1 • print power • suomi • 2011

1

EnnEn kuin EdEs harkitsEt painotuottEEn hylkäämistä ympäristösyistä, luE tämä lEhti.

kiErrätEttävä ja uusiutuva papEri taipuu monEksi.

painovoimaa

PAINOTUOTTEELLA ON VOIMAA

2011

2 painovoimaa

päätoimittaja Lasse Krogell • [email protected] • +358 400 453 736 toimitus ja taitto Annukka Ahopalo • [email protected] • +358 40 503 1161paino Libris Oy, laatuja ympäristösertifioitu painotalo • papEri Galerie Art Silk 200 g/m2 ja 130 g/m2

print powEr suomi Lönnrotinkatu 11 A, 00120 Helsinki • [email protected] • www.twosides.fi • www.printpower.fi

painEtun viEstinnän koko arvokEtju, mEtsänhoidosta aina painotuottEEn jakEluun asti, on jo vuosia parantanut ympäristösuorituskykyään ja on sitoutunut jatkamaan tätä työtä.

Perinteinen paperille painettu sanoma on digitalisoituvassa maailmassakin edelleen tehokkain ja usein myös ympäristön kannalta kestävin vaihtoehto. Suomen Ympäristökeskus on ENVIMAT-hankkeessa laskenut, että paperituotteiden kokonaisympäristövaikutukset ovat noin yhden prosentin luokkaa kotitalouksien hiilijalan-jäljestä. Metsätalous, paperi- ja painoteollisuus sekä jakelutoiminnot kehittävät jatkuvasti omaa energia -tehokkuuttaan. Energiatehokkuuden parantaminen pienentää sähkölaskua, ja kuljetusten optimoinnilla voidaan vähentää polttoaineen kulutusta. Molemmat toimenpiteet tuovat yritykselle suoraa säästöä. Samalla hiilidioksidipäästöt pienenevät. Vastuulliset yritykset ovat menestyjiä usein myös taloudellisilla mittareilla mitattaessa. Ympäristövastuuseen sijoittaminen on sijoitus loistavaan tulevaisuuteen.

Suomen paperi- ja graafinen teollisuus, kustannus- ja jakeluala ovat mukana Euroopan laajuisessa Print Power -hankkeessa, joka tekee työtä paperi- ja painoteollisuuden tuotteiden puolesta. Print Power käsittää kaksi kampanjaa. Two Sides -kampanja keskittyy ympäristöasioihin, ja Print Power -kampanja puolestaan kertoo painotuotteiden tehokkuudesta ja kilpailukyvystä tänään ja tulevaisuudessa.

Tämä lehti on osa Print Power -hanketta. Se kertoo suomalaisten painotuotteiden ympäristösuorituskyvystä sekä siihen liittyvistä tekijöistä. Lehden tavoitteena on lisätä tietoisuutta alan haasteista ja mahdollisuuksista tarjoamalla tiivis ja informatiivinen tietopaketti aiheesta.

Toivon sinulle antoisia lukuhetkiä sekä yhteistyötä kestävämmän tulevaisuuden puolesta.

Lasse KrogelljohtajaGraafinen Teollisuus rySuomen Print Power -hankkeen maavastaava

kEstävän viEstin pErillEmEno vaatii painovoimaa

3

SISÄLTÖ

4–6Painotuotteessa on sitä jotakinVoiko aidosti vihreä rakastaa painotuotteita?

8–10Mitä mieltä viestimistä?Tiedämmekö, mikä viesti on vihreä?

12–15ilmaston lämpenemisen seuraukset näkyvät kaikkialla maailmassa

16–19metsillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksessaPuunkäyttö lisää metsien hoitoa ja maapallon hiilinieluja.

20–21suomi on kestävän metsätalouden mallimaaSuomessa yli 95 % talouskäytössä olevista metsistä on metsäsertifioinnin piirissä.

22–24paperin valmistuksen ympäristövaikutuksetPaperin tuotannon aiheuttamat päästöt ovat pienentyneet murto-osaan, vaikka samaan aikaan tuotanto on moninkertaistunut.

26–28Vastuullinen media on kumppani Median yritysvastuu on monimutkainen.

29–31painokoneen hiilijalanjälki

– ja sen laskemisen sietämätön monimutkaisuus Mitä saadaan tulokseksi, kun lasketaan yhteen noin 70 000 osan hiilijalanjäljet?

32–34energia- ja materiaalitehokas painotuote Painotuotteen ympäristövaikutukset aiheutuvat paperin valmistuksesta, painatuksesta ja kuljetuksista. Lukemisella ei ole ympäristövaikutuksia.

35 graafisen alan ympäristöoppaasta uusittu versio Vuonna 1998 ilmestyi Suomen ensim-mäinen toimialakohtainen ympäristöopas. Nyt siitä saadaan jo kolmas uudistettu painos.

36–38 Ympäristöjohtaminen liiketoiminnan ytimessä Edita Prima Oy kertoo.

40–42 Kohti kemikaalitonta painolevynvalmistusta PunaMusta Oy kertoo.

44–45 ympäristövaikutusten arviointi Painotuotteita ei voida suoraan verrata toisiinsa, mutta parannuskohteita voidaan löytää.

46–47 Aikakauslehden, kirjan ja sanomalehden hiilijalanjäljetTiesitkö, että yhden aikakaus- tai sanomalehden valmistamisen hiilijalanjälki vastaa noin yhden kilometrin autolla ajoa?

48–50 paperinkierrätys on kuidun kierrättämistä Suomessa paino- ja kirjoituspapereista otettiin vuonna 2009 talteen yli 80 %.

4 painovoimaa

tEksti Annukka Ahopalokuvat Antti Vettenranta

5

Rakkaus kirjoihin ja kirjastoihin on kansanedustaja Pekka Haaviston perheessä lähes perinnöllistä. Isä toteutti oman haaveensa lahjoittamalla

pojalleen tämän 10-vuotis syntymäpäivänä oman painokoneen. Tekniikka oli kuitenkin sen verran haastavaa, että painajan ura jäi lyhyeksi. Mutta kaikilta

muilta kanteilta painamisen maailma onkin Pekka Haavistolle tuttuakin tutumpaa.

Painotuotteessa on sitä jotakin

Jos pekka haaviston kanssa jostakin on helppo puhua, niin painotuotteista. Vihreän liikkeen perustajana, kansan-edustajana, ympäristöministerinä ja Suomen WWF:n hallintoneuvoston puheenjohtajana sekä lukuisista EU- ja YK-tehtävistä tutuksi tullut mies tuntee painotuotteen joka tasolta.

Muiden tehtäviensä ohessa hän on kirjoittanut matkakirjoja ja toiminut useiden lehtien päätoimittajana tai kus tantajana. Aikoinaan hän tuli kokeil-leeksi myös lähes kaikkia kirjapainon tuotantotehtäviä – Pelle Pelottoman tee-se-itse-menetelmillä, kuten hän kuvaa kekseliäiden mutta köyhien, vaikut-tamisesta kiinnostuneiden nuorten tapaa julkaista omia vaihtoehtolehtiään.

kEstävää viEstintääEnsimmäisenä Haavisto nostaa esiin painettujen kirjojen kestävyyden fyysisen puolen.

— Kirjat kulttuuri-ilmiönä ja ihmis-kunnan muistina ovat aina olleet minulle merkityksellisiä. Sitä, miten kirjastoissa

voi selata ja valita kirjoja ja uppoutua niihin, ei voi sähköisellä tavalla korvata. Painetut kirjat jäävät myös talteen jokaisen sukupolven löydettäviksi.

— Kirjat ja lehdet kiehtovat minua myös esineinä. Monet niistä on hiottu esteettisesti lähes täydellisiksi.

Tästä Haavisto kiittää erityisesti pien-kustantamoja, jotka ovat kustannusalan uusi trendi. Monet niistä ovat syntyneet vastalauseena puolitekoisille, huonosti oikoluetuille ja jopa rumille painotuot-teille.

lukEmisEn uudEt välinEEtMutta totta kai sähköisetkin välineet ovat Pekka Haaviston arjessa jokapäiväisessä käytössä.

— Kyllähän jotkut lukemisen rutiinit ovat muuttuneet. Esimerkiksi uutisten seuraaminen ei ole enää päivittäistä, vaan tunnittaista. Enää ei riitä se, mitä aamulehdessä lukee, vaan nyt halutaan tietää, mitä siellä Fukushimassa tapahtuu juuri nyt. Painotuotteet ovat toki edelleen ylivoimaisia uutisten analysoimisessa ja

taustoittamisessa. Uutislehdet tarjoavat laajoja paketteja vastapainoksi internetin sirpaletiedolle.

Siinä missä Haavisto uskoo painet-tuun sanaan, uskoo hän myös lukemiseen.

— Ei lukeminen ole mennyt pois muodista, vaan lukukokemuksen saami-seen käytetään vain uusia välineitä. Paitsi että sähköiset lehdet ovat tulleet painetun rinnalle, luetaan myös painettua lehteä uudella tavalla: metron, bussien ja raitio-vaunujen uutislehdet ovat uskomattoman suosittuja.

Toinen hyvä esimerkki uudesta tavasta lukea ja käyttää painotuotetta ovat digitaalisesti painetut ”kirja kerrallaan”-tuotteet ja omista valokuvista ja muis-toista rakennetut valokuvakirjat.

— On-demand-pohjalta toimivat pienkustantamot ovat elvyttäneet monia hävinneitä tai loppuunmyytyjä kirjoja. On kiva katsoa kirjahyllyä, kun vanhat kirjat ovat palanneet uusjakeluun tällaisen menetelmän kautta. Ja vanhana pienkus-tantajana olen suorastaan kateellinen nykyisille painotekniikoille! Kuka tahansa

YMPÄRISTÖ • METSÄNHOITO • PAPERI • KUSTANTAJA • PAINAMINEN • PAINOTUOTE • LUKIJA • KIERRÄTYS

tEksti Annukka Ahopalokuvat Antti Vettenranta

6 painovoimaa

voi nyt julkaista vaikkapa oman matkakir-jansa ja painattaa sitä vain yhden ainoan kappaleen.

Elämää vai EnErgian säästöäRistiriitaa oman vihreän ideologiansa ja painetuista tuotteista nauttimisen välillä Pekka Haavisto ei koe.

— Omassa suhtautumisessani paperi maailmaan kierrätysmateriaalien käyttöön otto oli ratkaiseva vaihe. Samoin se, että paperin valkaisuun löydettiin ympäristöystävällisiä tekniikoita. Isot ympäristökysymykset on paperin-tuotan nossa ratkaistu, eikä paperin käyt tä mi seen enää liity tunnetta ylipääse-mättömistä ympäristöongelmista.

— Jos joku väittää, ettei kirjastojen ylläpitäminen ole vihreää, niin sanon, että elämässä pitää kuitenkin tehdä jotakin. Emme me halua kuolla ekokatastrofiin, mutta emme myöskään ikävään. Energian säästäminen ei voi olla elämän tarkoitus. Silloin, kun tuomitaan kulttuuri, ollaan matkustamatta tai tapaamatta muita ihmisiä sen vuoksi, että siinä kuluu ener-giaa, mennään ainakin minun vihreän kipukynnykseni yli. Elämä ei voi olla sellaista.

harkittua papErin käyttöäOmaa työpaikkaansa, eduskuntaa, Haavisto kuitenkin moittii paperin tuhlauksen suureksi esimerkiksi – tosin paperin keräys ja kierrätys on siellä hyvin järjestetty.

— Vaikka eduskunnan salissa on jokaisella edustajalla oma näyttö ruutunsa, tulostetaan joka ikinen lakiesitys, kirjal-linen kysymys, ministerin vastaus ja päiväohjelma paperille. Jopa kirjojen ja lehtien ystävä tulee tässä talossa vähän paperiallergiseksi, kun joutuu todista-maan miten ajattelemattomasti paperia käytetään. Vähentäisin paperin kulutusta sellaisessa päivittäisessä tekemisessä, jonka voi hoitaa sähköpostitse ja näyttö-ruudulla. Mutta säilyttäisin painotuotteen harkituissa ja viimeistellyissä esineissä.

Ammatti on opettanut kansanedus-tajan käsittelemään asiatekstiä sähköi-sessä muodossa, mutta:

— Kynnys kaunokirjallisuuden luke-miseen ruudulta on vielä korkea. Kun olet rannalla tai riippukeinussa tai missä ikinä oletkaan ja voit vaipua ajatuksiisi tai vaikkapa nukahtaa kirja sylissä, niin siinä on sitä jotakin.

7

SE MITEN

VOIN

PALJONIHMISIIN

VAIKUTTAAON MILTEI

PELOTTAVAAI am the power of print. When news is presented in a magazine, readers attach more importance (33%) to it than when the same news is presented on television (20%) or on the Internet (10%). Learn more about print media at printpower.eu

To order the brochure online, take a picture of this codewith your mobile.

Add print, add power

PAINOTUOTTEELLA ON VOIMAA

Minulla on voimaa. Sanomalehdestä luettu uutinen

koetaan tärkeämmäksi (33 %) kuin uutinen, joka

kerrotaan televisiossa (20 %) tai internetissä (10 %).

