PTK 106/2014 vp

106. TIISTAINA 4. MARRASKUUTA 2014 kello 14.02

Päiväjärjestys

Ilmoituksia

Lähetekeskustelu1) Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2014 kolmanneksi lisäta-

lousarvioksi..................................................................................... 4Hallituksen esitys HE 207/2014 vp

2) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain sekä lukio-koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumat-katuesta annetun lain muuttamisesta .............................................. 30Hallituksen esitys HE 210/2014 vp

3) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammatillisesta peruskoulu-tuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetunlain 11 §:n, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain25 §:n ja opintotukilain 7 §:n muuttamisesta.................................. 43Hallituksen esitys HE 211/2014 vp

4) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tilintarkastuslain muuttami-sesta................................................................................................. 44Hallituksen esitys HE 212/2014 vp

5) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntoutuksen asiakasyhteis-työstä annetun lain kumoamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi la-eiksi ................................................................................................. 45Hallituksen esitys HE 213/2014 vp

6) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkiolain3 §:n muuttamisesta ........................................................................ 45Hallituksen esitys HE 214/2014 vp

Tiistaina 4.11.20142 106

7) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain ja arvonlisäve-rolain muuttamisesta ....................................................................... 45Hallituksen esitys HE 220/2014 vp

Ensimmäinen käsittely8) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi turvatoimista valtioneuvos-

tossa ................................................................................................ 45Hallituksen esitys HE 7/2013 vpHallintovaliokunnan mietintö HaVM 26/2014 vp

9) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi katsastustoiminnan valvon-tamaksusta annetun lain 5 §:n muuttamisesta................................. 46Hallituksen esitys HE 144/2014 vpLiikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 13/2014 vp

10) Hallituksen esitys eduskunnalle turvallisista konteista vuonna 1972tehdyn yleissopimuksen liitteiden muutosten hyväksymisestä sekälaeiksi sopimusmuutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräys-ten voimaansaattamisesta ja konttilain muuttamisesta ................... 47Hallituksen esitys HE 87/2014 vpLiikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 14/2014 vp

11) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiora-hastosta annetun lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ............... 49Hallituksen esitys HE 142/2014 vpLiikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 15/2014 vp

12) Hallituksen esitys eduskunnalle ammattikorkeakoululaiksi ja laik-si yliopistolain 49 §:n muuttamisesta ............................................. 54Hallituksen esitys HE 26/2014 vpSivistysvaliokunnan mietintö SiVM 10/2014 vp

13) Hallituksen esitys eduskunnalle kotitaloustyöntekijöiden ihmisar-voista työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön vuoden 2011yleissopimuksen hyväksymiseksi ja laiksi yleissopimuksen lain-säädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekäeräiksi siihen liittyviksi laeiksi ....................................................... 58Hallituksen esitys HE 93/2014 vpTyöelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 7/2014 vp

Toinen käsittely14) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi konsulipalvelulain muutta-

misesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ...................................... 59Hallituksen esitys HE 102/2014 vpUlkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 12/2014 vp

PTK 106/2014 vp106 3

15) Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenval-tioiden sekä Keski-Amerikan välisen assosiaatiosopimuksen hy-väksymiseksi sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvi-en määräysten voimaansaattamisesta.............................................. 59Hallituksen esitys HE 44/2014 vpUlkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 13/2014 vp

16) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkaverosta annetun lainliitteen muuttamisesta ..................................................................... 59Hallituksen esitys HE 127/2014 vpValtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 15/2014 vp

17) Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan neuvoston viranomais-ten asiakirjojen julkisuudesta tehdyn yleissopimuksen hyväksymi-seksi sekä laiksi yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvienmääräysten voimaansaattamisesta .................................................. 59Hallituksen esitys HE 116/2014 vpHallintovaliokunnan mietintö HaVM 25/2014 vp

18) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vankeuslain muuttamisesta 60Hallituksen esitys HE 110/2014 vpLakivaliokunnan mietintö LaVM 10/2014 vp

19) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markki-najärjestelystä annetun lain muuttamisesta..................................... 60Hallituksen esitys HE 115/2014 vpMaa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 14/2014 vp

20) Kansalaisaloite: Järkeä tekijänoikeuslakiin (KAA 2/2013 vp)....... 60Muu asia M 9/2013 vpSivistysvaliokunnan mietintö SiVM 9/2014 vp

Puhetta johtivat puhemies Eero Heinäluoma(14.02—16.01 ja 18.27—18.53) ja toinen vara-puhemies Anssi Joutsenlahti (16.01—18.27 ja18.53—19.00).

Nimenhuuto

Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissaoleviksi seuraavat 48 edustajaa (e = eduskunta-työhön liittyvä tehtävä; s = sairaus; p = perheva-paa):

Sirkka-Liisa Anttila /kesk (e)Jörn Donner /r (e)Markku Eestilä /kokEeva-Johanna Eloranta /sd (s)Christina Gestrin /r (e)Satu Haapanen /vihr (e)Pertti Hemmilä /kok (e)Anna-Maja Henriksson /r (e)Anne Holmlund /kok (e)Ilkka Kanerva /kok (e)Pia Kauma /kok (e)Anneli Kiljunen /sd (s)Krista Kiuru /sd (e)

Tiistaina 4.11.20144 106/1

Jukka Kopra /kokJohannes Koskinen /sd (e)Maria Lohela /ps (e)Markus Lohi /keskAnne Louhelainen /ps (e)Eeva-Maria Maijala /keskPirkko Mattila /ps (e)Silvia Modig /vas (e)Riitta Myller /sd (e)Outi Mäkelä /kok (p)Markku Mäntymaa /kok (s)Tom Packalén /ps (e)Aila Paloniemi /kesk (e)Jaana Pelkonen /kok (e)Tuomo Puumala /kesk (e)Kari Rajamäki /sd (e)Pekka Ravi /kokPaula Risikko /kok (e)Markku Rossi /kesk (e)Päivi Räsänen /kd (e)Annika Saarikko /kesk (p)Matti Saarinen /sdPertti Salolainen /kok (e)Kristiina Salonen /sdKimmo Sasi /kok (e)Juha Sipilä /keskTimo Soini /ps (e)Ismo Soukola /ps (e)Maria Tolppanen /ps (e)Kauko Tuupainen /psJutta Urpilainen /sd (e)Stefan Wallin /rSinuhe Wallinheimo /kok (e)Jan Vapaavuori /kok (e)Peter Östman /kd (e)

Nimenhuudon jälkeen ilmoittautuivat seuraavat2 edustajaa:

Markus Lohi /kesk (16.14)Juha Sipilä /kesk (16.19)

Hallituksen esitykset

Puhemies Eero Heinäluoma: Valtioneuvostoon 30.10.2014 antanut eduskunnalle hallituksenesitykset HE 215—223/2014 vp, joista hallituk-

sen esitys HE 220/2014 vp otetaan lähetekeskus-teluun tässä täysistunnossa.

Valtioneuvoston selonteot

Puhemies Eero Heinäluoma: Valtioneuvos-to on 30.10.2014 antanut eduskunnalle ihmisoi-keusselonteon 2014 (VNS 6/2014 vp).

U-asiat

Puhemies Eero Heinäluoma: Valtioneuvostoon 23.10.2014 toimittanut eduskunnalle Euroo-pan unionin asiat U 39, 40/2014 vp, ja puhemieson lähettänyt ne käsiteltäviksi suureen valiokun-taan, jolle

asiasta U 39 maa- ja metsätalousvaliokunnansekä

asiasta U 40 työelämä- ja tasa-arvovaliokun-nan on annettava lausunto.

PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT:

1) Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden2014 kolmanneksi lisätalousarvioksi

LähetekeskusteluHallituksen esitys HE 207/2014 vp

Puhemies Eero Heinäluoma: Puhemiesneu-vosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarain-valiokuntaan.

Keskustelu asiasta: esittelypuheenvuoro, mi-nisteri Rinne. (Hälinää — Puhemies koputtaa) —Pyydän salia rauhoittumaan otsikon mukaisenasian käsittelyä varten.

Keskustelu

1 Valtiovarainministeri Antti Rinne (esittely-puheenvuoro): Arvoisa puhemies! Aluksi hie-man taloudellisesta tilanteesta.

PTK 106/2014 vp106/1/2 5

Suomen taloudellinen tilanne jatkuu synkkä-nä, ja tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa.Tätä kuvaa täydentää juuri uunituore komissionennuste, jossa Suomen kasvua tälle vuodellealennettiin miinus 0,4 prosenttiyksikköön. Bkton edelleen kaukana vuoden 2008 huipputasos-ta, ja lamaa edeltäneen tuotannon tason saavutta-miseen tulee menemään kauemmin kuin 1990-luvulla. Talouteemme ja tulevaan kasvuun vai-kuttavat useat heikentävät tekijät, joista mikäänei ole nopeasti poistumassa.

Maailmantalouden rakenteelliset muutoksetovat heijastuneet ikävällä tavalla Suomeen. Kii-nan talouden avautumisen myötä taloudellisenkasvun painopiste on siirtynyt vahvasti Aasiaan.Euroopan kasvu on hidastunut, ja Euroopan in-vestointilama jatkuu. Suomen kaltaiselle vien-nistä riippuvaiselle taloudelle seuraukset ovat ol-leet suuret. Meiltä on vuoden 2008 jälkeen hä-vinnyt nettona yli 70 000 työpaikkaa. Taloudennäkymät näyttävät jatkuvan mollivoittoisina. Pit-kään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksijulkinen talous on pysynyt alijäämäisenä. Erityi-sesti valtiontalouden rahoitusasema on heikenty-nyt. Päätetyt sopeutustoimet kuitenkin pienentä-vät alijäämää merkittävästi, ja tällä vaalikaudellaonkin päätetty yhteensä 6,4 miljardin euron so-peutustoimenpiteistä.

Ensi vuoden talousarvio on parhaillaan edus-kunnan käsiteltävänä. Samaan aikaan sen kanssahallitus toi esityksensä tämän vuoden toiseksi li-sätalousarvioksi. Toiseen lisätalousarvioon sisäl-tyy useita kasvua ja työllisyyttä tukevia toimen-piteitä, ja se tuli voimaan 15. lokakuuta. Panos-tuksia lisättiin erityisesti liikenne- ja väylähank-keisiin, Valtion asuntorahaston käynnistämisa-vustusten myöntövaltuuksiin sekä maataloudentukemiseen Venäjän asettamien pakotteiden ai-heuttamassa tilanteessa. Nyt käsiteltävänä ole-vassa kolmannessa lisätalousarviossa tehdäänjoitakin korjauksia tämän vuoden tulo- ja meno-puolelle.

Tämä lisätalousarvio vähentää valtion netto-lainanoton tarvetta 523 miljoonalla eurolla. Pää-osin tämä johtuu tuloarvioiden korottamisesta.Valtion nettolainanotoksi tälle vuodelle ehdote-taan 6,9 miljardia euroa, joitakin satoja miljoo-nia euroja vähemmän kuin aiemmissa lisätalous-arvioissa. Talousarvion tuloarviota korotetaannoin 601 miljoonaa euroa. Verotuloarvio kasvaatästä noin 317 miljoonaa euroa, sekalaisten tulo-

jen arviota korotetaan 157 miljoonaa euroa jakorkotuloja korotetaan 19 miljoonaa euroa, osin-kotuloja 38 miljoonaa euroa Fingrid Oyj:n tulo-uttaman lisäosingon mukaisesti. Määrärahoja li-sätään nettomääräisesti 77 miljoonalla euroa. Li-sätalousarvioon sisältyy useita erisuuntaisiamäärärahojen tarkistuksia.

Arvoisa puhemies! Tässä.

Puhemies Eero Heinäluoma: Tämän jälkeenon mahdollisuus ottaa debatti. Oliko siihen ha-lua? — Joitakin puheenvuoroja kyllä. Otammedebatin.

2 Mauri Pekkarinen /kesk (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Lehtitietojen perusteellavaltiovarainministeri on eilen pyytänyt eri minis-teriöiltä esityksiä toimiksi, joilla voitaisiin talou-den kasvua vauhdittaa nyt nopeasti. Kysymykse-ni ministerille kuuluu: Tässä esittelitte nyt kol-mannen lisätalousarvion. Teillä olisi ollut hyvämahdollisuus nyt kertoa, mihin te tuolla kaikellaerittäin hyvältä kuuluvalla pyritte. Kysymysedelleen kuuluu: Eikö näitä toimia kasvun vauh-dittamiseksi olisi tarvittu jo paljon aikaisemmin?Onko se, mihin nyt ryhdytte, sen tunnustamista,että vähän myöhässä ollaan, ja uskotteko, ettäniillä toimilla, mihinkä nyt tähtäätte näillä pyyn-nöillä, ihan oikein on vaikutusta siihen Suomenkurjaan tiehen, miltä se nyt tällä hetkellä näyttää?

3 Markus Mustajärvi /vr (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! ValtiovarainministeriRinteelle kysymys aktiivisesta työllisyyspolitii-kasta tai oikeastaan sen puutteesta ja työttömyy-den rakenteellisista tekijöistä. On aika lailla hä-lyttävää, että teillä ei näytä nyt olevan mitään eri-tyisiä toimia liikkeellä aikaisempien lisäksi siitähuolimatta, että tällä eduskuntakaudella, Katai-sen ja Stubbin kaudella, esimerkiksi nuorisotyöt-tömyys on kasvanut yli 50 prosenttia, pitkäai-kaistyöttömyys kasvaa koko ajan ja myöskin nii-den henkilöitten määrä, jotka ovat yli kaksi vuot-ta olleet työttöminä, ja samaan aikaan ansiosi-donnaisella työttömyysturvalla on jo 39 000 ih-mistä vähemmän kuin perusturvan varassa.Ennemmin tai myöhemmin iso osa näistä työttö-mistä joutuu kääntymään toimeentulotukiluukul-le. Mitä uusia avauksia ja minkälaisia työllisyys-määrärahojen volyymin kasvatusaikomuksiateillä on, koska tilanne on näin vaikea?

Tiistaina 4.11.20146 106/1/4

4 Jari Myllykoski /vas (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Kun tiedetään, että meil-lä on nimenomaan kasvun ongelmia, niin peräisinihan yhtä lailla kuin edustaja Pekkarinenkin, mit-kä ovat ne välineet, joita nyt tavallaan peräänkuu-lutatte. Cleantech-ala, biotalous: sitä saarnaa meolemme täällä kuulleet, ja me kaikki olemme sii-nä vahvassa uskossa, että se on meidän pelastuk-semme, mutta missä ovat ne välineet, joilla mesaamme kehittymään tänne niitä cleantech-alanyrityksiä? Millä lailla valtio voisi mahdollistaaparemmin sen, että meillä tulee tähän maahan nii-tä referenssilaitoksia, joista syntyy teollisia työ-paikkoja? Olisiko nyt se aika, että vaikkapa kak-sinkertaiset poistot otettaisiin käyttöön, kun täl-laista uutta teknologiaa otetaan käyttöön, jotta tä-hän maahan todella saataisiin niitä referenssilai-toksia, jotka tuovat työllisiä työpaikkoja?

5 Martti Mölsä /ps (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Ministeri Rinne, joulu lähestyy.Juhannuksen alla annoitte ymmärtää, että ikäänkuin hallituskuri ei kosketa teitä ollenkaan, mut-ta opitte kyllä varsin nopeasti, kuka määrää tah-din: pääministeri ja pääministeripuolue. Mitä nytlupaatte, kun pääministeri ei ole paikalla? (Nau-rua)

6 Tuija Brax /vihr (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa herra puhemies! On huolestuttavaa se, mitäministeri meille kertoi, ja ministerin äänensävys-tä huomasi, että ei tarvitse sitä kyllä hänelle ker-toa. On ollut paljon ja ihan merkittävää keskuste-lua siitä, minkälaista uutta riskirahoitusta Suo-melle, näille potentiaalisille aloille, on saatavis-sa. On selvästi käynnissä keskustelu siitä, voisi-ko se riskirahoitus olla selvästi suuremman ko-koista kuin mitä hallitus sinänsä hyvinponnistuksin on nyt TEMin alle saanut.

Kysymykseni kuuluu: näettekö mahdollisena,että meille kaikille, hallitukselle, eduskunnallemutta kansalle laajemminkin, tehtäisiin riskiana-lyysi eri vaihtoehdoista, millä tavalla tämmöinenjonkinlainen nykyistäkin selvästi suurempi pottiolisi valtiontaloudesta taikka jopa eläkerahas-toista kerättävä, mitä riskejä milläkin vaihtoeh-dolla syntyisi ja miten näitä riskejä olisi arvioita-vissa tähän taloustilanteeseen nähden?

7 Ben Zyskowicz /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Kun ministeri Rinnekampanjoi SDP:n puheenjohtajuudesta, hän joka

tilanteessa korosti, että pitää panostaa talouskas-vuun ja luoda uusia työpaikkoja. Talous ei kas-va, ja nyt ministerinä ministeri Rinne on huo-mannut, että se talouskasvuun panostaminen jatalouskasvun aikaansaaminen eivät olekaan pel-kästä hyvästä tahdosta kiinni.

Sama odottaa myös edustaja Sipilää, joka tänäpäivänä kaikkialla kertoo, että kun vain panoste-taan kasvuun ja uusiin työpaikkoihin, niin näinsaadaan kaikki säästöt vältettyä ja asiat hoidet-tua. Myös edustaja Sipilä tulee viimeistään ensivaalikaudella huomaamaan, että ei se kasvu niinvain synny eikä siellä Sipilän pöydän alla ole sitäkahvaa, josta se kasvu voitaisiin kääntää aikai-seksi. (Keskustan ryhmästä: Ei ole ollut kyllä ko-koomuksellakaan!)

Mutta isoja uudistuksia tarvitaan: työmarkki-noilla joustoa, julkisen sektorin tehokkuutta (Pu-hemies koputtaa) ja niin edelleen.

8 Jukka Gustafsson /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa nyt jääheti piiloon lisätalousarvion merkittävin puoli.Se on se, että nettolainanoton tarvetta vähenne-tään yli 500 miljoonalla eurolla. Se on erinomai-nen asia.

Mitä nyt tulee tähän edustaja Pekkarisen oi-keutettuun huoleen siitä, että nämä kasvuun pa-nostukset tulevat viiveellä, tilanne nyt on senkal-tainen Euroopassa, minkä edustaja Pekkarinenhyvin tietää, että me nyt vain joudumme jossainmäärin reagoimaan siihen, mitä ulkopuolella ta-pahtuu. Minusta nyt on erinomainen asia se, ettävaltiovarainministeri nyt vielä ikään kuin loppu-suoralla pyrkii saamaan maksimaaliset panostuk-set elvytykseen, aivan niin kuin valtiovarainva-liokunnan julkisessa kuulemisessa käytännössäkaikki talousasiantuntijat esittivät. Julkisella val-lalla on nyt velvollisuus (Puhemies koputtaa)kaivaa kaikki ne konkreettiset toimet, joilla saa-daan työtä ja kasvua.

9 Lea Mäkipää /ps (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Kaikkien on todettava, että tämäkolmas lisätalousarvio ei paranna Suomen talout-ta. Voi sanoa, että Suomi on jopa lamassa. Pitäisilöytyä työpaikkoja. Nyt on jatkuvasti puhuttu,että kaikki katseet kohdistuvat pk-yrityksiin. Ky-syn, arvoisa valtiovarainministeri: mitä konk-reettisia toimenpiteitä saadaan pk-yritysten toi-mintaedellytysten parantamiseksi? Sitä Suomikaipaa, että saamme yrityksiä lisää ja sitä kautta

PTK 106/2014 vp106/1/10 7

työpaikkoja. Sillä lailla Suomi nousee. Mutta ku-kaan yrittäjä ei uskalla tänä päivänä ruveta yrittä-jäksi, niin paljon esteitä ja tätä byrokratiaa ontäällä Suomen viidakossa.

10 Timo Kalli /kesk (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Vaimeasta kasvusta johtuen(Mauri Pekkarinen: Miinusmerkkisestä!) kilpai-lukyvyn merkitys on erittäin suuri, ja sen tähdenmeidän kaikkien pitäisi ponnistella sen asianpuolesta, mitenkä kykenisimme parantamaanSuomen kilpailukykyä, joka menneinä vuosinaselvästi on heikentynyt. Aiemminkin olen toden-nut täällä, että me emme poliittisina päättäjinäyksin pysty päättämään. Tarvitaan myöskin mui-ta osapuolia. Kysyn teiltä, valtiovarainministeriRinne: onko nyt tarkoitus vielä tässä loppuvuo-den aikana yrittää järjestöjen kanssa saada ai-kaan jonkinlainen mahdollisuus siihen, että voi-simme parantaa suomalaisten yritysten kilpailu-kykyä?

Puhemies Eero Heinäluoma: Otetaan muuta-ma puheenvuoro ja sen jälkeen ministeri Rinteenvastauspuheenvuoro.

11 Paavo Arhinmäki /vas (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokuntajärjesti julkisen kuulemisen ensi vuoden talous-arviosta, ja kaikkien asiantuntijoiden viesti olisiellä se, että nyt pitää panostaa kasvuun ja työl-lisyyteen ja nimenomaan elvyttää, tehdä infrain-vestointeja. Jopa kansainvälinen valuuttarahastoIMF on omassa raportissaan suositellut sitä, ettäkun laina on tällä hetkellä poikkeuksellisen hal-paa, niin kannattaa sitä investointivelkaa, jokameillä on mittava, nyt maksaa pois luomalla työ-paikkoja. Suomi laski pitkiä lainoja, yli 10 vuo-den obligaatioita, liikkeelle, ja niiden korko olivain 1,4 prosenttia.

Valtiovarainministeri Rinne, nyt tässä lisäta-lousarviossa lainanotto vähenee. Se on sinänsähyvä asia, mutta eikö talousviisaiden neuvojenmukaisesti nyt kannattaisi panostaa nimen-omaan investointeihin ja vaikkapa lainarahalla?

12 Arto Satonen /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Olen siinä samaa mieltä Gus-tafssonin ja Arhinmäen kanssa, että talouskas-vua ja työllisyyttä nyt tarvitaan, mutta siihen, ettätämä ratkaisu olisi elvytys, totean, että jos mekatsomme tätä koko kriisiä, 2008 koko Euroop-

pa meni alas, ja sitä, miten sieltä on tultu takai-sin, niin Suomi on se maa, joka on kaikkein eni-ten elvyttänyt koko Länsi-Euroopassa, aivan yli-voimaisesti eniten. On 7 miljardia vuosittain teh-ty alijäämäistä budjettia keskimäärin, me olem-me todellakin elvyttäneet, ja valitettavasti elvyt-tämällä ei pysty ratkaisemaan rakenteellistakriisiä. Se on eri juttu, että totta kai sellaiset täs-mäelvytysasiat kuten vaikka Turun telakan pe-lastaminen tai tiettyjen infrahankkeiden rakenta-minen ja niihin asumisrakentamisen kytkeminenovat ilman muuta järkeviä, mutta perusongelmaon siinä, että meidän pitää saada kilpailukyky pa-remmaksi, nimenomaan suomalaisen työn kil-pailukyky, suomalaisten yritysten kilpailukykyparemmaksi ja vienti vetämään. Ainoastaan sitäkautta tämä asia pystytään ratkaisemaan.

13 Antti Lindtman /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Tässä kun keskustelua kuun-telee täältä oikealta ja vasemmalta, niin tulee vä-hän semmoinen olo, että tässä on kyseessä jokotai. Tässä on nyt kyseessä ennemminkin sekä et-tä. Tarvitsemme kasvua ja työllisyyspanostuk-sia, esimerkiksi sellaista, joka tehdään Finavi-aan, Helsinki-Vantaalle ja tietyille maakuntaken-tille. Pienellä panostuksella, 200 miljoonaa, saa-daan miljardi-investoinnit ja tuhansia ja tuhansiapysyviä työpaikkoja. Mutta sen lisäksi tarvitaanrakenteellisia uudistuksia, jotta saadaan kasvunä-kymää, jotta saadaan sillanpääasema tehtyä tällävaltion kasvupanostuksella. Sen takia nyt olisitärkeää laittaa nämä rakenteelliset toimet, ne,mitä hallitus on keskenään sopinut, ja ne, mitä onyhdessä opposition kanssa sovittu, ja toivoisi,että veneen keikuttaminen näissä yhdessä sovi-tuissa rakenteellisissa uudistuksissa, kuten sotes-sa, loppuisi, jotta voidaan luoda näkymää ja en-tistä enemmän panostaa valtion johdolla kas-vuun ja työllisyyteen.

14 Paavo Arhinmäki /vas (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Edustaja Satonen on esit-tänyt yhtä keinoa kilpailukyvyn lisäämiseksi:palkkojen leikkaamista. (Arto Satonen: En ole!)Nimittäin palkkojen leikkaamista on se, että työ-tunteja lisätään ilman, että niistä maksetaan palk-koja. Suomi ei nouse halpatyöllä ylös (Ben Zys-kowicz: Vaan sillä, että tehdään vähemmän töi-tä!) vaan huolehtimalla siitä, että saadaan kun-nollisia palkkoja.

Tiistaina 4.11.20148 106/1/15

Arvoisa puhemies! Edustaja Satonen puhuisiitä, että pitää tehdä rakenteellisia uudistuksia.Tästä olemme kaikki varmasti samaa mieltä.Mutta niin kauan kuin kokoomuspuolue jarrut-taa kaikkein isointa ja merkittävintä rakenteellis-ta uudistusta, sote-uudistusta, estää sitä, kokoo-muksen on turha puhua mitään muista rakenteel-lisista uudistuksista. Teille tuntuvat olevan yksi-tyisten lääkäriyritysten voitot, jotka siirretään pa-himmassa tapauksessa vielä veroparatiiseihin,tärkeämpiä kuin suomalainen kansantalous ja so-siaali- ja terveyspalvelut.

15 Arto Satonen /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Nyt täytyy kyllä sanoa, ettäilmeisesti edustaja Arhinmäki ei ole kyllä tutus-tunut puheisiini eikä myöskään kuunnellut, mitääsken sanoin.

Ensinnäkään sotesta en sanonut omassa pu-heenvuorossani yhtään mitään. Sen sijaan kylläLindtman viittasi siihen omassa puheenvuoros-saan. Olen kyllä sitä mieltä, että tämä sote-ratkai-su pitää tehdä, mutta se pitää pystyä tekemäänniin, että laadusta tinkimättä voidaan kustannus-tason nousua hillitä. Se on ollut koko se idea,minkä takia sote-uudistukseen on lähdetty.

Vielä ihmeellisempänä pidän sitä, että väität-te, että minä olisin ollut sitä mieltä, että palkkojapitäisi alentaa. Sellaista en ole missään enkä kos-kaan sanonut, vaan nimenomaan kyse on siitä,että jos viime kierroksella olisi tehty sellainen tu-lopoliittinen ratkaisu, että sen sijaan, että palkko-ja nostettiin 0,4 prosenttia, kun inflaatio on 1,5,eli tosiasiassa reaalipalkkojen ostovoima pieneni1,1 prosenttia, olisi palkkoja nostettu inflaationverran, pidennetty työaikaa, meidän kilpailuky-ky olisi parantunut huomattavasti enemmän jakenenkään tulotaso (Puhemies koputtaa) ja osto-voima ei olisi pienentynyt.

16 Paavo Arhinmäki /vas (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Edustaja Satonen, teeduskuntaryhmän puheenjohtajana kesäkokouk-sessa vaaditte, että työaikaa pitää pidentää il-man, että palkkoja nostetaan. Se on yhtä kuinpalkkojen leikkaamista. Pidemmästä työajastasaa vähemmän palkkaa suhteessa työaikaan. Onhyvä, jos te tässä sanotte, että te ette enää aja tä-tä, mitä te kesällä ajoitte.

Toinen kysymys on se, että te viittasitte raken-teellisiin uudistuksiin, ja sanoin, että niitä tarvi-taan. Niistä tärkein on sote-uudistus, jonka kaik-

ki puolueet, jotka tässä salissa ovat, ovat yhdessäsopineet, mutta jota tällä hetkellä jarruttaa ko-koomus. Te olette kokoomuksen ryhmän pu-heenjohtaja. Voisitteko nyt viestittää pääministe-ri Stubbille ja ministeri Rädylle, että loppuu sepelaaminen ja nyt saadaan tämä sote-ratkaisu ka-saan?

17 Arto Satonen /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Edelleen tuntuu, että kuullunymmärtämisessä on selviä ongelmia, koska en-sinnäkään minä en omassa puheenvuorossa sano-nut edes rakenteellisista uudistuksista mitään.Minä puhuin suomalaisen kilpailukyvyn paranta-misesta, joka on aivan eri asia.

Mutta ollaan nyt vaikka sitäkin mieltä sitten,että puhutaan tästä rakenteellisesta uudistamises-ta. Sen asian osalta juuri äsken sanoin, että tar-koitus on se, että sote saadaan maaliin, ja se ontärkeä asia. Mutta on myöskin niin, että tätä sote-uudistusta on lähdetty tekemään sen takia, ettäme voimme tuottaa kansalaisille palvelut tehok-kaammin kuin tähän asti laadusta tinkimättä jaehkä myös valinnanvapautta lisäämällä. Senmallin pitää olla sellainen, että se vastaa tähän ti-lanteeseen. Ei mikä tahansa uudistus sen vuoksi,että saadaan vain uudistus aikaan, ole ratkaisu,vaan sen uudistuksen pitää olla sellainen, että sejärjestelmä toimii paremmin kuin se toimii tällähetkellä. Kokoomukselle ei ole mikään ideologi-nen kysymys se, tuottaako sen järjestö, yksityi-nen vai julkinen sektori, mutta sen pitää olla kan-salaisia palveleva ja tehokas järjestelmä.

Puhemies Eero Heinäluoma: Seuraavaksi mi-nisteri Rinne, 5 minuuttia puhuja-aitiosta, olkaahyvä.

18 Valtiovarainministeri Antti Rinne: Arvoi-sa puhemies! Euroopan taloustilanne on hyvinvaikea. Meiltä 55 prosenttia viennistä meneeedelleenkin Euroopan unionin alueelle, ja kunEuroopan unionin alueella talous laahaa entises-tään myöskin komission uuden ennusteen mu-kaan, niin se tarkoittaa sitä, että tässä tarvitaanedelleen uusia toimenpiteitä jo päätettyjen ja to-teutukseen tulevien toimenpiteiden lisäksi.

Tämä pyyntö ministereille on laitettu liikkeel-le tässä tarkoituksessa. Tavoitteena on löytää li-sää työtä ja talouskasvua toteuttavia toimenpitei-tä vielä tämän hallituskauden aikana. (MauriPekkarinen: Tuleeko vielä lisää?) Minä toivon,

PTK 106/2014 vp106/1/19 9

että sieltä löytyy, edustaja Pekkarinen, sellaisiakeinoja, joilla me pääsemme takaisin kasvu-ural-le. Tämä tilanne ei parane tässä salissa tapellen,riidellen. Tämä tilanne ei parane sillä tavalla, ettäpuolet keskenään riitelevät, vaan meidän on nytvain löydettävä yhdessä semmoiset talouskas-vun ja työpaikkojen luomisen eväät, joilla suo-malainen yhteiskunta lähtee parempaan suun-taan.

Myös hallituksen sisällä tämä tarkoittaa sitä,että yhteistyötä edelleen tiivistetään ja viedäänasioita eteenpäin. Me tulemme käymään huo-menna iltapäivällä varmaan aika laajan keskuste-lun tämän asian ympärillä, joten tässä vaiheessanäin.

19 Pentti Kettunen /ps (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Tämä tilanne, missäSuomi tällä hetkellä on, on ollut näkyvissä jomonta vuotta, mihin tuo politiikka, mitä Katai-sen—Urpilaisen hallitus ajoi, johtaa. Me perus-suomalaiset olemme tehneet joka vuosi omanvarjobudjetin, jossa olemme esittäneet linjauk-sia, joilla linjauksilla todennäköisesti olisi vältet-ty tämä pahin, missä nyt ollaan tällä hetkellä. Ky-syn teiltä, valtiovarainministeri Rinne: kun olem-me nyt tässä tilanteessa, missä ollaan, oletteko te,koko hallitus, valmis panemaan pystyyn Suo-men kansallisen hätätilaohjelman laatimisen?Siis me olemme nyt hätätilassa, taloudellisessahätätilassa — (Puhemies koputtaa) kohta puolimiljoonaa työtöntä ja rahat loppu.

20 Antti Rantakangas /kesk (vastauspuheen-vuoro): Herra puhemies! On valitettavaa, ettähallitus epäonnistuu tärkeimmissä talouspolitii-kan tavoitteissa eli työttömyyskysymyksessä,velkaantumiskysymyksessä ja kestävyysvajeenosalta. Keskusta on 3,5 vuotta yrittänyt sanoahallitukselle, että ottakaa niitä keskustan esittä-miä lääkkeitä käyttöön, mutta valitettavasti pää-ministeri Katainen ja valtiovarainministeri Urpi-lainen olivat niin kovakorvaisia, että näin ei toi-mittu.

On erittäin hyvä, että ministeri Rinteellä onnyt oikea asenne. Te olette vähän saanut sieltäjarrulta jalkaa pois ja yritätte etsiä vielä loppuvai-heessa uusia toimia. Näinhän olisi pitänyt tehdäjo paljon aikaisemmin, mutta nyt tulokset ovatvalitettavan huonoja. Oliko se niin, että päämi-nisteripuolue jarrutti näitten hyvien uudistusten

ja esitysten tekemisiä, mitä keskusta halusi tännehallituksen työlistalle? Ne ovat edelleen käytettä-vissä, ja huomenna tullaan toistamaan, mitä lääk-keitä meillä on hallitukselle tarjottavana.

Puhemies Eero Heinäluoma: Otetaan ensim-mäisen kierroksen puhuja. Seuraavaksi edustajaSkinnari, olkaa hyvä.

21 Jouko Skinnari /sd (vastauspuheenvuoro):Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä ei onnistu il-man, että me saamme yksityisen sektorin mu-kaan, ja tämähän on se ongelma. Siellä on tapah-tunut tämä suurten ikäluokkien poistuminen työ-elämästä, joka on jättänyt monelta osin aika kor-vaamattomia aukkoja, ja näitten aukkojen paik-kaaminen vie tietysti oman aikansa.

Kysymys onkin nyt se, miltä tuntuu hallituk-sesta, miten yksityistä sektoria, suuria yrityksiäja vähän suurempia yrityksiä pienten ohella saa-daan mukaan näihin talkoisiin. Tämä on se ydin-kysymys. Kyllähän meillä rahaa on monessa asi-assa enemmän kuin koskaan. Eivät työeläkera-hastot ole koskaan olleet tällaisessa rahamääräs-sä, 170 miljardia, kuin ovat tällä hetkellä, muttakun niitäkään ei saada liikkumaan oikealla taval-la, ne eivät hyödytä suomalaista yhteiskuntaa sil-lä tavoin. (Mauri Pekkarinen: Neuvokaa Rinnet-tä!) — No, se on työnantajajärjestöjen ja palkan-saajajärjestöjen yksi asia, mutta yksi asia onmyös — kun Zyskowicz täällä vähän hallitustaarvosteli — pankkivaltuusto. (Puhemies koput-taa) Mitä te olette tehneet, että Suomen pankitantaisivat lainaa pienille ja keskisuurille yrityk-sille?

22 Lars Erik Gästgivars /r (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puheenjohtaja! Suomen taloudestakun on kysymys, niin ensin pitää kysyä: Minkätakia on työttömiä? Syy on siinä, että ei ole työ-paikkoja. Minkä takia ei ole työpaikkoja? Syy onsiinä, että ei ole yrittäjiä ja investoijia. Minkä ta-kia ei ole investoijia ja yrittäjiä? Syy on siinä, ettäSuomessa tehdyt tuotteet ja palvelut eivät menekaupaksi ulkomailla. Tämä on hyvin, hyvin yk-sinkertainen syy.

Ja sitten toivon kylläkin, että antakaa työelä-keyhtiöiden rahojen olla rauhassa. Silloin myös-kin eläkeläiset voivat saada jonkunnäköistä tuot-toa. Jos poliitikot alkavat käyttää näitä rahoja,niin sitten alkaa olla hankala homma.

Tiistaina 4.11.201410 106/1/23

23 Anna Kontula /vas (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Haluaisin auttaa edustaja Sa-tosta, jolla selvästi on vähän huono muisti, sitee-raamalla hänen omaa kirjaansa: "Työpäivän pi-dentäminen puolella tunnilla parantaa suomalai-sen työn kansainvälistä kilpailukykyä keskimää-rin 6—7 prosenttia." Edelleen: "Palvelualoillatyöajan pidennys vähentää merkittävästi työvoi-makustannuksia ja laskee hintatasoa". Satosenmukaan erityisesti julkinen sektori hyötyisi täs-tä, ja ekstrana hän vielä ehdottaa yhden päivänomavastuuta sairauspoissaoloihin. Tämä on Sa-tosen tuoreesta kirjasta.

Ministeri Rinteeltä kysyisin: Meidän harmaantalouden vastaisista toimenpiteistä näyttävät ete-nevän erityisesti ne, jotka kohdistuvat tavalli-seen duunariin tai pienyrittäjään. Miksi ne isonrahan perään tähdätyt uudistukset, jotka kohdis-tuvat isoihin kansainvälisiin yrityksiin tai pää-omien liikkeeseen, eivät näytä olevan hallituk-sen toimintalistalla eivätkä etene?

24 Seppo Kääriäinen /kesk (vastauspuheen-vuoro): Arvoisa puhemies! Tämä hätä on tietystiyhteinen. Saamme tietoja tänäkin päivänä — ko-mission kertomina meille — että taloutemme su-pistuu: miinus 0,4 on luku. Työttömyyden määräon täällä jo kerrottu, se lähestyy puolta miljoo-naa taikka ainakin sinne päin.

Tämä on jotenkin hätkähdyttävä tieto, minkäedustaja Pekkarinenkin tässä kertoi, tämä sano-malehtiuutinen, että valtiovarainministeri onpyytänyt ministeriöitä haravoimaan kaiken mah-dollisen, mikä vain tarkoittaisi kasvua ja työllis-tymistä edelleen. Siitä pitää antaa tietysti tunnus-tusta ministerille, että hän ainakin yrittää käydätätä kovaa kamppailua lamaa vastaan. Tämä onviimeinen lisäbudjetti. Mikä on nyt tämän hara-voinnin tarkoitus, kun käsillä on viimeinen lisä-budjetti? Mihin tässä oikein tähdätään? Aika al-kaa tältä hallitukselta nimittäin loppua.

Kaikki viittaa kuitenkin siihen, että me tarvit-semme ensi keväänä vaalien jälkeen tähän maa-han työllisyyttä voimakkaasti yhdessä paranta-van yhteiskuntasopimuksen. Tarkoittaako tämäteidän ahkerointinne, ministeri Rinne, eväittenkeräämistä tähän yhteiskuntasopimukseen, vaimitä tämä oikein tarkoittaa?

25 Pirkko Ruohonen-Lerner /ps (vastauspu-heenvuoro): Arvoisa puhemies! Työttömyydenja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvaessa

myös peruspäivärahan varassa elävien työttömi-en määrä lisääntyy merkittävästi. He joutuvatpärjäämään noin 700 eurolla kuukaudessa mii-nus verot. Käteen jää noin 550 euroa. Tällaisellasummalla on lähes mahdotonta tulla toimeen.

Työttömien perusturvan parantaminen on ainakompastunut peruspäivärahan ja ansiopäivära-han kytkentään. Kun peruspäivärahaa korote-taan, niin ansiopäiväraha nousee automaattisesti.Kytkentä aiheuttaa sen, että kaikista köyhimpientyöttömien saadessa pienen korotuksen hyvä-osaisimmat saavat runsain määrin korotuksia.Onko arvoisan ministerin mielestä reilua, ettäniille, jotka ovat kaikkein huonoimmassa ase-massa, annetaan vähemmän kuin niille, jotkaovat paremmassa asemassa?

