ystävän ikävä

137
1.Sïnä teet minusta vahvan Pistin käteni vasten kättäsi teit minulle lupauksesi ja puristit hellästi kättäni nyt tiedän että tämä side ei hajoa koskaan palasiksi sen kauniilla sanoillasi todistit vielä minua ihanasti rutistit itseäsi vasten jättäen minulle sen minkä lupasit sillä sinä teet minusta vahvan

Upload: signe-koskinen

Post on 13-Mar-2016

215 views

Category:

Documents


1 download

DESCRIPTION

http://www.rakkausrunot.fi/runoilija.php?runid=18446&lue=1

TRANSCRIPT

Page 1: Ystävän ikävä

1.Sïnä teet minusta vahvan

Pistin käteni vasten kättäsiteit minulle lupauksesi ja

puristit hellästi kättäninyt tiedän että tämä sideei hajoa koskaan palasiksi

sen kauniilla sanoillasi todistitvielä minua ihanasti rutistit itseäsi vasten

jättäen minulle sen minkä lupasitsillä sinä teet minusta vahvan

Page 2: Ystävän ikävä

2. Kaunokainen

Tyhjät sanat koristavat valkoisia seiniähuudan hiljaa mutta kukaan ei kuule itkuani

toivoisin että sinä olisit luonani jakertoisit minulle paremmasta huomisesta

suljet minut aina syliisi lämpöiseenminä vetäen sinua keltaisesta kaulaliinastasi

tämä side on se vahvin ja sen tiedänettä herään seuraavaan aamuun kanssasi kaunokainen

Page 3: Ystävän ikävä

3. Lupaathan?

Olet minulle se aurinko johon herään joka aamunaurusi on jotain niin erilaista

sinä kun heti tartuit käteeni niin tiesinettä et tule koskaan jättämään minua yksin

sillä olet minulle se kaunein kukkanenlupaathan ettet koskaan lakastu?

Page 4: Ystävän ikävä

4. Kehtolaulu parempaan huomiseen

Otit kiinni kädestä kyyneleet pyyhit silmistärutistit hiljaa syliisi ja kuiskasit sanoja korvaani

kerroit minulle paremmasta huomisestatuuditit minut uneen kehtolaulullasi

jolla heräsin suloiseen hymyysisamalla kun silitit hellästi hiuksiani

annoit avaimen todelliseen ystävyyteensiksi haluankin sanoa kauniimmat sanani sinulle

Page 5: Ystävän ikävä

5. Sinä olet minun prinsessani

Miksi minä en voi olla täydellinen prinsessajoka tanssii kauniita piruetteja jättäen jäljet jäähän?

Kunnes sinä herätit minut haaveistanija tartuit kiinni kädestäni silloin tiesin

että minä olen sinulle täydellinen tällaisena halasin sinua ja sinä minua kun

nojasin olkapäätäsi vasten sulkien silmänisillä sinä olet minun prinsessani

Page 6: Ystävän ikävä

6. En halua tehdä yksin lumienkeliä

Lumihiutaleet hiljaa leijailee yössäei tuuli enää laula kanssani

On pakkanen jäähdyttänyt kyyneleenipaljaat oksat tanssivat kesän muistoksi

Katuvalot piirtävät varjoja meluaidan seinämiinkaikki talvileikit ovat filminä silmissäni

Pienet jäniksen jalan jäljet hangellaei keinukaan kulje tällä pihalla

Eikä yksinkään huvita mennätekemään ulos lumienkeleitä

Koska siipeni ovat jorikkoutuneet enkä pääse lentämään

Ole kiltti ja tartu kiinni kädestäniauta minut jaloilleni koska ilman sinua en jaksa ystäväni

Page 7: Ystävän ikävä

7. Japanilainen kukka

Valkokankaalla loisti se japanilainen kukkajonka valkoiset terälehdet avautuivat

Se oli merkki ystävyydestä tästätartuin sinua kiinni kädestä

Hymyilen ojensit minulle pienensuklaanallen joka melkein suli käsiini

En päästä sinusta koskaan irtija voisin sanoa vaikka Japaniksi miten paljon välitän

Sillä tämä kukka ei kuihdu koskaansiitä minä pidän huolen lupaan sen

Page 8: Ystävän ikävä

8. Vahvuus meissä

Vahvuus meissätässä ystävyydessä

oikea todellisuustotuuden kuvissa

kyyneleiden tilallailoinen nauru

hiljaisuus nyttäynnä sanoja

kätesi kiinnitiukemmin minussa

ja minunkäteni sinussa

en ole yksinsillä tiedän

olet siinähymyilemme yhdessä

Page 9: Ystävän ikävä

9. Maailman ihanin sisko

Sinä huomaataina kyyneleetja pyyhitne hellästi

tartut kiinnikädestäni jahymyilet pyydätkertomaan huolet

nojaan olkapäätäsivasten silitäthiuksiani sanot"huomenna onkaikki hyvin"

rutistat syliisiolet maailmanihanin siskoliian tärkeäetten osaaedes sanoasinulle ääneen

Page 10: Ystävän ikävä

10. Kyyneleiden sointu

Kuulet itkunikorvakäytävässä astikyyneleeni soittavathaikeaa sointua

sinä pyyhitne poisja annatminulle hymysi

kiipeän syliisikertoen mitentärkeä olet

silität hiuksianilohduttaen ettähuomenna onparempi päivä

sillä sinä lupasit ettet koskaan jätä yksin

Page 11: Ystävän ikävä

11. Totuuksia kengänpohjissa

Naurusi säteili auringon kanssa kilpaakävelimme siinä mustalla asfaltilla

Hiekanjyvät kenkiesi pohjissa kertovat totuudestavarjo piirsi ääriviivat huomiselle

Kaulahuivisi lämmitti sinua yskänpuuskiltasamalla kun taiteilit hiekkaan kuvioita

Sormeni likaantuivat ja heitin kiviäfarkkujesi lahkeisiin sinä katsoit hiuksiesi alta

Tulit viereeni ja silitit päätäniei minun tarvitse pelätä mitään kanssasi

Puristit kädestäni kunnes sait vereni kiertämäänvoimasi kulkevat myös minussa vaikka silmäni väsyisivät

Page 12: Ystävän ikävä

12. Sinä maalasit hymyn minulle

Kinastelimme siitä että onko puissavielä yhtäkään vihreää lehteä

Sanoit että valkoiset kenkäsisopisivat minunkin jalkoihini

Pidit huolen ettei yhtäkäänpisaraa omenamehua jäänyt pullon pohjalle

Askeleet hiekalla johon sinäpiirsit viivoja kunnes siitä tuli neliö

Istahdit siihen viereeni jaotit kiinni lujaa kädestäni

Sillä sinä lupasit ettenkoskaan putoa sylistäsi

Koska sanoin että aurinko on paskaja sinä nauroit maalaten hymyn huulilleni

Page 13: Ystävän ikävä

13. Muistikirja huomiselle

Annoit minulle sen pienen muistikirjanmyös kortin täynnä kauniita sanoja

Jälleen piirsit sormillasi hiekkaankuvittelit että olisin pieni lapsi

Naurahdin sillä enhän ollut viatonsilmissä se pelokas katse

Askeleeni ovat liian raskaattaivaalla pilvet purjehtii

Tartuin kiinni kädestäsi lujaanostit minut jaloilleni etten horjuisi

Tarjosit limupullosta huikan eisiinä ollut enää hiilihappoaet halunnut minun kuihtuvan

Mehujään maku jäi kiinni huulilleei edes lämmin kesäpäivä voittanut hymyäsi

En minä tarvinnut lahjaa sinultariittää että olet olemassa minulle

Vielä tämä kirja täytyy lauseistamutta lupaathan olla vierelleni huomenna?

Page 14: Ystävän ikävä

14. Sydämeni syke sinusta

Itken suolaan sekoitettuja kyyneleitälentäisin luoksesi rikkinäisillä siivillä

Tuuli kuljettaa minut kanssasi huomiseenpudotan jokaisen terälehteni ettet eksy

Poskille tuleva puna kertoisinulle surustani tänään

Jalkani eivät enää kannaole kiltti pidä kädestä

Asfaltin pinta kertoi kaikensinusta eikä tarvitse miettiäettä olisit joku muu

Minulla on kylmä pyydänlämmitä sydäntäni sillä ilman sinuase ei edes sykkisikään

Page 15: Ystävän ikävä

15. Sisko hymysi on kaunis

Sisko olet todella rakaskyyneleeni eivät pysty edes kertomaan

Suojelet minua nyt siipiesi allaainakin sinä lupasit niin

Sanoit ettei koskaan saa tapahtua mitään pahaakoska haavani sattuisivat myös sinuun

Pilvetkin väistyvät hymysi on niin kaunissinä istuit sen valkoisen takkini päälle

Hymyilit taas kunnes katseesi kohdistui silmiinimitäköhän tekisin ilman sinua sisko rakas?

