· lintulajistoa (mm. tikat, kanalinnut ja osa petolinnuista), joiden osalta tarvittaisiin...

alasir

Text Box

alasir

Text Box

alasir

Typewritten Text

kaavoitusarkkitehti

alasir

Text Box

HEINOLA, HIRVISALO, PURSIJÄRVI

RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS

Marko Vauhkonen

19.10.2016

Heinola, Hirvisalo, Pursijärvi. Ranta-asemakaavan luontoselvitys.

2

HEINOLA, HIRVISALO, PURSIJÄRVI RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS

Sisällys

1 Johdanto ............................................................................................................................... 3

2 Aineisto ja menetelmät ........................................................................................................ 4

3 Tulokset ................................................................................................................................ 5

3.1 Yleiskuvaus ......................................................................................................................... 5

3.2 Arvokkaat luontokohteet ................................................................................................... 8

3.3 Merkittävät lajiesiintymät ................................................................................................. 9

4 Johtopäätökset ja suositukset ............................................................................................ 10

5 Lähteet ja kirjallisuus .......................................................................................................... 10

Kansi: Näkymä Pursijärven länsirannalta. Pohjakartat © Maanmittauslaitos. Valokuvat © Marko Vauhkonen.


3

1 JOHDANTO

Heinolan kaupungin Hirvisalon kylässä sijaitsevalle tilalle Pursijärvi RN:o 2:18 laa-ditaan ranta-asemakaavaa. Kiinteistö sijaitsee Pursijärven länsirannalla ja siihen sisältyy rantaviivaa noin 750 metriä. Tila on nykyisin rakentamaton. Pursijärven rannalle on alustavasti suunniteltu kaavoitettavaksi 3–4 omarantaista tonttia.

Maanomistaja Ville Pätiälä tilasi Pursijärven ranta-asemakaavan luontoselvityksen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä, jossa työn on tehnyt biologi, FM Marko Vauh-konen. Luontoselvitys kattoi Pursijärven ranta-alueen noin 100–150 metriä leve-ältä vyöhykkeeltä (kuva 1).

Kuva 1. Luontoselvityksen tutkimusalueen sijainti ja rajaus (punainen viiva) tilalla Pursijärvi RN:o 2:18.


4

2 AINEISTO JA MENETELMÄT

Pursijärven ranta-asemakaava-alueelta ei löytynyt aiempia luontotietoja ympäris-töhallinnon rekistereistä tai Heinolan kaupungilta. Alueelta ei ole tiedossa havain-toja uhanalaisista tai silmälläpidettävistä (Vauhkonen 2003 ja julkaisematon) tai muista merkittävistä kasvilajeista (Heinolan putkilokasviatlas -tutkimus; M. Vauh-konen, julkaisematon).

Heinolan pesimälinnustoselvityksen (ks. Vauhkonen 1999) yhteydessä on havain-noitu 1990-luvulla myös Pursijärven ranta-alueiden linnustoa, mutta selvityksen tulokset ovat jo vanhentuneet. Tuolloin ei kuitenkaan tavattu huomionarvoisia lin-tulajeja (Vauhkonen 2002a). Nykytilanteen selvittämiseksi oli tarpeen tehdä pesi-mälinnustoselvitys osana tätä työtä.

Yleispiirteisen pesimälinnustoselvityksen tavoitteena oli selvittää ns. huomionar-voisten lajien (ks. jäljempänä) ja pesivälle linnustolle tärkeiden kohteiden esiinty-minen Pursijärven alueella. Tällöin ei pyritä selvittämään yleisten lintujen pari-määriä tai reviirien sijaintia. Inventoinnissa sovellettiin lintujen reviirikäyttäytymi-seen perustuvaa kartoituslaskentamenetelmää (Koskimies & Väisänen 1988), jossa alue kierretään huolellisesti läpi ja havaitut linnut merkitään karttapohjalle. Laskennat tehtiin varhaisen aamun aikana, jolloin pesimäpaikoillaan oleskelevat linnut ovat parhaiten havaittavissa (laulu yms.).

Pesimälinnuston selvittäminen asemakaavatarkkuudella edellyttää tavallisesti vä-hintään kolmea käyntikertaa eri aikaan saapuvien muuttolintujen ja eri aikaan pe-sivien lajien havaitsemisen kannalta. Tämän työn tilaamisen ajankohdasta johtuen ei ensimmäisen laskentakerran tekeminen ollut mahdollista enää keväällä 2016. Työn osana arvioitiin, esiintyykö alueella todennäköisesti sellaista varhain pesivää lintulajistoa (mm. tikat, kanalinnut ja osa petolinnuista), joiden osalta tarvittaisiin täydennystä keväällä 2017.

