ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2005 · 2012-03-28 · yhteiskunta tuki...
TRANSCRIPT
1 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraporttivuodelta 2005
2 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Avaintunnusluvut .......................................................... 3
Toimitusjohtajan katsaus ............................................. 4Energiamarkkinoiden muutokset pakottavat uudistumaan ...................... 4
Vapo-konserni ............................................................... 5Visio, strategia ja arvot ohjaavat toimintaa .............................................. 5Luonnonvarojen vastuullinen jalostaja ..................................................... 5Paikallista toimintaa Itämeren alueella ..................................................... 6
Hallinto ja johtaminen ................................................. 7Yhteiskuntavastuu viedään käytäntöön .................................................... 7Sertifioidut toimintajärjestelmät ohjaavat toimintaa ................................ 8Sidosryhmäyhteistyö on monipuolista yhteydenpitoa ............................. 9
Sidosryhmäyhteistyötä käytännössä ............................................... 10
TalousPäästökaupan vaikutukset näkyivät toiminnassa .................................... 13Taloudelliset vaikutukset tuntuvat paikallisesti ....................................... 14Hankinnat hyödyttävät paikallisia toimijoita .......................................... 15Tuotteita paikalliseen käyttöön ja vientiin .............................................. 15Pellettimarkkinat kasvoivat voimakkaasti ................................................ 18Suurin rahavirta kohdistuu ostoihin ja palveluihin ................................ 20Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä ................................................. 21Uutta teknologiaa ja toiminnan kehittämistä ......................................... 21
Turvetta uudella tavalla .................................................................. 21Kuivajätteen hyödyntämisestä soiden jälkikäyttöön ....................... 22Laboratoriotoimintoja ulkoistettiin ................................................. 22
Ympäristö .................................................................... 24Ilmastoasiat vaikuttivat merkittävästi työhön ......................................... 25Vapo tuntee vastuunsa ympäristöstä ...................................................... 27Vapon ympäristöpolitiikka ...................................................................... 28Turvealan ympäristöasioita kehitettiin viranomaisten kanssa ................. 28Turvetuotannon ympäristövaikutukset tunnetaan ja hallitaan ............... 30
Vesienkäsittelyn tavoitteet saavutettu ............................................ 32Viranomaiset velvoittavat tarkkailemaan vaikutuksia ..................... 34Turvetta tuotettiin noin 46 000 hehtaarilla ................................... 35Tiivisturpeen tuotantoa kehitettiin ................................................. 36Maatalousturpeen käyttö sitoo ravinnehuuhtoumia ...................... 36Jälkikäyttöön vapautui 2 555 hehtaaria maapohjaa ...................... 37Ruokohelven viljelyalan kasvu jatkui .............................................. 38
Voima- ja lämpölaitokset ovat vahvasti omavaraisia .............................. 39Paikallisten polttoaineiden käyttö kasvoi ja hyötysuhde parani ..... 39Toiminnan tehostuminen vähensi ominaispäästöjä ....................... 40Päästöluvat ja päästöoikeudet ........................................................ 40
Vapo Biotechin jätteiden käsittely kasvoi ............................................... 42Jätteiden hyötykäyttö lisääntyi Mustankorkeassa ........................... 44
Sahoille uusia ympäristölupia ................................................................. 45Oman toiminnan jätteiden määrää selvitettiin ...................................... 46Kuljetuksien hiilidioksidipäästöt vähenivät ............................................. 47Vireille laitettiin 60 ympäristölupahakemusta ........................................ 48Vapo toimi lupaehtojen mukaisesti ........................................................ 48Valtaosa ympäristökustannuksista syntyi vesiensuojelusta ..................... 50Ympäristöasiat työllistivät noin 65 henkilöä ........................................... 51
Henkilöstö ................................................................... 52Asiakaslähtöisyyden merkitys kasvaa ...................................................... 53Perustaa työyhteisön kehittämiselle ....................................................... 54Henkilöstöpolitiikan linjaukset ................................................................ 54Suomen ulkopuolisen henkilöstön osuus kasvaa .................................... 55Työsuhteet ovat pitkiä ja vaihtuvuus vähäistä ........................................ 58Tasa-arvosuunnitelma päivitettiin ........................................................... 59Sairauspoissaolot ja työtapaturmat vähenivät ........................................ 60Yhteistoiminta henkilöstön edustajien kanssa ........................................ 60Henkilöstötutkimus tarjosi pohjaa kehittämiselle ................................... 62
Raportointiperiaatteet ............................................... 63
GRI-vertailu ................................................................. 64
Vapon ympäristöturpeet jalämmityspolttoaineet saivat avainlipun .............. 6Vapon pellettinäytteet pakataanpalvelukeskus Metsolassa ................................... 7Aitonevan uusittu turvemuseo taltioiainutlaatuisen osan Suomen historiaa ................ 9Haapatorni tarjoaa näkymiä luontoonja tulevaisuuteen .............................................. 11
Kari Karttunen vie Vapoa Venäjälle .................. 17Voimalaitos ja pellettitehdaskäynnistyivät Ilomantsissa ................................ 19Pirkan Voima –projekti herättikiinnostusta Hämeenkyrössä ............................ 23
Into Kekkonen uskoo turpeentulevaisuuteen .................................................. 29Vuoden 2005 ympäristöpalkintoCarl-Eric Lindquistille Ruotsiin .......................... 32Piia Männikkö tarkkailee soidenkuormitusta Länsi-Suomessa ............................ 34Vapon sähkökauppa perustuuomaan tuotantoon ........................................... 40Komposti estää eroosiota4-tiellä Jyväskylässä ........................................... 43Vapo Timber Oy:n hallintosiirtyi Hankasalmelle ......................................... 45
Turveurakoitsijat ovat tyytyväisiäyhteistyöhön Vapon kanssa .............................. 57Ly Lauringson tuo naisnäkökulmaaBaltian turvetuotantoon ................................... 58Kesäpäivät yhdistävät Vapon henkilöstöä ......... 61Meidän tie eteni Viroon ................................... 61
Oheisjuttuja
Sisältö
3 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Avaintunnusluvut2004 2005
Talous (miljoonaa euroa)Liikevaihto 526,8 523,9Liikevoitto 27,6 21,3Sijoitetun pääoman tuotto % 6,5 4,7Omavaraisuusaste % 54,4 48,9Bruttoinvestoinnit 44,9 76,0T&K-kustannukset 2,7 4,3Ostot ja palvelut yhteensä 404 405Henkilöstökulut 62,0 63,4Osingot 11,5 11,5Verot 0,5 0,9
YmpäristöYmpäristöjärjestelmien sertifiointiaste (%) 83,3 81,8*Käytetyn raaka-aineen alkuperäsertifiointienkattavuus (%) puutavara/pelletti 65 70/90Päästöoikeudet vuoden lopussa (t CO2 ) 309 937 375 969Päästökaupan piiriin kuuluvat hiilidioksidipäästött CO2 t/v 610 413 750 599
Energiantuotannon ominaispäästötvoimalaitokset/lämpökeskukset
Hiilidioksidi (t CO2 /MJ)** 99,6/108,5 100,8/104,3
NOx (mg/MJ) 116,1/159,5 107,4/156,4
SO2 (mg/MJ) 246,2/147,8 208,6/143,3
Hiukkaset (mg/MJ) 20,0/186,1 17,2/184,6
Voimalaitosten hyötysuhde (%) 76 81
Energiaomavaraisuus (%)
voimalaitokset/lämpölaitokset - 76/92
Turvetuotannon ominaiskuormitus Suomessa
Typpi (kg/ha) 9,65 8,08
Fosfori (kg/ha) 0,33 0,32
Kiintoaine (kg/ha) 51,7 55,1
Ympäristöinvestoinnit (milj. euroa) 3,0 2,8
Ympäristökulut 5,1 7,7
Ympäristötyöllistävyys (henkilötyövuosi) 63 65
HenkilöstöHenkilöstö keskimäärin 1 814 1 734
Koulutusmenot (milj. euroa) 0,40 0,45
Keskimääräiset koulutuskustannukset(€/hlö) 221 259
Työtapaturmia konsernissa, kpl 109 99
Sairauspoissaolot konsernissa (vrk/henkilö) 8,7 8,1
Naisten osuus henkilöstöstä % 20 21,2
Työterveyshuollon kustannukset (€/hlö) 165 173
Eläköitymisikä 62 63,2
* järjestelmiä on yhdistelty vuoden 2005 aikana
** sisältää Biokraft Oy:n ja kaiken polttoainekäytön ominaiskertoimilla laskettuna
4 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Energiamarkkinoiden muutoksetpakottavat uudistumaan
V
Toimitusjohtajan katsaus
uonna 2005 energia-ala joutui sopeutumaan
Euroopan unionin päästökauppalain mukaiseen
energiahuoltoon ja kaupankäyntiin. Ennalta arvioitua
suuremmat päästöoikeuden hinnat vaikuttivat voi-
makkaasti sekä energiaturpeen myyntiin että taloudel-
liseen tulokseen.
Vaikutukset tuntuivat etenkin turvetta käyttävässä
lauhdesähkön tuotannossa, joka seisoi lähes koko
vuoden. Tarvittava sähkö tuotiin Suomeen ja tuonti-
sähkön osuus nousi jopa yli 20 prosentin. Samalla
Suomen energiaomavaraisuus heikkeni, vaikka EU:n
energiahuoltovarmuustavoitteet edellyttäisivät omava-
raisuuden parantamista. Kohonneet hinnat siirtyivät
suoraan kuluttajien maksamaan energian hintaan ja
nostivat keskimääräistä sähkön markkinahintaa noin
10 euroa megawattitunnilta.
Kansainvälisten ilmastosopimusten velvoitteet ovat
jo energia-alan arkipäivää. Suomessa oli esimerkiksi
tehtävä turvemaiden käytön raportointi YK:n ilmasto-
sopimuksen sihteeristölle maankäytön hiilitaseen
muutosten laskemiseksi. Lisäksi monissa kansainvälisis-
sä neuvotteluissa pohdittiin turpeen asemaa sekä Kio-
ton ilmastosopimuksen että kansainvälisen ilmastopa-
neelin (IPCC) ohjeiden valossa. Energia-alan kansain-
välinen biopolttoaineiden standardisointityö valmistui
ja antoi määritelmät turpeen luokituksista (NordTest).
Vapon strategiana on panostaa paikalliseen energi-
antuotantoon. Tämä näkyi muun muassa omien voi-
malaitosten korkeana polttoaineiden omavaraisuusas-
teena. Paikallisten biopolttoaineiden osuus käytetyistä
polttoaineista oli jopa yli 70 prosenttia.
Loppuosa polttoaineesta oli kivihiiltä, jota tytäryh-
tiö Voimavasu Oy:n rannikolla sijaitsevat voimalaitok-
set käyttivät sokerintuotantoon sekä tukipolttoainee-
na käytettyä öljyä. Erinomainen omavaraisuusaste
osoitti toimintamme yhteiskuntavastuullisuutta ja
merkitystä energiahuoltovarmuuden kannalta.
Laajeneminen Itämeren alueella eteni strategian
mukaisesti. Noin 31 prosenttia energiatoimialan lii-
kevaihdosta tuli ulkomaan toiminnoista.
Kansainväliset pellettimarkkinat kasvoivat voimak-
kaasti. Vapo-konsernin polttoainejalosteiden kokonais-
toimitukset olivat 503 000 tonnia, jossa oli kasvua edel-
liseen vuoteen 53 prosenttia. Pellettiliiketoiminnan liike-
vaihto kasvoi voimakkaasti sekä Ruotsissa että Suomes-
sa. Tanskasta ostettu pellettitehdas sekä etabloituminen
Latviaan ja Puolaan täydensivät jalostusketjua. Suomen
pellettituotannosta meni vientiin noin 80 prosenttia.
Jätteiden hyötykäyttö ei edennyt Suomessa EU:n aset-
tamien tavoitteiden mukaisesti. Vapo tarjosi omalta osal-
taan markkinoille vastuullisia, ympäristöystävällisiä ja
energiatehokkaita vaihtoehtoja jätehuollon ratkaisuiksi.
Kasvualustamarkkinat kasvoivat voimakkaimmin Ruotsissa.
Markkinatilanteen nopeat muutokset vaativat uudis-
tuksia myös Vapossa. Lähtökohtana on vahva asema koti-
markkinoilla, raaka-ainevarojen hallinta sekä tehokas tuo-
tanto ja logistiikka. Tavoitteena on saada kannattavaa
kasvua sekä kotimaassa että Itämeren alueella luomalla
asiakkaille lisäarvoa ja lisäämällä tuotannon kustannuste-
hokkuutta sekä kilpailukykyä joustavan logistiikan ja ver-
kostoitumisen avulla.
Tähän liittyen jatkamme toimintaamme 1.7.2006 alka-
en uudella organisaatiolla, jolla uskomme voivamme pal-
vella asiakkaiden nopeasti muuttuvia tarpeita entistä pa-
remmin. Tavoitteena on kehittää organisaatiotamme pal-
velemaan asiakkaan tarpeita yhtenä yhtenäisenä yhtiönä,
jossa paikallinen osaaminen yhdistyy konsernin tavoittei-
siin.
Paikallisena toimijana olimme vuoden aikana huolis-
samme erityisesti turvetuotannon urakointiketjun tulevai-
suudesta ja osaamisen hallinnasta. Ympäristövaikutusten
tunnistaminen ja lupakäytännöt ovat jo tulleet osaksi ar-
kipäiväämme. Arvoihimme kuuluu mm. halu kehittää ja
kehittyä. Tämän ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportin
tarkoituksena on kertoa Vapo-konsernin kehittymisestä
vuonna 2005.
Matti Hilli
toimitusjohtaja
5 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Vapo-konserni
Visio, strategia ja arvotohjaavat toimintaa
Vapo jalostaa vastuullisesti paikallisia luonnonvaroja,
kuten puuta, turvetta ja yhdyskuntajätettä. Tavoittee-
na on olla Itämeren alueella kustannustehokkain polt-
toaineiden tuottaja ja haluttu kumppani kaikille yh-
teistyötahoilleen. Kotimaassaan Vapo on johtava pai-
kallisen biosähkön ja -lämmön tuottaja, bio- ja kuiva-
jätteen käsittelijä ja teknologian toimittaja.
Ydinliiketoimintoja tukee Suomen kustannustehok-
kain sahaustoiminta ja Pohjoismaiden johtava kasvu-
alustojen liiketoiminta. Vapon menestyksen perustana
on osaava ja motivoitunut henkilöstö.
Vapo panostaa strategiansa mukaisesti kasvaviin ja
parhaan kilpailukyvyn omaaviin liiketoiminta-alueisiin.
Nämä ovat paikalliset biopolttoaineet, biosähkö ja
-lämpö sekä jätteenkäsittely ja sen teknologia. Vapo
huolehtii myös muiden liiketoiminta-alueidensa kuten
sahaustoiminnan ja kasvualustojen kilpailukyvystä.
Vapon arvoja ovat aito halua kehittää ja kehittyä,
ihmisen arvostus, vastuullisuus, asiakaslähtöisyys ja
tuloksellinen toiminta.
Strategian uudistaminen käynnistettiin vuoden
2005 lopulla ja uusi strategia saadaan valmiiksi vuo-
den 2006 ensimmäisellä puoliskolla.
Luonnonvarojenvastuullinen jalostaja
Vapo-konserni koostui vuonna 2005 emoyhtiö Vapo
Oy:stä, johon kuuluvat Vapo Energian biopolttoainei-
den tuotanto, Vapo Voiman lämmön ja sähkön tuotan-
to sekä Vapo Biotechin ympäristöliiketoiminta. Tytäryh-
tiö Vapo Timber Oy jalostaa puuta ja Kekkilä Oyj val-
mistaa ja markkinoi kasvualustoja sekä kasviravinteita.
Vapo Energia on johtava biopolttoaineiden toimittaja
Itämeren alueella. Energiaturpeen ja puupolttoaineiden
lisäksi Vapo Energia on merkittävä pelletin, briketin,
mullan sekä kasvu- ja ympäristöturpeen toimittaja, joka
myös kehittää ja rakentaa turvetuotannon koneita, lait-
teita ja menetelmiä. Vapo Energian toiminnasta eri alu-
eilla vastaavat asiakkaiden tarpeet tuntevat paikalliset
organisaatiot. Vapo Energian tytäryhtiöt toimivat Ruot-
sissa, Virossa ja vuodesta 2005 alkaen myös Latviassa,
Puolassa ja Tanskassa.
Vapo Voima tuottaa lämpöä 25 paikkakunnalla eri
puolilla Suomea joko yksin tai yhteistyökumppaniensa
kanssa. Voimantuotannossa käytetään pääosin paikalli-
sia ja uusiutuvia biopolttoaineita. Tuulisähköä Vapo Voi-
ma tuottaa kahdeksalla tuulivoimalaitoksella Kuivanie-
men tuulipuistossa Oulun pohjoispuolella.
Vapo Biotechin liiketoiminta koostuu lietteiden ja
biojätteiden käsittelystä, alueellisesta jätteenkäsittelystä
sekä kuivajätteen käsittelystä. Vapo Biotechiin kuuluu
myös alueellinen jätteenkäsittely, jota edustaa Vapon ja
neljän kunnan omistama Mustankorkea Oy Jyväskylän
seudulla.
Vapo Timber Oy on Euroopan suurimpia sahateolli-
suusyrityksiä. Viiden Suomessa sijaitsevan sahan yhteen-
laskettu tuotanto vuonna 2005 oli 761 000 kuutiomet-
riä sahatavaraa ja sen jalosteita.
Kekkilä Oyj on Pohjoismaiden johtava kasvualustojen
ja kasvinravitsemuksen asiantuntija.
6 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Konserni kehittää, valmistaa ja markkinoi puutar-
ha-alan korkealaatuisia merkkituotteita sekä asiakas-
kohtaisia ratkaisuja ammatti- ja harrastajaviljelijöille
sekä viherrakentajille pääosin Euroopassa.
Vapo-konsernin liiketoiminta-alue kattaa Itämeren
alueen. Konsernin palveluksessa oli vuonna 2005 kes-
kimäärin 1 734 henkilöä. Vapo Oy:n osakkeista Suo-
men valtio omistaa 50,1 posenttia ja Metsäliitto
Osuuskunta 49,9 prosenttia.
Paikallista toimintaaItämeren alueella
Yhteiskuntavastuu on Vapon omien arvojen ja tavoit-
teiden, lainsäädännön sekä asiakkaiden ja muiden si-
dosryhmien odotusten mukaista toimintaa. Vapo ha-
luaa olla vastuullinen kumppani asiakkailleen, pitää
oman luonnonvarojen käytön tason kestävänä, tun-
nistaa turvetuotannosta, energian tuottamisesta ja
muista liiketoimista syntyvät vesistö- ja ilmapäästöt
sekä kehittää niiden hallintaa jatkuvan parantamisen
periaatteella.
Vapo on useissa Itämeren alueen maissa toimiva
konserni, mutta samalla toimipaikallaan paikallinen
kumppani asiakkaille ja sidosryhmille. Toiminnasta eri
alueilla vastaavat asiakkaiden tarpeet tuntevat paikalli-
set organisaatiot.
Suomessa Vapo-konsernilla on toimintaa yli 200
kunnassa ja toimipaikkoja 67 kunnassa. Näihin kuntiin
palautuu kiinteistöveroja sekä palkkatuloja ja yrittäjien
verotuloja yhteisöverojärjestelmän jakoperusteilla.
Ruotsissa toimintaa on 61, Virossa 10 ja Latviassa 9
kunnassa.
Vapo toimii sekä kaupungeissa että haja-asutusalu-
eilla. Oman henkilöstön lisäksi Vapo tarjoaa työtä suu-
relle määrälle yrittäjiä esimerkiksi turvetuotannossa ja
biopolttoaineen kuljetuksissa.
Vapo-konsernin toiminnan muita yhteiskunnallisia
vaikutuksia ovat investoinnit toiminta-alueille ja teh-
dyt hankinnat. Koska Vapo tuottaa, toimittaa ja käyt-
tää paikallisia biopolttoaineita, toiminta edistää ener-
giahuollon omavaraisuuden ylläpitoa ja kehittämistä.
Kestävän kehityksen mukaista toimintaa on myös jäte-
huollon kokonaishallinta ja siihen liittyvä asiakkaiden
elinympäristön tilan parantaminen.
Turpeen osuus energiankulutuksesta väheni Suo-
messa viiteen prosenttiin vuonna 2005, Ruotsissa
osuus oli vajaat yksi prosenttia ja Virossa reilut yksi
prosentti. Tilastokeskuksen mukaan Vapon markkina-
osuus energiaturvemarkkinoista Suomessa oli noin
75 prosenttia. Markkinaosuus vaihtelee vuosittain sää-
tilojen ja energiamarkkinoiden mukaan (vaihteluväli
60-75 %). Turvetuottajia Suomessa on yhteensä yli
300. Ruotsissa ja Virossa Vapon tytäryhtiöiden markki-
naosuus on noin puolet turveliiketoiminnasta. Vapo
ottaa markkina-asemansa huomioon toiminnassaan
kilpailuoikeuden edellyttämällä tavalla.
Vuonna 2005 Vapo-konserni toimitti asiakkailleen
puupolttoaineita, haketta ja sivutuotteita, yhteensä
5 TWh (4). Suomen osuus oli 2,9 TWh ja Ruotsin
2,1 TWh. Pelletin käyttö voimalaitosten ja suurkiin-
teistöjen polttoaineena lisääntyi yli 50 prosentilla
edelliseen vuoteen verrattuna.
Vapon liiketoimintaan kuuluvien tuotteiden laadun-
valvonta on vahvasti lainsäädännön, standardien tai
käyttäjien ja tuottajien välisten sopimusten ohjaamaa.
Laadun varmistusta tehtiin alkuvuodesta omassa labo-
ratoriossa ja tilaustutkimuksina. Tilikauden aikana la-
boratoriopalvelut ulkoistettiin ENAS Oy:lle. Laadunval-
vontaan liittyvässä näytteenotossa noudatetaan asiak-
kaan kanssa sovittuja ja yleensä jo sopimuksiin kirjat-
tuja pelisääntöjä.
Vapon ympäristöturpeet jalämmityspolttoaineet saivat avainlipun
Suomalaisen Työn Liitto myönsi Vapon ympäristö-
turpeille ja lämmityspolttoaineille Suomessa rekis-
teröidyn Avainlippu-alkuperämerkin. Kotimaisilla
polttoaineilla tuotettu Vapo Kotimainen –sähkö on
saanut Avainlipun jo aikaisemmin.
Avainlippu-tunnus kertoo tuotteen tai palvelun
kotimaisesta alkuperästä Suomessa. Tunnuk-
sen saamisen perusteena on tuotteen valmis-
tusmaa ja kotimaisuusaste, jonka pitää olla
tuotteen koko tuotannon osalta vähintään
50 prosenttia. Avainlippu on myönnetty noin
2 000 suomalaiselle tuotteelle.
6 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
7 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Hallinto ja johtaminen
V apossa johtaminen perustuu lakeihin, hyviin
hallintoperiaatteisiin (Corporate Governance),
vastuullisen talouden periaatteiden noudattamiseen ja
selkeään riskienhallintaan. Vastuullista toimintaa oh-
jaavat Vapon hallituksessa vahvistetut yhteiskuntavas-
tuuperiaatteet.
Toiminnan perustana on asiakkaiden ja omistajien
tarpeita toteuttava terve talous, yhteiskunta- ja ympä-
ristövelvoitteiden hoitaminen, kestävä luonnonvarojen
käyttö sekä sosiaalinen vastuu henkilöstöstä, alihank-
kijoista ja muista sidosryhmistä.
Yhteiskuntavastuuviedään käytäntöön
Vapo-konsernin yhteiskuntavastuuperiaatteet on vah-
vistettu Vapon hallituksessa vuonna 2003.
Vastuullisen yrityksen periaatteet ja konsernipolitii-
kat ohjaavat päätöksentekoa. Käytännössä Vapon yh-
teiskuntavastuu ilmenee jo vahvistetuista sekä valmis-
teilla olevista konsernipolitiikoista ja niiden mukaisesta
toiminnasta.
Toiminnan maantieteellinen laajeneminen sekä eri
kulttuurien sekä kieliryhmien huomioiminen vaatii toi-
mintoja yhdistäviä prosesseja ja pelisääntöjä.
Yhteiskuntavastuu näkyy arkipäivän työssä seuraavasti:
Hyväksytyt arvot ohjaavat toimintaamme.
Analysoimme ja arvioimme yrityksemme strategi-
an sekä sen toteuttamiseen liittyvät menettelyta-
pamme säännöllisesti.
Tuotteidemme ja toimintamme laatu varmistetaan
toimintajärjestelmien avulla.
Tunnistamme toiminnassamme keskeisten sidos-
ryhmiemme tarpeet.
Toimintamme perustuu avoimeen vuorovaikutuk-
seen eri sidosryhmien kanssa.