Page 16: Ystävän ikävä

16. Lupauksesi kestää lasin

Hymysi loistaa auringon keskelläpilvetkään eivät sitä peitä

Kedolla on miljoona kukkastayksikään niistä ei kuihdu pois

Poimit silloin niistä yhdenannoit sen ja ystävyytesi sinetöit

Valokuvamme siinä kehyksen sisälläei lasikaan mene koskaan rikki

Lupauksesi on niin kestäväettei minun tarvitse pelätä

Siipesi ovat hyvin vahvatminä nukun niiden alla

Kuljen jaloillani jotka eivät toimimutta sinä otit kädestäni

Et jättänyt yksin polulleolethan sinä nyt siinä

Page 17: Ystävän ikävä

17. Hymyjä perjantain valkokankaalla

Kuppi lämmitti jäätyneet sormenihymysi piirsi kuvia pöytään kiinni

Eikä Mozarella maistunut suussasydämen itkiessä mustetta sirpaleista

Kostutit huulesi lasin reunoillelaittaen ne sipulit sivuun

Koska et halunnut nähdäsadetta bussin ikkunasta valkokankaalla

Suojaten minut takkini alleHelsingin valoissa siinä rautatieasemalla

Lehdetkään eivät tanssineet puistasillä asfaltti naurua askeliin jätti

Mutta tiedän sen ettenyksin eksy katulamppujen kirkkaudessa

Vielä entistä tiukemmin kädessäolet siskopieni ja ripsistäsi luin väsymyksesi

Page 18: Ystävän ikävä

18. Olen tässä vieressä pitämässä kädestä kertoen siteemme vahvuuden

Uskoni sinuun on vahvempi muurin päälläsillä pidän kädestäsi kiinni aina valoa kohti

Todistaen että kyllä pääset huipullevaikka kivet painavatkin kengissä murheiden verran

Mutta kuljen tässä vieressäpyytäen etteivät kylkiluusi kasva ulos

En laske askelille heikoillekoska oikeasti välitän jokaisesta hengenvedostasi

Aurinkokin nousee vielä huomenna taivaankaarelleei ilman kaunista kuvajaistasi tuossa peilissä

Tahdon sulkea syliini turvatakseni tiesijoten eikö sen pitäisi kertoa siteeni kestävyys

Page 19: Ystävän ikävä

19. Kaunistat jokaista aamua kertoaksesi ettet koskaan jätä yksin

Katselen ulkopuolisena sivusta naurujavain tienviitoissa pelkkiä vilkutuksia

Iltapäivän sade peitti kokonaan surunenkä jaksanut jäädä suojaan katoksen alle

Vihreä penkki kasteli housuni takaaeikä ne kuivuneet ennen kotiin lähtöä

Punaiset kengätkin olivat jaloissa ilman tuntoakukaan ei ollut kertomassa minulle välittämisestä

Siinä harmaalla parkkipaikalla sumun seassajossa nieleskelin palasia kurkustani

Helmiä kivien joukossa pisaroiden jälkeenjoita en ole saanut poimia sydämeni kyllyydestä

Mutta sen minä tiedän ainaettä sinä kaunistat jokaista aamuani

Kertoaksesi kuinka paljon uskotsiihen että käteni puristavat tiukasti kiinni sinun kaulaasi

Page 20: Ystävän ikävä

20. Vielä ei ole oikea aika käsikirjoittaa unelmia

Kuulit puron solisevan silmistänietkä voinut olla ottamatta syliisi

Kielsit minua tuhoamasta jotain kaunistasillä se veisi minusta suuren palasen

Sinä tiesit jo sen kaikenmitä halusin kirjoittaa unelmille

Unohduskaan ei auttaisi mitäänkoska mielestäsi se on hyvä asia

Siipeni olivat rikkinäiset reunan luona haavoistamutta pyysit astumaan korkeimmalle huipulle

Painamaan pään tyynyyn ja uneksimaantulevasta tähtien seassa silmien sokaisemana

Verhotkaan eivät olleet vielä aukipäiviäkin on jäljellä ja aikaa kellotaulussa vuosien verran

Page 21: Ystävän ikävä

21. Juostaan yhdessä kauniisiin kuviin

Katujen välit kävivät ahtaiksikertoessaan niistä kylmistä väreistä

Silmissä myös musteen viivatjotka kirjoittivat odottavansa sinua

Minuutteja oli jäljellä viisitoistatuhannet sekunnit olivat liian pitkiä ranteiden ympäri

Huudot nyt kaikuu onnellisenaaskeleesi näkyivät jo kauniina kuvina

Takkisi oli ehtinyt värjäytyä ruskaksikunnes pisarat kastelivat kämmenselkäsi

Juostaan yhdessä karkuun sadettamutta kerro ensin miksi taivas on silti sininen

Ehkä siksi koska tykkään sinustaja tahdoit suojella minua käsiesi alla

Page 22: Ystävän ikävä

22. Sinä olet aurinkoni sisko

Laitoit kätesi köydeksi ympärillenija sateenkaari peilasi valkoisiin seiniin

Mutta sydämeltäsi olit kultaaeikä koskaan tarvitse aarretta löytää

Sillä punoit huuliltasi lankaakoska tahdoit että olen patterisi

Ulkona tuuli kovaa soittimutta ihosi ennusti lunta

Villapaita kilometreihin liian ohutkunnes unohdit lapaset kotiin

Älä kuitenkaan huoli siskovaloa riittää vaikka nyt onkin pimeää

Se aurinko nousee sinussa ainakuitenkin tiedät että suojasi on vahva

En minä putoa selästäsi ikinäkoska pidät minut luonasi

Page 23: Ystävän ikävä

23. Hymysi on aarre sydämelleni ilman elokuvaa

Lintuna laulat aurinkoon päinetkä päästä pimeää sieluuni

Tahdoit antaa valoa ruuhkaisiin ripsiinmutta löysit helmiä sillan alta

Kätesi kartta oli vahvempisillä halusit minun astuvan polulle

Jonka rakensit varovasti kukkasistavaikka kai jo tiedät että hymysi on aarre

Sateen jälkeen näen senikkunan takaa ilman verhoja

Ethän kuitenkaan mene ikinäkoska muuten sumu peittää rantani

Ja uskon sinuun ikuisestisillä tiedän että voin olla onnellinen

Kaikesta nyt ja aina sydämelläeikä tarvitse koskaan katsoa valkokankaalle

Page 24: Ystävän ikävä

24. Sinä olet lintuni ja minä olen enkelisi

Ei minun tarvitse säveltää täydellisestisillä haluat minun olevan enkelinä suojanasi

Kaivokin täytyy vedestä koska tiedäthänettä olet tärkeä tulevissa aamuissa

Vaikka hiekkakin maalaa surua rantaanniin aina uskot hymyyni todellisesti

Näyttämöllä jossa sinä nostitaurinkoni korkealle käden voimastasi

Opetit myös karusellissa tanssimaanja tunsin kerrankin sydämeni lyövän

Ilman haavoja jotka puhdistitnaurullasi lämpimässä tuulessa hiljaa

Eikä kiitoskaan huulilta riitäsillä olet kaunein lintu taivaallani

Mutta musteella vielä kirjoitinjalkapohjilla särkemättä että välitän

Page 25: Ystävän ikävä

25. Sateella kirjoitut lauseet vahvassa sylissä

Sade kilpaili kyynelteni kanssa unessaja hiljaa helmet koristivat asfalttia

Mutta sinä se jaksoit olla läsnäjakamassa niitä isoja kiviä lammikosta

Suojasit ne märät hiukseni varjosi allelukien poskipäiltäni oikeaa reittiä auringolle

Joka nyt maalasi mustaa unelmillekunnes muistoja lattialle puroksi itkin

Kuitenkin siipieni täytyy saada levätänäithän sen omilla silmilläsi jo kaukaa

Etkä antanut murtua kilometreihin astiilman seuraavia tuntejani jälleen rikkinäisenä

Tahdoit silti antaa sylisi haavoillevahvoiksi kahleiksi kylmälle tuulelle

Page 26: Ystävän ikävä

26. Sinä ratsastat ihanalla puuhevosella

Paitojen alla niitä kuuluisia nukkejaeikä yksikään ole yhtä kaunis

Itkin huuliltani taivaan palasiaja lapset kaiversivat sormilla katseensa

Liikaa ihmisiä kassajonossa kiroamassa joulunsydämeni kuitenkin jo vereslihalla kokonaan

Täydellisiä jalkoja toivoin lahjaksine varmaan olisi tähtenä kuusessa

Kahvilassa huokaat lämmön teekuppiinhymyilemään säveliin sen ihanan puuhevosen

Page 27: Ystävän ikävä

27. Piilotat varjoni aurinkosi taakse särkemättä kuvia

Tauluun ollaan kirjattu aurinkokukkasista nauramaan käsien kuvat

Et toivonut kotipihalle luntakoska pelkäsit askeleideni särkyvän

Ikuisesti kyyneliin sateen peitoksijoka ikuisti sinut siihen viereeni

Hymyilemään hiljaa mustille helmillelöysit ne hiuksistani aarteena ilman pölyä

Mutta kaunistit pirutkin kaulahuiviin astipaidastani näkemään valon kasvoistasi

Pelilautaan koskettamaan kadut turvaanja silitit kaikki haavat piiloon varjoilta

Kestämään huomiset pahassa ruuhkassajohon viet varovasti tanssimaan punaista

Page 28: Ystävän ikävä

28. Pelastit siipeni lasiselta sydämeltä hymyksi

Silloin kerroit kadottavasi kaikenvaikka tiesit etten ikinä jätä

Kanna sydäntäni pimeän lävitsenaura aurinko paistamaan huuliltasi

Käsiini suojaa hakemaan huudoiltahuomenna ilman haavojeni siltaa

Puhallat varovasti kyyneleeni piiloonja odotat sadetta syliisi kiinni

Jalatkaan eivät täydellisesti nousemutta jäässä sieluni itki lasista

Näyttämöllä melkein öisiä tuntejataivaan tarinaksi rikkinäisiä siipiä

Pelastit varjoista näkemään valon peilinainakaan kasvosi ei koskaan valehtele kauneuttasi

