Idols-tähtI Koop Arponen pAlAsI Isänsä juurIlle sivu 6

äänestämällä eu-vaaleissa vaikutat arjen asioihin sivu 5

teija tiilikainen:

Finanskrisen kanske ny start för eu sivu 18

Formula 1 – 60 vuotta kuninkuusluokkaa sivu 20

1/2009

72009

kesäkuu

eurovAAlIt!!

ennAKKoäänestys 27.5.–2.6.

ilmo

itu

silm

oit

usTehtävä EU:ssa

1. Arvojen EurooppaaKD:n mielestä Euroopan kristillinen arvoperinne on selkeästi tunnustettava ja siihen on avoimesti sitouduttava. Poliittisesti tämä merkitsee Euroopan unionin toimintaa kaikkialla vapauden, demokratian, ihmisarvon ja ihmisoikeuksien edistämiseksi. EU:n tulee olla moraalinen johtaja etsittäessä ratkaisuja kansainvälisiin ongelmiin.

2. Hyvinvointia vastuullisesta kasvusta – Ihmisarvo on markkina-arvoa tärkeämpi

KD haluaa edistää unionissa sosiaalisesti, eettisesti ja ekologisesti kestävää markkinataloutta, joka parantaa kilpailukykyään panostamalla koulutukseen ja yrittäjyyteen. Sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelut ovat kansalaisten kannalta ensiarvoisen tärkeitä, siksi niitä ei tule alistaa kauppapolitiikalle.

3. Turvallisuuden ja vakauden edistämistä

KD:n mielestä unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisen roolin vahvistamisen tulee tapahtua jäsenmaiden tasavertaisuuden ja avoimuuden pohjalta. EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulee keskittyä ennen kaikkea rauhanturvaamiseen, humanitaariseen apuun ja siviilikriisinhallintaan.

4. EU:n rakenteellista kehittämistä – EU isännästä rengiksi

KD tukee näkemystä EU:sta itsenäisten kansallisvaltioiden yhteistyöelimenä, jonka tulee keskittyä kansainvälisen tason kysymyksiin. Emme kannata liitovaltiokehitystä emmekä syvenevää integraatiota ja haluamme arkijärkeä direktiivitehtailuun.

Ahvenjärvi, SauliYliopettaja, TkL

Essayah, SariPuoluesihteeri, KTM

Holmi, MarkkuFysioterapeutti, terveystiet. yo

Hynynen, EvelynToiminnanjohtaja, KM

Jussila, JormaErityisnuorisonohjaaja

Kärkkäinen, KariKansanedustaja

Mantere, LeenaKoulutuspäällikkö, sosiaalikasvattaja

Riikonen, Teuvo V.Rehtori, kirjailija, TM

Snellman, MikaelKvalitetschef, laatupäällikkö

Soitu, KermenRahoituskonsultti, DI

Suomalaista sisua, arkijärkeä ja kestäviä arvoja

Tärkeimpiä tavoitteitamme:

Tutustu ehdokkaisiimme ja tavoitteisiimme www.kd.fi

72009

kesäkuu

eurovAAlIt!!

ennAKKoäänestys 27.5.–2.6.

3

koskaan ei ole eu-rooppalaisilta vas-taavalla vaka-vuudella kysytty,

ketkä heidän asioistaan päät-tävät. Kesäkuun vaaleissa va-litaan Euroopan parlamentti, jolla on valtaa pääsääntöises-ti kaikkiin EU:ssa tapahtuviin asioihin. Suomen paikkamää-rä on 13. Suomalaiset toimijat hakevat vaikutusvaltaa omien puolueryhmiensä kautta. Mie-lenkiintoista on myös nähdä, kuinka koko Euroopan tasol-la puolueiden kannatus kehit-tyy – suurin puolue vie tulevassa parlamentissa tär-keimmät paikat ja komission puheenjohtajuuden.

Euroopan parlamentin valta on kasvanut ja Lissa-bonin sopimuksen myötä se vahvistuu edelleen. On osuvasti kuvattu, että mietinnön tekevä meppi neu-vottelee kaikkien 27 jäsenmaan ministereiden kans-sa, kun asia kuuluu yhteispäätösmenettelyn piiriin.

Suomalaismeppien tulee tuntea suomalaisia olo-suhteita, jotta direktiivit sopisivat mahdollisimman hyvin meille ja ajaisivat asiansa parhaalla mahdolli-sella tavalla. Kriittisyyttäkin tarvitaan. Otan esimer-kiksi kuluttajansuojan, josta on suuria erimielisyyk-siä eri Euroopan parlamentin puolueiden välillä. Heikentääkö eurooppalainen kuluttajalainsäädän-tö meidän suomalaisten korkeaa kuluttajasuojan ta-soa, johon olemme täällä tottuneet? Vai helpottaako löystyminen yritysten toimintaa, jotka muutenkin kärsivät taantumasta? Haluatko sinä mieluummin halvalla mahdollisimman paljon tuotteita, joiden palautusoikeus niiden mennessä rikki on olematon, vai haluatko mieluummin laadukkaita, kestäviä ja ympäristöä säästäviä tuotteita, jotka voi aina palaut-taa tai korjauttaa ongelmatilanteissa?

Toinen kysymys, jossa suurta eroa on myös eri puolueiden välillä, on työttömyyden hoito. Maalis-kuun lopussa julkaistun Eurobarometrin mukaan eurooppalaiset pitävät työttömyyttä aiheena, jota europarlamenttivaalikampanjoissa tulisi ensisijai-sesti käsitellä. Eri puolueilla on eri ratkaisuvaihto-ehtoja ja näkemyksiä.