26 Antti Lindtman /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Olen kyllä hieman yllättynyttästä äskeisestä puheenvuorosta. Ilmeisesti edus-taja Ruohonen-Lerner haluaa siis asettaa työttö-mät kahteen kastiin sen mukaan, ovatko he va-kuuttaneet itsensä työttömyyden varalta vai ei-vät, ja asettaa siten köyhät vastakkain: he, jotkaelävät peruspäivärahalla, ja suurin osa ansiosi-donnaisista, jotka elävät pienemmillä rahoilla.Ymmärrän, että keskusta, joka on porvaripuolue,toi tämän esiin esimerkiksi taannoin välikysy-myskeskustelussa, mutta ihmettelen, että nyt tä-hän on halua myös perussuomalaisilla. Tosin hei-dän ajatuspajansa ovat aikaisemmin myös esittä-neet esimerkiksi pienipalkkaisten kunnan koti-hoidon työntekijöiden palkkojen alentamista janiiden jäädyttämistä ja irtisanomissuojan poista-mista sekä nuorilta työsopimuslain ja työsopi-muksen tuoman turvan poistamista, joten täytyysanoa, että tässäkin suhteessa myös perussuoma-laisilla aika työväenpuolueena alkaa olla ohi, jossitä koskaan on ollutkaan.

27 Markus Mustajärvi /vr (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtmanmuisti aivan oikein. Välikysymyskeskustelussasyyskuussa se taisi olla vielä keskustan ryhmäpu-huja, joka sanoi niin, että kun korotat perustur-vaa eurolla, ansiosidonnainen turva nousee 3 eu-rolla, ja olen kyllä erityisen kiinnostunut kuule-maan nyt keskustan edustajilta, mihin tämä heit-to perustuu. Kertokaa se täällä avoimesti kaikille.

Minä tein muutamia harjoituslaskelmia. Esi-merkiksi 2 000 euron palkkasumman kohdalla— ja näitä 2 000 euroa tienaavia on yllättävän

PTK 106/2014 vp106/1/28 11

paljon, vaikka kaikki kokoomusministerit sitä ei-vät tiedäkään — jos nostetaan peruspäivärahaanostetaan nykyisestä 32 eurosta 66 sentistä päi-vässä 1 eurolla, niin se tässä 2 000 euron palkka-summaluokassa tekee vajavan euron korotuk-sen. Mikä se kolminkertainen korotus on?

28 Pirkko Ruohonen-Lerner /ps (vastauspu-heenvuoro): Arvoisa puheenjohtaja! Kuten kaik-ki tiedämme, Suomessa on varmasti enemmänköyhiä lapsiperheitä kuin aikoihin. Meillä onsuuri syrjäytymisongelmakierre lukuisissa per-heissä, huostaanottoja, niiden määrät ovat suu-remmat kuin koskaan, ja on paljon masentuneitanuoria perheenäitejä.

Sitten, kun ajatellaan, että lapsiperheitten koti-palveluita on hyvin paljon viimeisten 20 vuodenaikana riisuttu, kotitalousvähennys ei auta tällai-sia perheitä, niin minusta on hirveän epäoikeu-denmukaista, että sitten jos tällaisessa perheessäon työtön vanhempi, niin heidän täytyy tulla niinpienellä työttömyyspäivärahalla toimeen saman-aikaisesti, kun jotkut saavat ihan huikeitakin an-siosidonnaisia päivärahoja. Minun mielestäninäitä kaikista pienimpiä päivärahoja tulisi korot-taa reilusti ilman, että sitten nämä korkeimmatansiotuloon sidotut päivärahat nousevat saman-aikaisesti.

29 Jukka Kärnä /sd (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Mieli tekisi palata takaisin tä-hän lisätalousarvioon, mutta en malta olla Ruo-honen-Lernerille vastaamatta niistä päivärahois-ta: Vaikka se leikkurin raja kulkee ansiosidon-naisessa 3 100:ssa ja sen jälkeen se leikkuri ontodella häijy, niin älkää nyt hyvä ihminen, arvoi-sa kansanedustaja, puhuko siitä, että ne päivära-hat ovat hulppeita. Ne ovat alle 50 prosenttia an-sioista, ja ne ihmiset ovat omalla työllään ansain-neet sen rahan, ja kuten edustaja Lindtman sanoi,he ovat vakuuttaneet itsensä ja maksaneet osansiitä itse.

30 Mauri Pekkarinen /kesk (vastauspuheen-vuoro): Arvoisa puhemies! Kyllä nyt ministeriRinteeltä toivoisi vielä vähän enemmän valais-tusta siihen, onko teillä jokin yhteinen käsitys sii-tä, miten hallitus nyt ajattelee tämän päivän jaedessä olevan tilanteen. Varsinainen talousarvioon täällä käsittelyssä, toinen lisätalousarvio tuli.Niissä molemmissa te kerrotte pieniä palasiasieltä täältä, että näillä voidaan vaikuttaa nyt po-

sitiivisesti siihen ja tähän kasvuun. Nyt te tuletteja sanotte ihan oikein sinänsä, että eivät nämä toi-met riitä. Te panette haravan liikkeelle, yritätteharavoida pieniä toimia sieltä täältä tilanteessa,jossa teidän aikanne hallituksena on kerta kaikki-aan kuin hiekka tiimalasissa kulunut loppuun as-ti.

Kysymys: Onko hallituksella joku yhteinenkäsitys siitä, mitä talouden ison kuvan kirkasta-miseksi pitäisi tehdä ja mitä tehdään sille totuu-delle, että kohta puoli miljoonaa ihmistä on vail-la työtä? Nämä ihmiset tarvitsevat työtä, eikähallitus kykene sitä saamaan aikaan. Onko yh-teistä käsitystä ja kuvaa siitä, missä ollaan ja mitäpitäisi tehdä?

31 Ben Zyskowicz /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Keskusta kuulemmatarjoaa lääkkeitä kaikkiin vaivoihin, ei tiedä mitälääkkeitä ottaisi. Edustaja Sipilä uusimmassa Ta-louselämässä manaa kolmen vuoden erittäin ra-jua kulukuuria. Samaan aikaan täällä torjutaanmiljardien eurojen säästöjä, joita kohdistetaanesimerkiksi kuntien valtionosuuksiin ja muihin-kin kohteisiin. Edelleen edustaja Sipilä julkisuu-dessa yrittäjien edessä sanoo, että kymmeniätu-hansia julkisen sektorin työntekijöitä voidaan vä-hentää, mutta kun edustaja Satonen esittää, ettätyöaikaa pidennettäisiin kahdeksaan tuntiin,mikä lisäisi tuottavuutta julkisella sektorilla, niinsehän ei keskustalle kelpaa.

Edustaja Arhinmäki, teillä on kyllä kummalli-nen käsitys palkkojen pienentämisestä. Jos teteette jossain kuussa täällä 200 tuntia työtä, teolette ahkera mies, mutta jos seuraavassa kuussateette vielä enemmän, esimerkiksi 240 tuntia,niin oletteko todella sitä mieltä, että siinä jälkim-mäisessä kuukaudessa te saitte pienempää palk-kaa, kun teitte 240 tuntia töitä?

32 Paavo Arhinmäki /vas (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz, meolemme eduskunnassa luottamustoimessa. Meemme saa myöskään palkkaa vaan palkkiota.Oleellista on nyt, että Suomessa lähes puolet pal-kansaajista saa alle 2 600 euroa kuukaudessa,vaikka ministeri Räty kuvittelee, että sellaisia ih-misiä ei olekaan. Suuri osa näistä on tuntipalk-kaisia. Jos työtunteja lisätään, mutta kuukausi-palkka pysyy samana, niin silloin palkka työtun-tia kohti laskee. Eli te olette leikkaamassa palk-koja. Itse asiassa tässä tilanteessa, kun meillä ih-

Tiistaina 4.11.201412 106/1/33

miset jo nyt nääntyvät liian suuren työtaakan al-le, on paljon sairauslomia, paljon työuupumusta,työkyvyttömyyttä, pitäisi panostaa siihen, ettätyötä jakamalla saadaan nostettua työn tehok-kuutta. Siitä on hyviä kokemuksia esimerkiksipohjanmaalaisilla yrityksillä.

33 Ben Zyskowicz /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Tässä edustaja Arhin-mäellä ja minulla ja meidän puolueilla on todellamerkittävä näkemysero. Edustaja Arhinmäki oli-si lyhentämässä työpäiviä kuuteen tuntiin, eli hänuskoo siihen, että Suomi nousee tästä suosta, kuntehdään vähemmän työtä. Minä ja kokoomus us-komme, että Suomi nousee tästä suosta, kun teh-dään enemmän työtä. Jos tehtäisiin enemmäntyötä, esimerkiksi kahdeksan tuntia, joka oli joForssan kokouksen ohjelmassa vuodelta 1903vaatimuksena, niin silloin julkisella sektorillaselvittäisiin vähän pienemmillä kustannuksilla jasilloin yksityisellä sektorilla suomalaisten työn-tekijöiden tekemien tuotteiden hinta olisi vähänalhaisempi, kun samalla palkalla tehtäisiin puolituntia päivässä pitempää työpäivää, mikä ei olisikyllä liikaa vaadittu. Edustaja Arhinmäki, jos tekuvittelette, että Suomi todellakin nousee sillä,että tehdään vähemmän työtä, niin te olette kylläväärässä.

Vielä tästä teidän tavasta laskea: oli nyt kan-sanedustajan työ luottamustehtävä tai mikä ta-hansa tehtävä, niin oletteko sitä mieltä, että josteette jossain kuussa 240 tuntia ja sitten seuraa-vassa kuussa 200 tuntia ja saatte saman palkanmolemmilta kuukausilta, niin edellisessä kuu-kaudessa teidän palkkanne oli pienempi?

34 Mauri Pekkarinen /kesk (vastauspuheen-vuoro): Arvoisa puhemies! Jälleen kerran huo-maan, että olen edustaja Zyskowiczin kanssa vä-hän samoilla linjoilla niiltä osin, mikä koskee si-tä, kuinka paljon me suomalaiset teemme töitä.Vuodesta 89 lähtien tähän päivään, näiden 25vuoden aikaan, on tapahtunut merkittävä muu-tos: työikäisiä ihmisiä on noin 20 000 ihmistäenemmän tänään kuin 25 vuotta aikaisemmin,mutta tänä päivänä me 20 000 ihmistä enemmäntyöikäisiä ihmisiä teemme lähes puoli miljardiatyötuntia vähemmän kuin tekivät nuo, pienempimäärä ihmisiä, 25 vuotta sitten. (Jouko Skinnari:Pätkätöitä, pätkätöitä!) — Pätkätöitä ja muuta.

Mikä minun viestini tässä on? Siis ihmisetovat kyenneet silloin, kun he ovat olleet huonom-

pikuntoisia, tekemään paljon enemmän työtäkuin tänä päivänä. Syy ei ole niitten ihmisten,jotka tällä hetkellä ovat vailla työtä. Ei syy olenäiden, vaan koko tämän järjestelmän, sen järjes-telmän, (Puhemies koputtaa) jolla työtä tarjo-taan, mutta myöskin osin sen, millä tavalla työ-voima on työmarkkinoitten käytettävissä.

Puhemies Eero Heinäluoma: Nyt aika on täyn-nä.

Puhuja: Molempiin päin pitää nyt katsoa.

35 Jukka Gustafsson /sd (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen,kuunnelkaas nyt tarkasti minua. Te hyvin tiedät-te, että meillä tänä päivänä kaupalla on ongelmiaja vaikeuksia. Heidän henkilöstöpolitiikkansa ontänä päivänä osin sitä, että siellä on tuhansia, esi-merkiksi Stockmannin myyjiä, jotka ovat teh-neet 30-tuntista työviikkoa, vaikka haluaisivattehdä 37,5-tuntista. (Mauri Pekkarinen: Juurinäin!) Nyt heille on yt-neuvotteluissa ilmoitettu— sain kirjeen 58-vuotiaalta työntekijältä — ettäsiirtykää tekemään 15 tunnin työpäivää. (BenZyskowicz: Arhinmäen linjalla!) Nyt kannattaasuunnata katse työnantajiin, jotka näitä asioitahoitavat ja jotka näistä vastaavat, eikä syyllistäänyt ainakaan välillisesti poliitikkoja tästä tilan-teesta. (Mauri Pekkarinen: En minä syyllistä!)Suurin osa ihmisistä haluaisi tehdä täyttä työviik-koa täydellä palkalla. Jos jotkut haluavat tehdäosa-aikatyötä, se on ihan ok, (Puhemies koput-taa) mutta suurin osa haluaa tehdä täyttä työviik-koa. (Mauri Pekkarinen: Olen täysin samaa miel-tä!)

36 Paavo Arhinmäki /vas (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Suuri osa pienipalkkai-sista työntekijöistä saa tuntipalkkaa. Jos kokoo-muksen malli on se, että tunteja lisätään muttakuukaudessa tason pitää pysyä samana, niin sil-loin tuntipalkka laskee. Te haluatte leikata pieni-tuloisten tuntipalkkaisten palkkoja.

Meillä on suuri ongelma työelämässä se, ettämeillä on valtavasti vastentahtoista osa-aikatyö-tä, meillä on erittäin paljon pätkätyötä. Ihmisillepitää tarjota mahdollisuus kokopäiväiseen työ-hön, mutta samaan aikaan meillä on 320 000 työ-töntä virallisten tilastojen mukaan, tosiasiassa ar-violta 450 000 työtöntä. Eikö kokoomuksen mie-lestä ole hyvä, että tälle joukolle tarjotaan työtä,

PTK 106/2014 vp106/1/37 13

niin että työssä viihtyminen lisääntyy, työssä jak-saminen lisääntyy, työtehokkuus lisääntyy? Sitäkautta työtunnit lisääntyvät, vaikka viikkokoh-tainen, kuukausikohtainen tai päiväkohtainentyötuntien määrä hivenen laskisi.

37 Arto Satonen /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittääedustaja Kontulaa, että kun hän tuo täällä esilleminun ajatuksiani, ei oma puheaikani kulu tur-han vuoksi. Se on oikein hyvä, että kerrotte näi-tä, ja toivon, että luette sitä kirjaa laajemminkin,kun teillä on täällä mahdollisuus, omassa pu-heenvuorossanne.

Mutta tähän Arhinmäen avainkysymykseen,jonka tässä nostatte. Ajatellaanpa nyt vielä, mitäviimeksi tapahtui: Kaikki työmarkkinaosapuolettotesivat, että yksikkötyökustannukset ovatnousseet liikaa, ja sen takia tehtiin ratkaisu, jossakuukausipalkkoja nostettiin vähemmän kuinmikä on inflaation kehitys, eli tosiasiassa kaikki-en ihmisten ostovoima pieneni. Jos palkkoja oli-si nostettu inflaation verran ja tehty työajan pi-dennys, niin käteen jäävä raha olisi kaikilla ollutsuurempi, palvelualoilla menisi nyt paljon pa-remmin ja niitä Gustafssonin kaipaamia lisätun-teja voitaisiin useammalle tarjota, kun suomalai-silla olisi enemmän rahaa, julkisella sektorillaolisi enemmän verotuloja käytettävissään ja suo-malainen kilpailukyky kansainvälisesti olisi pa-rantunut huomattavasti enemmän. (Ben Zysko-wicz: Näin on!)

38 Raimo Piirainen /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Tähän työoptimointikysy-mykseen: On tietysti niinkin päin ajateltava, ettätällä hetkellä meillä tehdään hyvinkin suurillakierroksilla elikkä henkilökunta on hyvin väsy-nyttä. Jos ajatellaan, että sitä työtä jaettaisiin,niin voisi olla, että sieltä saataisiin suurempi tehoirti sillä näkökannalla. Sillä tavalla tuottavuusparanisi. Tällä hetkellä on aika paljon sitä, ettäburn outia esiintyy ja ihmiset väsyvät ja suoritus-kyky laskee tätä kautta, että menee päivä niinkuin istumiseksi. Tällä perusteella voisi olettaa,että Arhinmäen näkökanta on hyvinkin oikeassa.

Mutta tässä yhteydessä haluan kiittää valtio-varainministeri Rinnettä tästä talousarvioesityk-sestä. Tässä on hyviä aineksia, ja ennen kaikkea,kuten nämä valtioviisaatkin tässä kaksi viikkoasitten totesivat, kasvua ja työllisyyttä haetaan inf-rahankkeilla. Tietysti olisi toivonut, että kun

meillä on kumminkin tätä korjausvelkaa tällähetkellä 2,3 miljardia, niin nämä panostukset oli-sivat isompia, mutta tämäkin on jo hyvä siihensuuntaan. (Puhemies koputtaa) Mitä ministeri ar-velee, onko mahdollista...

Puhemies Eero Heinäluoma: Jaaha, aika taitaaolla, edustaja, täynnä!

Puhuja: ...vielä panostaa merkittävämmin näi-hin infrahankkeisiin?

39 Kimmo Kivelä /ps (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Työelämässä tässä yh-teiskunnallisessa tilanteessa on nyt monia hälyt-täviä merkkejä. En voinut olla pyytämättä pu-heenvuoroa, kun edustaja Piirainen tässä puhuitästä työelämän ilmapiiristä. Kun täällä on työ-ministeri paikalla ja työministeri on näissä vai-keissa olosuhteissa yrittänyt tarmokkaasti ja suu-rella sydämellä tehdä, mitä on tehtävissä, niin ky-syisin, miten voi oikeastaan tällä hetkellä tämähallituksen yksi tärkeä hanke, joka on jäänyt vä-hälle julkisuudelle, tämä Työelämä 2020 -hanke.Mitä tälle hankkeelle oikeastaan tällä hetkelläkuuluu?

40 Jari Leppä /kesk (vastauspuheenvuoro):Herra puhemies! Me kaikki haluamme kasvuaerilaisin toimenpitein. Toimenpiteet vaihtelevattäällä, ja niitä kahvoja on kyselty, mitä ne voisi-vat olla. Meillä on käytössä yksi kahva, josta toi-voisin nyt, että, ministeri Rinne, te viestitätte tä-män kahvan jokaiselle ministeriölle, kun lakiaesitetään ja laaditaan. Se on hallinnollisen taa-kan keventäminen. Meidän on kerta kaikkiaansaatava byrokratian jalanjälki pienemmäksi kuinnyt. Erilaisten laskelmien mukaan tällä nykyisel-lä hallintomallilla me estämme miljardien arvos-ta vuosittaisia investointeja ja kehittämistyötä.Eihän tässä ole mitään järkeä.

Eli tähän pitää puuttua ja paljon nykyistä voi-makkaammalla kädellä. Ainoa vaihtoehto on se,että perataan joka laki, jota hallitus esittää, tästänäkökulmasta. Yksikään laki ei saa enää lisätähallinnollista taakkaa vaan vähentää sitä. Voitte-ko nyt tehdä tämän paimenkirjeen kaikille minis-teriöille, että ne näin tekevät?

41 Jouko Jääskeläinen /kd (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa herra puhemies! Luulen, että kansa-koulussa olen oppinut sen verran yhteen- ja vä-

Tiistaina 4.11.201414 106/1/42

hennyslaskua, että tämä laskuharjoitus, jota yri-tettiin tässä tehdä, on tullut ihan selväksi sitä senenempää avaamatta.

Arvoisa puhemies! Se, missä on liikaa työtä jamissä on liian vähän tekijöitä, se on varmaanpienyritykset, jotka yrittävät ankarasti selvitäsekä työtehtävistä, haasteista, tilauksista ettämyöskin byrokratiasta. Iloksemme ministeriRinne valtiovarainvaliokunnassa valotti näkö-aloja pienyritysten kansainvälistämiseen ja sii-hen, miten sieltä suunnalta saataisiin lisää panok-sia tähän meidän taloutemme korjaamiseen. Us-koisin, että tässä meillä olisi eniten yhdessä teke-mistä, miten pienyrittäjä, mikroyrittäjä pystyysen ensimmäisen tai seuraavan työntekijän palk-kaamaan, työllistämään hänet, maksamaan hä-nelle palkkaa, koska tämä tulee meille kaikki hy-väksi. Ei se oikein auta, että tätä nykyistä, tähänasti tehtävää työtä vain pilkomme palasiin.

42 Suna Kymäläinen /sd (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa herra puhemies! Onhan vuoden kol-mas lisätalousarvio laadultaan toiveita herättävä.Raskaimman hinnan talouden alavireestä mak-saa työtön. Työmarkkinoiden tilanteen arvioi-daan heikkenevän edelleen. Tällä lisätalousarvi-olla kasvatetaan työttömyysturvamäärärahojaperuspäivärahan, ansiopäivärahan ja työmarkki-natuen osalta sekä lisätään varoja aikuiskoulutus-tukeen. Juuri tällaisten aikojen varalle on kansa-laisten turvaverkko rakennettu. Siksi pidän halli-tuksen esitystä arvossa, etenkin kun esitys sisäl-tää myös panostuksia tulevaan ja eteenpäin kul-kemiseen innovaatio- ja investointipanostuksilla.

Tässä yhteydessä haluan myös nostaa esilleyhden täysin uuden innovaatiohankkeen, jonkaliikkeellelähtöön olisi viimeistään ensi vuodenbudjetin yhteydessä löydettävä 2 miljoonan mää-räraha. Kyseessä on määräraha Parikkalan kun-nan uuden jätevesilaitoksen, yhdessä Lappeen-rannan teknillisen yliopiston kanssa pilotoiman,MBR-tekniikalla toimivan laitoksen rakentami-seksi. Kysymyksessä on kehittämis- ja kokeilu-hanke, jonka toteuttaminen ilman valtion tukeaon hyvin haasteellista. Tämä hanke olisi täysinlinjassa valtioneuvoston kestävistä ympäristö- jaenergiaratkaisuista ja cleantechin edistämisestätekemän periaatepäätöksen kanssa.

43 Mika Niikko /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Suomesta katoavat tosiasias-

sa työpaikat, koska yrittämisen edellytykset Suo-mesta on viety tämänkin hallituksen toimesta.Siinä mielessä esimerkiksi yksittäiset kertainves-toinnit julkisella paikalla eivät ratkaise tätä Suo-men työllisyyttä. Ne antavat kyllä hyvää teko-hengitystä, mutta eivät ne luo mitään pysyvääjatkuvuutta niin, että yritykset pärjäisivät Suo-messa toimiakseen. Esimerkkinä nostan sen, ettäyrittäjät ovat tehneet oman johtopäätöksen muunmuassa siten, että Viroon on rekisteröity jo30 000 yritystä, joissa on suomalainen henkilötai suomalainen yritys vastuuasemassa, elikkä netyöpaikat karkaavat Suomesta pois.

Tälläkin hetkellä esimerkiksi Kiinassa teh-dään hartiavoimin töitä sen eteen, että eurooppa-laiset yritykset vievät sinne työpaikkansa ja työl-listävät siellä. Siellä on aivan toisenlainen yritys-kulttuuri. Siellä annetaan isot pääomat jokaiselleyritykselle, oli se vaikka pk-yrittäjä, ja he saavatrahaa siihen, että he aloittavat toimintansa sielläja työllistävät kiinalaisia. Meillä Suomessa vas-taavasti mennään vähän toiseen suuntaan. Meilläkuristetaan yrittäjät hengiltä, (Puhemies koput-taa) ja siinä mielessä kysynkin, voisitteko tehdäjotain uudistuksia niin, (Puhemies: Aika on täyn-nä!) että yritykset pysyvät Suomessa eivätkä ka-toa täältä.

Puhemies Eero Heinäluoma: Myönnän vielävastauspuheenvuorot edustajille Kari ja Kokko.Sen jälkeen ministerin vastauspuheenvuoro, jasitten ryhdyttäisiin menemään puhujalistaan.Edustaja Kari, olkaa hyvä.

44 Mika Kari /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoi-sa herra puhemies! Suomalaiset suuryrityksetvastaavat suurimmalta osalta suomalaisesta vien-nistä. Ainoastaan noin 13 prosenttia viennistä tu-lee suomalaisesta pk-sektorista, pienistä ja keski-suurista yrityksistä. Hallitus talousarviokirjas-saan on lisännyt määrärahoja pk-sektorin kan-sainvälistymiseen ja Team Finland -toimintaan.

Kysyn ministeriltä: Mitä muita eväitä ja mitämahdollisia kannusteita, ministeri, näette siihentulevaisuuteen, että me saisimme suomalaisenpk-sektorin ottamaan suuremman roolin vienti-sektorista? 13 prosenttia lukuna tuntuu hyvältä,mutta kun katsotaan noita eurooppalaisia verrok-kimaita, olemme kieltämättä pk-sektorin vienti-imussa ja -kyvyssä eurooppalaisia kumppanei-tamme jäljessä.

PTK 106/2014 vp106/1/45 15

45 Osmo Kokko /ps (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Täällä on käyty vilkasta keskus-telua ja puhutaan kasvusta ja työllisyydestä. Sitämeillä tarvitaan. Itse noin 30 vuotta yrittäjänätoimineena minulla on aina yrityksessä riittänyttyötä, mutta palkanmaksu on ollut se ongelma.Täällä ei tässä keskustelussa ole tullut vielä ilmi,millä tavalla juuri näiden pienten yksin yrittävi-en, jotka ensimmäisen työntekijän ulkopuoleltapalkkaavat, palkan sivukululoihin todella puutut-taisiin.

Sitten on puhuttu myös paljon byrokratian jarakenteiden purkamisesta. Nyt olisi hyvä vaihesiinä ottaa muun muassa nämä pekkaset pois, neovat pitkään pyörineet siellä, ja kenties jopa sit-ten lomaraha-asiat. Näitä ei ole täällä koskaanuskallettu ottaa esille, mutta nyt minä otin nämäesille.

Puhemies Eero Heinäluoma: Vastauspuheen-vuoroja on pyydetty. Edustaja Lindtman, olkaahyvä.

46 Antti Lindtman /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Nyt on pakko tarttua. Ensin-näkin, mitä tulee näihin Kokon mainitsemiin si-vukuluihin, perussuomalaisethan itse ovat tässäsalissa monena vuotena esittäneet yli miljardinlisäkulua, työllistämisen sivukulua, mikä tässä ti-lanteessa olisi järjetöntä yrityksille. Mutta mitäsitten tulee näihin pekkasiin, lomarahoihin, niinitse asiassa tässä edustaja Kokko kyllä vahvistaasen, mitä muut perussuomalaiset ovat täällä kiis-täneet. Heidän ajatuspajansa esitti, että nimen-omaan kuntien pienipalkkaisilta kotihoidontyöntekijöiltä otettaisiin lomarahat pois. (MikaNiikko: Ei se ole sama asia!) — Se on aivan sa-manlainen palkanlasku kuin suoraan tilinauhankäteen jäävää palkkaa palkansaajalta laskettai-siin.

Nyt täällä aikaisemmin esitettiin nuorilta työ-sopimuksen suojan pois ottamista, Ruohonen-Lerner esitti köyhien juoksuttamista vastakkainriippuen siitä, minkä tason työttömiä he ovat, janyt täällä esitetään, että duunarilta otetaan pek-kaspäivät pois ja lomarahat pois. Täytyy sanoa,että kovat on lääkkeet, ovat kovemmat kuin tässäsalissa jopa muutamilla porvaripuolueilla.

47 Mikko Alatalo /kesk (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Ehkä meidän täytyy hakeatämä kirkko keskeltä kylää. En lähtisi ensisijai-

sesti heti huonontamaan työntekijöiden etuuk-sia, mutta se täytyy kyllä sanoa, että ongelma onkaiken sen byrokratian lisääntyminen, mikä onaiheutunut pienyrittäjälle. Itsekin parhaimmil-laan 14 työntekijää työllistin omassa yrityksessä,joten tiedän, että se ei ole mitään leikintekoa, kunlasket yökaudet ihmisten palkkoja ja sosiaali-etuuksia.

Toinen asia on se, että tällä hetkellä siirtyyaika paljon ihmisiä niin sanotusti väkisin yrittä-jiksi eli ihmisille, jotka ovat jääneet työttömiksi,suositellaan yrittäjäksi alkamista. Heillä ei vält-tämättä ole siihen edellytyksiä, ja heiltä putoaasosiaalinen turva kokonaan pois. Eli tämä on yksipaarialuokka Suomessa: sellaiset pienyrittäjät,jotka todellakaan eivät ole oikeutettuja niihinetuuksiin, joihin muun muassa palkansaajat ovatoikeutettuja. Eli tämä on väärä suunta minunmielestäni, tällainen Välimeren alueen tyyppi-nen yrittäjyys. Mieluummin niin, että saataisiintyöllistäviä yrityksiä, jotka pystyvät myös mak-samaan ne palkat.

48 Osmo Kokko /ps (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Mitä tulee edustaja Lindtmaninväitteeseen siitä, että perussuomalaiset ovat ol-leet lisäämässä palkan sivukuluja: Kela-maksu,joka oli meillä varjobudjetissa, on poistunut näis-sä asioissa, ja näiden pekkasten samoin kun lo-maltapaluurahan poistaminen ei ole palkanalen-nusta missään nimessä. On turha puhua sellaises-ta asiasta. Ja nyt kun me tarvitsemme täällä sitä,että syntyy yrityksiin sitä kasvua ja mahdolli-suutta, niin näistä kaikista on päästävä keskuste-lemaan. Keskustellaan avoimesti näistä asioista.

49 Jukka Kärnä /sd (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! En olisi täysistuntoon tullessaniuskonut sitä asiaa, jonka tässä omin korvin nytolen kuullut: edustaja Zyskowicz on moneen ker-taan korostanut sitä, että kun puolella tunnillapäivää jatketaan, niin maailma pelastuu, ja nytperussuomalaisten Kokko sanoi sen asian suo-raan eli työajanlyhennysvapaat, 12,5 päivää vuo-dessa, pois. Siitähän tässä kysymys on kaikenkaikkiaan. Kyllä minä nyt esitän herroille kan-sanedustajille kysymyksen, että jos työaikaa pi-dennetään, niin paraneeko se ihmisten jaksami-nen. (Paavo Arhinmäki: Ei todellakaan!) — Eitodellakaan parane, päinvastoin, sairauslomat li-sääntyvät, se kurjistuminen alkaa, perheet kärsi-vät. Ennemmin lähtisin jakamaan sitä työtä, ku-

Tiistaina 4.11.201416 106/1/50

ten Piirainen ja Arhinmäkikin tuossa ovat esittä-neet. Se vain pitää tehdä taiten, se ei ole helppojuttu, ei ollenkaan. Mutta lopettakaa, hyvät ihmi-set, arvoisat kansanedustajat, puhuminen siitä,että pekkaset pois, lomarahat veks. Ei tule muu-ten kesää.

50 Lea Mäkipää /ps (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Täällä on huvittavaa kuunnella,että edustaja Lindtman nyt syyllistää perussuo-malaisia.

Mutta kyllä kysyn, edustaja Arhinmäki, sitä,että kuka maksaa sen välierotuksen, kun sanoit-te, että samainen työ pitää jakaa useamman työn-tekijän kesken. Tiedämme, että Suomessa on täl-lä hetkellä alle kymmenen hengen yrityksiä yli90 prosenttia. Luuletteko, että nämä pienet yri-tykset pystyvät maksamaan tekemättömästätyöstä enempi palkkaa? Pitää olla jonkinmoinenkohtuus.

Kun katsoo ministeri Rinnettä, niin hän onlupsakas, ja uskon, että hänellä on maalaisjär-keä, ja kun minä tuolta maaseudulta olen kotoi-sin, niin tehkääpä semmoinen ehdotus hallituk-sen ministereille, että niin sanottu lähipalvelu elilähimyynti on mahdollista tuottajille, niin että hevoivat tuottaa siellä, on se sitten elintarvikkeitatai muita, julkisille laitoksille, kouluihin, sairaa-loihin, näin. (Puhemies koputtaa) Esimerkiksitästä asiasta monet maaseudun kunnan tuottajathyötyisivät, ja koko kunta...

Puhemies Eero Heinäluoma: Arvoisa edusta-ja, nyt aika on täynnä, kiitoksia.

Puhuja: ...hyötyisi tästä, jos sitä byrokratiaamuutettaisiin.

51 Paavo Arhinmäki /vas (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkipää, tä-män hetken suurimpia ongelmia suomalaisessatyöelämässä on työssäjaksaminen. Kun on pal-jon sairauslomia vaikkapa palvelualoilla tai hoi-to- ja hoiva-alalla, niin kädet eivät riitä tekemäänniitä töitä, joita nyt pitäisi tehdä. Kun täällä halu-taan nostaa tehokkuutta, niin tehokkuus ei nousesillä, että jo nyt loppuun ajettujen työntekijöidenselkänahasta raavitaan vielä enemmän, vaanmeillä on hyviä kokeilumalleja esimerkiksi Poh-janmaalta siitä, että kun työaikaa on jaettu, niinitse asiassa samalla palkkatasolla on pystytty te-kemään lyhyempää työpäivää, kun tehokkuus on

noussut, sairauspäivät ovat vähentyneet, työssäviihtyminen on lisääntynyt. Eikö pitäisi hakeapositiivisia keinoja parantaa tehokkuutta eikä pe-russuomalaisten ruoskamallia, jossa leikataan lo-mia, leikataan lomarahoja?

52 Merja Kuusisto /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Jatkaisin tuohon Arhinmäenpuheenvuoroon, että jos mietitään, miten ihmisetjaksavat pitempään olla työssä, työelämässä mu-kana ja miten saadaan myös osatyökykyiset työ-elämään, mikä on äärettömän tärkeätä, niin nyt-hän Risikko on valmistellut ohjelman — osatyö-kykyiset paremmin työelämään — ja se on tuot-tanut äärettömän hyviä tuloksia.

Mutta olen äärettömän huolissani siitä, ettäkun katsoo noita EU:n talousennusteita, niitä las-ketaan koko aika ja ei ole näkyvissä vielä sitä pi-ristysruisketta. Tämä finanssikriisi on kestänytniin äärettömän pitkään. Ollaan hallituksen toi-mesta monta elvytyspakettia laitettu toimeen,mutta siitä huolimatta ei nähdä vielä niitä työlli-syysvaikutuksia. Olisin kysynyt ministeri Rin-teeltä: olisiko vielä mahdollisuus miettiä uutta el-vytyspakettia, entistä runsaampaa? Me tarvit-semme ihmisille töitä, (Puhemies koputtaa) metarvitsemme ne pitkäaikaistyöttömät sieltä työ-elämään.

53 Mika Niikko /ps (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Täällä edustajat Lindtman jaKärnä puhuivat kovasti kauniita sanoja siitä,kuinka paljon hallitus on tehnyt työllisyyden pa-rantamiseksi ja kuinka paljon taas sitten perus-suomalaiset ovat esittäneet huonoja päätöksiä.Esimerkkinä totean sen, että hallitus kuitenkinleikkaa ansiosidonnaista päivärahaa, yli 3 200:kose on tienaavilta, tulee leikkaamaan niistä, pie-nentää sitä ansiotulon määrää. Ainakin on täm-möinen esitys tulossa, olin ainakin näkevinäni tä-män valiokunnassa, en tiedä, koska se tulee.

Mutta tosiasiassa eivät perussuomalaiset oleheikentämässä esimerkiksi, edustaja Lindtman,nuorten työllisyysmahdollisuuksia. Me olemmeesittäneet tämmöistä oppisopimusmallin tilalletulevaa koulutussopimusta, mitä Suomen Yrittä-jät esittää. Eihän siinä mitään palkkoja poljeta,koska kysymys on opiskelijasta. Eiväthän opis-kelijat tälläkään hetkellä saa palkkaa, kun opis-kelevat koulussa, mutta tässä mallissa he saisivatsen minimipalkan siltä opiskeluajalta. Siinä mie-lessä pitää erottaa kuitenkin se tosiasia, että me

PTK 106/2014 vp106/1/54 17

tarvitsemme ne nuoret kaikki (Puhemies koput-taa) tuolta eri tavalla koulutukseen eikä pidä jät-tää niitä oman onnensa nojaan.

54 Antti Lindtman /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Nyt menen todella todella se-kaisin, kun Ruohonen-Lerner täällä juuri kritisoiisompia ansiopäivärahoja ja nyt täällä Niikko sit-ten sanoi, että niitä ei saisi leikata.

Mutta mitä tulee tähän keskusteluun, edustajaMäkipää, en todellakaan syytä perussuomalaisiamistään vaan haen avointa keskustelua, sitä, mitäKokko tässä äsken peräänkuulutti. Lomarahojenpoistaminen on palkanalennus, piste. Se on tunti-palkan tai kuukausipalkan alennus, koska loma-rahat ovat osa palkkaa. Jopa ne, jotka tekevät ly-hyttä keikkaa, saavat lain mukaan sen lomarahansiinä tilissä. Heille se olisi suora palkanleikkausja muillekin vuosiansioiden leikkaus, samallatyöajalla tehty. Sama koskee pekkasia. Täytyykyllä kysyä, onko todella niin, uskotaanko tässäsalissa, että Suomi lähtee nousuun sillä, että ote-taan nuorilta työsopimuslain mukainen suojapois, pekkaspäivät pois, lomarahat pois, pienen-netään pienipalkkaisimpien kotihoidon työnteki-jöiden palkkoja ja jäädytetään ne. (Puhemies ko-puttaa) Uskooko joku tässä salissa, että näillä pe-russuomalaisten lääkkeillä Suomi lähtee nou-suun? (Välihuutoja)

55 Ville Vähämäki /ps (vastauspuheenvuoro):Kunnioitettu puhemies! Näistä pekkaspäivistätoteaisin sen, että nehän ovat tulleet Suomeenvuonna 84, ja nyt haluaisin teiltä kysyä: OnkoSuomi ja maailma mielestänne samassa asennos-sa tänä päivänä kuin se oli vuonna 84, jolloinpäätettiin lyhentää työaikoja? Onko tällä hetkel-lä taloustilanteemme yhtä hyvä kuin silloinvuonna 84? Voidaanko edelleen tehdä ja haluat-teko edelleen tehdä työajan lyhennyksiä, vai mitätässä oikein pitäisi tehdä? Nyt kysyisin teiltä,muun muassa edustaja Lindtman: onko Suomisamassa tilanteessa kuin vuonna 84?

56 Antti Lindtman /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Suomi on mennyt monin ta-voin eteenpäin vuodesta 84, muun muassa moni-en sosialidemokraattien ajamien uudistuksienvuoksi, (Paavo Arhinmäen välihuuto) kansalais-ten elintaso on monin tavoin parantunut, jamyöskin ihmisten elintaso ja hyvinvointi on pa-rantunut, ja hyvä niin.

Mitä tulee vielä näihin pekkaspäiviin, niin täy-tyy todella muistaa, että kyse on siitä, että teolli-suuden työntekijät johtuen siitä, että laitoksissapystytään ajamaan montaa vuoroa, tekevät pi-tempää päivää jo ennestään, ja nyt te haluaisitteerityisesti heidän työaikaansa pidentää. Miksiette sitten sano suoraan, että haluaisitte kaikkientyöaikaa pidentää ilman palkkaa, ja miksettesano suoraan, että haluatte palkanalennuksia,niin kuin täällä on esitetty?

Sanon vielä selvyyden vuoksi SDP:n linjan:Suomi tarvitsee lisää työtä. Tarvitsemme lisäätyötunteja kansantalouteen. Mutta jos katsotaan,missä se ongelma on vaikka verrattuna Ruotsiin,se ei ole siinä, ettei yksittäinen työntekijä tee riit-tävästi työtunteja, vaan ongelma on siinä, (Puhe-mies koputtaa) että työllisyysasteemme on liianalhainen. Siihen pitää kiinnittää huomiota.

Puhemies Eero Heinäluoma: Tähän otetaanvielä edustaja Kivelän puheenvuoro, ja sittenluulen, että mennään ministerin vastauksiin japuhujalistaan. Tässä on aiheena kuitenkin halli-tuksen esitys eduskunnalle vuoden 2014 kolman-neksi lisätalousarvioksi.

