1

Yrityksen työhyvinvoinnin mittaaminen ja keskeiset tunnusluvut

Olli Tolkki

Nordic Healthcare Group

9.2.2012

2

Työhyvinvointi - kustannus vai sijoitus?

� Miten sen voi todentaa?

3

� Työhyvinvoinnin tilaa ja toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan mitata

euromääräisesti

– On tärkeää tietää kustannukset ja säästöt konkreettisesti euroina – strategiset päätökset

tehdään yleensä aina numeroiden perusteella

� Toimenpiteet täytyy pystyä kohdistamaan vaikuttavimpiin alueisiin

Lähestyminen työhyvinvoinnin mittaamiseenavainasiat

eurot

Toimen-

� Työhyvinvoinnissa on merkittävä säästöpotentiaali

– Ihmiset voivat paremmin ja estetään ennenaikainen eläköityminen tai sairauspoissaolot

– Tunnistetaan mikä on seurausta toimenpiteistä ja mikä on luontaista muutosta

Toimen-

piteet

Vaikutta-

vuus

4

� Mitä on työhyvinvoinnin mittaaminen

� Keskeisten mittareiden valinta

� Tavoitetasojen määrittely

� Työhyvinvoinnin keskeiset tunnusluvut

� Työhyvinvoinnin johtaminen osana yrityksen strategista johtamista

� Työhyvinvoinnin tuloskortti

� Case

5

Tykytoiminnan

Sairauspoissaolot

Henkilöstö-kyselyt

� Tämänhetkiset mittarit mittaavat työhyvinvoinnin selittäviä tekijöitä esimerkiksi tyytyväisyyttä

� Toimivien mittareiden täytyy antaa vastauksia mihin kannattaa keskittyä ja mitä pitää korjata

Työhyvinvoinnin mittaaminen

Kuinka sitoutunutta ja hyvinvoivaa henkilöstö on?

Mihin työhyvinvoinnissa tulisi panostaa ja miten se vaikuttaa?

toiminnan määrärahat

mitä pitää korjata

� Mittarit tulee priorisoida ja linkittää

� Strategiset päätökset tehdään aina

numeroiden perusteella

6

� Sairauspoissaolon kustannus EK:n

arvion mukaan kolminkertainen

pelkään sairauspoissaolon

palkkakustannukseen verrattuna

– Jos huomioidaan sairauspoissaolojen muitakin kustannuksia esim. sijaisten palkkaaminen, hallinnolliset lisätyöt, töiden viivästyminen jne.

� Ennaltaehkäisemällä

työkyvyttömyyseläkkeitä saadaan

merkittäviä säästöjä

– TYEL-eläkemaksut seuraavat toteutuneita työkyvyttömyyseläkkeitä kahden vuoden viiveellä

Säästöpotentiaali ja laatu työhyvinvoinnissaKustannuksiin voidaan vaikuttaa

� Yrityksen sisällä on usein eroja, jos saadaan koko yrityksen kustannustaso tehokkaimpien alueiden tasolle syntyy merkittäviä säästöjä ja laatu paranee

� Työkyvyttömyyseläkkeiden ehkäisy

– Ei ole yhtä yksittäistä keinoa, vaan se on tulosta kokonaisvaltaisesta strategisen hyvinvoinnin johtamisesta (Aura et al. 2010)

– Esimiestyöskentely ja HR:n funktiot ja resurssit vaikuttavat työkyvyttömyyseläkkeisiin (Aura et al. 2010) laskevasti

7

� Työhyvinvoinnin kustannukset voidaan euromääräistää kolmesta elementistä:

Mistä kustannukset muodostuvat

Ennaltaehkäisevän työn kustannukset Sairaanhoidon suorat kustannuksetSairauksista johtuvat suorat ja

epäsuorat kustannukset

� Työhyvinvoinnin kustannukset voidaan euromääräistää kolmesta elementistä:

– Ennaltaehkäisevä työ

– Sairaanhoito

– Sairauksista johtuvat suorat kustannukset

8

� Työhyvinvointi on pinnalla, mutta miten aihetta on tähän asti

lähestytty?

– Työssä viihtyminen - henkilöstökyselyt

– Fyysinen hyvinvointi – Liikuntasetelit

– Henkinen hyvinvointi – kulttuurisetelit

Työhyvinvoinnin mittaaminen – laatu ja toiminta

– Henkinen hyvinvointi – kulttuurisetelit

� Paraneeko hyvinvointi näillä keinoilla?