Euroopan parlamentin sisään-käynnin edessä on suuri mai-nosseinä joka kysyy ”Millaista energiaa sinä haluat?” Vaikka jä-senmaat tekevät omat energiarat-kaisunsa, ilmastomuutoksen torjuntaan on monta tietä ja Eu-roopan parlamentin kautta kul-kevat asiat vaikuttavat – kuten jo olemme nähneet – myös niihin ratkaisuihin esimerkiksi vähim-mäiskiintiöin.

Esimerkkejä Euroopan parla-mentin työstä voi luetella vaikka kuinka paljon. Sellaistakin peliä voisi leikkiä, että mihin asioihin

parlamentilla ei ole yhtään mitään välillistäkään vaikutusta. Emme ole erillinen saareke, joten lyhy-eksi jäisi tämä peli.

Suomen hallitus on antanut eduskunnan käsi-teltäväksi selonteon EU-politiikasta. Sen johdan-nossa sanotaan, että selonteossa halutaan edistää laaja-alaista keskustelua Suomen EU-politiikasta. Kansalaisjärjestön puolesta – ja sydämestäni – toi-von, että Kansalaisten Eurooppa -osio kehittyy kes-kustelujen aikana. Nyt se päätyy asettamaan ta-voitteeksi, että unionikansalaiset voisivat siirtyä jäsenmaasta toiseen yhtä helposti kuin maan sisällä.

Eurooppalaiset ovat huolissaan nykytilantees-ta ja tulevaisuudestaan – he toivovat poliitikkojen EU:n tasolla kykenevän vahvistamaan heidän epä-varmaa asemaansa taloudellisen taantuman aikana. EU-kansalaisten jokapäiväiseen, henkilökohtaiseen-kin elämään liittyviä aiheita ei tule vaalikeskuste-luissa ohittaa.

Eurooppalainen Suomi on saanut lähes kaikki puolueet ja ehdokkaita asettaneet ryhmät yhteisel-le vaalikiertueelle. Toivomme vaalirekan ja internet-sivustojen, jotka on rakennettu yhteistyössä useiden kansalaisjärjestöjen kanssa, tarjoavan mahdollisuu-den haastaa ehdokkaita Euroopan tulevaisuustyö-hön ja helpottavan oman puolueen ja ehdokkaan löytymistä kesän tärkeissä vaaleissa. n

Miapetra Kumpula-Natri

Eurooppalainen Suomi ry:n puheenjohtaja,

kansanedustaja

Eurooppalainen on Eurooppalainen suomi ry:n kaksi kertaa vuodessa

ilmestyvä lehti. olemme kaikille Eurooppa-asioista kiinnostuneille avoin,

puoluepoliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö ja osa kansainvälistä

Eurooppa-liikettä. tervetuloa tutustumaan järjestöömme ja toimintaam-

me osoitteessa www.eurooppalainensuomi.fi. Eurooppalainen 1/2009

on myös kevään valtakunnallisen eurovaalikampanjamme tiedotuslehti.

Eurooppalainen suomi ry on saanut ulkoasiainministeriöltä tukea kam-

panjan toteuttamiseen.

Julkaisija Eurooppalainen suomi ry

Päätoimittaja marianne Falck

toimitussihteeri mikael von Rabenau

taitto indicio oy

ilmoitusmarkkinointi BF media oy

Painopaikka suomen lehtiyhtymä oy, tuusula

Painos 50 000 kappaletta

Painettu toukokuussa 2009

kuvat:

Kai Widell kansi, s. 6–7, s. 15 ja s. 18

Euroopan parlamentti s.4

Roman schatz s.10

Heidi Avellan s. 11

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto s.14

Brian Robb s. 20

Jari-Pekka Kaleva s. 24

missä olet kesäkuun 7. päivä?

missä olet kesäkuun 7. päivä? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3Äänestäminen kannattaa aina – ja varsinkin Eu-vaaleissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3Kemikaalilainsäädäntö parlamentin suurin saavutus . . 4Äänestäminen kannattaa myös Eu-vaaleissa . . . . . . . . . . 5Euroopan parlamentissa päätetään meidän arjen asioista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5idols-tähti palasi isänsä juurille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6milloin Eurooppa on valmis?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10Fönstershoppar med svenska kronor. . . . . . . . . . . . . . . . . . 11Helsingin monet kasvot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14Professori rajaisi Eu:n toimintavaltuudet tiukemmin . 15

Finanskrisen kanske ny start för Eu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1860 vuotta kuninkuusluokkaa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20Ehdokkaita Aallosta Väätäiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21Viranomaisten kartat samasta paikasta. . . . . . . . . . . . . . . . 22Parempaa kuluttajansuojaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22Parlamentti käyttää valtaa ympäristöasioissa. . . . . . . . . . 22tutkintojen vertailtavuus helpottuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23Kuka, mitä, häh – Ja mikä ihmeen Eurooppanuoret ry? . . . . . . . . . . . . . . . 24Euroopparistikko . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25Yhteistyössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26Kiertueaikataulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

äänestäminen kannattaa aina – ja varsinkin Eu-vaaleissa

puheenvuorot

sisällys

euroopan parlamentin vaaleissa kesäkuus-sa pääset äänestämällä valitsemaan, ku-ka päättää Sinun ja läheistesi sekä melkein

500 miljoonan muun eurooppalaisen päivittäi-seen elämään vaikuttavista asioista.

EU-vaalit on mieletön juttu: niissä ääneste-tään maailman ainoan suorilla vaaleilla valitta-van monikansallisen ja monikielisen parlamentin kokoonpanosta. EU-kansalaiset päättävät, ketkä edustavat heitä unionin ainoassa suoraan vali-tussa toimielimessä.

