071116 kansalaismedia hintikka v40 - draft

Kari A. Hintikka © 2007

Sosiaalinen media =kansalaismedia?

16.11.2007

Otavan Internetixin työpaja

Kari A. Hintikka


Lyhyesti puhujasta

• Kari A. Hintikka• strateginen konsultointi, käytettävyyssuunnittelu sekä internet-

konseptointi mm. Akava, eri ministeriöitä, Etuovi.com, Finnkino, Grey, Ilta-Sanomat, Insinööriliitto, Kauppalehti, Lääkäriliitto, Nokia, Sitra, Sonera, Tulikivi

• väitöskirjan valmistelu Jyväskylän yliopistossa: verkkovoima• verkkotutkija ja tietokirjailija

– valmisteilla opas osallistumistaloudesta• uusin teos: opas osallistumistaloudesta loppuvuodesta 2007 • erityissasiantuntija heikoista signaaleista ja ennakoinnista

– SanomaWSOY, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry.• MikroBittin pitkäaikainen kolumnisti


Esityksen runko

• Johdanto- Toimintatapojen muutoksia• Media ennen ja nyt - mutta massamedia ei vieläkään opi• Nettiaktivismin lyhyt oppimäärä• Mitä Web 2.0 on ja ei ole?• Yhteisöllisyys Web 2.0:n näkökulmasta - sosiaalinen media• Keskustelua: Tapaus Jokela 7.11.2007 - opimmeko mitään?

• Joukkoäly ongelmanratkaisussa (jos ehditään)• Kohti virtuaalimaailmoja - case Second Life (jos ehditään)


Toimintatapojen muutoksia 1

• tiskiasiointi– pankkitiskiltä tuulikaappiin ja nettiin– matkatoimistot ajamassa alas konttoriverkostoa, kuten Tjäreborg– myös vakuutukset siirtymässä– julkishallinnon lomakkeet -> sähköiset lomakkeet

• asiantuntija-ammatit– matkojen, hotellien ja autovuokraamoiden hintavertailu– yllämainittujen varaus (ja Lahden hammashoidon sms-varaus)

• postilogistiikka– verkkolasku, mainokset lehtiin FTP-tiedostonsiirrolla

• (työpaikka)ilmoitukset, yksityishenkilöiden osto ja myynti– lehti-ilmoituksista nettihuutokauppoihin– rekrytointi nettiin - nykyään vaikea saada työtä ilman sähköpostiosoitetta


Toimintatapojen muutoksia 2

• myymäläasiointi nettiin– softat, äänitteet ja videot, kulutuselektroniikka

• valokuvat tulostetaan kotona– lahtelainen Eiri konkurssiin 16.11.2005

• kuluttajien jälleenmyyntimarkkinat, eBay, huuto.net• rikollisuus

– 409-etumaksuhuijaukset, pörssiscamit, phishing

• sosiaalinen kanssakäyminen– meset, blogit, verkkoyhteisöt, deittipalvelut


Media ennen

• ylhäältä-als mk. top-down-malli• sama viesti jaetaan samanaikaisesti monille• informaationtuotanto ja jakelijat muodostavat pyramidin• media on kansalaisten ja ’todellisuuden’ välissä• mahdollisuudet vuorovaikutukseen ovat vähäisiä• murros alkoi 1990-luvun puolivälissä

– netin välityksellä oli mahdollista seurata esim. ebola-virus uutisia ulkomailta aamusta ja veikata, mitä uutisoidaan illan pääuutisissa

• nyt ollaan tilanteessa, jossa media omaksuu kiihtyvään tahtiin sosiaalisen ja kansalaismedian piirteitä, kuten blogit eli verkkopäiväkirjat, uutisten kommentointi, äänestykset, lukijoiden omat kuvat ja videot etc.