– Ei ole juurikaan pureuduttu parantavatko keinot todella työhyvinvointia

ja mitkä ovat niiden kustannusvaikutukset

9

� Tieto on irrallista – HR-raportit eivät integroidu osaksi raportointia

� Kvalitatiivinen data kuvailee, mutta ei tue päätöksentekoa

� Päätökset tehdään euroihin perustuen

Mittareiden valinta

nykytila

päätöksenteko

� Tarvitaan euromääräistä tietoa joka on yhdistettävissä laadullisiin mittareihin

� HR:n vahvistaminen osaksi strategista johtamista numeroiden avulla

mahdollisuudet

10

Kustannusten osa-alueet: teoreettinen jaottelu

Ennaltaehkäisevän työn kustannukset

Ennaltaehkäi-sevä työterveys-huolto ja kuntoutus

Muut hyvinvointi-palvelut ja toiminta

Muu hyvinvointityö ja johtaminen

Sairaanhoidon kustannukset

Työtapatur-mien hoito

Sairauksien hoito

Kuntoutus

Sairauksista johtuvat suorat ja epäsuorat kustannukset

Työkyvyttömyyseläke

Vakuutukset Sairauslomat

Työhyvinvointi

� Mittaamisella pitää pystyä pureutumaan kustannusten kaikkiin osa-alueisiin

� Voidaan laskea säästöpotentiaali eri osa-alueille ja keskittää toimenpiteet

vaikuttavimpiin alueisiin

*Eivät ole mukana tarkastelussa

11

� Mittaamisen yleiset periaatteet

– Reliabiliteetti ja validiteetti

– Mitä mitataan ja miksi mitataan

– Miten tietoa käytetään

� Mittareiden täytyy mitata asioita useammasta

eri näkökulmasta

Mittarien valintaTärkeimmät periaatteet

Validiteetto

reliabiliteetti

eri näkökulmasta

� Yrityksen eri tasoilla tarkastellaan eri

mittareita, mutta ne tulee johtaa samasta

tietopohjasta

� Mittariston tulee sulautua yrityksen muuhun

strategiseen mittaristoon

Mittaaminen

Validiteetto

12

� Toimialakohtaiset

– Toimialakohtaiset riskit: työtapaturmat, aikainen eläköityminen

– Miten toimenpiteet puree – miten pärjätään suhteessa kilpailijoihin

� Yrityskohtaiset

– Henkilöstö: työntekijät verrattuna toimihenkilöihin – erilaiset ongelmat

– Alueelliset erot

Mittarien valinta Millä tekijöillä eroja muodostuu

� Yksikkö ja osastokohtainen seuranta

– Työkulttuuri

– Työssä jaksaminen

– Motivaatio

– Esimies tuntee alaisensa paremmin kuin työterveyshuolto

� interventiot ja huolehtiminen

13

� Tavoitetaso voidaan määritellä

esim.

1. Kansallinen vertailupohja

� Alueellisten erojen tasoittaminen –

tavoitetasoksi parhaat alueet

– Sairauspoissaolot

– Työtapaturmat

Työhyvinvoinnin mittareiden tavoitetason määrittely

2. Oma historia (jokainen yksikkö)

3. Sisäinen benchmark

– sairaudenhoitokulut

14

� Mittaamisen mallin täytyy kattaa myös laadulliset tekijät vaikka ne eivät olisi suoraan esitettävissä numeroina tai euroina– Laadulliset tekijät selittävät muutoksia numeerisissa mittareissa

� Työterveyshuollosta tulee vaatia selkeämpiä ja tarkempia raportteja

� Työterveyshuollosta saatua tietoa tulee tarkentaa yrityksen omilla tiedoilla

Työhyvinvoinnin keskeiset tunnusluvut - pehmeistä arvoista koviin mittareihin

� Rakentamalla hyvä malli voidaan jatkuvasti seurata euromääräisesti miten työhyvinvointiin vaikuttavat toimenpiteet näkyvät säästöinä

15

� Työhyvinvointia voidaan johtaa

– Asioiden vastuuttaminen

– Eri portaiden roolit ja vastuu selväksi

� Suurimmat säästöt syntyvät siitä, että ihmiset voivat nykyistä paremmin

– Kustannuksia ei siis kannata pelkästään karsia

Työhyvinvoinnin johtaminen

karsia

� Työterveyshuollon rooli on merkittävä

– Ihmiset täytyisi pitää terveenä eikä vain hoitaa sairauksia

– Kannustinmallit

16

Työhyvinvoinnin balanced score card

Seurantamalli

Johto-

ryhmä

HR-osasto

� Johtoryhmän tehtävä osallistua strategisten tavoitteiden laatimiseen

– Määritellään mittarit mittaamaan tavoitteiden saavuttamista

� HR-osasto osallistuu strategistentavoitteiden laatimiseen ja johtaa niistä kriittiset menestystekijät

– HR-osaston tehtävänä on valita mittarit ja HR-osasto

Yksiköiden

johtajat

– HR-osaston tehtävänä on valita mittarit ja seurata niitä

– Tiedettävä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet muutoksiin

� Yksikköjen johdon tulisi olla tietoisia strategisista tavoitteista ja kriittisistä menestystekijöistä

