Y K s i t Y i s A L O J e n e s i M i e h e t J A A s i A n t U n t i J At Y t Y R Y

5

2012

MUUTTUUKo

Y K s i t Y i s A L O J e n e s i M i e h e t J A A s i A n t U n t i J At Y t Y R Y

Työ?

UUDeLLeensiJOitUs On tYÖnteKiJän OiKeUs

tääLLä AKAVA,KUULeeKO

BRYsseL

sUORAhAKULAAJentUUPääLLiKKÖ-

tAsOLLe

YKsitYisALOJen esiMiehet JA AsiAntUntiJAt RY:n JäsenLehti • 5 / 2 0 1 2

3120 26

16

6

[ TÄ S S Ä N U M E R O S S A ]

iLMOitUshinnAtJA KOOt

Takasivu .................................. 800 € 217 x 230 mm

1/1 sivu .................................. 700 € 217 x 280 mm

1/2 sivua pysty ................... 400 € 108 x 280 mm

1/2 sivua vaaka .................. 400 € 217 x 140 mm

1/4 sivua pysty ................... 250 € 54 x 280 mm

sähKÖPOstiyty@yty.fi

KOtisiVUtwww.yty.fi

LehDen tOiMitUsKUntA 2012Jaakko Kiiski, Kari Saarinen, KyllikkiKivijärvi, Ira Laitakari-Svärd, LeenaVänni, Anu Aspiala, Pekka Potinkara

ULKOAsUViestintänetti Oy, Jyväskylä

PAinOtALOForssa Print

PAinOsMääRä8 600Seuraava numeroilmestyy 21.2.2013

PäätOiMittAJAJaakko KiiskiPuh. (09) 2510 1360

tOiMitUssihteeRiLeena Vänni

tOiMitUsRatavartijankatu 200520 HELSINKI

2 YTY 5/2012

Ajankohtaista ............................................................................................................................4Ettei työllä olisi vain välinearvoa ..................................................................................6Työelämävalmentaja Tuovi Haikala nakuttaa seitsemän kultaista

ominaisuutta, joita työelämässä tarvitaani ...........................................................8Suomesta osaamisen ja oppimisen mallimaa ..................................................11Uudelleensijoitus on työntekijän oikeus ..............................................................12Toteutuuko työntarjoamisvelvoite puhelulla väärään numeroon ......14YTYstä kysyttyä .....................................................................................................................15Mies Marttaliitosta .............................................................................................................16

Haku Aslak-kuntoutukseen käynnissä ..................................................................19Suorahaku laajentuu päällikkötasolle ...................................................................20Täällä Akava, kuuleeko Bryssel? ...............................................................................22Päätöksiä teatteritunnelmissa .....................................................................................24Aiotko yrittäjäksi? Muista työttömyysturvasi ...................................................26Ytimestä: Toimikuntatyöstä alueelliseen vaikuttamiseen ........................28Hiomalla kuoriutuu timantti ........................................................................................29Jäsenilta jääkiekon parissa ............................................................................................30Ammattivalmentajien edunvalvonta kymmenen vuoden ikään .........31

www.iaet.fi

Postiosoite: Ratavartijankatu 2, 00520 HelsinkiKäyntiosoite: Ratavartijankatu 2 B, 4.krs

Asiakaspalvelupiste palvelee:Ma ja Ke klo 10.00 – 15.00, Pe klo 10.00 – 13.00.Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600Ma – To klo 10.00 – 15.00, Pe klo 10.00 – 13.00

YKsitYisALOJen esiMiehet JAAsiAntUntiJAt YtY RY

posTIosoITERatavartijankatu 2, 00520 Helsinki

KäynTIosoITEAsemapäällikönkatu 12 bPuhelin (09) 2510 1310Faksi (09) 2510 1399sähköposti: yty@yty.fihenkilökohtaiset: etunimi.sukunimi@yty.fi

JäsenReKisteRijäsensihteeritiina LappalainenPuh. (09) 2510 1310

JäsenetUAsiAttoimistopäällikköKyllikki KivijärviPuh. (09) 2510 1320

JäsenYYsAsiAtjäsenpalvelupäällikköKari saarinenPuh. (09) 2510 1330

eDUnVALVOntAasiamiesira Laitakari-svärdPuh. (09) 2510 1345

edunvalvontalakimiesAnu AspialaPerhevapaalla

asiamiesPekka PotinkaraPuh. (09) 2510 1375

toiminnanjohtajaJaakko KiiskiPuh. (09) 2510 1360

ViestintäviestintävastaavaLeena VänniPuh. (09) 2510 1335

tYÖsUhDeAsiAtpäälakimiesheikki Meskanen

työsuhdeasiamies heikki KähkönenPuh. (09) 2510 1350

päivystys arkipäivisinklo 8.30 – 13.00

YTY 5/2012 3

[ PÄ Ä K I R J O I T U S ]

Arvoituksellinen vuodenvaihde

V iimeisen vuosipuoliskon aikana on maailmanlaajuinen epävarmuus tullut myös

YTYn jäsenten pöytään. Luottamus tulevaan horjuu niin valtiovallan kuin

työnantajajärjestöjen toimenpiteistä johtuen.

Yhteiskunnallinen muutos ja säästötoimenpiteet tulevat koskettamaan

meitä kaikkia. Samalla työmarkkinakentässä tapahtuvat radikaalit ratkaisut asettavat

työntekijäjärjestöjen toiminnan ja yhtenäisyyden tiukkaan kontrolliin niin keskusjärjes-

tötasolla kuin YTN-sopimustason neuvottelupöydissä. Toivon läpinäkyvyyttä koko neu-

vottelutoimintaan, sillä tulemme kansallisen eheyden kannalta tarvitsemaan vahvaa yhte-

näistä näkemystä koko sopimuskenttään.

Raamisopimuksen mukaiset työehtosopimukset päättyvät pääasiassa syksyllä 2013,

jolloin neuvotellaan lähes kaikilla YTN-aloilla uudet sopimukset. Neuvottelusyksyyn val-

mistauduttaessa tarvitaan ennen kaikkea yhtenäisyyttä. Edellisen sopimuskierroksen jäl-

keen on tullut selväksi, että työnantajapuoli ei sitoutunutkaan tehtyyn sopimukseen.

Vaikkapa koulutuspäivistä näkemyksemme mukaan sovittiin raamia tehdessä, mutta tar-

kemmissa neuvotteluissa selvisikin, että työnantajat eivät tähän suostukaan. Työnanta-

jakenttä on myös ilmoittanut ilman selkeää perustelua, että uudesta raamisopimuksesta

ei tulla neuvottelemaan.

Syyskokous vahvisti YTYn strategian vuosille 2013 – 2018. Strategiassa näkyy pyrki-

mys toimia vastuullisena ja luotettavana neuvonta- ja asiantuntijaorganisaationa, joka

toimii oikeudenmukaisesti ja yksilöllisesti jäsenen etuja ajaen. YTY tekee strategiassaan

palvelulupauksen: Jokainen jäsen on tärkeä. Toimimme jäsenen lähtökohdat ja tarpeet

huomioiden sekä tähtäämme jäsenen kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulok-

seen kustannustietoisesti. Olemme helposti lähestyttäviä ja tavoitettavissa, sitoudumme

työhömme ja pidämme mitä lupaamme.

Toivottavasti tämä kuulostaa siltä YTYltä, jonka jäseneksi olet liittynyt ja jonka toi-

minnan sinäkin jäsenenä hyväksyt. Yksi strategian painopistealueista on jäsenhankinta,

johon myös sinä voit osallistua suosittelemalla jäsenyyttä kollegallesi.

Toivotan teille kaikille hyvää joulua ja uutta vuotta sekä uskoa ja luottamusta tulevaan.

Juha Harjunenpuheenjohtaja

4 YTY 5/2012

[ A J A N K O H TA I S TA ]

TapahtumakalenteriKoulutus: 26.1. Helsinki

Työnhakupäivä

Infotilaisuus: Tammikuussa Helsinki

Isännöitsijöiden aamiaistilaisuus

Koulutus: 9.2. Helsinki

Viestintä ja vuorovaikutus

Koulutus: 27.2., 13.3., 20.3. Helsinki

Asiantuntijasta esimieheksi

-koulutuskokonaisuus

Lisätietoja ja ilmoittautumiset jäsensivuilta.

Muista myös TJS-opintokeskuksen koulutuksetwww.tjs-opintokeskus.fi

YTYn normaalihintainen jäsenmaksu vuonna 2013 on 22,25 € /

kuukausi (267 € / vuosi). Jäsenmaksuun saattaa tulla lisäksi yri-

tysyhdistyksesi osuus. Jos jäsenmaksu peritään suoraan palkas-

tasi, tarkistathan palkkakuitistasi että peritty summa on oikein.

Suosittelemme e-laskusopimuksen tekoa nettipankissa.

Jäsenmaksut

Uusi palvelu: Listaus avoimista työpaikoistaUutena jäsenpalveluna kokoamme YTYn jäsenten profiiliin sopi-

via työpaikkoja sekä jäsensivuille että omalle Facebook-sivulle

www.facebook.com/ytytyopaikat. Työpaikkojen vaivaton seu-

raaminen saattaa tuoda esiin yllättäviä uramah-

dollisuuksia myös heille, jotka eivät aktiivisesti etsi

töitä. Sovellus kerää tietoja esimiehien ja asian-

tuntijoiden työpaikoista eri lähteistä.

Kiitos kaikille, jotka tänä vuonna vastasivat YTYn jäsentutki-mukseen. Arvoimme netissä vastanneiden kesken gsm-valvonta-kameran (arvo 170 €). Arvontaan osallistui 702 jäsentä ja voit-taja on Arja Vehmas Vantaalta. Lisäksi arvoimme neljä Pomo ja Väisänen -kirjaa. Lämpimät onnittelut voittajille!

Tutkimuksen tuloksista kerromme YTY-lehden seuraavassa numerossa sekä jäsensivujen tutkimusosiossa. Saimme paljon palautetta, että kysely on liian pitkä. Kysely tehdään yhteis-työssä muiden YTN-liittojen kanssa, joten mahdollisuutemme vaikuttaa kyselyn pituuteen ovat rajalliset. Olemme kuitenkin välittäneet palautetta eteenpäin.

Jäsentutkimus tehty

AukioloajatjouluaikaanToimisto on jouluaikana auki normaalistiarkipäivinä.

Työsuhdelakimiehemme palvelevatjouluaikana puhelimitse (09) 2510 1350pe 28.12., to 3.1. ja pe 4.1. klo 8.30 – 13.00.

Työttömyyskassan aukioloajat voi tarkistaaIAET-kassan nettisivuilta www.iaet.fi

YTY 5/2012 5

[ A J A N K O H TA I S TA ]

Työeläkevakuutusmaksu pysyy ennallaan

vuoden yritysyhdistys on Metson ylemmätToimihenkilöt Ylemmät Toimihenkilöt YTN on valin-nut vuoden yritysyhdistykseksi Met-son Ylemmät Toimihenkilöt MYTin. Yhdistyksellä on toimintaa neljällä paikkakunnalla: Jyväskylässä, Järven-päässä, Tampereella ja Turussa.

MYT vietti tänä vuonna 40-vuotis-juhlaansa. Yhdistys on toiminut paitsi pitkään myös pitkäjänteisesti jäsentensä hyväksi. Valintaperusteiden mukaan se toimii aktiivisesti ja hankkii vireästi uusia jäseniä sekä huolehtii jäsenistös-tään esimerkiksi palkkatutkimuksilla ja hyvällä tiedottamisella. Yhdistyksessä on tällä hetkellä noin 1 150 jäsentä.

Tärkeä osa MYTin toteuttamaa ylempien toimihenkilöiden edunval-vontaa on rakentava asenne. Yhdistys on tiiviisti integroitunut yritykseen ja vaikuttaa sen arkipäivässä. Tarvittaessa se ottaa myös näkyvämmän roolin, jos esimerkiksi työehtosopimusneuvottelut sitä vaativat. Yhdistys toimii kiinteässä yhteistyössä yrityksen luottamusmies-ten kanssa ja vaikuttaa oman yrityk-sensä lisäksi koko YTN-kentässä. MYT

Aiemmin aluetoimikuntiin perustunut Akavan aluetoiminta uudistuu vuoden 2013 alusta alueverkostoihin perustuvaksi aluevaikuttamiseksi. Alueverkostoja on yhteensä 15 ja ne muo-dostetaan maakunnallisesti.

Verkostoon voi hakea YTYn edustajaksi. YTY nimeää edus-tajansa vuosittain marraskuun aikana seuraavaksi vuodeksi, mutta vaihdoksia voidaan tarvittaessa tehdä kesken toimikau-den. Nimetyille toimijoille ei makseta palkkioita.

on hyvänä esimerkkinä muillekin yri-tysyhdistyksille.

– Valinnalla viestimme toisaalta aktiivisen yritysyhdistystoiminnan tär-keyttä ja toisaalta osoitamme MYTin avainhenkilöille kiitoksen hyvästä työstä, sanoo YTN:n yritysyhdistys-ryhmän ytyläinen puheenjohtaja Aino-kaisa saarinen.

Vuoden yritysyhdistyksen palkin-non ottivat vastaan MYTin Vesa Vauh-kala (vas.) ja Rauno Minkkinen.

