ympäristöalan muuttuvat osaamistarpeet euroopassa dokut www sivuille/raportti wees tutkimus...

WEES - Working in the European Environmental System - (Sopimus C 2004 IT/04/C/F/RF-81505) on saanut rahoitustaLeonardo da Vinci –ohjelmasta (Viiteaineisto). Projekti toteutettiin välillä 10.2004 – 09.2006

Working in the European Environmental System

(Leonardo da Vinci Projekti 2004 IT/04/C/F/RF-81505)

Ympäristöalan muuttuvatosaamistarpeet Euroopassa

- JOB SEEKER -How to Perform the Gap Analysis

- EMPLOYER -How to look for Job Offer

1.The portfolio is a vehicle for driving environmental careers by

making skills and qualifications clearly and easily understood

overall Europe.

2.The portfolio is a visual representation of skills and competences

supported by European standard documents on qualifications

and competences (Europass CV, Europass Language Passport,

Europass Certificate Supplement, Europass Diploma Supplement,

Europass Mobility).

3.The portfolio helps professionals in search of a new job to meet

the demand of specific profiles and enterprises, public authorities

and other organisation searching for new competences to find

new human resources

4.The portfolio helps also to update competences, skills, abilities

AND career goals and objectives. A well-prepared portfolio

provides "evidence" to an employer of your accomplishments,

skills, abilities and it documents the scope and quality of your

experience and training. It is an organized collection of

documentation that presents both your personal and professional

achievements in a concrete way. The Portfolio is inclusive of a

GAP analysis system and a European Database of the

environmental professional profiles.

Portfolio of the Environmental Careers

Raportti haastatteluista Suomessa

Sisällys 1. JOHDANTO 1.1. Tutkimuksen taustat ja tavoitteet

1.2. Toteutustapa

2. SUOMEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA

3. HAASTATELTUJEN AMMATILLISET PROFIILIT: KÄYTÄNNÖN TAITOJEN ANALYYSI 3.1. Kuvaus ammattialoista ja ympäristöammattien sisältö (tehtävät ja tarvittavat taidot)

3.1.1 Ympäristökonsultti

3.1.2. Jätehuolto

3.1.3. Vesihuolto

3.1.4. Ympäristönsuojelu

3.1.5. Energia tekniikka

3.1.6 Informaatio- ja mittaustekniikka

3.1.7 Kaupunki ja maisema suunnittelu

3.1.8 Ympäristöjohtaminen

3.1.9 Riskinarviointi

3.1.10 Markkinointi ja ympäristökouluttaminen

4. AMMATILLISET KEHITYSSUUNNAT 4.1 Lainsäädännöllisiin ja teknillisiin muutoksiin sopeutuminen

4.2 Uusiin ympäristötoimenpiteisiin sopeutuminen

4.3 Uusien ammattilaisten tarve

4.4 Tasa-arvo ympäristöalalla

5. FORMAALI, NON-FORMAALI JA INFORMAALI OPPIMINEN YMPÄRISTÖALALLA 5.1 Opetus ja koulutus

5.2 Kokemuksen tuoman oppimisen yleisyys

5.3 Elinikäinen oppiminen ja päivityskurssit

5.4 Etäoppimisen merkitys tutkituissa ammattikategorioissa

5.5 Ilmaistut ja tiedostamattomat opiskelutarpeet

5.6 Mobilisuuden merkitys ympäristöalalla

6. JOHTOPÄÄTÖKSET

7. LIITTEET

1. JOHDANTO

1.1 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet

WEES (Working in the European Environmental System) on Leonardo - ohjelman

pilottihanke. Sen tarkoitus on kehittää ympäristöalan ammatillista koulutusta

tulevaisuudessa. Hankkeen vetäjänä toimii Villa Montesca Italiasta. Partnereita on

11 eri organisaatiota kuudesta EU – maasta. Suomessa vastuussa projektista on ECO

– ONE ja Suomen ympäristöopisto SYKLI yhdessä kansallisen verkoston kanssa

Lassila – Tikanoja Oyj, Hamk, Suomen ympäristöinstituutti,

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto ja RTO – ympäristö Oy (liite 1). Hanke

toteutettiin pääasiallisesti syvähaastattelujen avulla.

Projektin tarkoituksena on selvittää:

- Ympäristöosaamisen ammatilliset profiilit eri EU - maissa

- Tutkitaan ammatilliseen kehittymiseen johtaneet työ- ja toimintaprosessit

organisaatiossa

- Haastateltavien päätehtävät ja velvollisuudet

- Selvittää taitojen ja osaamisen historiaa ja rakennetta

- Selvittää koulutuksellisia taustoja

- Selvittää virallisen (ammatillinen koulutus) ja epävirallisen (kurssit) oppimisen

taustoja sekä työssä oppimisen ja arkioppimisen taustoja

- Selvittää kuinka paljon on liikkumista yhteistyömaiden välillä

Hankkeen avulla pyritään selvittämää työelämän vaatimuksia ympäristöalan

osaajalta ja ammattilaiselta. Näin voidaan luoda tulevaisuudessa parempia

ympäristöalan koulutusohjelmia ja ammattitutkintoja, jotka valmistaisivat paremmin

opiskelijaa tulevaisuutta varten ja takaisi heille paremman ammattitaidon.

Tutkimus pyrittiin suorittamaan tutkimuksen koordinaattorin antamien ohjeiden

mukaisesti. Kaikki kohderyhmät valittiin koordinaattorin valitsemien ammattialojen

ja ammattien perusteella (Kuva 1).

Kuva 1. Haastatteluiden kohderyhmät.

SEKTORIT PROFESSIONAL PROFILES Haastateltavat

Ympäristökonsultti (Emas, ISO 14000, VAS,

VIA, etc.)

5

Jätehuolto

5

Vesihuolto

5

Ympäristönsuojelu 5 Enregiatekniikka

5

Vertikaalit sektorit

Ympäristö mittaus ja informaatiotekniikka

(gis, Sit, etc)

4

Kaupunki ja maisema hallinnointi

5

Ympäristöjohtaminen

5

Riskien hallinnointi

3

Transversaalit sektorit

Ympäristö markkinointi ja kouluttaminen 5

Yhteensä 47

Tutkimukseen valitut henkilöt eri kohderyhmistä olivat asiantuntijoita, työnantajia ja

esimiehiä, jotta heillä olisi mahdollisimman laaja-alainen näkemys. Kriteerit

täyttävät henkilöt valittiin sattumanvaraisesti. Kohdehenkilöitä etsittiin internetin,

alan lehtien ja vanhojen kontaktien avulla. Heidän oma mielenkiinto koettiin

tärkeimmäksi tekijäksi, kun valitsimme haastateltavia henkilöitä. Näin saimme hyviä

ja totuuden mukaisia vastauksia, joista oli paljon apua tutkimukselle.

Haastateltavien organisaatiot myös valittiin sattumanvaraisesti. Kohdehenkilöt

työskentelevät julkisista sektoreista aina yksityiseen pienyrittäjään asti. Näin saimme

aina laajemman kuvan eri alasta. Kohde henkilöiden ikäluokka ja kokemus alalla

vaihteli hyvin paljon. Heitä oli työharjoittelijasta aina melkein eläkkeelle jäävään

henkilöön asti. Tämän avulla saimme selville kuinka eri aloilla järjestettävä koulutus

on kehittynyt ajan saatossa.

