10 askelta parempaan sÄÄntelyyn - yrittajat.fi · 10 asketa parempaan snteyyn . suomen...

10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYNSuomen Yrittäjien sääntelypoliittinen kannanotto

10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN Suomen Yrittäjät

2

Sisällys

SAATTEEKSI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

TOIMENPIDE-ESITYSTEN KOONTI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

1. ASKELEET KOHTI PAREMPAA SÄÄNTELYÄ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

1 – Hallitukselle näkyvä vastuu säädöspolitiikasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 – Vuosittainen lainsäädäntösuunnitelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73 – Tehokkaampaa EU-vaikuttamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84 – Riippumaton vaikutusarvioinnin tukiyksikkö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105 – Irti sääntelylukituksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116 – Konkreettinen sääntelyn vähentämisohjelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127 – Parempaa laatua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 148 – Pienet ensin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 159 – Eduskunnalle pitävämpi ote sääntelypolitiikasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1610 – Systemaattinen jälkikäteisarviointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

2. PAREMMAN SÄÄNTELYN TILANNE –TAVOITTEITA,TEKOJA JA TULOKSIA . . . . 20

2 .1 Mistä puhutaan – tietoja sääntelyn määrästä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 202 .2 Suomen järjestelmän keskeiset rakenteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 212 .3 Säädösvalmistelun ohjeistaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 212 .4 Yrityksiin kohdistuvan lainsäädännön kehittämisestä Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 242 .5 Keskushallinnon kehittäminen ja säädösvalmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 272 .6 Eurooppalaista edistystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 282 .7 Paineet sääntelyn järkeistämiseksi kasvussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 352 .8 Eduskunnalta ja VTV:ltä selviä viestejä sääntelyn parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 36

TÄMÄN RAPORTIN LAATISuomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala

Julkaisun ulkoasu ja taitto: graafinen suunnittelija, Lea Hult, Suomen Yrittäjät

KUSTANTAJA Suomen Yrittäjät ryPL 999, 00101 Helsinkipuhelin 09 229 221


3

Saatteeksi

Suomalaisessa sääntelyjärjestelmässä on vahvuutensa. Järjestelmämme on avoin ja verrattain tehokas sekä joustava. Omaleimaista on, että sidos-ryhmien edustajat pääsevät osallistumaan säädösvalmisteluun laajasti, oli-pa kyse kansallisesta lainsäädännöstä tai EU-asioiden valmistelusta.

Järjestelmässämme on myös heikkoutensa. Leimallisin niistä on sään-telyvetoisuus. Sääntely lukitaan valmistelukulttuurissamme tyypillisesti sik-si ratkaisuksi, jota valmistelulta edellytetään. Siitä seuraa, että sääntelyn vaihtoehdot ja vaikutukset selvitetään usein liian pinnallisesti, eikä sidosryh-mien osallistumisesta valmisteluun saada parasta panosta irti.Sääntelyintensiivisyys ei ole yksin Suomen ongelma. Suomessa on kuiten-kin oltu hitaita saamaan tilanteeseen konkreettisia parannuksia. Useat kil-pailijamaamme ovat sääntelyn järkeistämisessä meitä pidemmällä.

Paremman sääntelyn tavoitetila ei toteudu itsestään. Hyvää sääntelyä on kannustettava voimakkaammin. Huonoa sääntelyä on estettävä väke-vämmin. Toimia edellytetään niin hallitukselta kuin eduskunnaltakin.

Paremmalla sääntelyllä vapautetaan luovuus ja vahvistetaan kansalais-ten luottamusta lainsäätäjiin. Kyse on kilpailukyvystä, ja kyse on kansalais-ten hyvinvoinnista.

Tämä kannanotto on kaksiosainen. Ensimmäisessä jaksossa esitämme 10 askelta kohti parempaa sääntelyä perusteluineen. Toisessa jaksossa ana-lysoimme paremman sääntelyn nykytilan sen tavoitteiden, tekojen ja tulos-ten valossa. Jaksoon on linkitetty teeman keskeinen kotimainen ja euroop-palainen lähdeaineisto.

Tavoitteemme on, että Suomen vahvuuksista pidetään kiinni ja heikko-uksista irtaannutaan. Sääntelyn järkeistäminen on yhteinen etu.

Antti NeimalavaratoimitusjohtajaSuomen Yrittäjät

Helsingissä 8.5.2015


4

Toimenpide-esitysten koonti

1. Hallituksen on sitouduttava sääntelyn järkeistämiseen. Paremman sääntelyn vastuu on luontevinta määrätä pääministerin valtiosihtee-rin tehtäväksi.

2. On keskityttävä vain välttämättömiin säädöshankkeisiin, joista pitää kertoa avoimesti.

3. On vaikutettava tehokkaammin ja aikaisemmin EU-lainsäädäntöön. Tärkeimmät EU-hankkeet on määriteltävä ja sidosryhmäyhteistyötä niiden valmistelussa on lisättävä.

4. Turhan sääntelyn purkaminen edellyttää parempaa vaikutusten arvi-ointia. Säädösvalmistelun tuki ja vaikutusarviointien laadun valvonta on järjestettävä.

5. Hankkeiden pakottaminen lainsäädäntövaihtoehtoon on lopetettava.

6. On valmisteltava konkreettinen lainsäädännön järkeistämisohjelma ja sitouduttava määrälliseen sääntelyn vähentämistavoitteeseen.

7. Sääntelyn laatua on parannettava. On hyödynnettävä sääntelyn vaih-toehtoja ja pienille ja keskisuurille yrityksille räätälöityjä ratkaisuja.

8. Yrityksiä koskevan sääntelyn lähtökohdaksi on otettava pienet ensin -periaate. Vaikutusarvioinnissa on otettava käyttöön pk-yritystesti.

9. Eduskunnan on sitouduttava seuraamaan koko vaalikauden säänte-lytulosta. On organisoitava lakiesitysten käsittely niin, että se tukee paremman sääntelyn tavoitteita.

10. Sääntelyn jälkikäteistä arviointia on lisättävä, jotta todelliset vaikutuk-set saadaan esiin.


5

11. Askeleet kohti parempaa sääntelyä

1 – Hallitukselle näkyvä vastuu säädöspolitiikasta

Hallituksen on sitouduttava sääntelyn järkeistämiseen. Paremman sääntelyn vastuu on luontevinta määrätä pääministerin valtiosihteerin tehtäväksi.

Perustuslain 3 §:n mukaan hallitusvalta kuuluu tasavallan presidentille ja valtioneuvostolle. Säädösvalmistelu on keskeinen osa hallitusvallan käyt-tämistä.

Käytännössä hallituksen lakiesitykset valmistellaan kussakin ministeri-össä, eikä hallitus kollegiona juuri puutu yksittäisten lakiesitysten sisältöön. Tästä on seurannut ilmiö, jota kutsutaan sääntelyn siiloutumiseksi.

Viime vaalikaudella alettiin kiinnittää aiempaa enemmän huomiota halli-tuksen toiminnan strategisiin kehittämistarpeisiin. Samanaikaisesti keskus-telu sääntelyn liiallisesta määrästä ja huonosta laadusta kiihtyi.

Keskushallinnon uudistuksia valmisteltiin niin sanotuissa KEHU- ja OHRA-hankkeissa. Hankkeissa korostettiin tarvetta kehittää hallituksen toi-mintaa kollegiaalisena päätöksentekoelimenä. Mitä säädösvalmisteluun tu-lee, erityisen tärkeänä pidettiin sääntelyn vaihtoehtojen ja vaikutusten arvi-oinnin järjestämistä.

Suomi ei kamppaile yksin sääntelyn määrään ja laatuun liittyvien ongel-mien kanssa. KEHU- ja OHRA-hankkeissakin kartoitettiin eri maiden tapoja organisoida hallituksen työskentelyä ja johtaa säädösvalmistelua. Pisimmäl-le viety malli löytyy Ruotsista, jossa on siirrytty yhden yhtenäisen valtioneu-voston järjestelmään.

Myös EU on pyrkinyt parantamaan sääntelyjärjestelmänsä toimivuut-ta. Paremman sääntelyn tavoitteet ovat olleet keskeisiä jo useille komissi-oille. Yleisellä tasolla myös lainsäätäjät eli neuvosto ja Euroopan parlament-ti ovat jakaneet yhteiset tavoitteet.

Uuden EU-komission rakenne tarjoaa varteenotettavan vaihtoehdon Suomellekin, kun sääntelypolitiikkaan haetaan tehokkuutta. Uusi toiminta-tapa korostaa komission kollegiaalista vastuuta tehtävistä aloitteista.

Olennaista on, että komission ensimmäinen varapuheenjohtaja vastaa paremmasta sääntelystä ja kontrolloi esitysten valmistelun laatua. On sel-västi nähtävissä, että resurssit kohdennetaan aiempaa voimakkaammin kaikkein tärkeimmiksi määriteltyihin hankkeisiin. Tällaisessa tilanteessa kes-kenään ristiriitaisia esityksiä on helpompi torjua ja yhdessä sovittuihin ta-voitteisiin sitoudutaan vahvemmin.

Suomen oloissa komission esimerkki ei ehkä ole sellaisenaan toteut-tamiskelpoinen. Käytännössä komission malli tarkoittaisi, että lähinnä val-tioneuvoston kansliaan nimitettäisiin paremmasta sääntelystä vastaava


6

ministeri. Tällainen sinänsä hyvä järjestely olisi kuitenkin ristiriidassa sen julkilausutun tavoitteen kanssa, että ministereiden määrää vähennetään tuntuvasti.

Kokemukset aiemmin toteutetuista sääntelyn kehittämishankkeista osoittavat, että säädöspolitiikan vastuu ei sovellu linjavastuussa oleville mi-nistereille. Tehtävä on täysin horisontaalinen, ja se on myös organisoitava sellaiseksi.

Pääministerille tällaista tehtävää ei ole mahdollista antaa ottaen huomi-oon hänen muut tehtävänsä. Näin ollen käytännöllisenä ratkaisuna voitai-siin harkita, että vastuu sääntelypolitiikasta määrätään pääministerin val-tiosihteerin keskeisimmäksi tehtäväksi. Tällaista ratkaisua tukisi se, että val-tiosihteeri johtaa muutenkin ministeriöiden kansliapäälliköiden yhteistyötä.

Säädöspolitiikan vastuu ja valtuudet on tärkeää määritellä siten, että ne takaavat toiminnan tehokkuuden. On kohdistettava vahvin ohjaus niihin hankkeisiin, jotka käynnistyvät suoraan hallitusohjelman aloitteista. Juuri niiden osalta on kaikkein tärkeintä selvittää erilaiset politiikkavaihtoehdot vaikutuksineen.

Säädöspolitiikan johtamistehtävään tulisi sisältyä myös mahdollisuus pysäyttää sellaisen lakiesityksen käsittely, jossa ei ole noudatettu hyvän säädösvalmistelun periaatteita ja ohjeita. Puutteellisesti valmisteltuja esi-tyksiä ei yksinkertaisesti pidä päästää valtioneuvoston läpi eduskunnan käsiteltäviksi.

Palkkaus ja palkanmaksu yksinkertaiseksi. Montako lakia ja työlainsäädöstä pitää yrittäjän osata, jos palkkaa yhden työntekijän? *

Ullamaria Vehviläinen, Me Kalustajat Oy

* Kaikki asiakirjan sitaatit on otettu Suomen Yrittäjien vaalikampanjan #työn_tekijät aineistosta.


7

22 – Vuosittainen lainsäädäntösuunnitelma

On keskityttävä vain välttämättömiin säädöshankkeisiin, joista pitää kertoa avoimesti.

Näyttää varsin todennäköiseltä, että tuleva hallitus valmistelee entistä sup-peamman ja selvästi strategisemman hallitusohjelman. Keskustelua on käyty 5–7 strategista tavoitetta sisältävästä ohjelmasta, jota täydennetään täytäntöönpanosuunnitelmalla.

Monet strategiseen hallitusohjelmaan ja sen täytäntöönpanosuunnitel-maan tulevista aloitteista ovat sääntelyhankkeita. On huolehdittava siitä, et-tä tällaiset hallituksen keskeiset sääntelyhankkeet valmistellaan jo olemas-sa olevia hyvän säädösvalmistelun periaatteita noudattaen.