Lintulaskennat Pursijärven alueella tehtiin 20.5. ja 22.6.2016. Laskennoissa kiinni-tettiin erityistä huomiota seuraaviin huomionarvoisiin lintulajeihin:

erityisesti suojeltavat ja muut uhanalaiset lajit

alueellisesti uhanalaiset lajit

silmälläpidettävät lajit

lintudirektiivin liitteen I lajit

Suomen kansainväliset vastuulajit

tikat lukuun ottamatta yleistä käpytikkaa

petolinnut

merkittävien elinympäristöjen, esim. lehtojen ja vanhojen metsien, ilmen-täjälajit

Laskennoissa merkittiin muistiin ja kartalle kaikki huomionarvoiset lintulajit käyt-tämällä Helsingin yliopiston eläinmuseon ohjeiden mukaisia merkintätapoja. Tu-lokset tulkittiin ns. maksimiperiaatteen mukaisesti, jolloin reviiriksi tulkitaan yksi-


5

kin pesintää ilmaiseva havainto (pää)muuttokauden jälkeen lajille sopivassa ym-päristössä. Tulosten perusteella rajataan mahdolliset pesimälinnuston kannalta arvokkaat alueet.

Pursijärven välittömästä läheisyydestä ei tunneta (ympäristöhallinnon tiedot sekä Vauhkonen 2002b, 2007 ja julkaisematon) liito-oravan esiintymisalueita. Työn ti-laamisen ajankohdasta johtuen ei liito-oravaselvityksen tekeminen ollut mahdol-lista enää keväällä 2016. Liito-oravan osalta arvioitiin, onko selvitysalueella lajin elinympäristöksi hyvin sopivaa metsää ja onko erillisen selvityksen tekeminen ke-väällä 2017 tarpeen.

Selvitysalueen kasvillisuus- ja luontotyyppejä sekä kasvistoa ja arvokkaita luonto-kohteita inventoitiin 22.6. ja 12.7.2016, jolloin koko selvitysalue käveltiin katta-vasti läpi. Alueelta laadittiin kartalle rajaamalla osa-aluejako. Osa-alueilta inven-toitiin ja kirjattiin muistiin luonnonolojen, kasvillisuuden ja kasviston yleiskuvaus sekä mahdolliset erityispiirteet. Maastokäynnillä havainnoitiin myös muuta eliöla-jistoa ja arvioitiin huomionarvoisen lajiston kannalta merkittävät elinympäristöt tai kohteet sekä mahdolliset lisäselvitystarpeet.

Maastossa selvitettiin arvokkaiden luontokohteiden esiintyminen. Näitä ovat mm. luonnonsuojelulain 29 §:n mukaiset suojellut luontotyypit, vesilain 2 luvun 11 §:n mukaiset pienvesikohteet, metsälain 10 §:n mukaiset elinympäristöt ja Suomessa uhanalaiset luontotyypit (Raunio ym. 2008a, b). Lisäksi arvioitiin, onko Pursijärven tilan alueella kohteita, jotka täyttäisivät METSO-ohjelman kriteerit (Syrjänen ym. 2016). Mahdolliset kohteet rajattiin ja paikannettiin GPS-laitteen (Garmin 62s) avulla.

3 TULOKSET

3.1 Yleiskuvaus

Selvitysalueelta rajattiin ilmakuvan ja maastohavaintojen perusteella viisi osa-alu-etta (kuva 2), joiden luonnonoloja kuvataan seuraavassa.

Osa-alue 1

Puustoltaan varttunutta tuoretta kangasmetsää. Pääpuulaji on kuusi, lisäksi tava-taan koivua ja vähän mäntyä sekä alikasvoksena pihlajaa. Kenttäkerros on tyypille tavanomaista: mustikka ja puolukka ovat vallitsevia ja lisäksi tavataan mm. metsä-lauhaa, metsätähteä, metsäalvejuurta, kangasmaitikkaa, kultapiiskua ja kevätpiip-poa. Rantakaistaleella tavataan mm. rahkasammalia, jotka kertovat alkaneesta soistumisesta.