Mukana ovat unionin kaikki 27 jäsenmaata. Parlamenttiin valitaan 736 meppiä, joista 13 Suo-mesta.

Usko tai älä, mutta Euroopan parlamentis-sa päätetään arkisista asioista. Asiat ovat saman-tyyppisiä kuin eduskunnassa tai kaupunginval-tuustossa. Direktiivit vain koskevat kaikkia noin 500 miljoonaa EU-kansalaista ja 27 EU-maata.

Euroopan parlamentilla on ollut merkittävä rooli etenkin ympäristökysymyksissä. Myös ku-luttaja-asioissa parlamentti on ollut aktiivinen. Tässä vain muutamia esimerkkejä siitä, mihin mepit ovat vaikuttaneet.

Euroopan parlamentilla on paljon väliä Euroo-pan unionin päätöksenteossa. Samoin yksittäi-sillä mepeillä on parlamentin työtavasta johtuen valtaa yksittäisissä kysymyksissä. Suomalaisme-pit ovat perinteisesti päässeet hyville päätöksen-teon paikoille parlamentissa.

Äänestäminen kannattaa suhtautuipa Euroo-pan unioniin myönteisesti tai kriittisesti. Ää-nestämättä jättämisellä annat vallan jollekulle toiselle päättää siitä, ketkä Sinua Euroopan par-lamentissa edustavat. Suomalaisten äänestäjien ääni on painava suhteessa isompien jäsenmaiden kansalaisten ääniin, sillä parlamentin paikkalu-kujako suosii pieniä maita.

Europarlamenttivaalit järjestetään sunnuntai-na 7. kesäkuuta ja ennakkoäänestys 27.–30. tou-kokuuta ja 1.–2. kesäkuuta. Tavataan äänestysko-peilla! n

Marianne Falck

Päätoimittaja

marianne.falck@eurooppalainensuomi.fi

4 edIstysAsKeleItA

Merkittävin askel kemikaalipakettiPuolueet pitävät EU:n kemikaalilain-säädäntöä REACH:ia Euroopan par-lamentin suurimpana kuluvan toimi-kauden saavutuksena. Kokoomuksen edustaja totesi sen olleen yhdessä ilmas-topaketin kanssa niitä ”valtavia lainsää-däntöpaketteja, jotka saatiin menestyk-sekkäästi viimeisteltyä ja voimaan”. Perussuomalaiset mainitsivat kemikaa-lilainsäädännön ainoana parlamentin saavutuksena.

Vihreiden mielestä tärkeää on kulut-tajan suojeleminen niin kemikaali- kuin ruokapolitiikassakin. Kuluttajan ase-maa korosti myös SDP. Keskustan mie-lestä REACH oli saavutus myös siksi, että se toi Kemikaaliviraston Helsinkiin.

saavutuksia ilmastopolitiikassaEU:n energia- ja ilmastopakettia pide-tään Euroopan parlamentin ehdotto-mana saavutuksena. Sosialidemokraatit katsoo omalla toiminnallaan varmis-taneensa EU:n pysymisen kunnian-himoisessa 20–30 prosentin päästöjen vähennystavoitteessa ja sellaisessa pääs-tökauppajärjestelmässä, joka ei tuota an-siottomia voittoja teollisuudelle.

Vihreiden mukaan vähennystavoite ei ole riittävä, mutta se on hyvä alku. He eivät pidä ilmastopakettia täydellisenä, mutta kuitenkin tärkeänä askeleena oi-keaan suuntaan eurooppalaista ilmasto-politiikkaa suunniteltaessa.

SDP nimeää tärkeäksi asiaksi taiste-lun ilmastonmuutosta vastaan uhraa-matta energiaturvallisuutta ja kilpailu-kykyä. Vihreät taas painottavat unionin sitoutumista uusiutuvan energian tuke-miseen.

Myös Vasemmistoliitto pitää ilmas-topakettia merkittävänä, mutta lukee sen koko unionin, ei pelkästään parla-mentin tai siellä tietyn ryhmän, saavu-tukseksi.

Direktiiviuudistukset jakavat vasemmistoaVasemmistoliiton nykyisen euroedusta-jan Esko Seppäsen mukaan Euroopan parlamentin ’saavutukset’ ovat usein äänestystuloksia, joissa oikeistoenem-mistö jyrää vasemmistovähemmistön. Vähemmistön saavutuksiksi hän las-kee kuitenkin palvelujen vapaakaup-padirektiivin jyrkimmän muodon ja työaikadirektiivin heikennyksen torju-miset. Seppänen ei asettunut enää kesä-kuun vaaleissa ehdolle.

SDP suhtautuu vapaakauppa- ja työ-aikadirektiivien läpivienteihin Vasem-mistoliittoa myönteisemmin. Puolueen näkemyksen mukaan palveludirektiivi toteuttaa vapaata liikkumista ja ajaa si-tä kautta kuluttajan asiaa. Yleishyödyl-listen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen rajaaminen direktiivin ulkopuolelle on

SDP:n mukaan laskettavissa sosialide-mokraattisen ryhmän saavutukseksi.

Myös energiamarkkinoista sosiali-demokraatit ja Vasemmistoliitto ovat eri kannoilla: siinä missä sosialidemo-kraatit katsovat energian sisämarkkina-pakettia kuluttajien aseman ajamisena, näkee vasemmisto sen energiamarkki-

noiden liberalisoimiseksi, jonka ”oikeis-to voi kirjata saavutuksekseen”.