Hallitusta muodostettaessa ei ole mahdollista hahmottaa kaikkia vaa-likauden aikana tarpeellisia säädösvalmisteluhankkeita. Siksi on tarkoituk-senmukaista täydentää strategista hallitusohjelmaa ja sen täytäntöönpa-nosuunnitelmaa lainsäädäntösuunnitelmalla, joka sisältää kunkin vuoden keskeiset lainsäädäntöhankkeet.

Hallituksen lainsäädäntösuunnitelmasta on kokemuksia jo pääministe-ri Vanhasen II hallituksen ja pääministeri Kataisen hallituksen kaudelta. Ko-kemukset osoittavat, että lainsäädäntösuunnitelmasta ei ole riittävää lisä-arvoa, ellei sen laatiminen ole osa kokonaisvaltaista, järjestelmällistä koko hallituksen yhteistä säädöspolitiikkaa.

Toimiva lainsäädäntösuunnitelma kertoisi niin eduskunnalle kuin sidos-ryhmillekin, mitä esityksiä hallitus aikoo seuraavan vuoden aikana viedä eduskunnan käsiteltäväksi. Ohjelma auttaisi myös suuntaamaan säänte-lyvalmisteluresursseja yli ministeriörajojen sen mukaan, missä hallituksen poliittisen ohjelman tärkeimmät tavoitteet ovat.

Lainsäädäntösuunnitelma olisi omiaan vähentämään ministeriöiden itsenäisestä valmistelutavasta aiheutuvia siiloutumisongelmia. EU-komis-sion nykyinen toimintatapa, jossa yhdistyvät lainsäädäntösuunnitelma ja vahva kollegiaalinen vastuu valmistelusta, on suositeltava myös Suomelle.

Hallituksen lainsäädäntösuunnitelma olisi joka tapauksessa tarkoi-tuksenmukaista sovittaa yhteen Suomen EU-politiikan tavoitteiden kans-sa. Tämä merkitsee, että suunnitelman tulisi sisältää myös keskeisimmät EU:ssa vireillä olevat hankkeet. Yhteensovittamistarve syntyy jo siitä, että yrityksiin kohdistuvasta lainsäädännöstä arviolta yli puolet on lähtöisin EU- tason aloitteista.

Tekemällä päätöksiä, jotka ovat kestäviä ja eivät muutu hetkessä, jotta tulevaisuus olisi ennustettavampaa. Byrokratia karsittava: pienyrityksiltä menee aivan liikaa aikaa sen pyörittämiseen. Työllistämispolitiikka muutettava yrityksiä ja työntekijöitä palvelevaksi, siellä on liikaa erilaisia ratkaisuja, jotka eivät palvele kumpaakaan osapuolta.

Arja Keski-Liikala, Osuuskunta Eurojopi


8

33 – Tehokkaampaa EU-vaikuttamista

On vaikutettava tehokkaammin ja aikaisemmin EU-lainsäädäntöön. Tärkeimmät EU-hankkeet on määriteltävä ja sidosryhmäyhteistyötä niiden valmistelussa on lisättävä.

Uudesta yrityksiin kohdistuvasta lainsäädännöstä arviolta yli puolet lähtee liikkeelle EU-hankkeina. On tärkeätä, että Suomen valtion kannat EU-hank-keissa tukevat hallituksen yrittäjyys- ja elinkeinopoliittisia tavoitteita. Tar-vitaan varhaisen vaiheen ennakollista vaikuttamista ja hyvää yhteistyötä suomalaisten toimijoiden välillä.

Suomessa on EU-valmistelun yhteensovittamisjärjestelmä, joka on jä-senvaltioiden keskuudessa poikkeuksellinen. Järjestelmän tavoitteena on, että Suomella on yhteen sovitettu kanta kaikkiin vireillä oleviin EU-asioihin.

Suomen järjestelmä perustuu asioita koordinoivaan virkamiesvalmis-teluun, EU-ministerivaliokunnan linjauksiin sekä eduskunnan informointiin ja osallistumiseen EU-asioissa. Lisäksi järjestelmään kuuluvat EU-asioiden komitean asettamat yhteensä 35 sektorikohtaista valmistelujaostoa, joihin kuuluu myös sidosryhmien edustajia.

Nykyisen järjestelmämme myönteinen piirre on mahdollisuus avoimeen tiedonsaantiin ja keskusteluun vireillä olevissa asioissa. Sen vaivana ovat yleinen reaktiivisuus ja mekaanisuus. Aktiivinen varhaisen vaiheen vaikut-taminen toteutuu nykysysteemissä huonosti.

Moni EU-valmistelujaosto käynnistää asioiden käsittelyn vasta, kun ko-mission lakialoite on jo annettu neuvostolle ja parlamentille. On myös tavan-omaista, että strategisempia asioita, kuten komission vuosittaisia työohjel-mia tai Suomen omia vuosittaisia EU-politiikan painopisteitä, ei tuoda lain-kaan valmistelujaostojen käsiteltäviksi. Tällöin sidosryhmäkeskustelut jää-vät eduskuntakuulemisten varaan, mikä ei ole tyydyttävää.

Tarve muuttaa EU-valmistelujärjestelmää on noteerattu. Valtioneuvos-ton EU-poliittisessa selonteossa (VNS 6/2013) uudistustarve todetaan sel-västi. Siinä mainitaan erikseen, että EU-asioiden valmistelussa on tehtävä läheisempää yhteistyötä sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan edustaji-en kanssa. Näin saadaan tietoja hankkeiden vaikutuksista kansalaisiin, yri-tyksiin ja muihin toimijoihin.


9

Eduskunnan suuri valiokunta oli muutostarpeesta samaa mieltä käsi-tellessään valtioneuvoston selontekoa. Suuren valiokunnan mietinnössä (SuVM 1/2014 vp) kiinnitettiin huomiota useaan tärkeään seikkaan: yhteen-sovittamisjärjestelmän uudistamiseen, kansallisen edun määrittämiseen kokonaisstrategiana, EU-vaikuttamisen pitkäjänteisyyteen, eduskunnan ja valtioneuvoston yhteistoimintaan sekä tarpeeseen luoda hallituksen lain-säädäntöohjelma EU-asioita varten.

EU-valmistelukoneiston uudistaminen on syytä käynnistää heti alka-neen vaalikauden alussa. Uudistamistyön tulisi vastata ainakin seuraaviin tavoitteisiin:

• Huolehditaan siitä, että EU-vaikuttamisessa päästään aktiivisempaan ennakkovaikuttamiseen. Tämän mukaisesti hyödynnetään EU-valmistelujaostoja Suomen tavoitteiden edistämisessä nykyistä aikaisemmin, vaikutusten arviointia painottaen sekä tiiviimmässä vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa.

• Valmistelujaostoja vähennetään ja niiden vastuualueet sovitetaan hallituksen strategisen ohjelman tavoitteisiin sekä EU-instituutioiden, kotimaisten ministeriöiden ja eduskunnan valiokuntien vastuualueisiin.

• Hallituksen EU-politiikan tueksi laaditaan lainsäädäntösuunnitelma, joka synkronoidaan hallituksen kotimaisen lainsäädäntösuunnitelman kanssa.

Homma on äärimmäisen helppo, poistatte vain vanhoja lakeja, sääntöjä, määräyksiä ja holhousta. Helpommin sanottuna päästätte yrittäjän tasa-arvoiseen asemaan muiden kanssa. Muistatte sen, että vain yritykset voivat työllistää ja pelastaa tulevaisuuden.

Petteri Peltola, Linkpartners Group Finland Oy


10

44 – Riippumaton vaikutusarvioinnin tukiyksikkö

Turhan sääntelyn purkaminen edellyttää parempaa vaikutusten arviointia. Säädösvalmistelun tuki ja vaikutusarviointien laadun valvonta on järjestettävä uskottavasti.

Vaikutusarviointi on sääntelyhankkeissa elintärkeä vaihe, laithan on tar-koitettu vaikutuksiansa varten. On välttämätöntä tietää, toteutuvatko ta-voitellut vaikutukset ja aiheutuuko muutoksista mahdollisesti ei-toivottuja vaikutuksia.

Sääntelyn vaihtoehtojen ja vaikutusten arvioinnin tärkeys on ymmärret-ty. Lainvalmistelun ohjeet – HELO-ohjeet ja vaikutusarvioinnin ohjeistus – edellyttävät riidattomasti, että vaihtoehdot ja vaikutukset arvioidaan huo-lellisesti. Silti nämä päätöksenteon kannalta kriittiset toimenpiteet laimin-lyödään usein. Asia on todettu kerta toisensa jälkeen suomalaista järjestel-mää koskevissa selvityksissä ja kannanotoissa.

Aika on kypsä lainsäädännön vaikutusarvioinnin tuen järjestämiselle uu-delta pohjalta. Eduskunnan tarkastusvaliokunta on linjannut mietinnössään valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) vuotta 2013 koskevan toimintaker-tomuksen johdosta (TrVM 9/2014 vp), että hallituksen tulee perustaa sää-dösvalmistelun ja muun normiohjauksen arviointiyksikkö.

Tukiyksikön perustaminen on yksi tärkeimmistä askelista kohti parem-paa sääntelyä. Tarvitaan ministeriöistä riippumaton yksikkö, joka tukee vaih-toehtojen ja vaikutusten tekemistä ja valvoo jo tehtyjen vaikutusarvioiden laatua.

Tukiyksikön olisi tarkoituksenmukaista toimia valtioneuvoston kansli-an yhteydessä, jotta sillä olisi suora ja toimiva yhteys säädöspolitiikan joh-tamiseen. Ilman poliittista tukea yksikön toiminta ei tule tuottamaan tavoi-teltua tulosta.

Lopettaa turha sääntely ja aloittaa sääntelyn purkaminen. Jos purkaminen ei muuten lähde liikkeelle, pitää sääntelyn purkamista varten perustaa oma virasto, jonka tehtävä ei ole muuta kuin sääntelyn purkaminen.

Tommi Matikainen, Ita Nordic Oy


11

55 – Irti sääntelylukituksesta

Hankkeiden pakottaminen lainsäädäntövaihtoehtoon on lopetettava.

Suomen lainsäädäntöjärjestelmässä on periaatteessa selvää, että säänte-lyn vaihtoehdot on selvitettävä aina ja että vaikutukset on arvioitava asian-mukaisessa laajuudessa. Säädösvalmistelun perusvelvoitteet on määritelty edellä mainituissa HELO-ohjeessa ja säädösehdotusten vaikutusarviointi-ohjeessa.

Käytännössä erilaisten hankkeiden valmistelu käynnistetään edelleen-kin usein niin, että valmisteluhanke määrätään tuottamaan hallituksen esi-tyksen muotoon kirjoitettu lakiesitys perusteluineen. Hallitusohjelmissa-kin on ollut tapana edellyttää melko tarkasti määriteltyjä säädösmuutok-sia. Suurin osa tällaisista toimeksiannoista annetaan kuitenkin ministeriöi-den päätöksillä.

Nykytilanteessa lainsäädännön vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointiin ei ole kannustetta. Esitykset vastaavat toimeksiannossa esitettyyn vaati-mukseen lain säätämiseksi. Vaikutusarvioinnit jäävät puutteellisiksi, eikä lainsäädännölle vaihtoehtoisia ohjauskeinoja edes pohdita. Tilanne lukittuu lainsäädäntöhakuiseksi heti alusta lähtien.

Sääntelylukitus on poistettava. Toimeksiantoja annettaessa on korostet-tava vaihtoehtoisten ohjauskeinojen selvittämisen tärkeyttä. Kun Suomeen perustetaan säädösvalmistelun arviointiyksikkö, sen toiminta on syytä kyt-keä keskeisimpien hankkeiden suunnitteluvaiheeseen. Näin voidaan huo-lehtia siitä, että erilaisiin politiikkavaihtoehtoihin ja niiden vaikutuksiin kiin-nitetään riittävästi huomiota.