Alueen eteläosassa lähellä rantaa kasvaa soistuneella alueella ja ojan reunoilla mm. metsä- ja isoalvejuurta, hiirenporrasta, lillukkaa, metsätähteä, oravanmarjaa, metsäkortetta, mustikkaa, puolukkaa, suo-orvokkia ja korpi-imarretta sekä niu-kasti sudenmarjaa ja käenkaalia. Puustossa on kuusen lisäksi haapaa ja pihlajaa


6

sekä pensaskerroksessa korpipaatsamaa. Kohdetta ei rajattu arvokkaaksi luonto-kohteeksi johtuen sen pienialaisuudesta sekä ojituksesta, joka on muuttanut koh-teen vesitaloutta ja heikentänyt sen luonnontilaa.

Kuva 2. Pursijärven tilan selvitysalueen luonnonolojen yleiskuvauksessa käytetty osa-aluejako (punaiset viivat ja numerot 1–5).


7

Kuva 3. Metsää osa-alueella 1.

Osa-alue 2

Pääosin avohakattua aluetta. Alueen pohjoisosassa on jätetty hieman puustoa ojavarren korpisoistumaan. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. metsä- ja isoalve-juurta, korpi-imarretta, metsäkortetta ja tuoreen kankaan peruslajeja. Osa-alueen keskivaiheilla on pieni taimikkokuvion osa. Eteläosan ojitettu korpikuvio on avo-hakattu hiljattain ja kasvaa nyt taimikkoa (kuusi, koivu, pihlaja). Aluskasvillisuutena tavataan mm. harmaasaraa, ranta- ja terttualpia, luhtamataraa, kurjenjalkaa, met-säalvejuurta ja vadelmaa sekä mättäillä mustikkaa ja puolukkaa.

Osa-alue 3

Hakkuualueen keskelle jätetty kuvio, jonka puusto on uudistuskypsää–varttunutta ja kuusivaltaista. Kasvillisuus on tuoretta kangasmetsää ja kenttäkerroksessa val-litsevat mustikka, puolukka, metsätähti, vanamo, metsälauha ja kevätpiippo.

Osa-alue 4

Hakkuissa säästetty kapea rantametsäkaistale, jossa kasvaa varttunutta ja osin iäk-käämpääkin puustoa (kuusi, koivu, mänty, pihlaja, kataja). Kenttäkerroksessa ta-vataan mm. mustikkaa, puolukkaa, metsätähteä ja metsämaitikkaa sekä kosteam-milla paikoilla myös suopursua ja pallosaraa.

Pursijärven länsirantaa reunustaa lähes koko selvitysalueen matkalta kapeahko rantasuo, joka kuvataan tämän osa-alueen kohdalla. Leveimmillään (noin 25 met-riä) suo on selvitysalueen eteläosassa. Luhtaisen nevan valtalajeja ovat järviruoko, kurjenjalka, suomyrtti ja jouhisara (kansikuva). Suon eteläosan laajimmalla osalla


8

kasvaa lisäksi isokarpaloa sekä vähän vaiveroa ja järvikortetta. Rantasuo vaihettuu ulkoreunaltaan vesikasvillisuudeksi.

Osa-alue 5

Osa-alueella on puustoltaan nuorta kuusi–koivumetsää sekä länsiosan mäellä mäntytaimikkoa. Osa-alueen kaakkoiskulmassa on pieni kuvio kuusivaltaista met-sää (kuva 4). Sen puusto on eri-ikäistä ja sekapuuna kasvaa jonkin verran koivua sekä pari nuorta haapaa. Kasvillisuus on koko alueella tuoretta kangasmetsää ja kenttäkerroksen lajisto tyypille tavanomaista.

Kuva 4. Kuusivaltaista metsää osa-alueen 5 kaakkoiskulmassa.

3.2 Arvokkaat luontokohteet

Pursijärven tilan alueella tai sen lähiympäristössä ei sijaitse Natura 2000 -alueita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita, suo-jeltuja luontotyyppejä tai luonnonmuistomerkkejä.

Vuoden 2016 luontoselvityksessä ei todettu kohteita, jotka täyttäisivät luonnon-suojelulain 29 §:n mukaisten suojeltujen luontotyyppien, vesilain 2 luvun 11 §:n mukaisten pienvesikohteiden tai metsälain 10 §:n mukaisten elinympäristöjen kri-teerit. Selvitysalueella ei todettu Suomessa uhanalaisia luontotyyppejä (Raunio ym. 2008a, b) eikä kohteita, jotka täyttäisivät METSO-ohjelman kriteerit (Syrjänen ym. 2016).