• Yhdysvalloissa vaaditaan jo perustoimittamisen lisäksi valmiuksia tuottaa myös blogia, podcastia ja videocastia


Media nyt

• kuka tahansa voi osallistua• jokainen on jonkun alan asiantuntija• erityisesti asukkaat ovat oman elinympäristönsä asiantuntijoita• asioihin voi todella vaikuttaa


Case: Encyclopædia Britannica vs. Wikipedia

• Encyclopædia Britannica oli de facto standardi vahvistetun informaation kaupallisilla markkinoilla

• Wikipedia romautti tietosanakirjojen markkinat– rajuja irtisanomisia, myös Suomessa esimerkiksi WSOY

• laajoja irtisanomisia muun muassa sanomalehdissä, erikoisjulkaisuissa, sähköisissä raportointipalveluissa

• mitä tapahtui?• netin joukkovoima kannibalisoi mm. Wikipedian ja blogien myötä

informaation tuottamisen ja perinteiset ansaintalogiikat tarjoamalla riittävää informaatiota maksutta

• vrt. Google ja avoin lähdekoodi-kehitys, jotka kannibalisoivat ohjelmistomarkkinolta tarjoamalla riittävän hyviä softia maksutta

• miten reagoida kehitykseen?


Mutta massamedia ei vieläkään opi 1/2

• BBC on yksi nk. kansalaisjournalismin pioneeri• on mm. tuottanut pitkään muun muassa ohjelmasarjaa Video Nation,

jossa yksittäisiä kansalaisia haastatellaan ammattilaisesti• BBC esittää kuitenkin oman aineistonsa uusiokäytön jokseenkin

yksiselitteisesti:

• "You may not copy, reproduce, republish, download, post, broadcast, transmit, make available to the public, or otherwise use bbc.co.uk content in any way except for your own personal, non-commercial use. You also agree not to adapt, alter or create a derivative work from any bbc.co.uk content except for your own personal, non-commercial use. Any other use of bbc.co.uk content requires the prior written permission of the BBC."


Mutta massamedia ei vieläkään opi 2/2

• Sen sijaan jos kuluttaja lähettää itse hankkimaansa sisältöä BBC:lle, jonka yhtiö julkaisee osana muuta uutistuotantoaan, niin hän luopuu seuraavista oikeuksista:

• "Where you are invited to submit any contribution to bbc.co.uk (including any text, photographs, graphics, video or audio) you agree, by submitting your contribution, to grant the BBC a perpetual, royalty-free, non-exclusive, sub-licensable right and license to use, reproduce, modify, adapt, publish, translate, create derivative works from, distribute, perform, play, make available to the public, and exercise all copyright and publicity rights with respect to your contribution worldwide and/or to incorporate your contribution in other works in any media now known or later developed for the full term of any rights that may exist in your contribution, and in accordance with privacy restrictions set out in the BBC's Privacy Policy. If you do not want to grant to the BBC the rights set out above, please do not submit your contribution to bbc.co.uk."


Nettiaktivismin lyhyt oppimäärä 1/2

• tietoverkkojen kansalaisaktivismi alkoi 1960-70-lukujen taitteessa USA:n länsirannikolla

• Kalifornian yliopistoissa oli vasemmistoradikaalia opiskelijaliikehdintää, kuten anti-Vietnam- ja Kambodzha-liikkeet

• samoihin aikoihin hakkerikulttuuri (alkuperäismerkityksessään) alkoi levitä suurtietokoneista henkilökohtaisiin tietokoneisiin ja ensimmäisiin tietoverkkoihin

• BBS-ilmoitustaulujärjestelmät, kuten Resource One ja Community Memory• tavoitteena "free information system...without centralized editing or controlling

of flowing infromation”• Theodore Roszak kutsuu näitä ’sosiaalisesti tietoisiksi’ ja 'guerilla’ hakkereiksi• tausta sekä hakkeri- että sodanvastaisessa liikkeessä• tyyppiesimerkki Youth International Party Line -uutiskirje, jossa mm. vas-

tustetaan puhelumaksujen verotusta, jolla rahoitettaisiin Vietnamin sotaa.