Arvioni on, että nyt on jo yli 200 erilaista korttia ja lyhyin ajoin uusittavaa lupaa, joilla rahastetaan yrityksiä. Työllistäminen ei ole sitä, että keksitään töitä kouluttajille ja yritykset maksavat. Liikenneluvan viisi kurssia, joista ei ole mitään hyötyä, uusittavat tulityökortit, kosteantilan kortit, rakennustyömaalla liikkumisen kortit jne. Nuo estävät mm. kesätyöllistämistä. Ennen oli niin, että ammattimies vastasi ryhmän toiminnasta ja osallistui myös itse.

Harri Kämäräinen, Nuppulinnan Laboratoriopalvelu Oy


12

66 – Konkreettinen sääntelyn vähentämisohjelma

On valmisteltava konkreettinen lainsäädännön järkeistämisohjelma ja sitouduttava määrälliseen sääntelyn vähentämistavoitteeseen.

Keskustelu sääntelyn määrästä ja laadusta kiihtyi viime vaalikaudella. Niin yksittäiset kansanedustajat, eduskuntaryhmät ja puolueet kuin eri etuta-hotkin kokosivat listoja huonosta, haitallisesta ja korjausta vaativasta sään-telystä. Toimenpiteitä sääntelyn parantamiseksi edellytettiin käytännössä kaikkien puolueiden vaaliohjelmissa, vaikka niiden painotuksissa oli erojakin.

Vaalikauden lopussa ministeri Grahn-Laasosen johdolla työskenteli puo-lueiden edustajista koottu työryhmä, jolle eri tahot tekivät noin 400 esitys-tä sääntelyn purkamiseksi ja parantamiseksi. Esityksistä on hankittu asian-omaisten ministeriöiden alustavia arvioita.

Tehdyt selvitykset ja esitetyt kannanotot ovat hyvä pohja tulokselliselle toiminnalle. Yleistä sääntelytaakkaa on kevennettävä, ja sen laatua on paran-nettava. Tähänastisten sinänsä tarpeellisten ponnisteluiden ongelmana on ollut, että ne eivät ole tuottaneet käytännössä näkyviä ja tuntuvia tuloksia.

Alkaneella vaalikaudella tarvitaan konkreettinen sääntelyn vähentä-misohjelma. Sellaisen rakentamisessa kannattaa hyödyntää EU:ssa ja sen jäsenmaissa tehtyjä toimenpiteitä. Parhaiden käytäntöjen hakeminen on luontevaa siksikin, että kansallisen sääntelyn parantaminen kytkeytyy erot-tamattomasti EU-lainsäädännön kehittämiseen.

Sääntelyn järkeistäminen edellyttää välttämättä, että koko nykyinen lainsäädäntöjärjestelmämme käydään läpi. Tehtävä ei ole helppo, mutta se on tehtävissä.

Osoituksena konkreettisesta tavasta selvittää sääntelytaakan lähteet ja saavuttaa edistysaskeleita voidaan pitää EU:n vuosina 2007–2012 toteutta-maa yritysten hallinnollisen taakan keventämisohjelmaa. Ohjelman tavoit-teena oli vähentää sääntelystä aiheutuvaa yritysten hallinnollista taakkaa 25 prosentilla. Kaikki jäsenmaat sitoutuivat samaan tavoitteeseen.

EU onnistui hankkeessa komission laskelmien mukaan yli odotusten: taakkaa pystyttiin keventämään noin 30 prosentilla, mikä vastaa liki 38 mil-jardin euron säästöjä yrityksille. Suomi puolestaan epäonnistui melko totaa-lisesti, sillä hankkeen määräaikaan mennessä Suomi oli pystynyt keventä-mään taakkaa alle yhden prosentin verran.

EU:n komission tukena hallinnollisen taakan vähentämisessä toimi niin sanottu Stoiberin ryhmä (High Level Group on Administrative Burdens). Ryhmä jätti loppuraporttinsa heinäkuussa 2014. Ryhmä teki 12 suositus-ta, joissa korostetaan konkreettisten tavoitteiden asettamisen tärkeyttä. Ryhmän jäsenmaita koskevissa suosituksissa kehotetaan kaikkia EU-maita asettamaan kunnianhimoisia sääntelytaakan vähentämistavoitteita.


13

Tällä hetkellä EU:n paremman sääntelyn toiminnan painopiste on siirty-nyt niin sanotun REFIT-ohjelman (Regulatory Fitness and Performance pro-gram) toteutukseen. Ohjelma alkoi jo viime vaalikaudella. Sillä pyritään yk-sinkertaistamaan EU:n lainsäädäntöä ja vähentämään sääntelystä aiheutu-via kustannuksia, siis muitakin kuin hallinnollisia kustannuksia. Tarkoitukse-na on varmistaa selkeä, vakaa ja ennakoitava sääntelykehys, jolla tuetaan kasvua ja työllisyyttä.

Iso-Britannia tunnetaan aktiivisena yritysten sääntely-ympäristön ke-hittäjämaana. Siellä on muun muassa toteutettu menestyksellisesti niin sa-nottua ”yksi sisään – yksi ulos” -periaatetta. Isossa-Britanniassa kunnian-himoa on vieläpä lisätty asettamalla uudeksi tavoitteeksi yksi sisään – kak-si ulos. Aivan uutena avauksena on syytä noteerata hyväksytty laki (Small Business, Enterprise and Employment Act 2015), jonka tavoitteena on pien-yritystoiminnan ja työllisyyden edistäminen. Laissa muun muassa edellyte-tään, että hallinnon on asetettava määrälliset tavoitteet yrityslainsäädän-nön parantamiseksi.

Sääntelyn vähentämisohjelma on tarkoituksenmukaista toteuttaa suun-nitelmallisesti esimerkiksi seuraavanlaisina vaiheina:

• Hallitusohjelmaneuvotteluissa päätetään ohjelman toteuttamisesta ja määrätään ohjelma paremman sääntelyn toiminnasta vastaavan pääministerin valtiosihteerin (tai tehtävään nimetyn ministerin) vastuulle.

• Strategisen hallitusohjelman täytäntöönpanosuunnitelman valmistelun yhteydessä hahmotellaan sääntelyn vähentämisohjelman runko: tarkasteltavat sääntelyalat ja tarvittavien toimenpiteiden luonne.

• Ohjelmaan sisällytettävien sääntelyalojen määrittämiseksi kuullaan sidosryhmiä ja arvioidaan alustavasti hankkeiden vaikuttavuutta.

• Ohjelmakokonaisuudelle ja siihen sisällytettäville hankkeille asetetaan konkreettiset sääntelyn vähentämistä koskevat tavoitetasot.

• Hallitus seuraa ohjelman etenemistä osana hallitusohjelman toteutumisen seurantaa.

Poistaa liikaa sääntelyä. Esim. ravintola-alan ilmoitus- ja lupahakuprosessi on raskas ja kohtuuttoman säännelty verrattuna alkoholin vähittäis- ja matkustaja-alusmyyntiin. Valvonta voitaisiin toteuttaa omavalvontaperiaatteella tarkastuksiin perustuen.

Hanna Saari, Hiekkadyyni Oy


14

77 – Parempaa laatua

Sääntelyn laatua on parannettava. On hyödynnettävä sääntelyn vaihtoehtoja sekä pienille ja keskisuurille yrityksille räätälöityjä ratkaisuja.

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat sääntelyn kohteina erilaisia kuin suuret yritykset. Pienten yritysten on vaikeampi omaksua ja noudattaa monimut-kaista sääntelyä niiden rajallisten resurssien vuoksi. Tästä on kyse, kun pu-hutaan sääntelyn laadusta.

Pienet ja keskisuuret yritykset eivät edellytä suurisuuntaista sääntelyn kumoamista. Sääntelyn järkeistäminen ei ole synonyymi sääntelyn lopetta-miselle, vaikka turhista velvoitteista pitääkin päästä eroon.

Pienten ja keskisuurten yritysten sääntely-ympäristön parantaminen on tavoite, jonka toteuttamiseksi tarvitaan monipuolisia, vaihteleviin tilanteisiin sopivia keinoja uudistaa lainsäädäntöä. Optimitilanne on se, että sääntely soveltuu sellaisenaan kaiken kokoisten yritysten olosuhteisiin. Yleensä sii-hen päästään noudattamalla pienet ensin -periaatetta.

Melko harvassa tapauksessa on mahdollista tai edes tarpeen kumo-ta kokonaisia lakeja. Tyypillisempää on, että niiden sisältöä pyritään uudis-tamaan, jotta sääntely vastaa paremmin tarkoitustaan ja toteuttaa tehok-kaammin tavoitellut vaikutukset. Seuraavassa tyypitellään esimerkinomai-sesti erilaisia sääntelyn laadun parantamiseen – ja osin määrän keventämi-seen – liittyviä vaihtoehtoja:

• Sääntelyn kumoaminen: Kumotaan selvästi tarpeeton sääntely ja vähennetään tai kevennetään yksittäisiä velvoitteita silloin, kun sellainen on tarkoituksenmukaista. Hyödynnetään itsesääntelyä, informaatio-ohjausta ja muita sääntelyn vaihtoehtoja.

• Lupamenettelyiden keventäminen ilmoitusmenettelyksi: Vain riskipitoisinta toimintaa tulisi kuormittaa lupamenettelyillä, ja lupien myöntämiselle pitää asettaa vähintään ohjeelliset tavoiteajat.

• Yrityskokoluokittain räätälöidyt sääntelyratkaisut: Räätälöidään säännöt pienille yrityksille sopiviksi silloin, kun pienet ensin -periaate ei johda tyydyttävään tulokseen.

• Pienten yritysten suoja: Tehostetaan pienten yritysten lainsäädännöllä luotua suojaa, silloin kun se on perusteltua.

Turha ja päällekkäinen byrokratia pitäisi purkaa. Yrittäjän ajasta menee liian paljon lippujen ja lappujen täyttämiseen. Esim. turvetuotannossa tulee uudet määräykset jälkikäteen. Alue tehty silloisen määräysten mukaan, nyt revitään kaikki auki ja kovalla rahalla selvitetään samat asiat. Yrittäjä on parhaimmillaan kun se tekee töitä ja suunnittelee uutta. Nyt uuden suunnittelu on aika lailla jäissä koko Suomessa.

Marko Vainionpää, Pohjanmaan Biolämpö Oy


15

88 – Pienet ensin

Yrityksiä koskevan sääntelyn lähtökohdaksi on otettava pienet ensin -periaate. Vaikutusarvioinnissa on otettava käyttöön pk-yritystesti.

Suomalaiset yritykset ovat pieniä. Peräti 93,4 prosenttia yrityksistä työllis-tää alle 10 työntekijää. Alle 250 työntekijää työllistäviä pk-yrityksiä on 99,8 prosenttia kaikista suomalaisista yrityksistä. Yritysrakenne on samankaltai-nen kaikissa EU-maissa.

Pienet ja keskisuuret yritykset eivät pysty kantamaan samanlaista sään-telytaakkaa kuin suuret yritykset. Niille aiheutuu suhteessa suurempi sään-telyrasitus kuin isoille yrityksille.

Pienten yritysten vaikea asema sääntelyn kohteena ei ole jäänyt huo-maamatta. Lähes kaikki jakavat tavoitteen, jonka mukaan varsinkin pienim-pien yritysten sääntelytaakkaa pitää kohtuullistaa. Tavoite on siis yhteinen, mutta keinoista vallitsee erilaisia näkemyksiä.

Suomalainen säädösvalmistelun ohjaus edellyttää riittävän huomion kiinnittämistä yrittäjyyteen ja pienten yritysten toimintaedellytyksiin. An-netut ohjeet eivät kuitenkaan toimi käytännössä. Tarvitaan ryhtiliikettä, jot-ta periaatteet muuntuvat hyviksi valmistelukäytännöiksi.

EU on linjannut jo vuonna 2008, että kaikessa sääntelyssä noudate-taan niin sanottua pienet ensin -periaatetta. Periaate tarkoittaa sitä, että sääntelyn lähtökohdaksi otetaan tavanomaisen, tyypillisesti pienen yrityk-sen olosuhteet.

