yrittäjyyskasvatuksen strategian opetiimit

VARSINAIS-SUOMENMAAKUNNALLINEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN

STRATEGIA JA TOIMINTAOHJELMA 2013–2016

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNNALLINEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JA TOIMINTAOHJELMA 2013–2016

Tänään

• Katsaus kehittämishankkeeseen, stretagiatyön toteutukseen ja opettajatiimien tehtävään

• Näkökulmia Oy Suomi AB:n ja maakunnan nykytilaan ja tulevaan

- Yrittäjyys, osaaminen, nuoret

• Tiimien näkemys omasta kouluasteesta ja aiemmista näkökulmista


Työskentelytapa

• Osallistujakeskeinen valmennus

• Kysymyksillä, ei vastauksilla johtaminen

• Todellinen vaikuttavuus, ei ”kansiokoulutusta”

• Innostuminen ja innostaminen

• Luovuus, asioiden tarkastelu erilaisista näkökulmista


Tutustuminen

• Kuka olet?

• Millaisin ajatuksin, kysymyksin tai odotuksin olet osallistumassa opettajatiimin työskentelyyn?

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNNALLINENYRITTÄJYYSKASVATUKSEN

STRATEGIA JA TOIMINTAOHJELMA - HANKE


Taustaa

Toteutusaika 1.6.2012–30.6.2013

Hankkeen hallinnointivastuu on Varsinais-Suomen Yrittäjillä. Hanketta koordinoidaan Varsinais-Suomen Yrittäjien hallinnoiman YES Varsinais-Suomen kautta.

Suunnittelutyössä mukana Varsinais-Suomen Yrittäjien lisäksi EK Turku ja TAT


Verkostokumppanit • Varsinais-Suomen liitto• Varsinais-Suomen ELY-keskus • Kuntien opetus-/ sivistystoimet • Perusasteen koulut ja 2. asteen koulut; lukiot ja ammatilliset oppilaitokset • Korkeakoulut: Turun yliopiston OKL, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu • Työ- ja elinkeinoelämän toimijat:

• Varsinais-Suomen Yrittäjät • Elinkeinoelämän keskusliitto EK • Turun kauppakamari • MTK Varsinais-Suomi • Varsinais-Suomen Teknologiateollisuus ry• Talonrakennusteollisuuden Turun aluetoimisto • INFRA Länsi-Suomi ry • STTK:n Turun aluejärjestö • Akava Varsinais-Suomen aluetoimikunta • Taloudellinen tiedostustoimisto TAT

• Seudulliset kehittämiskeskukset ja seututoimijat; Yrityssalo Oy, Yrityskolmio, Turun Seudun Kehittämiskeskus, Vakka-Suomi, Turunmaa / Parainen ja Kemiönsaari• Muut toimijat, jotka täsmentyvät hankkeen alkaessa; mm. maakunnan yritysten edustajat, maakunnan lapset ja nuoret


Pohjois-Pohjanmaa (Oulu/Oulun eteläinen)Keski-Pohjanmaa (Kokkola)Pohjanmaa (Vaasa)Etelä-Pohjanmaa (Seinäjoki)Satakunta (Pori)Varsinais-Suomi (Turku)Kanta-Häme (Hämeenlinna)Pirkanmaa (Tampere)Keski-Suomi (Jyväskylä)Pohjois-Savo (Kuopio/Iisalmi)Etelä-Savo (Mikkeli)Kouvola Kotka-Hamina (Kotka)Päijät-Häme (Lahti) Uusimaa (Järvenpää)Metropoli (Helsinki)Pohjois-Karjala (Joensuu)

Valtakunnallinen YES verkosto


SeututiimitVakka-Suomi VAUHTI –tiimi Loimaan seutukunta LOISTO –tiimi Salon seutu SYKÄYS –tiimi

Tiimeissä opettajia, rehtoreita, opoja, sivistystoimenjohtajia, elinkeinotoimen edustajia sekä yrittäjien edustajia.