Itämeri ja palveludirektiiviEuroopan parlamentin liberaaliryhmäs-sä vaikuttavat Ruotsalainen kansan-puolue (RKP) ja Keskusta korostavat keskenään hieman eri asioita. RKP nos-taa tärkeiksi parlamentissa ajamikseen asioiksi Itämeren ja vähemmistöjen ase-man unionissa.

Itämeren suojelemiseen liittyvät par-lamentissa toimivan Itämeriverkoston pystyttäminen ja muun muassa Pieta-rin vedenpuhdistusprojektin rahoitta-minen.

Kieli- ja muiden vähemmistöjen ase-ma suuressa unionissa on luonnolli-sesti myös kuulunut RKP:n agendaan, samoin kuin nuuskan kieltolain vastus-taminen sekä unionin ja Venäjän suhtei-den parantaminen.

Keskusta pitää erityisen merkittävä-nä Euroopan parlamentin toimikauden saavutuksena palveludirektiiviä, jol-la luodaan EU:lle todelliset sisämarkki- nat. n Perttu Kantonen

kemikaalilainsäädäntö parlamentin suurin saavutus sähköpostirumba ja muutama puhelinsoitto suomalaisten puolueiden kansainvälisten asioiden sihteerien, tiedottajien ja

meppien kanssa paljastaa, että parlamentin tärkeimpänä saavutuksena pidetään REACH-kemikaaliasetusta.

AR

CH

itE

Ct

Es

: AR

CH

itE

Ct

uR

E s

tu

dio

5vAIKutA

TALOUSELIITIN EU ON NÄHTYNYT ONPALKANSAAJAN VUORO

reijopaananen• SAK:n järjestöpäällikkö • Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja 2000–2002• Euroopan parlamentin sd-ryhmän erityisavustaja 1997–2000

ilmoitus

euroopan parlamentissa päätetään meidän arjen asioistaEuroopan parlamentissa päätettävät asiat ovat aika arkisia ja samantyyp-pisiä, joista päätetään kotimaassakin eduskunnassa tai kunnanvaltuustoissa, sanoo Euroopan parlamentin tiedotus-toimiston päällikkö Pekka Nurminen.

– Turvallisuus, ruokaturvallisuus, lääkkeet, potilaiden tai lentomatkustaji-en oikeudet ja autojen päästörajat, Nur-minen luettelee esimerkkejä.

Kesäkuussa valittava Euroopan parlamentti joutuu vastamaan ta-loustilanteen haasteisiin ja maailman talousalueiden väliseen kilpailuun, ra-hamarkkinoiden säätelyyn sekä unio-nin sisämarkkinoiden ja vapaakaupan tulevaisuuteen.

Asialistalla tulevat olemaan myös il-mastonmuutos ja energiakysymykset, maahanmuuttopolitiikka, ulko- ja tur-vallisuuspolitiikka sekä sosiaalisen Eu-roopan, työelämän ja kuluttajansuojan kysymykset. Päätettävänä on lisäksi uni-onin uusi rahoituskehys sekä aluepolitii-kan ja maatalouspolitiikan suunta.

Parlamentilla on valtaaEuroopan parlamentilla on paljon väliä unionin päätöksenteossa. Parlamentti

on lähes kaikissa kansalaisia koskevis-sa asioissa keskeinen ja tasavertainen päätöksentekijä hallituksia edustavan neuvoston kanssa. Parlamentti päättää budjetista sekä vaikuttaa komission ko-koonpanoon ja valvoo sen toimintaa.

Euroopan parlamentti edustaa eu-rooppalaista kansalaismielipidettä maailmalla. Se avaa Euroopan unionin päätöksentekoa mediaan ja kansalaisyh-teiskuntaan päin, Nurminen sanoo.

Yksittäisellä mepillä on valtaaYksittäisellä mepillä on väliä ja yksit-täisten meppien merkitys on parla-mentissa suuri, Nurminen arvioi. Tämä johtuu hänen mukaansa siitä, että parla-mentin työtapa korostaa yksilöitä ja hei-dän välistä yhteistyötään kansallisten ja puolueiden rajojen yli.

Meppi erikoistuu tietyille politiikan osa-alueille esimerkiksi koulutus- tai ympäristöpolitiikkaan, kuluttajansuo-jaan, liikenteeseen tai sisämarkkinoihin.

Parlamentin esittelijäjärjestelmässä yksi meppi ja hänen ympärilleen muo-dostuva epävirallinen työryhmä vai-kuttavat suoraan lainsäädännön sisäl-töön. Mepin kyvyllä hoitaa asioita ja henkilökohtaisilla ominaisuuksilla on Nurmisen mukaan suuri merkitys par-lamentissa toimimisessa.

Valitse suoraan oma edustajaNurminen pitää EU-vaali-en vaalijärjestelmää hyvänä, koska se antaa äänestäjälle mahdollisuuden valita oma ehdokkaansa reilusta paris-ta sadasta valtakunnallises-ta ehdokkaasta. Kun äänes-tetään suoraan ehdokasta, äänestäminen vaikuttaa myös siihen, ketkä ehdokkaat lähtevät suo-malaisia parlamenttiin edustamaan. Vaalijärjestelmä onkin Nurmisen mie-lestä suorastaan herkullinen ja antelias äänestäjälle.

– Ehdokkaiden seuraaminen on mi-hin tahansa muuhun vaaliin nähden helppoa.

suomalaisäänestäjän ääni painaaSuomalaisten äänestäjien ääni on pai-nava suhteessa isompien jäsenmaiden kansalaisten ääniin, koska parlamentin paikkalukujako suosii pienempiä mai-ta. Kesäkuun vaaleissa ympäri unionia on yhteensä 375 miljoonaa äänestäjää.