Nettiaktivismin lyhyt oppimäärä 2/2

1) Vaihe: sosiaalisesti valveutuneet hakkerit 1970-2) teknisesti valveutuneet yhteiskunnalliset liikkeet (pioneeri) 1989- Tiananmen

– esim. Suomessa valmisteltiin END-rauhanliikkeen kokousta 1989

3) Vaihe: hakkerit yhteiskunnallisten liikkeiden työkalupakkina 1994-– haktivismi, mm. Meksikon zapatistat

4) Vaihe: blogit ja kansalaismedian synty 1999-5) Vaihe: hakkerit ja nörtit politiikkaan 2006-

– Piratpartiet, Tietoyhteiskuntapuolue, Wikipuolue, open politics

• Missä ovat perinteiset puolueet, isot järjestöt yms. netistä?• Graham Meiklen mukaan ne haluaisivatkin säilyttää massamedian tapaan

yksisuuntaisen toimintamallin vähine osallistumismahdollisuuksineen


Mitä Web 2.0 on ja ei ole?

• termin kehittivät Tim O’Reilly ja Dave Dougherty 2004• Web 2.0:n (turhiin) määrittely-yrityksiin on käytetty runsaasti aikaa• se ei ole mikään yksiselitteisesti määriteltävä malli tai tekniikka• syy on termin syntyhistoriasa• kyseessä on lähinnä konsepti, joka kokoaa joukon uusia, menestyneitä

toimintatapoja niin www-palvelun suunnittelussa, ohjelmoinnissa, markkinoinnissa, tuotannossa kuin strategiassakin

• Innokkaimmat konsultit tosin väittävät jo, että internetin uudet mahdollisuudet muuttaisivat itse organisaatioidenkin tapoja toimia niin tuotekehityksessä, päivittäistoiminnoissa, yhteistyömalleissa kuin tuotteiden ja palveluiden tuotannossa ja jakelussa

• Web 2.0 on kooste– uusia ideoita– vanhoja tekniikoita– ilmaantuneita ominaisuuksia– havaittuja piirteitä– niillä ei välttämättä ole edes mitään tekemistä toistensa kanssa


Web 2.0 - alkuperäinen meemikartta


Web 2.0 vain kuvaa nettikehitystä

• Osa tekniikoista ja piirteistä keksittiin jo kymmenisen vuotta sitten• vasta nyt on päästy hyödyntämään mielekkäästi

– laajakaistayhteydet– riittävä www-tallennustila– > konseptin reunaehdot

• O'Reilly ei itsekään ole määritellyt termiä• Kattokäsitteen alle on vain koottu, ja hyvin epäyhteismitallisesti, iso joukko

internet-palveluiden nykyisiä kehityssuuntia• www:n keksijä Tim Berners-Leen mukaan käytännössä kaikki Web 2.0:n

'ominaisuudet' ovat olleet sisäänrakennettuna jo hänen '1.0-versiossaan'• Web 2.0:n ansio oli nostaa näkyviin ensimmäisen kerran esiin

kokonaisvaltaisesti monia, mutta ei läheskään kaikkia, internetin yksittäisiä evoluutiopolkuja

• polut olisivat edenneet ilman erityistä termiäkin• tarkastelu kokonaisuutena on luonut uusia palveluita, jotka yhdistelevät polkuja

aiempaa tehokkaammin ja näin ovat kiihdyttäneet kokonaiskehitystä


Konsepti nostaa esiin netin parhaimmiston

• Web 2.0 ei siis kata alkuunkaan kaikkia internetin kehityssuuntia, kuten hajautettu laskenta, semanttinen internet, varsinaiset Internet 2.0-tekniikat tai mobiilipalvelut

• toisaalta konsepti sisältää pitkälti sen osan internetin kehityksestä, mikä kiinnostaa yleisesti organisaatioita tai kuluttajia tällä hetkellä

• monet Web 2.0:aan liitetyt ansaintamallit, tekniikat ja muut piirteet ovat osoittaneet toimivuutensa käytännössä – toisin kuin internet-hypen aikaan

• Esimerkiksi Amazon, Yahoo ja Google syntyivät kaikki kypsille markkinoille, mutta tekivät joitain asioita toisin kuin kilpailijansa, ja ovat nykyään kiistattomia markkinajohtajia

• Unmediated.orgin mukaan esimerkiksi videojakopalvelu YouTube ohitti suosiossaan BBC:n www-palvelun toukokuussa 2006, vain reilun yhden toimintavuoden jälkeen


Kuluttajavetoinen Web 2.0?