Tutkimuksen taustaksi pyritään vielä tekemään kartoitus olemassa olevista

virallisista ympäristöammattikoulutuksista kuten esimerkiksi ympäristöhuollon (Liite

2) ja ympäristötekniikan ammattitutkinto.

Ympäristötekniikan ammattitutkinnon tavoitteena on, että ympäristötekniikan

opiskelija saa vahvan luonnontieteellisen, yleisteknillisen ja ympäristöteknisen

peruskoulutuksen siten, että hän pystyy toimimaan alan erilaisissa hallinnollisissa ja

teknisissä tehtävissä kotimaassa ja ulkomailla. Opinnoissa painotetaan erityisesti

jätehuoltoon, kierrätykseen ja uusiokäyttöön sekä ympäristön suojaukseen,

kunnostustekniikkaan ja näihin kuuluvan analytiikan opintoja. (Lamk ops 2002 –

2003)

1.2 Toteutustapa

Tutkimus aloitettiin etsimällä sopivia kohdehenkilöitä internetin, ympäristöalan

julkaisujen ja luotujen kontaktien avulla. Heitä lähestyttiin aluksi sähköpostilla, jossa

esittelin heille WEES – projektin tarkoitusperää. Lähetetystä sähköpostiviestistä

löytyy tietoa liitetiedostosta (Liite 1). Viestin lähettämisestä odotettiin noin viikko

vastausta, jonka jälkeen lähetettiin uusi viesti, jos vastausta ei tullut. Näin saimme

tietää henkilöiden mielenkiinnosta projektiin. Henkilöt jotka ottivat yhteyttä heti,

olivat huomattavasti avoimempia kysymyksille ja heidän mielenkiintonsa projektiin

oli merkittävämpi. Saimme vastauksia yhteensä 47 kappaletta.

Tutkimus toteutettiin pääasiassa syvähaastatteluiden avulla joita oli yhteensä 41

kappaletta. Haastattelimme kohdehenkilöitä henkilökohtaisesti tapaamisilla (25

kappaletta) tai sovimme soittoajan riippuen kohdehenkilön työpaikan sijainnista ja

hänen kiireellisyydestään, jolloin haastattelu tapahtui puhelimen avulla (16

kappaletta). Saimme myös muutamia vastauksia sähköpostin avulla (yhteensä 6

kappaletta), mutta niistä saamamme vastaukset eivät valitettavasti olleet tarpeeksi

laadukkaita, meidän käyttöömme. Todennäköisesti vastanneet eivät ole ymmärtäneet

kysymyksiä oikein. Tästä huomasimme syvähaastattelun merkityksen projektin

kannalta.

2. SUOMEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA

Suomi on ollut aktiivisesti edistämässä ympäristöasioiden sisällyttämistä muihin

politiikan alueisiin, kuten liikenne- ja maatalouspolitiikkaan. Sen sijaan yksittäisissä

asioissa Suomi toimii selvityksen mukaan passiivisemmin ja huolehtii ensisijaisesti

omista eduistaan eli siitä, ettei uusi säädös aiheuta Suomelle taloudellisia

kustannuksia eikä hallinnollisia tai pohjoisiin olosuhteisiin liittyviä ongelmia.

(http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=66860&lan=FI)

Luonnon monimuotoisuutta koskevan poliittisen päätöksenteon ja lainsäädännön

tavoitteena on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys, joka turvaa

myös tulevien sukupolvien elinmahdollisuudet. Poliittisia päätöksiä tehdään sekä

kansainvälisellä että kansallisella tasolla.


Suomi on sitoutunut edistämään biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää

käyttöä hyväksymällä YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen

(1992). Sopimuksen velvoitteiden toteuttamiseksi Suomi on laatinut biologista

monimuotoisuutta koskevan kansallisen toimintaohjelman vuosille 1997-2005.


Ohjelman taakse haluttiin laaja edustus yhteiskunnan eri alueilta, joten ohjelman

laatineessa kansallisessa biodiversiteettitoimikunnassa olivat mukana kaikki

ministeriöt, keskeiset elinkeinosektorit sekä tutkimus-, etu- ja ympäristöjärjestöt.

Ohjelma perustuu hallinnonalakohtaisiin ohjelmiin ja sektoreiden

toimialavastuuseen. Sen tarkoituksena on turvata biodiversiteetin säilyminen ja

biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen velvoitteiden

toteutuminen Suomessa. Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelman mukaan

uusi kansallinen toimintaohjelma laaditaan vuonna 2005.


Sopimuksen tavoitteena on maapallon ekosysteemien, kasvi- ja eläinlajien sekä

niiden sisältämien perintötekijöiden monimuotoisuuden suojelu, kestävä käyttö sekä

biologisten luonnonvarojen käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukainen ja

tasapuolinen jako. (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=134615&lan=FI)

Ympäristöongelmat ovat usein kansainvälisiä. Esimerkkejä ongelmista ovat

ilmastonmuutoksen uhka, Itämeren saastuminen ja luonnon monimuotoisuuden

väheneminen. Ongelmien ratkaisemiseksi Suomen ympäristöhallinto toimii yhdessä

muiden valtioiden kanssa. (http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=94&lan=FI)

Ympäristöministeriö edustaa Suomea kansainvälisissä ympäristösopimuksissa.

Maamme on jäsen yli sadassa kansainvälisessä ympäristösopimuksessa. Suomi

osallistuu myös kansainvälisiin ympäristöpoliittisiin prosesseihin, joiden tavoitteena

on muun muassa edistää kestävää kehitystä. Suomi painottaa ympäristön huomioon

ottamista kaikessa taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa toiminnassa. Lisäksi Suomi

edistää ympäristöasioita kansainvälisissä järjestöissä.

(http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=94&lan=FI)

Ympäristöpolitiikan suunnittelu perustuu tutkimuksesta saatuun ajantasaiseen ja

luotettavaan tietoon. Ympäristöpolitiikalla vaikutetaan siihen, että

ympäristönäkökohdat sisältyvät kaikkeen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

(http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=88&lan=fi)

3. HAASTATELTUJEN AMMATILLISET PROFIILIT: KÄYTÄNNÖN TAITOJEN

ANALYYSI

Seuraavat johtopäätökset on raportti haastattelujen analysoinnista ja

ammatillisista portfolioista.

Tässä kappaleessa on pieni kuvaus jokaisesta tutkittavasta ammattialasta sekä

taulukoissa kuvataan erilaisia ammattitaitovaatimuksia joita haastateltavien

mielestä tarvitaan kyseisellä alalla.

3.1 Kuvaus ammattialoista ja ympäristöammattien sisältö (tehtävät ja tarvittavat taidot)

3.2.1 Ympäristökonsultti

Ympäristökonsultoinnissa niin kuin lähes kaikissa ympäristöalan ammatissa joutuu

seuraamaan muutoksia koko ajan. Konsultti joutuu usein toimimaan täysin vieraassa

organisaatiossa asiantuntijana. Tämä vaatii oman spesifisen osaamisen lisäksi paljon

hyviä ihmissuhde taitoja koska joudutaan toimimaan koko ajan vieraiden

organisaatioiden kanssa.

Ympäristökonsultilla täytyy olla ammattitaitoa, tietämystä ja laaja-alaista näkemystä,

joka vaatii alalla työskentelevältä jatkuvaa oppimista. Tiedon ja kokemuksen avulla

kyetään näkemään organisaatioiden puutteita ja korjaamaan niitä. Tiedon täytyy olla

myös ajankohtaista ja lainsäädännöllisesti ajan tasalla, jotta ratkaisut olisivat

lainsäädännön mukaisia ja hyödyttäisivät organisaatiota eniten.