Lue lisää painetusta viestinnästä osoitteessa

www.printpower.fi

8 painovoimaa

9YMPÄRISTÖ • METSÄNHOITO • PAPERI • KUSTANTAJA • PAINAMINEN • PAINOTUOTE • LUKIJA • KIERRÄTYS

Miten suomalaiset suhtautuvat erilaisten viestimien ympäristöystävällisyyteen ja -vas-tuullisuuteen? Entä minkälaisia mielikuvia heillä viestimien ympäristövaikutuksista on?

Tätä tutkittiin keväällä 2010 kyselytutkimuksen avulla. Tavoitteena oli erityisesti selvittää, mitä suomalaiset ajattelevat painetusta viestinnästä ja minkälaisia

ominaisuuksia he siihen liittävät. Vertailun vuoksi mitattiin myös asennetta sähköistä viestintää kohtaan. Tutkimukseen vastasi yli tuhat aktiivi-ikäistä suomalaista.

Mitä MieLtä ViestiMistä?

sähköinEn koEtaan ympäristöystävällisEmmäksiSuomalaisten yleinen mielikuva painotuotteista on varsin positiivinen. Painotuotteita pidetään hyödyllisinä, informatiivisina ja kierrätettävinä. Vaikka kierrätys yhdistyykin mielikuvissa hyvin painotuotteisiin, niin ympäristöystävälli-syys ei niinkään.

Suomalaisten mielikuvissa sähköinen viestintä koetaan ympäristöystävällisem-mäksi kuin painettu viestintä. Yli puolet pitää sähköisen viestinnän käyttämistä perusteltuna, koska sen hiilijalanjälki mielletään pieneksi. Painetun viestinnän osalta tätä mieltä on vajaa viidennes.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että 27 prosenttia suomalaisista kuvittelee, ettei internetin käytöllä ole lainkaan ympäristövaikutuksia. Lisäksi yhden tunnin mittaisen internetin päivittäisen käytön arvioitiin vaikuttavan ilmaston-muutokseen selvästi vähemmän kuin

sanomalehden tai viikoittain ilmestyvän aikakauslehden vuositilauksen.

Tanskalaisen ilmastonmuutosta mittaavan tutkimuksen mukaan sanoma-lehden vuositilauksen ja tunnin mittaisen päivittäisen internetin käytön hiilija-lanjäljet ovat todellisuudessa samalla tasolla, ja viikoittaisen aikakauslehden vuositilauksen hiilijalanjälki selvästi näitä pienempi. Tarvetta tiedottamiseen ja ympäristövaikutusten tietoisuuden lisäämiseen siis selkeästi on.

mutta painEttu ympäristövastuullisEmmaksiYmpäristövastuullisuuden toimet on suomalaisten mielestä hoidettu painet-tujen viestimien osalta paremmin kuin sähköisten. Yli neljä viidestä pitää painotuotteiden kierrätystä tehokkaana, kun sähköelektroniikan laitteiden osalta samaa mieltä on vajaa puolet vastaajista.

Suomalaisen paperiteollisuuden

koetaan kantavan ympäristövastuunsa hyvin kotimaassa (50 %) ja ulkomailla (30 %). Painotaloille ympäristövastuusta puhtaat paperit antaa 38 % vastaajista.

Myöskin ympäristöasioiden huomioon ottaminen on suomalaisten mielestä parempaa painettujen kuin sähköisten viestimien toimijoilla. Työllisyyden kannalta painettujen viestimien toimijoita pidetään tärkeinä työllistäjinä (79 %).

oma käyttäytyminEnYmpäristövastuullisuus heijastuu omaan käyttäytymiseen voimakkaimmin pape-rien ja lehtien kierrätyksenä. Käytännössä lähes kaikki suomalaiset ilmoittavat vievänsä lukemansa paperit ja lehdet paperinkeräykseen. Sähköelektroniikan laitteiden osalta kierrätyksestä huolehtii myös valtaosa suomalaisista. Erityisesti yrityspäättäjät ovat aktiivisia käytöstä poistettujen sähköelektroniikan laitteiden kierrättämisessä.

tEksti Marianne Lindholmkuvat Shutterstock

10 painovoimaa

Yli puolet suomalaisista ei juurikaan pohdi ympäristöasioita seuratessaan sähköisiä viestimiä ja yli 40 % seurates-saan painettuja viestimiä. ”Välinpitä-mättömyys” kierrätyksestä on suurinta nuorilla (alle 30-vuotiailla) ja muutoinkin ympäristövastuullisuus tuntuu kasvavan iän myötä.

Omaan arjen tekemiseen ympäris-tövastuullisuudella on vaikutusta tällä hetkellä 59 %:lla vastaajista. Vastaavasti 69 % arvioi ympäristövastuullisuuden vaikuttavan erittäin tai melko paljon omaan tekemiseen kahden vuoden kuluttua. Yrityspäättäjien joukossa ympäristövastuullisuudella on enemmän vaikutusta arjen tekemiseen kuin muulla kansalla. Eniten ympäristövastuulli-suuden kasvuun omassa arjessa uskovat kahden vuoden kuluessa naiset, alle 30-vuotiaat sekä yrityspäättäjät.

Lähes kaksi kolmesta suomalaisesta on tinkinyt kulutuksesta ja jättänyt ”turhia” tavaroita ostamatta säästääkseen luontoa ja ympäristöä. Sähkön kulutus on toinen merkittävä säästökohde (60 %). Painettujen medioiden osalta reilu kolmannes on vähentänyt tulostamista paperille ja lehtien tilaamista tai osta-mista. Mainospainotuotteiden vastaan-ottamista on vähentänyt vajaa viidennes luontoa ja ympäristöä säästääkseen.

Painetun ja sähköisen viestinnän käyttö ei aiheuta juuri lainkaan huonoa omaatuntoa suomalaisille. Vain noin kymmenesosa kertoo tuntevansa huonoa omaatuntoa kyseisten viestimien käytöstä.

viEstimiEn tärkEys itsEllELähes kolme neljästä pitää painet -tuja viestimiä itselle tärkeinä ajatellen niistä saamaansa tietoa, viihdettä ja rentoutumista. Sähköisten viestimien osalta niitä tärkeinä pitävien osuus on hieman suurempi eli neljä viidestä.

Yrityspäättäjissä on selvästi perusväestöä enemmän sellaisia, joille painettu viestintä on erittäin tärkeää. Enemmistö suomalaisista haluaa kirjan ja sanomalehden painetussa muodossa nyt ja viiden vuoden kuluttua.

tiEtoa viEstimiEn ympäristövaikutuksista kaivataanVain hyvin harva tietää paljon eri viesti-mien ympäristövaikutuksista – 16 % tietää erittäin tai melko paljon. Suomalaisista yli puolet kaipaakin lisätietoa aiheesta. Parhaimpina lisätiedon antajina pidetään viranomaisia (70 %) ja ympäristöjärjestöjä (57 %). Lehti- ja kirjakustantajilta, paperi-teollisuudelta ja painotaloilta tietoa haluaisi saada reilu viidennes suomalaisista.

Tärkeänä pidetään tietoa viestimien hiilijalanjäljestä ja ympäristövaikutuksista sekä vertailua eri viestimien kesken.

Tutkimuksen tilaajina olivat painetun viestinnän toimijat: sanoma- ja aikakauslehtien kustantajat, paino- ja paperiteollisuus, alan maahantuojat ja tukkukauppiaat sekä jakelutoimittajat. Tutkimuksen toteutti TNS Gallup.

27 % suomalaisista luulEE, EttEi intErnEtin käytöllä olE lainkaan ympäristövaikutuksia.

12 painovoimaa

13

Ihmisen toiminta aiheuttaa kasvihuonekaasujen päästöjä ja ilmaston lämpenemistä. Hiilidioksidi on vesihöyryn

jälkeen ilmakehän merkittävin kasvihuonekaasu. Ilmastotalkoissa tarvitaan meitä kaikkia:

niin poliittisia päättäjiä, yrityksiä kuin kuluttajiakin.

iLMaston LäMPeneMisen

seuraukset näkyVät kaikkiaLLa

MaaiLMassa

ihminEn lämmittää ilmastoaHallitusten välisen ilmastopaneelin, IPCC:n, mukaan maapallon keskiläm-pötila on kohonnut 0,74 °C viimeisen sadan vuoden aikana1. Jääkairaukset ovat osoittaneet, että ilmakehän hiilidioksidi-, metaani- ja dityppioksidipitoisuudet ovat kasvaneet merkittävästi vuoden 1750 jälkeisen teollistumisen myötä. Tätä ennen pitoisuudet säilyivät lähes muuttumattomina vuosituhansia2.

On siis hyvin todennäköistä, että viime vuosikymmenien aikana tapah-tunut ilmaston lämpeneminen johtuu lisääntyneistä kasvihuonekaasujen pitoi-suuksista ilmakehässä.

Hiilidioksidi on määrältään merkit-tävin ihmiskunnan tuottamista kasvi-huonekaasuista. CO2-päästöt ovat suurimmaksi osaksi peräisin fossiilisten polttoaineiden käytöstä energiantuotan-nossa.

Myös maankäyttötapojen muutok-silla on ollut suuri rooli hiilidioksidin

lisääntymisessä. Esimerkiksi trooppisten sademetsien muuttaminen viljelysmaaksi on aiheuttanut valtavia hiilidioksidipääs-töjä. Metaani- ja dityppioksidipäästöt ovat lisääntyneet erityisesti maatilatalouden seurauksena1.

kaikkiEn on osallistuttava ilmastotalkoisiinGlobaalissa maailmassa ilmastonmuutos koskettaa kaikkia maapallon ihmisiä tavalla tai toisella. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvitaan yhteiskunnan kaikkia tahoja korkeimman tason poliit-tisista päättäjistä, yrityksiin ja tavallisiin kuluttajiin asti.

Erityisesti länsimaissa korostuvat kuluttajien ja yritysten mahdollisuudet vaikuttaa ilmastonmuutokseen, sillä meillä on käytössämme enemmän tietoa, osaamista ja resursseja kuin kehitys-maissa. Eurooppa onkin edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Elinkaariarviointi sElvittää tuottEEn ympäristö vaikutuksEtLainsäädännön asettamien pakollisten velvoitteiden ohella teollisuudella on lukuisia erilaisia keinoja osallistua ilmasto talkoisiin vapaaehtoisesti.

Elinkaariarvio tarjoaa hyvän työkalun ympäristövaikutusten pienentämiseen. Menetelmän avulla yritys voi arvioida tuotteensa ympäristövaikutukset koko sen elinkaaren ajalta. Tämän jälkeen on helpompaa ryhtyä toimeen.

Hyviä keinoja pienentää ympäristö-vaikutuksia ovat mm. päästöjen vähen-täminen tuotannon energiatehokkuutta parantamalla sekä kuljetusten optimointi. Elinkaariarvio tarjoaa käyttökelpoisen kehityspolun tuotteen ympäristösuoritus-kyvyn jatkuvalle parantamiselle.


tEksti Anna Virolainenkuvat Shutterstock

14 painovoimaa

mitä ilmastonmuutos on jo aihEuttanut?on tosiasia, että maapallon ilmasto muuttuu ja että ihmisen toiminta nopeuttaa tätä muutosta. ensimmäiset ilmaston lämpenemisen vaiku-tukset on jo dokumentoitu:

• Ikiroutajajäätikötsulavat.• Sademäärätovatselvästilisääntyneetpohjoisillamaa-alueilla. Myösrankkasateidenmääräonlisääntynyt.• SahelinjaVälimerenalueetsekäeteläinenAfrikkaovatkärsineet ankarampiajapidempiäkuivuuskausiakuinaiemmin.• Valtameretovatlämmenneet.• Luonnonkatastrofitkutenhurrikaanit,kuivuuskaudetjatulvat ovatlisääntyneetosittainilmastonlämpenemisenvuoksi.3• Kasvukaudetovatpidentyneetpohjoisellapallonpuoliskolla.• Kasvienjaeläintenelinpaikatovatmuuttuneet.• Jotkutkasvi-jaeläinpopulaatiotovatpienentyneet.• Linnutpesivätaikaisemmin.4

15

lisää tiEtoa ilmastonmuutoksEsta• www.ilmastonmuutos.info• www.ilmatieteenlaitos.fi• www.ymparisto.fi

tiEtoa ilmastonmuutoksEsta Englanniksi• www.climatechange.eu• www.ipcc.ch

mitä tulEE viElä tapahtumaan?ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia koskevien ennusteiden tekeminen ei ole helppoa, sillä maapallon ekosysteemeihinvaikuttavatlukuisateritekijät.Kaikkitulevaisuuttakoskevatennusteetovatsiisluonnolli-sestiepävarmoja.