• iso osa parhaista käytännöstä tulee kuluttajasektorilta, koska siellä herättiin aiemmin

• laajat massat lisäsivät volyymia ja b-to-c-palvelut nousivat esiin• osa varhaisista omaksujista b-to-b/b-to-c

– Google, Amazon, Yahoo

• käytäntöjä alettu nopeasti omaksua b-to-b-liiketoiminnassa• c-to-c kasvaa ripeästi, esim. luodaan ensin kollektiivisesti palvelu,

sitten sinne sisällöt– vrt. esimerkiksi Wikipedia, blogit, MuroBBS 2

• c-to-c on suoraan pois liiketoiminnasta– palvelut rahoitetaan mm. lahjoituksilla ja brändiverkkokaupoilla


Löyhyys soveltajan ja kehittäjän etu

• valmista, yhtä polkua Web 2.0-toimijaksi ei ole - toisaalta

• Yksi Web 2.0-ajattelun suosion syistä onkin helppo omaksuttavuus:

• organisaation ei tarvitse heti yrittää trimmata strategiaansa tai koko organisaatiotansa Web 2.0-yhteensopivaksi

• Paletista voi poimia yksittäisiä piirteitä, jotka soveltuvat omaan toimintaan

• Kaikkea ei tarvitse tehdä heti• haluttuja piirteitä voidaan nivouttaa normaalin sovellus- ja

palvelukehityksen osaksi omaan tahtiin


Web 2.0 - kolme pääteemaa

Uudet ansaintamallit

internet ohjel-mointialustana

Yhteisöt jajaetut sisällöt


Web 2.0 - evoluutiopolkuja




Pitkä häntä

MashupKollektiivinen

älykkyys

Reittaus jaarvioinnit

Blogosfääri

AJAXPysyväbeta-versio

Virtuaali-hyödykkeet

Sosiaalinenmedia

Rikas käyttäjä-kokemus

Palvelu, eisovellus

Kuluttajatkehittäjinä

Alustantarjoaminen


Web 2.0 - menestystarinoita




Pitkä häntä

Mashup

Kollektiivinenälykkyys

Reittaus jaarvioinnit

Blogosfääri

AJAXPysyväbeta-versio

Virtuaali-hyödykkeet

Sosiaalinenmedia

Rikas käyttäjä-kokemus

Palvelu, eisovellus

Kuluttajatkehittäjinä

Alustantarjoaminen

Googlenpalvelut

Flickr, Youtube

Amazon

Lego

Digg

Habbo, WoW,Second Life

Ennakointi-pörssit

Avoinlähdekoodi

Technorati

Kohdennetutmainokset


Yhteisöllisyys Web 2.0:n näkökulmasta -sosiaalinen media

• tieke.fi/julkaisut


Yhteisöllisyys Web 2.0:n näkökulmasta• käyttäjien luomat / generoimat sisällöt, jaettu sisältötuotanto• sosiaalinen media, sosiomedia, sosiaalinen ja media• internet-yhteisöissä piilevä kollektiivinen älykkyys• kollektiivinen sisällöntuotanto, kuten Wikipedia

1) osa palveluista korostaa sosiaalisuutta, kuten MySpace– sosiaalisuus luo sisältöjä

2) osa palveluista korostaa sisältöjen jakoa, kuten Flickr ja Youtube– jsisältö luo sosiaalisia verkostoja

3) osa yhteisöistä luo kollektiivihyödykkeitä, kuten WP ja avoin lähdekoodi

4) osa näiden yhdistelmiä, kuten blogosfääri ja mashupit


Sosiaalisen median matriisi

MySpace

FaceBook

Flickr, YouTube, blogit Del.ici.o.us

Blogosfääri

neulontayhteisö

kommunikoi konsumerismiyhteisön

kanssa

Digg, Nopola News, OhMyNews

Sosiaalinen Media

Yksilö

Kollektiivi


Apinavideo muutti USA:n senaatin voimasuhteet

• Yhdysvalloissa poliitikkojen on totuteltava siihen, että heidän tekemisiään ja sanomisiaan seurataan kellon ympäri

• YouTube-videopalvelun ja blogosfäärin väitetään ratkaisseen Yhdysvaltain senaatin vaalit 2006

• Vallassaollut senaattori, republikaanien George Allen oli vahvassa johdossa

• Allen solvasi julkisesti hänen vaalitilaisuuksiaan seurannutta videobloggaajaa.