EU-tasolla periaate on viety osaksi valmistelujärjestelmää määräämäl-lä, että osana normaalia vaikutusten arviointia on suoritettava pk-yritystes-ti. Valmistelun kuluessa on siis aina erikseen selvitettävä, kuinka ehdotettu sääntely vaikuttaa yritysten valtaenemmistön toimintaan.

Suomen on tehostettava säädösvalmistelun pienyritysvaikutusten sel-vittämistä, jotta yrittämiseen kohdistuvan lainsäädännön laatu paranee pysyvästi. On otettava käyttöön EU:n kaikille jäsenmaille suosittelema pk- yritystesti. Se vahvistaisi pienet ensin -periaatteen käytännön merkitystä.

Kaikki moninkertainen työ pitää saada pois. Turhat ilmoitukset on poistettava ja automatisoitava digiaikaan. Kerran maksettu raha näkymään kaikkiin tarvittaviin instansseihin. Mikroyritysten työn rationalisointi vapauttaa suuret resurssit oikeaan työhön. Työntekijöitäkin voisi palkata kun kaikki energia ei menisi turhaan jauhamiseen. Niin helpolta kuin kuulostaakin, maan tulevaisuuden voivat myönteisesti ratkaista 90 % yrityksistä, joille annetaan siihen oikeat edellytykset.

Esa Ojanlatva, Arkkitehtitoimisto Arc Viva


16

99 – Eduskunnalle pitävämpi ote sääntelypolitiikasta

Eduskunnan on sitouduttava seuraamaan koko vaalikauden sääntelytulosta. On organisoitava lakiesitysten käsittely niin, että se tukee paremman sääntelyn tavoitteita.

Perustuslain mukaan vastuun lainsäädännöstä kantaa eduskunta; lainsää-däntövalta kuuluu jakamattomasti eduskunnalle. Hallituksen tehtävänä on valmistella eduskunnalle tehtävät lakiesitykset.

Eduskunta, kansanedustajat ja puolueet ovatkin pitäneet paremman sääntelyn teemaa aktiivisesti esillä. Keskusteluun on tuotu erityisesti esi-merkkejä huonosta sääntelystä.

On hyvä muistaa, että viime kädessä eduskunta vastaa niin lainsäädän-nön määrästä kuin laadustakin. Eduskunnan mahdollisuudet puuttua jär-jestelmämme ongelmiin ovat kuitenkin rajalliset. EU:sta tulevaa sääntelyä eduskunta ei pysty estämään. Kansallisen sääntelyn laadun päävastuu taas on käytännössä hallituksella. Olisi epärealistista ajatella, että eduskunta ryh-tyisi laajamittaisesti hylkäämään hallituksen esityksiä niiden laatuongelmi-en vuoksi varsinkaan enemmistöhallitusten oloissa.

Lainsäädännön määrän hillitsemiseksi ja laadun parantamiseksi on en-sisijaisti parannettava valmistelun alkupään ohjausta. Turhat hankkeet on estettävä, tarpeelliset on toteutettava ja vaikutusten arviointia on parannet-tava. Näin eduskunta pääsee käyttämään sille kuuluvaa lainsäädäntövaltaa kestävämmältä pohjalta. Silti tarvitaan keskustelua ja ennakkoluulottomia toimenpiteitä myös eduskunnan itsensä osalta.

Eduskunnalla voisi esimerkiksi olla nykyistä näkyvämpi rooli lainsää-dännön vaikuttavuuden turvaajana. Eduskunta voisi velvoittaa hallituksen laatimaan kaikkiin hallituksen esityksiin niin selkeät ja laadukkaat vaikutus-arviot, että eduskunta pystyisi määrittämään niiden yhteenlaskettuna lop-putuloksena koko vaalikauden kumulatiivisen sääntelysaldon. Koska tällai-sen tavoitteen toteutuminen voi viedä jonkin aikaa, pitäisi harkita muita kei-noja luotettavan arvion saamiseksi eduskunnan lainsäädäntötoiminnan tu-loksista: kevennettiinkö kansalaisiin ja yrityksiin kohdistuvia velvoitteita vai luotiinko niitä lisää? Kokonaisvaikutusten arvioinnissa voitaisiin hyödyntää Valtiontalouden tarkastusvirastoa ja perustettavaa lainsäädännön vaiku-tusarviointiyksikköä.


17

Eduskunnan valiokuntarakenne on syntynyt vuosien varrella. Perustus-laissa määrätään, että eduskunta asettaa vaalikaudekseen suuren valiokun-nan sekä perustuslakivaliokunnan, ulkoasiainvaliokunnan, valtiovarainva-liokunnan, tarkastusvaliokunnan ja eduskunnan työjärjestyksessä sääde-tyt muut pysyvät valiokunnat. Eikö valiokuntia tulisi asettaa kulloisenkin ti-lanteen mukaan? Resurssit kannattaisi kohdistaa hallituksen määrittämien strategisten tavoitteiden mukaisesti parempaa sääntelyä edistäen eikä his-toriallisten rakenteiden mukaisesti.

Pienyrityksiin kohdistuvaa byrokratiaa on vähennettävä ja monin kohdin poistettava. On järkyttävää seurata esimerkiksi rakentamiseen liittyvien yritysten käsittämättömän suurta byrokratiaa. Toivoisin muutaman kansanedustajan kokeilevan kylmiltään yrityksen perustamista ja sen ”pyörittämistä” pienimmällä osakepääomalla vaikkapa vain vuoden ajan ilman apulaisia niin kuin useimmat alkavat yrittäjät tekevät.

Heimo Kuukkanen, Laserhallit Oy


18

1010 – Systemaattinen jälkikäteisarviointi

Sääntelyn jälkikäteistä arviointia on lisättävä, jotta todelliset vaikutukset saadaan esiin.

Sääntely saa vaikutuksensa syntymään täytäntöönpanon kautta. Vasta sää-dösten tultua voimaan selviää, toteutuvatko tavoitteet sellaisina kuin ne asetettiin. Usein käy niin, että arviot sääntelyn kustannusvaikutuksista osoit-tautuvat jälkikäteen puutteellisiksi. Koko järjestelmän olennainen paranta-minen edellyttää, että uudistusten jälkikäteisarviointia lisätään.

Laajoissa sääntelyhankkeissa – myös EU:n toteuttamissa – on jo tavan-omaista, että vaikutuksia arvioidaan jälkikäteen esimerkiksi kolmen tai vii-den vuoden kuluessa lainsäädännön voimaantulosta. EU:ssa ja sen aktiivi-simmin sääntelyjärjestelmää kehittävissä jäsenmaissa on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota jälkikäteisarviointiin.

Suomessa lainsäädäntöä tulisi arvioida nykyistä systemaattisemmin, jotta suurten uudistusten jälkeen voitaisiin tehdä tarvittavia ”vuosihuolto-töitä”. Jälkikäteisarviointia tulisi kehittää siihen suuntaan, että otetaan huo-mioon samaan aikaan toteutuneiden, samoihin kohteisiin vaikuttavien sään-telyuudistusten kumulatiivisia vaikutuksia.

Sääntelyn jälkikäteistä arviointia on lisättävä, jotta todelliset vaikutukset saadaan esiin. Rakennusalan toimintaa on tehty vaikeammaksi koko ajan todella nopeasti kiristyvillä energiamääräyksillä ym. sääntelyllä, mutta kaoottisin, epäselvin ja todennäköisesti täysin hyödytön on rakennusalan ilmoitusmenettely joka alkoi 1.7.2014. Se lisää neljänneksen paperityön määrää, joka on valtava määrä kun lasketaan kaikki yritykset yhteen, se on erittäin epäselvä ja todennäköisesti ne jotka haluavat veroja kiertää eivät noudata.

Juha Koski, Rkm Koski Oy


19

Sääntelyn määrä Suomen Yrittäjien vaalikoneeseen vastanneista kansanedustajista 93 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että yritystoimintaa säädellään Suo-messa liikaa.

Räätälöinti Sama 93 prosenttia vastaajista katsoi, että sääntely tulee räätälöidä erityisesti pienten yritysten olosuhteisiin sopivaksi.

Lähde: Suomen Yrittäjien vaalikone 2015


20

2. Paremman sääntelyn tilanne– tavoitteita,tekoja ja tuloksia

2.1 Mistä puhutaan – tietoja sääntelyn määrästä

Sääntelyn kokonaismäärästä on mahdotonta saada tarkkaa tietoa. EU- direktiivien ja -asetusten vuotuinen sääntelytuotos on tiedossa. Samoin tie-detään kotimainen hallituksen esitysten ja säädöskokoelmassa julkaistavi-en säädösten vuotuinen määrä.

Oheisesta kuvasta ilmenee sääntelyn määrän kehittyminen viimeisten vuosien aikana EU-tasolla ja Suomessa. Yhteenlaskettu vuosittainen uusi-en säädösten määrä on ollut viime vuosina jonkin verran yli 3000. Säänte-lyn lisääntyessä sen määrään ja laatuun on alettu kiinnittää entistä enem-män huomiota

Suomen sähköinen säädöskokoelma ja hallituksen esitykset vuosittain

Lähde: Finlex

Sääntelyn kokonaismäärästä on mahdotonta saada tarkkaa tietoa. Vuotuinen sääntelytuotos on tiedossa, kun puhutaan säädöskokoelmassa julkaistavista sää-döksistä, siis lähinnä laeista ja asetuksista. Samoin tiedetään kotimainen hallituk-sen esitysten määrä. Myös EU:ssa hyväksyttyjen direktiivien ja asetusten vuosit-tainen määrä tiedetään. Sen sijaan kaikkien voimassa olevien lakien ja asetusten sekä niitä alemmanasteisen normiston tarkkaa yhteismäärää ei ole tiedossa.

Oheisesta kuvasta ilmenevät Suomessa annettujen hallituksen esitysten ja sää-döskokoelmassa julkaistujen säädösten määrät tällä vuosituhannella. Jatkuvasti korkeana pysyneet määrät ovat johtaneet osaltaan siihen, että sääntelyn määrään ja laatuun on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota.


21

2.2 Suomen järjestelmän keskeiset rakenteet

Suomen perustuslaissa on säädetty eduskunnan ja hallituksen välisestä työnjaosta. Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, ja hallitusvaltaa käyt-tää valtioneuvosto yhdessä presidentin kanssa.

Keskeinen osa valtioneuvoston hallitusvallan käyttöä on lakiesitysten valmistelu. Perustuslain mukaan valtioneuvostossa on oltava pääministe-ri ja tarvittava määrä muita ministereitä. Myös ministeriötä on perustuslain mukaan oltava tarvittava määrä. Ministeriöt vastaavat toimialallaan valtio-neuvostolle kuuluvien asioiden, kuten sääntelyhankkeiden, valmistelusta.

Eduskunnan valiokunnilla on keskeinen merkitys eduskunnan käyttäes-sä sille kuuluvaa lainsäädäntövaltaa. Perustuslain mukaan eduskunnalla on oltava suuri valiokunta, perustuslakivaliokunta, ulkoasiainvaliokunta, valtio-varainvaliokunta, tarkastusvaliokunta ja eduskunnan työjärjestyksessä sää-detyt muut pysyvät valiokunnat.

Valiokuntien lausuntojen ja mietintöjen kautta eduskunta lausuu näke-myksensä ja tekee muutosehdotuksia hallituksen lakiesityksiin. Suomalai-sessa järjestelmässä, jossa enemmistöhallitukset ovat tyypillisiä, hallituk-sen esityksiin tehdään harvoin merkittäviä muutoksia. Sen sijaan on taval-lista, että mietintöihin sisältyvissä ponsissa tai niiden perusteluissa muu-ten edellytetään hallitukselta erilaisia toimenpiteitä lainsäädännön suhteen.

2.3 Säädösvalmistelun ohjeistaminen

Suomessa säädösvalmistelua on ohjattu ohjeilla, ei sitovilla säännöksillä tai määräyksillä. Seuraavassa luodaan katsaus keskeisiin ohjeisiin niiltä osin kuin järjestelyt vaikuttavat yritysten sääntely-ympäristöön.

Keskeisimmät sääntelyhankkeissa käytettävät ohjeet ovat hallituk-sen esityksen laatimisohjeet eli niin sanotut HELO-ohjeet vuodelta 2004 (http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/20044hallituksenesitystenlaatimisohjeet/Files/HALLITUKSEN_esityksen_laatimisohjeet.pdf).

