ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2006...6 vapo oy:n ympäristö- ja...

1 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006

Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraporttivuodelta 2006


Oheisjuttuja

SisältöAvaintunnusluvut ................................................................ 3

Toimitusjohtajan katsaus ................................................... 4Paikallisuus ja ympäristövastuullisuus kehityksen veturina .............................. 4

Vapo-konserni ..................................................................... 5Vapo tyydyttää kasvavia bioenergiatarpeita .................................................... 5Organisaatiota muutettiin asiakaslähtöisemmäksi ........................................... 5Kansainvälistyvä, mutta paikallinen ................................................................. 6

Hallinto ja johtaminen ....................................................... 7Yhteiskuntavastuu näkyy arkipäivän työssä ..................................................... 7Toimintajärjestelmät ohjaavat suurinta osaa toiminnasta ............................... 8Sidosryhmiä on paljon .................................................................................... 9Sponsoroinnin painopisteenä nuoret ja liikunta ............................................ 9

Talous................................................................................. 12Asiakaslähtöisyys ohjaa toimintaa ..................................................................... 13Taloudelliset vaikutukset tuntuvat paikallisesti .............................................. 14Paikallisia hankintoja ..................................................................................... 15Tuotteista suuri osa käytettiin lähellä ............................................................ 15Päästökauppa ja varautuminen päästökauppajaksoon 2008-2012 ............... 17Pelletin merkitys kasvaa ................................................................................. 18Suurin rahavirta paikallisista ostoista ja palveluista ....................................... 20Yhteiskunta tuki pellettihankkeita ja peltoenergian tuotantoa ...................... 21Tutkimustoimintaa liiketoiminnan edistämiseksi ........................................... 22

Uuden turvetuotantomenetelmän kehittäminen jatkui ....................... 22Biopolttonesteitä turpeesta, puusta ja peltoenergiasta ........................ 22Pelletin kehitysohjelma käynnistyi ........................................................ 23Lisää bioenergiaa metsäteollisuuden lietteistä ja kuorista ................... 23Pirkan Voiman valmistelu jatkui ........................................................... 23

Ympäristö .......................................................................... 24Ympäristövastuullisuus ja Vapon ilmasto-ohjelma kehityksen suuntana ........... 25Vapo toimii vastuullisesti ympäristön huomioiden ........................................ 26Vapon ympäristöpolitiikka ............................................................................. 28Turvealan ympäristöasioiden kehittäminen jatkui ......................................... 28Turvetuotannon ympäristövaikutukset tunnetaan ja hallitaan ...................... 30

Vesienkäsittely tuottaa tulosta .............................................................. 32Turveteollisuuden osuus kokonaiskuormituksesta on vähäinen ........... 35Viranomaiset velvoittamat tarkkailemaan vaikutuksia .......................... 35Turvetuotantoala oli yli 60 000 hehtaaria ........................................... 36Maatalousturpeen käyttö sitoo ravinnehuuhtoumia ............................ 36Jälkikäyttöön vapautunut lähes 23 000 hehtaaria maapohjaa ............ 37Ruokohelven sopimusviljely kasvaa ...................................................... 38

Voima- ja lämpölaitosten määrä kasvoi ......................................................... 39Paikallisten polttoaineiden käyttö vahvisti omavaraisuutta .................. 39Päästöluvat ja päästöoikeudet .............................................................. 42Vapon sähkökauppa perustuu omaan tuotantoon .............................. 42

Biojätteitä ja lietteitä hyötykäyttöön ............................................................. 43Jätteiden hyötykäyttö tehostui Mustankorkeassa ................................. 44

Sahojen ympäristövaikutuksia selvitettiin ...................................................... 45Oman toiminnan jätteiden määrä ................................................................. 46Kuljetukset lisääntyivät .................................................................................. 47Suurin osa lupahakemuksista koski turvetuotantoa ...................................... 48Vapon toiminta oli lupaehtojen mukaista ..................................................... 48Valtaosa ympäristökustannuksista syntyi vesiensuojelusta ............................ 49Ympäristöasiat työllistivät montaa ammattikuntaa ....................................... 50

Henkilöstö ......................................................................... 51Välineitä strategian toteuttamiseen ................................................................... 52Asiakaslähtöisyys, kansainvälisyys, kumppanuus ........................................... 53Henkilöstöpolitiikan linjat .............................................................................. 53Baltian henkilöstön osuus kasvoi ................................................................... 55Yhteistyötä tiivistetään turvetuotannon yrittäjien kanssa .............................. 58Pitkät työsuhteet arvossa ............................................................................... 60Tapaturmat ja sairauspoissaolot hallinnassa .................................................. 60Yhteistoiminta ja henkilöstön edustus sovitettiin uuteen organisaatioon ..... 61Matriisiorganisaatioon siirtyminen ohjasi henkilöstön kehitystä ................... 61Vapo Akatemia aloittaa .................................................................................. 62

Raportointiperiaatteet ..................................................... 64GRI-vertailu ....................................................................... 65

Jyväskylän yliopisto kokoaa Vapon

turvehistoriaa ...................................................... 7

Vapo lisää yhteistyötä WWF:n kanssa ............... 10

Breikkaajat Hankasalmen sahalla ...................... 10

Kummikoululaiset kuvittivat yhteiskunta-

vastuuraporttia ................................................. 11

Råsjö Torvista tuli Neova .................................. 17

Turvetta ja energiapuuta Venäjällä ................... 19

Ilomantsin pellettitehdas ja voimalaitos

– maakunnallinen rakennuskohde .................... 21

Vapon vuoden 2006 ympäristöpalkinto

Sakari Jaaralle Ouluun ...................................... 27

Mauno Rönkkömäki:

Innovatiivisuus on turvetuotannon elinehto .... 29

Soiden synty ja turpeen muodostuminen

Suomessa .......................................................... 31

Tehostunut vesiensuojelu puolitti

turvetuotannon ravinnekuormituksen .............. 33

Höyryä, lämpöä, sähköä ja pellettejä

Haapavedeltä .................................................... 41

Vapon maalle Leivonmäelle perustettiin

suojelualue ....................................................... 48

Sähköasiakkaita palvellaan Forssasta, logistiikka

ja vähittäismyynti hoidetaan Seinäjoelta .......... 54

Niklas Engström myy pellettiä Ruotsissa .......... 57

Turvetuotannon yhteisyritys tehosti toimintaa

Haapavedellä .................................................... 59

Huoli turvealasta vei vapolaiset eduskuntaan .. 61

Meidän tie jalkautui Latviaan ........................... 63


Avaintunnusluvut2004 2005 2006

FAS IFRS IFRS

Talous (miljoonaa euroa)Liikevaihto 526,8 523,9 600,9Liikevoitto 27,6 23,5 53,8Sijoitetun pääoman tuotto % 6,5 5,2 10,8Omavaraisuusaste % 54,4 48,6 47,3Bruttoinvestoinnit 44,9 77,9 69,1T&K-kustannukset 2,7 4,3 4,5Ostot ja palvelut yhteensä 404 405 442,7Henkilöstökulut 62,0 63,4 68,3Osingot 11,5 11,5 17,0Verot 6,0 5,6 13,2

YmpäristöYmpäristöjärjestelmien sertifiointiaste (%) 83,3 81,8* 77,8Käytetyn raaka-aineen alkuperäsertifiointienkattavuus (%) puutavara/pelletti 65 70/90 93,6/98,5Päästökaupan piiriin kuuluvat hiilidioksidipäästöt

t CO2 t/v - 312 553 325 603

Energiantuotannon ominaispäästötvoimalaitokset/lämpökeskukset

- Hiilidioksidi (t CO2 /MJ)** 99,6/108,5 100,8/104,3 85,7/90,6

- NOx (mg/MJ) 116,1/159,5 107,4/156,4 178,4/165

- SO2 (mg/MJ) 246,2/147,8 208,6/143,3 167,6/157,4

- Hiukkaset (mg/MJ) 20,0/186,1 17,2/184,6 55,1/183,5

Hyötysuhde (%) voimalaitokset/lämpölaitokset 76 81 80/84,4

Energiaomavaraisuus (%)

voimalaitokset/lämpölaitokset - 76/92 67,3/67,8

Konsernin turvetuotantopinta-ala - - 60 820

Turvetuotannon ominaiskuormitus Suomi/Kekkilä

- Typpi (kg/ha) 9,65 8,08 8,81/13,37

- Fosfori (kg/ha) 0,33 0,32 0,30/0,34

- Kiintoaine (kg/ha) 51,7 55,1 39,7/65,1

Ympäristöinvestoinnit (milj. euroa) 3,0 2,8 4,7

Ympäristökulut 8,1 7,7 7,7

Ympäristötyöllistävyys (henkilötyövuosi) 63 65 48,5

HenkilöstöHenkilöstö keskimäärin 1 814 1 734 1 891

Koulutusmenot (milj. euroa) 0,40 0,45 0,32

Keskimääräiset koulutuskustannukset(€/hlö) 221 259 169

Työtapaturmia konsernissa, kpl 109 99 79

Sairauspoissaolot konsernissa (vrk/henkilö) 8,7 8,1 10,7

Naisten osuus henkilöstöstä % 20 21,2 21,6

Työterveyshuollon kustannukset (€/hlö) 165 173 319

Eläköitymisikä 62 63,2 63

* järjestelmiä on yhdistelty vuoden 2005 aikana

** sisältää Biokraft Oy:n ja kaiken polttoainekäytön ominaiskertoimilla laskettuna


Paikallisuus ja ympäristövastuullisuuskehityksen veturina

V

Toimitusjohtajan katsaus

apon strategiassa todetaan, että tavoitteenam-

me on kehittyä Itämeren alueella johtavaksi ja

kannattavimmaksi pelletin ja muiden biopolttoainei-

den toimittajaksi sekä merkittäväksi paikallisen läm-

mön ja sähkön tuottajaksi. Toimimme paikallisesti jo

nyt, mutta haluamme vahvistaa tätä puolta toimin-

nastamme edelleen.

Käytämme paikallisia luonnonvaroja ennen kaikkea

paikallisten tarpeiden tyydyttämiseen. Työllistämme

ihmisiä paikallisesti sekä ostamme ja käytämme run-

saasti paikallisia palveluja. Paikallisia osaajia hyödyttä-

vät erityisesti urakointityöt, kuten kunnostus, tuotanto

ja kuljetukset, mutta myös tutkimus ja suunnittelu,

ympäristökonsultointi sekä viestinnän ja markkinoin-

nin palvelut. Liikevaihdosta paikalliset ostot ja palve-

lut muodostavat jopa 74 prosenttia.

Paikallisen energiahuollon merkitys on kasvanut ja

energiaomavaraisuuden heikkenemisuhka on tiedos-

tettu EU:ssa. Vapo haluaa toimia jatkossakin siten,

että paikallisten energiavarojen käyttö lisääntyy ja

monipuolistuu. Itämeren alueella tähän tarvitaan jat-

kossakin turvetta. Mielenkiintoa turvevarojen hyödyn-

tämistä kohtaan lisää EU:n liikennepolttonesteille aset-

tama tavoite 5,75 prosentin biopolttoaineosuudesta

vuoteen 2010 mennessä.

On merkittävää, että kansainvälinen ilmastopaneeli

(IPCC eli Intergovernmental Panel on Climate Chan-

ge) teki turpeen energiakäytölle tärkeän päätöksen

huhtikuussa 2006. Siinä muutettiin turpeen luokitte-

lua vuonna 2006 valmistuneisiin IPCC:n ohjeisiin. Tur-

ve sai oman luokkansa ”Peat”, joka sijoittuu luokkien

”Biomass” ja ”Other fossil fuels” väliin. Polton päästö-

kertoimiin EU:n päästökaupassa uusi luokittelu ei tuo-

nut vielä muutosta. Turpeen energiakäytön turvaami-

sessa tarvitaankin valtioiden, poliittisten päättäjien ja

sidosryhmien päätöksiä ja toimenpiteitä, jotta turpeen

käyttö on mahdollista sekä energiahuollossa että lii-

kennepolttonesteenä.

Suomessa tuli 1.5.2007 voimaan uutta lainsäädän-

töä energiaturpeen ja sillä tuotetun sähkön toimitus-

varmuuden turvaamisesta. Lakimuutoksilla paranne-

taan olennaisesti huoltovarmuutta lämmön- ja säh-

köntuotannossa. Lakimuutoksista toinen koskee ener-

giaturpeen turvavarastointia ja toinen energiaturpees-

ta lauhdutusvoimalaitoksissa tuotetun sähkön syöttö-

tariffijärjestelmää.

Turvavarastolain mukaan Suomeen luodaan tur-

peen lisävarastoja, joiden ylläpidosta Huoltovarmuus-

keskus maksaa korvauksen. Sopimuspohjainen järjes-

telmä koskee runsasta 20 suurinta turvetuottajaa ja

enimmillään 12 miljoonaa kuutiometriä polttoturvet-

ta. Syöttötariffijärjestelmässä energiaturvetta käyttä-

välle lauhdesähkön tuotannolle maksetaan vuoden

2010 loppuun saakka lisähintaa, jolla varmistetaan

kyseisen sähkön kilpailukykyisyys fossiilisiin tuontipolt-

toaineisiin, kuten kivihiileen ja polttoöljyyn verrattu-

na. Järjestelmä rahoitetaan maksulla, jonka kantaver-

konhaltija kerää sähkön kuluttajilta. Järjestelmä koskee

vain suuria, yli 120 MW:n kokoisia laitoksia, joiden

pääasiallinen polttoaine on turve.

Jatkossa energiahuoltoon tarvitaan monipuolisuut-

ta. Sen kehittämisessä Vapo on voimakkaasti mukana.

Samalla on hoidettava vastuumme ympäristöstä ja

sen huomioimisesta jo riittävän varhaisessa vaiheessa

hankkeita suunniteltaessa. Vapon oman ilmasto-ohjel-

man avulla olemme itse sitoutuneet kehittämään mo-

nipuolista ja ympäristövastuullista energiahuoltoa tu-

levien vuosikymmenten tarpeisiin. Tässä yhteiskunta-

vastuuraportissa kerromme asiakkaillemme, omistajil-

lemme sekä eri sidosryhmille Vapon toiminasta ja sen

vaikutuksista.

Matti Hilli,

toimitusjohtaja


Vapo-konserni

Vapo tyydyttää kasvaviabioenergiatarpeita

Vapo on määritellyt missiokseen tyydyttää kasvavia

bioenergiatarpeita. Sen strategiana on olla Itämeren

alueella johtava ja kannattavin pelletin ja muiden bio-

polttoaineiden toimittaja sekä merkittävä paikallisen

lämmön ja sähkön tuottaja Suomessa, Ruotsissa ja

Virossa.

Vapo on Itämeren alueen johtava bioenergiayhtiö,

jonka tavoitteena on säilyttää turpeen energiakäyttö

Suomessa vähintään nykytasolla. Ruotsissa ja Baltiassa

turpeen energiakäyttö kasvaa. Pelleteissä ja muissa

biopolttoaineissa Vapo laajenee Itämeren alueella.

Vapo laajentaa myös omiin polttoaineisiin perustu-

vaa paikallista lämmön ja sähkön tuotantoa. Ympäris-

töliiketoiminnassa Vapo keskittyy kasvualustoihin ja

kasvuturveraaka-aineen toimittamiseen Itämeren alu-

eella.

Vapon arvoja ovat aito halu kehittää ja kehittyä,

ihmisen arvostus, vastuullisuus, asiakaslähtöisyys ja

tuloksellinen toiminta. Vapo uudisti strategiaansa vuo-

den 2006 aikana.

Organisaatiota muutettiinasiakaslähtöisemmäksi

Vapo-konsernissa otettiin 1.7.2006 käyttöön uusi or-

ganisaatio. Se jakautuu neljään liiketoiminta-aluee-

seen, jotka ovat Paikalliset polttoaineet, Lämpö ja

sähkö, Pelletti sekä Ympäristö. Tytäryhtiö Vapo Timber

Oy jalostaa puuta ja Kekkilä Oyj tarjoaa asiakkailleen

kannattavan kasvun ratkaisuja kotiin, puutarhaan ja

viherympäristöön.

Uusi organisaatio merkitsee siirtymistä tytäryhtiö-

mallista matriisityyppiseen konsernimalliin. Siihen liit-

tyi tuotannon ja logistiikan keskittäminen yhteisen

johdon alle koko konsernia palveleviksi tukitoimin-

noiksi. Konsernihallinnon muodostavat talous, infor-

maatioteknologia sekä human resources. Muita koko

konsernia palvelevia toimintoja ovat lakiasiat, viestintä

ja liiketoiminnan kehitys.

Vapo Paikalliset polttoaineet tyydyttää kasvavaa pai-

kallisten biopolttoaineiden tarvetta Itämeren alueella.

Se on Itämeren alueen suurin biopolttoaineiden toi-

mittaja ja maailman suurin turvetuottaja. Liiketoimin-

ta-alueen päätuotteet ovat voima- ja lämpölaitosten

paikalliset biopolttoaineet: jyrsinturve, palaturve, puu-

polttoaineet ja peltoenergia.

Vapo Pelletti on johtava pelletintoimittaja Euroopas-

sa. Se on markkinajohtaja pohjoismaisilla kuluttaja-

markkinoilla ja merkittävä perustoimittaja eurooppa-

laisille voimalaitoksille. Liiketoiminta-alueen tuotevali-

koimaan kuuluvat puu-, turve- ja seospelletit, joita

toimitetaan eri käyttötarkoituksiin ulottuen voimalai-

toksista omakotitalojen lämmitykseen.

Vapo Lämpö ja sähkö tarjoaa asiakkailleen paikallisil-

la biopolttoaineilla tuotettua lämpöä ja sähköä Suo-

messa ja Itämeren alueella. Tuulisähköä Vapo tuottaa

Kuivaniemen tuulipuistossa. Vapolla ja sen tytäryhti-

öillä oli vuoden 2006 lopussa yhteensä 11 voimalai-

tosta. Lämpölaitoksia oli tuotantokäytössä 32, pelletti-

lämpökohteita 30 ja Kuivaniemen tuulipuistossa 8

tuulivoimalaa.

Vapo Ympäristö tarjoaa asiakkailleen kasvuvoimaa ja

ratkaisuja ympäristöhaasteisiin korkealaatuisilla ympä-

ristöturpeilla, multatuotteilla sekä jätteenkäsittelypal-

veluilla, jotka koostuvat biojätteiden ja lietteiden

kompostoinnista sekä alueellisesta jätteenkäsittelystä,

jota edustaa Vapon ja neljän kunnan omistama Mus-

tankorkea Oy Jyväskylän seudulla.


Vapo-konsernin liiketoiminta-alue kattaa Itämeren

alueen. Konsernin palveluksessa oli vuonna 2006 kes-

kimäärin 1 891 henkilöä (1 734). Vapo Oy:n osakkeis-

ta Suomen valtio omistaa 50,1 prosenttia ja Metsäliit-

to Osuuskunta 49,9 prosenttia.

Kansainvälistyvä,mutta paikallinen

Yhteiskuntavastuu on Vapon omien arvojen ja tavoit-

teiden, lainsäädännön sekä asiakkaiden ja muiden si-

dosryhmien odotusten mukaista toimintaa. Vapo ha-

luaa olla vastuullinen kumppani asiakkailleen, pitää

oman luonnonvarojen käytön tason kestävänä, tun-

nistaa turvetuotannosta, energian tuottamisesta ja

muista liiketoimista syntyvät vesistö- ja ilmapäästöt

sekä kehittää niiden hallintaa jatkuvan parantamisen

periaatteella.

Vapo on useissa Itämeren alueen maissa toimiva

konserni, mutta samalla toimipaikallaan paikallinen

kumppani asiakkaille ja sidosryhmille. Suomessa Vapo-

konsernilla on toimintaa yli 200 kunnassa. Näihin

kuntiin palautuu kiinteistöveroja sekä palkkatuloja ja

yrittäjien verotuloja yhteisöverojärjestelmän jakope-

rusteilla. Lisäksi Vapo toimii Ruotsissa, Virossa, Latvias-

sa, Venäjällä, Puolassa ja Tanskassa yhteensä noin 100

kunnassa. Vapo toimii sekä kaupungeissa että haja-

asutusalueilla.

Vapon ympäristöturpeille, lämmityspolttoaineille ja

Vapo Kotimainen -sähkölle Suomalaisen Työn Liitto

on myöntänyt Suomessa rekisteröidyn Avainlippu-

tunnusmerkin. Avainlippu-tunnus kertoo tuotteen tai

palvelun kotimaisesta alkuperästä Suomessa. Tunnuk-

sen saamisen perusteena on tuotteen valmistusmaa ja

kotimaisuusaste, jonka pitää olla tuotteen koko tuo-

tannon osalta vähintään 50 prosenttia. Lisäksi Vapo

Luonnollinen -sähkölle on myönnetty oikeus käyttää

vihreää avainlipputunnusta, joka osoittaa sähkön ole-

van alkuperätaattua (RECS tai RES-E) kotimaista tuuli-

ja biosähköä.

Oman henkilöstön lisäksi Vapo tarjoaa työtä suu-

relle määrälle yrittäjiä esimerkiksi turpeen ja biopolt-

toaineiden tuotannossa ja kuljetuksissa sekä jätehuol-

lossa. Vapo-konsernin toiminnan muita yhteiskunnalli-

sia vaikutuksia ovat investoinnit toiminta-alueille ja

paikallisilta toimijoilta tehdyt hankinnat.

Koska Vapo tuottaa, toimittaa ja käyttää paikallisia

biopolttoaineita, toiminta edistää energiahuollon

omavaraisuuden ylläpitoa ja kehittämistä. Kestävän

kehityksen mukaista toimintaa on myös jätehuollon

kokonaishallinta ja siihen liittyvä asiakkaiden elinym-

päristön tilan parantaminen.

Turpeen osuus energiankulutuksesta kasvoi Suo-

messa kuuteen prosenttiin vuonna 2006. Ruotsissa

osuus oli vajaa yksi prosenttia ja Virossa vähän yli yksi

prosentti.

Tilastokeskuksen mukaan Vapon markkinaosuus

energiaturvemarkkinoista Suomessa oli noin 75 pro-

senttia. Markkinaosuus vaihtelee vuosittain säätilojen

ja energiamarkkinoiden mukaan 60–75 prosentin vä-

lillä. Turvetuottajia Suomessa on yhteensä yli 300.

Ruotsissa ja Virossa Vapon tytäryhtiöiden markkina-

osuus on noin puolet turveliiketoiminnasta. Vapo ot-

taa markkina-asemansa huomioon toiminnassaan kil-

pailuoikeuden edellyttämällä tavalla.

Vuonna 2006 Vapo-konserni toimitti asiakkailleen

puupolttoaineita, haketta ja sivutuotteita, yhteensä

5,9 TWh (5,1). Suomen osuus oli 3,5 TWh (2,9) ja

Ruotsin 1,3 TWh (1,2).

Vapon liiketoimintaan kuuluvien tuotteiden laadun-

valvonta on vahvasti lainsäädännön, standardien tai

käyttäjien ja tuottajien välisten sopimusten ohjaamaa.

Laadun varmistusta tehtiin ENAS Oy:ssä. Laadunval-

vontaan liittyvässä näytteenotossa noudatetaan asiak-

kaan kanssa sovittuja ja yleensä sopimuksiin kirjattuja

pelisääntöjä.

Vapo Timber Oy on Euroopan suurimpien sahateolli-

suusyritysten joukossa. Neljän Suomessa sijaitsevan

sahan kapasiteetti on 750 000 kuutiometriä sahatava-

raa ja jalosteita vuodessa. Tuotannosta 70 prosenttia

viedään.

Kekkilä Oyj tarjoaa asiakkailleen kannattavan kasvun

ratkaisuja kotiin, puutarhaan ja viherympäristöön.

Kasvihuoneviljelijöille Kekkilä toimittaa hyvälaatuisia,

lisäarvoa tuottavia tuoteratkaisuja.


Hallinto ja johtaminen

V


apossa johtaminen perustuu lakeihin, hyviin

hallintoperiaatteisiin (Corporate Governance),

vastuullisen talouden periaatteiden noudattamiseen ja

selkeään riskienhallintaan. Toiminnan perustana on

asiakkaiden ja omistajien tarpeita toteuttava terve ta-

lous, yhteiskunta- ja ympäristövelvoitteiden hoitami-

nen, kestävä luonnonvarojen käyttö sekä sosiaalinen

vastuu henkilöstöstä, alihankkijoista ja muista sidos-

ryhmistä.

Yhteiskuntavastuu näkyyarkipäivän työssä

Vapo-konsernin yhteiskuntavastuuperiaatteet on vah-

vistettu Vapon hallituksessa vuonna 2003. Päätöksen-

tekoa ohjaavat vastuullisen yrityksen periaatteet ja

konsernipolitiikat. Vapon yhteiskuntavastuu ilmenee jo

vahvistetuista sekä valmisteilla olevista konsernipolitii-

koista ja niiden mukaisesta toiminnasta.