Toimimme paikallisena liikekumppanina eri mais-
sa. Tunnistamme sekä otamme toiminnassamme
huomioon sijaintimaan kulttuurin ja toimintaym-
päristön.
Edistämme henkilöstömme ja alihankkijoidemme
hyvinvointia sekä tasa-arvoa.
Varmistamme omistajille pitkäjänteisen yhtiön ar-
von kohoamisen.
Toimimme omistajiemme hyväksymien henkilöstö-
ja ympäristöpolitiikan periaatteiden mukaisesti.
Lisätietoja arvoista löytyy osoitteesta www.vapo.fi.
Vapon pellettinäytteet pakataanpalvelukeskus Metsolassa
Kuurojen ja kuurosokeiden palvelukeskus Metsola Jyväskylässä pakkaa ali-
hankintatyönä Vapolle pellettinäytepusseja. Keskuksen johtaja Risto Ojalan
mielestä on tärkeää, että kuuroilla ja kuurosokeilla on mahdollisuus työhön.
”Elämästä puuttuu iso osa ilman työtä, siksi lähes kaikki asukkaamme te-
kevät palkkatyötä, tuettua työtä tai osallistuvat työtoimintaan. Vapo onkin
omalta osaltaan puolustanut kuurojen ja kuurosokeiden oikeutta työn teke-
miseen.”
Vapon näkökulmasta kyseessä on normaali alihankintayhteistyö, jonka
tuloksena syntyvät tuotteet tukevat pellettien markkinointia ja tuote-esitte-
lyä. Yhteistyö alkoi vuonna 2001.
”Metsolassa työ tehdään tarkasti ja tekijöillä on kiinnostunut ja joustava
ote työhön, mikä sopii meille hyvin”, toteaa Vapo Energian polttoainejalos-
teiden laatupäällikkö Janne Nalkki.
Metsolan palvelukeskuksen omistaa Kuurojen palvelusäätiö. Henkilöstöä
keskuksessa on noin 20.
Kuurojen ja kuurosokeiden palvelu-keskus Metsolan asukkaat ovat pus-sittaneet Vapon pellettinäytteitä vuo-desta 2001.
7 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
8 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Toimintajärjestelmät Vapossa vuonna 2005
Kohde Järjestelmä Standardi Valmistunut Sertifioitu
Tutkimusosasto/Laboratorio Laatu ISO 9001:2000 2003 2003Vapo Oy Energia Laatu ISO 9001:2000 2003 2003
Ympäristö ISO 14001 2001 2001ISO 14001:2004 2005
Ilomantsin pellettitehdas Laatu ISO 9001:2000 valmisteillaYmpäristö ISO 14001 valmisteilla
Råsjö Torv AB turvetuotanto Ympäristö ISO 14001 2000 2005Råsjö Torv Forsnäsin Ympäristö ISO 14001 2002 2002pellettitehdasRåsjö Torv Vaggerydin Ympäristö ISO 14001 2004 2004pellettitehdasVapo Voima Laatu ISO 9001:2000 valmisteilla
Ympäristö ISO 14001 valmisteillaTyöterveys ja turvallisuus OHSAS 18001 valmisteilla
Vapo Biotech Laatu ISO 9001:2000 2002 2002Ympäristö ISO 14001:2004 2002 2002
Mustankorkea Oy Laatu ISO 9001:2000 2002 2002Ympäristö ISO 14001:2004 2002 2002EMAS-rekisteröity 2004 2004
Vapo Timber Oy Puun alkuperäketjun hallinta PEFC COC:2004 2000 2000/2005
Laatu ISO 9001:2000 1992 1992/2005Ympäristö ISO 14001 1998 1998/2005Työterveys ja turvallisuus OHSAS 18001 2000 2000/2005
Kekkilä Oyj Suomen toiminnot Laatu ISO 9001:2000 2000 2001Ympäristö ISO 14001 2000 2001
Hasselfors Garden AB Laatu ISO 9001 1998 1998
FIN-000049
Sertifioidut toimintajärjestelmätohjaavat toimintaa
Sertifioidut toimintajärjestelmät, ISO 9001:2000 laa-
tujärjestelmä ja ISO 14001 ympäristöjärjestelmä, ovat
Vapossa laajasti käytössä. Eri toimialoilla toimintajär-
jestelmiin laaditut ohjeet ja prosessikaaviot ohjaavat
työtä ja kuvaavat vastuut. Sertifioitujen järjestelmien
kattavuus toiminnassa oli 82 prosenttia (83).
Yhteisesti valitut mittarit seuraavat asetettujen ta-
voitteiden toteutumista. Niiden avulla havaitaan kehi-
tystarpeet sekä varaudutaan riskien hallintaan. Ympä-
ristötavoitteiden toteutuminen sekä ympäristöpolitii-
kan seuranta ja poikkeamat tarkastetaan sisäisten ja
ulkoisten katselmusten sekä johdolle tehtävän rapor-
toinnin avulla.
Vuonna 2005 Vapo Timber Oy:n toimintajärjestel-
mät yhdistettiin ja hallinto otettiin mukaan järjestel-
mään. Uudistettu toimintajärjestelmä sisältää laatu-,
ympäristö- sekä työterveys ja turvallisuusjärjestelmät
sekä puun alkuperäketjun hallinnan. Sertifikaatti koko
järjestelmälle myönnettiin lokakuussa 2005. Järjestel-
män ulkopuolella on Peuravuonon saha. Vapo Timber
Oy:n raaka-aineen hankinnalle ja sahoille on myön-
netty puun alkuperäketjun hallinnan sertifikaatti ja
PEFC-tuotemerkin käyttöoikeus.
Suomessa ainoastaan pellettiliiketoiminnalla ja pel-
toenergian tuotannolla ei ole vielä valmista toiminta-
järjestelmää, koska alat ovat vielä uusia. Ruotsissa ISO
9001 laatujärjestelmä ja ISO 14001 ympäristöjärjestel-
mä ovat käytössä tai rakenteilla sekä biopolttoainei-
den että pelletin tuotantoon.
Mustankorkea Oy:n tiedot perustuvat EMAS-järjes-
telmän mukaisiin ympäristötietoihin, joiden oikeelli-
suus on todennettu ulkopuolisten toimesta.
9 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Sidosryhmäyhteistyö on monipuolistayhteydenpitoa
Vapo-konsernin tärkeimmät sidosryhmät ovat:
omistajat
asiakkaat
viranomaiset, ministeriöt
oma henkilöstö eri maissa
yrittäjät ja alihankkijat
ammattiyhdistysliike
suonvuokraajat
metsänomistajat
luottolaitokset, rahoitusmarkkinat
vakuutusyhtiöt
muut yritykset
media
kansalaisjärjestöt
ympäristöjärjestöt
opiskelijat
päättäjät, poliitikot
naapurit, lähipiiri
veronmaksajat
tutkimuslaitokset ja yliopistot
Vapo on selvittänyt eri sidosryhmiensä odotuksia
yhtiötä ja sen toimintaa kohtaan. Selvityksen tuloksis-
ta kertova taulukko löytyy Vapon www-sivuilta Ympäristö
ja yhteiskunta -osiosta.
Yhteyttä sidosryhmiin pidetään asiakaskäyntien ja
-tapaamisten, yhteisten neuvottelujen, seminaarien, info-
tilaisuuksien ja kirjallisten yhteydenottojen avulla. Vuoro-
vaikutuskanavia ovat www-sivut, asiakaslehti Vapoviesti
sekä henkilöstölle ja yrittäjille suunnattu henkilöstölehti
Vapolainen. Vapolla on asiakkaista ja sidosryhmistä koos-
tuva ympäristöraati, joka kokoontui vuonna 2005 kaksi
kertaa.
Vuonna 2005 toteutettiin kaksi laajaa sidosryhmäyh-
teistyöhön liittyvää tutkimusta. Koko konsernin kattavalla
henkilöstötutkimuksella saatiin uutta ja ajan tasalla ole-
vaa tietoa työyhteisön kehittämiseen. Turveurakoitsijoi-
den mielipiteitä omasta toiminnasta ja yhteistyöstä Va-
pon kanssa selvitettiin ennätyksellisen laajalla haastattelu-
tutkimuksella.
Merkittävä vaikuttamiskanava oli Vapon ja sen henki-
löstön jäsenyys eri järjestöissä. Tärkeitä järjestökumppa-
neita olivat mm. Metsäteollisuus ry., Elinkeinoelämän
Keskusliitto (EK), jätealan järjestöt, Turveteollisuusliitto
ry., Suomen Turvetuottajat ry., Energialiitto ry., Suomen
Bioenergiayhdistys ry. Finbio ja Svenska Torvproducenter-
na sekä eurooppalaisten turveyritysten kanssa Epagma.
Vapo on myös yhteiskuntavastuuasioita edistävän Finnish
Business & Societyn perustajajäsen.
Aitonevan uusittu turvemuseo taltioiainutlaatuisen osan Suomen historiaa
Turve on ollut tärkeä osa Suomen energiahuoltoa 1940-luvulta lähtien niin
normaalioloissa kuin kriisiaikoinakin. Vapon omistamassa turvemuseossa
Kihniön Aitonevalla on mahdollista nähdä, miten turvetta on vuosikymmen-
ten saatossa tuotettu, millaisia työvälineitä on käytetty ja millaista turvetuo-
tannossa työskennelleiden ihmisten elämä on ollut. Samalla pitkä historia
osoittaa toiminnan tarpeellisuuden yhteiskunnan muutosvaiheista riippu-
matta.
Museon näyttely uusittiin perusteellisesti talvella 2004-2005. Tarkoitukse-
na oli mm. laajentaa näkökulmaa turpeen käytöstä. Esillä ei ole pelkkää tek-
niikkaa, vaan näyttely kuvaa laajemmin elämää ja elinympäristöä turvetuo-
tantoalueella.
Aitonevalla on ainutkertainen sija Suomen turvetuotannossa, joten paikka
on juuri sopiva museolle. Siellä turvetuotannon menneisyys ja nykypäivä
kohtaavat paremmin kuin missään muualla.
Turvetuotanto alueella aloitettiin jo vuonna 1942 ja parhaimmillaan Aito-
nevalla työskenteli jopa 450 henkilöä. Tuotanto alueella jatkuu edelleen ja
vähän matkan päässä museota olevilla kentillä on kehitetty Vapon uutta tur-
vetuotantomenetelmää. Alueella on turvemaiden ilmastotutkimuskohteita
sekä yksi Vapon ympäristöpoluista.
Turvemuseo avattiin uudistusten jäl-keen kesäkuussa 2005. Avajaisiin olikutsuttu Vapon eläkkeellä olevia tur-vetyöntekijöitä, joita saapui paikallenoin 70.
9 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
10 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Sidosryhmäyhteistyötä käytännössä
Poliittisia päättäjiä informoitiin monessa eri yhtey-
dessä päästökaupan vaikutuksista, energiahuolto-
varmuudesta, jätehuollon näkymistä ja vireillä ole-
vien lainsäädäntöhankkeiden vaikutuksista.
Asiakkaita ja yrittäjiä informoitiin päästökaupan
aiheuttamista muutoksista.
Vapon edustajat olivat mukana eurooppalaisessa
CEN-standardisointityössä kehittämässä kiinteiden
biopolttoaineiden laatuluokittelua. Työ saatiin val-
miiksi vuoden 2005 aikana.
Vapo osallistui Itämeren alueen turvestandardin
valmisteluun yhteistyössä Nordic Innovation Cen-
terin edustajien kanssa. Työ saatiin valmiiksi vuo-
den 2005 aikana (NordTest).
Kansainvälisten turvetutkijoiden tutkimustuloksiin
ja niiden heijastevaikutuksiin perehdyttiin yhdessä
tiedeyhteisön edustajien kanssa.
Energiamarkkinaviraston edustajat vierailivat tutus-
tumassa turvetuotantoon Haapasuolla, Havusuolla
ja turpeen käyttöön Etelä-Savon Energiassa.
Vapo Timber Oy:n uudet toimitilat vihittiin käyt-
töön Hankasalmella 18.8.2005, jolloin paikalla oli
merkittäviä sidosryhmien edustajia.
Nigerian ympäristöministeri seurueineen tutustui
Vapoon ja Mustankorkeaan 13.5.2005.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tie-
dottajat vierailivat Leivonmäellä ja Vapossa.
Eduskunnan ympäristövaliokunta vieraili syyskuun
lopulla Vapon Nurmijärven kompostointilaitokses-
sa.
Uutta biomassakuivuriin perustuvaa turvetuotan-
toteknologiaa esiteltiin lukuisille vierailijoille ja vi-
ranomaisille Kihniön Aitonevalla.
Yhteistyö turvealan kansainvälisten toimijoiden
kesken oli tiivistä. Epagma-konsulttitoimisto avusti
eurooppalaisia turvealan yrityksiä Brysselissä vai-
kuttamisessa.
Vapon edustajat toimivat aktiivisesti yhteistyössä
kansainvälisen turveyhdistyksen (International Peat
Society) kanssa.
Ympäristöasioita ja erityisesti turpeen kohtelua
ilmastolaskennassa ja päästökaupassa selvitettiin
yhteistyössä Ruotsin turveteollisuuden (Svenska
Torvproducentföreningen), irlantilaisen turveyhti-
ön (Bord na Mona) ja suomalaisten turveyritysten
kanssa.
Kuljetus- ja tuotantoyrittäjien kanssa vuorovaiku-
tusta ja yhteistoimintaa hoidettiin koulutustapah-
tumien avulla.
Kihniön turvemuseon ilmettä uudistettiin yhteis-
työssä museoviranomaisten kanssa. Uudistetun
turvemuseon avajaiset järjestettiin 7.6.2005. Pai-
kalla oli runsaasti henkilöitä joiden lapsuus tai työ-
historia liittyi sodan jälkeiseen Aitonevan turvetuo-
tantoon.
Lintuharrastamiseen sopivan Haapatornin ja info-
pisteen avajaiset Leivonmäellä olivat 10.6.2005.
Paikalla oli WWF-luontojärjestön, Leivonmäen
kunnan sekä vammaisäätiön edustajia.
Lukuisia koululais- ja opiskelijaryhmiä kävi vierai-
lulla Vapon eri kohteissa ja vapolaisia vieraili esit-
täytymässä eri kouluissa ja oppilaitoksissa.
Vapoa sivuavista aiheista tehtiin opinnäytetöitä eri
oppilaitoksissa.
11 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Haapatorni tarjoa näkymiäluontoon ja turvetuotantoon
Haapatorni on Vapon Leivonmäen Haapasuon reu-
nalle rakennuttama lintutorni, joka otettiin käyt-
töön kesän 2005 alussa. Tornista avautuvat näky-
mät oikealle Leivonmäen kansallispuiston suun-
taan ja edessä näkyy vielä toiminnassa oleva turve-
tuotantoalue.
Alueella viihtyvien lintujen lisäksi torni antaa
hyvän mahdollisuuden seurata turvetuotantoa ke-
säisin. Tornin viereen kylvetty ruokohelpiviljelmä
kertoo puolestaan konkreettisesti turvetuotantoalu-
een jälkikäyttömahdollisuuksista. Tulevaisuudessa
lintutornista avautuvat näköalat muuttuvat hyvin
toisenlaisiksi, sillä Haapasuon pohjoisosan jälki-
käytöksi on suunniteltu lintujärveä.
Torni on kaikkien turvetuotannosta ja luontoar-
voista kiinnostuneiden käytössä. Lintutornin yh-
teydessä on lato, jonka välitilassa voi pitää sadetta.
Muu osa ladosta on Vapon omassa käytössä.
Tornin suunnittelussa on otettu huomioon
myös liikuntavammaisten tarpeet. Tornin viereen
pääsee autolla ja ensimmäiselle tasanteelle pääsee
pyörätuolilla.
Haapatorni on uusin Vapon ympäristökohteista.
Sen lisäksi Vapo on toteuttanut eräille turvetuotan-
nosta vapautuneille alueille retkeilijöiden käyttöön
opastettuja ympäristöpolkuja. Nämä sijaitsevat Li-
mingan Hirvinevalla, Rautalammin Rastunsuolla ja
Kihniön Aitonevalla. Lisää tietoa niistä löytyy Va-
pon www-sivuilta ympäristö- ja yhteiskunta -osios-
ta.
Kummikoulutoimintaa uudistettiin. Mm. kaikki
Kuivaniemen kunnan oppilaat ovat Vapon kummi-
koululaisia. Luonnontieteiden harrastusstipendejä
jaettiin kuuteen kouluun eri puolille Suomea.
Vapo oli mukana energiayhtiöiden yhteisessä
Energiaa Suomessa -toiminnassa, joka tuottaa
nuorille suunnattua tietoa energia-asioista.
Vapo tuki Suomessa mm. Suomen mestaruuden
voittanutta Jyväskylän Kirittärien naispesäpallo-
joukkuetta sekä viestisuunnistuksen SM-kultaa saa-
vuttanutta suunnistusseura Vaajakosken Terää.
Virossa tytäryhtiö Tootsi Turvas AS:n yhteistyöur-
heilijana on Torinon olympialaisissa hyvin menes-
tynyt Andrus Veerpalu.
Vapo sponsoroi Jyväskylän seurakuntien ja muiden
tahojen yhdessä järjestämää Miesten iltaa.
Haapatornin ja etualalla näkyvän hirsirakennuksenrakensi paikallinen hirsirakentaja Risto Liias. Torninvihkivät käyttöön 10.6.2005 Leivonmäen kunnan-johtaja Merja Ristikangas ja WWF:n suojelujohtajaJari Luukkonen.
11 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
12 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
T A L O U S
12 Vapon ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Ilomantsin voimalaitoksenja pellettitehtaan rakentajiaja käyttäjiä.
13 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Päästökaupan vaikutukset näkyivät toiminnassa
Päästöoikeuksien hintakehitys markkinoilla vuonna 2005
Vapon liikevaihdosta katosi
vuonna 2005 päästökaupan ta-
kia noin 50 miljoonaa euroa tur-
peen käytön vähennyttyä 30
prosentilla Suomessa ja Ruotsis-
sa. Muutos oli raju ja vaati so-
peuttamistoimia organisaatiossa.
Päästöoikeuksien hintaan vai-
kuttivat kohonneet öljyn ja maakaasun maailmanmarkki-
nahinnat. Odotettua kalliimmat päästöoikeuksien hinnat
nostivat voimakkaasti sähkön hintaa koko Euroopassa. Sa-
malla se vaikeutti energiaturpeen kauppaan.
Vapolle oli myönnetty vuodelle 2005 päästöoikeuksia
yhteensä 309 937 tonnia. Niistä Vapo Oy:n käytössä oli
81 500, Forssan Energia Oy:n 27 985, Voimavasu Oy:n
199 202 ja Biokraft Oy:n 1 250.
Päästöoikeuden hinnat vaihtelivat vuoden 2005 aikana
7 ja 30 euron välillä. Vuoden 2005 lopussa päästöoikeu-
den hinta oli noin 22 euroa tonnilta.
Vapo-konsernin tavoitteena on toimia päästökaupassa
neutraalisti. Periaatteena on, että mikäli omien voimalai-
tosten päästöjen ja hallussa olevien päästöoikeuksien välil-
lä todetaan eroja, konserni joko kattaa vajeet ostamalla
markkinoilta puuttuvat päästöoikeudet tai myy ylimääräi-
set oikeudet pois. Vuoden 2005 lopussa konsernin päästöt
ja päästöoikeudet olivat tasapainossa keskenään. Päästöoi-
keuksien kaupasta vastaa konsernin emoyhtiö, Vapo Oy.
Tulevan päästöoikeuskauden 2008–2012 varalle Vapo
on päättänyt osallistua Pohjoismaiden Investointipankin
tytäryrityksen (NEFCO) hallinnoimaan TGF-hiilirahastoon
(Testing Ground Facility) kahden miljoonan euron osuu-
della. Vapon edustajana rahaston investointikomiteassa
on varatoimitusjohtaja Asko Dahlbom.
Rahaston kautta avautuu mahdollisuus ostaa päästövä-
henemiä käytettäväksi Euroopan päästökauppajärjestelmän
piirissä. Rahastoon ovat sijoittaneet varoja Pohjoismaat,
Saksan valtio ja yksityiset yritykset. Rahasto ostaa pääs-
tövähenemiä Itämeren alueella toteutettavista hankkeis-
ta, joiden tarkoituksena on vähentää maailman kasvi-
huonekaasujen muodostumista.
Varoja rahastoon ovat aiemmin sijoittaneet Pohjois-
maiden ja Saksan valtiot yhteensä 15 miljoonaa euroa
vuosina 2003–2004. Toisella rahoituskierrokselle rahas-
toon haettiin yksityisen sektorin sijoituksia 15 miljoonan
euron edestä ja tähän tilaisuuteen Vapo päätti tarttua.
Rahasto ostaa Kioton pöytäkirjan ns. yhteistoteutusmeka-
nismin avulla tuotettuja päästövähennyksiä, joista sijoitta-
jat saavat osansa sijoituksiaan vastaavassa suhteessa.
Vapo-konsernin voimalaitoksille annettavien päästöoi-
keuksien arvellaan vähenevän vuonna 2008 noin 15
prosenttia vuoteen 2007 verrattuna. Vaposta tulee siten
päästöoikeuksien netto-ostaja. Rahastoon osallistumalla
Vapo pyrkii varmistamaan osan päästöoikeuksien hankin-
nasta Kioto-kaudella 2008–2012. Päästöoikeuksia voi-
daan hankkia myös EU:n alueella toimivilta päästöoi-
keusmarkkinoilta.
Rahasto sijoittaa ensisijaisesti energiasektoriin ja ra-
hoittaa muun muassa uusiutuvaan energiaan, energia-
tehokkuuteen ja polttoainevaihtoon liittyviä hankkeita.
Lisäksi rahasto sijoittaa ympäristöhankkeisiin, kuten
kaatopaikkojen kunnostuksiin sekä jäteveden ja teolli-
suusjätteiden käsittelyyn. Rahaston varat kohdennetaan
Itämeren alueen valtioiden alueella toteutettaviin hank-
keisiin (Baltian maat, Puola ja Venäjä).
Hiilirahasto helpottaa päästövähennysten hankkimis-
ta ja samalla hakkeiden toteutus edistää lähialueiden
ympäristön tilaa. Tarkoituksena on modernisoida van-
hanaikaisia, huonokuntoisia laitoksia ja siten vähentää
päästöjä.
Asko Dahlbom
varatoimitusjohtaja
13 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
14 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
V
Taloudelliset vaikutuksettuntuvat paikallisesti
Vapo-konsernin taloudellisia tunnuslukuja 2001–2005
milj. euroa 2005 2004* 2003 2002 2001
Liikevaihto 523,9 526,8 472,2 434,4 412,3
Liiketulos 21,3 27,6 38,4 38,1 31,4
Verot 5,5 6,0 11,5 10,4 9,1
Nettotulos 11,8 17,6 23,0 23,7 18,6
Osingonjako 11,5 11,5 11,5 11,5 10,1
Sijoitetun pääoman tuotto % 4,7 6,5 8,8 9,5 8,7
Omavaraisuusaste % 48,9 54,4 52,6 53,0 56,2
Rahoituskulut 5,7 5,6 5,1 5,9 6,8
Bruttoinvestoinnit 76,0 44,9 54,4 61,8 26,0
Henkilöstö keskimäärin 1 734 1 814 1 744 1 311 1 209
Henkilöstökulut 63,4 62,0 59,7 52,2 48,8
(kirjatut, suoriteperusteella)
* Vapo valmistautuu taloushallinnossa IFRS-standardien mukaiseen raportointiin koko konsernissa. Oman pää-oman ja voiton täsmäyslaskelmat 1.1.2005 ja 31.12.2005 on laskettu suomalaisen tilinpäätöskäytännön FAS:nja uuden IFRS-standardin mukaan. Tässä raportissa esitetyt suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaiset vertailu-luvut ovat yhtenevät aiemmin tilinpäätöksessä julkaistujen tietojen kanssa.
apo-konsernin vuoden 2005 liikevaihto oli
523,9 miljoonaa euroa (526,8 milj. euroa v.
2004). Vapo-konsernin välittömät taloudelliset vaiku-
tukset kohdistuivat erityisesti Suomen, Ruotsin ja Vi-
ron paikallisiin luonnonvaroihin perustuvaan toimin-
taan.
Vapon strategian mukainen paikallisuus näkyy kai-
kissa maissa, joissa Vapo toimii, erityisesti ulkoisten
ostojen ja palvelujen käytön merkittävänä osuutena
suhteessa liikevaihtoon. Suhteellisesti tarkasteltuna
voimakkaimmin panostettiin viime vuonna Baltiaan.
Siellä ostojen ja palvelujen osuus oli jopa 116 pro-
senttia ulkoisesta liikevaihdosta ja 70,1 prosenttia
konsernin sisäinen kauppa huomioiden.
Ruotsissa vastaava osuus oli 79,6 prosenttia ja
koko konsernissa 77 prosenttia. Näiden lukujen pe-
rusteella voi todeta, että Vapon voimavaroja kohden-
tuu voimakkaasti toimintapaikkojen lähiseudulle.