Taulukko 1. Ympäristökonsultoinnissa yleisimmin tarvittuja taitoja

Perustietovaatimukset Käytännön taidot Teoriataidot

- Tuntemusta alasta jossa

toimitaan

- Lainsäädännöstä

- Osata markkinoida

realistista

ympäristötoimintaa

- Prosessi tuntemus

- Lainsäädäntö

soveltaminen

- Analytiikan tuntemus

- Tulla ihmisten kanssa

toimeen

- Prosessi tuntemus

- Lainsäädäntö

- Ympäristöjärjestelmistä

- Ympäristövaikutuksista

- Ympäristötoimista

Ympäristökonsultin toiminnassa pitää ymmärtää pääsääntöisesti syy ja

seuraussuhteita. Minkä takia tässä on käynyt näin ja kuinka se korjataan.

Lainsäädännön tietämys on myös hyvin tärkeätä, jotta korjaukset ovat lainsäädännön

mukaisia. Ympäristöjärjestelmät ovat työkaluja näiden asioiden hoitamiseen.

3.2.2 Jätehuolto

Jätehuolto on Suomessa hyvin nopeasti kehittyvä ala. Se vaati alalla työskenteleviltä

henkilöiltä jatkuvaa tarkkaavaisuutta ja seurantaa, koska muutoksia tulee jatkuvasti

etenkin lainsäädännössä ja mikä taas usein pakottaa teknillisiin muutoksiin.

Työtaidon ylläpito vaatii jatkuvaa kouluttautumista non-formaali ja informaali

oppimisen tasolla, jotta organisaatio pystyttäisiin pitämään kilpailukykyisenä.

Jätehuollossa työskentelevien mielestä Suomessa järjestetään hyvää pohjakoulutusta,

mutta, kaivattaisiin koulutukseen enemmän käytännön esimerkkejä. Heidän

mielestään ympäristöhuollon ammattitutkinnosta on silti ollut suunnatonta apua.

Koulusta on saanut hyvän pohjatiedon ja ajattelumallin, mutta työelämään

astuessaan, he ovat huomanneet kuinka teoria poikkeaa käytännöstä. Jokainen

haastateltava henkilö koki joutuneensa työelämässään opiskelemaan koko alan

uudestaan, mutta he kaikki olivat myös sitä mieltä, että he eivät olisi pystyneet

kehittämään itseään ilman ammatillisen koulutuksen tuomaa pohjaa.

Taulukko 2. Jätealalla yleisimpiä tarpeellisia taitoja.

Perustieto vaatimukset Käytännön taidot Teoria taidot

Käytännön osaamista

jätehuollosta,

ympäristötekniikasta ja

rakentamisesta

- Jätehuolto

- Rakentaminen

- Soveltaa lakia

- Teknillinen osaaminen

- Spesifinen osaaminen

omalta osa-alueelta

- Lainsäädäntö

- Ympäristönsuojelu

- Spesifinen tietämys

omasta osa-alueesta

- Teknillinen tietämys

- Ymmärtää

kuormittavista tekijöistä

Jokainen alalla työskentelevä henkilö koki lainsäädännön hallitsemisen

tärkeimmäksi, koska se vaikuttaa teknillisiin toimenpiteisiin joita toteutetaan. Sen

lisäksi koettiin tärkeäksi hallita oma spesifinen osa-alue teoriassa ja etenkin

käytännössä. Yleistä tietämystä jätehuollosta koettiin enemmänkin sellaisena hyvä

tietää asiana, paitsi jätehuollon kouluttajalla täytyy olla laaja teoreettinen- ja

käytännönosaaminen jätehuollosta.

3.2.3 Vesihuolto

Vesihuollon tavoitteena on taata laadultaan moitteettoman talousveden saatavuus,

asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus. Vesihuoltoon kuuluu

vedenhankinta ja –jakelu, viemäröinti ja jätevesien käsittely. Vesihuollon yleisestä

kehittämisestä ja järjestämisestä ovat vastuussa kunnat. Vesihuoltolaitokset vastaavat

toiminta-alueensa vesihuollon järjestämisestä.


Vesihuollon parissa työskentelevien mielestä ala kehittyy koko ajan ja

jätevedenpuhdistuksen taso nousee koko ajan. Osana tähän on syynä alueellisten

ympäristökeskuksien järjestämä tuki ja ohjaus, sekä Suomen ympäristökeskuksen

tuottamat julkaisut, oppaat ja tietopalvelut.

2004 Suomessa on tehty päätös vesihuoltoalan ammattitutkinnosta, jonka sisällystä

valmistellaan tällä hetkellä. Koulutuksen tarkoituksena on perehdyttää

työskentelemään vesihuollon parissa.

Taulukko 3. Vesihuollossa yleisimmin tarvittuja taitoja


- Käsitys vesihuollosta

- Hyvä käsitys

jätevedenpuhdistamisesta

- Kokemusta

prosessiteollisuudesta

- Erilaisten laitteiden

asennustaidot

- Kokemusta

kokonaiskuvasta

- Teknisten prosessien

tuntemus

- Lainsäädäntö

- Kemia

- Biologia

- Ympäristövaikutukset

Alalla työskentelevät tärkeimpänä hallita vesihuoltoprosesseihin liittyvien laitteiden

asennus ja korjaaminen sekä ymmärtää jätevedenpuhdistamisen prosessitoiminnasta

ja kemikaalien ympäristövaikutuksista. Lainsäädäntö koettiin myös tärkeäksi, mutta

sen tunteminen ei ole välttämätöntä aloittaessa työskentelemään alalla, koska

ympäristökeskuksilta saatava tieto on niin kattavaa.

3.2.4 Ympäristön suojelu

Ympäristönsuojelun tavoitteena on hyvä ympäristön tila ja ekologisesti kestävä

kehitys. Ympäristönsuojelussa painotetaan haittojen ennalta ehkäisyä. Keinoina ovat

lainsäädäntö, taloudellinen ohjaus, erilaiset vapaaehtoiset ohjauskeinot sekä

ympäristötietoisuuden lisääminen.


Ympäristönsuojelua ohjaavia yleisiä periaatteita ovat ennaltaehkäisyn ja haittojen

minimoimisen periaate, varovaisuus- ja huolellisuusperiaate, parhaan

käyttökelpoisen tekniikan periaate, ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate

ja aiheuttamisperiaate. (http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=88&lan=fi)

Suomessa ympäristönsuojelusta vastaa julkinen sektori. Suomeen on perustettu

alueellisia ympäristökeskuksia, jotka auttavat sekä valvovat yrityksiä

ympäristöasioissa. Kaupungit ja kunnat taas hoitavat ja valvovat oman alueensa

ympäristöasioita sekä valvovat pienien ja keskisuurten yrityksien toimintaa.

Taulukko 4. Ympäristönsuojelussa yleisimmin tarvittuja taitoja


- Korkeakoulututkinto

- perehtyneisyys

ympäristönsuojeluun

- Ymp. lainsäädäntö

- Ymmärtää kunnallista

organisaatiota.

