ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · yhteiskunta tuki...

66
Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005 Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005

Upload: others

Post on 21-Jun-2020

1 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

1 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraporttivuodelta 2005

Page 2: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

2 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Avaintunnusluvut .......................................................... 3

Toimitusjohtajan katsaus ............................................. 4Energiamarkkinoiden muutokset pakottavat uudistumaan ...................... 4

Vapo-konserni ............................................................... 5Visio, strategia ja arvot ohjaavat toimintaa .............................................. 5Luonnonvarojen vastuullinen jalostaja ..................................................... 5Paikallista toimintaa Itämeren alueella ..................................................... 6

Hallinto ja johtaminen ................................................. 7Yhteiskuntavastuu viedään käytäntöön .................................................... 7Sertifioidut toimintajärjestelmät ohjaavat toimintaa ................................ 8Sidosryhmäyhteistyö on monipuolista yhteydenpitoa ............................. 9

Sidosryhmäyhteistyötä käytännössä ............................................... 10

TalousPäästökaupan vaikutukset näkyivät toiminnassa .................................... 13Taloudelliset vaikutukset tuntuvat paikallisesti ....................................... 14Hankinnat hyödyttävät paikallisia toimijoita .......................................... 15Tuotteita paikalliseen käyttöön ja vientiin .............................................. 15Pellettimarkkinat kasvoivat voimakkaasti ................................................ 18Suurin rahavirta kohdistuu ostoihin ja palveluihin ................................ 20Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä ................................................. 21Uutta teknologiaa ja toiminnan kehittämistä ......................................... 21

Turvetta uudella tavalla .................................................................. 21Kuivajätteen hyödyntämisestä soiden jälkikäyttöön ....................... 22Laboratoriotoimintoja ulkoistettiin ................................................. 22

Ympäristö .................................................................... 24Ilmastoasiat vaikuttivat merkittävästi työhön ......................................... 25Vapo tuntee vastuunsa ympäristöstä ...................................................... 27Vapon ympäristöpolitiikka ...................................................................... 28Turvealan ympäristöasioita kehitettiin viranomaisten kanssa ................. 28Turvetuotannon ympäristövaikutukset tunnetaan ja hallitaan ............... 30

Vesienkäsittelyn tavoitteet saavutettu ............................................ 32Viranomaiset velvoittavat tarkkailemaan vaikutuksia ..................... 34Turvetta tuotettiin noin 46 000 hehtaarilla ................................... 35Tiivisturpeen tuotantoa kehitettiin ................................................. 36Maatalousturpeen käyttö sitoo ravinnehuuhtoumia ...................... 36Jälkikäyttöön vapautui 2 555 hehtaaria maapohjaa ...................... 37Ruokohelven viljelyalan kasvu jatkui .............................................. 38

Voima- ja lämpölaitokset ovat vahvasti omavaraisia .............................. 39Paikallisten polttoaineiden käyttö kasvoi ja hyötysuhde parani ..... 39Toiminnan tehostuminen vähensi ominaispäästöjä ....................... 40Päästöluvat ja päästöoikeudet ........................................................ 40

Vapo Biotechin jätteiden käsittely kasvoi ............................................... 42Jätteiden hyötykäyttö lisääntyi Mustankorkeassa ........................... 44

Sahoille uusia ympäristölupia ................................................................. 45Oman toiminnan jätteiden määrää selvitettiin ...................................... 46Kuljetuksien hiilidioksidipäästöt vähenivät ............................................. 47Vireille laitettiin 60 ympäristölupahakemusta ........................................ 48Vapo toimi lupaehtojen mukaisesti ........................................................ 48Valtaosa ympäristökustannuksista syntyi vesiensuojelusta ..................... 50Ympäristöasiat työllistivät noin 65 henkilöä ........................................... 51

Henkilöstö ................................................................... 52Asiakaslähtöisyyden merkitys kasvaa ...................................................... 53Perustaa työyhteisön kehittämiselle ....................................................... 54Henkilöstöpolitiikan linjaukset ................................................................ 54Suomen ulkopuolisen henkilöstön osuus kasvaa .................................... 55Työsuhteet ovat pitkiä ja vaihtuvuus vähäistä ........................................ 58Tasa-arvosuunnitelma päivitettiin ........................................................... 59Sairauspoissaolot ja työtapaturmat vähenivät ........................................ 60Yhteistoiminta henkilöstön edustajien kanssa ........................................ 60Henkilöstötutkimus tarjosi pohjaa kehittämiselle ................................... 62

Raportointiperiaatteet ............................................... 63

GRI-vertailu ................................................................. 64

Vapon ympäristöturpeet jalämmityspolttoaineet saivat avainlipun .............. 6Vapon pellettinäytteet pakataanpalvelukeskus Metsolassa ................................... 7Aitonevan uusittu turvemuseo taltioiainutlaatuisen osan Suomen historiaa ................ 9Haapatorni tarjoaa näkymiä luontoonja tulevaisuuteen .............................................. 11

Kari Karttunen vie Vapoa Venäjälle .................. 17Voimalaitos ja pellettitehdaskäynnistyivät Ilomantsissa ................................ 19Pirkan Voima –projekti herättikiinnostusta Hämeenkyrössä ............................ 23

Into Kekkonen uskoo turpeentulevaisuuteen .................................................. 29Vuoden 2005 ympäristöpalkintoCarl-Eric Lindquistille Ruotsiin .......................... 32Piia Männikkö tarkkailee soidenkuormitusta Länsi-Suomessa ............................ 34Vapon sähkökauppa perustuuomaan tuotantoon ........................................... 40Komposti estää eroosiota4-tiellä Jyväskylässä ........................................... 43Vapo Timber Oy:n hallintosiirtyi Hankasalmelle ......................................... 45

Turveurakoitsijat ovat tyytyväisiäyhteistyöhön Vapon kanssa .............................. 57Ly Lauringson tuo naisnäkökulmaaBaltian turvetuotantoon ................................... 58Kesäpäivät yhdistävät Vapon henkilöstöä ......... 61Meidän tie eteni Viroon ................................... 61

Oheisjuttuja

Sisältö

Page 3: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

3 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Avaintunnusluvut2004 2005

Talous (miljoonaa euroa)Liikevaihto 526,8 523,9Liikevoitto 27,6 21,3Sijoitetun pääoman tuotto % 6,5 4,7Omavaraisuusaste % 54,4 48,9Bruttoinvestoinnit 44,9 76,0T&K-kustannukset 2,7 4,3Ostot ja palvelut yhteensä 404 405Henkilöstökulut 62,0 63,4Osingot 11,5 11,5Verot 0,5 0,9

YmpäristöYmpäristöjärjestelmien sertifiointiaste (%) 83,3 81,8*Käytetyn raaka-aineen alkuperäsertifiointienkattavuus (%) puutavara/pelletti 65 70/90Päästöoikeudet vuoden lopussa (t CO2 ) 309 937 375 969Päästökaupan piiriin kuuluvat hiilidioksidipäästött CO2 t/v 610 413 750 599

Energiantuotannon ominaispäästötvoimalaitokset/lämpökeskukset

Hiilidioksidi (t CO2 /MJ)** 99,6/108,5 100,8/104,3

NOx (mg/MJ) 116,1/159,5 107,4/156,4

SO2 (mg/MJ) 246,2/147,8 208,6/143,3

Hiukkaset (mg/MJ) 20,0/186,1 17,2/184,6

Voimalaitosten hyötysuhde (%) 76 81

Energiaomavaraisuus (%)

voimalaitokset/lämpölaitokset - 76/92

Turvetuotannon ominaiskuormitus Suomessa

Typpi (kg/ha) 9,65 8,08

Fosfori (kg/ha) 0,33 0,32

Kiintoaine (kg/ha) 51,7 55,1

Ympäristöinvestoinnit (milj. euroa) 3,0 2,8

Ympäristökulut 5,1 7,7

Ympäristötyöllistävyys (henkilötyövuosi) 63 65

HenkilöstöHenkilöstö keskimäärin 1 814 1 734

Koulutusmenot (milj. euroa) 0,40 0,45

Keskimääräiset koulutuskustannukset(€/hlö) 221 259

Työtapaturmia konsernissa, kpl 109 99

Sairauspoissaolot konsernissa (vrk/henkilö) 8,7 8,1

Naisten osuus henkilöstöstä % 20 21,2

Työterveyshuollon kustannukset (€/hlö) 165 173

Eläköitymisikä 62 63,2

* järjestelmiä on yhdistelty vuoden 2005 aikana

** sisältää Biokraft Oy:n ja kaiken polttoainekäytön ominaiskertoimilla laskettuna

Page 4: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

4 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Energiamarkkinoiden muutoksetpakottavat uudistumaan

V

Toimitusjohtajan katsaus

uonna 2005 energia-ala joutui sopeutumaan

Euroopan unionin päästökauppalain mukaiseen

energiahuoltoon ja kaupankäyntiin. Ennalta arvioitua

suuremmat päästöoikeuden hinnat vaikuttivat voi-

makkaasti sekä energiaturpeen myyntiin että taloudel-

liseen tulokseen.

Vaikutukset tuntuivat etenkin turvetta käyttävässä

lauhdesähkön tuotannossa, joka seisoi lähes koko

vuoden. Tarvittava sähkö tuotiin Suomeen ja tuonti-

sähkön osuus nousi jopa yli 20 prosentin. Samalla

Suomen energiaomavaraisuus heikkeni, vaikka EU:n

energiahuoltovarmuustavoitteet edellyttäisivät omava-

raisuuden parantamista. Kohonneet hinnat siirtyivät

suoraan kuluttajien maksamaan energian hintaan ja

nostivat keskimääräistä sähkön markkinahintaa noin

10 euroa megawattitunnilta.

Kansainvälisten ilmastosopimusten velvoitteet ovat

jo energia-alan arkipäivää. Suomessa oli esimerkiksi

tehtävä turvemaiden käytön raportointi YK:n ilmasto-

sopimuksen sihteeristölle maankäytön hiilitaseen

muutosten laskemiseksi. Lisäksi monissa kansainvälisis-

sä neuvotteluissa pohdittiin turpeen asemaa sekä Kio-

ton ilmastosopimuksen että kansainvälisen ilmastopa-

neelin (IPCC) ohjeiden valossa. Energia-alan kansain-

välinen biopolttoaineiden standardisointityö valmistui

ja antoi määritelmät turpeen luokituksista (NordTest).

Vapon strategiana on panostaa paikalliseen energi-

antuotantoon. Tämä näkyi muun muassa omien voi-

malaitosten korkeana polttoaineiden omavaraisuusas-

teena. Paikallisten biopolttoaineiden osuus käytetyistä

polttoaineista oli jopa yli 70 prosenttia.

Loppuosa polttoaineesta oli kivihiiltä, jota tytäryh-

tiö Voimavasu Oy:n rannikolla sijaitsevat voimalaitok-

set käyttivät sokerintuotantoon sekä tukipolttoainee-

na käytettyä öljyä. Erinomainen omavaraisuusaste

osoitti toimintamme yhteiskuntavastuullisuutta ja

merkitystä energiahuoltovarmuuden kannalta.

Laajeneminen Itämeren alueella eteni strategian

mukaisesti. Noin 31 prosenttia energiatoimialan lii-

kevaihdosta tuli ulkomaan toiminnoista.

Kansainväliset pellettimarkkinat kasvoivat voimak-

kaasti. Vapo-konsernin polttoainejalosteiden kokonais-

toimitukset olivat 503 000 tonnia, jossa oli kasvua edel-

liseen vuoteen 53 prosenttia. Pellettiliiketoiminnan liike-

vaihto kasvoi voimakkaasti sekä Ruotsissa että Suomes-

sa. Tanskasta ostettu pellettitehdas sekä etabloituminen

Latviaan ja Puolaan täydensivät jalostusketjua. Suomen

pellettituotannosta meni vientiin noin 80 prosenttia.

Jätteiden hyötykäyttö ei edennyt Suomessa EU:n aset-

tamien tavoitteiden mukaisesti. Vapo tarjosi omalta osal-

taan markkinoille vastuullisia, ympäristöystävällisiä ja

energiatehokkaita vaihtoehtoja jätehuollon ratkaisuiksi.

Kasvualustamarkkinat kasvoivat voimakkaimmin Ruotsissa.

Markkinatilanteen nopeat muutokset vaativat uudis-

tuksia myös Vapossa. Lähtökohtana on vahva asema koti-

markkinoilla, raaka-ainevarojen hallinta sekä tehokas tuo-

tanto ja logistiikka. Tavoitteena on saada kannattavaa

kasvua sekä kotimaassa että Itämeren alueella luomalla

asiakkaille lisäarvoa ja lisäämällä tuotannon kustannuste-

hokkuutta sekä kilpailukykyä joustavan logistiikan ja ver-

kostoitumisen avulla.

Tähän liittyen jatkamme toimintaamme 1.7.2006 alka-

en uudella organisaatiolla, jolla uskomme voivamme pal-

vella asiakkaiden nopeasti muuttuvia tarpeita entistä pa-

remmin. Tavoitteena on kehittää organisaatiotamme pal-

velemaan asiakkaan tarpeita yhtenä yhtenäisenä yhtiönä,

jossa paikallinen osaaminen yhdistyy konsernin tavoittei-

siin.

Paikallisena toimijana olimme vuoden aikana huolis-

samme erityisesti turvetuotannon urakointiketjun tulevai-

suudesta ja osaamisen hallinnasta. Ympäristövaikutusten

tunnistaminen ja lupakäytännöt ovat jo tulleet osaksi ar-

kipäiväämme. Arvoihimme kuuluu mm. halu kehittää ja

kehittyä. Tämän ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportin

tarkoituksena on kertoa Vapo-konsernin kehittymisestä

vuonna 2005.

Matti Hilli

toimitusjohtaja

Page 5: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

5 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Vapo-konserni

Visio, strategia ja arvotohjaavat toimintaa

Vapo jalostaa vastuullisesti paikallisia luonnonvaroja,

kuten puuta, turvetta ja yhdyskuntajätettä. Tavoittee-

na on olla Itämeren alueella kustannustehokkain polt-

toaineiden tuottaja ja haluttu kumppani kaikille yh-

teistyötahoilleen. Kotimaassaan Vapo on johtava pai-

kallisen biosähkön ja -lämmön tuottaja, bio- ja kuiva-

jätteen käsittelijä ja teknologian toimittaja.

Ydinliiketoimintoja tukee Suomen kustannustehok-

kain sahaustoiminta ja Pohjoismaiden johtava kasvu-

alustojen liiketoiminta. Vapon menestyksen perustana

on osaava ja motivoitunut henkilöstö.

Vapo panostaa strategiansa mukaisesti kasvaviin ja

parhaan kilpailukyvyn omaaviin liiketoiminta-alueisiin.

Nämä ovat paikalliset biopolttoaineet, biosähkö ja

-lämpö sekä jätteenkäsittely ja sen teknologia. Vapo

huolehtii myös muiden liiketoiminta-alueidensa kuten

sahaustoiminnan ja kasvualustojen kilpailukyvystä.

Vapon arvoja ovat aito halua kehittää ja kehittyä,

ihmisen arvostus, vastuullisuus, asiakaslähtöisyys ja

tuloksellinen toiminta.

Strategian uudistaminen käynnistettiin vuoden

2005 lopulla ja uusi strategia saadaan valmiiksi vuo-

den 2006 ensimmäisellä puoliskolla.

Luonnonvarojenvastuullinen jalostaja

Vapo-konserni koostui vuonna 2005 emoyhtiö Vapo

Oy:stä, johon kuuluvat Vapo Energian biopolttoainei-

den tuotanto, Vapo Voiman lämmön ja sähkön tuotan-

to sekä Vapo Biotechin ympäristöliiketoiminta. Tytäryh-

tiö Vapo Timber Oy jalostaa puuta ja Kekkilä Oyj val-

mistaa ja markkinoi kasvualustoja sekä kasviravinteita.

Vapo Energia on johtava biopolttoaineiden toimittaja

Itämeren alueella. Energiaturpeen ja puupolttoaineiden

lisäksi Vapo Energia on merkittävä pelletin, briketin,

mullan sekä kasvu- ja ympäristöturpeen toimittaja, joka

myös kehittää ja rakentaa turvetuotannon koneita, lait-

teita ja menetelmiä. Vapo Energian toiminnasta eri alu-

eilla vastaavat asiakkaiden tarpeet tuntevat paikalliset

organisaatiot. Vapo Energian tytäryhtiöt toimivat Ruot-

sissa, Virossa ja vuodesta 2005 alkaen myös Latviassa,

Puolassa ja Tanskassa.

Vapo Voima tuottaa lämpöä 25 paikkakunnalla eri

puolilla Suomea joko yksin tai yhteistyökumppaniensa

kanssa. Voimantuotannossa käytetään pääosin paikalli-

sia ja uusiutuvia biopolttoaineita. Tuulisähköä Vapo Voi-

ma tuottaa kahdeksalla tuulivoimalaitoksella Kuivanie-

men tuulipuistossa Oulun pohjoispuolella.

Vapo Biotechin liiketoiminta koostuu lietteiden ja

biojätteiden käsittelystä, alueellisesta jätteenkäsittelystä

sekä kuivajätteen käsittelystä. Vapo Biotechiin kuuluu

myös alueellinen jätteenkäsittely, jota edustaa Vapon ja

neljän kunnan omistama Mustankorkea Oy Jyväskylän

seudulla.

Vapo Timber Oy on Euroopan suurimpia sahateolli-

suusyrityksiä. Viiden Suomessa sijaitsevan sahan yhteen-

laskettu tuotanto vuonna 2005 oli 761 000 kuutiomet-

riä sahatavaraa ja sen jalosteita.

Kekkilä Oyj on Pohjoismaiden johtava kasvualustojen

ja kasvinravitsemuksen asiantuntija.

Page 6: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

6 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Konserni kehittää, valmistaa ja markkinoi puutar-

ha-alan korkealaatuisia merkkituotteita sekä asiakas-

kohtaisia ratkaisuja ammatti- ja harrastajaviljelijöille

sekä viherrakentajille pääosin Euroopassa.

Vapo-konsernin liiketoiminta-alue kattaa Itämeren

alueen. Konsernin palveluksessa oli vuonna 2005 kes-

kimäärin 1 734 henkilöä. Vapo Oy:n osakkeista Suo-

men valtio omistaa 50,1 posenttia ja Metsäliitto

Osuuskunta 49,9 prosenttia.

Paikallista toimintaaItämeren alueella

Yhteiskuntavastuu on Vapon omien arvojen ja tavoit-

teiden, lainsäädännön sekä asiakkaiden ja muiden si-

dosryhmien odotusten mukaista toimintaa. Vapo ha-

luaa olla vastuullinen kumppani asiakkailleen, pitää

oman luonnonvarojen käytön tason kestävänä, tun-

nistaa turvetuotannosta, energian tuottamisesta ja

muista liiketoimista syntyvät vesistö- ja ilmapäästöt

sekä kehittää niiden hallintaa jatkuvan parantamisen

periaatteella.

Vapo on useissa Itämeren alueen maissa toimiva

konserni, mutta samalla toimipaikallaan paikallinen

kumppani asiakkaille ja sidosryhmille. Toiminnasta eri

alueilla vastaavat asiakkaiden tarpeet tuntevat paikalli-

set organisaatiot.

Suomessa Vapo-konsernilla on toimintaa yli 200

kunnassa ja toimipaikkoja 67 kunnassa. Näihin kuntiin

palautuu kiinteistöveroja sekä palkkatuloja ja yrittäjien

verotuloja yhteisöverojärjestelmän jakoperusteilla.

Ruotsissa toimintaa on 61, Virossa 10 ja Latviassa 9

kunnassa.

Vapo toimii sekä kaupungeissa että haja-asutusalu-

eilla. Oman henkilöstön lisäksi Vapo tarjoaa työtä suu-

relle määrälle yrittäjiä esimerkiksi turvetuotannossa ja

biopolttoaineen kuljetuksissa.

Vapo-konsernin toiminnan muita yhteiskunnallisia

vaikutuksia ovat investoinnit toiminta-alueille ja teh-

dyt hankinnat. Koska Vapo tuottaa, toimittaa ja käyt-

tää paikallisia biopolttoaineita, toiminta edistää ener-

giahuollon omavaraisuuden ylläpitoa ja kehittämistä.

Kestävän kehityksen mukaista toimintaa on myös jäte-

huollon kokonaishallinta ja siihen liittyvä asiakkaiden

elinympäristön tilan parantaminen.

Turpeen osuus energiankulutuksesta väheni Suo-

messa viiteen prosenttiin vuonna 2005, Ruotsissa

osuus oli vajaat yksi prosenttia ja Virossa reilut yksi

prosentti. Tilastokeskuksen mukaan Vapon markkina-

osuus energiaturvemarkkinoista Suomessa oli noin

75 prosenttia. Markkinaosuus vaihtelee vuosittain sää-

tilojen ja energiamarkkinoiden mukaan (vaihteluväli

60-75 %). Turvetuottajia Suomessa on yhteensä yli

300. Ruotsissa ja Virossa Vapon tytäryhtiöiden markki-

naosuus on noin puolet turveliiketoiminnasta. Vapo

ottaa markkina-asemansa huomioon toiminnassaan

kilpailuoikeuden edellyttämällä tavalla.

Vuonna 2005 Vapo-konserni toimitti asiakkailleen

puupolttoaineita, haketta ja sivutuotteita, yhteensä

5 TWh (4). Suomen osuus oli 2,9 TWh ja Ruotsin

2,1 TWh. Pelletin käyttö voimalaitosten ja suurkiin-

teistöjen polttoaineena lisääntyi yli 50 prosentilla

edelliseen vuoteen verrattuna.

Vapon liiketoimintaan kuuluvien tuotteiden laadun-

valvonta on vahvasti lainsäädännön, standardien tai

käyttäjien ja tuottajien välisten sopimusten ohjaamaa.

Laadun varmistusta tehtiin alkuvuodesta omassa labo-

ratoriossa ja tilaustutkimuksina. Tilikauden aikana la-

boratoriopalvelut ulkoistettiin ENAS Oy:lle. Laadunval-

vontaan liittyvässä näytteenotossa noudatetaan asiak-

kaan kanssa sovittuja ja yleensä jo sopimuksiin kirjat-

tuja pelisääntöjä.

Vapon ympäristöturpeet jalämmityspolttoaineet saivat avainlipun

Suomalaisen Työn Liitto myönsi Vapon ympäristö-

turpeille ja lämmityspolttoaineille Suomessa rekis-

teröidyn Avainlippu-alkuperämerkin. Kotimaisilla

polttoaineilla tuotettu Vapo Kotimainen –sähkö on

saanut Avainlipun jo aikaisemmin.

Avainlippu-tunnus kertoo tuotteen tai palvelun

kotimaisesta alkuperästä Suomessa. Tunnuk-

sen saamisen perusteena on tuotteen valmis-

tusmaa ja kotimaisuusaste, jonka pitää olla

tuotteen koko tuotannon osalta vähintään

50 prosenttia. Avainlippu on myönnetty noin

2 000 suomalaiselle tuotteelle.

6 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Page 7: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

7 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Hallinto ja johtaminen

V apossa johtaminen perustuu lakeihin, hyviin

hallintoperiaatteisiin (Corporate Governance),

vastuullisen talouden periaatteiden noudattamiseen ja

selkeään riskienhallintaan. Vastuullista toimintaa oh-

jaavat Vapon hallituksessa vahvistetut yhteiskuntavas-

tuuperiaatteet.

Toiminnan perustana on asiakkaiden ja omistajien

tarpeita toteuttava terve talous, yhteiskunta- ja ympä-

ristövelvoitteiden hoitaminen, kestävä luonnonvarojen

käyttö sekä sosiaalinen vastuu henkilöstöstä, alihank-

kijoista ja muista sidosryhmistä.

Yhteiskuntavastuuviedään käytäntöön

Vapo-konsernin yhteiskuntavastuuperiaatteet on vah-

vistettu Vapon hallituksessa vuonna 2003.

Vastuullisen yrityksen periaatteet ja konsernipolitii-

kat ohjaavat päätöksentekoa. Käytännössä Vapon yh-

teiskuntavastuu ilmenee jo vahvistetuista sekä valmis-

teilla olevista konsernipolitiikoista ja niiden mukaisesta

toiminnasta.

Toiminnan maantieteellinen laajeneminen sekä eri

kulttuurien sekä kieliryhmien huomioiminen vaatii toi-

mintoja yhdistäviä prosesseja ja pelisääntöjä.

Yhteiskuntavastuu näkyy arkipäivän työssä seuraavasti:

Hyväksytyt arvot ohjaavat toimintaamme.

Analysoimme ja arvioimme yrityksemme strategi-

an sekä sen toteuttamiseen liittyvät menettelyta-

pamme säännöllisesti.

Tuotteidemme ja toimintamme laatu varmistetaan

toimintajärjestelmien avulla.

Tunnistamme toiminnassamme keskeisten sidos-

ryhmiemme tarpeet.

Toimintamme perustuu avoimeen vuorovaikutuk-

seen eri sidosryhmien kanssa.