Toiminnassa otetaan huomioon Vapo-konsernin

maantieteellisen laajenemisen seuraukset. Työskente-

lytavat kunnioittavat eri maiden toimintakulttuureja,

vaikka lähtökohtana on suomalainen tapa toimia. Eri

maissa toimittaessa periaatteena on perehtyä paikalli-

siin olosuhteisiin, ottaa ne huomioon ja sovittaa yh-

teen Vapon yrityskulttuurin kanssa.

Vapossa on toiminut vuodesta 2004 saakka Viestintä-

ja yhteiskuntavastuujohtoryhmä, joka käsittelee konser-

nin aihepiirin asioita säännöllisesti. Se kokoontui kuusi

kertaa vuonna 2006.

Yhteiskuntavastuu näkyy arkipäivän työssä seuraavasti:

Hyväksytyt arvot ohjaavat toimintaamme.

Analysoimme ja arvioimme yrityksemme

strategian sekä sen toteuttamiseen liittyvät

menettelytapamme säännöllisesti.

Tuotteidemme ja toimintamme laatu varmistetaan

toimintajärjestelmien avulla.

Tunnistamme toiminnassamme keskeisten

sidosryhmiemme tarpeet.

Toimintamme perustuu avoimeen

vuorovaikutukseen eri sidosryhmien kanssa.

Toimimme paikallisena liikekumppanina eri maissa.

Tunnistamme sekä otamme toiminnassamme huo-

mioon sijaintimaan kulttuurin ja toimintaympäristön.

Edistämme henkilöstömme ja alihankkijoidemme

hyvinvointia sekä tasa-arvoa.

Varmistamme omistajille pitkäjänteisen yhtiön

arvon kohoamisen.

Toimimme omistajiemme hyväksymien henkilöstö-

ja ympäristöpolitiikan periaatteiden mukaisesti.

Lisätietoja Vapon arvoista löytyy osoitteesta www.vapo.fi.

Jyväskylän yliopisto kokoaa Vapon turvehistoriaa

Jyväskylän yliopiston historian- ja etnologian lai-

tos on aloittanut Vapon turveteollisuuden historia-

tietojen kokoamisen. Työtä ohjaavat professori Jari

Ojala sekä professori Pirjo Korkiakangas.

Tarkoitus on koota asioita, jotka ovat olleet mer-

kityksellisiä Vapon turveteollisuuden käynnistymi-

sen, hallinnon ja henkilöstön, kone- ja teknologia-

kehityksen, tutkimustoiminnan, kansainvälistymi-

sen, turvevarojen käytön ja ympäristönsuojelun

osalta. Tietojen keruu tehdään oppilastyönä, ja sii-

hen kuuluu useiden Vapon turvetuotannossa työn-

sä tehneiden haastattelu. Haastattelut tallennetaan

Keski-Suomen muistiarkistoon.

Haastattelut käynnistetiin helmikuussa 2007.

Syksyllä on tarkoitus järjestää seminaari, jossa opis-

kelijat esittelevät kokoamiaan tietoja. Aineistoa on

tarkoitus hyödyntää myöhemmin muun muassa

Vapo-konsernin historiikin laadinnassa.Vaposta tuli turvetuottaja 1970-luvulla. Aluksi käy-tettiin Neuvostoliitosta hankittuja telakoneita.


Toimintajärjestelmät Vapossa vuonna 2006

Kohde Järjestelmä Standardi Valmistunut Sertifioitu

Vapo Paikalliset polttoaineet/Suomi, Laatu ISO 9001 1996 2006

biopolttoaineiden myynti, tuotanto Ympäristö ISO 14001 1998 2006ja toimitus

Neova AB, turvetuotanto Laatu ISO 9001 1998 1998

Ympäristö ISO 14001 2000 2005

Neova AB: Forsnäsin pellettitehdas Ympäristö ISO 14001 2002 2002

Neova AB, Vaggerydin pellettitehdas Ympäristö ISO 14001 2004 2004

Vapo Ympäristö: kompostointi Laatu ISO 9001:2000 2002 2002

Ympäristö ISO 14001:2004 2002 2002

Mustankorkea Oy Laatu ISO 9001:2000 2002 2002

Ympäristö ISO 14001:2004 2002 2002

EMAS EU-asetus 761/2001 2004 2004

Vapo Timber Oy* Puun alkuperäketju PEFC COC: 2004 2000 2000

PEFC LOGO USE: 2004

Laatu ISO 9001:2000 1992 1992

Ympäristö ISO 14001:2004 1998 1998

Työterveys ja turvallisuus OHSAS 18001 2000 2000

Kekkilä Oyj, Suomen toiminnot Laatu ISO 9001:2000 2000 2001

Ympäristö ISO 14001:2004 2000 2001

Hasselfors Garden AB Laatu ISO 9001 1998 1998

*Peuravuonon sahaa koskee vain puun alkuperäketju, Nurmeksen sahalla ei ole työterveys- ja turvallisuusjärjestelmää.

FIN-000049

Toimintajärjestelmät ohjaavatsuurinta osaa toiminnasta

Sertifioidut toimintajärjestelmät – ISO 9001:2000 laa-

tujärjestelmä ja ISO 14001 ympäristöjärjestelmä –

ovat Vapossa laajasti käytössä. Eri toimialoilla toimin-

tajärjestelmiin laaditut ohjeet ja prosessikaaviot ohjaa-

vat työtä ja kuvaavat vastuut. Sertifioitujen järjestelmi-

en kattavuus toiminnasta vuonna 2006 oli 77,8 pro-

senttia (82). Vapo Timber Oy:n hallintajärjestelmässä

on mukana myös hallinto.

Yhteisesti valitut mittarit seuraavat asetettujen ta-

voitteiden toteutumista. Niiden avulla havaitaan kehi-

tystarpeet sekä varaudutaan riskien hallintaan. Ympä-

ristötavoitteiden toteutuminen sekä ympäristöpolitii-

kan seuranta ja poikkeamat tarkastetaan sisäisten ja

ulkoisten katselmusten sekä johdolle tehtävän rapor-

toinnin avulla.

Pellettiliiketoiminnalla ja peltoenergian tuotannolla

ei ole vielä valmista toimintajärjestelmää. Mustankor-

kea Oy:n tiedot perustuvat EMAS-järjestelmän mukai-

siin ympäristötietoihin, joiden oikeellisuus on toden-

nettu ulkopuolisen tahon toimesta. Vuonna 2006

päästökauppajärjestelmän piirissä olevien voimalaitos-

ten päästöjen osalta tehtiin akkreditoidut auditoinnit.

Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksessa on käy-tössä EMAS-ympäristönhallintajärjestelmä.


Sidosryhmiä on paljon

Vapo-konsernin tärkeimmät sidosryhmät ovat:

omistajat

asiakkaat

viranomaiset, ministeriöt

oma henkilöstö eri maissa

yrittäjät ja alihankkijat

ammattiyhdistysliike

suonvuokraajat

metsänomistajat

luottolaitokset, rahoitusmarkkinat

vakuutusyhtiöt

muut yritykset

media

kansalaisjärjestöt

ympäristöjärjestöt

opiskelijat

päättäjät, poliitikot

naapurit, lähipiiri

veronmaksajat

tutkimuslaitokset ja yliopistot

Vapo on selvittänyt eri sidosryhmiensä odotuksia

yhtiötä ja sen toimintaa kohtaan. Selvityksen tuloksis-

ta kertova taulukko löytyy Vapon www-sivuilta Ympä-

ristö- ja yhteiskunta -osiosta.

Yhteyttä sidosryhmiin pidetään asiakaskäyntien ja -

tapaamisten, yhteisten neuvottelujen, seminaarien,

infotilaisuuksien ja kirjallisten yhteydenottojen avulla.

Vuorovaikutuskanavia ovat www-sivut, asiakaslehti

Vapoviesti sekä henkilöstölle ja yrittäjille suunnattu

henkilöstölehti Vapolainen. Vapolla on myös asiakkais-

ta ja sidosryhmistä koostuva ympäristöraati, joka ko-

koontui vuonna 2006 kaksi kertaa.

Merkittävä vaikuttamiskanava oli Vapon ja sen

henkilöstön jäsenyys eri järjestöissä. Tärkeitä järjestö-

kumppaneita olivat mm. Metsäteollisuus ry., Elinkei-

noelämän Keskusliitto (EK), jätealan järjestöt, Turve-

teollisuusliitto ry., Suomen Turvetuottajat ry., Energia-

liitto ry., Suomen Bioenergiayhdistys ry., Finbio ja

Svenska Torvproducenterna jne. sekä eurooppalaisten

turveyritysten kanssa Epagma. Vapo on myös yhteis-

kuntavastuuasioita edistävän Finnish Business &

Societyn perustajajäsen.

Käytännön esimerkkejä sidosryhmätyöstä ovat vi-

ranomaisten, koululaisryhmien ja muita sidosryhmiä

edustavien ryhmien vierailut Vapon kohteissa eri

maissa. Vapo on jatkuvasti mukana myös erilaisten

biopolttoaineiden ja energian tuotantoon liittyvien

standardien ja ohjeiden kehittämisessä. Tärkeän sidos-

ryhmän muodostavat Vapon turveyrittäjät, joille jär-

jestetään koulutusta ja mm. yhteistyöpäivät.

Kansainvälisen bioenergiayhteistyön voimistuminen

on tuntunut myös Vapon sidosryhmätyössä. Vapo on

osallistunut järjestöjen toimintaan ja ollut mukana

standardointityössä. Myös kansainvälisten ryhmien

vierailut ovat lisääntyneet.

Sponsoroinnin painopisteenänuoret ja liikunta

Sponsoroinnilla tarkoitetaan Vapossa yrityksen harjoit-

tamaa taloudellista yhteistyötä urheilun, kulttuurin,

tapahtumien tms. kanssa. Tavoitteena on tunnetta-

vuuden lisääminen, imagon kehittäminen ja myynnin

lisääminen. Vapon sponsorointi jakaantuu neljään alu-

eeseen: Imagon rakennukseen, kaupalliseen yhteistyö-

hön, hyväntekeväisyyteen ja sidosryhmävaikuttami-

seen.

Vapo sponsoroi vuonna 2006 erityisesti paikallisten

sidosryhmien liikunta- ja kulttuuriharrastuksia. Paino-

pisteenä olivat nuoret ja liikunta. Kaikki sponsorointi-

asiat käsitellään 2–3 kertaa vuodessa kokoontuvassa

markkinointiryhmässä ja niistä pidetään rekisteriä.

10 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200610 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006

Breikkaajat Hankasalmen sahalla

Hankasalmen sahan varastohalli muuttui lokakuus-

sa 2006 tanssiareenaksi, kun URB-kiertueen tanssi-

työpajaan osallistuneet nuoret esiintyivät siellä.

URB kiertue on nykytaiteen museon Kiasman

vetämä valtakunnallinen yhteistyöhanke, jonka tar-

koituksena on tarjota nuorille mahdollisuuksia ur-

baanin taiteen tekemiseen. Syksyllä 2006 käynnisty-

neen ja keväällä 2007 jatkuvan kiertueen tarkoituk-

sena on ideoida työpajoja, jotka nousevat nuorten

tarpeista ja paikallisesta osaamisesta.

Hankasalmen asemalla järjestetty tanssityöpaja

oli yksi näistä työpajoista. 90-vuotisjuhlavuottaan

viettänyt Hankasalmen saha halusi tarjota nuorille

mahdollisuuden harjoitteluun ja esiintymiseen ai-

nutkertaisessa ympäristössä.Tanssityöpajan nuoret opiskelivat breakdancenalkeita Hankasalmen sahamiljöössä lokakuussa.

Vapo lisää yhteistyötä WWF:n kanssa

Maailman Luonnon Säätiön (WWF) Suomen rahas-

ton ja Vapon yhteistoiminta sai uusia muotoja, kun

osapuolet sopivat vuonna 2006 ympäristöasioiden

edistämisestä ja WWF:n toiminnan tukemisesta. Tar-

koituksena on lisätä erityisesti yhteistä ympäristö-

kasvatustyötä sekä vahvistaa energia- ja turvealan

ymmärtämystä sopijaosapuolten välillä.

Sidosryhmäyhteistyötä Vapo tekee WWF:n kans-

sa luontoharrastuksen, linnuston seurannan, kasva-

tusprojektien, soiden jälkikäyttöön liittyvien kysy-

mysten, jätehuollon sekä muiden luonnon kannalta

tärkeiden aihepiirien tiimoilta.

Vuoden aikana WWF:n asiantuntijat tutustuivat

Vapon ympäristöliiketoimintaan Mustankorkean jät-

teenkäsittelykeskuksessa. Vapon puolelta tutustuttiin

puolestaan WWF:n ilmastokampanjaan sekä moniin

luonnonvarojen käyttöön, autoiluun ja energiankäyt-

töön liittyviin kehitysnäkymiin. Lisäksi keskusteltiin

turvetuotannosta vapautuneiden soiden ennallista-

mishankkeista ja niiden kehittämisestä.

Osana yhteistyötä WWF:n asiantuntijat tutustuivat Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukseen.


Kummikoululaiset kuvittivat yhteiskuntavastuuraporttia

Kuivaniemen yläasteen kahdeksasluokkalaiset ovat

tehneet Vapon yhteiskuntavastuuraportissa tänä

vuonna kuvituksena olevat suuret piirroskuvat. Ky-

seessä on Vapon kummikoulu ja piirrokset on teh-

ty Kuivaniemellä pidetyssä Vapoaiheisessa piirus-

tuskilpailussa.

Kummikoulu on osa Vapon koululaistoimintaa,

johon kuuluu jo perinteisten luonnontieteiden

harrastusstipendien jakaminen kouluille. Keväällä

2006 stipendejä myönnettiin 18 ala- ja yläasteen

koululaiselle sekä lukiolaiselle kuudella paikkakun-

nalla. Stipendeillä Vapo haluaa kannustaa nuoria

harrastamaan luonnontieteitä.

Vapo on mukana myös valtakunnallisessa Ener-

gia Suomessa -koululaiskampanjassa, jonka tarkoi-

tuksena on tehdä energia-alaa tutuksi nuorille.

Kampanjalla on mm. omat www-sivut ja se on jär-

jestänyt jo 11 vuonna keväisin vierailutapahtumia

yhdeksäsluokkalaisille. Vuonna 2006 Vapon kes-

kushallinnossa vieraili kymmenkunta yhdeksäs-

luokkalaisten ryhmää. Vapo oli ensimmäistä kertaa

mukana myös Next Step -työpaikka- ja koulutus-

messuilla Jyväskylässä energiateollisuuden yhteis-

osastolla.

Koululaisia tutustumassa Vapon Kuivaniemen tuulipuistoon.



T A L O U S

12 Vapon ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006 Piirros: Minna Herva

Piirros: Jenni Vakkuri


Asiakaslähtöisyys ohjaa toimintaa

Vapo-konsernin organisaatio muuttui 1.7.2006 tytäryhtiömallista

matriisityyppiseen konsernimalliin. Aikaisemmin itsenäisesti toi-

mineiden tytäryhtiöiden rinnalle tulivat neljä koko organisaation

laajuista liiketoiminta-aluetta: Paikalliset polttoaineet, Pelletti,

Lämpö ja sähkö sekä Ympäristö. Tuotanto ja logistiikka keskitet-

tiin yhteisen johdon alle koko konsernia palvelevaksi tukitoimin-

noksi.

Organisaation muutoksella tuetaan Vapon strategian mukais-

ta kasvua ja laajenemista Itämeren alueella. Tavoitteena on, että

vuonna 2011 Vapo-konsernin liikevaihto on yli miljardi euroa,

liikevoitto 10 prosenttia ja sijoitetun pääoman tuotto 12 pro-

senttia. Hyvän kasvupohjan Vapon paikalliselle toimintatavalle

tarjoavat EU:n tavoitteet paikallisten polttoaineiden käytön lisää-

misestä ja huoltovarmuuden parantamisesta.

Uusi organisaatio auttaa reagoimaan haasteisiin, joita konser-

nin kansainvälistyminen ja nopeutuneet muutokset liiketoiminta-

ympäristössä ovat synnyttäneet. Uusi asiakaslähtöisempi, maan-

tieteellisen laajenemisen ja resurssien kohdentamisen huomioon

ottava organisaatio tarjoaa aikaisempaa paremmat mahdollisuu-

det vastata markkinoiden ja asiakkaiden muuttuviin odotuksiin,

kiristyvään kilpailuun sekä teknologian ja lainsäädännön muu-

tostilanteisiin joustavasti ja nopeasti.

Kyse ei ole tietenkään pelkästä organisaation muuttamisesta,

vaan ennen kaikkea uusista toimintatavoista, joilla halutaan tur-

vata konsernin ydinliiketoimintojen kasvu ja kehittyminen tule-

vaisuudessa. Tämä tarkoittaa siirtymistä asiakaslähtöisempään

toimintatapaan, kokonaisvaltaisen konserniohjauksen vahvista-

mista ja toimialojen välisten rajojen madaltamista. Näihin tavoit-

teisiin pääsemiseksi edessä oli siirtyminen matriisiorganisaatiora-

kenteeseen.

Vuoden 2006 alussa Vapo-konserni siirtyi konsernitilinpäätök-

sensä raportoinnissa IFRS-standardien mukaiseen käytäntöön.

IFRS-muutoksen käyttöönotosta ja vaikutuksista annettiin tiedote

31.3.2006.

Vapon tilinpäätös kokonaisuudessaan on www-sivuilla pdf-

muodossa osoitteessa www.vapo.fi

Asko Dahlbom

varatoimitusjohtaja



V

Taloudelliset vaikutuksettuntuvat paikallisesti

Vapo-konsernin taloudellisia tunnuslukuja 2002–2006

milj. euroa 2006 2005 2004 2003 2002

IFRS IFRS FAS FAS FAS

Liikevaihto 600,9 523,9 526,8 472,2 434,4

Liikevoitto 53,8 23,5 27,6 38,4 38,1

Verot 13,2 5,6 6,0 11,5 10,4

Nettotulos 34,6 13,1 17,6 23,0 23,7

Osingonjako 17,0 11,5 11,5 11,5 11,5

Sijoitetun pääoman tuotto % 10,8 5,2 6,5 8,8 9,5

Omavaraisuusaste % 47,3 48,6 54,4 52,6 53,0

Rahoituskulut 8,7 6,2 5,6 5,1 5,9

Bruttoinvestoinnit 69,1 77,9 44,9 54,4 61,8

Tutkimus- ja kehityskulut 4,5 4,3 2,7 4,3 2,8

Henkilöstö keskimäärin 1 891 1 734 1 814 1 744 1 311Henkilöstökulut 68,3 63,4 62,0 59,7 52,2(kirjatut, suoriteperusteella)

apo-konsernin vuoden 2006 liikevaihto oli

600,9 miljoonaa euroa (523,9). Vapo-konsernin

välittömät taloudelliset vaikutukset kohdistuivat Itä-

meren alueelle erityisesti Suomen, Ruotsin, Viron ja

Latvian paikallisiin luonnonvaroihin perustuvaan toi-

mintaan.

Vapon paikallisuus näkyy kaikissa Vapon toiminta-

maissa erityisesti ulkoisten ostojen ja palvelujen käy-

tön suuruutena suhteessa liikevaihtoon. Vuonna 2006

niiden osuus ulkoisesta liikevaihdosta oli koko konser-

nissa 74 prosenttia (77). Suomessa osuus oli 76,5,

Ruotsissa 89,9 ja Baltiassa 62,6 prosenttia. Näistä ul-

koisista ostoista ja palveluista hyvin suuri osa kohdis-

tuu toimintapaikkojen lähiympäristöön. Esimerkiksi

alihankintaketjut, polttoaineiden hankinta, jalostus ja

käyttö tarjosivat työtä paikallisesti.

Paikallisuus tuntuu suunnittelussa, lupakäsittelyssä,

tuotannossa, kuljetuksissa, puu- ja peltoenergian han-

kinnassa sekä voima- ja lämpölaitoksissa. Vakituisen

henkilöstön lisäksi Vapo tarjoaa kesätöitä ja harjoitte-

lupaikkoja opiskelijoille kausiluonteisesti. Paikallisuus

näkyy vahvasti myös henkilöstörakenteessa, josta on

kerrottu tarkemmin henkilöstöosuudessa.

Vapon toiminnan vaikutukset tuntuvat kaupungeis-

sa, muissa taajamissa ja haja-asutusalueilla. Turvetuo-

tannon ja mekaanisen puunjalostuksen työpaikoista

suurin osa sijaitsee alueilla, joissa työpaikkoja on

muuten vähän tarjolla.

Vapon investoimien ja hoitamien kompostointi- ja

jätteenkäsittelylaitosten avulla ratkaistaan maakunnal-

listen ja seudullisten jätevirtojen kestävän kehityksen

mukaista käsittelyä. Pellettiliiketoiminnassa vaikutukset

ulottuvat oman tuotannon ulkopuolellekin ja näkyvät

erityisesti markkinointiyhteistyössä, jota tehdään suo-

malaisten, ruotsalaisten ja tanskalaisten kanssa.

Myös investoinnit sekä ostot jakautuvat laajalle alu-

eelle. Vuonna 2006 merkittävimpiä investointikohteita

olivat turvetuotannon kehittäminen sekä pelletin tuo-

tantolaitosten ostaminen ja tuotantokapasiteetin kas-

vattaminen eri tuotantomaissa. Suomessa suuria yksit-

täisiä investointikohteita olivat Haapaveden voimalai-

tos ja pellettitehdas, Joutsenon kompostointilaitos

sekä pellettilämpökeskukset. Ruotsissa aloitettiin syk-

syllä Gävlen kompostointilaitoksen rakentaminen. Va-

pon bruttoinvestoinnit vuonna 2006 olivat 69,1 mil-

joonaa euroa (77,9). Niistä 25 prosenttia oli Vapo Pai-

kallisten polttoaineiden investointeja.


Vapo-konsernin bruttoinvestoinnit 2002–2006


Paikallisia hankintoja

Vapo-konsernin liiketoiminnan välilliset vaikutukset

kohdistuvat alihankintojen ja ostojen kautta paikalli-

selle tasolle. Merkittävän osan hankintapäätöksistä

tekee paikallisesta toiminnasta vastaava Vapon henki-

löstö ja suuri osa hankinnoista tehdään lähialueelta.

Taloudellisesti suurin vaikutus on palkkioilla, joita

maksetaan turvetuotannon yrittäjille, pellettihankinta-

ketjulle sekä biopolttoaineiden kuljetuksista vastaaville

yrittäjille. Kansainvälistyminen näkyi edellisen vuoden

tapaan uudentyyppisten ostojen ja ulkoisten palvelujen

kasvuna. Tutkimustoiminta ja kehitystyö tarjoavat lisät-

yötä monen alan konsultti- ja tutkimuspalveluille.

Vapo-konsernin maksama tulo- ja kiinteistövero sekä

sen henkilöstön ja yrittäjien maksamat verot voimisti-

vat lukuisten kuntien taloutta. Vapo-konsernilla oli toi-

mintaa yhteensä yli 300 kunnassa Itämeren ympäristön

maissa.

Tuotteista suuri osa käytettiin lähellä

Vapon tuottama energiaturve käytettiin lähellä tuotan-

topaikkaa taajamien tai teollisuuden energiatarpeisiin.

Paikallisten polttoaineiden, turpeen sekä puu- ja pelto-

energian, kuljetusmatkat olivat yleensä 50–150 kilo-

metriä.

Suomessa valmistetuista pelleteistä merkittävä osa

eli noin 75 prosenttia meni vientimarkkinoille. Ruotsis-

sa valmistetut pelletit käytettiin omilla kotimarkkinoilla.

Biojätteiden ja lietteiden käsittelystä lopputuotteena

syntyvä komposti käytettiin pääasiassa kompostointilai-

tosten lähiympäristössä mullan valmistuksen raaka-ai-

neena. Vuonna 2006 merkittävä määrä kompostia käy-

tettiin sadevesieroosion estämiseen.

Vapo Timber Oy:n tuottamasta sahatavarasta ja ja-

losteista noin 70 prosenttia vietiin Suomesta. Sivutuot-

teet mukaan luettuna liikevaihdosta noin 48 prosenttia

(50) hyödynnettiin paikallisesti. Kekkilä Oyj:n liikevaih-

dosta viennin osuus Suomesta oli 38 prosenttia (14).Vapon valmistamia pellettejä käytetään sekä pai-kallisesti että vientimarkkinoilla.