- Jätehuolto

- Vesihuolto

- Ympäristönsuojelu

käytännössä

- Ymp. lainsäädäntö

- Tietämystä

luonnontieteistä


-. Kiinteistörakentamisen

perusteet

Ympäristönsuojelussa koettiin ympäristölainsäädännön hallitseminen hyvin

tärkeäksi, koska suurin osa ympäristöön liittyvistä tehtävistä perustuvat

lainsäädäntöön. Oikeiden kontaktien löytäminen koettiin myös tärkeäksi. Monissa

tilanteissa joudutaan turvautumaan sen alan asiantuntijoiden apuun ja on tärkeää

löytää sopivat asiantuntijat kyseisiin tilanteisiin.

3.2.5 Energia tekniikka

Energiateollisuuden toimialana ovat sähkön sekä kaukolämmityksen ja

kaukojäähdytyksen tuotanto ja hankinta, siirto, myynti sekä verkkojen ja

voimalaitosten suunnittelu, toteutus, käyttö sekä kunnossapito ja rakentaminen sekä

muut alan palvelut.

Taulukko 5. Energia-alalla yleisimmin tarvittuja taitoja


- Teknillinen koulupohja

- Osata soveltaa

ympäristöasioita

energiatekniikkaan

- Energia prosessit

- Energia tekniikan käyttö

ja huolto

- Kaukolämpöputkien

käyttäytyminen

- Ympäristö

toimenpiteiden

soveltaminen

- Tietoa päästökaupasta

- Energiaprosessit

- Energiatekniikka

- Matemaattiset taidot

- Fysiikka

- Päästökauppa

Energia alalla koettiin tärkeimmäksi energiaprosessien hallinta, jotta kyettäisiin

soveltamaan ympäristötoimenpiteitä käytännön tasolla. Heidän mielestään pelkkä

ympäristöosaaminen ei yksinään riitä kehittämään toimintaa, tulevien vaatimuksien

ja muutoksien tasolle. Teknillinen tuntemus alasta on välttämätöntä, jotta pystytään

elämään muutoksissa ja täyttämään ympäristövaatimukset, jotka tiukentuvat lujaa

vauhtia päästökaupan myötä.

3.2.6 Mittaus ja informaatiotekniikka

Mittaus ja informaatiotekniikassa pyritään kehittämään teknisiä menetelmiä ja

menettelytapoja, joilla kyetään mittaamaan tai vähentämään jonkun tietyn toiminnan

ympäristövaikutuksia.

Mittaukset ja niistä saatava informaatio ovat keskeisessä asemassa kaikessa teknisen

toiminnan päätöksenteossa. Sen takia mittauksen informaatiosisällön ja datan

luotettavuuden arviointi on keskeistä mittausinformaatiotekniikassa. Tämän

arvioinnin perusteella voidaan valita, miten mittausdataa jalostetaan niin, että saatu

informaatio tukee parhaiten päätöksentekoprosessia.

(http://www.mit.tut.fi/MIT_0405.htm)

Taulukko 6. Mittaus- ja informaatiotekniikassa yleisimpiä tarvittuja taitoja.


- Laboratorioalan tai

mittaus ja

informaatiotekniikan

tutkinto

- Kokemus analytiikasta

- Laboratorio ja

mittauslaitteiden huolto

- Teknillinen osaaminen

- Ongelmien

ratkaisukykyä

- Osata tulkita tuloksia

- Ympäristökemia

- Orgaaninen kemia

- Epäorgaaninen kemia


- Luonnontieteet

- Prosessi tietämystä

Mittaus ja informaatiotekniikassa koettiin tärkeäksi tuntea laboratorio- ja

mittauslaitteiden käyttö sekä osata huoltaa niitä tarvittaessa. Laitteiden toiminnan

kannalta koettiin tärkeäksi hallita kemian tietämys jotta tiedettäisiin mitä laitteessa

tapahtuu. Haasteena alalla koettiin joskus vaikeasti tulkittavat tulokset sekä kyky

tulkita laitteiden tai mittaustavan aiheuttamaa virhettä.

3.2.7 Kaupunki ja maisema suunnittelu

Maisemoinnissa pyritään sovittamaan ihmisen ja luonnon suhdetta toisiinsa, luomaan

uutta maisemaa ja hoitamaan vanhaa. Maisema-arkkitehtuurissa tarkastelun kohteena

on ihmisen ympäristön kokonaisuus ulottuen ympäristönsuojelun ja maan käytön

kysymyksistä aina kaupunkiaukioiden ja katujen suunnitteluun asti.

(http://www.tkk.fi/Yksikot/Osastot/A/oppituolit/ma/index.htm)

Taulukko 7. Kaupunki ja maisema suunnittelussa yleisimmin tarvittuja taitoja.


- Perus ymmärrys

ympäristösuunnittelusta

- Puutarharakentaminen

- Viherrakentaminen

- Arkkitehtuuri

- Osata käyttää alan

ohjelmia

- Ympäristövaikutuksien

arviointi

- Maisema suunnittelu

- Tietoa

viherrakentamisesta

- Tietoa rakennus

suunnittelusta

- Ekologian alkeet

- Ympäristölainsäädännön

perusteet

Kaupunki ja maisema suunnittelu koettiin ympäristöön liittyväksi taiteeksi ja

arkkitehtuuriksi, jossa alaa täytyy seurata tiiviisti kuin muotialalla. Alalla tulee

erilaisia muotivirtauksia jotka koettiin erittäin hyvänä asiana. Haastateltavat kokivat

myös tärkeänä ymmärtää omien toimiensa ympäristövaikutuksia. Ratkaisut pitää

kyetä tekemään siten, että luonnontasapino ei järkkyisi.

3.2.8 Ympäristöjohtaminen

Ympäristöjohtaminen on toiminnan hallintaa niin, että ympäristönsuojelulliset

tavoitteet otetaan huomioon kaikessa yrityksen ja yhteisön toiminnassa ja

päätöksenteossa. Ympäristöjohtamisen tavoitteena on edistää toiminnan

ekotehokkuutta ja palvelujen ja tuotteiden koko elinkaaren aikaisia

ympäristöhaittoja.

Ympäristöjohtamisessa niin kuin monessa muussakin ympäristöalan ammatissa

joutuu seuraamaan muutoksia koko ajan. Ympäristöasioiden järjestelmällinen

hoitaminen on tarpeellista jatkuvasti kehittyvän ympäristölainsäädännön

vaatimuksien täyttämistä. Ympäristöasioiden hoito on hyödyllistä toiminnan

kehittämisessä.

Ympäristöjohtamisen apuvälineitä ovat erilaiset ympäristöjärjestelmät, -standardit,

-indikaattorit ja –laskenta. Juuri näiden apuvälineiden käytön osalta koettiin

koulutuksen ja kokemuksen yhteys tärkeäksi. Moni perusteli asian siten, että nämä

voi osata kaikki ulkoa, mutta jos niitä ei osaa soveltaa käytännössä ne ovat aika

turhia. Myös osan mielestä ne eivät olleet välttämättömiä ollenkaan vaan

kokemuksien mukana tulleet ratkaisut olivat tärkeämpiä. Niistä oppi soveltamaan

ratkaisuja muihin organisaatioihin ja omien erehdyksien kautta oli oppinut

välttämään vääriä ratkaisuja.