57 Kimmo Kivelä /ps (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Huomasin kyllä edusta-ja Kokon sohaisseen melkoista muurahaispesää,ja totta on, että pekkaspäivät näkemykseni mu-kaan ovat osa palkkaa, koska ne vaikuttavat esi-merkiksi tuleviin eläkkeisiin, ja että aikoinaan,kun pekkaspäivät tulivat, niillä haluttiin kompen-soida ylisuuria palkankorotusvaatimuksia. Eliasiat eivät ole mustavalkoisia. Mutta yhteiskun-nassamme ei mielestämme saa olla mitään asiaa,mistä ei voitaisi käydä keskustelua muuttuvassatilanteessa. (Paavo Arhinmäki: Eikö ole hyvä,että käydään keskustelua?) Minä en jaa edustajaKokon, hyvän ystäväni, mielipiteitä kaikilta osin,mutta asioista täytyy uskaltaa keskustella.

Mutta kysyisin ministeri Ihalaiselta edelleensiitä, että meidän työelämäpahoinvointi ei johduniinkään kovasta työstä vaan siitä, että meillä onpaljon ikäviä tekijöitä työelämässä, mistä seuraasitä pahoinvointia. Tämä on mielestäni villa-koiran ydin. Kysyn nyt uudelleen, (Puhemies ko-puttaa) toivottavasti ministeri vastaa tähän Työ-elämä 2020:een liittyen.

Puhemies Eero Heinäluoma: Tämän jälkeenministereiden vastaukset. Ministeri Ihalainen

Tiistaina 4.11.201418 106/1/58

aloittaa, 2 minuuttia. Sitten ministeri Rinne, 5minuuttia.

58 Työministeri Lauri Ihalainen (vastauspu-heenvuoro): Arvoisa puhemies! Ehkä yksi näkö-kohta yleisemmin ottaen. Niin kauan kuin meillävienti on näin vaimeata, niin kauan kuin siitä seu-raten talouskasvu on näinkin verkkaista, niinkauan kuin investoinnit Suomeen ovat näin huo-nossa hapessa, meillä on erittäin suuria vaikeuk-sia tämän työllisyyden hoidon kanssa. Mutta kunnäistä päästään eteenpäin, niin kyllä me tarvit-semme lisää työtunteja Suomessa, ilman muuta.Ei vähempi, vaan enempi. Ja mikä se keino on?Nostaa työllisyysastetta, mikä tuo lisätunteja.Annetaan lisätunteja niille osa-aikatyöntekijöil-le, jotka haluavat tehdä niitä. Lähdetään siitä, ettäei ole enää nollasopimuksia vaan jokaisella olisijoku tuntimäärä tehdä töitä ja niin poispäin.Meillä on monia asioita, joilla me voimme työl-lisyysastetta nostaa.

Sitten tähän kysymykseen, joka liittyy työelä-mään. Tämä hanke on erittäin hieno. Siihen onsitoutunut erittäin iso määrä eri tahoja ja tuhan-sia ihmisiä, ja sen ydinidea on se, että meillä toi-saalta työhyvinvointi ja tuottavuus eivät ole tois-tensa vastakohtia ja ne voidaan nivoa, tukea toi-siinsa ja että tämän hankkeen avulla sen olotilantakia, joka ihmisillä on — tiettyä arvottomuu-den, turvattomuuden ja tarpeettomuuden tunnet-ta työelämässä, pelkoa siitä, selviytyykö työstä jaammatista toiseen — me tarvitsemme työelä-mään enempi ihmisten osaamista, heidän vah-vuuksiensa parantamista, parempaa johtamista,parempaa työhyvinvointia, työkyvyttömyyseläk-keelle valumisen hidastamista ja niin poispäin.Kaikkia näitä tavoitteita tämä iso hanke tukee.

Suomen työelämä tänä päivänä ei ole mikääntakapajuinen. Me olemme eurooppalaisittainaika hyvässä tilassa, mutta meillä on parantami-sen varaa, että nostetaan tuottavuutta, paranne-taan ihmisten työhyvinvointia ja parannetaan ih-misten kykyä olla pidempään työelämässä. Tästähankkeesta nyt on kyse, ja se hanke on saanut nyterittäin konkreettisia muotoja. Viimeksi viimeviikolla eri toimialat sitoutuivat, siis työntekijä-ja työnantajapuoli, erittäin konkreettisiin, yrityk-siin ulottuviin toimenpiteisiin tämän hankkeenedistämiseksi.

Lopuksi sanoisin vielä sen, että kun mietitäänerilaisia toimia tästä eteenpäin, niin kyllä tämäpk-yritysten toimintaedellytysten ja työllistämis-

mahdollisuuksien parantaminen olisi se yksi isoasia, josta meidän pitäisi miettiä, mitä me voim-me nyt yhdessä tehdä. Edustaja Pekkarinen, luu-len, että ministeri Rinne, joka tätä asiaa valmiste-lee, on ollut tätä mieltä, ja me koetamme katsoa,löydetäänkö sillä alueella jotakin hyvää tälle yh-teiskunnalle. (Mauri Pekkarinen: Oikein hyvä!)

Puhemies Eero Heinäluoma: Sitten ministeriRinne, 5 minuuttia puhuja-aitiosta, olkaa hyvä.

59 Valtiovarainministeri Antti Rinne: Arvoi-sa puhemies! Minä omassa puheenvuorossanialussa totesin sen, mistä tämä meidän suomalais-ten tilanne johtuu tällä hetkellä, mitkä ovat ne ul-koiset tekijät, jotka vaikuttavat tosi vahvasti tääl-lä. (Mauri Pekkarinen: Ei, kun ne ovat omia ko-toisia!)

Lähtökohta on ollut hyvin pitkään, 2000-lu-vun ajan, se, että talouden kasvun painopiste onsiirtynyt Aasiaan. Se on heikentänyt Euroopanedellytyksiä kasvaa. Ja kun Eurooppa on hyvinkiinteästi viennin näkökulmasta yhteydessä, 55prosenttia viennistä menee Euroopan unioninalueelle, meidän ongelmat ovat johtuneet erityi-sesti viennin sakkaamisesta. Vientiteollisuus tar-vitsee uusia lähtökohtia, uudenlaista mahdolli-suutta. Viennin esteitä pitää kyetä purkamaan.Me tarvitsemme uutta vientiä, mutta yhtä laillame tarvitsemme tänne kotimarkkinoille, pk-sek-torille, mahdollisuuksia synnyttää lisää työpaik-koja. Vuodesta 2008 lähtien Suomesta on hävin-nyt 84 000 työpaikkaa ja 12 000 työpaikkaa onsyntynyt. Nämä uudet työpaikat ovat syntyneet1—9 henkilön suuruisiin työpaikkoihin pk-sektorille. Siellä on paljon piilossa olevaa työtä,joka pitää tehdä avoimeksi. Meillä on lähtökohtase, että pitää kyetä kasvurahoitusta aikaansaa-maan näille pk-sektorin yrityksille. Meidän pitääkyetä pk-yritysten käyttöpääomatarpeita tyydyt-tämään.

Kansainvälisille markkinoille pyrkiminenedellyttää verkostoitumista. Se edellyttää myösjulkisen sektorin tukea, ei pelkästään Finpron,Team Finlandin ja Invest in Finlandin kautta,vaan myöskin meidän suurlähetystöverkostonkautta. Me tarvitsemme sellaisia toimenpiteitä,jotka helpottavat yritystoiminnan aloittamista.Me tarvitsemme toimenpiteitä, jotka mahdollis-tavat sen, että on yksinkertaisempaa pyörittääsitä yritystoimintaa. Tarvitaan toimenpiteitä, jot-ka helpottavat yrittäjän arkea. Nämä ovat kaikki

PTK 106/2014 vp106/1/60 19

sellaisia tekijöitä, joihin täytyy löytää ratkaisujollakin aikavälillä.

Edustaja Pekkarinen on kysynyt useammankerran nyt, mitä tarkoitetaan tällä kirjeellä, jokaon ministeriöihin mennyt. Sillä tarkoitetaan sitä,että haetaan niitten jo tehtyjen ja jo päätettyjentoimenpiteitten lisäksi vielä uusia keinoja, joillakyetään sitten tilannetta korjaamaan. Minä toi-von, että mahdollisimman moni niistä asioistapystytään saamaan liikkeelle vielä tämän halli-tuksen aikana, koska meillä on tosi kurja tilannetalouden suhteen. (Mauri Pekkarisen välihuuto)— Anteeksi? (Mauri Pekkarinen: Tuleeko vieläyksi lisäbudjetti ensi vuonna?) — No, meillä onmahdollisuus vielä lisäbudjettiin ensi vuonna-kin. Meillä on täydentävä talousarvio vuodelle2015 mahdollinen tässä tilanteessa. Tai se pitää-kin tehdä.

Lähtökohta kuitenkin tälle kaikelle on se, ettämeidän vienti pitää saada kasvuun, kotimarkki-nat pitää saada kasvuun. Tänne pitää saada osto-voimaa syntymään ja sitä kautta työtä ja inves-tointeja syntymään. Sillä Suomi nousee talous-kasvuun, ja sitä kautta nämä meidän talousongel-mat hellittävät, saadaan työttömyysongelmaanhelpotusta. — Kiitoksia.

Puhemies Eero Heinäluoma: Tämän jälkeenpuhujalistaan.

60 Markus Mustajärvi /vr: Arvoisa puhemies!Hallituksen esitys kolmanneksi lisätalousarviok-si ei pidä sisällään yllätyksiä. Myönteinen yllä-tys olisi ollut, jos siihen olisi kirjattu esimerkiksihallituksen valmius lähteä tukemaan Soklin kai-vosrataa, jos kaivosyhtiö itse laittaa malmijunanliikkeelle. Ei lisätalousarviossa euromäärää olisitarvinnut kirjata ylös vaan poliittinen tahto, jokaolisi lisännyt painetta yhtiön suuntaan. Nyt tässäväännössä ei oikein saa selvää, vedättääkö halli-tus yhtiötä vai yhtiö hallitusta.

Tilanne olisi aivan toinen, jos Kemira Grow-How -omistus olisi pidetty meidän kaikkien elivaltion hallinnassa. Kun kaivosrata kunnostettai-siin itärajalle Kelloselkään, antaisi se aivan uu-den mahdollisuuden edistää myös Salla—Kanta-lahti-raideyhteyttä. Tuoreessa raportissa kysei-nen yhteys todettiin kannattavuudeltaan aivanylivoimaiseksi, kun vertailtiin mahdollisia yhte-yksiä Jäämerelle. Vaikka kansainvälinen tilanneei nyt suotuisa ole, niin pohjoisen painoarvo kas-

vaa koko ajan niin idässä kuin lännessä, ja siksitällaisia hankkeita täytyy pitää esillä.

Toinen pohjoisen ihmisiä puhuttava aihe ovatpetokorvaukset. Nyt esitetään määrärahaa lisättä-väksi 1,6 miljoonalla eurolla ja korvauksienmaksamista täysimääräisenä. Se tietenkin on pai-kallaan, mutta onhan se kummaa temppuiluavuodesta toiseen, että tiedetään petojen aiheutta-mien vahinkojen määrä, kasvu, mutta talousarvi-ossa ei siihen kuitenkaan varauduta. Mielenkiin-toinen ravintoketju on se, että Suomen puolenporot syötetään pedoille ja suomalaisille tuodaanporonlihaa Siperiasta.

Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa tode-taan, että työttömyysarvioiden muuttumisenvuoksi työttömyysturvan määrärahoja tulee ko-rottaa, ja tämä koskee niin peruspäivärahaa, työ-markkinatukea kuin ansiosidonnaista turvaa. Mi-nulla on jäänyt syyskuun välikysymyskeskuste-lusta kummittelemaan yksi lause tai oikeastaankaksi lausetta, ja ne olivat, jos muistan oikein, ni-menomaan keskustan ryhmäpuheenvuorossa,jossa sanottiin, että kun korotat perusturvaa eu-rolla, ansiosidonnainen turva nousee kolmellaeurolla. Samalla vaadittiin, että ammattiyhdistys-liikkeen aikaansaamaan kytkökseen on yksinker-taisesti pakko puuttua, jos köyhyyttä halutaanpoistaa. Tämäkö on keskustan köyhyyslääke?Voisiko joku keskustan edustajista, vaikkapaedustaja Pekkarinen, jolta on tottunut saamaanvastauksia, kertoa, mitä tuo lause tarkoittaa —kun se kerta kaikkiaan ei ole totta — vai oliko sevain epätäsmällinen ilmaus? Minä en oikein uskosiihen, koska ryhmäpuheen kai käy useampiedustaja ja kansliahenkilöstö läpi.

No, huoli työttömyyden kasvusta on aina pai-kallaan, mutta perusongelmiin ei puututa niin,että laitetaan työtön tappelemaan toista työtöntävastaan. Viimeisimmän työllisyyskatsauksenmukaan työttömiä oli 315 000 ja työttömyyskas-sojen jäseniä oli jo 39 000 vähemmän kuin pe-rusturvan varassa eläviä työttömiä — ja se 32 eu-roa 66 senttiä päivässä ei kauhean paljon ole. Senlisäksi työttömyys kiertää useammassa perhees-sä: viime vuoden aikana peräti 650 000 eri ihmis-tä koki työttömyyden.

Paljon rummutettu nuorten yhteiskuntatakuuei paljon lämmitä, kun kuluvan eduskuntakau-den aikana nuorisotyöttömyys on kasvanut jo yli50 prosenttia ja syyskuun lopussa nuoria työttö-miä oli yhteensä 42 000 henkeä. Myös pitkäai-kaistyöttömyyden kasvu kiihtyy. Yksinkertaisel-

Tiistaina 4.11.201420 106/1/61

la matematiikalla voi päätellä, että jos yli vuodentyöttömänä olleiden määrä kasvaa kaksinkertais-ta vauhtia yli kaksi vuotta työttömänä olleittenmäärään nähden, niin paine siirtyy vääjäämättäyhä pysyvämpään työttömyyteen, jolloin an-siosidonnaiselta työttömyysturvalta tippuu, jakarttuu koko ajan lisää. Yhtälö on hankala var-sinkin vaikeimmin työllistyvien kohdalla.

Työ- ja elinkeinotoimistot eivät kykene enääpalvelemaan asiakkaitaan, kontaktipinta on ohuteikä yksilölliselle palvelulle ole aikaa. Myös-kään kunnat eivät ole kyenneet ottamaan haastet-ta vastaan pitkäaikaistyöttömien työllistämises-tä. Koko maan kertymä kuntien työllistämissa-kosta on jo tälle vuodelle 42 miljoonaa euroa jaesimerkiksi yksistään Helsingissä 5,5 miljoonaaeuroa. Jos asetelman tiivistää, voi kysyä, kannat-taako satsata aktiiviseen toimintaan vai maksaasakkoja, kun muistaa, että kuntien kustannusrasi-tus tulee tulevina vuosina vain kasvamaan.

61 Mauri Pekkarinen /kesk: Arvoisa puhe-mies! Tätä samaa laukkaa on menty nyt vähin-tään kolmen vuoden ajan: ministeri toisensa jäl-keen — Katainen, Urpilainen, nyt sitten Rinne jaStubb viimeksi — tulee aina kertomaan eduskun-nan eteen, että no voi, on nyt mennyt huonostitaakse jääneen puolen vuoden aikaan, nyt kaikkimuuttuu, valoa näköpiirissä. Aina kun puolivuotta eteenpäin on menty, on jouduttu totea-maan, että muutosta ei tapahtunutkaan ja huonosuunta jatkuu. Ministeri Rinne nyt täällä siinämielessä poikkeaa, että hän sanoo kuitenkin, ettäkovin hyvältä tämä ei näytä eteenkäänpäin. Kui-tenkin hänkin aina nojaa siihen, että ympärillämuillakin menee heikosti, ja kun muillakin me-nee heikosti, niin se ei tunnu ihan niin pahalta,että meillä menee heikosti. Mutta kyllä se vaantuntuu pahalta. Kun lähes puoli miljoonaa ihmis-tä on vailla työtä, kyllä se tuntuu pahalta.

Kaiken lisäksi muilla ei mene ympärillä huo-nosti: Ruotsin — jonka kanssa Suomi kulki likitasajalkaa kuitenkin niin, että Suomi edellä yli 10vuoden ajan, pitkästi yli 10 vuoden ajan, ainatänne vuoteen 2010, 2011 saakka — ja Suomentiet ovat eriytyneet täydellisesti. Ruotsi on kokotämän jakson, vuoden 2010 jälkeenkin, kyennytosoittamaan taloudessa kaiken aikaa selviä kas-vun lukuja, Suomi tuosta vuodesta 2011 lähtienjoka vuosi selviä talouden supistumisen lukuja.Suomen ja Ruotsin tiet ovat tässä eriytyneet täy-sin, eivätkä vain Ruotsin ja Suomen: kun minis-

teri viittaa sitten Euroopan unioniin, kyllä unio-ninkin tahti on toinen. Kaikkiin unionin maihin,keskiarvolukuihin ja useimpien maiden talous-kuvaan verrattuna Suomessa on mennyt hei-koimmin.

Näin ollen siinä, mitä Suomessa tapahtuu, niit-ten vaikeuksien anatomiassa on pakko tunnustaa— ja se olisi hallituksen syytä ja aika tehdä —että myös kotoisilla toimilla, sillä, mitä on tehtytaikka on jätetty tekemättä, on ollut ja on merki-tys sille, kuinka hyvin Suomella menee tai ei me-ne. Nyt Suomessa työttömyys ja velka kasvavat,mutta kaikki muu supistuu, teollisuustuotanto,vienti ja kansantuote supistuu siis vuosi toisensajälkeen.

Kokoomusvetoinen hallitus ei ole kerta kaik-kiaan kyennyt niihin rakennemuutoksiin, ei kil-pailukyvyn palauttamiseen, ei työn turvaami-seen sitä tarvitseville puolelle miljoonalle ihmi-selle, ei muihinkaan rakenteellisiin uudistuksiin.Rakenteellista, rakenteellista, rakenteellista —kun kaiken aikaa jauhetaan rakenteellisesta uu-distuksesta, tämän vaalikauden aikana hallituk-sen olisi pitänyt ainakin kahdesta isosta raken-teellisesta uudistuksesta päästä jollakin tavallaeteenpäin. Toinen niistä on tämän kuntasektorintai julkisen palvelusektorin uudistaminen. Kaik-ki on mennyt suurkuntahankkeen tolkuttoman yl-tiöpäisyyden vuoksi jäihin, mitään ei ole tapahtu-nut, järkevätkin yhteistyöhankkeet kuntasektoril-la ovat menneet jäihin. Rakenneuudistukset ovattässä mielessä disrakenneuudistuksia. Viimeisenkahden vuoden aikaan Suomessa yksityisen sek-torin työpaikat vähenivät 71 000 työpaikalla. Sa-maan aikaan julkisella sektorilla työpaikat li-sääntyivät 15 000 työpaikalla. Siis siellä, missäluodaan edellytykset julkisen sektorin työpaik-kojen pysymiselle, siellä työpaikat romahtivat.Samaan aikaan julkisella työpaikkojen määräkasvoi, ja paljolti siitä syystä, että rakenteellisiinuudistuksiin ei päästy siellä.

Toinen saamattomuus liittyy työmarkkinoi-den ja työurien uudistamiseen, siis työelämä- jatyömarkkinahankkeisiin, siis tähän rakenteelli-seen uudistukseen, mitä tämä kokonaisuus sisäl-lään pitää, josta äsken jonkunlaista keskusteluatäällä ihan jo käytiinkin. Sosialidemokraattienvaatimuksesta kaikki nämä uudistukset siirret-tiin kokonaan tältä vaalikaudelta seuraavalle vaa-likaudelle ja annettiin työmarkkinajärjestöjen kä-siin kaikkien niitten uudistusten valmistelemi-nen, joista päätökset tapahtuvat vasta joskus seu-

PTK 106/2014 vp106/1/62 21

raavalla vaalikaudella. Tällaiseen odottamiseenmeillä kerta kaikkiaan ei olisi ollut varaa, ei sik-sikään ja senkään vuoksi, että todellakin niin mo-net sadat tuhannet ihmiset ovat vailla työtä. Niinkuin aikaisemmin täällä keskustelussa sanoin,puoli miljardia työtuntia enemmän tehtiin jokuaika sitten. Sillä, että nyt tehdään paljon vähem-män, en syyllistä niitä ihmisiä, jotka ovat vaillatyötä, ei, vaan tätä järjestelmää, joka pitää sisäl-lään sellaisia jäykkyyksiä ja myöskin sellaisiasuomalaista kilpailukykyä heikentäviä element-tejä, että kerta kaikkiaan nykyoloissa kaikillesuomalaisille ei sitten ole voinut löytyä työtä.

Kolmas ja viimeinen asia, mihin kiinnitänhuomiota, liittyy kasvun eväisiin. Tässä, ministe-ri, oli muutama aika hyväkin ajatus, minkä mi-nisteri Rinne tässä esille toi. Ajan vuoksi puutunainoastaan yhteen asiaan, johonka monta kertaaaikaisemminkin täällä olen kiinnittänyt huomio-ta, ja se liittyy nimenomaan uuden kasvun kan-nalta aivan ratkaisevaan asiaan eli siihen, mitenjulkinen valta tukee sitä innovatiivisuutta, jollaosaaminen muutetaan uusiksi tuotteiksi, jotkavoidaan tuotteistaa ideoiksi, kaupallistaa ja vie-dä markkinoille.

Hallitus tulee leikanneeksi tähänastisen vaali-kauden aikaan esimerkiksi Tekesin resursseja127 miljoonaa euroa, yli 30 prosentilla. Vähänlainoja kieltämättä tulee lisää, mutta sen varsinai-sesti tärkeimmän elementin, joka on jo historial-lisesti nähtynä ollut tärkeä kasvun tekijä, sekäTekesin että VTT:n muiden, nimenomaan osaa-mispotentiaalin, sen soveltavan pään rahoitus-instrumenttien raju leikkaus on johtamassa sii-hen, mitä edustaja Niikko täällä oikein hyvinmielestäni sanoi: yritykset ja työpaikat valuvattäältä Suomesta ulos. Meiltä otetaan se osaami-nen, mikä verovaroin täällä saadaan aikaiseksi, jase osaaminen hyödynnetään Suomen rajojen ul-kopuolella, siellä, missä verorahat valtaosaltaanjäävät sittenkin sinne Suomen rajojen ulkopuo-lelle. Tämä innovaatiovuoto pitäisi tukkia, jatäyskäännös tässä innovaatiopolitiikassa pitäisikyetä saamaan aikaiseksi.

Arvoisa puhemies! Nämä muutamat ajatuksetministeri Rinteen puheenvuoron saatteeksi, pu-heenvuoron, jossa oli muutama tarpeellinen jahyvä elementti, joihin nyt ei riitä aika enemmänkajota.

62 Ben Zyskowicz /kok: Arvoisa herra puhe-mies! Haluan osaltani jonkin verran jatkaa vielä

täällä käytyä yleistä talouskeskustelua ja sen jäl-keen puuttua muutamaan yksityiskohtaan tässähallituksen kolmannessa lisätalousarvioesityk-sessä.

Edustaja Kärnä oli sitä mieltä, että olisin silläkannalla, että maailma pelastuu, jos Suomessatehtäisiin kahdeksan tuntia päivässä töitä. En olesitä mieltä, että maailma sillä pelastuu, muttaolen sitä mieltä, että sillä olisi positiivisia vaiku-tuksia sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.Jos puhutaan yksityisestä sektorista, niin se käy-tännössä tarkoittaisi sitä, että suomalaisten vien-tiyritysten tekemät tuotteet ja palvelut olisivatpikkasen edullisempia ja sitä kautta me saisim-me maailmalla enemmän kauppaa ja sitä kauttalisää työtä Suomeen. Jos puhutaan julkisesta sek-torista, niin sen sijaan, että heitämme tällaisia po-pulistisia heittoja, kuten edustaja Sipilä, ettäkymmeniätuhansia julkisen sektorin työntekijöi-tä voidaan vähentää, niin julkisella sektorilla se,että tehtäisiin noin 7,5 tunnin sijaan noin 8 tun-nin työpäivää, tarkoittaisi sitä, että pitkän päälle,luonnollisen poistuman kautta ja niin edelleen,pärjäisimme vähän pienemmällä väellä ja tuotta-vuus sitä kautta myös julkisella sektorilla parani-si.

Mitä sitten tulee työssä jaksamiseen, minä pi-dän sitä hyvin tärkeänä asiana ja näen, että siinätyöaika voi olla yksi tekijä, mutta kyllä siinä hy-vin paljon on kyse myös johtamisesta työpaikoil-la, on hyvin paljon kyse myös työntekijöidenmahdollisuudesta vaikuttaa omaan työhönsä jamonista muistakin asioista kuin pelkästään työ-ajasta.

Herra puhemies! Muutamasta yksityiskohdas-ta. Täällä sivulla 37 esitetään oikeusministeriöl-le, tuomioistuimille, lisämäärärahaa käräjäoi-keuksien käsittelyaikojen lyhentämistarpeen to-teuttamiseksi. Me tiedämme, että oikeuslaitok-sessa kärsitään erittäin suurista resurssivajeista jatämä koskee niin tuomioistuinlaitoksia kuin esi-merkiksi syyttäjiä.

Herra puhemies! Me emme pysty näitä oi-keuslaitoksen kipupisteitä hoitamaan sillä, ettälisäämme sinne jatkuvasti lisää määrärahoja,koska sellaisia määrärahoja ei ole olemassakaan.Sen sijaan me tarvitsemme oikeusprosessien su-juvoittamista, tarpeettomien juttujen vähentä-mistä ja tätä kautta syntyvää toiminnan rati-onointia.

Itse olen tuonut esiin — enkä ole tässä suin-kaan ainoa, enkä ensimmäisenä — esimerkiksi

Tiistaina 4.11.201422 106/1/62

sen kysymyksen, että tavalliset rattijuopumusju-tut käsiteltäisiin ylinopeussakkojen tapaan ran-gaistusmääräysmenettelyssä. Tämä poistaisi kä-räjäoikeussaleista vuositasolla noin 7 000 juttua,joka on noin 10 prosenttia kaikista käräjäoikeuk-sien rikosjutuista. En käsitä, miksi me emme tätäuudistusta hallitukselta tänne eduskuntaan saa.

Edelleen: Tänä päivänä jutut usein lykkäänty-vät, kun vastaaja eli syytetty ei tule paikalle,vaikka hän on saanut haasteen. Nykyisin juttuvoidaan kuitenkin ratkaista ilman vastaajan läs-näoloa, jos mahdollinen rangaistus on korkein-taan sakot tai enintään kolmen kuukauden van-keusrangaistus. Jos tämä raja nostettaisiin esi-merkiksi 12 kuukauteen, niin monet jutut, jotkatänä päivän tarpeettomasti lykkääntyvät, eivätenää lykkääntyisi.

Edelleen: alioikeuden päätöksistä muutoksenhakemista hovioikeudesta voidaan rajoittaa jasaattaa jatkokäsittelyluvan piiriin nykyistä laa-jemmin nämä asiat.

Sitten me olemme itse ihan viime aikoinakinsäätäneet uusia lakeja, joilla vaikeutamme tuo-mioistuinten toimintaa. Mainitsen esimerkkinätäällä olleen pakkokeinolain, johon sisällytettiinerityinen velvoite poliisille ilmoittaa kotietsin-nän kohteelle nimenomaisesti siitä, että tällä onoikeus saattaa juttu erikseen tuomioistuinten tut-kittavaksi. Tämä on aivan tarpeetonta poliisinneuvontatoimintaa. Ei poliisi uhrejakaan neuvokaikkien mahdollisten oikeudellisten kysymys-ten kannalta. Tämä neuvontatoimi vain provosoiturhia juttua tuomioistuinlaitokseen.

Vielä mainitsen syyttäjien ja tuomioistuintentoiminnan vaikeuttamisesta parhaillaan eduskun-nan lakivaliokunnassa ja perustuslakivaliokun-nassa käsittelyssä olevan hallituksen esityksen,joka koskee todistamista koskevien oikeuden-käymiskaaren säädösten uudistamista. Tässä hal-lituksen esityksessä suomalaiseen oikeusjärjes-telmään tuodaan amerikkalaisista elokuvistakintuttu kysymys siitä, että tuomioistuin ei saisi hy-väksyä sellaisia todisteita, jotka on hankittu lait-tomasti tai jopa rikos tekemällä. Tätä hyödyntä-miskieltoa ei tuoda ehdottomana suomalaiseenoikeusjärjestelmään, mutta avataan vaaran läh-de, kun tällainen turha säädös tuodaan, kun meil-lä aikaisemmin on ollut täysin riittävä vapaa to-disteiden harkinta -teoria.

Mitä tämä tarkoittaa tai voi tarkoittaa käytän-nössä? Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että josjokin liechtensteinilainen pankkivirkailija tekee

rikoksen ja kavaltaa työantajaltaan pitkiä listojaverorikollisista, jotka listat suomalaisten osaltatulevat suomalaistenkin viranomaisten käyttöönesimerkiksi sitä kautta, että Saksan tiedustelupal-velu olisi ostanut nämä listat mainitulta rikoksentehneeltä liechtensteinilaiselta pankkivirkailijal-ta, niin tähän saakka Suomessa vapaan todistei-den harkinnan teorian pohjalta ei ole ollut estettäharmaan talouden ja talousrikollisuuden jutuissakäyttää näitä rikoksella hankittuja todisteita näi-tä verokonnia vastaan. Mutta nyt me olemmetuomassa suomalaiseen lainsäädäntöön tämmöi-sen hyödyntämiskiellon, kuten sanoin, lievässämuodossa, mutta kuitenkin, jolla vaikeutetaannäiden mahdollisesti jopa miljoonien verokupru-ja tehneiden talousrikollisten vastuuseen saatta-mista. En ymmärrä, miksi näin tehdään, ja jostäällä salissa on ketään lakivaliokunnan jäsentä,niin vetoan, että valiokuntakäsittelyssä jättäisittetämän säädöksen säätämättä.

Herra puhemies! On muitakin keinoja suju-voittaa oikeusprosesseja ja sitä kautta saada ai-kaan järkeviä säästöjä. Ajanpuutteen vuoksi ennyt mene niihin.

Otan vielä toisen pääluokan. Eli täällä sisämi-nisteriön pääluokassa sivulla 39 esitetään lisäärahaa 8,5 miljoonaa, ja lisämäärärahan tarve ai-heutuu tilapäisen oleskeluluvan saaneiden mää-rän lisääntymisestä vastaanottokeskuksissa.Meillä tilapäisen oleskeluluvan saaneiden mää-rän lisääntyminen vastaanottokeskuksissa onjohtunut myös siitä, että korkeimman hallinto-oi-keuden keväällä 2013 antaman päätöksen jäl-keen meillä joudutaan antamaan oleskelulupasellaisille henkilöille, jotka ovat hakeneet Suo-mesta turvapaikkaa mutta jotka eivät ole turva-paikkaa eivätkä muutamaan humanitäärisin pe-rustein annettavaa oleskelulupaa saaneet, eli heovat laittomasti Suomessa, heidän pitäisi poistuaSuomesta.

Jos tällainen henkilö ei vapaaehtoisesti poistuSuomesta vaan jää tänne, niin hänet palkitaantästä niskoittelusta sillä, että hänelle annetaan ti-lapäinen oleskelulupa ja kahden tilapäisen oles-keluluvan jälkeen, kahden vuoden jälkeen hänsaa pysyvän oleskeluluvan. Nyt hallitus on edus-kunnalle esittänyt, tietysti, että tämä porsaan-reikä korjataan ja jos ihminen on laittomasti Suo-messa, niin häntä ei palkita siitä oleskeluluvalla.Tämäkin lakiesitys taitaa olla tällä hetkellä pe-rustuslakivaliokunnassa ja ilmeisesti työasiain-

PTK 106/2014 vp106/1/63 23

valiokunnassa ja varsinaisesti käsittelyssä hallin-tovaliokunnassa.

Toivon, että eduskunta nopeasti käsittelisi tä-män esityksen, johon myös liittyy vapaaehtoisenpaluun tukeminen taloudellisesti, jotta ainakaantästä ei aiheutuisi aiheettomia oleskelulupia Suo-messa, siis ei annettaisi laittomasti maassa olevil-le palkintona niskoittelusta oleskelulupaa Suo-meen.

63 Timo V. Korhonen /kesk: Arvoisa puhe-mies! Tämä lisätalousarvio nyt kaiken kaikkiaannäyttäytyy tietyllä tavalla akuuttien pienempienongelmien korjailussa, eli niin kuin täällä deba-tin yhteydessä on jo moneen otteeseen todettu,niin mitään suurta muutosta tällä yleiseen tilan-teeseen ei saada aikaiseksi. Erittäin synkkä, pahatyöttömyys ei tällä lisätalousarviolla muuta suun-taa millään tavalla parempaan aikaan. On hyvä,että ministeri Rinnekin täällä totesi sen, että kei-noja nyt haetaan siihen, millä muun muassa kas-vua saataisiin aikaiseksi.

Keskusta järjesti eilen erittäin mittavan työ-päivän, jossa löytyi epäilemättä useita kymme-niä, jopa toistasataa erilaista varsin kannatetta-vaa pitemmälle jalostettavaa keinoa, joilla työt-tömyyteen varmasti pystytään puuttumaan.Nämä keinot ovat kaikkien puolueitten käytössä,ja sen takia ministeri Rinteen toteamus siitä, ettätarvittaessa tälle vuodelle kirjataan vielä vaikkaneljäs lisätalousarvio tai vuoden 2015 budjetti-esitystä täydennetään, oli tärkeä kommentti javarmasti edesauttaa keinoja työttömyyden paran-tamiseksi ja kasvun aikaansaamiseksi.

Kolmeen pieneen asiaan hajahuomio.Tämän lisätalousarvion yksi onneton yksityis-

kohta tai piirre on se, että täällä lisätalousarvios-sa tehdään tai siis joudutaan tekemään vähennyk-siä, vähennyksiä muun muassa siksi, että EU:nuuden ohjelmakauden toimia ei saada käynnisty-mään. Tämän vuoksi esimerkiksi TEMin pääluo-kasta muun muassa momentilta Alueiden kehit-täminen ja rakennerahastopolitiikka vähenne-tään 60 miljoonaa euroa, mikä käytännössä tar-koittaa sitä, että alueitten kannalta tärkeitä kehit-tämistoimia ei saada liikkeelle tämän vuodenpuolella. Syy on totta kai kansallisissa toimijois-sa ministeriön päässä, mutta toki myös tuollaEU:n puolella. Joka tapauksessa alueitten kan-nalta äärettömän huono asia.

Myönteistä on toki se, että petovahinkovarojalisätään sillä ajatuksella, että petovahingoista

voidaan maksaa täysimääräinen korvaus. Tämänpitää olla totta kai käytännössä itsestäänselvyys.Jos tämä yhteiskunta haluaa suojella petoja, niinyhteiskunnan pitää olla myös valmis maksa-maan täysimääräiset korvaukset vahingoista.Mutta tietysti olisi parempi, että löydettäisiin rat-kaisuja, joilla pystyttäisiin näitä vahinkoja ennal-ta ehkäisemään.

Kolmas hajahuomio liittyy Metsähallituk-seen. Lisätalousarvion mukaan Metsähallituk-sen peruspääomaa alennetaan lähes 11 miljoo-nalla eurolla. Tämä liittyy perustelutekstin mu-kaan muun muassa siihen, että Metsähallituksenmaita siirretään 13 000 hehtaaria lisää suoje-luun. Mutta perustelutekstissä myös todetaan,että vaikka peruspääomaa alennetaan lähes 11miljoonalla eurolla, siitä huolimatta Metsähalli-tuksen tuloutustavoitetta ei alenneta millään ta-valla eli säilytetään tuloutustavoite muistaaksenisiellä 135 miljoonassa eurossa. Ymmärtääksenialati nostettujen tuloutustavoitteitten vuoksiMetsähallituksen taseessa ei enää tällä hetkelläriitä voitonjakokelpoisia varoja, joten sitä taus-taa vasten on kyllä äärettömän kova tämä lisäta-lousarvion linjaus eli se, että esityksellä ei olevaikutusta Metsähallituksen suunniteltuun tulou-tukseen.

Siksi epäilemättä onkin tarve mennä nopeastisiihen, että myyntivoiton tuloutuksen sijaan hyö-dynnettäisiin Metsähallitukselle kertyvät myyn-titulot pääoman palautuksen kautta. Sitä kauttayksittäisten kiinteistöjen myynnistä saatava hin-ta voitaisiin tulouttaa kokonaisuudessaan ja tätäkautta varmasti tätä Metsähallituksen tilannettapystyttäisiin jatkossa tuon tuloutuksen osalta pa-rantamaan, arvoisa puhemies.

64 Anna Kontula /vas: Arvoisa puhemies! Al-kuun muutamia tilastoja suomalaisesta elinkei-noelämästä, ensinnäkin työajasta ja sen pidentä-misestä. On hyvä, että oikeisto viimein sadanvuoden jälkeen on innostunut Forssan sopimuk-sesta, mutta valitettavasti tänä aikana on maail-ma jo hiukan ehtinyt muuttua, esimerkiksi niin,että tuottavuus on 12-kertaistunut. Forssan ohjel-ma on hieno ohjelma. Siellä muistaakseni samas-sa kokouksessa esitettiin eläkeiäksi 60 vuotta,vaihtoehtona jopa 55 vuotta, mutta aivan kaik-kea ei voi enää sata vuotta myöhemmin ottaa sel-laisenaan.

Pekkarinen ihmetteli täällä, miten on mahdol-lista, että edelleen valitetaan työuupumuksesta,

Tiistaina 4.11.201424 106/1/64

vaikka 1980-luvun jälkeen tehtyjen työtuntienmäärä henkeä kohden on vähentynyt. On tärkeä-tä huomata, että työtunti ei aina ole samanlainen,ja kun puhutaan kehityksestä 80-luvulta tähänpäivään, tutkijat puhuvat ilmiöstä nimeltä työn ti-hentyminen. Se näkyy esimerkiksi kiireen tun-nun lisääntymisenä, työnkuvien pirstaloitumise-na ja työn vaativuuden lisääntymisenä niin, ettäkun vielä 80-luvulla lähes jokainen kelpasi työ-elämään, nyt heikot sortuvat matkalla. Meillä tar-vitaan huomattavasti enemmän resursseja ihmi-siltä työelämään osallistumiseen. Sen vuoksi työ-tunti nyt ja työtunti 80-luvulla saati sata vuottasitten eivät ole yhteismitallisia, eivät ole samojaasioita.

Sitten yritysten byrokratiataakkaan. Maail-manpankin tilaston mukaan verotusbyrokratiaankäytetty aika on suomalaisella yrittäjällä keski-määrin 93 tuntia vuodessa. Totta on, että Virossase on huomattavasti vähemmän, vain 81 tuntiavuodessa, mutta esimerkiksi Ruotsissa vastaavaluku on 122 tuntia ja Saksassa 218 tuntia eli ylikaksi kertaa enemmän kuin Suomessa. Käytän-nöllisesti katsoen Suomen byrokratiataakkaa eivoida pitää erityisen kovana, kun sitä vertaillaanmuihin maihin. Minä toivoisin, että tässä salissasellaiset kansanedustajat, jotka ovat joskus kau-an sitten menneisyydessään palkanneet ihmisiäja muistelevat edelleen ahdistuneina sen aiheut-tamaa byrokratiaa, päivittäisivät kokemustaansiitä, mitä palkkaaminen tänä päivänä on. Se by-rokratian määrä on vähentynyt merkittävästi vii-meisen 15 vuoden aikana.

Sitten tietysti täytyy muistaa, että eihän suo-malaisia yrittäjiä Viroon suinkaan aja vähempibyrokratia, vaan pienemmät verot. Ja niinhän seon, että jos me ottaisimme Suomeen Viron vero-tuksen, silloin meidän täytyy valita Suomeenmyös Viron hyvinvointirakenteet, jotka ovathuomattavasti heikommat kuin ne Suomessa täl-lä hetkellä ovat ja jotka pitkällä aikavälillä var-masti tuottavat meille suurempaa taloudellistatappiota kuin niistä saatava verohyöty.

