10 12 - etusivu - keitele groupkeitele forest oy:n asiakaslehti nro 2/2016 monipuolista työtä...
TRANSCRIPT
Keitele Forest Oy:n asiakaslehti Nro 2/2016
Monipuolista työtä kentällä ja konttorissa
SIVU
www.keitelegroup.fi
Keitele Group 35 vuotta Rohkeutta, innovaatioita
ja tinkimätöntä asiakaspalvelua
Perhe on parasSivu 16
Sahatavarakauppa painottuuvientimarkkinoille10 12
4
POHJANMAA:
POHJOIS-SUOMI:
mäntytukki mäntypikkutukki
kuusitukki kuusipikkutukki
koivutukki
havukuitupuu
koivukuitupuu
POHJANMAA:
KESKI-SUOMI JA POHJOIS-SAVO:
mäntytukki mäntypikkutukki
kuusitukki
havukuitupuu
koivukuitupuu
mäntytukki mäntypikkutukki
kuusitukki kuusipikkutukki
koivutukki
havukuitupuu
koivukuitupuu
Suomen metsien vuosittainen kasvu ylittää 110 mil-joonaa kuutiota ja kasvu kiihtyy. Vakaa raaka-aineen tarjonta on sysännyt liikkeelle joukon metsäteolli-suuden investointihankkeita, jotka ovat lisäämäs-sä vuosittaista kuitupuun käyttöä Suomessa noin 10 miljoonalla kuutiolla.
Kuitupuun käytön kasvaessa myös metsistä tulevan tuk-kipuun määrä kasvaa varovaisestikin arvioiden 3–5 miljoonaa kuutiota. Tämä tarkoittaa 1–1,5 miljoonaa kuutiometriä lisää sa-hatavaraa, jolle pitäisi löytää markkinat. Tukkipuun määrän kas-vaessa on kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, että puun hinta pysyy metsätalouden harjoittamisen kannalta kestäväl-lä pohjalla, eli metsänomistaja saa jatkossakin hyvää tuottoa sijoitukselleen.
Kotimainen kysyntä on tällä hetkellä varsin vaatimatonta huippuvuosiin verrattuna, joten markkinoita on etsittävä viennis-tä. Jo nykyään suora ja epäsuora sahatavaran vienti huomioiden arviolta 70–75 % suomalaisesta sahatavarasta päätyy vientiin. Koko maailmassa tuotetaan vuosittain noin 300 miljoonaa kuu-tiota havusahatavaraa (Suomessa noin 10 miljoonaa kuutiota).
Suomalainen puu on maailmalla arvostettua tuotteiden kor-kean laadun ja sahojen toimitusvarmuuden ansiosta, mutta Suo-messa valmistetun sahatavaran hinta asiakkaalle toimitettuna on usein liian kallista käyttökohteisiin, joissa riittää heikompi-laatuinenkin tavara. Suomalaisen sahatavaran markkinaosuutta on vaikeaa kasvattaa ilman hintajoustoa. Sahateollisuuden heik-ko kannattavuus ei myöskään mahdollista sahatavaramyynnin kasvattamista tuotehintoja laskemalla.
Suomalainen sahateollisuus tarvitsee kansallisen kilpailu-kykypaketin, jossa mm. kansalliset bioenergian tuet tulisi käy-dä läpi ja sahateollisuuden toimintaympäristöön negatiivisesti vaikuttavat elementit pitäisi poistaa pikavauhtia. Elinvoimainen ja tulevaisuuteen investoiva saha- ja puutuoteteollisuus ovat elinehto koko Suomen metsäsektorin kehittymiselle. Panos-tus sahateollisuuden kilpailukykyyn turvaa hyvän ja tasaisen tuoton Suomen mittavasta metsävarallisuudesta myös tule-ville sukupolville.
Kalle Kyllönen hankintapäälliköksiMaatalous- ja metsätieteen maisteri, metsänhoitaja Kalle Kyllönen on huhtikuussa aloitta-nut hankintapäällikkönä Keitele Forest Oy:ssä. Hän vastaa puunhankinnan yrittäjäsuhteista ja puunhankinnan logistiikan kehittämisestä.
- Tehtävät ovat vastanneet odotuksia ja olleet todella kiinnostavia. Olen muun muassa so-pinut korjuu- ja kuljetusurakoista yhtiön kaikissa toimipisteissä sekä toiminut kuljetusjärjes-telmän kehityshankkeessa, Kyllönen sanoo.
Kyllösen pääopintosuunta oli puuteknologia, jonka lisäksi hän on opiskellut muun muas-sa metsäekonomiaa ja metsäekologiaa.
Aiemmalla työurallaan Kyllönen on muun muassa toiminut metsäteollisuuden raakapuun toimitusketjun hallintatehtävissä sekä yli kymmenen vuotta rajavartiolaitoksen palveluksessa.
Kuhmosta kotoisin oleva Kyllönen harrastaa aktiivisesti liikuntaa eli juoksee, hiihtää, ui, suunnistaa, pyöräilee ja laskettelee. Lisäksi hän ohjaa Siilinjärven Hiihtoseuran junioriryhmää. Syksyisin vapaa-aikaan kuuluu kanalintujen ja hirvien metsästys.
Kyllönen asuu Siilinjärvellä. Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta.
PÄÄKIRJOITUS
SISÄLTÖ
PUUMARKKINA- BAROMETRI
Pääkirjoitus
Lyhyet uutiset
Pääministeri Juha Sipilä:”Innovatiivisuus, riskejä kaihtamaton toimintatapa ja sisäinen yrittäjyys”
Sahatavarakauppa painottuuvientimarkkinoille
Keitele Group 35 vuottaRohkeutta, innovaatioita ja tinkimätöntä asiakaspalvelua
Metsä on monien mahdollisuuksien sijoituskohde
Kemijärvellä juhlistettiin ja kokoustettiin
Monipuolista työtä kentällä ja konttorissa
Sienibisnes työllistää Itä-Suomessa
Hankinta-alueet,hankintaesimiehet ja vastuualueet
Yhteismetsän edut ja haitat
Perhe on paras
313
810
16 19
414
612
20 22
Julkaisija: Keitele Group • Päätoimittaja: Matti Kylävainio
Toimituskunta: Olli Ljokkoi, Jarmo Seppälä, Antti Tahvanainen (ulkoasu)
�Taitto: Mainostoimisto Crealab Oy • Paino: Grano, 2016
�Kuvat: Juhani Maukonen, Nina Kaverinen, Mika Remes, Pentti Vänskä
Puukauppa on käynyt vilkkaana koko vuoden ajan. Perinteisesti hiljaisen heinäkuun jälkeen puukauppa on vilkastunut uudelleen. Tuotantolaitosten käyn-tiasteet ovat korkealla tasolla ja puun kysyntä jat-kuu hyvänä.
Keitele Forestilla on hyvät mahdollisuudet ostaa tuk-kivaltaisia leimikoita koko toimialueellamme. Tuk-kipuun käyttäjänä meitä kiinnostavat ensisijaisesti aina kaikki tukkivaltaiset leimikot. Sahaus on ollut koko alkuvuoden korkealla tasolla, joten tukin ky-syntä jatkuu hyvänä. Sahatavaravarastot ovat tavan-omaista tasoa suuremmat, mikä pitää sahatavaran hinnat alhaisena.
Kuitupuuharvennusten menekin odotetaan merkit-tävästi parantuvan kun suunnitteilla olevat selluteh-dasinvestoinnit valmistuvat.
Tuotamme sahatavaraa ja erilaisia jatkojalosteita Kei-teleellä, Alajärvellä ja Kemijärvellä. Sahamme ovat erikoistuneet tuotannossaan ja siksi myös ostotar-peemme vaihtelevat jonkin verran alueellisesti . Kes-ki-Suomessa ja Savossa ovat nyt kysytyimpiä kuu-situkkileimikot syksyn korjuuseen. Pohjanmaalla ja Lapissa kysytyimpiä ovat mäntytukkileimikot.
Metsänomistajan kannattaa aina ottaa yhteyttä paikalliseen hankintaesimieheemme puukauppoja suunnitellessaan. Näin tulee varmistuttua, että lei-mikko soveltuu mahdollisimman hyvin markkinati-lanteeseen.
Kesäkorjuukelpoiset päätehakkuut
Kesäkorjuukelpoiset tukkivaltaiset harvennushakkuut
Kesäkorjuukelpoiset kuituharvennukset
Talvella korjattavat päätehakkuut
Talvella korjattavat harvennushakkuut
= erinomainen kysyntä
= hyvä kysyntä
= heikko kysyntä
Suomen metsät kasvavat ennätystahtiin, mistä markkinat suomalaiselle puulle?
NIMITYSUUTINEN
MIKKO KYLÄVAINIO
Johtaja
Sahatavaran jatkojalostukseen on keskityttävä nykyis-tä enemmän. Jalostusastetta nostamalla kuljetuskustan-nusten osuus tuotteen myyntihinnasta on alhaisempi, ja uusia markkinoita voidaan hakea sellaisiltakin markkinoilta, joihin sahatavaran vienti sellaisenaan ei ole kannattavaa.