• Yleisen arvion mukaan videoklipin tehokkaan leviämisen myötä Allenin paikka Virginian osavaltiosta meni demokraateille ja antoi heille ratkaisevan 51. paikan satapaikkaisessa senaatissa

• Video


Flickrin käyttäjämalli• Flickria pidetään valokuvien tallennus- ja jakopalveluna• Todellisuudessa se on työkalu, joka yhdistää käyttäjiä, ryhmiä ja yhteisöjä

QuickTime™ jaTIFF (ei pakattu) pakkauksen purkuohjelma

tarvitaan elokuvan katselemiseen.


Flickrin käyttäjämalli

Copyright soldierant.net 2005


St. Albansin kylä vastaan Tesco-kauppajätti

• tuikitavallinen St. Albansin kylä Iso-Britanniassa alkoi vastustaa Tesco-kauppajättiä internetissä

• kylä on säilynyt lähes muuttumattomana viktoriaanisen ajan alkutaipaleelta

• sinne halutaan rakentaa kauppakeskus

• Kyläläiset pistävät hanttiin jakamalla tietoa suunnitelmasta mm.– blogissaan eli verkkopäiväkirjassaan Google Bloggerissa– sähköpostilistoilla– Yahoo-ryhmissä– Flickr-valokuvanjakopalvelulla– podcastilla eli äänivirtoina NowPublic.comissa


Yhteisöllisyyden perusmalli

• John III Hagel ja Arthur G. Armstrong: Net Gain (1997)


Yhteisöllisyyden suurin haaste

• palvelun on tuettava yhteisöllisyyttä

• käyttäjät on saatava • a) saapumaan• b) pysymään


Yhteisöllisyys - miksi ’vasta’ nyt?

• yhteisöllisyys on ollut yksi netin kulmakiviä lähes alusta asti– usenet-ryhmät, sähköpostilistat, irc jne.

• yhteisöpalveluja Suomessakin jo 1990-luvun alkupuolella– mm. TIELI-lista, Duuni.net (1990-luvun lopulla)

• suuri yleisö löytänyt yhteisöt vasta Web 2.0-piirteiden myötä• www-julkaiseminen on helpottunut (esim. MySpace)• Web 2.0-palvelut helpompia ja tehokkaampia kanavia kuin ’kotisivut’• www-palvelimille voi tallentaa esim. videota• laajakaistayhteydet arkistuneet - uudet mediatyypit houkuttelevat

– esim. aloittelevat yhtyeet

• keskustelun lisäksi netissä voi nykyään tehdä asioita: julkaiseminen, jakaminen, osallistuminen, kehittäminen

• tekeminen synnyttää yhteisöllisyyttä ja keskustelua jne.


Yhteisöllisyyden edistäminen

• yhteisöllisyys tuottaa palvelulle voimakkaampaa sitoutumista kuin käyttäjät ’yksilöinä’ tai erillisinä kävijöinä

• käyttäjät myös hoitavat pitkälti palvelun markkinoinnin (kts. jälj)• toisaalta suosituimmat palvelut, kuten MySpace, tarjoavat

’verkottunutta’ yksiköllisyyttä• MySpace maksimoi näkyvyyden tavalliselle käyttäjälle, identiteetille ja

hänen tuottamilleen sisällöille erilaisten luokittelujen, kaverilistojen ja ryhmien avulla

• Uudet yhteisöpalvelut tarjoavat käyttäjälle sosiaalisen viitekehyksen, ympäristön ja – ihmisiä

• Käyttäjä voi luottaa siihen, että yhteisöpalvelu tarjoaa käyttäjää itseänsä kiinnostavia ihmisiä ja sisältöjä niin harrastusten, mediakulutuksen kuin informaatiolähteidenkin suhteen

• vrt. alun kaavio: suosituimmat palvelut toteuttavat monia Web 2-0-piirteitä, ei vain yhtä