Suomen kilpailukyvyn pohja rakenteellisellatasolla ei ole mitenkään huono. Kaikissa kansain-välisissä mittauksissa, kun tarkastellaan pitem-pää aikaväliä, kun tarkastellaan rakenteellisia te-kijöitä, me pärjäämme erinomaisesti. Sen sijaanmeillä on asenteisiin ja valittuihin politiikkoihinliittyviä tämän päivän ongelmia, joissa me omal-la toiminnallamme vauhditamme sellaista kehi-tystä, joka näkyy muun muassa kansantalouden

kielteisten vaikutusten kertautumisena suomalai-sessa yhteiskunnassa.

Näistä ehkä tärkein on se, että meillä on jouseamman vuoden ajan samanaikaisesti leikattukotimaista kysyntää sekä nyt tulonsiirtojen muo-dossa että aikaisemmin palveluja leikkaamallasellaisessa tilanteessa, jossa ulkomaan kysyntäsakkaa. Vähintään yhtä tärkeä ja edelliseen liitty-vä ongelma on kuitenkin se, että meillä edelleenymmärretään julkisen ja yksityisen sektorin suh-de janana, jossa ikään kuin kaikki hyvä siirtyyyksityiseltä sektorilta julkiselle, kun itse asiassakysymys on kehästä, jossa meillä ei ole olemassayksityistä sektoria eikä varsinkaan vientisektoriailman julkista sektoria ja siellä tehtävää työtä,joka käytännössä tuottaa meille koulutetun työ-voiman ja sellaiset stabiilit olosuhteet, jotkamahdollistavat yksityisen sektorin tuotannon.

Edelleen näitä asenneongelmia on yrittäjienkehno sosiaaliturva, joka estää ihmisiä aloitta-masta yrittämistä silloin, kun ei ole varmaa, ettäse tuottaa heti täyden leivän pöytään. Minä ih-mettelen, minkä takia yrittäjien sosiaaliturvanajamiseen on niin vaikea saada joukkoja taakse.Minä en ole saanut Suomen Yrittäjiä juurikaankiinnostumaan asiasta, vaikka melkoinen osaheidän omista jäsenistään tienaa huomattavastivähemmän kuin keskivertopalkansaaja. En olemyöskään saanut yrittäjäpuolueena profiloitu-vaa kokoomusta innostumaan asiasta, vaikkaluulisi, että heidän äänestäjäkunnassaan tälle löy-tyisi kannatusta. Ihan yksin saa vasemmisto tääl-lä puolustaa pientä suomalaista yrittäjää.

Iso ongelma on myös epävirallisen työn vä-heksyntä, sellaisen työn väheksyntä, jota teh-dään virallisen ansiotuen ulkopuolella, vaikka ti-lastot näyttävät, että jopa 60 prosenttia bkt:npäälle arvonlisää syntyy virallisen ansiotyön ul-kopuolella. Tämä ei ole mitenkään muusta kan-santaloudesta erillistä työtä, vaan tällä on suo-raan kerrannaisvaikutukset sekä ihmisten kulu-tuskysyntään että myös siihen paineeseen, mikäkohdistuu meidän julkiseen sektoriin. Nämä ovattärkeitä asioita, joita pitäisi pystyä käsittelemäänkokonaisuutena, mutta valitettavasti meidän po-liittinen järjestelmämme ei siihen pysty.

Viimeisenä vaan ei vähäisempänä: meidän po-liittisesta järjestelmästämme ja varsinkin meidänhallitukselta puuttuu halu puuttua ison rahan ve-rovuotoihin. Jos me annamme jatkuvasti suurtenkansainvälisten yritysten veroshoppailla vapaas-ti maasta toiseen, jos me annamme pääoman

PTK 106/2014 vp106/1/65 25

kiertää veroja, niin kuin taas viime päivien kes-kustelussa on käynyt ilmi, sijoittelemalla raho-jaan pienemmän veroprosentin maihin tai jättä-mällä yksinkertaisesti verot maksamatta, niin seymmärrettävästi vääristää kilpailua pienten jasuurten yritysten välillä ja lisää veronkorotuspai-neita esimerkiksi tavallisen palkansaajan kohdal-la, jonka verotusta meillä ei enää olisi hirveästivaraa kiristää.

Nämä ovat sellaisia asioita, joille me voisim-me aika nopeasti aika pienellä vaivannäöllä teh-dä yhtä ja toista ja sillä lailla purkaa niitä esteitä,jotka estävät meidän elinkeinoelämää ottamastairti Suomen kilpailukyvystä kaikkea sitä, mitäsillä olisi otettavissa.

Loppuun vielä muutama sana Zyskowiczinhuolesta vapaaehtoisen käännytyksen, vapaaeh-toisen paluun järjestelmän vakiinnuttamisesta,joka parhaillaan on valiokuntakierroksella. Ky-symys on siis hallituksen esityksestä 170/2014.Sen keskeinen ongelmahan on, että vaikka ne ih-miset eivät enää sen jälkeen saakaan oleskelulu-paa Suomessa eivätkä saa vastaanottokeskuksenpalveluita, eivät he mihinkään katoa, ja he ovatSuomen perustuslain mukaan oikeutettuja toi-meentulotukeen, lastensuojelun palveluihin,akuuttiin terveydenhuoltoon ja niin edelleen. Itseasiassa sillä, että oleskelulupa evätään ja heidätheitetään ulos vastaanottokeskuksista, Suomi li-sää kustannuksia, ei suinkaan vähennä niitä, min-kä lisäksi se luo tähän maahan paperittomienoman varjoyhteiskunnan, jota meillä ei ole tois-taiseksi merkittävässä määrin ollut mutta jostameillä on paljon varoittavia esimerkkejä muual-ta Euroopasta. Ja kun tällainen varjoyhteiskuntakerran on tänne päässyt syntymään, niin se sittenpuolestaan on vetovoimatekijä Euroopan sisälläliikkuville paperittomille, joiden tällä hetkellä eikannata juurikaan tulla Suomeen sen takia, ettäpaperittomana täällä toimiminen on niin hanka-laa.

Kyllä kansantaloudellisesti ajatellen ja erityi-sesti julkisen sektorin menoja ajatellen järjettö-mintä, mitä tämä hallitus on tänä syksynä saanutaikaan, todennäköisesti on juuri nimenomaan va-paaehtoisen paluun järjestelmän (Puhemies ko-puttaa) vahvistaminen tällä oleskeluluvan epää-misellä.

65 Simo Rundgren /kesk: Arvoisa puhemies!Suomi on suurissa vaikeuksissa. Kaikki tunnus-luvut ovat painumassa nyt pakkasen puolelle.

Yksi vakavimmista on työttömyyden voimakaskasvu. Kun kaikki tähän lasketaan mukaan, kaik-ki tekijät, niin on arvioitu, että noin 450 000 ih-mistä on tässä työttömyyden kurjuudessa. Uusiamenestyviä vientituotteita ei näytä kerta kaikki-aan nopealla tähtäimellä löytyvän. Suomi onajautunut, tai juuttunut, sisäisiin poliittisiin risti-riitoihin.

Kataisen hallitus lähti liikkeelle rakenneuudis-tuksista, ja tavoitteena oli ensiksi tehdä se kunta-puolella. Kun kuntavaaleissa näytti siltä, ettäkansalaiset antoivat tuomion hallituksen politii-kalle, niin vedettiin jarrut päälle. Sitten alettiinkeskittyä sote-ratkaisuun, ja sekin yritys on kaa-tunut poliittisiin ristiriitoihin ja perustuslakiinliittyviin vaikeuksiin.

No, nyt on vielä hallituksen kiusaksi gallu-peissa mitattu keskustalle voimakasta kasvua,joka näyttää hermostuttavan hallituksen lopulli-sesti. (Ben Zyskowicz: Missä se ilmenee?) — Seilmenee nimenomaan siinä, että tämä yksi kes-keinen asia, joka hallitukselta puuttuu, vain näyt-tää kärjistyvän. Nimittäin yksi tästä maasta puut-tuu ja sen mukana kaikki. Edustaja Zyskowicz,tästä maasta puuttuu tällä hetkellä ja on puuttu-nut tämän hallituksen aikana johtajuus. Otetaanyksi askel eteenpäin ja seuraavassa hetkessä kak-si askelta taaksepäin. Tällä tavalla on toimittu tä-hän saakka, ja mitkään merkit eivät viittaa sii-hen, että tämä jäljellä oleva puoli vuotta menisijollakin toisella tavalla.

Tässä johtajuuden puutteessa ja tässä hallituk-sen sisäisessä ongelmatilanteessa katseet alkavatentistä enemmän kapeutua ja kääntyä vain mei-dän maamme sisäisiin kysymyksiin. Ne ovat tär-keitä, tärkeää tietenkin näin onkin, mutta tulevai-suuden kannalta, Suomen menestyksen kannaltaon olennaista, että me näemme, mitä maailmassatapahtuu. Muutos vain kiihtyy.

Me puhumme täällä rakennemuutoksesta, sii-tä, montako kuntaa meillä tässä maassa on tai mi-ten me järjestämme tämän sote-asian, joka ontärkeä asia sinänsä. Mutta se muutos, mikä maa-ilmassa on tapahtumassa ict:n, digitalisaation,automatisaation alueella, on valtavan nopea, jasiitä olen todella huolissani, että me emme pystyedes seuraamaan tätä, mitkä nämä isot kuviot jaisot liikkeet maailman taloudessa ja tässä kehi-tyksessä ovat. On kuvaavaa, että kun meidän par-haimpia vientituotteitamme on Ponssen metsä-kone, niin sen olennaisin osa on se tietotekniik-

Tiistaina 4.11.201426 106/1/65

ka, mikä siihen on pystytty rakentamaan. SilläPonsse pärjää ja menestyy.

Valtiovarainministeri Rinne viittasi tässä Kii-naan ja oli siinä oikeilla jäljillä. Uuden teknolo-gian, digitalisaation ja automatisaation kohdallamaailma on pienentynyt niin, että ne Kiinan val-tavat resurssit kohtaavat myös meidät. Meidänon ikään kuin joko päästävä mukaan siihen aal-toon tai pystyttävä kilpailemaan. Tämä Super-cell-pelintekijöitten menestys on hieno tarina si-nänsä, mutta se näyttää vain suuntaa siinä, missämaailmalla oikeasti ollaan menossa. Suomalai-setkin alkavat jo tuntea tämän Alibaba Groupin,verkkokauppayhtiön, joka on aivan älyttömän ly-hyessä ajassa noussut valtavaksi tekijäksi ja jollaon resursseja valloittaa koko maailmaa. Suomivoi jäädä näissä maailmanmittaluokan kilpailuti-lanteissa todellakin syrjäkyläksi. Me olemmemarkkina-alueena pieni. Meidän on todellakinpystyttävä katsomaan ulospäin eikä tuhlattavakoko energiaa näihin sisäisiin rakennemuutok-siin, niin tärkeitä kuin ne ovat. Ja tässä on kysy-mys siitä johtajuudesta, että asiat voidaan pannaoikeaan järjestykseen ja nähdä oikeissa mittasuh-teissa.

Toisin sanoen on pakko yhtyä kyllä tuohonRaimo Sailaksen tämän aamun Hesarin kirjoituk-seen, jossa hän piirsi kuvaa siitä, miten vakavaSuomen tilanne tosiasiassa on. Hän päätyi sitten,niin kuin itsekin tässä puheessani, näihin konk-reettisiin päätöksiin, joita niitäkin pitäisi pystyäoikeasti tekemään, että tulisi jotakin toivoa, ettäpystytään jotakin tekemään. Sailashan nosti sii-nä työeläkemaksukysymyksen esille. Sitten hännäistä investoinneista ilmeisesti viittasi tähänÄänekosken sellutehdasinvestointiin, että siinäse infra pitää pystyä valtion hoitamaan, ja samas-sa lauseessa hän nosti esille tuon Soklin, jostatäällä paljon on keskusteltu, että sekin infra pitäi-si pystyä hoitamaan, jotta päästäisiin tekemäännäitä miljardi-investointeja, joihin kansainväli-set sijoittajat tänne ovat tuomassa rahaa. Nämäolisivat sellaisia nopeita, konkreettisia toimia,joita niitäkin tarvitaan, mutta tässä isossa maail-man kuvassa tietenkin tarvitaan sitten paljon pi-demmälle menevää analyysia ja johtopäätöksiä.

Edustaja Korhonen puuttui tässä myös Metsä-hallituksen kohtaan. Yhdyn käsitykseen siitä,että tuo tuloutus tällä hetkellä on kohtuuton. Seon johtanut jo siihen, että nyt, kun metsälakimuuttui, keskenkasvuisia metsiä hakataan niin,että siellä kansalaiset ihmettelevät todellakin,

voiko tämä olla mahdollista. Ennen kuin ne ovatkypsyneet tukkimetsiksi, niitä hakataan nyt, kos-ka pitää saada hallituksen vaatiman verran rahaavaltion budjettiin.

Toinen asia, johonka kiinnitän tässä huomio-ta, on se, että varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomessa,erityisesti Lapissa, Metsähallitus suurena maan-omistajana on avainasemassa myöskin uusien in-vestointien mahdollistajana näissä matkailukes-kuksissa. On aivan olennaisen tärkeää, että Met-sähallitus pystyy tekemään kohtuulliset vuokra-sopimukset näitten yritysten kanssa, jotka ovatluoneet sinne erittäin isot, toimivat puitteet sille,että saadaan myöskin tähän maahan kansainvä-listä valuuttaa kansainvälisen matkailun kautta.

Tässä ovat jo aikaisemmin sekä edustaja Kor-honen että Mustajärvi nostaneet esille tämän pe-tokysymyksen. Se on tärkeä asia, että ne korva-ukset tulevat, mutta sehän ei ole ratkaisu siihenasiaan. Siinä täytyy muuhunkin pystyä.

Arvoisa puhemies! Viimeisenä asiana puutunsiihen, mitä täällä toistuvasti on nostettu esille:meidän puheenjohtajamme Juha Sipilän lausu-maan siitä, että julkiselta sektorilta tulisi pystyävähentämään työpaikkoja. (Paavo Arhinmäki:Kymmeniätuhansia!) Jokainen meistä käsittääsen, ettei hän ole tarkoittanut sairaanhoitajien jaopettajien virkojen vähentämistä ja ihmisten työ-panoksen vähentämistä näistä tehtävistä, (PaavoArhinmäki: Mistäs ne kymmenettuhannet löy-tyy?) mutta nyt kun tämänkin hallituksen aikanavaltapolitiikkana on ollut se, että keskitetään kes-kushallintoon tehtäviä maakunnista, niin tämäjulkisen sektorin alue on syytä kyllä käydä tark-kaan läpi. Onko mahdollista katsoa aikaa myö-ten — eikä ole kysymys siitä, että yhdessä vuo-dessa vaan aikaa myöten — että tätä julkista sek-toria, joka keskushallinnon osalta pyrkii ainavain paisumaan, voitaisiin vähentää? Siinä us-kon, että kansalaiset kyllä ovat samoilla linjoilla,koska tähän liittyy sitten keskustelu tästä niin sa-notusta turhasta byrokratiasta ja hallinnoinnista,joihin meillä ei enää näissä maailman olosuhteis-sa ole todellakaan varaa.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhe-mies Anssi Joutsenlahti.

PTK 106/2014 vp106/1/66 27

66 Antti Rantakangas /kesk: Arvoisa puhe-mies! Tässä lisätalousarviossa huomio vain kah-teen kysymykseen:

Ensinnäkin näitten rakennerahasto-ohjelmienhidas käynnistyminen: On se aika erikoista, ettäjoka ohjelmakauden alussa on sama tilanne, elitulee käytännössä yksi välivuosi näitten kehittä-mishankkeitten ja -ohjelmien toteuttamiseen.Eikö meidän byrokratiamme ja hallintomme pys-ty ennakoimaan näitä järjestelmiä niin, että kehit-tämistyöhön ei tulisi vuoden katkeinta, mikä täl-läkin kertaa tulee?

Toiseksi näihin petokorvauksiin. On selvää,että lain mukaan täysimääräinen petokorvaus pi-tää maksaa, mutta se ei ole ratkaisu tähän kysy-mykseen, vaan minun mielestäni meillä on liiansuuri suurpetokanta. Se on tämä peruskysymys,jossa pitäisi löytää ratkaisu: että suurpetokannankokonaismäärää alennettaisiin.

Kun vierailin muutama päivä sitten Pudasjär-vellä, siellä kerrottiin, että muutama vuosi sitten10 000 teurasporoa on saatu sieltä teuraaksi,mutta nyt tämä määrä on tämän suurpetokannanansiosta alle 7 000. Siellä esitettiin eväiksi esi-merkiksi ahman vapaata pyyntiä kiintiöjärjestel-män puitteissa samalla tavalla kuin esimerkiksikarhun pyynti on. Se olisi joustava tapa. Myös-kin ilveskannan ja susi- ja karhukannan taso onliian suuri.

Minä toivon, että nyt kun vihreät ovat lähte-neet hallituksesta ja osin vasemmistoliittokin onlähtenyt hallituksesta, (Paavo Arhinmäki: Osin?Kyllä ihan täysimääräisesti! — Naurua) tähänpetopolitiikkaan löydettäisiin sellaista järkeä javaikuttavuutta, josta löydettäisiin riittävä kansal-linen yksimielisyys. Minä uskon, että tässä voi-simme tynkä-, anteeksi, jäljellä olevan hallitus-pohjan ja keskustan välillä löytää yhteistä linja-usta, jotta tätä suurpetokantaa (Puhemies koput-taa) voitaisiin alentaa ja myöskin valtion menojasäästää näitten korvausten osalta, koska eihän seole ratkaisu, vaan päinvastoin tämä perusongel-ma pitäisi ensin ratkaista.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:Seuraavana edustaja Myllykoski vastaa varmaantähän petokysymykseen. (Jari Myllykoski: Tottakai, leijonan lailla!) — Ei ole leijonia kuin Ruo-kolahdella vain.

67 Jari Myllykoski /vas: Arvoisa herra puhe-mies! Ihan kokonaan lähteneenä vasemmistolai-

sena täytyy sanoa, että Rantakangas puhui osit-tain asiaa, koska tuntuu, että te olette jo osittainhallituksessa, ainakin fiiliksistä päätellen.

Mutta aiemmin täällä käytyyn keskusteluun:kun arvoisa puhemies ei suonut mahdollisuuttaosallistua tuohon debattiin sen paremmin, tuonnyt omia näkemyksiäni siitä, mistä tässäkin esi-merkiksi edustaja Rundgren hieman fanittaen tä-män päivän uutisointia erään ehkä ei niinkääntyömiesten mieleisen vaikuttajan puheenvuo-roista.

Me keskustelemme monesti palkan sivuku-luista ja unohdamme niitten oikeat nimet. Palkansivukulujen alentaminen tarkoittaa sitä, että eläk-keitä leikataan eli ei kerry eläkemaksuja tulevieneläkkeiden maksamista varten. Samalla kun ha-lutaan palkan sivukulujen leikkaamista, puutu-taan siihen, että sairausvakuutusturvaa heikenne-tään työntekijöiden osalta, ja ansiosidonnaisenpäivärahan turvan heikentämisestä puhutaan ai-na, kun puhutaan niin sanotuista palkan sivuku-luista.

Mutta tähän lisätalousarvioon, arvoisa puhe-mies. Olisi tärkeää, että me pystyisimme rakenta-maan sen puuttuvan portaan, joka puuttuu suo-malaisen kasvuyrityksen pääsystä kasvamaan.Teollisen työpaikan luominen tähän maahanedellyttää enemmän kuin kirjoituspöydän, tieto-koneen ja tuolin hankkimista. Teollisen työpai-kan synnyttäminen tähän maahan on miljoonieninvestointi. Meillä tässä maassa on kasvukykyi-siä ja varmasti kasvuhaluisiakin yrityksiä, muttameiltä puuttuu se porras, millä pk-sektorin ehkä25 työpaikkaa käsittävän yrityksen kasvun edel-lytykset voitaisiin turvata.

Meillä on Teollisuussijoitus, joka on valtio-vallan omistuksessa, mutta Teollisuussijoituk-sen vastaus tällaiselle kasvuyritykselle on, ettätämä on hieno ja järkevä ajatus, tämä pitää toteut-taa, mutta me emme rahoita näin pieniä hankkei-ta, meillä tarvitaan kymmenien miljoonien inves-tointeja, jotta voidaan lähteä rahoittamaan. Tu-lee mieleen, että tässä lisätalousarviossa — taijos vielä seuraava tulee — olisi hyvä luoda väli-ne, jolla Teollisuussijoitus voi rahoittaa pk-sek-torin kasvuyrityksiä. Me tarvitsemme kasvuavauhdittavia investointeja ja näille yrityksillemahdollisuuden saada rahoitusta. Sitä ei tarvitsevälttämättä rakentaa ulkomaalaisen velan va-raan, jos muistetaan, että meidän kansalaistenpankkitileillä makaa tänäkin päivänä kymmeniämiljardeja niin sanottua löysää rahaa.

Tiistaina 4.11.201428 106/1/68

Ehkäpä jollakin sotaobligaatiolla tai jollakinsellaisella obligaatiolla, jossa valtio lähtee takaa-maan tietyn tuottotason, voitaisiin kerätä rahas-to, joka Tesin kautta sijoittaisi näihin pieniin jakeskisuuriin kasvuyrityksiin. Hyvää on, että me-nossa on nyt kuitenkin hanke, jolla Finnveran ra-hoitusta voidaan tuoda myös 500 henkilötyö-vuotta työllistäviin yrityksiin, mikä on erityisentärkeää, jos ajatellaan teollisten työpaikkojensyntymistä.

Me olemme korkean osaamisen maa, muttavielä tänä iltana me olemme tekemässä jotain sel-laista, mikä käy juuri vastoin sitä, että meillä voi-daan kouluttautua niin, että huippuosaaminenedelleen säilyy ja että työntekijä, joka on koulut-tautunut, voi olla työmarkkinoiden käytettävis-sä. Maailma muuttuu niin nopeasti. Me emmekaipaa osaamispääomaa kaventavia päätöksiä.

Harmillista, että edustaja Satonen ei ole pai-kalla, sillä olisi ollut niin erinomaista olla hänenkanssaan tästä tavoitteesta sataprosenttisesti yhtämieltä: 40 työtunnin työviikko on tavoiteltava,sillä meillä on työajan lyhennysjärjestelmä, jokasitten tasoittaa sitä vuotuista työaikaa. Siinä mie-lessä ensi vappuna varmasti marssimme tämänasian puolesta Satosen kanssa yhtä kättä: mah-dollisuus tehdä 40-tuntista työviikkoa kaikille,jotka sitä kaipaavat. Liian useat palvelualojentyöntekijät ovat vastentahtoisessa osa-aikatyös-sä ja sitä kautta eivät edistä kylläkään tämän kan-santalouden kehittymistä.

68 Ben Zyskowicz /kok: Arvoisa herra puhe-mies! Edustaja Kontula kertoi, että yrittäjälle uu-den työntekijän, ehkä ensimmäisen työntekijän,palkkaaminen on paljon yksinkertaisempaa kuinjoskus ennen vanhaan. Näin saattaa olla, muttakyllä se palkkaaminen ja ennen kaikkea työnteki-jään liittyvien kaikkien lakisääteisten velvoittei-den hoitaminen on edelleen aika lailla hankalaayksittäiselle yrittäjälle, kun ensimmäistä kertaatuohon tilanteeseen joutuu.

Muistan, että kun tähän taloon tuli kansan-edustajille avustajat, niin esillä oli, että jokainenkansanedustaja palkkaa itse tämän avustajan jahuolehtii tämän kaikista lakisääteisistä velvoit-teista. Ja muistan erittäin hyvin, kun varsinkinsilloinen sos.dem. ryhmän puheenjohtaja vastus-ti tätä jyrkästi ja katsoi, että kun eduskunnan tili-toimistossa on kaikki tarpeellinen osaaminen,niin kyllä se työntekijään liittyvän byrokratianhoitaminen kuuluu sinne. Näitä voidaan miettiä

edelleen. Olisi pedagogisesti ehkä ihan hyvä, ettäjokainen kansanedustaja palkkaisi avustajan jahuolehtisi siihen liittyvistä kaikista työnantaja-velvoitteista, mutta kun edustaja Kontulankaanryhmätoverit eivät varmastikaan tätä kannata,niin en minä sitä nyt ole tässä ehdottamassa.

Toinen asia. Edustaja Kontula vastusti sitä,että heille, jotka Suomessa ovat laittomasti, eienää myönnettäisi oleskelulupaa Suomeen. Kyseon varmasti taloudellisesta kysymyksestä, muttakyse on myös yhteiskuntamoraalisesta kysymyk-sestä: pitääkö meidän palkita ne ihmiset, jotkaSuomessa ovat laittomasti, sillä, että me annam-me heille oleskeluluvan jäädä Suomeen, ja mikäon se viesti, joka tätä kautta kiirii sinne lähtömai-hin? Kyllä tällainen tyhmä menettely varmastitoimii myös vetovoimatekijänä. Toivon, ettäeduskunta mahdollisimman pian saisi tätä koske-van hallituksen esityksen käsiteltyä.

69 Jari Leppä /kesk: Herra puhemies! Täälläkäytettiin joku aika sitten puheenvuoro, jossavertailtiin jotakin tutkimusta suomalaisesta hal-linnosta ja byrokratiasta suhteessa muuhun ja to-dettiin, että Suomessa ei olisi meidän byrokrati-amme ja hallintomme taso millään tavalla kan-sainvälisesti poikkeava.

Kun kysytään pieneltä ja keskisuurelta yrittä-jältä, keneltä tahansa, milloin tahansa, hän ainamainitsee hallinnollisen taakan yhtenä esteenäyrityksen kehittymiselle ja kasvulle. Aina. Elik-kä tämä on aivan selvä viesti meille tässä talossa,että byrokratian purkua ja hallinnon taakan vä-hentämistä meidän on pakko tehdä. Me olemmesaaneet tässä aikojen saatossa aikaan sellaisensekamelskan, josta yksittäisen pienen yrityksenon melkein mahdoton selviytyä kuivin jaloin. Jakun vielä viranomaiset kaiken kukkuraksi valit-tavat toistensa päätöksistä ja vaativat samojaasiakirjoja toimittamaan useaan kertaan eri vi-ranomaiselle ja jälleen lähtee se käsittelyproses-si uudelleen alusta liikkeelle, eihän tässä ole jär-jen hiventäkään. Yhteiskunnan tehtävä on luodaedellytyksiä eikä esteitä, ja siksi on meillä ihantäysin välttämätöntä, että me pystymme näitä es-teitä purkamaan.

Sokerina pohjalla on hallinnon, suoraan sa-noen, ylimielisyys tällä hetkellä suomalaisiakohtaan, sekä kansalaisia että yrittäjiä kohtaan.Tästä kärjekkäin esimerkki on Maaseutuvirasto,joka noin vain ilmoittaa, että sovittuja, budjetis-sa olevia, kehyksessä olevia maataloustukia ei

PTK 106/2014 vp106/1/70 29

maksettaisikaan ensi vuonna läheskään täysi-määräisenä, vaan vasta seuraavana vuonna. Siisviranomainen ilmoittaa yrittäjälle, että näitä tu-kia, mitkä on luvattu, mitkä kuuluvat ehtoihin, eimaksettaisikaan silloin, kun kuuluu. Missämuussa ammattikunnassa, yrittämisessä taikkakansalaispiireissä tämä olisi hyväksyttävää? Eimissään. Ja siksi tällaista ei kerta kaikkiaan voisietää, ja siksi tarvitaan poliittista ohjausta, jottanäin ei tapahdu.

70 Jyrki Yrttiaho /vr: Arvoisa herra puhemies!Tämä kolmas lisätalousarvio sisältää myös lähes400 miljoonan puolustusmateriaalihankinnat. Ti-lausvaltuuksia jää edelleen käyttämättä 1,4 mil-jardia.

Kuuden puolueen hallitus on kyllä ansioitunutmyös puolustusmateriaalihankinnoissa. Vieläensimmäisessä budjetissa 2012 valtuuksia olikäyttämättä 5,3 miljardia euroa. Neljässä vuo-dessa asehankintoihin on käytetty 3,2 miljardiaeuroa, siis yli 800 miljoonaa euroa vuositasolla,lähes kaksinkertaisesti se, mitä julkisuudessameille kerrotaan.

Suomen varustautumismenot ovat olleet kokokuuden puolueen hallituksen ja nyt tämän lopunaikojen hallituksen aikana erittäin korkealla tasol-la. Samaan aikaan kuntien palveluista ja sosiaali-turvasta on kipeästi leikattu. Nyt viimeksi otettiin300 miljoonaa eläkeläisiltä ja sairasvakuutuksenerilaisista korvauksista yli 200 miljoonaa.

Suomen poliittisen eliitin halu varustautua jasitoutua entistä tiiviimmin Yhdysvaltojen kallii-siin asejärjestelmiin on se todellinen materiaali-nen side, joka vie ja on vienyt meidät kohti tii-viimpää liittosuhdetta Yhdysvaltojen kanssa, jasen prosessin päässä on Nato-jäsenyys.

Meillä on todellakin tehty näinä viime vuosi-na merkittäviä hankintoja: Hornetien ohjukset,JASSM-ohjukset, 212 miljoonaa; Leopard-pans-sarivaunut, 100 kappaletta, yli 200 miljoonaa;raskaat raketinheittimet, yhteensä 58 miljoonaa;erittäin lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjushan-ke Stinger, 240 miljoonaa; ja valmisteilla ovatvielä raskaiden raketinheitinten pitkän kantamanohjusten hankinnat Yhdysvalloista.

Lähitulevaisuudessa valmistaudutaan Meri-voimien neljän aluksen hankintaan, yhteensä 1,2miljardia, ja pari viikkoa sitten asetettiin ensim-mäinen valmisteluryhmä valmistelemaan Hor-net-hävittäjiä korvaavien F-35A-hävittäjien han-kintaa. Puhutaan vaihtoehtojen kartoittamisesta,

mutta todellisuudessa on vain ainoa vaihtoehto,jota valmistellaan. Norja hankki näitä hävittäjiä160 miljoonaa euroa kappale. Jos Suomi hankkii60, on lasku 9,6 miljardia. Mutta nyt hinta on jo180 miljoonaa euroa kappale, ja kun hankinta-päätös tehdään vuoden 2020 aikana ja hinnatnousevat 7—8 prosenttia vuodessa, hävittäjähan-kinta maksaa tuolloin 252 miljoonaa kappale ja60 hävittäjää 15,1 miljardia.

Tällaisia järjettömiä puolustusmateriaalihan-kintoja ei tässä talossa arvostele juuri kukaan.Maan talous vaipuu koomaan, massatyöttömyyskasvaa, julkista sektoria leikataan, mutta asei-siin, asehankintoihin, miljardeilla tuntuu olevanvaraa.

71 Anna Kontula /vas: Arvoisa puhemies! Senverran haluan täydentää, että minä en henkilökoh-taisesti vastusta hallinnollisen taakan keventämis-tä, jos se voidaan tehdä niin, että sillä ei ole kiel-teisiä vaikutuksia. Mitä vähemmällä byrokratiallaselvitään, sitä parempi. Mutta olen itse viimeisetkymmenen vuotta maksanut palkkoja, ja minä enkerta kaikkiaan ymmärrä, mistä se yrittäjien kiti-nä tulee. Ei se ole lainkaan vaikeata, siinä on ihankädestä pitäen erilaisissa nettipalveluissa neuvot,kuinka se hoidetaan. Ja vaikka yrittäjyyteen liitty-vä byrokratia jonkin verran haasteita aiheuttaa,niin kuitenkin se byrokratia on monta kertaa hel-pompaa ja vaivattomampaa kuin se byrokratia,jonka minä kohtaan silloin, kun minä koetan 18-vuotiaan mielenterveyskuntoutujan kanssa hakeatyövoimapoliittisiin toimenpiteisiin, hakea toi-meentulotukea, hakea sitä ihan viimeistä perustur-vaa, jota ihminen koettaa hakea tilanteessa, jossaresursseja ei olisi yhtään ylimääräistä.

Kyllä minä toivoisin, että myös tähän hallin-nolliseen taakkaan joskus sieltä minusta käsinvasemmalta kiinnitettäisiin vähän huomiota, ettätässä maassa on oikeasti pahempiakin byrokra-tialoukkoja kuin se, että yrittäjä joutuu muuta-man tunnin pistämään numeroita nettipalveluun.

72 Antti Rantakangas /kesk: Arvoisa puhe-mies! Kysymyshän ei ole vain palkanmaksusta,vaan siitä kokonaisuudesta, joka on pienyritystenriesana. Keskusta haluaa purkaa erilaista byrokra-tiaa, me olemme tehneet esityksiä siihen konkreti-an tasolla, ja se on myöskin kustannuksia säästä-vä tekijä, kun erilaisia yrittäjyyden kynnyksiä ma-dalletaan ja byrokratia karsitaan. Eli nimenomaankyse on kokonaisuudesta. Siihen liittyvät erilaisetlupaprosessit, niitten hitaus ja niin edelleen. Metarvitsemme investointeja, ja tutkimusten mu-

Tiistaina 4.11.201430 106/1/73

kaan noin 3,5 miljardin euron investoinnit odotta-vat erilaisten lupakäsittelyjen loppuun saattamis-ta.

Kyllä keskustan tavoitteena ovat myönteisetasiat, ja toivon, että koko eduskunta olisi yhtämieltä siitä, että kammattaisiin läpi koko säädös-viidakko, kun me kaikki puolueet olemme tottu-neet vuosikymmenten aikana siihen, että sääde-tään aina uusia säädöksiä, joilla toisaalta etui-suuksiakin on parannettu, mutta on samalla tuo-tu myöskin kustannuksia sekä työllistämiseenettä muuhun yhteiskunnan toimintaan. Meillä ei-vät yksinkertaisesti rahat riitä tällä menolla näinvahvan ja raskaan byrokratian ylläpitämiseen.Osa varmasti tulee tuolta EU:n tasolta, ja siihenmeidän vaikutusmahdollisuutemme on rajalli-nen, mutta kyllä meillä paljon on tätä kotikutois-ta säädösviidakkoa, byrokratiaa, jota esimerkki-en kautta pystyisimme kyllä karsimaan. Siihenpitäisi haastaa kaikki puolueet vasemmalta oike-alle, ja tämä ei saisi olla puoluepoliittinen kysy-mys vaan yhteiskunnan kokonaisedun kannaltavälttämätön prosessi, joka pitää saada liikkeelle.

73 Anna Kontula /vas: Arvoisa puhemies!Minä olen valmis osallistumaan yrittäjäbyrokrati-an purkamiseen heti, kun kuulen edustaja Ranta-kankaan pitävän edes yhden minuutin mittaisenpuheenvuoron siitä huolesta, että meillä sosiaali-turvan alikäyttö on yleisempää kuin lähes mis-sään muussa länsimaassa sen takia, että siihen liit-tyvästä byrokratiasta on tietoisesti tehty niin vai-keaa.

Kuten sanoin, minusta ei ole mitään väärää sii-nä, että tarpeetonta byrokratiaa vähennetään,mutta huomauttaisin myös, että kansainvälisissävertailuissa Suomen yrittäjäbyrokratia ei ole eri-tyisen raskasta, ja se byrokratia, mikä meillä on,pääsääntöisesti kohdistuu suurempiin yrityksiin.Erityisesti yhden hengen tai vain muutamia hen-kiä työllistävien yritysten byrokratiataakka onhuomattavan kevyt ja velvoitteita on huomatta-vasti vähemmän kuin suurissa yrityksissä.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Janyt edustaja Rantakangas käyttää minuutin vas-tauspuheenvuoron.

74 Antti Rantakangas /kesk (vastauspuheen-vuoro): Arvoisa puhemies! Minä uskon, että täs-tä salista löytyy asiantuntemusta, varsinkin sil-loin kun se on täysilukuinen, yhteiskunnan lähes

kaikkiin ongelmiin, ja toinen toisiamme kunnioit-taen meidän pitää näin tehdäkin, että on eri alojenasiantuntemusta, josta sitten byrokratiamielessä-kin kootaan niitä epäkohtia, joita yhdessä ratko-taan. Minä olen altis kuulemaan vasemmistolii-ton suunnaltakin näitä epäkohtia, mitä te olettehavainneet, ilman ennakkoasenteita ja ennakko-rajoitteita. Katsotaan niitä sitten yhdessä, minkä-laisiin lopputulemiin tulemme, mutta peräänkuu-lutan koko yhteiskunnan kattavaa byrokratian jaturhan sääntelyn purkamista, jotta kilpailukyvynedellytyksiä parannetaan ja saadaan Suomen ta-lous nousuun ja myöskin rahat riittämään esimer-kiksi kaikkiin niihin hyviin perusturvatarpeisiin,jotka ovat välttämättömiä ja hyviä ja tarpeellisiasuomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa.

75 Ville Vähämäki /ps: Kunnioitettu puhe-mies! Kuuntelin hyvää keskustelua tämän sään-telyn vähentämisestä, ja nyt täytyy kyllä todetase, että sitä ei ole kukaan vielä tässä salissa huo-mannut, että itse asiassa tässä kolmannessa lisä-budjetissa viimein todetaan se ja myönnetään,että Suomen talous ei kasva tänäkään vuonna.Täällä todetaan aivan selvästi: "Suomen koko-naistuotannon ei ennusteta kasvavan vuonna2014." Selkeä lause. Itse asiassa tänä päivänä onvielä komissio antanut ennusteensa Suomen tä-män vuoden talouskasvusta, ja se ennuste oli ne-gatiivinen, miinus 0,4, eli näyttäisi siltä, ettänämä huonot näkymät vielä Suomea tulevat tänävuonna ja loppuvuodesta ja ensi vuonnakin vai-vaamaan. Jotakin täytyisi tehdä. Onko tämäsääntelyn vähentäminen, niin kuin tässä on kes-kustelussa ollut paljon esillä, sitten se oikea vas-taus, en tiedä. — Kiitos.

Keskustelu päättyi.

Päätökset

Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.

2) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksiopintotukilain sekä lukiokoulutuksen jaammatillisen koulutuksen opiskelijoidenkoulumatkatuesta annetun lain muuttami-sesta

LähetekeskusteluHallituksen esitys HE 210/2014 vp

PTK 106/2014 vp106/2/1 31

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Pu-hemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään si-vistysvaliokuntaan.

Keskustelu

1 Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen(esittelypuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies!Tässä esityksessä on kaksi opintotuen myöntä-misperusteiden muutosta sekä koulumatkatuenlaskentaperusteita koskeva muutos.

Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuk-sen opiskelijoiden koulumatkatukeen ehdote-taan muutoksia, jotka koskevat koulumatkatuenlaskentaperusteita opiskelijan käyttäessä toimi-valtaisen viranomaisen järjestämää joukkolii-kennettä. Esityksen mukaan koulumatkatukeamaksettaisiin viranomaisen yhteisen lippu- jamaksujärjestelmän kautta ministeriön taksa-ase-tuksen perusteella. Vastaavaa taksaa sovelletaannykyisin korvattaessa koulumatkakustannuksiakoulutuksen järjestäjille ja opiskelijoille, jotkakulkevat omalla autolla.

Kun siirryttiin ko. joukkoliikennemalliin, suu-rin osa nykyisin Matkahuollolle maksettavastamäärärahasta ohjautuisi jatkossa yhden lippujär-jestelmän ylläpitäjän kautta toimivaltaisille vi-ranomaisille. Kaiken kaikkiaan tämän esityksentarkoituksena onkin koulumatkatukilain perus-tarkoituksen mukaisesti tukea opiskelijan koulu-matkakustannuksia ja joukkoliikenteen järjestä-mistä. Muutos toteutetaan kustannusneutraalistinykyisen valtio—kunta-rahoitussuhteen pohjal-ta. Koulumatkatuen myöntämisperusteena olisiedelleen se, että koulumatka on yli 10 kilomet-riä, ja tuen määrä olisi laskennallinen ja perustui-si matkan pituuteen. Taksaa tarkistetaan vuosit-tain linja-autoliikenteen kokonaiskustannusin-deksin perusteella. Olennaista on, että tämä jär-jestelmä sinänsä ei muuta nykytilaa. Opiskelijansaama tuki ja omavastuu säilyvät siis ennallaan.