Taulukko 8. Ympäristöjohtamisessa yleisimmin tarvittuja taitoja


Tuntemusta: - Prosessin tuntemus - Prosessin tuntemus

organisaatiosta

- Lainsäädännöstä

- Ympäristövaikutuksista

- Ympäristöjärjestelmistä

- Lainsäädäntö

soveltaminen


- Lainsäädäntö


- ympäristövaikutuksista

- Ympäristötoimista

Jonkun tietyn organisaation ympäristöjohtamiseen oli kaksi lähestymistapaa. Joko on

pitkä kokemus organisaatiosta ja sen toimintaprosesseista, jonka jälkeen hankitaan

ympäristöosaaminen erilaisten kurssien ja seminaarien kautta. Toisena vaihtoehtona

on hallita taulukossa kuvatut taitovaatimukset ja harjoitella organisaation

toimintatapa.

3.2.9 Riskinarviointi

Ympäristöriskien arvioinnin ennalta ehkäisemisen perustana on suojella yhteiskuntaa

ja luontoa, sekä ennaltaehkäistä onnettomuuksia, joiden tapahtuessa voisi aiheutua

korvaamattomia vahinkoja. Esimerkiksi pohjavesien suojelulla toteutetaan molempia

periaatteita. (http://www.pk-rh.com/show_doc.asp?ID=320)

Ympäristöriskien hallinnan tavoitteena on jatkuvan tuotannon turvaaminen sekä

ympäristöstä huolehtiminen siten, että se säilyy turvallisena ja terveellisenä. Tätä

toteutetaan mm. erilaisten riskien hallinta mallien kuten ympäristöriskikartta ja

tutkimusten ja mittausten avulla.

Taulukko 9. Riskienhallinnassa yleisimmin tarvittuja taitoja


- Ylempi

korkeakoulututkinto

mieluiten ympäristöala

- Kemian analytiikan

työkokemus

- Tuntemus yrityksen

toiminta prosesseista jolle

tehdään riskien arviointia

- Projektin hallintaa

- Soveltaa teoria tietoa

- Kemia

- Geologia ja vesistöt

- Ihmisen Biologia

- Luonnon ekologia

- Lääketieteen perusteet


Ympäristöriskienarvioinnissa koettiin tärkeimmäksi olla laaja-alainen tietämys

ympäristöasioista ja tutkittavan yrityksen prosessitekniikasta. Siinä pitää kyetä

näkemään kaikki potentiaaliset mahdollisuudet joita voi tapahtua. Sen takia on

ymmärrettävä tutkittavan alan toiminnasta jotta näkee ja ymmärtää, mitä voisi

mahdollisesti tapahtua. Ihmisen biologia ja lääketiede on myös tärkeää jotta voidaan

ymmärtää kuinka kemikaali käyttäytyy ihmisen kehossa altistuksen sattuessa ja

kuinka isot konsentraatiot ovat vaarallisia.

3.2.10 Markkinointi ja ympäristökouluttaminen

Ympäristömarkkinoinnilla pyritään tarjoamaan tietoa, joita voidaan yritykset ja

organisaatiot voiva käyttää hyväkseen jokapäiväisessä toiminnassaan. Kuntien

ympäristöviranomaiset ja julkisia palveluja tarjoavat organisaatiot jakavat

kuluttajille ja elinkeinoelämälle ympäristötietoutta, jotta jokainen pystyisi omalla

toiminnallaan vähentämään ympäristöä kuormittavia tekijöitä.

Ympäristöön liittyvää kouluttamista pyritään lisäämään koko ajan niin julkisella

sektorilla kuin elinkeinoelämässä. Suomen opetusministeriö koordinoi Baltic 21E

ohjelmaa, jossa pyritään kokoamaan ja kehittämään kestävänkehityksen

sisällyttämistä ammatillistenkoulutuksien opetukseen sekä eri oppilaitosten

toimintaan aina, jotta kestävä kehitys nähtäisiin kaikilla toimialoilla yhteisenä

painotuksena niin elinkeinoelämässä kuin julkishallinnon piirissä toimivissa

organisaatioissa. (Kestävän kehityksen opas)

Suomessa ympäristömarkkinointi on osa tuotemarkkinointia ja asiakasmarkkinointia.

Yritykset ovat velvollisia kertomaan kuluttajille tuotteensa tai palvelunsa

ympäristövaikutuksista.

Taulukko 10. Markkinoinnissa ja ympäristökouluttamisessa yleisimmin tarvittuja

taitoja.


- Koulutus pohja joka

liittyy

ympäristötekniikkaan

- Käytännön kokemusta

alasta jolla työskennellään

- Esiintyminen

- Vuorovaikutustaidot

- Ilmaisutaidot

- Pitää olla selkeä kuva

aiheesta

- Lainsäädäntö

- Tekniikka

Markkinoinnissa ja ympäristökouluttamisessa koettiin tärkeimmäksi

kanssakäymistaidot, koska tässä työssä joudutaan hyvin pitkälti toimimaan monien

ihmisten kanssa joilla ei ole välttämättä ymmärrystä ympäristöasioista. Työnkuvan

perusta on antaa ihmisille ympäristöön liittyvää tietoa esimerkiksi kouluttamisen tai

puhelinkeskustelujen avulla. Jaettava informaatio perustuu faktatietoihin joten alalla

työskentelevällä pitää olla vahva tietämys alasta josta jakaa informaatiota ihmisille.

4. AMMATILLISET KEHITYSSUUNNAT

4.1 Lainsäädännöllisiin ja teknillisiin muutoksiin sopeutuminen

Ympäristöalalla lainsäädännölliset ja teknilliset muutokset vaikuttavat työhön paljon,

mutta ne eivät vaikuta juurikaan yksittäisen henkilön työnsisältöön juurikaan, mutta

muutokset vaikuttavat hyvin paljon organisaatioiden toiminnan sisältöön. Työstä

suuri osa on seurata lainsäädännöllisiä ja teknillisiä muutoksia, koska muutoksia

tapahtuu koko ajan.

Usein lainsäädännölliset muutokset vaikuttavat teknillisiin muutoksiin.

Lainsäädännölliset muutokset pakottavat välillä organisaatiota muuttamaan omaa

teknillistä toimitapaa. Teknillistä toimitapaa harvemmin muutetaan organisaatioissa

ilman lainsäädännön tuomaa muutosta, ellei uudella tekniikalla ole merkittäviä

taloudellisia vaikutuksia.

Monella alalla vaatimukset tiukentuvat koko ajan, mikä pakottaa yritykset

seuraamaan teknillisiä muutoksia, jotta he voisivat löytää itselleen sopivaa

tekniikkaa. Hyvin kehittyvät organisaatiot antavat hyvät resurssit työntekijöilleen

seurata teknillisiä ja lainsäädännöllisiä muutoksia.

4.2 Uusiin ympäristötoimenpiteisiin sopeutuminen

Suurissa yrityksissä ja julkisenhallinnon alaisissa organisaatioissa uusiin

ympäristötoimenpiteisiin sopeutuminen tapahtuu helpommin kuin pienemmissä

yrityksissä. Useimmiten julkishallinnossa ja suurissa organisaatioissa löytyy

edelläkävijöitä uusissa ympäristötoimenpiteissä. Tämä johtuu näiden

organisaatioiden hyvistä resursseista mukautua uusiin ympäristötoimenpiteisiin.

Monella alalla vaatimukset tiukentuvat koko ajan, mikä pakottaa organisaatioita

seuraamaan uusia toimenpiteitä. Taas julkishallinnoissa niistä pitää olla tietoisia

uusista toimenpiteistä, jotta he voivat opastaa yrityksiä niissä ja seurata yrityksen

toimintaa ympäristötoimenpiteiden osalta.