Turun seutu KIPINÄ –tiimi Turun 2. asteen tiimi TAHTO –tiimi Turun perusasteen tiimi LIEKKI –tiimi Turun seudun läntisten kuntien tiimi Turun seudun itäisten kuntien tiimi

Turunmaa Länsi-Turunmaan tiimi Kemiönsaaren tiimi

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN

STRATEGIA JA TOIMINTAOHJELMA KÄYTÄNNÖSSÄ


Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku Korkea-aste


Prosessin tavoitteet1. Synnyttää yhdessä maakunnallisten toimijoiden kanssa Varsinais-Suomen yrittäjyyskasvatuksen strategia ja

toimintaohjelma vuosille 2013-2016 aiempi strategia- ja toimintaohjelmatyö sekä yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen liittyvä osaaminen ja verkostot huomioiden

2. Sitouttaa maakunnalliset toimijat osallistumaan kehittämistyöhön sekä kehittämistyön kautta syntyvien tuloksien jalkauttamiseen omassa organisaatioonsa

3. Edistää syntyvän strategian ja toimintaohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden siirtymistä käytännön arkea määrittäviksi ja arjen toiminnassa tapahtuviksi toimenpiteksi

4. Synnyttää viestinnän avulla laajempaa ymmärrystä yrittäjyyskasvatusken kehittämistyön tarpeellisuudesta, sen eri vaiheista, syntyneistä tuloksista ja toimenpiteistä koko kasvatuksen ja opetuksen kenttään

5. Luoda myönteisyyttä ja positiivista uskoa Varsinais-Suomen maakunnan tulevaisuuteen, ruokkia toimijoiden keskinäistä innostunutta kehittämishenkeä ja vahvistaa olemassaolevien yrittäjyyskasvatuksen kehittäjätiimien ja -henkilöiden välistä yhteistyötä.


Strategian alustavat näkökulmat

• Oy Suomi Ab:n tulevaisuus, menestystekijät ja kilpailukyky • Maakunnan toimintaympäristön tulevaisuuskuva, menestystekijät ja kilpailukyky • Elinkeinopolitiikan tulevaisuus ja linjaukset, yrittäjyyden muutokset • Osaamiseen ja työvoimaan ennakoitavissa olevat muutokset • Maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen visio • Kouluastekohtaiset strategiset tavoitteet • Muiden toimijoiden strategiset tavoitteet • Toimintaohjelma eri toimijoiden vastuista ja konkreettisista toimenpiteista


Prosessin toteutuminen käytännössä

• Strategian rakentamisen prosessi: kehittämistiimi ja opettajatiimit

• Strategian jalkauttamisen prosessi: tapahtuma ja valmennukset

• Viestintä: uutiskirje

• Villinikkarit Oy:n asiantuntijapalvelut


Prosessin aikataulu Vuosi 2012• Aloituspalaveri kesäkuu 2012• Uutiskirje 1/5 elokuu 2012• Starttitilaisuudet - elokuu 2012 • Kehittämistiimi 1/4 - lokakuu 2012 • Opettajatiimi 1/3 lokakuu 2012• Uutiskirje 2/5 - marraskuu 2012 • Opettajatiimit 2/3 marraskuu 2012 • Kehitämistiimi 2/3 joulukuu 2012

Vuosi 2013• Uutiskirje 3/5 helmikuu 2013• Opettajatiimit 3/3 helmikuu 2013 • Kehittämistiimi 3/4 helmikuu 2013• Strategia valmis maaliskuu 2013 • Uutiskirje 4/5 - huhtikuu 2013• Kehittämistiimi 4/4 huhtikuu 2013• Jalkautustilaisuudet huhtikuu 2013 • Uutiskirje 5/5 - toukokuu 2013• Päätöspalaveri toukokuu 2013


Opettajatiimit

• Kouluastekohtaiset opettatiimit ovat kooltaan n. 20 henkilöä edustaen kattavasti maakunnan kuntia ja kouluja.

• Tiimejä syntyy neljä; alakoulut, yläkoulut, toinen aste ja korkea-aste• Opettajatiimin tehtävänä on arvioida yrittäjyyskasvatuksen nykytilannetta, synnyttää

kouluastekohtaiset yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet• Tiimi osallistuu myös maakunnallisen vision työstämiseen.• Lisäksi opettajat toimivat tiedon kerääjinä omasta orgnisaatiostaan ja testaavat strategian ja

toimintaohjelman luonnoksia kollegoillaan• Opettajatiimit tapaavat prosessin aikana kolme kertaa.