Arvoisa puhemies! Toinen esitys pohjautuuviime kevään kehysriiheen ja se on osa hallituk-sen rakennepoliittisia toimia. Sen mukaan opis-kelijalla, joka on jo suorittanut korkeakoulutut-kinnon, ei olisi oikeutta opintotukeen toisen sa-mantasoisen korkeakoulututkinnon suorittami-seksi. Näitä tapauksia, joissa oikeutta ei olisi, onse, että opintotukea ei myönnettäisi alemmankorkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulu-tutkinnon suorittamiseksi opiskelijalle, joka onjo suorittanut alemman korkeakoulututkinnon tai

ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän kor-keakoulututkinnon. Samoin tukea ei myönnettäi-si ylemmän korkeakoulututkinnon tai ylemmänammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseksiopiskelijalle, joka on suorittanut ylemmän kor-keakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkea-koulututkinnon kaiken kaikkiaan.

Arvoisa puhemies! Mielestäni on tärkeää huo-mata, että tämä opintotukilain uusi rajaus onnis-tuttiin budjettiriihen yhteydessä siirtämään vuo-della eteenpäin. Alun perin oli ajatus ja päätössiitä, että tämä uudistus tulisi voimaan 1.8.2016,mutta tämä tuntui kovin pikaiselta aikataululta.Siksipä me teimme ministeriöstä esityksen siitä,että tätä siirrettäisiin vuodella eteenpäin, jottavoitaisiin sitten saada tähän sopeutumisaikaa jasitä kautta myös järjestelmät pelaamaan yhteentoisaalta korkeakoulupuolen järjestelmän ja siel-lä käynnissä olevien uudistusten kanssa. Eli tämäoli sinänsä merkittävä muutos juuri tästä syystä,että nimenomaan opiskelijat ja korkeakoulut voi-vat sopeutua ehdotettuihin muutoksiin parem-min. Tällä systeemillä muutimme voimaanpa-noa vuodella ja siirsimme myös sitten tätä sääs-tötavoitetta, mikä tässä oli vähän reilu miljoona,taisi olla 1,7 miljoonaa. Pistettiin sille henkselitpäälle ensi vuoden osalta.

Opintoalan vaihtoa suunnittelevat voivat siistoteuttaa sen vielä nykyisen lainsäädännön puit-teissa ja saada opintotukea vielä ensi vuonnaaloittaessaan opinnot toisen samantasoisen tut-kinnon suorittamiseen. Myös korkeakoulut voi-vat ottaa paremmin huomioon muutokset opiske-lijavalintoja suunnitellessaan. Esimerkiksi ter-veydenhuoltoalalla yliopistot edellyttävät nykyi-sen terveystieteen maisterin ja kandidaatin opin-toihin alemman korkeakoulutuksen tasoista tut-kintoa, ja nyt valintaperusteiden muutos sielläkorkeakoulussa mahdollistuu, koska tätä aika-taulua lykättiin. Tämä oli sellainen yksittäinenseikka, joka nimenomaan siellä lain lausunto-kierroksellakin lausunnonantajilta tuli konkreet-tisena tapauksena esiin, ja se oli myös yksi syy,miksi tähän reagoitiin.

Kuten sanottu, tämä esitys liittyy hallituksenkeväällä tekemään kehyspäätökseen, ja sillä py-ritään osaltaan vähentämään valtion menoja sekänopeuttamaan korkeakoulututkinnon suorittanei-den työmarkkinoille siirtymistä. Lisäksi rajaustukee sitä ajatusta, mikä on opiskelijavalintauu-distuksessa, että korkeakoulupaikkojen opiskelu-paikkoja kohdennetaan niille, jotka eivät ole ai-

Tiistaina 4.11.201432 106/2/2

kaisemmin suorittaneet korkeakoulututkintoa.Summat, mistä tässä puhutaan, ovat seuraavat,eli tästä rajauksesta aiheutuisi säästöä vähitellenvuodesta 2016, tässä tapauksessa siis siten, ettäse olisi vuoteen 2019 mennessä noin 10,5 miljoo-naa euroa.

Korkeakoulututkinnon suorittamiseksi opin-totukea myönnettäisiin edelleenkin kaksiportai-sesti, ensin alemman tutkinnon suorittamiseen jasen jälkeen erikseen ylemmän korkeakoulutut-kinnon suorittamiseen. Korkeakouluopiskeluavarten opintotukea voisi saada edelleenkinenintään 64 tukikuukautta. Tukea voitaisiin edel-leen myöntää korkeakoulututkinnon suorittami-sen jälkeen jatkotutkinnon suorittamiseksi, eri-koistumiskoulutukseen, ammatilliseen täyden-nyskoulutukseen tai jonkin virkakelpoisuudensaavuttamiseksi.

Toisen samantasoisen tutkinnon suorittami-nen ei olisi kokonaan yhteiskunnan tuen ulko-puolella, koska työtön työnhakija voi opiskellatyöttömyysturvalla ja aikuisopiskelija voi saadaansaintaperusteista aikuiskoulutustukea. Lisäksityö- ja ansiokyvyn tukemiseksi tai parantamisek-si taikka työkyvyttömyyden estämiseksi järjeste-tyn ammatillisen koulutuksen ajalle saa kuntou-tusrahaa sekä muita kuntoutusetuja. Kaiken kaik-kiaan tämä esitetty rajaus koskee vain niitä opis-kelijoita, jotka ottavat opiskelupaikan vastaanlain voimaantulon jälkeen 1.1.2016.

Kolmas asia. Opintotukilakiin esitetään myösotettavaksi kiinteiden siteiden määritelmä ulko-maille myönnettävän tuen ehdoksi. Tämän esi-tyksen taustalla ovat Euroopan unionin tuomiois-tuimessa viime vuosina tehdyt ratkaisut, joidenperusteella voidaan katsoa, että pelkkä asumiseh-to ulkomaille myönnettävän opintotuen ehtonaon ristiriidassa vapaan liikkuvuuden periaatteenkanssa. Näitä nykyisiä säännöksiä opintotuenmyöntämiseksi ulkomailla harjoitettaviin opin-toihin ehdotetaan muutettavaksi siten, että ne ei-vät perustuisi enää yhtä vahvasti henkilön asuin-paikkaan, vaan tukea voitaisiin myöntää silloin,jos henkilöllä voidaan katsoa olevan muutenelinolosuhteidensa perusteella kiinteät siteetSuomeen. Esitetty ehdotus siis lisäisi opiskelijanliikkuvuutta ja poistaisi nykyisen säännöksen tul-kinnallisia ongelmia sekä EU-oikeudellisia epä-kohtia.

Tässä, arvoisa puhemies, kiteytettynä lain kol-me erilaista esitystä. — Kiitos.

2 Katja Hänninen /vas: Arvoisa puhemies! Ar-voisa ministeri! Täytyy sanoa, että hallitus hoi-taa väärällä lääkkeellä kuviteltua ongelmaa kek-siessään jälleen uuden rajauksen opintotukeen jaopiskeluun. Opintoaikoja on jo rajattu ja opinto-tuen kriteerejä on toistuvasti tiukennettu ja nytmahdollisuuksia opiskelun iloon aiotaan entises-tään vähentää. Opintotukikuukausien määrä onjo nyt rajallinen. Ensimmäisen tutkinnon jälkeenjääneet tukikuukaudet ovat olleet hätävara niillevalmistuneille, jotka eivät ole heikon työmarkki-natilanteen vuoksi löytäneet töitä tai joiden 19-vuotiaana tekemä alavalinta on osoittautunut ai-kuistuessa vääräksi. Opiskelijajärjestöt ovat huo-mauttaneet, ettei koulutusalan tai oppilaitoksenvaihtaminen kesken opintojen ole läheskään niinvaivatonta kuin hallitus antaa ymmärtää. Kor-keakoulujen toimintatavat ovat kankeita, ja nii-den etu on, että opiskelijat suorittavat aloittaman-sa tutkinnon loppuun. Tätä todellisuutta ei muu-teta opiskelijoita kiristämällä.

Hallituksen esitys ei ota huomioon myöskäänpakottavia syitä vaihtaa alaa valmistumisen jäl-keen. Esimerkiksi terveydelliset syyt, kuten am-mattitaudin puhkeaminen, iskevät ihmisen toi-meentuloon ja pakottavat kouluttautumaan uu-delleen. Herää väkisinkin kysymys, onko opinto-tuen rajaamisesityksestä tehty minkään sortinvaikuttavuusarviointia muuta kuin säästönäkö-kulmasta. Kauniit puheet elinikäisestä oppimi-sesta ja henkilökohtaisista opintopoluista voi-daan unohtaa, jos samalla tehdään juuri toiseensuuntaan vieviä päätöksiä opiskelumahdolli-suuksien rajoittamiseksi. Toisen korkeakoulutut-kinnon suorittaminen on jo nyt toimeentulokysy-mys, eikä sitä pidä entisestään vaikeuttaa. JosSuomi aikoo jatkossakin kilpailla korkealla osaa-misella, täytyy osaamiseen myös ymmärtää pa-nostaa.

3 Anna Kontula /vas: Arvoisa puhemies! Oliaika, jolloin Suomi arvosti sivistystä. Poliitikotoikealta vasemmalle, sivistysporvareista valis-tussosialisteihin, työskentelivät ahkerasti seneteen, että jokaisella tässä maassa olisi mahdolli-suus opiskella, ja kansalaiset tarttuivat tilaisuu-teen. Verraten lyhyessä ajassa lähes lukutaidotto-masta kansasta tuli yksi maailman koulutetuim-pia. Virallisten tutkintojärjestelmien rinnalla ku-koisti vapaa sivistystyö, joka avasi koulutuspol-kuja erityisesti työväenluokalle. Sitä täydensikattava kirjastoverkko. Koulutus nähtiin pienen

PTK 106/2014 vp106/2/4 33

kansakunnan tienä vaurauteen, mutta sillä olimyös itseisarvo. Ihmisiä kannustettiin opiskele-maan ja sivistys nähtiin osana hyvää elämää.Koulutusta kunnioitettiin ja useamman tutkin-non suorittamista pidettiin meriittinä.

Sitten tapahtui jotakin. Yhtäkkiä ihanteet si-vistyksestä ja koulutuksen laaja-alaisuudesta ka-tosivat jonnekin. Muu kuin työelämän tarpeistalähtevä koulutus alettiin nähdä rahan haaskauk-sena ja useamman tutkinnon suorittaminen tois-ten rahoilla loisimisena. Yliopistojen vapaa opis-keluoikeus ja tutkintojen laajuudesta johtuvaopiskeluaikojen pituus olikin äkkiä ongelma, eienää kansallinen voimavara. Nyt keskustelussaoleva esitys opintotuen rajoittamisesta vain en-simmäiseen tutkintoon on osa politiikkaa, jossaopintoaikoja on lyhennetty, koulutusalalta toisel-le siirtymistä vaikeutettu ja vapaan sivistystyönrahoitusta leikattu, kaikki tämä tilanteessa, jossakoko työuran läpäiseminen yhdessä ammatissaon epätodennäköisempää kuin koskaan aikai-semmin ja uusi talous korostaa laaja-alaisenosaamisen merkitystä.

Arvoisa puhemies! Korkeakoulu ei voi ollatehdas, jossa tuotetaan bulkkituotantona tiukastirajattuja ammattilaisia työelämän senhetkisiintarpeisiin. Tällainen ajattelu ei tuhoa vain kor-keakoululaitosta vaan myös taloutemme perus-tan. Putkessa ei voi katsoa eteenpäin. Uutta syn-tyy siellä, missä ihmisillä on tilaa katsoa myös si-vuille, missä asiat ja teemat kohtaavat ennennä-kemättömällä tavalla.

Useimmat merkittävistä innovaatioista ovatsyntyneetkin eri alojen risteyksessä. Sosiologiannousu mullisti aikanaan suomalaisen historian-kirjoituksen ja sitä kautta kuvamme menneisyy-destä. Uusi mielikuvateollisuus edellyttää tekni-sen osaamisen lisäksi sellaista merkitysten jasymbolien ymmärrystä, jota opetetaan esimer-kiksi kirjallisuustieteissä. Lääketiede ei yksin py-säytä Ebola-virusta, ei ilman käyttäytymistietei-den osaamista.

Useamman tutkinnon suorittaneet ihmisetovat olleet siltoja, joita pitkin nämä luovuuden jaedistyksen kannalta välttämättömät kohtaamisetovat tulleet mahdollisiksi. Siksi ihmisiä pitäisirohkaista useampaan tutkintoon, ei rangaista sii-tä. On muistettava, että opintoraha joka tapauk-sessa on pienempi kuin työttömyysturva tai edestoimeentulotuki. Kukaan tuskin ryhtyy opiskele-maan opintorahan tarjoaman niukan toimeentu-lon takia.

Arvoisa puhemies! Mikäli Suomi aikoo me-nestyä taloudellisesti ja sivistyksellisesti, on senlöydettävä jälleen koulutuksen itseisarvo. Nytvalitun tien päässä meitä odottaa vain köyhyys jabarbarismi.

4 Aino-Kaisa Pekonen /vas: Arvoisa puhe-mies! Tässä lienee syytä kysyä, harrastaako hal-litus koulutuksen ja sivistyksen lopettamispoli-tiikkaa. Surullista katsoa tätä salia täältä pöntös-tä käsin: ei näytä oikeistopuolueita koulutuksentila kiinnostavan.

Mielestäni kyseessä on aika vaikeaselkoinenesitys, mutta kaikessa yksinkertaisuudessaantämä esitys vaikeuttaa tai käytännössä tekeemahdottomaksi kouluttautumisen uuteen ammat-tiin tulevaisuudessa. Tämä esitys ei ole lainkaantästä päivästä. Työelämä muuttuu ja tulevaisuu-dessa harva työskentelee koko ikänsä samassatyöpaikassa. Alaa saattaa joutua vaihtamaan mo-nestakin syystä, esimerkiksi aikaisemman tutkin-non työllisyysnäkymien vuoksi tai sairaudenvuoksi. Joskus mielikin saattaa muuttua, eikä se-kään ole ollenkaan huono asia. Alan vaihto lisäätyössäjaksamista merkittävästi ja saattaa myöspidentää työuria. Tämä esitys ei ainakaan edistätai helpota ihmisten työllistymistä uusille aloille.

Arvoisa puhemies! Tämän esityksen myötäoikeus maksuttomaan, tasa-arvoiseen ja oikeu-denmukaiseen koulutukseen saa kovan kolauk-sen. Jatkossa vain varakkailla on varaa jatkaaopintojaan toiseen tutkintoon tai kouluttautua uu-teen ammattiin työttömyyden tai sairauden koh-datessa. Kysynkin: onko meillä todella varaa sii-hen, että ihmiset mieluummin jäävät passiivisinakotiin kuin opiskelevat uuteen ammattiin?

Ministeri Viitanen taisi juuri poistua salista.Olisin häneltä kysynyt, miten käy opintolainan.Poistuuko oikeus saada opintolainaa toiseen sa-mantasoiseen tutkintoon? Tästä esityksestä se eikäy ilmi.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys ei ole linjassatämänhetkisen työelämän muutoksen kanssa.

5 Paavo Arhinmäki /vas: Arvoisa puhemies!Eduskuntasali jakaantuu keskikäytävältä oikeal-le ja vasemmalle. Kun katsoo keskikäytävän oi-keata puolta, niin yhtään edustajaa ei ole paikal-la, kun keskustellaan opinnoista, opintotuesta.Myöskin olisin toivonut, että paikalla olisi vih-reitä, jotka kuitenkin ovat ainakin julkisissa pu-

Tiistaina 4.11.201434 106/2/5

heissa puolustaneet opiskelijoita ja opintotukea.(Jari Myllykoski: Ne on opintovapaalla!)

Arvoisa puhemies! Valitettavasti ministeriViitanen ei ole enää paikalla, mutta olisin halun-nut kuulla ne koulutuspoliittiset perusteet, mitkätälle esitykselle on. Nimittäin suomalaisessakoulutuspolitiikassa lähtökohtana on ollut elin-ikäinen oppiminen. Suomalaisessa koulutuspoli-tiikassa ajatuksena on ollut se, että opintojenkautta pääsee kiinni työllisyyteen, työpaikkaan.Suomalaisessa koulutuspolitiikassa on arvostet-tu aina monialaista osaamista. Jos ajatellaanvaikkapa Nokian nousua, niin Nokian entinentoimitusjohtaja Jorma Ollila, jolla muuten taitaaolla kaksi korkeakoulututkintoa, on painottanutsitä, että yksi osa tätä menestystä on se, että meil-lä on monipuolisia, yllättäviä opintokokonai-suuksia. Tällä esityksellä estetään mahdollisuussiihen, että saataisiin monipuolisia, monialaisiakouluttautuneita ihmisiä, sellaisia, jotka eri näkö-kulmista pystyvät ratkaisemaan ongelmia ja toi-saalta luomaan uutta työtä, uusia innovaatioitasuomalaiseen yhteiskuntaan, sitä kautta työtä jatoimeentuloa. Tämä on siis pitkäaikaisen koulu-tuspoliittisen ajattelun vastainen esitys.

Arvoisa puhemies! Tämä on myös yksilönkannalta erittäin ongelmallinen esitys. Nimittäinpitää olla mahdollisuus myös tulla toisiin aatok-siin, pitää olla mahdollisuus opiskella toinen ala,toinen ammatti itselleen. Itse asiassa tämä onasia, joka nostetaan juhlapuheissa esille, muttanyt tällä hallituksen esityksellä, jolla estetään toi-sen samantasoisen korkeakoulututkinnon suorit-taminen, estetään mahdollisuus alanvaihtoon.

Ajatellaan vaikkapa ammattikorkeassa insi-nööriksi opiskelleita, joilla vielä jokunen vuosisitten oli hyvät työllisyysnäköalat. Nyt niitä eiole. Eikö olisi järkevää, jos on halua vaikkapaopiskella sairaanhoitajaksi — alalle, jossa on pal-jon työtä, jossa on paljon tarvetta työntekijöille— että olisi mahdollisuus opiskella toinen tutkin-to? Nyt siihen ei anneta opintotuen kautta enäämahdollisuutta. Suomalainen yhteiskunta tekeetässä lyhytnäköisesti muutaman miljoonan eu-ron säästön. Tämä on säästöpäätös, mutta pidem-mällä tähtäimellä tämä on sekä yhteiskunnan ettäyksilön kannalta todella todella huono päätös.Tämä on päätös, joka heikentää suomalaisen yh-teiskunnan osaamista.

Ministeri Viitanen, minä todella toivon, ettävielä pohtisitte tätä esitystä. Onko todella niidenmuutaman miljoonan euron arvoista se, että ih-

misiltä estetään mahdollisuus uranvaihtoon, uu-den työpaikan hakemiseen, ihmisiltä estetäänmahdollisuus monipuoliseen, hyvään koulutuk-seen, yllättäviin kokonaisuuksiin?

Arvoisa puhemies! Vasemmisto ei hyväksytätä rajausta, jossa edes niitä muutamaa opintotu-kikuukautta ei anneta siihen, että suorittaa toisensamantasoisen korkeakoulututkinnon. Tämä onmyös opiskelijaliikkeen selkeä viesti, ja tämä onviesti niiltä ihmisiltä, jotka haluavat opiskella jo-tain muutakin kuin minkä ovat nuorena valin-neet, monesta eri syystä — sairaudesta, työlli-syystilanteesta, kiinnostuksen muutoksesta —koska tilanne on muuttunut sellaiseksi, että itsen-sä sivistämistä ja opiskelemista pyritään pikem-minkin hankaloittamaan kuin helpottamaan suo-malaisessa yhteiskunnassa.

Arvoisa puhemies! Valitettavasti tämä kuvaaStubbin hallituksen laajempaakin linjaa. Halu-taan estää toiset samantasoiset korkeakoulutut-kinnot niin ammattikorkean kuin yliopiston ta-solla, mutta toisaalta samalla myös halutaan ro-muttaa yhtä keskeistä suomalaisen koulutuspoli-tiikan kulmakiveä, ylpeyden aihetta, joka on ol-lut erityisesti vasemmistolaiselle liikkeelle tär-keä, nimittäin maksutonta opetusta.

Hallitus on antanut lausuntokierrokselle esi-tyksen siitä, että EU- ja Eta- maiden ulkopuolisil-ta opiskelijoilta tultaisiin jatkossa perimään vä-hintään 4 000 euron lukukausimaksua. Tämä onmonella tapaa täysin järjetön esitys. Tämä onmonella tapaa täydellinen muutos suomalaisessakoulutuspolitiikassa, sen ytimeen menevä muu-tos. Me olemme olleet huolestuneita suomalai-sen koulutuksen kansainvälisyydestä. Me olem-me toivoneet, että suomalaiset korkeakoulut toi-mivat kansainvälisellä kentällä.

Mitä tulee tapahtumaan, jos EU- ja Eta- mai-den lukukausimaksut otetaan käyttöön? Voidaankatsoa, mitä tapahtui Tanskassa, mitä tapahtuiRuotsissa. Tanskassa lukukausimaksujen käyt-töönotto romahdutti ulkomaalaisten opiskelijoi-den määrää noin 35 prosentilla. Tanskassa hä-täännyttiin tästä ja luotiin stipendijärjestelmä,joka maksaa saman verran. Ruotsissa otettiinkäyttöön Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoil-le lukumaksut vuonna 2011. Eta-maiden ulko-puolelta saapuvien opiskelijoiden määrä romahti79 prosentilla. Onko todella niin, että kun pu-humme kansainvälisyydestä, niin haluamme sel-laisen järjestelmän, jossa suomalaisiin yliopistoi-hin, korkeakouluihin ei hakeuduta ympäri maail-

PTK 106/2014 vp106/2/6 35

maa? Jos arvioidaan niitä hyötyjä taloudessa, joi-ta EU- ja Eta- maiden ulkomaisille opiskelijoilletulevista lukumaksumaksuista tulee, niin ne ovattäysin minimaaliset, mahdollisesti jopa miinus-merkkiset. Voimme katsoa siitä samalla tavallaTanskan, Ruotsin esimerkkiä: lukukausimaksu-jen perimiseen luotava järjestelmä, byrokratia,itse asiassa voi hyvinkin olla kalliimpi kuin nevähäiset tulot, mitä tästä saadaan.

Ja itse asiassa jos katsoo kansainvälisten opis-kelijoiden kansantalouteen tuomaa hyötyä, niinCimo ja VATT ovat julkaisseet esiselvityksensiitä. Tämän esiselvityksen mukaan hyöty onjopa 200 000 euroa, eli tämä on kansantaloudel-lisesti täysin järjetön esitys. Se on kansainväli-syyden kannalta täysin järjetön esitys. Mikä täs-sä sitten on takana, ja miksi tällaista esitystä ha-lutaan viedä eteenpäin? Arvoisa puhemies, epäi-lenpä pahasti, että taustalla on ajatus siitä, ettäseuraavaksi tuodaan lukukausimaksut myös laa-jemmin suomalaisille ja EU-maista tulevilleopiskelijoille.

Nyt täällä oikealta laidalta, jos täällä edes yksiedustaja sieltä olisi, sanottaisiin, että eihän ku-kaan nyt Suomeen halua lukukausimaksuja suo-malaisille. Mutta itse asiassa EU- ja Eta-maidenulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksujenvaihtoehdoksi hallituksen sisällä on tarjottu re-kisteröitymismaksua kaikille, siis myös suoma-laisille ja EU-maista tuleville opiskelijoille.Tämä voidaan nähdä askeleena kohti sitä, että lo-pullisesti romutetaan se perustavanlaatuinen aja-tus, mikä suomalaisessa koulutuspolitiikassa onollut: maksuttomat mahdollisuudet opiskellasieltä esiasteelta aina ylempiin korkeakoulutut-kintoihin asti.

Arvoisa puhemies! On surullista, että hallitustuo eduskuntaan esityksen, jossa viedään mah-dollisuudet yksilöiltä kouluttautua uudelle alal-le, viedään mahdollisuus laajoihin tutkintoihin,siihen, että luodaan tulevaisuuden edellytyksiä.Ja on todella surullista, että sama hallitus on nytesittämässä EU- ja Eta-maiden ulkopuolisia lu-kukausimaksuja, tuomassa täysin suomalaiseenjärjestelmään kuulumattoman elementin.

Arvoisa puhemies! Vasemmisto ei tule näitäesityksiä hyväksymään. Me puolustamme van-han työväenliikkeen vasemmiston hengessä sitä,että jokaisella pitää olla oikeus opiskella, mah-dollisuus pärjätä ja hankkia itselleen ammatti jatutkinto.

6 Suna Kymäläinen /sd: Arvoisa herra puhe-mies! Ehkä edustaja Arhinmäki ei nyt aivan jokahetki muistanut, mitä asiaa tässä parhaillaan ol-laan käsittelemässä. Pikkasen vaikutti, että tuliaiheessa huti.

On huomattava, että tämä hallituksen esitys onosa kehysriihessä sovittua rakennepakettia, siisosa säästötalkoita, joista on aina vaikea pitää.Tämä esitys tuo mukanaan joitakin selkeytyksiänykytilaan, vaikka mielestäni tämän esityksen si-sällä on heikkouksiakin. Pelkään, että tämä vai-kuttaa pienituloisen, erityisesti perheellisen,mahdollisuuteen uudelleenkouluttautua opinto-tuen turvin. Sikäli mielestäni opposition kritiikis-sä on punainen lankansa. Täytyy kuitenkin muis-taa, että Kelan tai liiton tuella opiskelu on yhämahdollista. Muutoksella pyritään vaikuttamaanketjuttamalla opiskeluun, siis niihin, jotka vaih-tavat tiedekuntaa toisensa perään ja estävät näinuusien opiskelijoiden opintoihin pääsyä. Yhteenasiaan ratkaisun etsiminen voi valitettavasti aihe-uttaa ongelmia toisaalla. Asiat eivät ole yksinker-taisia ratkoa, ja siksi siirtymäaikaa ja valmistau-tumisaikaa tarvitaan. Ehkä asian tarkentaminenolisi vielä aiheellista.

Korostan kuitenkin ja haluan kiittää ministeriViitasta siitä, että lain voimaantuloa pystyttiinsiirtämään vuoden 2016 alkuun. (Pia Viitanen:Minä sanoin väärin!) — Anteeksi, 1.8.2016 al-kuun vuoden 2015 sijaan. — Sopeutumista jasiirtymäaikaa tässä kyllä tarvitaan. Tämän huo-mioimisen ministeri Viitanen on hoitanut erit-täin pontevasti.

Arvoisa herra puhemies! On tässä lakiesityk-sessä kuitenkin sisällä kehityksenkin siemeniä.Esimerkiksi on hyvä, että koulumatkatukienkanssa päästään eteenpäin, sillä tällä eräähänniissä kunnissa, joissa olisi valmiutta ketteryy-teen, on nykytila koettu hankalaksi. Tämän laki-esityksen myötä myös liikaa maksettujen tukienpalautuminen yksinkertaistuu.

Arvoisa herra puhemies! Vielä laajemminjoukkoliikennenäkökulmasta katsottuna on tär-keää, että tämän esityksen yhteydessä voidaan ai-nakin lausunnonannossa liikenne- ja viestintäva-liokunnassa katsoa ja varmistaa sen linjassa ole-minen, ettei jatkossa esimerkiksi harvaan asutuil-la alueilla tarvitse ajaa koulukyydin ja muun Ke-lan tukeman kyydin peräkkäin, tämä tietenkäänheikentämättä kuljetuspalveluiden saatavuuttaharva-alueella. Mielestäni tässä kysymyksessäerilaiset palveluntarjoajat — taksit, invataksit ja

Tiistaina 4.11.201436 106/2/7

linja-autot — on saatettava samalle viivalle pal-veluja parantaen. Meidän on kyettävä kääntä-mään palvelurakenteet toimiviksi ja lisäämäänkansalaisten liikkumisen edellytyksiä kuiten-kaan tyrehdyttämättä minkään eri liikennemuo-tojen elämisen edellytyksiä.

7 Jukka Gustafsson /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Edustaja Kymäläinen omas-sa puheenvuorossaan viittasi siihen, että vasem-mistoliiton kritiikissä on myöskin perusteensa.Käytitte ilmaisua, että siinä on tällainen punai-nen lankansa. Mielelläni olen samaa mieltä. Kunolen kuunnellut tähänastiset puheet, niin olisinodottanut enemmän toiveita siihen suuntaan, ettäsivistysvaliokunta erinomaisen huolellisesti pe-rehtyy tähän lakiin.

Itse nostan nyt esimerkiksi tämän kohdan esil-le, mikä on tullut käytetyissä puheenvuoroissa,että opintotukea ei voisi saada toisen samantasoi-sen tutkinnon suorittamiseksi kuin minkä opiske-lija on jo suorittanut riippumatta siitä, onko hännostanut ensin suoritettuun tutkintoon opintotu-kea. Minä en oikein jaksa käsittää tätä.

Sitten ikään kuin siitä sosiaalidemokraattisenkoulutuspolitiikan isosta linjasta: se on aina ollutse, että me olemme tarkkoja siitä, minne yhteis-kunnan resurssit kohdennetaan. (Puhemies ko-puttaa) Niitten tulee auttaa heikompiosaista, täh-dätä tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen. Täs-tä viitekehyksestä tämä täytyy tarkkaan sivistys-valiokunnassa katsoa.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Sit-ten siirrytään puhujalistaan.

8 Jari Myllykoski /vas: Arvoisa herra puhe-mies! Nyt lähetekeskustelussa olevalla esityksel-lä on murheellisten laulujen maan kaiku. Jos aja-tellaan tämän hetken työelämän murrosta, me täl-lä hetkellä jo tiedämme, että meillä on useitakymmeniätuhansia korkeakoulututkinnon suorit-taneita työttömiä. Meidän on pakko ymmärtääse, että tällä hetkellä osa jonkun alan koulutuk-sen saaneista on tällä hetkellä työttömiä. Työelä-mä elää ja yrityselämä tulee elämään jatkuvassamurroksessa, ja niinpä työstä työhön siirtymisenproblematiikkaa ei saa haitata tällaisella tavalla.

Monialainen osaaminen on rikkaus, ja meidänpitää mahdollistaa sitä. Ammattikorkeakoulutut-kinnot ovat erityinen voimavara jo sen suhteen,että hyväksilukemista voidaan tehdä myös toi-

sen tutkinnon suorittamiseen. Erityisesti juurityöstä, ammatista toiseen siirtymisessä on erit-täin tärkeätä huomioida, että näitä mahdollisuuk-sia ei leikata. Esitykselle ei siis ole sellaista pe-rustetta, joka helpottaisi työelämän murroksessakamppailevia työttömiä ammattikorkeakoulutut-kinnon suorittaneita työntekijöitä.

Arvoisa puhemies! Osaamispääoman kartutta-minen on kansallisen pääoman kartuttamista.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Sit-ten ministeri Viitanen, 2 minuuttia paikalta.

9 Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen(vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ihanmuutamia vastauksia täällä esitettyihin tärkeisiinhuomioihin.

Kyllä minustakin uutena ministerinä, kun tu-lin ja sain tämän kehysriihen päätöksen eteeni,tässä oli monia ongelmallisia kohtia. Siksi vähänselvittelin, mitä tässä voisi tehdä, koska tämäkuitenkin on osa yhdessä päätettyjä rakennetoi-mia ja siksi tämä oli pistettävä toimeen. Niinpäesitimme tätä voimaantulon lykkäystä vuodella,jotta tämä sopeuttamisaika tulisi niin korkeakou-luihin kuin opiskelijoiden elämään, ja onnistuim-me tässä. Sanoin lähetekeskustelussa vahingossa1.1.2016 ja sain siitä viestin, että sanoit muutenväärän päivän, eli 1.8. on oikein, eli vuodella siir-rämme tätä voimaantuloa.

Tässä on moni myös kyllä halunnut sen näkö-kulman tuoda esiin, kaiken kaikkiaan kun olenkuunnellut asiantuntijoita, että tietenkin tässä ontaustalla se, että kaiken kaikkiaan tätä enimmäis-tukioikeutta on leikattu jo aiemmin 70 kuukau-desta 64 tukikuukauteen, ja taas tämän pohjallaitse asiassa tämä saattaa rajata sitä opiskelijan to-siasiallista mahdollisuutta suorittaa toista tutkin-toa enemmän kuin tämä nyt käsillä oleva rajaus.Eli itse asiassa näitä opintoaikoja ollaan pyrittylyhentämään jo aiemmin 1.8. tänä vuonna voi-maan tulleella muutoksella, jossa on rajattuenimmäistukia ja aikaa. Sitä on leikattu 70:stä64:ään. Siksi muun muassa pohdin, onko tämä si-nänsä tarpeen, mutta kun sen on nyt yhteisestipäätetty olevan tarpeen, esitys tuodaan. Ja mie-lestäni on hyvin järkevää, mikä täällä tuli ilmi ar-voisien edustajien hyvissä puheenvuoroissa, ettäsivistysvaliokunta katsoisi tätä hyvin tarkkaan.

Täällä esitettiin pari kysymystä. Jos puhemiessallii, haluaisin konkreettisesti vastata niihin,

PTK 106/2014 vp106/2/10 37

koska olen pohtinut näitä samoja asioita kuinedustajat täällä omissa puheenvuoroissaan.

Ymmärsin, että edustaja Arhinmäki kysyi tä-tä, syökö tämä samalla oikeuden myös opintolai-naan, eikö niin? Tällainenko oli kysymys? (Kim-mo Kivelä: Ei kun Pekonen! — Vasemmistolii-ton ryhmästä: Pekonen!) — Pekonen. Nimittäinystävällisesti ministeri Ihalainen kirjasi minulletämän kysymyksen. Pyydän anteeksi, että jou-duin välillä käymään puhelimessa. — Tämäsama kysymys tuli mieleeni. Minä sitä selvittelinvalmistelun yhteydessä ja sain vastaukseksi, ettätämä on hyvin monimutkainen ja vaikea koko-naisuus, jos tähän lähdetään, koska opintotuki onkokonainen systeemi, johon kuuluu asumislisä,opintoraha ja sitten myös tämä kyseinen lainata-kaus. Jos nyt tämä lainatakaus ikään kuin erote-taan, niin ihmisellä täytyisi kuitenkin olla oikeusasumisen tukemiseen. Mutta sitä ei sitten olisi-kaan toisilla, jotka saisivat opiskelijan asumisli-sää, ja toisilla, ketkä ovat perheellisiä, jotka kuu-luvat kunnallisen asumistuen puoleen, olisi oike-us, mistä tulisi sitten taas näitä yhdenvertaisuus-kysymyksiä.

Tässä oli myös semmoisia kysymyksiä, joistasitten minulle kerrottiin, miten tämä otettaisiinhuomioon tuloseurannassa, miten opiskelujenetenemisen seurannassa. Tulin siihen johtopää-tökseen, arvoisa puhemies, että tällä aikataulullatämä olisi niin iso yhtälö mietittäväksi, että en ot-tanut sitä mukaan tähän esitykseen. Mutta poh-din jo silloin, että esimerkiksi sivistysvaliokunta-han voi kuulemisessaan miettiä tätä seikkaa,kuulla nämä samat asiantuntijakuulemiset, mitätämän osalta kuulin, ja tehdä ehkä arviota siitä,voimmeko tehdä jotain tai voitteko evästää ehkätulevien valmistelujen varalle, jos tämänkaltai-seen haluttaisiin mennä.

Toinen kysymys oli... (Jukka Gustafsson: Ih-minen on käynyt kuussakin jo!) — Nimen-omaan. Kyllä, ainahan keksitään. — Mutta kuntässä esimerkiksi aikataulu oli tämä mikä oli jatämä oli hyvin vaikea, monimutkainen, ja sitä enhalua, että ihmiset joutuvat lain edessä eriarvoi-seen asemaan, niin ne täytyisi kaikki selvittää. Jaluonnollisesti, jos tähän siis liittyy asumislisäoi-keus, niin sitten myös kustannukset kasvaisivatja sitten taas se kehyssäästö ei toteutuisi. Eli tästäon kysymys, ja nämä vaatisivat sitten laajemmat-kin neuvottelut tämän vuoksi.

No, sitten vielä tähän, että miksi silloinkaan,jos ei ole ollenkaan nostanut opintotukea. Tätä-

kin kysyin, ja siinä oli sitten taas tämä rajauson-gelma: miten rajaat sen, että jos et ole nostanutollenkaan, niin sitten olet oikeutettu samantasoi-seen, mutta jos olet nostanut yhden kuukauden,sitten et olisi, eli mihin se raja vedetään? Ajatte-lin, että nämä ovat juuri niitä asioita, joihin edus-taja Gustafsson viittasi, että nämä kannattaa siel-lä valiokunnassakin käydä läpi, mutta myös täs-sä tulee sitä yhdenvertaisuusongelmaa. Se oli ta-vallaan se logiikka, mikä tässä lain valmistelussaon ollut silloin, kun tätä esitystä on kaiken kaik-kiaan lähdetty tekemään.

Edelleen täytyy vielä korostaa sitä, että tämä-hän ei syö niitä opintotukikuukausia sinänsäpois, vaan se rajaa ne samantasoiseen tutkintoon.Eli jos opintotukikuukausia on jäljellä vielä senensimmäisen tutkinnon jälkeen, niitä voi käyt-tää. Opintotukea voi saada sitten edelleen esi-merkiksi erillisiin opintokokonaisuuksiin, jatko-tutkintoon, täydennyskoulutukseen ja kaikkeentähän. Eli sen potin saa kyllä käyttää, mutta tässäse rajaus koskee sitä samantasoisuutta.

Tässä oli suurin piirtein.

10 Paavo Arhinmäki /vas (vastauspuheenvuo-ro): Herra puhemies! Ministeri Viitasen selvitysosoittaa, miten huono ja hankala tämä lainsää-däntö on. Ymmärrän, että ministeri Viitasella,jolle on annettu valtiovarainministerin ja päämi-nisterin toimesta tehtäväksi tällaisen lain aikaansaattaminen, ei kovin helppoa ole. Kyllä olin ri-vien välistä lukevinani, että ei taida ministeri-kään tätä kovin hyvänä lakiesityksenä pitää, jo-ten kyllä sanoisin, että eduskunnan nyt kannattaakovin tarkkaan miettiä, kannattaako säätää muu-taman miljoonan euron takia, jotka tässä sääste-tään, todella lakia, joka vaikuttaa siltä, että mi-nisteri itsekään ei sitä kovin hyvänä pidä, vai pi-detäänkö huolta nyt siitä mahdollisuudesta, ettävoidaan jatkossakin opiskella myös toinen tut-kinto. Uskoisin, että salissa läsnä olevat kansan-edustajat voivat yhtenäisesti liittyä tähän arvi-oon.

11 Risto Kalliorinne /vas: Arvoisa puhemies!Jos jotakin minä olen 2000-luvulla oppinut työ-elämästä, niin listasin niistä opeista kolme point-tia, tärkeintä, jotka nykyään ovat täällä taustalla.Täällä on tapana listata.

Ensimmäinen on se, että työelämän muutok-set ovat todella nopeita. Ne ovat niin nopeita, ettäniitä on jopa vaikea ennustaa sekä koulutuksen

Tiistaina 4.11.201438 106/2/11

järjestäjien että myös koulutustaan valitseviennuorten.

No, tähän toinen pointti on se, että tästä johtu-en elinikäinen oppiminen on tärkeää. Jokaisenihmisen täytyy hyväksyä se fakta, että elinikäi-nen oppiminen on tullut jäädäkseen, ja siihentäytyy olla valmiita. Täytyy olla valmiita päivit-tämään omaa ammattitaitoaan ja oppimaan jatku-vasti.