Toimimme paikallisena liikekumppanina eri mais-

sa. Tunnistamme sekä otamme toiminnassamme

huomioon sijaintimaan kulttuurin ja toimintaym-

päristön.

Edistämme henkilöstömme ja alihankkijoidemme

hyvinvointia sekä tasa-arvoa.

Varmistamme omistajille pitkäjänteisen yhtiön ar-

von kohoamisen.

Toimimme omistajiemme hyväksymien henkilöstö-

ja ympäristöpolitiikan periaatteiden mukaisesti.

Lisätietoja arvoista löytyy osoitteesta www.vapo.fi.

Vapon pellettinäytteet pakataanpalvelukeskus Metsolassa

Kuurojen ja kuurosokeiden palvelukeskus Metsola Jyväskylässä pakkaa ali-

hankintatyönä Vapolle pellettinäytepusseja. Keskuksen johtaja Risto Ojalan

mielestä on tärkeää, että kuuroilla ja kuurosokeilla on mahdollisuus työhön.

”Elämästä puuttuu iso osa ilman työtä, siksi lähes kaikki asukkaamme te-

kevät palkkatyötä, tuettua työtä tai osallistuvat työtoimintaan. Vapo onkin

omalta osaltaan puolustanut kuurojen ja kuurosokeiden oikeutta työn teke-

miseen.”

Vapon näkökulmasta kyseessä on normaali alihankintayhteistyö, jonka

tuloksena syntyvät tuotteet tukevat pellettien markkinointia ja tuote-esitte-

lyä. Yhteistyö alkoi vuonna 2001.

”Metsolassa työ tehdään tarkasti ja tekijöillä on kiinnostunut ja joustava

ote työhön, mikä sopii meille hyvin”, toteaa Vapo Energian polttoainejalos-

teiden laatupäällikkö Janne Nalkki.

Metsolan palvelukeskuksen omistaa Kuurojen palvelusäätiö. Henkilöstöä

keskuksessa on noin 20.

Kuurojen ja kuurosokeiden palvelu-keskus Metsolan asukkaat ovat pus-sittaneet Vapon pellettinäytteitä vuo-desta 2001.

7 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Page 8: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

8 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Toimintajärjestelmät Vapossa vuonna 2005

Kohde Järjestelmä Standardi Valmistunut Sertifioitu

Tutkimusosasto/Laboratorio Laatu ISO 9001:2000 2003 2003Vapo Oy Energia Laatu ISO 9001:2000 2003 2003

Ympäristö ISO 14001 2001 2001ISO 14001:2004 2005

Ilomantsin pellettitehdas Laatu ISO 9001:2000 valmisteillaYmpäristö ISO 14001 valmisteilla

Råsjö Torv AB turvetuotanto Ympäristö ISO 14001 2000 2005Råsjö Torv Forsnäsin Ympäristö ISO 14001 2002 2002pellettitehdasRåsjö Torv Vaggerydin Ympäristö ISO 14001 2004 2004pellettitehdasVapo Voima Laatu ISO 9001:2000 valmisteilla

Ympäristö ISO 14001 valmisteillaTyöterveys ja turvallisuus OHSAS 18001 valmisteilla

Vapo Biotech Laatu ISO 9001:2000 2002 2002Ympäristö ISO 14001:2004 2002 2002

Mustankorkea Oy Laatu ISO 9001:2000 2002 2002Ympäristö ISO 14001:2004 2002 2002EMAS-rekisteröity 2004 2004

Vapo Timber Oy Puun alkuperäketjun hallinta PEFC COC:2004 2000 2000/2005

Laatu ISO 9001:2000 1992 1992/2005Ympäristö ISO 14001 1998 1998/2005Työterveys ja turvallisuus OHSAS 18001 2000 2000/2005

Kekkilä Oyj Suomen toiminnot Laatu ISO 9001:2000 2000 2001Ympäristö ISO 14001 2000 2001

Hasselfors Garden AB Laatu ISO 9001 1998 1998

FIN-000049

Sertifioidut toimintajärjestelmätohjaavat toimintaa

Sertifioidut toimintajärjestelmät, ISO 9001:2000 laa-

tujärjestelmä ja ISO 14001 ympäristöjärjestelmä, ovat

Vapossa laajasti käytössä. Eri toimialoilla toimintajär-

jestelmiin laaditut ohjeet ja prosessikaaviot ohjaavat

työtä ja kuvaavat vastuut. Sertifioitujen järjestelmien

kattavuus toiminnassa oli 82 prosenttia (83).

Yhteisesti valitut mittarit seuraavat asetettujen ta-

voitteiden toteutumista. Niiden avulla havaitaan kehi-

tystarpeet sekä varaudutaan riskien hallintaan. Ympä-

ristötavoitteiden toteutuminen sekä ympäristöpolitii-

kan seuranta ja poikkeamat tarkastetaan sisäisten ja

ulkoisten katselmusten sekä johdolle tehtävän rapor-

toinnin avulla.

Vuonna 2005 Vapo Timber Oy:n toimintajärjestel-

mät yhdistettiin ja hallinto otettiin mukaan järjestel-

mään. Uudistettu toimintajärjestelmä sisältää laatu-,

ympäristö- sekä työterveys ja turvallisuusjärjestelmät

sekä puun alkuperäketjun hallinnan. Sertifikaatti koko

järjestelmälle myönnettiin lokakuussa 2005. Järjestel-

män ulkopuolella on Peuravuonon saha. Vapo Timber

Oy:n raaka-aineen hankinnalle ja sahoille on myön-

netty puun alkuperäketjun hallinnan sertifikaatti ja

PEFC-tuotemerkin käyttöoikeus.

Suomessa ainoastaan pellettiliiketoiminnalla ja pel-

toenergian tuotannolla ei ole vielä valmista toiminta-

järjestelmää, koska alat ovat vielä uusia. Ruotsissa ISO

9001 laatujärjestelmä ja ISO 14001 ympäristöjärjestel-

mä ovat käytössä tai rakenteilla sekä biopolttoainei-

den että pelletin tuotantoon.

Mustankorkea Oy:n tiedot perustuvat EMAS-järjes-

telmän mukaisiin ympäristötietoihin, joiden oikeelli-

suus on todennettu ulkopuolisten toimesta.

Page 9: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

9 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Sidosryhmäyhteistyö on monipuolistayhteydenpitoa

Vapo-konsernin tärkeimmät sidosryhmät ovat:

omistajat

asiakkaat

viranomaiset, ministeriöt

oma henkilöstö eri maissa

yrittäjät ja alihankkijat

ammattiyhdistysliike

suonvuokraajat

metsänomistajat

luottolaitokset, rahoitusmarkkinat

vakuutusyhtiöt

muut yritykset

media

kansalaisjärjestöt

ympäristöjärjestöt

opiskelijat

päättäjät, poliitikot

naapurit, lähipiiri

veronmaksajat

tutkimuslaitokset ja yliopistot

Vapo on selvittänyt eri sidosryhmiensä odotuksia

yhtiötä ja sen toimintaa kohtaan. Selvityksen tuloksis-

ta kertova taulukko löytyy Vapon www-sivuilta Ympäristö

ja yhteiskunta -osiosta.

Yhteyttä sidosryhmiin pidetään asiakaskäyntien ja

-tapaamisten, yhteisten neuvottelujen, seminaarien, info-

tilaisuuksien ja kirjallisten yhteydenottojen avulla. Vuoro-

vaikutuskanavia ovat www-sivut, asiakaslehti Vapoviesti

sekä henkilöstölle ja yrittäjille suunnattu henkilöstölehti

Vapolainen. Vapolla on asiakkaista ja sidosryhmistä koos-

tuva ympäristöraati, joka kokoontui vuonna 2005 kaksi

kertaa.

Vuonna 2005 toteutettiin kaksi laajaa sidosryhmäyh-

teistyöhön liittyvää tutkimusta. Koko konsernin kattavalla

henkilöstötutkimuksella saatiin uutta ja ajan tasalla ole-

vaa tietoa työyhteisön kehittämiseen. Turveurakoitsijoi-

den mielipiteitä omasta toiminnasta ja yhteistyöstä Va-

pon kanssa selvitettiin ennätyksellisen laajalla haastattelu-

tutkimuksella.

Merkittävä vaikuttamiskanava oli Vapon ja sen henki-

löstön jäsenyys eri järjestöissä. Tärkeitä järjestökumppa-

neita olivat mm. Metsäteollisuus ry., Elinkeinoelämän

Keskusliitto (EK), jätealan järjestöt, Turveteollisuusliitto

ry., Suomen Turvetuottajat ry., Energialiitto ry., Suomen

Bioenergiayhdistys ry. Finbio ja Svenska Torvproducenter-

na sekä eurooppalaisten turveyritysten kanssa Epagma.

Vapo on myös yhteiskuntavastuuasioita edistävän Finnish

Business & Societyn perustajajäsen.

Aitonevan uusittu turvemuseo taltioiainutlaatuisen osan Suomen historiaa

Turve on ollut tärkeä osa Suomen energiahuoltoa 1940-luvulta lähtien niin

normaalioloissa kuin kriisiaikoinakin. Vapon omistamassa turvemuseossa

Kihniön Aitonevalla on mahdollista nähdä, miten turvetta on vuosikymmen-

ten saatossa tuotettu, millaisia työvälineitä on käytetty ja millaista turvetuo-

tannossa työskennelleiden ihmisten elämä on ollut. Samalla pitkä historia

osoittaa toiminnan tarpeellisuuden yhteiskunnan muutosvaiheista riippu-

matta.

Museon näyttely uusittiin perusteellisesti talvella 2004-2005. Tarkoitukse-

na oli mm. laajentaa näkökulmaa turpeen käytöstä. Esillä ei ole pelkkää tek-

niikkaa, vaan näyttely kuvaa laajemmin elämää ja elinympäristöä turvetuo-

tantoalueella.

Aitonevalla on ainutkertainen sija Suomen turvetuotannossa, joten paikka

on juuri sopiva museolle. Siellä turvetuotannon menneisyys ja nykypäivä

kohtaavat paremmin kuin missään muualla.

Turvetuotanto alueella aloitettiin jo vuonna 1942 ja parhaimmillaan Aito-

nevalla työskenteli jopa 450 henkilöä. Tuotanto alueella jatkuu edelleen ja

vähän matkan päässä museota olevilla kentillä on kehitetty Vapon uutta tur-

vetuotantomenetelmää. Alueella on turvemaiden ilmastotutkimuskohteita

sekä yksi Vapon ympäristöpoluista.

Turvemuseo avattiin uudistusten jäl-keen kesäkuussa 2005. Avajaisiin olikutsuttu Vapon eläkkeellä olevia tur-vetyöntekijöitä, joita saapui paikallenoin 70.

9 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Page 10: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

10 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Sidosryhmäyhteistyötä käytännössä

Poliittisia päättäjiä informoitiin monessa eri yhtey-

dessä päästökaupan vaikutuksista, energiahuolto-

varmuudesta, jätehuollon näkymistä ja vireillä ole-

vien lainsäädäntöhankkeiden vaikutuksista.

Asiakkaita ja yrittäjiä informoitiin päästökaupan

aiheuttamista muutoksista.

Vapon edustajat olivat mukana eurooppalaisessa

CEN-standardisointityössä kehittämässä kiinteiden

biopolttoaineiden laatuluokittelua. Työ saatiin val-

miiksi vuoden 2005 aikana.

Vapo osallistui Itämeren alueen turvestandardin

valmisteluun yhteistyössä Nordic Innovation Cen-

terin edustajien kanssa. Työ saatiin valmiiksi vuo-

den 2005 aikana (NordTest).

Kansainvälisten turvetutkijoiden tutkimustuloksiin

ja niiden heijastevaikutuksiin perehdyttiin yhdessä

tiedeyhteisön edustajien kanssa.

Energiamarkkinaviraston edustajat vierailivat tutus-

tumassa turvetuotantoon Haapasuolla, Havusuolla

ja turpeen käyttöön Etelä-Savon Energiassa.

Vapo Timber Oy:n uudet toimitilat vihittiin käyt-

töön Hankasalmella 18.8.2005, jolloin paikalla oli

merkittäviä sidosryhmien edustajia.

Nigerian ympäristöministeri seurueineen tutustui

Vapoon ja Mustankorkeaan 13.5.2005.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tie-

dottajat vierailivat Leivonmäellä ja Vapossa.

Eduskunnan ympäristövaliokunta vieraili syyskuun

lopulla Vapon Nurmijärven kompostointilaitokses-

sa.

Uutta biomassakuivuriin perustuvaa turvetuotan-

toteknologiaa esiteltiin lukuisille vierailijoille ja vi-

ranomaisille Kihniön Aitonevalla.

Yhteistyö turvealan kansainvälisten toimijoiden

kesken oli tiivistä. Epagma-konsulttitoimisto avusti

eurooppalaisia turvealan yrityksiä Brysselissä vai-

kuttamisessa.

Vapon edustajat toimivat aktiivisesti yhteistyössä

kansainvälisen turveyhdistyksen (International Peat

Society) kanssa.

Ympäristöasioita ja erityisesti turpeen kohtelua

ilmastolaskennassa ja päästökaupassa selvitettiin

yhteistyössä Ruotsin turveteollisuuden (Svenska

Torvproducentföreningen), irlantilaisen turveyhti-

ön (Bord na Mona) ja suomalaisten turveyritysten

kanssa.

Kuljetus- ja tuotantoyrittäjien kanssa vuorovaiku-

tusta ja yhteistoimintaa hoidettiin koulutustapah-

tumien avulla.

Kihniön turvemuseon ilmettä uudistettiin yhteis-

työssä museoviranomaisten kanssa. Uudistetun

turvemuseon avajaiset järjestettiin 7.6.2005. Pai-

kalla oli runsaasti henkilöitä joiden lapsuus tai työ-

historia liittyi sodan jälkeiseen Aitonevan turvetuo-

tantoon.

Lintuharrastamiseen sopivan Haapatornin ja info-

pisteen avajaiset Leivonmäellä olivat 10.6.2005.

Paikalla oli WWF-luontojärjestön, Leivonmäen

kunnan sekä vammaisäätiön edustajia.

Lukuisia koululais- ja opiskelijaryhmiä kävi vierai-

lulla Vapon eri kohteissa ja vapolaisia vieraili esit-

täytymässä eri kouluissa ja oppilaitoksissa.

Vapoa sivuavista aiheista tehtiin opinnäytetöitä eri

oppilaitoksissa.

Page 11: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

11 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Haapatorni tarjoa näkymiäluontoon ja turvetuotantoon

Haapatorni on Vapon Leivonmäen Haapasuon reu-

nalle rakennuttama lintutorni, joka otettiin käyt-

töön kesän 2005 alussa. Tornista avautuvat näky-

mät oikealle Leivonmäen kansallispuiston suun-

taan ja edessä näkyy vielä toiminnassa oleva turve-

tuotantoalue.

Alueella viihtyvien lintujen lisäksi torni antaa

hyvän mahdollisuuden seurata turvetuotantoa ke-

säisin. Tornin viereen kylvetty ruokohelpiviljelmä

kertoo puolestaan konkreettisesti turvetuotantoalu-

een jälkikäyttömahdollisuuksista. Tulevaisuudessa

lintutornista avautuvat näköalat muuttuvat hyvin

toisenlaisiksi, sillä Haapasuon pohjoisosan jälki-

käytöksi on suunniteltu lintujärveä.

Torni on kaikkien turvetuotannosta ja luontoar-

voista kiinnostuneiden käytössä. Lintutornin yh-

teydessä on lato, jonka välitilassa voi pitää sadetta.

Muu osa ladosta on Vapon omassa käytössä.

Tornin suunnittelussa on otettu huomioon

myös liikuntavammaisten tarpeet. Tornin viereen

pääsee autolla ja ensimmäiselle tasanteelle pääsee

pyörätuolilla.

Haapatorni on uusin Vapon ympäristökohteista.

Sen lisäksi Vapo on toteuttanut eräille turvetuotan-

nosta vapautuneille alueille retkeilijöiden käyttöön

opastettuja ympäristöpolkuja. Nämä sijaitsevat Li-

mingan Hirvinevalla, Rautalammin Rastunsuolla ja

Kihniön Aitonevalla. Lisää tietoa niistä löytyy Va-

pon www-sivuilta ympäristö- ja yhteiskunta -osios-

ta.

Kummikoulutoimintaa uudistettiin. Mm. kaikki

Kuivaniemen kunnan oppilaat ovat Vapon kummi-

koululaisia. Luonnontieteiden harrastusstipendejä

jaettiin kuuteen kouluun eri puolille Suomea.

Vapo oli mukana energiayhtiöiden yhteisessä

Energiaa Suomessa -toiminnassa, joka tuottaa

nuorille suunnattua tietoa energia-asioista.

Vapo tuki Suomessa mm. Suomen mestaruuden

voittanutta Jyväskylän Kirittärien naispesäpallo-

joukkuetta sekä viestisuunnistuksen SM-kultaa saa-

vuttanutta suunnistusseura Vaajakosken Terää.

Virossa tytäryhtiö Tootsi Turvas AS:n yhteistyöur-

heilijana on Torinon olympialaisissa hyvin menes-

tynyt Andrus Veerpalu.

Vapo sponsoroi Jyväskylän seurakuntien ja muiden

tahojen yhdessä järjestämää Miesten iltaa.

Haapatornin ja etualalla näkyvän hirsirakennuksenrakensi paikallinen hirsirakentaja Risto Liias. Torninvihkivät käyttöön 10.6.2005 Leivonmäen kunnan-johtaja Merja Ristikangas ja WWF:n suojelujohtajaJari Luukkonen.

11 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Page 12: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

12 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

T A L O U S

12 Vapon ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Ilomantsin voimalaitoksenja pellettitehtaan rakentajiaja käyttäjiä.

Page 13: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

13 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Päästökaupan vaikutukset näkyivät toiminnassa

Päästöoikeuksien hintakehitys markkinoilla vuonna 2005

Vapon liikevaihdosta katosi

vuonna 2005 päästökaupan ta-

kia noin 50 miljoonaa euroa tur-

peen käytön vähennyttyä 30

prosentilla Suomessa ja Ruotsis-

sa. Muutos oli raju ja vaati so-

peuttamistoimia organisaatiossa.

Päästöoikeuksien hintaan vai-

kuttivat kohonneet öljyn ja maakaasun maailmanmarkki-

nahinnat. Odotettua kalliimmat päästöoikeuksien hinnat

nostivat voimakkaasti sähkön hintaa koko Euroopassa. Sa-

malla se vaikeutti energiaturpeen kauppaan.

Vapolle oli myönnetty vuodelle 2005 päästöoikeuksia

yhteensä 309 937 tonnia. Niistä Vapo Oy:n käytössä oli

81 500, Forssan Energia Oy:n 27 985, Voimavasu Oy:n

199 202 ja Biokraft Oy:n 1 250.

Päästöoikeuden hinnat vaihtelivat vuoden 2005 aikana

7 ja 30 euron välillä. Vuoden 2005 lopussa päästöoikeu-

den hinta oli noin 22 euroa tonnilta.

Vapo-konsernin tavoitteena on toimia päästökaupassa

neutraalisti. Periaatteena on, että mikäli omien voimalai-

tosten päästöjen ja hallussa olevien päästöoikeuksien välil-

lä todetaan eroja, konserni joko kattaa vajeet ostamalla

markkinoilta puuttuvat päästöoikeudet tai myy ylimääräi-

set oikeudet pois. Vuoden 2005 lopussa konsernin päästöt

ja päästöoikeudet olivat tasapainossa keskenään. Päästöoi-

keuksien kaupasta vastaa konsernin emoyhtiö, Vapo Oy.

Tulevan päästöoikeuskauden 2008–2012 varalle Vapo

on päättänyt osallistua Pohjoismaiden Investointipankin

tytäryrityksen (NEFCO) hallinnoimaan TGF-hiilirahastoon

(Testing Ground Facility) kahden miljoonan euron osuu-

della. Vapon edustajana rahaston investointikomiteassa

on varatoimitusjohtaja Asko Dahlbom.

Rahaston kautta avautuu mahdollisuus ostaa päästövä-

henemiä käytettäväksi Euroopan päästökauppajärjestelmän

piirissä. Rahastoon ovat sijoittaneet varoja Pohjoismaat,

Saksan valtio ja yksityiset yritykset. Rahasto ostaa pääs-

tövähenemiä Itämeren alueella toteutettavista hankkeis-

ta, joiden tarkoituksena on vähentää maailman kasvi-

huonekaasujen muodostumista.

Varoja rahastoon ovat aiemmin sijoittaneet Pohjois-

maiden ja Saksan valtiot yhteensä 15 miljoonaa euroa

vuosina 2003–2004. Toisella rahoituskierrokselle rahas-

toon haettiin yksityisen sektorin sijoituksia 15 miljoonan

euron edestä ja tähän tilaisuuteen Vapo päätti tarttua.

Rahasto ostaa Kioton pöytäkirjan ns. yhteistoteutusmeka-

nismin avulla tuotettuja päästövähennyksiä, joista sijoitta-

jat saavat osansa sijoituksiaan vastaavassa suhteessa.

Vapo-konsernin voimalaitoksille annettavien päästöoi-

keuksien arvellaan vähenevän vuonna 2008 noin 15

prosenttia vuoteen 2007 verrattuna. Vaposta tulee siten

päästöoikeuksien netto-ostaja. Rahastoon osallistumalla

Vapo pyrkii varmistamaan osan päästöoikeuksien hankin-

nasta Kioto-kaudella 2008–2012. Päästöoikeuksia voi-

daan hankkia myös EU:n alueella toimivilta päästöoi-

keusmarkkinoilta.

Rahasto sijoittaa ensisijaisesti energiasektoriin ja ra-

hoittaa muun muassa uusiutuvaan energiaan, energia-

tehokkuuteen ja polttoainevaihtoon liittyviä hankkeita.

Lisäksi rahasto sijoittaa ympäristöhankkeisiin, kuten

kaatopaikkojen kunnostuksiin sekä jäteveden ja teolli-

suusjätteiden käsittelyyn. Rahaston varat kohdennetaan

Itämeren alueen valtioiden alueella toteutettaviin hank-

keisiin (Baltian maat, Puola ja Venäjä).

Hiilirahasto helpottaa päästövähennysten hankkimis-

ta ja samalla hakkeiden toteutus edistää lähialueiden

ympäristön tilaa. Tarkoituksena on modernisoida van-

hanaikaisia, huonokuntoisia laitoksia ja siten vähentää

päästöjä.

Asko Dahlbom

varatoimitusjohtaja

13 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Page 14: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

14 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

V

Taloudelliset vaikutuksettuntuvat paikallisesti

Vapo-konsernin taloudellisia tunnuslukuja 2001–2005

milj. euroa 2005 2004* 2003 2002 2001

Liikevaihto 523,9 526,8 472,2 434,4 412,3

Liiketulos 21,3 27,6 38,4 38,1 31,4

Verot 5,5 6,0 11,5 10,4 9,1

Nettotulos 11,8 17,6 23,0 23,7 18,6

Osingonjako 11,5 11,5 11,5 11,5 10,1

Sijoitetun pääoman tuotto % 4,7 6,5 8,8 9,5 8,7

Omavaraisuusaste % 48,9 54,4 52,6 53,0 56,2

Rahoituskulut 5,7 5,6 5,1 5,9 6,8

Bruttoinvestoinnit 76,0 44,9 54,4 61,8 26,0

Henkilöstö keskimäärin 1 734 1 814 1 744 1 311 1 209

Henkilöstökulut 63,4 62,0 59,7 52,2 48,8

(kirjatut, suoriteperusteella)

* Vapo valmistautuu taloushallinnossa IFRS-standardien mukaiseen raportointiin koko konsernissa. Oman pää-oman ja voiton täsmäyslaskelmat 1.1.2005 ja 31.12.2005 on laskettu suomalaisen tilinpäätöskäytännön FAS:nja uuden IFRS-standardin mukaan. Tässä raportissa esitetyt suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaiset vertailu-luvut ovat yhtenevät aiemmin tilinpäätöksessä julkaistujen tietojen kanssa.

apo-konsernin vuoden 2005 liikevaihto oli

523,9 miljoonaa euroa (526,8 milj. euroa v.

2004). Vapo-konsernin välittömät taloudelliset vaiku-

tukset kohdistuivat erityisesti Suomen, Ruotsin ja Vi-

ron paikallisiin luonnonvaroihin perustuvaan toimin-

taan.

Vapon strategian mukainen paikallisuus näkyy kai-

kissa maissa, joissa Vapo toimii, erityisesti ulkoisten

ostojen ja palvelujen käytön merkittävänä osuutena

suhteessa liikevaihtoon. Suhteellisesti tarkasteltuna

voimakkaimmin panostettiin viime vuonna Baltiaan.

Siellä ostojen ja palvelujen osuus oli jopa 116 pro-

senttia ulkoisesta liikevaihdosta ja 70,1 prosenttia

konsernin sisäinen kauppa huomioiden.

Ruotsissa vastaava osuus oli 79,6 prosenttia ja

koko konsernissa 77 prosenttia. Näiden lukujen pe-

rusteella voi todeta, että Vapon voimavaroja kohden-

tuu voimakkaasti toimintapaikkojen lähiseudulle.