Muutoksettulevatjokatapauksessaolemaanniinmerkittäviä,ettäniihinonjärkeväävarautuaetukä-teen.Näinmuutoksiinliittyviäriskejävoidaanpienentääsekävoittaaaikaaniihinsopeutumiseen.Tämänhetkisentiedonperusteellaonsyytävarautuaainakinseuraaviinmahdollisiinkehityssuuntiin:

• Valtamerienpinnanarvioidaankohoavan10–90cmvuoteen2100mennessä.• Malaria,kolerajamuutvastaavattaudittulevattodennäköisestiyleistymään.• Monetekosysteemitovatvaarassaerityisestirannikoilla,vuoristoissajanapa-alueilla.• Sadotpienenevätuseimmillatrooppisillajasubtrooppisillaalueilla.Toisaaltasatojenoletetaan kasvavanesimerkiksiPohjois-Euroopassa.• KuivuuspaheneeerityisestiKeski-Aasiassa,Välimerenalueella,AustraliassajaeteläisessäAfrikassa.• Trooppisethirmumyrskytmuuttuvatluultavastinykyistävoimakkaammiksi.3 • Pohjoisenpallonpuoliskonlumipeitteenjamerijäänennustetaanvähenevänedelleen.• Monetjäätikötjatkavatsulamistaan,mikänostaamerienpintaa.Tämävaikuttaarannikoiden,suisto- alueidenjaalankojenasukkaidenelämään.Myösmerivedenlämpölaajeneminennostaamerienpintaa.• Pohjois-Atlantillavallitsevalämminmerivirtanäyttäisiheikkenevän.Tälläeikuitenkaanluultavastiole merkitystäPohjois-Euroopanlämpötiloihin,sillälämpötilatnousevatkasvihuoneilmiönmyötä.4

16 painovoimaa


Maailman metsiin ja puusta valmistettuihin tuotteisiin on varastoitunut valtava määrä hiiltä. Metsien talouskäyttö ei uhkaa tämän

hiilivaraston olemassaoloa, vaan kestävällä metsänhoidolla voidaan säilyttää ja jopa lisätä maapallon hiilinieluja.

MetsiLLä on tärkeä rooLi

iLMaston-Muutoksessa

Elämä maapallolla pErustuu hiilEn kiErtoonHiiltä esiintyy kaikkialla, missä on elämää ja orgaanisia yhdisteitä. Hiili kiertää ilmakehän, vesistöjen, maaperän sekä kasvi- ja eläinkunnan välillä. Hiilen kiertokulku on yksi keskeisimmistä luon-nossa tapahtuvista kiertokuluista veden kierron ohella.

Hiiltä on varastoituneena maapallon eri lähteisiin. Sitä on liuenneena valta-meriin, elävien ja kuolleiden eläinten ja kasvien muodostamassa biomas-sassa, hiilidioksidina ilmakehässä sekä maaperän mineraaleissa.

Yhteyttäessään kasvit ja vihreät levät muuttavat vettä ja ilmassa olevaa hiilidi-oksidia auringon säteilyenergian avulla sokeriksi ja hapeksi. Yhteyttäminen eli fotosynteesi on elinehto kaikelle elämälle maapallolla. Vain vihreät kasvit ja vihreät levät voivat yhteyttää, sillä fotosynteesiin tarvitaan lehtivihreää eli klorofylliä.

mEtsät ovat hiiliniElujaPuu kasvaa yhteyttämällä. Yhden kuutio-metrin kasvuun puu tarvitsee keskimäärin yhden tonnin hiilidioksidia ilmakehästä. Samalla ilmakehään vapautuu 0,7 tonnia happea5. Paitsi puihin hiilidioksidia on metsässä sitoutunut myös aluskasvillisuu-teen, lahopuuhun ja maannokseen.

Euroopan metsiin on varastoitunut noin 9 552 miljoonaa tonnia hiiltä, ja määrä kasvaa joka vuosi noin 115,83 miljoonalla tonnilla. Venäjän metsien hiilivarojen on puolestaan arvioitu olevan peräti 37 000 miljoonan tonnin suuruiset, ja ne lisääntyvät noin 440 miljoonalla tonnilla vuosittain6.

puutuottEEt ovat hiilivarastojaPaitsi metsät myös puusta valmistetut tuotteet ovat merkittäviä hiilivarastoja. Hiili on sitoutunut puutuotteeseen koko tuotteen eliniän ajan, kunnes se

puu materiaalin lahotessa tai palaessa palautuu takaisin ilmakehään. Puusta valmistetuilla tuotteilla on siis tärkeä merkitys metsien hiilinielujen vaiku-tusten tehostajana, sillä niiden ansiosta metsiin sitoutunut hiilidioksidi pysyy pidempään poissa ilmakehästä.

Toinen puun käytön positiivinen ilmastovaikutus tulee esiin silloin, kun uusiutuvalla ja hiilineutraalilla puu-materiaalilla korvataan uusiutumattomia materiaaleja. Tätä kutsutaan puun substi-tuutiovaikutukseksi. Monissa tapauksissa puumateriaali on ilmastoystävällisempi materiaalivaihtoehto kuin esimerkiksi teräs, alumiini, betoni tai muovi, joiden valmistus vaatii runsaasti energiaa.

Puun jalostaminen on yleensä ener-giatehokasta verrattuna moniin muihin materiaaleihin. Lisäksi puun jalostuk-sessa käytettävä energia on suurelta osin bioenergiaa, jota syntyy teollisuuden omassa prosessissa.


18 painovoimaa

papErin tuottaminEn Ei aihEuta mEtsiEn häviämistäSuurin osa eli 53 % maapallolla hakatusta puusta käytetään kotitalouksien energian tuotantoon. Sahateollisuus käyttää 28 % hakatusta puusta ja paperiteollisuus 11 %7.

Trooppinen ja subtrooppinen metsä ala kutistuu syistä, jotka liitty vät väestönkasvuun, köyhyyteen ja elin-keinorakenteen ongelmiin. Sen sijaan Euroo passa metsäalue on kasvanut 13 mil joonalla hehtaarilla viimeisten 15 vuoden aikana. Ainoastaan kaksi kolmasosaa Euroopan vuotuisesta metsien kasvusta hakataan8.

Kestävän metsänhoidon periaatteilla on ollut suuri vaikutus metsäalueen kasvuun Euroopassa8. Näyttääkin siltä, että siellä, missä puuta käytetään, metsiä hoidetaan paremmin ja ne myös kasvavat nopeammin. Kun puuta käyte-tään, metsillä on taloudellinen arvo, mikä puolestaan kannustaa pitämään niistä hyvää huolta.

Kestävän metsätalouden edistäminen on erittäin tärkeää. Metsäsertifikaatti on kuluttajan kannalta paras tae siitä, että puutuotteen raaka-aine on peräisin kestä-västi hoidetuista metsistä.

tiivistElmä• Metsät ovat maailman hiilinieluja ja puutuotteet hyviä hiilivarastoja.• Euroopassa metsäala kasvaa, mutta trooppisilla ja subtrooppi- silla alueilla metsät uhkaavat vähetä.• Suurin osa maapallolla hakatusta puusta käytetään kotitalouksien energian tuotantoon.• Puun käyttö antaa metsille talou- dellista arvoa, minkä vuoksi niitä hoide taan paremmin ja ne kasvavat enemmän.

lisää tiEtoa mEtsiEn ilmastovaikutuksEsta:• www.metsavastaa.net• Toimi ilmaston puolesta: Käytä puuta (2010) -kirja ladattavissa osoitteesta www.puuinfo.fi/ymparistoasiat/toimi- ilmaston-puolesta-kayta-puuta • www.fao.org/forestry• www. foresteurope.org

20 painovoimaa

mitä kEstävä mEtsänhoito tarkoittaa?Metsillä on monta tehtävää. Ne toimivat muun muassa hiilinieluina ja biodiver-siteettipankkeina, luovat työpaikkoja, tuovat toimeentuloa metsänomistajille, tarjoavat virkistysmahdollisuuksia kaikille kansalaisille sekä tuottavat puuta ja ravintoa. Metsät ovat tärkeä osa suoma-laista kansallisidentiteettiä.

Kestävä metsänhoito ottaa huomioon kaikki edellä luetellut metsän tarjoamat ”palvelut”. Kestävällä metsänhoidolla tarkoitetaan sitä, että metsien hoidossa otetaan huomioon ekologiset, taloudel-liset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkö-kulmat.

Kestävä metsänhoito siis käsittelee metsiä tavalla, joka paitsi luo työpaikkoja ja toimeentuloa myös säilyttää luonnon monimuotoisuuden. Kestävällä metsän-hoidolla varmistetaan lisäksi, että tulevai-suuden sukupolvet voivat nauttia metsien tuottamista palveluista siinä missä mekin.

lainsäädäntö asEttaa vähimmäisvaatimuksEt kEstävällE mEtsänhoidollEMetsälaki on tärkein metsänhoitoa sääntelevä lakimme. Laki kieltää metsien hävittämisen, ja se koskee kaikkia metsänomistajia, niin yksityisiä henki-löitä, yrityksiä kuin julkisia laitoksiakin.

Metsälaki kieltää kasvavien metsien liian voimakkaat hakkuut sekä niiden uudistamisen liian varhaisessa vaiheessa. Myöskään kasvatus- ja harvennus-hakkuiden yhteydessä puustoa ei saa harventaa liian voimakkaasti. Lisäksi laki velvoittaa uudistushakkuun jälkeen varmistamaan, että tilalle kasvaa uusi elinkykyinen taimikko.

Uudistushakkuiden yhteydessä hakkuualoille on aina jätettävä tietty määrä lahopuita sekä elävää puustoa säästöpuiksi. Metsälaki rajoittaa lisäksi tärkeiden elinympäristöjen, kuten rehe-vien lehtolaikkujen, pienten soiden tai metsäpurojen lähistöjen käsittelyä. Vaih-

televat elinympäristöt monipuolistavat uudistetun metsän rakennetta ja tarjoavat monille eläin- ja kasvilajeille ravintoa ja suojaa9.

Metsälain lisäksi on useita muitakin lakeja, jotka vaikuttavat metsiin ja niiden käyttöön. Näitä ovat mm. luonnonsuo-jelu-, maankäyttö- ja rakennuslaki sekä lait metsien hyönteis- ja sienituhoista ja yksityisistä teistä.

suomEn mEtsiEn yhdEn tunnin kasvusta saisi kasattua jalkapallo kEntän kokoisEllE aluEEllE puolEntoista mEtrin korkuisEn puupinon.

Suomessa metsiä hoidetaan kestävästi. Meillä puusto kasvaa lisääntyneestä puunkäytöstä huolimatta. Metsäluonnon monimuotoisuudesta huolehtivat metsälaki ja luonnonsuojelulaki, metsäsertifikaatit sekä talousmetsien luonnonhoito.

suoMi on kestäVän MetsätaLouden MaLLiMaa

21

suoMi on kestäVän MetsätaLouden MaLLiMaa

monimuotoisuutta suojEllaan myös vapaaEhtoisin toimin Metsien sertifioiminen on metsänomis-tajalle hyvä tapa vaalia vapaaehtoisesti omistamiensa metsien monimuotoisuutta ja osoittaa se myös muille. Sertifioinnin asettamat kriteerit ovat astetta tiukemmat kuin mihin metsälaki velvoittaa. Serti-fiointi varmistaa, että metsäaluetta hoidetaan metsäsertifikaatin asettamien kriteerien mukaisesti ja että raaka-aineen alkuperää seurataan metsästä aina valmiiksi tuotteeksi asti.

Nykyisin yli 95 prosenttia Suomen talouskäytössä olevasta metsäalasta on metsäsertifioinnin piirissä. Yleisin Suomessa käytetty metsäsertifikaatti on PEFC, mutta FSC-sertifiointi tulee uusien kriteerien myötä lisääntymään10.

Sertifioinnin lisäksi metsänomistajalla on myös muita vapaaehtoisia keinoja metsän monimuotoisuuden turvaami-seksi. Metsänomistaja voi esimerkiksi oma-aloitteisesti jättää hakkuualueille

vaadittua enemmän säästö- ja lahopuita. Myös vapaaehtoisten suojelualueiden perustaminen on mahdollista.

METSO-ohjelman eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaoh-jelman avulla yksityiset metsänomistajat voivat vapaaehtoisesti suojella metsänsä monimuotoisuutta.

kEstävä mEtsänhoito pitää kaikki osapuolEt tyytyväisinäTehokas metsien käyttö ei siis välttämättä vaaranna metsiä tai niiden monimuo-toisuutta. Hyvä osoitus tästä on muun muassa se, että lisääntyvästä puunkäy-töstä huolimatta puusto on kasvanut Suomessa viime vuosien aikana. Suuri kiitos tästä kuuluu kestävästi toteutetulle metsänhoidolle.

Myös suojelualueiden määrä on meillä kasvanut jatkuvasti. Kestävästi hoidetut metsät ovat kaikkien etu – niin kansalaisten kuin teollisuudenkin, nyt ja tulevaisuudessa.

tiivistElmä• Kestävä metsänhoito ottaa huomioon ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkö- kulmat.• Lainsäädäntö asettaa vähimmäis- vaatimukset kestävälle metsän- hoidolle.• Metsäsertifiointi on yleisin vapaa- ehtoinen kestävän metsänhoidon väline. • Suomessa yli 95 % talouskäytössä olevista metsistä on metsäserti- fioinnin piirissä.• Puu on uusiutuva raaka-aine.

lisää mEtsätiEtoa:• www.ymparisto.fi• www.pefc.fi • www.finland.fsc.org• www.metsavastaa.net• www.mmm.fi• www.metla.fi• www.metsateho.fi

tEksti Anna Virolainenkuva Shutterstock

22 painovoimaa


Paperin valmistuksen merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät luonnonvarojen käyttämiseen sekä erilaisiin vesistö- ja

ilmastopäästöihin. Paperiteollisuus on pitkäjänteisesti parantanut ympäristösuorituskykyään. Sen päästöt ovat

pienentyneet murto-osaan, vaikka tuotanto on moninkertaistunut.