Alihankintaketjut, polttoaineiden hankinta, jalostus
ja käyttö tarjosivat työtä paikallisesti ketjun eri vai-
heissa. Tämä näkyi suunnittelussa, lupakäsittelyssä,
tuotannossa, kuljetuksissa, puu- ja peltoenergian han-
kinnassa sekä voima- ja lämpölaitoksissa. Vakituisen
henkilöstön lisäksi Vapo tarjoaa kesätöitä ja harjoitte-
lupaikkoja opiskelijoille kausiluonteisesti. Paikallisuus
näkyi vahvasti myös henkilöstörakenteessa, josta on
kerrottu tarkemmin tämän raportin henkilöstöosuu-
dessa.
Turvetuotannon ja mekaanisen puunjalostuksen
työpaikoista suurin osa sijaitsee alueilla, joissa työpaik-
koja on muuten vähän tarjolla. Vapon investoimien ja
hoitamien kompostointi- ja jätteenkäsittelylaitosten
avulla ratkaistiin maakunnallisten ja seudullisten jäte-
virtojen kestävän kehityksen mukaista käsittelyä. Pel-
lettiliiketoiminnassa vaikutukset ulottuivat oman tuo-
tannon ulkopuolellekin. Markkinointiyhteistyötä teh-
dään suomalaisten, ruotsalaisten ja tanskalaisten kans-
sa.
Vapon toiminnan vaikutukset tuntuivat kaupun-
geissa, muissa taajamissa ja haja-asutusalueilla. Myös
investoinnit sekä ostot jakautuvat laajalle alueelle.
Vuonna 2005 valmistui Ilomantsin voimalaitos ja pel-
lettitehdas. Vastaavanlaista laitosta rakennettiin Haa-
pavedelle. Pellettiliiketoiminta vahvistui sekä Ruotsissa
että Suomessa. Panostusta uuden turveteknologian
kehittämiseen ja peltoenergian laajentamiseen jatket-
tiin.
Vapon bruttoinvestoinnit olivat vuonna 2005 yh-
teensä 76,0 miljoonaa euroa (47,7) ja siitä 76,5 pro-
senttia kohdistui Vapo Energian investointeihin.
15 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Vapo-konsernin bruttoinvestoinnit 2001–2005
Hankinnat hyödyttävätpaikallisia toimijoita
Vapo-konsernin liiketoiminnan välilliset vaikutukset
kohdistuvat alihankintojen ja ostojen kautta alueel-
lisesti paikallisiin resursseihin. Merkittävän osan
hankintapäätöksistä tekevät paikallisesta toiminnas-
ta vastaavat vapolaiset ja suuri osa hankinnoista
tehdään lähialueelta. Taloudellisesti merkittävin
vaikutus on turvetuotannon urakoitsijoille, pelletti-
hankintaketjulle sekä biopolttoaineiden kuljetuksis-
ta vastaaville yrittäjille maksetuilla palkkioilla.
Kansainvälistyminen näkyi uudentyyppisten os-
tojen ja ulkoisten palvelujen kasvuna. Tutkimustoi-
minta ja kehitystyö tarjoavat lisätyötä monen alan
konsultti- ja tutkimuspalveluille.
Vapo-konsernin maksama tulo- ja kiinteistövero
sekä sen henkilöstön ja yrittäjien maksamat verot
voimistivat lukuisten kuntien taloutta. Vapo-kon-
sernilla oli toimintaa yhteensä yli 300 kunnassa
Itämeren ympäristön maissa.
Tuotteita paikalliseenkäyttöön ja vientiin
Vapon tuottama energiaturve käytettiin lähellä tuo-
tantopaikkaa taajamien tai teollisuuden energiatarpei-
siin. Paikallisten polttoaineiden, turpeen sekä puu- ja
peltoenergian kuljetusmatkat olivat 50-150 kilometriä.
Suomessa valmistetuista pelleteistä merkittävä osa eli
noin 80 prosenttia meni vientimarkkinoille. Ruotsissa
valmistetut pelletit käytettiin kotimarkkinoilla.
Vapo Biotechin biojätteiden ja lietteiden käsittelys-
tä lopputuotteena syntyvä komposti käytettiin pääasi-
assa kompostointilaitosten lähiympäristössä. Vuonna
2005 merkittävä määrä kompostia käytettiin sadevesi-
eroosion estämiseen teiden luiskissa.
Vapo Timber Oy:n tuottamasta sahatavarasta ja
jalosteista noin 70 prosenttia vietiin Suomesta. Sivu-
tuotteet mukaan luettuna liikevaihdosta noin 50 pro-
senttia (50) hyödynnettiin paikallisesti. Kekkilä Oyj:n
tuotteista viennin osuus Suomesta oli 14 prosenttia.
15 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
16 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Vapon toiminnan taloudelliset vaikutukset alueittain
Vapon toimipisteet
17 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Kari Karttunen vieVapoa Venäjälle
Kari Karttusella on takanaan reilusti yli 20 vuotta
Vapon palveluksessa erilaisissa taloushallinnon
tehtävissä. 2000-luvulla työtehtävät ovat vieneet
miehen Suomen lisäksi kahdeksi vuodeksi control-
leriksi Ruotsiin ja yli vuodeksi Viroon talouspuolen
tehtäviin. Joulukuusta 2005 lähtien työpaikka on
ollut Pietarissa Karel Vapon toimitusjohtajana.
”Uudet haasteet kiinnostavat minua. Siksi olen
halunnut tarttua niihin kiinni silloin, kun se on
mahdollista ja arvostan sitä, että työnantaja tarjoaa
tähän mahdollisuuksia. Pietarissa kiinnostaa toki
myös työ, paikka, aika ja kulttuuri. Venäjän kieltä-
kin opiskelin jo nuorena miehenä”, Karttunen pe-
rustelee halukkuuttaan ja valmiuttaan lähteä työs-
kentelemään ulkomaille.
”Pietari on kiinnostava alue ja kulttuuriympäris-
tö, jossa tapahtuu juuri nyt paljon. Tässä kehityk-
sessä on hienoa olla mukana”, hän jatkaa.
Toimitusjohtajana Karttunen vastaa Karel-Vapon
toiminnoista Venäjällä. Pari vuotta sitten aktivoitu-
nut toiminta keskittyy toistaiseksi Karjalaan ja Pie-
tariin sekä sitä ympäröivälle Leningradin alueelle.
Tällä hetkellä yhtiö tuottaa ja toimittaa energiatur-
vetta sekä puupolttoaineita, haketta ja purua.
”Energiaturve pyritään toimittamaan ensisijai-
sesti paikallisille markkinoille. Mikäli niitä ei löy-
detä, tuodaan energiaturve Suomeen. Suurin osa
puupolttoaineista ja sivutuotteista tuodaan Venä-
jältä Suomeen. Lisäksi olemme käynnistämässä
mullan myyntiä ja pidemmälle tähtäimellä tarkoi-
tus on osallistua lämpölaitoshankkeisiin.”
Kylmiltään Karttusen ei tarvinnut Pietariin siir-
tyä. Venäjän liiketoiminnot olivat hänelle ennes-
tään tuttuja taloushallinnon puolelta. Aikaisemmat
vieraassa työkulttuurissa hankitut kokemukset ja
kielitaito ovat myös helpottaneet sopeutumista.
”Kyse on paikallisten olosuhteiden ymmärtämi-
sestä ja ottamisesta huomioon sekä niiden sovitta-
misesta yhteen Vapon oman yrityskulttuurin ja toi-
mintaperiaatteiden kanssa. Venäjällä toimintaan
vaikuttaa mittava, monimutkainen ja alituiseen
muuttuva lainsäädäntö, josta on oltava perillä. Toi-
nen oikeastaan aivan välttämätön asia on yhteis-
työsuhteet, joita kehitetään ja ylläpidetään. Asiat
toimivat hyvin, kun käytettävissä on laaja yhteis-
työverkosto.”
Paikalliset olosuhteet on otettava huomioon
myös ihmisten kanssa toimittaessa. Työkulttuuri
on toisenlainen kuin Pohjoismaissa.
”Selvä ominaispiirre Venäjällä on, että ihmiset
odottavat täällä selkeitä ohjeita siitä, mitä pitää
tehdä. Auktoriteetteja kunnioitetaan eri tavalla
kuin Suomessa ja Ruotsissa”, Karttunen toteaa.
Kari Karttunen pyörit-tää Karel Vapon toimin-taa Pietarissa yhdessäkolmen venäläisentyöntekijän kanssa.
17 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Vapon tuotteita on tehty Venä-jällä tunnetuksi mm. messuilla.Olga Kuksenkova Karel Vapostaesittelee multatuotteita asiak-kaalle puutarha-alan messuillaPietarissa.
18 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Pellettimarkkinatkasvoivat voimakkaasti
Vapon pellettitoimitukset lähes kaksinkertaistuivat
vuonna 2005 ja olivat 433 000 tonnia. Vapon oman
tuotannon osuus toimituksista oli noin 60 prosenttia.
Loppuosuus oli sopimustuottajien tuotteita.
Suomessa Vapolla on kuusi omaa pellettitehdasta
ja kuusi sopimusvalmistajien tehdasta.
Ruotsissa Vapon tytäryhtiöllä Råsjö Torv AB:llä on
neljä pellettitehdasta ja Virossa Tootsi Turvas AS:llä
yksi pellettitehdas. Tanskassa pellettiä tuotetaan yh-
dessä tehtaassa, joka siirtyi Vapolle vuonna 2005, kun
Vapo osti Statoil A/S:n pellettituotannon Tanskassa.
Suomessa tuotetuista pelleteistä 86 prosenttia oli
puupellettejä, 14 prosenttia turvepellettejä ja loput
Vapon pellettitehtaat
Vapon tehdas
Sopimusvalmistajan tehdas
Lastaussatama
seospellettejä. Tuotantoon käytetty raaka-aine oli suo-
malaista ja 90-prosenttisesti peräisin sertifioiduista
metsistä.
Asiakkaat ovat olleet hyvin tarkkoja pelletin laadus-
ta, erityisesti käsittelykestävyydestä ja kosteudesta.
Tästä johtuen vuoden kuluessa tehtiin paljon töitä
tuotannon laadun vakauttamiseksi ja tuotantoproses-
sien kehittämiseksi.
Suomessa pelletin käyttö on kasvussa, mutta vielä
vuonna 2005 jopa 80 prosenttia puupelleteistä ja 58
prosenttia turvepelleteissä meni vientiin. Kysyntää eu-
rooppalaisilla pellettimarkkinoilla vauhditti päästö-
kauppa. Viennin pääkohteita olivat Ruotsi, Hollanti ja
Tanska.
19 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Voimalaitos ja pellettitehdaskäynnistyivät Ilomantsissa
Viime syksyn kuluessa Ilomantsissa otettiin käyt-
töön ainutlaatuinen voimalaitoksen ja pellettiteh-
taan muodostama kokonaisuus. Se hyödyntää pai-
kallisia raaka-aineita, tekee lämpöä Ilomantsin kau-
kolämpöverkkoon, sähköä valtakunnanverkkoon
sekä pellettejä Suomen ja maailman markkinoille.
Polttoaineteholtaan 23 MW:n voimalaitos on
kokoluokassaan ensimmäisiä Suomessa ja sen yh-
distäminen pellettitehtaan kanssa kiinteäksi koko-
naisuudeksi on vielä ainutlaatuisempaa. Samaan
kokonaisuuteen kuuluu vielä Ilomantsin Lämpö
Oy, jonka toiminta on vuokrattu Vapolle. Näiden
eri palasten nivominen yhteen teki yli 13 miljoo-
nan investoinnista kannattavan.
Se mahdollisti myös pellettitehtaan toiminnan
jatkamisen Ilomantsissa pitkällä tähtäimellä. Vuon-
na 2002 käynnistyneen pellettitehtaan ongelmana
oli aikaisemmin se, ettei lähialueelta saatu tarpeek-
si raaka-aineena käytettyä kuivaa kutterinpurua.
Paremmin saatavissa olevan kostean sahanpurun
käyttäminen raaka-aineena edellytti kuivaamista.
Ilomantsissa sijaitseva voimalaitoksen ja pelletti-tehtaan kokonaisuus tuottaa kaukolämpöä noin40 GWh Ilomantsin kaukolämpöverkkoon, prosessi-lämpöä 50 GWh pellettitehtaan raaka-aineen kui-vaamiseen ja sähköä noin 15 GWh vuodessa. Pel-lettien tuotantokapasiteetti on 70 000 tonnia puu-pellettejä vuodessa.
Pelletin kuivaaminen vaatii höyryä, mutta pel-
kästään pellettitehtaan tarpeita varten ei kannatta-
nut rakentaa voimalaitosta. Asia muuttui toiseksi,
kun yhteen laitettiin tehdas, kaukolämpöverkko ja
sähköntuotanto: kokonaisuudesta tuli kannattava.
Ilomantsille investointi oli tärkeä. Parhaimmil-
laan rakennustöissä oli samanaikaisesti noin 130
työntekijää ja pysyvästi kokonaisuus työllistää
14-15 henkilöä. Lisäksi voimalaitoksen polttoai-
neen ja pellettitehtaan raaka-aineen hankinnan ja
kuljetusten työllisyysvaikutusten on laskettu ole-
van noin 30 henkilötyövuotta.
Polttoaineena voimalaitoksessa käytetään lähi-
alueelta saatavaa jyrsinturvetta ja puupolttoaineita,
kumpaakin noin 75 GWh. Pellettitehtaan raaka-
aineena on sahanpuru. Lisäksi raaka-aineena voi-
daan käyttää kutterin purua, turvetta ja ruokohel-
peä. Myös ne tulevat pääosin Pohjois-Karjalasta.
19 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
20 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Suurin rahavirta kohdistuuostoihin ja palveluihin
Vapo-konsernin taloudelliset vaikutuk-
set näkyvät sidosryhmittäin asiakkaan
saamina tuotteina sekä palveluina, ta-
varan- ja palveluntoimittajien liiketoi-
mintana, henkilöstön ja urakoitsijoiden
palkkatuloina sekä muina lakisääteisinä
henkilöstökustannuksina.
Koulutus- ja kehitysmahdollisuudet
lisäävät henkilöstön ja urakoitsijoiden
osaamista ja sitä kautta heidän arvoaan
työmarkkinoilla. Tutkimuslaitosten ja
oppilaitosten kanssa tehty yhteistyö
voimistaa niiden osaamista ja tietotai-
toa sekä tarjoaa mahdollisuuksia opin-
näytetöiden tekemiseen.
Omistajat saivat vuonna 2005 osin-
koa 382 euroa/osake (382). Osinko oli
105,4 prosenttia tuloksesta (66,3). Ra-
hoittajat hyötyivät Vapon liiketoimin-
nasta maksettuina korkoina. Julkinen
sektori eli valtiot ja kunnat saivat talou-
dellista hyötyä verotuloista. Muut pai-
kalliset toimijat saivat taloudellista hyö-
tyä mm. sponsoroinnin sekä palvelujen
ostojen ja erilaisten yhteistyömuotojen
kautta.
Vapo sponsoroi vuonna 2005 erityi-
sesti paikallisten sidosryhmien liikunta-
ja kulttuuriharrastuksia. Sponsorointiin
käytettiin 129 000 euroa (148 000).
Painopisteenä olivat nuoret ja liikunta.
Sidosryhmien taloudellisen hyödyn
määrään vaikuttaa vuosittain liiketoi-
mintojen markkinatilanne. Päästökau-
pan lisäksi puunjalostusteollisuuden
tuotannon häiriöt vuonna 2005 heijas-
tuivat energia-alan myyntiin.
Vuoden 2005 rahavirtojen jakauma konsernissa
Vuoden 2005 rahavirtojen jakauma Virossa
Vuoden 2005 rahavirtojen jakauma Ruotsissa
21 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Yhteiskunta tuki tutkimustaja kehitystä
Vapo-konsernin yhteiskunnalta saama tuki on keskitty-
nyt tutkimus- ja kehitystoimintaan Suomessa. Tukia
on myönnetty liiketoimintaan liittyvien uusien toimin-
tamallien tai tuotteiden kehittämiseen tai uutta tekno-
logiaa hyödyntäviin investointiavustuksiin.
Tukea on saatu sekä Tekesiltä, kauppa- ja teolli-
suusministeriöltä että tullilta. Merkittävin avustus oli
Vapo Voiman saama investointiavustus uusien ener-
giainvestointien toteuttamiseen.
Tutkimukseen tai investointeihin liittyviä avustuksia
sekä sähkön tuotantotukea Vapolle maksettiin 1,9 mil-
joona euroa vuonna 2005 (2,0). Lisäksi Vapo sai Ke-
mera-tukia ja ruokohelven viljelytukia yhteensä 2 mil-
joonaa euroa.
Uutta teknologiaa jatoiminnan kehittämistä
Vapo-konsernissa laajoista liiketoiminnan ja teknolo-
gian kehittämishankkeista ja asiantuntijapalveluista
vastaa liiketoiminnan kehitysosasto, joka toimii lähei-
sessä yhteistyössä liiketoimintojen sekä yliopistojen ja
tutkimuslaitosten kanssa. Osastolla työskentelee 13
henkilöä. Liiketoiminnoissa puolestaan keskitytään no-
peasti hyödynnettäviin hankkeisiin.
Kehittämistoiminnan kulut kehitysosastolla ja liike-
toiminnoissa olivat yhteensä 4,28 miljoonaa euroa
(2,7). Tämä on 0,8 prosenttia (0,5) konsernin liike-
vaihdosta.
Turvetta uudella tavalla
Keskeisin kehittämishanke vuonna 2005 oli uuden
turvetuotantoteknologian kehittäminen. Teknologiaa
päästiin nyt kokeilemaan koko tuotantokauden ajan,
joka alkoi maaliskuun lopussa ja päättyi lokakuun
puolivälissä. Varsinaisen Kihniön Aitonevalla sijaitse-
van koealueen lisäksi menetelmän testaamista laajen-
nettiin useille demonstraatioalueille eri puolille Suo-
mea.
Uusi turvetuotantomenetelmä perustuu aurinko-
energian hyödyntämiseen mahdollisimman tehok-
kaasti. Tätä varten turvetta ei kuivata enää suolla,
vaan tätä tarkoitusta varten rakennetulla asfalttiken-
tällä, joka on nimetty biomassakuivuriksi.
Turve irrotetaan ojitetusta suosta kauhakuormaajal-
la ja siirretään biomassakuivurin lähellä olevaan väli-
varastoon pumppaamalla tai perävaunulla. Asfaltti-
kentälle turve levitetään tätä varten kehitetyllä lait-
teella, joka muotoilee turpeen kuivumisen kannalta
mahdollisimman edullisen kokoisiksi palasiksi.
Kentällä auringonpaiste ja tuulet kuivattavat tur-
vetta päältäpäin. Kuivumista voi vielä tehostaa aurin-
kokeräimillä, joiden tuottama energia kiertää asfaltti-
kentän alla olevissa putkissa lämmittäen kuivattavaa
massaa alapuolelta.
Kuiva turve kerätään kentältä pois esimerkiksi me-
kaanisella kokoojavaunulla. Suotuisissa olosuhteissa
turpeen kuivuminen kestää vain 1-2 päivää. Kesän
aikana voidaan tuottaa jopa 50 satoa.
Kesän 2005 aikana varmistui, että uudella menetel-
mällä voidaan päästä sille asetettuihin tuotantotavoit-
teisiin. Metsäntutkimuslaitoksen tekemät mittaukset
osoittivat puolestaan, että menetelmä vähentää sel-
västi pöly- ja meluvaikutuksia, vesistöpäästöjä sekä
kasvihuonekaasuvaikutusta.
Uuden menetelmän etuna on myös hyvä soveltu-
vuus vanhojen tuotantoalueiden reunojen ja suopel-
tojen hyödyntämiseen. Tämä on tärkeää, sillä uusim-
pien ruotsalaisten ja suomalaisten tutkimusten tulok-
set osoittavat, että ojitetut suot ovat merkittävä kasvi-
huonekaasujen lähde ja että turpeen tuottaminen
näiltä alueilta olisi järkevää ilmastonmuutoksen kan-
nalta.
Menetelmän kehittäminen jatkuu vuonna 2006,
jolloin koetoimintaa laajennetaan Ruotsiin. Vuoden
aikana mm. jatketaan ja laajennetaan ympäristövaiku-
tusten mittauksia, selvitetään aurinkokeräinten käytön
kannattavuutta ja kehitetään menetelmää edelleen.
22 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Kuivajätteen hyödyntämisestä soiden jälkikäyttöön
Toinen suuri hanke vuonna 2005 oli Jätteestä energi-
aksi -liiketoiminnan kehittäminen, joka keskittyi Hä-
meenkyröön suunnitellun jätteenpolttolaitoksen inves-
toinnin valmisteluun. Hankkeen YVA-selvitys valmistui
vuoden 2006 alkupuolella ja investointipäätös on tar-
koitus tehdä vuoden kuluessa. Hanke herätti runsaasti
keskustelua julkisuudessa.
Metsäteollisuuden lietteiden ja kuorien kuivausme-
netelmän testaaminen jatkui ja vuoden 2006 aikana
on tarkoitus käynnistää demonstraatiokohde. Pelto-
energian käytössä selvitettiin kierrätysravinteiden
käyttöä. Selvitysten mukaan kompostien ja typpipi-
toisten prosessivesien käyttö on hyvä ja kannattava
vaihtoehto kivennäislannoitteille.
Vuoden aikana selvitettiin myös ruokohelven kor-
juu- ja tiivistysteknologiaa. Turvetuotannosta poistu-
neiden alueiden jälkikäyttövaihtoehdoista on tehty
paljon tutkimuksia ja viime vuonna jatkui erityisesti
hiilitaseen ja vesistövaikutusten tutkiminen.
Ruokohelven viljelyn hiilidioksidi- ja metaanipääs-
töjä sekä vesistökuormitusta selvitetään Kuopion yli-
opiston koordinoimassa hiilitase -tutkimuksessa Tuu-
povaaran Linnansuolla. Myös Ilomantsin Iljansuon
ruokohelpikenttien kuormitusseurantaa jatkettiin.
Alustavien tietojen mukaan ruokohelven viljely kään-
tää hiilitaseen myönteiseksi jo toisena kasvukautena.
Yksi mahdollinen tulevaisuuden käyttömuoto tur-
vetuotannosta vapautuneille alueille on rahkaturpeen
kasvatus. Tätä silmällä pitäen kasvuturpeen kasvatus-
kokeita jatkettiin Kihniön Aitonevalla. Tarkoituksena
oli tutkia, kuinka nopeasti ja millä tavoin rahkaturvet-
ta voidaan otollisissa olosuhteissa kasvattaa tuotan-
nosta poistuneilla suopohjilla.
Merkittävä osa tutkimustyötä oli aikaisempien vuo-
sien tapaan lakisääteisiä polttoainenalyysejä sekä kas-
vuturvetutkimuksia.
Laboratoriotoimintoja ulkoistettiin
Vapon liiketoiminnan kehitysosastoon kuuluneen la-
boratorion toiminta yhtiöitettiin vuonna 2005, kun
Vapo Oy, VTT ja Jyväskylän Energia Oy perustivat Jy-
väskylään yhteisen laboratorioyhtiön ENAS Oy:n
(Energy and Enviroment Analysis Services). Yhtiö
aloitti toimintansa 1.9.2005 ja sen toimitusjohtaja on
Markku Herranen, joka oli aikaisemmin Vapon labora-
toriopäällikkö.
Yhtiön perustamisen taustalla oli se, että Jyväsky-
lässä toimi kaksi laboratoriota, Vapon ja VTT:n, joissa
tehtiin samantyyppisiä analyysejä. Toiminnot yhdistä-
mällä haluttiin purkaa päällekkäisyyksiä ja tehostaa
toimintaa. Samalla haluttiin kehittää osaava ja entistä
vahvempi laboratorio, joka voi kehittyä itsenäisesti
mm. energia-alan korkeatasoiseksi osaajaksi.
ENAS Oy tarjoaa analyysipalveluita energia- ja ym-
päristösektoreille ja tekee kiinteiden polttoaineiden,
tuotantoon, kauppaan ja tutkimuksen liittyviä analyy-
seja. Ympäristöpuolella tehtävät analyysit koskevat
lähinnä kasvualustoja sekä vesi- ja jätehuoltoa. Töistä
valtaosa tehdään omistajille. Vapo on laboratorion
selvästi suurin asiakas, mutta yhtiöllä on myös run-
saasti ulkopuolisia asiakkaita. Tarkoitus on edelleen
laajentaa toimintaa kaupallisilla markkinoille.
23 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Pirkan Voima -projektiherätti kiinnostusta Hämeenkyrössä
Hanketta on viety eteenpäin avoimesti. Kesällä
2005 järjestettiin yleisötilaisuus YVA-suunnitelmas-
ta ja hankkeeseen liittyvistä asioista on pyritty ker-
tomaan myös kaksi kertaa paikallisen Hämeenky-
rön Sanomien välissä ilmestyneessä Pirkan Voima
-tiedotuslehdessä sekä hankkeen www-sivuilla.
