· 12. kristjan jaak peterson (1801 - 1822). riiassa syntynyt ja tartossa opiskellut virolainen...
TRANSCRIPT
Kävelykierros keskikaupungilla
1. Raatihuoneen aukio. Joelle päin kapeneva kaupungin keskusaukio, jota reunustavat klassisen tyylin rakennukset. Vuodesta 1998 kaunistaa aukiota suutelevia opiskelijoita kuvaava suihkulähde.
2. Raatihuone. Kolmas raatihuone samalla paikalla - edelliset ovat hävinneet tulipaloissa. Nykyisen 1700-luvun lopulla rakennetun raatihuoneen alakerrassa oli aikoinaan vankila ja vaakahuone, ylempänä istui raati. Nykyään kokoontuvat raatihuoneessa kaupunginvaltuusto ja -hallitus. Joka päivä kello 12, 18 ja 21 soittaa raatihuoneen tornin saksalainen kellopeli eri sävelmiä.
3. Michael Andreas Barclay de Tolly. Napoleonin sodissa kuuluisaksi tullut sotamarsalkka Barclay de Tollyn pronssisen patsaan pystyttämiseksi keräsivät rahaa kenraalin omat upseerit. Klassistinen patsas paljastettiin 1849.
4. Kahden Wilden patsas. Irlantilaisen kirjalijan Oscar Wilden (1854 - 1900) ja virolaisen kirjailijan Eduard Wilden (1865 - 1933) patsaan kuvaama keskustelu olisi voitu käydä vuonna 1892 - todellisuudessa he eivät koskaan kohdanneet. Kirjailijoiden selän takana olevassa talossa toimi aiemmin kirjapaino, jonka perustaja oli Wilde hänkin - nimittäin Peter Ernst Wilde. Nykyään rakennuksessa on kahvila ja irlantilaispubi.
5. Tähtitorni. Tähtitorni on rakennettu 1800-luvun alussa, ja sen rakennutti arkkitehti J. W. Krause. 1820 - 1839 johti toimintaa astronomi F. G. W.Struve, joka hankki sinne aikansa suurimman Fraunhofer-linssikaukoputken, julkaisi kaksoistähtien luettelon ja mittasi pituuspiiriä Baltiassa.
6. Vanha anatomian laitos. J. W. Krausen suunnittelema yliopiston rakennus. Talossa ovat työskennelleet huomattava anatomi A. Rauber, farmakologi R. Buchheim, fysiologi F. Bidder ja kirurgi N. Burdenko.
7. Friedrich Robert Faehlmann (1798 - 1850). Virolainen kirjailija ja lääkäri, Viron oppineiden seuran perustajia. Hän
julkaisi virolaisen kansanperinteen aihelmiin pohjautuvia tarinoita (Aamunkoi ja hämärä, Vanemuisen laulu, Emajoen synty jm.), joissa muodosteli virolaisten tekomytologista jumalistoa. Hänen ideansa oli luoda virolaisille eepos ja hän myös luonnosteli suuren osan Kalevipojan juonesta.
8. Pirunsilta. Silta rakennettiin Romanovien tsaaridynastian 300-vuotisjuhiin 1913 ja on omistettu keisari Aleksanteri I:lle.
9. Enkelinsilta. Vuonna 1838 valmistunut silta, jonka Toomemäen puoleista sivua koristaa vuonna 1802 uudelleen avatun yliopiston ensimmäisen rehtorin Parrotin reliefi. Sillan nimen taustalla on ilmeisesti käsite englantilainen silta, koska Toomemäen puisto on juuri englantilaistyylinen.
10. Korkein oikeus. Viron korkein oikeuslaitos oli jo vuosina 1920 - 1935 Tartossa. Nykyinen korkein oikeus on täällä vuodesta 1993.
11. Tuomiokirkon rauniot. Tuomiokirkkoa alettiin rakentaa 1200-luvulla, ja se valmistui 1400-luvulla kolmelaivaisena basilikana. Uskonpuhdistuksen aikana ja Liivinmaan sodassa kirkko tuhottiin. 1624 tulipalo viimeisteli hävityksen. Vuonna 1807 rakennettiin kuoriin yliopiston kirjasto, joka toimi siellä vuoteen 1982. Nykyään niissä tiloissa on yliopiston historiallinen museo. Raunioiden torneihin on suunnitelmissa rakentaa näköalatasanteet.
12. Kristjan Jaak Peterson (1801 - 1822). Riiassa syntynyt ja Tartossa opiskellut virolainen runoilija, joka otti tehtäväkseen alkuperäisen virolaisen kirjallisuuden luomisen. Kirjoitti ylistyslauluja ja pastoraaleja. Petersonista muistetaan usein mainita, että hän kulki jalan koko matkan Tartosta Riikaan.
13. Uhrikivi. Ennen vanhaan virolaisilla oli tapana uhraten pyytää jumalten suosiota. Uhrikivillä oli myös maaginen parantava vaikutus. Virossa on noin 400 uhrikiveä.