– Yhden suomalaisen ääni on tuplas-ti painavampi kuin yhden saksalaisen ääni ja vaikuttaa siis suuremmalla pai-noarvolla parlamentin paikkajakoon ja

koostumukseen kuin monissa suurissa jäsenmaissa.

Äänestämällä voi ottaa kantaa Eu-roopan unionin tuleviin haasteisiin ja vaikuttaa parlamentin kokoonpanoon. EU-kriittisyyden saa Nurmisen mieles-tä paremmin kanavoitua äänestämällä. Nurminen uskoo, että itse asiassa kaik-ki unionin parissa työskentelevät tar-kastelevat unionia kriittisesti ja halua-vat sitä parantaa.

– Äänestämättä jättäminen on huono protesti. Paikat tulevat täyteen joka ta-pauksessa ja 13 meppiä valitaan. Jokai-nen äänestämättä jättävä antaa äänensä tavallaan muille ja lisää muiden äänten painoarvoa valinnassa. n

Marianne Falck

äänestäminen kannattaa myös Eu-vaaleissa Äänestäminen kannattaa kesäkuisissa Euroopan parlamentin vaaleissa suhtautuipa

Euroopan unioniin myönteisesti tai ei. Äänestämällä voi vaikuttaa kaikkia 500

miljoonaa Eu-kansalaista koskeviin päätöksiin.

6 tähtIhAAstAttelussA

Euroopassa joustavasti sukkuloiva

idols-tähti Koop Arponen

tuntee olevansa ”sekarotuinen

eurooppalainen”. Euroopan vahvuus

on Arposen mielestä kulttuurien

moninaisuus.

Idols-tähti palasi isänsä juurille

7tähtIhAAstAttelussA

Aidointa suomalaisuutta Arposen mielestä hänessä on suhde luontoon.

– Nautin tosi paljon luonnossa ole-misesta ja että pääsen järveen uimaan. Lontoossakin tykkäsin olla ulkona koko ajan, kun mulla oli ulkorakennusfirma. Mutta se ei vaan ole sama olla ulkona siellä kuin täällä. Täällä on puhdas ilma ja terveellistä ruokaa.

Arponen pitää suomalaisia ujoina – paitsi muutaman kaljan jälkeen. Ujous ei välttämättä ole hänestä huono juttu. Tosin kesäaikaan suomalaiset eivät tun-nu ujoilta, vaan esiin ulkoilmaan kuo-riutuvat avoimet ja iloiset ihmiset. Ke-säisin erityisesti Helsinki on Arposen mielestä ilmapiiriltään erittäin kansain-välinen kaupunki.

Arponen nauttii englantilaisesta pu-bi- ja työkulttuurista. Arponen aloitti aina Englannissa työnteon aikaisin aa-mulla ja lopetti hieman Suomessa totut-tua aikaisemmin.

erilaisuus on euroopan helmi Eurooppalaisuus on Arposelle ennen kaikkea kulttuurien moninaisuutta. It-se asiassa hän ei halua puhua siitä, mi-kä on eurooppalaista ja mikä ei, koska eurooppalaisuus on hänelle niin moni-naista, ettei sitä voi laittaa yhteen muo-tiin. Juuri erilaisuus on Arposen mieles-tä Euroopan rikkaus.

Kulttuurien ymmärtäminen vie ai-kaa, Arponen tietää kokemuksesta. Hän sanoo, ettei kukaan voi väittää tunte-vansa jonkun maan kulttuuria vietetty-ään siellä muutaman kuukauden.

Kieli johdattelee Arposen mielestä kulttuurin saloihin ja pintaa syvemmäl-le. Jokaisessa kielessä ajattelun logiik-ka on omanlaistaan. Vasta sen ymmär-rettyään voi alkaa ymmärtää paikallista huumoria ja kulttuuria.

Arponen kertoo huomanneensa, että suomalaiset ymmärretään usein väärin Englannissa: he eivät käytä kieltä ku-ten paikalliset, vaikka englantia hyvin puhuisivatkin. Englantilaisten puhees-sa kuin huomaamatta virtaavien koh-teliaisuusfraasien puuttuminen suoma-laisten bisnesmiesten puheesta ei anna kovin hyvää lähtökohtaa kaupanteolle. Fraasien puuttuminen saa suomalaiset kuulostamaan epäkohteliailta. Arponen kertoo, että hän huomautti tästä asiasta monesti omalle isälleen.

Repäisevä paluu tuhansien järvien maahanArponen tuli Suomeen viime kesä-nä menehtyneen suomalaisen isän-sä juurille. Yliopisto-opintojensa aika-na omakustanteisesti ensilevyn tehnyt Arponen ehti olla Suomessa rakennus-hommissa vain joitain viikkoja ennen Idols-laulukisan alkua. Kilpailun myötä Arposesta tuli synnyinmaassaan ja isän-

sä kotimaassa muutamassa kuukaudes-sa julkkis ja ison levy-yhtiön artisti.

Kaverit Englannista olivat kannus-tamassa finaalissa, Koop Arponen ker-too matkastaan tähtiin. Hän kertoo pie-nenä tajunneensa, että hyvät kaveritkin säilyvät ja yhteyttä voidaan pitää, vaik-ka ei enää samassa kaupungissa asuttai-sikaan.

Arponen sanoo olevansa erittäin lä-heinen äitinsä ja perheensä kanssa. Lä-heisyys ei ole kiinni siitä, että ollaan fyysisesti lähellä toisiamme, jo pienestä pitäen maasta toiseen muuttamaan tot-tunut Arponen sanoo. Arponen puhuu päivittäin puhelimessa äitinsä kanssa.

kansainvälisyys avaa monia oviaArponen uskoo, että hänen kansainväli-nen taustansa ja hyvä kielitaitonsa aut-tavat muusikon uralla ja saattaa avata uusia ovia. Arponen tähyää menestystä artistina jonain päivänä myös Suomen rajojen ulkopuolella.