Sahapuulle on syytä miettiä jatkojalostusmahdolli-suuksia hyvissä ajoin, sillä uusien tuotteiden lanseeraa-minen ei tapahdu käden käänteessä. Uusien tuotteiden kehittäminen ja jo olemassa olevien tuotteiden tehostet-tu markkinointi on iso mahdollisuus, johon on tartuttava aktiivisesti. Tämä on kansallinenkin etu, ja valtiovallan tu-lee panostaa puutuoteteollisuuden innovaatioihin ja nii-den kaupallistamiseen.
Keitele Group on Suomessa puutuoteteollisuuden edel-läkävijä. Likimain puolet Keiteleen valmistamasta saha-tavarasta jalostetaan tehtaan porttien sisäpuolella puu-tuotteiksi kuten liimapuuksi tai höylätavaraksi. Olemme vahvasti vientivetoinen yritys, jonka tuotannosta yli 90 % menee kansainvälisille markkinoille. Keitele Groupin puun-hankinnassa erittäin suuri osuus metsästä kaadettavista puista menee tukeiksi, koska käyttämämme mitat ovat hyvät ja tuoteskaala laaja. Metsänomistaja hyötyy uudes-ta konekannastamme, jatkojalostusmahdollisuuksista ja vientikaupasta.
Aktiivisesti metsää hoitavat ja puuta myyvät metsän-omistajat, toimitusketjun ja tuotannon tehokkuus, jous-tavuus ja nykyaikaisuus, ammattitaitoinen henkilöstö ja osaavat yhteistyökumppanit sekä tuotteitamme arvos-tavat asiakkaat ovat tehneet mahdolliseksi kehittää ja laajentaa toimintaamme 35-vuotisen historiamme ajan.
Uskomme, että jalostettujen puutuotteiden markkinat kasvavat perussahatavaran kysyntää nopeammin. Kysyn-nän kasvu painottuu Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan. Kei-tele Group tulee jatkossakin suuntaamaan investointeja jalostettujen puutuotteiden valmistukseen. Panostamme tuotekehitykseen ja pyrimme löytämään uusia markkinoita ja käyttökohteita korkealaatuiselle, suomalaiselle puulle.
2 3
VUOTTA
Rohkeutta, innovaatioita ja tinkimätöntä asiakaspalvelua
Keitele Group 35 vuotta
Asiakas on ykkönen
- Koko toiminta alkoi siitä, kun huomasin, että asiakkaat ei-vät saaneet haluamiaan puutuotteita, Keitele Forestin toimi-tusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos Ilk-ka Kylävainio kertoo.
- Esimerkiksi Japanissa sahatavaroilla ja rakennusmateri-aaleilla on eurooppalaisista poikkeavat mitat. Valtaosa oma-kotitaloista valmistetaan valmistuotteista. Päätin, että teem-me asiakasmittoja ja investoimme uuteen tekniikkaan, jonka avulla asiakkaiden toiveet voidaan toteuttaa,
Toimintaperiaatteena on ensin myydä tuote ja vasta sit-ten hakea raaka-aine metsästä. Koko ketju kannolta tehtaan pihaan tapahtuu oikeaan aikaan.
Aloittava yritys sai tukea ja kannustusta Kei-teleen kunnalta, jonka ”kummisetien” poli-tiikkana oli teollistaa kuntaa ja siten kehit-tää kunnan elinvoimaisuutta.
Politiikka onnistui, ja pieneen maaseu-tupitäjään alkoi nousta toinen toistaan suu-rempia teollisuusyrityksiä ja niiden ympärille
kattava palveluyritysten joukko. Vaikka päättäjät ovat vuosien mittaan vaihtuneet, elävät ”kummisetien” yritysmyönteinen henki ja toimintaperiaate Keiteleellä edelleenkin.
Nyt Keitele Group toimittaa sahatavaraa ja puujalosteita yli 40 maahan. Suurimmat markkina-alueet ovat EU-maat ja Japani. ”Kummisedät” olivat toiminnassaan kaukaa viisaita, niin myös Ilkka Kylävainio.
Puuteollisuusteknikko Ilkka Kylävainion vuonna 1981 perustama Keiteleen Teollisuussaha Oy eli nykyinen Keitele Group toimii edelleen perheyhtiönä. Siitä on kasvanut yksi Suomen suurimmista
mekaanisen puunjalostuksen toimijoista. Yhtiön selkeässä kasvussa oleva liikevaihto on nyt yli 200 miljoonaa euroa, henkilöstömäärä on 430 ja vientimaita on yli 40.
35VUOTTA
Harri Väänänen myy tukkipuuta noin joka toinen vuosi.
35VUOTTA
Keitele Groupin virstanpylväät
1981: Yhtiö perustettiin. Investoitiin nopea pelkkahakkuri-pyörösahalinja.
1994: Huipputeknologiaa sisältävä täysin uusi sahalaitos otettiin käyttöön Keiteleellä. Yhtiön liikevaihto yli tuplaantui tuotannon kasvun myötä.
1999: Keitele Forest Wood Production käynnisti suurtehohöylälinjan, sormijatkoslinjan ja optimoivan katkaisulinjan, jolla ryhdyttiin valmistamaan tarkkuuskatkottua höylätavaraa, ikkunateollisuuden komponentteja ja lista-aihioita.
2001: Rakennettiin pienpuulinja Keiteleelle, jotta yhtiön sahauskapasiteetti vastaisi muuttuvaa metsänkuvaa.
2005: Keitele Engineered Wood Oy:n liimapuutehdas valmistui. Samalla nostettiin yhtiön kuivauskapasiteettia liimapuun valmistuksen yhteydessä.
2006: Pienpuulinjalle valmistui tuorelajittelulaitos ja rimoitus.
2008–2011: Toteutettiin pääsahalinjan mittava modernisointi-investointi Keiteleellä.
2013: Keitele Forest Oy:lle myönnettiin arvostettu Suomen Yrittäjien valtakunnallinen yrittäjäpalkinto.
2014: Keitele Forest Oy laajensi sahausliiketoimintaa Alajärvelle yritysostolla.
2015: Lappi Timber Oy, saha ja liimapuutehdas, aloitti Kemijärvellä
VUOTTA
Rohkeutta ja osaamista
Kylävainion mukaan yrittäjän pitää olla rohkea ja uskoa omiin suunnitelmiinsa. Suunnitelmallisuuden, määrätietoisuuden ja visioiden lisäksi yrityksen kehittämisessä on tietenkin tarvittu myös vahvaa toimiala- ja markkinatuntemusta.
Asiakaspalvelu ja tehokkuus ovat edelleen Keitele Groupin toiminnan lähtökohtia. Erilaisille asiakkaille eri puolille maa-ilmaa toimitetaan juuri heidän toivomiaan tuotepituuksia ja laatuluokkia.
- Yrityksen kilpailukyvystä on pidettä jatkuvasti huolta. Sik-si me investoimme säännöllisesti uuteen tekniikkaan ja py-rimme ottamaan siitä kaiken irti. Esimerkiksi vuosien 2016 ja 2017 aikana investointimme ovat noin 14 miljoonaa euroa, Ky-lävainio sanoo.
Yhtiön 35-vuotisjuhlavuonna myös sen perustajalla ja toi-mitusjohtajalla Ilkka Kylävainiolla on merkkivuosi, kun hän täyt-ti huhtikuussa 70 vuotta. Kylävainio juhli merkkipäiväänsä ke-sällä perhepiirissä.
Yrityksen johtajistoon ja omistajiin kuuluvat myös pojat Matti Kylävainio ja Mikko Kylävainio.
Tehokasta synergiaa
Emoyhtiö Keitele Forest Oy:n lisäksi Keitele-yhtiöihin kuuluvat sahayhtiöt Keitele Timber Oy Keiteleellä ja Alajärvellä ja Lap-pi Timber Oy Kemijärvellä, jatkojalostusyksikkö Keitele Wood Products Oy Keiteleellä ja Kemijärvellä sekä Keitele Energy Oy, joka tuottaa energiaa sahauksen sivutuotteista.
Keitele Timber Oy:n Keiteleen sahalaitos on yksi alan suu-rimmista tuotantolaitoksista Suomessa.
Keitele Timber toimittaa määrämittaista kuusi- ja mäntys-ahatavaraa valmiiksi lajiteltuna, laivaus- tai erikoiskuivattuna. Tuotannosta 60 prosenttia on kuusta ja 40 prosenttia mäntyä.
Alajärveltä tuotantolaitos on Etelä-Pohjanmaan hyvälaa-tuisten mäntymetsien keskellä. Tuotanto onkin yksinomaan mäntyä pääasiassa omien jalostusyksiköiden raaka-aineeksi.
Alajärven sahan tuotantokapasiteetti on vuodessa 120 000 kuutiota työvuoroa kohti, ja määrää voidaan 2017–2018 suun-nitelluin investoinnein kasvattaa 250 000 kuutioon.
Kemijärvellä sijaitseva Lappi Timber Oy valmistaa pohjoi-sen havupuusta asiakasmittoihin tehtyä sahatavaraa, höyläta-varaa ja mittatarkkaa liimapuuta etupäässä Kaukoidän markki-noille. Tehtaan tarvitsema puuraaka-aine tulee Pohjois-Suomen metsistä. Tehtaan kapasiteetti on 150 000 kuutiota vuodes-sa. Meneillään olevat kuivaamoinvestoinnit nostavat tuotan-non 300 000 kuutiometriin vuodessa.