14. Johann Carl Simon Morgenstern (1770 - 1852). Tarton yliopiston klassisten kielten ja estetiikan professori. Yliopiston kirjaston perustaja ja ensimmäinen johtaja. Yliopiston taidemuseon alulle panija. Hän yksityiskirjastoaan (noin 11000 sidosta) säilytetään yliopiston kirjastossa.
15. Karl Enrst von Baer (1792 - 1876). Baltiansaksalainen luonnontieteilijä, sikiöopin perustaja, joka keksi nisäkkäiden munasolun olemassa olon. Tarton yliopiston kasvatti, työskenteli Köningsbergissä ja Pietarissa. Hänen mukaansa on nimetty seitsemän maantieteellistä kohdetta maailmassa.
16. Kustaa II Adolf (1594 - 1632). Ruotsin kuningas, joka allekirjoitti Nürnbergin lähellä sotaleirissä Tarton yliopiston perustamisasiakirjan.
17. Yliopiston päärakennus. Vuonna 1699 keskeytyi yliopiston toiminta sotien takia. 1802 avattiin yliopisto uudelleen. 1809 vihittiin käyttöön Johann Wilhelm Krausen suunnitelmien mukaan rakennettu yliopiston päärakennus. Edustavin tila on juhlasali, jossa pidetään yliopiston suurimpia tapahtumia ja konsertteja.
18. Jaan Tõnisson (1868 - kuolinaika tuntematon). Legendaarinen valtiomies (pääministeri, valtionhoitaja, ulkoministeri) ja Postimies-sanomalehden omistaja. Miehittäjät vangitsivat hänet 1940 eikä myöhemmästä kohtalosta ole tietoja. Muistomerkki paljastettiin 2001. Metalliverkko patsaan takana symbolisoi mediaa.
19. Tampere-maja. Tampere on vuodesta 1993 lähtien Tarton ystäväkaupunki. Yhteistyönä kunnostetussa talossa toimii Tampereen kaupungin kulttuuri- ja yhteistyökeskus ja pieni majatalo. Toimintaan koostuu taidenäyttelyistä, kirjallisuusilloista ja konserteista.
20. Johanneksen kirkko. Rakennettu 1300-luvun alkupuolella. Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen esimerkki gotiikasta runsaiden säilyneiden terrakottaveistosten ansiosta. Kärsi pahoin viime sodassa, korjaustyöt saadaan päätökseen 2005.
21. Antoniuksen piha. Avoin taide- ja käsityökeskus, jossa vierailijat pääsevät seuraamaan mestareiden työtä voivat ostaa taideteoksia. Ulkoilmatapahtumia, markkinoita, vanhan ja kansanmusiikin konsertteja.
22. Uppsala-talo. Vuodesta 1988 yhdistää Tarttoa ja Uppsalaa ystävyyssopimus. Yhteistyössä kunnostettiin yksi Tarton vanhimmista säilyneistä puutaloista, jota nyt käytetään
majatalona.
23. Aatelistalot. Lai-kadulla on useita 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa myöhäisklassismin ja kertaustyylien aikaan rakennettuja aatelistaloja.
24. Kasvitieteellinen puutarha. Tarton yliopiston kasvitieteellinen puutarha perustettiin 1803. 3,1 ha kokoisella alueella on noin 6000 eri kasvilajia. Mielenkiintoisia ovat palmusali, kaktuskokoelma, vuoristo-osasto ja ruusutarha.
26. Kaupunginmuurin rauniot. Keskiaikaisesta kaupunginmuurista säilynyt osa. Luonnonkivistä rakennetun kaupunginmuurin pituus oli alun perin kaksi kilometriä. Muurissa oli 27 tornia, joista yhdeksässä myös portti.
25. Kalevipoeg. Muinainen kansalliseepoksen nimikkosankari. Vapaussodan muistomerkiksi pystytetty patsas paljastettiin 1933, ja miehittäjät hävittivät sen 1950. Patsas palautettiin vanhalle paikalleen 2003.
26. Friedrich Reinhold Kreutzwald (1803 - 1882). Kirjailija ja lääkäri. Hänen suurtöitään ovat Viron kansalliseepos Kalevipoeg ja kansanperinteeseen pohjaavat Virolaisten muinaiset tarinat. Muistomerkki pystytettiin Emajoen rannalle Kalevipojan paikalle 1952. Vuonna 2003 siirrettiin patsasta hieman, jotta Kalevipoeg pääsisi vanhalle paikalleen.
27. Oskar Luts (1887 - 1953). Virolaisten rakastama kirjailija, jonka teoksia Kevät, Kesä, Tootsin häät, Kaalinpää jne yhä luetaan, esitetään teattereissa ja elokuvina. Hänen tuotannolleen on tyypillistä värikkäiden henkilöhahmojen ja kansanomaisen huumorin käyttö.
28. Kaarisilta. Aiemmin sijaitsi tällä kohtaa yksi Tarton symboleista, Katariina II rakennuttama Kivisilta, joka tuhoutui vuoden 1944 taisteluissa. Kaarisillan kaarta myöten kävely on tarttolaisten opiskelijoiden urheuden ja rohkeuden koetinkivi.