� Vastuiden ja työnjaon määrittäminen

17

Työhyvinvoinnin balanced scorecard

Työhyvinvoinnin Score Card

Sairastuneen henkilöstön nopea

töihinpaluu

Ennaltaehkäisevä toiminta

Ennaltae Muut Muu

Sairaanhoito

Työtap Sairau Kuntout

Epäsuorat kustannukset

Eläkke Vakuu- Sairau

Riskiryhmien tunnistaminen ja panosten kohdistaminen

Sisällön yhdenmukaistaminen, hallinnan parantaminen

Sairauspoissaolopäivienvähentäminen

Henkisen jaksamisen riskiryhmät

Sopimusten uudistamine

n

Sairauspoissa-olojenhallinta

Fyysisen jaksamisen riskiryhmät

Toimintatapojen

yhdenmukaista-minen

Strategiset tavoitteet

Kriittiset tekijät

Mittaristo

Ennaltaehkäisevä

työterveys-

huolto ja kuntoutus

Muut hyvin-vointipal-velutja -

toiminta

Muu hyvin-vointityö ja

johtami-nen

Työtapaturmien hoito

Sairauksien hoito

Kuntoutus

Eläkkeet

Vakuu-tukset

Sairaus-

lomatKustannukset

Laatu

Prosessit

18

Tuloskortin hyödyntäminen johtamisessaYrityksen eri tasoille tarvitaan erilaiset mittarit

Johtoryhmälle muutama kokonaisuutta kuvaava

avainluku

HR – laajempi katsaus kaikkiin osa-alueisiin

Yksikkötasolla yksityiskohtaisimmat mittarit joista nähdään omien tavoitteiden saavuttaminen

19

� Toteutetaan nykytila analyysi

– Mistä kustannukset muodostuu

– Missä on suurin säätöpotentiaali

� Luodaan toimenpideohjelma

– Mitä käytännössä tehdään, jotta päästää asetettuun tavoitetasoon – tiekartta

Case Työhyvinvoinnin ja kustannusvaikuttavuuden kehittäminen

� Konkreettiset toimenpiteet työterveyshuollon kehittämisessä

– Esim. kilpailutus

– Kannustemallin luominen

� Kytketään työterveyshuollon kannustemalliin

20

Esitetty malli - miten työhyvinvoinnin mittarointi ja johtaminen on toteutettu tuloksellisesti

21

Pks, TR/AR

Lounais-Suomi

Sisä-Suomi

Itä-Suomi

Pohjois-Suomi

-300

200

700

1200

0 500 1000Menetetyntyöajan

kustannusper työvuosi

Työterveyshuollon kustannus per työvuosi

Toimihenkilöt Kustannukset

esimerkki: nykytila-analyysi

Työntekijät Eläkevuosien vähennys maksuluokan alentamiseksi

Case

• Kvantitatiivinen analyysi nykytilasta

• Toimenpide-ehdotukset

• Implementoinnin tuki

€

� Alueellisia eroja on runsaasti

� Jos kukin alue toimisi toimintatapoja levittämällä yhteiskustannuksiltaan tehokkaimman alueen tasolla voidaan saavuttaa runsaasti säästöjä

Työntekijät Eläkevuosien vähennys maksuluokan alentamiseksi

Pks, TR/ARLounais-

Suomi

Sisä-SuomiItä-Suomi

Pohjois-Suomi

0

500

1000

1500

0 500 1000Menetetyntyöajan

kustannusper työvuosi

Työterveyshuollon kustannus per työvuosi

22

� Nykytila-analyysi

� Luotiin työhyvinvoinnin BSC ja tiekartta toimenpiteistä

� Toimenpidesuunnitelma työterveyshuollon kehittämiseen

� Ei tiedetty työhyvinvoinnin kokonaiskustannuksia eikä mikä kustannuserä on merkittävin

� Ei tietoa minkälaisia eroja löytyy yrityksen sisältä

� Työterveyshuollon raportointi hyvin niukkaa

� Työturvallisuus oli integroitu osaksi johtamisjärjestelmää

Case Työhyvinvoinnin ja kustannusvaikuttavuuden kehittäminen

lähtötilanne

toimenpiteet

Toimenpidesuunnitelma työterveyshuollon kehittämiseen

� Havaittiin mihin kannatta panostaa suurimman kustannusvaikuttavuuden saavuttamiseksi koko yritykse tasolla

� Yrityksen sisällä isoja alueellisia eroja työterveyshuollon sairaudenhoidon kustannuksissa, ennaltaehkäisevän työn kustannuksissa ja sairauspoissaoloissa

� Ennaltaehkäisevät toimenpiteet pystyttiin kohdistamaan riskiryhmiin

� Työterveyshuollon toimintaa yhdenmukaistettiin, sitoutettiin yrityksen tavoitteisiin ja raportointivelvollisuutta laajennettiin

� Sairauspoissaolojen systemaattinen seuranta yksikkötasolla . varhainen puuttuminen

� Rakennettiin systemaattinen kustannustenseurantamalli ja toimenpideohjelma

lopputulos