4.3 Uusien ammattilaisten tarve

Julkishallinnossa työskentelevistä haastateltavista monien mielestä ei ollut juurikaan

tarvetta uudelle henkilöstölle, mutta tähänkin oli syynä useimmiten määrärahan

puute. Usein vastaus oli ”olisihan ihan kiva saada joku lisää, mutta ei ole

määrärahoja”. Näissä organisaatioissa usein työntekijä koki, ettei pystynyt pitämään

itseään ajan hermoilla, koska ei ollut kouluttautumiselle enää aikaa.

Ympäristösektorilla yleisesti mutta varsinkin …Jätehuollon kiivas kehittyminen

näkyi uuden henkilöstön tarpeena. Tällä alalla oli useimmiten tarvetta uudelle

henkilöstölle. Jätteen lajittelu tarkentuu Suomessa koko ajan, mikä pakottaa

jätehuoltoyhtiöitä rekrytoimaan uutta henkilöstöä.

Suomessa on suuret ikäluokat jäämässä eläkkeelle kymmenen vuoden sisällä, joka

tapahduttuaan pakottaa organisaatiot rekrytoimaan uusia ympäristöalan

ammattilaisia. Olisi hyvä, jos organisaatiot osaisivat ennakoida rekrytoidessaan uutta

henkilöstöä, jotta he kerkeisivät saada oppia kokeneilta ympäristöalan

ammattilaisilta. Näin säästyttäisiin turhilta virheiden kautta oppimiselta ja

ympäristöala jatkaisi kiivasta kehittymistään Suomessa.

Taulukko 11. Yleisimmät vaatimukset uudelta henkilökunnalta julkishallinnossa

4.4 Tasa-arvo ympäristöalalla

Suomessa ympäristöalalla tasa-arvo toteutuu muutamia poikkeuksia lukuun

ottamatta hyvin. Ikärasismi oli huomattavasti selkeämpää. Moni nuorempi

ammatillisesti pätevä henkilö koki, ettei heitä otettu tosissaan, koska he olivat niin

nuoria.

Kaavio 1. %-luku henkilöistä jotka ovat kohdanneet ikärasismia uransa aikana.

Ikärasismin yleisyys

96 %

4 %

Ei Kokenut Koki

Kaavio 1 kuvaa kuinka suuri osa haastatelluista oli kokenut ikärasismia uransa

aikana. Luku ei välttämättä ole realistinen, koska kyselyssä tutkittiin sukupuolien

välistä tasa-arvoa ja 4 % haastateltavista otti asian itse esille.

Ympäristöalalta löytyi joitain ammattiryhmiä, joissa ei ollut juurikaan naisia, mutta

tämä on tapahtunut lähinnä heidän omasta tahdostaan. Vesihuollossa jätevesipuolella

ja energiaprosesseissa suorittavanhenkilöstön puolella oli selkeästi mies voittoisia

Uuden henkilöstön määrä vastaajan työtehtävien jakamiseksi

Keskimäärin noin 1

Minkälaiset vaatimukset uuden henkilöstön tulee täyttää

Henkilökohtaisesti kiinnostuneita alasta, hyvät vuorovaikutustaidot

Vaadittavat taidot ja pätevyydet

Olla korkeakoulututkinto liittyen alaan ja käytännön kokemusta alasta.

aloja. Näillä aloilla työskentelevien mielestä se johtuu lähinnä fyysisestä

vaativuudesta, eikä syrjinnästä. Selkeästi naisvoittoisia aloja löytyi

ympäristöneuvonnan ja maisema suunnittelun puolelta. Haastateltavien mielestä,

miehet eivät kokeneet näitä aloja mielekkäiksi.

5. FORMAALI, NON-FORMAALI JA INFORMAALI OPPIMINEN

YMPÄRISTÖALALLA

5.1 Opetus ja koulutus

Melkein kaikkien haastateltavien mielestä Suomessa järjestetään hyvää

pohjakoulutusta, mutta moni heistä oli sitä mieltä, että kaivattaisiin koulutukseen

enemmän käytännön esimerkkejä. Heidän mielestään esim. ympäristöhuollon

ammattitutkinnosta on silti ollut suunnatonta apua.

Kaavio 2. Ammatillisen koulutuksen tuoma hyöty ympäristöalalla

Ammatillinenkoulutus

68 %

26 %

6 %

Suorasti Epäsuorasti Ei ollenkaan

Kaavio 2 kuvaa ammatillisenkoulutuksen tuomaa hyötyä haastatelluille henkilöille

heidän tämän hetkisessä työssään. 68 % vastanneista on sitä mieltä, että

ammatillinen koulutus tukee selkeästi heidän tämän hetkistä hyötyä. 26 %

vastanneista on sitä mieltä, että ammatillisesta koulutuksesta ei ole ollut suoranaista

apua, mutta se on kuitenkin tukenut heidän työtään epäsuorasti. 6 % vastanneista ei

ole heidän tämän hetkiseen ammattiin mitään pohjakoulutusta.

Osalla haastateltavista henkilöistä ei ollut koulutusta erikoisosaamiseensa. Heidän

opiskeluaikanaan ei järjestetty vielä sen tyyppistä koulutusta, mistä olisi ollut heille

selkeästi apua työssään. He ovat joutuneet edelläkävijänä luomaan itse omaa

ammattitaitoaan.

Ammatillinen koulutus on kehittymässä tämän päivän tarpeiden mukaiseksi kiivasta

tahtia. Se selvisi nuorempien haastateltavien henkilöiden mielipiteistä ja

pohjakoulutuksesta. Moni vanhempi henkilö on joutunut käymään erilaisissa

seminaareissa päivittääkseen tietoansa. Myös joillain heillä ei ollut ollenkaan alaan

liittyvää pohjakoulutusta, vaan he ovat oppineet ammattitaitonsa käytännön

kokemuksien, erilaisten seminaarien ja lyhyempikestoisten kurssien kautta.

Suomessa on paljon tarvetta erilaisille lyhytkestoisille seminaareille, koska moni

ympäristöalan ammattilainen joutuu kehittämään itseään työn ohella koko ajan,

mutta heillä ei ole aikaa irtautua työstään pitkäkestoisemmille kursseille.

5.2 Kokemuksen tuoman oppimisen ja käytännön oppimisen yleisyys

Kohde henkilöiden mielestä koulusta on saanut hyvän pohjatiedon ja ajattelumallin,

mutta työelämään astuessaan, he ovat huomanneet kuinka teoria poikkeaa

käytännöstä. Jokainen haastateltava henkilö koki joutuneensa työelämässään

opiskelemaan alaa uudestaan, mutta heistä monet olivat myös sitä mieltä, että he

eivät olisi pystyneet kehittämään itseään ilman jonkinlaista pohjakoulutusta.

Moni kertoi oppineensa työssä käytännön ratkaisujen kautta ongelmiin ratkaisun ja

he ovat oppineet löytämään useita ratkaisutapoja niihin. He olivat sitä mieltä, että

käytännön kokemuksista selviäminen on tuonut uskottavuutta heidän

ammattitaidolleen. Käytännön kokemuksien kautta he ovat oppineet huomaamaan

minkälaiset ratkaisut hyödyttävät kyseistä tilannetta ja he ovat oppineet

hyödyntämään omien epäonnistuneiden ratkaisujen virheet.