Alihankintaketjut, polttoaineiden hankinta, jalostus

ja käyttö tarjosivat työtä paikallisesti ketjun eri vai-

heissa. Tämä näkyi suunnittelussa, lupakäsittelyssä,

tuotannossa, kuljetuksissa, puu- ja peltoenergian han-

kinnassa sekä voima- ja lämpölaitoksissa. Vakituisen

henkilöstön lisäksi Vapo tarjoaa kesätöitä ja harjoitte-

lupaikkoja opiskelijoille kausiluonteisesti. Paikallisuus

näkyi vahvasti myös henkilöstörakenteessa, josta on

kerrottu tarkemmin tämän raportin henkilöstöosuu-

dessa.

Turvetuotannon ja mekaanisen puunjalostuksen

työpaikoista suurin osa sijaitsee alueilla, joissa työpaik-

koja on muuten vähän tarjolla. Vapon investoimien ja

hoitamien kompostointi- ja jätteenkäsittelylaitosten

avulla ratkaistiin maakunnallisten ja seudullisten jäte-

virtojen kestävän kehityksen mukaista käsittelyä. Pel-

lettiliiketoiminnassa vaikutukset ulottuivat oman tuo-

tannon ulkopuolellekin. Markkinointiyhteistyötä teh-

dään suomalaisten, ruotsalaisten ja tanskalaisten kans-

sa.

Vapon toiminnan vaikutukset tuntuivat kaupun-

geissa, muissa taajamissa ja haja-asutusalueilla. Myös

investoinnit sekä ostot jakautuvat laajalle alueelle.

Vuonna 2005 valmistui Ilomantsin voimalaitos ja pel-

lettitehdas. Vastaavanlaista laitosta rakennettiin Haa-

pavedelle. Pellettiliiketoiminta vahvistui sekä Ruotsissa

että Suomessa. Panostusta uuden turveteknologian

kehittämiseen ja peltoenergian laajentamiseen jatket-

tiin.

Vapon bruttoinvestoinnit olivat vuonna 2005 yh-

teensä 76,0 miljoonaa euroa (47,7) ja siitä 76,5 pro-

senttia kohdistui Vapo Energian investointeihin.

Page 15: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

15 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Vapo-konsernin bruttoinvestoinnit 2001–2005

Hankinnat hyödyttävätpaikallisia toimijoita

Vapo-konsernin liiketoiminnan välilliset vaikutukset

kohdistuvat alihankintojen ja ostojen kautta alueel-

lisesti paikallisiin resursseihin. Merkittävän osan

hankintapäätöksistä tekevät paikallisesta toiminnas-

ta vastaavat vapolaiset ja suuri osa hankinnoista

tehdään lähialueelta. Taloudellisesti merkittävin

vaikutus on turvetuotannon urakoitsijoille, pelletti-

hankintaketjulle sekä biopolttoaineiden kuljetuksis-

ta vastaaville yrittäjille maksetuilla palkkioilla.

Kansainvälistyminen näkyi uudentyyppisten os-

tojen ja ulkoisten palvelujen kasvuna. Tutkimustoi-

minta ja kehitystyö tarjoavat lisätyötä monen alan

konsultti- ja tutkimuspalveluille.

Vapo-konsernin maksama tulo- ja kiinteistövero

sekä sen henkilöstön ja yrittäjien maksamat verot

voimistivat lukuisten kuntien taloutta. Vapo-kon-

sernilla oli toimintaa yhteensä yli 300 kunnassa

Itämeren ympäristön maissa.

Tuotteita paikalliseenkäyttöön ja vientiin

Vapon tuottama energiaturve käytettiin lähellä tuo-

tantopaikkaa taajamien tai teollisuuden energiatarpei-

siin. Paikallisten polttoaineiden, turpeen sekä puu- ja

peltoenergian kuljetusmatkat olivat 50-150 kilometriä.

Suomessa valmistetuista pelleteistä merkittävä osa eli

noin 80 prosenttia meni vientimarkkinoille. Ruotsissa

valmistetut pelletit käytettiin kotimarkkinoilla.

Vapo Biotechin biojätteiden ja lietteiden käsittelys-

tä lopputuotteena syntyvä komposti käytettiin pääasi-

assa kompostointilaitosten lähiympäristössä. Vuonna

2005 merkittävä määrä kompostia käytettiin sadevesi-

eroosion estämiseen teiden luiskissa.

Vapo Timber Oy:n tuottamasta sahatavarasta ja

jalosteista noin 70 prosenttia vietiin Suomesta. Sivu-

tuotteet mukaan luettuna liikevaihdosta noin 50 pro-

senttia (50) hyödynnettiin paikallisesti. Kekkilä Oyj:n

tuotteista viennin osuus Suomesta oli 14 prosenttia.

15 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Page 16: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

16 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Vapon toiminnan taloudelliset vaikutukset alueittain

Vapon toimipisteet

Page 17: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

17 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Kari Karttunen vieVapoa Venäjälle

Kari Karttusella on takanaan reilusti yli 20 vuotta

Vapon palveluksessa erilaisissa taloushallinnon

tehtävissä. 2000-luvulla työtehtävät ovat vieneet

miehen Suomen lisäksi kahdeksi vuodeksi control-

leriksi Ruotsiin ja yli vuodeksi Viroon talouspuolen

tehtäviin. Joulukuusta 2005 lähtien työpaikka on

ollut Pietarissa Karel Vapon toimitusjohtajana.

”Uudet haasteet kiinnostavat minua. Siksi olen

halunnut tarttua niihin kiinni silloin, kun se on

mahdollista ja arvostan sitä, että työnantaja tarjoaa

tähän mahdollisuuksia. Pietarissa kiinnostaa toki

myös työ, paikka, aika ja kulttuuri. Venäjän kieltä-

kin opiskelin jo nuorena miehenä”, Karttunen pe-

rustelee halukkuuttaan ja valmiuttaan lähteä työs-

kentelemään ulkomaille.

”Pietari on kiinnostava alue ja kulttuuriympäris-

tö, jossa tapahtuu juuri nyt paljon. Tässä kehityk-

sessä on hienoa olla mukana”, hän jatkaa.

Toimitusjohtajana Karttunen vastaa Karel-Vapon

toiminnoista Venäjällä. Pari vuotta sitten aktivoitu-

nut toiminta keskittyy toistaiseksi Karjalaan ja Pie-

tariin sekä sitä ympäröivälle Leningradin alueelle.

Tällä hetkellä yhtiö tuottaa ja toimittaa energiatur-

vetta sekä puupolttoaineita, haketta ja purua.

”Energiaturve pyritään toimittamaan ensisijai-

sesti paikallisille markkinoille. Mikäli niitä ei löy-

detä, tuodaan energiaturve Suomeen. Suurin osa

puupolttoaineista ja sivutuotteista tuodaan Venä-

jältä Suomeen. Lisäksi olemme käynnistämässä

mullan myyntiä ja pidemmälle tähtäimellä tarkoi-

tus on osallistua lämpölaitoshankkeisiin.”

Kylmiltään Karttusen ei tarvinnut Pietariin siir-

tyä. Venäjän liiketoiminnot olivat hänelle ennes-

tään tuttuja taloushallinnon puolelta. Aikaisemmat

vieraassa työkulttuurissa hankitut kokemukset ja

kielitaito ovat myös helpottaneet sopeutumista.

”Kyse on paikallisten olosuhteiden ymmärtämi-

sestä ja ottamisesta huomioon sekä niiden sovitta-

misesta yhteen Vapon oman yrityskulttuurin ja toi-

mintaperiaatteiden kanssa. Venäjällä toimintaan

vaikuttaa mittava, monimutkainen ja alituiseen

muuttuva lainsäädäntö, josta on oltava perillä. Toi-

nen oikeastaan aivan välttämätön asia on yhteis-

työsuhteet, joita kehitetään ja ylläpidetään. Asiat

toimivat hyvin, kun käytettävissä on laaja yhteis-

työverkosto.”

Paikalliset olosuhteet on otettava huomioon

myös ihmisten kanssa toimittaessa. Työkulttuuri

on toisenlainen kuin Pohjoismaissa.

”Selvä ominaispiirre Venäjällä on, että ihmiset

odottavat täällä selkeitä ohjeita siitä, mitä pitää

tehdä. Auktoriteetteja kunnioitetaan eri tavalla

kuin Suomessa ja Ruotsissa”, Karttunen toteaa.

Kari Karttunen pyörit-tää Karel Vapon toimin-taa Pietarissa yhdessäkolmen venäläisentyöntekijän kanssa.

17 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Vapon tuotteita on tehty Venä-jällä tunnetuksi mm. messuilla.Olga Kuksenkova Karel Vapostaesittelee multatuotteita asiak-kaalle puutarha-alan messuillaPietarissa.

Page 18: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

18 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Pellettimarkkinatkasvoivat voimakkaasti

Vapon pellettitoimitukset lähes kaksinkertaistuivat

vuonna 2005 ja olivat 433 000 tonnia. Vapon oman

tuotannon osuus toimituksista oli noin 60 prosenttia.

Loppuosuus oli sopimustuottajien tuotteita.

Suomessa Vapolla on kuusi omaa pellettitehdasta

ja kuusi sopimusvalmistajien tehdasta.

Ruotsissa Vapon tytäryhtiöllä Råsjö Torv AB:llä on

neljä pellettitehdasta ja Virossa Tootsi Turvas AS:llä

yksi pellettitehdas. Tanskassa pellettiä tuotetaan yh-

dessä tehtaassa, joka siirtyi Vapolle vuonna 2005, kun

Vapo osti Statoil A/S:n pellettituotannon Tanskassa.

Suomessa tuotetuista pelleteistä 86 prosenttia oli

puupellettejä, 14 prosenttia turvepellettejä ja loput

Vapon pellettitehtaat

Vapon tehdas

Sopimusvalmistajan tehdas

Lastaussatama

seospellettejä. Tuotantoon käytetty raaka-aine oli suo-

malaista ja 90-prosenttisesti peräisin sertifioiduista

metsistä.

Asiakkaat ovat olleet hyvin tarkkoja pelletin laadus-

ta, erityisesti käsittelykestävyydestä ja kosteudesta.

Tästä johtuen vuoden kuluessa tehtiin paljon töitä

tuotannon laadun vakauttamiseksi ja tuotantoproses-

sien kehittämiseksi.

Suomessa pelletin käyttö on kasvussa, mutta vielä

vuonna 2005 jopa 80 prosenttia puupelleteistä ja 58

prosenttia turvepelleteissä meni vientiin. Kysyntää eu-

rooppalaisilla pellettimarkkinoilla vauhditti päästö-

kauppa. Viennin pääkohteita olivat Ruotsi, Hollanti ja

Tanska.

Page 19: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

19 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Voimalaitos ja pellettitehdaskäynnistyivät Ilomantsissa

Viime syksyn kuluessa Ilomantsissa otettiin käyt-

töön ainutlaatuinen voimalaitoksen ja pellettiteh-

taan muodostama kokonaisuus. Se hyödyntää pai-

kallisia raaka-aineita, tekee lämpöä Ilomantsin kau-

kolämpöverkkoon, sähköä valtakunnanverkkoon

sekä pellettejä Suomen ja maailman markkinoille.

Polttoaineteholtaan 23 MW:n voimalaitos on

kokoluokassaan ensimmäisiä Suomessa ja sen yh-

distäminen pellettitehtaan kanssa kiinteäksi koko-

naisuudeksi on vielä ainutlaatuisempaa. Samaan

kokonaisuuteen kuuluu vielä Ilomantsin Lämpö

Oy, jonka toiminta on vuokrattu Vapolle. Näiden

eri palasten nivominen yhteen teki yli 13 miljoo-

nan investoinnista kannattavan.

Se mahdollisti myös pellettitehtaan toiminnan

jatkamisen Ilomantsissa pitkällä tähtäimellä. Vuon-

na 2002 käynnistyneen pellettitehtaan ongelmana

oli aikaisemmin se, ettei lähialueelta saatu tarpeek-

si raaka-aineena käytettyä kuivaa kutterinpurua.

Paremmin saatavissa olevan kostean sahanpurun

käyttäminen raaka-aineena edellytti kuivaamista.

Ilomantsissa sijaitseva voimalaitoksen ja pelletti-tehtaan kokonaisuus tuottaa kaukolämpöä noin40 GWh Ilomantsin kaukolämpöverkkoon, prosessi-lämpöä 50 GWh pellettitehtaan raaka-aineen kui-vaamiseen ja sähköä noin 15 GWh vuodessa. Pel-lettien tuotantokapasiteetti on 70 000 tonnia puu-pellettejä vuodessa.

Pelletin kuivaaminen vaatii höyryä, mutta pel-

kästään pellettitehtaan tarpeita varten ei kannatta-

nut rakentaa voimalaitosta. Asia muuttui toiseksi,

kun yhteen laitettiin tehdas, kaukolämpöverkko ja

sähköntuotanto: kokonaisuudesta tuli kannattava.

Ilomantsille investointi oli tärkeä. Parhaimmil-

laan rakennustöissä oli samanaikaisesti noin 130

työntekijää ja pysyvästi kokonaisuus työllistää

14-15 henkilöä. Lisäksi voimalaitoksen polttoai-

neen ja pellettitehtaan raaka-aineen hankinnan ja

kuljetusten työllisyysvaikutusten on laskettu ole-

van noin 30 henkilötyövuotta.

Polttoaineena voimalaitoksessa käytetään lähi-

alueelta saatavaa jyrsinturvetta ja puupolttoaineita,

kumpaakin noin 75 GWh. Pellettitehtaan raaka-

aineena on sahanpuru. Lisäksi raaka-aineena voi-

daan käyttää kutterin purua, turvetta ja ruokohel-

peä. Myös ne tulevat pääosin Pohjois-Karjalasta.

19 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Page 20: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

20 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Suurin rahavirta kohdistuuostoihin ja palveluihin

Vapo-konsernin taloudelliset vaikutuk-

set näkyvät sidosryhmittäin asiakkaan

saamina tuotteina sekä palveluina, ta-

varan- ja palveluntoimittajien liiketoi-

mintana, henkilöstön ja urakoitsijoiden

palkkatuloina sekä muina lakisääteisinä

henkilöstökustannuksina.

Koulutus- ja kehitysmahdollisuudet

lisäävät henkilöstön ja urakoitsijoiden

osaamista ja sitä kautta heidän arvoaan

työmarkkinoilla. Tutkimuslaitosten ja

oppilaitosten kanssa tehty yhteistyö

voimistaa niiden osaamista ja tietotai-

toa sekä tarjoaa mahdollisuuksia opin-

näytetöiden tekemiseen.

Omistajat saivat vuonna 2005 osin-

koa 382 euroa/osake (382). Osinko oli

105,4 prosenttia tuloksesta (66,3). Ra-

hoittajat hyötyivät Vapon liiketoimin-

nasta maksettuina korkoina. Julkinen

sektori eli valtiot ja kunnat saivat talou-

dellista hyötyä verotuloista. Muut pai-

kalliset toimijat saivat taloudellista hyö-

tyä mm. sponsoroinnin sekä palvelujen

ostojen ja erilaisten yhteistyömuotojen

kautta.

Vapo sponsoroi vuonna 2005 erityi-

sesti paikallisten sidosryhmien liikunta-

ja kulttuuriharrastuksia. Sponsorointiin

käytettiin 129 000 euroa (148 000).

Painopisteenä olivat nuoret ja liikunta.

Sidosryhmien taloudellisen hyödyn

määrään vaikuttaa vuosittain liiketoi-

mintojen markkinatilanne. Päästökau-

pan lisäksi puunjalostusteollisuuden

tuotannon häiriöt vuonna 2005 heijas-

tuivat energia-alan myyntiin.

Vuoden 2005 rahavirtojen jakauma konsernissa

Vuoden 2005 rahavirtojen jakauma Virossa

Vuoden 2005 rahavirtojen jakauma Ruotsissa

Page 21: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

21 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Yhteiskunta tuki tutkimustaja kehitystä

Vapo-konsernin yhteiskunnalta saama tuki on keskitty-

nyt tutkimus- ja kehitystoimintaan Suomessa. Tukia

on myönnetty liiketoimintaan liittyvien uusien toimin-

tamallien tai tuotteiden kehittämiseen tai uutta tekno-

logiaa hyödyntäviin investointiavustuksiin.

Tukea on saatu sekä Tekesiltä, kauppa- ja teolli-

suusministeriöltä että tullilta. Merkittävin avustus oli

Vapo Voiman saama investointiavustus uusien ener-

giainvestointien toteuttamiseen.

Tutkimukseen tai investointeihin liittyviä avustuksia

sekä sähkön tuotantotukea Vapolle maksettiin 1,9 mil-

joona euroa vuonna 2005 (2,0). Lisäksi Vapo sai Ke-

mera-tukia ja ruokohelven viljelytukia yhteensä 2 mil-

joonaa euroa.

Uutta teknologiaa jatoiminnan kehittämistä

Vapo-konsernissa laajoista liiketoiminnan ja teknolo-

gian kehittämishankkeista ja asiantuntijapalveluista

vastaa liiketoiminnan kehitysosasto, joka toimii lähei-

sessä yhteistyössä liiketoimintojen sekä yliopistojen ja

tutkimuslaitosten kanssa. Osastolla työskentelee 13

henkilöä. Liiketoiminnoissa puolestaan keskitytään no-

peasti hyödynnettäviin hankkeisiin.

Kehittämistoiminnan kulut kehitysosastolla ja liike-

toiminnoissa olivat yhteensä 4,28 miljoonaa euroa

(2,7). Tämä on 0,8 prosenttia (0,5) konsernin liike-

vaihdosta.

Turvetta uudella tavalla

Keskeisin kehittämishanke vuonna 2005 oli uuden

turvetuotantoteknologian kehittäminen. Teknologiaa

päästiin nyt kokeilemaan koko tuotantokauden ajan,

joka alkoi maaliskuun lopussa ja päättyi lokakuun

puolivälissä. Varsinaisen Kihniön Aitonevalla sijaitse-

van koealueen lisäksi menetelmän testaamista laajen-

nettiin useille demonstraatioalueille eri puolille Suo-

mea.

Uusi turvetuotantomenetelmä perustuu aurinko-

energian hyödyntämiseen mahdollisimman tehok-

kaasti. Tätä varten turvetta ei kuivata enää suolla,

vaan tätä tarkoitusta varten rakennetulla asfalttiken-

tällä, joka on nimetty biomassakuivuriksi.

Turve irrotetaan ojitetusta suosta kauhakuormaajal-

la ja siirretään biomassakuivurin lähellä olevaan väli-

varastoon pumppaamalla tai perävaunulla. Asfaltti-

kentälle turve levitetään tätä varten kehitetyllä lait-

teella, joka muotoilee turpeen kuivumisen kannalta

mahdollisimman edullisen kokoisiksi palasiksi.

Kentällä auringonpaiste ja tuulet kuivattavat tur-

vetta päältäpäin. Kuivumista voi vielä tehostaa aurin-

kokeräimillä, joiden tuottama energia kiertää asfaltti-

kentän alla olevissa putkissa lämmittäen kuivattavaa

massaa alapuolelta.

Kuiva turve kerätään kentältä pois esimerkiksi me-

kaanisella kokoojavaunulla. Suotuisissa olosuhteissa

turpeen kuivuminen kestää vain 1-2 päivää. Kesän

aikana voidaan tuottaa jopa 50 satoa.

Kesän 2005 aikana varmistui, että uudella menetel-

mällä voidaan päästä sille asetettuihin tuotantotavoit-

teisiin. Metsäntutkimuslaitoksen tekemät mittaukset

osoittivat puolestaan, että menetelmä vähentää sel-

västi pöly- ja meluvaikutuksia, vesistöpäästöjä sekä

kasvihuonekaasuvaikutusta.

Uuden menetelmän etuna on myös hyvä soveltu-

vuus vanhojen tuotantoalueiden reunojen ja suopel-

tojen hyödyntämiseen. Tämä on tärkeää, sillä uusim-

pien ruotsalaisten ja suomalaisten tutkimusten tulok-

set osoittavat, että ojitetut suot ovat merkittävä kasvi-

huonekaasujen lähde ja että turpeen tuottaminen

näiltä alueilta olisi järkevää ilmastonmuutoksen kan-

nalta.

Menetelmän kehittäminen jatkuu vuonna 2006,

jolloin koetoimintaa laajennetaan Ruotsiin. Vuoden

aikana mm. jatketaan ja laajennetaan ympäristövaiku-

tusten mittauksia, selvitetään aurinkokeräinten käytön

kannattavuutta ja kehitetään menetelmää edelleen.

Page 22: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

22 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Kuivajätteen hyödyntämisestä soiden jälkikäyttöön

Toinen suuri hanke vuonna 2005 oli Jätteestä energi-

aksi -liiketoiminnan kehittäminen, joka keskittyi Hä-

meenkyröön suunnitellun jätteenpolttolaitoksen inves-

toinnin valmisteluun. Hankkeen YVA-selvitys valmistui

vuoden 2006 alkupuolella ja investointipäätös on tar-

koitus tehdä vuoden kuluessa. Hanke herätti runsaasti

keskustelua julkisuudessa.

Metsäteollisuuden lietteiden ja kuorien kuivausme-

netelmän testaaminen jatkui ja vuoden 2006 aikana

on tarkoitus käynnistää demonstraatiokohde. Pelto-

energian käytössä selvitettiin kierrätysravinteiden

käyttöä. Selvitysten mukaan kompostien ja typpipi-

toisten prosessivesien käyttö on hyvä ja kannattava

vaihtoehto kivennäislannoitteille.

Vuoden aikana selvitettiin myös ruokohelven kor-

juu- ja tiivistysteknologiaa. Turvetuotannosta poistu-

neiden alueiden jälkikäyttövaihtoehdoista on tehty

paljon tutkimuksia ja viime vuonna jatkui erityisesti

hiilitaseen ja vesistövaikutusten tutkiminen.

Ruokohelven viljelyn hiilidioksidi- ja metaanipääs-

töjä sekä vesistökuormitusta selvitetään Kuopion yli-

opiston koordinoimassa hiilitase -tutkimuksessa Tuu-

povaaran Linnansuolla. Myös Ilomantsin Iljansuon

ruokohelpikenttien kuormitusseurantaa jatkettiin.

Alustavien tietojen mukaan ruokohelven viljely kään-

tää hiilitaseen myönteiseksi jo toisena kasvukautena.

Yksi mahdollinen tulevaisuuden käyttömuoto tur-

vetuotannosta vapautuneille alueille on rahkaturpeen

kasvatus. Tätä silmällä pitäen kasvuturpeen kasvatus-

kokeita jatkettiin Kihniön Aitonevalla. Tarkoituksena

oli tutkia, kuinka nopeasti ja millä tavoin rahkaturvet-

ta voidaan otollisissa olosuhteissa kasvattaa tuotan-

nosta poistuneilla suopohjilla.

Merkittävä osa tutkimustyötä oli aikaisempien vuo-

sien tapaan lakisääteisiä polttoainenalyysejä sekä kas-

vuturvetutkimuksia.

Laboratoriotoimintoja ulkoistettiin

Vapon liiketoiminnan kehitysosastoon kuuluneen la-

boratorion toiminta yhtiöitettiin vuonna 2005, kun

Vapo Oy, VTT ja Jyväskylän Energia Oy perustivat Jy-

väskylään yhteisen laboratorioyhtiön ENAS Oy:n

(Energy and Enviroment Analysis Services). Yhtiö

aloitti toimintansa 1.9.2005 ja sen toimitusjohtaja on

Markku Herranen, joka oli aikaisemmin Vapon labora-

toriopäällikkö.

Yhtiön perustamisen taustalla oli se, että Jyväsky-

lässä toimi kaksi laboratoriota, Vapon ja VTT:n, joissa

tehtiin samantyyppisiä analyysejä. Toiminnot yhdistä-

mällä haluttiin purkaa päällekkäisyyksiä ja tehostaa

toimintaa. Samalla haluttiin kehittää osaava ja entistä

vahvempi laboratorio, joka voi kehittyä itsenäisesti

mm. energia-alan korkeatasoiseksi osaajaksi.

ENAS Oy tarjoaa analyysipalveluita energia- ja ym-

päristösektoreille ja tekee kiinteiden polttoaineiden,

tuotantoon, kauppaan ja tutkimuksen liittyviä analyy-

seja. Ympäristöpuolella tehtävät analyysit koskevat

lähinnä kasvualustoja sekä vesi- ja jätehuoltoa. Töistä

valtaosa tehdään omistajille. Vapo on laboratorion

selvästi suurin asiakas, mutta yhtiöllä on myös run-

saasti ulkopuolisia asiakkaita. Tarkoitus on edelleen

laajentaa toimintaa kaupallisilla markkinoille.

Page 23: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

23 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Pirkan Voima -projektiherätti kiinnostusta Hämeenkyrössä

Hanketta on viety eteenpäin avoimesti. Kesällä

2005 järjestettiin yleisötilaisuus YVA-suunnitelmas-

ta ja hankkeeseen liittyvistä asioista on pyritty ker-

tomaan myös kaksi kertaa paikallisen Hämeenky-

rön Sanomien välissä ilmestyneessä Pirkan Voima

-tiedotuslehdessä sekä hankkeen www-sivuilla.