Page 29: Ystävän ikävä

29. Sydämeni maalaa enkeleitä hetkiksi sokerilumeen

Annoin sydämestäni puolet varjoksesija lasken päiviä vedestäsi hiuksiini

Ruusuja poimit varovasti maljakoksiaamujen kuiskiessa perhoset korviin

Kutitat uniin sormiesi kuvathetkiin puhumaan totta kokonaisena

Tuulen laulaessa linnut lentämäänrakastamaan pilviä ilman myrskyjä

Sinua vaan ikävöin täälläsokerilumessa tahdoten maalata enkeleitä

Mutta siipiä en ompele vereesikoska uskoit aurinkoon kasvoillani

Page 30: Ystävän ikävä

30. Sydämesi on paras piilopaikka

Sydämeni itkee haavoja puroksi ripsissäeikä hetkiä saa kokonaiseksi peiliksi

Muistoja aamuista ruuhkaisessa bussissamutta piilopaikka takkisi alla suojaa

Taivaskin puhui iltaa mustana helminauhanakuitenkin sateenkaaren löydän hymystäsi nyt

Perhosetkaan ei reittiä lennä sumuunvaikka väreet ommeltiin kaulaliinaan

Kunnes sylisi oli aurinkoni kuistillajoka poimi sielustani kukkia lauluksi

Koska lupasit ikuisesti tähtiäsillä hiekkaa et nähnyt verhojen takana

Page 31: Ystävän ikävä

31. Sinä olet enkelini sydämeni kyynelissä

Lauloit sieluni ovet kyyneliinsillä särkyneet siivet näkivät peilin

Vaikka linnut ovat haamuja kosketuksestakäsien ollessa laihoja oksia kehdossa

Enkä tuntenut sadetta katon rajassatähdetkään eivät eteisessä pala loppuun

Kunnes kaiversit kitaran kielet kullaksipilvien rikkoessa hymyni kulissin

Silti jaksoit kuvata jalkojasi sillaksija tunsin sylisi pitsin helminä ripsissä

Sentään edes sinä tahdoit olla enkelini käsistäsikuten nauran jokaiselle aamulle sateenkaaresi lailla

Hiekassa ikuisesti kävelen täydellisestikuitenkin vain siksi että sumuverho aukeni sydämeksi

Page 32: Ystävän ikävä

32. Sydämeni kehysti nimesi auringoksi

Sinun aurinkosi kutoo kaulaliinaaeikä peilikään itke kasvoistani

Tunnen vahvat kätesi siipinäsillä juokset kehtoon nukkumaan

Silti pelkkää huurretta laulanvaikka huuliltasi luen huomisen

Sillä totuus kokosi sirpaleetsydämestäni oveksi jonka avasit

Varovasti ommellen haavojani kartaksivielä ruusuiksi kaivertaen seinään taulut

Nyt vaan tahdot olla ikuisestise taivas johon kehystin nimesi

Page 33: Ystävän ikävä

33. Tanssin kruunun kengistäni siskokulta

Omistat jokeni kuuluisat korvateikä mikään ole niin suloista

Lauloit iltasadut vaahteran allakäänsit sivujani varovasti uneen

Kestävät siivet hymyilet hiekkaanja sydämeni keskellä kuvat kengistä

Kaipaan helminauhaa teekupissahuomenna vereni kutsuu aamut

Nauratko perhoset vatsastani läpikuitenkin uskot tuuleni voimaan

Tanssin onnellisena ja odotanaurinkoja verhoissa siskokulta

Takkisi on kaunein ruskamutta pian nousee sadepilvet

Suojaa sydämeltäsi hiustesi peltojoka antaa luvan hyppiä sirpaleista kruunun

Page 34: Ystävän ikävä

34. Enkeleitä sydämen muodossa veteni heijastuksena

Enkeleitä vedessä katseet auringossakannan aamut tuulen ääriviivoista

Jalat vieressä pisarat poskissapyyhi sade ikkunaltani varovasti

Näytä peili jonne hymyilensydämesi niissä liikennevaloissa

Suojele kolhut kirjaanvahvista taulut maisemaksi

Taivaatkin odottaa usvaamutta eksytit sen jaloistani

Kätesi jälki piirsi kukatja avain kaapissa ei ollut haamu

Naurat hiekkaan kartan kengilläsijoetkin ovat kaukana itkustani

Page 35: Ystävän ikävä

35. Sinähän lauloit simpukoista rannan

Hymysi on ikuinen varjonisiivetkin pidät kaukana tuulesta

Korjaat jalkojeni näkymätöntä usvaarotkoja ei ole sylisi kaupunkina

Tunnen pelkät vahvat köydetja avasit verhot aamuun

Kohta hiekka kantaa simpukatmutta sydän kirjoitti sinusta

Huulilta uskallan salaisuudetilman näyttämöä kaivertaa kylkeesi

Linnutkin laulaa rannanmissä me yhdessä kellumme

Page 36: Ystävän ikävä

36. Olet kaunein perhoseni suojatiellä

Onneksi vielä jäljelläse ystävyys vatsanpohjassa

Mutta tiedän nyt kuinkaaamut nousevat hiekkaan jalanjäljistäsi

Liian kaunista on istua polvellasija nauraa perhoset kirjavilla siivillä

Kasvot valokuvaan ja uskon taasettä sinä välität oikeasti

Teit minusta maalauksen veteenautoit sen yli itkemättä

Kadutkaan eivät ole isoja ilman sinuakuitenkin jäit suojatielle kädestäni pitämään

Page 37: Ystävän ikävä

37. Sydämesi on paperini keskipiste

Sydämesi ei ole pelkkä lumilinnavaan se kantaa jalkojani totuuden äärelle

Seinässä tuo maalattu aurinkohymysihän on kyyneleiden arvoinen

Tanssitaan tässä ruusumatolla ikuisuuseihän se koskaan kuihdu

Hiljaa huokaat nämä tunnitmutta et päästä irti ohuesta paperistani

Haluan vielä monta kertaa kirjoittaanimesi pienten sormieni välistä

Koska nyt uskon tähtitaivaankahteen pariin kenkiä Helsingissä

Ei iltakaan saavu simpukoistajos en saa sanoa sinulle hyvää yötä

Page 38: Ystävän ikävä

38. Luotan aurinkoon jonka näen joka hetki hymystäsi

Kuulet pienen luottamuksen puunlatvassatotuus on kipua kovempaa

Kuitenkin sydän avaa ovensatoivon takkatulen käteni kartaksi

Hymyilet vielä vahvat nuotitet jätä yksin piirtämään kuuluisaa surua

Kahdet kengät bussipysäkin vieressäsiivet ovat loppuun asti sateenvarjoni

Kyyneleet tämän kirjan lopussahuutaa ruusuja maljakkosi sineen

Voisin jäädä aurinkoni seuraksinauttimaan kupin helminauha unelmia

Tunne pienet sormeni siltasi köydessärakastan sinua enemmän kuin kohisevaa jokea

Kai ymmärrät poskieni puhuvaneikä tarvitse katsoa tätä maailmaa pelottavin hetkin

Page 39: Ystävän ikävä

39. Kuiskaat tähdet sydämestäni tiimalasiin

Hyppään surun yli reppuselkäänkengistä on solmut tiukkana

Uskallan nauraa tulevaisuuden valonauton konepelti heijastaa peruutuspeilit

Ystävän käsi kaunein köyteniei se mene poikki nyt tai koskaan

Kiipeän korkeat vuoret näkyviinja nimeni maalaa taulusi elämän kehään

Ui järvieni läpi sydämeni oveensiinä odotat hiekkaa tiimalasissa

Olen rohkea joka aamukuiskaat tähdet minua varten

Etkä sulje syliäsi kerrostalojen kokoiseksisain itkeä heikkouteni myrskyjen eilisiin

Page 40: Ystävän ikävä

40. Pieni enkeli sydämeni keskellä

Voi sinua pientä enkeliäitkit jo lasin vettä pöydälleni

Arkussa niitä mustia timanttejakokosit lattian palapeliä apinaksi

Halusit käpertyä viereen ilman pelkoasilloin tiesin että sinä et jätä natisevin polvin