– Menestyksen salaisuus on, että olemme puhaltaneet yhteen hiileen. Meillä on laaja aktiivijoukko. Mitä laa-jempi joukko on tietoinen asioista, sitä vahvempia me myös olemme, Vauhkala summaa.

Akavan aluetoimikunnat uudistuvat alueverkostoiksi Vuonna 2013 työntekijältä perittävä työeläkevakuutusmaksu

on sama kuin tänä vuonna eli 5,15 prosenttia alle 53-vuotiailla ja 6,50 prosenttia yli 53-vuotiailla. Työnantajan maksu pysyy ennallaan ja on 17,35 prosenttia palkoista.

Ensi vuoden työeläkemaksu perustuu vuonna 2009 solmit-tuun sosiaalitupoon, jonka mukaan maksua korotetaan 0,4 pro-senttiyksikköä vuosina 2011 – 2014. Koska maksua on kerätty liikaa, tulee vuoden 2013 maksuun alennus, jonka suuruus on 0,4 prosenttia palkoista. Palautusten vuoksi keski-määräinen maksu pysyy ensi vuonna ennallaan.

Asenteet työtä kohtaan ovat

muuttuneet, mutta onko työn

muutosta näköpiirissä?

6 YTY 5/2012

Ihminen haluaa olla hyödyksi itse valitsemallaan tavalla.

ETTEI TyöLLä oLIsI vAIn väLInEArvoA

Demos Helsinki on riippuma-ton ajatushautomo ja yleis-hyödyllinen tutkimusorgani-saatio, jonka tutkimustulok-set ja -metodit ovat kaikille avoimia. Demos tuottaa jul-kiseen keskusteluun uusia

ajatuksia tilanteisiin, joissa vanhat menetelmät eivät riitä. Demoslaiset haluavat edistää hyviä hankkeita ja kokeilla uusia asioita.

Kahvila on hyvä kokouspaikka

Marraskuinen päivä on tihkuinen ja hyvin tuulinen. Mokka saapuu Demoksen toimistoon Laivurin-

kadulle työsuhdepolkupyörällään, löysää kaula-huiviaan ja ehdottaa haastattelupaikaksi läheistä kahvilaa. Valitsemme vitriinistä rapeat aamiais-leivät ja asetumme nojatuoleille. Muutamassa

muussakin pöydässä hoidetaan työasioita. Tuskailen sitä, miten paljon työn

muuttumisesta puhutaan, mutten oikein näe muutosta. Mokka nyökkää.

– Työ ei olekaan hirveästi muut-tunut ja organisaatiotkin ovat saman-kaltaisia kuin ennen. Sen sijaan ih-misten asennoituminen työhön on

muuttunut. Elinkeinoelämän valtuuskunta

Evan raportista ”Mainettaan parempi työ” vuodelta 2010 käy ilmi työn ja mui-

Roope Mokka Demos Helsingistä

ei yritä esittää mitään trendikonsultti-

maisen raflaavaa siitä, miten työ

tulevaisuudessa muuttuu. Hänestä

on kuitenkin kurjaa, jos työllä on

vain välinearvo.

den asioiden merkitys eri ikäisille ja eri koulutustaus-taisille ihmisille. Työ on tärkeämpää vanhemmille ja vähemmän koulutetuille, mutta mitä nuorempia ja koulutetumpia vastaajat ovat, sitä enemmän heille mer-kitsevät ihmissuhteet.

Merkitystä on sillä, mitä tehdään

Roope Mokka avaa läppäriltään sivun, jossa näkyy työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin käppyröitä. Kuva on dramaattinen. Vastaajajoukko koostuu kai-kista työelämässä olevista suomalaisista.

Vastaajien mielestä kaikki työn laatuun liittyvät mittarit ovat parantuneet, mutta työnteon mielekkyys on laskenut! Työnteon mielekkyys ei siis parane, vaikka ihmiset pitäisivät huolta itsestään ja johtamismenetel-mät paranisivat.

Johtamiseen liittyy Mokan mukaan jännä piirre. – Huono johtaminen voi pilata työilmapiirin,

mutta johtamista säätämällä ei voi lisätä työn mielek-kyyttä. Olennaista on se, mitä ihmiset tekevät. Hyvä palkkakaan ei riitä, ellei työ itsessään tuo elämään mie-lekkyyttä. Palkankorotuksen motivoiva vaikutus kestää vain muutaman viikon.

Tarvitaan siis jotain muuta.Mokan mukaan työn mielekkyyteen vaikuttaa kes-

keisesti kaksi tekijää: työnteon autonomia ja se mitä tehdään.

– Ihmiset haluavat vaikuttaa siihen, mitä he teke-vät ja miten.

rohkeasti tekemään kiinnostavia asioita

Demoksessa kaikilla kahdeksalla työntekijällä on sama palkka, jonka suuruus vaihtelee tuloksen mukaan. Työ-suhde-etuja ovat oma polkupyörä ja yhteinen tila. Työntekijät päättävät yhdessä tutkimuksen ja toimin-nan suunnasta. Erikoistumista pyritään välttämään. Kaikki tutkivat, luovat sisältöjä, järjestävät tapahtu-mia, jakelevat raportteja, laskevat rahoja ja kehittävät uusia projekteja. Projektirahoitusta Demos saa tutki-

Teksti Anitta Valtonen Kuvat Fotolia.com

YTY 5/2012 7

8 YTY 5/2012

Olisi tärkeää, että ihmisettoimiessaan ajattelisivat lopputuloksen ohella itse tekemistä.

Teksti Anitta Valtonen Kuva Fotolia.com

muslaitoksilta, yrityksiltä ja julkiselta sektorilta. Töitä on paljon, mutta palautumisen vuoksi omaa jaksamista on kuunneltava ja muistettava pitää vapaita.

Demoslaiset rohkaisevat ihmisiä tekemään sitä, mikä itselle on tärkeää. Heille elämä on paljolti sitä, että he tekevät juttuja yhdessä muiden kanssa. Sitä he suosittelevat muillekin. He kokevat iloa siitä, että he saavat tehdä työtä osaavien ihmisten kanssa. Se on oikeasti hienoa.

Demoslaiset ovat taustaltaan pääosin yhteiskun-tatieteilijöitä. Nettisivuilta käy ilmi, että he etsivät joukkoonsa harjoittelijoita. Minkälainen tyyppi hei-dän tutkijajoukkoonsa sopii?

Ajattele itsenäisesti, hanki tietoa, kehitä ammattitaitoasi, ole valpas ja valmis

muutoksiin. Ja esimies: kuuntele työntekijöitä ja pyri käyttämään heidän vahvuuksiaan.

Työelämävalmentaja Tuovi Haikalanakuttaa seitsemän kultaista ominaisuutta,joita työelämässä tarvitaan

T uovi Haikala on viettänyt aamupäi-vän yhteiskuntavastuuta käsittele-vässä seminaarissa. Itselleen ominai-seen tapaansa hän esitti siellä ”onks totta kans” -tyylisen kysymyksen siitä, miten tosia ihmisten esittämät

arvot ovat. Nuoret saattavat esimerkiksi kritisoida joi-denkin yritysten toimintaa, mutta arjessa he käyttävät samojen yritysten muodikkaita tuotteita.

Joka tapauksessa yritysvastuun ja yrityskuvan mer-kitys kasvavat. Työnantajakuva on Haikalan mukaan yhä tärkeämpää ainakin niille etuoikeutetuille, jotka voivat valita työpaikan. Eikä vain kuva, vaan se, miten yritykset oikeasti toimivat.

Kansainvälistä ja liikkuvaa

Tuovi Haikala työskentelee Novetos Oy:ssä asiakkuus-johtajana ja valmentajana. Hänellä on pitkä kokemus erilaisista johto- ja kehittämistehtävistä. Hän on kult-tuuriosaaja, kokenut kansainvälinen johtaja ja coach.

Hän tekee sujuvasti töitä kuudella kielellä. Hän on hoi-tanut teollisuuden vientitehtäviä itäisessä Keski-Euroo-passa ja johtanut tytäryrityksiä Saksassa ja Portugalissa.

Novetoksen toimisto on hyvä esimerkki uudenlai-sesta liikkuvien työntekijöiden työpaikasta. Valmenta-jilla ei ole omia työpisteitä, vain oma hylly. Koko toi-misto on mobiili ja etäyhteydet toimivat. Käydessään toimistossa coachit ja konsultit asettuvat vapaana ole-van työpisteen ääreen tai keskustelevat kollegojensa kanssa.

suomalaiset osaavat siinä missä muutkin

Haikalan kokemus on, että suomalaiset osaavat toimia maailmalla siinä missä muutkin. On paljon osaavia ja kielitaitoisia suomalaisia. 70-luvun vientimiestyylillä ei enää pärjää.

– Ehkä täsmällisyys ja tehtävien luotettava hoita-minen on suomalaisille ominaista. Niitä ominaisuuk-sia arvostetaan, koska ne tuovat toimintaan ennustet-tavuutta.

YTY 5/2012 9

Lisää AiheestA:Aleksi neuvonen ja roope Mokka:Yksilön ääni: Hyvinvointivaltio yhteisöjen ajalla. Sitra 2006, www.sitra.fi

Alasoini, Tuomo: Mainettaan parempi työ. Kymmenen väitettä työelämästä. EVA. 2010,www.eva.fi

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemia työolobarometrejä on laadittu vuosittain vuodesta 1992 lähtien. Barometrit kuvaavat työelämän laadun ja työolojen muuttumista tavallisten palkansaajien näkökulmasta.www.tem.fi/julkaisut

– Reipas ihminen, joka on luontaisesti valmis aut-tamaan muita, Roope Mokka luonnehtii.

opi opettamaan

Roope Mokan mielestä meitä pitäisi opettaa ja kan-nustaa siihen, miten asioita tehdään muiden kanssa. Varsinkin työyhteisöön tulevalle nuorelle muiden tuki olisi tarpeen. Demoksessa mietitään enemmänkin sitä, miten me oppisimme opettamaan taitojamme muille.

Demos järjesti kesäkuussa 2012 Lapinlahden sai-raalarakennuksessa viikonlopun mittaisen tee-se-itse Koulun. Viikonlopun aikana esiintyjinä olivat tavalli-set, mutta omalla alallaan taitavat ihmiset.

Viikonloppu oli menestys. Kaikki oppivat opet-tamaan ja saivat toisilta hyvän elämän taitoja. Netistä voi katsoa, mitä kaikkea eri alojen osaajat opettivat: oli polkupyörän huoltoa, kirjan kirjoittamista, läsnäolo-harjoituksia, aikapankki-ideointia, matematiikkaa ris-tinollan avulla, itsensä johtamista ja paljon muuta. ●

Suomalaisten mainostettua rehellisyyttä Haikala ei ihan sellaisenaan niele.

– En tiedä, kuinka erityistä se on. Suomalaisissa on usein suoraviivaisuutta, joka voi muualla tuntua epäkohteliaalta töksäyttelyltä. Kaikilla ei ole riittävästi

ymmärrystä siitä, mitä ihmisten välisessä vuorovaiku-tuksessa tapahtuu.

Kansainvälisten töiden mystiikka ja glorifiointi on hävinnyt. Kansainvälisyys ei kuitenkaan vähene. Siksi tarvitaan työntekijöitä, jotka toimivat sujuvasti monella kielellä ja joilla on tilannetajua ja herkkyyttä. Improvisointitaito yllättävissä tilanteissa on mainio ominaisuus.

Haikala huokaa ajatellessaan, mitä kaikkea luk-susta nykyopiskelijoille on tarjolla: on hyviä kursseja ja opiskelijavaihtoa. Varhainen harjaantuminen tekee monikulttuurisen kanssakäymisen luontevaksi, jolloin vierautta ei pelätä.

Coachaavaan johtajuuteen

Suuntaus on, että esimiehet alkavat siirtyä coachaavaan johtamiseen eli asiantuntijoiden sparraamiseen ja moti-voimiseen. Johdon ja esimiesten valmennuksessa tär-keänä osana Tuovi Haikala nostaa esille johtajien vuoro-vaikutustaitojen kehittämisen, joista kuuntelu on a ja o.

– Paras tapa luoda luottamusta ja motivaatiota, on huomioida työntekijät ja kuunnella heitä. Todelli-nen kuuntelu tarkoittaa sitä, ettei vain kuule, mitä toi-nen sanoo, vaan yrittää ymmärtää, mitä hän tarkoittaa. Varsinkin esimiehille kuuntelu on usein vaikeaa, koska he ovat tottuneet antamaan toimintaohjeita.

Valmennuksen päätteeksi Haikalalla on tapana kysyä osallistujilta, mikä kurssilla oli tärkeintä. ”Tär-keintä oli se, että ME saimme keskustella”, on yleisin palaute, jonka olen saanut. >>>

10 YTY 5/2012

Haikalaa ilahduttaa myös se, kun kuulijan päässä selvästi syttyy lamppu tämän oivaltaessa jotakin itsel-leen tärkeää.

Hän myöntää, että kuuntelu on ollut hänelle itsel-leenkin vaikeaa.

– Olen aika nopea ja kiinnostunut monenlaisista asioista. Tärkein oppi on se, että osaan myös olla hil-jaa. Erinomainen tapa rentouttaa aivot ja tyhjentää pää on tehdä käsillä jotain konkreettista liikettä, esimer-kiksi tiskata.