Vapon toiminnan taloudelliset vaikutukset alueittain

● Vapon toimipisteet



Päästökauppa ja varautuminenpäästökauppajaksoon 2008–2012

EU:n ensimmäisen päästökauppakauden 2005–2007

toisena vuonna Vapo-konsernin kansallisessa alkujako-

suunnitelmassa saadut päästöoikeudet riittivät katta-

maan konsernin voimalaitosten synnyttämät hiilidiok-

sidipäästöt. Konsernin hiilidioksidipäästöt vuonna

2006 olivat noin 372 000 tonnia. Säästöt päästöissä

johtuivat pääosin päästökaupasta vapaiden polttoai-

neiden (puu, ruokohelpi) lisääntyneestä käytöstä vuo-

den 2006 aikana. Päästökaupan piirissä oli 24 laitosta.

Suomen valtio on tehnyt Euroopan komissiolle esi-

tyksen Suomen kansalliseksi jakosuunnitelmaksi tule-

valle päästökauppakaudelle 2008–2012 (ns. Kiotokau-

si). Esityksessä päästökauppasektoriin kuuluville yrityk-

sille ja laitoksille esitetään jaettavaksi päästöoikeuksia

39,6 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä vuosittain.

Jaettavien päästöoikeuksien määrä vähenisi toisella

päästökauppajaksolla 14 prosentilla ensimmäiseen

päästökauppakauteen verrattuna ja arvioituun tarpee-

seen verrattuna noin 18 prosentilla.

Vapo-konsernin osalta arvioidaan kansallisessa jaos-

sa 2008–2012 saatavien päästöoikeuksien määrän ale-

nevan noin 15 prosentilla ensimmäiseen päästökaup-

pajaksoon verrattuna. Vapo-konserni on varautunut

vajeen kattamiseen osallistumalla TGF (Testing

Ground Facility) -rahastoon kahden miljoonan euron

panoksella.

Rahasto sijoittaa varoja hankkeisiin Baltian maihin

ja Venäjälle, joiden tavoitteena on vähentää kyseisissä

maissa muodostuvia kasvihuonekaasuja. Hankkeet

tähtäävät mm. energiatehokkuuden parantamiseen ja

uusiutuvan energian käyttöönottoon. Lisäksi rahasto

sijoittaa ympäristöhankkeisiin, kuten kaatopaikkojen

kunnostuksiin ja jätevesien käsittelyyn. Toteutuneista

hankkeista rahasto saa päästövähenemiä, joita voi-

daan käyttää Euroopan päästökaupan piirissä.

Vapossa toimii omista asiantuntijoista koostuva

päästökaupparyhmä. Toimitusjohtajan vetämä ryhmä

seuraa päästökauppaa ja tekee ehdotuksia konsernissa

tarvittavista toimenpiteistä.

Råsjö Torvista tuli Neova

Elokuusta 2006 lähtien Vapon ruotsalainen tytäryh-

tiö on ollut nimeltään Neova AB. Pelkästä nimen-

muutoksesta ei ollut kyse, vaan hajanaisesta, useasta

yrityksestä koostuvaa organisaatiota selkeytettiin ja

luotiin sille uusia tunnusmerkkejä. Muutoksella ha-

luttiin yhdenmukaistaa ja tehostaa toimintaa, vah-

vistaa myönteistä kuvaa bioenergiasta Ruotsissa sekä

vauhdittaa kasvua.

Nimenvaihdos ja uuden tavaramerkin näyttävä

lanseeraaminen liittyy visioon, jossa Neova on vii-

den vuoden kuluttua luonnon- ja bioenergia-alan

tietoja markkinajohtaja Ruotsissa. Neova haluaa

olla myös innovatiivinen edelläkävijäyritys sekä vai-

kuttava mielipidejohtaja.

Tärkeä osa uutta nimeä ja tavaramerkkiä oli peh-

meämpien arvojen tuominen mukaan siihen. Sen

on tarkoitus kuvastaa Neovan halua tulla tunnetuksi

innovatiivisena, uskottavana, eksklusiivisena ja ym-

päristöystävällisenä yrityksenä. Ratkaisuilla haluttiin

puhutella nuoria, nykyaikaisia ihmisiä. Tai kuten

muutostyöstä vastannut Neovan markkinaviestintä-

vastaava Marcus Reinevik toteaa:

”Kotitalouksissa aloitteen lämmitysjärjestelmän

vaihdosta ja vaihtoehdoista tekee usein nainen. Mei-

dän on pystyttävä puhuttelemaan myös heitä.”


Neovan markkinaviestintävastaava Marcus Reinevikvastaa uuden nimen levittämisestä ja juurruttami-sesta Ruotsissa.


Vapon pellettitehtaat

Vapon tehdas

Sopimusvalmistajan tehdas

Lastaussatama

Pelletin merkitys kasvaa

Pelletin kokonaismarkkinoiden kasvu jatkui Vapon toi-

minta-alueella vuonna 2006. Pelletin kysyntä kasvoi

sekä voima- ja lämpölaitosten polttoaineena että kiin-

teistöjen lämmityksessä ja siitä on tullut todellinen

polttoainevaihtoehto. Vapo toimitti vuonna 2006 pel-

lettejä 553 000 tonnia (503 000).

Skandinaviassa valtaosa pelleteistä käytetään kiin-

teistöjen lämmitykseen. Muualle Eurooppaan pellette-

jä toimitetaan pääasiassa voimalaitoskäyttöön. Ruot-

sissa valmistetut pelletit käytetään omassa maassa.

Suomessa valmistetuista pelleteistä vuonna 2006

vientiin meni 75 prosenttia, mutta kiinnostus pelletin

käyttöä kohtaan Suomessakin on kasvamassa.

Tätä osoittaa mm. Suomen Tilastopalvelu Oy:n ja

OMD Finland Oy:n alkuvuodesta tekemä selvitys, jon-

ka mukaan lähes 90 prosenttia omakotitalossa asuvis-

ta tuntee pellettilämmitystä ainakin jonkin verran.

Etenkin puulla ja öljyllä lämmittävät omakotitaloasuk-

kaat suhtautuvat pellettilämmitykseen myös erittäin

positiivisesti. Tutkimuksen mukaan lähes 70 prosenttia

öljyllä taloaan lämmittävistä harkitsee siirtymistä pel-

lettilämpöön.

Ruotsissa saadut tulokset ovat samanlaisia. Vapon

ruotsalaisen tytäryhtiö Neovan tuhannelle pientalo-

omistajalle teettämässä kyselyssä 82 prosenttia vas-

tanneista suhtautui myönteisesti bioenergian käyttöön

lämmityksessä. 30 prosenttia talouksista arvioi vaihta-

vansa lämmitystapaa viiden vuoden sisällä ja pelletti

oli toiseksi suosituin vaihtoehto heti ilmalämmityksen

jälkeen. Hinta ja ympäristötekijät koettiin tärkeimmiksi

syiksi vaihtoon.


Pelletin käytön kasvua Suomessa on hidastanut

öljyn matalasta verotuksesta johtuva suhteellisen hal-

pa hinta verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin.

Suomessa kevyt polttoöljy maksoi vuonna 2006 noin

5,8 senttiä kilowattitunnilta, kun Ruotsissa öljyn hinta

on 10 ja Tanskassa 9,6 senttiä. Pelletti on kuitenkin

pientaloissa ja keskikokoisissa lämpövoimaloissa edul-

lisin lämmönlähde, sillä sen hinta oli Suomessa 3,7

senttiä kilowattitunnilta vuonna 2006.

Tuotetuista pelleteistä 95 prosenttia oli puupellet-

tejä ja loput lähinnä turvepellettejä. Tuotantoon käy-

tetty raaka-aine oli paikallista. Se oli 98,5-prosentti-

sesti peräisin sertifioiduista metsistä. Pellettien valmis-

tamiseen käytetään kutterinpurua, sahanpurua, tur-

vetta ja ruokohelpeä. Raaka-aineet hankitaan pelletti-

tehtaiden lähialueelta.

Kasvavaan kysyntään Vapo vastasi rakentamalla

(Haapavesi) ja ostamalla (Luoman Wood Pellets ja

Scanpell Oy) pellettitehtaita sekä lisäämällä olemassa

olevien pellettitehtaiden kapasiteettia Ruotsissa, Virossa

ja Latviassa. Tuotantokapasiteetti kasvoi 900 000 ton-

niin. Tämä on tuonut lisää työtä pääasiassa alueille,

joissa teollisia työpaikkoja on vähän. Se lisää jatkossa

myös paikallisia hankintoja ja kuljetusten tarvetta.

Työtä pelletin laadun vakauttamiseksi ja tuotanto-

prosessien kehittämiseksi jatkettiin vuoden 2006 aika-

na mm. järjestelmiä kehittämällä, sillä pelletin laatu

on pitkällä tähtäimellä ratkaisevan tärkeää asiakastyy-

tyväisyyden kannalta. Asiakkaat ovat kokeneet etenkin

käsittelykestävyyden ja kosteuden tärkeiksi asioiksi.

Vuonna 2007 kehittämistä jatketaan ympäristönä-

kökohtien tarkalla kartoituksella. Työterveyslaitoksen

kanssa tehdään puolestaan yhteistyötä tuotannon

työturvallisuuteen vaikuttavien riskikohtien tunnista-

miseksi.

Pelletin käyttäjien tyytyväisyyttä selvitettiin Jyväsky-

län ammattikorkeakoulun Business-linjalla tehdyssä

opinnäytetyössä, johon haastateltiin yli 500 Vapon

suomalaista pellettiasiakasta. Tulosten mukaan noin

85 prosenttia pellettiasiakkaista on niin tyytyväisiä

polttoaineen vaihtoon, että vaihtaisivat entisen läm-

mitysjärjestelmänsä uudelleenkin pellettiin. Tärkeiksi

asioiksi koettiin pelletin oikea hinta–laatusuhde, help-

pokäyttöisyys ja automatisointi. Yli 77 prosentilla vas-

taajista ympäristösyyt olivat vaikuttaneet polttoaineen

valintaan.

Turvetta ja energiapuuta Venäjällä


Karel-Vapon konttori sijaitsee Pietarin keskustassahistoriallisessa ympäristössä Vasijlevin saarella.

Maantieteellinen laajeneminen on osa Vapon stra-

tegiaa. 2000-luvulla tapahtuneen kehityksen jäl-

keen Vapolla on merkittävää liiketoimintaa Ruot-

sissa, Virossa ja Latviassa. Mutta katseet on suun-

nattu myös muihin Itämeren maihin.

Vapon Venäläisen tytäryhtiön Karel Vapon liike-

toimet painottuivat viime vuonna turpeen tuotan-

toon sekä energiapuun hankintaan. Yhtiön palve-

luksessa työskentelee päätoimisesti kolme henkeä.

Varsinainen toiminta perustuu yhteistyöhön pai-

kallisten yrittäjien kanssa.

Multaa tuotettiin Pietarin alueen tarpeisiin

16 000 kuutiometriä. Turvekoneiden vientiä hidas-

taneiden tullausvaikeuksien vuoksi turvetuotanto

saatiin käyntiin vasta loppukesästä, ja tuotanto jäi

32 000 kuutiometriin. Määrästä noin kaksi kolmas-

osaa on tarkoitus käyttää Suomessa ja loput Venä-

jällä. Eri rajanylityskohteista tuotiin rekoilla hake-

tettua energiapuuta useisiin lämpölaitoksiin Suo-

messa.


Vuoden 2006 rahavirtojen jakauma Vapo-konsernissamilj. euroa

Vuoden 2006 rahavirtojen jakauma Virossamilj. euroa

Vuoden 2006 rahavirtojen jakauma Ruotsissamilj. euroa

Suurin rahavirta paikallisistaostoista ja palveluista

Vapo-konsernin taloudelliset vaikutuk-

set koostuvat asiakkaan saamista tuot-

teista ja palveluista, tavaran- ja palve-

luntoimittajien liiketoiminnasta sekä

henkilöstön ja urakoitsijoiden palkkatu-

loista ja muista lakisääteisistä henkilös-

tökustannuksista.

Koulutus- ja kehitysmahdollisuudet

lisäävät henkilöstön ja urakoitsijoiden

osaamista ja sitä kautta heidän arvo-

aan työmarkkinoilla. Tutkimuslaitosten

ja oppilaitosten kanssa tehty yhteistyö

voimistaa niiden osaamista ja tietotai-

toa sekä tarjoaa mahdollisuuksia opin-

näytetöiden tekemiseen.

Omistajat saivat vuonna 2006 osin-

koa 566,66 euroa/osake (382). Osinko

oli 49,1 prosenttia tuloksesta (87,3).

Rahoittajat hyötyivät Vapon liiketoi-

minnasta maksettuina korkoina. Julki-

nen sektori eli valtiot ja kunnat saivat

taloudellista hyötyä verotuloista. Muut

paikalliset toimijat saivat taloudellista

hyötyä mm. sponsoroinnin sekä palve-

lujen ostojen ja erilaisten yhteistyö-

muotojen kautta.

Vapo sponsoroi vuonna 2006 erityi-

sesti paikallisten sidosryhmien liikunta-

ja kulttuuriharrastuksia. Sponsorointiin

käytettiin 121 000 euroa (129 000).

Painopisteenä olivat nuoret ja liikunta.


Yhteiskunta tuki pellettihankkeitaja peltoenergian tuotantoa

Vapo-konserni sai vuonna 2006 yhteiskunnan tukea

Suomessa yhteensä kahdeksan miljoonaa euroa. Suu-

rin osa siitä oli pellettihankkeisiin liittyvää investointi-

tukea, peltoenergian viljelytukea ja sähkön tuotanto-

tukea. Tukea saatiin myös liiketoimintaan liittyvien

uusien toimintamallien ja tuotteiden kehittämiseen tai

uutta teknologiaa hyödyntäviin investointeihin.

Vapon tytäryhtiö Suo Oy sai muiden viljelijöiden

tavoin maataloustukea ruokohelven viljelyyn 2 miljoo-

naa euroa. Tämä teki Vaposta suurimman maatalous-

tuen saajan Suomessa ja asia oli näkyvästi esillä julki-

suudessa loppusyksystä. Toisaalta Vapo on kehittänyt

ruokohelven tuotantoa ja käyttöä yli 15 vuotta ja

tämä kehityspanostus on laajentanut ruokohelven vil-

jelyä ilman merkittäviä kansallisia toimenpiteitä. Suo

Oy:n saama viljelytuki on vain pieni osa ruokohelven

tutkimus- ja kehitystyöhön käytetyistä varoista.

Ilomantsin pellettitehdas ja voimalaitos– maakunnallinen rakennuskohde

Vapon Ilomantsin pellettitehdas ja voimalaitos va-

littiin vuoden 2005 maakunnalliseksi rakennus-

kohteeksi Pohjois-Karjalassa. Tunnustuksen myön-

tävät Pohjois-Karjalan rakennusalan ammatti-aat-

teelliset yhdistykset: Pohjois-Karjalan Arkkitehdit,

Pohjois-Karjalan Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit

ry, Joensuun Rakennusmestarit ja insinöörit ry sekä

Pohjois-Karjalan LVI-yhdistys ry.

Palkintoraati kiinnitti huomiota pellettitehtaan

ja voimalaitoksen siistiin toteutukseen ja onnistu-

neeseen arkkitehtoniseen ratkaisuun. Lisäksi paino-

tettiin hankkeen merkittävyyttä Ilomantsille ja

koko Pohjois-Karjalan maakunnalle.

Palkinto on jaettu vuodesta 2000 lähtien ja siitä

on muodostunut tunnettu ja maakunnallisesti ta-

voiteltu tunnustus. Palkitsemisen tärkeimpänä pe-

rusteena on rakennuskohteen korkea arkkitehtoni-

nen, tekninen ja toteutuksen taso. Lisäksi valinnas-

sa kiinnitetään huomiota rakennuskohteen maa-

kunnalliseen merkittävyyteen, ekologisuuteen ja

elinkaarikustannuksiin sekä tekniikan, materiaalien

ja ratkaisujen innovatiivisuuteen, kestävyyteen ja

kokonaistaloudellisuuteen.

Ilomantsin voimalaitoksen ja pellettitehtaan sei-nässä valinnasta maakunnalliseksi rakennuskoh-teeksi muistuttaa kunnialaatta.

Yhteiskunta tuki Vapon tytäryhtiön Suo Oy:n ruo-kohelven viljelyä samalla tavalla kuin muitakin vil-jelijöitä.


Tutkimustoimintaa liiketoiminnanedistämiseksi

Vapo-konsernissa tutkimus- ja kehitystoiminnan tehtä-

vänä on tukea eri liiketoimintoja ja varmistaa konser-

nin pitkän aikavälin kannattava kasvu. Tutkimus- ja

kehitystoimintaa ohjaa ja koordinoi konsernin kehitys-

osasto, joka myös vastaa laajoista liiketoiminnan ja

teknologian kehittämishankkeista sekä uuden teknolo-

gian kehittämisestä yhteistyössä liiketoimintojen kans-

sa.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot vuonna

2006 olivat yhteensä 4,5 miljoonaa euroa (4,3). Tämä

on 0,7 prosenttia (0,8) konsernin liikevaihdosta.

Uuden turvetuotantoteknologian

kehittäminen jatkui

Uutta turvetuotantoteknologiaa ja sen ympäristövai-

kutuksien testaamista jatkettiin tuotantokaudella 2006

poikkeuksellisen hyvissä olosuhteissa neljällä paikka-

kunnalla. Kokeilua laajennettiin myös Ruotsiin.

Uusi turvetuotantomenetelmä perustuu aurinko-

energian hyödyntämiseen mahdollisimman tehok-

kaasti. Siinä märkä turve pumpataan pumppulinjoja

pitkin kuivumaan tarkoitusta varten rakennetulle ken-

tälle, jossa auringonpaiste ja tuulet kuivattavat sen

tehokkaasti. Kuiva turve kerätään kentältä pois esi-

merkiksi mekaanisella kokoojavaunulla.

Kehittämisen painopiste oli kannattavuuden paran-

tamisessa kuivatuskenttäratkaisuilla ja tuotannonoh-

jausta kehittämällä. Ohjauksen ja koneketjun toimi-

vuuden merkitys uudessa teknologiassa kasvaa, koska

tuotanto on erittäin nopearytmistä verrattuna perin-

teiseen turvetuotantoon. Kun nykyään tuotetaan 2–3

satoa vuodessa, uudella turvetuotantoteknologialla

uusi sato tuotetaan parhaimmillaan kahden vuorokau-

den välein. Teknisesti menetelmä toimi hyvin.

Uuden turvetuotantomenetelmän ympäristövaiku-

tuksista tehdyt selvitykset vahvistivat aikaisemmin saa-

tuja tuloksia. Niiden mukaan uudella turvetuotanto-

menetelmällä on mahdollista pienentää turvetuotan-

non ympäristövaikutuksia. Etenkin vesistövaikutukset

jäävät erittäin vähäisiksi.

Uusi menetelmä mahdollistaa myös turpeen tar-

kemman hyödyntämisen ja tuotannosta vapautuvan

alueen nopean ennallistamisen, mikä vähentää kasvi-

huonekaasuvaikutuksia ja lisää käytettävissä olevia tur-

vevaroja. Se soveltuu hyvin esimerkiksi vanhojen tuo-

tantoalueiden reuna-alueiden ja suopeltojen hyödyn-

tämiseen. Tämä on tärkeää, sillä vuonna 2006 julkais-

tujen suomalaisten ja ruotsalaisten uusimpien tutki-

musten tulokset osoittavat, että ihmisten muuttamat

suot ovat merkittävä kasvihuonekaasujen lähde. Siksi

turpeen tuottaminen näiltä alueilta olisi järkevää il-

mastonmuutoksen näkökulmasta.

Menetelmän kehittäminen jatkuu vuonna 2007,

jolloin koetoiminta laajene myös Ruotsissa täyden

mittakaavan pilot-alueille. Jatkokehityksessä keskity-

tään kuivatuskenttäratkaisuihin, tuotannonohjaukseen

sekä konekehitykseen.

Biopolttonesteitä turpeesta,

puusta ja peltoenergiasta

Tärkeä kehityskohde vuonna 2006 oli biopolttonestei-

den kehitys- ja selvitystyö yhteistyökumppaneiden

kanssa. Erityisesti selvitettiin kaasutukseen, katalyytti-

Uuden turvetuotantomenetelmän kehittäminenjatkui.

Vapo on mukana biodieselin valmistukseen tähtää-vässä hankkeessa.


seen kaasunpuhdistukseen ja Fischer-Tropsch -syntee-

siin perustuvaa biodieselin valmistusta VTT:n vetämäs-

sä Ultra Clean Gas -tutkimushankkeessa, jossa ovat

mukana myös Tekes, suuret metsäyhtiöt ja Neste Oil.

Tätä varten VTT:lle valmistui lokakuun puolivälissä

uusi 500 kW:n koekaasutuslaitteisto Otaniemeen.

Myös etanolin valmistusta selluloosakasveista selvitet-

tiin.

Vapon näkökulmasta Fischer-Tropsch -synteesi on

kiinnostava menetelmä biodieselin valmistuksessa,

koska se mahdollistaa paikallisten biopolttoaineiden

käytön. Raaka-aineeksi soveltuvat esimerkiksi metsäha-

ke, kuori, ruokohelpi ja turve. Raaka-aineita voidaan

käyttää yksinään tai sekoittaa keskenään.

Menetelmän käyttökelpoisuutta lisää se, että näin

valmistettu biodiesel soveltuu käytettäväksi nykyisissä

moottoreissa yksinään tai sekoitettuina muihin diesel-

laatuihin halutussa suhteessa. Siksi ei tarvita myös-

kään uusia jakelujärjestelmiä.

Turpeen merkitys suunnitelmissa on tärkeä, koska

varsinaiset tuotantolaitokset olisivat suuria, noin 250

MW:n kokoisia. Niiden raaka-ainehuollon turvaami-

seen tarvitaan turvetta, vaikka laitos rakennettaisiin

metsäteollisuuden yhteyteen, kuten on suunniteltu

mahdollisimman korkean hyötysuhteen saavuttami-

seksi.

Soille uusi turpeen käyttömuoto ei ole uhka. Jos

esimerkiksi Suomessa käytettävistä liikennepolttoai-

neista valmistettaisiin 10 prosenttia turpeesta, tuotan-

topinta-alaa tarvittaisiin lisää reilut 10 000 hehtaaria

eli 20 prosenttia enemmän kuin nykyään. Tällöin tur-

vetuotannon käytössä olisi noin prosentti Suomen

turvevaroista. Tällä hetkellä Suomessa on turvetuotan-

nossa noin 60 000 hehtaaria, joka on 0,6 prosenttia

Suomen turvevaroista.

Liikenteen biopolttonesteitä kohtaan tunnetun kiin-

nostuksen taustalla on EU:n vaatimus siitä, että vuon-

na 2010 biopolttonesteiden osuus liikenteen polttoai-

neista pitää olla 5,75 prosenttia. Vuoden 2007 alussa

seuraavaksi tavoitteeksi asetettiin 10 prosenttia vuo-

teen 2020 mennessä.

Pelletin kehitysohjelma

käynnistyi

Vuoden 2006 aikana käynnistettiin laaja pelletin kehit-

tämisohjelma. Kyseessä on useista osaprojektista koos-

tuva kokonaisuus, joka kattaa pelletin koko tuotanto-

ketjun ja käytön. Tarkoitus on helpottaa ja varmistaa

pelletin käyttöä polttoaineena sekä laajentaa raaka-

ainepohjaa, mikä varmistaa tuotantoa ja pelletin saa-

tavuutta. Kyseessä on kaksivuotinen projekti, jota Te-

kes tukee.

Lisää bioenergiaa metsäteollisuuden

lietteistä ja kuorista

Metsäteollisuuden lietteiden ja kuorien kuivausmene-

telmien testaaminen jatkui. Tätä varten Kevätniemen

sahan yhteyteen rakennettiin kuorien kuivatuskenttä,

joka valmistui lokakuussa. Kuivaamista ehdittiin ko-

keilla lokakuussa, mutta varsinainen testitoiminta

käynnistyy keväällä 2007.

Kuorien kuivaamiseen käytetään hukkaenergiaa ja

tarkoitus on parantaa kuorijätteen käyttökelpoisuutta

polttoaineena mahdollisimman edullisesti. Näin on

mahdollista saada käyttöön jopa useita terawattitun-

teja bioenergiaa vuodessa.

Pirkan Voiman

valmistelu jatkui

Hämeenkyrössä jatkui jätteenpolttolaitoksen investoin-

nin valmistelu. Hanketta koskeva YVA-selvitys valmis-

tui keväällä 2006 ja viranomaisten lausunto saatiin

syyskuussa. Siinä edellytetään ympäristölupahakemuk-

sen yhteydessä esitettäviä täsmennyksiä laitoksen

suunnitteluun.

Pirkan voimaksi nimetty hanke herätti edelleen

runsaasti keskustelua vuoden 2006 aikana sekä järjes-

tetyissä tilaisuuksissa että julkisuudessa. Hämeenkyrön

kunta järjesti myös asiaa koskevan neuvoa antavan

kansanäänestyksen, joka päätyi lähes tasatulokseen.