Köydet huomisten rivien välissäeikä mikään valehtele surustani

Osaan olla onnellinen siitä ajastajonka pyydät reppusi sisältä

Laulat jokaisen mollin niin kauasettei voi olla rikkinäinen sydän sormenpäissä

Koskaan en lakkaa rakastamastaja muistat valokuvatkin sateen jälkeen

Page 41: Ystävän ikävä

41. Sateenkaaresi on ehjä laivani

Keinuta sateenkaari huomista vartenymmärräthän poskeni lasihelmet

Kuuntelet reppuni haikeat soinnutja puhelinlankoja en tarvitse etäältä

Sylisi on se pehmeä tyynykäskit nukkua painajaiset pois

Vahvistat sydäntäni ja piirrät kartankengätkin puhuu totta meistä

Laivani kyljestä löydät reikiäaaltoja sen vaahtokylvyn kera

Et päästä edes leijaa ilmaankoska hymyni kirjoitti puunrunkoon

Page 42: Ystävän ikävä

42. Silta joka on rakennettu sydämesi palasista

En osaa piirtää vuoriin auringonnousujasiivetkin tehty ilman taivaankuoppia

Opetit tanssiaskeleita ja sydän kutsuinäyttämön jossa itketyt vuorosanat olivat harhakuvia

Hymyjen sädekehä katujen reunassavaaleanpunaisena kaipuuna odotan

Ikkuna on hauras kukkakehtoojensit kuihtumattoman ruusun iholtasi

Kello ei pysähdy ikinä väärällä pysäkilläkai sinä tiedät miten paljon muutit elämääni

Helminauha löytyy vielä siltani laudoistakoska teithän köysistäni vahvemmat

Page 43: Ystävän ikävä

43. Sydämesi on palapelini

Suojasit kylmät väreet kämmenselkäänkaunein sydän suljetuissa ovissa

Helsingin valot ovat rikki sydänsurustaetkä huomaa tummia varjoja

Asfaltti jätti loskan kengän pohjiinja nauroit kevään purot

En jaksa odottaa bussiaaika oli tyhjentänyt repun

Leikitään että olet peilini kuvase aurinko toisella puolella rantaa

Kannat minua sateen ylija tiedän totuuden palapelistäni

Page 44: Ystävän ikävä

44. Olet kirjani sateenkaaren aarre

Suojelisitko ruumistani harhaan mustilta aukoiltasinähän olet se lintu kotiovellani

Näkisitkö silmieni huurteisen ikkunanodotan kenkiesi ilmestymistä sokeriin

Kuuletko tuulen itkun mollistase kertoisi hädän villapaitaasi

Tyynyistä ompelit oman sydämesija halasit taivaan siivet tauluksesi

Et jättänyt koskemaan varjojavaan kirjoitit vahvan purjeen laivaani

Sinä pidät aina aaltoni sateenkareessaja säilytän mustavalkoiset sivut ehjänä

Page 45: Ystävän ikävä

45. Sinä olet järveni kaunein joutsen

Mustepullo kirjoittaa särkyneet siivethelvetti on irti tulivuoresta

En jaksa piirtää mustavalkoisia sydänten kaivojajonne sadepisarat tekevät kuuluisia tunneleita

Ikinä eiliset piiloleikit eivät ole yhtä ihaniamitä sinun hymysi kertoo joutsenten kauloja yhteen

Mutta melkein unohdin olet ääriviivat järvessänikoska askeleesi ovat sälekaihtimien aurinkopeltoja

Juokse jo totuus helmiesi hiekkatiehennosta valokuvat vuoristoradan kehtoon ilman pelkotiloja

Page 46: Ystävän ikävä

46. Helsingin sydän kirjoittaa elokuvani hymysi kyynelistä

Kätesi on sykkivä sydänkanna jokainen kyynel turvaan

Siivet kuuluisaa kakkupaperia auringon sillastahymyile helmet huomisten pitsiverhoihin

Toivon kirsikkapuut Helsingin leijoihinpiirrä kylmät väreet totuuden kelloihin

Rakastan perhosia villapaitasi langoistamutta kerro vahva köysi horjuvaan vuoreeni

Kaunis tiimalasi kirjoittaa haavatpuhalla purjeet meresi syliin

Maista hattarapilvet vaaleanpunaisesta naurukohtauksestakyllä kultaportti on keinusi vielä elokuviin

Teit elämäni repliikeistä kiitoksen hetkiinilman sinua en lentäisi unta sitruunateestä

Page 47: Ystävän ikävä

47. Elokuvani enkeli kirjoitettu totuudesta

Sydänsurut mittarissavarpaissa kissat

Liikaa lankojanäkymättömiä pakkaskukkia

Kadota päiväkiiltokuvia kasvoista

Tänään sinäkerrot piilon

Pidä lasistanisiivet kestää

Tuuli laulaanuottisi viivat

Rakastan elokuviapääroolissa enkeli

Miljoona kättätuoksuu omenalta

Huomaan peilinolet vierelläni

Nyt loppukirjoitettu totuudesta

Page 48: Ystävän ikävä
Page 49: Ystävän ikävä

48. Runotytön kipeä sydän on laulustasi ehjä

Kuollut sulkakynä itketyt runotTotuus läpinäkyvä sydän siipinä

Suuri kaipuu kuiskasi ikkunaruudutLiian paljon lasinsiruja kellona

Kasvot piirtää todellisen helvetinEikä vartaloni ole elokuva

Tyhjä paperi kipeät tanssiaskeleetUsko aurinko siihen veteen

Hyppään raitiovaunut näkymättömästä talvestaSinä jäät katsomaan mustelmia

Valheista puhumattakaan rakastat olkapäätäniKerrankin nuottiviivasto kirjoitettu oikein

Me olemme vahva duettoTämä peili kestää halkeamat

Luottamuksen vuori kalenterin ikuisuus

Page 50: Ystävän ikävä

49. Lasisydän ei mene rikki lintuni kultasielusta

Lasisydän ja neljä riviä suklaataei totuus kasva omenapuussa

Portaat vie lapsuuden nukkekotiinsiellä on tervetuloa matto

Helmet hirttoköytenä hyvä yhdistelmäsateisia silmiä parin nuotin verran

Kaipaan voikukkia tanssin seuraksikengät numeroa liian isot reitin päähän

Kukaan ei uskalla rakastaasitä mustaa aukkoa sielustani umpeen

Nukun pölyiset muistot ikäväksionneksi se nalle hymyilee toisen sateenkaaressa

Olet ainoa lintu joka osaa laulaaoikein elokuvani lopputekstit kultasieluksi

Page 51: Ystävän ikävä

50. Sinä juokset minua vastaan sielujeni lentohiekassa

Suojelusenkelin hymy auttaa kyyneltulvaaäkkiä saavut jos polveni ovat auki

Sädekehäsi toimii sänkyni vieressäsydänkin kirjoittaa sinusta perhosia

Mutta lasken rikkinäiset kylkiluuniodotan leijaasi jonka tuuli on lämmin

Anna minun näyttää huomisten ruusutsillä olet niistä kaunein sade ikkunallani

Ihana aamu kuiskaa kengistäsi lentohiekkaasielujeni ikuiset solmut ovat sinun kaunotar