Yhteisöllisyyden haasteita 1/2• nopea suosio voi kadota nopeasti, esim. nuoret MySpacesta

– netissä julkaistaan ohjeita vanhemmille, kuinka selvittää lasten tekemisiä MySpacesta - > nuoret hakeutuvat uusiin yhteisöpalveluihin, joista vanhemmat eivät ole kuulleetkaan

– MySpace on ”viimevuotinen juttu” - > uuden etsintä (vrt. uusi ravintola)

• Jacob Nielsenin yms. mukaan 90 % vain vastaanottaa, 9 % tuottaa jotain sisältöä joskus - varsinaisesti sisällöntuotanto ja -jakaminen on 1 % prosentin vastuulla

• usein 1 % pioneerit kyllästyvät massasuosion alkaessa ja hakeutuvat muualle - > suuri massa vain odottaa, että joku tuottaisi jotain

• moderointi välttämätöntä asiattomuuksien karsimiseksi - jäsenten mielestä huono moderointi karkoittaa heidät– esim. MuroBBS:n ylläpitäjä Kynämies Oy tuhosi 200 viestiä tammikuussa– > osa harmistuneista käyttäjistä perusti uuden www-foorumin Muro2:n


Yhteisöllisyyden haasteita 2/2

• käyttäjiä on osattava kuunnella ja mielellään puhua heidän ’kieltään’– esimerkiksi mikä on koleaa ja mikä ei: miten palvelua kehitetään– teennäisyys on niinikään tehokas karkoittaja

• fair play - asioissa ei oikaista: käyttäjät / kuluttajat eivät ole tyhmiä, vaikka moni markkinoija niin luuleekin

– esim. murtovarmasta polkupyörälukosta levisi 10 minuutissa tieto blogsfäärissä, että se aukeaa kuulakärkikynällä

– case etikettömät ’Pepsit’

• erityisesti nuorisoyhteisöissä huomioitava sidosryhmät– esim. Habbo, IRC-Galleria ja vanhemmat

• kriittisen massan houkuttelu - vrt. pitkä häntä käänteisesti– alku voi olla hidasta, mutta jos käyttäjät ottavat omakseen, niin jäsenten

lisäys voi olla todella nopeaa– ei patenttiratkaisua - case YouTube


Tapaus Jokela 7.11.2007- opimmeko mitään? Keskustelua 1/2

• suomalaismedia kilpaili ensimmäistä kertaa kansalaisten kanssa ajantasaisesti uutisaineistosta laajasti

• ympäri nettiä, mm. IRC-kanavilla tiedettiin aika nopeasti puolenpäivän jälkeen ampujan nimi

1 - media ei yksinkertaisesti pärjää lukumäärältään joukkoälylle• esim. Virginia Techin vastaavassa tapauksessa Wikipediaan

tuotti ajantasaista aineistoa yli 2 000 ihmistä– amerikkalaismedia alkoi siteerata Wikipediaa– Suomessakin samana iltapäivänä oli jo median verkkopalveluja

parempi kooste tilanteesta

2 - kansalaismedia voi julkaista huhuja ja joukkoäly korjaa ne itsestään (vrt. Wikipedia), mutta media ei voi huhuilla


Tapaus Jokela 7.11.2007- opimmeko mitään? Keskustelua 2/2

• netin vaikutus ja hektisyys alkaa näkyä• tapaus Kirkkonummi Jokelan jälkimainingeissa• ammattitoimittajat lukivat verkkouutisista, että Kirkkonummen

koulua on myös uhkailtu• koulun rehtori saa kännykkäänsä medialta haastattelupyynnön

ennen kuin on edes ehtinyt lähettää tekstiviestihälytystä kaikille koululaisille

• Jokelan koululaiset keräävät addressia netissä, koska toimittajat– julkaisivat kuvia kauhistuneista oppilaista vaikka oli pyydetty että ei– julkaisivat koululaisten kommentteja heti paon jälkeen vaikka oli ...

• olemmeko siirtymässä uudentyyppiseen - ajantasaiseen - julkisuusareenaan? Mitä se merkitsee?