Jätteenpolttolaitosta vastusti 2 159 äänestäjää ja kan-

natti 2 029 äänestäjää. Hämeenkyrön kunnanvaltuus-

to teki hankkeen kannalta tärkeän päätöksen

19.2.2007, kun se päätti lähteä laatimaan kaavaa jät-

teenpolttolaitokselle.

Vuoden aikana varmistettiin jätepolttoaineen han-

kinta Kyröskoskelle. Tätä koskevat sopimukset on teh-

ty Pirkanmaan jätehuollon, Loimi-Hämeen Jätehuollon

ja Rauman seudun Jätehuollon kanssa.

Jätteenpolttolaitos tuottaisi lämpöä Finnforest

Oyj:n sahalle ja M-Real Kyrolle noin 400 GWh vuo-

dessa sekä sähköä 70 GWh. Nykyään tehtaat käyttä-

vät polttoaineena maakaasua, jonka hinta on kuiten-

kin noussut nopeasti. Lämpöä on mahdollista tuottaa

myös Kyröskosken kaukolämpöverkkoon.


Y M P Ä R I S T Ö

24 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006 Piirros: Hanne Lepistö24 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006


Ympäristövastuullisuus ja Vaponilmasto-ohjelma kehityksen suuntana

Vapon toiminnan raaka-ainehuolto perustuu luonnonvarojen vastuulli-

seen hyödyntämiseen ja raaka-aineen alkuperän tunnistamiseen. Vapo

on sitoutunut toiminnan jatkuvaan parantamiseen ja kestävän kehityk-

sen edistämiseen yhtiön toimintojen ja tuotteiden elinkaaren kaikissa

vaiheissa. Näiden periaatteiden noudattamista seurataan mm. hallinta-

järjestelmien avulla.

Vuonna 2006 arvioitiin Vapon turvetyömaiden vesiensuojeluun teh-

tyä työtä viimeisten kymmenen vuoden ajalta. Oli ilo todeta, että Va-

pon turvetuotannon aiheuttama vesistöjen ravinnekuormitus on vähen-

tynyt puoleen viime vuosikymmenen aikana. Typen osalta kuormitus

väheni noin 55 prosenttia ja fosforin osalta noin 66 prosenttia. Valta-

kunnallisesti turvetuotanto on 0,2 prosentin fosforikuormittaja ja 0,3

prosentin typpikuormittaja. Luvut ilmenevät Pöyry Environment Oy:n

tekemästä selvityksestä. Vähenemä on seurausta Vapon noin 19 miljoo-

nan euron vesiensuojeluinvestoinneista sekä panostuksesta osaamiseen

viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Vuonna 2006 valmisteltiin myös Vapon ilmasto-ohjelmaa. Ilmastoso-

pimusten kannalta vuosi 1990 ja sen aikana tehdyt toimet ovat perusta

tarkastelulle. Tämän jälkeen Vapo on kehittänyt ja monipuolistanut

merkittävästi omaa energialiiketoimintaansa, kehittänyt pellettituotan-

toa, puu- ja peltoenergian hankintaketjuja, tuulivoimaa, uutta turvetuo-

tantoteknologiaa, turvemaiden jälkikäyttöä, jätehuoltoa ja siihen liitty-

viä energiaratkaisuja sekä uudistanut omia laitoksiaan. Nämä toimenpi-

teet vähentävät päästöjä myös kansallisen tason ilmastolaskennassa.

Vapon ilmasto-ohjelman kautta olemme sitoutuneet jatkossakin seuraa-

viin toimenpiteisiin:

Parannamme energiaomavaraisuutta korvaamalla öljyä ja hiiltä

paikallisilla polttoaineilla.

Kehitämme metsistä, pelloilta, soilta ja jätteestä peräisin olevia

uusiutuvan energian käyttöketjuja.

Kohdennamme turveteollisuutta alueille, joilla nykyisiä luontaisia

hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää tehokkaimmin.

Käytämme turvetuotannossa vähäpäästöistä tekniikkaa.

Tuotamme omilla voima- ja lämpölaitoksilla energiaa tehokkaasti

polttoaineita säästäen.

Maailman suurimpana pelletin tuottajana vähennämme öljystä

syntyviä päästöjä.

Kehitämme liikenteen biopolttonesteitä.

Haluamme tehdä kehitystä puhtaan asian puolesta jatkossakin.

Lisää tietoa asiasta löytyy www.vapo.fi -sivuilta.

Pirkko Selin

Ympäristöjohtaja


Vapo toimii vastuullisestiympäristön huomioiden

V

Vapon ympäristövaikutukset

apo jalostaa turvetta ja puuta, niihin liittyviä

sivutuotteita sekä erilaisia jätemateriaaleja tuot-

teiksi ja palveluiksi. Periaatteena on, että luonnonva-

rojen hyödyntämisen raaka-aineeksi on tapahduttava

kaikissa toimintakohteissa ympäristön tila ja tarpeet

sekä paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Turvetuotannon keskeiset ympäristövaikutukset liit-

tyvät vesistövaikutuksiin sekä joissakin tilanteissa työ-

koneista ja kuljetuksista aiheutuviin pöly- tai meluhäi-

riöihin sekä tuotannon jälkeen tapahtuvaan soiden

jälkikäyttöön. Energiantuotannossa keskeisiä ympäris-

tövaikutuksia ovat polton aiheuttamat päästöt. Jäte-

huoltoratkaisuissa eniten keskustelua aiheuttavat haju

ja melu. Puunjalostuksessa on tärkeää tunnistaa puun

alkuperä, hallita tuotannon aiheuttama melu sekä

hoitaa tarvittavat vuosikymmeniä sitten käytössä ol-

leista menettelytavoista johtuneet maaperän puhdis-

tustyöt. Jätehuollon asianmukainen hoitaminen liittyy

kaikkiin tuotantoprosesseihin.

Vapo on sitoutunut ympäristöpolitiikassaan jatku-

vaan parantamiseen ja kestävän kehityksen edistämi-

seen yhtiön toimintojen ja tuotteiden elinkaaren kai-

kissa vaiheissa. Ympäristöpolitiikka kuvaa omistajien,

hallituksen sekä toimivan organisaation linjauksia ym-

päristöasioiden hoitamisessa. Yrityksen johto seuraa

tunnuslukujen avulla politiikan tuloksellisuutta ja uu-

distamistarpeita.

Vapo-konsernille laadittiin oma ilmasto-ohjelma

vuonna 2006. Se ohjaa toimintaa ympäristön ja erityi-

sesti ilmaston hyväksi.


Vapon vuoden 2006 ympäristöpalkinto Sakari Jaaralle Ouluun

Vapo Oy:n hallitus myönsi vuoden 2006 ympäris-

töpalkinnon tuotantovastaava Sakari Jaaralle. Hän

on ansioitunut käytännön vesienkäsittelymenetel-

mien kehittämisessä ja rakentamisessa. Kyse on Va-

pon kannalta tärkeästä asiasta, sillä Suomessa val-

tioneuvoston uusi vuoteen 2015 ulottuva vesien-

suojelun tavoiteohjelma edellyttää edelleen vesien-

suojelun tehostamistoimia myös turvetuotannossa.

Uusin hankkeista on Viitasuon turvetuotanto-

alueelle rakennettu ruokohelpikenttä, jonka Jaara

on suunnitellut. Tutkimustulosten mukaan kenttä

toimii erinomaisesti. Menetelmää on mahdollista

hyödyntää myös muissa turvetuotantokohteissa.

Sakari Jaara on ideoinut myös kasvillisuuskentän

rakentamisen “laatustandardin”.

Sakari Jaara on ollut Vapon palveluksessa reilut

kymmenen vuotta. Hän työskentelee Pohjois-Poh-

janmaan asiakastiimissä Oulussa.

Vapo Oy:ssä on myönnetty vuodesta 1990 lähti-

en palkinto ympäristöasioiden hoitamisessa ansioi-

tuneille henkilöille. Palkinto voidaan myöntää

joko Vapon palveluksessa olevalle henkilölle tai

urakoitsijalle perustellun ansioitumisen mukaisesti.

Palkintosumma on 2 500 euroa.

Ympäristöpalkinnon voittanut Sakari Jaara sanoo,että ajattelutapa Pohjois-Suomessa on ollut ainahyvin ympäristölähtöinen: ”Uusissa hankkeissa onmietitty aina ensimmäiseksi vesiensuojelumahdolli-suudet ja sitten vasta jatkettu muuta suunnitte-lua.”

Pirkko Selin ja Matti Hilli (oik.) luovuttivat ympäristöpalkinnon Sakari Jaaralle.


Vaponympäristöpolitiikka

Vapon ympäristöpolitiikka kertoo omistajan ja yrityk-

sen johdon asettamat periaatteet käytännön työhön

liittyvästä ympäristöasioiden hoitamisesta. Ne ovat

seuraavat:

Tiedostamme toimintaamme ja tuotteiden elinkaa-

reen liittyvät velvoitteet ja vastuut sekä toimimme

niiden mukaisesti. Edellytämme yhteistyökumppa-

neiltamme samanlaista vastuullisuutta.

Päämääränämme on luonnonvarojen kestävä käyt-

tö, luonnonarvojen huomioonottaminen sekä ym-

päristökuormituksen minimointi ja luontoresurssi-

en harkittu hyödyntäminen. Hankimme tietoa toi-

mintamme ja tuotteidemme ympäristövaikutuksis-

ta ja kehitämme vaikutusten minimointiin soveltu-

vaa teknologiaa.

Seuraamme aktiivisesti ympäristön tilan vaatimia

tarpeita ja sovellamme toiminnassamme teknisesti

sekä taloudellisesti parasta tekniikkaa ja siihen liit-

tyviä työtapoja.

Olemme selvillä asiakkaittemme ympäristötarpeis-

ta ja -arvoista. Kehitämme niiden mukaisesti tuot-

teita ja ratkaisuja asiakkaittemme ja yhteiskunnan

ympäristöongelmiin.

Varmistamme ympäristöasiain hallinnan ja ympä-

ristöpolitiikan toteutumisen ympäristöhallintajär-

jestelmän, laatujärjestelmän, sisäisten katselmus-

ten sekä johdon raportoinnin avulla.

Huolehdimme, että henkilöstömme ja kaikki yhti-

ön toiminnassa mukana olevat tunnistavat työnsä

ympäristövaikutukset ja sitoutuvat niiden hallin-

taan.

Käymme avointa ja aktiivista keskustelua asiakkai-

demme, henkilöstön ja muiden sidosryhmien

kanssa ja viestimme ympäristöasioistamme avoi-

mesti ja totuudenmukaisesti.

Ympäristöpolitiikka uudistetaan määräajoin. Sen vah-

vistaa Vapon hallitus. Ruotsissa Neova AB on asetta-

nut omiksi ympäristötavoitteikseen

Vähentää päästöjä ilmaan.

Vähentää vesistökuormitusta.

Vähentää tuotantoprosessissa syntyviä jätteitä.

Vähentää lähiympäristöön kohdistuvia haittoja.

Lisätä omaa ympäristötietämystään.

Turvealan ympäristöasioidenkehittäminen jatkui

Turvetuotantoon liittyvä yhteistyö viranomaisten ja

sidosryhmien kanssa jatkui vuonna 2006 tiiviinä. Tär-

keä merkitys oli ympäristöministeriön nimeämällä tur-

vetuotannon koordinointityöryhmällä, jota vetää Poh-

jois-Pohjanmaan ympäristökeskus.

Työhön osallistui turvetuotannon ympäristöasioi-

den hoidon kannalta tärkeitä sidosryhmiä, kuten ym-

päristöministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön,

ympäristölupavirastojen ja ympäristökeskusten edusta-

jia sekä turvealan ja sen vaikutuksia arvioivien kon-

sulttien ja tutkimuslaitosten edustajia.

Koordinaatioryhmä järjesti koulutustilaisuuksia ja

valmisteli turvealaa koskevia selvityksiä viranomaistyö-

nä jatkossa hyödynnettäväksi. Vuonna 2006 työsken-

telyn kohteena olivat erityisesti vesipuitedirektiivin

edellyttämä tarkkailun kehittäminen. Myös turvetuo-

tannon melu- ja pölyvaikutuksien selvittäminen käyn-

nistettiin.

Tilastokeskus kokosi nyt ensimmäistä kertaa tiedot

turvetuotannon pinta-alatietojen muutoksista ja

maankäyttötavoista vuonna 2005 sovittujen pelisään-

töjen mukaisesti. Tietoja käytetään kansainvälisten

ilmastosopimusten tarpeisiin.

Ympäristökeskusten turvehankkeiden ympäristölu-pia valmistelevat virkamiehet tutustuivat Aitone-vaan toukokuussa 2006.


Innovatiivisuus on turvetuotannon elinehto

Ympäristöneuvos Mauno Rönkkömäki on seurannut

turvealaa ja osallistunut sen kehittämiseen 1980-luvun

alkupuolelta mm. Oulun vesi- ja ympäristöpiirin ja

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen johtajana.

Vuonna 1994 hän väitteli tohtoriksi hydrologisten

mallien käytöstä turvetuotantoalueiden vesiensuojelu-

tekniikoiden tutkimuksessa. Rönkkömäen rooli turve-

tuotannon pitkän linjan kehittäjänä on ollut tärkeä,

sillä Pohjois-Pohjanmaalla turvetuotanto on merkittä-

vä asia. Maakunnassa on myös kehitetty aktiivisesti

turvetuotantoa ja vesiensuojelumenetelmiä. Rönkkö-

mäki jäi eläkkeelle huhtikuun 2007 lopussa.

Mauno Rönkkömäki, mitkä ovat olennaisia asioita

turvealan ympäristöasioiden hoitamisessa?

Viranomaisen näkökulmasta etenkin viimeisen vuosi-

kymmenen kehityksessä on ollut paljon hyvää. Turve-

tuotannon vesistövaikutukset ovat vähentyneet tuo-

tanto- ja vesienkäsittelymenetelmien kehittyessä ja

myös turvetuottajien asenne on muuttunut. Ympäris-

töasioita ei enää koeta välttämättömäksi pahaksi, vaan

on ymmärretty, että niistä huolehtiminen tuo muka-

naan oikeutusta toiminnalle. Samalla turvealalle on

kehittynyt moderni, avoin ja läpinäkyvä tapa toimia.

Tulevaisuudessa edessä on kuitenkin uusia haastei-

ta. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös turvetuotantoon.

Kevättulvien lisäksi yleistyvät syys- ja jopa talvitulvat.

Niinpä on varauduttava isojen virtaamien hallintaan

tuotantokauden ulkopuolella. Toinen tärkeä asia on

soiden tuotantoon valmisteluvaiheen ympäristövaiku-

tusten hallinta.

Ympäristövaikutuksien osalta huomioon pitää ottaa

entistä enemmän koko turvetuotannon elinkaari. Tä-

hän liittyy tuotannon suuntaaminen ympäristön kan-

nalta edullisille alueille eli soille, joissa ihmisen vaiku-

tus jo näkyy, varsinainen valmisteluvaiheen ja tuotan-

non aikaisten ympäristövaikutusten minimointi sekä

jälkikäytön järkevä ratkaiseminen.

Miten turvetuottajien ja viranomaisten yhteistyötä

pitäisi kehittää?

Lähtökohtana voisi olla se, että omavalvonnan ja vi-

ranomaisvalvonnan summa on vakio. Mitä paremmin

omavalvonta toimii, sitä vähemmän tarvitaan viran-

omaisvalvontaa, ja painopistettä kanssakäymisessä voi-

daan suunnata tutkimukseen ja kehittämiseen. Tieten-

kin viranomaisten pitää valvoa lupaehtojen noudatta-

mista jatkossakin, mutta sellaisten ehtojen, jotka ovat

vaikuttavia, toteuttamiskelpoisia ja valvottavissa. Tätä

varten olisi tärkeää, että ne syntyisivät kaikkien kol-

men tahon – turvetuottajan sekä valvonta- ja lupavi-

ranomaisten yhteistyönä.

Kanssakäymisen kivijalka ovat hyvät ja luottamuk-

selliset välit. Täällä Pohjois-Pohjanmaalla näitä on

kehitetty mm. yhteisillä tarkastuskäynneillä ja vuosi-

palavereilla. Tärkeää on, että asioista pystytään kes-

kustelemaan samalla tasolla.

Hyvä esimerkki käytännön yhteistyöstä on valta-

kunnallinen turvetuotannon koordinointityöryhmä,

jota Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus vetää. Siinä

ovat mukana laajasti eri tahot, jotka ovat tekemisissä

turvetuotannon kanssa. Tuloksena on jo syntynyt uu-

sittu ja täydennetty tarkkailuohje, ja työn alla on ym-

päristönsuojeluohjeen päivittäminen, ohje lupahake-

mukseen liitettävästä luontoselvityksestä jne.

Miltä turvealan tulevaisuus näyttää?

Tällä hetkellä ilmassa on positiivisia merkkejä. Tuo-

tannon aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat vä-

hentyneet, tutkimustulokset tukevat turpeen päästö-

kertoimen tarkistamista ja suunnitelmat biopolttoai-

neiden valmistuksesta tarjoavat uusia mahdollisuuksia

turpeen käytölle.

Itse näen turvetuotantoalueen maaseutuun kuulu-

vana kulttuurimaisemana siinä missä peltomaiseman-

kin. Se kuvastaa toimeliaisuutta alueella ja luo uskoa

maaseutuun. Tärkeää on, että alueen jälkikäyttö on

suunniteltu. Uudelleen soistaminen, ruokohelven kas-

vatus tai muu maanviljely, metsittäminen, lintuvedet

ja ehkä tulvasuojelukäyttö ovat näkymänä toiveita

herättäviä.

Tulevaisuudessa on tärkeää säilyttää turvetuotan-

non innovatiivisuus. Tutkimus ja kehitys on avainase-

massa, kun haetaan uusia keinoja toiminnan tehosta-

miseen, ympäristövaikutusten vähentämiseen ja jälki-

käytön kehittämiseen. Samalla tuodaan ympäröivälle

alueelle vaurautta.

Mauno Rönkkömäki muistuttaa, että turvetuotan-non hyväksyttävyydessä kyse on jatkuvasta työstä.Se täytyy ansaita uudelleen joka kesä.


* Luvut sisältävät luonnollisen maa-alueen taustakuormituksen

** Luvut on laskettu pinta-alojen ja ominaiskuormitusten perusteella

*** Laskentatapa on muuttunut vuonna 2006

Vapon turvetuotannon aiheuttama kokonaisvesistökuormitusja ominaiskuormitus (brutto*) vuonna 2005 ja 2006

Kokonaisvesistökuormitus

t/v Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Kiintoaine

Vuosi 2005 2006 2005 2006 2005 2006

Suomi 20,80 19,00 564,00 562,00 3 535,00 2 536,00

Neova AB** 2,00 1,50 55,00 47,60 360,00 218,00

AS Tootsi Turvas*** 3,12 0,05 103,39 6,10 1 526,65 30,50

Langham OÜ** - 0,10 - 4,00 - 19,50

AS Seda** - 0,27 - 10,70 - 51,80

Kekkilä Oyj 0,40 0,38 11,20 15,1 63,70 73,50

Ominaiskuormitus

kg/ha/v Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Kiintoaine

Vuosi 2005 2006 2005 2006 2005 2006

Suomi 0,32 0,30 8,08 8,81 55,10 39,74

Neova AB** - - - - - -

AS Tootsi Turvas*** 0,54 0,015 17,91 1,90 264,40 12,20

Langham OÜ** - - - - - -

Kekkilä Oyj 0,38 0,34 9,96 13,37 56,40 65,10

Turvetuotannon ympäristövaikutuksettunnetaan ja hallitaan

Suomessa jokainen turvetuotantoa koskeva ympäristö-

lupa sisältää määräykset suokohtaisen tarkkailun to-

teuttamisesta. Neuvottelut suokohtaisten tarkkailu-

määräysten uudistuksesta ympäristölupaviraston ja

ympäristökeskuksen edustajien kanssa jatkuivat vuon-

na 2006.

Vapolta tarkkoja mittaustietoja turvetuotannon ve-

sistövaikutuksista on käytettävissä Suomesta ja Viros-

ta. Ruotsista ja Latviasta on käytettävissä mitattuja

analyysituloksia.

Suomessa kuormitus nousi hieman vuonna 2006.

Syynä oli pitkään sateisena jatkunut syksy. Kuormitus-

seuranta osoittaa kuitenkin vesiensuojeluun tehdyn

mittavan ja kustannuksiltaan merkittävän työn puolit-

taneen kuormituksen kymmenen viime vuoden aika-

na. Turvetuotannon vesistökuormitus keskittyy rou-

dattomalle ajanjaksolle, mutta sateisten syksyjen ja

leutojen talvien aikana ympärivuotinen kuormituksen

seuranta on osoittautunut tarpeelliseksi.

Valtioneuvosto päätti marraskuussa 2006 Suomen

vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 saakka.

Linjauksen avulla toteutetaan EU:n vesipolitiikan pui-

tedirektiivin ja sitä täydentävän lainsäädännön anta-

mia yleisiä tavoitteita. Tavoiteohjelmassa turvetuotan-

nolle on asetettu uudet vesiensuojelutavoitteet ja

suuntaviivat. Edellinen kansallinen vesiensuojelun ta-

voiteohjelma päättyi vuonna 2005.


Soiden synty ja turpeenmuodostuminen Suomessa

Suomeen alkoi syntyä soita, kun maata alkoi paljastua sulavan man-

nerjäätikön alta noin 10 000 vuotta sitten. Uusia soita syntyy edelleen

lähinnä länsirannikolla, jossa maankohoaminen paljastaa uutta aluetta

meren pohjasta.

Geologian tutkimuskeskuksen arvion mukaan uusia soita on synty-

nyt viimeisten 50 vuoden aikana yhteensä 50 000 hehtaaria. Tällainen

tilanne on ainutlaatuinen Euroopassa ja koko maailmassa, sillä ylei-

sempää on, että maan pinta vajoaa tai pysyy paikoillaan.

Kun suokasvit muodostavat ensimmäisen kasvillisuuden jään tai

meren alta paljastuvalle maalle, puhutaan primäärisoistumista. Niistä

suo leviää ympäröiville maille ja täyttää myös matalia ja pieniä lampia.

Tällöin puhutaan metsämaan soistumisesta ja vesistöjen umpeenkas-

vusta. Suomessa primäärisoistumia ja metsämaan soistumia on molem-

pia noin 40 prosenttia suoalasta ja umpeenkasvusoita noin 20 prosent-

tia suoalasta.

Turvetta muodostavat suon pinnalla kasvavat suokasvit, jotka saavat

kasvuenergiansa auringon valosta. Yhteyttämisprosessissa ne sitovat

aurinkoenergian avulla ilmakehän hiilidioksidia maasta veden mukana

imemiinsä ravinteisiin muodostaen kasvussa tarvittavia yhdisteitä.

Kasvien kasvu eli perustuotanto tapahtuu sekä maan pinnan ylä-

että alapuolella. Pinnan yläpuolista biomassaa ja sen kasvua on melko

helppo mitata ja ne tunnetaankin varsin hyvin. Pinnan alapuolella ta-

pahtuvasta kasvusta on saatu tarkempia tuloksia erilaisilla merkkiai-

neilla ja vaivalloisilla manuaalisilla mittauksilla.

Tulosten mukaan eräät sarakasvit tuottavat noin 80 prosenttia uu-

desta biomassasta maan pinnan alapuolelle. Massa koostuu makro- ja

ennen kaikkea mikrojuurista, jotka pääosin rajoittuvat noin 30 sentti-

metriä paksuun pintakerrokseen, mutta havaintoja on jopa lähes kah-

den metrin syvyydestä löytyvistä elävistä juurista. Suon pinnan ylä-

puolella tapahtuva kasvu hautaa aikaisempien vuosien kasvun pikku-

hiljaa pinnan alle.

Vaikka suo onkin vetinen kasvupaikka, vaihtelee suoveden pinta

säätilojen ja suotyypin mukaan. Pysyvä vesipinta, jonka alla aines on

veden kyllästämää jatkuvasti, sijoittuu keskimäärin 30–40 senttiä suon

pinnan alle. Sen ja suon pinnan välisessä kerroksessa on happea, jota

ei ole pysyvän vesipinnan alapuolisessa kerroksessa.

Veden pinnan yläpuolisessa kerroksessa oleva happi mahdollistaa

mikrobien toiminnan. Ne koostuvat lähinnä sienistä ja bakteereista,

jotka hajottavat pinnan alle syntyvää tai sinne joutunutta kasviainesta.

Hajotustyön ja siihen liittyvien biokemiallisten muutosten tuloksena

syntyy turvetta, jota voidaan pitää ”valmiina”, kun se jää pysyvän suo-

vesipinnan alapuolelle. Siellä muutoksia tapahtuu enää hyvin vähän.