Page 52: Ystävän ikävä

51. Soma sadepäivä

Tuulen soma itku kasvoillasitee kartta jalkaterilläni

Halaa katuvaloja ilman lasinsirujapidä kädestäni vahvat auringonnousut

Tanssi kanssani mustana iltanasydän ei halua lyödä yksin

Naurat nuotteja johon uskonpunainen kaulahuivi melkein unohtui

Pienet huulet huutaa ruusujaeikä ovi sulkeutunut sädekehästäsi

Page 53: Ystävän ikävä

52. En luovu hymysi sateenkaaresta vaikka sadekausi olisi näin pitkä

Sinä olet enkelini kyynelverhoissakosketat sydäntäni heikkona hetkenä

Kengät ovat kylmät kynnyksen takanatahdon hyppiä sylistäsi monta volttia

Harmaa taivas piirsi lentokoneentuuli kantaa loput laulut

En ikinä luovu hymystäsise nousee valkoiseen teekuppiin

Luetaan yhdessä jokainen haavaja suljet ruusunnuput mustalta päivältäni

Page 54: Ystävän ikävä

53. Sydän laulaa auringonkukkia

Sydän ei halua kirjoittaa yksinäisiä päiviäkävelet sateenkaaresta toiseen

Kultainen pieni hymy katuvalonatänään siilit ovat vahvoja

Viisi terälehteä samettisiivissämutta kyynelverhot kertoo mustaa

Haluan nukkua huomisten nuotitsinun täytyy olla läsnä

Muuten en pysty piirtämään karttaajolla ojensit auringonkukat

Kätesi löytää palaset minuunja jälleen nauran suojatieni

Märät kengät patterin vieressäeikä kukaan korvaa valokuviasi

Page 55: Ystävän ikävä

54. Enkeli siellä pidä sydämestäni kii

Sä oot just tollanen aurinkokiedot sormes mun kilpeen

Ykskää leija ei oo nii kevytrikotaa kyynelten tulva

Ymmärrät ton avunhuudonsydämes haluu olla ovi

Päästätsä varovasti siipiin tultaainoo joka osaa pyyhkii haavat

Hei mä piirsin sulle ruusunse kukkii läsnäoloas vahvana

Sataisko pilvilampaiden nauruutarviin sut enkeliks viereen

Page 56: Ystävän ikävä

55. Sydämeni huone on täynnä naurusi filminauhaa

Letitä sukathuoneeni sisäpuolella

Sateenkaaren ylituhat kultajyvää

Hymysi karttaneuvoo oikein

Suruni tunnitkaadat viemäriin

Ettei olkapäälaske laastareita

Loppuajan nauranenkelini sylissä

Page 57: Ystävän ikävä

56. Minä haluan kasvaa kaulaliinasi puristuksissa marmoritaivaaseen

Lupaatko pikajunankaulaliinasi hapsuista

Tykkäät juodatunteet kahvikupista

Elokuvia nallestasyömässä suklaasydäntä

Puolet sinuaomistan mielelläni

Kirjoissa naurukohtauksetovat olemassa

Olet vesilammikkopidät pinnalla

Hukutat arvetripusta taivaani

En valehteletikkuja sukkiin

Siivetkin marmoriapuolestasi kuolisin

Page 58: Ystävän ikävä

57. Sinä keinutat minua sydämesi sisällä loppuun asti

Olet tosiystävä sydämeni reunassaen ikinä luovu siipiesi laulukirjasta

Kuuntelet pahimman rytmin suolastaniotat lyijykynän ja välität vuorosanoistani

Pidät lupaukset piikkilangoilta piilossapaljon hyvää huokaat pienistä varpaista

Toivottavasti keinusi kestää pitkään pääsylipuittakoska rakastan sitä kättäsi josta sain lokakuun

Page 59: Ystävän ikävä

58. Sateessa enkeli syö ruusuja

Ystävyytesi ruusu avasi nuppunikyyneleetkin ovat kauniita sun paidalla

Pyysit unohtamaan tämän ahdistavan yönhiljainen huokaus oli enkelin

Suljit varovasti sydämeni kirjekuorenhymyni jäi sanattomana huulille

Ehkä pelko huutaa sateessa epäonneamutta löydän kaulasi hiekkatieltä vahvaa valoa

Kyllä uskot pikku jaloistani mitä vaanethän kirjoita mua koskaan harhaan

Page 60: Ystävän ikävä

59. Filmirullasi on kauneinta ikinä

Sidoit kätesikauniina filmirullaan

Etkä hylkäälauluamme ikinä

Kuuntelet sadepisaroitahiljaa sisältäni

Jalkasi kuuluuhiekkani juureen

Sydämesi mattokerää neliapiloita

Tuuli kantaameidän vuorosanat

Välitän sinustatiedät ikuisesti

Page 61: Ystävän ikävä

60. Perjantaina oli sydämeni kevät

Kirjoitan kallionvahvaksi seinäksi

Katujen välitkuiskaa hiirenkorvat

Sinun aurinkosiainoa oikea

Etkä pudotasiipiesi reunalta

Jaksan piirtääporttini auki

Sydämesi takanaolen turvassa

Sadepisarat myöhässäjokaisesta askeleestasi

Page 62: Ystävän ikävä

61. Rakastan aurinkoja kun sinä olet läsnä minussa jokaisen lauluni

Puristit kädestäniverisuonet laulamaan

Olethan turvassakirjani sivuilla

Halasit aaltojaperhosten luona

Piirsit siivetminuun kiinni

Sanaton sydänkuunteli ruusuposket

Naurusi veikauas ahdistuksesta

Rakastan auringotlähellä kylkiluitasi

Page 63: Ystävän ikävä

62. Sinun runotyttösi

En voisi elää ilman sadepisaroitasinyt ymmärrät sydämeni pahan olon

Olet korvamaton enkeli elämäni kirjassatai jos puhun totta niin olisin tyhjä huone

Hymysi piirsi monta kaunista lauluamollista ei silloin taivas ole rikki

Lupasit pitää kätesi aina vieressäehkä tiedät mutta köyteni on sinun

Älä koskaan unohda pitää kiinnisillä minä olen rakkaudella runotyttösi

Page 64: Ystävän ikävä

63. Minä olen vahva kun sinä olet kaunis sävelleni

Lupaa minulle pieni hetki keksin murujalapsuus puristaa peilikaappia kasaan

Uskallan pelätä satukirjan loppuaotat syliin vaikka paitasi kirjoittaa suolaa

Tänään on olemassa sokeripilviäpiirsit sinne monta mansikkaa

Haluan nauraa nuotteja oikein paljonvielä kerran sydän oli viaton

Sinun pitää olla päivänsädekuten se kaunis sävelkin

Silloin huomasin enkelin kasvotjolla laskeuduit kohti kättäni

Toinen solmu yhtä vahvapidät jalkani lähellä katuasi

Page 65: Ystävän ikävä

64. Sydäntarjottimeni kannat läpi asfalttipölyn

Sinulle ei tarvitse näyttää edes kyyneltä kun paha olonitulvii kaulaliinan sydäntarjottimeen sanaton pyyntö esittämättä rikki

Kiitos siitä vaahterasta jonka tuki on korvaamatonkyllä ihana hymy keinuttaa mustia raekuuroja

Kaunis kinuski nostaa tunnelmaaymmärrät tuulahduksia kädet kylmänä

Tiedät vesistöt kynnysmaton allemutta palapeli voisi olla aurinkokasvot

Page 66: Ystävän ikävä

65. Pelkään sateenvarjoja eikä se korvaa sinua

Yhdessä pelkäänsatoja kyyneliä

Sydämet kastuutästä huolissaan

Keinun jalatvähän lujempaa

Tasapainoilet ikuisestiluotan siipiisi

Osaat nähdävesilammikot syvempään

Hiljaisia sanojasärkyvänä etsin

Mutta otatvalokuvia uudestaan

Taivaskin kaipaapaljon sateenkaaria

Mistä tykkäättehdä kolaukset

Page 67: Ystävän ikävä

66. Älä jätä sadetta kämmenelle

Olet aurinkonikoko olemuksella

Siipiesi tarjotinyhtä sademetsää

Juokset nopeamminkäteni alta

Älä muutukoskaan värisokeaksi

Sydänverhot ripustettunaurukyyneliä varten

Sylisi parantaanämä tiimalasit

Ethän olisikaanhetken suojakilpi

Pitelet kenkäävälittämistä vastaan

Varjot perseestäsanot helmisäkeitä

Onnen puhalluskukkialaskeutumaan sinuun

Page 68: Ystävän ikävä

67. Sanattomat siivet kantaa meitä

Istuisin polvellepelkäämisen sijaan

Välität sanattomastiikkunaruudun tyhjiöstä

Kätesi kuivaamyrskyt unohduskelpoisiksi

Lupaatko siivetpeilikuvakseni sinuun

Tarvitsen porttejasiolemaan omani

Tämä rakkaustarinahuomaa kaiken

Siinä katsekontaktissamikä olet

Korjannut kartastoaaurinkoni hiipuessa

Pitääkö nenäliinatnähdä kohtauspätkissä

Yksinäiset sadepilvetolkapään tarpeessa

Page 69: Ystävän ikävä

68. Minä uskon enkeliin joka omisti sinun varjosi

Tunnistan kätesinyt ja huomenna

Vasta myöhemminauringonlaskuni teekupissa

Seinälläni siipemmemaustettu ankkuriksi

Solmin tuulesiminua lähemmäs

Jalkapohjat hyytelöäpoistat sokkolaput

Omistuskirjoitus sydämessäkuolemaan saakka

Palelen avain reiästä autatko kyyneliä

Näkisit varjojakaipaukseni peilikuvia

Page 70: Ystävän ikävä

69. Rakastathan asfalttiani sydänverelläsi kun hiivin satamaasi

Puolet kasvoistaniasuu asvaltillasi

Varovasti otitlankani käsittelyyn

Sydämet lyöturvallisesti tahdissasi

Puhallat oksiaherkemmin kodiksi

Tanssit koskettimillaniikuisuuden rajalle

Lasket sadepisaroistammejälleen kengännauhoja

Tiukentamaan satamaaeilisten taakse

Rakastuinhan ruispeltoosiaikoja sitten

Page 71: Ystävän ikävä

70. Sinun ruususi ei nuku koskaan kassakaapissa

Sinä tuot kultaisen aurinkosietten pelkäisi tätä pimeää

Pudotatko sydämeltä tuhat enkeliävaikka tunnistan hiipimisasteesi

En tarvitse edes sanojakun merkitset hiekkasi läsnä olevaksi

Pidät hiljaisuudestani lujempaa kiinnipoimithan ne ilosta kertovat kyyneleet itsellesi

Ruususi ei kuole huolenpidostanimutta toki se pääsee ohi kassakoneiden

Page 72: Ystävän ikävä

71. Olet käsi jota kurkotan

Olet rukousjota kuuntelen

Olet lohtumitä toivoin

Olet tuulijoka pysyy

Olet laulumistä herkistyn

Olet hengitysjosta palaan

Olet huokausmiksi vahvistun

Olet taivasmikä kantaa

Olet sateenimitä pyydystän

Olet hymypaperilleni jäävä

Page 73: Ystävän ikävä

72. Jos et olisi enkelini itkisin vieläkin

Jos sinä et kirjoittaisi sydämeeni lyöntejäen tähänkään päivään mennessä tietäisi kuka olisin