Mitä y-sukupolvi on valmis tekemään?

Tuovi Haikala muistuttaa, etteivät kaikki työt jatkos-sakaan ole liikkuvia, kansainvälisiä ja teknologiaan liit-tyviä. Jatkossakin on rakennettava taloja, on siivottava ja hoidettava sairaita ihmisiä. Miten y-sukupolvi suh-tautuu näihin töihin?

Y-sukupolveen kuuluvat ne nuoret aikuiset, joille netti on TV:tä tärkeämpi ja tekstiviestit keskeisin kom-munikointitapa, joille 8 – 16 työaika on epätyypillinen ja yhteiskunnan odotetaan elävän 24 / 7-elämää.

– Miten he sopeutuvat tehtäviin, joissa asiakkaan välitön tarve on ensisijainen ja joissa itse ei aina voi valita sitä, milloin, miten ja missä töitä tekee? Odo-tusten ja työn realiteettien epäsuhta voi näkyä joiden-kin alojen, esimerkiksi hoivapalvelujen, ammattilaisten siirtymisenä muihin tehtäviin. Siksi näiden alojen tär-keys on saatava näkyväksi ja arvostetuksi, sillä yhteis-kuntamme tarvitsee heitä.

Tasapaino eri tarpeiden välillä

Tuovi Haikala arvelee, että statuksen ja sen ulkoisten merkkien tavoittelu työelämässä vähenee. Ajassa on merkkejä siitä, että ihmiset hakeutuvat työpaikkoihin, joissa voi toteuttaa sekä kunnianhimoisia työtavoitteita että omia yksilöllisiä tarpeita. Ihanne on saavuttaa tasa-paino omien yksilöllisten tarpeiden sekä yrityksen ja asiakkaiden tarpeiden välillä.

– Kun tavoite on sovittaa yhteen työ ja yksityis-elämä, omat arvot – lausutut ja todelliset – on tun-nistettava. Ristiriitaa voi tulla esimerkiksi silloin, kun jonkun tehtävän ulkoinen status on korkea, mutta tehtävän vaatima työpanos tuntuu itselle liialliselta tai epäkiinnostavalta. Vaativat esimies- tai johtotehtävät käyvät todella raskaiksi, jollei oma kiinnostus ole teh-tävän sisällössä.

Vaihtoehtoista elämäntapaa haikaileville hänellä on neuvo: harkitse!

– Joskus romantisoidaan sitä, mitä joku muu työ tai elämäntapa voisi olla. Toimi, jos olet varma vaihto-ehtoisesta polusta. Mutta muuten: kypsyttele rauhassa ajatusta, älä ryntäile vaan anna asioille niiden vaatima aika. Kyllä se siitä kirkastuu. ●

tavoite: suomeeneuroopan parastyöelämäSuomen hallituksen työelämän kehittämis-

strategian tavoite on, että Suomessa on

Euroopan paras työelämä vuonna 2020.

Strategia julkaistiin toukokuussa 2012.

Suomen työpolitiikan päälinjaukset ovat: tuki

nopealle siirtymiselle työstä työhön, tuki elin-

keino- ja työelämän jatkuvalle uusiutumiselle

sekä koko työvoimapotentiaalin saaminen käyt-

töön. Toimeenpanon kulmakiviä ovat aktiivinen

työvoimapolitiikka, työhön kannustava sosiaali-

turva, tasapainoinen työlainsäädäntö sekä hyvä työelämä.

Työministeri Lauri Ihalaisen mukaan hyvää suoma-

laisessa työelämässä on esimerkiksi tapa hoitaa rakenne-

muutostilanteita ja muutosturvaa. Myös nuorten yhteis-

kuntatakuun malli on herättänyt kiinnostusta muissakin

maissa. Hyviä ideoita erilaisten politiikkainstrumenttien käy-

töstä voisimme itse ottaa esimerkiksi Tanskasta, Ruotsista

ja Saksasta.

– Meidän ei kuitenkaan pidä kopioida minkään maan

mallia, vaan luotava oma kansallinen malli, Ihalainen sanoi

keväällä 2012, kun työelämän kehittämisstrategia julkaistiin.

Strategian taustalla on huoli Suomen kilpailukyvystä

sekä väestön ikärakenteen ja tuotantotapojen muuttumi-

sesta. Strategian toimeenpanemiseksi on valmisteilla hanke,

johon yritykset, työpaikat ja muut toimijat voivat tulla

mukaan.

Ihalaisen mukaan työelämän kehittämisen on lähdet-

tävä työpaikkojen omista tarpeista. Siksi alueellisten ja pai-

kallisten verkostojen rooli on keskeistä.

Hallituksen periaatepäätöksen toteuttamista jatketaan

seuraavilla hallituskausilla hallituksen ja työmarkkinajärjes-

töjen yhteistyönä. ●

Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020.

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2012.

YTY 5/2012 11

Suunnitelmallisen osaamisen

kehittämisen on oltava

mahdollista läpi työuran.

Teksti Jaana Parkkola, Akava Kuva Fotolia.com

sUoMEsTA osAAMIsEn JAoppIMIsEn MALLIMAA

S uomi tarvitsee osaamista säilyt-tääkseen kilpailukykynsä ja mah-dollisuudet hyvinvoinnin turvaa-miseen.

– Akavassa on aina ymmär-retty, että osaaminen ratkaisee Suomen menestyksen. Aiemmin huomio on kiinnit-tynyt nuoruudessa tapahtuvaan muodolli-seen, tutkintopohjaiseen koulutukseen. Nyt haluamme korostaa, että osaamista on kehi-tettävä läpi työuran, kertoo Akavan koulu-tuspolitiikasta vastaava asiantuntija ida Mielityinen.

osaamisen kehittämisestäitsestäänselvyys

Mielityisen mukaan osaamisen kehittäminen on asennekysymys sekä työnantajalle että työntekijälle itselleen.

– Kouluttautumisen ja kehittymisen kulttuurista on tultava työpaikoilla itsestään-selvyys. Osaamisen kehittämisen on oltava suunnitelmallista: sen on oltava osa strate-

gista suunnittelua ja liiketoiminnan kehittä-mistä.

Yhteistoimintalaki velvoittaa jo nyt työn-antajan laatimaan yhdessä henkilöstön kanssa henkilöstö- ja koulutussuunnitelman työnte-kijöiden osaamisen ylläpitämisestä ja edistä-misestä.

– Laki on tehtävä tunnetummaksi ja sen noudattamista on valvottava nykyistä parem-min, Mielityinen vaatii.

Noin kolmannes akavalaisista ei saa vuo-sittain työnantajan kustantamaa ja työajalla tapahtuvaa täydennyskoulutusta. Akavan ta-voitteena on, että jokaisen korkeasti koulute-tun on saatava vähintään kahdeksan täyden-nyskoulutuspäivää vuodessa. Lisäksi osaami-sen kehittämiseen on saatava lisää rahoitus-muotoja, jotka vähentävät yksilön riippu-vuutta välittömistä työnantajan tarpeista.

– Työsopimuslaissakin todetaan, että työnantajan on pyrittävä edistämään työn-tekijän mahdollisuuksia edetä työurallaan, Mielityinen muistuttaa.

Akavan mielestä osaamisen kehittämisen rahoituksesta on sovittava sitovasti työ- ja virkaehtosopimuksissa. Myös verotuksen on kannustettava työntekijöitä kouluttautu-maan. ●

Akavan koulutus-poliittinen visio• Peruskoulu tarjoaa laajan

sivistyksen sekä oppimisen ilon

ja kyvyn kaikille. Olemme maailman

kyvykkäin kansa oppimaan uutta

ja oppimaan yhdessä.

• Toinen aste vahvistaa osaamista

ja suuntaa opintoja tulevaan

työuraan ja jatko-opintoihin.

• Korkeakouluopetus ja tutkimus

on korkealaatuista. Korkeakoulut ja

tutkimuslaitokset ovat profiloituneita

ja verkostoituneita.

• Koulutuksen ja tutkimuksen rahoitus

on turvattu julkisella rahoituksella,

jota yksityinen rahoitus täydentää.

• Teoria ja käytäntö kulkevat

oppimisessa käsi kädessä. Ohjaus

on osa hyvää opetusta.

• Vahvat työelämäyhteydet ovat

olennainen osa koulutuksen

kehittämistä.

• Erilaisia lahjakkuuksia tuetaan

kaikilla koulutustasoilla.

• Osaamista päivitetään säännöllisesti

koulutuksissa ja työ on järjestetty

niin, että oppimiselle on arjessa aikaa.

• Suomessa on avoin, suvaitsevainen

ja kansainvälinen toimintaympäristö,

joka tukee uudenlaista ajattelua.

www.akava.fi/tavoitteet/

koulutus-_ja_tyollisyyspoliittinen_

ohjelma

[ J U R I S T I PA L S TA ] Lakimiesten puhelinpalvelu (09) 2510 1350. Puhelinaika arkisin klo 8.30 –13.00

12 YTY 5/2012

Teksti Heikki Meskanen, varatuomari Kuva Fotolia.com

Uudelleensijoitus ontyöntekijän oikeus

T yönantaja saa irtisanoa työsopi-muksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudel-leenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysy-

västi. Sekä olennaisuuden että pysyvyyden kriteerei-den tulee täyttyä yhtä aikaa. Taloudellisia ja tuotannol-lisia irtisanomisperusteita ei ole laissa määritelty yksi-selitteisesti, joten apua tulkintaan joudutaan monesti hakemaan oikeuskäytännöstä.

Usein unohtuu se, että lakipykälässä on ”tai”-sana kriteerien välissä, joten irtisanominen ei siten edellytä sekä tuotannollisten että taloudellisten perusteiden ole-massa oloa vaan yksi perusteista riittää. Näin ollen, jos yritys organisoi toimintansa uudelleen siten, että tie-tyllä osastolla vakanssien määrä vähenee pysyvästi, on yrityksellä lähtökohtaisesti irtisanomis-peruste riippu-matta siitä, kuinka voitollinen yritys mahdollisesti on.

Samoin esimerkiksi uusien laitteiden tai mene-telmien käyttöönotto voi yrityksen toiminnan uudel-leenjärjestelynä muodostaa irtisanomisperusteen riip-pumatta yhtiön voitollisuudesta, jos tarjolla oleva työ pysyvästi vähenee.

Uudelleensijoitusta selvitettävä

Edellä todetun perusteella ns. tuotannollis-taloudel-linen irtisanomisperuste toteutuu joskus aika ”hel-polla”. Kenties merkittävimpänä tätä irtisanomisoi-keutta rajoittavana asiana on työsopimuslain määräys siitä, että vaikka irtisanomiskriteerit muuten täyttyi-sivätkin, ei työnantajalla ole oikeutta irtisanomiseen, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toi-siin tehtäviin. Tämä tarkoittaa sitä, että ennen irti-sanomisen toteuttamista työnantajan on aktiivisesti

selvitettävä, onko yrityksessä tarjolla irtisanottavalle sopivaa työtä.

Työnantajan on aina ensisijaisesti tarjottava työn-tekijälle tämän työsopimuksen mukaista työtä vastaa-vaa työtä. Mikäli tällaista työtä ei ole tarjolla, on työn-antajan toissijaisesti tarjottava työntekijälle muuta tämän koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta vastaa-vaa työtä. Vastaavuuden käsite arvioidaan tapauskoh-taisesti, mutta työnantajan velvollisuus tarjota muuta työtä ulottuu periaatteessa mihin tahansa työhön, jota irtisanottava koulutuksensa, yleisen ammattitaitonsa tai kokemuksensa perusteella pystyy tekemään. Työn tarjoamisvelvoitetta ei ole rajoitettu maantieteellisesti. Niinpä työnantajan, jolla on useita toimipisteitä eri puolella Suomea, on tarjottava tässä tarkoitettuja töitä kaikista niistä toimipisteistä, joissa työtä on.

Lojaliteettivelvoite olemassa

Korkein oikeus on myös edellyttänyt, että irtisanomi-sen syyn on oltava olemassa paitsi irtisanomishetkellä myös irtisanomisajan päättyessä. Näin ollen, jos uutta

YTY 5/2012 13

Ennen irtisanomisentoteuttamista työnantajanon aktiivisesti selvitettävä,

onko yrityksessä tarjollairtisanottavallesopivaa työtä.

sopivaa työtä ilmenee irtisanomisajan kuluessa, on tätä työtä tarjottava irtisanotulle henkilölle. Irtisanotun ei kuitenkaan ole pakko ottaa tarjottua työtä vastaan. Työtä on tarjottava vähintään samoilla ehdoilla kuin sitä tarjottaisiin uudelle työntekijälle.

Lisäksi on huomioitava työtuomioistuimen tuo-mio, jossa todetaan, että ellei työ ole ratkaisevasti vaa-tivampaa kuin työntekijän aikaisemmin hoitama työ, työnantajan on työsopimussuhteesta johtuvan lojali-teettivelvoitteensa nojalla annettava työntekijälle mah-dollisuus osoittaa ammattitaitonsa toisessa työssä.