PaPerin VaLMistuksen

yMPäristöVaikutukset

puukuidut ja muut papErin raakaainEEtPuukuitu on tärkein paperin raaka-aine. Massan ja paperin valmistukseen sopivaa kuitupuuta saadaan metsien harvennushakkuista ja sahoilla tapah-tuvan jalostuksen yhteydessä syntyvistä sivutuotteista.

Kierrätyskuitua puolestaan saadaan paperin talteenoton kautta. Yhden paperi-tonnin valmistamiseen tarvitaan keski-määrin 500–900 kg puuta tai 1200–1300 kg keräyspaperia.

Paperin valmistuksessa käytetään kuitujen lisäksi jonkin verran myös muita raaka-aineita kuten savea eli kaoliinia, kalsiumkarbonaattia, tärkkiä ja erilaisia kemikaaleja. Yhden paperitonnin valmis-tamiseen tarvitaan paperilaadusta riip-puen esimerkiksi 0–400 kg kaoliinia11.

vEttä tarvitaan monEEnVesi on kuitujen ohella yksi paperin-tuotannon peruselementeistä. Vesi ja

puukuidut muodostavat yhdessä lujan ja yhtenäisen maton, josta kuivaamalla saadaan paperia.

Vettä tarvitaan paperinvalmistus-prosessissa myös esimerkiksi kuitujen kuljettamiseen, koneiden pesemiseen, lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen. Yhden paperitonnin valmistamisessa käytetään keskimäärin 50–90 litraa vettä11.

EnErgiaa ja prosEssilämpöäYhden paperitonnin valmistamiseen tarvitaan noin 11,5 gigajoulea primääri-energiaa eli noin 3000 kilowattituntia sähköä. Tarvittava energian määrä riippuu huomattavasti tuotettavasta paperilaadusta sekä käytössä olevasta teknologiasta.

Paperin valmistuksessa energiaa tarvitaan erilaisten moottoreiden käyttä-miseen sekä puun hiertämiseen massaa valmistettaessa. Prosessilämpöä tarvi-taan erityisesti veden, muiden nesteiden

ja ilman lämmittämiseen sekä veden haihduttamiseen paperikoneen kuivatus-osassa. Osa prosessilämmöstä muutetaan höyryn avulla sähköksi12.

Lähes puolet käytettävästä energiasta tuotetaan paperitehtailla. Tämä tapahtuu yleensä yhdistetyissä lämpö- ja energia-voimaloissa. Suomalaisen metsäteolli-suuden tärkeimmät energianlähteet ovat puu, vesivoima, ydinvoima ja maakaasu. Tehtailla käytetyistä polttoaineista noin 75 prosenttia on peräisin puusta13.

päästöt laskEnEEt voimakkaasti viimEistEn 15 vuodEn aikanaMetsäteollisuuden ympäristötyön lähtö-kohtana on tunnistaa toiminnan ympäris-tövaikutukset sekä löytää keinot niiden pienentämiseksi.

Suomalainen metsäteollisuus on käyttänyt ympäristönsuojeluun vuosittain rahaa yli 150 miljoonaa euroa. Noin puolet tästä summasta on käytetty ympäristön

tEksti Anna Virolainenkuva Shutterstock

24 painovoimaa

tilaa parantaviin hankkeisiin, ja toinen puoli käyttökustan-nuksiin kuten jäteveden puhdistamoiden käyttökuluihin.

BAT eli paras käytettävissä oleva tekniikka on laajasti käytössä metsäteollisuuden toimipaikoilla. Lähes kaikilla toimipaikoilla on käytössä myös sertifioitu laatuja ympäris-töjärjestelmä kuten ISO 14001 -ympäristöstandardi tai EMAS-järjestelmä14.

Viiden viimeisen vuosikymmenen aikana paperin ja kartongin tuotanto on yli kolminkertaistunut ja sellun tuotanto yli kaksinkertaistunut. Samalla aikavälillä teolli-suuden kuormitus vesistöön sekä päästöt ilmaan ovat pienen-tyneet merkittävästi.

Vuoden 1992 tasoon verrattuna jätevesien kemiallinen hapenkulutus on laskenut 67 %, fosforikuormitus on vähen-tynyt 76 %, typpikuormitus 53 % ja orgaanisten klooriyhdis-teiden kuormitus 84 % tuotettua tonnia kohden. Vastaavasti ilmaan päässeet typpioksidit ovat vähentyneet 26 %, rikki 86 %, hiukkaset 84 % ja fossiilinen hiilidioksidi 44 % tuotettua tonnia kohti. Kaatopaikkajätteiden määrä puolestaan on vähentynyt 83 %, ja prosessiveden käyttö 49 % tuotettua tonnia kohti15.

tiivistElmä• Paperinvalmistuksen tärkeimmät komponentit ovat puukuidut, vesi ja energia.• Paperinvalmistuksen merkittävimmät ympäristö- vaikutukset liittyvät luonnonvarojen kuluttamiseen sekä vesistö- ja ilmastopäästöihin. • Paperiteollisuus on pitkäjänteisesti parantanut ympäristösuorituskykyään. Paperin tuotannon aiheuttamat päästöt ovat pienentyneet murto-osaan, vaikka samaan aikaan tuotanto on moninkertaistunut.

Kemiallinen hapenkulutus (COD)Fosfori (P)Typpi (N)Orgaaniset klooriyhdisteet (AOX)Prosessiveden käyttöTypen oksidit (NOX)RikkipäästötHiukkasetFossiilinen hiilidioksidi (CO2)Kaatopaikkajätteet

67 %76 %

53 %84 %

49 %26 %

86 %84 %

44 %83 %

100 % 0 %

suomEn massa ja papEritEollisuudEn tuotantoon suhtEutEtut päästövähEnEmät (%) 1992–2008

pEFC (Programme for the Endorse-ment of Forest Certification) PEFC on vuonna 1999 perustettu riippumaton ja voittoatavoittelematon kansainvälinen kansalaisjärjestö. PEFC-sertifioinnin vaatimukset kohdistuvat mm. metsien monimuotoisuuden suoje-

luun, metsien terveyden ja kasvun ylläpitoon sekä niiden virkistyskäyttöön. PEFC:n puun alkuperän seurantajär-jestelmä on työkalu, jolla varmistetaan, että puukuitu on peräisin sertifioiduista metsistä. PEFC-merkki kertoo, että tuotteeseen on käytetty kestävästi hoidettujen metsien puuta.

FsC (Forest Stewardship Council)FSC:n yleismaailmalliset vaatimukset metsänhoidolle kattavat ympäristöön liittyvät, yhteiskunnalliset ja talou-delliset osa-alueet. Metsästä elävien ihmisyhteisöjen ja ekosysteemien hyvinvoinnin vuoksi on tärkeää, että

hakattu metsä istutetaan uudelleen. FSC sisältää puun alkuperän seurantajärjes telmän, jonka avulla metsäteolli-suuden tuotteiden alkuperä voidaan luotettavasti jäljittää. Jokainen valmistusprosessin, jakelun ja painamisen vaihe on sertifioitava ennen kuin lopputuote saa kantaa FSC-merkkiä.

lisää tiEtoa papErin valmistuksEn ympäristövaikutuksista:• www.metsateollisuus.fi• www.cepi.org• BAT-vertailuasiakirjasta (käytetään myös termiä BREF) löytyy tietoa parhaista paperinvalmistuksessa käytettävissä olevista menetelmistä ja teknisistä ratkaisuista eippcb.jrc.es/reference/

euroopan paperiteollisuuden käyttämästä energiasta on uusiutuvaa energiaa

suomen maa-alasta on metsän peitossa

kaikista paperituotteista otettiin talteen suomessa vuonna 2009

= pöytätietokone päällä 5 kuukauden ajan = kotitalouden viihde-elektroniikka yhden

vuoden ajan stand-by-tilassa

1vuosi

keskimääräinen

paperinkulutus vuodessa

/ henkilö

75 %

kgpapEria

71 %

TOSI

ASI

OIT

A P

AIN

ETU

STA

PA

PERI

STA

JA

YM

PÄRI

STÖ

STÄ

26 painovoimaa


Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat niin yritysten kuin asiakkaidenkin huulilla. Mutta mitä tämä tarkoittaa mediayrityksen näkökulmasta? Media-alalla vastuullisuus on sisäänrakennettuna kaikkeen toimintaan. Media toimii vallan vahtikoirana ja demokratian merkittävänä edistäjänä ja toteuttajana yhteiskunnassa. Yritysvastuuseen kuuluu toiminnan vastuullisuuden lisäksi olennaisena osana läpinäkyvyys. Myös Alma Mediassa ollaan viimeisen parin vuoden aikana aktivoi duttu vastuullisuuskeskustelussa. Alma onkin noussut Suomessa media-alan yritysvastuun edelläkävijäksi muun muassa julkaisemalla ensimmäisenä suomalaisena mediakonsernina yritysvastuuraportin.

VastuuLLinen Media on kuMPPani

mitä mEdian yritysvastuu on?Koska mediayrityksillä on monia toimi-alalle tyypillisiä, jopa ainutlaatuisia vastuita, Alma Mediassa aktiivisempi yritysvastuun pohdinta käynnistettiin tutkimalla, mitä media-alan yritysvastuu oikeastaan on. Haastattelemalla kaikkia tärkeimpiä sidosryhmiä, kuten kuluttaja- ja media-asiakkaita, henkilöstöä ja sijoit-tajia, selvitettiin suomalaisen media-alan ja erityisesti Alma Median ja sen yksi-köiden tärkeimmät yritysvastuuasiat.

Tutkimus osoitti, että median yritys-vastuu on yhdistelmä medialle ominaisia ja kaikille toimialoille yhteisiä vastuu-asioita. Tärkeimmiksi nousivat luotetta-vuus – erityisesti journalististen sisältöjen luotettavuus – ja kaikelle yritystoimin-nalle relevantti ympäristövastuu, joka nousi kenties hieman yllättäen todella merkittäväksi tekijäksi sidosryhmien vastauksissa. Myös journalistinen riippu-mattomuus, sananvapauden edistäminen

ja vastuu henkilöstöstä nousivat korkealle yritysvastuuagendalla.

Alma Median yritysvastuun erityis-piirteenä on kestävän kehityksen edistäminen tukemalla paikallisuutta ja alueiden elinvoimaisuutta. Tämä heijastelee Alman vahvoja paikallis- ja aluelehtiä, jotka ovat omien yhteisöjensä puolestapuhujia ja koossapitäviä voimia sekä hyvinvoinnin edistäjiä.

jokapäiväistä toimintaaAlmassa yritysvastuu määritellään konsernin, sen yksiköiden ja jokaisen almamedialaisen tavaksi toimia työtehtä-vissään ekologisesti, taloudellisesti, sosi-aalisesti ja kulttuurisesti vastuullisesti ja kestävästi.

Määritelmällä halutaan korostaa kahta asiaa: Yritysvastuu ei ole erillinen, hahmoton funktio, vaan näkökulma jokapäiväiseen liiketoimintaan – meidän tapamme toimia. Toiseksi kulttuurinen

tEksti Riikka Poukkakuvat Alma Media

28 painovoimaa

vastuu on haluttu nostaa perinteisten taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten arvojen rinnalle – paikallisuuden ja yhtei-söllisyyden tukeminen ja hyvä suomen kielen vaaliminen ovat esimerkkejä median kulttuurisista vastuista.

pohjoismaidEn ilmastoystävällisin mEdiataloAlma julkaisi ensimmäisenä suomalai-sena mediayrityksenä erillisen yritysvas-tuuraportin alkukesästä 2010.

Yritysvastuu onkin teema, joka kiin-nostaa ja koskettaa kaikkia sidosryhmiä – myös toisia mediayrityksiä. Niinpä Alma on tehnyt aloitteen pohjoismaisten mediayritysten yritysvastuufoorumin käynnistämiseksi, jotta toimialan kesken voitaisiin kokoontua saman pöydän ääreen keskustelemaan näistä yhteisistä, tärkeistä teemoista ja haasteista. Ensim-mäinen kokoontuminen oli maaliskuun lopussa Tukholmassa ja seuraavaa suunnitellaan jo syksylle. Ympäristöasiat olivat yksi ensimmäisen kokouksen puhu-tuimpia aiheita.

Alma menestyi myös sijoittajille suun-natussa ilmastonmuutosselvityksessä 2010, jossa konserni oli paras pohjois-

mainen mediatalo – ja yli kaksinkertaisti pisteensä edellisvuodesta. Globaalissa Carbon Disclosure Project -selvityksessä yritykset analysoivat ilmastonmuutoksen potentiaalisia mahdollisuuksia ja riskejä liiketoimintansa kannalta. CDP:n taus-talla on 551 kansainvälistä institutionaa-lista sijoittajaa.

Maaliskuussa 2011 Alma raportoi yritysvastuustaan toiseen otteeseen, tällä kertaa integroidun raportin muodossa. Tämä tarkoittaa, että konserni julkaisi perinteisen vuosikertomuksen asemesta vuosikatsauksen, jossa tarkasteltiin Alman vuotta 2010 niin liiketoiminta- kuin yritysvastuunäkökulmasta. Näin Alma halusi osoittaa yritysvastuun roolin ja painoarvon osana konsernin arkea.

ympäristöasiat korkEalla agEndallaJa lisää on luvassa: Alma Media on käynnistämässä merkittävän ympäris-tötutkimushankkeen yhdessä VTT:n ja Tukholman Kungliga Tekniska Högsko-lanin kanssa. Tutkimuksessa selvi tetään ensimmäistä kertaa painetun lehden ja verkkolehden kaikki merkittävimmät ympäristövaikutukset. Tutkittavat tuotteet ovat Alma Median tunnetuimpia tuot-

teita, Aamulehti, Kauppalehti ja Iltalehti verkkoversioineen. Alkuvuodesta 2012 on tavoitteena kyetä tarjoamaan kaikille kiinnostuneille tarkkaa tietoa Alman eri tuotteiden ympäristövaikutuksista jopa yksittäisen jutun tai mainoksen tasolla.