Lauluni ei ole mustavalkoinen taivaasi valossavaan hymyilet kauneimman maalauksen suolaveteeni

Varjoni vahvistuu kun pidät sormet seitissänikuljetan ne ihanat tarinat mitkä tehdään hengityksemme tahtiin

Linnutkin osaa tanssia balettia ilman mainoskikkojakoska en ikinä pysty sotkemaan hiustesi karusellia

Onnellisena pakenen kylmää villapaitasi nappeihinja unohdan ne romahtaneet sillat ikiajoiksi

Page 74: Ystävän ikävä

73. Sanattomat kyyneleet rakastaa sinua

Olet sanaton tuuli ja sydämeni puolikastahdoit laulaa kyynelistäni seuraavan aamun

Piirsit siipiini sateenkaarisulat hellästiluvaten ettet tukehduta kevääni mustetta

Taivaallani osaat tehdä kuperkeikkoja vaikeuksieni ylipeilistäni tiedän milloin saavut sirpaleeton hymy kasvoillasi

Läsnä se unohtamaton käsi halaa katuvalojauskoen ikuisesti että luovutat hengenvetosi ikkunaani

Page 75: Ystävän ikävä

74. Siipeni eivät voi lentää ilman aaltojasi

Antaisin sieluni tuulesi syliinpiirtäisit peiliini kaksi kättä

Hiekkani vahvistuu kun muistan sinuaaurinkoni voisi kiertää kyljen suuntaa

Pelastat jos laulan aallot karkuunvihdoinkin nojaan sydämesi kahvaan

Kallioni suojelee niitä siipiäjotka ikuisesti kantavat kyyneleemme

Page 76: Ystävän ikävä

75. Sinun siivilläsi osaan lentää kyyneleet piiloon

Olet se vuori jonka uskon kestävän kaikunipiirsit minusta ihmisen enkelin tavoin

En tiedä missä kyyneleeni säilyttäisinjos sinä et kertoisi kuinka ihania ne on

Sinun kätesi vetää pimeyden totuutta kohtituulesi seuraa vielä vahvemmin kiinni ihossa

Enkä tarvitse toista taivasta vaan hymyäjosta teit osan kunnon kaipuuta

Jaksoit nähdä toisen auringon väsymyksenmutta hengitykseni voi olla varma että pysyt siinä

Page 77: Ystävän ikävä

76. Aamuni ovat kanssasi yhtä iloa

Sinä jaksat sateeni juoksunetkä eksy kädestäni pimeydelle

Villapaitasi kietoo haavani ainaja pyydät tuulenvireet kauas

Korvaamaton hymy tönäisee sumunmutta onneksi aurinko lämmittää peittoni

Lattiani särkee onnen aamutsilti nousen karttasi voimalla

Puhalla siipiini uusi kuoriettei tarvitse taas olla heikko kirja

Page 78: Ystävän ikävä

77. Tuulesi pitää minut hengissä

Sinun vuoksesi hengitän auringonkukkiaettä ymmärrät tuuleni iskut

Seinäsi tukee kun tarvitsen silkkiämutta en pärjää ilman rohtojasi

Huomenna jaksan koskettaa siipieni voimaaja peilikuvasi löytää pienet totuudet luojan kiitos

Tiedän että hymyilet asvaltti ihottumaamutta kestän kun kätesi on minun

Page 79: Ystävän ikävä

78. Sinusta sain enkelin olkapäälle

Omistat puolet kengännauhojeni sokkeloistatykkään niin paljon kun naurat elämäni kasaan

Heikko sateeni valuu viemäristäsilaske rappukäytävät joissa kaaduin

Hiekkasi kantaa monet taakatetkä irrota tulestani koskaan

Aurinkosi lämpö painautuu kädellenikun pyysin ikuisen valon ikkunalleni

Page 80: Ystävän ikävä

79. Sinun korvaamaton hymysi juoksee kyynelissä

Kastehelmet pysyyjuokset kaulaan

Lohdutat aurinkojaolemaan tukenani

Vaaleanpunainen hymykiedo ruohonkorret

Hiljennä jarruapiirrät enkeleitä

Halusit kultahiuksetkorvaat hirsipuun

Pidä kädestäsitä heikkoa

Lupaat kivipolunyhtä kauniiksi

Page 81: Ystävän ikävä

80. Yhdessä eksytään kevään syliin

Ilman sinua olisin sokea sydämeni nuppuihinhuomenna värjään tyhjät rakkauslaulut kaulaan

Pidän kyyneliin kastellun sikiöasennontiedät laulun tumman kärsivän siipirikon

Kallioni kaiku aina lukee auringonpaistettatulvivaa taivasta pitää ottaa kädestä pieniin huuruihin

Pisimpään jäät kuvajaiseni pintaanjoten pelkään turhaan viimeisiä sateita taulussasi

pilvissäni liidät nyt nauruun eksyessäja luotan milloin kuulet hiirenkorvia kevääseeni

Page 82: Ystävän ikävä

81. Ajattelen sinut enkeliksi sydämeeni

Kannat käsissäsihaamuni kuoria

Saat tuulenikiinni sekunnissa

Tahtoisin laulunhiekkaasi vasten

Sirottelet valoaruusuisiin poskiin

Ajattelet kukkuloitayhdessä sarjakuviin

Tuhansia sateitapeittelet lämpöön

Pyysin sikiöasentoonnousevan päivän

Kasvatat siivistänitaas rakastetut

Page 83: Ystävän ikävä

82. Sadetanssisi on minulle oikea

Olet kukkani joka ei kadota maisemiaankatsot aurinkoni tulevia nousuja

Jäät sateellasi kämmeneni lautaseenpistät betoniin enemmän kosketuslaukauksia

Seisot tuulessani mikä ei huuda kotia yksinäiseksirakastat sitä hyvin halaten päiväkirjoja

Odotan siivilleni naurua mustepainostaja rukoilen taivaastani ikuisen ilon

Anteeksi jos tämä laulu on se pysyvinvierelläsi tiedän kaiken olevan kauniisti kirjoitettu

Page 84: Ystävän ikävä

83. Minun satakieleni ei hylkää

Loistat tähdissäniymmärrät vääryyteni

Juokset sydänfilmiäminun äänensävyyni

Sinusta peilaankauniin aamunkoiton

Piirsit hiillokseenhymyn pysyvän

Rakastan satakieliäpelkäät sotkua

Avaimeni voisikiertyä sinuun

Vahingoittumat kädethengittää varjollasi

Kaadat sateenipienen muurin

Page 85: Ystävän ikävä

84. Sinä olet kaiku johon minä vastaan

Löysin luottamuksesipienet palaset

Lensit tuulessanitoisen elämän

Pidän auringonkukistasinun tapetissasi

Miljoona kirjaaehdin kuluttaa

Aina sylissäsisattuu vähemmän

Katson tähtiäheräänkin vahvana

Laulan vuorenkaikuna pisaroihin

Ota sumuniikuisesti harteillesi

Page 86: Ystävän ikävä

85. Sinuun jäin enkä mene pois

Sinuun minä ripustin korjatut verhotja hiljaisuus vei mustan sateeni

Älä unohda solmia uutislähetyksiäkuljet junasta toiseen odottaen asemaani

Itken rikotun lintuparven lauluajos et huolehdi mattoani suoraksi

Ihosi huokaus kaunistaa kirjani lukujaenkä voisi liimata kiiltokuvia yksin lyhtypylvääseen

Page 87: Ystävän ikävä

86. Ystävyytesi lapaset ovat ylisöpöt

Aurinko punottaaolohuoneeni ikkunasta

Seitsemäs hymybussipysäkillä palelee

Antaisitko lapasetkuuntelisit mustetahroja

Huokaisen katupölyäodotellessani vuoristorataasi

Käännät kasvonisilittäen arpeni

Välität sitruunateetävärittäessä syksyni

Page 88: Ystävän ikävä

87. Ainutlaatuisin isosisko

Ainutlaatuinen isosisko joka piirtää taivaaseeni ruusujaja nostat päivänvaloa kun huudan lasinsiruja hetkisen

Näet kaiken valkokankaani sateestaetkä anna sen pilata siipieni vauhtia

Pysyn aina musteesi kuvioissamutta hyppään kahdestaan ruutua balettikengissä

En voisi yksin harhautua jäätyneeseen aamuunluovutat ne vahvat portaat minun elämälleni

Kuitenkin uskon kadut värielokuvaksimissä lipputanko ei masennu tulvan alle

Sydämeni paljetti haluaa piiloutua kaulaasietten tekisi hämähäkinseittiä vaikeaksi ratkaista

Page 89: Ystävän ikävä

88. Mun koti on täällä

Olen se voimaton sarjakuvapyysin tuulelleni saman suunnan kuin sinulla

Voit nähdä suuren ikävän maitopurkin kyljessäkun kirjoitat kyyneleet seuraavaan aurinkoon