Opettajatiimin jäsenet ja taustaorganisaatio

• Oman organisaation sisäisenä kehittäjänä toimiminnen mahdollisuuksien mukaan

– Oman oppilaitoksen henkilöstön innostaminen yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisen ja kehittämisen äärelle

– Oman oppilaitoksen omaehtoista ja sisäistä yrittäjyyttä edistävän toimintakulttuurin kehittämisen edistäminen

– Oman oppilaitoksen ja siellä olevan osaamisen nivominen osaksimaakunnallista prosessia


Onko sinulle herännyt kysyttävää maakunnallisesta yrittäjyyskasvatuksen kehittämistyöstä?

VARSINAIS-SUOMEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN

NYKYTILA JA TULEVAISUUS


Yrittäjyyskasvatus maakunnan menestystekijänä• Nuoren psykologisen ja sosiaalisen pääoman vahvistaminen - nuorten syrjäytymisen

ehkäisy• Nuoren oman jutun löytäminen nopeammin - pois turhat välivuodet ja ”väärät” tutkinnot• Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen - täydennyskoulutuksen kohdentaminen

kilpailukykyä tuovaan osaamiseen • Yrittäjämäisesti ajattelevien ja toimivien työntekijöiden määrän kasvu, yritteliäs työkulttuuri -

Hyvä Suomi - Kaikki yrittäviä ja paljon yrittäjiä. Presidentti Sauli Niinistö 20.10.2012• Uusia yrittäjiä ja yrityksiä, jatkajia toimiviin yrityksiin - yhtään toimivaa yritystä ei lopeteta

jatkapulan takia. • Positiivista uskoa tulevaan - optimismi kasvattaa Suomea.


Suomen nykytilan parantamiseksi

1. Kannustava verotus

2. Säästäväinen ote

3. Työelämän laatu

4. Kuntien palvelutuotannon uudistaminen

5. Talouden uusi kasvu ja uudet avaukset.


Suomen ikärakenne


Yritysten määrän kasvu

29.11.2011 1

Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri

Yritysten määrän kehitys 1990-2010

Yhteensä 318 951 yritystä sisältäen maa-, metsä- ja kalatalouden. Kuviossa 262 548 ilman maa-, metsä-, ja kalataloutta.


Henri Wibomin viesti• Maakunnassamme BKT:n arvo on pudonnut 7-8 % tasolle (verrokkimaakunta Pirkanmaalla 11 %)• Tulevaisuus on verhon takana, epävarmuus on kasvanut (teollisuuden lasku, kuluttajien käytös, ostovoiman kehitys,

YT-viestit)

• Pk-yritykset luovat työpaikkoja, kaikki 2000 luvun työpaikat (77 000 kpl) on syntynyt pk-yrityksiin. Puolet nästä työpaikoista on syntynyt mikro (1-4 henkeä työllistäviin) yrityksiin.

• Yrityskanta ei kasva– 1. Omistajanvaihdokset realisoituvat. Arviolta 4000-5000 maakunnan yritystä vaihtaa omistajaa (maakunnan

koko yrityskanta 25 000 yritystä)– 2. Uusien yritysten perustanta laskenut alkuvuodesta koko maassa 29 %.

• Kuntien rooli yrittäjyyden edistäjänä– Yrittäjyyden edellytykset ja toimintaympäristö, yrittäjyyden ilmapiirin kehittäminen – Elinkeinopoliittiset ohjelmat, yritysvaikutusten arviointi– Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen

–


Nuorisotyöttömyys ja nuorten syrjäytyminenNuorisotyöttömyystilastot ovat karua luettavaa. Tilastokeskuksen syyskuun (2011) tiedot paljastivat, että 15–25-vuotiaiden työttömyysaste oli lähes 17 prosenttia eli noin joka kuudes on vailla työtä.

Suomessa elää tällä hetkellä liki 50 000 15-29-vuotiasta nuorta, jotka eivät käy koulua tai ole mukana työelämässä. Näillä nuorilla on usein käytynä pelkkä peruskoulu, mikä lisää syrjäytymisen riskiäentisestään.

Iltalehti 19.10.2011

Jopa 33,6 prosenttia lukioikäisistä suomalaisnuorista kokee itsensä yksinäiseksi.