Helmikuun 2006 alussa järjestettiin vielä yli-
määräinen YVA-selostusluonnosta esittelevä yleisö-
tilaisuus. Poikkeuksellisesti paikkakuntalaisille ha-
luttiin tarjota mahdollisuus vaikuttaa selostuksen
sisältöön ennen sen jättämistä ympäristöviran-
omaisille lausuntoja ja nähtäväksi asettamista var-
ten. Varsinainen YVA-selostuksen esittelytilaisuus
järjestettiin maaliskuussa 2006.
Tavoitteena on, että investointipäätös hankkees-
ta tehtäisiin vuoden 2006 aikana. Silloin energian-
tuotanto laitoksessa voisi alkaa aikaisintaan vuon-
na 2008 ja viimeistään vuosikymmenen vaihteessa.
Vapo suunnittelee Hämeenkyrön Kyröskoskelle voi-
malaitosta, jossa polttoaineena olisi syntypaikkala-
jiteltu yhdyskunta- ja teollisuusjäte sekä mahdolli-
sesti liete, jota käytettäisiin noin 200 000 tonnia
vuodessa. Pääosa jätteestä olisi Pirkanmaan Jäte-
huolto Oy:n alueella syntyvää kuivajätettä.
Laitos tuottaisi lämpöä Finnforest Oyj:n sahalle
ja M-Real Kyrolle noin 400 GWh vuodessa sekä
sähköä 70 GWh. Lämpöä on mahdollista tuottaa
myös Kyröskosken kaukolämpöverkkoon. Hank-
keen YVA-menettely käynnistyi keväällä 2005 ja
YVA-selostus valmistuu keväällä 2006.
Muiden Suomessa suunnitteilla olevien jätteen-
polttolaitosten tavoin Pirkan Voima –projekti on
herättänyt paljon huomiota ja vastustustakin Hä-
meenkyrössä. Harvat vastustavat sinänsä jätteiden
polttamista ja huolenaiheena on ennen kaikkea
laitoksen tulo lähinaapuriin.
Pirkan Voima -projektin YVA-selostusluonnoksen esittelytilaisuus kokosi paikalle satamäärin yleisöä.
23 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
24 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Y M P Ä R I S T Ö
24 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Maisema Haapatornista Haapasuolle.
25 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Ilmastoasiat vaikuttivat merkittävästi työhön
Vuonna 2005 ympäristöasi-
oissa painottuivat vahvasti
ilmastoon liittyvät kysymyk-
set. Tämä näkyi mm. ilmas-
tosopimusten edellyttämien
rutiinien opetteluna.
Vuoden alkupuolella jou-
duimme kokoamaan tiedot
vuosien 1990–2003 aikana
hallinnassamme olleiden turvemaiden pinta-aloista ja
käyttömuodon muutoksista hehtaarin tarkkuudella
Tilastokeskuksen ja edelleen YK:n ilmastopaneelin
maaperän hiilitaselaskentaan. Kehityskohteina olivat
erityisesti päästökauppa sekä oman energiantuotan-
non ja asiakkaiden päästötaseen optimointi.
Energiantuotannon puolella voimalaitokset valmis-
tautuivat päästöjen optimointiin ja uuden tyyppiseen
tarkkailuun. Koska päästökauppa jatkuu, päätimme
lähteä Itämeren alueen hiilirahaston jäseneksi ja mu-
kaan kansainväliseen päästökauppaan. Tarvetta tähän
lisäsi vielä se, että vuoden lopulla Montrealin ilmasto-
sopimuksen yhdestoista osapuolikokous asetti tiukke-
nevia tavoitteita vuoden 2012 jälkeiselle Kioto-kaudel-
le.
Odotettua korkeampi päästöoikeuden hinta (Suo-
messa keskimäärin 27 euroa/MWh) vähensi energia-
turpeen käyttöä Suomessa ja Ruotsissa. Erityisesti
tämä näkyi turvetta käyttäneiden lauhdelaitosten säh-
kön tuotannossa, sillä lauhdevoimalla tehty turvesäh-
kön määrä putosi 5,6 TWh:iin (17,2).
Samanaikaisesti tuontisähkön käyttö kasvoi mm.
Suomessa ennätyskorkealle tasolle eli 20 prosenttiin,
josta kaksi kolmasosaa tuotiin Venäjältä. Näin energia-
omavaraisuus heikkeni, vaikka samaan aikaan EU vel-
voitti jäsenmaitaan lisäämään energiaomavaraisuutta.
Turvetuotannon on vaikea sopeutua päästökaupan
aiheuttamaan nopean muutoksen tilaan, jossa markki-
nat voivat vaihdella vuodesta toiseen suuresti. Turve-
tuottajan on pidettävä yllä ympäristölupien mukaisia
toimia sekä hoidettava ympäristövaikutusten hallin-
taan ja seurantaan liittyvät toimet kaikissa kohteissa,
vaikka turpeen kulutus on alhaisella tasolla. Tämä ai-
heuttaa kustannuksia ja vaikuttaa toiminnan suunnit-
teluun.
Energiaturpeen asemaan ja uusiutuvan energian
käyttöön Suomessa otettiin kantaa kauppa- teollisuus-
ministeriön johdolla valmistellussa valtioneuvoston
selonteossa lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linja-
uksista ja Kioton pöytäkirjan toimeenpanemisesta. Se-
lonteossa pohdittiin eri energiavaihtoehtojen tulevai-
suutta Suomessa. Siihen kirjatut uusiutuvan energian
ja mm. pelletin tavoitteet olivat kasvaneet, mutta
energiaturpeen tulevaisuusnäkymät eivät olleet kovin
lupaavia.
Yhteistyötä ilmastoasioissa sekä turpeen aseman
selkeyttämiseksi tehtiin useiden kansallisten ja kan-
sainvälisten tahojen kanssa. Turpeen luokitteluongel-
maa selvensi vuoden 2005 aikana valmistunut Nordic
Innovation Centerin alaisen kansainvälisen standardi-
työryhmän turvestandardi: Quality Guidelines for Fuel
Peat; Fuel Classification and Quality Assurance, Samp-
ling and Analysis of Properties. Tämä kansainvälinen
standardi määrittelee turpeen yksiselitteisesti biomas-
sapolttoaineeksi, joka ei ole samanlaista kuin kivihiili
tai puu, vaan asettuu ominaisuuksiltaan niiden välille.
Viime vuonna valmistui myös eurooppalaisen stan-
dardijärjestön (CEN) biopolttoaineita luokitteleva bio-
polttoainestandardi. Vapon osaamista ja analyysitieto-
ja hyödynnettiin näiden standardien valmistelutyössä
yhdessä lukuisten muiden tahojen kanssa.
Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC valmisteli kan-
sainvälisesti sovellettavaa ohjekirjaa IPCC Guidelines
for National Greenhouse Gas Inventories. Siihen liitty-
vien turvemaiden hiilitaseen ja turpeen energiakäytön
tietoja analysoitiin ja toimitettiin suomalaisen IPCC-
asiantuntijapaneelin käyttöön.
Keskustelua ja perehtymistarvetta IPCC:n laskenta-
ohjeisiin aiheutti turpeen sisältämän puuaineksen uu-
siutuvuus ja sen kohtelu päästökaupassa. Ongelmaksi
koettiin myös se, että turve biomassapolttoaineena on
kuitenkin luokiteltu kivihiilen kanssa samaan luok-
kaan.
Geologian tutkimuskeskus selvitti Suomessa tähän
liittyen turpeessa olevan puun määrää. Samoin Geo-
logian tutkimuskeskus selvitti turvevarojen uutta kas-
vua ja sen merkitystä Suomen hiilivaraston muutoksis-
sa.
25 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
26 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Kuluneen vuoden aikana valmistui uusia turvetta
koskevia tutkimustuloksia. Ruotsalaiset ilmastotutkijat
julkistivat turvemaiden kasvihuonekaasutaseeseen liit-
tyviä laskelmia, joiden mukaan koko elinkaaritase
huomioituna turve osoittautui kivihiiltä ympäristöystä-
vällisemmäksi polttoaineeksi. Tutkimustulosten sovel-
tuvuutta Suomen olosuhteisiin selvitettiin.
Suomalaiset tutkijoiden saamien tulosten mukaan
metsäojitusalueet eivät taas olekaan aikaisempien ar-
vioiden mukaisesti aina hiilinieluja, vaan usein myös
hiilidioksidin päästäjiä. Tämä johtuu siitä, että Suo-
men soiden maaperässä oleva turve hajoaa itsekseen
ja aiheuttaa maaperän kasvihuonepäästöjä. Turvetuo-
tantoon kannattaa siis ottaa paksuturpeisia, jo aikai-
semmin ojitettuja alueita ja erityisesti suopeltoja.
Maakuntakaavatyö jatkui useissa maakunnissa. Sii-
hen liittyvien turvetuotanto- ja jätehuoltohankkeiden
sekä muiden energiahuollon tarpeiden tarpeellisuutta
puolustettiin kannanotoissa. Turveteollisuuden vesien-
suojelutyötä kehitettiin ympäristöviranomaisten ja tur-
veteollisuuden yhteisessä työryhmässä.
Jätehuollon puolella Vapon toimintaan vaikuttivat
epäselvät kehitysnäkymät. Uudet hankkeet odottivat
sekä kansallisten tulkintojen selkiytymistä että lupakä-
sittelyjä. Eniten keskustelua aiheutti jätteenpoltto.
Vapo Timber Oy:n toimintaa vaikeutti markkinati-
lanteesta johtuva hintojen lasku.
Metsäkeskustelu erityisesti Ylä-Lapissa jatkui edel-
leen, mikä aiheutti vakavaa pohdintaa Ivalon sahan
kohtalosta. Uhka puuhuollon toimivuudesta epäilytti
ja vaikeutti toiminnan suunnittelua ja loppuvuodesta
sahalla aloitettiin YT-neuvottelut. Kekkilä Oyj:n asiak-
kaiden kiinnostusta herätti kansainvälinen keskustelu
turvevaroista ja niiden käytön hyväksyttävyydestä.
Vapon ympäristöliiketoiminta edesauttaa monella
tavoin ympäristön tilan kohentumista. Paikallisiin
energiavaroihin, työvoimaan ja tarpeisiin perustuva
energiatuotanto lisää omavaraisuutta ja huoltovar-
muutta. Lisäksi hyvä hyötysuhde ja päästöjen hallinta
vastaavat hyvin sekä EU:n asettamia että paikallisia
ympäristövaateisita.
Tämä raportti antaa hyvän mahdollisuuden kertoa
tekemisistämme ja toimintaamme liittyvistä periaat-
teista sekä omalle henkilökunnalle että kaikille sidos-
ryhmille.
Pirkko Selin
ympäristöjohtaja
Suomen soihin sitoutunut hiili
26 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
27 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Vapo tuntee vastuunsa ympäristöstä
V apo jalostaa turvetta ja puuta sekä niihin
liittyviä sivutuotteita ja erilaisia jätemateriaale-
ja tuotteiksi ja palveluiksi. Periaatteena on, että luon-
nonvarojen hyödyntämisen raaka-aineeksi on tapah-
duttava kaikissa toimintakohteissa ympäristön tila ja
tarpeet sekä paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.
Turvetuotannon keskeiset ympäristövaikutukset liit-
tyvät vesistövaikutuksiin sekä joissakin tilanteissa työ-
koneista ja kuljetuksista aiheutuviin pöly- tai meluhäi-
riöihin sekä tuotannon jälkeen tapahtuvaan soiden
jälkikäyttöön. Energiantuotannossa keskeisiä ympäris-
tövaikutuksia ovat polton aiheuttamat päästöt.
Jätehuoltoratkaisuissa eniten keskustelua aiheutta-
vat haju ja melu. Puunjalostuksessa on tärkeää tunnis-
taa puun alkuperä, hallita tuotannon aiheuttama
melu sekä hoitaa tarvittavat vuosikymmeniä vanhoista
menettelytavoista johtuneet maaperänpuhdistustyöt.
Jätehuollon asianmukainen hoitaminen liittyy kaikkiin
tuotantoprosesseihin.
Vapo sitoutuu ympäristöpolitiikassaan jatkuvaan
parantamiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen
yhtiön toimintojen ja tuotteiden elinkaaren kaikissa
vaiheissa. Ympäristöpolitiikka kuvaa omistajien, halli-
tuksen sekä toimivan organisaation linjauksia ympäris-
töasioiden hoitamisessa. Yrityksen johto seuraa tun-
nuslukujen avulla politiikan tuloksellisuutta ja uudista-
mistarpeita.
Ympäristöohjelma on tarkoitus uudistaa vuoden
2006 aikana siten, että siihen liittyy päästöille asetet-
tuja tavoitteita ja Vapo-konsernin oma ilmasto-ohjel-
ma.
Vapon ympäristövaikutukset
28 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Vaponympäristöpolitiikka
Vapon ympäristöpolitiikka kertoo omistajan ja yrityk-
sen johdon asettamat periaatteet käytännön työhön
liittyvästä ympäristöasioiden hoitamisesta. Ne ovat
seuraavat:
Tiedostamme toimintaamme ja tuotteiden elinkaa-
reen liittyvät velvoitteet ja vastuut sekä toimimme
niiden mukaisesti. Edellytämme yhteistyökumppa-
neiltamme samanlaista vastuullisuutta.
Päämääränämme on luonnonvarojen kestävä käyt-
tö, luonnonarvojen huomioonottaminen sekä ym-
päristökuormituksen minimointi ja luontoresurssi-
en harkittu hyödyntäminen. Hankimme tietoa toi-
mintamme ja tuotteidemme ympäristövaikutuksis-
ta ja kehitämme vaikutusten minimointiin soveltu-
vaa teknologiaa.
Seuraamme aktiivisesti ympäristön tilan vaatimia
tarpeita ja sovellamme toiminnassamme teknisesti
sekä taloudellisesti parasta tekniikkaa ja siihen liit-
tyviä työtapoja.
Olemme selvillä asiakkaittemme ympäristötarpeis-
ta ja -arvoista. Kehitämme niiden mukaisesti tuot-
teita ja ratkaisuja asiakkaittemme ja yhteiskunnan
ympäristöongelmiin.
Varmistamme ympäristöasiain hallinnan ja ympä-
ristöpolitiikan toteutumisen ympäristöhallintajär-
jestelmän, laatujärjestelmän ja sisäisten katselmus-
ten sekä johdon raportoinnin avulla.
Huolehdimme, että henkilöstömme ja kaikki yhti-
ön toiminnassa mukana olevat tunnistavat työnsä
ympäristövaikutukset ja sitoutuvat niiden hallin-
taan.
Käymme avointa ja aktiivista keskustelua asiakkai-
demme, henkilöstön ja muiden sidosryhmien
kanssa ja viestimme ympäristöasioistamme avoi-
mesti ja totuudenmukaisesti.
Ympäristöpolitiikan uudistustyö on tarkoitus käynnis-
tää vuonna 2006.
Turvealan ympäristöasioita kehitettiinviranomaisten kanssa
Vuonna 2005 turvetuotantoon liittyvissä ympäristöasi-
oissa tehtiin tiivistä yhteistyötä eri viranomaisten
kanssa. Tärkeä osa tätä yhteistyötä on ympäristömi-
nisteriön nimeämä turvetuotannon koordinointityö-
ryhmä, joka jatkoi työtään Pohjois-Pohjanmaan ympä-
ristökeskuksen vetämänä.
Työhön osallistui turvetuotannon ympäristöasioi-
den hoidon kannalta tärkeitä sidosryhmiä, kuten ym-
päristöministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön,
ympäristölupavirastojen ja ympäristökeskusten edusta-
jat sekä turvealan ja sen vaikutuksia arvioivien kon-
sulttien ja tutkimuslaitosten edustajat. Koordinaatio-
ryhmä järjesti koulutustilaisuuksia ja valmisteli turve-
alaa koskevia selvityksiä viranomaistyönä jatkossa hyö-
dynnettäväksi. Työlle on laadittu vuoteen 2008 ulot-
tuva toimintasuunnitelma.
Uutena asiana vuoden aikana perustettiin turve-
tuotannon tarkkailukäytäntöä yhtenäistävä ja kehittä-
vä työryhmä. Sen tarkoituksena on tarkistaa päästö-
ja vaikutustarkkailujen ohjeet vesipuitedirektiivin vaa-
timaan tilaan. Lisäksi pohdittiin viranomaistyön kehi-
tystarpeita ja tehokkuutta.
Oulussa järjestettiin jälkikäyttö-workshop, jossa
analysoitiin koulutus- ja kehitystarpeita maanomista-
jan, turvetuottajan ja lupaviranomaisten näkökulmas-
ta. Myös vesienkäsittelyn BAT- ja BEP-periaatteita (pa-
ras tekniikka ja paras käytäntö) pohdittiin sekä todet-
tiin ajankohtaiseksi pöly- sekä meluvaikutusten tark-
kailumenetelmien arviointi.
Vuoden 2005 aikana sovittiin pelisäännöt, joiden
mukaisesti ympäristöviranomaiset ja Tilastokeskus saa-
vat turvealaa koskevat tiedot turvetuotannon pinta-
alatietojen muutoksista ja maankäyttötavoista. Tietoja
käytetään sekä kansainvälisten ilmastosopimusten tar-
peisiin että Suomen ympäristöviranomaisten valvonta-
tarpeisiin.
29 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Into Kekkonen uskooturpeen tulevaisuuteen
Ympäristöneuvos Into Kekkonen on pitkän linjan
turvealan kehittäjä, joka jäi eläkkeelle ympäristö-
ministeriön ympäristönsuojeluosastolta keväällä
2006. Mm. turvetuotannon ympäristönsuojelusta
vastannut Kekkonen vastasi kolmeen turvetuotan-
toa koskevaan kysymykseen.
1. Mitä toivot turvealan ympäristöasioiden
hoitamisesta tulevaisuudessa?
Yksinkertaisesti ja selkeästi toivon sitä, että ympä-
ristöasiat hoidetaan. Turve on Suomessa suuri
luonnonvara, jonka hyödyntäminen on paikallaan.
Sen tuottaminen aiheuttaa kuitenkin ympäristöon-
gelmia, mikä tiedetään.
Tähän asti turvetta on hyödynnetty pääasiassa
energiantuotannossa, mutta se on monipuolinen
luonnonvara, jota voidaan varmasti hyödyntää
useilla muillakin tavoin. Toivonkin, että tutkimus-
ta tehostetaan sellaiseen suuntaan ja näen tässä
KTM:n roolin hyvin tärkeänä. Olisi hyödyllistä,
että KTM panostaisi lisäksi myös turvetuotannon
ympäristönsuojelututkimuksiin, jotta tällä saralla
päästäisiin aikaisempaa tehokkaammin eteenpäin.
Olen varma, että hyviä ratkaisuja on olemassa ja
ne löytyvät. Erityisesti tulisi selvittää turvetuotan-
non talviaikaisia päästöjä sekä niiden vaikutuksia
ja näiden molempien rajoittamista. Turvetuotan-
nossa on otettu ympäristöasiat myös tuottajien
puolella entistä huolellisemmin huomioon, joten
ympäristöasioiden hoito paranee koko ajan ja näi-
hin kysymyksiin voi suhtautua luottamuksella.
Mutta korostaisin kaikesta huolimatta tutkimuksen
merkitystä.
2. Mikä on hyvä tapa hoitaa asioita ympäristö-
viranomaisten kanssa?
Minusta näyttää, että se tapa on jo hyvin pitkälle
löytynyt. Ympäristöministeriö on asettanut Poh-
jois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen johdolla toi-
mivan turvetuotannon kansallisen koordinointi- ja
kehittämisryhmän, joka on kokoontunut säännölli-
sesti jo parin vuoden ajan. Ryhmä käsittelee kaik-
kia turvetuotantoon liittyviä kysymyksiä, toimii
tiedon välittäjänä, seuraa tutkimusta, järjestää kou-
lutuspäiviä ja valmistelee erilaisia ohjeita.
Tällainen forum havaittiin heti tarpeelliseksi ja
kun ryhmä koostuu käytännöllisesti katsoen kaik-
kien turvealalla vaikuttavien tahojen edustajista,
tiedon välittyminen eri puolille on tehokasta. Ryh-
mässä vallitsee avoin ilmapiiri ja ihmiset ovat ak-
tiivisia sekä innostuneita, joten tulevaisuus näyttää
lupaavalta. Yleensäkin avoin keskustelu eri osapuo-
lien kesken on aina hedelmällistä ja näyttää siis
siltä, että turvetuotannossa tämä tapa on jo vallal-
la.
3. Miten arvoit turvealan kehittymistä pitkän
kokemuksesi ja turvealan tuntemuksesi pohjalta?
Jos ajattelen turvetuotannon käynnistymistä joskus
1970-luvun alkupuolella, positiivinen kehitys on
ollut valtavaa. Silti edelleen syntyy joissakin tapa-
uksissa jännitteitä, kun turvetuotantoalueen lähelle
jää asutusta, tai vesistö on hyvin lähellä. Nämäkin
ongelmat ovat tiedossa ja uskon, että turvetuottajat
miettivät parhaita mahdollisia ratkaisuja niiden
hoitamiseen.
Toivon turvetuotannon kehittyvän edelleen ja
uskon tulevaisuuteen säilyvän, vaikka välillä on
vaikeuksia. Myös ympäristökysymysten hoito tulee
varmasti kehittymään. Se on nähty muiden toimi-
alojen kohdalla.
Ympäristöneuvos Into Kekkonenon pitkän linjan turvealan kehit-täjä ympäristöasioiden osalta.
29 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
30 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200530 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Turvetuotannon ympäristövaikutuksettunnetaan ja hallitaan
Suomessa jokainen turvetuotantoa koskeva ympäristö-
lupa sisältää määräykset suokohtaisen tarkkailun to-
teuttamisesta. Vuonna 2005 jatkettiin neuvotteluja
ympäristölupaviraston ja ympäristökeskuksen edustaji-
en kanssa suokohtaisista tarkkailumääräyksistä sekä
Vahti-tietojärjestelmästä.
Tarkkoja mittaustietoja turvetuotannon vesistövai-
kutuksista on käytettävissä Vapo Energian Suomessa
sijaitsevilta turvetuotantoalueilta sekä Kekkilä Oyj:n
tuotantoalueilta. Kuormituksen kehitys on esitetty
oheisissa kuvioissa.
Vuonna 2005 Vapon kuormitus jäi selvästi alhai-
semmaksi kuin vesiensuojelun tavoiteohjelmassa
1990-luvun alussa vuodelle 2005 asetettu tavoite. Sa-
malla kuormitusseuranta osoitti vesiensuojeluun teh-
dyn mittavan ja kustannuksiltaan merkittävän vuosi-
kymmenen aikaisen työn vaikuttaneen kuormitusta
vähentävästi. Turvetuotannon vesistökuormitus keskit-
tyy roudattomalle ajanjaksolle, mutta sateisten syksy-
jen ja leutojen talvien aikana ympärivuotinen kuormi-
tuksen seuranta on osoittautunut tarpeelliseksi.
Vapo-konsernin turvetuotannon vesistökuormitus vuonna 2005
VapoEnergia AS Tootsi Turvas Kekkilä Oyj **Råsjö Torv AB
t/v kg/ha v t/v kg/ha v t/v kg/ha v t/v
Kokonaisfosfori 20,80 0,32 3,12 0,54 0,40 0,38 2,00
Kokonaistyppi 564,00 8,08 103,39 17,91 11,20 9,96 55
Kiintoaine 3 535,00 55,10 1 526,65 264,40 63,70 56,40 360
*Luvut sisältävät luonnollisen maa-alueen taustakuormituksen.
**Råsjö Torv AB:n luvut on laskettu vesianalyysien pohjalta.
Vapo Energian Suomen toimintojen, AS Tootsi Turvaksen ja Kekkilä Oyj:nkokonaisvesistökuormitus sekä ominaiskuormitus (brutto*) vuonna 2005
31 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200531 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Vapo Energian turvetuotannon typennettokuormitus Suomessa 2001–2005
Vapo Energian turvetuotannon kiintoaineennettokuormitus Suomessa 2001–2005
Vapo Energian turvetuotannon fosforinnettokuormitus Suomessa 2001–2005
32 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Vesienkäsittelyn tavoitteet saavutettu
Turvetuotantoalueilla käytetään erilaisia vesienkäsitte-
lymenetelmiä, jotka tehdään nykyisin samalla kuin
soita kunnostetaan turvetuotantoa varten. Laskeutus-
altaat, pintavalutus, virtaaman säätö, sarkaojapidätti-
met sekä erilaiset kasvillisuuden pidätyskykyyn perus-
tuvat menetelmät ovat osoittautuneet luonnonmukai-
siksi ja toimiviksi menetelmiksi sekä uusilla että van-
hoilla turvetuotantoalueilla. Kemiallista puhdistusta
käytetään vain kuormituksen hallinnan kannalta erityi-
sen vaikeissa ja poikkeuksellisissa kohteissa, koska me-
netelmä vaatii toiminnalle muuten vieraiden aineiden
käyttöä ja siihen liittyvää monipuolista varautumista
turvetuotantoalueella.
