4 tiistaina 14.2.2017 uutistiistai kuntsari … · viljelijä aki-ville valo tuntee kotitilansa...

1
KUNNALLISLEHTI UUTIS www.kuntsari.fi | kuntsari 4 tiistaina 14.2.2017 PÄÄKIRJOITUS TIISTAI Rakentaminen on oleellinen suhdanne- mittari. Kun missään ei näy nostokurkia tai matalampia työmaita, tietää että nyt ei kyllä mene hyvin, raha ei liiku eivätkä talouden rattaat pyöri. Siksi olikin mukava kuulla viikonlopun Rakennusmessuilla, että alan asiantun- tijoiden mukaan talonrakennusalalla on havaittavissa nousua. Talonrakennuste- ollisuus ry:n aluepäällikkö Markku Lep- pälehto kertoi, että uudisrakentaminen on noussut noin vuoden 2012 tasolle, toissa vuoden pohjakos- ketuksen jälkeen. Nousua ovet tuo- neet julkiset hank- keet ja kerrostalo- tuotanto. Korjausrakenta- minen on ollut hie- noisessa kasvussa pidempäänkin ja noussut jo puo- leen talonraken- tamisesta. Liike-, toimisto- ja teolli- suusrakentaminen eivät kuitenkaan ole vielä elpyneet. Rakennusalan työntekijöiden kannalta on tietysti hieno juttu, että työttömien työnhakijoiden määrä alalla on vähenty- nyt jo pitkään, ja viimeisen vuoden aikana työllisten määrä on kasvanut reippaasti. Toisaalta yritysten kannalta katsoen työn- tekijöistä tulee pian pulaa, ja pätevistä toi- mihenkilöistä on jo nyt kova pula. Entä mitäpä muuta kiinnostavaa mes- suilla? ”Uutuuksien torilla” esiintyi koko joukko tuotteita ensiesittelyssä. Saaristo- maisemissa asuvia tai lomailevia kiinnos- tanee ainakin kaasulla toimiva, polttava käymälä, jonka lopputuloksena on kupilli- nen tuhkaa, jonka voi palauttaa luontoon. Entäpä miten olisi 48 neliön omakotitalo kaikilla mukavuuksilla, joko ensimmäi- seksi omakotitaloksi tai vapaa-ajan asun- noksi? Myös Peimarin seudun kunnat osallis- tuivat messuille, tonttikaupan teko ja ”kil- ven kiillotus” mielessään. Komeasti osal- listuivatkin, ja hyvässä seurassa. Kylli Salo Valon kajoa näkyvissä Kun missään ei näy nostokur- kia, tietää että nyt ei kyllä taloudessa mene hyvin – Kaikki lähtee maan raken- teesta. Vesitalouden on ol- tava kunnossa, jotta ruuan tuotanto näillä Kalevan alu- een savisilla pelloilla onnis- tuu, viljelijä Aki-Ville Valo sa- noo. Hän viljelee kotitilaansa ja tekee lisäksi koneurakoin- tia. Valo vannoo yhteistyön ni- miin ja kertoo tekevänsä eri- laisia ”matalan budjetin ko- keiluja” . Tietoja ja kokemuk- sia vaihdetaan naapureiden ja maamiesseuralaisten kes- ken. Koneyhteistyö kylällä toimii ja jankkurikin tehtiin yhteistyökumppanin kanssa yhdessä. – Koneurakointi on opet- tanut tunnistamaan näillä pelloilla piileviä salaojitus- ongelmia. Yritämme tehdä ”täsmäiskuja” hankaluuksien voittamiseksi. Aki-Ville Valo lähti mu- kaan nyt käynnistyneen Järki Pelto-hankkeen ydin- ryhmään innokkaasti. Hän kertoo saaneensa hyödyllistä tietoa rakennekalkituksesta jo ensimmäisessä suunnit- telupalaverissa. Savi haastaa Savi haastaa ruuantuottajat. Lounaisen Suomen savipeite on kymmenien metrien pak- suinen. Viljelijät eivät anna periksi. Savimaa saadaan tuottamaan, ja pysymään tuottavana, kun työt tehdään maan rakenne ja ruuantuo- tannon tulevaisuus kärjessä. – Savi ei saa tiivistyä liikaa. Sen pitää läpäistä ja pidättää vettä oikeassa suhteessa, sa- noo Baltic Sea Action Grou- pin Järki Pelto -hankkeen ve- täjä Olli-Pekka Ruponen. Hän viljelee peltojaan Sa- lon Halikossa ja on innos- tunut maan rakenteesta ja keinoista, joilla se pidetään kunnossa savihaasteessakin. Uudessa tiedonvälitys- hankkeessa kokemuksia ja käytännön vinkkejä levite- tään käytännön toteuttajille. Hankkeen taustalla on muu- taman vuoden työskennellyt SaMaRa-ryhmä, jossa useim- mat Järki Pellon ydinryhmä- läisistä ovat olleet mukana. Tässä savimaiden rakentee- seen pureutuneessa SaMa- Rassa on kuunneltu asian- tuntijoita, joiden viestiä on pureksittu käytäntöön vilje- lijäryhmässä. – Tältä pohjalta on hyvä jatkaa. Nyt Järki Pelto lähtee jakamaan tätä tietoa laajasti savimaiden viljelijöille eri- laisissa tilaisuuksissa, joissa maan parhaat asiantuntijat kertovat tuloksistaan ja koke- muksistaan, Ruponen sanoo. – Järjestämme luentoja ja pellonpiennartilaisuuksia. Kannustamme verkostoitu- maan ja vaihtamaan ajatuk- sia sekä perustamaan omia yhteistyöryhmiä naapurivil- jelijöiden kanssa. Kalevan alueen savipatjo vesitalous on hallittavissa Järki Pelto -hankkeessa viljelijät ovat tiedonvälittä- jinä avainase- massa Viljelijä Aki-Ville Valo tuntee kotitilansa savipatjaongelmat. Hän paiskii töitä sen eteen, että salaojitus toimii ja maan rakenne pysyy viljelykunnossa samalla kun pidetään huolta siitä, että ravinteet eivät turhaan valu rehevöittämään vesistöjä. - Tieto kulkee parhaiten hyvissä ja avoimissa verkostoissa, vakuuttavat viljelijät Reijo Niemi, Peppi Laine, Olli-Pekka Ruponen, Jarno Suominen, Aki-Ville Valo ja Timo Lehtinen Järki Pelto -hankkeen ydinryhmästä. ”Kokemuksia ja käytännön vinkkejä levite- tään käytännön toteuttajille.