HELO-ohjeet edellyttävät mm. seuraavien yleisten periaatteiden noudat-tamista:

• On selvitettävä, miksi ehdotettava laki on tarpeen.

• Esityksen tietopohjan on oltava hyvä.

• Vaikutukset ja vaihtoehdot on arvioitava ja selostettava.

Tavoitteita ja vaihtoehtoja on selvitettävä muun muassa seuraavasti:

• Mihin ehdotuksilla pyritään ja miten (tavoitteet ja keinot).

• Vaihtoehtoiset ratkaisumallit ja niiden vertailu.

• Keskeiset ehdotukset asiaryhmittäin.

• Valittujen ratkaisujen perustelut.

• Arvio siitä, miten tavoitteet käytännössä toteutuvat.

• Miten säädökset on tarkoitus panna toimeen.

• Miten tavoitteiden toteutumista aiotaan seurata jälkikäteen.


22

Vaihtoehtojen arviointia koskevassa perustelutekstissä sanotaan, että hallituksen esityksessä on tiiviisti kuvattava, mitä vaihtoehtoisia ratkaisuja – sekä lainsäädännöllisiä että muita – on harkittu ja miksi on päädytty juuri esityksessä ehdotettuun ratkaisuun. Samalla on esitettävä vertailu valitun sääntelyvaihtoehdon ja muiden vaihtoehtojen hyödyistä ja haitoista mukaan lukien myös se vaihtoehto, ettei mitään muutosta tehtäisi.

Myös vaikutusten arviointia ohjeistetaan selkeästi HELO-ohjeiden pe-rusteluissa. Hallituksen esityksessä on lyhyesti selostettava ehdotettujen säännösten vaikutukset. Vaikutuksilla tarkoitetaan ehdotettujen säännös-ten soveltamisesta johtuvia tosiasiallisia seurauksia. Vaikutusten arvioinnin laajuus ja yksityiskohtaisuus on aina suhteutettava ehdotuksen sisältöön ja odotettavissa olevien vaikutusten merkitykseen. Ohjeessa painotetaan vai-kutusarvioinnin tärkeyttä ja todetaan myös, että joskus erillinen jälkikätei-sarviointikin on tarpeen.

HELO-ohjeita täydentävät säädösehdotusten vaikutusten arvioin-tia koskevat ohjeet vuodelta 2007 (http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/200706saadosehdotustenvaikutustenarviointi.ohjeet/Files/Saadosehdotusten_vaikutusten_arviointi_Ohjeet.pdf).

Vaikutusten arviointiohjeissa on neljä kokonaisuutta:1. taloudelliset vaikutukset2. vaikutukset viranomaisten toimintaan3. ympäristövaikutukset4. muut yhteiskunnalliset vaikutukset.

Taloudellisilla vaikutuksilla tarkoitetaan vaikutuksia:

• kotitalouksien asemaan

• yrityksiin

• julkiseen talouteen

• kansantalouteen.


23

Yritysvaikutusten arvioinnin perusvaatimus on määritelty näin:Yritysvaikutuksia ja niiden merkittävyyttä arvioitaessa on hahmotettava, minkälaisille yrityksille ja yritysryhmille vaikutuksia aiheutuu ja kuinka suu-ri tuo yritysjoukko on.

Pk-yritysvaikutuksista on aina esitettävä peruskysymys: Onko ehdotuk-sella vaikutuksia erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, uuden yritystoi-minnan aloittamiseen tai yritysten kasvumahdollisuuksiin?

Osana arviointia on tarkasteltava sitä, kannustaako säädöshanke yrit-täjyyteen vai luoko se yrittäjyydelle esteitä, eli helpottaako vai vaikeuttaako hanke uuden yritystoiminnan aloittamista. Myös kasvuyrittäjyyttä ja kasvu-yritysten toimintaedellytyksiä on ohjeen mukaan syytä arvioida, sillä kasvu-yritysten rooli uusien työpaikkojen luomisessa ja tuottavuuden edistämises-sä on merkittävä.

Vaikutusten arviointiohjeiden soveltamista on pyritty helpottamaan vai-kutusarvioinnin tarkistuslistalla (http://oikeusministerio.fi/material/attachments/om/toiminta/laitjalainvalmistelunkehittaminen/6FloyjjqR/Vaikutusten_tunnistamisen_tarkistuslista.pdf).

Säädösvalmistelusta on siis varsin kattavat ohjeet. Haasteena on saa-da ne toimimaan käytännössä.


24

2.4 Yrityksiin kohdistuvan lainsäädännön kehittämisestä Suomessa

2.4.1 Paremman sääntelyn toimintaohjelma ja hallitusohjelmat

Suomessa on toteutettu viime vuosina useita sääntelyn laadun paran-tamiseen tähdänneitä hankkeita. Laajin niistä on Paremman sääntelyn toimintaohjelma vuodelta 2006 (http://statsradetskansli.fi/julkaisukansio/2006/j08-paremman-saantelyn-toimintaohjelma-osa-1/pdf/fi.pdf).2

Toimintaohjelmassa esitettiin sitoutumista 11 lainsäädäntöperiaattee-seen, josta osa oli erityisen merkittäviä yritysten kannalta. Yhden periaat-teen mukaan sääntely ei saa olla itsetarkoituksellista. Yhden mukaan lain-säädännön tulee edistää markkinoille pääsyä ja tuottavuutta. Yhden mu-kaan lainsäädännön tulee ylläpitää ja parantaa Suomen kiinnostavuutta yritystoiminnan sijaintipaikkana sekä luoda suomalaiselle elinkeinotoimin-nalle kilpailuetuja.3 Lainsäädäntöperiaatteiden toteuttamiseksi toiminta-ohjelmassa esitettiin seitsemän toimenpidesuositusta, joissa muun muas-sa ehdotettiin laajapohjaisen valmistelun lisäämistä ja vaikutusten arvioin-nin tehostamista.4

Toimintaohjelman täytäntöönpanoon sitouduttiin pääministe-ri Vanhasen II hallituksen ohjelmassa (http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/368562/hallitusohjelma-vanhanen-II/2a27514c-b939-4bb6-9167-ce886c358dff).5

Hallitusohjelman oikeuspolitiikkaa koskevassa osiossa todetaan: ”Pa-rantamalla säädösympäristöä ja lakien selkeyttä edistetään kansalaisten hyvinvointia ja yritysten kilpailukykyä. Hallitus toteuttaa paremman säänte-lyn toimintaohjelman ja laatii hallituskauden merkittävimmät lainsäädäntö-hankkeet sisältävän lainsäädäntösuunnitelman.”6

Pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmassa (http://vnk.fi/documents/10616/622966/H0111_Pääministeri+Jyrki+Kataisen+hallituksen+ohjelma.pdf/a49b3eb5-9e98-44c6-bd92-b054bea36f61?version=1.0) sitouduttiin ohjelman jatkamiseen: ”Parem-man sääntelyn ohjelmaa jatketaan lainvalmistelun laatuongelmien voittami-seksi.” Hallitusohjelmassa todetaan myös, että erityistä huomiota kiinnite-tään vaihtoehtoisiin sääntelytapoihin.

Myös pääministeri Stubbin hallituksen ohjelmassa (http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/145135/Stubbin+hallituksen+ohjelma/fafd39bc-307c-4cde-8b4c-b97724cf24ef) on selkeä linjaus sääntelyn parantamisesta, tosin teollisuuspainotteisena: ”Hallitus sitoutuu päätök-sissään loppuvaalikauden aikana välttämään teollisuudelle aiheutuvien kus-tannusten tai sääntelytaakan lisäämistä.” 7

2 Toimintaohjelmaan liittyy kaksi katsausta: Katsauksia Suomen lainsäädäntökehitykseen 1985–2005: http://statsradetskansli.fi/julkaisukansio/2006/j09-katsauksia-lainsaadantokehitykseen-osa-2/pdf/fi.pdf ja Hallinnonalakohtaiset selvitykset lainsäädännön kehityksestä 1985–2005: http://statsradetskansli.fi/julkaisukansio/2006/j10-selvitykset-lainsaadannon-kehityksesta/pdf/fi.pdf

3 Lainsäädäntöperiaatteista ks. Paremman sääntelyn toimintaohjelma s. 16–17.4 Toimenpidesuosituksista ks. Paremman sääntelyn toimintaohjelma s. 17–18. 5 Pääministeri Vanhasen II hallituksen ohjelma s. 19. 6 Pääministeri Kataisen hallitusohjelma s. 25.7 Pääministeri Stubbin hallitusohjelma s. 5. 24.6.2014.


25

2.4.2 SÄVY-hanke ja hallinnollisen taakan vähentämisohjelma

Yrityksiin kohdistuvaan sääntelyyn on kiinnitetty erityistäkin huomio-ta. Pääministeri Vanhasen I hallituksen kaudella toteutettiin niin sanottu SÄVY-hanke, jonka tarkoitus oli parantaa valmistelun yritysvaikutusarvi-ointia. Hankkeen päätyttyä työ- ja elinkeinoministeriö on jatkanut kehittä-mistyötä.8

Yrityksiin kohdentuvaa sääntelyä pyrittiin Suomessa vähentämään eri-tyisellä hallinnollisen taakan vähentämishankkeella.9 Hanke käynnistyi pää-ministeri Vanhasen II hallituksen kaudella valtioneuvoston periaatepäätök-sellä 12.3.2009. Se oli osa Euroopan unionin vuonna 2007 julkistamaa toi-mintaohjelmaa yritysten hallinnollisen taakan eli lainsäädännöstä aiheutu-vien tiedonantovelvoitteiden keventämiseksi.

Suomen ohjelman tavoitteeksi asetettiin kuten EU:ssa ja muissakin jä-senmaissa taakan vähentäminen 25 prosentilla vuoteen 2012 mennes-sä. Ohjelmassa yrityksiin kohdistuva hallinnollinen kokonaistaakka arvioi-tiin vuoden 2006 tasolla hieman alle kahdeksi miljardiksi euroksi. Ohjel-maan valituilla painopistealueilla taakka arvioitiin noin 1,6 miljardiksi eurok-si. Tämä vastaa noin yhtä prosenttia vuoden 2006 BKT:sta. Neljänneksen vähentäminen tästä taakasta olisi siten tarkoittanut noin 400 miljoonan euron säästöä yrityssektorille.

Ohjelma sai alkunsa eräiden jäsenmaiden (Tanska, Alankomaat, Iso- Britannia, Saksa) käynnistämistä kansallisista hankkeista. Hankkeet uhkasi-vat jäädä puolitiehen, sillä yleisesti arvioitiin, että noin puolet hallinnollises-ta taakasta johtuu EU-lainsäädännöstä.

Komissio arvioi ohjelmaa käynnistettäessä, että taakka on noin 124 mil-jardia euroa. Tavoitteessa onnistumisen laskettiin johtavan EU:n bruttokan-santuotteen kasvuun keskipitkällä aikavälillä 1,4 prosentilla eli noin 150 mil-jardilla.

EU onnistui ohjelman toteutuksessa komission arvioiden mukaan 25 prosentin tavoitettakin paremmin. Komissio arvioi vuonna 2014, että potentiaalisten säästöjen määrä (osa lainsäädäntömuutoksista oli tuol-loin vielä EU-lainsäätäjien käsittelyssä) oli noin 37,6 miljardia euroa eli noin 30,5 prosenttia lähtötasosta. Suurimmat vähennykset tulevat hankkeen loppuraportin (http://ec.europa.eu/smart-regulation/better_regulation/documents/document_travail_service_part2_en.pdf) mukaan verolainsäädännön (laskuihin liittyvät vaatimukset, ml. sähköisten laskujen laajempi salliminen) ja yhtiölainsäädännön (kirjanpito ja tilintarkastus, erityisesti mahdollisuus vapauttaa mikroyritykset EU-sääntelyn soveltamisesta) keventämisestä.