– Tykkään tehdä musiikkia, olla la-valla ja laulaa. Mitä enemmän ihmiset tykkää katsella ja kuunnella sitä, sen pa-remmalta se tuntuu.

Arponen kertoo, että Idolsin aika-na häntä pelotti, saisiko voittajana teh-dä oman näköistä musiikkia. Arponen on mielissään yhteistyöstä levy-yhtiön-sä kanssa saatuaan levylle omia kappa-leita ja sanoituksia.

– Siitä tuli just mun näköistä musiik-kia. Tämä on kaunista musiikkia. Mu-kana on trumpetteja ja selloja. Se ei ole peruspoppia, vaan itse asiassa kaukana siitä, Arponen kertoo maaliskuussa il-mestyneestä New Town -levystään.

Arposen rakennusmiestausta näkyy uudella levyllä, jolle hän sävelsi biisin rakennusalan miehille ja naisille. Hänen mielestään rakennusalan ihmiset eivät saa ansaitsemaansa arvostusta rankas-ta työstään.

Helsinkiin asettunut Arponen aikoo ilman muuta äänestää Euroopan parla-mentin vaaleissa kesäkuussa. Suomes-sa asuvana hänelle on selvää äänestää Suomessa. Arponen aikoo valita sellai-sen ehdokkaan, jonka hän uskoo pysty-vän parhaiten ajamaan hänelle tärkeitä asioita parlamentissa. n

Marianne Falck

Loppuvuonna 2008 TV:n suositun Idols-laulukil-pailun voittanut Koop Arponen määrittelee itsensä helsinkiläiskah-vilassa kaakaokupin äärellä sekarotuiseksi,

jolla on Suomen passi. Tämä 25-vuotias hollantilaisäidin ja suomalaisisän Eng-lannissa lapsuutensa ja nuoruutensa asunut vesa kaipaa jokaisesta kotimaas-taan jotakin.

Arponen arvelee, että hänellä on ollut omanlaisensa kasvatus, johon ovat yh-distyneet englantilaiset, hollantilaiset ja suomalaiset perinteet. Hänen vanhem-pansa yrittivät pistää nämä kaikki yh-teen.

– Joskus tuntuu, että olen ihan suo-malainen. Ja joskus, että olen ihan eng-lantilainen. Joskus mietin hollantilaisia juttuja.

Koop Arponen ehti olla suomessa raksahommissa vain muutaman viikon ennen kuin hänen menestyksekäs idols-tiensä alkoi. Nyt hän on isänsä kotimaassa julkimo ja myyntilistojen kärkipään artisti.

Kansainvälinen tausta ja hyvä kielitaito avaavat muusikon uralla uusia ovia, Koop Arponen miettii.

N u r k k a k u N t a i N e N kyräily on taakse jäänyttä elämää ja uusi, avoin sekä suvait­sevainen Eurooppa iloi­neen ja huolineen on täällä, täs­sä ja nyt. Siksi Kokoomus ha­luaa kuulla, mi­tä terveisiä sinä haluat lähettää Euroopan uni onin ytimeen, Brysselin toreille, turuille ja istun­tosaleille. k a i k k i e u r o v a a l i e H D o k k a a M M e

Jyrki ”C’est fan tas ti que” Kataisen joh dolla lähtevät kiertämään, kuuntelemaan ja kes­kustelemaan. Tule, puhu ja pukahda – tee se suomeksi, savoksi tai puhtaalla Baijerin mur­teella.

k i e r t u e e N a i k a t a u l u N , paikat ja osallis tujat näet osoitteessa kokoomus­

kuuntelee.fi. Osoitteessa eurokorva.fi voit puo­

lestaan kertoa omat ajatuksesi, haavee­si ja huolesi EU:sta ja peilata niitä mui­den suomalaisten

ja Kokoomuksen eurovaaliehdokkai­

den mielipiteisiin. k a i k k i mieli­

piteet ovat terve tulleita.

Voit tuulettaa, ravistaa, haukkua tai kehua.

Kokoo mus kuuntelee herkällä korvalla ja vie terveisesi perille Eurooppaan asti.

Eurooppa ei ole siellä, missä pippuri kasvaa. Se on osa Suomea ja Suomi osa sitä.

Och samma på alla andra europeiska språk.

»Fantastinen kiertue!»»La tournée fantastique!»