Helmikuun 2006 alussa järjestettiin vielä yli-

määräinen YVA-selostusluonnosta esittelevä yleisö-

tilaisuus. Poikkeuksellisesti paikkakuntalaisille ha-

luttiin tarjota mahdollisuus vaikuttaa selostuksen

sisältöön ennen sen jättämistä ympäristöviran-

omaisille lausuntoja ja nähtäväksi asettamista var-

ten. Varsinainen YVA-selostuksen esittelytilaisuus

järjestettiin maaliskuussa 2006.

Tavoitteena on, että investointipäätös hankkees-

ta tehtäisiin vuoden 2006 aikana. Silloin energian-

tuotanto laitoksessa voisi alkaa aikaisintaan vuon-

na 2008 ja viimeistään vuosikymmenen vaihteessa.

Vapo suunnittelee Hämeenkyrön Kyröskoskelle voi-

malaitosta, jossa polttoaineena olisi syntypaikkala-

jiteltu yhdyskunta- ja teollisuusjäte sekä mahdolli-

sesti liete, jota käytettäisiin noin 200 000 tonnia

vuodessa. Pääosa jätteestä olisi Pirkanmaan Jäte-

huolto Oy:n alueella syntyvää kuivajätettä.

Laitos tuottaisi lämpöä Finnforest Oyj:n sahalle

ja M-Real Kyrolle noin 400 GWh vuodessa sekä

sähköä 70 GWh. Lämpöä on mahdollista tuottaa

myös Kyröskosken kaukolämpöverkkoon. Hank-

keen YVA-menettely käynnistyi keväällä 2005 ja

YVA-selostus valmistuu keväällä 2006.

Muiden Suomessa suunnitteilla olevien jätteen-

polttolaitosten tavoin Pirkan Voima –projekti on

herättänyt paljon huomiota ja vastustustakin Hä-

meenkyrössä. Harvat vastustavat sinänsä jätteiden

polttamista ja huolenaiheena on ennen kaikkea

laitoksen tulo lähinaapuriin.

Pirkan Voima -projektin YVA-selostusluonnoksen esittelytilaisuus kokosi paikalle satamäärin yleisöä.

23 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Page 24: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

24 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Y M P Ä R I S T Ö

24 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Maisema Haapatornista Haapasuolle.

Page 25: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

25 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Ilmastoasiat vaikuttivat merkittävästi työhön

Vuonna 2005 ympäristöasi-

oissa painottuivat vahvasti

ilmastoon liittyvät kysymyk-

set. Tämä näkyi mm. ilmas-

tosopimusten edellyttämien

rutiinien opetteluna.

Vuoden alkupuolella jou-

duimme kokoamaan tiedot

vuosien 1990–2003 aikana

hallinnassamme olleiden turvemaiden pinta-aloista ja

käyttömuodon muutoksista hehtaarin tarkkuudella

Tilastokeskuksen ja edelleen YK:n ilmastopaneelin

maaperän hiilitaselaskentaan. Kehityskohteina olivat

erityisesti päästökauppa sekä oman energiantuotan-

non ja asiakkaiden päästötaseen optimointi.

Energiantuotannon puolella voimalaitokset valmis-

tautuivat päästöjen optimointiin ja uuden tyyppiseen

tarkkailuun. Koska päästökauppa jatkuu, päätimme

lähteä Itämeren alueen hiilirahaston jäseneksi ja mu-

kaan kansainväliseen päästökauppaan. Tarvetta tähän

lisäsi vielä se, että vuoden lopulla Montrealin ilmasto-

sopimuksen yhdestoista osapuolikokous asetti tiukke-

nevia tavoitteita vuoden 2012 jälkeiselle Kioto-kaudel-

le.

Odotettua korkeampi päästöoikeuden hinta (Suo-

messa keskimäärin 27 euroa/MWh) vähensi energia-

turpeen käyttöä Suomessa ja Ruotsissa. Erityisesti

tämä näkyi turvetta käyttäneiden lauhdelaitosten säh-

kön tuotannossa, sillä lauhdevoimalla tehty turvesäh-

kön määrä putosi 5,6 TWh:iin (17,2).

Samanaikaisesti tuontisähkön käyttö kasvoi mm.

Suomessa ennätyskorkealle tasolle eli 20 prosenttiin,

josta kaksi kolmasosaa tuotiin Venäjältä. Näin energia-

omavaraisuus heikkeni, vaikka samaan aikaan EU vel-

voitti jäsenmaitaan lisäämään energiaomavaraisuutta.

Turvetuotannon on vaikea sopeutua päästökaupan

aiheuttamaan nopean muutoksen tilaan, jossa markki-

nat voivat vaihdella vuodesta toiseen suuresti. Turve-

tuottajan on pidettävä yllä ympäristölupien mukaisia

toimia sekä hoidettava ympäristövaikutusten hallin-

taan ja seurantaan liittyvät toimet kaikissa kohteissa,

vaikka turpeen kulutus on alhaisella tasolla. Tämä ai-

heuttaa kustannuksia ja vaikuttaa toiminnan suunnit-

teluun.

Energiaturpeen asemaan ja uusiutuvan energian

käyttöön Suomessa otettiin kantaa kauppa- teollisuus-

ministeriön johdolla valmistellussa valtioneuvoston

selonteossa lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linja-

uksista ja Kioton pöytäkirjan toimeenpanemisesta. Se-

lonteossa pohdittiin eri energiavaihtoehtojen tulevai-

suutta Suomessa. Siihen kirjatut uusiutuvan energian

ja mm. pelletin tavoitteet olivat kasvaneet, mutta

energiaturpeen tulevaisuusnäkymät eivät olleet kovin

lupaavia.

Yhteistyötä ilmastoasioissa sekä turpeen aseman

selkeyttämiseksi tehtiin useiden kansallisten ja kan-

sainvälisten tahojen kanssa. Turpeen luokitteluongel-

maa selvensi vuoden 2005 aikana valmistunut Nordic

Innovation Centerin alaisen kansainvälisen standardi-

työryhmän turvestandardi: Quality Guidelines for Fuel

Peat; Fuel Classification and Quality Assurance, Samp-

ling and Analysis of Properties. Tämä kansainvälinen

standardi määrittelee turpeen yksiselitteisesti biomas-

sapolttoaineeksi, joka ei ole samanlaista kuin kivihiili

tai puu, vaan asettuu ominaisuuksiltaan niiden välille.

Viime vuonna valmistui myös eurooppalaisen stan-

dardijärjestön (CEN) biopolttoaineita luokitteleva bio-

polttoainestandardi. Vapon osaamista ja analyysitieto-

ja hyödynnettiin näiden standardien valmistelutyössä

yhdessä lukuisten muiden tahojen kanssa.

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC valmisteli kan-

sainvälisesti sovellettavaa ohjekirjaa IPCC Guidelines

for National Greenhouse Gas Inventories. Siihen liitty-

vien turvemaiden hiilitaseen ja turpeen energiakäytön

tietoja analysoitiin ja toimitettiin suomalaisen IPCC-

asiantuntijapaneelin käyttöön.

Keskustelua ja perehtymistarvetta IPCC:n laskenta-

ohjeisiin aiheutti turpeen sisältämän puuaineksen uu-

siutuvuus ja sen kohtelu päästökaupassa. Ongelmaksi

koettiin myös se, että turve biomassapolttoaineena on

kuitenkin luokiteltu kivihiilen kanssa samaan luok-

kaan.

Geologian tutkimuskeskus selvitti Suomessa tähän

liittyen turpeessa olevan puun määrää. Samoin Geo-

logian tutkimuskeskus selvitti turvevarojen uutta kas-

vua ja sen merkitystä Suomen hiilivaraston muutoksis-

sa.

25 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Page 26: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

26 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Kuluneen vuoden aikana valmistui uusia turvetta

koskevia tutkimustuloksia. Ruotsalaiset ilmastotutkijat

julkistivat turvemaiden kasvihuonekaasutaseeseen liit-

tyviä laskelmia, joiden mukaan koko elinkaaritase

huomioituna turve osoittautui kivihiiltä ympäristöystä-

vällisemmäksi polttoaineeksi. Tutkimustulosten sovel-

tuvuutta Suomen olosuhteisiin selvitettiin.

Suomalaiset tutkijoiden saamien tulosten mukaan

metsäojitusalueet eivät taas olekaan aikaisempien ar-

vioiden mukaisesti aina hiilinieluja, vaan usein myös

hiilidioksidin päästäjiä. Tämä johtuu siitä, että Suo-

men soiden maaperässä oleva turve hajoaa itsekseen

ja aiheuttaa maaperän kasvihuonepäästöjä. Turvetuo-

tantoon kannattaa siis ottaa paksuturpeisia, jo aikai-

semmin ojitettuja alueita ja erityisesti suopeltoja.

Maakuntakaavatyö jatkui useissa maakunnissa. Sii-

hen liittyvien turvetuotanto- ja jätehuoltohankkeiden

sekä muiden energiahuollon tarpeiden tarpeellisuutta

puolustettiin kannanotoissa. Turveteollisuuden vesien-

suojelutyötä kehitettiin ympäristöviranomaisten ja tur-

veteollisuuden yhteisessä työryhmässä.

Jätehuollon puolella Vapon toimintaan vaikuttivat

epäselvät kehitysnäkymät. Uudet hankkeet odottivat

sekä kansallisten tulkintojen selkiytymistä että lupakä-

sittelyjä. Eniten keskustelua aiheutti jätteenpoltto.

Vapo Timber Oy:n toimintaa vaikeutti markkinati-

lanteesta johtuva hintojen lasku.

Metsäkeskustelu erityisesti Ylä-Lapissa jatkui edel-

leen, mikä aiheutti vakavaa pohdintaa Ivalon sahan

kohtalosta. Uhka puuhuollon toimivuudesta epäilytti

ja vaikeutti toiminnan suunnittelua ja loppuvuodesta

sahalla aloitettiin YT-neuvottelut. Kekkilä Oyj:n asiak-

kaiden kiinnostusta herätti kansainvälinen keskustelu

turvevaroista ja niiden käytön hyväksyttävyydestä.

Vapon ympäristöliiketoiminta edesauttaa monella

tavoin ympäristön tilan kohentumista. Paikallisiin

energiavaroihin, työvoimaan ja tarpeisiin perustuva

energiatuotanto lisää omavaraisuutta ja huoltovar-

muutta. Lisäksi hyvä hyötysuhde ja päästöjen hallinta

vastaavat hyvin sekä EU:n asettamia että paikallisia

ympäristövaateisita.

Tämä raportti antaa hyvän mahdollisuuden kertoa

tekemisistämme ja toimintaamme liittyvistä periaat-

teista sekä omalle henkilökunnalle että kaikille sidos-

ryhmille.

Pirkko Selin

ympäristöjohtaja

Suomen soihin sitoutunut hiili

26 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Page 27: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

27 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Vapo tuntee vastuunsa ympäristöstä

V apo jalostaa turvetta ja puuta sekä niihin

liittyviä sivutuotteita ja erilaisia jätemateriaale-

ja tuotteiksi ja palveluiksi. Periaatteena on, että luon-

nonvarojen hyödyntämisen raaka-aineeksi on tapah-

duttava kaikissa toimintakohteissa ympäristön tila ja

tarpeet sekä paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Turvetuotannon keskeiset ympäristövaikutukset liit-

tyvät vesistövaikutuksiin sekä joissakin tilanteissa työ-

koneista ja kuljetuksista aiheutuviin pöly- tai meluhäi-

riöihin sekä tuotannon jälkeen tapahtuvaan soiden

jälkikäyttöön. Energiantuotannossa keskeisiä ympäris-

tövaikutuksia ovat polton aiheuttamat päästöt.

Jätehuoltoratkaisuissa eniten keskustelua aiheutta-

vat haju ja melu. Puunjalostuksessa on tärkeää tunnis-

taa puun alkuperä, hallita tuotannon aiheuttama

melu sekä hoitaa tarvittavat vuosikymmeniä vanhoista

menettelytavoista johtuneet maaperänpuhdistustyöt.

Jätehuollon asianmukainen hoitaminen liittyy kaikkiin

tuotantoprosesseihin.

Vapo sitoutuu ympäristöpolitiikassaan jatkuvaan

parantamiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen

yhtiön toimintojen ja tuotteiden elinkaaren kaikissa

vaiheissa. Ympäristöpolitiikka kuvaa omistajien, halli-

tuksen sekä toimivan organisaation linjauksia ympäris-

töasioiden hoitamisessa. Yrityksen johto seuraa tun-

nuslukujen avulla politiikan tuloksellisuutta ja uudista-

mistarpeita.

Ympäristöohjelma on tarkoitus uudistaa vuoden

2006 aikana siten, että siihen liittyy päästöille asetet-

tuja tavoitteita ja Vapo-konsernin oma ilmasto-ohjel-

ma.

Vapon ympäristövaikutukset

Page 28: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

28 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Vaponympäristöpolitiikka

Vapon ympäristöpolitiikka kertoo omistajan ja yrityk-

sen johdon asettamat periaatteet käytännön työhön

liittyvästä ympäristöasioiden hoitamisesta. Ne ovat

seuraavat:

Tiedostamme toimintaamme ja tuotteiden elinkaa-

reen liittyvät velvoitteet ja vastuut sekä toimimme

niiden mukaisesti. Edellytämme yhteistyökumppa-

neiltamme samanlaista vastuullisuutta.

Päämääränämme on luonnonvarojen kestävä käyt-

tö, luonnonarvojen huomioonottaminen sekä ym-

päristökuormituksen minimointi ja luontoresurssi-

en harkittu hyödyntäminen. Hankimme tietoa toi-

mintamme ja tuotteidemme ympäristövaikutuksis-

ta ja kehitämme vaikutusten minimointiin soveltu-

vaa teknologiaa.

Seuraamme aktiivisesti ympäristön tilan vaatimia

tarpeita ja sovellamme toiminnassamme teknisesti

sekä taloudellisesti parasta tekniikkaa ja siihen liit-

tyviä työtapoja.

Olemme selvillä asiakkaittemme ympäristötarpeis-

ta ja -arvoista. Kehitämme niiden mukaisesti tuot-

teita ja ratkaisuja asiakkaittemme ja yhteiskunnan

ympäristöongelmiin.

Varmistamme ympäristöasiain hallinnan ja ympä-

ristöpolitiikan toteutumisen ympäristöhallintajär-

jestelmän, laatujärjestelmän ja sisäisten katselmus-

ten sekä johdon raportoinnin avulla.

Huolehdimme, että henkilöstömme ja kaikki yhti-

ön toiminnassa mukana olevat tunnistavat työnsä

ympäristövaikutukset ja sitoutuvat niiden hallin-

taan.

Käymme avointa ja aktiivista keskustelua asiakkai-

demme, henkilöstön ja muiden sidosryhmien

kanssa ja viestimme ympäristöasioistamme avoi-

mesti ja totuudenmukaisesti.

Ympäristöpolitiikan uudistustyö on tarkoitus käynnis-

tää vuonna 2006.

Turvealan ympäristöasioita kehitettiinviranomaisten kanssa

Vuonna 2005 turvetuotantoon liittyvissä ympäristöasi-

oissa tehtiin tiivistä yhteistyötä eri viranomaisten

kanssa. Tärkeä osa tätä yhteistyötä on ympäristömi-

nisteriön nimeämä turvetuotannon koordinointityö-

ryhmä, joka jatkoi työtään Pohjois-Pohjanmaan ympä-

ristökeskuksen vetämänä.

Työhön osallistui turvetuotannon ympäristöasioi-

den hoidon kannalta tärkeitä sidosryhmiä, kuten ym-

päristöministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön,

ympäristölupavirastojen ja ympäristökeskusten edusta-

jat sekä turvealan ja sen vaikutuksia arvioivien kon-

sulttien ja tutkimuslaitosten edustajat. Koordinaatio-

ryhmä järjesti koulutustilaisuuksia ja valmisteli turve-

alaa koskevia selvityksiä viranomaistyönä jatkossa hyö-

dynnettäväksi. Työlle on laadittu vuoteen 2008 ulot-

tuva toimintasuunnitelma.

Uutena asiana vuoden aikana perustettiin turve-

tuotannon tarkkailukäytäntöä yhtenäistävä ja kehittä-

vä työryhmä. Sen tarkoituksena on tarkistaa päästö-

ja vaikutustarkkailujen ohjeet vesipuitedirektiivin vaa-

timaan tilaan. Lisäksi pohdittiin viranomaistyön kehi-

tystarpeita ja tehokkuutta.

Oulussa järjestettiin jälkikäyttö-workshop, jossa

analysoitiin koulutus- ja kehitystarpeita maanomista-

jan, turvetuottajan ja lupaviranomaisten näkökulmas-

ta. Myös vesienkäsittelyn BAT- ja BEP-periaatteita (pa-

ras tekniikka ja paras käytäntö) pohdittiin sekä todet-

tiin ajankohtaiseksi pöly- sekä meluvaikutusten tark-

kailumenetelmien arviointi.

Vuoden 2005 aikana sovittiin pelisäännöt, joiden

mukaisesti ympäristöviranomaiset ja Tilastokeskus saa-

vat turvealaa koskevat tiedot turvetuotannon pinta-

alatietojen muutoksista ja maankäyttötavoista. Tietoja

käytetään sekä kansainvälisten ilmastosopimusten tar-

peisiin että Suomen ympäristöviranomaisten valvonta-

tarpeisiin.

Page 29: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

29 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Into Kekkonen uskooturpeen tulevaisuuteen

Ympäristöneuvos Into Kekkonen on pitkän linjan

turvealan kehittäjä, joka jäi eläkkeelle ympäristö-

ministeriön ympäristönsuojeluosastolta keväällä

2006. Mm. turvetuotannon ympäristönsuojelusta

vastannut Kekkonen vastasi kolmeen turvetuotan-

toa koskevaan kysymykseen.

1. Mitä toivot turvealan ympäristöasioiden

hoitamisesta tulevaisuudessa?

Yksinkertaisesti ja selkeästi toivon sitä, että ympä-

ristöasiat hoidetaan. Turve on Suomessa suuri

luonnonvara, jonka hyödyntäminen on paikallaan.

Sen tuottaminen aiheuttaa kuitenkin ympäristöon-

gelmia, mikä tiedetään.

Tähän asti turvetta on hyödynnetty pääasiassa

energiantuotannossa, mutta se on monipuolinen

luonnonvara, jota voidaan varmasti hyödyntää

useilla muillakin tavoin. Toivonkin, että tutkimus-

ta tehostetaan sellaiseen suuntaan ja näen tässä

KTM:n roolin hyvin tärkeänä. Olisi hyödyllistä,

että KTM panostaisi lisäksi myös turvetuotannon

ympäristönsuojelututkimuksiin, jotta tällä saralla

päästäisiin aikaisempaa tehokkaammin eteenpäin.

Olen varma, että hyviä ratkaisuja on olemassa ja

ne löytyvät. Erityisesti tulisi selvittää turvetuotan-

non talviaikaisia päästöjä sekä niiden vaikutuksia

ja näiden molempien rajoittamista. Turvetuotan-

nossa on otettu ympäristöasiat myös tuottajien

puolella entistä huolellisemmin huomioon, joten

ympäristöasioiden hoito paranee koko ajan ja näi-

hin kysymyksiin voi suhtautua luottamuksella.

Mutta korostaisin kaikesta huolimatta tutkimuksen

merkitystä.

2. Mikä on hyvä tapa hoitaa asioita ympäristö-

viranomaisten kanssa?

Minusta näyttää, että se tapa on jo hyvin pitkälle

löytynyt. Ympäristöministeriö on asettanut Poh-

jois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen johdolla toi-

mivan turvetuotannon kansallisen koordinointi- ja

kehittämisryhmän, joka on kokoontunut säännölli-

sesti jo parin vuoden ajan. Ryhmä käsittelee kaik-

kia turvetuotantoon liittyviä kysymyksiä, toimii

tiedon välittäjänä, seuraa tutkimusta, järjestää kou-

lutuspäiviä ja valmistelee erilaisia ohjeita.

Tällainen forum havaittiin heti tarpeelliseksi ja

kun ryhmä koostuu käytännöllisesti katsoen kaik-

kien turvealalla vaikuttavien tahojen edustajista,

tiedon välittyminen eri puolille on tehokasta. Ryh-

mässä vallitsee avoin ilmapiiri ja ihmiset ovat ak-

tiivisia sekä innostuneita, joten tulevaisuus näyttää

lupaavalta. Yleensäkin avoin keskustelu eri osapuo-

lien kesken on aina hedelmällistä ja näyttää siis

siltä, että turvetuotannossa tämä tapa on jo vallal-

la.

3. Miten arvoit turvealan kehittymistä pitkän

kokemuksesi ja turvealan tuntemuksesi pohjalta?

Jos ajattelen turvetuotannon käynnistymistä joskus

1970-luvun alkupuolella, positiivinen kehitys on

ollut valtavaa. Silti edelleen syntyy joissakin tapa-

uksissa jännitteitä, kun turvetuotantoalueen lähelle

jää asutusta, tai vesistö on hyvin lähellä. Nämäkin

ongelmat ovat tiedossa ja uskon, että turvetuottajat

miettivät parhaita mahdollisia ratkaisuja niiden

hoitamiseen.

Toivon turvetuotannon kehittyvän edelleen ja

uskon tulevaisuuteen säilyvän, vaikka välillä on

vaikeuksia. Myös ympäristökysymysten hoito tulee

varmasti kehittymään. Se on nähty muiden toimi-

alojen kohdalla.

Ympäristöneuvos Into Kekkonenon pitkän linjan turvealan kehit-täjä ympäristöasioiden osalta.

29 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Page 30: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

30 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200530 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Turvetuotannon ympäristövaikutuksettunnetaan ja hallitaan

Suomessa jokainen turvetuotantoa koskeva ympäristö-

lupa sisältää määräykset suokohtaisen tarkkailun to-

teuttamisesta. Vuonna 2005 jatkettiin neuvotteluja

ympäristölupaviraston ja ympäristökeskuksen edustaji-

en kanssa suokohtaisista tarkkailumääräyksistä sekä

Vahti-tietojärjestelmästä.

Tarkkoja mittaustietoja turvetuotannon vesistövai-

kutuksista on käytettävissä Vapo Energian Suomessa

sijaitsevilta turvetuotantoalueilta sekä Kekkilä Oyj:n

tuotantoalueilta. Kuormituksen kehitys on esitetty

oheisissa kuvioissa.

Vuonna 2005 Vapon kuormitus jäi selvästi alhai-

semmaksi kuin vesiensuojelun tavoiteohjelmassa

1990-luvun alussa vuodelle 2005 asetettu tavoite. Sa-

malla kuormitusseuranta osoitti vesiensuojeluun teh-

dyn mittavan ja kustannuksiltaan merkittävän vuosi-

kymmenen aikaisen työn vaikuttaneen kuormitusta

vähentävästi. Turvetuotannon vesistökuormitus keskit-

tyy roudattomalle ajanjaksolle, mutta sateisten syksy-

jen ja leutojen talvien aikana ympärivuotinen kuormi-

tuksen seuranta on osoittautunut tarpeelliseksi.

Vapo-konsernin turvetuotannon vesistökuormitus vuonna 2005

VapoEnergia AS Tootsi Turvas Kekkilä Oyj **Råsjö Torv AB

t/v kg/ha v t/v kg/ha v t/v kg/ha v t/v

Kokonaisfosfori 20,80 0,32 3,12 0,54 0,40 0,38 2,00

Kokonaistyppi 564,00 8,08 103,39 17,91 11,20 9,96 55

Kiintoaine 3 535,00 55,10 1 526,65 264,40 63,70 56,40 360

*Luvut sisältävät luonnollisen maa-alueen taustakuormituksen.

**Råsjö Torv AB:n luvut on laskettu vesianalyysien pohjalta.

Vapo Energian Suomen toimintojen, AS Tootsi Turvaksen ja Kekkilä Oyj:nkokonaisvesistökuormitus sekä ominaiskuormitus (brutto*) vuonna 2005

Page 31: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

31 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200531 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Vapo Energian turvetuotannon typennettokuormitus Suomessa 2001–2005

Vapo Energian turvetuotannon kiintoaineennettokuormitus Suomessa 2001–2005

Vapo Energian turvetuotannon fosforinnettokuormitus Suomessa 2001–2005

Page 32: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

32 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Vesienkäsittelyn tavoitteet saavutettu

Turvetuotantoalueilla käytetään erilaisia vesienkäsitte-

lymenetelmiä, jotka tehdään nykyisin samalla kuin

soita kunnostetaan turvetuotantoa varten. Laskeutus-

altaat, pintavalutus, virtaaman säätö, sarkaojapidätti-

met sekä erilaiset kasvillisuuden pidätyskykyyn perus-

tuvat menetelmät ovat osoittautuneet luonnonmukai-

siksi ja toimiviksi menetelmiksi sekä uusilla että van-

hoilla turvetuotantoalueilla. Kemiallista puhdistusta

käytetään vain kuormituksen hallinnan kannalta erityi-

sen vaikeissa ja poikkeuksellisissa kohteissa, koska me-

netelmä vaatii toiminnalle muuten vieraiden aineiden

käyttöä ja siihen liittyvää monipuolista varautumista

turvetuotantoalueella.