Huokaiset sateelleni oikean viemärinerotat kivet yksinäisyyden kengistä

Nyt vasta ymmärrän väsyneen kahviläikänjoka tekee naiseni hymystä korostetun

Lainasit villapaitasi ikuista lämpöäenkä kadu että sydämeni on rinnassasi

Page 90: Ystävän ikävä

89. Välität sylissäsi kaiken kauniimmin

Olet se tunteellisin siveltimen vetosaat ruukkuni aina virheettömäksi

En voisi kieltää horjuvaa katua'kun leija kantaa sydämesi kuiskaukset

Ei pitänyt tehdä toista hiekkakakkuasateen jälkeen voin erottaa enkeleitä kaulaliinassa

Hymysi vaan kutsuu pisarat mustavalkoiseen ikkunaanetten pelkäisi milloin muutut elinkautiseksi

Page 91: Ystävän ikävä

90. Sinä olet lumpeenkukkia hymykuopissa

Sinusta sain sateeseeni taulunmistä huolehdin kun värit kuolee

Jään huuruksi ja suojelet puistojanietkä välitä helminauhoistani kieroon pujotettuna

Pystyn matkimaan hymyäsi koska elämäniei ole nyt saippuasarjaa ja rakastan siipiesi aaltopahvia joka lumpeessa

Page 92: Ystävän ikävä

91. Hymykuoppani kannattelee sinua

Hymyilen sinullelämpöä sotkuihini

Juon ruusuvettäsydämeesi tarkoitettuna

Page 93: Ystävän ikävä

92. Lumiruusut sinulta keskelle leikkikuolemaa

Verestävä sidoskiemurtelee umpisolmuun

Pysyt tarinassanihengittäen lumiruusua

Tunnet painovoimanimustaan turvaan

Ihmeitä palikkatorniintuudittaen valheet

molemmilta puoliltaTuhkattuna iskut

enkelimäiseen hymyyn

Page 94: Ystävän ikävä

93. Myös sinuun sisustin itkevät olkapäät

Huuhtoudut ikkunatiivisteisiinrumentamatta päiväkään

Pidän ehjääkohtaloa silmällä

Reunalla hengityskuuntelee itkeviä puita

Sinuun nojatenharmaat katkoviivat

Page 95: Ystävän ikävä

94. Rakastat laulussa sitä aitoa minua

Olisitsä lauluni kaunein osaantaisit minulle ne siivet millä oikeesti lennetään

Tarvitsen palasiasi kauniiksi hapeksipuoliskossa tuoretta kirpeyttä jo pysyvään tahtoon

Mittaan kynsivälit aina varmuudeksihymyilet taaksepäin huolesta kaiut

Ikävöin tyhjyyttä portaiden ulospääsyksisinähän uskot tuulta kovempana virheitäkin rakastaen

Page 96: Ystävän ikävä

95. Ei tarvitse todistaa kuinka enkelimäinen oletkaan minun silmini

Se onnen virtaus pärjää ilman siipiäkinpitää pystyssä kaatuneetkin päiväni

Ihan sama solmi auringon keinutus ei kylmään sydänvillaan

Lupaan etten lakaise naurua unohdetuksi ruusuksikatuni päät eivät enää uneksi yksin tätä laulunpätkää

Todistetusti siis rakastanelämästäni puolet sinun suojaasi

Page 97: Ystävän ikävä

96, Sylisi tekee minusta jälleen ihmisen

Sydämiä sormenpäihintodesta lukitsin

Kokonaan tiivistinvaahterani latvoihin

Kasvavaan tuuleenkaipauksen hymyilin

Niellen suruvaahtoanäkymättömiin sinulta

Pitelemättä tuskaalähemmin sylissä

Page 98: Ystävän ikävä

97. Siskona sovit tuuleeni

Kaulaliinan sykkeessäihminen enkelinä

Kyyneliksi ilojokaiseen maailmanloppuun

Sovitit käsiänityhjyyksien piilopaikaksi

Rakastaen heikosta vahvaanpieneen siskoosituulen letittäjän

Page 99: Ystävän ikävä

98. Välität jos sateeni pyytää syliä

Hienoa kävelensateesi edessä

Uusin siivinkorjaat tuultani

Voit rukoillanaamioni paloja

Liimasit peiliinitsesi kadotukseen

Ihollani ropiseehylättyjä tunteja

Tahdot alikulkusiltaanihymysi soinnut

Jaksan leikkiämyöhemmin piilosta

Huomenna tukehdunpaperihaavojen sokeriin

Ehkä totuutesisiirtää rotkoja

Puolet joutsenlaulustavihloo sydämiä

Usvainen näkökenttäkoskettaa sinua

Page 100: Ystävän ikävä

99. Jääpuikkoprinsessa

Jääpuikkoon sinutmagneettina kiinnitin

Perhosena sydänliitoonvälittämistä peilaat

Lupasit kivisielulleniaidon sylit

Rakentaa suojansateen arvista

Katuvaloon liekitätkatseeni välit

Joka alamäkeensiivet hihittää

Kauneinta kulmapalaavasten elämäntarkoitusta

Page 101: Ystävän ikävä

100. Aidosti ehjä ja sinua rakastan tässä

Kiinnyn sinuunkunnes huudan äänelläsi

siipien muotoisia kyynelkaasujanaurun sotkusta siivoat

esiin oikeaa sydäntäjoka kuuluu suremaan kaksistaan

ei kaivattu pieni kyynelselvensi viivat auringonsyöjään

aidosti välität tästä kastepeilistäehjänä minä syliisi jään

maalamaan seuraavan hyvän elämän

Page 102: Ystävän ikävä

101. Kaunis palanen välittää paljon veritahroja itselleen hymyiltynä

Keräät siipiisisydämeni veritahrat

Maalaten nauruasadekasvoihin

Kuolemakaan ei erotaluvattuna pysyt huomisen palana

Laulan ikävänisieppaamaan katuvalot

Sulan kirjan sivuihinsinun silmäteränäsi

Page 103: Ystävän ikävä

102. Yhdessä sitä vahvaa sydänsidosta

Itkun ääninauha hokee sinut osaksi minuaPitäen kiinni sylisi ikuisesta lukosta

Varmana hymynä et särje kauneutta steariinistaYhdessä ympyrästä ulos maisemaasi keskittyneenä

Kaulaliinasi hapsuina hyvä olla kylmästä poissaAinoana siipenä peität pahan oloni lasiseinään vesiliukoisena

Sydänjälkenä tanssit maan pintaa keskemmällä

Page 104: Ystävän ikävä

103. Solmu joka ikuistaa sinut kosketukseeni

Tatuoit reppuselkään tämmöisen särjetynpyysit hymyyn puoliskoni voimaa

Perhosen kevyt sade liukuutunnellin pää sinun kokoama

Vereni kurkottaa siiven mutkateilisestä lasiaikaa multaan kumoan

Olemattomia valheita kutitan kiinnitotuuden kulhoon solmusi lujuudella

Page 105: Ystävän ikävä

104. Enkelinä lamppuni varjostimessa

Piirsin sadenauhantässä sylissä

sydämellä ruusukuviovahvoista oikoteistä

Rakastan sinutensimäiseen kaikuun

Kylmää tönityhdistämällä sirpaleeni

Jälleen enkeliksikiiltämään onnesta

poskeni heijastuspuoleensiirsit suojelusikätesi puristusvoimalla

Page 106: Ystävän ikävä

105. Pidän sinua sadesydämessäni pitkään

Kauniit heijastimetpitelee yönsiruja

Molempien pakkasnaurujatuuleen taitetaan

Sydän taskuuntuhkaamaan harhat

Itselläsi perhosikkunavaahtoaa onnen kätköjä

Ihomme kirjoittaasuojelua kaikkeen

Varjot kahdestaanrakoja madaltaa

Säilynyt unelmatodellinen taivaspaikka

Sinuun yhdyssanojatanssin kömpelösti sanattomia valoja

Page 107: Ystävän ikävä

106. Toiset kasvoni

Sormiluusi kokoaasydänverhon yhteensopivaksi

Lumeni ikävöituttua viimaa

Tulitikkuaskin mittoihinkestän raavitut hihat

Peilissäni sadepäivän viimeiset jäljetnauraa varmaa varjoa itselleen kauniina

Rakkauteni suola jää sinuuntykkäämään reunat kiinni kasvokarttaan

Olemalla suihkulähdesuurella kultahiekalla

Page 108: Ystävän ikävä

107. Sydänsuojani kaikissa mutkissa

Ommellut sanatlaulujen sinivuokot

Sydämeni liikennevalotvalokuva silmilleni

Vaaleanpunainen sielunkalterituuli rinnallani

Siivet villapaidallanihenkilökohtainen kivirakkaus

Kokonainen verisuonikenkieni aurinkoplaneetta

Köytetyt hymytjääaamujen helminauhoihin

Page 109: Ystävän ikävä

108. Kultasiivilläsi

Tulvani syvyyksissähuusin siivet selkääsi

ikkunoissani tuletet kirpoa varjoltani ohi

Asfaltit menty samoilla silmilläverivala appelsiinimehulla

Molemmat puoletsiveltimissään rakkaus

Ikävä märkänäpuuhevosellani keinut

Vahvistimena sydänlasikupoli läikätön

Siivet sielussatippukiviä olemattomassa

Page 110: Ystävän ikävä

109. Elän sinua aurinkolakanoissa

Lasinen onnisydämelleni koottu

Silmiin ametistejanaarmut viinipunaa

Tahdottu varjopäätelty lintuheijastimiin

Pressuni tukinaruvaatimatta muutosta

Pidät kättänikauneimpana lahjanasi

Sinnikäs sielutodistaa valveilla

Seilaan kengissäsiyhtenä kappaleena

Page 111: Ystävän ikävä

110. Hymysi on osa laituriani

Tiet kallellaansilmät happamia

taivas viillellytsadehelmoja perääntymässä

vinot peilisiivetankkuroitu tiukkaan

hiljaisuus kainalossamerisuolaa ympäriinsä

hyytynyt sydänpintaan noussut

tuuli syöpuolikaan hymyäsi

rikoit kipujapieneen lastiini

nokkosposkiin halkeatsievänä syntinä

Page 112: Ystävän ikävä

111. Elviira

Olisin eksynyttyhjyyden taloihin

veitsen kunniakierroksetkultakyynelinä nauraa

totuus kivenkovasydän ilmapallona

lupaus hohtaajärveen ritariperhosia

Kaikkeni köytänluotetettavaan luustosi

Page 113: Ystävän ikävä

112. Enkelini huulet on tehty totuudesta

Olet valtameriminun heijasteenisydänkuvio pirstoutuilainaamaani villapuseroonrevin päivänkakkaraasinä etumatkana