Jyrki Katainen, valtiovarainministeri Alexander Stubb, ulkoministeri

Heikki Autto opiskelija

hallintotieteiden kandidaatti

SofiA VikmAn opiskelija

yhteiskuntatieteiden kandidaatti

Ville itälä europarlamentaarikko

asianajaja

Ari VAtAnen europarlamentaarikko

autoteknikko

PiA kAumA toimitusjohtaja

kauppatieteiden maisteri

tuulikki ukkolA kansanedustaja

yhteiskuntatieteiden maisteri

Heikki kAuPPi toiminnanjohtaja diplomi-insinööri

JukkA tuori maanviljelijä

agronomi, MMM

eiJA-riittA korHolA europarlamentaarikko filosofian lisensiaatti

ninA SuomAlAinen kehityspolitiikan asiantuntija

valtiotieteiden maisteri

Anne linnonmAA yrittäjä

vaatetussuunnittelija

eVA-riittA Siitonen europarlamentaarikko

ylipormestari

JoHAnnA mAnninen opiskelija

yhteiskunta- ja liikuntatieteiden yo

ukko metSolA yrittäjä

EU-neuvonantaja

riSto e.J. Penttilä johtaja EVA

filosofian tohtori

SirPA Pietikäinen europarlamentaarikko

kauppatieteiden maisteri

JoonA PuHAkkA liikunnan ammattilainen

kauppatieteiden kandidaatti

kAi Pöntinen yrittäjä

merkonomi

riikkA rAilimo EU-toimiston johtaja

yhteiskuntatieteiden maisteri

Petri SArVAmAA toimittaja

valtiotieteen kandidaatti

k o k o o m u k S e n e H D o k k A A t e u r o V A A l e i S S A

10

Alussa mantereemme asukkaat tappelivat luo-la vastaan luolaa, klaa-ni vastaan klaania, asei-na nuijia ja keihäitä. Niin kutsutun sivilisaa-

tion edetessä yhteisömme kasvoivat, sosi-aaliset rakenteemme, infrastruktuurimme ja aseemme kehittyvät. Antiikin ajan val-takuntien jälkeen seurasi keskiaika, jolloin meillä oli satoja pieniä kreivi-, ruhtinas-, kuningas- ja muita -kuntia. Sotiminen jat-kui taukoamatta, ja mustan ruudin uudel-leen keksiminen toi siihen ennennäkemä-töntä tehokkuutta.

Kun pikkuvaltiot olivat onnistuneet nie-laisemaan toisensa, alkoi kansallisvaltioi-den ja imperialismin aikakausi. Nyt sodit-tiin keisarin, kuninkaan tai diktaattorin ja oman valitun kansakunnan pyhän kun-nian puolesta. Ja kyllä me eurooppalaiset olimme todella hyviä siinä hommassa: Ih-miskunnan historian verisimmät konfliktit alkoivat Euroopasta, levisivät ympäri maa-palloa ja vaativat enemmän kuolonuhreja kuin kaikki edelliset sodat yhteensä.

Toisen maailmansodan jälkeen paatu-neimmatkin intoilijat tajusivat raunioita

milloin eurooppa on valmis?

puheenvuorot

www.vaalit2009.eu

www.val2009.eu

7.6. Sinä valitset!

Eija Riitta-Korhola

YMMÄRRETTÄVÄÄ POLITIIKKAA

KOKOOMUKSEN VARAPUHEENJOHTAJA, EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSEN

WWWWWW.KORHOLA.COM

.KORHOLA.COMKOKOOMUS

Se valta, jonka olemme antaneet Euroopalle, on tuotava

takaisin Suomeen hyvien päätösten muodossa.

Kymmenen vuoden kokemuksella sellaisia

päätöksiä osaa tehdä.

katsellen, ettemme voi jatkaa näin, jos mielimme jäädä eloon. Syntyi Eu-roopan unioni.

2000-luvun alussa planeetallam-me on jäljellä enää muutama vallan keskittymä: Yhdysvallat, Kiina, In-tia, kenties Venäjä – ja häntäpäässä Euroopan unioni. Toisin kuin muilla suurilla poliittisilla ja kulttuurisilla kokonaisuuksilla meillä eurooppa-laisilla ei ole vieläkään yhteistä iden-titeettiä. Passimme kansissa lukee nykyään ensin Euroopan unioni ja vasta sitten jäsenvaltion nimi. Se on hieno ele ja älykäs psykologinen kik-ka, mutta aivan kuin Berliinin muu-ri on edelleen pystyssä saksalaisten aivoissa, Euroopan valtiorajat ovat asukkaiden mentaliteetissa edelleen täynnä piikkilankaa. Olemme vielä-kin henkeen ja vereen irlantilaisia, ranskalaisia, italialaisia ja tšekkejä.

Kiinalla, USA:lla, Intialla ja Venä-jällä on kullakin yksi ulkoministeri. Meillä EU-kansalaisilla on niitä täy-det kaksikymmentäseitsemän ja yhtä monta ulkopoliittista linjaa, ja meillä on sama määrä sisäministereitä, val-tionvarainministereitä ja puolustus-ministereitä.

Mutta onpahan meillä yhteiset hiilidioksidipäästörajoitukset, yhtei-nen maataloustuotteiden hinnoitte-lujärjestelmä ja direktiivi, joka säätää

ruohonleikkureiden maksimaalisen desibelimäärän.

Sitä taustaa vasten, että nykyi-nen Eurooppa on maksanut satojen miljoonien syyttömien ja syyllisten hengen, tämä tuntuu surkuhupai-salta. Mantereemme, jota kutsutaan

modernin sivilisaation kehdoksi, on vaarassa myöhästyä auttamattomas-ti suuresta pelistä. Isot pojat hoita-vat maailman suuret asiat, me eu-rooppalaiset kiistelemme sillä aikaa iloisesti kymmenillä kielillä kalas-tuskiintiöistä, joulukuusen minimi-korkeuksista ja voipakkausten nor-mikoosta.

Johtuisikohan tästä, että EU:n on niin tavattoman vaikeaa saada kan-salaisensa välittämään rakenteilla olevasta yhteisestä kodista?

Kun jenkiltä kysyy, mistä hän on kotoisin, hän vastaa ensin ’USA:sta’ ja ilmoittaa vasta sen jälkeen, mistä osavaltiosta hän on lähtöisin.

Eurooppa on valmis sinä päivä-nä, jona bulgarialaiset, suomalaiset, britit, saksalaiset ja muut kaksikym-mentäkolme kansalaisuutta vastaa-vat tähän kysymykseen spontaanis-ti ’Euroopasta’!