Lojaliteettiperiaatteesta työsuhteissa seuraa, ettei työnantaja voi jättää tarjoamatta työtä irtisanomisu-han alaiselle tai irtisanomalleen työntekijälle myöskään sen vuoksi, että mahdollinen uusi työntekijä olisi työ-hön työnantajan mielestä soveliaampi. Uudelleensi-joitusvelvollisuus asettaa työnantajalle velvollisuuden tarjota irtisanomisuhan alaiselle työntekijälleen työtä ja koulutusta, mikäli tämä täyttää tarjolla olevan työn todelliset minimivaatimukset.

Kohtuullista koulutusta

Työnantajalla on myös velvollisuus antaa työntekijälle tarvittaessa koulutusta tarjolla olevaan työhön, mikäli tätä voidaan pitää molempien osapuolten kannalta kohtuullisena ja tarkoituksenmukaisena. Kohtuulli-suutta ja tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa kiin-nitetään huomiota muun muassa oppimis- ja koulu-tusaikaan, koulutuksen kustannuksiin sekä työnanta-jan kokoon ja taloudelliseen asemaan. Työnantajalla on kuitenkin velvollisuus järjestää vain sellaista kou-lutusta, joka palvelee työnantajan tarpeita ja työnteki-jän ammatillista kehitystä. Minimissään koulutusvel-vollisuus tarkoittaa vastaavan tasoista perehdyttämistä tai kouluttamista, joka tehtävään palkattavalle uudelle työntekijälle tarjottaisiin. ●

14 YTY 5/2012

[ J U R I S T I PA L S TA ] Lakimiesten puhelinpalvelu (09) 2510 1350. Puhelinaika arkisin klo 8.30 –13.00

Toteutuuko työntarjoamisvelvoitepuhelulla väärään numeroon?

Teksti Heikki Meskanen, varatuomari Kuva Fotolia.com

T apauksessa työnantaja oli irtisanonut kolmen sähkö-asentajan työsopimukset tuotannollisilla ja taloudel-lisilla perusteilla ja vapaut-

tanut työntekijät työvelvoitteesta irtisano-

misajaksi. Työnantaja oli kuitenkin pal-kannut irtisanomisaikojen kuluessa ja sen päätyttyä uusia työntekijöitä yhtiön työ-tilanteen yllättävän kohentumisen vuoksi.

Irtisanomisperusteet olivat olemassa työntekijöiden työsopimusten irtisanomis-

Tuoreessa työtuomioistuimen ratkaisussa todettiin, että uudelleen-sijoitusvelvoite ei toteutunut, kun työnantaja tarjosi työtä vain soittamalla entisiin, jo lopetettuihin puhelinnumeroihin, vaikkapostisoite oli tiedossa.

hetkellä. Työnantajalla on kuitenkin velvol-lisuus seurata irtisanomisajan loppuun asti, onko työsopimuksen päättämiselle työso-pimuslain ja työehtosopimuksen mukai-nen peruste myös työsuhteen päättyessä. Jos irtisanomisperuste poistuu irtisanomis-aikana, työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä voi jatkaa työsuhdettaan. Työtuomioistuimen käsityksen mukaan työnantajalla on erityinen velvollisuus huo-lehtia vielä voimassa olevien työsuhteiden jatkumisesta etenkin, kun kyseessä on pit-kään jatkunut työsuhde.

Riidassa oli kyse siitä, oliko työnan-taja ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin saa-dakseen työtarjouksen kolmen irtisanotun työntekijän tietoon. Työnantaja oli yrittä-nyt tarjota työtä irtisanotuille työntekijöille, mutta ei kuitenkaan tavoittanut heitä. Työnantaja oli yrittänyt yhteydenottoa vain puhelimitse ja työntekijät olivat työnteko-velvoitteen päättymisen jälkeen eri syistä ottaneet uudet puhelinnumerot, jotka oli-vat salaisia. Työnantaja oli kuitenkin lähet-tänyt samaan aikaan työntekijöille palk-kalaskelmat kotiin postitse kahden viikon välein ja lisäksi lähettänyt irtisanomisajan

alussa ainakin yhdelle työntekijälle kirjeitse pyynnön työvälineiden palauttamisesta. Työntekijöiden osoitteet eivät olleet muuttuneet ja ainakin yhden irtisanotun säh-

köpostiosoite oli myös työnantajan tiedossa.

Koska työnantajalla oli lojaliteetti-velvollisuutensa vuoksi erityinen velvolli-suus huolehtia voimassaolevien työsuhtei-den jatkumisesta, työnantajan toimenpiteet eivät tuomiossa selostetuissa olosuhteissa olleet riittäviä työtarjouksen saattamiseksi irtisanottujen työntekijöiden tietoon. Työn-antaja ei ollut siten täyttänyt uudelleensi-joitusvelvollisuuttaan, joten irtisanomiset katsottiin tästä syystä perusteettomiksi. ●

YTY 5/2012 15

yTystäkysyttyä

Aiotaanko paikallista toimintaa kehittää edelleen?

Työntekijöille paikallinen toiminta tarkoittaa hieman eri asiaa kuin työnantajat sen katsovat olevan. Tavoit-telemme sellaista paikallista toimintaa, jossa henki-löstö pystyy keskustelemaan tasavertaisesti työnantajan kanssa henkilöstöä koskevissa asioissa. Siihen pyrimme mm. kehittämällä eri henkilöstöryhmien sekä työn-antajan ja henkilöstön välistä yhteistyötä sekä nosta-malla järjestäytymisastetta. Yhteisten asioiden parempi hoito lähtee korkeasta järjestäytymisasteesta ja aktiivi-sesta jäsenkunnasta. Tällä hetkellä olemme kaukana tästä tavoitteesta.

Pyrimme paikallisella tasolla tekemään aktiivisesti yhteistyötä henkilöstöedustajien ja yritysyhdistysten kanssa. He tuntevat yrityksen toiminnan ja neuvottelu-kulttuurin parhaiten. Kouluttamalla ja antamalla heille neuvontaa tehtävien hoidossa parannamme jokaisen jäsenen edunvalvontaa. Henkilöstöedustajien koulu-tukseen kuuluu mm. ymmärryksen lisääminen siitä, miten paikalliset sopimukset vaikuttavat koko Suo-men paikallisiin sopimuksiin. Näin ollen joskus hen-kilöstön edustajan sopimat päätökset, jotka tuntuvat epäoikeudenmukaisilta ovat kokonaisedunvalvonnan kannalta kuitenkin parempi vaihtoehto.

YTN:n yritysyhdistystoiminnan kehittäminen ja jäsenhankinta kuuluvat myös osana paikallisen edun-valvonnan kehittämiseen.

Mistä saan tietoa, mitä yhteyshenkilömme on jäsenten hyväksi tehnyt käytännössä?

On hienoa, että meiltä löytyy aktiivisia ja kiinnostu-neita jäseniä. Ensisijaisesti tietoa saa ottamalla yhteyttä tähän henkilöstöedustajaan ja keskustelemalla hänen kanssaan sekä pyytämällä häntä tiedottamaan asioista. Vaihtoehtoisesti voi tietysti ottaa yhteyttä YTYyn ja tiedustella meiltä. Meillä ei välttämättä ole suoraa tie-toa yksittäisen henkilöstöedustajan toimista, mutta voimme olla yhteydessä häneen, hänen liittoonsa tai alan taustaryhmään kysyäksemme lisätietoja.

Miksi pitäisi vielä YTYn jäsenyyden lisäksi kuulua yritysyhdistykseen?

Yritysyhdistys on foorumi, jossa yhteisissä asioissa jäse-niä edustava henkilöstöedustaja jakaa ja ottaa vastaan tietoa. Tasapuolisuus sopimusneuvotteluissa ei aina toteudu, koska työnantajalla on jo työnjohto-oikeu-tensa perusteella henkilöstöä suuremmat valtuudet vai-kuttaa päätöksentekoon. Jotta henkilöstöedustajilla olisi hyvä selkäranka paikallisiin neuvotteluihin työn-antajan kanssa, on tärkeää, että ylemmät toimihenki-löt kuuluvat myös yritysyhdistykseen. Henkilöstöedus-tajan on helpompi perustella kantaansa, jos sen takana on konkreettinen joukko ihmisiä, joilla on selkeä mie-lipide asioista.

Kuulumalla yritysyhdistykseen on perillä yhteisistä asioista ja vaikuttaa päätöksen tekoon. YTYlle on tär-keää saada ytyläisiä edustajia yritysyhdistysten aktii-veiksi, jotta ytyläisille tärkeitä asioita saadaan eteen-päin yritystasolla. Ytyläiset yritysyhdistysaktiivit ovat osa YTYn omaa aktiivista yhteyshenkilötoimintaa. ●

Saamme kysymyksiä ja kommentteja

toimintaamme liittyen paitsi arkipäivän

työssä ja jäsentilaisuuksissa, myös jäsen-

tutkimuksen kautta. Edunvalvontaan

liittyviin kysymyksiin vastaa asiamies

Ira Laitakari-Svärd.

16 YTY 5/2012

MiesTeksti Leena Vänni Kuvat Heli Hirvelä

Marttaliitosta

Marttaliitto – puuron keittoa javillasukkien kutomista? Sitä mieltä oli myös Yrjö Munukka, kunnesmeni sinne töihin.

YTY 5/2012 17

Kattoliiton organisaatiokoostuu päälliköistä jaasiantuntijoista.

Kokoustilassa ollaan

perustaja Lucina Hagmanin

valvovan katseen alla.

Marttaliitto on yli satavuotias kotitalousneuvontaa tekevä kansalaisjärjestö. Se edistää kotien ja perheiden hyvin-vointia ja kotitalouden arvos-tusta sekä antaa jäsenilleen

valmiuksia vaikuttaa omassa elinympäristössään ja yhteiskunnassa.

Marttaliitto koostuu 16 piiristä ja 1 200 yhdistyk-sestä. Jäseniä on yli 45 000 ympäri Suomen. Jäsenet kokoontuvat jäsenyhdistysten marttailtoihin luen-tojen, opiskelun, kotitalouskurssien ja kädentaito-jen merkeissä. Piireissä ammattitutkinnon suoritta-neet kotitalous- ja puutarhaneuvojat järjestävät kurs-seja ja opetusta.

Marttaliiton toimistolla Helsingissä on töissä 22 henkilöä. Heistä miehiä on kaksi, joista itseään Toiseksi mieheksi kutsuu jälkimmäisenä taloon tullut, control-ler Yrjö Munukka.

– Näin pari vuotta sitten ilmoituksen, että Mart-taliitto hakee controlleria. Tuli sellanen fiilis, että tuolla voisi olla kiva työskennellä. Että Marttaliitto olisi sel-lainen paikka, jossa ihminen saa tehdä töitä rauhassa, Munukka muistelee.

Munukan kuva Marttaliitosta oli sama kuin ”kai-killa, jotka eivät toimintaa tunne”, eli mukavaa mum-mojen touhuilua, keitetään puuroa ja virkataan suk-kia. Tokihan se on osittain oikea kuva siitä, mitä Mart-tayhdistykset tekevät, mutta Marttaliitto itsessään on neuvontajärjestö. Kattoliiton tehtävä on suunnitella ja kehittää toimintaa, joten koko kattoliiton organi-saatio koostuu päälliköistä ja asiantuntijoista. Munu-kan tehtävänkuvaan kuuluvat taloushallinnon tehtä-vät, talon sisäisenä IT-tukena toimiminen ja kiinteis-töön liittyvät työt.

– Työnkuvaan kuuluu myös paljon muuta. Jos asia ei jollekin muulle kuulu, se kuuluu minulle. Olen se passiivi, ”tehdään” eli Yrjö tekee. Olen työkseni teh-nyt kaikenlaista; ajanut autoa, suunnitellut atk-ohjel-mia, koodannut ja tehnyt kirjanpitoa, joten monen-laiset hommat sujuvat.

Konsernirakenteen kummajaisia

Konsernirakenteeseen kuuluu emoyhtiö Marttaliitto, Eduard Polonin Säätiö, kiinteistöosakeyhtiö sekä Marttaliiton Palvelut Oy, joka pyörittää ravintolatoi-mintaa kiinteistön kivijalassa tämän vuoden loppuun.

– Talouspuolella itse työ on tyypillistä taloushal-linnon työtä, mutta erojakin on. Yhdistyksen tilikartta eroaa liikeyrityksestä, koska yhdistyksen toiminta ei ole niin yksinkertaista kuin yks-kaks-pussiin. Konsernira-kenne on erikoinen, kun emoyhtiönä on yhdistys ja sii-hen kuuluu osakeyhtiö, kiinteistöosakeyhtiö ja säätiö. Näiden yhteen sovittaminen on se haaste. Kun osake-yhtiö konsernin tuloslaskelmassa liitetään yhdistyksen tilikarttaan, niin ei se niin helppoa olekaan.

yT-neuvottelut koettu

Munukka tiesi jo töihin tullessaan, että taloudellinen tilanne Marttaliitossa olisi tiukka. Melko pian käyn-nistyivät yt-neuvottelut ja viisi ihmistä irtisanottiin. Viime kesänä koko henkilöstö lomautettiin kuukau-deksi ja sama uhka on vielä tulevana vuonnakin ole-massa. Vaikka irtisanomisten aikaan tunnelma oli apea, ilmapiiri on korjaantunut entiselleen. Lomautukset pidettiin, jos mahdollista, kesäloman jatkeena, joten henkilökunta sai ladattua akut kunnolla.