Keiteleellä ja Kemijärvellä toimiva Keitele Wood Products jatkojalostaa puuaihioita muun muassa rakennus- ja huoneka-luteollisuuden käyttöön. Uusinta teknologiaa hyödyntävä tuo-tanto on saumattomasti integroitu sahan tuotantoon, mikä ta-kaa tasaisen laadun, kustannustehokkaan valmistusprosessin sekä toimitusvarmuuden.
Tuotteet ovat pieniä ja keskisuuria rakenteellisia insinööri-puutuotteita pääasiassa Japanin markkinoille. Kaikki liimapuun valmistuksen vaiheet tapahtuvat saman katon alla. Aurora-zai-tuoteperhe kattaa liimapuun lisäksi kaikki japanilaisessa pilari- ja palkkimenetelmässä käytettävät höylätyt, ei-raken-teelliset vakiotuotteet.
KEITELE GROUP 35 VUOTTA KEITELE GROUP 35 VUOTTA
Koko toiminta alkoi siitä, kun huomasin, että asiakkaat eivät saaneet haluamiaan puutuotteitaIlkka Kylävainio,toimitusjohtaja,hallituksen puheenjohtaja,teollisuusneuvos
4 5
Kemijärvellä juhlistettiin ja kokoustettiin
Juhlapäivän seminaarissa hahmoteltiin varsin katta-va kokonaiskuva metsäalan nykytilanteesta. Käytän-nön tietoutta osallistujat saivat lisäksi tehdaskier-roksilla, jotka herättivätkin ansaittua kiinnostusta.
Päivän tilaisuuksiin osallistui kutsuvieraina noin 120 Keitele Groupin asiakasta, yhteistyökumppania ja muiden sidosryhmien edustajaa sekä lisäksi yhti-
ön omaa henkilöstöä.Pääministeri Juha Sipilä piti tilaisuuden pääpuheen ja Metsä-
keskuksen johtaja Ari Eini tarkasteli seminaarissa muun muas-sa Suomen puuvarojen riittävyyttä ja Sahateollisuus ry:n toi-mitusjohtaja Kai Merivuori alan vientinäkymiä. Johtaja Jarno Seppälä Indufor Oy:stä puolestaan esitteli puupohjaisten jat-kojalostustuotteiden mahdollisuuksia.
- Tilaisuus oli kokonaisuutena onnistunut ja käsittääkse-ni vastasi hyvin siihen osallistuneiden odotuksia. Alustukset ja paneelikeskustelu antoivat alan käytännönläheistä ja ajan-kohtaista tietoa itse kullekin, johtaja Matti Kylävainio Keite-le Groupista arvioi.
Ansaittua huomiota kiertokäyntien aikana sai Lappi Timbe-rin uusi tuotantolaitos, jonka rakentaminen kahdeksassa-yh-deksässä kuukaudessa lienee alansa maailmanennätys.
Tuotanto pyörii täysillä, edellytykset kunnossa
Kemijärven tuotantolaitokset olivat aluksi kokeilukäytössä ja ne ovat toimineet koko tämän vuoden ajan täydellä tuotanto-
Keitele Groupin 35-vuotista taivalta juhlistettiin Kemijärvellä metsäalan ajankohtaisaiheiden työseminaarissa sekä sidosryhmätapaamisin. Samalla avattiin virallisesti Lappi Timberin huippunykyaikaiset tuotantolaitokset.
kapasiteetilla. Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin ja tuotan-nolliset tavoitteet on Matti Kylävainion mukaan saavutettu.
- Tuotantolaitoksen koneet ja laitteet on valittu oikein ja ne toimivat hyvin. Henkilöstö on ollut hyvin mukana tuotannon käynnistämisessä ja vakiinnuttamisessa ja osoittanut hyvää toimintakulttuuria, Kylävainio kertoo.
Liikevaihto kasvussa, maailmalla epävarmuutta
Kylävainio on tyytyväinen koko konsernin toimintaan ja tili-kauden tulokseen. Vahvan kasvun vuosi merkitsee liikevaih-don huomattavaa kohenemista viime tilikauteen verrattuna.
- Kesäkuun loppuun mennessä sahaliiketoimintamme toi-mitusmäärät olivat kasvaneet 30 prosenttia edellisvuoden vas-taavasta ajasta. Myös jalostusliiketoiminta on kasvanut yli 20 prosenttia lähinnä Kemijärven liimapuutehtaan ansiosta.
Kokonaisuutena puutuotealalla, kuten monilla muillakin aloil-la, markkinatilanne näyttää edelleen epävarmalta. Kotimainen omakotitalorakentaminen on edelleen vaatimatonta, ja ulko-mailla geopoliittiset kriisit, Brexit, Pohjois-Afrikan maiden le-vottomuudet ja Egyptin talousongelmat vaikuttavat mäntys-ahatavaran kysyntään.
- Liimapuun päämarkkinoillamme Japanissa asuntorakenta-minen tosin jatkuu kohtalaisen vilkkaana. Mahdollista on myös, että euron heikkeneminen ja dollarin vahvistuminen antaa kil-pailuetua esimerkiksi Japanin, Kiinan ja Etelä-Korean suunnal-la, Kylävainio arvioi.
KEITELE GROUP 35 VUOTTA KEITELE GROUP 35 VUOTTA
6 7
VUOTTA
”Innovatiivisuus, riskejä kaihtamaton toimintatapa ja sisäinen yrittäjyys”
Pääministeri Juha Sipilä:
1. Millainen on metsä- ja puutuoteteollisuuden merkitys tämän päivän Suomessa?
Viime vuosi osoitti, että Suomi elää edelleen vahvasti met-sästä. Metsä- ja puuteollisuus vastasivat Suomen viennin va-lopilkuista. Erityisen iloinen olen ollut metsäteollisuuden vii-me vuosien uusiutumiskyvystä, innovaatioiden ja patenttien määrästä sekä sitä kautta syntyneistä uusista biopohjaisis-ta tuotteista ja markkinoista. Tälle pohjalle on hyvä rakentaa biotalouden strategiaa.
2. Millaisena näette Keitele Groupin 35-vuotisen toiminnan niin omalla alallaan kuin koko suomalaisen pk-yrityskentän kannalta?
Vierailin Keiteleen sahalla viime vaalikaudella. Silloin jo notee-rasin Keitele Groupin vakavaraiseksi ja hyvin johdetuksi per-heyhtiöksi. Keitele Groupin 35-vuotisen toiminnan ansiokkuus voidaan kiteyttää kuvaamalla sen erittäin merkittävää asemaa omalla toimialallaan ja toiminta-alueellaan. Keitele Group on tähän mennessä valmistanut 7 miljoonaa kuutiota sahatava-raa, myynyt tuotteitaan 1,85 miljardilla eurolla – joista valta-osa vientiin mm. Aasiaan, Japaniin ja Eurooppaan – sekä inves-toinut toimintaansa lähes 200 miljoonaa euroa. Nämä luvut kertovat omaa kieltään Keitele Groupin merkityksestä ja sen esimerkillisyydestä suomalaiselle pk-yrityskentälle.
Pääministeri Juha Sipilä osallistui Keitele Groupin Kemijärven-tilaisuuteen. Tässä pääministerin mietteitä yrittämisestä ja yrityksestä:
3. Millainen merkitys ja vaikutus Keitele Groupin Kemijärven-tehtailla on paikallisesti ja alueellisesti?
Oli mieleenpainuvaa käydä kesäkuussa Kemijärven-tehtaalla 35-vuotisjuhlassa ja uuden tuotantolinjan avajaisissa. Kemijär-ven-tehtaan uusin investointi on siitä hyvä ja onnistunut esi-merkki hajautetun yhteiskunnan rakentamisesta. Investoin-ti on tehty lähelle luonnonvaroja ja Kemijärvellä on osaavat ja motivoituneet tekijät.
Yhtiöllä on keskeinen merkitys paikallis- ja aluetaloudelle. Keitele Groupin ansiosta puunjalostus on saatu elvytettyä Sto-ra Enson entisen sellutehtaan tontilla. Lappi Timber on aivan viime vuosina investoinut Kemijärvelle yhteensä 45 miljoonaa euroa. Kemijärven vanhan sellutehtaan paikalle on noussut sa-man katon alle Suomen modernein saha ja erittäin edistyksel-linen puutuotetehdas.
4. Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet Keitele Groupin kasvuun ja kehittymiseen? Voisiko tässä olla esimerkki myös muille elinkeinoelämän aloille ja niiden ”tuleville pioneereille”?
Keitele Groupin innovatiivisen ja riskejä kaihtamattoman toi-mintatavan sekä parhaille perheyritykselle ominaisen sisäisen yrittäjyyden siivittäminä on saatu Kemijärven metsäteollisuus kammettua vahvaan myötätuuleen. Erittäin kilpailukykyisen yritystoiminnan rakentamisen ohella yhtiö on esimerkillises-ti kantanut vastuuta toimintaympäristönsä elinvoimaisuuden edistämisestä ja työntekijöiden hyvinvoinnista.