Vapon eri toimintamaissa viranomaisvaateet ja lu-
pakäsittely vaihtelevat. Myös käytössä olevissa vesien-
käsittelymenetelmissä on eroja. Vapo Energian ja Kek-
kilä Oyj:n turvetuotantoalueille Suomessa sekä Råsjö
Torv AB:n turvetuotantoalueille Ruotsissa on raken-
nettu vesienkäsittelymenetelmät kuormituksen hallin-
taa varten. Lähes kaikilla Vapo Energian käytössä tai
suunnitteilla oleville turvetuotantoalueille Suomessa
on jo tehty tai tehdään ravinteita ja kiintoainetta pi-
dättäviä eli perustasoa tehokkaampia vesienkäsittely-
menetelmiä. Myös Tootsi Turvas AS:n turvetuotanto-
alueilla Virossa vesiensuojelua ollaan tehostamassa.
Vapo Energian ja Kekkilä Oyj:n turvetuotantoaluei-
ta varten laadittiin jo 1990-luvun alkupuolella vesien-
suojelun perusparannusohjelma, jonka avulla oli tar-
koitus saattaa kuormitus viranomaisten asettaman ta-
voitetason alapuolelle vuoteen 2005 mennessä. Oh-
jelma tuki osaltaan ympäristölupaprosessia ja tehos-
tettujen vesienkäsittelymenetelmien suunnittelua. Nyt
voi todeta, että tavoite on toteutunut ja vesiensuojelu
on tehostunut huomattavasti koko konsernissa.
Vuoden 2005 ympäristöpalkintoCarl-Eric Lindquistille Ruotsiin
Vapo Oy:n vuoden 2005 ympäristöpalkinnon sai
Råsjö Torv AB:n tuotantojohtaja Carl-Eric Lind-
quist. Hän on pitkän linjan turvetuotannon am-
mattilainen, jonka oma aktiivisuus on vaikuttanut
myönteisesti ympäristöasioiden kehittämiseen.
Lindquistin kiinnostus ja perehtyneisyys on
edistänyt sekä turvetuotannon teknistä kehitystä
että vaikutusten minimointia. Hän on ollut muka-
na mm. kehittämässä Råsjö Torv AB:n ympäristö-
järjestelmää, joka sai vuonna 2005 ISO 14001 serti-
fikaatin. Lindquist on myös myötävaikuttanut työ-
koneiden ohjaukseen otetun datatyökalun kehittä-
miseen. Sen avulla on mahdollisuus säästää turve-
resursseja.
Vapo Oy:n ympäristöpalkinto on myönnetty
vuodesta 1990 lähtien ympäristöasioiden hoitami-
sessa ansioituneille henkilöille. Palkintosumma on
2 500 euroa ja se voidaan myöntää joko Vapon
omalle henkilöstölle tai urakoitsijalle. Palkinnon
myöntää Vapo Oy:n hallitus.
Myöntämisperusteina ovat mm. uuden merkittä-
vän ratkaisun kehittäminen tai keksiminen, muu
ympäristöasia tai ympäristötietoutta eteenpäin vievä
toimenpide, jolla on yhtiön kannalta laajempaa mer-
kitystä. Palkinnon tarkoituksena on ensisijaisesti mo-
tivoida ympäristöön liittyvää käytännön työtä.
Råsjö Torv AB:n tuotantojohtaja Carl-EricLindquist on ensimmäinen Suomen ulko-puolella työskentelevä henkilö, joka on saa-nut Vapon ympäristöpalkinnon.
32 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
33 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200533 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Vapon vesienkäsittelymenetelmät 2005
34 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200534 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Pia Männikkö tarkkailee soidenkuormitusta Länsi-Suomessa
”Tarkkailemme kuormitusta jatkuvasti ympäri vuo-
den noin 30 turvesuolla. Lisäksi muita harvemmin
tarkkailtavia pisteitä on parikymmentä. Näytteiden-
otosta ja analyyseistä vastaa Nab Labs Ympäristö-
analytiikka Oy:n laboratorio ja meidän tehtäviim-
me kuuluu raportointi Vapon ja ympäristöviran-
omaisten tarpeisiin. Kirjoituspöydän ääressä tapah-
tuvasta työstä tässä on kyse”, kuvailee työtään Pöy-
ry Environment Oy:n ympäristötutkimusosastolla
Kaustisella työskentelevä insinööri Pia Männikkö.
Tarkkailu on käynnissä jatkuvasti, mutta suurin
urakka Männiköllä on edessään aina vuoden alku-
puolella. Silloin hän kokoaa yhteen koko alueelta
vuoden kuormitustiedot. Vapossa ne yhdistetään
edelleen muilta tarkkailusta vastaavilta konsulteilta
saatuihin tuloksiin ja näin syntyy kokonaiskuva
Vapon turvetuotannon vesistökuormituksesta. Tu-
lokset ovat nähtävissä mm. ympäristövastuurapor-
tissa.
Pöyry Environment Oy vastaa soiden kuormi-
tuksen seurannasta Länsi-Suomen alueella eteläises-
tä Suomesta aina Keski-Pohjanmaalle ulottuvalla
alueella alueellisen tarkkailuohjelman mukaisesti.
Jatkuvan tarkkailun piirissä olevilta soilla suotove-
sien määrää mitataan virtausmittareilla ja vesinäyt-
teet otetaan pääsääntöisesti kahden viikon välein.
Tarkkailuohjelma on näytteenoton ja raportoinnin
osalta ympäristöviranomaisen hyväksymä. Usein
velvoite on kirjattu jo ympäristölupaehtoihin.
Suot on valittu siten, että ne antaisivat kattavan
kuvan koko alueen turvetuotannon vaikutuksista.
Mukana on erityyppisiä soita eri puolilta Länsi-Suo-
mea. Huomioon on otettu myös se, että tarkkailussa
on eri tuotantovaiheessa olevia soita, joissa käyte-
tään erilaisia vesienkäsittelymenetelmiä.
”Vuonna 2004 tämä tarkkailuohjelma muuttui
niin, että jatkuvassa seurannassa olevien soiden li-
säksi tarkkailua tehdään vuosittain vaihtuvilla tark-
kailusoilla, joiden kuormitusta seurataan tuotanto-
kauden aikana. Tarkoituksena on tietenkin saada
mahdollisimman tarkkaa ja edustavaa tietoa turve-
tuotannon vaikutuksista”, Männikkö täydentää.
Pia Männikkö seu-raa Vapon turve-tuotannon vaiku-tuksia Länsi-Suo-messa.
Viranomaiset velvoittavat
tarkkailemaan vaikutuksia
Turvetuotannon vaikutuksia seurataan viranomaisten
hyväksymien alueellisten tai suokohtaisten tarkkailu-
ohjelmien avulla. Tarkkailuun liittyvän näytteenoton ja
analysoinnin tekee yleensä ulkopuolinen tutkimuslai-
tos. Tutkimusten avulla viranomaiset seuraavat lupa-
ehtojen vaateiden toteutumista sekä toiminnan vaiku-
tuksia ympäristöön ja naapureille. Suomessa turvetuo-
tantoalueiden ympärivuotisia tarkkailupisteitä on lisät-
ty viimevuosina koko ajan. Vapo Energian työmailla
niitä oli vuonna 2005 yhteensä 48.
Vapo Energian turvetuotannon aiheuttamien vaiku-
Turvetuotantoalueiden vaikutusten seuranta tarkkailututkimusten avulla 2005
Tarkkailun laji Vapo Energia Råsjö Torv AB AS Tootsi Turvas Kekkilä Oyj
Kala- ja raputarkkailu 61 2 - -
Vesistötarkkailu 799 1 - 4
Kuormitustarkkailu 162 - 7 8
Pölytarkkailu 14 - - 1
Melutarkkailu 8 - - 1
Muu tarkkailu 6 - - -
tusten seuraamiseksi otettiin vuonna 2005 yhteensä
52 928 vesianalyysiä ja 2 365 erillistä kuormitusnäy-
tettä. Vesistöistä tutkittiin vaikutuksia 3 128 näytteen
avulla. Näytteenotosta ja analysoinnista vastasivat
Suomessa Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry., Jy-
väskylän Yliopiston Ympäristöntutkimuskeskus, Sai-
maan vesiensuojeluyhdistys, Nab labs ympäristöanaly-
tiikka Oy, Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy, Kokemä-
enjoen vesiensuojeluyhdistys ry., Paavo Ristola Oy,
Kymijoen vesi- ja ympäristö ry., Savolab Oy, Lapin
Vesitutkimus Oy, PSV-Maa ja Vesi Oy, Länsi-Uuden-
maan vesi- ja ympäristö ry., Pohjanmaan Tutkimuspal-
velu, Suomen ympäristömittaukset ja Envimetria Oy.
35 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200535 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Turvetta tuotettiin noin 46 000 hehtaarilla
Vapo-konsernissa tuotettiin energiaturvetta vuonna
2005 noin 19 TWh eli selvästi edellistä vuotta vähem-
män (28,7) markkinatilanteesta johtuen. Koko konser-
nin turvetuotantomäärä oli 22 miljoonaa kuutiomet-
riä.
Vapolla oli vuonna 2005 hallussaan turvetuotan-
toon soveltuvia alueita Suomessa yhteensä 101 085
hehtaaria (109 685). Alueesta omaa oli 64 prosenttia
(64) ja vuokrattua 36 prosenttia (36). Tuotantokun-
toon valmisteltuna oli 47 022 hehtaaria, josta pääosa,
45 698 hehtaaria, oli tuotannossa.
Ruotsissa tuotannossa oli 5 101 hehtaaria (5 200)
ja kunnostuksessa 38 hehtaaria (350) suota. Virossa
oli vuonna 2005 tuotannossa 3 249 hehtaaria (3 134)
ja kunnostuksessa 600 hehtaaria.
Kekkilä Oyj:llä ja sen tytäryhtiöillä oli tuotannossa
Suomessa 1 009 hehtaaria (1 040), Ruotsissa 900
hehtaaria ja Virossa 220 hehtaaria.
Turvetuotantoalueiden omistussuhteetVapo Energialla Suomessa 2005
Vapon turvetuotantopinta-alojenjakautuminen vuonna 2005
36 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200536 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Tiivistupeen tuotantoa kehitettiin
Turpeen ominaisuudet antavat mahdollisuuden hyö-
dyntää sitä ympäristön kannalta hyödyllisissä käyttö-
tarkoituksissa. Ennen kaikkea jätetäyttöalueiden poh-
jarakenteisiin soveltuvan tiivisturpeen osalta vuonna
2005 keskityttiin tuotannon kehittämiseen ja tuotteis-
tamisen loppuunviemiseen. Käyttöön otettiin mm.
tarkoitusta varten rakennettu erikoisjyrsin. Yhteistyös-
sä Oulun yliopiston kanssa jatkettiin mittauksia tiivis-
turpeen kyvystä pidättää haitta-aineita.
Uusia käyttökohteita ei vuoden 2005 aikana aloi-
tettu. Aikaisemmin tiivisturvetta on käytetty esimerkik-
si Himangan kunnan kaatopaikalla, Varkauden kau-
pungin ongelmajätekaatopaikan pohjarakenteissa sekä
Tornion kaupungin teollisuuskaatopaikalla.
Kaatopaikkojen pohjarakenteisiin turve soveltuu
ominaisuuksiensa vuoksi. Turpeella on hyvä haitta-
aineiden pidätyskyky ja pieni vedenläpäisevyys. Lisäksi
turve on voimakkaasti vettä pidättävää ja hyvin tiivis-
tyvää. Yksi kuutiometri turvetta voi sitoa vettä 600-
800 litraa.
Turve on hapanta (pH noin 4) ja sillä on muita
maamateriaaleja huomattavasti suurempi kationin-
vaihtokapasiteetti. Se sitoo hyvin raskasmetalleja ja
muita haitallisia aineita. Esimerkiksi kromin sitoutumi-
nen turpeeseen on lähes satakertainen saveen verrat-
tuna. Myös molybdeenin on todettu sitoutuvan tur-
peeseen erittäin voimakkaasti.
Maatalousturpeen käyttö sitoo ravinnehuuhtoumia
Ympäristön kannalta turpeen käyttö on hyödyllistä
kuivikkeena ja lannan käsittelyssä. Tällöin turve vä-
hentää maatalouden huuhtoutumia ja hajuhaittoja.
Vuonna 2005 Vapo toimitti turvetta näihin käyttötar-
koituksiin 671 000 kuutiometriä (750 000). Turpeen
avulla sidottu laskennallinen ravinnehuuhtoutuma oli
vuonna 2005 noin 1 397 tonnia (1 562) typpeä ja
137 tonnia (154) fosforia. Turpeen käyttö vähentää
siten merkittävästi vesistökuormitusta. Vähenemä on
suurempi kuin tuotannon aiheuttama kuormitus.
Vapon 2003–2005 toimittamien maatalousturpeiden ravinteiden sidonta*
37 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Jälkikäyttöön vapautui 2 555 hehtaaria maapohjaa
Turvetuotannossa ollut alue on hyvää maapohjaa uu-
teen käyttöön. Vapo-konsernissa tällaista maapohjaa
vapautui vuonna 2005 yhteensä 2 555 hehtaaria Suo-
messa, Ruotsissa ja Virossa. Vuoden 2005 lopussa suo-
pohjaa oli poistunut käytöstä yhteensä 18 303 heh-
taaria.
Suomessa Vapo Energialta oli poistunut suopohjaa
18 010 hehtaaria (16 042) eli 2 261 hehtaaria vuo-
den 2005 aikana. Vapon omistamat, tuotantotoimin-
nasta vapautuneet suopohjat ovat Suomessa vielä
pääosin tuotannon tukitoimien käytössä. Kasvava osa
suopohjista siirtyy vähitellen ruokohelven viljelyyn.
Kekkilän turvetuotannosta suopohjaa vapautui
vuoden 2005 aikana 120 hehtaaria lähinnä tuotanto-
alueen tukikäyttöön. Yhteensä käytöstä oli vuoden
lopussa poistunut 362 hehtaaria.
Ruotsissa turvetuotannosta vapautui suopohjaa
70 hehtaaria. Yhteensä tuotannosta oli vapautunut
vuoden 2005 loppuun mennessä 590 hehtaaria. Tär-
kein jälkikäyttömuoto Ruotsissa on metsätalous. Tosin
vuonna 2005 myös Ruotsissa aloitettiin ruokohelven
viljely.
Virossa AS Tootsi Turvakselta suopohjaa vapautui
104 hehtaaria metsätalouskäyttöön. Aikaisemmin Vi-
rossa ei ole poistunut Vapo-konsernin tuotantokäytös-
tä merkittäviä alueita.
Kullekin suolle soveltuvat jälkikäyttömuodot riippu-
vat alueen omistuksesta, pohjamaalajista, jäljellä ole-
van turpeen määrästä sekä alueen yleisestä käyttötar-
peesta. Ympäristöministeriön turvetuotantoa koordi-
noiva työryhmä perehtyi vuonna 2005 jälkikäytön
ympäristövaikutuksiin.
Vapon omistamien tuotannosta poistuneidenalueiden jälkikäyttö Suomessa 2005
37 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
38 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Ruokohelven viljelyalan kasvu jatkui
Peltobiomassan eli ruokohelven kasvatus laajeni Suo-
messa vuonna 2005 noin 8 200 hehtaarin alueelle,
josta 3 715 hehtaaria oli Vapon omaa maata. Loppu-
osaa alueista viljelivät sopimusviljelijät, joita oli 300
eri puolilla Suomea. Peltoenergian tuotannosta vastasi
Vapon tytäryhtiö Suo Oy.
Vuonna 2005 ruokohelpeä tuotettiin 25 GWh ja
toimitettiin 8 GWh. Ruokohelpi soveltuu käytettäväksi
polttoaineena useimmissa polttolaitoksissa turpeeseen
tai puuhun sekoitettuna.
Vapo on jatkanut panostustaan myös ruokohelven
siementuotantoon, joka on edellytys viljelyalan laajen-
tamiselle. Vuonna 2005 siemeniä korjattiin 1 000
hehtaarin alalta (557). Oma siementuotanto mahdol-
listaa sopimusviljelyalan kasvun ja sitä on tarkoitus
edelleen lisätä.
Ruokohelpi on EU:n luokituksen mukaista uusiutu-
vaa energiaa, jonka käyttöä pidetään ilmaston kanssa
suositeltavana. Ruokohelpi (Phalaris arundinacea L.)
on monivuotinen heinäkasvi, joka korjataan keväällä
lumen sulamisen jälkeen. Monivuotinen kasvusto
edistää tehokasta ravinteiden kierrätystä sekä estää
eroosiota.
Ruokohelven viljelyalan kehitys Ruokohelven tuotanto 2002-2005
38 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
39 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Voima- ja lämpölaitokset ovatvahvasti omavaraisia
Vapo Voiman voima- ja lämpölaitoksissa tuotetaan
lämpöä ja sähköä taajamien kaukolämpöverkkoihin,
teollisuudelle, sahoille, vankiloille ja varuskunnille.
Vuonna 2005 Vapo Voima ja sen tytäryhtiöt toimitti-
vat lämpöä 1,6 TWh (1,3) ja sähköä 343 GWh (297).
Tuulivoiman tuotannossa saavutettiin uusi ennätys,
14 000 MWh.
Vuoden lopussa Vapo Voimalla oli yhdeksän omaa
sähköä ja lämpöä tuottavaa voimalaitosta (8). Niistä
tytäryhtiö Forssan Energia Oy:llä yksi, Voimavasu
Oy:llä kolme ja Biokraft Oy:llä kaksi. Lämpöä tuottavia
yksiköitä Vapolla ja sen tytäryhtiöillä oli 25 paikkakun-
nalla (24). Vapon ja Finnforest Oyj:n yhteisyritys
Biokraft Oy vastasi voimantuotannosta seitsemällä sa-
halla.
Lisäksi Kuivaniemen kunnassa sijaitsevassa tuulivoi-
mapuistossa sähköä tehtiin kahdeksalla tuulivoimalai-
toksella. Lämmön- ja sähköntuotantoa kasvatti Ilo-
mantsissa käyttöönotettu voimalaitoksen ja pelletti-
tehtaan kokonaisuus, jollainen on rakenteilla myös
Haapavedellä.
Käyttö 2002 2003 2004 2005
Kaukolämpö 37,3 47,5 50,5 27,3
Teollisuus 50,8 37,7 34,2 62,1
Sähkö 11,9 14,8 15,4 10,6
Vapon tuottaman energian käytönjakauma vuosina 2002-2005, %
Paikallisten polttoaineiden käyttö
kasvoi ja hyötysuhde parani
Lämpöä ja sähköä tuotettiin ennen kaikkea paikallisilla
polttoaineilla, puulla, turpeella ja ja muilla biopoltto-
aineilla, kuten peltoenergialla. Kaikesta käytetystä
polttoaineesta niiden osuus oli yli 70 prosenttia. Tuki-
ja varapolttoaineena käytettävän öljyn osuus nousi yli
10 prosenttiin. Voimavasu Oy:n voimalaitoksissa käy-
tetyn kivihiilen osuus polttoaineista oli alle 20 pro-
senttia.
Lämpölaitoksissa paikallisia polttoaineita käytettiin
yhteensä 299 GWh ja niiden osuus kasvoi 92 prosent-
tiin (62). Vapon omien energiatoimitusten osuus käy-
tetystä energiasta oli korkea eli 76 prosenttia. Lisäksi
käytettiin muilta paikallisen energian toimittajilta os-
Vapo Voiman polttoaineiden käyttövuonna 2005 Suomessa, MWh
Voimalaitokset Lämpökeskukset YhteensäÖljy 194 558 25 847 220 405Turve 337 609 158 881 496 490Puu 812 553 136 242 948 795Pelletti 14 481 4 348 18 829Kivihiili 361 458 0 361 458REF 15 877 0 15 877Biokaasu 4 419 0 4 419Muu bio 5 340 0 5 340
tettua energiaa 16 prosenttia. Tukipolttoaineena käy-
tetyn öljyn osuus oli vain kahdeksan prosenttia.
Voimalaitoksissa kotimaisten polttoaineiden osuus
kasvoi 67,5 prosenttiin (62,3). Eniten polttoaineena
käytettiin puuta, jonka osuus oli 45,8 prosenttia koko
polttoaineenkulutuksesta. Puupolttoaineiden osuutta
kasvattivat Biokraft Oy.n kaksi voimalaitosta, koska
niissä öljyn osuus on alle kaksi prosenttia koko ener-
giamäärästä.
Peltoenergian osuus voimalaitospolttoaineista oli
0,3 prosenttia ja biokaasun osuus käytetyistä polttoai-
neista kasvoi 0,3 prosenttiin (0,2). Jäteperäisen Ref-
polttoaineen osuus väheni 0,9 prosenttiin (1,3).
Tuontipolttoaineiden eli hiilen ja öljyn osuus oli
32,4 prosenttia. Pääosan tuontipolttoaineista käyttää
sokeriteollisuuden energiantuotannosta vastaava Voi-
mavasu Oy, jonka Kantvikin, Salon ja Säkylän voima-
laitokset ovat ainoat kivihiiltä polttoaineena käyttävät
yksikö Vapossa. Muista voimalaitoksista öljyn käyttö
lisääntyi Lieksassa.
Vapo Voiman voimalaitosten energiantuotannon hyö-
tysuhde parani vuonna 2005 ja oli 81 prosenttia (76)
40 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Vapon sähkön alkuperä vuonna 2005
Vapon hallinnassa olleet päästöluvat2005-2006
Vapo VoimaLieksan voimalaitos 1 kpl
Lieksassa olevat opt-in lämpökeskukset 4 kplSotkamon voimalaitos 1 kpl
Sotkamossa olevat opt-in lämpökeskukset 4 kpl
Haapaveden voimalaitos 1 kpl
Voimavasu OyKantvikin voimalaitos 1 kpl
Salon Voimalaitos 1 kplSäkylän voimalaitos 1 kpl
Forssan Energia OyKiimassuon voimalaitos 1 kplForssan opt-in lämpökeskukset 8 kpl
Biokraft OyVilppulan voimalaitos 1 kpl
Yhteensä 23 kpl
Toiminnan tehostuminen vähensi ominaispäästöjä
Voimalaitosten typpioksidin, rikkidioksidin, hiukkasten
ja hiilidioksidin kokonaispäätöt kasvoivat volyymin
kasvun seurauksena, mutta ominaispäästöt tuotettua
energiaa kohti olivat edellisvuotta alhaisemmat ja
osoittivat toiminnan tehostumista.
40 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Päästöluvat ja päästöoikeudet
Päästökauppalaki tuli voimaan 30.7.2004. Sen mu-
kaan toimivilla laitoksilla on oltava kasvihuonekaasu-
jen päästölupa, joka koskee vuosien 2005–2007 ai-
kaista päästökauppaa.
Laki velvoitti Vapo Voiman, Voimavasu Oy:n ja
Forssan Energia Oy:n hakemaan toiminnalleen ympä-
ristölupia Energiamarkkinavirastosta. Vuoden 2005
aikana Vapo Voima haki päästölupaa Haapaveden voi-
malaitokselle.
Vapo Voiman tileillä oli vuodelle 2005 myönnettyjä
päästöoikeuksia yhteenä 309 937 tonnia hiilidioksidi-
päästöjä. Niistä Vapo Oy:n käytössä oli 81 500, Fors-
san Energia Oy:n 27 985, Voimavasu Oy:n 199 202 ja
Biokraft Oy:n 1 250. Vuoden lopussa päästöoikeuksia
oli yhteensä 375 969 tonnia hiilidioksidipäästöjä.
Päästökaupan piiriin kuuluvissa laitoksissa todenne-
tut hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2005 yhteensä
Vapon sähkökauppa perustuu omaan tuotantoon
312 553 tonnia. Niistä Voimavasun osuus oli 212 401,
Vapo Oy:n 67 293, Biokraftin 741 ja Forssan Energian
32 118 tonnia vuodessa.
50 prosenttia (52). Kotimaisen sähkön osuus (bio-
polttoaineet, tuuli ja turve) oli 41 prosenttia (42).
Uusiutuvilla energialähteillä (biopolttoaine ja
tuuli) tuotettiin sähköstä 29 prosenttia (24), joka
myytiin alkuperätaattuna ympäristösähkönä.
Vapon myymän sähkön tuottaminen aiheutti
hiilidioksidipäästöjä 137 g/kWh (190). Käytettyä
ydinpolttoainetta syntyi (pörssisähkössä)
0,33 mg/kWh (0,35).
Vapo tuottaa yli puolet myymästään sähköstä itse.
Valtaosa tuotetaan turpeella ja puulla lämmitysvoi-
malaitoksissa, joissa tehdään sekä kaukolämpöä
että sähköä.
Vuonna 2005 Vapo myi sähköä 343 GWh (297).