YTYn jäseneksi Munukka päätyi aikanaan, kun koriskaverina sattui olemaan YTYn jäsenpalvelupääl-likkö Kari saarinen, joka kertoi YTYn olevan juuri

18 YTY 5/2012

Näin ilmoituksen, ettäMarttaliitto hakee controlleriaja ajattelin, että tuolla voisiolla kiva työskennellä.

YTYn tämän vuoden joulukortteihin varatut rahat

lahjoitetaan Marttaliiton Arki sujuvaksi -kursseihin.

Marttapiirit järjestävät Arki sujuvaksi -kotitalous-

kursseja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä

maahanmuuttajille. Tavoitteena on vahvistaa arjen

sujumista. Kursseilla käydään läpi ruoanvalmistusta,

kodinhoitoa, raha-asioita ja hygieniaa.

Kurssiperheiden lapsille pidetään omia pikkukokki-

kursseja ja osalla kursseista perheet pääsevät

kokkaamaan myös yhdessä. Lapsille opetetaan

turvallisessa ympäristössä perustaitoja arkiaskareissa

ja näin tuetaan perheiden selviytymistä arjessa. ●

– Harrastan kilpatasolla petankkia, ammuntaa ja koripalloa. Koen turhaksi liittyä yhdistykseen, jonka toiminnassa en ehtisi olla mukana. Olen luonteeltani sellainen, että kun jossain yhdistyksessä olen, olen sit-ten hallitustoiminnassakin. Ammunta- ja petankkiseu-ran hallituksissa toimin, yllättäen, kasöörinä. Martta-liitonkin koulutuksiin saisin toki osallistua ja aina välillä siellä on jotain kiinnostavaa, vaikkapa kastike-kurssia tai kalan käsittelyä. Vielä ei ole kuitenkaan tullut mentyä. ●

sopiva liitto Munukan koulutuksella ja tehtävänku-valla. Munukka opiskeli Teknillisessä Korkeakoulussa teletekniikkaa, mutta tutkinto jäi kesken perheenlisä-yksen myötä. Merkonomin tutkinto tuli myöhemmin suoritettua näyttökokeena.

– Tykkään teknisistä härpäkkeistä, mutta tekniik-ka on kivempaa harrastuksena kuin työnä, Munukka toteaa.

YTYn eduista ja palveluista käytetyimmäksi on tullut Teboilin bensaetu, joskin viime kesänä lomau-tuksen johdosta myös työttömyyskassan palvelut tuli-vat ensimmäistä kertaa tutuksi.

Marttailu jää työaikaan

Munukka ei itse kuulu mihinkään marttayhdistyk-seen, vaikka aina välillä joku työkavereista yrittääkin yllyttää mukaan.

haku YtYn Aslak-kursseille on nyt käynnistynyt

YTY 5/2012 19

YTY koordinoi kaksi Kelan Aslak-kuntoutusta. Hakeminen tapahtuu Kelan kautta, muttahakemuksen saa YTYltä.

Haku Aslak-kuntoutukseenkäynnissä

Teksti Leena Vänni Kuva Fotolia.com

A slakin eli ammatillisesti syvennetyn lääke-tieteellinen kuntoutuksen tavoitteena on antaa valmiuksia arvioida ja kehittää työn hallintaa, työssä jaksamista sekä henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Kun-

toutuspäiviä on lyhyessä kurssissa 12 ja pitkässä 20 ja osallistujien määrä on molemmissa kymmenen henkilöä. Kuntoutuksen aikana tehdään yhteistyötä kuntoutujan työterveyshuollon ja työpaikan kanssa.

Kurssilla käydään läpi omaa työtä ja elämäntilan-netta. Ammatillisuutta käsitellään erilaisten työteemojen avulla. Kuntoutuksen väliajoiksi kuntoutujat saavat työ-hyvinvointia kehittäviä välitehtäviä. Moniammatilliseen työryhmään kuuluvat kuntoutuslääkäri, psykologi, fysio-terapeutti ja työelämän asiantuntijana mm. kuntoutus-sosiaalityöntekijä, työterveyshoitaja ja työfysioterapeutti.

Ei kustannuksia

Aslak on tarkoitettu työssä oleville henkilöille, jotka halu-avat ehkäistä työkykynsä heikkenemistä. Kela maksaa kuntoutuksen, täysihoidon kahden hengen huoneessa ja kuntoutusrahan. Kuntoutuksen ensimmäinen päivä on osallistujan omavastuuosuutta. Työnantaja voi tukea kun-toutumista tarjoamalla tämän ajan osallistujalle palkal-lisena, jolloin kuntoutustuki menee työnantajalle. Kun-toutujille maksetaan matkakorvaus edullisimman mat-kustusvaihtoehdon mukaan, vähennettynä omavastuulla, joka on 9,25 € yhdensuuntaiselta matkalta.

Kuntoutukseen hakeutuminen

Kuntoutukseen haku tapahtuu YTYn toimiston kautta, josta saat ohjeistuksen ja hakemuksen. Lisäksi tarvitset lääkärin B-todistuksen. Koska ASLAK on ammatillista kuntoutusta, on hakemuksessa olennaista tulla ilmi työn kuormitustekijät ja niiden vaikutus hakijan työssä selviy-tymiseen ja jaksamiseen. ●

KURssiJAKsOt:Lyhyt: Alkujakso ............................. 12. – 15.3.2013 2. kurssijakso ........................ 11. – 14.6.2013 Loppujakso ........................... 12. – 15.11.2013

pitkä: Alkujakso ............................. 13. – 17.5.2013 2. kurssijakso ........................ 16. – 20.9.2013 3. kurssijakso ........................ 13. – 17.1.2014 Loppujakso ........................... 12. – 16.5.2014

YTYn koordinoimat kuntoutukset järjestetään Oulun Diakonissalaitoksella.

KURssin tAVOit teet:• oppia pitämään huolta kunnosta, terveydestä, ravitsemuksesta ja koko hyvinvoinnista• löytää uusia keinoja työssä jaksamiseen ja työn kehittämiseen • oppia stressinhallintaa ja rentoutumista• jakaa ja saada vertaistukea työn henkisessä kuormituksessa • parantaa työssä jaksamistasi

Hakijan pitää olla työskennellyt samassa työssä usean vuo-den ajan ja hänen työ- ja toimintakykynä heikkenemisen riskien pitää olla selvästi todettavissa. Hakijan sairausoi-reet ovat vielä lieviä ja palautuvia, ja hänen sairauspäivära-hapäiviensä määrä on vähäinen (enintään 3 – 4 kk viimei-sen 1 – 2 vuoden aikana). Hakijalla on selkeästi työvuosia jäljellä. Oireilua ja / tai poissaoloa aiheuttavat ongelmat ovat työhön liittyviä.

Hakemuksen saat jäsenpalvelupäällikkö Kari Saariselta puh. (09) 2510 1330, kari.saarinen@yty.fi. Hakeminen tapahtuu Kelan kautta.

STeksti ja kuva Leena Vänni

Suorahakukonsulttietsii tietoja rekistereistäja lähestyy sähköpostitse.

sUorAHAKU LAAJEnTUUpääLLIKKöTAsoLLE

aatat saada sähköpostia Martti Kuusanmäeltä, joka kyselee kiinnostusta uuteen työtehtävään. Jos näin käy, hän on tietokannasta löytänyt sinun tietosi, jotka täsmäävät siihen, mitä tietty yritys etsii.

Kyse on tällöin suorahausta. Suorahaku tai arki-

20 YTY 5/2012

Martti Kuusanmäki (vas.)

ja Thomas Grönholm kertovat

uudenlaisen ehdokaskartoituksen

mahdollistavan suorahaun käytön

myös päällikkötason tehtäviin.

YTY 5/2012 21

tushaku jossa hakukriteerit, kuten koulutus, määri-tellään ennalta.

– Suorahakua käytetään monista syistä. Joskus rekrytointi halutaan pitää vain pienen porukan tie-dossa, esimerkiksi kun halutaan rekrytoida yrityksen ulkopuolelta tai ei haluta kilpailijoiden kuulevan avoi-mesta paikasta, Martti Kuusanmäki kertoo.

Suorahaku saattaa myös helpottaa rekrytointia eri paikkakunnille, sillä potentiaaliset ehdokkaat eivät välttämättä seuraa muiden kaupunkien työmahdolli-suuksia. Ylipäätään suuri osa työssäkäyvistä ei aktiivi-sesti etsi uusia töitä, mutta saattaa kiinnostua uusista uramahdollisuuksista niitä tarjotessa.

Tiedot rekisteriin?

Grand Elevenin tietokantaan on haettu työtehtä-vien taustat jo yli 100 000 ammattilaisesta. Omat tietonsa voi lisätä myös itse saatuaan kutsun palve-luun. YTYn jäsenillä on mahdollisuus ilmoittaa kiin-nostuksensa liittyä rekisteriin osoitteessa http://yty.grandeleven.com.

– Suorahakutoimistot ja yritykset ovat kiinnos-tuneita eri toimialan asiantuntijoista ja esimiehistä. YTYssä on kovia osaajia ja haluamme siksi tarjota mahdollisuuden jäsenille päästä mukaan rekrytoin-teihin heti vuoden 2013 alusta, Kuusanmäki sanoo.

Miksi työpaikan vaihto kannattaa, Thomas Grön-holm?

– Suorahaku tuo esiin omat mahdollisuudet ja vahvuudet työmarkkinoilla. Lisäksi työpaikan vaihto on loistava keino kehittää omaa osaamistaan ja myös nostaa palkkatasoa. ●

Huom! YTY ei ole luovuttanut jäsenrekisteri-tietojaan Grand Elevenin tai muiden suorahaku-toimistojen käyttöön, vaan tietokannat on koottujulkisista tietolähteistä.

Haku kohdistetaannykyiseen vastuualueeseenja toimialaan. Tämä on etuuran kautta edenneille,toisin kuin ilmoitushakujossa hakukriteeritmääritellään ennalta.

semmin headhunting tarkoitti aikanaan verkostoi-tuneiden henkilöiden kontaktiverkostojen käyttöä. Näille henkilöille ulkoistettiin oikeanlaisen työnteki-jän löytäminen tiettyyn tehtävään. Viimeisten vuosi-kymmenten aikana henkilöitä on etsitty myös erilai-sista tietokannoista, matrikkeleista ja muista lähteistä. Suorahakukonsulteilla on hyvinkin erilaisia tapoja löy-tää kandidaatteja. Mahdollisuuksia ovat laajentaneet myös LinkedIn ja Facebook.

Kiinnostaisiko pätevää?

Rekrytointi voi yleisesti ottaen onnistua, kun pätevä henkilö on tehtävästä kiinnostunut. Lisäksi hänen tar-vitsee sopia juuri kyseiseen tiimiin ja organisaatioon. Suorahakukonsultin tehtävä on tavoittaa pätevät hen-kilöt ja tiedustella heidän kiinnostustaan.

Aikaisemmin suorahaulla rekrytoitiin vain ylintä johtoa sekä erityisasiantuntijoita. Nyt suorahaku on tulossa myös esimies- ja asiantuntijatehtäviin. Rekry-tointiyhtiö Skyhood Oy:n ehdokaskartoituspalvelu Grand Elevenin toiminnasta vastaavat thomas Grön-holm ja Martti Kuusanmäki kertovat tietokantoihin perustuvan ehdokaskartoituksen mahdollistavan suora-haun käytön myös päällikkötason tehtäviin.

– Grand Elevenin idea on, että uuden uramah-dollisuuden viestiminen potentiaaliselle kandidaa-tille on yksinkertaisempaa kuin aiemmin. Tarjoamme väylän lähestyä luottamuksellisesti sopivia henki-löitä ilman perinteistä, raskasta rekrytointiprosessia, Thomas Grönholm kuvailee.

Avainsanana luottamus

Perinteisellä mallilla suorahakukonsultti tekee paljon taustatyötä tai vastaavasti kandidaatin tarvitsee syöt-tää itsestään tietoa erilaisiin järjestelmiin hakiessaan työpaikkaa. Grand Eleven -palvelussa taustatietoa toi-mialoista ja tehtävänimikkeistä kerätään rekisteriin. Kuusanmäki ottaa sähköpostitse yhteyttä kandidaat-teihin, joilla on pätevyys avoinna olevaan tehtävään. Tässä vaiheessa kysytään kiinnostusta uuteen tehtä-vään eikä vielä paljasteta itse hakijayritystä. Jos kan-didaatti ilmaisee kiinnostuksensa, siirrytään seuraa-vaan vaiheeseen, eli pyydetään kandidaatilta tietoja, mitä yritykselle saa antaa. Tässä vaiheessa kandidaatin nimi tulee rekrytoivan yrityksen tietoon.

Grand Elevenissä haku kohdistetaan kandidaa-tin nykyiseen vastuualueeseen ja toimialaan. Tämä on yleensä etu uran kautta edenneille, toisin kuin ilmoi-

Teksti Markus Penttinen, kansainvälisten asioiden päällikkö ja Jaana Parkkola, tiedottaja, Akava Kuva Fotolia.com

Täällä Akava, kuuleeko Bryssel?