Kaikissa soissa on siis varsinaisen turvekerroksen päällä turpeen

muodostumiskerros, joka koostuu elävästä ja kuolleesta kasvibiomas-

sasta sekä sitä hajottavista mikrobeista. Suomessa tämän kerroksen hii-

limassa on keskimäärin 10 prosenttia koko suon hiilimassasta. Kerrok-

sen ikä on alle 300 vuotta eli nuorempi kuin hiilidioksidin viipymäai-

ka ilmakehässä. Geologian tutkimuskeskuksen mukaan kerroksen hiili-

varasto voitaisiin rinnastaa puuperäisiin polttoaineisiin energiatuotan-

nossa.


Vesienkäsittely tuottaa tulosta

Turvetuotantoalueilla käytetään erilaisia vesienkäsitte-

lymenetelmiä, jotka tehdään nykyisin samalla kuin

soita kunnostetaan turvetuotantoa varten. Laskeutus-

altaat, pintavalutus, virtaaman säätö, sarkaojapidätti-

met sekä erilaiset kasvillisuuden pidätyskykyyn perus-

tuvat menetelmät ovat osoittautuneet luonnonmukai-

siksi ja toimiviksi menetelmiksi sekä uusilla että van-

hoilla turvetuotantoalueilla.

Kemiallista puhdistusta käytetään vain kuormituk-

sen hallinnan kannalta erityisen vaikeissa ja poikkeuk-

sellisissa kohteissa, koska menetelmä vaatii toiminnal-

le muuten vieraiden aineiden käyttöä ja siihen liitty-

vää monipuolista varautumista turvetuotantoalueella.

Uutena menetelmänä vuonna 2006 kehitettiin ruoko-

helpikasvustoon perustuvaa imeytyskenttää.

Vapon eri toimintamaissa viranomaisvaateet ja lu-

pakäsittely vaihtelevat. Myös käytössä olevissa vesien-

käsittelymenetelmissä on eroja. Vapon ja Kekkilän tur-

vetuotantoalueille Suomessa sekä Neovan turvetuo-

tantoalueille Ruotsissa on rakennettu vesienkäsittely-

menetelmät kuormituksen hallintaa varten. Lähes kai-

killa Vapon käytössä tai suunnitteilla olevilla turvetuo-

tantoalueilla Suomessa on jo tehty tai tehdään ravin-

teita ja kiintoainetta pidättäviä eli perustasoa tehok-

kaampia vesienkäsittelymenetelmiä. Myös Tootsi Tur-

vas AS:n turvetuotantoalueilla Virossa vesiensuojelua

on tehostettu.

Vapon ja Kekkilä Oyj:n turvetuotantoalueita varten

laadittiin Suomessa jo 1990-luvun alkupuolella vesien-

suojelun perusparannusohjelma, jonka avulla kuormi-

tus vähennettiin viranomaisten asettaman tavoiteta-

son alapuolelle.

Markkinaosuuden mukainen kuormitusosuus on

ollut Vapossa vertailupohjana omia vesiensuojelun

tavoitteita asetettaessa. Tosin vuosittainen vaihtelu on

merkittävää säätiloista johtuen. Kehitys on kulkenut

kuitenkin merkittävästi päästöjä vähentävään suun-

taan. Vapon markkinaosuus oli edellisen ohjelman

tekoaikana 80-85 prosenttia. Nyt se on laskenut noin

75 prosenttiin, sillä alalle on tullut uusia toimijoita.

Vapo-konsernin turvetuotannon vesistökuormitus vuonna 2005 ja 2006

Neova AB:n ja Langham OÜ:n luvut on laskettu pinta-alojen ja ominaiskuormitusten perusteellaAS Tootsi Turvas: laskentatapa on muuttunut vuonna 2006

Pärnumaan ympäristöviraston henkilöstöä TootsiTurvaksen ympäristöasiantuntijan Helen Nikkarevinseurassa Pööraveren suolla.


Vapon turvetuotannon typennettokuormitus Suomessa 2000–2006

Vapon turvetuotannon kiintoaineennettokuormitus Suomessa 2000–2006

Vapon turvetuotannon fosforinnettokuormitus Suomessa 2000–2006

Tulokset perustuvat ulkopuolisten konsulttien tekemiintarkkoihin mittauksiin. Mittausohjelmat on määritelty lu-paehdoissa tai ne ovat viranomaisten hyväksymät.

Tehostunut vesiensuojelupuolitti ravinnekuormituksen

Vapon turvetuotannon vesistökuormitus Suomes-

sa on vähentynyt puoleen viimeisen vuosikym-

menen aikana. Typen kuormitus väheni noin 55

prosenttia ja fosforin noin 66 prosenttia. Tulos

on seurausta vesiensuojelutason kohoamisesta ja

mittavista vesiensuojeluinvestoinneista.

Tieto ilmenee Pöyry Environment Oy:n teke-

mästä selvityksestä, jossa tutkittiin miten turve-

tuotanto onnistui vuonna 2005 päättyneen vesi-

ensuojelun tavoiteohjelman tavoitteiden toteutta-

misessa. Selvityksen ovat tilanneet Vapo Oy ja

Turveruukki Oy.

Taustalla mittavat

investoinnit

Vapo on investoinut viimeisen kymmenen vuo-

den aikana 19 miljoona euroa yksinomaan turve-

työmaiden vesienkäsittelyyn. Lisäksi rahaa on

käytetty tarkkailututkimuksiin, lukuisiin selvityk-

siin, omaan ja urakoitsijatyöhön sekä tutkimus ja

kehitystoimintaan.

Nykyisin turvetyömailla on laajasti käytössä

vesiensuojelun perustasoa (laskeutusaltaat, sarka-

oja-rakenteet) tehokkaammat menetelmät, kuten

virtaamansäätö, salaojat, ylivuotokenttä, haihdu-

tus/imeytys. Lisäksi tehostetut vesiensuojelume-

netelmät, kuten pintavalutus ja kemikalointi ovat

yleistyneet viime vuosina.

Myös turvetuotantoalueiden kuormituksen seu-

ranta ja tulosten luotettavuus on tarkentunut lai-

tekehityksen ja mittauskohteiden ympärivuoti-

suuden ansiosta.


Vapon vesienkäsittelymenetelmät 2006



Eri maankäyttömuotojen keskimääräiset netto-ominaiskuormituksetsekä luonnonhuuhtouma

Turveteollisuuden osuus

kokonaiskuormituksesta on vähäinen

Vuonna 2006 saatiin uutta tietoa turveteollisuuden

osuudesta vesistöjen kokonaiskuormituksessa, kun

Pöyry Environment Oy selvitti eri maankäytössä olevi-

en alueiden ominaiskuormituslukuja. Selvityksen mu-

kaan koko turveteollisuuden osuus Suomen vesistöjen

fosforikuormituksesta on 0,2 prosenttia ja typpikuor-

mituksesta 0,3 prosenttia.

Viranomaiset velvoittavat

tarkkailemaan vaikutuksia

Turvetuotannon vaikutuksia seurataan viranomaisten

hyväksymien alueellisten tai suokohtaisten tarkkailu-

ohjelmien avulla. Tarkkailuun liittyvän näytteenoton ja

analysoinnin tekee yleensä ulkopuolinen tutkimuslai-

tos. Tutkimusten avulla viranomaiset seuraavat lupa-

ehtojen vaateiden toteutumista sekä toiminnan vaiku-

tuksia ympäristöön ja naapureille.

Suomessa turvetuotantoalueiden ympärivuotisia

tarkkailupisteitä on lisätty viime vuosina. Vapon työ-

mailla niitä oli vuonna 2006 yhteensä 48.

Näytteenotosta ja analysoinnista vastasivat Suo-

messa Envimetria Oy, Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat

Oy, Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskeskus,

Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys ry, Kymijoen

vesi- ja ympäristö ry, Lapin Vesitutkimus Oy, Länsi-

Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry, Nab labs ympäristö-

analytiikka Oy, Paavo Ristola Oy, Pohjanmaan Tutki-

muspalvelu, Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry.,

Pöyry Environment Oy, Saimaan vesiensuojeluyhdis-

tys, Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry., Savolab

Oy ja Suomen ympäristömittaukset. Virossa vastaavaa

tehtävää hoiti Labor Oü Eesti Keskonnauringute Kes-

kus.

Turvetuotantoalueiden vaikutusten seuranta tarkkailututkimusten avulla 2005-2006

Tarkkailulaji (kpl) Kala- ja Vesistö- Kuormitus- Pöly- Melu- Muuraputarkkailu tarkkailu tarkkailu tarkkailu tarkkailu tarkkailu

2005 2006 2005 2006 2005 2006 2005 2006 2005 2006 2005 2006

Vapo Suomi 61 116 799 659 162 191 14 7 8 1 6 21

Neova AB 2 2 1 2 - - - - - 4 - -

AS Tootsi Turvas - - - 5 7 34 - - - - - -

Langham Oü - - - 1 - 1 - 1 - - - -

AS Seda - - - - - - - - - - - -

Kekkilä Oyj - 2 4 4 8 8 1 2 1 2 - -

-

Fosforin huuhtouma vuodessa Typen huuhtouma vuodessa

36 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200636 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200536 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006

Turvetuotantoalueiden omistussuhteetVapolla Suomessa 2006

Vapon turvetuotantopinta-alojenjakautuminen Suomessa vuonna 2006

Turvetuotantoala oli yli 60 000 hehtaaria

Vapo-konsernissa tuotettiin energiaturvetta vuonna

2006 noin 37 miljoonaa kuutiometriä (22,4) eli sel-

västi edellistä vuotta enemmän. Suurin osa, 29,4 mil-

joonaa kuutiometriä, oli jyrsinturvetta.

Vapolla oli turvetuotannossa yhteensä 60 820 heh-

taaria suota. Tuotannossa olleet alueet jakautuivat seu-

raavasti:

Vapo Suomi 50 491 ha

Neova AB 4 857 ha

AS Tootsi Turvas 3 353 ha

Langham Oü 300 ha

AS Seda 814 ha

Kekkilä Oyj 1 004 ha

Yhteensä 60 819 ha

Maatalousturpeen käyttö sitoo ravinnehuuhtoumia

Ympäristön kannalta turpeen käyttö on hyödyllistä

kuivikkeena ja lannan käsittelyssä. Tällöin turve vä-

hentää maatalouden huuhtoutumia ja hajuhaittoja.

Vuonna 2006 Vapo toimitti turvetta näihin käyttötar-

koituksiin 711 000 kuutiometriä (671 000).

Turpeen avulla sidottu laskennallinen ravinnehuuh-

toutuma oli vuonna 2006 noin 1 481 tonnia (1 397)

typpeä ja 146 tonnia (137) fosforia. Turpeen käyttö

vähentää siten merkittävästi vesistökuormitusta. Vähe-

nemä on suurempi kuin tuotannon aiheuttama kuor-

mitus.

Turvemaiden käyttö Suomessa 1945-2005

Lähde: GTK1950-luvulta lähtien Suo-messa on syntynyt 50 000hehtaaria uutta turvemaata.


Jälkikäyttöön vapautunut lähes

23 000 hehtaaria maapohjaa

Turvetuotannosta vapautunut alue on hyvää maapoh-

jaa uuteen käyttöön. Vapo-konsernissa tällaista maa-

pohjaa vapautui vuonna 2006 yhteensä 3 776 heh-

taaria (2 555) Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Vuoden

2006 lopussa suopohjaa oli poistunut käytöstä yh-

teensä 22 845 hehtaaria.

Suomessa Vapolta oli poistunut suopohjaa 21 210

hehtaaria (18 010) eli 3 200 hehtaaria vuoden 2006

aikana. Vapon omistamista tuotantotoiminnasta va-

pautuneista suopohjista on Suomessa vielä yli 4 000

hehtaaria tuotannon tukitoimien käytössä.

Maatalouskäytössä on 20 prosenttia, metsämaana

20 prosenttia ja peltoenergiatuotannossa 20 prosent-

tia. 22 hehtaaria on uudelleensoistettu ja lintujärvenä

on 162 hehtaaria. Kasvava osa suopohjista siirtyy vä-

hitellen ruokohelven viljelyyn.

Vapon omistamien tuotannosta poistuneidenalueiden jälkikäyttö Suomessa 2006

Kekkilän turvetuotannosta suopohjaa vapautui

vuoden 2006 aikana 125 hehtaaria lähinnä tukikäyt-

töön. Yhteensä käytöstä oli vuoden lopussa poistunut

487 hehtaaria.

Ruotsissa turvetuotannosta vapautui suopohjaa 80

hehtaaria. Yhteensä tuotannosta oli vapautunut vuo-

den 2006 loppuun mennessä 670 hehtaaria. Tärkein

jälkikäyttömuoto Ruotsissa on metsätalous.

Virossa AS Tootsi Turvakselta suopohjaa vapautui

251 hehtaaria. Yhteensä tuotannosta on vapautunut

355 hehtaaria. Vapautuneesta alueesta 113 hehtaaria

on kosteikkona ja loput peltoenergian tuotannossa.

Langham OÜ:ltä tuotannosta poistui 120 hehtaaria

kosteikoksi.

Kullekin suolle soveltuvat jälkikäyttömuodot riippu-

vat alueen omistuksesta, pohjamaalajista, jäljellä ole-

van turpeen määrästä sekä alueen yleisestä käyttötar-

peesta.

Turvetuotannosta vapautunut suopohja soveltuu moneen käyttöön.


Ruokohelven viljelyalan kehitys 2002-2006 Ruokohelven tuotanto 2002-2006


Ruokohelven sopimusviljely kasvaa

Peltoenergiaa Vapo tuotti kasvattamalla monivuotista

ruokohelpeä. Viljelyala kasvoi Suomessa vuonna 2006

noin 14 000 hehtaariin (9 000). Siitä Vapon omaa

maata oli 4 364 hehtaaria (3 715). Peltoenergian tuo-

tannosta vastaavat Vapon tytäryhtiö Suo Oy ja sopi-

musviljelijät, joiden viljelyala on kasvanut nopeasti.

Sadonkorjuuala keväällä 2006 oli 2 275 hehtaaria

(1 522), jonka ruokohelpisato oli 36 GWh (25). Lisäk-

si tuotettiin siemeniä 1 000 hehtaarin alalla (1 000).

Oma siementuotanto mahdollistaa sopimusviljelyalan

kasvun ja sitä on tarkoitus edelleen lisätä.

Ruokohelpi soveltuu käytettäväksi polttoaineena

useimmissa polttolaitoksissa turpeeseen tai puuhun

sekoitettuna. Lisäksi ruokohelpeä on mahdollista käyt-

tää pelletin raaka-aineena.

Vapon ruokohelven viljelyala oli vuonna 2006 jo 14 000 hehtaaria. Valtaosaa viljelevät sopimusviljelijät.


Voima- ja lämpölaitosten määrä kasvoi

Vapo ja sen tytäryhtiöt tuottavat lämpöä ja sähköä

taajamien kaukolämpöverkkoihin, teollisuudelle, sa-

hoille, vankiloille ja varuskunnille. Vuonna 2006 Vapo

toimitti asiakkailleen lämpöä ja höyryä 1,3 TWh (1,1)

sekä sähköä 314 GWh (291). Tästä omaa tuulienergi-

an tuotantoa oli 12 GWh (14).

Vuoden lopussa Vapolla oli 10 sähköä ja lämpöä

tuottavaa voimalaitosta (9). Niistä tytäryhtiö Voimava-

su Oy:llä oli kolme ja Biokraft Oy:llä kaksi. Lämpöä

tuottavia yksiköitä Vapolla ja sen tytäryhtiöillä oli 25

paikkakunnalla (24). Vapon ja Metsäliiton yhteisyritys

Biokraft Oy vastasi voimantuotannosta seitsemällä sa-

halla. Biokraft Oy:n toiminta sisältyy tässä raportissa

Vapon toimintaan, mutta vuosikertomuksessa sen lu-

vut eivät ole mukana.

Kuivaniemen kunnassa sijaitsevassa tuulivoimapuis-

tossa Vapo tuottaa sähköä kahdeksalla tuulivoimayksi-

köllä. Lämmön- ja sähköntuotannon kapasiteettia kas-

vattivat syksyllä 2005 Ilomantsissa ja keväällä 2006

Haapavedellä käyttöönotetut voimalaitoksen ja pellet-

titehtaan kokonaisuudet.

Vapon Pellettilämmön suosio kasvoi vuonna 2006

selvästi. Uusia öljyä korvaavia pellettilämpölämpölai-

toksia valmistui kymmenen ja useiden muiden toteut-

tamisesta sovittiin. Yhteensä pellettilämpökohteita oli

käytössä vuoden lopussa jo 30. Konseptissa Vapo vas-

ta lämpökeskuksen investoinnista, polttoainehuollosta

sekä laitosten ylläpidosta ja käytöstä.

Käyttö 2002 2003 2004 2005 2006

Kaukolämpö 37,3 47,5 50,5 27,3 49,9

Teollisuus 50,8 37,7 34,2 62,1 32,2

Sähkö 11,9 14,8 15,4 10,6 17,9

Vapon tuottaman energian käytönjakauma vuosina 2002-2006, %

Vapo Voiman polttoaineiden käyttövuonna 2006 Suomessa, GWh

Voimalaitokset Lämpölaitokset YhteensäÖljy 169,0 26,5 195,5Hiili 339,0 - 339,0Turve 574,2 147,7 721,9Puu 612,0 *116,7 *728,7REF - - -Biokaasu 6,0 - 6,0Muu bio 8,5 - 8,5

* Sisältää pellettejä 5,7 GWh

Paikallisten polttoaineiden käyttö

vahvisti omavaraisuutta

Lämpöä ja sähköä Vapo tuotti ennen kaikkea paikalli-

silla polttoaineilla, puulla, turpeella ja peltoenergialla.

Paikallisten polttoaineiden osuus kaikesta käytetystä

polttoaineesta oli 70 prosenttia (70). Tuki- ja vara-

polttoaineena käytettävän öljyn osuus laski voimalai-

toksilla 9,9 prosenttiin (11). Kivihiilen osuus polttoai-

neista oli 19,8 prosenttia (20,7). Peltoenergian osuus

nousi 0,6 prosenttiin (0,4) käytetyistä polttoaineista.

Lämpölaitoksissa paikallisia polttoaineita käytettiin

yhteensä 264 GWh (299) ja niiden osuus oli 90,7

prosenttia (92). Vapon omien energiatoimitusten

osuus käytetystä energiasta oli 67,8 prosenttia (76).

Tukipolttoaineena käytetyn öljyn osuus oli vain 8 pro-

senttia. Lämpölaitosten hyötysuhde oli 84,4 prosent-

tia.

Voimalaitoksissa kotimaisten polttoaineiden osuus

kasvoi 70,3 prosenttiin (67,5). Eniten polttoaineena

käytettiin puuta, jonka osuus oli 35,8 prosenttia koko

polttoaineenkulutuksesta. Turpeen osuus kasvoi 33,6

prosenttiin. Turpeen osuus kasvoi, koska sen käyttö

oli edullisempaa kuin puupolttoaineiden.

Muun bioenergian eli lähinnä peltoenergian osuus

voimalaitospolttoaineista oli 0,5 prosenttia (0,3) ja

biokaasun 0,4 prosenttia (0,3). Jäteperäisen Ref-polt-

toaineen käyttö loppui lähes kokonaan (0,9).

Tuontipolttoaineiden eli hiilen ja öljyn osuus laski

29,7 prosenttiin (32,4). Pääosan tuontipolttoaineista

käyttää sokeriteollisuuden energiantuotannosta vas-

taava Voimavasu Oy, jonka Kantvikin, Salon ja Säkylän

voimalaitokset ovat ainoat kivihiiltä polttoaineena

käyttävät yksiköt Vapossa. Forssassa elokuussa 2006

käyttöön otettu 10 MW:n pellettikattila vähentää pai-

kallisesti öljyn käyttöä kesällä ja talven huippukuormi-

tusaikana Forssan alueella.

Voimalaitosten typpioksidin, rikkidioksidin, hiukkas-

ten ja hiilidioksidin kokonaispäätöt kasvoivat volyymin

kasvun seurauksena, mutta ominaispäästöt tuotettua

energiaa kohti olivat edellisen vuoden tasolla.

Vapon voimalaitosten energiantuotannon hyöty-

suhde vuonna 2006 oli 80 prosenttia (81,7)


Vapo Oy:n voima- ja lämpölaitostenpäästöt vuosina 2002-2006

Vapo Oy:n voima- ja lämpölaitostenominaispäästöt vuosina 2002-2006

Typpioksidi NOx

Rikkidioksidi SO2

Hiukkaset

Hiilidioksidi CO2

Typpioksidi NOx

Rikkidioksidi SO2

Hiukkaset

Hiilidioksidi CO2

CO2 laskennassa on käytetty puupolttoaineen ominaispäästönä 109 t/TJOminaispäästöjen laskennassa ei ole huomioitu puupolttoaineiden ja pel-toenergian päästöjä.


Höyryä, lämpöä, sähköä japellettejä Haapavedeltä

Vapon Haapaveden voimalaitos ja pellettitehdas

otettiin käyttöön keväällä 2006. Kyseessä on toinen

yhdistelmälaitos, jossa tuotetaan lämpöä, sähköä ja

pellettejä. Ensimmäisen vastaavan laitoksen Vapo

otti käyttöön Ilomantsissa syksyllä 2005.

Haapavedellä kokonaisuuteen kuuluvat Vapon

voimalaitoksen ja pellettitehtaan lisäksi Haapaveden

Energia Oy:n kaukolämpöverkko, Haapaveden Ym-

päristöpalvelut Oy:n puhdistamolietteen kuivainlai-

tos, Valio Oy:n Haapaveden tehdas sekä kuivainlai-

toksen käyttämisestä vastaava Kemwater Services Oy.

Voimalaitos tuottaa höyryä samaan kokonaisuu-

teen kuuluvalle pellettitehtaalle, vieressä sijaitsevalle

lietteen kuivauslaitokselle sekä vähän matkan päässä

sijaitsevalle Valion tehtaalle. Kaukolämpöä tuotetaan

Haapaveden Energian kaukolämpöverkkoon ja säh-

köä Vapon sähköasiakkaille.

Voimalaitoksen pääpolttoaineena on jyrsinturve,

jota voidaan käyttää myös pellettien valmistukseen.

Lisäksi polttoaineena käytetään puupolttoaineita ja

kuivainlaitokselta tulevaa kuivattua puhdistamo-

lietettä, joka soveltuu poltettavaksi yhdessä turpeen

kanssa. Pellettien raaka-aineena on sahanpuru, mut-

ta myös turpeen ja ruokohelven käyttö on mahdol-

lista.

Haapavedellä kyseessä oli suurin investointi kau-

pungissa 15 vuoteen. Myönteiset vaikutukset tuntu-

vat monella tavalla. Yhdistelmälaitos turvaa kaupun-

gin energiahuoltoa, mahdollistaa pääosin Valiolla

syntyvän puhdistamolietteen asiamukaisen käsitte-

lyn ja työllistää alueen ihmisiä.

Voimalaitoksen ja pellettitehtaan toiminnassa

ympäristöasiat on otettu tarkkaan huomioon. Voi-

malaitoksen savukaasut puhdistetaan nykyaikaisilla

sähkösuodattimilla ja tekniikka on suunniteltu niin,

että palaminen on mahdollisimman puhdasta. Pelle-

töinnissä ja pellettien siirrossa syntyvä pöly puhdis-

tetaan poistoilmasta kuitusuodattimilla.

Voimalaitoksella on tärkeä merkitys myös lietteen

kuivainlaitoksen hajukaasujen puhdistamisessa, sillä

ne johdetaan polttoilmaksi voimalaitokseen.

Haapaveden voimalaitos ja pellettitehdas vihittiinkäyttöön 9.6.2006. Kokonaisuus tarjoaa työtä 12 hen-kilölle. Lisäksi turve- ja ruokohelpituotannon työllistä-vä vaikutus Haapaveden ympäristössä on suoraannoin 160 ja välillisesti noin 130 henkilötyövuotta.


Vapon hallinnassa olleet päästöluvat2005-2007

Vapo VoimaLieksan voimalaitos 1 kpl

Lieksassa olevat opt-in lämpökeskukset 4 kpl

Sotkamon voimalaitos 1 kplSotkamossa olevat opt-in lämpökeskukset 4 kpl

Haapaveden voimalaitos 1 kpl

Voimavasu OyKantvikin voimalaitos 1 kpl

Salon Voimalaitos 1 kplSäkylän voimalaitos 1 kpl

Forssan Energia OyKiimassuon voimalaitos 1 kplForssan opt-in lämpökeskukset 8 kpl

Biokraft OyVilppulan voimalaitos 1 kpl

Yhteensä 23 kpl

Päästöluvat ja päästöoikeudet

Vapon tileillä oli vuodelle 2006 myönnettyjä päästöoi-

keuksia yhteensä 309 937 tonnia hiilidioksidipäästöjä.