Omaa vastapainetuotantoa sähköntuotannosta oli
41 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200541 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Vapo Oy:n voima- ja lämpölaitostenpäästöt vuosina 2002-2005
Vapo Oy:n voima- ja lämpölaitostenominaispäästöt vuosina 2002-2005
Typpioksidi NOx
Rikkidioksidi SOx
Hiukkaset
Hiilidioksidi CO2
Typpioksidi NOx
Rikkidioksidi SOx
Hiukkaset
Hiilidioksidi CO2
- CO2 laskennassa on käytetty puupolttoaineen ominaispäästönä 109 t/TJ- tietoja koottu vuodesta 2002 lähtien.
42 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200542 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Vapo Biotechinjätteiden käsittely kasvoi
Vapo Biotech kompostoi biojätteitä ja lietteitä vuonna
2005 yhteensä 206 300 tonnia. Tässä oli kasvua edel-
liseen vuoteen verrattuna noin 10 prosenttia. Käsitel-
lyt määrät kasvoivat Varkaudessa, Himangalla, Nurmi-
järvellä, Nurmossa ja Teuvalla. Kehityksessä näkyi ki-
ristyneiden jätehuoltomääräysten vaikutus, joka lisäsi
erilliskerättyjen biojätteiden määrää.
Vapo Biotech kompostoi biojätteitä ja lietteitä 11
kohteessa. Niistä yhdeksän oli Vapo Biotechin toimit-
tamia tunnelikompostointilaitoksia ja kaksi aumakom-
postointilaitoksia. Lisäksi Anjalankoskella ostettiin vuo-
den lopulla membraaniteknologiaan perustuva liike-
toiminta. Se tarjoaa mahdollisuuden selvittää kevyem-
män kompostointitekniikan käyttökelpoisuutta Suo-
men olosuhteissa.
Valmista kompostia Vapo Biotech toimitti eri käyt-
tötarkoituksiin 181 520 kuutiometriä. (195 000).
Määrällisesti eniten kompostia käytettiin kaatopaikko-
jen suodatus- ja pintakerroksiin, missä sillä korvattiin
neitseellistä maata.
Toiseksi suurin käyttökohde oli mullan valmistus.
Loppu käyttö jakautui viljelykäytön, viherrakentamisen
ja eroosion eston sekä energian tuotannon välillä.
Vapo Biotechin kompostoimajätemäärä 2001-2005
Vapo Biotechin toimittaman kompostinkäyttökohteet 2005
43 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200543 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Komposti estää eroosiota4-tiellä Jyväskylässä
Ensimmäistä vuotta kompostia toimitettiin merkit-
täviä määriä sadevesieroosion estämiseen tien luis-
kissa. Suurin kohde oli moottoritieksi parannettu
4-tie Jyväskylän pohjoispuolella Etu-Palokan ja Kir-
rin välillä. Tieosuuden pituus on viisi kilometriä ja
kompostia käytettiin tien luiskissa käytännössä
koko matkalla. Yhteensä kompostia kului noin
10 000 kuutiometriä.
Sadevesieroosio on tällä viiden kilometrin mat-
kalla poikkeuksellisen suuri uhka, koska tienluiskat
ovat tavallista jyrkempiä. Tämä johtuu siitä, että
lähes koko matkalle on rakennettu melunestovalle-
ja ja muuallakin luiskat on tehty mahdollisimman
jyrkiksi tilan säästämiseksi.
Kesän ja syksyn kokemusten perusteella kom-
posti toimi tässäkin kohteessa suunnitellulla taval-
la. Sateista huolimatta minkäänlaista eroosiota ei
ollut havaittavissa lumipeitteen tuloon mennessä.
Etu-Palokka-Kirri -väli on tarjonnut myös hyvän
mahdollisuuden seurata ja varmistaa kompostin
käytön myönteisiä ympäristövaikutuksia. Ensim-
mäinen selvä havainto on ollut, että kompostia
käyttämällä on pystytty estämään kiintomaiden
valuminen ojiin ja sitä kautta läheiseen Palokkajär-
veen.
Myös pinta- ja pohjavesien laatu on pysynyt hy-
vänä. Tätä on seurattu ottamalla säännöllisesti
näytteitä moottoritieosuuden eteläpäässä olevasta
pumppukaivosta, johon tulevat alueen pintavedet
ja pohjavettä. Analyysit osoittavat, että vesi on hy-
vänlaatuista, eikä siinä esiinny kiintoaineita tai
bakteereja.
Myönteiset ympäristövaikutukset eivät rajoitu
tähän, sillä Yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset
osoittavat, että ominaisuuksiensa (humus ja mikro-
bisto) ansiosta komposti hajottaa moottoritieltä
tulevia öljyjä. Se hajottaa myös rikki- ja typpiyh-
disteitä sekä sitoo raskasmetalleja. Uutena asiana
tieosuudella selvitetään kompostin kykyä sitoa
maantiesuolojen klorideja.
Kompostin teho eroosion estäjänä perustuu sen
kykyyn imeä vettä itseensä myös kuivana ja kuljet-
taa vettä sisällään muodostamatta noroja. Kompos-
ti ei myöskään muodosta kovaa kalvoa tai liety.
Teiden luiskien lisäksi komposti soveltuu käytettä-
väksi eroosion estämiseen esimerkiksi maisemoita-
vien soranottoalueiden luiskissa, kaatopaikkakoh-
teissa sekä purojen ja jokien reunoilla.
Kompostin levittämisessä ei ole säära-joitteita. Levittäminen onnistuu jopasateella.
Komposti estää eroosiota ja toimii hyvänä kasvualustana.Kuvassa näkyy myös pumppaamokaivo, josta otetuillanäytteillä seurataan kompostin ympäristövaikutuksia.
44 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200544 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Jätteiden hyötykäyttö lisääntyi Mustankorkeassa
Jyväskylän seudun jätteiden käsittelystä vastaava Mus-
tankorkea Oy jatkoi jätteiden hyötykäytön tehostamis-
ta. Jätteenkäsittelykeskukseen toimitetusta 119 400
jätetonnista hyötykäyttöön ohjattiin 54 700 tonnia eli
46 prosenttia (44). Hyödynnettävien jätteiden osuutta
nosti voimakkaasti kasvanut vastaanotetun rakennus-
jätteen määrä.
Biokaasua jätteenkäsittelykeskuksessa koottiin tal-
teen ja toimitettiin Jyväskylän Energia Oy:lle 15,3 GWh
(11,4). Määrä vastaa noin 700 omakotitalon vuotuista
lämmöntarvetta. Määrää kasvatti keräysjärjestelmän
laajentaminen ja käyttöasteen paraneminen.
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutuksia seu-
rataan monipuolisesti. Vuonna 2005 ympäristöseuran-
taan kuului mm.
viemäröitävien vesien laadun tarkkailu
pinta- ja pohjavesien tarkkailu
loppusijoitusalueen vesien tarkkailu
kompostointilaitoksessa käsiteltävän materiaalin
laadun tarkkailu
kompostointilaitoksen ilmanpuhdistuslaitteiston
toimintatehokkuuden mittaukset
öljynerotusjärjestelmästä viemäriin johdettavan
veden laadun tarkkailu
pilaantuneiden maamassojen laadun tarkkailu
lähialueen asukkaista koostuvan ympäristöpa-
neelin tarkkailu
Mustankorkea Oy:ssä on käytössä vuonna 2004
käyttöön otettu eurooppalaisen EMAS-asetuksen mu-
kainen sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Mustankorke-
alle se myönnettiin kolmantena alan yrityksen Suo-
messa.
Mustankorkea Oy:n jätteiden hyötykäyttöaste
45 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200545 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Sahoille uusia ympäristölupiaVuonna 2005 Vapo Timber Oy sai ympäristöluvan
Peuravuonon sahalle ja Kevätniemen sahan lupahake-
mus jätettiin Lieksan kaupungille. Hankasalmen ja
Nurmeksen sahat ovat saaneet ympäristöluvat jo ai-
kaisemmin.
Lupaprosessien yhteydessä tehtiin viranomaisten
vaatimusten mukaisia toimenpiteitä; mm. polttoaine-
säiliöitä vaihdettiin kaksivaippaisiin malleihin, asen-
nettiin pohjavesiputkia vesinäytteiden ottamista var-
ten, suoritettiin melumittauksia, tarkennettiin jättei-
den lajittelua jne.
Pilaantuneiden maiden puhdistaminen jatkui sekä
nykyisillä että käytöstä poistuneilla sahoilla. Paltamon
sahan myynnin yhteydessä öljyiset maat puhdistettiin
massanvaihdolla ja sijoitettiin samaan kapseliin kuin
Autioniemen kyllästämön pilaantuneet maat.
Nurmeksen sahalta aikaisemmin poiskuljetettuja
maita siirrettiin kaatopaikalle. Hankasalmen sahalla
vanhan kyllästämön alue päällystettiin asfaltilla. Ke-
vätniemen läjitysalueella tehtiin lisätutkimuksia.
Paltamossa sijaitsevan Autioniemen sahan maape-
räsaneeraus valmistui. Aikaisemmin toiminnassa ollei-
Vapo Timber Oy:n hallintosiirtyi Hankasalmelle
Vapo Timber Oy:n hallinto siirtyi heinäkuun lo-
pussa Jyväskylästä Hankasalmelle uuteen toimisto-
rakennukseen. Samassa rakennuksessa työskentelee
myös Hankasalmen sahan toimistohenkilöstö.
Vapo Timber Oy:n toimitusjohtaja Juhani Ylä-Sah-
ra sanoo, että ratkaisulla haettiin sekä taloudellista
että toiminnallista etuja.
”Hankasalmen sahan konttorin uusiminen oli
edessä joka tapauksessa. Tässä yhteydessä oli järke-
vää siirtää Vapo Timber Oy:n hallinto samoihin
tiloihin, jolloin voimme käyttää yhteisiä resursse-
ja.”
Tärkeä muuttoa edistävä asia oli Hankasalmen
kunnan aktiivisuus. Kunta rakennutti toimistora-
kennuksen ja Vapo on siinä vuokralaisena.
”Arvostamme toimivia ja hyviä suhteita kuntiin,
joissa toimimme. Vastaavasti aiomme jatkaa toi-
mintaa ja sahan kehittämistä Hankasalmella, kuten
tähänkin saakka on tehty”, Ylä-Sahra sanoo.
Vapo Timber Oy:n Hankasalmen saha on Keski-
Suomen suurimpia tukkien käyttäjiä ja Hankasal-
den alueiden puhdistustöihin liittyvää tutkimustietoa
koottiin ja analysoitiin jatkossa tehtävien puhdistustöi-
den tarpeisiin.
men ympäristössä tärkeä talousveturi. Vuodessa
saha käyttää sahatavaran ja jalosteiden tekemiseen
noin puoli miljoonaa kuutiometriä mänty- ja kuu-
situkkeja.
”Kantorahoina ja urakointipalkkioina maakun-
taan jää rahaa noin 30 miljoonaa euroa. Kun tähän
lisätään noin sadan sahalla työskentelevän henki-
lön palkat ja muut ostettavat palvelut, kuten kulje-
tukset, jää aluetalouteen yli 40 miljoonaa euroa”,
sahan johtaja Ari Ronkainen kertoo.
Vapo Timber Oy:n ja Hankasalmen sahan yhteises-sä toimistorakennuksessa työskentelee 17 henkilöä.
46 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Oman toiminnan jätteidenmäärää selvitettiin
Vuonna 2005 koottiin aikaisempaa laajemmin ja koo-
tummin tietoja koko Vapo-konsernin toiminnan syn-
nyttämistä jätemääristä, jätteiden käsittelystä ja hyöty-
käyttöasteesta. Tarkoitus on kehittää oman toiminnan
jätehuollon tehokkuutta ja seurata sitä jatkossa tun-
nuslukujen avulla.
Vapon turvetuotantoalueilla Suomessa, Ruotsissa ja
Virossa syntynyt hyödyntämiskelpoinen muovijäte
joko varastoitiin työmailla tai myytiin hyötykäyttöön.
Turvetuotantoalueilla käytettyä aumanpeitemuovia
paalattiin hyötykäyttöä varten 5 604 paalia, josta
hyötykäyttöön toimitettiin 46 prosenttia eli 1 451
tonnia. Loppuosa jätemuovista odottaa hyötykäyttöä
paalattuna.
Öljyperäiset jätteet toimitettiin jatkokäsittelyyn lu-
van saaneille kerääjille. Hyödyntämiskelpoinen jäte
toimitettiin jätteiden keräykseen: esimerkiksi renkaat
rengasliikkeisiin ja rautaromu kierrätykseen. Yhdys-
kuntajäte toimitettiin kunnalliseen jätteenkäsittelyyn
jätteidenkeruuohjeiden mukaisesti.
Vapo Voiman lämpölaitosten jätteistä pääosan
muodosti tuhka, jota toimitettiin joko varastoitavaksi
tai hyötykäyttöön. Muita merkittäviä jäte-eriä olivat
metalliromu, öljyperäiset jätteet sekä akut ja paristot,
jotka toimitettiin kierrätykseen määräysten mukaisesti.
Vapo Voiman voimalaitosten jätteistä pääosan
muodosti tuhka, jota syntyi vuonna 2005 yhteensä
376 814 tonnia. Siitä vain 0,05 prosenttia meni kaa-
topaikalle. 56 prosenttia meni maanrakennukseen,
9 prosenttia viljely- ja maanparannusparannuskäyt-
töön, 19 prosenttia läjitykseen ja loppuosa välivaras-
toon tulevia hyötykäyttötarpeita odottamaan.
Lämpökeskusten tuhkamäärä oli yhteensä 695 ton-
nia ja se läjitettiin jatkohyötykäyttöä varten. Vapo
Timber Oy:n sahojen voimalaitoksilta syntynyt tuhka
toimitettiin osin myyntiin lannoitteeksi ja osin kaato-
paikalle varastoitavaksi. Vapo Timberin oman toimin-
nan jätteiden hyötykäyttöaste vuonna 2005 oli 75
prosenttia.
Vapo-konsernin omasta toiminnastasyntynyt jätemäärä vuonna 2005*
Jätteen nimike Jätemäärä
Muovi, hyödynnettävä 834 672 kg
Hydrauliikkaöljy* 4 880 l
Jäteöljy* 77 172 kg
Öljynerottimien lietteet* 31,94 m3
Öljynsuodattimet* 12 371 kg
Öljyiset pyyhkeet ja trasselit* 5 288 kg
Renkaat 1 507 kpl
Metalliromu 207 570 kg
Muu muovijäte 51 571 kg
Paperi ja kartonki 16 350 kg
Lasijäte 20 kg
Puujäte 236 937 kg
Maali-, lakka-, liima- ja hartsijäte* 96 l
Liuottimet* 1 434 l
Akut ja paristot* 7 500 kg
Loisteputket 375,5 kg
Sekal. yhd.kuntajäte 14 825,7 m3
Sakokaivolietteet 1 179,50 m3
Tuhka 1 559 t
* Taulukko sisältää tiedot Vapo Energialta Suomessa,Ruotsissa ja Virossa, Vapo Voiman voimalaitoksista,Mustankorkea Oy:stä, Kekkilä Oyj:stä ja Vapo TimberOy:stä. Tiedot kattavat merkittävän osan konsernintoiminnoista.
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksessa syntyviä
ongelmajätteitä toimitettiin Ekokemille, metalliromua,
akkuja sekä paristoja Kuusakoski Oy:lle, paperia ja kar-
tonkia Lassila & Tikanojalle hyötykäyttöön. Vain vä-
häinen määrä sekalaista yhdyskuntajätettä loppusijoi-
tettiin. Mustankorkean omien jätteiden hyötykäyttöas-
te oli erinomainen eli 72 prosenttia.
Jätteiden kierrätys ja hyötykäyttö on Vapo Bio-
techin ja Mustankorkea Oy:n liiketoimintaa.
47 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Kuljetuksien hiilidioksidipäästötvähenivät
Nykyiset raskaiden ajoneuvojen päästömääräykset on
säädetty ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista anne-
tun asetuksen (1256/1992) 48 §:ssä. EU:n raskaiden
ajoneuvojen päästösääntelyn perustana on vuonna
1988 annettu raskaiden dieselmoottorien päästödirek-
tiivi 88/77/ETY ja sen muutokset, joilla yhteisössä
otettiin 1990-luvulla käyttöön tyyppihyväksynnässä
ns. EURO I ja EURO II päästörajat. EURO I rajat tulivat
uusille rekisteröitäville ajoneuvoille vuonna 1993 ja
EURO II rajat vuonna 1996.
Raskaiden ajoneuvojen moottoreille säädettiin kol-
messa vaiheessa voimaan tulevat päästöluokat direk-
tiivillä 1999/96/EY. EURO III-luokka tuli voimaan
vuonna 2000, EURO IV-luokka tuli voimaan vuonna
2005 ja viimeisin luokka EURO V tulee voimaan vuon-
na 2008.
Päästörajojen tiukennuksen lisäksi otettiin tyyppi-
hyväksyntävaatimuksiin ajoneuvon varustaminen sisäi-
sellä valvontajärjestelmällä, OBD-järjestelmällä, (On
Board Diagnostic System), joka valvoo ajoneuvon pa-
kokaasupäästöjä ajon aikana ja ilmoittaa merkkivalolla
häiriötiloista ja päästörajojen valvontarajojen ylityksis-
tä. Raskaiden ajoneuvojen tyyppihyväksynnässä OBD
vaadittiin vuodesta 2005 lähtien.
Edellä mainitut euroluokituksen mukaiset vaati-
mukset tulevat voimaan ko. vuosina. Osa ajoneuvois-
ta kuitenkin täytti nämä vaatimukset jo edellisenä
vuonna.
Ilmastosopimukseen liittyvä Kioton pöytäkirja vel-
voittaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Vapo Ener-
gian turvekuljetukset vuonna 2005 supistuivat noin
499 miljoonaa tonnikilometriin (n. 1 364). Kuljetukset
tapahtuivat pääasiassa rekka- ja kuorma-autoilla.
85,5 prosenttia tonnikilometreistä Suomessa oli
energiaturvetuotteiden kuljetuksia ja 4,8 prosenttia
kuivike- ja ympäristöturvetuotteiden kuljetuksia. Keski-
määräinen kuljetusmatka oli 82 kilometriä. Määrää
vähensi ennen kaikkea turpeen käytön väheneminen,
mutta vaikutusta oli myös kuljetusten optimoinnilla.
Tässä tärkeä työväline oli turvekuljetusten ohjauk-
sen keskittämisen Peräseinäjoen logistiikkakeskukseen,
joka aloitettiin vuoden 2004 puolella. Muut kuljetuk-
set, kuten pelletti, tulevat mahdollisesti järjestelmään
mukaan myöhemmin. Osana uudistusta turvetta kul-
jettavat autot tulivat sähköisen tiedonkeruun piiriin.
Autojen keskipainojen keventämistä noin 10 pro-
sentilla uuden komposiittirekkarakenteen avulla selvi-
tettiin ja pilottiauto otettiin käyttöön vuoden 2004
lopulla.
Raskaan kaluston euroluokitus jaVapon kuljetukset
Luokka Ajoneuvon Vapon kul- Tonni-ikä jetukset, km kilometriä
Euro V 2009-
Euro IV 2006-2008
Euro III 2001-2005 24 498 609 460 418 018
Euro II 1997-2000 2 074 910 25 578 366
Euro I 1994-1996 708 021 13 455 141
Vanhempi kalusto 0 0
48 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Vireille laitettiin 60ympäristölupahakemusta
Vapo laittoi vuonna 2005 vireille kaikkiaan 60 ympä-
ristölupahakemusta. Ympäristönsuojelulain mukaisten
määräaikojen aiheuttama lupahakemusten suma on
siis hieman hellittänyt, koska vuonna 2004 lupia haet-
tiin 83:lle ja vuonna 2003 peräti 116 hankkeelle.
Suurin osa lupahakemuksista Suomessa oli turve-
tuotantohankkeiden ympäristölupiin liittyviä. Muut
lupahakemukset kohdistuivat lähinnä jätehuolto- tai
voimalaitoshankkeisiin. Lisäksi käynnistettiin 23 pääs-
töoikeuksiin liittyvää lupahakemusta, yhteensä 13
YVA-selvitystä Suomessa ja Ruotsissa sekä yksi Natura-
selvitys. Lupapäätöksiä saatiin 98 kohteeseen.
Suomessa Vapo Energiaan kuuluvan raaka-ainepro-
sessin henkilöstö vastasi turvetuotantoalueiden lupa-
hakemusten tekemisestä sekä lupavelvoitteiden hoi-
dosta. Näiden henkilöiden palkka- ja matkakustan-
nukset olivat 2,4 miljoonaa euroa (2,1).
Vapo toimilupaehtojen mukaisesti
Vapo-konsernissa on mittava määrä voimassa olevia
lupaehtoja. Toiminnan harjoittamista lupaehtojen mu-
kaisesti valvotaan toimintajärjestelmiin luodun vastuu-
ja raportointiketjun kautta.
Metsänhoitaja VentoKuusisto Kihniön Ai-tonevalla turvetuo-tannosta poistuneensoistumiskoealueenäärellä.
Toiminnan tehostamiseksi tehdään kehittämisesi-
tyksiä sekä poikkeavien toimien ja luonnonilmiöistä
johtuvien häiriöiden havainnointia. Niistä raportoi-
daan välittömästi sekä organisaation sisällä esimies-
ketjun kautta johdolle ja asiaan kuuluville viranomai-
sille. Myös vuoden mittaan saadut sidosryhmäpalaut-
teet käsitellään ja huomioidaan mahdollisuuksien mu-
kaan toiminnassa. Yleensä havaitut poikkeamat liittyi-
vät tuotteen laatuun tai tuotantovaiheen toimintaan.
Pyhännän Konnusuolla ilmeni elokuussa 2005 on-
gelmia lupaehtojen mukaisessa vanhan turvetuotanto-
alueen vesienjohtamisessa. Asia korjattiin ja ongelman
syyt tarkastettiin yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ja Poh-
jois-Savon ympäristökeskuksen edustajien kanssa.
Heinäkuussa 2005 tuli ulkopuoliselta havainnoijalta
ilmoitus vesienkäsittelyn puutteista ja kuivatusojiin
liittyvistä kaivutöistä Keuruun Palosuolla. Paikalla teh-
tiin viranomaistarkastus, tarvittavat korjaustoimenpi-
teet ja niiden tarkastus elokuun alussa.
Rengon voimalaitoksella oli vuoden 2005 aikana
jonkin aikaa naapureita häiritseviä ongelmia kuorikat-
tilan kanssa. Ongelmat johtuivat sähkösuodattimen
toiminnasta. Häiriöistä huolimatta toiminta pysyi lu-
paehtojen rajoissa.
49 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
2005 2004 2003
Vireille ympäristölupaviranomaiselle*
Vapo Energia 51 63 95
Vapo Voima - 9 6
Vapo Biotech - - 1
Mustankorkea Oy - - 2
Liiketoiminnan kehittäminen - -
Vapo Timber Oy 1 1 1
Kekkilä Oyj 1 2 3
Råsjö Torv AB ja Svenska Torv AB 6 8 3
AS Tootsi Turvas ja AS ETT 1 - 5
Yhteensä 60 83 116
Päätös ympäristölupaviranomaiselta*
Vapo Energia 95 61 48
Vapo Voima - 3 5
Vapo Biotech 1 4 1
Mustankorkea Oy - 3 2
Liiketoiminnan kehittäminen - - -
Vapo Timber Oy 1 1 -
Kekkilä Oyj 1 1 -
Råsjö Torv AB ja Svenska Torv AB 5 2 2
AS Tootsi Turvas ja AS ETT - 3 4
Yhteensä 103 78 62
Päätös Vaasan hallinto-oikeudesta
Vapo Energia 9 19 5
Vapo Voima - 1 -
Vapo Biotech - 1 -
Mustankorkea Oy - - 1
Liiketoiminnan kehittäminen - - 1
Vapo Timber Oy - - -
Kekkilä Oyj - - -
Yhteensä 9 21 7
Päätös korkeimmasta hallinto-oikeudesta
Vapo Energia 2 1 3
Vapo Voima - -
Vapo Biotech - - -
Mustankorkea Oy - - -
Liiketoiminnan kehittäminen - - -
Vapo Timber Oy - - -
Kekkilä Oyj - - -
Yhteensä 2 1 3
2005 2004 2003
Aloitetut YVA-menettelyt
Vapo Energia 1 3 4
Vapo Voima 1 - -
Vapo Biotech - - -
Mustankorkea Oy 1 - -
Liiketoiminnan kehittäminen - 2 -
Vapo Timber Oy - 1 -
Kekkilä Oyj - - -
Råsjö Torv AB ja Svenska Torv AB 4 8 -
Yhteensä 7 14 4
Päättyneet YVA-menettelyt
Vapo Energia 2 2 1
Vapo Voima - - -
Vapo Biotech - - -
Mustankorkea Oy - - 1
Liiketoiminnan kehittäminen - 1 -
Vapo Timber Oy - 1 -
Kekkilä Oyj - - -
Råsjö Torv AB ja Svenska Torv AB 4 - -
Yhteensä 6 4 2
Natura-selvitykset
Vapo Energia 1 1 -
Vapo Voima - - -
Vapo Biotech - - -
Mustankorkea Oy - - -
Liiketoiminnan kehittäminen - - -
Vapo Timber Oy - - -
Kekkilä Oyj - - -
Råsjö Torv AB ja Svenska Torv AB 2 - -
Yhteensä 3 1 2
* Ympäristölupaviranomaisia ovat Suomessa ympäris-
tölupavirasto, alueellinen ympäristökeskus tai kunnan
ympäristönsuojeluviranomainen ja Ruotsissa läänin-
hallitus.