9

3.3 Merkittävät lajiesiintymät

Vuoden 2016 pesimälinnustoselvityksessä todettiin alueella pesivänä tai reviirillä seuraavat lintulajit: lehtokurppa, metsäviklo, käki, käpytikka, metsäkirvinen, väs-täräkki, rautiainen, punarinta, mustarastas, laulurastas, punakylkirastas, ruoko-kerttunen, hernekerttu, lehtokerttu, pajulintu, hippiäinen, harmaasieppo, töyhtö-tiainen, talitiainen, puukiipijä, närhi, peippo, vihervarpunen ja keltasirkku. Kaikki lajit ovat Etelä-Suomessa varsin yleisiä ja runsaita metsien, hakkuualueiden ja ran-tojen lintuja. Ainoa tavattu ns. Punaisen kirjan laji on töyhtötiainen, jonka reviiri todettiin rantametsässä osa-alueella 4 (ks. kuva 2). Töyhtötiainen on luokiteltu (Ti-ainen ym. 2016) Suomessa vaarantuneeksi (VU) lajiksi. Täydentävän varhaisen lin-tulaskennan tekemistä keväällä 2017 ei arvioitu tarpeelliseksi.

Selvitysalueelta ei ole aiempia tietoja ns. Punaisen kirjan (Rassi ym. 2010, Liukko ym. 2016, Tiainen ym. 2016) tai muiden huomionarvoisten lajien esiintymisestä. Tällaisia ei todettu myöskään vuoden 2016 maastoselvityksissä lukuun ottamatta edellä mainittua töyhtötiaista. Touko–heinäkuulle ajoittuneet käynnit eivät si-nänsä ole riittäviä kaikkien olennaisten lajiryhmien selvittämiseen. Alueen luonto-tyyppien ja kasvillisuuden perusteella voidaan kuitenkin arvioida suurella varmuu-della, ettei selvitysalueella ole sellaisia kohteita tai elinympäristöjä, jotka olisivat huomionarvoisille lajeille tärkeitä lukuun ottamatta rantasoita (ks. jäljempänä).

Ranta-asemakaava-alueen metsät eivät ole liito-oravalle hyvin sopivaa elinympä-ristöä. Laji suosii puustoltaan varttuneita tai iäkkäitä sekametsiä sekä kuusikoita, joissa kasvaa sekapuina lehtipuustoa, ennen kaikkea haapaa. Tällaista metsää sel-vitysalueella on niin pienialaisesti, ettei tällä ole merkitystä liito-oravan esiintymi-sen ja elinmahdollisuuksien kannalta. Liito-oravaselvityksen tekemistä keväällä 2017 ei arvioitu tarpeelliseksi.

Lepakoiden esiintyminen selvitysalueella on mahdollista, mutta alueella ei luon-nonolojen ja puuston rakenteen perusteella arvioitu olevan lepakoiden kannalta tärkeitä kohteita (vrt. Suomen Lepakkotieteellinen yhdistys 2012). Maastossa ei todettu lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi sopivia kohteita.

Muista EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista arvioitiin kirjoverkkoperhosen esiintyminen alueella epätodennäköiseksi. Selvitysalueella on kirjoverkkoperho-selle sopivaa elinympäristöä (lähinnä avohakatut alueet). Lajin toukkien ravinto-kasveista kangas- ja metsämaitikka esiintyvät alueella kuitenkin niin niukkoina, ettei sopivaa lisääntymisympäristöä ole.

Pursijärven länsirannalla on lähes koko selvitysalueen pituudelta kapea rantasuo, jossa on viitasammakolle sopivia kutupaikkoja. Lajin esiintymistä alueella ei ole in-ventoitu. Viitasammakon mahdollinen esiintyminen tulee selvittää tai ottaa huo-mioon kaavaa laadittaessa. Selvitysalueella ei ole luontodirektiivin liitteen IV(a) su-denkorentojen esiintymisalueille tyypillistä kasvillisuutta.


10

4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET

Pursijärven ranta-asemakaava-alueen luontoselvityksessä ei todettu sellaisia eri-tyisiä luontoarvoja, jotka tulisi ottaa huomioon alueen kaavoituksessa. Poikkeuk-sena on viitasammakolle sopiva elinympäristö eli rantasuo lähes koko Pursijärven länsirannan matkalta.