8 SÄVY-hankkeen loppuraportti: http://www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat/9999/112659_S%C3%A4vy_raportti_2007.pdf

9 Hankkeen tietoja työ- ja elinkeinoministeriön Internet-sivuilta: http://www.tem.fi/yritykset/yritysten_saantelytaakan_vahentaminen


26

Suomen kansallisen ohjelman tuloksia on arvioitu Valtiontalouden tar-kastusviraston VTV:n tarkastuskertomuksessa (http://www.vtv.fi/files/4237/02_2014_Toimintaohjelma_yritysten_hallinnollisen_taakan_ vahentamiseksi_netti.pdf). Kertomuksessa todetaan, että toimintaohjel-man tuloksista raportoivien asiakirjojen perusteella toteutetun toiminta-ohjelman jälkeen yritysten hallinnollinen taakka keveni Suomessa vajaan yhden prosentin vuoden 2006 lähtötilanteesta. Kevennystä luonnehditaan raportissa ”melko” vaatimattomaksi.10

VTV:n raportissa analysoidaan heikon tuloksen syitä ja esitetään paina-via kehittämissuosituksia11.

• Yhteistyö sääntelyn kustannusvaikutusten arvioimiseksi ei ole riittävääeikä ministeriöissä seurata sääntelyn kustannuksia systemaattisesti.

• Vaikutusten arvioinnille ei ole määrätty muodollisia edellytyksiä vaanon tyydytty ohjeistukseen.

• Ennakolliseen vaikutusarviointiin ei ole kaikissa ministeriöissä totuttueikä siihen ole osoitettu lainkaan resursseja.

• Ministeriöiden ja eduskunnan tehtäviä sekä vuorovaikutuksen muotojatulisi muuttaa selkeämmiksi ja läpinäkyvämmiksi.

On väärin vetää Suomen hankkeesta ja sitä koskevista arvioista liian pit-källe meneviä johtopäätöksiä. Lähtöasetelmiin ja sillä lukuihin sisältyy run-saasti epävarmuustekijöitä. Lisäksi Suomessa on edelleen meneillään eri-laisia hankkeita, jotka todennäköisesti vähentävät hallinnollista taakkaa to-teutuessaan. Ei siis pidä tuijottaa yhteen ohjelmaan ja sen tuloksiin. Silti voidaan turvallisesti todeta, että ohjelma ei tuottanut Suomessa sellaista tulosta, jota haettiin.

Ongelmana on ollut laajemminkin se, että hyvää tarkoittavat periaatteet ja suositukset sekä käynnistetyt ohjelmat ovat toteutuneet heikosti. Huo-noon toteutumiseen viitataan myös tuoreessa OECD:n raportissa, jossa analysoidaan Suomen ja Viron hallitusten toimintaa (http://www.keepeek. com/Digital-Asset-Management/oecd/governance/oecd-public-governance-reviews-estonia-and-finland_9789264229334-en#page29). Raportissa muun muassa todetaan, että Suomen halli-tuksen tulisi vahvistaa valmistelun vaikutusten arviointia. Raportissa painotetaan erikseen, että valmistelun pk-yritysvaikutusten arviointia olisi tarpeen tehostaa. Raportin mukaan Suomessa olisi syytä muun muassa ottaa käyttöön pk-yritystesti esimerkiksi Sveitsin mallin mukaisesti.12

10 Ks. Valtiontalouden tarkastusviraston selvitykset 2/2014 s. 15.11 Ibid. s. 39–41.12 OECD Public Governance Reviews: Estonia and Finland 2015 s. 28


27

2.5 Keskushallinnon kehittäminen ja säädösvalmistelu

Päättyneellä vaalikaudella toteutettiin tärkeitä keskushallinnon uudista-mista valmistelleita hankkeita. Niin sanottu KEHU-komitea (Yhtenäisen valtioneuvoston rakennetta arvioiva parlamentaarinen komitea) arvioi val-tioneuvoston rakenteen kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Niin sanot-tu OHRA-hanke arvioi puolestaan valtion ohjausjärjestelmän kehittämistä.

KEHU-komitean mietinnössä suositellaan erinäisiä toimenpiteitä val-tioneuvoston toiminnan kehittämiseksi. Mietinnön suositukset ovat olen-naisia säädösvalmistelunkin kannalta. KEHU-komitea muun muassa pai-nottaa, että ministereiden tehtävänkuvassa ja roolissa on syytä painottaa kollegiaalisuutta eli yhteistä vastuuta, yhdessä toimimista ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Lisäksi mietinnössä pohditaan, voitaisiinko valtioneu-vostoon nimittää ministereitä vastaamaan jostakin hallitusohjelman strate-gisesta painopistekokonaisuudesta, ilman että ministeri olisi minkään mi-nisteriön päällikkönä.13

OHRA-hankkeen raportissa on useita merkittäviä suosituksia säädös-ten valmistelun parantamiseksi. Hanke ehdotti muun muassa seuraavaa:

• Nykyistä linjaavampaa hallitusohjelmaa, jossa vältetään yksittäistentoimien määrittelemistä.

• Hallitusohjelma nimeää 3–5 hallituksen keskeisintä politiikkatavoitetta.

• Hallitusohjelmaa täydennetään täytäntöönpanosuunnitelmalla.

• Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaa selvitys- jatutkimustoiminnan rahoitusta kohdennetaan hallituksentoimintasuunnitelman politiikkapakettien tietotarpeisiin.

• Keskeisten säädösmuutosten ja muiden tärkeimpien politiikkatoimienvaikutusarviointi nostetaan valmistelun välttämättömäksi osaksi.Valtioneuvostoon perustetaan määräaikainen yksikkö, joka vastaaarviointitiedon tarjoamisesta hallitukselle ja eduskunnalle.14

OHRA-hankkeen raportissa on professori Jyrki Talan kirjoittama liite, jo-ka koskettelee hallituksen lainsäädäntösuunnitelman tarvetta. Liitteessä to-detaan, että jonkinlainen lainsäädäntösuunnitelma on laadittu Suomessa tähän mennessä kahdesti: pääministeri Vanhasen II hallitukselle ja päämi-nisteri Kataisen hallitukselle. Liitteessä analysoidaan suunnitelmia ja päädy-tään siihen, että niiden vaikuttavuus on ollut jotakuinkin marginaalinen. Sik-si johtopäätöksenä on, että tarvitaan valtioneuvostotasolla toimiva pysyvä institutionaalinen ohjaus- ja tukijärjestely, jota hoitamaan perustettaisiin tu-kiyksikkö. Toimiakseen järjestely edellyttäisi riittävää asiantuntemusta, riip-pumattomuutta ja vahvaa poliittista tukea.15

13 Ks. Yhtenäisen valtioneuvoston rakennetta arvioivan parlamentaarisen komitean (KEHU-komitea) mietintö s. 15–16. Valtiovarainministeriö 7/2015. Hallinnon kehittäminen: http://vm.fi/documents/10623/1107144/Parlamentaarisen+KEHU-komitean+mietint%C3%B6.pdf/e4686ee5-db44-4519-a872-4b7c26f62af5

14 Ks. Valtion ohjausjärjestelmän kehittäminen -hankkeen (OHRA-hanke) raportti s. 5–6. Päätöksis-tä muutoksiin. Valmistelutyöryhmän raportti 1.12.2014. VM142:00/2013: http://www.vtv.fi/files/4274/OHRA-raportti.pdf

15 Idib. s. 23–27.

http://www.vtv.fi/files/4274/OHRA-raportti.pdf



http://vm.fi/documents/10623/1107144/Parlamentaarisen+KEHU-komitean+mietint%C3%B6.pdf/e4686ee5-db44-4519-a872-4b7c26f62af5

http://vm.fi/documents/10623/1107144/Parlamentaarisen+KEHU-komitean+mietint%C3%B6.pdf/e4686ee5-db44-4519-a872-4b7c26f62af5


28

2.6 Eurooppalaista edistystä

2.6.1 EU–sääntelyn parantamista ja pk-yrityspolitiikan vahvistamista

Sääntelyn määrään ja laatuun liittyvät ongelmat on tunnistettu laajalti eri maissa. Myös EU, jonka harjoittamaa sääntelyä on kritisoitu ankarasti, on pyrkinyt panostamaan parempaan sääntelyyn systemaattisesti. Seuraavas-sa tarkastellaan viimeaikaista kehitystä EU:ssa ja eräissä sen jäsenmaissa.EU:n paremman sääntelyn toiminta on ollut aktiivista viimeisten vuosien aikana. Edellä on käsitelty hallinnollisen taakan alentamiseen tähdännyttä EU:n laajuista ohjelmaa, jonka arvioitiin saaneen aikaan miltei 40 miljardin euron kevennyksen yritysten kustannuksiin.

EU-komissio oli nimittänyt hallinnollisen taakan keventämisohjelmaa varten tuekseen korkean tason asiantuntijaryhmän. Tämä puheenjohta-jansa mukaan nimetty niin sanottu Stoiberin ryhmä julkisti loppuraportin vuoden 2014 kesällä. Loppuraportissa tehtiin selkoa toteutetuista toimen-piteistä, mutta annettiin myös evästyksiä EU:lle ja jäsenmaille. Raportissa suositeltiin kaikkien jäsenmaiden asettavan jatkossakin kunnianhimoisia kansallisia tavoitteita sääntelytaakan vähentämiseksi ja kiinnittävän enem-män huomiota EU-lainsäädännön yli-implementoinnin (”gold plating”) vält-tämiseen. 16

Hallinnollinen taakka ei ole ainoa osa-alue, jolla sääntelyä on pyritty jär-keistämään. EU on muun muassa tehostanut vaikutusten arviointia, paran-tanut pienten ja keskisuurten yritysten huomioon ottamista sääntelyjärjes-telmässä, käynnistänyt REFIT-ohjelman (Regulatory Fitness and Perfor-mance) ja uudistanut komission vastuunjakoa. Seuraavassa käydään lyhy-esti läpi olennaisia kehityskulkuja EU:ssa ja sen eräissä jäsenmaissa.

EU:n toimenpiteitä paremman sääntelyn alueella voi seurata helpos-ti komission Internet-sivujen välityksellä (http://ec.europa.eu/smart-regulation/index_fi.htm).

Tärkeisiin vireillä oleviin aloitteisiin voi tutustua kattavasti komission vuotuisten työohjelmien välityksellä (http://ec.europa.eu/atwork/pdf/cwp_2015_fi.pdf).

Työohjelmiin sisältyy myös liitteitä, joissa määritellään konkreettiset toi-menpiteet:

• annettavat esitykset(http://ec.europa.eu/atwork/pdf/cwp_2015_new_initiatives_fi.pdf)

• poisvedettävät esitykset(http://ec.europa.eu/atwork/pdf/cwp_2015_withdrawals_fi.pdf).

Komission toimilla pyritään varmistamaan, että EU-tason toimenpiteet ovat tarpeellisia ja tehokkaita. Keskeisiä toimia ennen kuin aloitteita teh-dään, ovat toteutussuunnitelmat (roadmaps) ja vaikutusarvioinnit. Sen jäl-keen kun EU on toteuttanut toimenpiteitä, arvioidaan säännönmukaisesti niiden tuloksellisuutta.

16 High Level Group on Administrative Burdens. Cutting Red Tape in Europe. Legacy and outlook. Final Report. Brussels, 24 July 2014: http://ec.europa.eu/smart-regulation/refit/admin_burden/docs/08-10web_ce-brocuttingredtape_en.pdf


29

Toteutussuunnitelmia (http://ec.europa.eu/smart-regulation/impact/planned_ia/roadmaps_2014_en.htm#ENTR) julkaistaan vuosit-tain. Ne on jaettu sen mukaan, kuuluuko hanke komission työohjelmaan vai ei ja onko kyseessä REFIT-aloite. Toteutussuunnitelmissa vastataan alustavasti seuraaviin kysymyksiin:

• konteksti ja ratkaisua edellyttävä ongelma

• mahdollisen aloitteen tavoitteet

• ratkaisuvaihtoehdot

• alustava vaikutusarviointi

• käytettävä tietopohja

• hankkeen jatkosuunnitelma ja siihen liittyvät kuulemiset.

Toteutussuunnitelmista ilmenee aina, aiotaanko aloitteeseen liittää eril-linen vaikutusarviointi.