Upload: phamngoc

Post on 28-Jul-2018

213 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

KUNNALLISLEHTI

UUTIS www.kuntsari.fi | kuntsari

4 tiistaina 14.2.2017

PÄÄKIRJOITUS

TIISTAI

Rakentaminen on oleellinen suhdanne-mittari. Kun missään ei näy nostokurkia tai matalampia työmaita, tietää että nyt ei kyllä mene hyvin, raha ei liiku eivätkä talouden rattaat pyöri.

Siksi olikin mukava kuulla viikonlopun Rakennusmessuilla, että alan asiantun-tijoiden mukaan talonrakennusalalla on havaittavissa nousua. Talonrakennuste-ollisuus ry:n aluepäällikkö Markku Lep-pälehto kertoi, että uudisrakentaminen on noussut noin vuoden 2012 tasolle, toissa

vuoden pohjakos-ketuksen jälkeen. Nousua ovet tuo-neet julkiset hank-keet ja kerrostalo-tuotanto.

Korjausrakenta-minen on ollut hie-noisessa kasvussa pidempäänkin ja noussut jo puo-leen talonraken-tamisesta. Liike-, toimisto- ja teolli-

suusrakentaminen eivät kuitenkaan ole vielä elpyneet.

Rakennusalan työntekijöiden kannalta on tietysti hieno juttu, että työttömien työnhakijoiden määrä alalla on vähenty-nyt jo pitkään, ja viimeisen vuoden aikana työllisten määrä on kasvanut reippaasti. Toisaalta yritysten kannalta katsoen työn-tekijöistä tulee pian pulaa, ja pätevistä toi-mihenkilöistä on jo nyt kova pula.

Entä mitäpä muuta kiinnostavaa mes-suilla? ”Uutuuksien torilla” esiintyi koko joukko tuotteita ensiesittelyssä. Saaristo-maisemissa asuvia tai lomailevia kiinnos-tanee ainakin kaasulla toimiva, polttava käymälä, jonka lopputuloksena on kupilli-nen tuhkaa, jonka voi palauttaa luontoon. Entäpä miten olisi 48 neliön omakotitalo kaikilla mukavuuksilla, joko ensimmäi-seksi omakotitaloksi tai vapaa-ajan asun-noksi?