Keitele Group:n ansiosta puunjalostus on saatu elvytet-tyä Stora Enson entisen sellutehtaan tontille. Kemijärvelle on suunnitteilla lähemmäs miljardia euroa maksava sellutehdas. Uusi tehdas olisi kerrannaisvaikutuksineen huomattava piris-
tysruiske koko Koillis-Lapin aluetaloudelle. Keitele Groupin rooli hankkeen innoittavana taustavoimana on hyvin huomattava.
5. Vientiteollisuus ja vientituotteet ovat tärkeä osa suomalaisen elinkeinoelämän ja koko yhteiskunnan kehittämisen kannalta. Mistä, miten ja mille aloille Keitele Groupin tavoin toimivia yrityksiä saadaan lisää myös tulevaisuudessa ja mitkä ovat esim. valtiovallan, Finnveran ja muiden tahojen mahdollisuudet vaikuttaa myönteisesti tällaiseen kehitykseen?
Vientiteollisuuden kilpailukyvyn vahvistuminen ja uusien vien-tituotteiden läpimurrot lähtevät liikkeelle yritysten vahvasta uusiutumishalusta, ja sitä ruokkivasta houkuttelevasta inves-tointiympäristöstä. Investointien merkitys on aivan ratkaiseva Suomen talous- ja työllisyyskasvun kannalta. Suomi tarvitsee investointeja ja investoinnit yrityksiä jotka kehittävät hankei-deoita ja toteuttavat ne.
Selvää on että uudet investoinnit vaativat tuekseen riittä-vää rahoitusta. Täydensimme huhtikuussa yrittäjyyspakettia, joka sisältää merkittäviä yritysten investointiedellytyksiin vai-kuttavia toimia. Erityisesti kasvuhakuisten pk-yritysten inves-tointeja ja riskinottoa vahvistamaan on luotu yhteensä 600 mil-joonan euron kansallinen kasvurahoitus vuosille 2016 – 2018.
Kansallisen kasvurahoituksen rinnalla EU:n strategisten in-vestointien rahasto ESIR on hyödynnettävä maksimaalisesti. Pankkien omien pääomien vaatimusten kiristyminen on vii-me aikoina kaventanut yritysten mahdollisuuksia riskirahoi-tukseen. Tähän ESIR -rahoitus tarjoaa helpotusta.
Lisäksi isoille teollisille investointihankkeille otetaan käyt-töön lupaprosessien kiirehtimismenettely erityisesti ympäris-tömenettelyissä (ns. Äänekosken malli) ja rutiinilupa-asioita siirretään ilmoitusmenettelyyn.
Pääministeri Juha Sipilä kokeili sahurin työtä alan uusimman tekniikan parissa Kemijärvellä.
KEITELE GROUP 35 VUOTTA KEITELE GROUP 35 VUOTTA
8 9
Sahatavarakauppa painottuuvientimarkkinoille
lyyn. Sen sijaan esimerkiksi juuri Keitele Timberin uudet sahat pystyvät nopeaan, tehokkaaseen tuotantoon.
Sahateollisuus on myös suomalaisen biotalouden selkä-ranka. Sahatavaran lisäksi sahat toimittavat markkinoille myös kuitupuuta, haketta, kuorta ja purua. Koko metsätalouden kan-nattavuus riippuu sahoista.
- Ongelmana on biopolttoaineiden raju ylitarjonta. Metsä-hake vähentää sahoilta tulevan purun ja kuoren kysyntää eikä kotimainen markkina vedä pellettejä. Samaan aikaan veron-maksajat tukevat esimerkiksi ulkomaisia tuulivoimayrityksiä ja maahantuodun metsähakkeen käyttöä sähköntuotannossa.
Asiakaslähtöisiä laatutuotteita
Keitele Group Oy:n kehitystarinaa Merivuori pitää viisaana muun muassa siksi, että yritys on alusta alkaen toiminut asiakasläh-töisesti ja tuotteiden arvoketju metsästä loppuasiakkaalle on mietitty tarkasti. Esimerkkinä tässä ovat yhdessä prosessissa liimapuun valmistus ja muut jatkojalostustuotteet, jotka nekin osoittavat yrityksen teknologista edelläkävijyyttä.
Keitele Groupin toiminta Japanissa saa Merivuorelta kii-toksia: - Yhtiö on onnistunut strategiallaan vastaamaan hyvin Japanin korkeisiin tuote-, laatu- ja palveluvaatimuksiin.
- Keitele Groupin toimintaan on aina kuulunut määrätie-toisuus ja eteenpäin katsominen. Yritys on myös ennakoinut maamme puunkäytön alueittaiset kehityssuunnat ja pyrkinyt hyödyntämään niitä, Merivuori sanoo.
- Perheyritys Keitele Group on työnantaja, jossa työnteki-jöiden vaihtuvuus on vähäistä. On erinomainen asia, että uu-sien laitosten ansiosta työpaikkoja on syntynyt myös Kemijär-velle korvaamaan aiemmin menetettyjä työpaikkoja.
Suomessa alan yhtiöiden tulokset ovat olleet pit-kään varsin huonot. Tuloksia heikentävät koti-maassa syntyvät kustannukset ja esimerkiksi kuljetusten osuus. Kuljetuskustannusten kuris-sa pitämiseksi autokalustoa ollaan suurenta-massa ja myös Fenniarailin aloittama kilpailu rautatiekuljetuksissa vaikuttanee kustannuk-
siin. Suomessa kustannuksia vielä lisäävät isot ajoneuvo- ja polttoaineverot
- Vientikuljetusten kustannusten karsimisessa ja kuljetusten tehostamisessa on tekemistä. Samalla pitää kuitenkin muistaa, että ratkaisujen on tuotettava hyötyä kaikille yrityksille koos-ta riippumatta. Vain suurimpien ehdoilla ei voida mennä, Sa-hateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori huomauttaa.
Sahatavaran viennin osalta on myös haasteita. Kansain-välinen hintataso on yleisesti ottaen melko heikko ja esimer-kiksi Pohjois-Afrikan maiden poliittinen ja taloudellinen tilanne aiheuttaa epävarmuutta. Toisaalta kohtalaisina vientinäkymiä on pidemmällä tähtäimellä Kiinan huonekaluteollisuudessa ja Keski-Euroopan markkinoilla, vaikka markkinoilla eletäänkin nyt odottelevissa tunnelmissa.
Tukin laatu vaatii tehokkaita sahoja
Suomessa on tällä hetkellä ”piilevää” sahauskapasiteettia niin, että tuotantoa voitaisiin nostaa jopa 30 prosenttia nykyisestä. Uusia, automatisoituja ja tehokkaita sahauslinjoja rakennettiin 2000-luvun alkupuolella jonkin verran, vaikka osassa alan lai-toksista mennäänkin vielä vanhoilla koneilla.
- Tukin laatu ja koko on meillä kuitenkin heikentynyt, ja jo-kainen saha ei kunnolla sovellu tällaisen raaka-aineen käsitte-
Sahatavaran kotimaiset markkinat ovat nyt runsaat kolme miljoonaa kuutiota vuodessa, kun määrä parhaimmillaan on ollut lähes kaksinkertainen. Romahdusta korvaa vienti, joka on noin
70 prosenttia koko tuotannosta eli nettotuloina noin 1,5 miljardia euroa vuodessa. Suomi on noin kolmen prosentin osuudellaan toki pieni tekijä koko maailman sahatavaramarkkinoilla.
Sahatavaran vientihinnan putoaminen on heikentänyt kannattavuutta rajusti.
KEITELE GROUP 35 VUOTTA KEITELE GROUP 35 VUOTTA
10 11
Pasasen mukaan työt Lappi Timberillä ovat käyn-nistyneet kaikin puolin hyvin reilun vuoden ajan toimineella tehtaalla. Alkuvaihe oli hieman opet-telua, mutta nyt töitä tehdään jo rutiinilla sa-nan hyvässä merkityksessä.
- Lähettämössä meillä on kiirettä kausiluon-teisesti eli lähinnä talvisaikaan, kesäaikana on
hieman rauhallisempi työtahti, Pasanen kertoo.
Yhteydenpitoaja suunnittelua
Lähetysosasto vastaa kaikista lähtevistä kuormista eli sahan ja liimapuutehtaan lähetyksistä. Osasto työllistää nyt Pasa-sen lisäksi neljä muuta henkilöä.
Pasasen mukaan yhteydenpito esimerkiksi paketointiin ja trukinkuljettajiin on tärkeää, sillä näin saadaan tavaran välisiir-rot minimiin. Lähetysosaston työt vaativat paljon myös kont-tisuunnittelua eli lähteviin kontteihin pitää saada optimimäärä sahatavaraa, jonka mitat vaihtelevat tilausten mukaan.
- Oma työni on puoliksi toimistotyötä eli esimerkiksi doku-menttien tekoa tietokoneen ääressä, puoliksi kentällä oloa eli varastojen ja varastopaikkojen tarkistamista. Voin jonkin ver-ran itse jaksottaa tekemisiäni, Pasanen esittelee.