E urolobbarilla ei ole ”standardi-päivää”. Tätä mieltä on Euroo-pan palkansaajien keskusjär-jestön ETUCin liittosihteeri Judith Kirton-Darling, joka

lobbaa eurooppalaisten palkansaajien asiaa EU-päättäjille.

– Aiheet, tavattavat ihmiset ja yhteis-työkumppanit vaihtuvat päivästä toiseen, Kirton-Darling kertoo.

Liittosihteerin työssä painottuvat tällä hetkellä työllisyys, talouspolitiikka ja työ-suojelu. Kirton-Darlingin mukaan europar-lamentissa, komissiossa tai jäsenvaltioiden hallituksia edustavassa ministerineuvostossa ei ole automaattista enemmistöä palkansaa-jien puolella. Töitä on tehtävä lujasti joka asian puolesta.

– Tavoitteiden saavuttamiseksi teemme tiivistä yhteistyötä viiden eurooppalaisen tason poliittisen puolueen eli konservatii-vien EPP:n, liberaalien ALDE:n, sosialis-tien, vihreiden ja vasemmistoryhmän kanssa.

Akavan kansainvälisten asioiden pääl-likön Markus Penttisen mielestä monen Euroopan maan palkansaajajärjestöllä on hankaluuksia suhtautua perussuomalais-ten kaltaisiin puolueisiin, mikä näkyy myös ETUCissa.

– Suomalaiset ovat tässä suhteessa ennakkoluulottomia. Kutsuimme timo soinin ensimmäisenä Akavaan palkansaajien yhteiseen keskustelutilaisuuteen, kun uudet europarlamentaarikot valittiin, Penttinen toteaa.

Lobbausvoimaa yhteistyöstä

Kirton-Darling pitää tärkeänä, että kansal-liset palkansaajajärjestöt ovat EU-lobbaus-hankkeissa vahvasti mukana.

– Palveludirektiivi, työntekijöiden tie-dottamis- ja kuulemisdirektiivi sekä työaika-

EU-lobbarit painavatpitkää päivää palkan-

saajien puolesta.Tiedonkulku Suomen

ja Brysselin välilläratkaisee loppu-

tuloksen.

22 YTY 5/2012

direktiivi ovat esimerkkejä Brysselin tason ja kansallisen tason menestyksekkäästä yhtei-sestä edunvalvonnasta.

Nämä kaksi tasoa ovat Kirton-Darlingin mukaan usein liian erillään toisistaan, mikä näkyy muun muassa heikkona tiedonkul-kuna. Hän kehottaakin kansallisia ay-järjes-töjä esimerkiksi pitämään osan hallitusten kokouksista Brysselissä.

Ajoitus ratkaisee

Penttinen nostaa yhtenä esimerkkinä esiin henkisen työsuojelun, jonka EU-tason edis-tämisessä Akavalla on ollut merkittävä rooli. Akava teki viime keväänä Euroopan korkea-koulutettujen neuvottelukunnassa Euro-cadresissa esityksen henkisen työsuojelun edistämisestä.

Esityksen ”pääarkkitehti”, Akavan asian-tuntija tarja Arkio toteaa, että henkisen työ-suojelun näkökulma otettiin Eurocadresissa hyvin vastaa.

– Huoli korkeasti koulutettujen jaksa-misesta on yhteinen. Erityisesti työaikoihin, digitaaliseen työympäristöön ja esimiesten jaksamiseen halutaan kiinnittää huomiota. Lisäksi pelkona on, että työnantajilla ja työ-suojelutarkastajilla ei ole riittävästi tietoa korkeasti koulutettujen kokemista turvalli-suus- ja terveyshaitoista, Arkio kertaa Euro-cadresissa käytyä keskustelua.

Arkion mielestä henkinen työsuojelu ja sitä parantavat konkreettiset toimet on nostettava yhdeksi EU:n työsuojelustrate-gian kärkiteemaksi.

– Kun koulutustaso nousee globaalisti, EU voi olla suunnannäyttäjä henkisen työ-hyvinvoinnin kehittämisessä. Henkisestä hyvinvoinnista hyötyvät työntekijät ja työn-antajat; mitä paremmin työntekijät voivat, sitä korkeampi tuottavuus.

Eurocadres lähetti kannanoton komis-

sioon ja europarlamentin työvaliokuntaan. Kannanotto päätyi Euroopan talous- ja sosi-aalikomiteaan, joka valmistelee parhaillaan mietintöä henkisestä työsuojelusta. Akavan tekemän esityksen ajoitus osui siis nappiin.

– Kannanotto toimitettiin komitean mietinnön kirjoittajalle ja taustaryhmälle kesän aikana. Lisäksi mietintövalmisteluun yritetään saada mukaan suomalaisasiantun-temusta Eurocadresin nimissä, kertoo sekä Eurocadresissa että komiteassa Akavan edus-tajana istuva Penttinen.

rohkeasti oman piirinulkopuolelle

Marianne Muona vetää Brysselissä suo-malaisten palkansaajajärjestöjen EU-edus-tustoa FinUnionsia. Hänen mielestä suo-malaisen edunvalvonnan on hakeuduttava nykyistä rohkeammin kotimaisten piirien ulkopuolelle.

– Palkansaajajärjestöjemme laaja jäsen-pohja, vankka asema ja toimivat yhteydet kotimaan päättäjiin sekä kolmikantayhteis-työ helpottavat edunvalvontaa Brysselissä. Vahvaa kolmikantaa tarvittaisiin myös EU-tasolla, Muona painottaa.

Penttinen on samaa mieltä, ettei vai-kuttaminen saa jäädä suomalaisympyröihin.

– Kaikesta huolimatta on muistettava, että europarlamentin yli seitsemästäsadasta mepistä vain tusina on suomalaisia ja Suomen hallituksella on matemaattisesti laskien pari-sen prosentin osuus EU:n päätösvallasta, Penttinen laskee.

Edunvalvonnan kannalta on tärkeää, että Suomen tavoitteet on määritelty riittä-vän ajoissa. Tässä on Muonan mukaan vielä kehitettävää.

– Tavoitteet pitäisi olla katsottuna jo reilusti ennen kuin komissio antaa oman ehdotuksensa.

Kilpailu Brysselin tuhansien lobbarei-den välillä on kovaa. Päätöksentekojärjes-telmä, oikeat ihmiset ja käyttäytymissään-nöt on tunnettava läpikotaisesti. FinUnion-sin viestintäassistentti Matleene Virkkunen muistuttaa, että kansainvälisessä toimin-taympäristössä henkilökohtainen ja kasvok-kain tapahtuva yhteydenpito on paljon tär-keämpää kuin Suomessa.

– Pohjoismaalaiset ovat yleensä aika suo-rasukaisia, mutta samanlainen lähestymistapa ei sovi vaikkapa espanjalaisten ja italialais-ten kanssa toimiessa. Sen sijaan saksalaisten kanssa pitää pysyä tiukasti asiassa. Kansain-väliset viestintätaidot kehittyvät vain kanta-pään kautta, Virkkunen myöntää.

paine pysyy Brysselissä

Muona ja Virkkunen muistuttavat viestin-nän tärkeydestä Suomen ja Brysselin välillä. Heidän mielestä Suomen palkansaajajärjes-töissä on valtavasti osaamista, mutta sitä ei vielä osata hyödyntää Brysselin päässä riittä-vän tehokkaasti.

Penttisen huomauttaa, että EU:n me-neillään oleva murroskausi on asettanut pal-kansaajien Brysselin toimiston melkoisiin paineisiin.

– FinUnionsin nykyinen kehittävä ote on ollut suureksi eduksi suomalaisille pal-kansaajajärjestöille, Penttinen kiittelee.

Lobbaamiselle ei näy loppua Brysselissä.– Edunvalvonnan painopiste siirtyy

entistä enemmän Brysseliin, kun EU:n rooli poliittisena unionina vahvistuu eurokriisin jälkeen, Muona arvioi.

Penttinen puolestaan suhtautuu aavis-tuksen epäilevämmin euron tulevaisuuteen ja sen myötä poliittisten unionien syntyyn.

– Toisaalta kävi niin tai näin, eurokriisi on peruuttamattomasti herätellyt kansallisia tasoja EU-kysymyksiin. ●

esimerkki eU-lobbauksesta: henkisen työsuojelun edistäminen

vUodEn 2011LoppU:

Esitys henkisen työsuojelun kannan-

oton tekemisestä Eurocadresin

puheenjohtajiston kokouksessa.

Valmisteluvastuu Akavalle.

MAALIsKUU2012:

Luonnos-valmisteluAkavan

työelämän toimikunnassa.

LoBBAUsJATKUU:

Esim. lokakuussa työsuojelutilaisuus

pohjoismaisille mepeille.

HUHTIKUU2012:

Lähetekeskustelu Eurocadresin hallituksessa.

Kirjallinen lausuntokierros.

ToUKoKUU2012:

Kannanoton hyväksyminen Eurocadresin

puheen-johtajistossa.

KEsäKUU2012:

Kannanotonlähetys

komissioon ja europarla-

mentaarikoille.

HEInäKUU2012:

Talous- ja sosiaalikomitean

henkisentyösuojelun

mietintöryhmän lobbaus.

YTY 5/2012 23

24 YTY 5/2012

päätöksiäteatteritunnelmissaSääntömääräinen syyskokous pidettiin Järvenpäässä. Kokouksessa muunmuassa päätettiin seuraavan vuoden jäsenmaksu, vahvistettiin strategiaja tehtiin sääntömuutos, jokamahdollisti kunniajäsenten valinnan.

A iemmin YTYyn ei ollut mahdollisuutta valita kunniajäseniä. Nyt sääntömää-räinen kokous voi valita kunniajäse-neksi henkilön, joka on toiminut pit-kään ja ansiokkaasti YTYn hyväksi.

Kunniajäsenellä on samat oikeudet kuin YTYn henki-löjäsenillä, mutta ei jäsenmaksuvelvoitetta.

Jokaisella YTYn jäsenellä on oikeus tehdä esitys kunniajäseneksi ehdotettavasta henkilöstä. Ehdotuk-set on tehtävä vuoden loppuun mennessä. Kunnia-jäseneksi ei voida valita edelleen aktiivisesti edunval-vontatoiminnassa toimivaa henkilöä.

Jatkossa kunniajäsenet nimetään kevätkokouk-

Vastavalitut

kunniajäsenet

Jarmo Jaulimo ja

Antti Paatola.

Kokouksen puheen-

johtajana toimi

Juhani Saure.

Teksti ja kuvat Leena Vänni

Poimintoja Jäsenetujen kevään hemmottelutarjouksista: Muita uusimpia jäsenetuja:

Kirjaudu palveluun ja hyödynnä etusi!

Härmän Kylpylä: kylpyläpaketti 55 €/hlö/vrk

Ikaalisten Kylpylä: keväinen kylpyläloma 114 €/huone (1–2 henk.)/vrk

Kuntoutuskeskus Kankaanpää: pääsiäispaketti täysihoidolla 63 €/hlö/vrk

Naantalin Kylpylä: paratiisiloma kahdelle 130 €/vrk

Rauhalahden kylpylähotelli: Hyvän olon loma 245 €/hlö/3 vrk

Ruissalon Kylpylä: kylpyläpaketti kahdelle 90 €/vrk

Siuntion Hyvinvointikeskus: viikonloppu kahdelle 110 €/vrk

Lisäksi tuntuvia alennuksia mm. Flamingo Spasta ja Elegia Day Spasta!

Fashionstoren verkkokaupasta –10 %

Lentolupakirja TT-Aviationilta –10 %

PlusTerveys-hammaslääkäreiltä palveluja jäsenetuhintaan

Kristina Cruises -lomaristeilyistä –10 %

Hotelli Ylläs Saagan majoituksesta –20 %

Viking Line -risteilyjä jäsenetuhintaan

Jämerä-talon ostajalle sisustussuunnittelupaketti (arvo 1500 €)

Muuttopalvelu Niemen kotimuuton muuttolaatikot puoleen hintaan

Kansallisteatterin Isän tyttö -oopperaan kaksi lippua yhden hinnalla

Helsingin Kulinaarisen Instituutin teemakurssien lahjakorteista –20 %

Akavan Erityisalat ry:n jäsenenä pääset hyödyntämään liiton omien jäsen etujen lisäksi akavalaista Jäsenedut-palvelua. Rekisteröitymällä palvelun käyttäjäksi osoitteessa jäsenedut.fi näet lisätietoja jäseneduista ja hinnoista. Jäsenedut-sivu löytyy myös Facebookista. Seuraa ja hyödynnä parhaimmat edut heti!

Jäsenetu, jota ei ole vielä olemassa?Jäsenedut-palvelussa halutaan tuottaa tapahtumia, palveluja ja tarjouksia jäsenten tarpeiden pohjalta. Jokainen jäsen voi ehdottaa toiveensa esim. palvelun Facebook-sivulla. Palvelun idea on, ettei se ole ikinä valmis, vaan se etsii jatkuvasti akavalaisia kiinnos-tavia uusia ja laadukkaita jäsenetuja.

Kirjaudu palveluun ja hyödynnä etusi!