Kaavio 3. Itse oppiminen Suomessa

Itse oppimisen yleisyys Suomessa

94 %

6 %

Koulutuksen saanut Itse oppinut

Kaavio 3 kuvaa haastateltavien henkilöiden määrää, jotka ovat opiskelleet

ympäristöalaa pelkästään non-formaalein ja informaalein keinoin. 6 %:a

tutkimukseen vastanneista henkilöistä on oppinut ammattitaitonsa täysin käytännön

ratkaisujen kautta ilman virallisen koulutuksen tuomaa hyötyä.

5.3 Elinikäinen oppiminen ja päivitys kurssit

Suurimman osan ympäristöalalla työskentelevien ihmisten mielestä työskentely

alalla edellyttää elinikäistä oppimista. Työn ohella tapahtuu koko ajan non-formaalia

oppimista. Kuten hyviä mainittavia esimerkkejä ovat viikonloppujen seminaarit ja

keskustelut muiden asiantuntijoiden kanssa. Kaikki haastateltavat henkilöt kokivat

saavansa paljon täsmennettyä tietoa, tietoa uusista trendeistä ja lainsäädännöllisistä

muutoksista non-formaalin ja informaalin oppimisen kautta. Kun taas formaalin

oppimisen kautta koettiin saavan hyvää pohja- ja yleistietoa alasta, joka mahdollistaa

ajattelumallin non-formaalille oppimiselle.

Kaavio 4. Elinikäinen oppiminen ympäristöalalla.

Elinikäinen oppiminen

89 %

11 %

jatkuva satunnainen

Kaavio 4 kuvaa haastateltujen koehenkilöiden aktiivisuutta elinikäisessä

oppimisessa. 89 % haastatelluista koki jatkuvan aktiivisen ympäristöasioiden

seuraamisen välttämättömänä tai hyvin tärkeänä. 11 % haastatelluista koki

satunnaisen ympäristöasioiden seuraamisen riittäväksi työssään.

Ympäristöalalla koettiin erilaiset kurssit ja seminaarit erittäin tärkeäksi riippumatta

organisaatiosta ja toimialasta. Kaikkien mielestä niistä sai ajankohtaista ja

tarpeellista tietoa. Tiedon saaminen ja päivittäminen koettiin jatkuvana tarpeena,

koska ympäristöala kehittyy koko ajan niin lainsäädännöllisessä kuin teknillisessä

mielessä.

Haastateltavien mielestä seminaarien hyödyntämisen hankaluutena oli usein niiden

sisältöjen vaihtelevuus ja juuri heille sopivan seminaarin löytäminen. Vaikka

kaikkien mielestä seminaarit ovat tärkeitä ja niistä saa tärkeää tietoa, niin silti

monien mielestä on vaikea löytää seminaareja jotka palvelevat heidän tarkoituksiaan.

Kaavio 4. Ympäristöalan seminaari tarjonta Suomessa

Seminaari tarjonta Suomessa

12 %

30 %

42 %

16 %

Välttävä Kohtalainen Hyvä Erittäin hyvä

Kaavio 5 kuvaa Suomessa järjestettävien seminaarien tarjontaa josta on selkeää

hyötyä haastateltaville henkiöille. 12 % vastanneista oli sitä mieltä, että heidän

tarkoituksiaan palvelevia seminaareja järjestetään välttävästi ehkä jopa huonosti. 30

%:n mielestä heidän tarkoituksiaan palvelevia seminaareja järjestetään kohtalaisesti.

42 %:a oli sitä mieltä, että heitä palvelevia seminaareja järjestetään hyvin ja 16 %:n

mielestä erittäin hyvin.

Haastateltavat kokivat kursseilla ja seminaareilla käytävät keskustelut muiden

asiantuntijoiden kanssa ehdottomaksi. Heidän mielestään kurssien tärkeys kasvoi

osittain juuri seminaareilla ja kursseilla käytävien keskusteluiden takia. On hyvin

tärkeätä päästä kuulemaan kuinka vastaavanlaiset ongelmat on hoidettu toisessa

organisaatiossa.

5.4 Etäoppimisen rooli tutkituissa ammattikategorioissa

Haastateltavat henkilöt eivät kokeneet etäoppimista kauhean mielekkääksi, mutta

monen mielestä se oli hyvä tapa opiskella sellaisissa tapauksissa joissa itsellään oli

työkiireitä ja joutui olemaan koko ajan fyysisesti läsnä omassa organisaatiossa.

Etäoppimisen merkitystä jollain tietyllä alalla ei selvinnyt tutkimuksessa, mutta sen

merkitys jossain tietyissä tilanteissa selvisi. Niissä organisaatioissa, joissa on

jouduttu supistamaan määrärahat pieniksi ja ei ole aikaa käydä seminaareissa.

Toinen vastaava tilanne on, että organisaatiossa on projekti joka pitää kiireellisenä

väliaikaisesti, mutta pitäisi myös saada sitä projektia varten jotain tiettyä koulutusta.

Edellä mainittujen esimerkki tilanteissa koettiin etäopiskelu hyvin tärkeäksi.

5.5 Ilmaistut ja tiedostamattomat opiskelutarpeet

Organisaatioiden välillä oli suuria eroja koulutukseen käytettävästä pääomasta.

Organisaatioissa joissa käytettiin selkeästi vähemmän pääomaa koulutukseen, näkyi

enemmän tiedostamattomia opiskelutarpeita. Tietoisuus siitä, että ei todennäköisesti

pääse kurssille tai seminaariin vaikka olisi mielenkiintoa ja osittain tarvetta, tuhosi

selkeästi henkilöiden omien koulutustarpeidensa seurantaa.

Yleisellä tasolla löytyi yllättävän paljon osittain tiedostamattomia koulutustarpeita.

Tämä johtui lähinnä kurssien tarjonnan markkinoinnin puutteesta tai kurssien

tarjonnan puutteesta. Moni tiedosti minkälaista kurssia tai seminaaria suunnilleen

haluaisi, mutta ei löytänyt sopivaa tarjontaa.

5.6 Mobiilisuuden rooli ympäristötyössä

Suurissa yrityksissä on selkeästi enemmän kansainvälistä yhteistyötä. Pienet ja

keskisuuret yritykset tulevat kansainvälisessä yhteistyössä selvästi suurten yritysten

jäljessä. Tämä johtuu todennäköisesti pienemmistä resursseista ja määrärahoista.

Moni haastateltava koki, että kansainvälinen yhteistyö on kohtalaisen hyvää

Suomessa. Silti lähes kaikki haastateltavat halusivat silti lisää liikkuvuutta muiden

maiden välillä, koska heidän mielestään ympäristöongelmat ovat globaaleja ilmiöitä

ja ne eivät tunne valtioiden rajoja. Liikkuvuuden avulla saadaan nopeutettua

ympäristötekniikan kehittymistä ja sitä kautta saadaan myös ympäristöongelmat

ratkaistua nopeammin.

Mobilisuuden rooli koettiin pienissä kunnissa heidän toimintansa kannalta

vähemmän tärkeäksi kuin esimerkiksi kaupungeissa. Haastateltavien mielestä

pienemmissä kunnissa ei ole niin paljon resursseja, jotta voitaisiin lähteä tekemään

kansainvälistä yhteistyötä, vaikka sitä haluttaisiinkin.