Muita esimerkkejä

• SmashAsem-mielenosoituksessa poliisiringin ulkopuolella olevat lähettivät kännykuvia nettiin ja ringissä piiritetyille

• Makasiinin palo oli noin 1,5 tunnin jälkeen Flickrissä• BBC sai ensimmäiset kännykuvat Lontoon metroiskusta 25

minuutin jälkeen– tällöin terroritekoa pidettiin vielä onnettomuutena

• nuori mediakansalainen xxx otti yhteyttä Ilta-Sanomiin Venäjän ja Reutersin Titanic-väärennöksestä - nuoret luottavat myös perinteisen median voimaan

• käänteinen panoptikon - voimme saada ajantasaisesti tiedon mitä ympärillämme tapahtuu


Ongelmanratkaisu-matriisi

answers.yahoo.com tapaus Lego

Joukkojen älykkyys

Nettietsivät

Scipionus.com

Ennakointipörssit

Yksi ratkaisu Avoimet ratkaisut

Yksilöt

Kollektiivi


Case Lego – collective intelligence

• Lego - globally known producer of plastic bricks• in 1990s the company saw that robot and action toys are eating

strongly its market share• it released Mindstorms - robotic kit software for creating Lego

robotsand version 2.0 at 2001

• Mindstorms is the most successful product for Lego– despite it success the software was too complex to half of the

customers and families - another half, adult male customers, found it brilliant


Case Lego 2

– in the autumn 2004 the company started to develop Mindstorm 3.0– they made prototypes but company liked to get fresh opinions– beta-version was put on the net for user communities– after some weeks the software was reverse engineered and there

were dozens of versions, which Lego has not innovated itself– company was quite concerned for its intellectual property but

started to encourage the community development– the results were so exciting and innovative, that the company

added term "hackability" to software lisence– people created new robots beyond the dreams of companys R&D

section, like soda machines and card players, and new parts, like sensors

– over 40 books of Mindstorms was published


Case Lego 3

• the company decided to create Mindstorm User Panel (MUP) on the net

• MUP has 100 Lego user• the functions were create new robots, make guides and hacking

forth-coming new version of Mindstorm• users were not traditional beta-testers, like in software and

game business, but developers• they communicated straight to R&D section and corporate

leaders• the company learned that the users could know better the

products than the company itself• new version of Mindstorms was released at August 2006 as

open source


Case Lego 4

– the company also released 2005 Factory-application– idea was to test, what kind of bricks is needed for 2D Lego-model– users quickly programmed a version, which bags of Lego bricks

consist needed bricks– Lego got more specific details, which kind of bricks consumers

needed and could change its production for not-needed bruck bags

– Lego has also invited users to designers– the company releases packages of best consumer models and

pays royalties to designers– as a whole, everything supports companys own www shop instead

of selling via brick-and-mortary-shops and retailers


Ennakointipörssit 1/2• www-palvelu, joka antaa ihmisten pörssin tapaan ennakoida ja lyödä

vetoa heikoista signaaleista ja nousevista trendeistä• osallistujalla on pelirahaa, jota sijoitetaan ennakointeihin ja ‘salkkuun’• kaksi kuuluisinta Iowa Electronic Markets (IEM) ja Hollywood Stock

Exchange (HSE)– IEM on ennakoinut useimmat USA:n persidentit ja HSE runsaasti Oscar-

voittajia

• Techbuzz - kollektiiviälyn valjastaminen– kehittäjinä O'Reilly kustantamo ja Yahoo– keskittyy lähitulevaisuuden teknologiatrendeihin– O'Reilly saa ideoita uusiin seminaaritemoihin ja kirjoihin, Yahoo voi

ennakoida hakusanoja mainostajia varten


Ennakointipörssit 2/2

• FutureMAP-hanke (keskeytettiin)– 9/11-iskun jälkeen Yhdysvaltain puolustusministeriön Darpa-yksikkö

kehittämä

– julkisesti ja kollektiivisesti ennakoitu uhkia hieman pörssin tavoin.

– poliitikot tyrmäsivät hankkeen - oletus oli, että terroristit saisivat siitä ideoita.

• suosittu myös yrityskäytössä, kuten HP, Google, Microsoft– työntekijät tuntevat parhaiten markkinoiden kehityksen, tarpeet uusille

tuotteille, uhat jne. etc.