Vapon eri toimintamaissa viranomaisvaateet ja lu-

pakäsittely vaihtelevat. Myös käytössä olevissa vesien-

käsittelymenetelmissä on eroja. Vapo Energian ja Kek-

kilä Oyj:n turvetuotantoalueille Suomessa sekä Råsjö

Torv AB:n turvetuotantoalueille Ruotsissa on raken-

nettu vesienkäsittelymenetelmät kuormituksen hallin-

taa varten. Lähes kaikilla Vapo Energian käytössä tai

suunnitteilla oleville turvetuotantoalueille Suomessa

on jo tehty tai tehdään ravinteita ja kiintoainetta pi-

dättäviä eli perustasoa tehokkaampia vesienkäsittely-

menetelmiä. Myös Tootsi Turvas AS:n turvetuotanto-

alueilla Virossa vesiensuojelua ollaan tehostamassa.

Vapo Energian ja Kekkilä Oyj:n turvetuotantoaluei-

ta varten laadittiin jo 1990-luvun alkupuolella vesien-

suojelun perusparannusohjelma, jonka avulla oli tar-

koitus saattaa kuormitus viranomaisten asettaman ta-

voitetason alapuolelle vuoteen 2005 mennessä. Oh-

jelma tuki osaltaan ympäristölupaprosessia ja tehos-

tettujen vesienkäsittelymenetelmien suunnittelua. Nyt

voi todeta, että tavoite on toteutunut ja vesiensuojelu

on tehostunut huomattavasti koko konsernissa.

Vuoden 2005 ympäristöpalkintoCarl-Eric Lindquistille Ruotsiin

Vapo Oy:n vuoden 2005 ympäristöpalkinnon sai

Råsjö Torv AB:n tuotantojohtaja Carl-Eric Lind-

quist. Hän on pitkän linjan turvetuotannon am-

mattilainen, jonka oma aktiivisuus on vaikuttanut

myönteisesti ympäristöasioiden kehittämiseen.

Lindquistin kiinnostus ja perehtyneisyys on

edistänyt sekä turvetuotannon teknistä kehitystä

että vaikutusten minimointia. Hän on ollut muka-

na mm. kehittämässä Råsjö Torv AB:n ympäristö-

järjestelmää, joka sai vuonna 2005 ISO 14001 serti-

fikaatin. Lindquist on myös myötävaikuttanut työ-

koneiden ohjaukseen otetun datatyökalun kehittä-

miseen. Sen avulla on mahdollisuus säästää turve-

resursseja.

Vapo Oy:n ympäristöpalkinto on myönnetty

vuodesta 1990 lähtien ympäristöasioiden hoitami-

sessa ansioituneille henkilöille. Palkintosumma on

2 500 euroa ja se voidaan myöntää joko Vapon

omalle henkilöstölle tai urakoitsijalle. Palkinnon

myöntää Vapo Oy:n hallitus.

Myöntämisperusteina ovat mm. uuden merkittä-

vän ratkaisun kehittäminen tai keksiminen, muu

ympäristöasia tai ympäristötietoutta eteenpäin vievä

toimenpide, jolla on yhtiön kannalta laajempaa mer-

kitystä. Palkinnon tarkoituksena on ensisijaisesti mo-

tivoida ympäristöön liittyvää käytännön työtä.

Råsjö Torv AB:n tuotantojohtaja Carl-EricLindquist on ensimmäinen Suomen ulko-puolella työskentelevä henkilö, joka on saa-nut Vapon ympäristöpalkinnon.

32 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Page 33: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

33 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200533 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Vapon vesienkäsittelymenetelmät 2005

Page 34: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

34 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200534 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Pia Männikkö tarkkailee soidenkuormitusta Länsi-Suomessa

”Tarkkailemme kuormitusta jatkuvasti ympäri vuo-

den noin 30 turvesuolla. Lisäksi muita harvemmin

tarkkailtavia pisteitä on parikymmentä. Näytteiden-

otosta ja analyyseistä vastaa Nab Labs Ympäristö-

analytiikka Oy:n laboratorio ja meidän tehtäviim-

me kuuluu raportointi Vapon ja ympäristöviran-

omaisten tarpeisiin. Kirjoituspöydän ääressä tapah-

tuvasta työstä tässä on kyse”, kuvailee työtään Pöy-

ry Environment Oy:n ympäristötutkimusosastolla

Kaustisella työskentelevä insinööri Pia Männikkö.

Tarkkailu on käynnissä jatkuvasti, mutta suurin

urakka Männiköllä on edessään aina vuoden alku-

puolella. Silloin hän kokoaa yhteen koko alueelta

vuoden kuormitustiedot. Vapossa ne yhdistetään

edelleen muilta tarkkailusta vastaavilta konsulteilta

saatuihin tuloksiin ja näin syntyy kokonaiskuva

Vapon turvetuotannon vesistökuormituksesta. Tu-

lokset ovat nähtävissä mm. ympäristövastuurapor-

tissa.

Pöyry Environment Oy vastaa soiden kuormi-

tuksen seurannasta Länsi-Suomen alueella eteläises-

tä Suomesta aina Keski-Pohjanmaalle ulottuvalla

alueella alueellisen tarkkailuohjelman mukaisesti.

Jatkuvan tarkkailun piirissä olevilta soilla suotove-

sien määrää mitataan virtausmittareilla ja vesinäyt-

teet otetaan pääsääntöisesti kahden viikon välein.

Tarkkailuohjelma on näytteenoton ja raportoinnin

osalta ympäristöviranomaisen hyväksymä. Usein

velvoite on kirjattu jo ympäristölupaehtoihin.

Suot on valittu siten, että ne antaisivat kattavan

kuvan koko alueen turvetuotannon vaikutuksista.

Mukana on erityyppisiä soita eri puolilta Länsi-Suo-

mea. Huomioon on otettu myös se, että tarkkailussa

on eri tuotantovaiheessa olevia soita, joissa käyte-

tään erilaisia vesienkäsittelymenetelmiä.

”Vuonna 2004 tämä tarkkailuohjelma muuttui

niin, että jatkuvassa seurannassa olevien soiden li-

säksi tarkkailua tehdään vuosittain vaihtuvilla tark-

kailusoilla, joiden kuormitusta seurataan tuotanto-

kauden aikana. Tarkoituksena on tietenkin saada

mahdollisimman tarkkaa ja edustavaa tietoa turve-

tuotannon vaikutuksista”, Männikkö täydentää.

Pia Männikkö seu-raa Vapon turve-tuotannon vaiku-tuksia Länsi-Suo-messa.

Viranomaiset velvoittavat

tarkkailemaan vaikutuksia

Turvetuotannon vaikutuksia seurataan viranomaisten

hyväksymien alueellisten tai suokohtaisten tarkkailu-

ohjelmien avulla. Tarkkailuun liittyvän näytteenoton ja

analysoinnin tekee yleensä ulkopuolinen tutkimuslai-

tos. Tutkimusten avulla viranomaiset seuraavat lupa-

ehtojen vaateiden toteutumista sekä toiminnan vaiku-

tuksia ympäristöön ja naapureille. Suomessa turvetuo-

tantoalueiden ympärivuotisia tarkkailupisteitä on lisät-

ty viimevuosina koko ajan. Vapo Energian työmailla

niitä oli vuonna 2005 yhteensä 48.

Vapo Energian turvetuotannon aiheuttamien vaiku-

Turvetuotantoalueiden vaikutusten seuranta tarkkailututkimusten avulla 2005

Tarkkailun laji Vapo Energia Råsjö Torv AB AS Tootsi Turvas Kekkilä Oyj

Kala- ja raputarkkailu 61 2 - -

Vesistötarkkailu 799 1 - 4

Kuormitustarkkailu 162 - 7 8

Pölytarkkailu 14 - - 1

Melutarkkailu 8 - - 1

Muu tarkkailu 6 - - -

tusten seuraamiseksi otettiin vuonna 2005 yhteensä

52 928 vesianalyysiä ja 2 365 erillistä kuormitusnäy-

tettä. Vesistöistä tutkittiin vaikutuksia 3 128 näytteen

avulla. Näytteenotosta ja analysoinnista vastasivat

Suomessa Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry., Jy-

väskylän Yliopiston Ympäristöntutkimuskeskus, Sai-

maan vesiensuojeluyhdistys, Nab labs ympäristöanaly-

tiikka Oy, Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy, Kokemä-

enjoen vesiensuojeluyhdistys ry., Paavo Ristola Oy,

Kymijoen vesi- ja ympäristö ry., Savolab Oy, Lapin

Vesitutkimus Oy, PSV-Maa ja Vesi Oy, Länsi-Uuden-

maan vesi- ja ympäristö ry., Pohjanmaan Tutkimuspal-

velu, Suomen ympäristömittaukset ja Envimetria Oy.

Page 35: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

35 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200535 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Turvetta tuotettiin noin 46 000 hehtaarilla

Vapo-konsernissa tuotettiin energiaturvetta vuonna

2005 noin 19 TWh eli selvästi edellistä vuotta vähem-

män (28,7) markkinatilanteesta johtuen. Koko konser-

nin turvetuotantomäärä oli 22 miljoonaa kuutiomet-

riä.

Vapolla oli vuonna 2005 hallussaan turvetuotan-

toon soveltuvia alueita Suomessa yhteensä 101 085

hehtaaria (109 685). Alueesta omaa oli 64 prosenttia

(64) ja vuokrattua 36 prosenttia (36). Tuotantokun-

toon valmisteltuna oli 47 022 hehtaaria, josta pääosa,

45 698 hehtaaria, oli tuotannossa.

Ruotsissa tuotannossa oli 5 101 hehtaaria (5 200)

ja kunnostuksessa 38 hehtaaria (350) suota. Virossa

oli vuonna 2005 tuotannossa 3 249 hehtaaria (3 134)

ja kunnostuksessa 600 hehtaaria.

Kekkilä Oyj:llä ja sen tytäryhtiöillä oli tuotannossa

Suomessa 1 009 hehtaaria (1 040), Ruotsissa 900

hehtaaria ja Virossa 220 hehtaaria.

Turvetuotantoalueiden omistussuhteetVapo Energialla Suomessa 2005

Vapon turvetuotantopinta-alojenjakautuminen vuonna 2005

Page 36: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

36 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200536 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Tiivistupeen tuotantoa kehitettiin

Turpeen ominaisuudet antavat mahdollisuuden hyö-

dyntää sitä ympäristön kannalta hyödyllisissä käyttö-

tarkoituksissa. Ennen kaikkea jätetäyttöalueiden poh-

jarakenteisiin soveltuvan tiivisturpeen osalta vuonna

2005 keskityttiin tuotannon kehittämiseen ja tuotteis-

tamisen loppuunviemiseen. Käyttöön otettiin mm.

tarkoitusta varten rakennettu erikoisjyrsin. Yhteistyös-

sä Oulun yliopiston kanssa jatkettiin mittauksia tiivis-

turpeen kyvystä pidättää haitta-aineita.

Uusia käyttökohteita ei vuoden 2005 aikana aloi-

tettu. Aikaisemmin tiivisturvetta on käytetty esimerkik-

si Himangan kunnan kaatopaikalla, Varkauden kau-

pungin ongelmajätekaatopaikan pohjarakenteissa sekä

Tornion kaupungin teollisuuskaatopaikalla.

Kaatopaikkojen pohjarakenteisiin turve soveltuu

ominaisuuksiensa vuoksi. Turpeella on hyvä haitta-

aineiden pidätyskyky ja pieni vedenläpäisevyys. Lisäksi

turve on voimakkaasti vettä pidättävää ja hyvin tiivis-

tyvää. Yksi kuutiometri turvetta voi sitoa vettä 600-

800 litraa.

Turve on hapanta (pH noin 4) ja sillä on muita

maamateriaaleja huomattavasti suurempi kationin-

vaihtokapasiteetti. Se sitoo hyvin raskasmetalleja ja

muita haitallisia aineita. Esimerkiksi kromin sitoutumi-

nen turpeeseen on lähes satakertainen saveen verrat-

tuna. Myös molybdeenin on todettu sitoutuvan tur-

peeseen erittäin voimakkaasti.

Maatalousturpeen käyttö sitoo ravinnehuuhtoumia

Ympäristön kannalta turpeen käyttö on hyödyllistä

kuivikkeena ja lannan käsittelyssä. Tällöin turve vä-

hentää maatalouden huuhtoutumia ja hajuhaittoja.

Vuonna 2005 Vapo toimitti turvetta näihin käyttötar-

koituksiin 671 000 kuutiometriä (750 000). Turpeen

avulla sidottu laskennallinen ravinnehuuhtoutuma oli

vuonna 2005 noin 1 397 tonnia (1 562) typpeä ja

137 tonnia (154) fosforia. Turpeen käyttö vähentää

siten merkittävästi vesistökuormitusta. Vähenemä on

suurempi kuin tuotannon aiheuttama kuormitus.

Vapon 2003–2005 toimittamien maatalousturpeiden ravinteiden sidonta*

Page 37: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

37 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Jälkikäyttöön vapautui 2 555 hehtaaria maapohjaa

Turvetuotannossa ollut alue on hyvää maapohjaa uu-

teen käyttöön. Vapo-konsernissa tällaista maapohjaa

vapautui vuonna 2005 yhteensä 2 555 hehtaaria Suo-

messa, Ruotsissa ja Virossa. Vuoden 2005 lopussa suo-

pohjaa oli poistunut käytöstä yhteensä 18 303 heh-

taaria.

Suomessa Vapo Energialta oli poistunut suopohjaa

18 010 hehtaaria (16 042) eli 2 261 hehtaaria vuo-

den 2005 aikana. Vapon omistamat, tuotantotoimin-

nasta vapautuneet suopohjat ovat Suomessa vielä

pääosin tuotannon tukitoimien käytössä. Kasvava osa

suopohjista siirtyy vähitellen ruokohelven viljelyyn.

Kekkilän turvetuotannosta suopohjaa vapautui

vuoden 2005 aikana 120 hehtaaria lähinnä tuotanto-

alueen tukikäyttöön. Yhteensä käytöstä oli vuoden

lopussa poistunut 362 hehtaaria.

Ruotsissa turvetuotannosta vapautui suopohjaa

70 hehtaaria. Yhteensä tuotannosta oli vapautunut

vuoden 2005 loppuun mennessä 590 hehtaaria. Tär-

kein jälkikäyttömuoto Ruotsissa on metsätalous. Tosin

vuonna 2005 myös Ruotsissa aloitettiin ruokohelven

viljely.

Virossa AS Tootsi Turvakselta suopohjaa vapautui

104 hehtaaria metsätalouskäyttöön. Aikaisemmin Vi-

rossa ei ole poistunut Vapo-konsernin tuotantokäytös-

tä merkittäviä alueita.

Kullekin suolle soveltuvat jälkikäyttömuodot riippu-

vat alueen omistuksesta, pohjamaalajista, jäljellä ole-

van turpeen määrästä sekä alueen yleisestä käyttötar-

peesta. Ympäristöministeriön turvetuotantoa koordi-

noiva työryhmä perehtyi vuonna 2005 jälkikäytön

ympäristövaikutuksiin.

Vapon omistamien tuotannosta poistuneidenalueiden jälkikäyttö Suomessa 2005

37 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Page 38: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

38 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Ruokohelven viljelyalan kasvu jatkui

Peltobiomassan eli ruokohelven kasvatus laajeni Suo-

messa vuonna 2005 noin 8 200 hehtaarin alueelle,

josta 3 715 hehtaaria oli Vapon omaa maata. Loppu-

osaa alueista viljelivät sopimusviljelijät, joita oli 300

eri puolilla Suomea. Peltoenergian tuotannosta vastasi

Vapon tytäryhtiö Suo Oy.

Vuonna 2005 ruokohelpeä tuotettiin 25 GWh ja

toimitettiin 8 GWh. Ruokohelpi soveltuu käytettäväksi

polttoaineena useimmissa polttolaitoksissa turpeeseen

tai puuhun sekoitettuna.

Vapo on jatkanut panostustaan myös ruokohelven

siementuotantoon, joka on edellytys viljelyalan laajen-

tamiselle. Vuonna 2005 siemeniä korjattiin 1 000

hehtaarin alalta (557). Oma siementuotanto mahdol-

listaa sopimusviljelyalan kasvun ja sitä on tarkoitus

edelleen lisätä.

Ruokohelpi on EU:n luokituksen mukaista uusiutu-

vaa energiaa, jonka käyttöä pidetään ilmaston kanssa

suositeltavana. Ruokohelpi (Phalaris arundinacea L.)

on monivuotinen heinäkasvi, joka korjataan keväällä

lumen sulamisen jälkeen. Monivuotinen kasvusto

edistää tehokasta ravinteiden kierrätystä sekä estää

eroosiota.

Ruokohelven viljelyalan kehitys Ruokohelven tuotanto 2002-2005

38 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Page 39: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

39 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Voima- ja lämpölaitokset ovatvahvasti omavaraisia

Vapo Voiman voima- ja lämpölaitoksissa tuotetaan

lämpöä ja sähköä taajamien kaukolämpöverkkoihin,

teollisuudelle, sahoille, vankiloille ja varuskunnille.

Vuonna 2005 Vapo Voima ja sen tytäryhtiöt toimitti-

vat lämpöä 1,6 TWh (1,3) ja sähköä 343 GWh (297).

Tuulivoiman tuotannossa saavutettiin uusi ennätys,

14 000 MWh.

Vuoden lopussa Vapo Voimalla oli yhdeksän omaa

sähköä ja lämpöä tuottavaa voimalaitosta (8). Niistä

tytäryhtiö Forssan Energia Oy:llä yksi, Voimavasu

Oy:llä kolme ja Biokraft Oy:llä kaksi. Lämpöä tuottavia

yksiköitä Vapolla ja sen tytäryhtiöillä oli 25 paikkakun-

nalla (24). Vapon ja Finnforest Oyj:n yhteisyritys

Biokraft Oy vastasi voimantuotannosta seitsemällä sa-

halla.

Lisäksi Kuivaniemen kunnassa sijaitsevassa tuulivoi-

mapuistossa sähköä tehtiin kahdeksalla tuulivoimalai-

toksella. Lämmön- ja sähköntuotantoa kasvatti Ilo-

mantsissa käyttöönotettu voimalaitoksen ja pelletti-

tehtaan kokonaisuus, jollainen on rakenteilla myös

Haapavedellä.

Käyttö 2002 2003 2004 2005

Kaukolämpö 37,3 47,5 50,5 27,3

Teollisuus 50,8 37,7 34,2 62,1

Sähkö 11,9 14,8 15,4 10,6

Vapon tuottaman energian käytönjakauma vuosina 2002-2005, %

Paikallisten polttoaineiden käyttö

kasvoi ja hyötysuhde parani

Lämpöä ja sähköä tuotettiin ennen kaikkea paikallisilla

polttoaineilla, puulla, turpeella ja ja muilla biopoltto-

aineilla, kuten peltoenergialla. Kaikesta käytetystä

polttoaineesta niiden osuus oli yli 70 prosenttia. Tuki-

ja varapolttoaineena käytettävän öljyn osuus nousi yli

10 prosenttiin. Voimavasu Oy:n voimalaitoksissa käy-

tetyn kivihiilen osuus polttoaineista oli alle 20 pro-

senttia.

Lämpölaitoksissa paikallisia polttoaineita käytettiin

yhteensä 299 GWh ja niiden osuus kasvoi 92 prosent-

tiin (62). Vapon omien energiatoimitusten osuus käy-

tetystä energiasta oli korkea eli 76 prosenttia. Lisäksi

käytettiin muilta paikallisen energian toimittajilta os-

Vapo Voiman polttoaineiden käyttövuonna 2005 Suomessa, MWh

Voimalaitokset Lämpökeskukset YhteensäÖljy 194 558 25 847 220 405Turve 337 609 158 881 496 490Puu 812 553 136 242 948 795Pelletti 14 481 4 348 18 829Kivihiili 361 458 0 361 458REF 15 877 0 15 877Biokaasu 4 419 0 4 419Muu bio 5 340 0 5 340

tettua energiaa 16 prosenttia. Tukipolttoaineena käy-

tetyn öljyn osuus oli vain kahdeksan prosenttia.

Voimalaitoksissa kotimaisten polttoaineiden osuus

kasvoi 67,5 prosenttiin (62,3). Eniten polttoaineena

käytettiin puuta, jonka osuus oli 45,8 prosenttia koko

polttoaineenkulutuksesta. Puupolttoaineiden osuutta

kasvattivat Biokraft Oy.n kaksi voimalaitosta, koska

niissä öljyn osuus on alle kaksi prosenttia koko ener-

giamäärästä.

Peltoenergian osuus voimalaitospolttoaineista oli

0,3 prosenttia ja biokaasun osuus käytetyistä polttoai-

neista kasvoi 0,3 prosenttiin (0,2). Jäteperäisen Ref-

polttoaineen osuus väheni 0,9 prosenttiin (1,3).

Tuontipolttoaineiden eli hiilen ja öljyn osuus oli

32,4 prosenttia. Pääosan tuontipolttoaineista käyttää

sokeriteollisuuden energiantuotannosta vastaava Voi-

mavasu Oy, jonka Kantvikin, Salon ja Säkylän voima-

laitokset ovat ainoat kivihiiltä polttoaineena käyttävät

yksikö Vapossa. Muista voimalaitoksista öljyn käyttö

lisääntyi Lieksassa.

Vapo Voiman voimalaitosten energiantuotannon hyö-

tysuhde parani vuonna 2005 ja oli 81 prosenttia (76)

Page 40: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

40 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Vapon sähkön alkuperä vuonna 2005

Vapon hallinnassa olleet päästöluvat2005-2006

Vapo VoimaLieksan voimalaitos 1 kpl

Lieksassa olevat opt-in lämpökeskukset 4 kplSotkamon voimalaitos 1 kpl

Sotkamossa olevat opt-in lämpökeskukset 4 kpl

Haapaveden voimalaitos 1 kpl

Voimavasu OyKantvikin voimalaitos 1 kpl

Salon Voimalaitos 1 kplSäkylän voimalaitos 1 kpl

Forssan Energia OyKiimassuon voimalaitos 1 kplForssan opt-in lämpökeskukset 8 kpl

Biokraft OyVilppulan voimalaitos 1 kpl

Yhteensä 23 kpl

Toiminnan tehostuminen vähensi ominaispäästöjä

Voimalaitosten typpioksidin, rikkidioksidin, hiukkasten

ja hiilidioksidin kokonaispäätöt kasvoivat volyymin

kasvun seurauksena, mutta ominaispäästöt tuotettua

energiaa kohti olivat edellisvuotta alhaisemmat ja

osoittivat toiminnan tehostumista.

40 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Päästöluvat ja päästöoikeudet

Päästökauppalaki tuli voimaan 30.7.2004. Sen mu-

kaan toimivilla laitoksilla on oltava kasvihuonekaasu-

jen päästölupa, joka koskee vuosien 2005–2007 ai-

kaista päästökauppaa.

Laki velvoitti Vapo Voiman, Voimavasu Oy:n ja

Forssan Energia Oy:n hakemaan toiminnalleen ympä-

ristölupia Energiamarkkinavirastosta. Vuoden 2005

aikana Vapo Voima haki päästölupaa Haapaveden voi-

malaitokselle.

Vapo Voiman tileillä oli vuodelle 2005 myönnettyjä

päästöoikeuksia yhteenä 309 937 tonnia hiilidioksidi-

päästöjä. Niistä Vapo Oy:n käytössä oli 81 500, Fors-

san Energia Oy:n 27 985, Voimavasu Oy:n 199 202 ja

Biokraft Oy:n 1 250. Vuoden lopussa päästöoikeuksia

oli yhteensä 375 969 tonnia hiilidioksidipäästöjä.

Päästökaupan piiriin kuuluvissa laitoksissa todenne-

tut hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2005 yhteensä

Vapon sähkökauppa perustuu omaan tuotantoon

312 553 tonnia. Niistä Voimavasun osuus oli 212 401,

Vapo Oy:n 67 293, Biokraftin 741 ja Forssan Energian

32 118 tonnia vuodessa.

50 prosenttia (52). Kotimaisen sähkön osuus (bio-

polttoaineet, tuuli ja turve) oli 41 prosenttia (42).

Uusiutuvilla energialähteillä (biopolttoaine ja

tuuli) tuotettiin sähköstä 29 prosenttia (24), joka

myytiin alkuperätaattuna ympäristösähkönä.

Vapon myymän sähkön tuottaminen aiheutti

hiilidioksidipäästöjä 137 g/kWh (190). Käytettyä

ydinpolttoainetta syntyi (pörssisähkössä)

0,33 mg/kWh (0,35).

Vapo tuottaa yli puolet myymästään sähköstä itse.

Valtaosa tuotetaan turpeella ja puulla lämmitysvoi-

malaitoksissa, joissa tehdään sekä kaukolämpöä

että sähköä.

Vuonna 2005 Vapo myi sähköä 343 GWh (297).