Vaikutusarvioinnit (http://ec.europa.eu/smart-regulation/impact/index_fi.htm) ovat keskeinen osa komission hankevalmistelua. Ennen kuin komissio ehdottaa uusia merkittäviä aloitteita, sen on selvitettävä nii-den mahdolliset taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön kohdistuvat vai-kutukset. Lainsäädäntöehdotuksista on laadittava aina vaikutusarvio. Ko-missio julkistaa vaikutusarviot samalla, kun esimerkiksi lakialoite julkiste-taan (http://ec.europa.eu/smart-regulation/impact/ia_carried_out/cia_2014_en.htm).

Olennainen osa komission vaikutusarviointikokonaisuutta on Vaikutus-ten arviointilautakunnan (Impact Assessment Board, IAB) työ. IAB perus-tettiin vuonna 2006, ja se käsittelee kaikki komission tekemät vaikutusarvi-ot. Periaatteessa komission ei tule antaa aloitetta parlamentille ja neuvos-tolle, ellei IAB hyväksy vaikutusarviota. Myös IAB:n lausunnot julkistetaan samanaikaisesti komission aloitteen ja siihen liittyvän vaikutusarvioinnin kanssa. Ne ovat saatavissa yllä olevan linkin välityksellä.

Tällä hetkellä tärkein komission paremman sääntelyn ohjelma on REFIT. REFIT-ohjelmalla on omat internet-sivut (http://ec.europa.eu/smart-regulation/refit/index_fi.htm), joiden välityksellä voi seurata hankkeen etenemistä. Komission tämän vuoden työohjelmaan sisältyy erityinen REFIT-liite (http://ec.europa.eu/atwork/pdf/cwp_2015_refit_actions_fi.pdf), jossa määritetään yhteensä 79 erilaista lainsäädännön toimivuuden parantamiseen tähtäävää aloitetta.

Osana REFIT-ohjelmaa komissio julkaisee tulostaulua (http://ec.europa.eu/smart-regulation/docs/scoreboard_en.pdf), jossa seurataan aloitteiden etenemistä Euroopan parlamentissa ja neu-vostossa. Myöhemmin tarkoituksena on saada tulostaulua täydennettyä tiedoilla jäsenvaltioiden toimenpiteistä kunkin aloitteen osalta.

Pienten ja keskisuurten yritysten asema sääntelyn kohteina on ollut EU:ssa vilkkaan keskustelun kohteena. Keskustelu on liittynyt niin elinkei-nopolitiikkaan kuin sääntelypolitiikkaankin.


30

Sääntelypolitiikan osalta komission teki merkittävän linjauksen osana kertomusta neuvostolle ja Euroopan parlamentille pienten ja keskisuurten yritysten sääntelytaakan keventämisestä sekä EU:n sääntelyn mukauttami-sesta mikroyritysten tarpeisiin (http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52011DC0803&qid=1428863670638&from=FI). Kertomuksen mukaan: ”Tammikuusta 2012 alkaen komissio nou-dattaa kaikissa uusissa lainsäädäntöehdotuksissaan periaatetta, jonka mu-kaan erityisesti mikroyritykset on jätettävä ehdotetun lainsäädännön sovel-tamisalan ulkopuolelle, ellei niiden sisällyttämistä siihen voida osoittaa oi-keasuhteiseksi.”17 Tätä linjausta ei sellaisenaan ole toteutettu, mutta se ku-vaa tahtoa kiinnittää enemmän huomiota pienimpien yritysten olosuhteisiin.

Pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan elinkeinopolitiikan peruskiviä ovat Small Business Act eli SBA vuodelta 2008 (http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2008:0394:FIN:FI:PDF) ja Ent-repreneurship 2020 Action Plan eli E2020AP vuodelta 2013 (http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2012:0795:FIN:FI:PDF).

Kummassakin elinkeinopolitiikan peruskivistä linjataan tavoitteita lain-säädännön kehittämiseksi. SBA:n 10 perusperiaatteesta yksi on pienet ensin -periaate: ”Laaditaan säännöt pienet ensin -periaatteen mukaan”. E2020AP:ssa puolestaan linjataan että EU:n on syytä jatkaa byrokratian kar-sintaa. Merkillepantavaa on myös, että EU-jäsenvaltioita kehotetaan muun muassa ”jatkamaan työmarkkinoiden uudenaikaistamista yksinkertaista-malla työlainsäädäntöä”.18

Yllä on käsitelty EU-komission avauksia paremman sääntelyn alueella. Tämä valinta on tehty sen vuoksi, että komissiolla on keskeinen rooli sään-telyn aloiteoikeuden haltijana.

Lainsäätäjiä eli neuvostoa ja Euroopan parlamenttia ei ole jätetty pois tästä tarkastelusta siksi, ettei niillä olisi merkitystä. Euroopan parlament-ti on esimerkiksi ryhtynyt panostamaan entistä määrätietoisemmin vai-kutusten arviointiin osana parlamenttimenettelyä. Tätä tarkoitusta varten on perustettu Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu (http://www.europarl.europa.eu/atyourservice/fi/20150201PVL00031/Euroopan-parlamentin-tutkimuspalvelu). Tutkimuspalvelu tukee parlamenttia poliittisen päätöksenteon kaikissa vaiheissa. Sen tehtäviin kuuluvat myös ehdotetun eurooppalaisen lainsäädännön vaikutusten arviointi ja voimassa olevan eu-rooppalaisen lainsäädännön tulosten arviointi.

17 Ks. Komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille pienten ja keskisuurten yritysten sääntely- taakan keventämisestä sekä EU:n sääntelyn mukauttamisesta mikroyritysten tarpeisiin s. 5.

18 Entrepreneurship 2020 Action Plan s. 21–22.


31

2.6.2 Muissa EU-jäsenmaissa konkreettistakin etenemistä

Suomea on vaivannut paremman sääntelyn linjausten ja periaatteiden heik-ko toteutuminen käytännössä. Suomi ei kamppaile tämän ongelman kanssa yksin. Toisaalta osa EU-maista on päässyt asiassa konkreettisesti eteenpäin. Seuraavassa luodaan lyhyt yrityksiä koskevan sääntelytaakan keventämistä koskeva katsaus Ison-Britannian, Saksan ja Ruotsin tilanteeseen.

Isossa-Britanniassa paremman sääntelyn toiminnasta vastaa elinkein-oministeriön (Department for Business, Innovation and Skills) paremman sääntelyn yksikkö (Better Regulation Executive).19 Toiminnan nykyiset ta-voitteet perustuvat pääministeri Cameronin hallituksen ohjelmaan vuodel-ta 2010.20

Ison-Britannian toteuttamissa toimenpiteissä merkillepantavaa on nii-den tavoitteellisuus, konkreettisuus, vaikutusten määrällinen arviointi ja ku-mulatiivisten vaikutusten raportointi. Ison-Britannian hallitus päätti ensin tammikuussa 2011 niin sanotusta yksi sisään–yksi ulos -tavoitteesta, eli yh-tä uutta normia vastaan tuli luopua yhdestä vanhasta. Vuoden 2013 tam-mikuusta lähtien tavoitetaso kaksinkertaistettiin. Uusi tavoite on yksi sisään – kaksi ulos.

Isossa-Britanniassa yksi sisään–kaksi ulos -periaatteen toteutumistaseurataan puolivuosittaisissa raporteissa, joita kutsutaan Uuden säänte-lyn tiedonannoiksi (New Regulation Statement). Yhdeksäs tiedonanto jul-kistettiin vuoden 2014 lopussa. Sen mukaan periaatteen mukaiset kansalli-sen lainsäädännön muutokset ovat tuottaneet vuoden 2011 jälkeen yhteen-sä 2,2 miljardin punnan säästöt yrityksille. Suomen kansantaloudessa vas-taava säästö olisi noin 200 miljoonaa euroa.21

19 Yksikön Internetosoite:https://www.gov.uk/government/groups/better-regulation-executive20 Pääministeri Cameronin hallitusohjelma: https://www.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/78977/coalition_programme_for_government.pdf21 Ninth New Regulation Statement: https://www.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_da-

ta/file/397237/bis-14-p96b-ninth-statement-of-new-regulations-better-regulation-executive.pdf

Yritysten sääntelykustannukset netto, tammikuu 2011–heinäkuu 2015, miljardia puntaa

Lähde: UK Government Department for business, innovation and skills. The ninth statement of new regulation.

Isossa-Britanniassa yritys-ten sääntelykustannuksia seurataan puolivuosittai-sissa raporteissa. Kustan-nukset ovat vähentyneet 2,2 miljardia puntaa tammi-kuusta 2011 heinäkuuhun 2015 mennessä.

https://www.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/78977/coalition_programme_for_government.pdf

https://www.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/78977/coalition_programme_for_government.pdf

https://www.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/397237/bis-14-p96b-ninth-statement-of-new-regulations-better-regulation-executive.pdf

https://www.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/397237/bis-14-p96b-ninth-statement-of-new-regulations-better-regulation-executive.pdf


32

Merkillepantavaa on myös, että Isossa-Britanniassa on säädetty aivan uudenlainen laki pienyrityksiä ja työllistämistä koskevan sääntely-ympäris-tön parantamiseksi: Small Business, Enterprise and Employment Act 2015. Tässä laissa muun muassa säädetään valtiolle velvoite asettaa määrälli-nen yrityslainsäädäntöön kohdistuva muutostavoite.22 Iso-Britannia ottaa siis merkittäviä askeleita eteenpäin yritysten toimintaympäristön paran-tamiseksi.

Saksassa sääntelyn parantamistoimista vastaa ”Kansallinen sääntelyn kontrollointineuvosto” eli Nationaler Normenkontrollrat (National Regula-tory Control Council). Neuvosto on tukenut liittovaltiota sääntelyn yksin-kertaistamisessa riippumattomana asiantuntijayksikkönä vuodesta 2006 lähtien.23

Saksassa seurataan sääntelykustannusten muutoksia säännönmu-kaisesti kuten Isossa-Britanniassakin. Sääntelyn kontrollointineuvosto laa-tii vuosiraportit toiminnastaan. Viimeisin raportti on lokakuulta 2014. Ra-porteissa muun muassa seurataan sääntelyn kumulatiivisten kustannus-ten muutoksia erikseen yritysten, kansalaisten ja julkisen sektorin kannalta.

Vuoden 2014 raportissa todetaan, että kuluneen vuoden aikana yrityk-siin kohdistuvat sääntelyn noudattamiskustannukset olivat nousseet peräti 9,2 miljardilla eurolla. Nousun selittää uusi minimipalkkasääntely, joka aihe-utti 9,6 miljardin euron kustannukset yrityksille. Vuosiraportin mukaan Sak-sassakin olisi syytä harkita määrällisten tavoitteiden asettamista Ison-Bri-tannian yksi sisään – yksi ulos -periaatteen suuntaisesti.24 Tämä ehdotus on sittemmin toteutettu, ja se on tulossa voimaan vuoden 2015 heinäkuussa.