– kerää paremmin mielipiteet kuin perinteiset menetelmät (anomyymiys jne)


Digg - käyttäjät valitsevat netin parhaimmiston päivittäin

• Digg (2004)• teknologiapainotteinen uutispalvelu• uutislinkit ja -artikkelit ovat käyttäjien itsensä valitsemia ja

tuottamia. Se yhdistää Del.icio.usin tavoin sosiaalisia www-kirjanmerkkejä, bloggauksen ja artikkelien syndikoinnin eli keskitetyn jakelun. Lukijat arvioivat artikkelit ja suosituimmat saavat eniten julkisuutta palvelun avausnäkymässä. Diggillä oli yli 500 000 rekisteröitynyttä käyttäjää elokuussa 2006.


OhmyNews

• Vastaavalla periaatteella toimii etelä-korealainen, jonka uutisista tavalliset kansalaiset tuottavat 80 prosenttia

• OhmyNewsin katsottiin ratkaisseen presidentinvaalien tuloksen 2002.


Nopola News

• Suomessa yhteisömediaa edustaa esimerkiksi kyyjärveläinen Nopola News.


Tarvelähtöinen kansalaismedia

• kansalaismedia, muten moni muukin asia lähtee tarpeesta• esimerkiksi Tampereen yliopiston hankkeissa on synnytetty

useita kansalaismedia- kokeiluja, joita on kiitelty• hankkeet ovat aktivoineet esimerkiksi etnisiä vähemmistöjä• hankkeiden päätyttyä aktiivisuus on usein lopahtanut


Synteettiset tavarat ja markkinat


Kohti virtuaalimaailmoja - case Second Life


Kohti virtuaalimaailmoja - case Second Life

• 3D ympäristöjen ensimmäinen aalto kymmenen vuotta sitten– AlphaWorld - miljoonia käyttäjiä– Virtuaali-Helsinki - Arena 2000– käyttäjät lähinnä aktiivisia harrastajia, 3D ympäristöt hautautuivat– verkkopelit nostivat 3D maailmat kukoistukseen

• Second Life:• onnistui houkuttelemaan uusia käyttäjäryhmiä (ei vain nörttejä tai 3D ihmisiä)

– muun muassa luovien alojen suunnittelijoita sekä markkinoinnin ammattilaisia

• otti käyttöönsä ensimmäisenä ’aidon’ rahan - vaihdettavan Linden-dollarin• > todellinen vaihdantatalous virtuaalisesti• innovatiiviset toimijat innostuivat, kuten IBM ja konseptihotellit - kiinnostavat kohderyhmät• ihmiset pystyivät siirtymään aidosti virtuaaliammatteihin, kuten virtuaalivaatesuunnittelija

tai yökerhon esitanssija• - > lisää kiinnostavia ympäristöjä, ominaisuuksia jne. - > lisää käyttäjiä• muun muassa Manchesterista suunnitteilla kopio Second Lifeen• -> Las Vegasin tapaan kopio Suomen keskeisistä merkkikohteista?


Esimerkki kohderyhmästä: Second Life - uudet asiakkaat ja synteettiset markkinat

• 30-45-vuotiaat naiset• akateemisesti koulutettuja, kuukausipalkalla• tutkijoita, suunnittelijoita, toimittajia, yrittäjiä, keskijohtoa• haluavat jatkaa identiteettiään 3D virtuaaliympäristöissä• ostovoimaa, mutta ei aikaa tehdä tuotteita itse virtuaalimaailmoissa• kaipaavat synteettisia

– design-vaatteita

– reaalimaailman identiteettiä tukevia asuntoja (m.- ulkotilat)

– tyylihuonekaluja

– uusia virtuaalibrändejä

– sosiaalisuutta korostavia elementtejä, kuten tanssi-skriptejä

– desgin-yksityiskohtia, kuten hohtavat hiukset, animoitu vyö, muotoaan muuttavat kengät


Kiitos!

Kari A. Hintikka

kari hintikka at gmail com

kah.fi

ubiq.jaiku.com

matrixx.fi

071116 kansalaismedia hintikka v40 - draft

Technology