Ympäristöasiat ovat agendalla jo ennen tutkimustulosten valmistumista, sillä Alman sidosryhmät ovat yhä kiin-nostuneempia ympäristöasioista. Niinpä Alma yhdessä lukuisten yksiköidensä kanssa toteuttaa kevät-kesällä 2011 ympäristöfaktakampanjan.

Ympäristövastuu on kuitenkin ennen kaikkea tekoja, ei viestintää. Niinpä Alman kaksi suurta kiinteistöhanketta viitoittavat konsernin tietä ekologi-sesti yhä kestävämpään tulevaisuuteen. Töölönlahdelle Helsinkiin on määrä valmistua syksyllä 2012 yhtiön uusi, kaikki Alman Helsingin-toiminnot saman katon alle saattava toimitila, jolle haetaan LEED-ympäristösertifikaattia.

Tampereella puolestaan käynnistyy alkuvuodesta 2013 Alman uusi paino, jonka ydinarvona on vastuullisuus – niin ympäristöä kuin henkilöstöä ajatellen. Myös tälle kiinteistölle haetaan LEED-sertifikaattia, tiettävästi ensimmäisenä sanomalehtipainona maailmassa.


Kuinka suuri on painokoneen valmistamisen hiilijalanjälki? Siinäpä kysymys, jonka maailman suurin arkkipainokoneiden valmistaja Heidelberg päätti tutkia.

Painokoneen hiiLijaLanjäLki

– ja sen LaskeMisen sietäMätön MoniMutkaisuus

Ajatus painokoneen hiilijalanjäljen laske-misesta ei suinkaan ole uusi. Heidelberg teetti jo vuonna 2008 karkean laskelman Speedmaster XL 105 -painokoneen hiili-jalanjäljestä. Kyseessä on järeän luokan viisivärinen arkkipainokone, jonka suurin arkkikoko on 105 x 74 cm. Tuolloinen arvio oli noin 290 tonnia hiilidioksidia, mutta nyt asia haluttiin tutkia tarkemmin. Tehtävään tarttui Darmstadtin teknisessä yliopistossa koneenrakennusta opiskeleva mareike Bender.

Hiilijalanjäljen laskemiseen ei toistaiseksi ole olemassa kansainvälistä standardia. Bender käytti laskelmissaan tuotepohjaista ISO 14040 -ympäristöstan-

dardia sekä brittiläistä PAS 2050 -normia. Kumpikaan näistä ei kuitenkaan anna täydellistä lopputulosta.

konEEn käyttämisEn hiilijalanjälkEä Ei arvioitu— Tarkoituksemme oli analysoida vain painokoneen valmistamisesta syntyvä hiilijalanjälki, ei sen käyttämisen hiili-dioksidipäästöjä, painottaa ingrid amon-tran Heidelbergin ympäristöosastolta.

Tämä rajaus oli tehtävä, koska koneen valmistaja pystyy vain osittain vaikut-tamaan painokoneen käyttämisestä syntyvään hiilijalanjälkeen. Vaikutusmah-dollisuudet rajoittuvat lähinnä koneen

kuntoonlaitossa hukkaan menevien arkkien määrän ja koneen energian-kulutuksen optimointiin.

Suurin osa painotuotteen hiilijalan-jäljestä aiheutuu käytetystä paperista, painoväreistä ja mahdollisista lakoista. Päätökset niiden osalta tekee painotalo tai painotuotteen tilaaja.

Painotuotteen ympäristövaikutukset riippuvat myös suuresti siitä, miten paina-misessa käytetty sähköenergia tuotetaan. Esimerkiksi Norjassa, missä käytetään paljon vesivoimaa, on tilanne aivan toinen kuin vaikkapa Saksan itäosissa, missä ruskohiiltä jalostavat voimalaitokset ovat edelleen yleisiä.

30 painovoimaa

huomio matEriaalEihin ja EnErgiaanTutkimuksessa keskityttiin kahteen asiaan: kuinka paljon CO2-päästöjä aiheutuu painokoneen valmistusmate-riaalien tuottamisesta ja kuinka paljon energiaa käytetään painokoneen valmis-tusprosessissa.

XL 105:n tapaiseen painokoneeseen tarvitaan terästä, alumiinia, kuparia, muovia, kumia, lasia, puuta, elektronisia komponentteja sekä liuta muita materiaa-leja. Niistä valmistetaan valtava määrä erilaisia osia: 54 tonnia painava, viidellä väriyksiköllä ja yhdellä lakkayksiköllä

varustettu painokone kasataan noin 70 000 erillisestä osasta.

Teräs saattaa tulla Kiinasta, kupari Chilestä ja muovi Slovakiasta. Miten ihmeessä kukaan voisi saada käsiinsä kaiken sen tiedon, jota tarvitaan näiden kaikkien raaka-aineiden ja komponent-tien hiilijalanjälkien laskemiseen? Kuinka suuri hiilijalanjälki syntyy esimerkiksi malmin sulattamisesta toisella puolella maapalloa ja sen kuljettamisesta Saksaan?

— Juuri se oli itse asiassa suhteellisen helppoa selvittää. Saimme hyvää tietoa lukuisista erilaisista tietokannoista, kertoo Ingrid Amon-Tran.

Kaikkein hyödyllisimmäksi tietoläh-teeksi osoittautui GaBi, PE Internatio-nalin tietokanta, johon on syötetty tietoa jo yli 20 vuoden ajan. Sen avulla voidaan selvittää tarkasti esimerkiksi, kuinka paljon hiilidioksidia vapautuu, kun yksi rautakilo valmistetaan Brasiliassa ja kuljetetaan sieltä eri puolille maailmaa. Heidelbergin valimo Amstettenissä, Saksassa, tuo suurimman osan raaka-aineistaan juuri sieltä.

pElottavan suuri tEhtäväTietokannan tietojen liittäminen kaikkiin painokoneen valmistamisessa tarvittaviin

tErästä 92 % koneesta.Osuus hiilijalan-jäljestä 33 %.

alumiinia 3 % koneesta.Osuus hiilijalan-jäljestä 8 %.

muita mEtallEja 2 % koneesta.

Osuus hiilijalan-jäljestä 4 %.

muovia/kumia 2 % koneesta.

Osuus hiilijalan-jäljestä 4 %.

lasia alle 1 % koneesta.Osuus hiilijalan-jäljestä alle 1 %.

31

noin 70 000 osaan oli sen sijaan lievästi sanoen työlästä, vaikka urakkaa hieman helpotettiinkin ryhmittelemällä samankal-taisia osia yhteen nippuun.

Laskennan pohjana käytettiin työpii-rustusten materiaaliluetteloa, johon oli listattu kaikki painokoneen valmista-misessa tarvittavat osat. Esimerkiksi kiinnitysruuvit, kaksoiskartioholkit, kaapelisiteet, litteät prikat ja putkiliit-timet. Laskelma saattoi näyttää tällaiselta: 130 kpl tyypin ALL4 ruuveja, materiaali teräs, kokonaispaino 2,88 kg, CO2-päästö 0,374 kg. 50 kpl nro 4 kaksoiskartioholk-keja, materiaali messinki... ja niin edelleen ja niin edelleen.

Erilaisten osien hiilijalanjäljen määrit-tämiseen käytettiin tavarantoimittajien tarjoamaa tietoa, ja jos sitä ei ollut saata-villa, tehtiin huolellinen arvio.

Toinen osa jättiurakkaa oli paino-koneen valmistamisessa tarvittavien erilaisten energiaerien selvittäminen. Miten paljon energiaa tarvitaan tietyn osan koneistamiseen, taivuttamiseen, hiomiseen, karkaisemiseen ja pinnoitta-miseen?

— Kukaan ei ollut koskaan tullut selvittäneeksi tällaisia lukuja tarkemmin, kertoo Amon-Tran. Loppujen lopuksi osoittautui mahdolliseksi päätellä nämä tiedot eri tuotantohallien mitatusta energiankulutuksesta ja tiettyjen koneis-tusprosessien tyypillisestä energian-kulutuksesta, jaettuna valmistettujen komponenttien lukumäärällä.

Tämä kaikki vaati melkoisen määrän työtä ja kärsivällisyyttä. Eikä se ilman tuotannonsuunnittelijoiden ja esimiesten haastatteluja ja aktiivista apua olisi ollut mitenkään mahdollista. Lisäksi tarvittiin tietoja sekä omien tehtaiden että alihank-kijoiden kirjanpitäjiltä, energiavastaavilta ja ympäristöpäälliköiltä.

218 tonnia hiilidioksidiaLaskelmissa otettiin luonnollisesti huomioon myös ne hiilidioksidipäästöt, jotka aiheutuvat kuljetuksista tehtaiden välillä ja niiden sisällä, erilaisista tarveaineista ja työkaluista sekä pakkauk-sista ja syntyvästä jätteestä.

Päätavoitteena oli kehittää mene-telmä, jolla voitaisiin jatkossa laskea muidenkin Heidelberg-painokoneiden hiilijalanjäljet. Tällaista työkalua tarvi-taan, sillä myös asiakkaat ovat alkaneet kiinnostua painokoneiden valmista-misessa syntyvistä CO2-päästöistä ja kysyvät niitä yhä useammin.

Puolen vuoden intensiivisen tutki-mustyön ja numeroiden pyörittelyn jälkeen saatiin lopulta selville tulos, joka yllätti positiivisesti kaikki mukana olleet osapuolet. Oli todistettu, että viisivärisen, lakkayksiköllä varustetun Heidelberg Speedmaster XL 105 -painokoneen valmistaminen aiheuttaa täsmälleen 218 321,57 kilogramman suuruisen hiili-dioksidipäästön – luku oli neljänneksen pienempi kuin mitä oli odotettu.

Karkeasti voidaan sanoa, että yhden painokonetonnin valmistamisesta syntyy sama CO2-päästö kuin keskimääräisen autotonnin valmistamisesta eli noin neljä tonnia hiilidioksidia.

ElEktroniikka pääosassaPainokoneeseen tarvittavien raaka-aineiden ja sen valmistamiseen kuluvan energian hiilijalanjäljet osoittautuivat suunnilleen saman suuruisiksi. Mutta materiaalien osalta yllättävää oli se, ettei suurinta ympäristökuormitusta aiheut-tanutkaan tarvittava teräs, joka sentään muodostaa noin 92 % painokoneen massasta. Elektronisten komponenttien osuus painokoneen massasta sen sijaan on vain yksi prosentti, mutta niiden

osuus koneen CO2-kuormasta osoittautui olevan peräti 45 tonnia, eli jopa puolet koneen kaikkien raaka-aineiden aiheutta-masta hiilijalanjäljestä.

— Elektroniset komponentit sisältävät sellaisia ultra-puhtaita materiaaleja, joiden valmistamiseen tarvitaan pitkä sarja puhdistusvaiheita, selittää karl petersen Heidelbergin ympäristöosas-tolta. Joidenkin elektroniikassa tarvitta-vien raaka-aineiden, kuten esimerkiksi piin ja seleenin, erotteleminen muista mineraaleista on lisäksi tavattoman työlästä ja kuluttaa paljon energiaa.

Jatkossa mittalukua ”CO2-päästö yhtä painokonekiloa kohti” voidaan käyttää, kun halutaan arvioida muidenkin paino-konemallien hiilijalanjälkiä. Painokoneen koosta ja ominaisuuksista riippuen tätä arviota korjataan joko ylös- tai alaspäin. Pienten peruskoneiden hiilijalanjälki on pienempi, sillä niissä elektroniikan määrä on pieni. Suurten ja monia lisävarusteita sisältävien koneiden kohdalla tilanne on päinvastainen.

Painokoneen valmistamisen hiilijalan-jälki ei vaikuta yksittäisen painotuotteen hiilijalanjälkeen, sillä koneiden elinkaari on pitkä ja niillä painetaan miljoonia arkkeja.

yhdEn painokonEtonnin valmistamisEsta syntyy sama hiilidioksidipäästö kuin yhdEn hEnkilöautotonnin valmistamisEsta.

puuta alle 1 % koneesta.Osuus hiilijalan-jäljestä alle 1 %.

ElEktroniikkaa 1 % koneesta.Osuus hiilijalan-jäljestä 51 %.

tEksti Heidelberg Sustainability Report 2009/2010

kuvat Heidelberg

32 painovoimaa


Paperin valmistus, painatus ja kuljetukset aiheuttavat merkittävimmät ympäristövaikutukset painotuotteen koko elinkaaren aikana.