Omaa vastapainetuotantoa sähköntuotannosta oli

Page 41: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

41 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200541 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Vapo Oy:n voima- ja lämpölaitostenpäästöt vuosina 2002-2005

Vapo Oy:n voima- ja lämpölaitostenominaispäästöt vuosina 2002-2005

Typpioksidi NOx

Rikkidioksidi SOx

Hiukkaset

Hiilidioksidi CO2

Typpioksidi NOx

Rikkidioksidi SOx

Hiukkaset

Hiilidioksidi CO2

- CO2 laskennassa on käytetty puupolttoaineen ominaispäästönä 109 t/TJ- tietoja koottu vuodesta 2002 lähtien.

Page 42: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

42 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200542 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Vapo Biotechinjätteiden käsittely kasvoi

Vapo Biotech kompostoi biojätteitä ja lietteitä vuonna

2005 yhteensä 206 300 tonnia. Tässä oli kasvua edel-

liseen vuoteen verrattuna noin 10 prosenttia. Käsitel-

lyt määrät kasvoivat Varkaudessa, Himangalla, Nurmi-

järvellä, Nurmossa ja Teuvalla. Kehityksessä näkyi ki-

ristyneiden jätehuoltomääräysten vaikutus, joka lisäsi

erilliskerättyjen biojätteiden määrää.

Vapo Biotech kompostoi biojätteitä ja lietteitä 11

kohteessa. Niistä yhdeksän oli Vapo Biotechin toimit-

tamia tunnelikompostointilaitoksia ja kaksi aumakom-

postointilaitoksia. Lisäksi Anjalankoskella ostettiin vuo-

den lopulla membraaniteknologiaan perustuva liike-

toiminta. Se tarjoaa mahdollisuuden selvittää kevyem-

män kompostointitekniikan käyttökelpoisuutta Suo-

men olosuhteissa.

Valmista kompostia Vapo Biotech toimitti eri käyt-

tötarkoituksiin 181 520 kuutiometriä. (195 000).

Määrällisesti eniten kompostia käytettiin kaatopaikko-

jen suodatus- ja pintakerroksiin, missä sillä korvattiin

neitseellistä maata.

Toiseksi suurin käyttökohde oli mullan valmistus.

Loppu käyttö jakautui viljelykäytön, viherrakentamisen

ja eroosion eston sekä energian tuotannon välillä.

Vapo Biotechin kompostoimajätemäärä 2001-2005

Vapo Biotechin toimittaman kompostinkäyttökohteet 2005

Page 43: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

43 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200543 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Komposti estää eroosiota4-tiellä Jyväskylässä

Ensimmäistä vuotta kompostia toimitettiin merkit-

täviä määriä sadevesieroosion estämiseen tien luis-

kissa. Suurin kohde oli moottoritieksi parannettu

4-tie Jyväskylän pohjoispuolella Etu-Palokan ja Kir-

rin välillä. Tieosuuden pituus on viisi kilometriä ja

kompostia käytettiin tien luiskissa käytännössä

koko matkalla. Yhteensä kompostia kului noin

10 000 kuutiometriä.

Sadevesieroosio on tällä viiden kilometrin mat-

kalla poikkeuksellisen suuri uhka, koska tienluiskat

ovat tavallista jyrkempiä. Tämä johtuu siitä, että

lähes koko matkalle on rakennettu melunestovalle-

ja ja muuallakin luiskat on tehty mahdollisimman

jyrkiksi tilan säästämiseksi.

Kesän ja syksyn kokemusten perusteella kom-

posti toimi tässäkin kohteessa suunnitellulla taval-

la. Sateista huolimatta minkäänlaista eroosiota ei

ollut havaittavissa lumipeitteen tuloon mennessä.

Etu-Palokka-Kirri -väli on tarjonnut myös hyvän

mahdollisuuden seurata ja varmistaa kompostin

käytön myönteisiä ympäristövaikutuksia. Ensim-

mäinen selvä havainto on ollut, että kompostia

käyttämällä on pystytty estämään kiintomaiden

valuminen ojiin ja sitä kautta läheiseen Palokkajär-

veen.

Myös pinta- ja pohjavesien laatu on pysynyt hy-

vänä. Tätä on seurattu ottamalla säännöllisesti

näytteitä moottoritieosuuden eteläpäässä olevasta

pumppukaivosta, johon tulevat alueen pintavedet

ja pohjavettä. Analyysit osoittavat, että vesi on hy-

vänlaatuista, eikä siinä esiinny kiintoaineita tai

bakteereja.

Myönteiset ympäristövaikutukset eivät rajoitu

tähän, sillä Yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset

osoittavat, että ominaisuuksiensa (humus ja mikro-

bisto) ansiosta komposti hajottaa moottoritieltä

tulevia öljyjä. Se hajottaa myös rikki- ja typpiyh-

disteitä sekä sitoo raskasmetalleja. Uutena asiana

tieosuudella selvitetään kompostin kykyä sitoa

maantiesuolojen klorideja.

Kompostin teho eroosion estäjänä perustuu sen

kykyyn imeä vettä itseensä myös kuivana ja kuljet-

taa vettä sisällään muodostamatta noroja. Kompos-

ti ei myöskään muodosta kovaa kalvoa tai liety.

Teiden luiskien lisäksi komposti soveltuu käytettä-

väksi eroosion estämiseen esimerkiksi maisemoita-

vien soranottoalueiden luiskissa, kaatopaikkakoh-

teissa sekä purojen ja jokien reunoilla.

Kompostin levittämisessä ei ole säära-joitteita. Levittäminen onnistuu jopasateella.

Komposti estää eroosiota ja toimii hyvänä kasvualustana.Kuvassa näkyy myös pumppaamokaivo, josta otetuillanäytteillä seurataan kompostin ympäristövaikutuksia.

Page 44: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

44 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200544 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Jätteiden hyötykäyttö lisääntyi Mustankorkeassa

Jyväskylän seudun jätteiden käsittelystä vastaava Mus-

tankorkea Oy jatkoi jätteiden hyötykäytön tehostamis-

ta. Jätteenkäsittelykeskukseen toimitetusta 119 400

jätetonnista hyötykäyttöön ohjattiin 54 700 tonnia eli

46 prosenttia (44). Hyödynnettävien jätteiden osuutta

nosti voimakkaasti kasvanut vastaanotetun rakennus-

jätteen määrä.

Biokaasua jätteenkäsittelykeskuksessa koottiin tal-

teen ja toimitettiin Jyväskylän Energia Oy:lle 15,3 GWh

(11,4). Määrä vastaa noin 700 omakotitalon vuotuista

lämmöntarvetta. Määrää kasvatti keräysjärjestelmän

laajentaminen ja käyttöasteen paraneminen.

Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutuksia seu-

rataan monipuolisesti. Vuonna 2005 ympäristöseuran-

taan kuului mm.

viemäröitävien vesien laadun tarkkailu

pinta- ja pohjavesien tarkkailu

loppusijoitusalueen vesien tarkkailu

kompostointilaitoksessa käsiteltävän materiaalin

laadun tarkkailu

kompostointilaitoksen ilmanpuhdistuslaitteiston

toimintatehokkuuden mittaukset

öljynerotusjärjestelmästä viemäriin johdettavan

veden laadun tarkkailu

pilaantuneiden maamassojen laadun tarkkailu

lähialueen asukkaista koostuvan ympäristöpa-

neelin tarkkailu

Mustankorkea Oy:ssä on käytössä vuonna 2004

käyttöön otettu eurooppalaisen EMAS-asetuksen mu-

kainen sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Mustankorke-

alle se myönnettiin kolmantena alan yrityksen Suo-

messa.

Mustankorkea Oy:n jätteiden hyötykäyttöaste

Page 45: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

45 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200545 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Sahoille uusia ympäristölupiaVuonna 2005 Vapo Timber Oy sai ympäristöluvan

Peuravuonon sahalle ja Kevätniemen sahan lupahake-

mus jätettiin Lieksan kaupungille. Hankasalmen ja

Nurmeksen sahat ovat saaneet ympäristöluvat jo ai-

kaisemmin.

Lupaprosessien yhteydessä tehtiin viranomaisten

vaatimusten mukaisia toimenpiteitä; mm. polttoaine-

säiliöitä vaihdettiin kaksivaippaisiin malleihin, asen-

nettiin pohjavesiputkia vesinäytteiden ottamista var-

ten, suoritettiin melumittauksia, tarkennettiin jättei-

den lajittelua jne.

Pilaantuneiden maiden puhdistaminen jatkui sekä

nykyisillä että käytöstä poistuneilla sahoilla. Paltamon

sahan myynnin yhteydessä öljyiset maat puhdistettiin

massanvaihdolla ja sijoitettiin samaan kapseliin kuin

Autioniemen kyllästämön pilaantuneet maat.

Nurmeksen sahalta aikaisemmin poiskuljetettuja

maita siirrettiin kaatopaikalle. Hankasalmen sahalla

vanhan kyllästämön alue päällystettiin asfaltilla. Ke-

vätniemen läjitysalueella tehtiin lisätutkimuksia.

Paltamossa sijaitsevan Autioniemen sahan maape-

räsaneeraus valmistui. Aikaisemmin toiminnassa ollei-

Vapo Timber Oy:n hallintosiirtyi Hankasalmelle

Vapo Timber Oy:n hallinto siirtyi heinäkuun lo-

pussa Jyväskylästä Hankasalmelle uuteen toimisto-

rakennukseen. Samassa rakennuksessa työskentelee

myös Hankasalmen sahan toimistohenkilöstö.

Vapo Timber Oy:n toimitusjohtaja Juhani Ylä-Sah-

ra sanoo, että ratkaisulla haettiin sekä taloudellista

että toiminnallista etuja.

”Hankasalmen sahan konttorin uusiminen oli

edessä joka tapauksessa. Tässä yhteydessä oli järke-

vää siirtää Vapo Timber Oy:n hallinto samoihin

tiloihin, jolloin voimme käyttää yhteisiä resursse-

ja.”

Tärkeä muuttoa edistävä asia oli Hankasalmen

kunnan aktiivisuus. Kunta rakennutti toimistora-

kennuksen ja Vapo on siinä vuokralaisena.

”Arvostamme toimivia ja hyviä suhteita kuntiin,

joissa toimimme. Vastaavasti aiomme jatkaa toi-

mintaa ja sahan kehittämistä Hankasalmella, kuten

tähänkin saakka on tehty”, Ylä-Sahra sanoo.

Vapo Timber Oy:n Hankasalmen saha on Keski-

Suomen suurimpia tukkien käyttäjiä ja Hankasal-

den alueiden puhdistustöihin liittyvää tutkimustietoa

koottiin ja analysoitiin jatkossa tehtävien puhdistustöi-

den tarpeisiin.

men ympäristössä tärkeä talousveturi. Vuodessa

saha käyttää sahatavaran ja jalosteiden tekemiseen

noin puoli miljoonaa kuutiometriä mänty- ja kuu-

situkkeja.

”Kantorahoina ja urakointipalkkioina maakun-

taan jää rahaa noin 30 miljoonaa euroa. Kun tähän

lisätään noin sadan sahalla työskentelevän henki-

lön palkat ja muut ostettavat palvelut, kuten kulje-

tukset, jää aluetalouteen yli 40 miljoonaa euroa”,

sahan johtaja Ari Ronkainen kertoo.

Vapo Timber Oy:n ja Hankasalmen sahan yhteises-sä toimistorakennuksessa työskentelee 17 henkilöä.

Page 46: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

46 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Oman toiminnan jätteidenmäärää selvitettiin

Vuonna 2005 koottiin aikaisempaa laajemmin ja koo-

tummin tietoja koko Vapo-konsernin toiminnan syn-

nyttämistä jätemääristä, jätteiden käsittelystä ja hyöty-

käyttöasteesta. Tarkoitus on kehittää oman toiminnan

jätehuollon tehokkuutta ja seurata sitä jatkossa tun-

nuslukujen avulla.

Vapon turvetuotantoalueilla Suomessa, Ruotsissa ja

Virossa syntynyt hyödyntämiskelpoinen muovijäte

joko varastoitiin työmailla tai myytiin hyötykäyttöön.

Turvetuotantoalueilla käytettyä aumanpeitemuovia

paalattiin hyötykäyttöä varten 5 604 paalia, josta

hyötykäyttöön toimitettiin 46 prosenttia eli 1 451

tonnia. Loppuosa jätemuovista odottaa hyötykäyttöä

paalattuna.

Öljyperäiset jätteet toimitettiin jatkokäsittelyyn lu-

van saaneille kerääjille. Hyödyntämiskelpoinen jäte

toimitettiin jätteiden keräykseen: esimerkiksi renkaat

rengasliikkeisiin ja rautaromu kierrätykseen. Yhdys-

kuntajäte toimitettiin kunnalliseen jätteenkäsittelyyn

jätteidenkeruuohjeiden mukaisesti.

Vapo Voiman lämpölaitosten jätteistä pääosan

muodosti tuhka, jota toimitettiin joko varastoitavaksi

tai hyötykäyttöön. Muita merkittäviä jäte-eriä olivat

metalliromu, öljyperäiset jätteet sekä akut ja paristot,

jotka toimitettiin kierrätykseen määräysten mukaisesti.

Vapo Voiman voimalaitosten jätteistä pääosan

muodosti tuhka, jota syntyi vuonna 2005 yhteensä

376 814 tonnia. Siitä vain 0,05 prosenttia meni kaa-

topaikalle. 56 prosenttia meni maanrakennukseen,

9 prosenttia viljely- ja maanparannusparannuskäyt-

töön, 19 prosenttia läjitykseen ja loppuosa välivaras-

toon tulevia hyötykäyttötarpeita odottamaan.

Lämpökeskusten tuhkamäärä oli yhteensä 695 ton-

nia ja se läjitettiin jatkohyötykäyttöä varten. Vapo

Timber Oy:n sahojen voimalaitoksilta syntynyt tuhka

toimitettiin osin myyntiin lannoitteeksi ja osin kaato-

paikalle varastoitavaksi. Vapo Timberin oman toimin-

nan jätteiden hyötykäyttöaste vuonna 2005 oli 75

prosenttia.

Vapo-konsernin omasta toiminnastasyntynyt jätemäärä vuonna 2005*

Jätteen nimike Jätemäärä

Muovi, hyödynnettävä 834 672 kg

Hydrauliikkaöljy* 4 880 l

Jäteöljy* 77 172 kg

Öljynerottimien lietteet* 31,94 m3

Öljynsuodattimet* 12 371 kg

Öljyiset pyyhkeet ja trasselit* 5 288 kg

Renkaat 1 507 kpl

Metalliromu 207 570 kg

Muu muovijäte 51 571 kg

Paperi ja kartonki 16 350 kg

Lasijäte 20 kg

Puujäte 236 937 kg

Maali-, lakka-, liima- ja hartsijäte* 96 l

Liuottimet* 1 434 l

Akut ja paristot* 7 500 kg

Loisteputket 375,5 kg

Sekal. yhd.kuntajäte 14 825,7 m3

Sakokaivolietteet 1 179,50 m3

Tuhka 1 559 t

* Taulukko sisältää tiedot Vapo Energialta Suomessa,Ruotsissa ja Virossa, Vapo Voiman voimalaitoksista,Mustankorkea Oy:stä, Kekkilä Oyj:stä ja Vapo TimberOy:stä. Tiedot kattavat merkittävän osan konsernintoiminnoista.

Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksessa syntyviä

ongelmajätteitä toimitettiin Ekokemille, metalliromua,

akkuja sekä paristoja Kuusakoski Oy:lle, paperia ja kar-

tonkia Lassila & Tikanojalle hyötykäyttöön. Vain vä-

häinen määrä sekalaista yhdyskuntajätettä loppusijoi-

tettiin. Mustankorkean omien jätteiden hyötykäyttöas-

te oli erinomainen eli 72 prosenttia.

Jätteiden kierrätys ja hyötykäyttö on Vapo Bio-

techin ja Mustankorkea Oy:n liiketoimintaa.

Page 47: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

47 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Kuljetuksien hiilidioksidipäästötvähenivät

Nykyiset raskaiden ajoneuvojen päästömääräykset on

säädetty ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista anne-

tun asetuksen (1256/1992) 48 §:ssä. EU:n raskaiden

ajoneuvojen päästösääntelyn perustana on vuonna

1988 annettu raskaiden dieselmoottorien päästödirek-

tiivi 88/77/ETY ja sen muutokset, joilla yhteisössä

otettiin 1990-luvulla käyttöön tyyppihyväksynnässä

ns. EURO I ja EURO II päästörajat. EURO I rajat tulivat

uusille rekisteröitäville ajoneuvoille vuonna 1993 ja

EURO II rajat vuonna 1996.

Raskaiden ajoneuvojen moottoreille säädettiin kol-

messa vaiheessa voimaan tulevat päästöluokat direk-

tiivillä 1999/96/EY. EURO III-luokka tuli voimaan

vuonna 2000, EURO IV-luokka tuli voimaan vuonna

2005 ja viimeisin luokka EURO V tulee voimaan vuon-

na 2008.

Päästörajojen tiukennuksen lisäksi otettiin tyyppi-

hyväksyntävaatimuksiin ajoneuvon varustaminen sisäi-

sellä valvontajärjestelmällä, OBD-järjestelmällä, (On

Board Diagnostic System), joka valvoo ajoneuvon pa-

kokaasupäästöjä ajon aikana ja ilmoittaa merkkivalolla

häiriötiloista ja päästörajojen valvontarajojen ylityksis-

tä. Raskaiden ajoneuvojen tyyppihyväksynnässä OBD

vaadittiin vuodesta 2005 lähtien.

Edellä mainitut euroluokituksen mukaiset vaati-

mukset tulevat voimaan ko. vuosina. Osa ajoneuvois-

ta kuitenkin täytti nämä vaatimukset jo edellisenä

vuonna.

Ilmastosopimukseen liittyvä Kioton pöytäkirja vel-

voittaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Vapo Ener-

gian turvekuljetukset vuonna 2005 supistuivat noin

499 miljoonaa tonnikilometriin (n. 1 364). Kuljetukset

tapahtuivat pääasiassa rekka- ja kuorma-autoilla.

85,5 prosenttia tonnikilometreistä Suomessa oli

energiaturvetuotteiden kuljetuksia ja 4,8 prosenttia

kuivike- ja ympäristöturvetuotteiden kuljetuksia. Keski-

määräinen kuljetusmatka oli 82 kilometriä. Määrää

vähensi ennen kaikkea turpeen käytön väheneminen,

mutta vaikutusta oli myös kuljetusten optimoinnilla.

Tässä tärkeä työväline oli turvekuljetusten ohjauk-

sen keskittämisen Peräseinäjoen logistiikkakeskukseen,

joka aloitettiin vuoden 2004 puolella. Muut kuljetuk-

set, kuten pelletti, tulevat mahdollisesti järjestelmään

mukaan myöhemmin. Osana uudistusta turvetta kul-

jettavat autot tulivat sähköisen tiedonkeruun piiriin.

Autojen keskipainojen keventämistä noin 10 pro-

sentilla uuden komposiittirekkarakenteen avulla selvi-

tettiin ja pilottiauto otettiin käyttöön vuoden 2004

lopulla.

Raskaan kaluston euroluokitus jaVapon kuljetukset

Luokka Ajoneuvon Vapon kul- Tonni-ikä jetukset, km kilometriä

Euro V 2009-

Euro IV 2006-2008

Euro III 2001-2005 24 498 609 460 418 018

Euro II 1997-2000 2 074 910 25 578 366

Euro I 1994-1996 708 021 13 455 141

Vanhempi kalusto 0 0

Page 48: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

48 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Vireille laitettiin 60ympäristölupahakemusta

Vapo laittoi vuonna 2005 vireille kaikkiaan 60 ympä-

ristölupahakemusta. Ympäristönsuojelulain mukaisten

määräaikojen aiheuttama lupahakemusten suma on

siis hieman hellittänyt, koska vuonna 2004 lupia haet-

tiin 83:lle ja vuonna 2003 peräti 116 hankkeelle.

Suurin osa lupahakemuksista Suomessa oli turve-

tuotantohankkeiden ympäristölupiin liittyviä. Muut

lupahakemukset kohdistuivat lähinnä jätehuolto- tai

voimalaitoshankkeisiin. Lisäksi käynnistettiin 23 pääs-

töoikeuksiin liittyvää lupahakemusta, yhteensä 13

YVA-selvitystä Suomessa ja Ruotsissa sekä yksi Natura-

selvitys. Lupapäätöksiä saatiin 98 kohteeseen.

Suomessa Vapo Energiaan kuuluvan raaka-ainepro-

sessin henkilöstö vastasi turvetuotantoalueiden lupa-

hakemusten tekemisestä sekä lupavelvoitteiden hoi-

dosta. Näiden henkilöiden palkka- ja matkakustan-

nukset olivat 2,4 miljoonaa euroa (2,1).

Vapo toimilupaehtojen mukaisesti

Vapo-konsernissa on mittava määrä voimassa olevia

lupaehtoja. Toiminnan harjoittamista lupaehtojen mu-

kaisesti valvotaan toimintajärjestelmiin luodun vastuu-

ja raportointiketjun kautta.

Metsänhoitaja VentoKuusisto Kihniön Ai-tonevalla turvetuo-tannosta poistuneensoistumiskoealueenäärellä.

Toiminnan tehostamiseksi tehdään kehittämisesi-

tyksiä sekä poikkeavien toimien ja luonnonilmiöistä

johtuvien häiriöiden havainnointia. Niistä raportoi-

daan välittömästi sekä organisaation sisällä esimies-

ketjun kautta johdolle ja asiaan kuuluville viranomai-

sille. Myös vuoden mittaan saadut sidosryhmäpalaut-

teet käsitellään ja huomioidaan mahdollisuuksien mu-

kaan toiminnassa. Yleensä havaitut poikkeamat liittyi-

vät tuotteen laatuun tai tuotantovaiheen toimintaan.

Pyhännän Konnusuolla ilmeni elokuussa 2005 on-

gelmia lupaehtojen mukaisessa vanhan turvetuotanto-

alueen vesienjohtamisessa. Asia korjattiin ja ongelman

syyt tarkastettiin yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ja Poh-

jois-Savon ympäristökeskuksen edustajien kanssa.

Heinäkuussa 2005 tuli ulkopuoliselta havainnoijalta

ilmoitus vesienkäsittelyn puutteista ja kuivatusojiin

liittyvistä kaivutöistä Keuruun Palosuolla. Paikalla teh-

tiin viranomaistarkastus, tarvittavat korjaustoimenpi-

teet ja niiden tarkastus elokuun alussa.

Rengon voimalaitoksella oli vuoden 2005 aikana

jonkin aikaa naapureita häiritseviä ongelmia kuorikat-

tilan kanssa. Ongelmat johtuivat sähkösuodattimen

toiminnasta. Häiriöistä huolimatta toiminta pysyi lu-

paehtojen rajoissa.

Page 49: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

49 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

2005 2004 2003

Vireille ympäristölupaviranomaiselle*

Vapo Energia 51 63 95

Vapo Voima - 9 6

Vapo Biotech - - 1

Mustankorkea Oy - - 2

Liiketoiminnan kehittäminen - -

Vapo Timber Oy 1 1 1

Kekkilä Oyj 1 2 3

Råsjö Torv AB ja Svenska Torv AB 6 8 3

AS Tootsi Turvas ja AS ETT 1 - 5

Yhteensä 60 83 116

Päätös ympäristölupaviranomaiselta*

Vapo Energia 95 61 48

Vapo Voima - 3 5

Vapo Biotech 1 4 1

Mustankorkea Oy - 3 2

Liiketoiminnan kehittäminen - - -

Vapo Timber Oy 1 1 -

Kekkilä Oyj 1 1 -

Råsjö Torv AB ja Svenska Torv AB 5 2 2

AS Tootsi Turvas ja AS ETT - 3 4

Yhteensä 103 78 62

Päätös Vaasan hallinto-oikeudesta

Vapo Energia 9 19 5

Vapo Voima - 1 -

Vapo Biotech - 1 -

Mustankorkea Oy - - 1

Liiketoiminnan kehittäminen - - 1

Vapo Timber Oy - - -

Kekkilä Oyj - - -

Yhteensä 9 21 7

Päätös korkeimmasta hallinto-oikeudesta

Vapo Energia 2 1 3

Vapo Voima - -

Vapo Biotech - - -

Mustankorkea Oy - - -

Liiketoiminnan kehittäminen - - -

Vapo Timber Oy - - -

Kekkilä Oyj - - -

Yhteensä 2 1 3

2005 2004 2003

Aloitetut YVA-menettelyt

Vapo Energia 1 3 4

Vapo Voima 1 - -

Vapo Biotech - - -

Mustankorkea Oy 1 - -

Liiketoiminnan kehittäminen - 2 -

Vapo Timber Oy - 1 -

Kekkilä Oyj - - -

Råsjö Torv AB ja Svenska Torv AB 4 8 -

Yhteensä 7 14 4

Päättyneet YVA-menettelyt

Vapo Energia 2 2 1

Vapo Voima - - -

Vapo Biotech - - -

Mustankorkea Oy - - 1

Liiketoiminnan kehittäminen - 1 -

Vapo Timber Oy - 1 -

Kekkilä Oyj - - -

Råsjö Torv AB ja Svenska Torv AB 4 - -

Yhteensä 6 4 2

Natura-selvitykset

Vapo Energia 1 1 -

Vapo Voima - - -

Vapo Biotech - - -

Mustankorkea Oy - - -

Liiketoiminnan kehittäminen - - -

Vapo Timber Oy - - -

Kekkilä Oyj - - -

Råsjö Torv AB ja Svenska Torv AB 2 - -

Yhteensä 3 1 2

* Ympäristölupaviranomaisia ovat Suomessa ympäris-

tölupavirasto, alueellinen ympäristökeskus tai kunnan

ympäristönsuojeluviranomainen ja Ruotsissa läänin-

hallitus.