- Tässä työssä on tietty vapaus toimia myös kentällä eli
Lappi Timber Oy:n lähettämön esimies Petri Pasanen on tyytyväinen työpaikkaansa. Monipuoliseen työhön kuuluu niin toimistotöitä, tehtäviä kentällä kuin yhteydenpitoa yhtiön muihinkin osastoihin ja kuljetusliikkeisiin.
Keitele Groupin Japanin-edustajana vuoden päivät toiminut Kazuhito Kato kertoo, että yrityksellä on hyvä maine Japanin puuteollisuudessa.
en ole ”sidottu työpöytään”. Myönteistä on myös hyvähen-kinen työyhteisö eli reippaat työkaverit niin omalla osastol-la kuin koko yhtiössä.
Alan laaja osaaminen työtehtävien tukena
Petri Pasanen on toiminut koko työhistoriansa eli yli 25 vuo-den ajan puu- ja sahatavara-alalla eli muun muassa sahata-varan myynnissä, hankinnassa ja varastopäällikkönä. Hänellä on sekä puuseppäkoulutus että talonrakennusalan koulutus, mikä on ollut hyvä perusta ymmärtää puutavara-alaa laajasti.
Pasanen on kotoisin Rovaniemeltä. Perheeseen kuuluvat vaimo ja kolme lasta, joista kaksi vanhinta lasta asuvat jo omis-sa talouksissaan.
Pasanen harrastaa kuntouintia ja moottoripyöräilyä. Ke-lien mukaan myös työmatkat Rovaniemeltä Kemijärvelle suju-vat moottoripyörällä. Myös kalastus ja luonnossa liikkuminen sekä omakotitalon pihapuuhat kuuluvat Pasasen vapaa-aikaan.
MONIPUOLISTA TYÖTÄ KENTÄLLÄ JA KONTTORISSA
Keiteleen sahalle on nyt rakenteilla uusi, Pohjoismaiden suu-rin tukinkäsittelylinjasto, joka nostaa nykyisen 420 000 sa-hauskuution vuosikapasiteetin ensi vuoden alkupuolella noin
500 000 kuutioon. Nykyisellä linjastolla on ikää noin 20 vuotta.Pitkällä automatisoidun uuden linjaston kokonaispituus on
noin 500 metriä ja ajonopeus yli 200 metriä minuutissa. Uuden linjaston ansiosta tukit voidaan lajitella entistä paremmin eri laa-tuluokkiin. Tarkkuutta tuo lisää raakapuun röntgenmittaus.
Tämän investoinnin tavoitteena on toiminnan tehokkuuden ja nopeuden lisääminen sekä kahden prosentin raaka-ainesääs-tö. Linjastoinvestointi vaatii lisäksi nykyiseen tukkikenttään vii-den hehtaarin laajennuksen.
Fenniarail Oy on aloittanut kaupalliset rautatiekuljetukset Lap-pi Timber Oy:n tuotantolaitoksilta Kemijärveltä Ouluun ja Kot-kaan. Ensimmäinen juna lastattiin Kemijärvellä 27. heinäkuuta.
- Lappi Timber Oy:n kapasiteetti kaksinkertaistuu 300 000 kuu-tioon vuodessa, ja Fenniarailin kuljetukset tuovat kaivattua tasai-suutta logistiikkaan. Rautatiekuljetusten ympäristöystävällisyys ja tehokkuus sopivat hyvin Keitele Groupin arvoihin, johtaja Matti Ky-lävainio sanoo.
Fenniarailin hallituksen puheenjohtaja Petri Lempiäinen on tyy-tyväinen siihen, että suomalaisella teollisuudella on vaihtoehto rau-tatiekuljetuksissa: - Voimme parantaa teollisuuden kilpailukykyä tar-joamalla uusia logistisia ratkaisuja.
- Keitele Group on investoinut ennakkoluulottomasti uuteen tuo-tantoon hankalassa taloudellisessa tilanteessa ja markkinoinut menes-tyksekkäästi tuotteitaan ulkomaille. Olemme ylpeitä saadessamme olla mukana luomassa suomalaista menestystä, Fenniarailin toimi-tusjohtaja Kimmo Rahkamo kertoo.
Keitele Group on vienyt jo vuosia liimapuuta Japa-nin markkinoille ja maa onkin yksi yrityksen tärkeimmistä vientikohteista.
- Keitele Groupilla on vahva perussahatava-rantuotanto, johon jatkojalostus on tiukasti kyt-ketty. Tuotanto- ja kilpailukykyjen onkin oltava huippua, jotta kilpailluilla markkinoilla menesty-tään, Kato sanoo.
Pitkään puutuotealalla toiminut Kato ker-too, että viime vuonna Japanissa tehtiin noin 910 000 taloa, joista 38 prosenttia on puurunkoisia. Esimeriksi Tokion alueella liimapuuta käytetään paljon ja jos vierailee rakennuksilla, siellä näkee helposti Keiteleen
Keitele Groupin uusin investointi, Euroopan pohjoisin saha Ke-mijärvellä, pystyy jatkossa tuottamaan 300 000 kuutiota vuo-dessa, kun sahan kuivauskapasiteetti kaksinkertaistuu helmi-
kuussa 2017. Sahan yhteydessä toimivan liimapuutehtaan tuotantoa voidaan siten kasvattaa merkittävästi.
Tuotannon kasvaessa Kemijärvelle palkataan ja koulutetaan lisää noin kymmenen henkilöä ja tehtaalla siirrytään kaksivuorotyöhön.
Kemijärvelle valmistuu myös teollisuusraiteet, lastausalue ja uut-ta varastotilaa. Tavoitteena on kuljettaa vähintään 60 prosenttia lii-mapuusta ja muista jalosteista junalla satamiin. Pääsatamat ovat Kotka sekä Oulu ja Kokkola. Samalla tehostuu myös kuitupuun kul-jetus terminaalin kautta Kemiin ja Ouluun.
Koko konsernin tavoitteena on parin vuoden kuluttua tuottaa vuosittain miljoona kuutiota sahatavaraa.
KEITELEELLE UUSI TUKINKÄSITTELYLINJASTO
FENNIARAIL KULJETTAATUOTTEITA KEMIJÄRVELTÄ
KAZUHITO KATO EDUSTAAKEITELE GROUPIA JAPANISSA
LYHYET UUTISET
KEMIJÄRVELLE LISÄÄ KUIVAUSKAPASITEETTIA
Aurorazai-liimapuuta. Keiteleellä onkin hyvä maine Japanin-markkinoilla.- Tavoitteena on edelleen kehittää Keitele Groupin myyntiä. Meil-
lä on nyt toimisto Tokiossa ja kotitoimisto Sapporossa.
Mökkeilyä ja lasketteluaKazuhito Kato asuu vaimonsa ja poikansa kanssa Sapporos-
sa. Heillä on myös mökki noin 50 kilometrin päässä kau-pungista lähellä merenrantaa. Mökkeilyyn kuuluukin ui-minen Japaninmeressä.
Talvisin perhe harrastaa laskettelua, johon on mahdol-lisuus noin 30 minuutin matkan päässä Sapporon keskus-tasta. Kazuhito Kato käy myös klassisen musiikin konser-teissa Tokiossa ja Sapporossa.
- Japanilaiset ja suomalaiset ovat osittain melko sa-mankaltaisia. Kummallakin maalla on varsin vähän luonnon-
varoja, joten pärjäämiseen tarvitaan kekseliäisyyttä. Molemmat kansat ovat harkitsevia ja ”vakavia”, Kato vertailee.
Lähettämön esimies Petri Pasanen on tyytyväinen työnsä monipuolisuuteen ja
työyhteisön hyvään henkeen.
12 13
Metsä on monien mahdollisuuksien sijoituskohde
noiden tuottotasot ovat poikkeuksellisen matalat, Lisäksi puun ja metsämaan hinta on kehittynyt vakaasti eli
metsäsijoitukset ovat tarjonneet myös hyvän inflaatioturvan.- Huomattava osa metsän sijoitustuotoista 2000-luvulla
on tullut metsämaan hinnan noususta. Metsämaan hinta on viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes kaksinkertaistunut. Hinta toki vaihtelee paljon esimerkiksi puumäärän ja palstan tukkiosuuden mukaan, huomauttaa metsätilarakenteen joh-tava asiantuntija Antti Pajula Metsäkeskuksesta.
Oikea ostoaika ja aktiivinen hoito
Metsämaahan ja puunmyynnin tuottoon perustuvan metsäsi-joituksen kokonaistuottoon vaikuttaa erityisesti se, että pals-tat on ostettu sopivalla hinnalla, vaikka osa metsän tuotos-ta tuleekin puukaupoista. Ostajan pitää myös laskelmissaan muistaa vähentää tuotoistaan kauppahinnasta perittävä nel-jän prosentin varainsiirtovero.
Metsän kasvu ja siitä saatava puukauppatulo puolestaan riippuvat pitkälti oikea-aikaisista metsänharvennuksista ja muista hoitotöistä.
Ostettua metsää voi käsitellä perinteisellä avohakkuulla, jolloin puut kaadetaan ja tilalle istutetaan nopeakasvuisia kuu-sia. Vaihtoehto avohakkuulle on jatkuvan kasvatuksen mene-telmä, jossa metsä näyttää aina metsältä, istutuksia ei tarvi-ta ja tulovirrat ovat tasaisempia.