Oman liiton etujen lisäksi käytettävis-säsi on Jäsenedut.fi -palvelun tarjoamat jäsenedut. Tässä muutamia esimerkkejä tarjonnasta. Rekisteröidy palveluun www.jäsenedut.fi, jotta näet tarkemmat tiedot tarjouksista ja pääset hyödyntämään net-tikauppojen kautta tulevat edut. Tarkista aina edut ja niiden voimassaoloajat ennen ostoksille lähtöä, sillä ne vaihtuvat koko ajan ja niitä tulee päivittäin lisää.

SPALIFE Vantaa, Tampere ja Jyväskylä Tapwell-hanat ja -suihkut joulukuun ajan 25 %:n alennuksella.

FRESSI-liikuntakeskukset 5 euron alennus kuukausimaksusta, kun liityt kanta-asiakkaaksi sekä veloitukseton, sitoumukseton lähtötilanteen kartoitus ja tutustumistreeni Fressi Trainerin kanssa.

Bieder-kukkakaupat ja -verkkokauppa 10 %:n alennus kaikista tuotteista.

Valotorni.fi -verkkokauppa Osta valaisimia 250 eurolla niin saat 2 kpl Altalite E27 32W -päivänvalolamppua kaupan päälle, edun arvo 49,80, voimassa toistaiseksi.

Hotelli Pyhätunturi 10 euron alennus hotellihuoneen normaalista hinnasta. Hotellihuoneen hinta vaihtelee päivittäin. Päivittäisen hinnan voi tarkistaa osoitteesta www.ski-inn.fi

Suomalainen.com Osta 100 eurolla saat 20 euron alennuksen, katso myös muut tarjoukset.

Kylpylähotelli Sani – Kalajoki Kaksi yhden hinnalla Superior-luokan merinäköalahuoneessa 15.12.2012 - 10.2.2013 välisen ajan. Jäsenhinta 78 e/2 hengen huone (norm. 156 e) sekä Kylpylähotelli Sanin ravintolasta lapsille pääruoan yhteydessä jäähilejuoma veloituksetta jälkiruoaksi, edun arvo 3,60. (Voimassa 10.2.2013 saakka.)

Kultatähti.fi -verkkokaupasta kaikki merkkituotteet 20 %:n alennuksella.

YTY 5/2012 25

vuodessa Kuukaudessa

• Jäsenmaksu ................................................................................................ 267,00 € 22,25 €

• Jäsenmaksu ilman IAET-kassan jäsenyyttä ..................................................... 192,00 € 16,00 €

• Seniorijäsenmaksu ........................................................................................ 69,00 € 5,75 €

• Sääntöjen 4 §:ssä mainituissa alennustilanteissa jäsenmaksu on ...........................................................11,00 €

• Ulkomailla olevien lepojäsenten ns. kirjausmaksu on ..............................................................................2,00 €

• Yrittäjäjäsenten jäsenmaksu on ...................................................................177,75 € 14,90 €

JäsenMAKsUt 2013

sessa, mutta ensimmäiset kunniajäsenet kutsuttiin 20-vuotisjuhlavuodesta johtuen nyt syyskokouksessa. Kunniajäseniksi kutsuttiin Jarmo Jaulimo, Antti Paatola ja seppo syrjänen. Ensimmäiset kunniajä-senet ovat toimineet aktiivisesti YTYn alkuvuosina.

Jäsenmaksuun pieni korotus

Jäsenmaksua on korotettu kolmena peräkkäisenä vuonna, niin tehdään myös tänä vuonna. Suurin syy

jäsenmaksujen korotuksiin on aikaisempina vuosina ollut työttömyyskassan jäsenmaksun nousu. Työttö-myyskassan jäsenmaksu on YTYn yksittäisistä kustan-nuksista suurin. Tällä kertaa nostopaine tuli yleisestä kustannusten noususta, näistä suurimpana jäsenva-kuutuksen maksut. Syyskokous päätti korottaa vuo-simaksua 3 euroa eli uusi vuosimaksu on 267 euroa. Jäsenmaksu ilman IAET-kassan jäsenyyttä on 192 euroa vuodessa. ●

Jäsen, oletyrittäjä myösmikäli jokinalla olevistatäyttyy:

Teksti Kari Saarinen ja Antero Tala Kuva Fotolia.com

Aiotko yrittäjäksi?

Muista työttömyysturvasi

T yöttömyysturvalain mukaan yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka on YEL-vakuu-tusvelvollinen. Näitä ovat toiminimen hal-tija, kommandiitti-

yhtiön vastuunalainen yhtiömies, avoimen yhtiön yhtiömies ja osakeyhtiön osakkeista yli 30 % omistava yhtiömies sekä samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet, jotka omis-tavat yhdessä yli 50 % yhtiön osakkeista.

Oltuasi YTYn jäsenenä voit ryhtyä jälkisuojan turvin yrittäjäksiilman katkosta ansioturvassa.

Lisäksi työttömyysturvassa katsotaan yrittäjäksi henkilö, joka työskentelee johta-vassa asemassa yhtiössä, josta hän omistaa vähintään 15 % tai yhdessä perheenjäsen-tensä kanssa vähintään 30 %. Yrittäjäksi kat-sotaan myös sellainen perheenjäsen, joka ei itse omista yrityksestä mitään osaa, mutta jonka perheenjäsen omistaa yli puolet. Käy-tännössä siis puolisonsa omistamassa yrityk-sessä työskentelevä on aina työttömyystur-vassa yrittäjä.

Aloittavalla yrittäjällä jälkisuoja

Oikeus päivärahaan syntyy, kun on ollut yrittäjänä toimiessaan ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan AYT:n jäse-nenä vähintään 18 kuukautta. Tähän työs-

• Oma omistus vähintään

15 % ja johtava asema

• Perheen omistus

vähintään 30 % ja

jäsenen johtava asema

• Perheen omistus yli

50 % ja työskentelet

yrityksessä

Perheeksi katsotaan

samassa taloudessa

asuvat henkilöt.

26 YTY 5/2012

Ammatinharjoittajien ja

yrittäjien työttömyyskassa

AYT aloitti toimintansa vuoden

1995 alussa. Kassassa on noin

11 000 jäsentä. Vuonna 2011

päivärahoja maksettiin vajaalle

7 prosentille jäsenistä yhteensä

noin 5 miljoonaa euroa. ●

säoloehtoon voi YTYn jäsen saada kuuden kuukauden hyvityksen, jos hän kuukau-den kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta lukien liittyy yrittäjäkassaan. Näin oikeus yrittäjäpäivärahaan syntyy jo 12 kuukauden AYT-kassan jäsenyyden jälkeen.

Yrittäjän työttömyysturvan saamisen edellytys on lisäksi se, että yrittäjyys on laa-juudeltaan olennaista. Tämä ehto täyttyy, kun henkilön lakisääteisen eläkevakuutuk-sen (YEL, MyEL, TyEL) työtulo on vuo-dessa vähintään 8.520 euroa.

Yrittäjäksi ryhtyvällä palkansaajakassan jäsenellä on myös enimmillään 18 kuukau-den jälkisuoja. Tämä tarkoittaa, että jos hän tuona aikana jää työttömäksi, on oikeus päi-värahaan yrittäjyyttä edeltäneen palkkatyön ansioiden perusteella.

Jälkisuoja on voimassa, jos yrittäjäksi ryhtyvä liittyy yrittäjäkassaan tai jää palkan-saajakassan jäseneksi. Päivärahan maksaa aina se kassa, missä jäsenyys on voimassa. On kuitenkin huomioitava, että palkansaa-jakassan jäseneksi jäävällä ei yrittäjäkassan vaatima työssäoloehtoaika kartu. Yrittäjäksi ryhtyvän kannattaa siis liittyä heti AYT-kas-saan, jolloin ehtii täyttää työssäoloehdon jäl-kisuoja-aikana eikä ansioturvaan tule lain-kaan katkosta.

yrittäjäkassan jäsenmaksu

Yrittäjä valitsee AYT-kassaan liittyessään itse sen työtulon, mistä itsensä vakuuttaa. Valittu työtulo saa olla enintään yrittäjän lakisäätei-sen eläkevakuutuksen vuosityötulon suurui-nen. Valittu työtulo katsotaan yrittäjän pal-kaksi päivärahaa ja jäsenmaksua määritettä-essä. Verotettava tulo tai yrityksen liikevaihto eivät siis suoranaisesti vaikuta yrittäjän päi-värahan tai jäsenmaksun suuruuteen. AYTn nettisivuilta löytyy jäsenmaksu- ja päivära-halaskurit, joilla voit tarkistaa jäsenmaksun ja päivärahan suuruuden eri työtulotasoilla.

Yrittäjäkassan jäsenmaksu on erilaisesta rahoituksesta johtuen suurempi kuin pal-kansaajakassoissa. Palkansaajakassan maksa-mista päivärahoista katetaan jäsenmaksuilla 5,5 % (valtionosuus 94,5 %) ja yrittäjäkas-sassa keskimäärin 35 – 40 % (valtionosuus 60 – 65 %).

vakuutus riskin varalle

Työttömyyskassaan liittyminen on yrittä-jälle selkeä riskivakuutus ja verrattavissa

vaikka palovakuutukseen. Yrittäjän riski jäädä työttömäksi on tällä hetkellä n. 7 pro-senttia, kun tulipalon riski on enimmillään 0,3 prosentin tasossa. Kassaan on syytä liit-tyä silloin, kun kaikki on vielä hyvin. Jos yrityksen tilanne alkaa olla uhkaava, on liit-tyminen usein jo liian myöhäistä, koska AYT:ssa on oltava jäsenenä pääsääntöisesti puolitoista vuotta, jotta oikeus päivärahaan syntyy. ●

www.ayt.fi

YTY 5/2012 27

28 YTY 5/2012

[ Y T I M E S TÄ ]

pekka potinkaraasiamies, SAVALin toiminnanjohtaja

A kavan aluetoiminnan uudistusta on

valmisteltu pitkin vuotta, ja varsi-

nainen startti tapahtuu vuodenvaih-

teessa. Aluetoimikunnat lakkaute-

taan ja toiminnassa siirrytään alu-

eelliseen vaikuttamiseen. Parhaillaan ollaan siinä

vaiheessa, että liitot esittävät omia ehdokkaitaan

tuleviin Akavan alueverkostoihin.

Uutta aluevaikuttamista kuvataan

avoimeksi yhteistyöksi, jossa toimintaan

osallistuminen halutaan tehdä kaikille

mahdolliseksi ja helpoksi, ja jossa

jäsenjärjestöjä osallistetaan sekä

sitoutetaan yhteisiin tavoitteisiin.

Aluevaikuttamista suunnataan eri-

tyisesti elinkeinopolitiikkaan, kou-

lutukseen ja työelämän laatuun

liittyviin asioihin. Tavoitteet ovat

hienoja, vaikka tässä vaiheessa

kuvaukset ovat vielä ylätason käsit-

teitä. Niinhän ne usein strategisissa

tavoitteissa ovat. Tavoitteet jalkau-

tuvat toiminnan kautta, joko hyvin

tai huonosti. Valitut toimintatavat

ja verkostoissa toimijoiden aktiivisuus

määrittää sen, millaisena tuleva aluevai-

kuttaminen näkyy ja tuntuu.

Pääasiallisesti maakunnallisesti muo-

dostettavat 15 kevytrakenteista aluever-

kostoa pyrkivät jatkossa sopeuttamaan

toimintaansa toimintaympäristössä

tapahtuvien muutosten mukaan. Se

edellyttää hereillä oloa ja hyvää tilan-

neosaamista. Kun alueverkostosta puhutaan myös liit-

tojen edustajien verkostona, edellytetään toimijoilta

myös hyvää joukkuepeliä. Vain sillä tavalla toimintaa

voidaan aidosti sopeuttaa tilanteen mukaan. Jos osaa-

mista ja tahtoa tähän löytyy, alueverkostot voivat säi-

lyttää ketteryytensä ja joustavuutensa.

Jokainen liitto voi esittää edustajiansa verkostoon.

Alueverkoston operationaalisesta vastuullisena elimenä

toimii aluejohtoryhmä, joka organisoi, vastaa strategi-

sista tavoitteiden toteuttamisesta ja toiminnan laa-

dusta. Erillisiä työvaliokuntia tai työryhmiä aikaisem-

man aluetoimikuntajärjestelmän tapaan ei enää jat-

kossa ole, mutta alueverkostot voivat perustaa vaikkapa

teemaperusteisia alaverkostoja.

Kysyimme ytyläisiltä halukkuutta osallistua uuteen

aluevaikuttamiseen, sekä alueverkostojen ”liittojen

verkostoon” että aluejohtoryhmiin. Halukkaita löy-

tyi, ja juuri tätä kirjoittaessani kokoamme vastauksia

ja esitämme sopivia henkilöitä esitettäväksi eteenpäin

Akavaan. Toivottavasti onnistumme saamaan edusta-

jiamme mukaan, jotta YTYn strategiaa edistetään jat-

kossa myös näiden verkostojen kautta. Kilpailua pai-

koista eri liittojen välillä varmasti on.