Vapon ympäristölupahakemukset, YVA-käsittelyt sekä Natura-selvitykset 2003–2005

Page 50: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

50 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Valtaosa ympäristökustannuksistasyntyi vesiensuojelusta

Vapo-konsernin ympäristösuojelun toimintamenot

vuonna 2005 olivat 7,7 miljoonaa euroa (8,1), joista

59 prosenttia syntyi Vapo Energian toiminnoista. Tä-

män lisäksi syntyi ympäristönsuojeluun liittyviä palk-

ka- ja urakointikustannuksia, joista kaikkia ei ole erik-

seen kirjattu.

Ympäristönsuojeluun käytetyn työpanoksen rahalli-

nen arvo palkkakustannuksina on vuonna 2005 arvi-

oitu olevan 2,4 miljoonaa euroa (2,1). Ympäristön-

suojeluinvestoinnit olivat koko konsernissa vuonna

2005 yhteensä 2,8 miljoonaa euroa (3,0 milj. euroa).

Vapo Energian ympäristöinvestoinnit kohdistuivat

vanhojen ja uusien tuotantoalueiden vesiensuojelun

tehostamiseen. Palosuojeluinvestointeihin käytettiin

0,2 miljoonaa euroa (0,4). Ympäristökustannuksia

syntyi lupahakemusten valmistelusta, niihin liittyvistä

selvityksistä ja tutkimuksista sekä ympäristönsuojelu-

laitteiden kunnossapidosta.

Vapon toiminnasta Ruotsissa vastaavaan Råsjö Torv

AB:n ympäristönsuojelukustannukset olivat 1,0 miljoo-

naa euroa (0,89) ja ympäristöön liittyvät investoinnit

0,13 miljoonaa euroa (0,13). Palkkakustannuksia on

lisäksi kirjattu edellisiin kustannuksiin sisältyvänä Råsjö

Torv AB:n omasta ja urakoitsijoiden toiminnasta yh-

teensä 0,88 miljoonaa euroa.

Virossa toimivan tytäryhtiön AS Tootsi Turvaksen

ympäristönsuojeluun käytettiin 0,055 miljoona euroa

(0,08), josta 0,03 miljoonaa euroa (0,05) oli ympäris-

töinvestointeja ja 0,02 miljoonaa euroa urakoitsijatak-

soihin liittyvää työtä. Latviassa toimivan Vapo-konserniin

vuoden aikana ostetun Sedan ympäristönsuojelukustan-

nukset olivat 0,012 miljoonaa euroa.

Vapo Voiman ympäristönsuojelukustannukset olivat

vuonna 2005 yhteensä 0,25 miljoonaa euroa (0,38).

Siitä ympäristöinvestointien osuus oli 0,15 miljoonaa

euroa (0,18). Ympäristöinvestoinnit kohdistuivat ennen

kaikkea savukaasujen käsittelyyn liittyviin suodattimiin ja

pesuri-investointeihin.

Vapo Biotechin ympäristönsuojelukustannukset olivat

vuonna 2005 yhteensä 1,5 miljoonaa euroa (2,3). Kus-

tannuksia aiheutui lupakäsittelyistä, ilmansuojelutoimen-

piteistä, YVA-käsittelyistä, ympäristölaatujärjestelmän yl-

läpidosta ja Mustankorkea Oy:n EMAS-raportoinnista.

Vapo Timber Oy:n ympäristöinvestoinnit vuonna

2005 olivat noin 0,04 miljoonaa euroa (0,03) ja ne koh-

distuivat lupavelvoitteisiin sekä maaperän suojeluun.

Toimintamenot olivat 0,1 miljoonaa euroa (0,09). Niitä

aiheutui jätehuollosta, palosuojelusta ja maaperänsuoje-

lusta.

Kekkilä Oyj:n ympäristöinvestoinnit vuonna 2005 oli-

vat 0,04 miljoonaa euroa (0,01). Ne kohdistuivat ympä-

ristönsuojelun tehostamiseen tehtailla ja turvetuotanto-

alueilla. Toimintamenoja aiheutui vesiensuojelusta, jäte-

huollosta ja palosuojelusta yhteensä 0,06 miljoonaa eu-

roa (0,02).

Vuoden 2005 tilinpäätökseen kuuluu ympäristön kan-

nalta tärkeinä aihepiireinä pakolliset varaukset turvetuo-

tannosta poistuneiden alueiden ympäristönhoitomenoi-

hin 6,358 miljoonaan euroa ja sahojen maaperän puh-

distamiseen 0,463 miljoonaa euroa sekä kaatopaikkojen

sulkemiseen 1,234 miljoonaa euroa.

Vapo-konsernin ympäristönsuojelukustannuksetvuosina 2003–2005

50 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Kustannukset on esiteltyvain kolmelta viime vuo-delta laskentaperiaattei-den muuttumisen takia.

Page 51: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

51 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Ympäristöasiat työllistivät noin65 henkilöä

Ympäristöasioiden hoitamiseen Vapo-konsernissa osal-

listui noin 64,5 henkilöä (63). Nämä henkilöt olivat

biologeja, metsänhoitajia, juristeja, insinöörejä, suun-

nittelijoita, rakennusalan ammattilaisia sekä muita

käytännön työhön osallistuvia ammattikuntia.

Henkilöstöä työllistivät erityisesti ympäristölupien

vireillepano ja lupaehtojen toteutumisen seuranta Lu-

pahakemusiin liittyvä ruuhka on lievästi purkautunut

ja tasoittanut työmäärää muuhun kehittämiseen.

Oman työn lisäksi käytettiin ulkopuolisia konsultteja

vaikutusten arviointiin, kuormituksen ja päästöjen

seurantaan, luontoarvojen inventointiin, YVA-arvioin-

teihin sekä hallintajärjestelmien rakentamiseen ja au-

ditointiin.

Ympäristöasioiden hoitamiseen käytetythenkilöstöresurssit

Henkilötyövuotta 2005 2004 2003 2002

Vapo Energia 41,0 40,0 33,0 29,0

Vapo Voima 5,0 2,9 2,4 2,2

Vapo Biotech ja

Mustankorkea Oy 4,0 4,0 3,0 3,0

Liiketoiminnan kehittäminen 0,5 0,5

Vapo Timber Oy 6,0 5,8 5,8 5,3

Kekkilä Oyj 1,0 1,5 1,0 0,25

Råsjö Torv AB ja Såbi AB 5,5 5,5 3,0 0,7

AS Tootsi Turvas ja AS ETT 1,0 2,0

Muut 1,0 1,0

Yhteensä 64,5 63,2 47,0 41,0

Page 52: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

52 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

H E N K I L Ö S T Ö

52 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Page 53: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

53 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200553 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Asiakaslähtöisyyden merkitys kasvaa

Asiakaslähtöisyyden merkitys on kasvanut Vapon kaikilla liiketoiminta-alueilla.

Siitä on tullut toiminnan tärkeä menestystekijä, jonka vaikutukset tuntuvat

myös henkilöstön kehittämisessä. Huomiota kiinnitetään aikaisempaa enem-

män asiakkuuksien johtamiseen ja asiakasstrategioiden kirkastamiseen. Tähän

liittyy myös henkilöstön myyntivalmiuksien parantaminen.

Uutta ja ajan tasalla olevaa tietoa työyhteisön kehittämiseen tarjoaa syksyllä

2005 toteutettu henkilöstötutkimus, joka kattoi ensimmäistä kertaa myös Va-

pon henkilöstön Ruotsissa, Virossa, Tanskassa ja Espanjassa. Tutkimuksen pe-

rusteella määritellään henkilöstön kehittämisen painopistealueita.

Vapo-konsernin toiminnan laajeneminen jatkui strategian mukaisesti Tans-

kaan ja Latviaan. Tämä korostaa entisestään kansainvälisyyden mukanaan tuo-

maa haastetta siitä, miten konsernin arvot ja johtamiskulttuuri kussakin maas-

sa toimivat.

Kaikilla vapolaisilla tulisi olla samanlainen käsitys konsernin tavoitteista ja

suuntaviivoista sekä oman tekemisen kiinnittymisestä strategiaan. Osaamista ja

tietoja on myös voitava jakaa eri maiden välillä. Tämä kehitys on otettu huo-

mioon henkilöstön kehittämisessä. Esimerkki Meidän tie –toimitusjohtajakier-

rokset ulotettiin vuonna 2005 Viroon ja vuonna 2006 vuorossa on Latvia.

Henkilöstöä on kannustettu myös parantamaan kielitaitoaan.

Henkilöstötietoja kerättiin tänä vuonna toista kertaa vertailukelpoisesti huo-

mattavasti aikaisempaa laajemmin. Vähitellen pääsemme seuraamaan kehitys-

linjoja ja luomaan pohjaa henkilöstön kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. Tarkoi-

tuksena on tarjota tulevaisuudessa entistä parempia välineitä johtamiseen ja

toiminnan kehittämiseen.

Riitta Moilanen

henkilöstöpäällikkö

Page 54: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

54 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Perustaa työyhteisön kehittämiselle

M enestyksekkään toiminnan edellytys Vapolle

on hyvä ja kiinteä kumppanuusyhteistyö. Kaik-

kien yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa

Vapo pyrkii toimimaan tavalla, joka palvelee molempi-

en osapuolten liiketoiminnan tuloksellisuutta.

Henkilöstöasioissa painopisteenä oli vuonna 2005

toiminnan tehokkuuden ja prosessimaisen toimintata-

van perusteiden selventäminen toimialoilla ja tiimeissä

sekä perustan luominen osaamisen pitkäjänteiselle

kehittämiselle. Prosessien kuvaamisen ja niiden analy-

soinnin avulla on haluttu korostaa asiakaslähtöisyyttä

Vapo-konsernin voimakkaasti muuttuvassa ja kansain-

välistyvässä liiketoimintaympäristössä.

Tärkeää on edellytyksien luominen uudistumisky-

kyiselle, hyvälle ja aikaansaavalle työyhteisölle. Perus-

tana henkilöstön kehittämiselle ovat Vapon arvot ja

henkilöstöpolitiikka, joissa sitoudutaan tulokselliseen,

asiakaslähtöiseen ja ihmistä arvostavaan toimintaan,

vastuullisuuteen sekä jatkuvaan haluun kehittää ja ke-

hittyä.

Henkilöstöpolitiikan linjaukset

Vapon henkilöstöpolitiikan ytimen muodostavat seu-

raavat osa-alueet:

Tiedonkulku

Työyhteisömme sisäinen viestintä on oikea-aikaista,

avointa, vuorovaikutteista ja monisuuntaista. Varmis-

tamme, että työyhteisössämme jokainen saa työssään

tarvitsemansa tiedon.

Tavoitteet selkeyttävä ja osallistava johtaminen

Huolehdimme, että tunnemme liiketoiminnan pää-

määristä johdetut tavoitteemme ja sitoudumme nii-

den toteuttamiseen. Koko henkilöstön osaaminen ja

asiantuntemus otetaan käyttöön toiminnassa, toimin-

taa suunniteltaessa ja päätöksiä valmisteltaessa. Seu-

raamme säännöllisesti tavoitteiden toteutumista ja

kehitämme yhdessä toimintatapojamme.

Osaamisen ja henkilöstön kehittäminen

Osaamisemme jatkuvalla kehittämisellä huolehdimme

liiketoiminnan onnistumisesta. Jokaisella on oikeus ja

velvollisuus oppimiseen sekä kehittymiseen. Pidämme

yllä työyhteisössämme oppimiseen ja kehittymiseen

kannustavan ilmapiirin, mikä on esimiestyömme tär-

keimpiä tehtäviä. Tunnistamme ydinosaamisalueem-

me.

Palautteen antaminen ja palkitseminen

Annamme palautetta säännöllisesti ja rakentavasti ke-

hittääksemme toimintatapojamme ja työyhteisöäm-

me. Kannustamme palkitsemisjärjestelmillä henkilöstö-

ämme hyviin työsuorituksiin ja toteuttamaan liiketoi-

minnan tavoitteet.

Työsuhde- ja yhteistoiminta-asiat

Hoidamme kukin osaltamme työsuhdeasiat oikea-ai-

kaisesti ja laadukkaasti. Tavoitteenamme on ylläpitää

toimivat ja luottamukselliset neuvottelusuhteet työn-

antajan ja henkilöstöryhmien välillä. Työpaikkatervey-

denhuollon ja työsuojelun tavoitteena on henkilöstön

fyysisen ja psyykkisen terveyden edistäminen. Huoleh-

dimme yhdessä, että työyhteisömme on ilmapiiriltään

hyvä sekä turvallinen ja toimiva.

Page 55: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

55 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Suomen ulkopuolisenhenkilöstön osuus kasvaa

Vapo-konsernin palveluksessa oli vuonna 2005 keski-

määrin 1 734 henkilöä. Suomessa henkilöstöstä työs-

kenteli 59,1 prosenttia (61,4), Ruotsissa 11,4 prosent-

tia (11,2), Baltiassa 26,7 prosenttia (24,6) ja muissa

maissa 2,8 prosenttia (2,8).

Vapon laajeneminen Itämeren alueella näkyy muu-

alla kuin Suomessa työskentelevän henkilöstömäärän

suhteellisen osuuden kasvuna. Muissa maissa työsken-

televien määrää kasvattivat yritysostot Latviassa ja

Tanskassa. Vuonna 2005 Vapon henkilöstömäärää

Suomessa pienensivät Vapo Energiassa ja Vapo Timber

Oy:ssä tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla to-

teutetut irtisanomiset, jotka koskivat yhteensä 62

henkilöä.

Vapo Energiassa kyse oli edellisenä vuonna pääte-

tystä turvetuotannon organisaation sopeuttamisesta

vastaamaan markkinatilannetta. Vapo Timber Oy:ssä

lakkautettiin Paltamon saha sekä tehtiin henkilöstövä-

hennyksiä Hankasalmen ja Kevätniemen sahoilla. Toi-

menpiteillä tähdättiin tuotannon tehokkuuden paran-

tamiseen ja sopeutumiseen muuttuneeseen markkina-

ja raaka-ainetilanteeseen. Vuoden aikana YT-neuvotte-

luja käytiin myös Peuravuonon sahalla. Syynä oli huoli

tukkien saatavuudesta. Tilannetta seurataan jatkossa.

Henkilöstön määrään Ruotsissa vaikutti Kekkilä

Oyj:n tytäryhtiön Hasselfors Garden AB:n toiminnan

tehostamistoimet. Tervehdyttämisohjelman mukaisesti

55 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

myytiin kaksi tehdasta. Tämän johdosta henkilöstön

määrä väheni 20:lla.

Naisia Vapon henkilöstöstä on 21,2 prosenttia

(20). Johtotehtävissä konsernissa on neljä naista eli

0,2 prosenttia johtotehtävissä olevista henkilöistä.

Urakoitsijat ovat tärkeässä asemassa Vapon toimin-

nassa. Vuonna 2004 Vapolle teki töitä itsenäisinä yrit-

täjinä noin tuhat urakoitsijaa ja lisäksi suuri määrä

heidän työntekijöitään ennen kaikkea turvetuotannos-

sa ja biopolttoaineiden kuljetuksissa.

Vapo-konsernin oma henkilöstö ja urakoitsijat

Page 56: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

56 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200556 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Henkilöstön ikäjakauma

Henkilöstö liiketoiminta-aloittain

Henkilöstö henkilöstöryhmittäin ja sukupuolijakauma

Page 57: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

57 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200557 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Turveurakoitsijat ovat tyytyväisiäyhteistyöhön Vapon kanssa

Vapo selvitti vuoden 2005 lopulla ennätyksellisen

laajasti turveyrittäjiensä mielipiteitä omasta toi-

minnastaan sekä yhteistyön sujuvuudesta Vapon

kanssa. Tutkimuksen toteutti Tietoykkönen Oy ja

sitä varten haastateltiin 200 urakoitsijaa.

Tutkimuksen mukaan urakoitsijat ovat Vapoon

kohtuullisen tyytyväisiä sopimus- ja yhteistyö-

kumppanina. Yhteistyössä koettiin hyväksi sovi-

tuista asioista kiinnipitäminen, tiedonkulun riittä-

vyys ja Vapon yhteyshenkilön tavoitettavuus.

Lähes 70 prosenttia urakoitsijoista teki turveura-

koiden lisäksi Vapolle muita urakoita. Eniten teh-

tiin kaivinkonetöitä, lastausta, lumitöitä, soiden

kunnostusta ja teiden kunnossapitoa. Lisääkin kiin-

nostusta yhteistyön laajentamiseen löytyi.

Oman toimintansa eri osa-alueiden arvioinnissa

urakoitsijat olivat tyytyväisimpiä ympäristövelvoit-

teiden noudattamiseen, oman henkilökunnan toi-

mintaan, tuotetun turpeen laatuun sekä tuotanto-

menetelmien soveltuvuuteen alueella. Eniten kehi-

tettävää koettiin olevan tuotantokenttien kuivatuk-

sessa ja kivisyydessä.

Selvitys antoi myös tarkkaa tietoa siitä, keitä Va-

pon turveurakoitsijat ovat. Keskimäärin turveura-

koitsijana on toimittu 15,5 vuotta. Noin kolmasosa

on toiminut urakoitsijana yli 20 vuotta ja pisim-

pään toimineet ovat urakoineet Vapolle jo yli 30

vuotta. Alle viisi vuotta urakoineita on 17 prosent-

tia urakoitsijoista.

Turveurakoinnin osuus urakoitsijoiden liikevaih-

dosta on keskimäärin 60 prosenttia. Noin puolella

Turveurakoitsijoille tehtyä tutkimustahyödynnettiin heti vuoden 2006 alussayhteistyöpäivillä, joita järjestettiin seitse-män eri puolilla Suomea. Niihin osallistuiyhteensä noin 200 urakoitsijaa ja 100Vapon henkilöstöön kuuluvaa.

urakoitsijoista oli käytössään 1-3 vetokonetta ja

kolmanneksella 5 tai yli 5 vetokonetta.

Puolet urakoitsijoista työllisti yli kahden viikon

ajaksi suoraan 1-5 henkilöä ja noin 20 prosenttia

yli 10 henkilöä. Lisäksi noin 60 prosenttia turveu-

rakoitsijoista käytti aliurakoitsijoita tuotantokau-

della.

Page 58: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

58 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200558 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Työsuhteet ovat pitkiä javaihtuvuus vähäistä

Vapo-konsernin työntekijöistä 93 prosenttia on vaki-

tuisia. Osa-aikaisen työvoiman osuus on vähäinen.

Pääosin määräaikaisessa työsuhteessa ovat sahoilla ja

muissa teollisuuslaitoksissa työskenteleviä kesälomasi-

jaisia.

Työsuhteet Vapossa ovat perinteisesti olleet pitkiä

ja vaihtuvuus on ollut vähäistä. Suomessa työsuhteen

pituus on keskimäärin 13,9 vuotta, Ruotsissa 10,9

vuotta ja Baltiassa 10,8 vuotta. Ruotsin työsuhteen

keskimääräistä pituutta lyhensi Såbi AB:n vuonna

2004 tehty hankinta. Vuonna 2005 eläkkeelle siirty-

neiden keski-ikä oli koko konsernissa 63,2 vuotta ja

Suomessa 63,4 vuotta.

Ly Lauringson tuo naisnäkökulmaaBaltian turvetuotantoon

Ly Lauringson sanoo Vapon tulon Baltiaantarjoavan mahdollisuuksia sekä alueen turve-tuotannolle että hänelle itselleen.

Virolaisen Ly Lauringsonin päätehtävänä on tällä

hetkellä toimia Vapon Country Managerina Lat-

viassa viime vuonna ostetussa turvetuotantoyhtiö

Sedassa. Sen lisäksi hän tekee Tootsi Turvas Oy:n

taloushallintoon liittyviä töitä. Takana on jo pitkä

ura turvetuotannon palveluksessa Virossa.

”Valmistuttuani Tallinnan teknisestä yliopistosta

menin talouspäälliköksi Kose Põllumajandustehni-

kaan, joka oli pieni yksityinen turvetuotantoyhtiö.

Vuonna 1998 Biomix-niminen turveyhtiö osti sen

ja minä siirryin Biomixin talouspäälliköksi. Vapon

omistaman Tootsi Turvaksen ostettua Biomixin

vuonna 2003, siirryin työskentelemään sen talous-

hallinnossa”, Lauringson kertoo.

Vapon tuloa mukaan Baltian turvetuotantoon

Lauringson kuvailee suureksi mahdollisuudeksi.

Harvoilla paikallisilla toimijoilla on hänen mu-

kaansa Virossa ja Latviassa mahdollisuuksia tai

kiinnostusta panostaa turvetuotantoon, jossa in-

vestoinnit ovat suuria ja niiden kuolettaminen

vaatii paljon aikaa.

”Vapo on mahdollistanut turvetuotannon kehit-

tämisen tällä alueella. Uskon, että Vapo tarjoaa mi-

nulle myös henkilökohtaisesti uudenlaisia mahdol-

lisuuksia. Toiveenani on nimittäin hankkia koke-

muksia eri maista ja oppia työskentelemään eri

kansallisuuksia olevien henkilöiden kanssa.”

Turvetuotantoa ei perinteisesti pidetä naisalana

eikä naisia ole välttämättä totuttu näkemään ta-

loushallinnon johtotehtävissäkään. Lauringsonin

mielestä hänen asemassaan ei ole kuitenkaan mi-

tään erityistä Viron näkökulmasta.

”Neuvostoaikana naiset tottuivat työskentele-

mään kovasti ja etenemään urallaan. Siksi Virossa

ei ole mitenkään harvinaista, että naisia on tämän-

tapaisissa tehtävissä. Monet ovat itse asiassa eden-

neet paljon pidemmälle kuin minä.”

Henkilöstölleen Vapo-konserni maksoi veronalaista

ansiota yhteensä 45,7 miljoonaa euroa (47,5). Tulos

ja kannustepalkkioita maksettiin yhteensä 70 112 eu-

roa (1,6) pääosin Suomessa.

Vapon kannustepalkkiojärjestelmän perustana on

palkkio hyvin tehdystä työstä ja siihen liittyvien ta-

voitteiden täyttymisestä. Palkkion maksamisen edelly-

tyksenä on, että koko Vapo-konsernin ulkoisen lasken-

nan liiketulos täyttää sille ennalta asetetut kriteerit.

Page 59: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

59 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Tasa-arvosuunnitelmapäivitettiin

Vapon tasa-arvosuunnitelma päivitettiin vuonna 2005

vastaamaan uutta tasa-arvolakia. Se hyväksyttiin hen-

kilöstöedustajien kanssa joulukuussa. Tavoitteena on

toimia siten, että:

avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi ja erilaisiin

työtehtäviin sijoittuisi sekä miehiä että naisia,

sekä miehillä että naisilla olisi samanlaiset mahdol-

lisuudet uralla etenemiseen,

työolosuhteet soveltuisivat sekä miehille että nai-

sille,

helpotettaisiin sekä miesten että naisten työelä-

män ja perhe-elämän yhteensovittamista ja

sukupuolista häirintää tai ahdistelua ei esiintyisi.

Tavoitteisiin pääsemiseksi määriteltiin toimenpiteet,

jotka koskevat:

työhönottoa

urakehitystä

palkkausta

koulutusta

työolosuhteita ja työnjohtoa

työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista

häirinnän estämistä

Lisäksi päätettiin tehostaa asiaa koskevaa rapor-

tointia ja seurantaa. Miesten ja naisten määrän kehi-

tystä toimialoittain eri henkilöstöryhmissä seurataan

vuosittain Suomessa. Kartoitus naisten ja miesten pal-

koista ja palkkaeroista tehdään henkilöstöryhmittäin

ja toimialoittain vähintään joka kolmas vuosi.

Vuonna 2005 toteutetussa henkilöstötutkimuksessa

kysyttiin myös tasa-arvon toteutumista miesten ja

naisten sekä eri ikäryhmien välillä. Asteikolla 1-5 kyse-

lyyn vastanneet antoivat arvosanaksi 3,6 ja 3,7. Erot

eri yksiköiden ja maiden välillä olivat pieniä.

Miesten ja naisten sijoittuminen Vapo-konsernin eri yksiköissäSuomessa sovellettavan työehtosopimuksen mukaisissa henkilöstöryhmissä

Henkilöstöryhmä Energia Voima Biotech Vapo Kekkilä Oyj Konserni- VAPO YHT.työehtosopimuksittain Timber hallinto

N M N M N M N M N M N M N M YHT.