Kansallinen nuorisotutkimus 2012


Pirkko Kuhmoisen viesti• Raportti: http://www.koulutustajayhteistyota.com/wp-content/uploads/2011/08/VS-ja-yhteiskuntatakuu-2.pdf• Tilanne Suomessa: Alle 30 vuotiaista on 110 000 nuorta, joilla on vain perusasteen koulutus ja heistä 53 000

työtöntä (n. 18 800 etsii aktiivisesti työtä, 33 500 passiivista)• Varsinais-Suomessa on 4443 perustasteen käynyttä nuorta työelämän tai koulutuksen ulkopuolella (1639

työtöntä, 2804 ulkopuolella).• Huolestuttavia lukuja:

– 5000 nuorta ei jatka opintojaan peruskoulun jälkeen – Lukion keskeyttämisprosentti 10 % – Ammatillisen koulutuksen aloittaneista ei valmistu 25 %

• Yhteiskuntatakuun ideana on tarjota alle 25 vuotiaalle työttömälle ja alle 30 vuotiaalle valmistuneelle 3 kk aikaikkunassa työ-, harjoittelu-, kuntoutus- tai koulutuspaikka.


Tulevaisuuden osaaminen 2020• Sense making - merkitysten ja tunteiden

tulkinta• Social Intelligence - sosiaalinen

älykkyys

• Novel and adaptive thinking - uudenlainen ja sopeutuva ajattelu

• Cross cultural competency - monikulttuurinen osaaminen

• Computational thinking - käsitteellinen ajattelu

• New media literacy - uudenmedianlukutaito

• Transdisciplinarity - taito nähdä ja ratkaista asioita monitieteisesti

• Design mindset - kyky muokata ja kehittää työtä ja työympäristöä halutun lopputuloksen aikaansaamiseksi

• Cognitive load management - taito erotella ja hyödyntää olennainen tieto

• Virtual collaboration - virtuaaliset yhteistyötaidot

Institute for the Future for the University of Phonix Research Institute 2011

Future Work Skills 2020

124 University Avenue, 2nd Floor, Palo Alto, CA 94301 650.854.6322 www.iftf.org

Institute for the Future for the University of Phoenix Research Institute


Piia Alvesalon viesti• Oivallus loppuraportti (http://ek.multiedition.fi/oivallus/fi/liitetiedostot/Oivallus_loppuraportti_web.pdf)

• Keskeisenä viestinä korostuu tiedollisten ja taidollisten osaamisten lisäksi asenne sekä elinikäisen oppimisen merkitys.

• Uudenlaisia työelämävalmiuksia rakennetaan työelämä- ja yrittäjyystaitoja synnyttävien oppimismenetelmien ja oppimisympäristöjen kautta.

• Tärkeintä olisi siirtyä ajattelussa pois tutkintolähtöisyydestä kohti osaamislähtöisyyttä.

• Oppimista tapahtuu edelleen paljon työpaikkojen sisällä osaamisen jakamisena ja työssäoppimisena.

http://ek.multiedition.fi/oivallus/fi/liitetiedostot/Oivallus_loppuraportti_web.pdf

http://ek.multiedition.fi/oivallus/fi/liitetiedostot/Oivallus_loppuraportti_web.pdf


Mitä ajatuksia herättävät edellä kuullut näkökulmat toimintaympäristömme nykytilasta ja tulevaisuudesta?

Mitä tavoitteita ja tehtäviä voimme asettaa maakunnalliselle yrittäjyyskasvatukselle tulevaisuuden yrittäjyyden, työelämän ja osaamisen näkökulmasta? Entä nuorten hyvinvoinnin kasvun?


Perusasteen opetiimin tuotos 30.10.23012

Maakunnan tasolla voimme tehdä enemmän yhteistyötä ja

verkostoitua, emme tunne toistemme arkea ja

käytänteitä.

Erityisopiskelijat ja yrittäjyyskasvatus

Työelämätaitojen tärkeys.

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNNALLINEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JA TOIMINTAOHJELMA 2013–2016Perusasteen opetiimin

tuotos 30.10.23012

Aktiiviset oppilaskunnat vielä osin käyttämätön

yrittäjyyskasvatuksen työkalu.

Yrittäjyyskasvatuksen opettajan tehtävänä on toimia teeman agenttina ja sisäisenä

aktivaattorina.

Opettajien yhteistyössä myös käyttämätön voimavara.


Perusasteen opetiimin tuotos 30.10.23012

Opettajan roolin muutos:

tiedonjakajasta oppimisen

kannustajaksi ja rohkaisijaksi.