Kolmas pointti, jonka olen oppinut, on se, ettäammatista toiseen siirtyminen on nykyaikaa ja seon myös tulevaisuutta. Meillä täytyy kaikilla2000-luvun kansalaisilla olla valmiutta vaihtaaammattia eikä lukkiutua niihin asetelmiin ja nii-hin ammatteihin, joihin joskus olemme opiskel-leet, eli työelämän muutokset ovat nopeita, elin-ikäinen oppiminen tärkeää ja ammatista toiseensiirtyminen nykyaikaa ja tulevaisuutta.

Kun katsotaan tätä hallituksen esitystä nyt tä-män — kuten siis kuulimme äsken, myös asu-mislisän, opintolainaoikeuden ja opintotuen, siiskoko paketin — rajaamisesta toisesta saman-tasoisesta korkeakoulututkinnosta, niin voimmemiettiä, onko se vastaus näihin 2000-luvun työ-elämän tarpeisiin vai perustuuko tämä koko esi-tys mielikuviin alati yliopistoissa lojuvistaikuisopiskelijoista vai onko se vastaus todellisiinnykyajan työelämän tarpeisiin. Minä väitän, ettätämä perustuu enemmän mielikuviin ja asentei-siin kuin ihan niihin faktoihin, mitä ihmisillätuolla arjessa ja työelämässä on. Sen takia esitänpari tämmöistä esimerkkiä, mitä tämä laki tuleetarkoittamaan.

Ensimmäinen esimerkki on täällä jo edustajaArhinmäen esille tuoma uudelleenkouluttautu-minen. Konkretisoin sitä vielä enemmän. Suures-sa high tech -huumassa Oulussa nuori mies onvalinnut alakseen insinööriammattikorkeakoulu-tutkinnon, kun näkee ne Nokian kyltit joka puo-lella ja ajattelee, että tuolta se minäkin leipänivuolen tulevaisuudessa. Nythän hän on valinnuttämän alan joskus 2009—2010. Nyt hän on val-mistunut tilanteeseen, jossa ne Nokian kyltit onrevitty alas ja työllistyminen high tech -sektoril-le on täysin mahdotonta. Kaupunki on täynnä sa-man alan ihmisiä, jotka epätoivoisesti etsivät työ-tä. Tämä nuori, kokematon vastavalmistunutseikkailee siellä seassa, etsii pari vuotta työtä japäätyy siihen, että turha oli tämä ammattikorkea-koulututkinto, taidanpas lähteä opiskelemaansairaanhoitajaksi, koska siellä on mieshoitajista

pulaa ja työmarkkinat on Ruotsia, Norjaa myö-ten, ja päättää laittaa paperit vetämään, hyväksy-tään sisällekin jonnekin kouluun, sen jälkeen al-kaa lukemaan vähän rätinkejä: Ei, hallitus onkintehnyt esityksen, ei minulle myönnetä opintotu-kea tähän alan vaihtoon, tähän toiseen ammatti-korkeakoulututkintoon, jonka minä haluaisintehdä tämän työttömyyteni sijasta. Ei myönnetäopintotukea. Alan vaihto alalta toiselle ei onnis-tu tulevaisuudessa, mikäli tämä hallituksen esi-tys viedään tällaisenaan läpi.

Toinen esimerkki siitä, että jos haluaisi kehit-tyä, nostaa koulutustasoaan, lähteä opiskele-maan ammattikorkeakoulusta yliopistoon, siinä-kin tulee mutkia matkaan: Jos esimerkiksi sosio-nomi päättää, että olen tehnyt näitä sosionomi-hommia 20 vuotta ja ehkä ei palo enää ole korke-alla ja työmarkkina-asemakaan ei välttämättä oleviimeisen päälle, ehkä olisi mahdollisuus tehdäsitä työtä mutta haluaisi kehittyä ja viedä Suo-mea eteenpäin ja palvella jotenkin muuten, läh-teä opiskelemaan luokanopettajaksi, joka on kak-sitasoinen tutkinto, ensin kasvatustieteen kandi-daatti, sitten maisteri. Niihin kasvatustieteenkandidaatin opintoihin ei myönnetä opintotukea,koska on saman tason eli amk-tutkinto taustalla.Vaikka ne tutkinnot eivät ole yhteensopivia eikäniitä amk-opintoja hyvitetä yliopistossa juuri ol-lenkaan, kyllä tyssäävät nekin luokanopettajanhaaveet siinä vaiheessa, ellei ole jotenkin varaaopiskella omaehtoisesti monta vuotta sitä kandi-daatin tutkintoa, kunnes alkaa saamaan opintotu-kea, kun sitten opiskelee sitä ylempää tutkintoasen kandidaatin jälkeen eli kasvatustieteen mais-terin tutkintoa, eli myös koulutustason nostami-nen vaikeutuu.

No tähän vastaukseksi sitten tarjotaan, että on-han meillä aikuiskoulutustukea ja onhan meillämahdollista opiskella työttömyyskorvauksella javastaavalla. Mutta nämä eivät ole yhtään saman-laisia oikeuksia kuin opintotuki, vaan ne ovatharkinnanvaraisia, monen lukon takana oleviaerilaisiin yksilöllisiin työllistymissuunnitelmiinnojaavia tukimalleja, ja ei voi luottaa, että nämäalanvaihtajat ja koulutustason nostajat voisivatniihin samalla tavalla nojata.

Nyt esitänkin tässä sen toivomuksen, että to-dellakin sivistysvaliokunta perkaa tämän asianperin juurin ja uskaltautuu myös kyseenalaista-maan tämän esityksen, sillä nämä vaikutukset ei-

PTK 106/2014 vp106/2/12 39

vät ole sen muutaman miljoonan väärti, mitänäissä opintotukimenoissa tullaan säästämään.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Mi-nisteri Viitanen haluaa käyttää vastauspuheen-vuoron tätä edelliseen puheenvuoroon, minuutti.

12 Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen(vastauspuheenvuoro): Puhemies! Kiitos oikeinpaljon, ja miksei tähänkin. — Eli siis koroste-taan vielä kerran sitä, että nimenomaisesti juuritämän siirtymäajan vuoksi ja opiskelijankin par-haaksi voimaantuloaikaa nyt lykättiin niin, ettäse tulee koskemaan niitä opiskelijoita, jotkaaloittavat 1.8.2016 jälkeen, eli vielä jos on jäljel-lä opintotukikuukausia. Nytkään niitä harvassatapauksessa on niin paljon, että pystyisi niilläopiskelemaan kaksi tutkintoa, saman- tai erita-soista. Eli siis ne on rajattu, kuten sanoin, 70:stärajaa on tiputettu 64:ään, mutta kaiken kaikki-aan, jos näitä on jäljellä, niitä voi käyttää. Ni-menomaisesti tämä samantasoista tutkintoa kos-keva rajaus on tulossa voimaan vasta 1.8.2016, eiensi syksynä niin kuin alun perin pelkäsimme jaikään kuin päätöstä hahmotimme silloin keväänkehysriihessä.

Kuten sanottu, puhemies, minusta on hyvää jatärkeää, että sivistysvaliokunta käy tätä läpi.Tämä ei ole ongelmaton. Tässä on kuitenkin ky-symyksessä nyt yksi niistä niin sanotuista raken-netoimista, ja siksi se esitys täällä on. Kyllä minäsanon, että kyllä minä siitä vastuun kannan jakaikki me hallituksessa tietenkin yhteisesti näis-tä esityksistämme.

13 Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Esi-tyksessä ehdotetaan, että korkeakoulututkinnonsuorittaneella opiskelijalla ei olisi oikeutta opin-totukeen toisen samantasoisen korkeakoulutut-kinnon suorittamiseksi. Opintotukeen ei olisi oi-keutta riippumatta siitä, onko opiskelija saanutopintotukea aiemmin suoritetun korkeakoulutut-kinnon suorittamiseksi.

Oikeus saada opintotukea toisen samantasoi-sen tutkinnon suorittamiseksi tulisi säilyttää jat-kossakin. Nykytilanne työmarkkinoilla on hyväesimerkki siitä, milloin lisäkoulutus on usein tar-peen työpaikan saamiseksi. Eritasoisen tutkin-non suorittamiseen myönnetään opintotukea jat-kossakin. Mitä jos parhaimmat työllistymismah-dollisuudet ja yksilön kannalta aidosti kiinnosta-va tutkinto sattuu olemaan samantasoinen

korkeakoulututkinto, joka jo löytyy taskun poh-jalta? Pitääkö tämän jälkeen hakeutua opiskele-maan jotain, mikä ei yhtä paljon kiinnosta ja hyö-dytä, kun opiskeluun ei myönnetä opintotukea?Lisäksi kahden samantasoisen tutkinnon tuomaosaamisyhdistelmä voi olla tarpeen eri alojentehtävissä, ja mielestäni tällainen erityisosaami-nen on nähtävä vahvuutena.

Yksilölle pienet rahasummat voivat merkitäpaljon, mutta valtiolle koko uudistuksen talou-delliset vaikutukset eivät ole merkittäviä. Lisäk-si uudistuksen taloudellisesti lopullisia vaikutuk-sia on hankala arvioida, koska uudistuksen joh-dosta muuttuvia ihmisten opiskelu- ja työurapol-kuja kansantaloudellisine vaikutuksineen on vai-kea ennustaa. Suomen vahvuuksia ovat koulutusja yksilön mahdollisuudet kehittää itseään jaosaamistaan. Elinikäisen oppimisen — joka vii-me aikoina on ollut erittäin paljon puheenaihee-na ja tärkeä asia — kannalta esitys on askel taak-sepäin. Opiskelu pitää ihmisen hyvin kiinni yh-teiskunnassa ja tätä kautta ehkäisee syrjäytymis-tä. Tämä pätee myös niiden kohdalla, joilla on joyksi tutkinto. Esityksen seurauksena ihmisiä voiohjautua entistä enemmän väärille aloille tai jää-mään kotiin opiskelun sijaan.

Kun opiskelupaikkoja haetaan, on nuoren vai-kea tietää, mitä tutkinnon suorittamiselta tai senjälkeiseltä elämältä odottaa. Opiskelupaikan suh-teen tehty valinta voi olla väärä. Mitä jos ensisi-jainen unelmapaikka jää pisteen päähän pääsyko-keessa? Kannattaako ylipäätään ottaa vastaantoista samantasoista opiskelupaikkaa vai jäädäkotiin makaamaan ja odottamaan seuraavan vuo-den epävarmaa mahdollisuutta? Tässä piilee syr-jäytymisen riski. — Kiitos.

14 Tuula Peltonen /sd: Arvoisa puhemies! Ihanensin haluan edustaja Kalliorinnettä hieman kor-jata. Hän totesi täällä, että luokanopettajakoulu-tus on kaksivaiheinen. Tänä päivänä pystyy opis-kelemaan maisteritutkinnon ihan kerralla, ja tie-tysti omasta innokkuudestakin osittain riippuu,missä vauhdissa, mutta luonnollisesti tietyt opin-not vaativat tietyn ajan.

Tässä esityksessä tosiaankin korjataan opinto-tukilakia, ja siihen liittyy myös koulumatkatuki-asioita, ja mistä täällä on ehkä eniten puhuttu, ontämä, ettei olisi oikeutta opintotukeen toisen sa-mantasoisen korkeakoulututkinnon suorittami-seksi.

Tiistaina 4.11.201440 106/2/15

Meillä pitää olla varmasti ensisijainen idea jaihanne se, että nuoret jaksavat ja haluavat opis-kella. Tämä esitys ei ole paras mahdollinen tuke-maan sitä ideologiaa. Kuitenkin yhteiskunnanyhtenä haasteena on turvata nyt ja tulevaisuudes-sa julkisen talouden kestävyys sekä osaavan työ-voiman saatavuus ja riittävyys, ja siksi on luon-nollisesti tärkeää, että mahdollisimman monityöikäinen olisi työssä ja työurat olisivat pidem-piä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen jatutkimuksen 2011—2016 kehittämissuunnitel-man mukaan haasteisiin tulee puuttua paranta-malla ja tehostamalla koulutusjärjestelmän toi-mintaa, suuntaamalla koulutustarjontaa sekä ly-hentämällä koulutukseen käytettävää kokonais-aikaa. Nämä tavoitteet liittyvät myös koulutus-ten välisten nivelvaiheiden sujuvuuteen, lyhentä-miseen sekä koulutuksen läpäisynparantamiseen.

Kovin helppoa ei ole pohtia, millä keinoinsaamme opiskelijat nopeammin työuralle. Tästänäkökulmasta opintotuen rajaaminen yhteen sa-manlaajuiseen korkeakoulututkintoon on perus-teltua ja järkevää. Silloin korkeakouluun hakevahenkilö joutuu miettimään tarkemmin, mihin tut-kintoon opintotukikuukautensa käyttää. Nytmeillä on runsaasti opiskelijoita, jotka menevättekemään jotain toissijaista tutkintoa, kun eivätpääse heti mieluisimpaan vaihtoehtoon. Samallaopintotukikuukaudet kuluvat. Samalla he vievätusein, ikävä kyllä, opiskelupaikan joltain sellai-selta, joka olisi halunnut oikeasti kyseiseen kou-lutukseen päästä. Eli opintotuen rajaaminen osal-taan auttaa myös korkeakouluja toimintansa te-hostamisessa ja vähentää niitä, jotka pitävät yh-dessä oppilaitoksessa niin sanotun välivuoden javaihtavat pian toiseen. Tästä näkökulmasta kat-sottuna tässä esityksessä on tietenkin järkeä.

Arvoisa puhemies! Tämä luonnollisesti edel-lyttää sitä, että uravalintoja miettivillä nuorilla ontietoa koulutukseen liittyvistä seikoista ja ettäheille on saatavissa opinto-ohjausta, joka auttaatulevien opintojen valintaa.

Sinänsä ei ole järkevää mennä varmaankaantässä rajaamisen tiellä yhtään syvemmälle taieteenpäin. Olen itsekin opiskellut useita tutkinto-ja, ja se on tuntunut hyvin oikeudenmukaiselta,joskaan en ole saanut koskaan opintotukea, kos-ka suoritin opintoni työn ohella tai äitiys- ja hoi-tovapaalla. Siinä oli semmoinen pieni ero. Muu-tenkaan en ole suuri rajausten kannattaja, ja siksi

nämä rakenteelliset uudistukset tuntuvat tässä-kin esityksessä hyvin vaikeilta tehdä. Opintoihininnostamisen pitäisi tapahtua jollakin muulla ta-valla tietenkin kuin keppiä antamalla. Sitä pork-kanaa voisi miettiä hiukan lisää ennemminkin.Tähän porkkanaan liittyen: vähän aikaa sitten hy-väksyimme helpotusta opintolainan maksuasioi-hin, jos opiskelu tapahtuu tietyssä määräajassa.Nämä ovat tietysti niitä elementtejä, mitä mei-dän pitäisi jatkossa pystyä löytämään enemmän,ennemminkin kuin keppiä.

Arvoisa puhemies! Täällä myös edustaja Ar-hinmäki käytti voimakkaan puheenvuoron kou-lutuksen maksuttomuuden puolesta, ja täytyy senverran todeta, että olen itse samaa mieltä, ettäkoulutuksen tulee olla Suomessa edelleen mak-sutonta. Se on minun henkilökohtainen, muuttu-maton mielipiteeni. — Kiitos.

15 Lea Mäkipää /ps: Arvoisa puhemies! Tässäesityksessä ulkomaille myönnettävien opintotu-kien myöntämisperusteita kiristetään, ja toisaal-ta esityksen tavoitteena on rajoittaa opintotuenmyöntämistä usean samantasoisen korkeakoulu-tutkinnon suorittamiseksi. Näennäisesti vähen-netään näitä opintotukimenoja.

Nykyisessä työllisyystilanteessa on tärkeääturvata mahdollisuus kouluttautua uudelleen, uu-teen ammattiin, jos entinen työ loppuu tai kokoentinen toimiala kuihtuu, niin kuin näinä päivinäon saatettu todeta. Näille uutta uraa tekevilleopiskelijoille on turvattava samat opintotukioi-keudet kuin ensimmäistä tutkintoa suorittaville.Sen sijaan niin sanotuille ikuisille opiskelijoilleon syytä asettaa rajoituksia. Valtion olisi päätet-tävä, kuinka monta tutkintoa se on valmis kulle-kin kustantamaan.

Tässä samassa keskustelussa pitäisi ottaa kan-taa myös ulkolaisten opiskelijoiden oikeuksiinSuomessa. Tarjoamme avokätisesti opiskelu-paikkoja täällä. Ulkolaisten opiskelijoiden mää-rä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa,ja lisää tulee, sillä maailmassa riittää ihmisiä il-maisen opiskeluoikeuden käyttäjiksi. Ulkolaisiakorkeakouluopiskelijoita on maassamme noin17 000 ja ammattikorkeakouluissa suunnilleensaman verran. Mitä tämä merkitsee rahassa?Yksi lukuvuosi opiskelijaa kohden maksaa am-mattikorkeakouluissa noin 8 000 euroa ja yli-opistoissa 10 000. Yhden opiskelijan kouluttami-nen puolestaan maksaa Suomelle 30 000 —50 000 euroa. Joka vuosi Suomi antaa ulkolaisil-

PTK 106/2014 vp106/2/16 41

le opiskelijoille yhteensä 300 miljoonan euronlahjan.

Meidän omat opiskelijat eivät pääse korkea-kouluihin ja jäävät ilman turvallisempaa tulevai-suutta. Ulkomailla opiskelu on monelle sitten seainut keino päästä eteenpäin. Ulkomailla opiske-lu maksaa. Esimerkiksi Tarton yliopistossa luku-kausi maksaa 7 800 euroa, ja meillä virolaisetvastaavasti opiskelevat ilmaiseksi. Suomi kou-luttaa venäläisiä, kiinalaisia, nigerialaisia ilmai-seksi ja usein myös maksaa näille sosiaalitukia,kun omat rahat elämiseen eivät riitäkään. JosSuomi alkaisi periä käyvän lukukausimaksun taivaikkapa vain muutaman tuhannen euroa luku-vuodessa, säästäisimme kymmeniä, jopa satojamiljoonia vuodessa. Tämäkin on aina se ikuinenkysymys, mitä pitäisi tehdä.

Yhtenä asiana on tämä koulumatkatuki. Kou-lumatkatuen maksujärjestelmän uudistaminenyhteensovittaa koulumatkojen myöntämisperus-teita. Mutta sitten en ymmärrä tätä täysin, koskaen ole perehtynyt täysin lakiesitykseen, miksi onpitänyt perustaa TVV Oy. Sitä perustelua en ko-konaisuutena ymmärrä, ja olisinkin kysynyt mi-nisteriltä, mitä tämä tarkoittaa. Mitä tämä tuleevaikuttamaan esimerkiksi maaseudun bussilii-kenteeseen? Vai käykö se samalla tapaa kuin en-tiseenkin malliin? Matkahuollolla on ollut täysintoimiva järjestelmä. Uudelle yhtiölle on raken-nettu omat atk-järjestelmät, jotka ovat maksa-neet maltaita. Kuka tästä lopulta hyötyy, ja onkotässä mahdollisesti jonkun etua ajettu? Muttanäihin kysymyksiin en varmaankaan saa vastaus-ta, kun asianomainen ministeri ei ole paikalla.

16 Eila Tiainen /vas: Arvoisa puhemies! Tä-män kansakunnan menestys on itse asiassa pit-kälti juuri siitä lähtöisin, että meillä on ollut kai-kille yhtäläinen ja ilmainen koulutus ja että olem-me 1800-luvun puolivälistä saakka lukeneet it-semme sivistyskansojen joukkoon ja pitäneethuolta siitä, että meillä kaikilla on erinomainenlukutaito yhä edelleen.

En usko edellisen puhujan asioihin siinä mie-lessä, että hän epäilee, että meille rynnättäisiinsankoin joukoin ulkomailta opiskelemaan ja vie-täisiin sillä tavalla suomalaisten opiskelupaikko-ja. Jos nykyisenkaltaiset opintovaatimukset olisi-vat olleet voimassa, puhumattakaan näistä, mitätässä nyt aiotaan tehdä, niin minä en olisi ikinävalmistunut maisteriksi. Olen vaihtanut montakertaa alaa ja tehnyt töitä koko ajan, ja siinä mie-

lessä olen hyvä esimerkki siitä, että monien asi-oitten opiskelu antaa mahdollisuuden hyvin mo-nenlaiseen urakehitykseen.

Mutta sitten tästä esityksestä. Yliopisto-opin-tojen osalta nykyisellään yhteensä 300 opintopis-teen laajuisiin sekä kandidaatin 180 opintopis-teen että maisterin 120 opintopisteen opintoihinmyönnettävä tukiaika on 50 tukikuukautta. Näil-le opinnoille tavoiteaika on viisi vuotta, ja siihenvoidaan myöntää kaksi lisävuotta, jos on erityi-siä perusteluja. Jos opiskelija opiskelee päätoi-misesti ja nostaa tukea yhdeksän kuukautta vuo-dessa, mikä on ajateltu normaalivauhtiseksi opis-keluksi, siis ilman kesäkuukausia, jolloin yliopis-toissa järjestetään vähemmän opetusta, 50 tuki-kuukautta riittää vain viiden vuoden ja viidenkuukauden opiskeluun.

Arvoisa puhemies! Siis olemassa oleva nor-maalimääräinen tuki riittää nykyiselläänkin vainjuuri ja juuri pääasiallisen tutkinnon suorittami-seen tavoiteajassa. Viiden kuukauden joustovaramuuttuvien elämäntilanteitten varalle on hyvinpieni, ja samaten viisi tukikuukautta käytettäväk-si toiseen tutkintoon on aivan olematon.

Lisäksi tosiasiassa keskimääräiset opiskelu-ajat, joissa yksi pääasiallinen tutkinto opiskel-laan, ovat kuusi seitsemän vuotta, ja ne ovat py-syneet hieman vaihdellen tällä välillä koko 2000-luvun. Toisin sanoen uudistuksen vaikutus opis-kelijoihin, jotka suorittavat kaksi maisterintut-kintoa yliopistossa, ja samaten sen säästövaiku-tus valtiolle heidän osaltaan olisi hyvin pieni.Koska tukikuukausia ei yleensä ole jäljellä pal-joa tai ollenkaan ensimmäisen tutkinnon jäljiltä,heille se olisi lähinnä periaatteellinen ja moralis-tinen rajoitus.

Puolestaan yhden ammattikorkeakoulututkin-non, jonka laajuus on 210 opintopistettä ja suorit-tamisen tavoiteaika kolme vuotta ja kuusi kuu-kautta, suorittaneille rajaus on todellinen piikki-lanka-aita lisäkouluttautumisen ympärille. Ta-voiteajassa päätoimisesti opiskelleella, ammatti-korkeakoulututkinnon suorittaneella opiskelijal-la saattaisi olla hieman vajaat 20 tukikuukauttakäytettävissä toisen tutkinnon opiskeluun. Nytheidän oikeuttaan kouluttautua vapaasti ja yhdis-tellä tutkintoja omien kykyjensä ja suunnitel-miensa mukaan ollaan rajoittamassa räikeän epä-oikeudenmukaisella tavalla.

Arvio rajauksesta saatavasta säästöstä on li-säksi vuoden 2019 tasolla vain vaatimattomat10,5 miljoonaa.

Tiistaina 4.11.201442 106/2/17

Arvoisa puhemies! Näiden asioitten lisäksitämä uudistus tulisi lisäämään yliopistoihinsuuntautuvaa hakupainetta, keskeytettyjä am-mattikorkeakouluopintoja sekä välivuosia. Jär-jestelmä muuttuisi edelleen joustamattomam-maksi sekä ihmisten erilaisia elämäntilanteita jaopintopolkuja huomioimattomammaksi. Kyseolisi koulutustason laskua ja koulutusmuotojensektoroitumista edistävästä esteestä, ja kaikkitämä lähes olemattomien, epävarmojen säästö-jen tähden.

17 Merja Mäkisalo-Ropponen /sd: Arvoisapuhemies! Itsekin kahden maisterinkoulutusoh-jelman suorittaneena koen, että toisen alan ja am-matin opiskelun estäminen opintotuen rajaami-sen avulla on huono päätös. En itse koe, että oli-sin opiskellut päällekkäisiä aineita tai asioita,päinvastoin, sain itselleni laajapohjaisen osaami-sen ja ammattitaidon, jonka ansiosta olen pysty-nyt liikkumaan työmarkkinoilla hyvin laaja-alai-sesti ja hyvin erilaisia töitä tehden. Työmarkki-noilla tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa monipuo-lisia ja nykyistä enemmän eri aloilla liikkumaanpystyviä työntekijöitä, koska tällaiset henkilötpystyvät innovatiivisesti ylittämään sektori- jaammattikohtaisia rajoja ja sillä tavalla uudista-maan myöskin työelämää ja yhteiskuntaa.

Toivon todella, kuten edustaja Gustafsson jamoni muukin täällä totesi, että sivistysvaliokun-nassa pohdittaisiin tätä asiaa vielä kriittisesti javakavalla mielellä. Nyt kannattaisi tehdä kunnol-linen kustannus—hyöty-analyysi, ettei vain pie-nen säästön takia aiheuteta hyvin suurta harmiayksilöille ja pitemmän päälle myöskin yhteiskun-nalle.

18 Kimmo Kivelä /ps: Arvoisa puhemies! Tääl-lä on kysytty hallituksen motiivien perään tämänlakiesityksen kanssa. Hallitushan luonnollisestivastaa, että se on tämä valtiontalouden surkea ti-lanne, mutta kyllä itse näkisin, että tässä on taus-talla paljon paniikinomaisuutta, neuvottomuuttaja mielikuvituksen puutetta. Koulutus jos mikäon investointi. Se on yhteiskunnan kannalta in-vestointi, se on yksilön kannalta investointi. Pe-rustellusti on viime aikoina puhuttu siitä, että yli-opistouudistuksessa sanottiin hyvästit sivistysy-liopistolle. Nyt mantranomaisesti hoetaan kuinitsetarkoituksena, että kaikkein tärkeintä olisi no-pea valmistuminen jopa tutkinnon laadun kustan-nuksella.

Täällä ei ole RKP:n edustajia paikalla, muttamuistan, että RKP:n presidenttiehdokas ja enti-nen puheenjohtaja Jan-Magnus Jansson — hän-hän oli valtio-opin professori myös — muinoinsanoi, että hän oppi yliopistoaikanaan noin kol-manneksen virallisissa opinnoissa, luentosaleis-sa ja tenteissä, kolmanneksen erilaisissa opiske-lijatapaamisissa ja kolmanneksen illanistujaisis-sa. Henkinen kasvu ja sivistyminen edellyttää ai-kaa, se ei tapahdu käden käänteessä.

Näen tässä myös, arvoisa herra puhemies, vaa-rallisen porttiteorian mahdollisuuden. Nyt puhu-taan korkeakouluopiskelijoiden mahdollisuudes-ta kahteen tutkintoon, joita opintoja julkisin va-roin tuettaisiin, mutta ajatelkaa, että esimerkiksiammatillisen koulutuksen toisen asteen tasollavastaava ongelma voi tulevaisuudessa tulla myöseteen.

19 Kalle Jokinen /kok: Arvoisa herra puhe-mies! Tässä ovat keskustelun kuluessa nousseetesille nämä ulkomaalaisten opiskelijoiden opin-tomaksut, ja on varmaan ihan syytä tutkia tark-kaan tuo aihepiiri. Sillä on merkitystä myös suo-malaisen koulutuksen arvostukselle.

Mutta haluan nostaa tässä nyt esille yhdenepäkohdan, joka tällä hetkellä meillä on ja liittyyopintotukilakiin, tosin sellaiseen pykälään, jokaei tässä ole auki, mutta nyt kun lähetekeskuste-lua käydään, niin on syytä hiukan evästää tätäopintotukilain käsittelyä. Kysymys on opintotu-en maksamisesta suomalaisen oppilaitoksen ul-komailla olevan toimipaikan suomalaiselle opis-kelijalle. Tällä hetkellä Kela on kertonut, ettäevää opintotuen suomalaisen oppilaitoksen ulko-mailla sijaitsevan toimipaikan opiskelijalta, jamielestäni se on hyvin vahvasti ristiriidassa mei-dän nuorisotakuun kanssa, jossa pyritään takaa-maan kaikille nuorille koulutuspaikka ja sitämyöten sitten turvaamaan se polku sinne ammat-tiin. Tässä tapauksessa on kysymys ammattiinjohtavasta koulutuksesta, ja haluan tämän pu-heenvuoron myötä kiinnittää valiokunnan huo-miota tähän epäkohtaan ja toivon, että se korja-taan mahdollisimman pian.

Keskustelu päättyi.

Päätökset

Asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan.

PTK 106/2014 vp106/3 43

3) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksiammatillisesta peruskoulutuksesta annetunlain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta an-netun lain 11 §:n, opetus- ja kulttuuritoi-men rahoituksesta annetun lain 25 §:n jaopintotukilain 7 §:n muuttamisesta

LähetekeskusteluHallituksen esitys HE 211/2014 vp

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Pu-hemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään si-vistysvaliokuntaan.

Keskustelu

1 Merja Mäkisalo-Ropponen /sd: Arvoisa pu-hemies! Suomessa on 110 000 alle 30-vuotiastanuorta ilman toisen asteen koulutusta. He ovatsuuremmassa syrjäytymisvaarassa kuin ammatil-lisen koulutuksen saaneet nuoret, sillä ilman am-mattitutkintoa on nykyisin lähes mahdoton työl-listyä. Erityisen tärkeää on, ettei kukaan jää niinsanotusti tyhjän päälle peruskoulun jälkeen vaanjokaiselle nuorelle löytyy oma opiskelupaikka.Tämä lakiesitys tuo keinoja tämän tavoitteen saa-vuttamiseksi.

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavankoulutuksen tavoitteena on antaa valmiuksia ha-keutua ammatilliseen peruskoulutukseen sekävahvistaa edellytyksiä suorittaa ammatillinen pe-rustutkinto. Työhön ja itsenäiseen elämään val-mentava koulutus olisi puolestaan suunnattuvamman tai sairauden vuoksi erityistä tukea tar-vitseville henkilöille, ja sen tavoitteena olisi an-taa opiskelijalle henkilökohtaisten tavoitteiden javalmiuksien mukaista opetusta ja ohjausta. Tämävalmentava koulutus toteutettaisiin erityisope-tuksena.

Arvoisa puhemies! Ammatilliseen peruskou-lutukseen valmentava koulutus suuntautuu am-matilliseen koulutukseen ja erottautuu näin muis-ta nivelvaihteen koulutuksista, kuten esimerkik-si perusopetuksen lisäopetuksesta. Koulutuksel-la tulisi olla tiivis yhteys työelämään, ja koulu-tuksen aikana tulisi olla mahdollisuus suorittaamyös perustutkintoon liittyviä opintoja.

Lakiesityksessä kuvataan hyvin ammatilli-seen koulutukseen valmentavan koulutuksenosaamistavoitteita. Niitä olisivat esimerkiksi op-pimisen vahvistaminen tiedonhankintataitoja jaelinikäisen oppimisen taitoja lisäämällä. Koulu-

tukseen kuuluisi myös kieliopintoja. Tavoitteenaolisi vahvistaa myös opiskelijan itsetuntemustaja sosiaalisia taitoja. Koulutus sisältää myös am-matti- ja työelämätuntemusta, kuten työpaikka-vierailuja ja työpajatoimintaa. Lisäksi tavoittee-na on tutustua erilaisiin koulutuksen toteuttamis-ja järjestämis- ja toimintamuotoihin.

Uskon, että monen nuoren kohdalla valmenta-va koulutus toimii tukevana siltana peruskoulus-ta ammatillisiin opintoihin. Ensisijainen kohde-ryhmä on perusopetuksen päättäneet nuoret, jot-ka tarvitsevat opiskelijavalmiuksiensa paranta-mista sekä ohjausta että tukea koulutuksen ja am-matin valinnassa. Toisena ryhmänä ovat eri syis-tä koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret, jotkaeivät ole löytäneet paikkaansa koulutusjärjestel-mässä.

Mutta pidän myös erittäin tärkeänä, että laki-esityksessä mainitaan se, että valmentavaan kou-lutukseen voivat osallistua myös ne aikuiset, jot-ka tarvitsevat lisävalmiuksia ammatillisen perus-koulutuksen suorittamiseksi.

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin hyvä laki-esitys.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:Seuraavaksi edustaja Peltonen — tuosta salin ul-kopuolelta.

2 Tuula Peltonen /sd: Arvoisa puhemies! Metodellakin odotamme sitä istuntosalin remonttia,että saamme näitä sähköpistokkeita vähän lisää.Tämä asettaa omat haasteensa näitten laitteittenkäytölle.

Eli tässä esityksessä ehdotetaan muutettavak-si ammatillisesta peruskoulutuksesta annettua la-kia nimenomaan tämän valmentavan koulutuk-sen osalta sekä työhön ja itsenäiseen elämäänvalmentavaa koulutusta koskevien säännöstenosalta. Ja nämä kokonaisuudet otetaan käyttöönsyksyllä 2015.

Valmentava koulutus ammatillisessa perus-koulutuksessa olisi oma koulutuskokonaisuus,johon yhdistetään nykyiset, eri kohderyhmillesuunnatut ammatilliseen peruskoulutukseen val-mistavat ja valmentavat koulutukset sekä kotita-lousopetus. Yhden lukuvuoden mittainen tutkin-toon johtamaton koulutuskokonaisuus on tarkoi-tettu ensisijaisesti vailla toisen asteen tutkintoaoleville perusopetuksen päättäneille nuorille.Koulutuksen tavoitteena olisi antaa valmiuksiahakeutua ammatilliseen peruskoulutukseen sekä

Tiistaina 4.11.201444 106/3/3

vahvistaa edellytyksiä suorittaa ammatillinen pe-rustutkinto.

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavakoulutus olisi vamman tai sairauden vuoksi eri-tyistä tukea tarvitseville suunnattu koulutusko-konaisuus, jonka tavoitteena olisi antaa opiskeli-jalle henkilökohtaisten tavoitteiden tai valmiuk-sien mukaista opetusta ja ohjausta. Koulutusko-konaisuus vastaa nykymuotoista vaikeimminvammaisille opiskelijoille järjestettävää valmen-tavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta.

Arvoisa puhemies! Esitys tukee hyvin nuor-ten työllisyyden edistämistä ja syrjäytymisen eh-käisyä. Toisin sanoen esitys edistää nuorisota-kuun toteuttamista. Nuorisotakuun osana on kou-lutustakuu, jossa kiinnitetään erityistä huomiotaperusopetuksen päättävien nuorten tilanteeseen,ja koulutustakuun tavoitteena on taata jokaiselleperuskoulun päättäneelle koulutuspaikka lukios-sa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopi-muksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muullatavoin. Valmistavilla ja valmentavilla koulutuk-silla onkin tärkeä merkitys koulutustakuun to-teuttamisessa.

Esityksessä parannetaan myös nuorten maa-hanmuuttajien ja vammaisten mahdollisuuksiaosallistua oppisopimuskoulutukseen, kuten 2011hallitusohjelmassa on sovittu. Ja tämä esitys onmyös eräs osa 29.11.2013 hyväksytyn rakenne-poliittisen ohjelman toimeenpanosta. Hallituk-sen päätöksen mukaan ammatilliseen peruskou-lutukseen valmistavat ja valmentavat koulutuk-set sekä kotitalousopetus on tarkoitus yhdistääkokonaisuudeksi.

Hallitusohjelmassa, opetus- ja kulttuuriminis-teriön kehittämissuunnitelmassa sekä rakenne-poliittisessa ohjelmassa esitettyjen kirjaustenmukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön jaOpetushallituksen yhteistyönä on selvitetty val-mistavien ja valmentavien koulutuksien yhteen-sovittamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Meilläon ollut käytännössä tämmöistä valmistavaa kou-lutusta myös ammatillisen koulutuksen puolella,mutta on tietenkin hyvä, että näitä toimenpiteitänivotaan yhteen ja saadaan helpommin hallittavaja myös opiskelijoille helpommin ymmärrettäväkokonaisuus. Tässä hallituksen esityksessä esite-tyt ehdotukset perustuvat nimenomaan tähän sel-vitystyöhön.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi on hyvä to-deta, että on tärkeää, että nuorten ja heidän kou-lutuksensa eteen tehdään kaikki voitava, sillä mi-

kään ei tule yhteiskunnalle niin kalliiksi kuin syr-jäytynyt lapsi tai nuori.

3 Suna Kymäläinen /sd: Arvoisa herra puhe-mies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi am-matillisesta peruskoulutuksesta annettua lakia si-ten, että lakiin lisättäisiin ammatilliseen perus-koulutukseen valmentavaa koulutusta sekä työ-hön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulu-tusta koskevat säännökset.

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavakoulutus olisi vamman tai sairauden vuoksi eri-tyistä tukea tarvitseville suunnattu koulutusko-konaisuus, jonka tavoitteena olisi antaa opiskeli-jalle henkilökohtaisten tavoitteiden tai valmiuk-sien mukaista opetusta ja ohjausta. Koulutusko-konaisuus vastaisi paremmin nykymuotoista vai-keimmin vammaisille opiskelijoille järjestettä-vää valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta jaohjausta.

Arvoisa herra puhemies! Yhä enemmän las-ten ja nuorten kanssa etulinjassa työtä tekevättörmäävät tilanteisiin, joissa koulutuksen keino-valikoimat eivät riitä. Tässä hallitus on nyt olluthereillä.

Haluan vielä tuoda esimerkin surullisesta to-dellisuudesta, sillä valitettavasti lisääntyvässämäärin vammaisuutta aiheutetaan myös itse. Tie-to siitä, että huumeiden käyttö on turvallista taiettä kannabiksen kokeilu on harmitonta, on täy-sin väärä, mutta valitettavasti uppoaa kuitenkintiettyyn osaan nuoriamme. Tämä väärä tieto onilmeisen tehokkaan alakulttuurimarkkinoinnintulosta. Yhteiskuntamme pitää huolen heikoim-mistaankin, ja siksi väärän tiedon korjaamista jamuun muassa päihde- ja huumausainevalistuk-sen tärkeyttä on yhä korostettava, jotta voisim-me tältä osin ennaltaehkäistä erityisen tuen tar-peen kasvua. Toivon, että sivistysvaliokunta ot-taa myös tämän asian huomioon käsittelyssään.

Keskustelu päättyi.

Päätökset

Asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan.

4) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ti-lintarkastuslain muuttamisesta

LähetekeskusteluHallituksen esitys HE 212/2014 vp

PTK 106/2014 vp106/5 45

Asia lähetettiin talousvaliokuntaan.

5) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksikuntoutuksen asiakasyhteistyöstä annetunlain kumoamisesta sekä eräiksi siihen liitty-viksi laeiksi

LähetekeskusteluHallituksen esitys HE 213/2014 vp

Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.

6) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksiasuntosäästöpalkkiolain 3 §:n muuttamises-ta

LähetekeskusteluHallituksen esitys HE 214/2014 vp

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Pu-hemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetäänympäristövaliokuntaan.

Keskustelu

1 Kalle Jokinen /kok: Arvoisa herra puhe-mies! Tässä on kysymyksessä hallituksen esitysasuntosäästöpalkkiolain muuttamisesta, ja tuos-sahan noita asuntosäästöpalkkiolain ikärajojamuutetaan.

Yleisesti haluan todeta sen, että asuntosäästö-palkkiolaki, tämä järjestelmä, on erittäin hyväjärjestelmä. Sehän on ollut meillä vuosia käytös-sä, mutta sen suosio on aika ajoin vaihdellut.Kuitenkin tämä asuntosäästöpalkkiojärjestelmäkannustaa nuoria säästämään ja sen säästämisenmyötä sitten tavoittelemaan sitä omaa asuntoa, jatämä palkkiolaki myös tuo siihen tiettyjä etuja,niin että kannattaa tämän järjestelmän piirissätuota asuntosäästämistä tehdä, ja nyt nämä ikära-jamuutokset tässä vielä laajentavat sitä.

Lisäksi on erittäin tärkeää, että näiden hankit-tavien asuntojen arvon korotus, joka sisältyy tä-hän lakiesitykseen, on tehty, koska asuntojenarvo on noussut ja siinä mielessä on tärkeää, ettäniitäkin rajoja aika ajoin päivitetään.