6. JOHTOPÄÄTÖKSET

Tutkimusraportissa kuvatut alat ja niihin liittyvät tiedot ja taidot ovat johtopäätöksiä

haastatteluista ja kirjallisuudesta. Myös kappaleet 4 ja 5 ovat haastatteluiden

johtopäätöksiä. Raportin tarkoitus on johdatella lukijaansa erilaisiin ympäristöaloihin

Suomessa ja ymmärtämään niiden sisältöä. Tarvittavat taidot ja tiedot ovat

esimerkkejä eri haastateltujen koehenkilöiden omista mielipiteistä joten niitä ei

kannata yleistää vaan tarkoitus on, että lukija saisi yleiskuvauksen tutkimuksessa

käsiteltävistä ympäristöaloista ja eri ympäristöammattien tarpeista niin

pohjakoulutuksesta kuin erilaisista jatkokoulutuksista

Ympäristöala on Suomessa nopeasti kehittyvä ala joka on selkeässä kasvussa.

Suurimmaksi syyksi koetaan jatkuvasti kehittyvä lainsäädäntö joka pakottaa

yrityksiä muuttamaan toimintatapojansa sekä kehittämään teknologiaansa, mikä taas

työllistää ja kasvattaa ympäristöalaa. Myös kuluttajien ympäristötietoisuus on

kasvanut sekä yleiset asenteet ovat muuttumassa ympäristön kannalta positiiviseen

suuntaan.

Suomessa osa ympäristöalan ammatillisista toimenkuvista on moni ammatillisia.

Ympäristöosaaminen on rinnastettu muuhun ammatilliseen osaamiseen kuten

esimerkiksi teollisen toiminnan johdon ohella voi tehdä ympäristöriskienarviointia

tai muuta ympäristöön liittyvää työtä.

Osa ympäristöammateista sisältää monia työnkuvia kuten esimerkiksi mittaus- ja

informaatiotekniikan osaamista sekä ympäristöriskienarviointia. Osittain tämän takia

ympäristöala on vielä Suomessa pirstaleinen ja sille ei ole selkeää linjausta. Selkeän

linjauksen puutteesta monelle ympäristöammatille ei ole suoraa pohjakoulutusta,

mikä pakottaa alalla työskenteleviltä enemmän arkioppimista.

Epävirallisella koulutuksella ja arkioppimisella on ollut tärkeä rooli ammatillisessa

osaamisessa ja kehittymisessä. Usein pohjakoulutukset ovat suuntaa antavaa opetusta

joka antaa perustiedon ja ajattelumallin työelämää varten. Työelämässä käytetään

usein erilaisia epävirallisia kanavia ja opiskelutapoja uuden tiedon haussa.

Esimerkiksi moni haastateltava koehenkilö suosi keskusteluja muiden kollegoiden

kanssa ja sai sitä kautta paljon tietoa.

Sektori (julkinen/yritys), organisaatio ja toimiala vaikuttavat ammatillisen profiiliin

ja sen syntymisen sisältöihin. Työnsisältö muuttuu usein eri toimialoilla ja

organisaatioissa, mutta työnsisältö muuttuu selkeästi vaihdettaessa sektoria

kunnallisesta yksityiselle tai yksityiseltä kunnalliselle.

Suomessa on syntynyt uusia ympäristöalan ammattitutkintoja ja niitä tulee

todennäköisesti syntymään lisää tulevaisuudessa, koska niiden tarve on lisääntynyt.

Monet organisaatiot ovat tehneet useita ympäristötoimenpiteitä parantaakseen

toimintansa laatua, mutta nykyinen ympäristölainsäädäntö tiukentuu entisestään

pakottaen samalla organisaatioita parantamaan jatkuvasti toimintatapojansa. Tämän

takia spesifistä tietoa tarvitaan enemmän tulevaisuudessa kuin ympäristöalan yleistä

tietämystä.

Koulutustarve monipuolistuu ympäristöalalla tulevaisuudessa, koska

organisaatioiden pitää luoda uusia erilaisia toimintamalleja parantaakseen

toimintaansa jatkuvasti lisääntyvien vaatimuksien tasolle. Näin syntyy uusia tarpeita

olemassa oleville peruskoulutuksille sekä täydennyskoulutuksien tarve kasvaa.

7. LIITTEET

- Kansallisen verkoston jäsenet

- Ympäristöhuollon ammattitutkinnon sisällys

- Kyselykaavake

8. LÄHTEET

Suomen ympäristö kekus

(http://www.ymparisto.fi)

Valtion ympäristöhallinto, luonnonsuojelun ohjelmat ja strategiat, 2006

Kestävän kehityksen opas ammatillisissa oppilaitoksissa, Laininen, leinonen,

Manninen ja Tenhunen, ISBN 952-91-8667-3

Opas oppilaitosten ympäristösertifiointiin ,2004 ISBN 952-5508-07-2

Haastattelut 47 henkilöä

Ympäristöala muuttuu nopeasti. Kestävän kehityksen haasteeseen vastaaminenedellyttää ympäristöalalta jatkuvasti uusia ratkaisuja ja uutta osaamista.Leonardo da Vinci -projektissa WEES - Working in the European EnvironmentalSystem selvitettiin ympäristöalan ammattilaisten osaamisen rakentumista,erityisesti formaalin, nonformaalin ja informaalin oppimisen kautta, sekätulevaisuuden osaamistarpeita ympäristöalalla Euroopassa. Projektin tärkeimmättuotokset ovat ympäristöalan portfolio tietokanta.

WEES - Working in the European Environmental System - (Sopimus C 2004 IT/04/C/F/RF-81505) on saanut rahoitustaLeonardo da Vinci –ohjelmasta (Viiteaineisto). Projekti toteutettiin välillä 10.2004 – 09.2006.

Mitä on WEES?

• TutkimustuloksetWEES-projektissa tehtiin kansalliset selvitykset ympäristöalan ammattitaidon rakentumista sekä alan osaamis- ja koulutustarpeita. Kaikissa kuudessa partnerimaassa haastateltiin n. 50 ympäristöalan ammattilaista erialoilta. Tutkitut ammattialat olivat: ympäristökonsultointi, jätehuolto, vesihuolto, ympäristönsuojelu,energiatekniikka, informaatio- ja mittaustekniikka, kaupunki- ja maisemasuunnittelu, ympäristöjohtaminen,riskienarviointi sekä ympäristökoulutus ja –markkinointi. • Kansallinen seminaari ja verkostotSuomen ympäristöopisto SYKLI järjesti osana WEES-projektia seminaarin ympäristöalan tulevaisuudenosaamistarpeista maaliskuussa 2006. Seminaarin tavoitteena oli toimia kansallisena keskustelunavauksenaWEES-projektin teemoista, erityisesti ympäristöalan osaamistarpeista. • Ympäristöalan portfolio tietokantaPortfolio tietokannan tavoite on edistää ympäristöalan ammattilaisten liikkuvuutta Euroopassa.www.leonardo-wees.org/portfolioenv.aps

Centro Studi VILLA MONTESCA, Italia (Project Coordinator)Training centre IFCIL, RanskaUniversity Eftimie Murgu, RomaniaCARTEL ALFA – Trade Union, RomaniaResearch and Consultancy Institute RCI, KyprosUniversity of Szeged, UnkariHód-Mezogazda Részvénytársaság, UnkariOsuuskunta Eco-One, SuomiSuomen ympäristöopisto SYKLI, Suomi

Tuotteet:

Partnerit:

Kati LundgrenSuomen ympäristöopisto [email protected]

Risto TenhunenOsuuskunta [email protected]/eco-one

Lisätietoja:www.leonardo-wees.org/

ympäristöalan muuttuvat osaamistarpeet euroopassa dokut www sivuille/raportti wees tutkimus...

Documents