Eniten vaikuttaa energian tuotanto ja käyttö. Kun halutaan parantaa painotuotteen ympäristösuorituskykyä, tulisikin pyrkiä parantamaan

koko arvoketjun energia- ja materiaalitehokkuutta.

energia- ja MateriaaLi-

tehokas Painotuote

Koko elinkaarta tarkasteltaessa paperin valmistuksen osuus painotuotteen hiili-jalanjäljestä on noin 33–55 % riippuen siitä, kuinka paljon tuotteessa on käytetty paperia. Painatuksen osuus puolestaan on noin 13–46 % riippuen siitä, onko kyseessä sanomalehti, aikakauslehti, valokuvakirja vai kirja. Painatuksen ympäristövaikutukset riippuvat esimer-kiksi painosmäärästä, painotuotteen rakenteesta, valmistuksen resurssitehok-kuudesta, käytettävästä painoteknolo-giasta sekä käytettävästä energiasta16.

EnErgiatEhokkuudEn parantaminEn koko kEtjussaEnergiatehokkuus-termillä tarkoitetaan tuotannon määrää suhteessa käytettyyn energiaan. Paperin valmistus, painatus ja kuljetukset ovat selkeästi energiaa kulut-tavia vaiheita, kun tarkastellaan paino-tuotteen koko elinkaarta. Siksi paperin

valmistaja ja painotalo ovat keskeisimmät toimijat, kun lähdetään parantamaan painotuotteen energiatehokkuutta.

Ensimmäiset askeleet tällä tiellä ovat tuotantolaitoksen energiankäytön kartoittaminen ja sen seuraaminen. Näin saadaan tärkeää tietoa kehitystarpeista. Investoimalla parhaaseen käytössä olevaan tekniikkaan on mahdollista päästä alan parhaimpien yritysten jouk-koon myös ympäristöasioissa.

Sertifioitujen laatuja ympäristöjärjes-telmien hyödyntäminen on järkevää, sillä ne tarjoavat työkaluja toiminnan jatku-vaan parantamiseen. Niitä voi hyödyntää myös yrityksen ympäristöviestinnässä.

matEriaalitEhokkuudEn parantaminEn koko kEtjussaMateriaalitehokkuus on kilpailukykyisten tuotteiden ja palveluiden aikaansaamista pienenevin materiaalipanoksin siten, että

myös haitalliset vaikutukset vähenevät elinkaaren aikana.

Materiaalien valmistuksella ja käytöllä on aina ympäristövaikutuksia. Eri materiaa lien ympäristövaikutukset ovat erilaisia. Ympäristövaikutukset voivat muodostua eri vaiheissa arvoketjua, joka ulottuu raaka-aineiden hankinnasta tuot-teen käytön jälkeiseen käsittelyyn.

On siis tärkeää, että materiaalivalin-noissa ja tuotesuunnittelussa ajatellaan koko elinkaarta, jotta tehostamistoimet eivät rajoittuisi ongelmien siirtämiseen muualle arvoketjussa17. Materiaalitehok-kuutta voidaan parantaa keskittymällä paitsi tuotantoprosesseihin myös tuot-teen suunnitteluun.

Paperinvalmistuksen ja painatuksen yhteydessä materiaalitehokkuuden paran-taminen voi olla esimerkiksi syntyvän jätemäärän vähentämistä, materiaalien ja tavaroiden uusiokäyttöä sekä mate-

34 painovoimaa

riaalien kierrättämistä. Käyttäjällä on erityisen suuri vastuu painotuotteen kier-rättämisessä. Jätehuollon tulisi puoles-taan varmistaa, että paperin talteenotto on tehokasta paitsi taloudellisesti myös ympäristön kannalta.

Jo painotuotteen suunnitteluvai-heessa tulisi ottaa huomioon sen tarkoi-tuksenmukaisuus sekä varmistaa sen kierrätettävyys. Eräs oleellinen seikka on keräyspaperin siistattavuus. Siistaami-sella tarkoitetaan painovärin poistamista keräyspaperista uusiomassan valmis-tuksen yhteydessä. Siistauksen kehittä-minen on vaatinut yhteistyötä paperin, painovärien ja painokoneiden valmista-jien kesken.

Paperituote tulisi myös suunni-tella siten, että sen kierrättäminen olisi helppoa. Eri materiaalien tulisi olla helposti irrotettavissa toisistaan ja useiden eri materiaalien liiallista yhdis-telyä tulisi välttää.

ympäristöystävällisEmmät ostopäätöksEtPainotuotteen käyttövaiheeseen kuuluvat esimerkiksi kustantaja, painotuotteen

tilaaja ja painotuotteen loppukäyttäjä eli lukija. Painotuotteen käyttövaiheessa ei yleensä synny suoria päästöjä.

Halutessaan painotalo ja painotuot-teen ostaja voivat valinnoillaan kuitenkin merkittävästi vaikuttaa painotuotteen ja koko siihen liittyvän arvoketjun ympäristöystävällisyyteen. Painotalo voi esimerkiksi siirtyä käyttämään ainoastaan ympäristömerkillä varustettua paperia. Painotalolle ja -tuotteille on mahdollista hakea mm. Joutsenmerkin käyttöoikeus. Kustantaja, painotuotteen tilaaja ja lukija voivat puolestaan vaatia ympäristömer-kittyjä paperi- ja painotuotteita sekä suosia ympäristömerkittyjä painotaloja.

lisää tiEtoa painotuottEidEn ympäristövaikutuksista:

• www.ymparisto.fi• www.d4s-sbs.org• www.ymparistomerkki.fi• ec.europa.eu


tiivistElmä• Painotuotteen elinkaaren aikana merkittävimmät ympäristövaikutukset aiheutuvat suurelta osin käytettävän sähkön, lämmön ja polttoaineiden tuotannosta ja kulutuksesta tuotteen valmistuksen ja kuljetusten aikana.• Energiatehokkuutta voidaan parantaa kartoittamalla ja seuraa-malla energian käyttöä, investoimalla parhaaseen käytössä olevaan tekniik-kaan ja hyö dyntämällä sertifioituja laatuja ympäristöjärjestelmiä.• Materiaalitehokkuutta voidaan parantaa keskittymällä tuotantopro-sesseihin sekä tuotteen suunnittelu-vaiheeseen.• Painotuotteen tilaaja tai lukija voi vaikuttaa painotuotteen ympäristöys-tävällisyyteen vaatimalla ja valitse-malla ympäristömerkittyjä paperi- ja painotuotteita.

35

— Yritysvastuu ja ympäristönsuojelu kehitty-vät koko ajan. Graafisen alan ympäristöopas on halunnut seurata aikaansa ja toimia myös suunnannäyttäjänä, oppaan uudista-nut ympäristötoimittaja Kari Rissa toteaa.

graafisen aLan yMPäristö-oPPaasta uusittu Versio

kolmas painosToukokuussa on Graafisen alan ympä-ristöoppaasta ilmestynyt kolmas ja perusteellisesti uusittu painos. Kirjan alkuperäinen rakenne on säilytetty, mutta yli puolet sisällöstä uudistettu, muun muassa suurin osa esimerkkitapauksista on kokonaan uusia.

kari rissan kirjoittama Graafisen alan ympäristöopas ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1998. Kirja oli silloin tiennäyttäjä ja ensimmäinen toimialakoh-tainen ympäristöopas Suomessa.

Kirjasta otettiin toinen uusittu painos vuonna 2003. Jo silloin tehtiin koko joukko muutoksia.

— Yritysvastuuseen oleellisesti kuulu-vien ympäristöasioiden painoarvo on koko ajan kasvanut. Samalla on noussut esiin myös uusia haasteita, etenkin ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen käyttöön liittyviä, Rissa perustelee kirjan uudistamista.

sanoista tEkoihinSidosryhmät, etenkin ympäristötietoiset asiakkaat odottavat, että kirjapainon toiminta vaikuttaisi mahdollisimman vähän luontoon ja aiheuttaisi mahdolli-simman vähän ilmaston lämpenemistä.

Pelkät hyvää tarkoittavat sanat eivät enää riitä. Nyt tarvitaan yhä enemmän myös tekoja, jotta päästöt saadaan kuriin ja hiilijalanjälki entistä pienemmäksi. Ympäristöasiat tulisi nostaa päivittäisen yritystoiminnan keskiöön, osaksi päivit-täistä johtamista ja työntekoa.

— Välinpitämättömyys vastuuasioissa voi vahingoittaa kirjapainon mainetta ja aiheuttaa lisäkustannuksia. Ympäristö-asioiden kokonaisvaltainen hyvä hoito puolestaan parantaa yrityksen kilpailu-kykyä, Rissa muistuttaa.

Uudessa ympäristöoppaassa on mukana seitsemän hyvää esimerkkiä suomalaisten graafisen alan yritysten ympäristöjohtamisesta. Rissan mukaan

monet eturivin painot ovat hoitaneet ympäristöasiansa jo kohtuullisen hyvälle tasolle – etenkin jätteiden kierrätys ja kemikaalien käyttö alkavat olla kunnossa. Useat painot ovat rakentaneet itselleen myös ympäristöasioiden hallinta- ja johtamisjärjestelmän.

tavoittEita riittää— Tulevaisuuden haasteena on erityisesti hiilijalanjäljen pienentäminen eli vähähii-liseen energiantuotantoon täytyy jatkossa kiinnittää selvästi nykyistä enemmän huomiota. Sekä sähkön että lämmön käytössä on kirjapainoilla vielä paljon parantamisen varaa. Uusiksi keskitty-miskohteiksi ovat nousemassa ekote-hokkuuden lisääminen ja vesijalanjäljen pienentäminen, uskoo Kari Rissa.

Kirjan on kustantanut Työturvallisuuskeskuksen yhteydessä toimiva Graafisen alan työalatoimikunta.


36 painovoimaa


— Ympäristöasiat ovat meillä kiinteä osa päivittäistä johtamista ja painamista. Näin toteaa Edita Prima Oy:n johtaja Mika Ruuskanen,

joka vastaa myös pohjoismaisesta Green Edita -ympäristöohjelmasta.

näin edita PriMa oy:

yMPäristöjohtaMinen LiiketoiMinnan

ytiMessä

Edita-konserni lähti kehittämään ympäris-töasioiden hoitoa jo 1990-luvun alkupuo-lella. Painotalo halusi olla tiennäyttäjä.

— Yrityksen ylin johto nosti jo tuolloin strategiaratkaisuissaan ympäristönsuo-jelun yhdeksi kirjapainon avainalueeksi. Samalla halusimme vastata myös asiak-kaiden vaatimuksiin, mika ruuskanen toteaa.

2000-luvun alussa Edita hajautti ympäristönsuojeluasioiden hoidon paino-salien lattioille. Vastuu annettiin selkeästi tuotannon johdolle.

— Minusta tämä ratkaisu oli aivan oikea. Ympäristönsuojelusta on tullut entistä selkeämmin osa johtamista ja painon jokapäiväistä toimintaa.

Ympäristöasioita käsitellään nykyisin säännöllisesti konsernin johtoryhmässä, osastokokouksissa ja tuotantopalave-reissa.

— Ilman johdon ja koko henkilöstön aitoa sitoutumista emme olisi ympäristö-asioissa päässeet näin hyviin tuloksiin, Ruuskanen kiittelee.

Viime vuosina koko henkilöstölle on annettu laajaa koulutusta kestävästä kehi-tyksestä ja ympäristöasioiden hyvästä

hoidosta. Työntekijät ovat voineet muun muassa suorittaa internetpohjaisen Ympäristöajokortin. Sen on suorittanut jo noin puolet editalaisista.

Edita-konserni julkaisi ensimmäisen kattavan yhteiskuntavastuuraporttinsa vuonna 2011.

takana jo pitkä prosEssiEdita käynnisti pitkäjänteiset ympäristön-suojelutoimet hankkimalla ensimmäiseksi painotuotteilleen Pohjoismaisen ympä-ristömerkin eli Joutsenmerkin käyttöoi-keuden vuonna 1993.

Sen jälkeen alkoi ISO 14001 -ympäris-töjärjestelmän rakentaminen. Siihen meni aikaa pari vuotta. Ympäristöjärjestelmä sertifioitiin vuonna 1998.

— Ympäristöjärjestelmä antaa tukevan perustan sekä ympäristöasioiden johta-miselle että tuotantotoiminnalle. Ilman sitä emme tulisi nykyisin enää toimeen, Ruuskanen korostaa.

Vuodesta 2006 lähtien Edita Prima Oy on ollut myös Joutsenmerkitty paino-laitos, ja WWF:n Green Office -järjes-telmä otetaan käyttöön sen toimistoissa vuodesta 2011 alkaen.

Edita-konsernissa nähdään edelleen, että ympäristönsuojelu ei ole hetken projekti, vaan alati jatkuvaa arkipäiväistä toimintaa yhä paremman ympäristön puolesta. Ympäristöasioihin panosta-minen on Ruuskasen mukaan tärkeä osa noin tuhat ammattilaista työllistävän viestintäkonsernin kehittämistä.

— Haluamme olla Pohjoismaiden johtava viestintälaitos ympäristöasioissa. Toki pyrimme ympäristövastuulla myös liiketoiminnan kannattavuuden kasvuun. Talous ja hyvä ympäristöasioiden hoito kulkevat meillä käsi kädessä. Ympäristö-asiat ovat graafisen tuotannon kohtalon-kysymyksiä tulevina vuosina.