Tämä on kannatettava lakiesitys.

2 Merja Mäkisalo-Ropponen /sd: Arvoisa pu-hemies! Tässä lakiesityksessä on todella paljonhyviä asioita, joita en nyt ryhdy tässä erittele-

mään. Olisin ministeriä halunnut kiittää hyvästälakiesityksestä.

Mutta yhden asian nostan esille. Olisin toivo-nut, että kasvukeskusalueille olisi luotu oma hin-takategoriansa. Nyt näitä kategorioita on kolme:Helsinki omana, sitten toisena Espoo, Vantaa jaKauniainen ja kolmantena muu maa, siis kaikkimuut kunnat Suomessa. Tämä muu maa on kui-tenkin kovin erilaista aluetta, ja tilanne suurissakasvukeskuksissa on hyvin erilainen kuin esi-merkiksi pienemmissä kunnissa. Jos ministeriolisi täällä ollut, niin olisin kysynyt ministeriltä:olisiko tätä näkökulmaa vielä jotenkin mahdol-lista huomioida ja sillä tavalla helpottaa suurem-pien kasvukeskusten tilannetta?

Keskustelu päättyi.

Päätökset

Asia lähetettiin ympäristövaliokuntaan.

7) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksituloverolain ja arvonlisäverolain muuttami-sesta

LähetekeskusteluHallituksen esitys HE 220/2014 vp

Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.

8) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksiturvatoimista valtioneuvostossa

Ensimmäinen käsittelyHallituksen esitys HE 7/2013 vpHallintovaliokunnan mietintö HaVM 26/2014 vp

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Kä-sittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietin-tö. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.

Yleiskeskustelu

1 Kalle Jokinen /kok: Arvoisa herra puhe-mies! Tässähän on kysymyksessä laki, jolla sää-detään turvatoimista valtioneuvostossa. Meillä eitosiaankaan ole ollut tällaista lakia aiemmin. Tä-män lain sisältöhän on sellainen, että sillä määri-tellään turvatoimitehtävissä olevien henkilöidenvaltuuksia valtioneuvoston turvatoimissa. Ta-voitteena on turvata valtioneuvoston jäsenten ja

Tiistaina 4.11.201446 106/9

valtioneuvostossa työskentelevien virkamiestentyöskentelyolosuhteet ja suojata heitä erilaisiltavaaratekijöiltä ja suojata myös valtion omaisuut-ta ja päivittää toimivaltuuksia turvallisuuden jajärjestyksen ylläpitämiseksi.

Tarve tämän lain muutokseen tulee siitä, ettäensi vuoden alusta astuu meillä voimaan uusi po-liisilaki. Aiemmin näitä valtuuksia hoitaa turva-tehtäviä on tuotu poliisilain valtuuden perusteel-la, jossa ministeriö voi antaa poliisivaltuuksiaturvatehtävissä toimiville, mutta nyt tämän polii-silain muutoksen myötä tuo vähitellen siirtymä-ajan jälkeen poistuu. Tälläkin hetkellä on ole-massa henkilöitä, jotka joutuvat toimimaan tur-vatehtävissä vain jokamiehenoikeuden, jokamie-hen kiinniotto-oikeuksien ja itseavun toiminta-valtuuksien perusteella. Sen vuoksi on erittäintärkeää, että tämä valtioneuvoston turvatoimissatoimivien henkilöiden lainsäädäntöpohja ja nevaltuudet päivitetään ja laitetaan ajan tasalle tä-män lakiesityksen myötä.

Yleiskeskustelu päättyi.

Päätökset

Eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen sisällönmietinnön mukaisena.

Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.

9) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksikatsastustoiminnan valvontamaksusta an-netun lain 5 §:n muuttamisesta

Ensimmäinen käsittelyHallituksen esitys HE 144/2014 vpLiikenne- ja viestintävaliokunnan mietintöLiVM 13/2014 vp

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Kä-sittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävalio-kunnan mietintö. Nyt päätetään lakiehdotuksensisällöstä.

Yleiskeskustelu

1 Kalle Jokinen /kok (esittelypuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esi-tyksessä ehdotetaan muutettavaksi katsastustoi-minnan valvontamaksusta annettua lakia — sii-nä mielessä erikoinen lakiesitys, että maksua ol-

laan alentamassa, ja sehän on ihan tervetulluttatällaisina talouden aikoina. Tuota valvontamak-sua laskettaisiin nykyisestä 2,90 eurosta 2,20 eu-roon. Tämä maksuhan peritään jokaisesta katsas-tuksesta ja sillä katetaan näiden katsastusten vi-ranomaisvalvontaa ja sen valvontaa, hoidetaan-ko katsastukset asianmukaisesti.

Liikenteen turvallisuusvirasto valvoo katsas-tustoimintaa nykyään muun muassa suorittamal-la tarkastuskäyntejä katsastusasemille ja teke-mällä ajoneuvoliikennerekisterin tietoihin ja vi-katilastoihin liittyviä tarkastuksia sekä osallistu-malla tienvarsitarkastuksiin. Katsastuksia teh-dään vuosittain noin 3 300 000, varsin mittavamäärä.

Liikenne- ja viestintävaliokunta on korosta-nut vuonna 2014 voimaan tulleiden katsastustoi-minnan järjestämistapaa koskevien lakimuutos-ten käsittelyn yhteydessä, että katsastustoimin-nan valvonta ja valvonnan resurssit tulee jatkos-sa järjestää mahdollisimman tehokkaasti ja katta-vasti. Valiokunta on saanut selvityksen, että Lii-kenteen turvallisuusvirasto on etsinyt uusia jaaiempaa tehokkaampia toimintamalleja tähäntarkastustoimintaan.

Katsastustoiminnan valvonnan kokonaiskus-tannuksiksi on arvioitu noin 7 300 000 euroavuodessa. Valiokunnan saaman selvityksen mu-kaan nykyisen katsastustoiminnan valvontamak-sun maksukertymä on kuitenkin huomattavastitoteutuvia valvontakustannuksia suurempi. Siitäsitten johtuu tämä lakiesitys, eli tuo valvonta-maksun kertymä on suurempi kuin siitä aiheutu-vat kulut.

Valiokunta pitää erittäin hyvänä ja oikean-suuntaisena kehityksenä sitä, että katsastustoi-minnan valvonnan kustannuksia on saatu alen-nettua aiemmin arvioidusta tasosta ja valvonta-maksua voidaan laskea. Nykyinen valvontamak-su on noin 8 prosenttia katsastuksen keskihinnas-ta. Näissä hinnoissa on edelleen huomattavia alu-eellisia eroja. Valiokunta pitää tärkeänä jaasianmukaisena sitä, että maksujen aleneminennäkyy jatkossa myös kuluttajahinnoissa ja näinollen tuo katsastusmaksujen korkea taso näiltäosin hiukan voisi laskea.

Valiokunta viittaa katsastustoimintaa koske-van sääntelyn uudistamisen yhteydessä ehdotta-maansa ja eduskunnan hyväksymään lausumaanja toteaa, että edelleen on hyvin tärkeää seurata jaarvioida katsastustoiminnan puolueettomuuden,riippumattomuuden ja muun asianmukaisuuden

PTK 106/2014 vp106/9/2 47

turvaamiseen liittyvien säännösten noudattamis-ta ja vaikutuksia, markkinoiden ja alueellisenpalvelutarjonnan ja hintojen kehittymistä jamyös raskaan liikenteen katsastusverkoston riit-tävyyttä.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevis-tä syistä ja saamansa selvityksen perusteella va-liokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituk-senmukaisena ja ehdottaa, että lakiehdotus hy-väksytään muuttamattomana, ja tämä mietintö onyksimielinen.

2 Suna Kymäläinen /sd: Arvoisa herra puhe-mies! Olemme parhaillamme muuttamassa var-sin tuoretta lakia. Tämä ei ole tällä kaudella en-simmäinen laatuaan mutta jälleen hyvä esimerk-ki siitä, miten tarkkaan lain toteutumista seura-taan ja kuinka herkästi ja nopeasti hallitus onmyös valmis lakia tarvittaessa korjaamaan.

Vasta kuluvan vuoden heinäkuun 1. päivänäastui voimaan laki ajoneuvojen katsastustoimenvalvontamaksusta. Lain tarve perustui tavoittee-seen hillitä katsastushintojen nousua ja lisätä kat-sastustoiminnan tarjontaa ja alueellista katta-vuutta. Koska valvontamaksu oli uusi, sen suu-ruus perustui arvioon. Katsastustoiminnan li-sääntyvien valvontakulujen ja katsastuspalvelu-rekisterin ylläpitämisen arveltiin aiheuttavankustannusten nousua keskimäärin 2,90 euroa perkatsastus.

Liikenne- ja viestintävaliokunnassa korostim-me lain valmistelun yhteydessä tarkkaa seuran-taa, lain tavoitteiden, kuten katsastuksesta perit-tävien maksujen alentamisen, kehitystä, katsas-tustoiminnan harjoittamisen ja lakiesityksen vai-kutuksien seurantaa vuosittain sekä virasto- ettäministeriötasolla. Tämän eduskunta vahvisti. Tä-män ansiosta olemme tässä miellyttävässä tilan-teessa, joka saa kannatusta myös katsastusyrittä-jiltä ja jonka vaikutuksien tulisi ennen kaikkeanäkyä — vaikka vaatimattomuudessaan itse ra-hasummaa tarkasteltaessa — kuluttajan lompa-kossa.

Tarkan seurannan johdosta on todettu, että ar-vioitu 2 euroa 90 senttiä on voimakkaasti ylimi-toitettu. Valvonnasta aiheutuvat kulut ovat olleetennakoitua pienemmät. Tämän vuoksi kyseessäolevassa lakiesityksessä esitetään valvontamak-sun alentamista 70 sentillä, eli valvontamaksunmääräksi säädettäisiin 2 euroa 20 senttiä. Halli-tuksen esitys näyttää taitonsa reagoida nopeastija muuttaa lakia kuluttajalle edullisempaan suun-

taan. Valvontamaksu on keskimäärin 8 prosent-tia katsastuksen hinnasta.

3 Kalle Jokinen /kok: Arvoisa herra puhe-mies! Tässä on nyt erittäin hyvä esimerkki siitä— kun tehdään laki ja arvioidaan sitten sen kus-tannusvaikutuksia — miten voidaan kuitenkinniitä kustannuksia säästää niiden toimenpiteidenansiosta, joita tehdään. Eli kysymys on katsastus-toiminnan valvonnasta, ja tässä on hyvä esimerk-ki siitä, että kun otetaan ulkopuolinen yksityinenpalveluntarjoaja mukaan tähän viranomaistoi-minnan ketjuun tekemään yksi osa-alue siitä, niinvoidaan laskea kustannuksia. Tämä on siinä mie-lessä ajankohtainen, kun keskustellaan muunmuassa tuosta sote-järjestelystä ja siinä yksityis-ten palveluntuottajien roolista.

Tässä hallituksen esityksessä, silloin kun tätälakia varsin tuoreena tehtiin, arvioitiin asiantun-tijalausuntojen perusteella, että näihin sopimus-kumppanien tekemiin tarkastuksiin tulisi varatavuosittain noin 770 000 euroa. Nyt kun nämä kil-pailutukset on käyty ja palvelusopimukset tehty,niin se kustannus on vain 300 000 euroa, eli täs-sä on kysymys varsin merkittävästä säästöstä yh-teiskunnalle ja sitä kautta myös katsastustenhankkijoille elikkä kuluttajille, jotka ajoneuvo-jaan katsastavat. Tämä on siinä mielessä hyväesimerkki tästä yksityisten palveluntuottajienroolista julkisen palvelun lisänä.

Yleiskeskustelu päättyi.

Päätökset

Eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen sisällönmietinnön mukaisena.

Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.

10) Hallituksen esitys eduskunnalle turval-lisista konteista vuonna 1972 tehdyn yleisso-pimuksen liitteiden muutosten hyväksymi-sestä sekä laeiksi sopimusmuutosten lain-säädännön alaan kuuluvien määräystenvoimaansaattamisesta ja konttilain muutta-misesta

Ensimmäinen käsittelyHallituksen esitys HE 87/2014 vpLiikenne- ja viestintävaliokunnan mietintöLiVM 14/2014 vp

Tiistaina 4.11.201448 106/10/1

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Kä-sittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävalio-kunnan mietintö. Nyt päätetään lakiehdotustensisällöstä.

Yleiskeskustelu

1 Kalle Jokinen /kok (esittelypuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Tässä on kysymys niinsanotusta konttilaista elikkä hallituksen esityk-sestä eduskunnalle turvallisista konteista vuonna1972 tehdyn yleissopimuksen liitteiden muutos-ten hyväksymisestä sekä laeiksi sopimusmuutos-ten lainsäädännön alaan kuuluvien määräystenvoimaansaattamisesta ja konttilain muuttamises-ta. Kysymys on siis konttien turvallisuudesta, jatätä konttiyleissopimusta sovelletaan kansainvä-lisessä liikenteessä käytettäviin uusiin ja vanhoi-hin kontteihin lukuun ottamatta ilmakuljetuksiintarkoitettuja kontteja.

Kontin omistajalle tulisi esityksen myötä vel-vollisuus laatia kontille tarkastusohjelma, jonkaTurvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymätarkastuslaitos hyväksyisi. Tarkastuslaitoksen tu-lisi tarkistaa vähintään kymmenen vuoden vä-lein, että tarkastusohjelma täyttää edelleen hy-väksymisen edellytykset. Valiokunnan saamanselvityksen mukaan Suomessa ei ole toistaiseksiyhtään konttilain mukaisesti hyväksyttyä tarkas-tuslaitosta. Olemme siis ulkomaalaisten tarkas-tuslaitosten tarkastusten varassa.

Lisäksi esityksellä täsmennettäisiin valvonta-viranomaisten tehtäviä ja muun muassa säädet-täisiin velvollisuudesta antaa turvallisuustarkas-tajille perehdytystä tähän tehtävään. Valiokun-nan saaman selvityksen mukaan ehdotetut muu-tokset ovat omiaan pidentämään konttien käyttö-ikää ja parantamaan muun muassa rahtialustenturvallisuutta. Näin ollen hallituksen esityksenperusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa sel-vityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tar-peellisena ja tarkoituksenmukaisena ja ehdottaayleissopimuksen liitteiden sekä lakimuutostenhyväksymistä esityksessä ehdotetulla tavalla.

Edellä esitetyn perusteella liikenne- ja viestin-tävaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyyhallituksen esityksessä tarkoitettuihin yleissopi-muksen liitteisiin tehdyt muutokset ja lakiehdo-tukset hyväksytään muuttamattomina. Mietintöon yksimielinen.

2 Suna Kymäläinen /sd: Arvoisa herra puhe-mies! Joskus tässä talossa olevat lakiesityksetvaikuttavat nappikaupalta tai hiusten halkomisel-ta. Ensiajatus turvallisista konteista olevan yleis-sopimuksen muuttamisesta voisi hyvinkin joh-dattaa edellä mainittuun suuntaan. Näin ei kui-tenkaan ole. Kysymys on loppupeleissä varsinmerkittävästä yksityiskohdasta merenkulkua jameritavarakuljetuksia ajatellen. Kansainvälinenyleissopimus on vuodelta 1972. On järkeenkäy-pää, että neljä vuotta itseäni vanhempaa sopi-musta on tarpeen muokata vastaamaan tämänpäivän tarpeita, jotta toiminta satamissa ja meri-liikenteessä sujuvoituisi.

Konttiyleissopimustahan sovelletaan kansain-välisessä liikenteessä käytettäviin uusiin sekävanhoihin kontteihin. Täytyy ymmärtää, ettäkonttien lastaus on kuin palapeliä. Alus täyttyyuseimmiten monien eri firmojen konteista, joi-den koko voi tällä erää vaihdella paljonkin. Onsiis selvää, että yhdenkokoiset kontit sekä helpot-tavat lastausta että parantavat meriturvallisuutta.Ennen kaikkea varustamoiden mielestä esitettymuutos on hyvä ja toivottu.

Hallitus on siis konttisopimuksen muutosesi-tyksellään oikealla asialla.

3 Kalle Jokinen /kok: Arvoisa herra puhe-mies! Suomen konttiturvallisuus on pääosin hy-vä, mutta turvattomia ja ympäristölle vaarallisiakontteja on myös Suomen liikenteessä. Kontit-han liikkuvat kansainvälisesti, ja sen vuoksi täl-lainen konttilaki, kansainväliseen sopimukseenperustuva konttilaki, on erittäin tärkeä sekä lii-kenneturvallisuuden että ympäristöturvallisuu-den ja työturvallisuuden vuoksi, nimittäin vaaral-linen kontti saattaa aiheuttaa vaaraa ihmisille,ympäristölle ja lastille. On tärkeää, nyt kun tämätarkastusvelvollisuus tähän tulee, että kontit tar-kastetaan kymmenen vuoden välein ja niihin teh-dään asianmukaiset korjaukset.

Juuri tänään Etelä-Suomen Sanomat kirjoittikonttien vaarallisuudesta ja siitä, että konttejakaasutetaan lähtömaassa, kun tehdään lastauk-sia. Niitä kaasutetaan tuholaisten tai tautivaaro-jen vuoksi, ja se on hyvin suuri työturvallisuus-riski, mikäli näiden konttien merkinnät eivät oleajan tasalla. Eli sille työntekijälle, joka avaa sitäkonttia sitten määräsatamassa, jos merkinnät ei-vät ole kohdallaan ja kontit asianmukaisessakunnossa, se voi olla työturvallisuusriski, koska

PTK 106/2014 vp106/11 49

työskentely kaasutetussa kontissa voi aiheuttaajopa pyörtymisiä. Tällaisia tapauksia on ollut.

Tässä on yksi hyvä käytännön esimerkki siitä,niin kuin edustaja Kymäläinen sanoi, että saattai-si ajatella, että tämä on varsin mitätön laki, tällai-nen konttilaki, mutta silloin kun mennään työnte-kijätasolle, niin silloin on turvallisuudesta kysy-mys, että se kontti on asianmukainen ja kun se ontuolla liikenteessä, niin se ei aiheuta vaaraa, eiympäristölle eikä ihmisille eikä niille työnteki-jöille, jotka näiden konttien kanssa työskentele-vät.

Yleiskeskustelu päättyi.

Päätökset

Eduskunta hyväksyi lakiehdotusten sisällön mie-tinnön mukaisena.

Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.

11) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksivaltion televisio- ja radiorahastosta anne-tun lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta

Ensimmäinen käsittelyHallituksen esitys HE 142/2014 vpLiikenne- ja viestintävaliokunnan mietintöLiVM 15/2014 vp

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Kä-sittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävalio-kunnan mietintö. Nyt päätetään lakiehdotuksensisällöstä.

Yleiskeskustelu

1 Kalle Jokinen /kok (esittelypuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on halli-tuksen esitys Valtion televisio- ja radiorahastos-ta annetun lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamises-ta. Kysymys on tuon Yle-indeksin jäädyttämises-tä.

Esityksessä ehdotetaan Valtion televisio- jaradiorahastosta annettua lakia muutettavaksi si-ten, että vuodelle 2015 ei tehtäisi indeksikorotus-ta määrärahaan, joka siirretään vuosittain valtiontalousarviosta televisio- ja radiorahastoon Yleis-radio Oy:n julkisen palvelun kustannusten katta-miseksi. Indeksitarkistusten käyttämättömyydes-tä vuonna 2015 sovittiin eduskuntaryhmien pu-

heenjohtajien kesken maaliskuussa 2014, ja tämäesitys liittyy vuoden 2015 talousarvioesitykseen.

Yleisradion vuoden 2013 alusta voimaan tul-leessa rahoitusuudistuksessa päätettiin, että mää-rärahan suuruus tarkistetaan vuosittain vastaa-maan kustannusten muutoksia elinkustannus- jaansiotasoindeksin perusteella. Vuodelle 2014määrärahaa tarkistettiin 1,6 prosenttiyksikköä,jonka jälkeen määrärahan suuruus on ollut tänävuonna noin 508 miljoonaa euroa.

Heikko taloudellinen tilanne on kuitenkin ai-heuttanut paineita — osana valtionhallinnon kai-kille sektoreille ulottuvia välttämättömiä säästö-toimia — etsiä säästöjä myös Yleisradion rahoi-tuksesta. Mikäli indeksikorotus olisi tehty myös2015, arvioiden mukaan tarkistus vuodelle 2015olisi ollut noin 1,3 prosenttia, jolloin määrärahaolisi ollut noin 512 miljoonaa euroa. Indeksinjäädyttämisen kokonaisvaikutus on siten noin 4miljoonaa euroa.

Valiokunnan Yleisradiolta saaman selvityk-sen mukaan indeksin jäädyttäminen tarkoittaisiyhtiön tuloksen painumista tappiolle vuonna2015. Lisäksi selvityksen mukaan yhtiön pitkänaikavälin kehitys ja mahdollisuudet tehdä uusiaavauksia muuttuvassa mediaympäristössä vai-keutuisivat, ja yhtiö joutuisi vähentämään indie-ostoja ja/tai oman henkilökuntansa määrää. Asi-antuntijakuulemisessa tuotiin esille huolenaihee-na, että ratkaisu voi vaikuttaa sosiaalisen jamaantieteellisen tasa-arvon sekä Yleisradionriippumattomuuden toteutumiseen. Näiden näke-mysten mukaan ratkaisu voi myös vaikuttaa ko-timaisten ohjelmahankintojen supistumiseen, jase tulee vaikuttamaan olennaisesti myös Yleisra-dion henkilöstön asemaan.

Rahoituksen niukentuessa valiokunta on huo-lissaan Yleisradion kehittämisen ja lakisääteis-ten tehtävien hoitamisen järjestämisestä sekähenkilöstöön kohdistuvista vaikutuksista. Valio-kunnan yhtiöltä saaman selvityksen mukaan in-deksiä koskevan ratkaisun jälkeen Yleisradiollaon kaiken kaikkiaan noin 10 miljoonan euronsäästötarpeet, mikä voi käytännössä vaatia muunmuassa enintään 185 henkilön työsuhteen päättä-mistä. Valiokunta pitää henkilöstöstä huolehti-mista taloudellisesta tilanteesta huolimatta erityi-sen tärkeänä näkökohtana.

Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota sii-hen, että samanaikaisesti indeksijäädytyksenkanssa on käynnissä osan säästötarpeista aiheut-tava media-alan murros, jossa median käyttöta-

Tiistaina 4.11.201450 106/11/2

voissa ja markkinoiden kilpailutilanteessa on ta-pahtunut ja on edelleen tapahtumassa olennaisiamuutoksia. Näistä muutoksista ja nykyisestä ta-loustilanteesta johtuen on selvää, että yhtiö jou-tuisi joka tapauksessa toteuttamaan säästöjä, te-hostamaan toimintojaan ja kohdentamaan osinuudelleen myös resursseja. Kaikki Yleisradionesille tuomat säästötoimet eivät siten valiokun-nan käsityksen mukaan johdu indeksin jäädyttä-misestä. Valiokunta toteaa, että nykyisessä tilan-teessa yhtiössä joudutaan pohtimaan entistäkinenemmän sitä, mikä Yleisradion toiminnassa onkaikkein keskeisintä.

Valiokunnan mielestä Yleisradiolle välttämät-tömät säästöt tulisi toteuttaa siten, ettei yhtiönmonipuolisen ja laajan julkisen palvelun perus-tehtävän hoitaminen kärsi ja vaikuta mediasisäl-töihin merkittävästi. Valiokunta korostaa myösmietinnössään alueellisen televisio- ja radiotoi-minnan keskeistä roolia alueiden identiteetinvahvistajana ja monipuolisen ja kattavan alueel-lisen viestinnän, sananvapauden ja tiedonväli-tyksen takaajana.

Valiokunta myös toteaa, että tarvittavista uu-denlaisista palveluista huolimatta esimerkiksiperinteisellä radiolla on oma käyttäjäkuntansa,jota ei tule jatkossakaan unohtaa, huolimattasäästöpaineista.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevis-tä syistä ja saamansa selvityksen perusteella va-liokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituk-senmukaisena ja ehdottaa, että lakiehdotus hy-väksytään muuttamattomana, ja tämä mietintö onyksimielinen.

2 Suna Kymäläinen /sd: Arvoisa herra puhe-mies! Yleisradio Oy:n rahoitustapa muuttui vero-peräiseksi vuoden 2013 alusta lukien. Tämä pal-jon keskustelua niin puolesta kuin vastaankin ai-heuttanut yleisradiovero on kuitenkin yksi tämähallituksen historiallisimpia uudistuksia. Yle-ve-rolla ratkaistiin valtion television ja radion rahoi-tuksen pitkäjänteinen jatkuvuus ja toiminnansekä laadun turvaaminen. Lain mukaan vuoden2013 määräraha, 500 miljoonaa, ja määrärahansuuruus tarkistetaan vuosittain kustannustasonmuutosta vastaavaksi. Tarkistuksen perusteenaolisi siis indeksi.

Valtion vaikeasta taloudellisesta tilanteestajohtuen tässä lakiehdotuksessa esitetään, ettei in-deksitarkistusta sovellettaisi vuoden 2015 talous-arviossa. Esitys on siis tältä kohtaa poikkeus ja

tarkoitettu väliaikaiseksi muutokseksi. Kansalai-sena en voi olla huomauttamatta ja paheksumat-ta Ylen reagointia tähän yksittäiseen taloudenkorjaustoimenpiteeseen. Indeksijäädytyksen vai-kutus on 4 miljoonaa. Kuitenkin tämän indeksi-leikkauksen varjolla Yle hakee 10 miljoonan eu-ron säästöleikkausta. Yle siis ulkoistaa henkilö-kuntaa yksittäiseen indeksijäädytykseen perusta-en. Omaa henkilökuntaa ei kuitenkaan korvaamikään. Ulkoistuksilla menetetään kokemusta jasitoutumista yhtiöön.

Ylellä on vahva alueellinen rooli. Tämänvuoksi en ymmärrä tahtoa maakuntaradioidenroolin vähentämiseen. Tämän vuoksi todella ve-toan Yleen, jotta se säilyttäisi vahvat maakunta-radiot eikä leikkaisi sieltä, mistä tarve on suurin.Ylen 10 miljoonan leikkauksen johdosta uhkanaon, että suomalaisten tekemä työ katoaa tältä osinja ohjelmia ostetaan ulkomailta. Näin Suomi kär-sii moninkertaisen tappion. Suomalaisten vero-varoilla kustannusten kansallisen television ja ra-dion tulee tukea suomalaista työtä ja osoittaa vas-tuunkantoa Suomen talouden tasapainotustal-koissa.

3 Eila Tiainen /vas: Arvoisa puhemies! Edusta-ja Jokinen esitteli ansiokkaasti valiokunnan nä-kemyksiä ja kannanottoja tästä indeksijäädytyk-sestä, ja valiokunnassa käytiin aika vilkasta kes-kustelua tästä asiasta. Niin kuin tässä on todettu,tämä indeksikorotuksen leikkaaminen merkitseerahassa 4 miljoonaa. Yleisradion sisältä kerrot-tiin, että tämä 4 miljoonaa olisi voitu kyllä kattaamuullakin tavalla kuin nyt sillä tavalla, mitä Yletoteuttaa. Minä itse kyllä paheksun ankarasti sitämenettelyä, että päädyttiin yt-neuvotteluihin jasitten enimmillään todella 185 henkilön irtisano-miseen.

Yle perustelee tätä hankettansa sillä, että me-dia menee verkkoon entistä enemmän ja sellaistaosaamista ei Yleisradiossa olisi. En usko oikeintähän selitykseen. Minä katson, että tämä on nytlähinnä tämmöinen Yleisradion johdon tietynlai-nen puhdistusoperaatio, jossa voidaan päästäeroon sellaisista työntekijöistä, jotka on katsottuyhtiölle sopimattomiksi syystä taikka toisesta.Tässä mielessä tämä ratkaisu on minun mielestä-ni erittäin huono.

Tässä samalla varmaan on vaikuttanut täällätaustalla näihin Yleisradion päätöksiin se, ettäme olemme täällä puhuneet myös median inno-vaatiotuesta ja yrittäneet tukea sitten kaupallista

PTK 106/2014 vp106/11/4 51

mediaa, joka myöskin on vaikeuksissa, eli nyt onniin kuin haluttu osoittaa solidaarisuutta minunmielestäni vähän huonolla tavalla tuonne kaupal-liselle puolelle.

Toivon todella hartaasti, kun tämä laki saatiinaikanaan hirveän väännön jälkeen voimaan, ettäYleisradio pitää todella huolta siitä, että sen oh-jelmatoiminta säilyy monipuolisena tämän jäl-keenkin myös nämä alueet mukaan lukien ja ettätämä kotimainen tuotanto niin elokuvien kuinmuidenkin ohjelmien osalta säilyy yhtä hyvänäkuin tähän saakka ja että näitä toimituksia ei ul-koisteta sillä tavalla kuin nyt on suunnitelmissa.

4 Ilkka Kantola /sd: Arvoisa puhemies! Halu-an kiittää valiokuntaa paneutuvasta mietinnöstä,huolella laaditusta mietinnöstä tärkeässä asiassa.Se, että valiokunta näin on paneutunut tässä koh-dassa Ylen kysymyksiin, osoittaa hyvin sen, ettätässä omistaja käyttää ääntä. Eduskuntahan onYleisradion omistaja. Hallintoneuvoston tehtä-vänä on valvoa Yleisradion toimintaa, mutta vii-me kädessä eduskunta sitten juuri valiokunnanmietintöjen kautta omalta osaltaan suorittaamyös tätä valvontatehtävää omistajan oikeudel-la.

Arvoisa puhemies! Kun Yleisradion rahoitus-järjestelmä uudistettiin, niin tavoitteena oli py-säyttää se ikävä kierre, jossa televisiomaksuunperustuva järjestelmä oli rapautumassa ja suu-rempi kuorma siitä maksusta tuli niiden kannet-tavaksi, jotka rehellisesti suostuivat televisio-maksua maksamaan, ja yhä suurempi määrä oliniitä, jotka eivät ollenkaan maksaneet televisio-maksua, vaikka katsoivatkin televisiota. Uusi ra-hoitusjärjestelmä saatiin syntymään ja kuvitel-tiin, että saadaan aikaan uusi, vakaa järjestelmä,ja tämä indeksisidonnaisuus siihen laadittiin juu-ri sen takia, että Yleisradio olisi mahdollisim-man kaukana poliittisesta vaikuttamisesta niin,ettei eduskunta lähtisi rahoituspäätöksillään oh-jaamaan Yleisradion journalistista toimintaa.Tätä vakautta varmasti kaikki puolueet tavoitteli-vat, ja pitkälti siinä onnistuttiin.

Kun yleinen taloustilanne sitten huononi no-peasti ja sen edessä on nyt jouduttu julkisellapuolella tekemään vahvoja säästöpäätöksiä japuuttumaan moniin indekseihin, jäädyttämääntai leikkaamaan indeksejä, niin siinä yhteydessäon sitten arvioitu poliittisella tasolla yleisessäkeskustelussa sitä, oliko Yleisradion rahoitusrat-kaisu liian antelias. Sitä keskusteluahan, oliko

sen rahoituksen taso liian antelias, käytiin osit-tain silloin, kun tämän rahoituksen tasosta päätet-tiin. Ja nyt kun nämä yleiset talousvaikeudet koh-tasivat yhteiskuntaa, niin arvioitiin, että nyt onsyytä myös ottaa Yleisradio tarkastelun alle niin,että Yleisradio ei uudesta järjestelmästä riippu-matta voi olla suojassa siltä säästökeskustelulta,joka koskettaa melkein kaikkea muuta julkistasektoria yhteiskunnassa.

Kun tätä keskustelua viime syksynä käytiinsitten yhä kiihkeämmin, niin Yleisradion hallin-toneuvosto pyysi Yleisradion hallitukselta selvi-tyksen siitä, mitä vaikutuksia sillä olisi Yleisradi-on toimintaan, jos esimerkiksi vuodelle 2015 tätäindeksikorotusta ei toteutettaisi, vaan toimeen-pantaisiin tällainen indeksin jäädyttäminen. No,selvitys saatiin. Se oli laaja selvitys, ja sitä käsi-teltiin Yleisradion hallintoneuvostossa, ja hallin-toneuvosto silloin arvioi — vähän sen tyyppises-ti kuin tässä valiokunnan mietinnössäkin on to-dettu — että erinäisiä vaikutuksia tällä indeksi-leikkauksella tulisi olemaan. No, nyt kuultiin,että sen vaikutus on 4 miljoonan euron luokkaa,eli se on ehkä puolet siitä, mitä arvioitiin, mikäindeksikorotus olisi ollut, kun sitä arvioitiin va-jaa vuosi sitten.

Eduskuntaryhmien puheenjohtajat, niin kuinvaliokunnan puheenjohtaja täällä kertoi, viimemaaliskuussa sopivat, ja nyt sitten hallitus ontehnyt tämän esityksensä — näin se kulkee —että tämä indeksi tullaan jäädyttämään. Tärkeätäon, että eduskunta on tässä keskeisesti mukanasiten, että aloite tuli eduskuntaryhmien puheen-johtajilta eikä niin, että hallitus omilla päätöksil-lään lähtee ohjaamaan Yleisradion rahoitusta.Tämä eduskunnan rooli on tässä hyvin keskei-nen, kun puhutaan Yleisradion riippumattomuu-desta.

Samaan aikaan Yleisradio kehittää omaa toi-mintaansa. Se on hallintoneuvostonkin strategis-ten linjausten mukaista, että Yleisradio uudistaatoimintojaan ja että Yleisradio vahvistaa läsnä-oloaan, sisältöjensä jakelua niissä vastaanotti-missa, niissä jakelukanavissa, joissa yleisökinliikkuu. Yleisradion strategian perusajatuksenaon, että palvellaan ihmisiä niissä välineissä, jois-ta ihmiset sisältöjä hakevat, ja sen takia uudistuk-sen kohdalla tämä nettiin meneminen on keskei-nen asia.

Nyt käynnistyneet yt-neuvottelut ovat osit-tain, pieneltä osin, arvioisin näin, seurausta siitä,että tämä indeksijäädyttäminen tapahtuu, mutta

Tiistaina 4.11.201452 106/11/5

suuremmalta osin on kysymys siitä, että Yleisra-dio uudistaa toimintojaan oman strategiansa mu-kaisesti. Mihin yt-neuvottelut sitten lopulta joh-tavat, sitä me emme vielä tiedä. On joitakin arvi-oita siitä, mitä se voisi enimmillään merkitä hen-kilöstön työsuhteiden päättymisenä. Mitään pää-töksiä tästä ei ole vielä tehty, vaan yt-neuvottelutovat käsillä, ja aikanaan sitten niiden neuvottelu-jen tulokset tulevat Yleisradion hallituksen käsit-telyyn, ja siellä sitten hallitus tekee asianmukai-sia päätöksiä sen informaation pohjalta ja niidenarvioiden pohjalta, joihin yt-neuvotteluissa onpäädytty. Näin ymmärrän tämän järjestyksen.Vielä ei ole yhtään työsuhdetta päätetty.

Hallintoneuvoston puolelta on korostettu use-aan otteeseen sitä, että tämä alueellisen toimin-nan säilyminen tulee turvata. Kansanedustajat tu-levat eri puolilta Suomea hallintoneuvostoon, jaterveiset sieltä alueilta ovat hyvin tärkeitä, ovatolleet aina ja ovat edelleen. Yleisradion julkisenpalvelun yhtiönä tulee palvella maakuntien näky-vyyttä valtakunnallisessa radiossa ja sitten lähe-tysten näkyvyyttä siellä alueilla sen alueen oma-leimaisuuden esiin tuomisessa. Tämä on hyvintärkeä osa julkisen palvelun yhtiön toimintaa.

Eli vaikeassa tilanteessa ollaan. Tietysti Yleis-radion kannalta, henkilökunnan kannalta, tavat-toman iso uudistus on meneillään ja tavattomanpitkälliset yt-neuvottelut siellä vireillä. Hallinto-neuvosto ei ole puuttumassa yt-neuvotteluihin.Ne menevät omaan tahtiinsa, ja hallitus sitten te-kee päätöksiä. Hallintoneuvosto seuraa tilannet-ta ja tarvittaessa sitten tietysti ohjaa strategisillapäätöksillään hallituksen toimintaa.

Kaiken kaikkiaan tämän indeksin jäädyttämi-sessä on nyt eduskunnan yhteinen tahto takana,ja se liittyy tähän yleiseen taloustilanteeseen.Valtiontalouden kannaltahan ei ole yhtään mi-tään merkitystä sillä, että Yleisradion indeksi jää-dytetään. Tämä on enemmän tällainen symboli-nen ele siitä, että Yleisradio on mukana niissäsäästötalkoissa siinä tilanteessa, jossa julkinentalous ylipäänsä Suomessa tällä hetkellä on.

5 Kalle Jokinen /kok: Arvoisa herra puhe-mies! Tuo Yleisradion rahoitusratkaisu oli erit-täin tärkeä, ja niin kuin on kuultu, se tehtiin kaik-kien eduskuntaryhmien yhteisestä päätöksestä.Ja tietysti tämä ajankohta, yleinen talouden tilan-ne, on vaikea, ja se tuo luonnollisesti painettamedia-alalla toimivien kaupallisten toimijoidentalouteen, koska siellä ne kaikki toimintaan tar-

vittavat varat pitää kerätä mainostajilta, ja sitäkautta katsojamäärillä on suuri merkitys siihen,miten nuo mainostulot sitten kehittyvät ja mitentaas se kaupallinen media kehittyy yhteiskunnas-sa. Ja on hyvin tärkeää, että meillä on monipuo-linen media Suomessa.

Yleisradiohan on nimenomaan eduskunnanradio. Eduskunta nimeää hallintoneuvoston, jatässä salissa käsitellään vuosittain Ylen hallinto-neuvoston kertomus. Nyt on myös hyvä muistaatosiaan, että tämä indeksileikkauskin tehdääneduskuntapuolueiden yhteisellä päätöksellä, jasen pohjalta tätä hallituksen esitystä nyt sitten ontehty, ja se on tässä meillä käsittelyssä.

Varmasti joudutaan jatkossa vielä miettimäänsitä ja palaamaan siihen Yleisradion julkisen pal-velun velvoitteeseen, tehtävään ja rajaukseen,joka tuon rahoitusratkaisun yhteydessä ei täysintarkasti tullut tehtyä. Varmaan joudutaan tuohonkysymykseen vielä jatkossa palaamaan. Muttanyt on aivan luonnollista, että kun yhteiskunnaneri osa-alueilla, kaikkialla joudutaan säästämäänja ottamaan yleinen taloustilanne huomioon, niinmyös Yleisradio on mukana tässä linjassa. Kunkaikki yhteiskunnan osa-alueet joutuvat säästä-mään, niin myös Yleisradio on mukana tässä.

6 Ilkka Kantola /sd: Arvoisa puhemies! Niineduskunta kuin Yleisradion hallintaneuvostokinon hyvin murheellisena seurannut sitä tilannetta,mikä kaupallisen median puolella on: hyvin mo-nessa mediayhtiössä ovat myös yt-neuvottelut ol-leet käynnissä ja suuria vaikeuksia on siellä koh-dattu. Yleisradion tilanne verrattuna kaupalli-seen mediaan on tietenkin tässä tilanteessa pal-jon parempi tämän talouden suhteen, ja se herät-tää varmasti sitten kokemuksen siitä, että ollaanhyvin eriarvoisessa asemassa.