Suomi

Turvetyöntekijät 4 112 0 0 1 8 4 51 9 171 180

Energia-alan työnt. 3 2 77 2 80 82

Sahatyöntekijät 17 238 17 238 255

Metsätyöntekijät 5 0 5 5

Työntekijät yht. 4 115 2 77 1 8 17 243 4 51 0 0 28 494 522

Turvetoimihenkilöt 1 54 1 54 55

Metsätoimihenkilöt 1 1 16 1 17 18

Toimihenkilöt 26 2 8 17 1 0 18 16 18 3 26 5 97 43 140

Toimihenkilöt yht. 27 57 8 17 1 0 19 32 18 3 26 5 99 114 213

Ylemmät 15 75 2 23 1 13 1 20 10 26 12 23 41 180 221

Johtajat (sis. tj:t) 10 5 3 4 1 1 8 1 31 32

SUOMI yht. 46 257 12 122 3 24 37 299 32 81 39 36 169 819 988

Page 60: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

60 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200560 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Sairauspoissaolot ja työtapaturmatvähenivät

Vapon henkilöstöllä oli vuonna 2005 sairauspoissaolo-

ja keskimäärin 8,1 päivää (8,7) henkilöä kohti. Työta-

paturmia sattui 99 kappaletta (109). Eniten tapatur-

mia sattui Vapo Timberissä, mutta sielläkin vähem-

män kuin sahateollisuudessa keskimäärin.

Työtapaturmista aiheutuneet poissaolopäivät on

tilastoitu Suomessa ja Virossa. Suomessa niitä oli

1 179 (506) ja Virossa 242 (305). Kuolemaan johta-

neita tapaturmia Vapossa ei tapahtunut.

Työterveys ja turvallisuusasiat Vapo hoitaa kunkin

maan lakien ja asiaa koskevien sopimusten mukaisesti.

Lakisääteisten velvoitteiden lisäksi työterveyshuoltoon

kuuluu myös muuta työpaikkaterveydenhuoltoa, sillä

Vapo pyrkii edistämään henkilöstönsä terveyttä sekä

fyysistä ja psyykkistä kuntoa. Virkistysrahoja käytetään

henkilöstön fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin edistä-

miseen paikallisten työpaikkatiimien suunnittelemalla

tavalla.

Vapo käytti henkilöstönsä työterveyshuoltoon yh-

teensä 0,3 miljoonaa euroa. Suomessa tarkoitukseen

käytettiin 0,28, Ruotsissa 0,032 ja Baltiassa 0,036 mil-

joonaa euroa. Määrä oli likimain sama kuin edellisenä

vuonna.

Henkilöstötutkimuksessa Vapon henkilöstö antoi

työpaikkansa työterveyshuollolle ja työsuojelulle arvo-

sanoiksi 3,8 ja 3,6 asteikolla 1-5. Tyytyväisimpiä työ-

terveyshuoltoon oltiin Suomessa ja vähiten tyytyväisiä

Virossa. Työsuojelun osalta erot olivat pieniä.

Työtapaturmat Sairauspoissaolot

Yhteistoiminta henkilöstönedustajien kanssa

Vapon henkilöstöllä on edustajat toimialojen ja/tai

yksiköiden johtoryhmissä ja Vapo Oy:n hallintoneu-

vostossa. Henkilöstöryhmillä on edustus myös henki-

löstölehti Vapolaisen toimitusneuvostossa. Suomessa

Vapo on sopinut kansallisesta konserniyhteistyöstä

henkilöstöryhmien kanssa.

Konsernin YT-neuvottelukunnassa turvetyöntekijöil-

lä, sahatyöntekijöillä, toimihenkilöillä ja ylemmillä toi-

mihenkilöillä on kullakin kaksi edustajaa. Turvetyön-

johdolla, energia-alan työntekijöillä ja metsäalan toi-

mihenkilöillä on YT-neuvottelukunnassa kullakin yksi

edustaja ja johdolla viisi nimettyä edustajaa. Neuvot-

telukunta kokoontuu kolme kertaa vuodessa ja siellä

käsitellään koko konsernia koskevia asioita.

* lukuja ei saatavissa

Page 61: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

61 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200561 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Kesäpäivät yhdistävätVapon henkilöstöä

Vapo toimii Suomessa 200 paikkakunnalla, joten

henkilöstö on hajallaan eri puolella Suomea. Perin-

teinen ja hyväksi koettu tapa tuoda vapon henki-

löstöä – vapolaisia yhteen eri toimialoilta ja eri

puolilta Suomea ovat kesäpäivät, jotka järjestettiin

vuonna 2005 jo viidettäkymmenettä kertaa.

Kaksipäiväinen tilaisuus sisältää ennen kaikkea

mukavaa tekemistä ja leppoisaa yhdessäoloa. Vuon-

na 2005 kesäpäivät järjestettiin Hankasalmella ja

liikkeellä oltiin hyvän olon merkeissä työeläkeva-

kuutusyhtiö Eteran tuella.

Ajattelemisen aihetta osallistujille antoi maalais-

lääkäri Tapani Kiminkisen ja teatteri Eurooppa Nel-

jän yhteinen ”Syöden solakaksi, hikoillen hoikak-

si” -esitys, jossa puhuttiin lihomisen riskeistä, tyy-

pin 2 diabeteksestä ja liikunnan hyvistä puolista.

Esityksen jälkeen oli mahdollista mittauttaa

mm. verensokeri ja rasvaprosentti ja tätä mahdolli-

suutta paikalla olleet vapolaiset käyttivät hyväk-

seen.

Meidän tieeteni Viroon

Vapossa syksyllä 2002 aloitettu Meidän tie -koulu-

tus jatkui maalis-huhtikuussa 2005 Virossa toimi-

tusjohtajatapaamisella. Kahdessa Pärnussa järjeste-

tyssä tilaisuudessa olivat paikalla mm. toimitusjoh-

taja Matti Hilli, toimialajohtaja Juhani Hakkarai-

nen ja Tootsi Turvaksen tuolloinen toimitusjohtaja

Kai Mäeleht sekä koko Tootsi Turvaksen henkilös-

tö.

Tilaisuuksien tavoite oli sama kuin aikaisemmin

Suomeen ja Ruotsiin ulottuneilla toimitusjohtaja-

kierroksilla. tarkoituksena on antaa kaikille vapo-

laisille ensikäden tietoa konsernin ja toimialojen

tavoitteista sekä tuoda tavoitteet osaksi jokapäiväis-

tä työtä. Tavoitteena on, että jokaisella vapolaisella

on ymmärrys Vapon strategiasta, tavoitteista ja

johtamisesta, omasta roolista ja vastuusta liiketoi-

minnan kokonaisuudessa.

Tilaisuudet tarjoavat henkilöstölle myös tilaisuu-

den esittää kysymyksiä ja mielipiteitä suoraan yri-

tyksen johdolle. Tarkoitus on, että tilaisuudet ovat

avoimen keskustelevia ja jokaisella on mahdolli-

suus sanoa mielipiteensä.

Tilaisuuksissa keskustelua syntyikin paljon ja

Virossa vielä harvinaiseen koulutukseen suhtaudut-

tiin myönteisesti. Hyvänä pidettiin mahdollisuutta

kuulla asioista suoraan johtajilta ja mahdollisuutta

kysellä heiltä Tootsi Turvaksen tulevaisuuteen liit-

tyvistä asioista.

Viron Meidän tie -koulutuksiin osallistuivat kaikkiTootsi Turvaksen noin 400 työntekijää kahteen ryh-mään jaettuna.

Vapon vuoden 2005 kesäpäivillä teemana oli hyväelämä. Järjestelyihin osallistuivat myös eläkeyhtiöEtera ja Jyväskylän Kirittärien pesäpalloilijat, joidentoimintaa Vapo tukee.

Page 62: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

62 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Henkilöstötutkimus tarjosipohjaa kehittämiselle

Henkilöstön kehittämisessä merkittävä yksittäinen asia

vuonna 2005 oli henkilöstötutkimus, joka teetettiin

syksyllä Tietoykkönen Oy:llä. Tutkimus osoittaa, että

Vapon henkilöstön työtyytyväisyys ja työhön sitoutu-

minen on pysynyt jokseenkin vuoden 2003 tasolla,

jolloin edellinen henkilöstötutkimus tehtiin. Tutkimus

tehdään noin puolentoista vuoden välein.

Nyt tutkimuksessa oli ensimmäistä kertaa mukana

myös Vapon henkilöstö Ruotsissa, Virossa, Tanskassa

ja Espanjassa. Näissä maissa työtyytyväisyys oli hie-

man korkeampi kuin Suomessa.

Tutkimus antaa tärkeää tietoa henkilöstön kehittä-

misen pohjaksi. Tämänkertaisen tutkimuksen pohjalta

huomiota on tulevaisuudessa tarkoitus kiinnittää aikai-

sempaa enemmän ihmisten johtamisen kehittämi-

seen, kehityskeskustelujen aktivoimiseen ja palaveri-

käytäntöihin. Henkilöstö halutaan saada myös mu-

kaan suunnitteluun.

Henkilöstötutkimuksen tuloksia käsitellään kevään

aikana työryhmissä. Myös toimitusjohtaja käy tutki-

muksen tuloksia läpi toimitusjohtajakierroksellaan.

Suomessa tehtiin myös laaja turpeen tuotannosta

vastaavien urakoitsijoiden kyselytutkimus, jossa kartoi-

tettiin turveyrittäjien mielipiteitä omasta toiminnas-

taan sekä yhteistyön sujuvuudesta Vapon kanssa. Tut-

kimusta varten haastateltiin 200 urakoitsijaa.

Varsinaisessa henkilöstön kehittämisessä painopiste

oli toiminnan tehokkuuden ja prosessimaisen toimin-

tatavan perusteiden selventämisessä toimialoilla sekä

perustan luomisessa pitkäjänteiselle kehittämiselle.

Prosessien kuvaamisen ja niiden analysoinnin avulla

on pyritty asiakasalähtöisyyden korostamiseen Vapon

voimakkaasti muuttuvassa ja kansainvälistyvässä liike-

toimintaympäristössä.

Projektityöskentelyn osaamisen kehittäminen jatkui

vuonna 2005. Esimerkiksi Kekkilä-konsernissa toteu-

tettiin kansainvälinen valmennus, johon osallistui hen-

kilöitä Suomesta, Virosta ja Tanskasta. Suomessa esi-

miehille järjestettiin valmennustilaisuuksia työsuhde-

asioiden perusteista.

Vapo Energiassa tiimien toimintaa kehitettiin val-

mennuskierroksilla asiakastiimeissä ja tuotantokoulu-

tuksessa. Virossa Tootsi Turvaksen esimiehille ja liike-

toiminnoista vastaaville annettiin valmennusta päivit-

täisjohtamisesta.

Meidän tie -toimitusjohtajatapaamiset jatkuivat Vi-

rossa. Suomessa tilaisuus järjestettiin pellettiliiketoi-

minnan henkilöstölle ja oli tarkoitettu Vapon vuoden

2004 lopussa ostamien Turengin, Kaskisten ja Vöyrin

pellettitehtaiden henkilöstölle. Ammatillista koulutusta

eri toimialoilla annettiin Suomessa, Ruotsissa ja Balti-

assa.

Vuonna 2005 Vapon koulutusmenot olivat 0,45

miljoonaa euroa (0,4) ilman palkkakustannuksia.

Suomessa koulutuspäiviä oli keskimäärin 1,2 henkilöä

kohti ja henkilöä kohti koulutukseen käytettiin 351

euroa. Tootsi Turvaksessa luvut olivat 1,0 päivää ja 57

euroa. Muista maista tietoja ei ollut käytettävissä.

Vapolaisten työssä viihtyminen, %

2005 2003 2002

Erittäin hyvin 19 22 21

Hyvin 43 44 38

Ei hyvin eikä huonosti 26 24 25

Melko huonosti 8 8 12

Erittäin huonosti 3 2 3

Työssä viihtyminen eri maissatyötyytyväisyyskeskiarvo asteikolla 1-5

Suomi 3,6

Ruotsi 3,7

Viro 3,8

Muut (Tanska, Espanja) 4,1

Page 63: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

63 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

Raportointiperiaatteet

Tämä raportti kertoo Vapo-konsernin taloudellisen,

ympäristö- ja sosiaaliseen vastuun tilasta ja kehitykses-

tä vuodelta 2005. Painopisteeksi on valittu strategisen

linjauksen mukaiset liiketoimet eli energialiiketoimin-

nat (Vapo Energia ja Vapo Voima) sekä jätehuollon

kehittäminen (Vapo Biotech). Tämä raportti on laadit-

tu noudattaen soveltuvin osin GRI:n (Global Repor-

ting Iniative). Ulkopuolisena asiantuntijana raportin

koostamisessa on ollut Proventia Solutions.

Vapo-konsernin ympäristö- ja yhteiskuntavastuura-

portti täydentää vuoden 2005 vuosikertomusta ta-

loustietojen ja paikallisen vaikuttavuuden sekä ympä-

ristö- ja henkilöstöasioiden osalta. Tiedot perustuvat

Vapon virallisiin tilastoihin, mittauksiin, toimialojen

johdon ja asiantuntijoiden tietoihin sekä päästöjen

osalta ulkopuolisten tahojen tekemiin mittauksiin. Ra-

porttia ei ole varmennettu ulkopuolisen tahon toimes-

ta.

Raportti julkaistaan vain sähköisessä muodossa

www-sivuilla. Lisää tietoja Vapon liiketoiminnasta ja

strategiasta löytyy vuoden 2005 vuosikertomuksesta

sekä osoitteesta www.vapo.fi.

Jo vuodesta 1997 lähtien Vapo on julkaissut vuosi-

kertomukseen liittyvän laajennetun ympäristöä koske-

van osion. Vuonna 2004 tehtiin ensimmäinen GRI-

raportointiperiaatteita soveltava raportti. Yhteiskunta-

raportointia on tarkoitus kehittää jatkossa vastaamaan

paremmin Vapon maantieteellistä toiminta-aluetta ja

sen sidosryhmien tiedon tarpeita.

Page 64: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

64 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

GRI-vertailu

GRI-ohjeiston kohdat Sijainti raportissa Kommentit

1. Visio ja strategia

1.1 Kestävän kehityksen visio ja strategia s. 5 Visio, strategia ja arvot ohjaavat toimintaa Raportoitu

1.2 Toimitusjohtajan katsaus s. 4 Energiamarkkinoiden muutokset pakottavat uudistumaan Raportoitu

2. Profiili

2.1-2.8 Yrityksen perustiedot s. 5-6 Vapo-konserni Raportoitu

2.9 Sidosryhmät s. 9-11 Sidosryhmäyhteistyö on monipuolista yhteistyötä Raportoitu

2.10-2.22 Raportointiperiaatteet s. 63 Raportoitu

3. Hallintokäytännöt ja johtamisjärjestelmät

3.1-3.8 Hallinto ja johtaminen s. 7-8 Hallinto ja johtaminen Raportoitu Vapon johtamisen periaatteet on kuvattu kokonaisuudessaan vuosikertomuksessa 2005 s. 32-33.

3.9-3.12 Sidosryhmävuorovaikutus s. 9-11 Sidosryhmäyhteistyö on monipuolista yhteistyötä Raportoitu

3.13-3.20 Politiikat ja johtamis-järjestelmät s. 7-8 Hallinto ja johtaminen; s. 28 Vapon ympäristöpolitiikka; s. 54 Henkilöstöpolitiikan linjaukset

Raportoitu

5. Tunnusluvut

Taloudellinen vastuu

Asiakkaat

EC1 Liikevaihto s. 14 Taloudelliset vaikutukset tuntuvat paikallisesti; s. 20 Suurin rahavirta kohdistuu ostoihin ja palveluihin

Raportoitu

EC2 Markkinoiden maantieteellinen jakauma s. 6 Paikallista toimintaa Itämeren alueella; s. 20 Suurin rahavirta kohdistuu ostoihin ja palveluihin

Raportoitu

Toimittajat

EC3 Hankittujen tavaroiden,materiaalien ja palveluiden ostot

s. 15 Hankinnat hyödyttävät paikallisia toimijoita; s. 20 Suurin rahavirta kohdistuu ostoihin ja palveluihin

Raportoitu

EC4 Sopimusehtojen mukaan maksetut hankinnat Ei raportoitu Tietoa ei ole raportoitu vuodelta 2005.

Työntekijät

EC5 Maksetut palkat ja henkilöstökulut s. 20 Suurin rahavirta kohdistuu ostoihin ja palveluihin Raportoitu

Pääoman tuottajat

EC6 Maksetut korot ja osingot s. 20 Suurin rahavirta kohdistuu ostoihin ja palveluihin Raportoitu

EC7 Jakamattomat voittovarat s. 20 Suurin rahavirta kohdistuu ostoihin ja palveluihin Raportoitu

Julkinen sektori

EC8 Maksetut verot s. 20 Suurin rahavirta kohdistuu ostoihin ja palveluihin Raportoitu

EC9 Saadut avustukset s. 21 Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä Raportoitu

EC10 Tuki yleishyödyllisille yhteisöille s. 20 Suurin rahavirta kohdistuu ostoihin ja palveluihin Raportoitu

Ympäristövastuu

Materiaalit

EN1 Materiaalien kokonaiskulutus Ei raportoitu Tietoa ei ole raportoitu vuodelta 2005

EN2 Jätemateriaalien käyttö s. 42 Vapo Biotechin jätteiden käsittely kasvoi; s. 44 Jätteiden hyötykäyttö lisääntyi Mustankorkealla

Raportoitu

Energia

EN3 Välitön energian kulutus s. 39 Voima- ja lämpölaitokset vahvasti omavaraisia Raportoitu

EN4 Välillinen energian kulutus s. 39 Voima- ja lämpölaitokset vahvasti omavaraisia s. 40 Vapon sähkökauppa erustuu omaan tuotantoon

Raportoitu

Vesi

EN5 Veden kulutus Ei raportoitu Tietoa ei ole raportoitu vuodelta 2005

Luonnon monimuotoisuus

EN6-EN7 Omistetut ja hallinnoidut alueet luon-non monimuotoisuuden kannalta rikkailla alue-illa sekä vaikutus luonnon monimuotoisuuteen

s. 35 Turvetta tuotettiin noin 46 000 hehtaarilla Raportoitu

Päästöt ilmaan ja vesistöihin, jätteet

EN8 Kasvihuonekaasujen päästöt s. 41 Vapo Oy:n voima- ja lämpölaitosten päästöt Osittain Kasvihuonekaasujen päästöistä onraportoitu hiilidioksidipäästöt

EN9 Otsonikatoa aiheuttavien aineiden käyttö ja päästöt

Ei raportoitu Ei olennainen ympäristönäkökohta Vapon toiminnassa

EN10 Päästöt ilmaan s. 41 Vapo Oy:n voima- ja lämpölaitosten päästöt Raportoitu

EN11 Jätteet s. 46 Oman toiminnan jätteiden määrää selvitettiin Raportoitu

EN12 Päästöt vesistöihin s. 30-31 Vapo-konsernin turvetuotannon vesistökuormitus Raportoitu

Page 65: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

65 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

EN13 Kemikaali-, öljy- ja muut vuodot ympäristöön

s. 45 Sahoille uusia ympäristölupia s. 48 Vapo toimii lupaehtojen mukaisesti

Raportoitu

Tuotteet ja palvelut

EN14 Tuotteiden ja palvelujenympäristövaikutukset

s. 21-22 Uutta teknologiaa ja toiminnan kehittämistä; s. 40 Vapon sähkökauppa perustuu omaan tuotantoon

Raportoitu

EN15 Tuotteiden kierrätettävyys Ei raportoitu Ei olennainen ympäristönäkökohta Vapon toiminnassa

Määräystenmukaisuus

EN16 Määräystenmukaisuus s. 40 Päästöluvat ja päästöoikeudet; s. 48 Vapo toimii lupaehtojen mukaisesti

Raportoitu

Kuljetukset

EN 34 Kuljetusten ympäristövaikutukset s. 47 Kuljetuksien hiilidioksidipäästöt vähenivät Raportoitu

Muut

EN35 Ympäristökustannukset s. 50 Ympäristökustannukset kasvoivat

Sosiaalinen vastuu

Työntekijät ja työskentelyolosuhteet

Työntekijät

LA1 Työvoima s. 55-56 Suomen ulkopuolisen henkilöstön osuus kasvaa Raportoitu

LA2 Uudet työpaikat ja vaihtuvuus s. 58 Työsuhteet ovat pitkiä ja vaihtuvuus vähäistä Raportoitu

Työntekijöiden ja työnantajan väliset suhteet

LA3 Järjestäytymisaste Ei raportoitu Tietoa ei ole raportoitu vuodelta 2005

LA4 Uudelleenjärjestelytilanteet s. 55 Suomen ulkopuolisen henkilöstön osuus kasvaa Raportoitu

Työterveys ja turvallisuus

LA5 Työtapaturmien ja ammattisairauksien kirjaamiskäytäntö

Ei raportoitu Vapo hoitaa työterveys- ja turvallisuusasiat kunkin maan lakien ja asiaa koskevien sopimus-ten mukaisesti. GRI-ohjeiston tarkoittama ver-tailu ILO:n suosittelemiin käytäntöihin puuttuu.

LA6 Työsuojelutoimikunnat s. 60 Sairauspoissaolot ja työtapaturmat vähenivät Raportoitu

LA7 Tapaturmat, poissaolot ja kuolemantapaukset s. 60 Sairauspoissaolot ja työtapaturmat vähenivät Raportoitu

LA8 HIV/AIDS -ohjelmat Ei raportoitu Henkilöstön työterveyshuolto ja muu työpaikkaterveyden huolto järjestetty Vapon yksiköissä, ei erillistä ohjelmaan HIV/AIDS:iin liittyen

Koulutus

LA9 Koulutus s. 62 Henkilöstötutkimus tarjosi pohjaa kehittämiselle Raportoitu

Monimuotoisuus ja mahdollisuudet

LA10 Tasa-arvopolitiikka ja -ohjelma s. 59 Tasa-arvosuunnitelma päivitettiin Raportoitu

LA11 Ylin johto s. 55 Suomen ulkopuolisen henkilöstön osuus kasvaa Raportoitu

Ihmisoikeudet

HR1-HR7 Ihmisoikeuksien kunnioittaminen s. 7 Hallinto ja johtaminen; s. 59 Tasa-arvosuunnitelma päivitettiin

Osittain Vapo-konsernin yhteiskuntavastuuperiaat-teet ja tasa-arvosuunnitelma sisältävät myös ihmisoikeuksien kunnioittamiseen liittyviä toimintaperiaatteita.

Yhteiskunta

Lähiyhteisöt

SO1 Paikallisyhteisövaikutuksiakoskevat periaatteet

s. 7 Hallinto ja johtaminen Osittain Vapo-konsernin yhteiskuntavastuuperiaat-teet sisältävät paikallis-yhteisövuorovaiku-tukseen liittyviä toimintaperiaatteita.

Lahjonta ja lahjusten vastaanotto

SO2 Lahjontaa ja lahjustenvastaanottoa koskevat periaatteet

s. 7 Hallinto ja johtaminen Osittain Vapo-konsernin yhteiskuntavastuuperiaat-teet sisältävät liike-toimintaa koskevia toimintaperiaatteita

Poliittinen vaikuttaminen ja tuet

SO3 Poliittista vaikuttamista ja lahjoituksia koskevat periaatteet

s. 9-10 Sidosyhmäyhteistyö on monipuolista yhteydenpitoa

Raportoitu

Tuotevastuu

Asiakkaiden terveys ja turvallisuus

PR1 Tuotteiden ja palveluiden käytön aikaisia ter-veys- ja turvallisuusvaikutuksia koskevat periaatteet

Ei raportoitu Tietoa ei ole raportoitu vuodelta 2005

Tuotteet ja palvelut

PR2 Tuoteinformaatio ja -merkinnät Ei raportoitu Tietoa ei ole raportoitu vuodelta 2005

Yksityisyyden suoja

PR3 Kuluttajien yksityisyyden suojan kunnioit-tamista koskevat periaatteet

Ei raportoitu Tietoa ei ole raportoitu vuodelta 2005

Raportoitu GRI-ohjeiston mukaisesti Raportoitu

Osittain raportoitu Osittain

Ei raportoitu Ei raportoitu

Page 66: Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä.....21 Uutta teknologiaa ja toiminnan ... 3 Vapo Oy:n ympäristö-

66 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005

VAPO OY

Konsernihallinto ja toimialajohto

PL 22, 40101 Jyväskylä

puh. (014) 623 623

fax (014) 623 5601

[email protected]

[email protected]

www.vapo.fi

ulevaisuus on yhä enemmän uusiutuvien

energialähteiden varassa. Ihmiskunta käyt-

tää nyt energiaa enemmän kuin koskaan.

Samalla tarve luonnon suojelemiseen ja

kestävään hyödyntämiseen on suurempi kuin

koskaan. Siksi biopolttoaineissa, biosähkössä ja

-lämmössä sekä jätteenkäsittelyssä ja sen

teknologiassa on tulevaisuus.

Lisätietoja antaa:

Pirkko Selin, ympäristöjohtaja

puh. (014) 623 5752, 0400 537 754

[email protected]

T