- Toisaalta tukin hinta on yleensä alempi kasvatushakkuus-sa kuin päätehakkuussa. Kasvatushakkuu myös lisää metsän hoitotyötä ja kuluja sekä riskejä. Puustoon voi tulla runkovau-rioita ja lahovikaa, ja korjuutyöt onnistuvat maapohjasta riip-
Metsään sijoitetaan joko ostamal-la metsätiloja, hankkimalla osuuk-sia yhteismetsästä, merkitsemäl-lä metsärahastoa tai ostamalla metsätuotteista riippuvia pörs-siosakkeita.
Metsäsijoitus on yleensä aina pidemmän ajan sijoitus. Yhteis-
metsäosuuksien avulla metsäsijoitusten likviditeettiä voi pa-rantaa huomattavasti samalla kun omistaminen vaatii varsin vähän vaivaa. Yhteismetsään pääsee mukaan perimisen lisäk-si myös rahalla eli ostamalla osuuksia.
Metsään sijoittavien sijoitusrahastojen kulut voivat olla varsin korkeat ja tuotto riippuu tietenkin rahaston sijoitusten onnistumisista.
Paras tuotto metsästä tulee silloin, kun metsä on saatu perinnöksi, sitä hoidetaan edelleen aktiivisesti ja puukauppaa tehdään säännöllisesti.
Vakaata tuottoa ja inflaatioturvaa
- Metsä on hieno sijoituskohde. Monet eivät kuitenkaan miellä metsää sijoituskohteeksi ja toiset eivät edes tiedosta omista-vansa sitä. Metsän omistaminen voi kuitenkin olla kannattavaa. Esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen menetelmällä ja viimeistään lainavivulla metsän tuotto voi olla osaketuoton tasoa, talous-asiantuntija Martin Paasi Nordnetistä sanoo.
Metsäsijoitukset soveltuvat hyvin vakaata tuottoa hake-ville sijoittajille esimerkiksi osaksi hajautettua sijoitussalkkua erityisesti nykyisessä markkinatilanteessa, kun korkomarkki-
METSÄMAAN HINNASSA ISOJA MAAKUNTAEROJA
Viime aikoina kaikkien Suomessa myytyjen metsien pin-ta-alasta noin 60 prosenttia myytiin Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuus-
sa. Isoja myyjiä ovat olleet valtio ja metsäyhtiöt. Kainuussa oli myös isoimmat myydyt pinta-alat, keskimäärin 80,5 heh-taaria, kun kauppojen pienimmät palstat eli keskimäärin 10,4 hehtaaria löytyvät Pohjanmaalta.
Metsähehtaarin keskihinta oli vuonna 2015 koko maassa 2 730 euroa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana koettu met-sämaan hintojen nousu on tasaantunut, mutta maakunnalli-set erot ovat suuret.
Kauppojen korkein mediaanihinta, 4 751 euroa hehtaarilta eli 16 prosenttia edellisvuotta enemmän, merkittiin viime vuon-na Päijät-Hämeeseen. Myös Etelä-Karjalassa ja Keski-Suomes-sa metsämaan hintojen nousu edellisvuoteen oli merkittävä. Ainakin osaksi näiden maakuntien metsämaan hintakehityk-seen ilmeisesti vaikuttavat suunnitelmat isoista metsäteolli-suusinvestoinneista.
Metsä on kiinnostava, mutta osin myös työtä vaativa sijoituskohde. Metsämaan arvonnousu on nyt tasaantunut, mutta oikeilla hoitotoimilla
tuottoa tulee puunmyynnistä. Vähemmällä vaivannäöllä metsäsijoituksen voi tehdä
yhteismetsän, sijoitusrahaston tai metsäyhtiön osakkeiden avulla.
puen hyvin ehkä vain talvisaikaan, Antti Pajula muistuttaa.Pajulan mukaan tuoton kannalta on hieman vaikea arvioi-
da, kumpi kasvatusmenetelmistä on parempi.- Metsän tuoton voi maksimoida niin, että metsänomista-
ja hankkii metsätilansa läheltä asuinpaikkaansa ja tekee itse tavanomaiset raivaukset ja istutukset.
Tuloja puukaupoista ja maan arvonnoususta
Noin 3-4 prosentin vuotuisten hakkuutulojen lisäksi metsä tuottaa myös arvonnousun kautta. Maanmittauslaitoksen mukaan metsäkiinteistöjen nimellinen arvon-nousu viimeisten 15 vuoden aikana on ollut vajaat neljä prosenttia vuodessa.
Antti Pajula on arvioissaan varsin varovainen: - Hyvin hoidetun metsän reaalituotto voi olla eteläisessä Suo-messa jopa viisi prosenttia, mutta Poh-jois-Suomessa tuota pienempi. Missään tapauksessa metsään sijoittaminen ei tuo pikavoittoja.
Martin Paasi puolestaan tuo esiin rohkean sijoittajan mahdollisuuden eli edullisen lainarahan:
- Yhteenlaskettuna metsäsijoituksesta näyttäisi siis parhaimmillaan voivan odottaa Etelä-Suomessa jopa 7 - 8 pro-sentin nimellistuottoa osakesijoitusta alhaisemmalla riskillä. Ai-nakin sopivalla lainaosuudella eli vivulla tuollainen tuotto-odo-tus vaikuttaa varsin realistiselta
Metsään sijoittamisessa on myös omat riskinsä. Sijoitus-rahastossa ja metsäyhtiöiden osakkeissa on tavanomainen sijoittajariski ja suoraa metsäomistusta uhkaavat esimerkik-si myrskyt, myyrät sekä lumi- ja hirvituhot. Asiantuntijat suo-sittelevatkin metsän vakuuttamista esimerkiksi myrskytuho-jen varalta.
Pitkäjänteistä sijoitustoimintaa
Metsän omistaminen ja hoitaminen on tunnetusti kär-sivällisen ihmisen työtä.
- Metsää sijoittaminen on kannattavaa, pitkäjänteistä sijoitustoimintaa, jota kurssi-heilahdukset ja huonot hermot eivät pää-se pilaamaan, Martin Paasi muistuttaa. - Puu kasvaa, vaikka markkinat menisivät metsään, Paasi jatkaa.
Jos metsänomistaja tekee metsänsä hoitotyöt itse, tuotoiksi voi myös laskea kuntoilun hyödyt ja omien tietojen ja tai-tojen jatkuvan kehittämisen.
Metsään sijoittamisen hyviä puolia on myös se, että sijoituksen hoidossa on
aina pelivaraa. Taimikoiden hoidot ja ensihar-vennus on tehtävä ajoissa, mutta muuten hoito on
varsin joustavaa.- Päätehakkuiden osuus on yleensä noin kaksi kolmasosaa
koko metsäpalstan puunmyyntituotosta, ja metsänomistaja voi hakea hyvää puunhintaa myyntiajankohdan mukaan, Ant-ti Pajula sanoo.
Antti Pajula, Metsäkeskus Martin Paasi,
Nordnet
14 15
Sadetta ennakoiva tuuli pyörii Laajan tilan piha-piirissä Niiniveden rannalla. Satavuotias päära-kennus, vanha navetta ja konehalli seisovat ta-nakasti tulevan myräkän eturintamassa.
Risto ja Iiris Korhosen koti on yksi seudun vanhimmista tiloista. Se on ollut saman suvun hal-lussa kymmenen sukupolven ajan, yli 200 vuotta.
Tilalla puhaltavat myös muutoksen tuulet. Vanhemmat aloittivat keskustelut tilan siirtämisestä neljälle tyttärelleen pari vuotta sitten. Päätöksiä ei vielä ole tehty.
—Kaikki tyttäret ovat kiinnostuneita metsänomistajuudes-ta, käyvät tilalla useita kertoja vuodessa ja ovat osallistuneet esimerkiksi istutustöihin, Risto Korhonen kuvaa jälkikasvuaan.
Korhoset eivät ole yksin sukupolvenvaihdosta pohtiessaan. Aihe on ajankohtainen monessa perheessä, ja vuosittain noin 12 000 metsätilaa siirtyy nuoremmille sukupolville suvun sisällä.
Meidän suvun juttu
Viime vuosina osa metsänomistajista on nähnyt parhaaksi muuttaa metsätilojensa hallintatapa yhteismetsäksi, ennen kuin varsinainen sukupolvenvaihdos on ajankohtainen.
Yhteismetsässä metsäomaisuus jakautuu osakkaiden – esimerkiksi suvun jäsenten – välillä siinä suhteessa, mitä osak-kaat keskenään sopivat.
Perhe on parasYhteismetsän perustaminen helpottaa metsätilan sukupolvenvaihdosta ja auttaa pitämään metsät omassa suvussa. Valtiokin kannustaa yhteismetsään.
Kuka jatkaa? Risto ja Iiris Korhonen ovat aloittaneet keskustelut tyttäriensä kanssa. Seppo Niskanen (oik.) auttaa perheitä sukupolvenvaihdoksissa.
Yhteismetsä on hyvin toimiva omistusmuoto, jossa monta asiaa on mietitty valmiiksi.Seppo Niskanen,Suomen metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö
Marko Kervola.