Keväällä 2010 toteutetussa henkilöstö-kyselyssä noin 90 prosenttia vastaajista piti tärkeänä, että Edita-konserni toimii esikuvana ympäristötyössä.

jatkuvia parannuksiaEdita Priman painotaloissa ympäristön-suojeluasioiden käytännön hoidossa pyritään Ruuskasen mukaan etenemään pienten askelten politiikan mukaisesti – tavoitteena on ympäristövaikutusten jatkuva vähentäminen.

tEksti ja kuvat Kari Rissa

38 painovoimaa

Viime vuosina painopistealueina ovat olleet ekologisesti kestävät hankinnat, energiatehokkuus, ilmastoneutraalius sekä jätteen minimointi.

— Meillä jätteiden lajittelu ja kierrätys on ollut jo vuosia rutiinia. Ulkopuolinen jätealan palveluyritys hoitaa jätteet hyöty-käyttöön mahdollisimman tehokkaasti. Kaikki ongelmajätteet puolestaan viedään asianmukaiseen hävitykseen Ekokemiin.

Kaatopaikkajätettä Edita Priman tuotannossa ei nykyisin enää synny.

Reprossa filmit ovat jo pitkään olleet historiaa. Tiedostot tulostetaan suoraan painolevyille. Tämä ctp-tekniikka on merkittävästi vähentänyt kemikaalien käyttöä ja helpottanut työntekoa.

Mineraalipohjaiset painovärit on vaihdettu kasvipohjaisiin väreihin, ja pesuaineet muutettu selvästi aiempaa vähemmän liuottimia sisältäviksi.

Pakkausjätettä on puolestaan pyritty vähentämään muun muassa siirtymällä astioissa aiempaa suurempaan pakkaus-kokoon. Isot väriainekontit kiertävät.

Tulevaisuuden haasteena Editassa nähdään ennen muuta kustannus- ja ekotehokkuus, jotka voidaan saavuttaa pienentämällä hukkaa ja säästämällä energiaa.

— Erityisen hyviä tuloksia energian-säästössä olemme saavuttaneet Ruotsissa sijaitsevissa painoissamme muun muassa valaistusta ja ilmastointijärjestelmiä uusi-malla sekä ottamalla prosesseissa syntyvä lämpö talteen. Esimerkiksi Västra Arosin painossamme energiankulutus käytettyä paperikiloa kohden on laskenut vuodesta 2002 peräti 73 prosenttia.

ilmastonEutraalius vuonna 2010Edita-konserni on selvittänyt toiminnas-taan aiheutuvat hiilidioksidipäästöt vuodesta 2008 lähtien.

— Asetimme kunnianhimoiseksi tavoitteeksi, että olemme jatkossa hiilineutraali yritys. Keskustelu ilmaston-muutoksesta ja sen vaikutuksesta herätti meidät. Etenkin Ruotsin painoissamme oltiin aktiivisia, Ruuskanen kertoo.

Hiilineutraalius tarkoittaa, että yritys laskee omat hiilidioksidipäästönsä, ryhtyy vähentämään niitä ja kompensoi jäljelle jäävät päästöt rahoittamalla hankkeita, jotka lisäävät uusiutuvien energialäh-teiden käyttöä.

— Ensimmäinen hiilijalanjäljen laskenta on aika iso urakka, mutta kun laskentamallit on saatu valmiiksi ja osaksi

taloushallinnon rutiineja, työ helpottuu selvästi.

Vuonna 2010 Editan kaikki painolai-tokset Suomessa ja Ruotsissa ovat saavut-taneet hiilineutraaliuden. Edita-konserni maksoi hiilidioksidipäästöistään kompen-saatiota, joka käytettiin YK:n valvomana Intiassa Andhra Pradeshissa sijaitsevan maatalousjätteestä energiaa tekevän biovoimalan rahoittamiseen.

— Tavoitteemme on pyrkiä edel-leen vähentämään hiilijalanjälkemme suuruutta. Haasteellisinta on vähentää painolaitoksiin ostetun energian, työmat-kaliikenteen ja kuljetusten aiheuttamaa ilmastokuormaa.

Vuonna 2009 Editan Prima Oy:n kokonaispäästöt olivat noin 1 250 tonnia hiilidioksidia. Siitä työmatkaliikenteen osuus oli noin kolmannes, sähkön ja kaukolämmön osuus reilu neljännes ja kuljetusten osuus noin neljännes.

Edita-konsernin hiilitase julkais-taan jatkossa osana yhteiskuntavastuu-raporttia.

— Hiilijalanjälki paljastaa, että meillä on ympäristöasioissa vielä paljon teke-mistä. Pitkästä kokemuksesta huolimatta olemme vasta alussa. Suunta näyttää olevan kyllä ihan oikea.

40 painovoimaa


— Kemikaaliton levynvalmistus on jo tätä päivää. Olemme pystyneet uuden tekniikan ansiosta luopumaan haitallisten aineiden käytöstä

myös painolevyjen valmistuksessa. Näin kertoo PunaMusta Oy:n prepresspäällikkö Jani Vauhkonen.

näin PunaMusta oy:

kohti keMikaaLitonta

PainoLeVyn-VaLMistusta

lEvynvalmistuksEssa pElkkää hyvääPunaMusta on kulkenut kohti ympäris-töystävällistä painamista jo muutaman vuoden ajan. Tavoitteena on saada haital-linen ympäristökuorma pienenemään ja parantaa työturvallisuutta, mutta myös tehostaa tuotantotoimintaa.

— Olemme ensimmäisenä heatset-painona Suomessa ottaneet käyttöön Joensuussa ja Tampereella kehityskoneet, jotka käyttävät uusinta tekniikka paino-levyjen valmistuksessa. Enää ei tarvita perinteistä runsaasti kemikaaleja sisäl-tävää kehitettä, vaan valottamattomat alueet pestään pois lievästi emäksisellä saippualiuoksella, prepresspäällikkö jani vauhkonen toteaa.

Saippualiuos kiertää painolevyjen kehityskoneessa. Liuosta ei tarvitse myös-kään tuorestaa kemikaaleilla, vaan pelkkä vesijohtovesi riittää. Liuosta tuorestetaan ainoastaan sen verran kuin altaan neste-pinta on vajonnut haihtumisen myötä. Käytännössä tuorestejäte on jäänyt koko-naan pois.

— Saippualiuos on entiseen kehittee-seen verrattuna kuin linnunmaitoa. Se voidaan sellaisenaan laskea viemäriin. Käytettynä siihen on kuitenkin liuennut painolevyistä polymeeriä, joten käytetty liuos kerätään talteen jatkokäsittelyä varten. Mahdollisesti tulevaisuudessa polymeeri voidaan erotella käytetystä liuoksesta omatoimisesti.

paljon EtujaPunaMusta luopui filmien käytöstä ja käsiasemoinnista jo 2000-luvun alussa. Silloin siirryttiin tulostamaan tiedostoista suoraan valoherkille painolevyille.

— Pääsimme tuolloin eroon ympä-ristöä kuormittavista ja työturvallisuu-denkin kannalta hankalista kehitteistä ja kiinnitteistä. Tuotantoprosessikin nopeutui samalla merkittävästi, Vauh-konen kertoo.

Ennen kehitysnesteitä piti tuorestaa paljon ja kanistereita oli vaihdettava jopa päivittäin. Se vei aikaa ja oli hankalaa. Työtila on nyt myös entistä siistimpi, kun kehitteiden kanssa ei tarvitse enää toimia.

Uusi tekniikka on vähentänyt myös veden kulutusta.

— Ennen tarvittiin painolevyjen kehit-tämiseen myös esipesu, mutta uudessa koneessa ei enää tarvita. Tämän ansiosta vettä säästyy erittäin paljon entiseen verrattuna. Veden kulutus on vähin-täänkin puolittunut.

Uuden teknologian levynvalmistus-prosessi on myös painamisen laadun kannalta parannus entiseen.

— Pisteet ovat nyt aiempaa terä-vämpiä. Ennen levytuotannon laadussa oli myös vaihtelua nykyistä enemmän, Vauhkonen kiittelee.

Uuden tekniikan ansiosta levyn-valotus tapahtuu puolet pienemmällä energiamäärällä kuin aiemmin. Näin tulostimien laserdiodien käyttöikä pitenee.

— Säästöä tämäkin, Vauhkonen toteaa.Kehityskoneiden huoltojen määrä on

uuden tekniikan ansiosta pudonnut jopa neljännekseen entisestä.

— Ennen huolto vei nelisen tuntia, nyt selvitään tunnissa. En oikein keksi

tEksti ja kuvat Kari Rissa

42 painovoimaa

uudesta prosessista mitään kielteistä, prepresspäällikkö tuumaa.

joutsEnmErkkipainoPunaMusta on nykyisin paino, jolle on myönnetty Pohjoismainen ympäristö-merkki eli Joutsenmerkki. Joutsenmerkin saaminen on edellyttänyt monia toimia ympäristöasioiden eteen.

— Nykyisin kaikki kierrätettävissä oleva jäte lajitellaan ja toimitetaan uusio-käyttöön. Kaatopaikalle menevä jäte on minimoitu. Vaaralliset jätteet toimitetaan ongelmajätelaitokselle, kertoo tuotanto-päällikkö jukka väkeväinen.

Joutsenmerkki edellyttää myös, että päästöjä ilmaan syntyy hyvin vähän. PunaMustan heatset-painokoneet onkin varustettu jälkipolttimilla tai katalyytti-puhdistimilla, joissa poltetaan painovä-reissä olevat haihtuvat aineet.

— Emme kuormita myöskään vesis-töjä, sillä kaikki painoprosessivedet ovat

suljetussa kierrossa ja ne kerätään talteen sekä toimitetaan asianmukaisesti hävi-tettäviksi, kun laitteistoja puhdistetaan. Mitään kemikaaleja ei lasketa viemä-reihin.

Laitteistojen toimivuutta tarkkail-laan puolueettomilla päästömittauksilla. Kaikki PunaMustan käyttämät raaka-aineet ja kemikaalit ovat Joutsenmerkki-kelpoisia.

— Pyrimme valitsemaan aineita, jotka kuormittavat mahdollisimman vähän ympäristöä ja ovat myös työturvallisia, Väkeväinen korostaa.

vastuu ympäristöstäPunaMustan omistajat haluavat, että ympäristöasioista pidetään hyvää huolta. Tämä näkyy Väkeväisen mukaan levyn-valmistuksessa toteutettujen uudistusten ja Joutsenmerkin käyttöoikeuden lisäksi monella muullakin tavalla painon toimin-nassa.

— Esimerkiksi prepressin värinkäytön optimointiohjelmalla olemme pystyneet pienentämään käytettävän painovärin määrää. Väriä kuluu nyt vähemmän painolaadun siitä kärsimättä. Painoko-neiden suljetut ja automaattiset värin-säätöjärjestelmät ovat olleet jo vuosia käytössä, ja niiden avulla kuntoonlaitossa syntyvän hukkapaperin määrä on saatu kohtuulliseksi, Väkeväinen toteaa.

Ympäristöasiat otetaan huomioon jo painokoneiden hankinnassa.

— Energiansäästöön kiinnitetään meillä nykyisin myös paljon huomiota. Heatset-rotaatioiden jälkipoltossa syntyvä hukkalämpö otetaan talteen ja hyödynnetään kirjapainon kiinteistön lämmityksessä. Näin pienennämme hiili-jalanjälkeämme.

Kirjapainon käyttämistä papereista merkittävä osa on PEFC-merkittyjä laatuja ja siis valmistettu sertifioiduista metsistä hakatusta puusta.

44 painovoimaa

yMPäristö-Vaikutusten

arViointi – Painotuotteita ei Voida suoraan

Verrata toisiinsa, Mutta Parannus-kohteita Voidaan Löytää


Tuotteen mahdollisia ympäristövaikutuksia voidaan arvioida elinkaariarvioinnin avulla, mutta tuotteiden ympäristövaiku-tuksien vertailu on hankalaa. Esimerkiksi hiilijalanjälkitulok-set ovat riippuvaisia sekä laskelmissa tehdyistä oletuksista että lähtötiedoista. Erilaisille tuotteille tehtyjä laskelmia tai eri tavoin laskettuja hiilijalanjälkiä ei voi siksi verrata toi-siinsa. Energiantuotannon eroista johtuen myös maakohtai-set erot voivat olla suuria.

Erot tuotteissa muodostuvat usein monista tekijöistä läpi arvoketjun. VTT:n tutkimuksessa tarkasteltiin eri painotuot-teiden ympäristövaikutuksia. Painotuot-teet erosivat toisistaan mm. käytettyjen raaka-aineiden, painopapereiden valmis-tuksen ja painomenetelmien osalta. Lisäksi tuotteiden valmistus volyymit, tuotteiden koko ja käyttöaika sekä käyt-

tötarkoitus ovat erilaiset. Laskelmissa tehdyt oletukset ja rajaukset poikkesivat myös toisistaan.

Elinkaariarvioinnin tulokset muut-tuvat jo riippuen siitä, mitkä tuotteen elinkaaren vaiheet on sisällytetty tarkasteluun. Tulokseen ei ole välttämättä sisällytetty elinkaaren käyttövaihetta tai tuotteen hävitystä tai kierrätystä.