On sanottu, että tulevien johtoryhmien kokoonpa-

not heijastavat järjestöjen painoarvoa. Kun jäseniä

yhdessä aluejohtoryhmässä on 6 – 11, jää moni halu-

kas ja varmasti osaavakin ehdokas valitsematta. Toivot-

tavaa on, että tuleva aluevaikuttaminen pääsee alkuun

positiivisessa hengessä, yhteistyö ja toiminnan tavoit-

teet painopisteessä ja liiallista mandaattiajattelua väl-

tellen. Omat odotukseni aluevaikuttamisesta ovat siinä,

että vaikka uuden alku tuntuu vähän epämääräiseltä,

on siinä kuitenkin aina paljon mahdollisuuksia. ●

Toimikuntatyöstä alueelliseen vaikuttamiseen

YTY 5/2012 29

Uusi urapalvelu kaivaaepäselvästä, latteasta taimitäänsanomattomastaansioluettelosta osaamisennäkyviin.

Teksti Leena Vänni Kuva Fotolia.com

M arilla on pitkä kokemus esimiestyöstä. Hänellä on osaamista, kykyjä ja näyttöä. Siitä huoli-matta kun ihminen,

joka ei tunne Maria, lukee ansioluettelon, mikään viisari ei värähdä. Miksi osaaminen ei välity ansioluettelosta, CareerStorm Ura-palveluiden toimitusjohtaja heidi Viljamaa?

– Kokeneen ja pätevän työnhakijan ansioluettelon pitää olla timantti. Omien vahvuuksien näkeminen ja oman itsensä esilletuonti juuri oikealla painotuksella – ei liian nöyrästi eikä liian ylpeästi, on haastavaa. Itsensä esilletuonti riippuu myös persoonasta ja siitä, onko tottunut kirjoittaja.

YTY tarjoaa uutena jäsenpalveluna jäsentensä käyttöön CareerStormin CV-klinikan. Palvelu pitää sisällään ansioluet-telon sekä mahdollisesti työhakemuksen lukemisen ja sen jälkeen 20 minuutin puhe-linkonsultaation. Konsultaation jälkeen ura-neuvoja vielä lähettää korjausehdotukset sähköpostitse jäsenelle.

Hiomallakuoriutuutimantti

– Suurin osa ansioluetteloista on kes-keneräisiä. Käytännössä aina, kun ulkopuo-linen asiantuntija käy läpi ansioluetteloa, löy-tyy jotain parannettavaa. Olen urani aikana saanut käsiini vain yhden täydellisen CV:n, Viljamaa sanoo.

Totuus riittää

CV-klinikassa ei siloteta pintaa, vaan ansio-luetteloa hiotaan rehellisemmäksi ja siihen kiteytetään oma osaaminen. Esitystavassa on usein korjaamista, sillä ansioluettelo täy-tyy miettiä rekrytoijan näkökulmasta, ei omasta.

CareerStormilla on 17 valmentajaa monenlaisella taustalla, laajimmin edustet-tuna työ- ja organisaatiopsykologit ja eko-nomit. Palvelu on tasapuolisesti kaikkien jäsenten käytettävissä paikkakunnasta riip-pumatta.

Monella YTYn jäsenellä on pitkä ura saman yrityksen leivissä. Jos ansioluettelo on päivitetty viime vuosituhannella, kehtaako sitä lähettää ammattilaisen arvioitavaksi?

– Meille voi lähettää mitä harakanvar-paita vain, mutta toki lopputulos on parempi, jos ensin katsoo ansioluettelon tekemiseen ohjaavan videon sivuiltamme ja tekee jo muokkauksia siltä pohjalta. Näin ollen val-mentajan kanssa päästään muokkausproses-sissa pidemmälle, Viljamaa neuvoo. ●

Miten edetä?• Mene sivulle www.urapalvelut.fi/yty• Voit varata ajan valmentajalta nimelläsi ja jäsennumerollasi. Tässä vaiheessa voit jo listata kysymyksiä, jotka sinua erityisesti askarruttavat.• Katso myös CV-video. Kun perusasiat on jo kerrattu etukäteen, voit keskittyä valmentajan kanssa paremmin ansioluettelon viimeistelemiseen.• Saat valmentajaltasi sähköpostia, johon vastaamalla lähetät hänelle ansioluettelosi• Varaamallasi ajalla valmentaja soittaa sinulle ja käytte läpi ansioluetteloasi• Valmentaja lähettää korjausehdotuksia sinulle sähköpostitse• Hyvin laadittu CV avaa uusia ovia uralla

Turun seudun

Urheiluakatemian

Kalle Sahlstedt

ja Mika Korpela

auttavat nuoria

urheilijoita

yhdistämään

urheilu-uran ja

koulunkäynnin.

Jari Isometsä puhui jäsenillassa kokemuksistaan

urheilijana ja nykyisenä toimitusjohtajana.

Suomen Ammattivalmentajien hallituksen jäsen

Matti Heikkilä oli paikalla kuuntelijan roolissa.

30 YTY 5/2012

Jäsenillan urheilullinen anti oli erin-omainen, kun Venäjä–Suomi-jää-kiekko-ottelu Turun HK Areenalla tarjosi intensiivisen pelin, jossa jän-nitys säilyi viimeiseen asti. Ennen peliä saatiin monipuolinen kattaus

urheilualan asiantuntemusta.

Urheilu-ura ei eläkevirka

TUTO Hockeyn päävalmentaja Juhani tamminen pohjusti illan aiheeseen kerto-malla unelmista ja menestyksestä. Urheilu-ura loppuu kaikilta ennemmin tai myöhem-min, ja hankittu koulutus helpottaa ammat-tiurheilusta muuhun työelämään siirtymistä. Työpaikan saanti pelkän entisen urheilijan statuksella on hankalaa, joskaan ei toki mah-dotonta, sillä urheilijana oppii monenlaisia työelämässä hyödyllisiä taitoja.

Turun seudun Urheiluakatemia tekee töitä helpottaakseen urheilun ja opiskelun yhdistämistä. Akatemia tekee yhteistyötä

YTYn ja Suomen Ammatti-valmentajien jäsenillassapuhuttiin unelmista ja pää-määristä, urheilun ja opiskelun yhdistämisestä sekä urheilu-uralta työelämään siirtymisestä.

niin peruskoulun, lukion, ammattikorkea-koulujen kuin yliopistoidenkin kanssa.

– Kun urheilija lähtee kuukauden har-joitusleirille, normaalikaavan mukaan ede-tessä valmistuminen saattaa viivästyä sen takia vuodella. Yritämme yhteistyössä oppi-laitosten kanssa tehdä kompromisseja, joi-den avulla urheilijan opiskelut eivät karahda kiville. Pitää myös tarkkailla, ettei urheilun ja koulunkäynnin yhdistäminen ole nuorelle liian rankkaa, Turun seudun Urheiluakate-mian koordinaattori Mika Korpela sanoo.

Akatemian jääkiekkovalmennuksesta vastaava lehtori Kalle sahlstedin työnkuva akatemian leivissä sisältää päivittäistä kans-sakäyntiä opettajien ja valmentajien kanssa. Kun opettajat tietävät, mitä urheilussa on meneillään ja valmentajat tietävät, milloin koulussa on paineita vaikkapa koeviikon muodossa, kokonaisuus toimii paremmin. Koska Sahlsted on koulutukseltaan opet-taja, hän voi myös valvoa kokeita pelimat-koilla tai leireillä. Homma tuntuu pelittävän ainakin todistuksen keskiarvosta päätellen, se on nimittäin Sahlstedin mukaan yläkou-lun kiekkoilijoilla lähellä yhdeksää.

Ennen oli toisin

Jos nykyään opiskelun ja urheilijan yhdistä-mistä suositaan, tilanne oli toinen hiihtäjä

Jari isometsän käydessä koulua. Isometsän ikäluokan ongelmat urheilusta siviilielämään siirryttäessä ovatkin täyttäneet otsikoita.

– Itse lopetin lukion toisen vuoden jäl-keen ja siihen päättyi koulunkäynti. Huippu-urheilijalla koko elämä joka päivä pyörii urheilun ympärillä. Kun se loppuu, ei vält-tämättä ole mitään syytä nousta aamulla sän-gystä. Urheilijat tahkoavat lajiliitolle rahaa, mutta kun mitaleita ei ole enää tiedossa, ei liitosta soitella perään, Isometsä sivaltaa.

Uran loppumisen perään ei kuitenkaan voi jäädä itkemään. Kun lopettamisesta on päässyt yli, urheilu-ura auttaa työelämässä.

– Huippu-urheilija joutuu tekemään päätöksiä ja on vastuussa tekemisistään jo nuorena. Urheilija kohtaa paljon ihmisiä ja niistä verkostoista on hyötyä myöhemmin työelämässä, Meri-Teijo Golfin toimitus-johtaja Isometsä kertoo.

Urheilija on tottunut kovaan työnte-koon, pitkiin päiviin ja siihen, että epäon-nistumisia varmasti tulee.

– Laskin urheilu-uran päätyttyä, että jos pystyisin pitämään takautuvasti pitämättö-mät vapaapäivät ja kesälomat, voisin lomailla viisi vuotta, Isometsä kertoo. ●

Jäsenilta jääkiekon parissa järjestettiinkolmatta kertaa.

Jäsenilta jääkiekon parissa

Unelmat, tavoitteet ja karutodellisuus

Teksti ja kuvat Leena Vänni

YTY 5/2012 31 YTY 5/2012 31

Suomen Valmentajien Kristiina Danskanen ja Taru Alanko toivovat hyvän yhteistyön jatkumista edelleen.

SAVALin Mika Lehtimäki ja Pekka Potinkara vastaanottivat Suomen Valmentajien plaketin.

Ammattivalmentajien edunvalvonta kymmenen vuoden ikään

V almentajien ammattijär-jestö Suomen Ammattival-mentajat SAVAL on ehti-nyt kymmenen vuoden ikään. Yhdistyksen perus-

tamisen takana oli vuosituhannen taitteessa tapahtunut suomalaisten valmentajien irti-sanomissuma, johon aatteellinen valmenta-jayhdistys Suomen Valmentajat otti vahvasti kantaa. Nopeasti kuitenkin huomattiin, että yhdistyksen ammattitaito ja resurssit eivät sellaisenaan riitä, vaan tarvitaan vahvempaa edunvalvontaosaamista. Asiaa vauhditti yhdistyksen toteuttama Valmentaminen ammattina Suomessa -selvitys, jonka perus-teella jo tuolloin oli 1200 valmennuksen alat tehtävistä vähintään puolet ansioistaan saavia, mutta joista vain 39 % oli järjestäy-tynyt. Ammattikunnan tilannetta kuvasi hyvin se, että valtaosa valmentajista toimi osa-aikaisina. Tarvetta omalle edunvalvon-nalle valmentajat perustelivat muun muassa sillä, että vain harvalla valmentajalla oli työ-

sopimus, ja työsuhteiden käytännöt olivat mitä sattui.

Valmentajien edunvalvonnan suunnit-teluun, valmisteluihin ja toteuttamiseen saa-tiin alusta alkaen apua YTYltä, jonka kanssa lyötiin hynttyyt yhteen. Yhdessä perustet-tiin kattojärjestö YTY&Valmentajat, jonka kautta liityttiin Akavaan ja neuvottelujär-jestö YTN:än.

SAVALin perustamiskokouksessa 24.9.2002 Helsingissä valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi valmentajien edunvalvon-nan järjestämistä vahvasti edistänyt jääkiek-kovalmentaja erkka Westerlund, varapu-heenjohtajaksi valittiin toinen vahva edis-täjä, taitoluisteluvalmentaja Anuliisa Uotila. Uotila on SAVALin nykyinen puheenjoh-taja. Yhdistyksen operatiivinen toiminta käynnistyi vahvasti Suomen Valmentajien toimiston ja YTYn tuella.

Kymmenen vuotta myöhemmin, uusi-tun selvityksen mukaan valmentajien määrä on lisääntynyt 1600:an, ja heistä puolet on

SAVALin jäseniä. Toinen merkittävä ero aikaisempaan selvitykseen on, että työsuh-teisista valmentajista nyt 80 % on päätoi-misia. Valmentajilla on nykyään kirjalliset työsopimukset ja osa heistä on saavutetun työehtosopimuksen piirissä. Työsuhteiden ehdoissa on SAVALin avustuksella kymme-nessä vuodessa edistytty selkeästi. Merkit-tävää on myös se, että SAVAL on vuosien varrella ollut synnyttämässä valmentajan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot.

SAVALin liittyminen YTYn yhdistys-jäseneksi 2011 vahvisti yhteistyötä entises-tään. Ammattivalmentajat on nyt osa YTYn urheilualaa. SAVALin toiminta on edelleen vahvistunut, jäseniä pystytään palvelemaan entistä paremmin, ja kollektiivisessa edun-valvonnassa on puhtia takana. Kymmen-vuotista taivalta juhlistettiin Urheilumuse-olla syyskokouksen jälkeen. Paikalla olleille SAVALin toimintaan vahvasti tähän saakka vaikuttaneille oli helppo todeta, että tästä on hyvä jatkaa tuleville vuosikymmenille. ●

Teksti Pekka Potinkara Kuva Johanna Kannasmaa

YTYn tämän vuoden joulukortteihin varatut rahat lahjoitetaan Marttaliiton Arki sujuvaksi -kursseihin.Kursseja pidetään mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä maahanmuuttajille.

Hyvää joulua jamenestyksekästä uutta vuotta 2013