Yhteismetsän hallintomalli on saman tyyppinen kuin asun-to-osakeyhtiöissä: mitä suurempi asunto, sitä enemmän osuuk-sia ja äänivaltaa omistajalla on koko yhtiössä.
—Yhteismetsä on hyvin toimiva omistusmuoto, jossa mon-ta asiaa on mietitty valmiiksi, linjaa Suomen metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Seppo Niskanen.
Hän on viimeisen kymmenen vuoden aikana kiertänyt sa-doissa perheissä ja auttanut näitä alkuun tilojen sukupolven-vaihdoksessa.
Yhteismetsä ei kuitenkaan ole aina ja automaattisesti pa-ras ratkaisu kaikille.
—Sukupolvenvaihdoksissa kannattaa ensin pohtia, jatkaa-ko joku tilanpitoa yksin vai esimerkiksi sisarukset yhdessä. Jos yhteisomistus houkuttaa, punnitaan yhtymän ja yhteis-metsän eroja. Yhteismetsä sopii tiettyihin tilanteisiin oikein hyvin, Niskanen sanoo.
Viime vuosina yhteismetsiä on perustettu kiihtyvään tah-tiin. Vuonna 2015 yhteismetsien pinta-ala kasvoi enemmän kuin kertaakaan vuoden 2003 jälkeen, jolloin yhteismetsälaki uudistui. Maanmittauslaitoksen mukaan uusista yhteismet-sistä noin 80 prosenttia perustetaan suvun jäsenten kesken.
Kiinnostusta on, riittääkö aika?
Korhosten tila on maaseudun monitoimitila. Viime vuosikym-meninä elanto on saatu viljan ja marjojen viljelystä, koneura-koinnista, mökkimajoituksesta sekä pito- ja ohjelmapalveluista.
Metsät ovat kuitenkin tärkein tulolähde. Puukauppojen lisäksi tilalta myydään kuivattua koivua, leppää ja sekapuu-
ta polttopuuksi. Suuri osa klapeiksi päätyvistä puista kasvaa omalla tilalla.
Yhteismetsää pidetään usein houkuttelevana erityisesti etämetsänomistajille, joilla ei ole mahdollisuutta käydä teke-mässä metsänhoitotöitä. Sukujen yhteismetsissä työt hoide-taan eri tavoin: Joissakin yhteismetsissä metsätyöt tehdään onnistuneesti talkoina. Toisissa tapauksissa yksi osakkaista tekee pääosan töistä yhteismetsän maksamaa korvausta vas-taan, tai työt ostetaan ulkopuoliselta.
Töiden keskittäminen ja niistä maksaminen on Laajan tilal-la realistisin vaihtoehto, jos yhteismetsä perustetaan.
—Metsänhoito edellyttäisi asumista tilalla tai sen lähellä. Aikaakin pitäisi varata, jotta työt tulevat tehtyä, Risto Korho-nen sanoo.
Valtio auttaa alkuun
Yhteismetsien pinta-ala, 656 000 hehtaaria, kattaa jo 4,6 pro-senttia Suomen yksityismetsistä. Maan suurin yhteismetsä, Kuusamon yhteismetsä, on kasvanut 91 000 hehtaariin yli 4 100 osakastilansa voimin. Pienin yhteismetsä on reilut 5 hehtaaria.
Suosion takana on myös valtion apu yhteismetsille. Valtio näkee yhteismetsät tukemisen arvoisena, jotta metsänomis-tus ei pirstoutuisi entistä pienempiin yksiköihin. Tällä haetaan metsätalouden parempaa kannattavuutta.
Valtio tukee yhteismetsien käynnistysvaihetta. Perusta-miseen ja laajentamiseen liittyvät maanmittaustoimitukset ovat maksuttomia, eikä varainsiirtoveroa peritä, kun yksittäi-nen tila liitetään yhteismetsään.
Talon tyttäret ovat kiinnostuneita metsätilan jatkosta. Risto Korhosen vieressä tytär Ritva ja tyttärentytär Louna.
16 17
töksiä ei saada aikaiseksi. Yhteismetsässä päätösten ei tar-vitse olla yksimielisiä. Tarvittaessa äänestetään, ja enemmis-tön kanta voittaa.
Yhteismetsä ei sekään ole kestävä ratkaisu, jos ihmiset ei-vät tule keskenään toimeen tai luota toisiinsa, Niskanen muis-tuttaa. Ihmiset ovat yhteismetsänkin taustalla.
—Jos yhteisomistajina on vaikka kaksi keskenään riitais-ta sisarusta, homma ei toimi, olipa omistusmuotona yhteis-metsä tai joku muu.
Sukupolvenvaihdoksen käytännön toteutukseen löytyy kei-noja. Tärkeää on, että nykyisillä ja tulevilla omistajilla on tahto edistää sitä. Korhosten tapauksessa asiantuntija kiittää kes-kustelujen ajoitusta.
—Kun on hyvissä ajoin liikkeellä, pohdinnalle jää tilaa ja ai-kaa, Niskanen muistuttaa.
Perustamisen jälkeen yhteismetsä maksaa tuloistaan ve-roa vain 28 prosenttia, kun muilla pääomaveron aste on 30 tai 34 prosenttia. Yhteismetsä ohjaa ylijäämän osakkaille, eikä näi-den tarvitse maksaa henkilökohtaista veroa.
Luottamusta tarvitaan
Yhteismetsät nähdään yleisesti perikuntia ja kuolinpesiä pa-rempana hallintamallina. Usein joku muu omistusmuoto kuin perikunta olisi metsänomistajille kannattavampi niin päätök-senteon helppouden kuin verotuksenkin kannalta.
—Kuolinpesässä perinnönjako jää harmittavan usein te-kemättä, Seppo Niskanen sanoo.
Perikuntien metsissä päätöksentekoa uhkaa osakkaiden keskinäinen riitely. Jos osakkaat eivät ole yksimielisiä, pää-
Metsä tuo työtä ja tuloa Laajan tilalle myös klapikauppana. Suurin osa Korhosten myymistä klapeista on kasvanut omissa metsissä.
Marko Kervola.
YHTEISMETSÄ: Usean osakkaan yhteisesti omistama ja hallitsema metsäalue. Yhdestä tai useammasta metsätilasta koostuvan yhteismetsän osakkaat päättävät alueidensa käytöstä.
Lisätietoa: metsakeskus.fi/yhteismetsat
Yhteismetsän voi perustaa omista metsätiloista, tai omat met-sät voi liittää jo olemassa olevaan yhteismetsään.
Yhteismetsä tuo etuja, mutta myös muuttaa omistajan oikeuk-sia. Kysyimme yhteismetsistä opaskirjan kirjoittaneelta asiantun-tija Pirjo Havialta, mitkä ovat tärkeimpiä muutoksia, joita yhteis-metsän perustaminen tuo metsänomistajan elämään.
TULO OSAKKAALLE VEROTONTA Yhteismetsä maksaa pääomaveroa 28 prosenttia, yk-sityishenkilö 30 tai 34 prosenttia. Yhteismetsän jaka-ma ylijäämä on osakkaalle verotonta tuloa. Yhteismet-sässä ei ole yritysten tapaan kaksinkertaista verotusta.
PERUSTAMINEN JA LIITTÄMINEN LÄHES ILMAN KULUJAPerustamisen ja liittymisen kiinteistötoimitukset ovat maksuttomia. Varainsiirtoveroa ei peritä, toi-sin kuin esimerkiksi siirrettäessä metsä metsäosa-keyhtiöön. Kuluja voi tulla muun muassa rajankäyn-
neistä ja metsäsuunnitelmasta.
OSAKAS EI PÄÄTÄ YKSIN Metsänkäytöstä päättää yhteismetsän hallinto ohjesään-nön ja toimintasuunnitelman mukaan. Yksittäinen osakas ei voi toimia metsässä omin päätöksin, eikä yhteismet-sästä saa myydä puuta omissa nimissä. Polttopuutakin voi ottaa vain osakaskunnan sopimalla tavalla.
OMAA METSÄÄ EI SAA TAKAISINOmaa omistusosuutta vastaavan alueen erottaminen yhteismetsästä takaisin omaan omistukseen on vai-
keaa, osassa yhteismetsiä mahdotonta.
METSÄ EI PIRSTOUDUYhteismetsä on yksi kokonaisuus, kiinteistöjen yh-teinen alue. Esimerkiksi perinnönjaossa jaetaan yh-teismetsäosuuksia, eikä pirstota metsätiloja pieniksi
palstoiksi. Metsätalouden harjoittaminen turvataan.
YHTEISMETSÄN EDUT JA HAITAT
VAIVATONTAYhteismetsäosakkuus on vaivaton metsänomistus-muoto osakkaille, jotka eivät halua tai ehdi keskit-tyä metsätilan tai yhteismetsän hallintoon. Hallin-toa voi verrata asunto-osakeyhtiön hallintomalliin.
HALLINTO ON HOIDETTAVAYhteismetsän osakaskunta on itsenäinen toimija, oi-keushenkilö, jonka on järjestettävä hallinto ja kirjanpi-to yhteismetsälain mukaisena. Yhteismetsällä on olta-va voimassa oleva metsäsuunnitelma ja ohjesääntö.