Vuosittaiset sääntelykustannukset

Lähde: http://www.normenkontrollrat.bund.de/Webs/NKR/Content/EN/Publikationen/2014-12-18_jahresbericht_2014_en.pdf?__blob=publicationFile&v=3

22 Small Business, Enterprise and Employment Act: http://www.legislation.gov.uk/ukpga/2015/26/pdfs/ukpga_20150026_en.pdf

23 Neuvoston englanninkieliset Internet-sivut: http://www.normenkontrollrat.bund.de/Webs/NKR/EN/Homepage/homepage_node.html

24 Ks. vuosiraportin avainviestit s. 5–6: http://www.normenkontrollrat.bund.de/Webs/NKR/Content/EN/

Publikationen/2014-12-18_jahresbericht_2014_en.pdf?__blob=publicationFile&v=3

http://www.normenkontrollrat.bund.de/Webs/NKR/Content/EN/Publikationen/2014-12-18_jahresbericht_2014_en.pdf?__blob=publicationFile&v=3


33

Ruotsissa sääntelytaakan hallinnan avuksi on perustettu Sääntelyn neuvosto, Regelrådet. Neuvosto on perustettu vuonna 2008. Äskettäin se organisoitiin uudelleen. Aiemmin neuvosto toimi yritys-, liikenne- ja energia-ministeriön alaisuudessa, ja jatkossa se toimii taloudellisesta kasvusta vas-taavan viranomaisen yhteydessä. Keskeisin neuvoston tehtävä on ollut vai-kutusarvioiden toteutumisen valvonta ja niiden laadun arviointi. Tämä teh-tävä säilyy neuvostolla jatkossakin. 25

Vanhanmuotoisen neuvoston loppuraportissa kuvataan toimintaa vuo-sina 2009–2014. Samalla siinä kuvataan toiminnan ilmentämiä haasteita. Neuvoston antamat arviot viranomaisten vaikutusarvioista ovat olleet erit-täin kriittisiä. Asteikolla hyväksytty–hylätty hyväksyttyjä vaikutusarvioita oli 62 prosenttia (649) ja hylättyjä 38 prosenttia (402). Raportissa todetaan, että vaikutusarvioiden hylkäämisen yleisin syy on määrällisten kustannus-arvioiden puuttuminen esityksistä.26

25 Neuvoston Internet-sivut: http://www.regelradet.se/ 26 Regelrådet Slutrapport 2009–2014, Årsrapport 2014 s. 42.

Lähde: http://www.regelradet.se/wp-content/uploads/2015/01/Regelradet_slutrapport_2014_webb1.pdf

Esitys-

luonnos

Asetus-

ehdotus

Hallituksen

muistio

Ministeriön

ehdotus

Komitean

mietintö

Viranomais-

päätöksen

luonnos

Yhteensä

2009–2014 2009–2014 2009–2014 2009–2014 2009–2014 2009–2014 2009–2014

Hyväksytty arvio 6 16 53 15 43 276 409

Puutteellinen arvio 7 17 106 60 93 326 609

Arvio puuttuu 1 5 16 2 3 7 34

Vaikutusarviointien valvonta Ruotsissa vuosina 2009–2014

%


34

2.6.3 Suomen EU-vaikuttamisen rakenteisiin kiinnitetty huomiota

EU:ssa valmisteilla olevissa asioissa Suomen järjestelmä on perusluonteel-taan avoin ja tehokas. Suomalaiseen EU-asioiden valmistelujärjestelmään kuuluu muutama erityispiirre. EU-asioiden yhteensovittamisjärjestelmä on jäsenvaltioiden keskuudessa poikkeuksellinen. Se perustuu virkamiesval-misteluun, EU-ministerivaliokunnan linjauksiin sekä eduskunnan informoin-tiin ja osallistumiseen EU-asioissa. Sidosryhmätkin osallistuvat EU-asioiden käsittelyyn 35 sektorikohtaisen valmistelujaoston työn kautta.

Perustaltaan hyvää järjestelmäämme vaivaa reaktiivisuus ja mekaani-suus. Asioita viedään valmistelujaostoihin tyypillisesti vasta, kun komission lakialoite on annettu neuvostolle ja parlamentille. On myös tavanomaista, että valmistelujaostojen käsiteltäviksi ei tuoda strategisempia asioita, ku-ten komission vuosittaisia työohjelmia tai Suomen omia vuosittaisia EU-politiikan painopisteitä.

Järjestelmän kehittämistarpeisiin on kiinnitetty huomiota valtioneu-voston EU-poliittisessa selonteossa vuodelta 2013. Selonteossa todetaan: ”EU-asioiden valmisteluun on liitettävä aiempaa läheisemmin erilaisten si-dosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan kuuleminen asioiden valmistelun eri vaiheissa, mukaan lukien jaostoissa. Näin saadaan laaja-alaisesti tietoa eri-laisten lainsäädäntö- ja muiden hankkeiden vaikutuksista kansalaisten, yri-tysten ja muiden toimijoiden kannalta.”27

Eduskunnan suuri valiokunta edellytti sekin muutoksia järjestelmään mietinnössään valtioneuvoston selonteon johdosta. Suuri valiokunta kiin-nitti huomiota useaan tärkeään seikkaan:

• yhteensovittamisjärjestelmän uudistamiseen

• kansallisen edun määrittämiseen kokonaisstrategiana

• EU-vaikuttamisen pitkäjänteisyyteen

• eduskunnan ja valtioneuvoston yhteistoimintaan

• tarpeeseen luoda hallituksen lainsäädäntöohjelma EU-asioita varten.28

27 Ks. Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta 2013. VNS 6/2013 s. 42https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Selonteko/Documents/vns_6+2013.pdf28 Ks. Eduskunnan suuren valiokunnan mietintö 1/2014: https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=suvm+1/2014

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Selonteko/Documents/vns_6+2013.pdf

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Selonteko/Documents/vns_6+2013.pdf

https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=suvm+1/2014


35

2.7 Paineet sääntelyn järkeistämiseksi kasvussa

Päättyneellä vaalikaudella käytiin entistäkin vilkkaampaa keskustelua sään-telyn määrästä ja laadusta. Yksittäiset kansanedustajat, eduskuntaryhmät ja puolueet sekä erinäiset järjestöt julkaisivat omia sääntelyyn liittyviä kan-nanottojaan. Useimpien puolueiden vaaliohjelmissakin vaadittiin sääntelyn ja siihen liittyvän byrokratian vähentämistä, vaikutusten parempaa arvioin-tia ja muita vastaavia toimenpiteitä.

Yhden pohjan sääntelyn järkeistämistoimille tarjoaa työ, jonka puoluei-den edustajat toteuttivat päättyneellä vaalikaudella ministeri Grahn-Laaso-sen johdolla. Työryhmän järjestämissä kuulemisissa tehtiin yhteensä noin 400 erilaista esitystä sääntelyn purkamiseksi ja parantamiseksi. Tehdyis-tä esityksistä hankittiin myös asianomaisten ministeriöiden alustavia nä-kemyksiä.29

Myös Suomen Yrittäjät osallistui puolueiden sääntelyryhmän järjestä-mään kuulemiseen. Suomen Yrittäjien kannanotossa kiinnitettiin erityistä huomiota yritysten toiminnalle ja kasvulle haitalliseen sääntelyyn. Kannanotossa käsiteltiin muun muassa seuraavia sääntelyalueita:

• sukupolvenvaihdosten sahaava verokohtelu

• verotilin virheiden vaikea korjausmenettely

• pienyritysmuotojen yrittäjäkannusteiden heikentäminen verotustakoskeneissa muutoksissa

• työelämän sääntelyn yleinen joustamattomuus ja yksityiskohtaisuus

• työsuhteen päättämisperusteet ja koeajan pituus

• yhteistoimintalain liian alhainen soveltamisraja ja muut työnantajaakoskevat suunnitteluvelvoitteet

• vuosiloman aikaisen työkyvyttömyyden karenssi

• sunnuntaityön kustannukset

• työsuhteessa luotujen keksintöjen tekijänoikeudet

• jätelainsäädäntö ja kilpailun neutraalius

• väestönsuojien rakentamisvelvoite

• ensihoitopalveluiden kilpailuttaminen

• palveludirektiivin edellyttämät tiedonantovelvoitteet

• itsenäisten kuljetusyrittäjien työaikasääntely

• rikkidirektiivi

• uusiutuvan energian tuotantotuet

• sosiaalipalveluiden mitoitusvaatimukset.

29 Ministeri Grahn-Laasosen vetämän työryhmän tiedote ja asiakirjat valtioneuvoston kanslian Internet-sivuilta: http://vnk.fi/kehitysministeri/-/asset_publisher/puolueiden-saantelyryhma-sai-yli-400-esitysta-saantelyn-purkamiseksi-ja-parantamiseksi

http://vnk.fi/kehitysministeri/-/asset_publisher/puolueiden-saantelyryhma-sai-yli-400-esitysta-saantelyn-purkamiseksi-ja-parantamiseksi


36

2.8 Eduskunnalta ja VTV:ltä selviä viestejä sääntelyn parantamiseksi

Eduskunnan yhteydessä toimiva valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on edellyttänyt säädösvalmistelun laadun parantamista. Asiaan on kiinnitetty VTV:n taholta säännönmukaisesti huomiota. Lainsäädännön laatu on ollut yksi VTV:n strateginen tarkastusalue jo vuodesta 2007 lähtien.

Vuonna 2013 VTV tilasi professori Jyrki Talalta erityisen selvityksen lain-valmistelun laadusta ja kehittämistarpeista. Professori Talan käsityksen val-mistelun tilasta voi kiteyttää toteamalla, että hänen mukaansa niin OECD:n maatutkimuksen (2010) 35 suositusta kuin erilaiset kotimaiset tutkimuk-set, selvitykset ja niiden päätelmätkin ovat jääneet poliittis-hallinnollisessa käytännössä vaille huomiota ja toteutumatta.

Havaintojensa perusteella Tala teki seuraavanlaiset suositukset:

• On luotava itsenäinen asiantuntijayksikkö, jonka tehtävä on ohjata,tukea ja tarkastaa säädösehdotusten vaikutusarviointia yleisesti jaerityisesti sääntelyn kustannuksia koskevia laskelmia.

• Voimassa olevan lainsäädännön kokonaisuuteen, sen tilaan,toimivuuteen, vaikutuksiin ja kustannuksiin pitää kiinnittää olennaisestivahvempaa julkisen vallan huomiota.

• Jo lain valmisteluvaiheessa sen osana tulisi analysoida, mitensäännökset voidaan panna täytäntöön mahdollisimman tuloksellisesti.

• Lainvalmisteluprosessin avoimuutta on lisättävä ottaen huomioonavoimuuden lisäämisen erityispiirteet.

• Ainakin tärkeille lakiuudistuksille on luotava järjestelmällinenjälkiseuranta.

• Lainvalmistelijoiden ja poliittisten päättäjien roolijakoa on tarpeenylläpitää ja selkiyttää.

• EU-asioiden kansallisesta yhteensovittamisjärjestelmästä sekähallituksen eduskunnan mandaatilla tekemästä EU-vaikuttamisesta ontarpeen laatia ajanmukainen perusselvitys.30

Tarkastusviraston vuosikertomuksessa 2014 VTV:n pääjohtaja Tuomas Pöysti ehdottaa, että Suomessa perustettaisiin vaikutusten arviointia tuke-va erityinen yksikkö ja vaikutusten arviointilautakunta. Lisäksi Pöysti ehdot-taa, että hallituksen olisi syytä sopia menettelystä, jossa ”arviointien laadun-varmistamisesta vastaavalla ministerillä olisi hallituksen pelisääntöjen mu-kaan oikeus pysäyttää ja palauttaa valmisteluun sellainen esitys, jossa kriit-tistä lausuntoa ei ole otettu asianmukaisesti huomioon.” 31

Eduskunnan tarkastusvaliokunta yhtyi mietinnössään VTV:n käsityk-seen vaikutusarviointiyksikön tarpeesta. Tarkastusvaliokunnan päätöseh-dotuksen mukaan eduskunnan tulee edellyttää, että hallitus ryhtyy toimen-piteisiin lakien vaikutusarviointeja käsittelevän yksikön perustamiseksi.32

30 Ks. Lainvalmistelun laatu ja kehittämistarpeet. Valtiontalouden tarkastusviraston selvitykset 3/2013 http://www.vtv.fi/files/3637/3_2013_Selvitys_lainvalmistelun_laadusta_ja_kehittamistarpeista.pdf.

31 Ks. Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle toiminnastaan 2014 valtiopäiville. Valtiontalouden tarkastusviraston eduskunnalle annettavat kertomukset K 18/2014 vp. s. 20, https://www.vtv.fi/files/4126/K_18_2014_vp.pdf

32 Ks. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö 9/2014 vp – K 18/2014 vp s. 3 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/mietinto/Documents/trvm_9+2014.pdf

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/mietinto/Documents/trvm_9+2014.pdf


37

Yritysten määrä kokoluokittain

YRITYSRAKENNE SUOMESSA

Työntekijöiden määrä eri kokoluokkien yrityksissä

Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kokoluokittain

Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2013

Suomen Yrittäjät | Mannerheimintie 76 A, 00250 HELSINKI | PL 999, 00101 HELSINKIpuhelin 09 229 221 | [email protected] | yrittajat.fi