Vapon ympäristölupahakemukset, YVA-käsittelyt sekä Natura-selvitykset 2003–2005
50 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Valtaosa ympäristökustannuksistasyntyi vesiensuojelusta
Vapo-konsernin ympäristösuojelun toimintamenot
vuonna 2005 olivat 7,7 miljoonaa euroa (8,1), joista
59 prosenttia syntyi Vapo Energian toiminnoista. Tä-
män lisäksi syntyi ympäristönsuojeluun liittyviä palk-
ka- ja urakointikustannuksia, joista kaikkia ei ole erik-
seen kirjattu.
Ympäristönsuojeluun käytetyn työpanoksen rahalli-
nen arvo palkkakustannuksina on vuonna 2005 arvi-
oitu olevan 2,4 miljoonaa euroa (2,1). Ympäristön-
suojeluinvestoinnit olivat koko konsernissa vuonna
2005 yhteensä 2,8 miljoonaa euroa (3,0 milj. euroa).
Vapo Energian ympäristöinvestoinnit kohdistuivat
vanhojen ja uusien tuotantoalueiden vesiensuojelun
tehostamiseen. Palosuojeluinvestointeihin käytettiin
0,2 miljoonaa euroa (0,4). Ympäristökustannuksia
syntyi lupahakemusten valmistelusta, niihin liittyvistä
selvityksistä ja tutkimuksista sekä ympäristönsuojelu-
laitteiden kunnossapidosta.
Vapon toiminnasta Ruotsissa vastaavaan Råsjö Torv
AB:n ympäristönsuojelukustannukset olivat 1,0 miljoo-
naa euroa (0,89) ja ympäristöön liittyvät investoinnit
0,13 miljoonaa euroa (0,13). Palkkakustannuksia on
lisäksi kirjattu edellisiin kustannuksiin sisältyvänä Råsjö
Torv AB:n omasta ja urakoitsijoiden toiminnasta yh-
teensä 0,88 miljoonaa euroa.
Virossa toimivan tytäryhtiön AS Tootsi Turvaksen
ympäristönsuojeluun käytettiin 0,055 miljoona euroa
(0,08), josta 0,03 miljoonaa euroa (0,05) oli ympäris-
töinvestointeja ja 0,02 miljoonaa euroa urakoitsijatak-
soihin liittyvää työtä. Latviassa toimivan Vapo-konserniin
vuoden aikana ostetun Sedan ympäristönsuojelukustan-
nukset olivat 0,012 miljoonaa euroa.
Vapo Voiman ympäristönsuojelukustannukset olivat
vuonna 2005 yhteensä 0,25 miljoonaa euroa (0,38).
Siitä ympäristöinvestointien osuus oli 0,15 miljoonaa
euroa (0,18). Ympäristöinvestoinnit kohdistuivat ennen
kaikkea savukaasujen käsittelyyn liittyviin suodattimiin ja
pesuri-investointeihin.
Vapo Biotechin ympäristönsuojelukustannukset olivat
vuonna 2005 yhteensä 1,5 miljoonaa euroa (2,3). Kus-
tannuksia aiheutui lupakäsittelyistä, ilmansuojelutoimen-
piteistä, YVA-käsittelyistä, ympäristölaatujärjestelmän yl-
läpidosta ja Mustankorkea Oy:n EMAS-raportoinnista.
Vapo Timber Oy:n ympäristöinvestoinnit vuonna
2005 olivat noin 0,04 miljoonaa euroa (0,03) ja ne koh-
distuivat lupavelvoitteisiin sekä maaperän suojeluun.
Toimintamenot olivat 0,1 miljoonaa euroa (0,09). Niitä
aiheutui jätehuollosta, palosuojelusta ja maaperänsuoje-
lusta.
Kekkilä Oyj:n ympäristöinvestoinnit vuonna 2005 oli-
vat 0,04 miljoonaa euroa (0,01). Ne kohdistuivat ympä-
ristönsuojelun tehostamiseen tehtailla ja turvetuotanto-
alueilla. Toimintamenoja aiheutui vesiensuojelusta, jäte-
huollosta ja palosuojelusta yhteensä 0,06 miljoonaa eu-
roa (0,02).
Vuoden 2005 tilinpäätökseen kuuluu ympäristön kan-
nalta tärkeinä aihepiireinä pakolliset varaukset turvetuo-
tannosta poistuneiden alueiden ympäristönhoitomenoi-
hin 6,358 miljoonaan euroa ja sahojen maaperän puh-
distamiseen 0,463 miljoonaa euroa sekä kaatopaikkojen
sulkemiseen 1,234 miljoonaa euroa.
Vapo-konsernin ympäristönsuojelukustannuksetvuosina 2003–2005
50 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Kustannukset on esiteltyvain kolmelta viime vuo-delta laskentaperiaattei-den muuttumisen takia.
51 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Ympäristöasiat työllistivät noin65 henkilöä
Ympäristöasioiden hoitamiseen Vapo-konsernissa osal-
listui noin 64,5 henkilöä (63). Nämä henkilöt olivat
biologeja, metsänhoitajia, juristeja, insinöörejä, suun-
nittelijoita, rakennusalan ammattilaisia sekä muita
käytännön työhön osallistuvia ammattikuntia.
Henkilöstöä työllistivät erityisesti ympäristölupien
vireillepano ja lupaehtojen toteutumisen seuranta Lu-
pahakemusiin liittyvä ruuhka on lievästi purkautunut
ja tasoittanut työmäärää muuhun kehittämiseen.
Oman työn lisäksi käytettiin ulkopuolisia konsultteja
vaikutusten arviointiin, kuormituksen ja päästöjen
seurantaan, luontoarvojen inventointiin, YVA-arvioin-
teihin sekä hallintajärjestelmien rakentamiseen ja au-
ditointiin.
Ympäristöasioiden hoitamiseen käytetythenkilöstöresurssit
Henkilötyövuotta 2005 2004 2003 2002
Vapo Energia 41,0 40,0 33,0 29,0
Vapo Voima 5,0 2,9 2,4 2,2
Vapo Biotech ja
Mustankorkea Oy 4,0 4,0 3,0 3,0
Liiketoiminnan kehittäminen 0,5 0,5
Vapo Timber Oy 6,0 5,8 5,8 5,3
Kekkilä Oyj 1,0 1,5 1,0 0,25
Råsjö Torv AB ja Såbi AB 5,5 5,5 3,0 0,7
AS Tootsi Turvas ja AS ETT 1,0 2,0
Muut 1,0 1,0
Yhteensä 64,5 63,2 47,0 41,0
52 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
H E N K I L Ö S T Ö
52 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
53 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200553 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Asiakaslähtöisyyden merkitys kasvaa
Asiakaslähtöisyyden merkitys on kasvanut Vapon kaikilla liiketoiminta-alueilla.
Siitä on tullut toiminnan tärkeä menestystekijä, jonka vaikutukset tuntuvat
myös henkilöstön kehittämisessä. Huomiota kiinnitetään aikaisempaa enem-
män asiakkuuksien johtamiseen ja asiakasstrategioiden kirkastamiseen. Tähän
liittyy myös henkilöstön myyntivalmiuksien parantaminen.
Uutta ja ajan tasalla olevaa tietoa työyhteisön kehittämiseen tarjoaa syksyllä
2005 toteutettu henkilöstötutkimus, joka kattoi ensimmäistä kertaa myös Va-
pon henkilöstön Ruotsissa, Virossa, Tanskassa ja Espanjassa. Tutkimuksen pe-
rusteella määritellään henkilöstön kehittämisen painopistealueita.
Vapo-konsernin toiminnan laajeneminen jatkui strategian mukaisesti Tans-
kaan ja Latviaan. Tämä korostaa entisestään kansainvälisyyden mukanaan tuo-
maa haastetta siitä, miten konsernin arvot ja johtamiskulttuuri kussakin maas-
sa toimivat.
Kaikilla vapolaisilla tulisi olla samanlainen käsitys konsernin tavoitteista ja
suuntaviivoista sekä oman tekemisen kiinnittymisestä strategiaan. Osaamista ja
tietoja on myös voitava jakaa eri maiden välillä. Tämä kehitys on otettu huo-
mioon henkilöstön kehittämisessä. Esimerkki Meidän tie –toimitusjohtajakier-
rokset ulotettiin vuonna 2005 Viroon ja vuonna 2006 vuorossa on Latvia.
Henkilöstöä on kannustettu myös parantamaan kielitaitoaan.
Henkilöstötietoja kerättiin tänä vuonna toista kertaa vertailukelpoisesti huo-
mattavasti aikaisempaa laajemmin. Vähitellen pääsemme seuraamaan kehitys-
linjoja ja luomaan pohjaa henkilöstön kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. Tarkoi-
tuksena on tarjota tulevaisuudessa entistä parempia välineitä johtamiseen ja
toiminnan kehittämiseen.
Riitta Moilanen
henkilöstöpäällikkö
54 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Perustaa työyhteisön kehittämiselle
M enestyksekkään toiminnan edellytys Vapolle
on hyvä ja kiinteä kumppanuusyhteistyö. Kaik-
kien yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa
Vapo pyrkii toimimaan tavalla, joka palvelee molempi-
en osapuolten liiketoiminnan tuloksellisuutta.
Henkilöstöasioissa painopisteenä oli vuonna 2005
toiminnan tehokkuuden ja prosessimaisen toimintata-
van perusteiden selventäminen toimialoilla ja tiimeissä
sekä perustan luominen osaamisen pitkäjänteiselle
kehittämiselle. Prosessien kuvaamisen ja niiden analy-
soinnin avulla on haluttu korostaa asiakaslähtöisyyttä
Vapo-konsernin voimakkaasti muuttuvassa ja kansain-
välistyvässä liiketoimintaympäristössä.
Tärkeää on edellytyksien luominen uudistumisky-
kyiselle, hyvälle ja aikaansaavalle työyhteisölle. Perus-
tana henkilöstön kehittämiselle ovat Vapon arvot ja
henkilöstöpolitiikka, joissa sitoudutaan tulokselliseen,
asiakaslähtöiseen ja ihmistä arvostavaan toimintaan,
vastuullisuuteen sekä jatkuvaan haluun kehittää ja ke-
hittyä.
Henkilöstöpolitiikan linjaukset
Vapon henkilöstöpolitiikan ytimen muodostavat seu-
raavat osa-alueet:
Tiedonkulku
Työyhteisömme sisäinen viestintä on oikea-aikaista,
avointa, vuorovaikutteista ja monisuuntaista. Varmis-
tamme, että työyhteisössämme jokainen saa työssään
tarvitsemansa tiedon.
Tavoitteet selkeyttävä ja osallistava johtaminen
Huolehdimme, että tunnemme liiketoiminnan pää-
määristä johdetut tavoitteemme ja sitoudumme nii-
den toteuttamiseen. Koko henkilöstön osaaminen ja
asiantuntemus otetaan käyttöön toiminnassa, toimin-
taa suunniteltaessa ja päätöksiä valmisteltaessa. Seu-
raamme säännöllisesti tavoitteiden toteutumista ja
kehitämme yhdessä toimintatapojamme.
Osaamisen ja henkilöstön kehittäminen
Osaamisemme jatkuvalla kehittämisellä huolehdimme
liiketoiminnan onnistumisesta. Jokaisella on oikeus ja
velvollisuus oppimiseen sekä kehittymiseen. Pidämme
yllä työyhteisössämme oppimiseen ja kehittymiseen
kannustavan ilmapiirin, mikä on esimiestyömme tär-
keimpiä tehtäviä. Tunnistamme ydinosaamisalueem-
me.
Palautteen antaminen ja palkitseminen
Annamme palautetta säännöllisesti ja rakentavasti ke-
hittääksemme toimintatapojamme ja työyhteisöäm-
me. Kannustamme palkitsemisjärjestelmillä henkilöstö-
ämme hyviin työsuorituksiin ja toteuttamaan liiketoi-
minnan tavoitteet.
Työsuhde- ja yhteistoiminta-asiat
Hoidamme kukin osaltamme työsuhdeasiat oikea-ai-
kaisesti ja laadukkaasti. Tavoitteenamme on ylläpitää
toimivat ja luottamukselliset neuvottelusuhteet työn-
antajan ja henkilöstöryhmien välillä. Työpaikkatervey-
denhuollon ja työsuojelun tavoitteena on henkilöstön
fyysisen ja psyykkisen terveyden edistäminen. Huoleh-
dimme yhdessä, että työyhteisömme on ilmapiiriltään
hyvä sekä turvallinen ja toimiva.
55 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Suomen ulkopuolisenhenkilöstön osuus kasvaa
Vapo-konsernin palveluksessa oli vuonna 2005 keski-
määrin 1 734 henkilöä. Suomessa henkilöstöstä työs-
kenteli 59,1 prosenttia (61,4), Ruotsissa 11,4 prosent-
tia (11,2), Baltiassa 26,7 prosenttia (24,6) ja muissa
maissa 2,8 prosenttia (2,8).
Vapon laajeneminen Itämeren alueella näkyy muu-
alla kuin Suomessa työskentelevän henkilöstömäärän
suhteellisen osuuden kasvuna. Muissa maissa työsken-
televien määrää kasvattivat yritysostot Latviassa ja
Tanskassa. Vuonna 2005 Vapon henkilöstömäärää
Suomessa pienensivät Vapo Energiassa ja Vapo Timber
Oy:ssä tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla to-
teutetut irtisanomiset, jotka koskivat yhteensä 62
henkilöä.
Vapo Energiassa kyse oli edellisenä vuonna pääte-
tystä turvetuotannon organisaation sopeuttamisesta
vastaamaan markkinatilannetta. Vapo Timber Oy:ssä
lakkautettiin Paltamon saha sekä tehtiin henkilöstövä-
hennyksiä Hankasalmen ja Kevätniemen sahoilla. Toi-
menpiteillä tähdättiin tuotannon tehokkuuden paran-
tamiseen ja sopeutumiseen muuttuneeseen markkina-
ja raaka-ainetilanteeseen. Vuoden aikana YT-neuvotte-
luja käytiin myös Peuravuonon sahalla. Syynä oli huoli
tukkien saatavuudesta. Tilannetta seurataan jatkossa.
Henkilöstön määrään Ruotsissa vaikutti Kekkilä
Oyj:n tytäryhtiön Hasselfors Garden AB:n toiminnan
tehostamistoimet. Tervehdyttämisohjelman mukaisesti
55 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
myytiin kaksi tehdasta. Tämän johdosta henkilöstön
määrä väheni 20:lla.
Naisia Vapon henkilöstöstä on 21,2 prosenttia
(20). Johtotehtävissä konsernissa on neljä naista eli
0,2 prosenttia johtotehtävissä olevista henkilöistä.
Urakoitsijat ovat tärkeässä asemassa Vapon toimin-
nassa. Vuonna 2004 Vapolle teki töitä itsenäisinä yrit-
täjinä noin tuhat urakoitsijaa ja lisäksi suuri määrä
heidän työntekijöitään ennen kaikkea turvetuotannos-
sa ja biopolttoaineiden kuljetuksissa.
Vapo-konsernin oma henkilöstö ja urakoitsijat
56 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200556 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Henkilöstön ikäjakauma
Henkilöstö liiketoiminta-aloittain
Henkilöstö henkilöstöryhmittäin ja sukupuolijakauma
57 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200557 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Turveurakoitsijat ovat tyytyväisiäyhteistyöhön Vapon kanssa
Vapo selvitti vuoden 2005 lopulla ennätyksellisen
laajasti turveyrittäjiensä mielipiteitä omasta toi-
minnastaan sekä yhteistyön sujuvuudesta Vapon
kanssa. Tutkimuksen toteutti Tietoykkönen Oy ja
sitä varten haastateltiin 200 urakoitsijaa.
Tutkimuksen mukaan urakoitsijat ovat Vapoon
kohtuullisen tyytyväisiä sopimus- ja yhteistyö-
kumppanina. Yhteistyössä koettiin hyväksi sovi-
tuista asioista kiinnipitäminen, tiedonkulun riittä-
vyys ja Vapon yhteyshenkilön tavoitettavuus.
Lähes 70 prosenttia urakoitsijoista teki turveura-
koiden lisäksi Vapolle muita urakoita. Eniten teh-
tiin kaivinkonetöitä, lastausta, lumitöitä, soiden
kunnostusta ja teiden kunnossapitoa. Lisääkin kiin-
nostusta yhteistyön laajentamiseen löytyi.
Oman toimintansa eri osa-alueiden arvioinnissa
urakoitsijat olivat tyytyväisimpiä ympäristövelvoit-
teiden noudattamiseen, oman henkilökunnan toi-
mintaan, tuotetun turpeen laatuun sekä tuotanto-
menetelmien soveltuvuuteen alueella. Eniten kehi-
tettävää koettiin olevan tuotantokenttien kuivatuk-
sessa ja kivisyydessä.
Selvitys antoi myös tarkkaa tietoa siitä, keitä Va-
pon turveurakoitsijat ovat. Keskimäärin turveura-
koitsijana on toimittu 15,5 vuotta. Noin kolmasosa
on toiminut urakoitsijana yli 20 vuotta ja pisim-
pään toimineet ovat urakoineet Vapolle jo yli 30
vuotta. Alle viisi vuotta urakoineita on 17 prosent-
tia urakoitsijoista.
Turveurakoinnin osuus urakoitsijoiden liikevaih-
dosta on keskimäärin 60 prosenttia. Noin puolella
Turveurakoitsijoille tehtyä tutkimustahyödynnettiin heti vuoden 2006 alussayhteistyöpäivillä, joita järjestettiin seitse-män eri puolilla Suomea. Niihin osallistuiyhteensä noin 200 urakoitsijaa ja 100Vapon henkilöstöön kuuluvaa.
urakoitsijoista oli käytössään 1-3 vetokonetta ja
kolmanneksella 5 tai yli 5 vetokonetta.
Puolet urakoitsijoista työllisti yli kahden viikon
ajaksi suoraan 1-5 henkilöä ja noin 20 prosenttia
yli 10 henkilöä. Lisäksi noin 60 prosenttia turveu-
rakoitsijoista käytti aliurakoitsijoita tuotantokau-
della.
58 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200558 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Työsuhteet ovat pitkiä javaihtuvuus vähäistä
Vapo-konsernin työntekijöistä 93 prosenttia on vaki-
tuisia. Osa-aikaisen työvoiman osuus on vähäinen.
Pääosin määräaikaisessa työsuhteessa ovat sahoilla ja
muissa teollisuuslaitoksissa työskenteleviä kesälomasi-
jaisia.
Työsuhteet Vapossa ovat perinteisesti olleet pitkiä
ja vaihtuvuus on ollut vähäistä. Suomessa työsuhteen
pituus on keskimäärin 13,9 vuotta, Ruotsissa 10,9
vuotta ja Baltiassa 10,8 vuotta. Ruotsin työsuhteen
keskimääräistä pituutta lyhensi Såbi AB:n vuonna
2004 tehty hankinta. Vuonna 2005 eläkkeelle siirty-
neiden keski-ikä oli koko konsernissa 63,2 vuotta ja
Suomessa 63,4 vuotta.
Ly Lauringson tuo naisnäkökulmaaBaltian turvetuotantoon
Ly Lauringson sanoo Vapon tulon Baltiaantarjoavan mahdollisuuksia sekä alueen turve-tuotannolle että hänelle itselleen.
Virolaisen Ly Lauringsonin päätehtävänä on tällä
hetkellä toimia Vapon Country Managerina Lat-
viassa viime vuonna ostetussa turvetuotantoyhtiö
Sedassa. Sen lisäksi hän tekee Tootsi Turvas Oy:n
taloushallintoon liittyviä töitä. Takana on jo pitkä
ura turvetuotannon palveluksessa Virossa.
”Valmistuttuani Tallinnan teknisestä yliopistosta
menin talouspäälliköksi Kose Põllumajandustehni-
kaan, joka oli pieni yksityinen turvetuotantoyhtiö.
Vuonna 1998 Biomix-niminen turveyhtiö osti sen
ja minä siirryin Biomixin talouspäälliköksi. Vapon
omistaman Tootsi Turvaksen ostettua Biomixin
vuonna 2003, siirryin työskentelemään sen talous-
hallinnossa”, Lauringson kertoo.
Vapon tuloa mukaan Baltian turvetuotantoon
Lauringson kuvailee suureksi mahdollisuudeksi.
Harvoilla paikallisilla toimijoilla on hänen mu-
kaansa Virossa ja Latviassa mahdollisuuksia tai
kiinnostusta panostaa turvetuotantoon, jossa in-
vestoinnit ovat suuria ja niiden kuolettaminen
vaatii paljon aikaa.
”Vapo on mahdollistanut turvetuotannon kehit-
tämisen tällä alueella. Uskon, että Vapo tarjoaa mi-
nulle myös henkilökohtaisesti uudenlaisia mahdol-
lisuuksia. Toiveenani on nimittäin hankkia koke-
muksia eri maista ja oppia työskentelemään eri
kansallisuuksia olevien henkilöiden kanssa.”
Turvetuotantoa ei perinteisesti pidetä naisalana
eikä naisia ole välttämättä totuttu näkemään ta-
loushallinnon johtotehtävissäkään. Lauringsonin
mielestä hänen asemassaan ei ole kuitenkaan mi-
tään erityistä Viron näkökulmasta.
”Neuvostoaikana naiset tottuivat työskentele-
mään kovasti ja etenemään urallaan. Siksi Virossa
ei ole mitenkään harvinaista, että naisia on tämän-
tapaisissa tehtävissä. Monet ovat itse asiassa eden-
neet paljon pidemmälle kuin minä.”
Henkilöstölleen Vapo-konserni maksoi veronalaista
ansiota yhteensä 45,7 miljoonaa euroa (47,5). Tulos
ja kannustepalkkioita maksettiin yhteensä 70 112 eu-
roa (1,6) pääosin Suomessa.
Vapon kannustepalkkiojärjestelmän perustana on
palkkio hyvin tehdystä työstä ja siihen liittyvien ta-
voitteiden täyttymisestä. Palkkion maksamisen edelly-
tyksenä on, että koko Vapo-konsernin ulkoisen lasken-
nan liiketulos täyttää sille ennalta asetetut kriteerit.
59 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Tasa-arvosuunnitelmapäivitettiin
Vapon tasa-arvosuunnitelma päivitettiin vuonna 2005
vastaamaan uutta tasa-arvolakia. Se hyväksyttiin hen-
kilöstöedustajien kanssa joulukuussa. Tavoitteena on
toimia siten, että:
avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi ja erilaisiin
työtehtäviin sijoittuisi sekä miehiä että naisia,
sekä miehillä että naisilla olisi samanlaiset mahdol-
lisuudet uralla etenemiseen,
työolosuhteet soveltuisivat sekä miehille että nai-
sille,
helpotettaisiin sekä miesten että naisten työelä-
män ja perhe-elämän yhteensovittamista ja
sukupuolista häirintää tai ahdistelua ei esiintyisi.
Tavoitteisiin pääsemiseksi määriteltiin toimenpiteet,
jotka koskevat:
työhönottoa
urakehitystä
palkkausta
koulutusta
työolosuhteita ja työnjohtoa
työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista
häirinnän estämistä
Lisäksi päätettiin tehostaa asiaa koskevaa rapor-
tointia ja seurantaa. Miesten ja naisten määrän kehi-
tystä toimialoittain eri henkilöstöryhmissä seurataan
vuosittain Suomessa. Kartoitus naisten ja miesten pal-
koista ja palkkaeroista tehdään henkilöstöryhmittäin
ja toimialoittain vähintään joka kolmas vuosi.
Vuonna 2005 toteutetussa henkilöstötutkimuksessa
kysyttiin myös tasa-arvon toteutumista miesten ja
naisten sekä eri ikäryhmien välillä. Asteikolla 1-5 kyse-
lyyn vastanneet antoivat arvosanaksi 3,6 ja 3,7. Erot
eri yksiköiden ja maiden välillä olivat pieniä.
Miesten ja naisten sijoittuminen Vapo-konsernin eri yksiköissäSuomessa sovellettavan työehtosopimuksen mukaisissa henkilöstöryhmissä
Henkilöstöryhmä Energia Voima Biotech Vapo Kekkilä Oyj Konserni- VAPO YHT.työehtosopimuksittain Timber hallinto
N M N M N M N M N M N M N M YHT.