Painatus

Kuljetukset

Käyttö

Kierrätys jajätehuolto

Puunhankinta

Paperinvalmistus

Painotalo, ostetun energian tuotanto sekä painovärin

ja -levyjen valmistus Kaikki tuotteen ja raaka-aineiden kuljetukset elinkaaren aikana on laskettu yhteen

Käyttövaiheesta ei synny suoria päästöjä

Kierrätys ja jätteenpoltto sekä hajoaminen kaatopaikalla

Puunhankinnasta aiheutuvat päästöt

Massa- ja paperi-tehdas, ostetunenergian tuotanto jakemikaalien valmistus

aikakauslEhdEn Elinkaari kEhdosta hautaan.

aikakauslEhdEn hiilijalanjälki Oletuksena on, että noin 16 % luetuista aikakauslehdistä päätyy kaatopaikalle, 79 % kierrätetään ja 5 % poltetaan. Lähde VTT tutkimusseloste 2561 sekä Leader-hanke factsheet (2010).

Parannuskohteita tuotteiden elinkaa-riarvioinneilla ja hiilijalanjälkilaskelmilla voidaan kuitenkin löytää.

Esimerkiksi hiilijalanjäljen pienentä-misessä paras tapa on vähentää energian-kulutusta ja parantaa energiatehokkuutta. Näin siksi, että tuotteen valmistaja ei aina pysty vaikuttamaan saatavissa olevan verkkosähkön ja -lämmön tuotantotapaan.

Myös raaka-aineiden käytön vähentä-minen ja materiaalitehokkuuden paran-taminen ovat tärkeitä, kun toiminnan ympäristökuormitusta halutaan vähentää. Raaka-aineiden käytön ja materiaalitehok-kuuden seuraaminen valmistusproses-sissa tuotekohtaisesti tuo arvokasta tietoa parannusmahdollisuuksista.

Toisaalta painotuotteen kohdalla myös lukija voi vähentää syntyviä ilmas-tovaikutuksia parantamalla lajittelua ja vähentämällä kotitalousjätteen mukana kaatopaikalle joutuvien painotuotteiden määrää.

Painotuotteen hiilijalanjälki, kuten aikakauslehden hiilijalanjälki, syntyy ensisijaisesti energian ja polttoaineiden käytöstä.

Kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi energiankäytöstä aiheutuu ilmaan muitakin päästöjä, joilla voi olla mm. happamoitumis- ja pienhiukkasvaiku-tuksia. Energiankulutus aiheuttaa myös fossiilisten ja mineraalisten luonnonva-rojen ehtymistä.

Elinkaaren aikana syntyvät ravinne-päästöt vesistöön puolestaan aiheut-tavat rehevöitymistä. Onkin olennaista huo mioida kokonaisvaltaisesti tuotteen valmistukseen ja käyttöön liittyvät mahdolliset ympäristövaikutukset.

tEksti Minna Norskuvat Shutterstock, VTT

46 painovoimaa


VTT tutki Lean development with renewable resources (Leader 2007–2010) -hankkeessa sanomalehden, aikakauslehden, kuvakirjan, kirjan sekä mainospainotuotteen hiilijalanjälkiä sekä muita ympäristövaiku-tuksia elinkaariarvioinnin avulla. Hankkeen aikana toteutettiin tapaus-tutkimukset, joissa huomioitiin painotuotteen koko elinkaari kehdosta hautaan eli puun hankinta, paperin valmistus, painatus, kuljetukset, käyttö sekä kierrätys ja jätehuolto.

aikakausLehden, kirjan ja

sanoMaLehden hiiLijaLanjäLjet

ja Muut yMPäristöVaikutuksetTutkimuksen tuloksena saatiin hyvä

kokonaiskuva painotuotteiden ympäristö-vaikutuksista.

Esimerkiksi kaikista sanomalehden elinkaaren aikana arvioiduista ympä-ristövaikutuksista merkittävimpiä ovat ilmastonmuutos, happamoituminen, alailmakehän otsonin muodostuminen sekä fossiilisten ja mineraalisten luonnon-varojen ehtyminen.

Vaikutukset aiheutuvat suurelta osin energian (sähkön, lämmön ja poltto-aineiden) tuotannosta ja kulutuksesta tuotteen valmistuksen aikana.

Kun tuotteen ilmastovaikutuksia tarkastellaan, soveltuu hiilijalanjälki hyvin yhdeksi indikaattoriksi. Se sisältää painotuotteen elinkaaren aikana syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ilmaan.

Vuonna 2005 suomalaisten koti talouk-sien kulutuksen aiheuttamista ilmasto-vaikutuksista sanomalehtien, kirjojen ja muiden paperituotteiden osuus oli pieni, noin 1 %. Suurimmat ilmastovaikutukset aiheutuivat asumisesta (28 %), elintarvik-keista (16 %) ja autoilusta (13 %).

VTT:n tutkimus antaa tietoa paino-tuotteiden ympäristövaikutusten suuruus-luokista. Tuotteiden valmistukseen ja käyttöön liittyvät mahdolliset ympäristö-vaikutukset on tärkeää arvioida kokonais-valtaisesti esimerkiksi elinkaariarvioinnin avulla.

tEksti Minna Norskuvat Shutterstock, VTT

painotuote g Co2 ekv autolla ajo tv:n katselu Elinkaari- 164 g CO2/km LCD 32–37’’ vaiheet

aikakauslehti 154 1 km 4 tuntia kehdosta170 g, 56 sivua hautaan

sanomalehti 210 1,3 km 6 tuntia kehdosta200 g, 48 sivua hautaan

kirja 1200 7 km 30 tuntia kehdosta500 g, 300 sivua jälleenmyyjälle

valokuvakirja 1000 6,1 km 27 tuntia kehdosta500 g, 64 sivua kotiinpakattu

mainoslehtinen 30 0,3 km 50 minuuttia kehdosta20 g, 4 sivua hautaan

painotuottEidEn hiilijalanjäljEn havainnollistaminEn.Esitetyt hiilijalanjälkitulokset eivät ole verrattavissa toisiinsa, sillä tehdyt oletukset ja rajaukset eroavat toisistaan. Lähde: VTT tutkimusseloste 2561.

48 painovoimaa


Paperituotteissa käytetyn puukuidun elinkaari on paljon pitempi kuin yksittäisen paperituotteen elämä. Paperituotteiden talteenotto ja

kierrättäminen varmistaa, että kuidut saavat uuden elämän uusina tuotteina. Puukuitu voidaan kierrättää 5–7 kertaa.

PaPerinkierrätys on kuidun

kierrättäMistä

papErilla on korkEa kiErrätysastEVuonna 2009 kaikkien paperituotteiden talteenottoaste oli Suomessa 71 %. Paino- ja kirjoituspapereista otettiin talteen yli 80 %. Tämä on erinomainen saavutus harvaan asutulle maalle. Kansainvälinen paperin keräysasteen keskiarvo on 50 %. Keskimääräinen kierrätysaste Euroopassa vuonna 2009 oli 72 %.

Yli puolet Euroopan paperiteolli-suuden raaka-aineesta on tällä hetkellä kierrätyskuitua. Suomessa 38 % keräys-kuidusta on peräisin kotitalouksista, 52 % teollisuudesta ja noin 10 % toimistoista18.

Kierrätyskuitu on paperiteollisuudelle merkittävä raaka-aine. Eurooppalainen paperiteollisuus onkin ollut aktiivisesti mukana kehittämässä tehokkaita paperin-keräysjärjestelmiä.

papErikuitu kiErtää Eri papErituottEissaEnsiökuidulla ja uusio- eli kierrätyskui-dulla on erilaisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat niiden käyttöön eri paperi-tuotteissa. Kierrätettäessä kuidun pituus lyhenee. Tämä vaikuttaa valmistettavan

paperin lujuus- ja painettavuusominai-suuksiin. Kaikkia paperituotteita ei voida valmistaa kierrätysmateriaalista, ja siksi myös ensiökuitua tarvitaan.

Ensiökuidusta valmistettua paperia käytetään erityisesti korkealaatuisissa painotuotteissa sekä tiukkoja hygienia-vaatimuksia edellyttävissä pakkaustuot-teissa.

Suomessa kierrätyskuitua käytetään eniten kartongin, sanomalehtipaperin ja pehmopapereiden tuotannossa. Pahvista ja sanomalehdistä saadusta kierrätys-kuidusta voidaan puolestaan valmistaa esimerkiksi pahvilaatikoita, paperitava-roita ja munarasioita.

Kun puukuitu on elinkaarensa lopussa, se poltetaan energiaksi. Jonkin verran elinkaarensa lopussa olevia kuituja käytetään myös eristeiden valmista-miseen.

Aivan kaikkia paperituotteita ei kuitenkaan voida kierrättää. Tällaisia ovat mm. savukepaperit, tapetit, kirjat ja erilaiset hygieniapaperit. Paperinkeräyk-seen kelpaamattomien papereiden osuus on noin viidennes Suomen koko paperin-kulutuksesta18.

sEkä Ensiö Että kiErrätyskuitua tarvitaanPaperituotteiden kierrättäminen on järkevää paitsi ympäristönäkökohtien vuoksi myös taloudellisista syistä. Kierrä-tyskuitu on rahanarvoista raaka-ainetta, ja siitä on syntynyt merkittävä kauppa-tavara.

Kierrätyskuidusta tehdyn paperin valmistaminen kuluttaa vähemmän ener-giaa kuin ensiökuidusta tehdyn paperin valmistaminen. Tämä johtuu mm. siitä, että kierrätyskuitua käytettäessä paperin valmistuksesta jää pois paljon ener-giaa kuluttava kuitujen erottamisvaihe. Pienempi energiankulutus tarkoittaa luonnollisesti myös pienempiä hiili -di oksidipäästöjä.

Ensiökuidusta ja kierrätyskuidusta valmistettujen tuotteiden ympäristövaiku-tuksia ei kuitenkaan voi suoraan vertailla. Molempia kuituja tarvitaan ja molempien käytölle löytyy yhtä vahvat, vaikkakin erilaiset ympäristöperustelut. Se, mikä on tärkeää, on muistaa valita joko kierräte-tystä materiaalista tai sertifioidusta raaka-aineesta valmistettu paperituote.


50 painovoimaa

Ensiökuitu aloittaa papErikuidun pitkän ElämänValtaosa Suomessa tuotetusta paperista valmistetaan ensiökuidusta. Näin siksi, että Suomen runsaat metsävarat takaavat ensiökuidun helpon ja edullisen saata-vuuden.

Toisaalta paperintuotanto on Suomessa niin suurta, ettei kierrätys-kuitua ole meillä riittävästi saatavilla eikä sitä kannata kaukaa tuoda. Sen sijaan esimerkiksi tiheästi asutussa Keski-Euroopassa kierrätyskuitua on runsaasti tarjolla, ja siksi sitä myös käytetään yleisesti sikäläisessä paperintuotannossa. Maantieteellisellä sijainnilla ja asutuksen määrällä on suuri vaikutus paperituot-teissa käytettäviin raaka-aineisiin.

Yli 90 % Suomessa valmistetusta paperista menee vientiin. Suomessa tuotettu paperi päätyy siis lopulta Keski-Euroopan paperinkeräysjärjestelmään. On arvioitu, että ilman ensiökuitua paperi loppuisi Euroopasta muutamassa kuukau-dessa19.

tiivistElmä• Suomessa yli 70 % kaikesta pape-rista kierrätetään.• Kierrätyskuitu on elintärkeä raaka-aine metsäteollisuudelle.• Puukuitua voidaan kierrättää 5–7 kertaa.• Suomessa tuotettu paperi päätyy todennäköisesti kierrätykseen Euroo-passa.• Paperin kierrättäminen ei onnistu ilman ensiökuitua.

lisää tiEtoa papErin kiErrätyksEstä:• www.metsateollisuus.fi• www.paperinkerays.fi• www.cepi.org• www.paperrecovery.org • www.ingede.com• www.paperrecovery.org

lähtEEt

1 | www.ilmastonmuutos.info

2 | www.ilmatieteenlaitos.fi/kasvi-huonekaasut

3 | www. ilmatieteenlaitos.fi/havaitut_ilmastonmuutokset_viime_vuosisatoina

4 | www.ilmatieteenlaitos.fi/maail-manlaajuinen_ilmastonmuutos

5 | Edinburgh Centre for Carbon Management ECCM, 2004

6 | Euroopan metsäministerikonfe-renssit MCPFE, State of Europe’s Forests 2003

7 | YK:n elintarvike- ja maatalousjär-jestö, FAO Statistics 2007

8 | www.foresteurope.org

9 | www.metsakeskus.fi/web/fin/metsaneuvot/oikeudet_ja_velvol-lisuudet/lait

10 | www.metsateollisuus.fi/Info-kortit/metsasertifiointi

11 | www.metsateollisuus.fi/Info-kortit/Paljonkopuutatarvitaanpa-periin

12 | BREF 2001, eippcb.jrc.es/refe-rence

13 | www.metsateollisuus.fi/Info-kortit/Energia

14 | www.metsateollisuus.fi/Info-kortit/ymparistonsuojelu_paasto-vahenemat

15 | www.metsateollisuus.fi/tilasto-palvelu

16 | Carbon footprint and environ-mental impacts of print products from cradle to grave, VTT Rese-arch Notes 2560, VTT, 2010

17 | www.motiva.fi/toimialueet/mate-riaalitehokkuus

18 | www.metsateollisuus.fi/Info-kortit/kierratyskuitu

19 | www.metsateollisuus.fi/Info-kortit/monikayttoinenpaperi

52 painovoimaa

Print Power suomilönnrotinkatu 11 a00120 HElSinki

puh. +358 400 453 [email protected]

tämän lehden hiilijalanjälki

on

238g Co2 ekv

1 • print power • suomi • 2011

Documents