Tarvitaan toiminta- ja työtapojen radikaali

muutos.

Oppilaan sisäinen motivaatio oppimisen

tae.

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNNALLINEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JA TOIMINTAOHJELMA 2013–2016Toisen asteen opetiimin

tuotos 29.10.23012

Ammatillinen koulutus

Tavoitteena onnellinen, tasapainoinen elämä, unelmatulevaisuus.

Uusi rakenne,yrittäjyysvalmentajat,valmennusohjelmat.


tuotos 29.10.23012

Ammatillinen koulutus

Opiskelijakeskeisyys,oppimisympäristöt

opettajan ja oppijan uusi rooli

Himo-oppiminen!


tuotos 29.10.23012

Lukiokoulutus

Akateemisuus,innovatiivisuus,

projektit, työelämäkumppanit ja

sisäisen yrittäjyyden tärkeys.

Oppimista koulun ulkopuolella!

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNNALLINEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JA TOIMINTAOHJELMA 2013–2016Korkea asteen opetiimin

tuotos 30.10.23012

Ammattikorkeakoulu

Mittarit, joilla oppilaitosten menestystä mitataan, eivät

palkitse yrittäjyydestä.

Tärkeää nuoren työllistymisen kannalta on se, että

opinnoissa yhdistyy teoria ja käytäntö. Eli nuori ei hakeudu

pelkän tutkinnon ja tyhjän työkokemus-cv:n kanssa

työelämään.


Korkea asteen opetiimin tuotos 30.10.23012

Yliopisto

Mietimme, että onko meillä yliopistona yhteistä käsitystä

yrittäjyyskasvatuksesta?

Näemme tärkeänä, että perinteinen tiedekorkeakoulu

ja sen akateeminen perille eivät ole vastakkaisia tai

toisiaan poissulkevia yrittävän yliopisto -ajatuksen kanssa.

Yrittäjyyskasvtuksen tulee olla läsnä monella tasolla: johto, opetushenkilöstö, tutkijat ja

opiskelijat.


Ryhmä 1:

Kuinka saada yrittäjyyskasvatus osaksi

kaikkea opettajankoulutusta?

Kuinka saada resurssit opettejien

yrittäjyyskasvatuksen täydennyskoulutukseen?

Kehittämistiimin tuotos 23.10.23012


Ryhmä 2:

Keskeistä on sosiaalisten taitojen ja oman elämän

hallinnan taitojen kehittyminen.

Tärkeä havainto: sosiaaliset taidot eivät ole

sama asia kuin sosiaalisuus!



Ryhmä 3:

Miten taata aikaa ja henkilökohtaista ohjausta

syrjäytymisvaarassa oleville?

Tärkeää on aidon ennaltaehkäisevän työn

merkityksen ymmärtäminen.


TAPAAMISEN

PÄÄTTEEKSI


Tulevaisuus• Tiistai 27.11. 2012

– Toinen aste 12.00-15.30

• Keskiviikko 28.11.2012

- Perusopetus 8.00-11.30- Korkea-aste 12.00-15.30

• Seuraavan tapaamisen aiheena: Yrittäjyyskasvatuksen tulevaisuuden hahmottaminen tulevaisuuspyörä-työskentelyn avulla.

• Ennen seuraavaa tapaamista pyydämme teitä keräämään olemassaolevan oman organisaation / kunnan yrittäjyyskasvatusaineiston (strategiat, opsit, vuosikellot jne.) ja lähettämään se Johannalle tai Tarjalle.


Yhteystiedot

Kauppakatu 3240100 Jyväskylä

Tarja Nieminen050 5411 753

[email protected]

Twitter: tarjanieminenLinkedin: Tarja Nieminen

www.villinikkarit.fiwww.villinikkarit.fi/blogi

Brahenkatu 2020100 Turku

Johanna Vainio 050 3588 409

[email protected]

Twitter: jovainLinkedin: Johanna Vainio

www.yes-keskus.fifacebook.com/yesverkosto

mailto:[email protected]

mailto:[email protected]

http://www.villinikkarit.fi

http://www.villinikkarit.fi

http://www.villinikkarit.fi/blogi

http://www.villinikkarit.fi/blogi

yrittäjyyskasvatuksen strategian opetiimit

Documents