Päästökaupan piiriin kuuluvissa laitoksissa todennetut

hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä 352 603 tonnia.

Vapon sähkökauppa perustuu omaan tuotantoon

Vapo tuottaa yli puolet myymästään sähköstä itse.

Valtaosa tuotetaan turpeella ja puulla lämmitysvoima-

laitoksissa, joissa tehdään sekä kaukolämpöä että säh-

köä.

Vuonna 2006 Vapo myi asiakkailleen sähköä 314

GWh (291). Omaa vastapainetuotantoa sähköntuo-

tannosta oli 51 prosenttia (50). Kotimaisen sähkön

osuus (biopolttoaineet, tuuli ja turve) oli 43 prosent-

tia (41).

Vapon sähkön alkuperä vuonna 2006

Vapo tuottaa sähköä ennen kaikkea kotimaisilla polttoaineilla.


Vapo Ympäristön toimittamankompostin käyttökohteet 2006

Kompostoinnin vaikutusten seurantatarkkailututkimusten avulla 2006

Tarkkailun laji Määrä kpl

Vesistötarkkailu 1

Kuormitustarkkailu/jätevesitarkkailu 1

Hajutarkkailu 10

Ammoniakki 8

Asukkaiden ympäristöpaneeli 2

Muu, linnustonseuranta 1

Vapon käsittelemät biojätteet jalietteet 2003-2006

Biojätteitä ja lietteitä hyötykäyttöön

Vapo kompostoi biojätteitä ja lietteitä vuonna 2006

yhteensä 183 350 tonnia (206 300). Käsiteltyjen jät-

teiden hyötykäyttöaste oli 99,9 prosenttia.

Biojätteitä ja lietteitä kompostoitiin 12 kohteessa.

Niistä 9 on tunnelikompostointilaitoksia, 1 membraa-

niteknologiaan perustuva kompostointilaitos ja 2 au-

makompostointilaitoksia. Vuoden aikana Vapo teki

sopimuksen Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n kompos-

tointilaitoksen lunastuksesta ja palvelusopimuksesta.

Kauppahuone Polynova Oy:ltä ostettiin heidän käyn-

nistämänsä Kymenlaakson Jäte Oy:n biojätteiden

kompostointiliiketoiminta.

Ruotsissa tehtiin ensimmäinen sopimus biojättei-

den kompostoinnista. Sopimuksen mukaan Vapo in-

vestoi Gävleen kapasiteetiltaan 15 000 tonnin kom-

postointilaitoksen ja vastaa alueen biojätteiden käsit-

telystä vuoden 2008 alusta lähtien. Rakentamisesta ja

laitoksen käyttämisestä vastaa Vapon Ruotsin tytäryh-

tiö Neova AB.

Valmista kompostia Vapo Ympäristö toimitti eri

käyttötarkoituksiin 173 660 kuutiometriä. (181 520).

Määrällisesti eniten kompostia käytettiin kaatopaikko-

jen suodatus- ja pintakerroksiin, missä sillä korvattiin

neitseellistä maata. Toiseksi suurin käyttökohde oli

mullan valmistus. Loppu käyttö jakautui viljelykäytön,

viherrakentamisen, eroosioneston sekä energian tuo-

tannon välillä.

Kompostoinnin ympäristövaikutukset ovat ennen

kaikkea hajuhaittoja. Vesistökuormitusta ne aiheuttivat

vain kahdessa kohteessa, Teuvalla ja Himangassa, jos-

sa niissäkin vedet käsitellään lupaehdoissa määrätyllä

tavalla. Muiden jätteenkäsittelylaitosten vedet käsitel-

lään jätevedenpuhdistamoissa. Näiden kahden koh-

teen ai-

heuttama vesistökuormitus oli 0,11 tonnia fosforia

(P), 1,57 tonnia typpeä (N) ja biologinen hapenkulu-

tus (BOD) 1,16 tonnia. Kompostointilaitosten ympä-

ristövaikutuksia seurattiin tarkkailututkimuksilla.

Vapon kompostointikohteet

● Anjalankoski

● Hanko

● Himanka

● Joutseno

● Mikkeli

● Jyväskylä (Mustankorkea Oy)

● Mäntsälä

● Nurmijärvi

● Nurmo

● Teuva

● Turku

● Varkaus


Jätteiden hyötykäyttö tehostui Mustankorkeassa

Jyväskylän seudun jätteiden käsittelystä vastaava Mus-

tankorkea Oy jatkoi jätteiden hyötykäytön tehostamis-

ta. Jätteenkäsittelykeskukseen toimitetusta 115 000

(119 400) jätetonnista hyötykäyttöön ohjattiin

60 700 tonnia (54 700) eli 53 prosenttia (46). Lisäksi

käsiteltäväksi tuli 48 600 tonnia maa-aineksia.

Biokaasua jätteenkäsittelykeskuksessa koottiin tal-

teen ja toimitettiin Jyväskylän Energia Oy:lle 17,9

GWh (15,3) ja soihtupoltettiin 0,2 GWh (0,3). Kaato-

paikalta saatava kaasu riittää lämmittämään tällä het-

kellä noin 1 000 omakotitaloa vuoden ajan.

Hyötyjätteiden kierrätystä tehostaa jatkossa vuonna

2006 rakennettu hyötyjätteiden käsittelyterminaali.

Sinne vastaanotetaan kotien, toimistojen, kirjapaino-

jen, kauppojen ja teollisuuden keräyspaperia, -karton-

kia ja -pahvia. Ne paalataan ja materiaali toimitetaan

teollisuuden raaka-aineeksi. Terminaaliin vastaanote-

taan myös energiana hyödynnettävää jätettä.

Mustankorkea solmi myös yhteistyösopimuksen

Paperinkeräys Oy:n, ISS Palvelut Oy:n ja HFT Network

Oy:n kanssa. Ryhmittymä tarjoaa jätehuollon koko-

naispalveluja Jyväskylän seudun yrityksille ja julkisyh-

teisöille.

Vuoden 2006 aikana esillä oli myös Mustankorkean

uuden sijoituspaikan etsiminen. Sijaintipaikkoja koske-

va YVA-selvitys valmistui vuoden aikana.

Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutuksia seu-

rataan monipuolisesti. Vuonna 2006 ympäristöseuran-

taan kuului mm.

viemäröitävien vesien laadun tarkkailu

pinta- ja pohjavesien tarkkailu

loppusijoitusalueen vesien tarkkailu

kompostointilaitoksessa käsiteltävän materiaalin

laadun tarkkailu

kompostointilaitoksen ilmanpuhdistuslaitteiston

toimintatehokkuuden mittaukset

öljynerotusjärjestelmästä viemäriin johdettavan

veden laadun tarkkailu

pilaantuneiden maamassojen laadun tarkkailu

ammoniakkipitoisuuden tarkkailu

hajutarkkailu

lähialueen asukkaista koostuvan ympäristö-

paneelin tarkkailu

linnustoseuranta

Mustankorkea Oy:ssä on käytössä vuonna 2004

käyttöön otettu eurooppalaisen EMAS-asetuksen mu-

kainen sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Mustankorke-

alle se myönnettiin kolmantena alan yrityksenä Suo-

messa. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutuksia

käsitellään tarkemmin kolmen vuoden välein ilmesty-

vässä EMAS-raportissa, jonka tiedot päivitetään vuo-

sittain.

Mustankorkea Oy:n jätteiden hyötykäyttöaste


Sahojen ympäristövaikutuksiaselvitettiin

Vapo Timber toimitti vuonna 2006 sahatavaraa ja sen

jalosteita 786 000 kuutiometriä erityisesti Länsi-Eu-

rooppaan ja Pohjois-Afrikkaan. Asiakkaat ovat olleet

erittäin laatutietoisia ja siksi puutavarajalosteiden raa-

ka-aineen alkuperän tunnistaminen on ollut tärkeää.

Tästä syystä Vapo Timberillä on käytössä puun al-

kuperäketjun tunnistamisstandardi PEFCCOC:2004 ja

sitä täydentävä merkitsemisjärjestelmä PEFC LOGO

USE:2004. Vapo Timberin puunhankintaketju on serti-

fioitu jo vuonna 2000 ja alkuperän tunnistaminen

koskee myös tuontipuuta. Hankitusta puuraaka-ai-

neesta 78 prosenttia on ollut peräisin sertifioiduista

metsistä.

Suomen IP-tekniikka selvitti Hankasalmen sahan

lähellä sijaitsevan Kuuhankaveden sedimenttien laatua

ja poistoa purkuputkien edustalta sekä Kevätniemen

sahan läjitysalueen sekä tukkien käsittelyaltaan vaiku-

tuksia. Ivalon sahalla tutkittiin juomaveden käyttökel-

poisuutta. Vesistötarkkailua oli kahdella sahalla.

Lisäksi vanhojen sahakiinteistöjen maaperän sanee-

raustoimet jatkuivat. Vuonna 2006 valmisteltiin Noki-

an kunnassa sijaitsevan vanhan saha-alueen saneera-

ustöitä, jotka käynnistyvät varsinaisesti vuonna 2007.

Lisäselvityksiä tehtiin myös Mikkelissä vanhan Pur-

sialan sahan toiminnasta.

Puun tuhkaa Vapo Timber Oy:n sahoilla syntyi yh-

teensä 668 tonnia eli 307 kuutiometriä. Tuhka toimi-

tettiin kokonaisuudessaan hyödynnettäväksi lannoite-

käyttöön.

Vapo Timber Oy:n käyttämän puuraaka-aineen alkuperä tunnetaan.


Oman toiminnan jätteiden määrä

Vapo-konsernin toiminnan synnyttämistä jätemääristä,

jätteiden käsittelystä ja hyötykäyttöasteesta koottiin

vuonna 2006 toisen kerran aikaisempaa laajemmin ja

kootummin tietoja. Tarkoitus on kehittää oman toi-

minnan jätehuollon tehokkuutta ja seurata sitä jatkos-

sa tunnuslukujen avulla.

Vapon turvetuotantoalueilla Suomessa, Ruotsissa ja

Virossa syntynyt hyödyntämiskelpoinen muovijäte

joko varastoitiin työmailla tai myytiin hyötykäyttöön.

Suomesta muovijätettä vietiin Latviaan 1,7 tonnia,

missä sitä käytettiin autonpuskureiden valmistami-

seen.

Öljyperäiset jätteet toimitettiin jatkokäsittelyyn lu-

van saaneille kerääjille. Hyödyntämiskelpoinen jäte

toimitettiin jätteiden keräykseen: esimerkiksi renkaat

rengasliikkeisiin ja rautaromu kierrätykseen. Yhdys-

kuntajäte toimitettiin kunnalliseen jätteenkäsittelyyn

jätteidenkeruuohjeiden mukaisesti.

Voima- ja lämpölaitosten jätteistä pääosan muo-

dosti tuhka, josta merkittävä osa toimitettiin hyöty-

käyttöön lannoitteeksi tai kompostoitavaksi. Muita

merkittäviä jäte-eriä olivat metalliromu, öljyperäiset

jätteet sekä akut ja paristot, jotka toimitettiin kierrä-

tykseen määräysten mukaisesti. Vapo Timber Oy:n

sahojen voimalaitoksilta syntynyt tuhka myytiin koko-

naisuudessaan lannoitteeksi.

Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksessa syntyviä

ongelmajätteitä toimitettiin Ekokemille, metalliromua,

akkuja sekä paristoja Kuusakoski Oy:lle, paperia ja kar-

tonkia Lassila & Tikanojalle hyötykäyttöön. Vain vä-

häinen määrä sekalaista yhdyskuntajätettä loppusijoi-

tettiin. Mustankorkean omista hyödyntämiskelpoisista

jätteistä hyötykäyttöön meni 100 prosenttia. Jätteiden

kierrätys ja hyötykäyttö on Vapo Ympäristön ja Mus-

tankorkea Oy:n liiketoimintaa.

Vapo-konsernin omasta toiminnasta syntynyt jätemäärä vuonna 2006*

Suomi Viro Ruotsi

hyödynnettävä muovi, kg 1 142 701 110 430 128 344

hydrauliikkaöljy, l 11 769 6 230 -

jäteöljy, kg 108 181 3 471 -

jäteöljynerottimien lietteet, m3 1 050 1 6

öljynsuodattimet, kg 19 648 751 500

öljyiset pyyhkeet ja trasselit, kg 5 020 1 679 -

renkaat, kpl 365 70 30

metalliromu, kg 447 770 1 558 144 6700

muu muovijäte, kg 26 660 - -

paperi ja kartonki, kg 9 190 3 182 -

lasijäte, kg 40 - -

puujäte, kg 24 600 284 250 -

maali-, lakka-, liima- ja hartsijäte, l 582 - -

liuottimet, l 2 392 - 420

akut ja paristot, kg 10 182 1 080 -

loisteputket, kg 667 237 -

sekalainen yhdyskuntajäte, m3 21 343 527 280

sakokaivolietteet, m3 390 60 30

tuhka, t 15 389 1 415 -

* Taulukko sisältää tiedot Suomesta Vapo Paikallisista polttoaineista, Vapo Lämpö ja sähköstä, MustankorkeaOy:stä, Kekkilä Oyj:stä ja Vapo Timber Oy:stä., Neova AB:stä Ruotsista sekä AS Tootsi Turvaksesta ja LanghamOü:stä Virosta. Tiedot kattavat valtaosan konsernin toiminnoista.


Kuljetukset lisääntyivät

Ilmastosopimukseen liittyvä Kioton pöytäkirja velvoit-

taa vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Vapon polttoai-

nekuljetukset Suomessa vuonna 2006 olivat noin 621

miljoonaa tonnikilometriä (499). Kuljetukset tapahtui-

vat pääasiassa rekka- ja kuorma-autoilla. Polttoaine-

kuljetusten osuus kaikista kuljetuksista oli 86,5 pro-

senttia. Keskimääräinen kuljetusmatka oli 85 kilomet-

riä. Turpeen käytön lisääntyminen näkyi kuljetusten

määrässä.

Nykyiset raskaiden ajoneuvojen päästömääräykset

on säädetty ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista

annetun asetuksen (1256/1992) 48 §:ssä. EU:n raskai-

den ajoneuvojen päästösääntelyn perustana on vuon-

na 1988 annettu raskaiden dieselmoottorien päästö-

direktiivi 88/77/ETY ja sen muutokset, joilla yhteisössä

otettiin 1990-luvulla käyttöön tyyppihyväksynnässä

ns. EURO I ja EURO II päästörajat. EURO I rajat tulivat

uusille rekisteröitäville ajoneuvoille vuonna 1993 ja

EURO II rajat vuonna 1996.

Raskaiden ajoneuvojen moottoreille säädettiin kol-

messa vaiheessa voimaan tulevat päästöluokat direk-

tiivillä 1999/96/EY. EURO III-luokka tuli voimaan

vuonna 2000, EURO IV-luokka tuli voimaan vuonna

2005 ja viimeisin luokka EURO V tulee voimaan vuon-

na 2008.

Päästörajojen tiukennuksen lisäksi otettiin tyyppi-

hyväksyntävaatimuksiin ajoneuvon varustaminen sisäi-

sellä valvontajärjestelmällä, OBD-järjestelmällä, (On

Board Diagnostic System), joka valvoo ajoneuvon pa-

kokaasupäästöjä ajon aikana ja ilmoittaa merkkivalolla

häiriötiloista ja päästörajojen valvontarajojen ylityksis-

tä. Raskaiden ajoneuvojen tyyppihyväksynnässä OBD

vaadittiin vuodesta 2005 lähtien.

Edellä mainitut euroluokituksen mukaiset vaati-

mukset tulevat voimaan kyseisinä vuosina. Osa ajo-

neuvoista kuitenkin täytti nämä vaatimukset jo edel-

lisenä vuonna.

Raskaan kaluston euroluokitus ja Vapon kuljetukset Suomessa ja Virossa 2006

Luokka Ajoneuvon ikä Suomessa Virossa

tonnikilometriä tonnikilometriä

Euro V 2009 - -

Euro IV 2006-2008 91 525 536 282 000

Euro III 2001-2005 489 333 873 248 000

Euro II 1997-2000 21 787 635 744 000

Euro I 1994-1996 18 398 755 310 000

Vanhempi kalusto - - 186 000

Puupelletin jakeluedellyttää uusiakuljetusratkaisuja.Kuljetusliike KorsuOy otti talvella2005-2006 käyt-töön erityisestipuupellettien jake-luun tehdyn säi-liöyhdistelmän.


Suurin osa lupahakemuksistakoski turvetuotantoa

Vapo laittoi vuonna 2006 vireille kaikkiaan 81 ympä-

ristölupahakemusta. Suurin osa lupahakemuksista oli

turvetuotantohankkeiden ympäristölupiin liittyviä.

Suomessa tällaisia oli 48 vireille laitetuista 54 hake-

muksesta. Muut lupahakemukset kohdistuivat lähin-

nä jätehuolto- tai voimalaitoshankkeisiin. YVA-selvityk-

siä käynnistettiin yhteensä 15. Lupapäätöksiä saatiin

81 kohteeseen.

Suomessa Vapo Paikallisiin polttoaineisiin kuuluva

henkilöstö vastasi turvetuotantoalueiden lupahake-

musten tekemisestä sekä lupavelvoitteiden hoidosta.

Vapon toiminta olilupaehtojen mukaista

Vapo-konsernissa on mittava määrä voimassa olevia

lupaehtoja. Toiminnan harjoittamista lupaehtojen mu-

kaisesti valvotaan toimintajärjestelmiin luodun vastuu-

ja raportointiketjun kautta.

Toiminnan tehostamiseksi tehdään kehittämisesi-

tyksiä sekä poikkeavien toimien ja luonnonilmiöistä

johtuvien häiriöiden havainnointia. Niistä raportoi-

daan välittömästi organisaation sisällä esimiesketjun

kautta johdolle ja asiaan kuuluville viranomaisille.

Myös vuoden mittaan saadut sidosryhmäpalautteet

käsitellään ja huomioidaan mahdollisuuksien mukaan

toiminnassa.

Yleensä havaitut poikkeamat liittyivät tuotteen laa-

tuun tai tuotantovaiheen toimintaan. Vuonna 2006

toimintajärjestelmien auditoinneissa on esiintynyt

muutamia ympäristöön liittyviä havaintoja, jotka kos-

kivat jätehuoltoa, öljysäiliöitä turvetyömailla, työko-

neiden melu- ja pölyhaittaa, vesienkäsittelyn tilapäisiä

ongelmia sekä työmaapäiväkirjojen merkintöjen laa-

tua.

Vapon ympäristölupahakemukset ja YVA-käsittelyt 2006

Suomi Ruotsi Viro

Ympäristölupia vireille 54 10 17

Lainvoimaisia päätöksiä saatu 62 4 15

YVA-käsittely vireille 1 13 1

YVA käsittely päättynyt 1 10 1

*Luvut eivät ole aivan vertailukelpoisia, koska lupia ja YVA-menettelyä koskevalainsäädäntö ja niiden edellyttämä työmäärä vaihtelee maittain.


Vapon maalle Leivonmäelleperustettiin suojelualue

Keski-Suomen ympäristökeskus ja Vapo sopivat

syyskuussa 4,7 hehtaarin suoalueen rauhoittamises-

ta suojelukäyttöön. Alue sijaitsee Haapasuon turve-

tuotantoalueen läheisyydessä pieneen suolampeen

rajautuen. Suojelun tarkoituksena on suoluonnon

säilyttäminen luonnontilaisena. Vapolle suojelu-

päätös on osa Leivonmäen turvetuotantoalueiden

jälkikäyttösuunnitelman toteuttamista.


Vapo-konsernin ympäristönsuojelukustannuksetvuosina 2003–2006


Kustannukset on esiteltyvain neljältä viime vuodel-ta laskentaperiaatteidenmuuttumisen takia.

Valtaosa ympäristökustannuksistasyntyi vesiensuojelusta

Vapo-konsernin ympäristönsuojelun toimintamenot

vuonna 2006 olivat 7,7 miljoonaa euroa (7,7), joista

61 prosenttia syntyi Paikalliset polttoaineet -liiketoi-

minta-alueen toiminnoista. Tämän lisäksi syntyi ym-

päristönsuojeluun liittyviä palkka- ja urakointikustan-

nuksia, joista kaikkia ei ole erikseen kirjattu.

Ympäristönsuojeluun käytetyn työpanoksen rahalli-

nen arvo palkkakustannuksina on vuonna 2006 arvi-

oitu olevan 2,4 miljoonaa euroa (2,1). Ympäristön-

suojeluinvestoinnit olivat koko konsernissa yhteensä

4,7 miljoonaa euroa (2,8).

Vapo Paikalliset polttoaineet liiketoiminta-alueen

ympäristöinvestoinnit kohdistuivat ennen kaikkea van-

hojen ja uusien tuotantoalueiden vesiensuojelun te-

hostamiseen (78 %). Palosuojeluinvestointeihin käy-

tettiin 0,1 miljoonaa euroa (0,2). Ympäristökustan-

nuksia syntyi lupahakemusten valmistelusta, niihin

liittyvistä selvityksistä ja tutkimuksista sekä ympäris-

tönsuojelulaitteiden kunnossapidosta.

Vapon toiminnasta Ruotsissa vastaavan Neova AB:n

ympäristönsuojelukustannukset olivat 0,9 miljoonaa

euroa (1,0) ja ympäristöön liittyvät investoinnit 0,3

miljoonaa euroa (0,13). Tuotannossa ja kuljetuksissa

kiinnitettiin huomiota yhteistyöhön ja ohjaukseen ura-

koinnin aikana syntyvien ympäristövaikutusten ehkäi-

semiseen. Uutta tuotantoteknologiaa otettiin käyttöön

Ljusdalissa.

Virossa toimivan tytäryhtiön AS Tootsi Turvaksen

ympäristönsuojeluun käytettiin 0,05 miljoona euroa

(0,055), josta 0,02 miljoonaa euroa (0,03) oli ympä-

ristöinvestointeja ja 0,03 miljoonaa euroa urakoitsija-

taksoihin liittyvää työtä. Latviassa toimivan AS Sedan

ympäristönsuojelukustannukset olivat 0,05 miljoonaa

euroa (0,012).

Vapo Lämmön ja sähkön ympäristönsuojelukustan-

nukset olivat vuonna 2006 yhteensä 0,2 miljoonaa

euroa (0,25). Ympäristöinvestointeja vuodelle ei ole

kirjautunut.

Vapo Ympäristön ympäristönsuojelukustannukset

olivat vuonna 2006 yhteensä 1,3 miljoonaa euroa

(1,5), josta investointien osuus oli 0,6 miljoonaa eu-

roa. Kustannuksia aiheutui lupakäsittelyistä, ilman- ja

vesiensuojelutoimenpiteistä, YVA-käsittelyistä, ympä-

ristölaatujärjestelmän ylläpidosta ja Mustankorkea

Oy:n EMAS-raportoinnista.

Vapo Timber Oy:n ympäristöinvestoinnit vuonna

2006 olivat 0,05 miljoonaa euroa (0,04) ja ne kohdis-

tuivat lupavelvoitteisiin sekä maaperän suojeluun. Toi-

mintamenot olivat 0,1 miljoonaa euroa (0,1). Niitä

aiheutui jätehuollosta, palosuojelusta ja maaperänsuo-

jelusta.

Kekkilä Oyj:n ympäristöinvestoinnit vuonna 2006

olivat 0,01 miljoonaa euroa (0,04). Ne kohdistuivat

ympäristönsuojelun tehostamiseen tehtailla ja turve-

tuotantoalueilla. Toimintamenoja aiheutui vesiensuo-

jelusta, jätehuollosta ja palosuojelusta yhteensä 0,19

miljoonaa euroa (0,06).

Vuoden 2006 tilinpäätökseen kuuluu ympäristöä

koskevia pakollisia varauksia yhteensä 9,1 miljoonaa

euroa. Ne koskevat turvetuotannosta poistuneiden

alueiden ympäristönhoitokuluja, sahojen maaperän

puhdistamista ja kaatopaikkojen sulkemista.


Ympäristöasiat työllistivätmontaa ammattikuntaaYmpäristöasioiden hoitamiseen Vapo-konsernissa osal-

listui noin 45,5 henkilöä (64,5). Nämä henkilöt olivat

biologeja, metsänhoitajia, juristeja, insinöörejä, suun-

nittelijoita, rakennusalan ammattilaisia sekä muita

käytännön työhön osallistuvia ammattikuntia. Suurin

osa työskenteli Suomessa Paikalliset polttoaineet -lii-

ketoiminta-alueella.

Henkilöstöä työllistivät erityisesti ympäristölupien

vireillepano ja lupaehtojen toteutumisen seuranta.