Myös Peimarin seudun kunnat osallis-tuivat messuille, tonttikaupan teko ja ”kil-ven kiillotus” mielessään. Komeasti osal-listuivatkin, ja hyvässä seurassa.

Kylli Salo

Valon kajoa näkyvissä

Kun missään ei näy nostokur-kia, tietää että

nyt ei kyllä taloudessa

mene hyvin

– Kaikki lähtee maan raken-teesta. Vesitalouden on ol-tava kunnossa, jotta ruuan tuotanto näillä Kalevan alu-een savisilla pelloilla onnis-tuu, viljelijä Aki-Ville Valo sa-noo. Hän viljelee kotitilaansa ja tekee lisäksi koneurakoin-tia.

Valo vannoo yhteistyön ni-miin ja kertoo tekevänsä eri-laisia ”matalan budjetin ko-keiluja”. Tietoja ja kokemuk-sia vaihdetaan naapureiden ja maamiesseuralaisten kes-ken. Koneyhteistyö kylällä toimii ja jankkurikin tehtiin yhteistyökumppanin kanssa yhdessä.

– Koneurakointi on opet-tanut tunnistamaan näillä pelloilla piileviä salaojitus-ongelmia. Yritämme tehdä ”täsmäiskuja” hankaluuksien voittamiseksi.

Aki-Ville Valo lähti mu-kaan nyt käynnistyneen Järki Pelto-hankkeen ydin-ryhmään innokkaasti. Hän

kertoo saaneensa hyödyllistä tietoa rakennekalkituksesta jo ensimmäisessä suunnit-telupalaverissa.

Savi haastaaSavi haastaa ruuantuottajat. Lounaisen Suomen savipeite on kymmenien metrien pak-suinen. Viljelijät eivät anna periksi. Savimaa saadaan tuottamaan, ja pysymään tuottavana, kun työt tehdään maan rakenne ja ruuantuo-tannon tulevaisuus kärjessä.

– Savi ei saa tiivistyä liikaa. Sen pitää läpäistä ja pidättää vettä oikeassa suhteessa, sa-noo Baltic Sea Action Grou-pin Järki Pelto -hankkeen ve-täjä Olli-Pekka Ruponen.

Hän viljelee peltojaan Sa-lon Halikossa ja on innos-

tunut maan rakenteesta ja keinoista, joilla se pidetään kunnossa savihaasteessakin.

Uudessa tiedonvälitys-hankkeessa kokemuksia ja käytännön vinkkejä levite-tään käytännön toteuttajille. Hankkeen taustalla on muu-taman vuoden työskennellyt SaMaRa-ryhmä, jossa useim-mat Järki Pellon ydinryhmä-

läisistä ovat olleet mukana. Tässä savimaiden rakentee-seen pureutuneessa SaMa-Rassa on kuunneltu asian-tuntijoita, joiden viestiä on pureksittu käytäntöön vilje-lijäryhmässä.

– Tältä pohjalta on hyvä jatkaa. Nyt Järki Pelto lähtee jakamaan tätä tietoa laajasti savimaiden viljelijöille eri-

laisissa tilaisuuksissa, joissa maan parhaat asiantuntijat kertovat tuloksistaan ja koke-muksistaan, Ruponen sanoo.

– Järjestämme luentoja ja pellonpiennartilaisuuksia. Kannustamme verkostoitu-maan ja vaihtamaan ajatuk-sia sekä perustamaan omia yhteistyöryhmiä naapurivil-jelijöiden kanssa.

Kalevan alueen savipatjoillakin vesitalous on hallittavissa

■■ Järki Pelto -hankkeessa viljelijät ovat tiedonvälittä-jinä avainase-massa

Viljelijä Aki-Ville Valo tuntee kotitilansa savipatjaongelmat. Hän paiskii töitä sen eteen, että salaojitus toimii ja maan rakenne pysyy viljelykunnossa samalla kun pidetään huolta siitä, että ravinteet eivät turhaan valu rehevöittämään vesistöjä.

- Tieto kulkee parhaiten hyvissä ja avoimissa verkostoissa, vakuuttavat viljelijät Reijo Niemi, Peppi Laine, Olli-Pekka Ruponen, Jarno Suominen, Aki-Ville Valo ja Timo Lehtinen Järki Pelto -hankkeen ydinryhmästä.

”Kokemuksia ja käytännön

vinkkejä levite-tään käytännön

toteuttajille.