On tärkeätä todeta, että se, että kaupallinenmedia on nyt suurissa vaikeuksissa, ei ole Yleis-radion syy. Monissa maissa, kuten Yhdysvallois-sa, joissa ei ole tällaista julkisen palvelun yleisra-dioyhtiötä, sen tyyppistä mediayhtiötä ollen-kaan, on samalla tavalla kuin Suomessa kaupalli-nen media suurissa vaikeuksissa, ja se ei johdutietenkään julkisen palvelun yleisradion rahoi-tuksesta Yhdysvalloissa vaan siitä, että tämä me-diaympäristö muuttuu niin rajusti tämän digitali-soitumisen myötä. Ihmiset eivät etsi sisältöjäenää printtilehdistöstä vaan yhä enemmän erilai-sista älypuhelimista netin kautta, sähköisten väli-neiden kautta, ja se muuttaa sen koko mediaym-

PTK 106/2014 vp106/11/7 53

päristön sillä tavalla, että entiseen tapaan toimi-minen ei ole mahdollista. Ja varmasti tässä me-nee monilla mediayhtiöillä jonkin verran aikaa,ennen kuin tähän uuteen toimintatapaan opitaan.

7 Eila Tiainen /vas: Arvoisa puhemies! Olenedustaja Kantolan kanssa ihan samaa mieltä sii-tä, että median murroksessa on kyse hyvin mo-nenlaisista kehityskuluista ja monenlaisista asi-oista. Viittasin omassa puheenvuorossani juurisiihen, että osittain tämä Yleisradion reagointi tä-hän indeksileikkaukseen vaikuttaa juuri tällaisel-ta hätäiseltä ja reagoinnilta siihen, että kun muil-lakin menee huonosti, niin kyllä mekin nyt olem-me näissä talkoissa mukana, ja se ei minusta oleoikein hyvää politiikkaa.

Toisaalta sitten nyt journalismin sisällöt ovatkuitenkin niitä tärkeitä, eivät ne alustat välttä-mättä, joilla sitä sisältöä jaetaan. Nyt on selvästiesimerkiksi Yhdysvalloissa näkyvissä sellaisiasuuntauksia, että tämmöinen hyvin syvällinen,monipuolinen ja hyvin tutkittu journalismi onryhtynyt taas nousemaan tämmöisen pintakuo-hun alta. Eli ihmisille pitää tarjota myös tällaistahyvin toimitettua aineistoa, ja Yleisradio on ol-lut tässä asiassa aivan lyömätön tähän saakka.Minä toivon, että sitä ammattitaitoa, mikä sielläYleisradiossa on, osataan arvostaa ja että näistäuusista alustoista huolimatta sitä aineistoa pysty-tään jalostamaan myös näihin uusiin jakelukana-viin. Tämä olisi minusta ihan tämmöinen oleelli-nen asia muistaa tässä. Ja tulisi pitää huolta siitä,että kaikki nämä tehtävät, joista edustaja Jokinentäällä mainitsi, jotka Yleisradiolle on asetettu,voidaan pitää mukana ja mistään ei tingitä. Toi-saalta sitten se, mikä minusta on huolestuttavaa,ovat olleet ne suunnitelmat, joilla Yleisradio onaikonut ulkoistaa osia toimituksistaan tai myydäniitä joillekin muille yhtiöille, jotka sitten tuottai-sivat samaa ohjelmaa. Ne suunnitelmat ovat mi-nusta huonoja.

8 Kalle Jokinen /kok: Arvoisa herra puhe-mies! On tosiaan siis niin, että tämä indeksileik-kaus aiheuttaa tuon 4 miljoonan euron taloudensopeutuksen Yleisradiossa, ja sitten tämä medi-an muu murros edellyttää noin 10 miljoonan so-peutusta. Tämä mediamurros aiheuttaa aikamoi-sia haasteita media-alalla toimijoille: jakelutietmuuttuvat, se on hyvin nopeata se muutos. Onhyvin tärkeää, että kansallinen yleisradioyhtiö onmukana vahvasti tässä kehityksessä eikä jää siitä

jälkeen, koska on tärkeätä, että se ammattitaito jaosaaminen säilyy. Se on kansallisesti tärkeätä, eipelkästään Yleisradion kannalta, koska kyllä neosaajat, toimittajat ja tekninen osaaminen palve-levat koko Suomea, ne hetkessä palvelevat myöskaupallista mediaa, niin että se ei ole pelkästäänYleisradioon linnoittautunutta osaamista. Nämäjakelutiet muuttuvat, ja verkkoviestintä tuleevahvasti.

Mutta haluan tuoda vielä esille sen näkökul-man, joka valiokunnassa tuli hyvin vahvasti esil-le ja tuossa omassa puheenvuorossakin: aluetoi-mitusten merkitys on suomalaisille erittäin suuri.Se on paikallisen identiteetin ja myös medianriippumattomuuden kannalta tärkeää. On tärkeä-tä, että alueella on myös yleisradiotoiminta vah-vana eikä olla vain jonkun paikallisen maakunta-lehden tiedonvälityksen varassa. On hyvä, ettämediassa on vaihtoehtoja.

Mutta kun kehitetään ja mennään uuden kehi-tyksen myötä, niin pitää muistaa myös se, ettäperinteisellä radiolla on hyvin suuri merkityskansalaisille. Vielä kaikki eivät ole nettiajassa ei-vätkä vielä moneen vuoteen kuuntele netin kaut-ta tai seuraa nettiuutisia, eli radion pitää edelleenpalvella suomalaisia tuolla alueilla ja paikallises-ti.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies EeroHeinäluoma.

9 Ilkka Kantola /sd: Arvoisa puhemies! Edus-taja Tiainen nosti esiin hyvin tärkeän näkökoh-dan korostaessaan sitä, että uutistoiminnan tuleeolla luotettavaa ja syvällistä. Kun Yleisradionstrategiaa on hallintoneuvostossa käsitelty, niinmeille on selostettu hyvin moneen kertaan sitä,että se toiminnallinen alue, jossa Yleisradio halu-aa nimenomaan itse olla myös tekemässä niitä si-sältöjä, on uutis- ja ajankohtaistoiminta. Siellä onse toiminnan alue, jossa ei olla ostamassa sisältö-jä tai tuotantoa ulkopuolelta.

Mutta sitten kun puhutaan kotimaisen draa-man tuotannosta, sitä tehdään Ylessä sisällä,mutta on pidetty tärkeänä, että Ylellä on myösrooli kotimaisten riippumattomien tuotantoyhti-öiden tuotannon tukijana sillä tavalla, että kat-somme, mitä lahjakkuutta, osaamista, taitoa on

Tiistaina 4.11.201454 106/11/10

siellä, ja Yleisradio tukeutuu sitten näihin koti-maisiin yhtiöihin. Ymmärtääkseni suunta ei olese, että jos Ylen sisältä vähennetään jotakin omaadraamatuotantoa, sen tilalle tulisi kansainvälistätuotantoa, vaan pikemminkin niin, että sitä koti-maista tuotantoa sitten siirtyy yhtiön ulkopuolel-le. Nähtäväksi jää, kuinka paljon tässä uudessarahoitustilanteessa nämä tasapainot muuttuvat,mutta tavoite on ollut se, että lisätään niitä ostojakotimaisilta tuotantoyhtiöiltä.

10 Sauli Ahvenjärvi /kd: Arvoisa puhemies!On todellakin tärkeää pitää huolta siitä ja nähdäselkeästi se, mikä on Ylen tehtävä ja mikä ero onYlen ja kaupallisen median tehtävillä. Varmastitämmöistä, sanoisiko, jupinaa tuolla kaupallisenmedian puolella on silloin, kun nähdään, että Yleikään kuin tulee samalle reviirille kilpailemaankaupallisen median kanssa. Niin kuin edustajaTiainen ja myöskin edustaja Kantola totesivat,kyllä tämmöiselle hyvin toimitetulle journalis-mille on tilaus ja sille on paikkansa nimenomaanYlen toiminnassa. Siinä sen täytyy olla vahva jaosaava, ja siihen täytyy löytyä rahoitus.

Mutta sitten näin tämmöisenä tavallisena ku-luttajana joskus tuntuu, että siellä viihdepuolellakyllä mennään päällekkäin ja kilpaillaan kaupal-lisen median kanssa. Ehkä jatkossa, jos pohdi-taan rahoituksen riittävyyttä, sitä puolta pitää sit-ten pitää silmällä.

11 Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Kunon taloudellisesti vaikeaa, helposti haetaan help-poja ja edullisia ratkaisuja. Jo Ylen moraalinenvelvollisuus on pitää yllä myös kotimaista tuo-tantoa ja tuottaa kotimaisia ohjelmia. On huoles-tuttavaa, että monia suosikkiohjelmia, varsinkinvanhemmille ihmisille tehtyjä ohjelmia, on lope-tettu, samoin radion puolelta. Maakuntaradioi-den olemassaolo on ensiarvoisen tärkeää pinta-alaltaan suuressa maassamme ja tasapuolisuu-den takia. Mutta varsinkin kotimainen ohjelma-tuotanto ja työpaikat, niiden säilyttäminen, ovatykkösasia.

Yleiskeskustelu päättyi.

Päätökset

Eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen sisällönmietinnön mukaisena.

Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.

12) Hallituksen esitys eduskunnalle ammat-tikorkeakoululaiksi ja laiksi yliopistolain49 §:n muuttamisesta

Ensimmäinen käsittelyHallituksen esitys HE 26/2014 vpSivistysvaliokunnan mietintö SiVM 10/2014 vp

Puhemies Eero Heinäluoma: Käsittelyn pohja-na on sivistysvaliokunnan mietintö. Nyt pääte-tään lakiehdotusten sisällöstä.

Yleiskeskustelu

1 Raija Vahasalo /kok (esittelypuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunta pitää tär-keänä, että ammattikorkeakoululainsäädännönkokonaisuudistus on edennyt nyt tähän vaihee-seen, että ehdotettu uusi ammattikorkeakoulujakoskeva laki voi tulla voimaan ensi vuoden alus-ta. Sivistysvaliokunta korostaa erityisesti työelä-mälähtöisyyden ja alueellisten kehittämistarpei-den merkitystä ammattikorkeakoulujen perus-tehtävien hoidossa. Valiokunta muutti 4 §:n sa-namuotoja kuulumaan seuraavasti: "Ammatti-korkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaaammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekätyöelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueenelinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutki-mustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimin-taa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoita-essaan ammattikorkeakoulun tulee edistää elin-ikäistä oppimista."

Esityksen mukaan ammattikorkeakouluistamuodostettaisiin osakeyhtiömuotoisia oikeus-henkilöitä, joiden rahoituksesta vastaisi valtio.Valtioneuvosto päättäisi ammattikorkeakoulu-toimintaan myönnettävistä toimiluvista. Sivis-tysvaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että uudis-tuksesta johtuvat toimiluvan siirrot nykyisiltä yl-läpitäjiltä ammattikorkeakouluosakeyhtiöille to-teutetaan ensi vuoden alusta siten, että kaikkienammattikorkeakoulujen toiminta voi jatkua es-teettä. Eli haluamme, että siirron pitää olla vaintekninen.

Sivistysvaliokunta kannattaa rahoitusuudis-tusta ja pitää erittäin tärkeänä hallituksen esityk-seen sisältyvää lupausta, että valtio turvaa am-mattikorkeakouluille riittävän perusrahoituksenlakisääteisten tehtävien turvaamiseksi. Valio-

PTK 106/2014 vp106/12/2 55

kunta kannattaa perusrahoituksen sitomista in-deksillä kustannustason nousuun samalla tavallakuin yliopistojen rahoituksen osalta on tehty. Va-liokunta korostaa rahoitusuudistuksen kokonais-vaikutusten selvittämisen tärkeyttä ja ehdottaasiitä lausumaa.

Valiokunta korostaa myös, että henkilöstö jaopiskelijat otetaan huomioon uuden ammattikor-keakoulun hallinnon järjestämisessä eli johto-sääntö ja muut vastaavat ammattikorkeakoulunsisäiset määräykset valmistellaan avoimesti yh-teistyössä opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa.Näin toimien luodaan perusta korkeakouluyhtei-sön tulevalle hyvinvoinnille ja toiminnalliselletehokkuudelle.

Hallituksen esityksessä ehdotettiin ammatti-korkeakoulujen opiskelijakuntien jäsenyydenmuuttamista pakolliseksi kaikille ammattikor-keakoulussa tutkintoa opiskeleville opiskelijoil-le. Perustuslakivaliokunta on kuitenkin lausun-nossaan katsonut, että säännös opiskelijakunnanpakkojäsenyydestä on vastoin perustuslaissa tur-vattua yhdistymisvapautta. Opiskelijakunnalleehdotettujen uusien tehtävien hoitaminen taiopiskelijoiden terveydenhuoltomaksun perimi-nen eivät lausunnon mukaan edellytä, että jäse-nyyden opiskelijakunnassa tulisi olla pakollista.Ehdotettu negatiivisen yhdistymisvapauden ra-joitus ei perustuslakivaliokunnan mielestä täytäperusoikeusrajoituksiin kohdistuvaa oikeasuhtai-suuden vaatimusta, koska sinänsä hyväksyttävätpäämäärät ovat saavutettavissa perusoikeuteenvähemmän puuttuvin keinoin. Kansalaisella onsiis oikeus kuulua tai olla kuulumatta yhdistyk-seen. Sivistysvaliokunta ehdottaa mietinnön yk-sityiskohtaisissa perusteluissa perustuslakivalio-kunnan lausunnosta aiheutuvat muutokset en-simmäiseen lakiehdotukseen.

Valiokunta pitää kuitenkin edelleen välttämät-tömänä, että ammattikorkeakouluopiskelijoidenterveydenhuolto järjestetään vastaamaan tasol-taan yliopisto-opiskelijoille järjestettyä tervey-denhuoltoa. Vaihtoehtoisten ratkaisujen hakemi-nen edellyttää hallinnonalarajat ylittävää valmis-telua eri ministeriöiden kesken. Valmistelussa onotettava tarpeellisessa määrin huomioon myösvaltakunnalliset hankkeet sosiaali- ja terveyden-huollon uudelleenjärjestämiseksi.

Arvoisa herra puhemies! Mietintömme oli yk-simielinen. Valiokunta ehdottaa eduskunnan hy-väksyttäväksi myös kolme lausumaa:

Ensinnäkin: "Eduskunta edellyttää, että halli-tus seuraa tiiviisti ammattikorkeakoulujen rahoi-tusuudistuksen kokonaisvaikutuksia ja antaa sii-tä selvityksen sivistysvaliokunnalle vuoden 2018aikana."

Toiseksi: "Eduskunta edellyttää, että ammatti-korkeakoulutuksen on oltava työelämälähtöistäja aluekehitystä tukevaa. Alueellisen ja paikalli-sen päätöksenteon pitää olla ammattikorkeakou-lutuksen vahvuus myös jatkossa."

Kolmanneksi: "Eduskunta edellyttää, että hal-litus laatii viivytyksettä ehdotuksen, joka perus-tuslain vaatimukset täyttäen mahdollistaa pakol-lisen terveydenhoitomaksun keräämisen ammat-tikorkeakouluopiskelijoilta opiskeluterveyden-huollon palveluiden järjestämiseksi."

2 Merja Mäkisalo-Ropponen /sd: Arvoisa pu-hemies! Korkeakoululaitoksemme muodostuuselkeästi kahdesta osasta: yliopistosta ja ammat-tikorkeakoulusta. Molemmilla on erilainen, toisi-aan täydentävä tehtävä.

Ammattikorkeakouluissa korostuvat työelä-mälähtöisyys ja erilaiset alueelliset painopiste-alueet. Sivistysvaliokunta lausumaehdotukses-saan toteaa, että alueellisen ja paikallisen päätök-senteon pitää olla ammattikorkeakoulutuksenvahvuus myös jatkossa.

Edellinen ammattikorkeakoululaki oli vuodel-ta 2004, ja nyt lainsäädäntöä ollaan laittamassaajan tasalle vastaamaan nykyisiä tarpeita. Oleel-linen muutos aiempaan on se, että jatkossa valtioturvaa ammattikorkeakoululle riittävän perusra-hoituksen lakisääteisten tehtävien turvaamisek-si. Rahoitus on tarkoitus myöntää laskennallisinperustein ottaen huomioon toiminnan laatu, vai-kuttavuus ja laajuus. Lisäksi rahoitusta myönnet-täisiin muiden koulutuspolitiikan sekä tutkimus-,kehittämis- ja investointipolitiikan tavoitteidenperusteella. Perusrahoitus on tarkoitus sitoa in-deksiin samalla tavalla kuin yliopistojen rahoi-tuksen osalta on tehty.

Koska tämä rahoitusmalli on uusi, sivistysva-liokunnan lausumaehdotus siitä, että ammatti-korkeakoulujen rahoitusuudistuksen kokonais-vaikutuksia seurataan tiiviisti ja sivistysvalio-kunnalle annetaan selvitys vuoden 2018 aikana,on erittäin kannatettava.

Uusi lainsäädäntö turvaa ammattikorkeakou-lujen autonomian ja antaa mahdollisuudet jatkaaammattikorkeakoulun kentän rakenteellista uu-distamista paikalliset olosuhteet huomioiden.

Tiistaina 4.11.201456 106/12/3

Toivottavasti ammattikorkeakoulut käyttävätheille myönnettyä valtaa oikein ja valmistelevatjohtosääntönsä ja muut ohjeistuksensa avoimestiopiskelijoiden ja henkilöstön kanssa yhdessä.

Autonomiasta huolimatta tiettyjä asioita tuleekuitenkin määritellä valtakunnallisesti. Yksi täl-lainen asia ovat opettajien kelpoisuusvaatimuk-set. Olenkin samaa mieltä sivistysvaliokunnankanssa siitä, että opettajien kelpoisuusvaatimuk-sista on säädettävä valtioneuvoston asetuksella.Tiedän nimittäin ammattikorkeakouluja, joissaesimerkiksi sairaanhoitajan ammattiopintojaopettaa sekä teoriassa että käytännössä kemistitai bioanalyytikko, siis henkilö, jolla ei ole lain-kaan sairaanhoitajan tutkintoa itsellään eikä siismyöskään tietoa sairaanhoitajan työstä. Ainakinsäännellyissä terveydenhuollon ammateissa näinei mielestäni saisi olla.

Lopuksi, arvoisa puhemies, yhdyn sivistys-valiokunnan kolmanteen lausumaehdotukseensiltä osin, jossa todetaan, että hallituksen onlaadittava viivytyksettä ehdotus siitä, mitenammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskelijater-veydenhuollon palvelut jatkossa järjestetään.Asia on tärkeä, ja siitä on lähiaikoina saatava sel-keät linjaukset.

3 Kimmo Kivelä /ps: Arvoisa herra puhemies!Toivottavasti tämä lakiesitys toteutuessaan mah-dollistaa aikuisikään ehtineen ammattikorkea-koulujärjestelmän tulevaisuuden edellytyksetmenestyksekkäällä tavalla.

Olen miltei kyllästymiseen saakka hokenutmonilla foorumeilla tästä osakeyhtiömallista. Josilloin, kun lakiesitys amk-uudistuksen ensim-mäisestä vaiheesta oli lähetekeskusteluissa, kriti-koin tätä osakeyhtiömallia. En malta olla siihenpuuttumatta nytkään, vaikka olen ollut tätä mie-tintöä hyväksymässä. Valiokunnan asiantuntija-kuulemisvaiheessa yksikään asiantuntija ei ollutkuullut mistään päin maailmaa viestiä vastaavas-ta, että jossakin päin maailmaa ammattikorkea-koulutasoinen opinahjo olisi osakeyhtiömuotoi-nen. Eli kysymyksessä on puhtaasti suomalainenratkaisu. En edelleen tiedä täydellisesti, miksi.

Mutta joka tapauksessa, niin kuin valiokun-nan puheenjohtaja mietintöä esitellessään kertoi,keskeiseksi kysymykseksi nousi tämä automaa-tiojäsenyys opiskelijakunnissa sen jälkeen, kunperustuslakivaliokunta tästä lausuntonsa antoi.Totuuden nimessä on sanottava, että yliopistouu-distuksen aikaan perustuslakivaliokunta joutui

käyttämään luovaa mielikuvitusta, jotta ylioppi-laskuntien automaatiojäsenyyskin saatiin säily-tettyä. Olennaista kuitenkin on, niin kuin mietin-töön sisältyvässä lausumaehdotuksessa on kirjoi-tettuna, että hallitus antaa mahdollisimman nope-asti esityksen, jotta ammattikorkeakoulujen opis-kelijoille turvataan riittävät ja laadukkaat ter-veyspalvelut.

4 Tuula Peltonen /sd: Arvoisa puhemies! Ny-kyinen ammattikorkeakoululaki on ollut käytös-sä vuodesta 2013 saakka, ja nyt tämän uuden lainon tarkoitus astua voimaan parin kuukaudenpäästä, ensi vuoden alusta. Muutoksia on luvassamonia, muun muassa tämä ammattikorkeakoulu-jen rahoituksen siirtyminen valtiolle. Itse kuiten-kin kiinnittäisin huomiota mieluiten siihen, mitämuutoksia uudistus tuo opiskelijoille, ja toisaaltaammattikorkeakoulujen elinvoimaisuuden säi-lyttämiseen.

Tärkeää on, että korkeakoululaitos muodos-tuu jatkossakin kahdesta erityyppisestä korkea-koulusta, joilla on jatkossakin omat, toisiaan sel-keästi täydentävät profiilit sekä tutkinnot. Tämäasia eli vahva duaalimalli korostui myös eräässätapaamisessa muutama viikko sitten metropolienjohdon kanssa. Korkeakoulujen mahdollisuudetstrategisiin valintoihin ja profiloitumiseen moni-puolistavat korkeakoulujen toimintaa sektorei-den sisällä. Pidän hyvänä, että lakiesityksellä eiole tarkoitus muuttaa yliopistojen ja ammattikor-keakoulujen keskinäistä suhdetta. Ammattikor-keakoulujen elinvoimaisuuden ja laadun kehittä-miseen kuuluu myös se, että oppilaitoksella onmahdollisuus luoda ja kehittää omia toiminto-jaan ja profiiliaan.

Laissa ehdotettu itsenäinen oikeushenkilöase-ma parantaa valiokunnan saaman selvityksenmukaan ammattikorkeakoulujen mahdollisuuk-sia tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa, muunmuassa yksinkertaistamalla yhteistyöhön liitty-vää päätöksentekoa.

Arvoisa puhemies! Suomalaiselle koulutuk-selle on kysyntää maailmalla. Erityisesti tasokassosiaali- ja terveysalan korkeakoulutusperinneon kansainvälinen valttimme. Tällä hetkellä kou-lutusviennin potentiaalia ei kuitenkaan pystytähyödyntämään täysimääräisesti. Nykylainsää-däntö ei salli korkeakoulututkinnon ja siihen liit-tyvän tutkintotodistuksen antamista maksullise-na palveluna tilaajamaahan, jos opiskelijalta pe-ritään siellä jonkinlainen maksu.

PTK 106/2014 vp106/12/5 57

Tapasin tässä ammattikorkeakoulun opettajiaja väkeä, ja he toivat esiin tilauskoulutukseen jaduaalimalliin liittyvien asioiden lisäksi sen, ettäammattikorkeakoulujen rahoituksessa laadun tu-lisi olla tietenkin se ratkaiseva kriteeri. He totesi-vat muun muassa täällä lausunnossaan näin: "Ti-lauskoulutus tarjoaa Suomelle merkittäviä liike-toimintamahdollisuuksia, jotka tulisi hyödyntää.Koulutusviennin lainsäädännölliset esteet tulisipurkaa niin, että korkeatasoisen tutkintokoulu-tuksen vienti sitä tarvitseviin maihin olisi mah-dollista." Oli hyvä, että sivistysvaliokunta kävikeskustelun tilauskoulutuksen tilanteesta, ja tote-simme, että tilauskoulutuksen esteet on pystyttä-vä poistamaan tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotettiinmyös ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntienjäsenyyden muuttamista pakolliseksi kaikilleammattikorkeakoulussa tutkintoa opiskelevilleopiskelijoille. Samalla olisi mahdollistettu opis-kelijaterveydenhuollon järjestämiseen liittyväterveydenhoitomaksun kerääminen vastaavaantapaan kuin yliopisto-opiskelijalta. Tämä ei to-teutunut, niin kuin täällä on jo todettu, perustus-lakivaliokunnan käsittelyn jälkeen. On erittäiniso ja tärkeä asia, että ammattikorkeakouluopis-kelijoille saadaan järjestettyä kunnon opiskelija-terveydenhuolto.

Sivistysvaliokuntahan sai tästä erittäin hyvänlausuman, jossa todettiin: "Eduskunta edellyttää,että hallitus laatii viivytyksettä ehdotuksen, jokaperustuslain vaatimukset täyttäen mahdollistaapakollisen terveydenhoitomaksun keräämisenammattikorkeakouluopiskelijoilta opiskeluter-veydenhuollon palvelujen järjestämiseksi."

5 Sauli Ahvenjärvi /kd: Arvoisa puhemies!Tämä uusi ammattikorkeakoululaki sisältää to-della monia tärkeitä ja hyviä uudistuksia. Tämänuudistuksen yhteydessä ja jo aikaisemmin onpaitsi rahoitusvastuuta uudistettu — siis se siir-tyy nyt valtiolle — niin samalla rahoituksen ra-kennetta muutettu, niin että se entistä paremminkannustaa suuntaamaan koulutusta niin, että sevastaa työelämän tarpeita ja yhteiskunnan tarpei-ta. Opiskelijoiden työllistyminen otetaan huomi-oon, ja samalla myöskin tutkimuksen ja kehityk-sen painoarvoa on hieman lisätty.

Mutta tämä opiskelijoiden terveydenhuolto-asia on todella hieman harmillinen, kun se ei rat-kennut tämän ammattijäsenyyden kautta. Muttaon hyvä, että nyt tässä valiokunnalla on tämä lau-

sumaehdotus kolmonen, joka, niin kuin äsken joedustaja Peltonen totesi, on erittäin hyvin muo-toiltu. Toivon, että tosiaan nopeasti päästään ete-nemään tässä asiassa niin, että ammattikorkea-kouluopiskelijat pääsevät samaan, yhdenvertai-seen asemaan yliopisto-opiskelijoiden kanssa.

Sitten vielä tästä duaalimallista sen totean, ettäkorkeakoulukentässä on myöskin äänenpainoja,joissa peräänkuulutetaan tämän duaalimallin ar-viointia ja korkeakoulujärjestelmän uudistamis-ta sillä tavalla, että syvennetään ammattikorkea-koulujen ja yliopistojen yhteistyötä. Tämä onvarmasti seuraava askel tässä uudistuksessa.

6 Lauri Heikkilä /ps: Arvoisa puhemies! Edus-taja Kivelä esitti näkökohdan osakeyhtiömuo-don käytöstä ammattikorkeakoulujen rahoituk-seen, ja itsekin jotenkin suhtaudun siihen skepti-sesti. Sehän alun perin on ollut yhtenä tekijänä,että kunnat ovat maksaneet osan rahoituksesta, jaehkä tuota osakeyhtiömuotoista rahoitusta muo-dostettaessa on ajateltu myöskin, että kunnat oli-sivat osakkaina.

Mutta nyt kun tässä lakiehdotuksessa valtiotulee takaamaan maksut ja osoittamaan rahat,niin silloin ehkä välttämättä on seurauksena se,että kuntien vaikutus heikkenee ja myöskin am-mattikorkeakouluverkko voi lakimuutosten seu-rauksena pidemmällä aikavälillä alkaa keskitty-mään suuremmille paikkakunnille ja tämä laaja,myöskin pienempiä tai harvempaan asuttuja seu-tuja käsittelevä ammattikorkeakouluverkko tu-lee toimipisteitten kannalta keskittymään ja toi-mipisteet vähenevät. Tietysti se on osittain hy-vääkin kehitystä, että voidaan antaa tehokkaam-paa koulutusta suuremmissa yksiköissä, muttakumminkin alueellisesti pienyrityksiin kohdistu-vat positiiviset vaikutukset ammattikorkeakou-lun läsnäolosta paikkakunnalla jäävät sitten saa-vuttamatta.

Tietysti tässä lakiesityksessä on sanottu, ettäammattikorkeakouluissa tehtäisiin soveltavaa tut-kimusta, mikä on varmasti ihan hyvä lähtökohtamyöskin yritysten näkökohdasta, koska yrityksil-lä on tarve saada nopeasti ammattikorkeakouluis-sa ja yliopistoissa kehitettyjä innovaatioita käyt-töön, ja siihen ammattikorkeakouluopiskelijatovat sopivaa työvoimaa, tuomaan sovellutuksiakäytäntöön. Heillä on ehkä opiskellessaan parem-min aikaa perehtyä ja testata uusia sovellutuksiapienyrityksissä varsinaisen yrityksen palkallisenhenkilökunnan osana, osana opinnäytetöitään.

Tiistaina 4.11.201458 106/12/7

Jotenkin kumminkin pitäisi ottaa huomioonehkä paremmin myöskin ja nopeammalla tem-polla yhteiskunnassa vaihteleva eri ammattialo-jen työntekijöiden ja insinöörien tarve, että setarve huomioitaisiin, että sitä voitaisiin ennakoi-da tai sijoittaa se tuohon ammattikorkeakoulujenrahoituslakiin.

Nämä sivistysvaliokunnan lausumat ovat hy-viä. On hyvä, että rahoitusta seurataan ja seuran-taa tehdään vuoteen 2018. Toki olisi toivonut, ettäsen seurannan tuloksena sitten olisi mahdollisestikorjattu rahoitustasoa ja ehkä taattu joku tietty in-flaatioon sidottu rahoitustaso sitten senkin jäl-keen ammattikorkeakoulujen toiminnalle. Seu-rannassa pitäisi tietysti yhteiskunnan muutoksethuomioida ja myöskin se työtarpeen muutos. Jatietysti tämä ammattikorkeakoulukentän paikalli-nen kehittäminen: nyt kun se kuntien rahoitus-osuus sieltä poistuu, niin toivottavasti se ei nytjohda siihen, että sitten viiteen suurimpaan kau-punkiin ne ammattikorkeakoulutkin keskittyisi-vät tulevaisuudessa.

Tämä pakollinen terveydenhoitomaksun kerää-minen, mikä on tänne kolmantena lausumana lai-tettu, on myöskin ihan hyvä asia. Itse joskus, kunolen yliopistossa opiskellut aika pitkäänkin, vuo-sitolkulla, olen todennut sen hyväksi, että opiske-lijoilla on terveydenhuoltosysteemi ja terveyden-huolto on saatavissa kohtuullista maksua vastaansiellä opiskelupaikkakunnalla ammattikorkea-koulun ja yliopistojen terveydenhuoltosysteeminkautta.

Tämä lakiesitys sisältää sekä hyviä ehdotuk-sia että sitten joitakin huononnuksia, mitkä saat-tavat aiheuttaa rahoituksen niukkuutta ja ammat-tikorkeakoulupaikkakuntien harvenemista.

7 Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Puhunmyös muutaman sanan tästä terveydenhuollosta,opiskelijoiden terveydenhuollosta, joka todellahuolettaa, koska sote-uudistus takkuaa tällä het-kellä. Tämä YTHS-malli toimii hyvin yliopisto-opiskelijoilla, ja ammattikorkeakouluopiskeli-joille tulee turvata yhtäläinen terveydenhuoltotulevaisuudessa.

Yleiskeskustelu päättyi.

Päätökset

Eduskunta hyväksyi lakiehdotusten sisällön mie-tinnön mukaisena.

Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.

13) Hallituksen esitys eduskunnalle kotita-loustyöntekijöiden ihmisarvoista työtä kos-kevan Kansainvälisen työjärjestön vuoden2011 yleissopimuksen hyväksymiseksi jalaiksi yleissopimuksen lainsäädännön alaankuuluvien määräysten voimaansaattamises-ta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Ensimmäinen käsittelyHallituksen esitys HE 93/2014 vpTyöelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintöTyVM 7/2014 vp

Puhemies Eero Heinäluoma: Käsittelyn pohja-na on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietin-tö. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.

Yleiskeskustelu

1 Lea Mäkipää /ps: Arvoisa puhemies! Kan-sainvälisen työjärjestön yleiskokous hyväksyivuonna 2011 kotitaloustyöntekijöiden ihmisar-voista työtä koskevan yleissopimuksen. Suomenlainsäädäntö ei tällä hetkellä täytä tätä kaikiltaosin yleissopimuksen edellyttämää tasoa. Yleis-sopimuksen 10 artiklan mukaan jäsenmaidenedellytetään varmistavan kotitaloustyöntekijöi-den yhdenvertainen kohtelu muiden työntekijöi-den kanssa säännöllisen työajan, ylityön korvaa-misen, päivittäisten ja viikoittaisten lepoaikojenja palkallisten vuosilomien suhteen ottaen huo-mioon kotitaloustyön erityispiirteet.

Tätä on käsitelty työ- ja tasa-arvovaliokunnas-sa, ja valiokunta pitää kotitaloustyöntekijöidenihmisarvoista työtä koskevan Kansainvälisentyöjärjestön vuoden 2011 yleissopimuksen hy-väksymistä ja hyväksymiseen liittyviä lainsää-däntömuutoksia tarpeellisina sekä kotitalous-työntekijöiden työoikeudellista asemaa selkiyttä-vinä. Puollamme näin esityksen hyväksymistä.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhe-mies Anssi Joutsenlahti.

Yleiskeskustelu päättyi.

PTK 106/2014 vp106/14 59

Päätökset

Eduskunta hyväksyi lakiehdotusten sisällön mie-tinnön mukaisena.

Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.

14) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksikonsulipalvelulain muuttamisesta ja eräik-si siihen liittyviksi laeiksi

Toinen käsittelyHallituksen esitys HE 102/2014 vpUlkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 12/2014vp

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Nytvoidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joi-den sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsitte-lyssä.

Keskustelua ei syntynyt.

Päätökset

Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssäsisällöltään päätetyt lakiehdotukset.

Lakiehdotusten toinen käsittely päättyi.

Eduskunta hyväksyi mietintöön sisältyvän lausu-maehdotuksen.

Asian käsittely päättyi.

15) Hallituksen esitys eduskunnalle Euroo-pan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kes-ki-Amerikan välisen assosiaatiosopimuk-sen hyväksymiseksi sekä laiksi sopimuksenlainsäädännön alaan kuuluvien määräys-ten voimaansaattamisesta

Osittain ainoa, osittain toinen käsittelyHallituksen esitys HE 44/2014 vpUlkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 13/2014vp

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: En-sin päätetään ulkoasiainvaliokunnan mietinnönpohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta jasitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.

Keskustelua ei syntynyt.

Päätökset

Eduskunta hyväksyi sopimuksen.

Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssäsisällöltään päätetyn lakiehdotuksen.

Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi.

Asian käsittely päättyi.

16) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksitupakkaverosta annetun lain liitteen muut-tamisesta

Toinen käsittelyHallituksen esitys HE 127/2014 vpValtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM15/2014 vp

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Nytvoidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonkasisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.

Keskustelua ei syntynyt.

Päätökset

Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssäsisällöltään päätetyn lakiehdotuksen.

Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi.

Asian käsittely päättyi.

17) Hallituksen esitys eduskunnalle Euroo-pan neuvoston viranomaisten asiakirjojenjulkisuudesta tehdyn yleissopimuksen hy-väksymiseksi sekä laiksi yleissopimuksenlainsäädännön alaan kuuluvien määräys-ten voimaansaattamisesta

Osittain ainoa, osittain toinen käsittelyHallituksen esitys HE 116/2014 vpHallintovaliokunnan mietintö HaVM 25/2014 vp

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: En-sin päätetään hallintovaliokunnan mietinnönpohjalta ainoassa käsittelyssä yleissopimuksesta

Tiistaina 4.11.201460 106/18

sekä selitysten antamisesta ja sitten toisessa kä-sittelyssä lakiehdotuksesta.

Keskustelua ei syntynyt.

Päätökset

Eduskunta hyväksyi yleissopimuksen ja selitys-ten antamisen.

Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssäsisällöltään päätetyn lakiehdotuksen.

Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi.

Asian käsittely päättyi.

18) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksivankeuslain muuttamisesta

Toinen käsittelyHallituksen esitys HE 110/2014 vpLakivaliokunnan mietintö LaVM 10/2014 vp

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Nytvoidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonkasisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.

Keskustelua ei syntynyt.

Päätökset

Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssäsisällöltään päätetyn lakiehdotuksen.

Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi.

Asian käsittely päättyi.

19) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksimaataloustuotteiden markkinajärjestelystäannetun lain muuttamisesta

Toinen käsittelyHallituksen esitys HE 115/2014 vpMaa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöMmVM 14/2014 vp

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Nytvoidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonkasisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.

Keskustelua ei syntynyt.

Päätökset

Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssäsisällöltään päätetyn lakiehdotuksen.

Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi.

Asian käsittely päättyi.

20) Kansalaisaloite: Järkeä tekijänoikeusla-kiin (KAA 2/2013 vp)

Toinen käsittelyMuu asia M 9/2013 vpSivistysvaliokunnan mietintö SiVM 9/2014 vp

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:Eduskunta on ensimmäisessä käsittelyssä yhty-nyt sivistysvaliokunnan ehdotukseen kansalais-aloitteeseen sisältyvien lakiehdotusten hylkää-misestä.

Keskustelu

1 Eila Tiainen /vas: Arvoisa puhemies! Kansa-laisaloitteen myötä on käynyt selväksi, että teki-jänoikeuslainsäädäntömme ei pysty vastaamaantämän hetken todellisiin tarpeisiin, kun palvelutja verkkoteknologia kehittyvät nopeaan tahtiin.Aloite esittää monilta osin osuvan analyysin ny-kytilanteesta, muuttuvasta digitaalisesta ympä-ristöstä ja kuluttajan näkökulmasta. Jotta nämäajatukset jäisivät elämään ja tarjoaisivat pohjanministeriön jatkotyöskentelylle tekijänoikeus-lainsäädännön osalta, esitän seuraavan lausuma-ehdotuksen Brysselissä valiokuntamatkalla ole-van edustaja Silvia Modigin puolesta: "Eduskun-ta edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriöntulisi harkita aloitteesta mahdollisesti johtuvaalainvalmistelun tarvetta. Elämme uudessa digi-taalisen ympäristön ajassa, jossa tekijänoikeus-lainsäädännön soveltuminen tämänhetkiseen toi-mintaympäristöön on suuresti muuttumassa niinammatinharjoittajan, elinkeinoelämän kuin ku-luttajankin näkökulmasta. Tekijänoikeussuojantakaavia ja nykyiseen toimintaympäristöön so-veltuvia ratkaisuja tulee löytää, sillä tarve on niil-le aivan ilmeinen."

PTK 106/2014 vp106/20/2 61

2 Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Meilläon nyt tässä kansalaisaloite Järkeä tekijänoikeus-lakiin esillä asiana, ja tekisin siihen lausumaeh-dotuksen. Tämä lausumaehdotus kuuluu näin:"Eduskunta edellyttää, että opetus- ja kulttuuri-ministeriö ottaa huomioon kansalaisaloitteen eh-dotuksen koskien tekijänoikeusneuvostossaedustettuina olevia sidosryhmiä. Neuvoston ko-koonpanoon tulisi kuulua myös kuluttajien edus-tajat."

3 Aino-Kaisa Pekonen /vas: Arvoisa puhe-mies! Tekijänoikeuslainsäädäntö on monimut-kainen ja vaikeaselkoinen. Se ei myöskään pysymukana nopeasti kehittyvässä verkkoympäris-tössä. Tekijänoikeuslainsäädännön uudistamistatuleekin nyt arvioida. Selvityksen tulee sisältäävastauksia tekijänoikeuksia koskevan kansalais-aloitteen esiin nostamien ongelmien ratkaisuksija arvioida digitalisoitumisen tuomia lainuudis-tustarpeita.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Tiaisenehdotusta.

4 Lea Mäkipää /ps: Arvoisa puhemies! Näinlyhyesti: Kannatan edustaja Elomaan tekemääehdotusta. On tärkeätä, että neuvoston kokoon-panossa olisi tosiaan myös kuluttajien edustajia.

Keskustelu päättyi.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:Asian käsittely keskeytetään.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:Eduskunnan seuraava täysistunto on huomennakeskiviikkona 5.11.2014 kello 14.

Täysistunto lopetettiin kello 19.00.

Pöytäkirjan vakuudeksi:

Seppo Tiitinen