Lupahakemuksiin liittyvä ruuhka on lievästi purkautu-

nut ja tasoittanut työmäärää muuhun kehittämiseen.

Oman työn lisäksi käytettiin ulkopuolisia konsultte-

ja vaikutusten arviointiin, kuormituksen ja päästöjen

seurantaan, luontoarvojen inventointiin, YVA-arvioin-

teihin sekä hallintajärjestelmien rakentamiseen ja au-

ditointiin.

Ympäristöasioiden hoitamiseen käytetythenkilöstöresurssit Vapossa

Tuotantoneuvoja Timo Talasoja esittelee Aitonevalla koealuetta, jossa tutkitaan siirtosammalen tarttumis-ta tuotannosta poistuneille suoalueille.


H E N K I L Ö S T Ö

51 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006 Piirros: Heli Kekkonen


Välineitä strategian toteuttamiseen

Vuonna 2006 Vapossa toteutettiin organisaatiomuutos, jossa uudistettiin

liiketoimintajako ja siirryttiin matriisiorganisaatiomalliin. Samalla käynnis-

tettiin johtamiseen, toimintatapoihin ja yhteistyöhön liittyvät kehittämis-

hankkeet.

Johtamisen ja henkilöstön kehittämisen näkökulmasta kysymys on siir-

tymisestä asiakaslähtöisempään toimintatapaan – on opittava tuntemaan,

mitä asiakas todella haluaa ja kyettävä toimimaan ennakoivasti ja paikal-

lisesti sen mukaan.

Vuonna 2006 aloitettiin kokonaisvaltainen kehitysprosessi tukemaan

uutta toimintatapaa. Työ koski Vapon keskeistä johtoa, joka osallistui lii-

ketoiminta-aluelähtöiseen strategiseen kehittämiseen ja prosessien kuvaa-

miseen. Vuonna 2007 kehitysprosessi laajennetaan koskettamaan koko

Vapon henkilöstöä. Aloituksena tähän ovat keväällä toteutettavat toimi-

tusjohtajatilaisuudet. Muutosta tuetaan koulutuspaketilla, jonka tarkoi-

tuksena on tarjota samanlaista tietoa yhtenäisten toimintatapojen poh-

jaksi.

Vuoden 2007 aikana strategiat saavat myös tuloskorttiin kirjatut toi-

minnalliset tavoitteet. Johtamista ja tiimitoimintaa mitataan ja sen kehit-

tymistä seurataan systemaattisesti. Yrityksen johto ja esimiehet saavat

koulutuksen tuloskorttien avulla johtamiseen.

Toinen tärkeä henkilöstön kehittämiseen vaikuttava asia on Vapon

kansainvälistyminen. Yrityksen henkilöstöstä jo lähes puolet (48,3 pro-

senttia) työskentelee muualla kuin Suomessa. Muun muassa toiminnan

laajeneminen Tanskaan ja Latviaan vuonna 2005 ja laajeneminen Venä-

jällä on vain korostanut entisestään kansainvälisyyden mukanaan tuomaa

haastetta siitä, miten konsernin arvot ja johtamiskulttuuri kussakin maas-

sa toimivat.

Esimerkkinä tästä on se, että Meidän tie -toimitusjohtajakierrokset

ulotettiin vuonna 2006 Latviaan. Henkilöstöä on kannustettu myös pa-

rantamaan kielitaitoaan.

Lähitulevaisuudessa henkilöstön kehittämiseen ja johtamiseen ollaan

saamassa uusi työkalu, sillä vuonna 2006 Vapossa aloitettiin Personec

HR-henkilötietojärjestelmän rakentaminen. Kyseessä on henkilö- ja työ-

suhdetietojen hallintajärjestelmä ja henkilöstön osaamistietokanta, jonka

tarkoituksena on koota oleelliset tiedot henkilöstöstä yhteen paikkaan.

Järjestelmä tarjoaa työkalun jokapäiväiseen esimiestyöhön. Se auttaa

myös luomaan omalta osaltaan hallinnolle ja johtamiselle yhteistä mallia.

Ensimmäisessä vaiheessa järjestelmä otetaan käyttöön Suomessa ja sen

jälkeen soveltuvin osin muissa Vapon toimintamaissa.

Riitta Moilanen

henkilöstöpäällikkö


Asiakaslähtöisyys, kansainvälisyys,kumppanuus

V Henkilöstöpolitiikan linjat

Vapon henkilöstöpolitiikan ytimenä ovat seuraavat

osa-alueet:

Tiedonkulku

Työyhteisömme sisäinen viestintä on oikea-aikaista,

avointa, vuorovaikutteista ja monisuuntaista. Varmis-

tamme, että työyhteisössämme jokainen saa työssään

tarvitsemansa tiedon.

Tavoitteet selkeyttävä ja osallistava johtaminen

Huolehdimme, että tunnemme liiketoiminnan pää-

määristä johdetut tavoitteemme ja sitoudumme nii-

den toteuttamiseen. Koko henkilöstön osaaminen ja

asiantuntemus otetaan käyttöön toiminnassa, toimin-

taa suunniteltaessa ja päätöksiä valmisteltaessa. Seu-

raamme säännöllisesti tavoitteiden toteutumista ja

kehitämme yhdessä toimintatapojamme.

Osaamisen ja henkilöstön kehittäminen

Osaamisemme jatkuvalla kehittämisellä huolehdimme

liiketoiminnan onnistumisesta. Jokaisella on oikeus ja

velvollisuus oppimiseen sekä kehittymiseen. Pidämme

yllä työyhteisössämme oppimiseen ja kehittymiseen

kannustavan ilmapiirin, mikä on esimiestyömme tär-

keimpiä tehtäviä. Tunnistamme ydinosaamisalueem-

me.

Palautteen antaminen ja palkitseminen

Annamme palautetta säännöllisesti ja rakentavasti ke-

hittääksemme toimintatapojamme ja työyhteisöäm-

me. Kannustamme palkitsemisjärjestelmillä henkilöstö-

ämme hyviin työsuorituksiin ja toteuttamaan liiketoi-

minnan tavoitteet.

Työsuhde- ja yhteistoiminta-asiat

Hoidamme kukin osaltamme työsuhdeasiat oikea-ai-

kaisesti ja laadukkaasti. Tavoitteenamme on ylläpitää

toimivat ja luottamukselliset neuvottelusuhteet työn-

antajan ja henkilöstöryhmien välillä. Työpaikkatervey-

denhuollon ja työsuojelun tavoitteena on henkilöstön

fyysisen ja psyykkisen terveyden edistäminen. Huoleh-

dimme yhdessä, että työyhteisömme on ilmapiiriltään

hyvä, turvallinen ja toimiva.

apo haluaa olla kansainvälinen ja hyvin joh-

dettu yritys, jossa on mielekästä työskennellä ja

joka pystyy vastaamaan muuttuvan ympäristön, omis-

tajien ja asiakkaiden tarpeisiin. Vapon henkilöstöpoli-

tiikan tavoitteena on mahdollistaa uusiutumiskykyi-

nen, aikaansaava ja hyvä työyhteisö, jonka arvoissa

korostuu sitoutuminen tulokselliseen, asiakaslähtöi-

seen ja ihmistä arvostavaan toimintaan, vastuullisuu-

teen sekä jatkuvaan haluun kehittää ja kehittyä.

Henkilöstön kehitystarpeet määräytyvät liiketoimin-

ta-alojen asettamista tavoitteista. Henkilöstön kehittä-

missuunnitelmat laaditaan vuosittain käytävien kehi-

tyskeskustelujen ja esimiesten haastattelujen perus-

teella. Työyhteisön toimivuutta seurataan määrävälein

tehtävillä työtyytyväisyysmittauksilla, joista viimeisin

tehtiin vuonna 2005.

Vuonna 2006 henkilöstöasioissa painopisteenä oli

valmistautuminen uuteen organisaatioon ja toiminta-

tapaan. Toinen tärkeä asia oli pyrkimys yhteistyön tii-

vistämiseen biopolttoaineiden tuotannossa ja kulje-

tuksissa toimivien kumppanien kanssa. Kaikkien yh-

teistyökumppanien ja asiakkaiden kanssa Vapo pyrkii

toimimaan tavalla, joka palvelee molempien osapuol-

ten liiketoiminnan tuloksellisuutta.

Vapon henkilöstöä Joensuussa.


Sähköasiakkaita palvellaan Forssasta,logistiikka ja vähittäismyynti hoidetaan Seinäjoelta


Vapon keskushallinto toimii Jyväskylässä, mutta

monet tärkeistä toiminnoista on hajautettu muual-

le. Suurinta osaa paikallisten biopolttoaineiden,

ympäristöturpeiden ja multatuotteiden kuljetuksis-

ta Suomessa ohjataan Seinäjoella toimivasta logis-

tiikkakeskuksesta. Tällä mahdollistetaan Vapon

kanssa yhteistyötä tekeville yrittäjille enemmän

suoritteita ja säästetään kustannuksissa ja päästöis-

sä, kun autot liikkuvat mahdollisimman vähän

tyhjillään.

Seinäjoella toimii myös Vapon valtakunnallinen

vähittäismyynnin tilauspalvelu, josta voi tilata yh-

destä numerosta pellettiä, kuivikkeita, multaa ja

palaturvetta missä tahansa Suomessa.

Kaikkien Vapon sähkö- ja kaukolämpöasiakkai-

den asiakaspalvelu on puolestaan keskitetty Fors-

saan. Sieltä hoidetaan laskutus, uusien sähkösopi-

musten tekeminen ja siihen liittyvät asiat sekä vas-

tataan nykyisten ja uusien asiakkaiden kysymyk-

siin. Kotimaisuuden lisäksi toimiva asiakaspalvelu

on ollut yksi Vapon vahvuuksista sähkömarkkinoil-

la.

”Olemme saaneet paljon positiivista palautetta

palvelutasostamme. Asiakkaat ovat kiitelleet mm.

sitä, että puhelimeen vastataan. Forssan seudulla

pidetään hyvänä myös sitä, että haluttaessa voi tul-

la paikan päälle hoitamaan asioita, vaikka kaikki

asiat pystyykin hoitamaan netissä tai puhelimessa”

sähköpalveluista Forssassa vastaava Pekka Kemp-

painen sanoo.

Sähkön asiakaspalvelusta ja myynnistä Forssassa huolehtii ammattitaitoinen ja kokenut henkilöstö.


Vapo-konsernin oma henkilöstö ja urakoitsijat

Baltian henkilöstön osuus kasvoi

Vapo-konsernin palveluksessa oli vuonna 2006 keski-

määrin 1 891 henkilöä (1 734). Suomessa henkilös-

töstä työskenteli 51,7 prosenttia (59,1), Ruotsissa

10,5 prosenttia (11,4), Baltiassa 34,0 prosenttia

(26,7) ja muissa maissa 2,7 prosenttia (2,8).

Vapon laajeneminen Itämeren alueella näkyy muu-

alla kuin Suomessa työskentelevän henkilöstömäärän

suhteellisen osuuden kasvuna. Suomessa Vapon hen-

kilöstömäärää kasvatti loppuvuodesta Luoman Wood

Pellets Oy:n ja Scanpell Oy:n ostaminen, joiden mu-

kana konsernin palvelukseen siirtyi 14 henkilöä.

Henkilöstömäärää vähensi puolestaan Vapo Timber

Oy:n Forssan sahan lakkauttaminen. Lopettamiseen

päädyttiin, koska pitkällä aikavälillä ei nähty mahdolli-

suuksia toiminnan jatkamiseen. Yksikkö oli liian pieni

kannattavaan toimintaan eivätkä ympäristön raaka-

ainevarat mahdollistaneet toiminnan laajentamista.

Sahan henkilöstöstä 4 työllistyi Vapon palveluksessa, 4

siirtyi eläkkeelle ja 18 irtisanottiin. Irtisanotuista työl-

listyi tai hakeutui ulkopuoliseen koulutukseen 11 hen-

kilöä.

Kumppanit ovat tärkeässä asemassa Vapon toimin-

nassa. Vuonna 2006 Vapolle teki töitä itsenäisinä yrit-

täjinä noin tuhat urakoitsijaa ja lisäksi suuri määrä

heidän työntekijöitään ennen kaikkea turvetuotannos-

sa ja biopolttoaineiden kuljetuksissa.

Naisia Vapon henkilöstöstä on 21,6 prosenttia

(21,2). Johtotehtävissä konsernissa on 6 naista eli 9,8

prosenttia johtotehtävissä olevista henkilöistä.

Suomessa Vapolla on käytössä vuonna 2005 päivi-

tetty tasa-arvosuunnitelma. Sen tavoitteena on toimia

siten, että

Avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi ja erilaisiin

työtehtäviin sijoittuisi sekä miehiä että naisia.

Sekä miehillä että naisilla olisi samanlaiset mah-

dollisuudet uralla etenemiseen.

Työolosuhteet soveltuisivat sekä miehille että nai-

sille.

Helpotettaisiin sekä miesten että naisten työelä-

män ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Sukupuolista häirintää tai ahdistelua ei esiintyisi.

Tavoitteisiin pääsemiseksi määritellyt toimenpiteet

koskevat työhönottoa, urakehitystä, palkkausta, kou-

lutusta, työolosuhteita ja työnjohtoa, työ- ja perhe-

elämän yhteensovittamista sekä häirinnän estämistä.

Miesten ja naisten määrän kehitystä seurataan sään-

nöllisesti liiketoiminta-alueittain eri henkilöstöryhmis-

sä.


Henkilöstön ikäjakauma

Henkilöstö liiketoiminta-aloittain

Henkilöstö henkilöstöryhmittäin ja sukupuolijakauma

Koko henkilöstö vuonna 2006 keskimäärin 1 891 henkilöä.


Niklas Engström myy pellettiä Ruotsissa

Råsjö Torvin muuttuminen Neovaksi Ruotsissa

merkitsi myös toimintojen uudelleen järjestämistä

ja kahden uuden johtajan rekrytoimista. Toinen

heistä on Niklas Engström, joka on Neovan uusi

pelletin toimialajohtaja.

Neova on pärjännyt hyvin Ruotsissa tärkeillä

pientalomarkkinoilla, jossa sen osuus on yli 30

prosenttia. Täällä Engströmin mielestä on pää-

huomio jatkossakin, vaikka markkinaosuutta pyri-

tään kasvattamaan myös muissa markkinasegmen-

teissä, voimalaitospuolella ja teollisuusmyynnissä.

”Pientalomarkkinat ovat kaikkein profiloivin

segmentti. Toisaalta uudet markkinointitavat voi-

vat siellä parantaa menestystä entisestään.”

Telia-Soneralla ja teollisuuselektroniikkaa myy-

vässä Baumer Electric-yrityksessä hankittu työkoke-

mus on varsin kaukana pelletistä. Engström kuiten-

kin sanoo, että perusteellinen muutos on tuntunut

hauskalta ja inspiroivalta.

”Ruotsissa pelletin kysyntä on kovaa. Alan kas-

vu on rajua ja muistuttaa paljon kännykkämarkki-

noilla 1990-luvulla koettua. Neovan haasteena on

selvitä tästä kasvusta ja menestyä paremmin kuin

ala keskimäärin.”

Niklas Engström (oik.) tuli Vapon Ruotsin tytäryhtiöön Neovaan töihin toimintojen uudelleen järjestämi-sen myötä. Hänen kanssaan papereita tutkii tuotantopäällikkö Ulf Strandell.


Yhteenveto yrittäjien yhteistyöpäiviäkoskevasta palautteestaAsteikolla 1=huono–5=erinomainen

1. Arvio omasta osuudesta keskiarvo

Osallistuin itse päivään aktiivisesti 3,7

Jaoin tietämystäni muille osallistujille 3,5

Työskentelin tavoitteellisesti 3,7

2. Arvio alustajista keskiarvo

Alustajat ovat toimineet tavoitteiden

suuntaisesti 4,1

Alustajien asiantuntemus 4,2

Alustajien esitystapa 4,3

Alustajien materiaalit 4,1

Yhteistyötä tiivistetäänturvetuotannon yrittäjien kanssa

Vapo aloitti vuonna 2006 työn kumppanuuden syven-

tämiseksi turveyrittäjiensä kanssa. Pohjana oli vuonna

2005 kahdelle sadalle turveyrittäjälle tehty kysely, jos-

sa lisäurakointiin tunnettiin kiinnostusta ja Vapoa pi-

dettiin kohtuullisen hyvänä yhteistyökumppanina.

Tammi-helmikuussa 2006 Vapo järjesti eri puolilla

Suomea yhteistyöpäiviä, joihin osallistui yhteensä pa-

risataa urakoitsijaa ja noin sata Vapon henkilöstöön

kuuluvaa. Tapaamisissa urakoitsijat ja vapolaiset miet-

tivät ja etsivät yhdessä keinoja ja tapoja kehittää toi-

mintaa mm. ryhmätöiden avulla. Yhteistyöpäiviltä ke-

rättiin myös palaute.

Esiin nousi vuorovaikutus, jonka merkitystä turve-

yrittäjät korostivat myös tuotantokauden ulkopuolella.

Toisena tärkeänä asiana pidettiin asiakaspalautteen

kantautumista tuotantourakoitsijoille saakka. Toimivan

yhteistyön tärkeimmiksi pelisäännöiksi arvioitiin avoi-

muus, luottamus ja molemminpuolinen palaute. Tär-

keänä pidettiin sitä, että vaikeatkin asiat nostettaisiin

esille ja ratkaistaisiin. Myös yhteisten tavoitteiden

merkitystä korostettiin.

Kyselyn ja yhteistyöpäivien tuloksia hyödynnettiin

jo kesällä 2006 käytännön toiminnassa. Toimintansa

aloitti mm. yksi yhteisyritys. Ne olivat pohjana myös

alkuvuodesta 2007 järjestetyillä Vapon turveyrittäjien

yhteistyöpäivillä.

Päämääränä on, että molemmat osapuolet hyöty-

vät syvenevästä kumppanuudesta. Yrittäjälle kokonais-

valtaisempi vastuu tuotannosta tarjoaa mahdollisuutta

itsenäisempään toimintaan ja varmistaa työn riittä-

vyyttä. Vapo puolestaan tavoittelee entistä laaduk-

kaampaa toimintaa ja mahdollisuutta oman henkilös-

tön resurssien järkevään käyttöön, kun eri työvaihei-

den kontrollista voidaan luopua.

Vapon turveyrittäjiä vieraili keväällä 2006 Irlannissa tutustumassa sikäläiseen turvetuotantoon.


Turvetuotannon yhteisyritys tehosti toimintaa Haapavedellä


Jouni ja Jari Närhi perustivat yhteisyrityksen Vapon kanssa.

Piipsannevan tuotantoalueet Haapavedellä omista-

va Vapo ja aikaisemmin Vapolle urakoinut JJ Peat

Oy perustivat keväällä 2006 yhteisen turvetuotan-

toyrityksen – Piipsan Turve Oy:n. Yritys vuokrasi

tuotantoalueet Vapolta ja tuottaa turvetta noin 500

hehtaarin alalla. Tavoitteena oli tuotantoketjun te-

hostaminen ja kustannussäästöt Toimitusjohtaja

Jari Närhen mukaan tehostuminen on jo tuntunut.

”Aikaisemmin eri toiminnot kuten ojitus, tuo-

tanto ja toimitus olivat eri urakalla. Nyt tuotannon

ulkopuoliset työt saadaan tehtyä ajallaan ja järke-

vämmin.” JJ Peatin toinen omistaja Jouni Närhi

pitää uutta yritystä toiminnan järkeistämisenä ja

myös laadun varmistajana.

”Maalaisjärjen käyttö on lisääntynyt sata pro-

senttia ja kaikkeen ei aina tarvitse kysyä lupaa ja

ohjetta jostakin muualta. Samalla yhtiöllä on va-

pauden myötä vastuu tuotannon sujumisesta ja

laadusta.”

Vapon tuotantojohtaja Esa Koivula sanoo, että

yhteisyrityksen perustaminen on yksi esimerkki

Vapon halusta syventää kumppanuutta turveyrittä-

jien kanssa. Konkreettisesti kumppanuuden syve-

neminen näkyy kehityksenä kohti laajempia ura-

kointikokonaisuuksia niin Suomessa kuin muissa-

kin maissa, joissa Vapolla on turvetuotantoa.

”Tulevaisuudessa turveyrittäjä vastaa yhä useam-

min tuotannon lisäksi koneiden huollosta ja kun-

nossapidosta, kenttien kunnossapidosta jne. Vapon

rooliksi jää entistä selvemmin tuotannon ohjauk-

sesta huolehtiminen, turpeen toimitukseen liitty-

vät asiat sekä kone- ja menetelmäkehitys.”


Työtapaturmat

* lukuja ei saatavissa

Pitkät työsuhteet arvossa

Vapo-konsernin työntekijöistä 96 prosenttia on vaki-

tuisia. Osa-aikaisen työvoiman osuus on vähäinen.

Pääosin määräaikaisessa työsuhteessa ovat sahoilla ja

muissa teollisuuslaitoksissa työskenteleviä kesälomasi-

jaisia.

Työsuhteet Vapossa ovat perinteisesti olleet pitkiä

ja vaihtuvuus on ollut vähäistä. Suomessa työsuhteen

pituus on keskimäärin 14,5 vuotta ja Baltiassa 13,8

vuotta. Vuonna 2006 eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä

oli koko konsernissa 63,0 vuotta ja Suomessa 62,2

vuotta.

Henkilöstölleen Vapo-konserni maksoi veronalaista

ansiota yhteensä 48,5 miljoonaa euroa (45,7). Tulos-

ja kannustepalkkioita maksettiin kuluineen yhteensä 4

miljoonaa euroa. Vapon kannustepalkkiojärjestelmällä

tuetaan liiketoimintojen vuositavoitteiden saavutta-

mista ja se on palkkio hyvin tehdystä työstä sekä sii-

hen liittyvien tavoitteiden täyttymisestä. Kannuste-

palkkiojärjestelmä perustuu osin koko konsernin kehi-

tykseen ja osin liiketoimintojen tavoitteisiin.

Tapaturmat ja sairauspoissaolothallinnassa

Vapon henkilöstöllä oli vuonna 2006 sairauspoissaolo-

ja keskimäärin 10,7 päivää (8,1) henkilöä kohti. Työ-

tapaturmia sattui 79 kappaletta (99). Eniten tapatur-

mia sattui Vapo Timber Oy:ssä, mutta sielläkin vä-

hemmän kuin sahateollisuudessa keskimäärin.

Työtapaturmista aiheutuneet poissaolopäivät on

tilastoitu Suomessa, Virossa ja Latviassa. Suomessa

niitä oli 456 (1 179), Virossa 397 (242) ja Latviassa

297 (-). Kuolemaan johtaneita tapaturmia Vapossa ei

tapahtunut.

Työterveys ja turvallisuusasiat Vapo hoitaa kunkin

maan lakien ja asiaa koskevien sopimusten mukaisesti.

Lakisääteisten velvoitteiden lisäksi työterveyshuoltoon

kuuluu myös muuta työpaikkaterveydenhuoltoa, sillä

Vapo pyrkii edistämään henkilöstönsä terveyttä sekä

fyysistä ja henkistä kuntoa. Virkistysrahoja käytetään

henkilöstön fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin edistä-

miseen paikallisten työpaikkatiimien suunnittelemalla

tavalla.

Vuoden 2006 aikana työsuojelutoimikunnissa käy-

tiin lävitse työturvallisuusvastuut ja työsuojelutoimi-

kuntien tehtävät ja työturvallisuustoiminnan perusteet

yhteistyössä vakuutusyhtiö Tapiolan kanssa. Samoin

käytiin lävitse riskiarviointeja Vapon tuotannon eri

alueilla. Turvetuotannossa tämä tapahtui yhteistyössä

turveyrittäjien kanssa. Panostus työturvallisuusasioihin

jatkuu vuoden 2007 puolella.

Vapo käytti henkilöstönsä työterveyshuoltoon yh-

teensä 0,6 miljoonaa euroa. Suomessa tarkoitukseen

käytettiin 0,5, Ruotsissa 0,03 ja Baltiassa 0,03 miljoo-

naa euroa. Määrä oli likimain sama kuin edellisenä

vuonna.

** Vuonna 2006 Baltian luvuissa mukana ensimmäistä kertaa AS Seda

Sairauspoissaolot


Yhteistoiminta ja henkilöstön edustussovitettiin uuteen organisaatioon

Vuonna 2006 toteutetun organisaationuudistuksen

yhteydessä käytiin henkilöstön edustajien kanssa lävit-

se yhteistyömuodot sekä henkilöstön edustus Vapon

eri toimielimissä. Suuriin muutoksiin ei nähty tarvetta.

Vapo Oy:ssä henkilöstön edustus toteutuu tuotannon

laajennetussa johtoryhmässä ja Vapo Oy:n hallinto-

neuvostossa.