Rakastan sitä kaulaliinaajohon ikävä sakenikirjoitan hymysi lyijylläpalan totuuttame ei kuolla yksinvaan siivet vasaroituna

Page 114: Ystävän ikävä

113. Me ei olla särjetty sydänpeili

Tärkein auringonnousunisydämesi varjoviivat

Rakkauden vertasiipinä sinä

Aamusta kuolemaansinertävä tuutulaulu

Page 115: Ystävän ikävä

114. Silmäni muuttuvat edessäsi sydänkaduksi

Sydänsirusiei selätä käsiäniontoksi naurulokiksipuuterihiljaisuudessa kaikkeusaskelmillasi aurinkosää

Page 116: Ystävän ikävä

115. Ymmärryksesi voi rikkoutua sydänvarjooni

Sinä ymmärrätpahimmat sydänkuoliot

Vesiväreillä kohmeetkinhuomenta ikävä

Tulit kyynelsuoraanipuolittaisena rakastamiskierteenä

Kahlaavat kadutkäsiä kohdakkain

Heijastuntaivasavaimessaikimaailmaan

Page 117: Ystävän ikävä

116. Sydäntaivas joka ei ole rikki menevää

Kaunis sydänkaivertajavaaleansinisessä rusettivartalossa

Lupasit kääntyvät kengätrikkinäiseen huokaukseen

Syksyn lehtiin painaudutetten pelkäisi yhdessä posliinisurkua

Page 118: Ystävän ikävä

117. Tärkein sydänkukkani

Sydänmuurisinuun

Jalkani kuvatlähtivät rinkkaasi

Kyynelpatoontehtiin sylisi paikka

Varjoni nielaiseekeinuvat nuotit

Syyllistyn ikäväänelämäni ompelija

Page 119: Ystävän ikävä

118. Sydämeni toimii sun lattiana

Leikkaan kuvasta palasiasydän ei ole selkeä

Tuijottelen ikäväämme ikkunastaorvokkia mustelmiin

Huutelen sielun kaislojatanssimaan meissä

Käsi joka katoaalohkeavaan mereen

Rakastat hymynityhjistä kuihtumuksistaan

Page 120: Ystävän ikävä

119. Elämäni sydänsiemen

Seinäpaperiin sireenipuujohon sinä istutit jalkapohjasi

Puolellasi siskosieluvähät välitin itkevästä ikkunapiirteestä

Rikkinäinen naurukirjavana päälläsi

Rakkaudessamme saderajaapidät sydänkeskustaa

Page 121: Ystävän ikävä

120. Peilini palasista kokosin rakkautesi

Et sotke sydämeniliitutaulua piikkisaumoihinistut varjoonitotuuden kirjoihin

Kauniit sormesirikkoontuivat juuri timanttihymyynimaata saamatta kiinni

Puolestasi auringonkukkaan jäänenkä unohtaisi tuskan rappusillepimeänkään jälkeen etpä sinäkään

Page 122: Ystävän ikävä

121. Sinun sydämesi sormiväri

Mustelmani eivät puhujos et halaa mököttävää ihoahyytävästi hautaholviin

Sydämesi vastasykeminun arvotavaroissani

Löysinlyödyt siivetikkunan tuntemus pintaan

Kullanvaaleinasinussamaailman katse

Page 123: Ystävän ikävä

122. Vedenalaista sydäntoistoa

Olet etsitty sydäntäydennyskoitan sormiani etkä pistä varmuuslukkoa löysemmälleja kykenen nimeämään sinut peilaavaan silmäpariini

Aarteenasi kirvelen joka jalkakäytävän siirrossalommollaan yksin huomaan sirkutusnaurusi

Armon aurinkonauseampana kyyneleenä

Page 124: Ystävän ikävä

123. Kirjoitin sinut sormin kyynelrakeisiini

Pinnan joukossaIkävän puolikkaita

Itsekkäänä varjonaSinun piirroshymylläsi

Vierellä elämäKäsillä en pelkää

Pikimustia kuukahtamisia

Page 125: Ystävän ikävä

124. Kävelet sielun kolooni

Ei tarvitse ajatella sinua sydänrahanalusikoit nauruni sellaiseksi kun sen pitää ollavoin itkeä veresi puolesta tyylikkäästiniin paljon rakastan kättäsi savellani

Page 126: Ystävän ikävä

125. Kätesi pinta-alaa vahvistan

JohdatitMyötävirtaa

SydämeniSiipi

PelastitKaikki hävitykset

NidoitSuojan

LuikerteleviinArpiin

VahvanaAstumaanKivikasaani

Page 127: Ystävän ikävä

126. Sydän paketointia

Hakkasit sydämeenipalan kättäsi

Kyyneliin sattuiihana kaupunki tungos

Kostoksi itkinpeilin halki

Sinusta voin luottaaikäväni kuurupiiloon

Verenä kaunistatelämäni maskeja

Pysyttelevinsiivin

Page 128: Ystävän ikävä

127. Kaunis olet syyskuun sateessa

Tänä sunnuntaina hymyilin kosketuksestasivillasukkiini kudottu ne kaksi suloista kissaa

Kalenteri näyttää syyskuun ensimmäisiä päiviäei sydänkään lämpene radioaalloille

Oravatkin söivät onnellisena käpyjäsielustani pelkkiä rippeitä jäljellä

Tahdoin maalata punaista iloisenavaikka aurinko paistoi sateen päälle

Kiitoksena ihanasta kitkastasi paitani reunallekunnes ojensit toisen kätesi turvakseni

Kasvoissa tuo tuttu katsejoka kertoi miten kaunis olet

Page 129: Ystävän ikävä

128. Sydän seinustani

Poskillasivirusateeni

Sydämestähuutaa

Sinätuskanisuoja

Näytäaurinkoa

Missänaurammetoisillemmesokeinakin

Rakastanmatkustuslupaavahvistusviivoihisi>

Page 130: Ystävän ikävä

129. Sydänvahasi on puolet minua

Umpijäätyneessä talossa sormet rakosiltaan

Suojaudun sademyräkältäsydän mättäällesi

Kanttari kivilläsinä ja minä

Ikävöinmiljoonasti

Paluutakyynelkulkusiimme

Page 131: Ystävän ikävä

130. Aurinkosi kääntää suuni hymyyn

Kaipaatkasvotusten

Kääresiivetkiertotiessä

Ikuisuussärkee

Verenkiertonasydänsiltaa

Pilvien eteen

Jalkasiryntäsivät

Page 132: Ystävän ikävä

131. Pidät siivet pinnalla

Porottava aurinkoni otit sormenpäät sydän kuhmuunvaroitithan joutumasta pisaroina syli vyöryyn

Page 133: Ystävän ikävä

132. Hengitetään toisiamme

Mullastani et juokseymmärtävä ranne

Annetaan anteeksihetkien hapenpuutteet

Silkkisiä säteitä joka puolella

Rakkaus ei siltikään simahdasilmieni huuhtoja

Page 134: Ystävän ikävä

133. Olipa kerran ystävyys

Anna käsi sydänhileisiinkuivaa sade edestämme keinun hellimänä

Ettei iho soinnu väärinsärkyvään otteeseen

Meillähän paritanssihengittää nopeammin

Reunapalat kaulahuivissakauniimpia kuin muilla

Uskotko sen?naurettuun suuhun

Page 135: Ystävän ikävä

134. Me hopeasateessa

Vesivahinko kutreissa

Sydänkuoret menettäneet verta

Napsuttelen sormia

Mattotelineelläsuunta siivillesi

Säärilläni elämän tie

Sinusta tärkein

Page 136: Ystävän ikävä

135. Jäät veripurolleni loputtomiin

Mukisi kiroilee puolestaniolet pala sydäntäni tätä loputonta arpisamettia

Jaloillasi rakastankeinuvia hyräilyjä

Liukastutaanko ei ainakaan siteet silmillä

Suojelusenkelinikauaskantoinen

Elämänjälki

Page 137: Ystävän ikävä