OMA TALOUS PIDETTÄVÄ ERILLÄÄNYhdenkin osakkaan yhteismetsässä on pidettävä yh-teismetsän talous erillisenä ja hoidettava kirjanpito. Yksityisen rahan siirrot osakkaan ja yhteismetsän vä-lillä käsitellään lainoina, kun ei ole kyse yhteismetsän
maksamasta ylijäämästä.
18 19
Sienibisnes työllistää Itä-Suomessa
noin 230 neliön toimitilat teollisuusalueella olevassa hallissa ja kunnasta löytyi hyviä työntekijöitä, Nyberg kertoo.
Nybergin omistama yritys työllistää kymmenkunta henki-löä, joista myynnissä ja taloushallinnossa toimii vuoden ym-päri kolme ja loput ovat tehtaalla kausitöissä.
Nyberg toimi aiemmin ekonomistina, mutta hän on aiem-min ollut sekä sivutoimisena yrittäjänä että mainostoimisto-yrittäjänä. Hän harrastaa itse sienestystä ja on kuivannut pal-jon sieniä. Nyt kyse ei kuitenkaan ole harrastuksesta, vaan oikeasta liiketoiminnasta.
Aiemmin Nordean pääekonomistina työs-kennellyt helsinkiläinen Martti Nyberg on ollut aina kiinnostunut sienistä, ja kun mah-dollisuus työtehtävien muutokseen tuli, hän päätti ryhtyä yrittäjäksi.
- Liiketoimintasuunnitelma oli tehty jo aikaisemmin, sen jälkeen testasimme sienten hankintaa, kuivaamista ja rahoi-
tuskuvioiden luomista Kaavilla. Kaavin Herkkutattitehdas Oy perustettiin tammikuussa 2015. Kaavin kunta tarjosi hyvät,
Kaavin Herkkutattitehdas Oy ostaa, kuivaa ja markkinoi itäsuomalaisia metsäsieniä pääasiassa vientiin. Liiketoiminta alkoi viime vuonna ja nyt tähtäimessä on kasvattaa tuotantoa kysynnän mukaan.
- Sienibisneksessä pidän erityisesti siitä, että minulla on myytävänä hyvin konkreettinen asia.
Itä-Suomi on sienimaata
Sienet hankitaan Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta, yhteis-määrä on vuosittain noin 50 000 kiloa. Alueilla on hyvä sieni-tarjonta ja välimatkat tehtaalle ovat lyhyet. Tehtaan sieniva-likoimaan kuuluvat herkkutattien lisäksi kanttarellit, mustat torvisienet sekä suppilovahverot.
Kun tatit nousevat, niitä toimitetaan tehtaalle paljon lyhyes-sä ajassa eli parin viikon aikana. Tehtaalla sienet viipaloidaan viiden millimetrin paksuisiksi siivuiksi, kuivataan ja säilötään, jonka jälkeen ne myydään eteenpäin. Herkkutatit kuivataan tehtaalla heti samana päivänä.
Tuoreus ja aito maku
- Kuivaamme sienet mahdollisimman tarkasti ja pakkaamme
ne lasipurkkeihin. Lopputuotteen laatu ja tuoreus ovat erittäin hyvät ja kuivattujen sienien maku on jopa vahvempi kuin luon-nossa. Kilpailevaa tuotetta ei oikeastaan ole, Nyberg sanoo.
Kuivaamon kymmenen kuivurin yhteinen päiväkapasiteetti on 500 kiloa. Sienet kuivataan matalalämpökuivurissa alle 40 asteessa yön yli. Sienten sitko säilyy ja kun ne otetaan käyt-töön, ne imevät veden takaisin itseensä ja niiden luonnon-mukainen rakenne palautuu. Kuivatuista sienistä on tullut hy-vää palautetta muun muassa suomalaisilta ammattikokeilta.
Kysyntää kotona ja kaukana
Kaavin Herkkutattitehdas Oy:n tuotteista suurin osa menee vien-timarkkinoille, joten yhtiön aputoiminimenä on Kaavi Porcini. Kotimaassa jälleenmyyjänä toimii muun muassa Stockmann.
Jos tuotteiden kysyntä kasvaa nykyisestä, yritys tarvitsee uutta tuotantotilaa. Raaka-ainetta eli herkkutatteja ja kanta-relleja kyllä riittää, kunhan logistiikka vain on kunnossa myös suuria määriä varten.
Kuivatuista sienistä on tullut hyvää palautetta muun muassa suomalaisilta ammattikokeilta.Martti Nyberg
Martti Nyberg on tyytyväinen Kaavin Herkkutatti Oy:n hyvään alkuun. Tuotteista suurin osa menee vientiin.
Kuivaus säilyttää sienten aidon maun ja ruuanlaitossa aromit vielä vahvistuvat.
20 21
HankintaesimiesJani RissanenPuh. 040 689 7764Faksi. 020 746 [email protected]
Hankinta-alue: Maaninka, Pielavesi
Keiteleen tiimi
HankintaesimiesAri JänttiPuh. 040 670 [email protected]
Hankinta-alue: Jäppilä, Karttula, Kuopio, Leppävirta, Pieksämäki, Pieksänmaa, Suonenjoki, Tuus-niemi, Vehmersalmi, Virtasalmi
Suonenjoen tiimi
HankintaesimiesAntti SyrjäläPuh. 0400 821 [email protected]
Hankinta-alue: Posio, Ranua, Sallan eteläosat, Kuusamo
HankintaesimiesPetri TolonenPuh. 0400 [email protected]
Hankinta-alue: Rovaniemi, Sodankylä, Kittilä, Ylitornio, Pello
HankintaesimiesTeemu PohjolaPuh. 0400 [email protected]
Hankinta-alue: Kemijärvi, Pelkosenniemi, Savukoski, Salla
Kemijärven tiimi
HankintaesimiesMikko NiskanenPuh. 040 529 4195mikko.niskanen @keitelegroup.fi
Hankinta-alue: Kannonkoski, Kivijärven itäpuoli, Viitasaari
HankintaesimiesMatti LiimatainenPuh. 040 630 8988matti.liimatainen @keitelegroup.fi
Hankinta-alue: Saarijärvi, Karstula, Pylkönmäki
Viitasaaren tiimi
HankintaesimiesMikko RissanenPuh. 040 579 [email protected]
Hankinta-alue: Lapinlahti, Varpaisjärvi, Rautavaara, Juuka
Siilinjärven tiimi
HANKINTA-ALUEET, HANKINTAESIMIEHET JA VASTUUALUEET
A
B
EF
D
CG
H
DC
F
H
G
HankintaesimiesAri NuutinenPuh. 040 834 4732Faksi 020 746 [email protected]
Hankinta-alue: Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto
Kiuruveden tiimi
HankintaesimiesTomi LuonuaPuh. 040 572 [email protected]
Hankinta-alue: Pyhäntä, Siika-latva, Haapavesi, Kärsämäki, Haapajärvi, Nivala
HankintaesimiesIlpo HuttunenPuh. 040 831 [email protected]
Hankinta-alue: Pyhäjärvi, Kiuruvesi
HankintaesimiesToni KomuPuh. 0400 193 [email protected]
Hankinta-alue: Pihtipudas, Kinnula, Reisjärvi, Lestijärvi, Sievi, Toholampi
Hankintaesimies Ari SirviöPuh. 040 521 [email protected]
Hankinta-alue: Iisalmi, Vieremä, Sonkajärvi, Kajaani, Sotkamo
A
HankintaesimiesJouko TikkanenPuh. 0400 277 657, (014) 551 093Faksi (014) 551 093jouko.tikkanen @keitelegroup.fi
Hankintaesimies Kati NieminenPuh. 040 637 8844kati.nieminen @keitelegroup.fi
HankintaesimiesOssi SormunenPuh. 040 715 6888Faksi (014) 449 9250ossi.sormunen @keitelegroup.fi
Konneveden tiimi
Hankinta-alue: Jyväskylä, Keuruu, Multia, Uurainen, Petäjävesi
Hankinta-alue: Hankasalmi, Kangasniemi, Konnevesi, Rautalampi
Hankinta-alue: Laukaa, Sumiainen, Suolahti, Äänekoski
E
HankintaesimiesPäivi Keski-HeikkiläPuh. 040 630 6550paivi.keski-heikkila @keitelegroup.fi
Hankinta-alue: Alajärvi, Kuortane, Lappajärvi, Vimpeli, Kauhava Lapua, Ilmajoki, Pohjois-Seinäjoki
HankintaesimiesMikko AnnalaPuh. 040 631 [email protected]
Hankinta-alue: Soini, Lehtimäki, Ähtäri, Alavus, Virrat, Kihniö, Jalasjärvi, Etelä-Seinäjoki
HankintaesimiesJari KantonenPuh. 040 631 [email protected]
Hankinta-alue: Evijärvi, Halsua, Kaustinen, Kivijärvi länsipuoli, Kyyjärvi, Perho, Veteli, Teerijärvi, Kruunupyy
Alajärven tiimi
B
22 23
Osaava katkonta, paras puukauppatili!
Korkeampi tukkisaanto
Enemmän sahapuuta
Vähemmän kuitupuuta
www.keitelegroup.fi