Henkilöstöryhmillä on edustus myös henkilöstölehti

Vapolaisen toimitusneuvostossa. Suomessa Vapo on

Huoli turvealasta vei vapolaiset eduskuntaan

sopinut kansallisesta konserniyhteistyöstä henkilöstö-

ryhmien kanssa.

Konsernin YT-neuvottelukunnassa turvetyöntekijöil-

lä, sahatyöntekijöillä, toimihenkilöillä ja ylemmillä toi-

mihenkilöillä on kullakin kaksi edustajaa. Turvetyön-

johdolla, energia-alan työntekijöillä ja metsäalan toi-

mihenkilöillä on YT-neuvottelukunnassa kullakin yksi

edustaja ja johdolla viisi nimettyä edustajaa. Neuvot-

telukunta kokoontuu neljä kertaa vuodessa ja siellä

käsitellään koko konsernia koskevia asioita.

Vapon eri henkilöstöryhmien ja turveyrittäjien

edustajat kävivät maaliskuussa 2006 tapaamassa

eduskunnassa keskeisiä kansanedustajia ja kerto-

massa huolensa turpeen asemasta suomalaisessa

energiapolitiikassa. Käynnillään he halusivat kiin-

nittää eduskunnan huomiota turpeen työllisyysvai-

kutuksiin nimenomaan sellaisilla alueilla, missä

korvaavia työpaikkoja ei ole tarjolla.

Henkilöstön edustajat halusivat kertoa tapaamil-

leen kansanedustajille, että turvetta tarvitaan, mi-

käli kotimaisen energian osuus pidetään huoltovar-

muussyistä riittävän korkeana.

Vapon henkilöstöryhmien ja turveyrittäjien edusta-jat valmiina tapaamaan kansanedustajia. Vasem-malta Matti Koljonen, Hannu Laukkanen, Aki Sil-vennoinen, Alpo Salmela ja Arja Haapala.


Matriisiorganisaatioon siirtyminenohjasi henkilöstön kehitystä

Vuonna 2006 henkilöstön kehittämiseen vaikutti uu-

teen matriisiorganisaatioon siirtyminen. Tähän liittyvä

kokonaisvaltainen kehitysprosessi käynnistyi keväällä

2006 toimintaympäristön analysoinnilla ja Vapon mis-

sion kirkastamisella. Syksyllä 2006 päivitettiin missiot,

visiotavoitteet, strategiset valinnat ja kuvattiin liiketoi-

mintaprosessit liiketoimintajohdolle järjestetyissä ke-

hittämisseminaareissa. Keskeisenä päämääränä oli joh-

don eri roolien ja vastuiden selkiyttäminen yhteiseen

päätöksentekoon ja jokaisen johtajan omaan rooliin

liittyen.

Työ jatkuu vuonna 2007, jolloin uuteen toiminta-

tapaan liittyvä koulutus alkaa koskettaa koko Vapon

henkilöstöä. Tässä yhteydessä liiketoiminnoille ja tuki-

toiminnoille luodaan toimintaa tukeva tuloskorttikäy-

täntö. Keskeisiä asioita ovat kyky toimia matriisiorga-

nisaatiossa ja ymmärtää uuden mallin mukaista toi-

minnanohjausta, kyky toimia yli rajojen kansainväli-

sessä verkostossa sekä kyky työskennellä projekteissa.

Vapon strategiaa, sen toteutusta sekä johtamiskäy-

tännön muutosta jalkautettiin ennen uuteen matriisi-

organisaatioon siirtymistä keväällä 2006 järjestetyissä

toimitusjohtajatapaamisissa. Suomen lisäksi niitä jär-

jestettiin Latviassa. Toimitusjohtajakierrokset jatkuvat

vuoden 2007 aikana.

Vuonna 2005 tehdyn henkilöstötutkimuksen vaiku-

tukset näkyivät koulutuksessa. Saadun palautteen

pohjalta esimiehille järjestettiin vuorovaikutus- ja neu-

vottelutaitoja kehittävää koulutusta. Näihin koulutuk-

siin osallistui runsaat 60 esimiestehtävissä työskentele-

vää henkilöä.

Henkilöstön valmiuksia toimia nopeasti muuttuvas-

sa toimintaympäristössä parannettiin järjestämällä eri

työntekijäryhmille atk-koulutusta perusteista lähtien.

Kansainvälistymiseen liittyen Vapon eri toimintamaissa

käynnistettiin testaus kielitaidon tasosta ja tarpeista

tulevien koulutustarpeiden kartoittamiseksi.

Kaikkien Vapon Suomessa toimivien pellettitehtai-

den henkilöstö osallistui vuoden lopulla järjestettyyn

koulutuskierrokseen. Koulutus jatkuu vuoden 2007

puolella. Koulutus- ja informaatiopäivien tarkoitukse-

na oli työyhteisön, toimintatapojen ja osaamisen ke-

hittäminen. Jokaiselle työntekijälle haluttiin selventää

pellettiliiketoimialan nykytilannetta ja tavoitteita sekä

parantaa tuotannon tehokkuutta ja tulosta yhdessä

miettimällä. Lisäksi käytiin lävitse tehdaskohtaisesti

laatuun ja tehokkuuteen ja työyhteisön kehittämiseen

liittyviä tarpeita.

Vuonna 2006 Vapon koulutusmenot olivat 0,32

miljoonaa euroa (0,45) ilman palkkakustannuksia.

Suomessa koulutuspäiviä oli keskimäärin 1 (1,2)

henkilöä kohti ja henkilöä kohti koulutukseen käytet-

tiin 327 (357) euroa. Tootsi Turvaksessa luvut olivat 2

(1) päivää ja 129 (57) euroa. Muista maista tietoja ei

ollut käytettävissä.

Vapo Akatemia aloittaa

Uuden organisaation jalkauttamiseen osittain liittyviä

painopistealueita henkilöstön kehittämisessä ovat yli

organisaation ulottuva prosessien ja osaamisen kehit-

täminen sekä Vapon ydinosaamisen siirtäminen uusille

ikäpolville ja eri maiden välillä. Tätä varten vuonna

2006 lähdettiin luomaan koulutusohjelmia, joilla var-

mistetaan liiketoiminta-alueiden kasvua ja vastataan

kansainvälistymisen mukanaan tuomiin haasteisiin.

Koulutusta koordinoi ja sen sisältöjä tuottaa Vapo

Akatemia, jonka tehtävänä on varmistaa, että vuosi-

kymmenten aikana hankittua ainutlaatuista tietämystä

ylläpidetään, siirretään ja kehitetään. Vapo Akatemia

on sateenvarjo-organisaatio, joka toimii yhteistyössä

Vapon omien ja ulkopuolisten koulutuksentarjoajien

kanssa.

Sen avulla halutaan taata ammatillinen pätevyys ja

sen kehittäminen Vapon ydinliiketoimintojen tehtä-

viin, joihin ei ole valmista ulkopuolista koulutustarjon-

taa. Tämä koskee erityisesti turve- ja pellettiosaamista.

Vapo Akatemia aloitti toimintansa tammikuussa

2007. Sitä vetää Vapon tutkimusjohtaja Timo Nyrö-

nen.


Meidän tie jalkautui Latviaan

AS Sedan toimitusjohtajatapaamisessa paikalla oli pari sataa henkilöä eli lähes kaikki yrityksen työntekijät.

Vapossa syksyllä 2002 aloitettu Meidän tie -koulu-

tus ulottui toukokuussa 2006 Latviaan, jossa järjes-

tettiin yksi toimitusjohtajatapaamisista. Tilaisuu-

dessa olivat paikalla Matti Hillin lisäksi toimiala-

johtaja Juhani Hakkarainen, Sedan toimitusjohtaja

Sergei Tsepelev sekä Sedan henkilöstö.

Tilaisuuden tavoite oli sama kuin aikaisemmin

Suomeen, Ruotsiin ja Viroon ulottuneilla toimitus-

johtajakierroksilla eli antaa kaikille Vapon työnte-

kijöille ensikäden tietoa konsernin ja toimialojen

tavoitteista sekä tuoda tavoitteet osaksi jokapäiväis-

tä työtä.

Tilaisuudet tarjoavat henkilöstölle myös tilaisuu-

den esittää kysymyksiä ja mielipiteitä suoraan yri-

tyksen johdolle ja keskustella heidän kanssaan.

Tarkoitus on, että tilaisuudet ovat avoimen keskus-

televia ja jokaisella on mahdollisuus sanoa mielipi-

teensä.

Sedassa erityispiirteenä oli se, että Vaposta ei

entuudestaan tiedetty kovinkaan paljon, vaikka

odotukset uutta omistajaa kohtaan olivat positiivi-

sia. Näistä lähtökohdista kysymyksiä esitettiin ah-

kerasti ja yhtenä tilaisuuden tärkeänä antina pidet-

tiin sitä, että ihmisiä kuunnellaan aidosti.


Raportointiperiaatteet

Tämä raportti kertoo Vapo-konsernin taloudellisen,

ympäristö- ja sosiaalisen vastuun tilasta ja kehityksestä

vuodelta 2006. Painopisteeksi on valittu strategisen

linjauksen mukaiset liiketoiminta-alueet eli energialii-

ketoiminnat (Vapo Paikalliset polttoaineet, Vapo Pel-

letti sekä Vapo Lämpö ja sähkö) sekä jätehuollon ke-

hittäminen (Vapo Ympäristö). Tämä raportti on laadit-

tu noudattaen soveltuvin osin GRI:n (Global Repor-

ting Iniative) ohjeita. Ulkopuolisena asiantuntijana

raportin koostamisessa on toiminut Proventia Solu-

tions.

Vapo-konsernin ympäristö- ja yhteiskuntavastuura-

portti täydentää vuoden 2006 vuosikertomusta ta-

loustietojen ja paikallisen vaikuttavuuden sekä ympä-

ristö- ja henkilöstöasioiden osalta. Tiedot perustuvat

Vapon virallisiin tilastoihin, mittauksiin, toimialojen

johdon ja asiantuntijoiden tietoihin sekä päästöjen

osalta ulkopuolisten tahojen tekemiin mittauksiin. Ra-

porttia ei ole varmennettu ulkopuolisen tahon toimes-

ta.

Raportti julkaistaan sähköisessä muodossa www-

sivuilla. Lisää tietoja Vapon liiketoiminnasta ja strate-

giasta löytyy vuoden 2006 vuosikertomuksesta sekä

osoitteesta www.vapo.fi.

Jo vuodesta 1997 lähtien Vapo on julkaissut vuosi-

kertomukseen liittyvän laajennetun ympäristöä koske-

van osion. Vuonna 2004 tehtiin ensimmäinen GRI-

raportointiperiaatteita soveltava raportti. Yhteiskunta-

raportointia kehitetään jatkossa vastaamaan parem-

min Vapon maantieteellistä toiminta-aluetta ja sen

sidosryhmien tiedon tarpeita.


GRI-vertailu

Tunnus GRI:n sisältö (kokonaisuudessaan) Sisältyy Sivulla Kommentit

1. Strategia ja analyysi1.1 Toimitusjohtajan katsaus Kyllä s. 4 Paikallisuus ja ympäristövastuullisuus

kehityksen vetureina

1.2 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kuvaus Kyllä s. 4 Paikallisuus ja ympäristövastuullisuus kehityksen vetureina s. 5-6 Vapo-konserni s. 3 Avaintunnusluvut

2. Organisaation kuvaus2.1- 2.9 Perustiedot Kyllä s. 5-6 Vapo-konserni

2.10 Raportointikaudella saadut palkinnot ja tunnustukset Kyllä s. 21 Ilomantsin pellettitehdas ja voimalaitos - maakunnallinen rakennuskohde

3. Raportointiperiaatteet3.1-3.5 Raportin kuvaus Kyllä s. 64 Raportointiperiaatteet

3.5-3.11 Raportin laajuus ja laskentarajat Osittain s. 64 Raportointiperiaatteet Kuvattu yleisellä tasolla

3.12 GRI sisältövertailu Kyllä s. 65-67 GRI-vertailu

3.13 Ulkoinen varmennus Kyllä s. 64 Raportointiperiaatteet Raporttia ei ole varmen-nettu ulkopuolisen tahon toimesta

4. Hallintokäytännöt, sitoumukset ja vuorovaikutus4.1-4.10 Hallinto Kyllä s. 7-8 Hallinto ja johtaminen Vapon johtamisen peri-

aatteet kuvattu kokonai-suudessaan vuosikerto-muksessa. Ei kuvattu erikseen yhteiskuntavas-tuun näkökulmasta

Sitoutuminen yhteiskuntavastuuta koskeviin aloitteisiin

4.11 Varovaisuuden periaatteen huomiointi Kyllä s. 28 Vapon ympäristöpolitiikka

4.12 Yhteiskuntavastuuseen liittyvät periaatteet tai aloitteet,joihin organisaatio on sitoutunut

Kyllä s. 9 Sidosryhmiä on paljon

4.13 Jäsenyydet yhdistyksissä ja järjestöissä edunvalvonta-organisaatioissa

Kyllä s. 9 Sidosryhmiä on paljon

4.14-4.17 Sidosryhmävuorovaikutus Kyllä s. 9 Sidosryhmiä on paljon

5. Johtamismalli ja tunnusluvut

Taloudellinen vastuuJohtamismalli Kyllä s. 13 Asiakaslähtöisyys ohjaa toimintaa

Tunnusluvut

Taloudelliset tulokset

EC1 Tuotettu taloudellinen lisäarvo jaoteltuna tuloihin, toiminnan kuluihin, henkilöstön palkitsemiseen, lahjoituksiin ja muuhun tukeen esimerkiksi paikallisyhteisöille, oman toiminnan kehittä-miseen ja maksuihin omistajille ja rahoittajille sekä valtiolle

CORE Kyllä s. 20 Suurin rahavirta paikallisista ostoista ja palveluista

EC2 Ilmastonmuutokseen liittyvät taloudelliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyen organisaation toimintaan

CORE Kyllä s. 17 Päästökauppa ja varautuminen päästö-kauppajaksoon 2008-2012

EC3 Organisaation eläkesitoumusten kattavuus CORE Kyllä Tilinpäätös

EC4 Valtiolta saadut merkittävät avustukset CORE Kyllä s. 21 Yhteiskunta tuki pellettihankkeita ja peltoenergian tuotantoa

Markkinat

EC6 Periaatteet ja käytännöt liittyen paikallisiin toimittajiin sekä paikallisten toimittajien osuus merkittävissä toimintapaikoissa

CORE Kyllä s. 14 Taloudelliset vaikutukset tuntuvat paikallisesti

EC7 Käytännöt liittyen paikallisten työntekijöiden palkkaamiseen sekä paikallisten johtajien osuus merkittävissä toimintapaikoissa

CORE Ei Ei raportoitu

Välilliset taloudelliset taloudelliset

EC8 Vaikutus ja investoinnit yleisen paikallisen infrastruktuurin kehittämiseen

CORE Osittain s. 20 Suurin rahavirta paikallisista ostoistaja palveluista

Sponsorointi



YmpäristövastuuJohtamismalli Kyllä s. 26 Vapo toimii vastuullisesti ympäristön

huomioiden

Tunnusluvut

Materiaalit

EN1 Materiaalien käyttö CORE Ei Ei raportoitu

EN2 Kierrätysmateriaalin käyttö prosentteina CORE Kyllä s. 43-44 Biojätteitä ja lietteitä hyötykäyttöön

Energia

EN3 Välitön energiankulutus jaoteltuna primäärienergialähteittäin CORE Kyllä s. 39 Voima- ja lämpölaitosten määrä kasvoi

EN4 Välillinen energiankulutus jaoteltuna primäärienergialähteittäin CORE Kyllä s. 39 Voima- ja lämpölaitosten määrä kasvoi

Vesi

EN8 Vedenotto jaoteltuna lähteittäin CORE Kyllä Yhteiskuntavastuun keskeiset tunnusluvut Pääkonttorin veden kulutus

Luonnon monimuotoisuus

EN11 Luonnonsuojelualueilla tai muuten luonnon monimuotoisuu-den kannalta rikkailla alueilla tai niiden läheisyydessä omistet-tujen, vuokrattujen ja hallinnoitujen maa alueiden sijainti ja pinta-ala

CORE Kyllä s. 36 Turvetuotantoala oli yli 60 000hehtaaria

EN12 Organisaation toiminnan, tuotteiden ja palvelujen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen luonnonsuojelualueilla tai muu-ten luonnon monimuotoisuuden kannalta rikkailla alueilla

CORE Ei

Päästöt ja jätteet

EN16 Välittömien ja välillisten kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt CORE Kyllä s. 39 Voima- ja lämpölaitosten määrä kasvoi s. 42 Päästöluvat ja päästöoikeudet

EN17 Muut merkittävät välilliset kasvihuonekaasupäästöt CORE Ei Ei raportoitu

EN19 Otsonikatoa aiheuttavien aineiden päästöt CORE Ei Ei raportoitu

EN20 NOx, Sox ja muut merkittävät päästöt ilmaan jaoteltuna päästölajeittain

CORE Kyllä s. 39 Voima- ja lämpölaitosten määrä kasvoi Voima- ja lämpölaitosten päästöt ja ominaispäästöt

EN21 Päästöt vesistöön jaoteltuna päästölajeittain ja kohteen mukaan CORE Kyllä s. 30 Turvetuotannon ympäristövaikutukset tunnetaan ja hallitaan s. 32 Vesienkäsittely tuottaa tulosta s. 33-35 Tehostunut vesiensuojelu puolitti ravinnekuormituksen

Turvetuotannonvesistökuormitus

EN22 Jätteiden kokonaismäärä jaoteltuna jätelajeittain ja käsittelytavan mukaisesti

CORE Kyllä s, 46 Oman toiminnan jätteiden määrä

EN23 Merkittävien kemikaali-, öljy- ja polttoainevuotojen määräja suuruus

CORE Kyllä s. 48 Vapon toiminta oli lupaehtojen mukaista

Tuotteet ja palvelut

EN26 Aloitteet, joiden tarkoituksena on vähentää tuotteiden ja palve-lujen ympäristövaikutuksia ja niiden avulla saavutetut tulokset

CORE Kyllä s. 22-23 Tutkimustoimintaa liiketoiminnan edistämiseksi

EN27 Tuotteiden ja pakkausten prosenttiosuus, jotka on otettu takaisin uudelleenkäytettäväksi tai kierrätettäväksi, jaoteltuna kategorioittain

CORE Ei

Määräystenmukaisuus

EN28 Merkittävien ympäristölainsäädännön ja -säännösten rikko-miseen liittyvien sakkojen rahallinen määrä sekä ei-rahallisten sanktioiden lukumäärä

CORE Kyllä s. 48 Vapon toiminta oli lupaehtojen mukaista

Kuljetukset

EN29 Tuotteiden ja materiaalien kuljetuksiin sekä henkilöstön mat-kustamiseen liittyvät merkittävät ympäristövaikutukset

ADD Osittain s. 47 Kuljetukset lisääntyivät Kuljetusmäärät

Muut ympäristövastuun tunnusluvut

EN39 Ympäristönsuojelun menot ja ympäristöinvestoinnit ADD Kyllä s. 49-50 Valtaosa ympäristökustannuksista syntyi vesiensuojelusta

Sosiaalinen vastuuJohtamismalli Kyllä s. 52 Välineitä strategian toteuttamiseen

Tunnusluvut

Työntekijöitä ja työolosuhteita koskevat käytännöt

Työvoima

LA1 Työvoima jaoteltuna työsuhteen (kokoaikainen/osa-aikainen) ja työsopimuksen (vakituinen/määräaikainen) mukaan sekä alueittain

CORE Kyllä s. 55-56 Baltian henkilöstön osuus kasvoi



LA2 Vaihtuvuus absoluuttisen lukuna ja prosenttina jaoteltuna ikäryhmittäin, alueittain ja sukupuolen mukaan

CORE Kyllä s. 55-56 Baltian henkilöstön osuus kasvoi

Työntekijöiden ja työnantajan väliset suhteet

LA4 Kollektiivisten työehtosopimusten piirissä olevien työntekijöi-den prosenttiosuus


LA5 Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäisilmoitus-aika ja sen sisältyminen kollektiivisiin työehtosopimuksiin


Työterveys- ja turvallisuus

LA7 Tapaturmataajuus, ammattitaudit, menetetyt työpäivät, poissa-olot ja työpaikalla aiheutuneet kuolemantapaukset alueittain

CORE Kyllä s. 60 Tapaturmat ja sairaspoissalothallinnassa

Tapaturmat ja sairas-poissaolot

LA8 Vakaviin tartuntasairauksiin liittyvät koulutus, neuvonta, ehkäisemis- ja riskienhallintaohjelmat, jotka on suunnattu työn-tekijöille, heidän perheilleen, tai paikallisyhteisön jäsenille

CORE Ei

Koulutus

LA10 Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohden jaoteltuna henkilöstöryhmittäin

CORE Kyllä s. 62 Matriisiorganisaatioon siirtyminen ohjasi henkilöstön kehitystä

Monimuotoisuus ja mahdollisuudet

LA13 Organisaation hallintoelinten ja henkilöstöryhmien koostumus jaoteltuna sukupuolen, ikäryhmän, vähemmistöryhmän ja muiden soveltuvien monimuotoisuuteen liittyvien tunnusluku-jen mukaisesti

CORE Kyllä s. 55-56 Baltian henkilöstön osuus kasvoi Ikä- ja sukupuolijakauma esitetty koko henkilöstön osalta

LA14 Miesten ja naisten peruspalkan suhde henkilöstöryhmittäin CORE Ei Ei raportoitu

HR1-2, HR4-7

Ihmisoikeudet Ei Vapo-konsernin yhteis-kuntavastuuperiaatteet ja tasa-arvosuunni-telma sisältävät myös ihmisoikeuksiin liittyviä periaatteita.

Yhteiskunta

Paikallisyhteisöt

SO1 Paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten arviointiin ja hal-lintaan liittyvien ohjelmien luonne, kattavuus ja tehokkuus

CORE Osittain s. 7-8 Hallinto ja johtaminen

Korruptio

SO2 Korruptioon liittyvän riskianalyysin läpikäyneiden liiketoimin-tayksiköiden prosenttiosuus ja lukumäärä


SO3 Prosenttiosuus henkilöstöstä, joka on saanut koulutusta organisaation korruptioon liittyviin politiikkoihin ja toiminta-käytäntöihin


SO4 Korruptiotapausten yhteydessä toteutetut toimenpiteet CORE Ei Ei raportoitu

Poliittinen vaikuttaminen

SO5 Organisaation julkiset poliittiset kannanotot sekä osallistumi-nen poliittiseen vaikuttamiseen ja lobbaukseen

CORE Osittain s. 9 Sidosryhmiä on paljon

Kilpailu


SO8 Merkittävien lainsäädännön ja säännösten rikkomiseen liitty-vien sakkojen rahallinen määrä sekä ei-rahallisten sanktioiden lukumäärä


Tuotevastuu

Asiakkaiden terveys ja turvallisuus

PR1 Elinkaaren vaiheet, joissa tuotteiden ja palveluiden terveys- ja turvallisuusvaikutuksia arvioidaan sekä näiden arviointien pii-rissä olevien merkittävien tuotteiden ja palvelukokonaisuuksien prosenttiosuus


Tuotteisiin liittyvät merkinnät

PR3 Tuotteisiin ja palveluihin liittyvä pakollinen tuoteinformaatio sekä merkittävien tuotteiden ja palveluiden prosenttiosuus, joita nämä vaatimukset koskevat


Markkinointi

PR6 Markkinointiviestinnän, mukaan lukien mainonta ja sponso-rointi, lainmukaisuuden sekä standardien ja vapaaehtoisten periaatteiden täyttymisen varmistamiseen liittyvät ohjelmat



PR9 Merkittävien tuotteiden ja palveluiden käyttöön liittyvän lainsäädännön ja –säännösten rikkomisesta aiheutuneiden sakkojen rahallinen määrä



VAPO OY

Konsernihallinto ja toimialajohto

PL 22, 40101 Jyväskylä

puh. (014) 623 623

fax (014) 623 5601

[email protected]

[email protected]

www.vapo.fi

ulevaisuus on yhä enemmän uusiutuvien

energialähteiden varassa. Ihmiskunta käyt-

tää nyt energiaa enemmän kuin koskaan.

Samalla tarve luonnon suojelemiseen ja

kestävään hyödyntämiseen on suurempi kuin

koskaan. Siksi biopolttoaineissa, biosähkössä ja

-lämmössä sekä jätteenkäsittelyssä ja sen

teknologiassa on tulevaisuus.

Lisätietoja antaa:

Pirkko Selin, ympäristöjohtaja

puh. (014) 623 5752, 0400 537 754

[email protected]

T

ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti vuodelta 2006...6 vapo oy:n ympäristö- ja...

Documents