Viitasammakon mahdollinen esiintyminen voidaan varmistaa keväällä pian jäiden sulamisen jälkeen (lajin soidin- ja kutuaika) tehtävällä inventoinnilla. Toinen vaih-toehto on sisällyttää ranta-asemakaavaan sellainen kaavamääräys, joka kieltää ranta-alueen muuttamisen (esim. ruoppaukset). Näin voidaan varmistaa, ettei kaavan mukainen rakentaminen hävitä tai heikennä viitasammakon mahdollisia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.

5 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS

Koskimies, P. & Väisänen, R. A: 1988: Maalintujen kartoituslaskentaohjeet. – Te-oksessa: Koskimies, P. & Väisänen, R. A. (toim.): Linnustonseurannan havain-nointiohjeet. 2. painos. – Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki, ss. 58–70.

Liukko, U.-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E.-M. & Pitkänen, J. 2016: Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015. – Ympäris-töministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 34 s.

Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, E. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. – Ympäristöministeriö ja Suomen ym-päristökeskus, Helsinki. 685 s.

Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008a: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus – Osa 1. Tulokset ja arvioinnin perusteet. – Suomen ympäristö 8/2008:1–264.

Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008b: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus – Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. – Suomen ympäristö 8/2008:1–572.

Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ot-taminen suunnittelussa. – Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. 113 s.

Suomen Lepakkotieteellinen yhdistys 2012: Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry:n suositus lepakkokartoituksista luontokartoittajille, tilaajille ja viran-omaisille. 7 s.

Syrjänen, K., Hakalisto, S., Mikkola, J., Musta, I., Nissinen, M., Savolainen, R., Sep-pälä, J., Seppälä, M., Siitonen, J. & Valkeapää, A. 2016: Monimuotoisuudelle arvokkaiden metsäympäristöjen tunnistaminen. METSO-ohjelman luonnon-tieteelliset valintaperusteet 2016–2025. – Ympäristöministeriön raportteja 17/2016:1–75.


11

Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi – kaavoituk-sessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. – Ympäristöopas 109:1–196.

Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J. 2016: Suomen lintujen uhanalaisuus 2015. – Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökes-kus, Helsinki. 49 s.

Vauhkonen, M. 1999: Heinolan pesimälinnustoselvitys valmistui. – Päijät-Hämeen Linnut 30:26–29.

Vauhkonen, M. 2002a: Heinolan pesimälinnusto: uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit. – Tmi Marko Vauhkonen, Heinola. 44 s.

Vauhkonen, M. 2002b: Liito-oravan esiintymisalueet Heinolassa. – Tmi Marko Vauhkonen, Heinola. 7 s. + 6 liites.

Vauhkonen, M. 2003: Päijät-Hämeen uhanalaiset ja silmälläpidettävät putkilokas-vit. Esiintymät ja niiden suojelu. – Alueelliset ympäristöjulkaisut 326:1–98.

Vauhkonen, M. 2007: Liito-oravan esiintymisalueet Heinolassa: Täydennysra-portti. – Tmi Marko Vauhkonen, Heinola. 16 s.

62/Rak PURSIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA ��

��

Ranta-asemakaavalla muodostuu RA- korttelit 1-3 sekä niihin liittyvät maa- ja metsätalousalueet (M).

�

MITTAKAAVA 1:5000� asianumero /� /�

Luonnos 25.11.2015. .�� Alpo Leinonen� �

Tekninen lautakunta, vireilletulo Tekninen lautakunta, OAS�Tekninen lautakunta, luonnos�Valmisteluvaiheen kuuleminen, luonnos�Tekninen lautakunta, ehdotus�Nähtäville asettaminen, ehdotus�Tekninen lautakunta, hyväksyminen�Kaupunginhallitus, hyväksyminen�Kaupunginvaltuusto, hyväksyminen Lainvoimaisuuskuulutus�

��.11.2016.�� . .�� . .�� . . - . .�� . .�� . . - . .�� . .�� . .�� . .�� . .�

§145 §�§�

§�

§�§�§�

� . .20 kaavoituspäällikkö��

Harri Kuivalainen�

Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a §:n vaatimukset.�

� . .20 maanmittausinsinööri�

�

Timo Strandén�

Heinolan kaupunginhallituksen/valtuuston hyväksymä §�Sinikka Malin�

�

. .20� hallinto- ja kehitysjohtaja�

Heinolan kaupunginhallituksen/valtuuston hyväksymä §

749 10.02.04 2016

· lintulajistoa (mm. tikat, kanalinnut ja osa petolinnuista), joiden osalta tarvittaisiin...

Documents