29. Kivisillan galleria. Talo rakennettiin keskiaikaisen kaupunginmuurin viereen 1793. Talon joenpuoleinen sivu tukeutuu vanhaan kaupungin-muuriin, toinen taas paalutukselle, mistä johtuu talon kallistuminen vinoon. Tarttolaiset sanovatkin taloa yksinkertaisesti vinoksi taloksi. Talossa on esillä virolaisen taiteen pysyväisnäyttely.
Kävelykierros kestää noin 1 1⁄2 tuntia
www.tartu.ee TARTON MATKAILUKESKUS
Raekoja plats 14puh. + 372 7 442 111
TAR TON K AUPUNGINHALLITUS 2003 • Ta i t to : Disa in ja Trük k • Paino: Tr i ip
Kävelykierros keskikaupungilla
Karlovapark
Pepleri
Vaksali
J.KuperjanoviJ.T
õnissoni
Õpetaja
Kooli
A.Haava
Vabriku
A.Haava
J.Hurda
K.A.Hermanni
Tähtvere Meloni
Marja
Jakobi
Munga
Tähtvere
Herne
Lepiku
Kartuli
Oa
Jakobi
Kroonuaia
Kroonuaia
Kloostri
Lai
Lai
Jaani
Lutsu
Munga
Raekoja
plats
RüütliMagasini
Gildi
Küütri
Kompanii
W.Struve
J.Kuperjan
ovi
Näituse
Taara pst.
Vabaduse pst.
Küüni
Poe
Ülikooli
Ülikooli
Vallikraavi
Vallikraavi
J.Liivi
K.E.v.Baeri
L.PuusepaVäike-Kaar
Riia
Riia
Filosoofi
Võru
Väike-Tähe
Era
Tähe
Tähe
Lootuse
Eha
Turu
Turu
Kalevi
Kalevi
Aleksandri
Lao
Aida
LinaSalm
eMar
ta
A.Kitzbergi
Pargi
Päeva
Lille
Soola
Puu
Vanemuise
Vanemuise
Tiigi
Tiigi
Kastani
Kastani
Veski
Veski
Veski
Akadeemia
Lossi
K.E.v.Baeri
Oru
Oru
Narvamnt.
Raatuse
Roosi
Mäe
Pikk
Pikk
Pikk
Kivi
Kivi
Urva
Punga
Punga
Uus
Kitsas
N
� ����� ����
B
12
3
4
5
76
9
8
10
1112
14
16
18
2022
23
24
25
26
28
2930
27
21
17
13 15
1
2
3
6
7
5
8
4
4
10
11
9
19
Regi
o 19
95www.tartu.ee
Kävelykierros keskikaupungilla
Museot
16 Kustaa II Adolfin patsas 17 Yliopiston päärakennus 18 J. Tõnissonin patsas 19 Tampere-maja 20 Johanneksen kirkko 21 Antoniuksen piha 22 Uppsala-talo 23 Aatelistalot 24 Kasvitieteellinen puutarha 25 Kaupunginmuurin rauniot 26 Kalevipojan patsas 27 F. R. Kreutzwaldin patsas 28 O. Lutsin patsas 29 Kaarisilta 30 Kivisillan galleria
1 Viron kansallismuseo, J. Kuperjanovi 9, ke - su klo 11 - 18
2 Tarton kaupunginmuseo, Narva mnt 23, ti - su 11 - 18
3 KGB:n sellit, Riia 15b, ti - la klo 11 - 16
4 Tarton leikkikalumuseo, Lai 1 (elokuuhun 2003 asti), 4 Lutsu 8 (alkaen 2004), ke - su klo 11 - 18
5 1800-luvun kaupunkilaiskotimuseo, Jaani 16, ke - su 11 - 18
30 Tarton taidemuseo (Kivisillan galleria), Raatihuoneen aukio 18, ke - su 11 - 18
6 Viron kirjallisuusmuseo, Vanemuise 42, ma - pe klo 9 -17
7 Tarton yliopiston eläintieteellinen museo, Tarton yliopiston geologian museo,
Vanemuise 46, ke - la klo 10 - 16
8 Elokuvanukkegalleria, Ülikooli 1, ke - su klo 11 - 18
9 Tarton yliopiston historiallinen museo, Lossi 25, ke - su klo 11 - 17
10 Tarton yliopiston taidemuseo, Ülikooli 18, ma - pe klo 11 - 17
11 Viron urheilumuseo ja Viron postimuseo, Rüütli 15, ke - su klo 11 - 18
1 Raatihuoneen aukio 2 Raatihuone 3 Barclayn aukio ja patsas 4 Kahden Wilden patsas 5 Tähtitorni 6 Vanha anatomian laitos 7 F. R. Faehlmannin patsas 8 Pirunsilta 9 Enkelinsilta 10 Korkein oikeus 11 Tuomiokirkon rauniot 12 Kristjan Jaak Petersonin patsas 13 Uhrikivi 14 J. K. S. Morgensternin patsas 15 K. E. von Baerin patsas