Suomi
Turvetyöntekijät 4 112 0 0 1 8 4 51 9 171 180
Energia-alan työnt. 3 2 77 2 80 82
Sahatyöntekijät 17 238 17 238 255
Metsätyöntekijät 5 0 5 5
Työntekijät yht. 4 115 2 77 1 8 17 243 4 51 0 0 28 494 522
Turvetoimihenkilöt 1 54 1 54 55
Metsätoimihenkilöt 1 1 16 1 17 18
Toimihenkilöt 26 2 8 17 1 0 18 16 18 3 26 5 97 43 140
Toimihenkilöt yht. 27 57 8 17 1 0 19 32 18 3 26 5 99 114 213
Ylemmät 15 75 2 23 1 13 1 20 10 26 12 23 41 180 221
Johtajat (sis. tj:t) 10 5 3 4 1 1 8 1 31 32
SUOMI yht. 46 257 12 122 3 24 37 299 32 81 39 36 169 819 988
60 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200560 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Sairauspoissaolot ja työtapaturmatvähenivät
Vapon henkilöstöllä oli vuonna 2005 sairauspoissaolo-
ja keskimäärin 8,1 päivää (8,7) henkilöä kohti. Työta-
paturmia sattui 99 kappaletta (109). Eniten tapatur-
mia sattui Vapo Timberissä, mutta sielläkin vähem-
män kuin sahateollisuudessa keskimäärin.
Työtapaturmista aiheutuneet poissaolopäivät on
tilastoitu Suomessa ja Virossa. Suomessa niitä oli
1 179 (506) ja Virossa 242 (305). Kuolemaan johta-
neita tapaturmia Vapossa ei tapahtunut.
Työterveys ja turvallisuusasiat Vapo hoitaa kunkin
maan lakien ja asiaa koskevien sopimusten mukaisesti.
Lakisääteisten velvoitteiden lisäksi työterveyshuoltoon
kuuluu myös muuta työpaikkaterveydenhuoltoa, sillä
Vapo pyrkii edistämään henkilöstönsä terveyttä sekä
fyysistä ja psyykkistä kuntoa. Virkistysrahoja käytetään
henkilöstön fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin edistä-
miseen paikallisten työpaikkatiimien suunnittelemalla
tavalla.
Vapo käytti henkilöstönsä työterveyshuoltoon yh-
teensä 0,3 miljoonaa euroa. Suomessa tarkoitukseen
käytettiin 0,28, Ruotsissa 0,032 ja Baltiassa 0,036 mil-
joonaa euroa. Määrä oli likimain sama kuin edellisenä
vuonna.
Henkilöstötutkimuksessa Vapon henkilöstö antoi
työpaikkansa työterveyshuollolle ja työsuojelulle arvo-
sanoiksi 3,8 ja 3,6 asteikolla 1-5. Tyytyväisimpiä työ-
terveyshuoltoon oltiin Suomessa ja vähiten tyytyväisiä
Virossa. Työsuojelun osalta erot olivat pieniä.
Työtapaturmat Sairauspoissaolot
Yhteistoiminta henkilöstönedustajien kanssa
Vapon henkilöstöllä on edustajat toimialojen ja/tai
yksiköiden johtoryhmissä ja Vapo Oy:n hallintoneu-
vostossa. Henkilöstöryhmillä on edustus myös henki-
löstölehti Vapolaisen toimitusneuvostossa. Suomessa
Vapo on sopinut kansallisesta konserniyhteistyöstä
henkilöstöryhmien kanssa.
Konsernin YT-neuvottelukunnassa turvetyöntekijöil-
lä, sahatyöntekijöillä, toimihenkilöillä ja ylemmillä toi-
mihenkilöillä on kullakin kaksi edustajaa. Turvetyön-
johdolla, energia-alan työntekijöillä ja metsäalan toi-
mihenkilöillä on YT-neuvottelukunnassa kullakin yksi
edustaja ja johdolla viisi nimettyä edustajaa. Neuvot-
telukunta kokoontuu kolme kertaa vuodessa ja siellä
käsitellään koko konsernia koskevia asioita.
* lukuja ei saatavissa
61 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200561 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Kesäpäivät yhdistävätVapon henkilöstöä
Vapo toimii Suomessa 200 paikkakunnalla, joten
henkilöstö on hajallaan eri puolella Suomea. Perin-
teinen ja hyväksi koettu tapa tuoda vapon henki-
löstöä – vapolaisia yhteen eri toimialoilta ja eri
puolilta Suomea ovat kesäpäivät, jotka järjestettiin
vuonna 2005 jo viidettäkymmenettä kertaa.
Kaksipäiväinen tilaisuus sisältää ennen kaikkea
mukavaa tekemistä ja leppoisaa yhdessäoloa. Vuon-
na 2005 kesäpäivät järjestettiin Hankasalmella ja
liikkeellä oltiin hyvän olon merkeissä työeläkeva-
kuutusyhtiö Eteran tuella.
Ajattelemisen aihetta osallistujille antoi maalais-
lääkäri Tapani Kiminkisen ja teatteri Eurooppa Nel-
jän yhteinen ”Syöden solakaksi, hikoillen hoikak-
si” -esitys, jossa puhuttiin lihomisen riskeistä, tyy-
pin 2 diabeteksestä ja liikunnan hyvistä puolista.
Esityksen jälkeen oli mahdollista mittauttaa
mm. verensokeri ja rasvaprosentti ja tätä mahdolli-
suutta paikalla olleet vapolaiset käyttivät hyväk-
seen.
Meidän tieeteni Viroon
Vapossa syksyllä 2002 aloitettu Meidän tie -koulu-
tus jatkui maalis-huhtikuussa 2005 Virossa toimi-
tusjohtajatapaamisella. Kahdessa Pärnussa järjeste-
tyssä tilaisuudessa olivat paikalla mm. toimitusjoh-
taja Matti Hilli, toimialajohtaja Juhani Hakkarai-
nen ja Tootsi Turvaksen tuolloinen toimitusjohtaja
Kai Mäeleht sekä koko Tootsi Turvaksen henkilös-
tö.
Tilaisuuksien tavoite oli sama kuin aikaisemmin
Suomeen ja Ruotsiin ulottuneilla toimitusjohtaja-
kierroksilla. tarkoituksena on antaa kaikille vapo-
laisille ensikäden tietoa konsernin ja toimialojen
tavoitteista sekä tuoda tavoitteet osaksi jokapäiväis-
tä työtä. Tavoitteena on, että jokaisella vapolaisella
on ymmärrys Vapon strategiasta, tavoitteista ja
johtamisesta, omasta roolista ja vastuusta liiketoi-
minnan kokonaisuudessa.
Tilaisuudet tarjoavat henkilöstölle myös tilaisuu-
den esittää kysymyksiä ja mielipiteitä suoraan yri-
tyksen johdolle. Tarkoitus on, että tilaisuudet ovat
avoimen keskustelevia ja jokaisella on mahdolli-
suus sanoa mielipiteensä.
Tilaisuuksissa keskustelua syntyikin paljon ja
Virossa vielä harvinaiseen koulutukseen suhtaudut-
tiin myönteisesti. Hyvänä pidettiin mahdollisuutta
kuulla asioista suoraan johtajilta ja mahdollisuutta
kysellä heiltä Tootsi Turvaksen tulevaisuuteen liit-
tyvistä asioista.
Viron Meidän tie -koulutuksiin osallistuivat kaikkiTootsi Turvaksen noin 400 työntekijää kahteen ryh-mään jaettuna.
Vapon vuoden 2005 kesäpäivillä teemana oli hyväelämä. Järjestelyihin osallistuivat myös eläkeyhtiöEtera ja Jyväskylän Kirittärien pesäpalloilijat, joidentoimintaa Vapo tukee.
62 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Henkilöstötutkimus tarjosipohjaa kehittämiselle
Henkilöstön kehittämisessä merkittävä yksittäinen asia
vuonna 2005 oli henkilöstötutkimus, joka teetettiin
syksyllä Tietoykkönen Oy:llä. Tutkimus osoittaa, että
Vapon henkilöstön työtyytyväisyys ja työhön sitoutu-
minen on pysynyt jokseenkin vuoden 2003 tasolla,
jolloin edellinen henkilöstötutkimus tehtiin. Tutkimus
tehdään noin puolentoista vuoden välein.
Nyt tutkimuksessa oli ensimmäistä kertaa mukana
myös Vapon henkilöstö Ruotsissa, Virossa, Tanskassa
ja Espanjassa. Näissä maissa työtyytyväisyys oli hie-
man korkeampi kuin Suomessa.
Tutkimus antaa tärkeää tietoa henkilöstön kehittä-
misen pohjaksi. Tämänkertaisen tutkimuksen pohjalta
huomiota on tulevaisuudessa tarkoitus kiinnittää aikai-
sempaa enemmän ihmisten johtamisen kehittämi-
seen, kehityskeskustelujen aktivoimiseen ja palaveri-
käytäntöihin. Henkilöstö halutaan saada myös mu-
kaan suunnitteluun.
Henkilöstötutkimuksen tuloksia käsitellään kevään
aikana työryhmissä. Myös toimitusjohtaja käy tutki-
muksen tuloksia läpi toimitusjohtajakierroksellaan.
Suomessa tehtiin myös laaja turpeen tuotannosta
vastaavien urakoitsijoiden kyselytutkimus, jossa kartoi-
tettiin turveyrittäjien mielipiteitä omasta toiminnas-
taan sekä yhteistyön sujuvuudesta Vapon kanssa. Tut-
kimusta varten haastateltiin 200 urakoitsijaa.
Varsinaisessa henkilöstön kehittämisessä painopiste
oli toiminnan tehokkuuden ja prosessimaisen toimin-
tatavan perusteiden selventämisessä toimialoilla sekä
perustan luomisessa pitkäjänteiselle kehittämiselle.
Prosessien kuvaamisen ja niiden analysoinnin avulla
on pyritty asiakasalähtöisyyden korostamiseen Vapon
voimakkaasti muuttuvassa ja kansainvälistyvässä liike-
toimintaympäristössä.
Projektityöskentelyn osaamisen kehittäminen jatkui
vuonna 2005. Esimerkiksi Kekkilä-konsernissa toteu-
tettiin kansainvälinen valmennus, johon osallistui hen-
kilöitä Suomesta, Virosta ja Tanskasta. Suomessa esi-
miehille järjestettiin valmennustilaisuuksia työsuhde-
asioiden perusteista.
Vapo Energiassa tiimien toimintaa kehitettiin val-
mennuskierroksilla asiakastiimeissä ja tuotantokoulu-
tuksessa. Virossa Tootsi Turvaksen esimiehille ja liike-
toiminnoista vastaaville annettiin valmennusta päivit-
täisjohtamisesta.
Meidän tie -toimitusjohtajatapaamiset jatkuivat Vi-
rossa. Suomessa tilaisuus järjestettiin pellettiliiketoi-
minnan henkilöstölle ja oli tarkoitettu Vapon vuoden
2004 lopussa ostamien Turengin, Kaskisten ja Vöyrin
pellettitehtaiden henkilöstölle. Ammatillista koulutusta
eri toimialoilla annettiin Suomessa, Ruotsissa ja Balti-
assa.
Vuonna 2005 Vapon koulutusmenot olivat 0,45
miljoonaa euroa (0,4) ilman palkkakustannuksia.
Suomessa koulutuspäiviä oli keskimäärin 1,2 henkilöä
kohti ja henkilöä kohti koulutukseen käytettiin 351
euroa. Tootsi Turvaksessa luvut olivat 1,0 päivää ja 57
euroa. Muista maista tietoja ei ollut käytettävissä.
Vapolaisten työssä viihtyminen, %
2005 2003 2002
Erittäin hyvin 19 22 21
Hyvin 43 44 38
Ei hyvin eikä huonosti 26 24 25
Melko huonosti 8 8 12
Erittäin huonosti 3 2 3
Työssä viihtyminen eri maissatyötyytyväisyyskeskiarvo asteikolla 1-5
Suomi 3,6
Ruotsi 3,7
Viro 3,8
Muut (Tanska, Espanja) 4,1
63 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
Raportointiperiaatteet
Tämä raportti kertoo Vapo-konsernin taloudellisen,
ympäristö- ja sosiaaliseen vastuun tilasta ja kehitykses-
tä vuodelta 2005. Painopisteeksi on valittu strategisen
linjauksen mukaiset liiketoimet eli energialiiketoimin-
nat (Vapo Energia ja Vapo Voima) sekä jätehuollon
kehittäminen (Vapo Biotech). Tämä raportti on laadit-
tu noudattaen soveltuvin osin GRI:n (Global Repor-
ting Iniative). Ulkopuolisena asiantuntijana raportin
koostamisessa on ollut Proventia Solutions.
Vapo-konsernin ympäristö- ja yhteiskuntavastuura-
portti täydentää vuoden 2005 vuosikertomusta ta-
loustietojen ja paikallisen vaikuttavuuden sekä ympä-
ristö- ja henkilöstöasioiden osalta. Tiedot perustuvat
Vapon virallisiin tilastoihin, mittauksiin, toimialojen
johdon ja asiantuntijoiden tietoihin sekä päästöjen
osalta ulkopuolisten tahojen tekemiin mittauksiin. Ra-
porttia ei ole varmennettu ulkopuolisen tahon toimes-
ta.
Raportti julkaistaan vain sähköisessä muodossa
www-sivuilla. Lisää tietoja Vapon liiketoiminnasta ja
strategiasta löytyy vuoden 2005 vuosikertomuksesta
sekä osoitteesta www.vapo.fi.
Jo vuodesta 1997 lähtien Vapo on julkaissut vuosi-
kertomukseen liittyvän laajennetun ympäristöä koske-
van osion. Vuonna 2004 tehtiin ensimmäinen GRI-
raportointiperiaatteita soveltava raportti. Yhteiskunta-
raportointia on tarkoitus kehittää jatkossa vastaamaan
paremmin Vapon maantieteellistä toiminta-aluetta ja
sen sidosryhmien tiedon tarpeita.
64 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
GRI-vertailu
GRI-ohjeiston kohdat Sijainti raportissa Kommentit
1. Visio ja strategia
1.1 Kestävän kehityksen visio ja strategia s. 5 Visio, strategia ja arvot ohjaavat toimintaa Raportoitu
1.2 Toimitusjohtajan katsaus s. 4 Energiamarkkinoiden muutokset pakottavat uudistumaan Raportoitu
2. Profiili
2.1-2.8 Yrityksen perustiedot s. 5-6 Vapo-konserni Raportoitu
2.9 Sidosryhmät s. 9-11 Sidosryhmäyhteistyö on monipuolista yhteistyötä Raportoitu
2.10-2.22 Raportointiperiaatteet s. 63 Raportoitu
3. Hallintokäytännöt ja johtamisjärjestelmät
3.1-3.8 Hallinto ja johtaminen s. 7-8 Hallinto ja johtaminen Raportoitu Vapon johtamisen periaatteet on kuvattu kokonaisuudessaan vuosikertomuksessa 2005 s. 32-33.
3.9-3.12 Sidosryhmävuorovaikutus s. 9-11 Sidosryhmäyhteistyö on monipuolista yhteistyötä Raportoitu
3.13-3.20 Politiikat ja johtamis-järjestelmät s. 7-8 Hallinto ja johtaminen; s. 28 Vapon ympäristöpolitiikka; s. 54 Henkilöstöpolitiikan linjaukset
Raportoitu
5. Tunnusluvut
Taloudellinen vastuu
Asiakkaat
EC1 Liikevaihto s. 14 Taloudelliset vaikutukset tuntuvat paikallisesti; s. 20 Suurin rahavirta kohdistuu ostoihin ja palveluihin
Raportoitu
EC2 Markkinoiden maantieteellinen jakauma s. 6 Paikallista toimintaa Itämeren alueella; s. 20 Suurin rahavirta kohdistuu ostoihin ja palveluihin
Raportoitu
Toimittajat
EC3 Hankittujen tavaroiden,materiaalien ja palveluiden ostot
s. 15 Hankinnat hyödyttävät paikallisia toimijoita; s. 20 Suurin rahavirta kohdistuu ostoihin ja palveluihin
Raportoitu
EC4 Sopimusehtojen mukaan maksetut hankinnat Ei raportoitu Tietoa ei ole raportoitu vuodelta 2005.
Työntekijät
EC5 Maksetut palkat ja henkilöstökulut s. 20 Suurin rahavirta kohdistuu ostoihin ja palveluihin Raportoitu
Pääoman tuottajat
EC6 Maksetut korot ja osingot s. 20 Suurin rahavirta kohdistuu ostoihin ja palveluihin Raportoitu
EC7 Jakamattomat voittovarat s. 20 Suurin rahavirta kohdistuu ostoihin ja palveluihin Raportoitu
Julkinen sektori
EC8 Maksetut verot s. 20 Suurin rahavirta kohdistuu ostoihin ja palveluihin Raportoitu
EC9 Saadut avustukset s. 21 Yhteiskunta tuki tutkimusta ja kehitystä Raportoitu
EC10 Tuki yleishyödyllisille yhteisöille s. 20 Suurin rahavirta kohdistuu ostoihin ja palveluihin Raportoitu
Ympäristövastuu
Materiaalit
EN1 Materiaalien kokonaiskulutus Ei raportoitu Tietoa ei ole raportoitu vuodelta 2005
EN2 Jätemateriaalien käyttö s. 42 Vapo Biotechin jätteiden käsittely kasvoi; s. 44 Jätteiden hyötykäyttö lisääntyi Mustankorkealla
Raportoitu
Energia
EN3 Välitön energian kulutus s. 39 Voima- ja lämpölaitokset vahvasti omavaraisia Raportoitu
EN4 Välillinen energian kulutus s. 39 Voima- ja lämpölaitokset vahvasti omavaraisia s. 40 Vapon sähkökauppa erustuu omaan tuotantoon
Raportoitu
Vesi
EN5 Veden kulutus Ei raportoitu Tietoa ei ole raportoitu vuodelta 2005
Luonnon monimuotoisuus
EN6-EN7 Omistetut ja hallinnoidut alueet luon-non monimuotoisuuden kannalta rikkailla alue-illa sekä vaikutus luonnon monimuotoisuuteen
s. 35 Turvetta tuotettiin noin 46 000 hehtaarilla Raportoitu
Päästöt ilmaan ja vesistöihin, jätteet
EN8 Kasvihuonekaasujen päästöt s. 41 Vapo Oy:n voima- ja lämpölaitosten päästöt Osittain Kasvihuonekaasujen päästöistä onraportoitu hiilidioksidipäästöt
EN9 Otsonikatoa aiheuttavien aineiden käyttö ja päästöt
Ei raportoitu Ei olennainen ympäristönäkökohta Vapon toiminnassa
EN10 Päästöt ilmaan s. 41 Vapo Oy:n voima- ja lämpölaitosten päästöt Raportoitu
EN11 Jätteet s. 46 Oman toiminnan jätteiden määrää selvitettiin Raportoitu
EN12 Päästöt vesistöihin s. 30-31 Vapo-konsernin turvetuotannon vesistökuormitus Raportoitu
65 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
EN13 Kemikaali-, öljy- ja muut vuodot ympäristöön
s. 45 Sahoille uusia ympäristölupia s. 48 Vapo toimii lupaehtojen mukaisesti
Raportoitu
Tuotteet ja palvelut
EN14 Tuotteiden ja palvelujenympäristövaikutukset
s. 21-22 Uutta teknologiaa ja toiminnan kehittämistä; s. 40 Vapon sähkökauppa perustuu omaan tuotantoon
Raportoitu
EN15 Tuotteiden kierrätettävyys Ei raportoitu Ei olennainen ympäristönäkökohta Vapon toiminnassa
Määräystenmukaisuus
EN16 Määräystenmukaisuus s. 40 Päästöluvat ja päästöoikeudet; s. 48 Vapo toimii lupaehtojen mukaisesti
Raportoitu
Kuljetukset
EN 34 Kuljetusten ympäristövaikutukset s. 47 Kuljetuksien hiilidioksidipäästöt vähenivät Raportoitu
Muut
EN35 Ympäristökustannukset s. 50 Ympäristökustannukset kasvoivat
Sosiaalinen vastuu
Työntekijät ja työskentelyolosuhteet
Työntekijät
LA1 Työvoima s. 55-56 Suomen ulkopuolisen henkilöstön osuus kasvaa Raportoitu
LA2 Uudet työpaikat ja vaihtuvuus s. 58 Työsuhteet ovat pitkiä ja vaihtuvuus vähäistä Raportoitu
Työntekijöiden ja työnantajan väliset suhteet
LA3 Järjestäytymisaste Ei raportoitu Tietoa ei ole raportoitu vuodelta 2005
LA4 Uudelleenjärjestelytilanteet s. 55 Suomen ulkopuolisen henkilöstön osuus kasvaa Raportoitu
Työterveys ja turvallisuus
LA5 Työtapaturmien ja ammattisairauksien kirjaamiskäytäntö
Ei raportoitu Vapo hoitaa työterveys- ja turvallisuusasiat kunkin maan lakien ja asiaa koskevien sopimus-ten mukaisesti. GRI-ohjeiston tarkoittama ver-tailu ILO:n suosittelemiin käytäntöihin puuttuu.
LA6 Työsuojelutoimikunnat s. 60 Sairauspoissaolot ja työtapaturmat vähenivät Raportoitu
LA7 Tapaturmat, poissaolot ja kuolemantapaukset s. 60 Sairauspoissaolot ja työtapaturmat vähenivät Raportoitu
LA8 HIV/AIDS -ohjelmat Ei raportoitu Henkilöstön työterveyshuolto ja muu työpaikkaterveyden huolto järjestetty Vapon yksiköissä, ei erillistä ohjelmaan HIV/AIDS:iin liittyen
Koulutus
LA9 Koulutus s. 62 Henkilöstötutkimus tarjosi pohjaa kehittämiselle Raportoitu
Monimuotoisuus ja mahdollisuudet
LA10 Tasa-arvopolitiikka ja -ohjelma s. 59 Tasa-arvosuunnitelma päivitettiin Raportoitu
LA11 Ylin johto s. 55 Suomen ulkopuolisen henkilöstön osuus kasvaa Raportoitu
Ihmisoikeudet
HR1-HR7 Ihmisoikeuksien kunnioittaminen s. 7 Hallinto ja johtaminen; s. 59 Tasa-arvosuunnitelma päivitettiin
Osittain Vapo-konsernin yhteiskuntavastuuperiaat-teet ja tasa-arvosuunnitelma sisältävät myös ihmisoikeuksien kunnioittamiseen liittyviä toimintaperiaatteita.
Yhteiskunta
Lähiyhteisöt
SO1 Paikallisyhteisövaikutuksiakoskevat periaatteet
s. 7 Hallinto ja johtaminen Osittain Vapo-konsernin yhteiskuntavastuuperiaat-teet sisältävät paikallis-yhteisövuorovaiku-tukseen liittyviä toimintaperiaatteita.
Lahjonta ja lahjusten vastaanotto
SO2 Lahjontaa ja lahjustenvastaanottoa koskevat periaatteet
s. 7 Hallinto ja johtaminen Osittain Vapo-konsernin yhteiskuntavastuuperiaat-teet sisältävät liike-toimintaa koskevia toimintaperiaatteita
Poliittinen vaikuttaminen ja tuet
SO3 Poliittista vaikuttamista ja lahjoituksia koskevat periaatteet
s. 9-10 Sidosyhmäyhteistyö on monipuolista yhteydenpitoa
Raportoitu
Tuotevastuu
Asiakkaiden terveys ja turvallisuus
PR1 Tuotteiden ja palveluiden käytön aikaisia ter-veys- ja turvallisuusvaikutuksia koskevat periaatteet
Ei raportoitu Tietoa ei ole raportoitu vuodelta 2005
Tuotteet ja palvelut
PR2 Tuoteinformaatio ja -merkinnät Ei raportoitu Tietoa ei ole raportoitu vuodelta 2005
Yksityisyyden suoja
PR3 Kuluttajien yksityisyyden suojan kunnioit-tamista koskevat periaatteet
Ei raportoitu Tietoa ei ole raportoitu vuodelta 2005
Raportoitu GRI-ohjeiston mukaisesti Raportoitu
Osittain raportoitu Osittain
Ei raportoitu Ei raportoitu
66 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2005
VAPO OY
Konsernihallinto ja toimialajohto
PL 22, 40101 Jyväskylä
puh. (014) 623 623
fax (014) 623 5601
www.vapo.fi
ulevaisuus on yhä enemmän uusiutuvien
energialähteiden varassa. Ihmiskunta käyt-
tää nyt energiaa enemmän kuin koskaan.
Samalla tarve luonnon suojelemiseen ja
kestävään hyödyntämiseen on suurempi kuin
koskaan. Siksi biopolttoaineissa, biosähkössä ja
-lämmössä sekä jätteenkäsittelyssä ja sen
teknologiassa on tulevaisuus.
Lisätietoja antaa:
Pirkko Selin, ympäristöjohtaja
puh. (014) 623 5752, 0400 537 754
T