Ei se taida tapahtua minun elin-aikanani, luultavasti ei edes lasteni elinaikana. Sääli. Meillä eurooppa-laisilla on nimittäin todella kova kii-re, jos haluamme välttää putoamista ykkösdivisioonan jumbosijalta pai-kallisliigaan. n

Roman Schatz

Kirjoittaja on saksalaissyntyinen

kirjailija.

ilmo

itu

s

ilmo

itu

s

11talturer

Lagom till påsk kastade jag ut de två vita julstjär-norna som stått i köksfönstret se-dan jul. Inte för att de var vissna – tvärtom, både blad och blom-

mor var hur fina som helst – utan för att det väl ändå finns ett bäst-före-da-tum för julblomster?

Hur som helst: blommorna köp-tes i Köpenhamn strax före jul. För tio danska kronor per styck. Billigt.

Så är blommor också i stort sett det enda svenskar här i Öresundsregio-nen, vi med svenska kronor i börsen, längre har råd med på andra sidan Sundet. Här i Malmö betraktas ju an-nars Köpenhamn som en del av ”hem-ma”, en självklar plats att shoppa och äta och roa sig på. Men sedan den fi-nansiella krisen kopplade sitt grepp under senhösten så har den svens-ka kronan de facto-devalverats med 30 procent mot stora valutor som eu-ro och dollar – medan den danska kro-nan som är fast knuten till euron har bevarat sitt värde.

Och blivit väldigt dyr för svenskar-na.

Därmed har åter debatten om skvalpvalutor tagit fart:

Problemet är inte den svenska eko-nomin eller förtroendet för Sverige hos internationella kreditvärderings-institut. Problemet är att alla små va-lutor ses som osäkra i turbulenta tider. Alla små valutor buntas helt enkelt ihop och lever farligt.

Till finanskris och efterfrågekris kan Sverige alltså lägga en valutakris. Botten har gått ur både marknaden och valutan.

Medan den svenska exportindu-strin nu får draghjälp och finsksven-ska företag flyttar produktion i väs-terled och skapar sysselsättning här – för att Sverige oväntat blivit ett låg-löneland – så får svenska konsumen-ter hålla hårt i slantarna.

Värst drabbas gränstrakter som Öresundsregionen.

Så menar också Anders Olshov, vd för Öresundsinstitutet, att Skåne hell-re bör välja euron än den svenska kro-nan. För visserligen drabbas hela Sve-rige av den svaga kronan, men med sitt stora beroende av Danmark och euroområdet på kontinenten är Skå-ne mest utsatt: det svenska kronfallet förvandlar Skåne till Öresundsregio-nens fattiga del och Själland till den rika. Skånska företag får svårt att be-hålla arbetskraft, som söker sig till Kö-penhamn och de starkare danska kro-norna.

Sedan kommer danskarna över och shoppar – med dagens kronkurs är det ständig rea i Sverige. Julhandeln i Malmö räddades följaktligen av dans-karna som blir så mycket rikare på svensk mark:

I slutet av 60-talet betalade man 70 svenska ören för en dansk krona. Idag kostar den danska kronan 1,50. När den svenska kronan försvagas blir svenskarna fattigare: våra vanligaste grönsaker aldrig varit så här dyra på 15 år.

Skåne borde alltså välja euron. Kruxet är att det inte går att välja.

På den danska sidan av Öresund diskuteras däremot nu att ta steget fullt ut och byta kronan mot euro. Fi-nanskrisen mal långsamt ner danskar-nas EMU-motstånd och det talas om en ny folkomröstning ännu i år. År 2000 sade 53 procent nej till den ge-mensamma valutan – i en färsk opini-onsmätning tackar 51 procent ja.

Och visst vore ett danskt ja ett argu-ment också för Sverige att tänka om: omgivna av grannar med euro, med den egna börsen full av kronor utan muskler borde också Svensson nu in-se att det enda rimliga är att växla in för gott.

I väntan på detta fortsätter skåning-arna att ta lokaltåget över Öresunds-bron – och fönstershoppa i Köpen-hamn. Eller köpa en bunt blommor som fortfarande är billiga – till och med när en tiokronors dansk julstjär-na egentligen kostar femton kronor. n

Heidi Avellan

Politisk chefredaktör

Sydsvenskan

Malmö

Fönstershoppar med svenska kronor

ilmo

itu

s

Yhä enemmän meitä ja lapsiamme kos-

kevia päätöksiä tehdään Brysselissä.

On tärkeää, että EU-parlamenttiin vali-

taan sellaisia ehdokkaita, jotka puolus-

tavat tinkimättömästi Suomen etuja.

Me Keskustan väki olemme tunne-

tusti aika kovia tyttöjä ja poikia neu-

vottelemaan. Kun rakkaat poliittiset

kilpakumppanimme moittivat meitä

sitkeiksi, jaksaviksi ja jopa ikäviksi

neuvottelukumppaneiksi, me otamme

sen isona kohteliaisuutena.

Joku kutsuu toimintaamme pekka-

roinniksi, toinen väittää meidän olevan

iltalypsyllä. Emme näe siinä mitään

negatiivista. Eikö demo kratian perim-

mäinen ajatus ole,

että parlamenttiin

valittu pitää äänes-

täjiensä puolta viimei-

seen asti? Eikö itse asiassa nyt ole aika

lähettää juuri sellaisia edustajia

EU-parlamenttiin?

ole,

ttiin

änes-

viimei-

tse asiassa nyt ole aika

Meidänpä vapautta vaarat on nää.

Varatuomari,

Euroopan

parlamentin jäsen

annelijaatteenmaki.net

AnneliJäätteenmäki

Hallintotieteiden

maisteri,

aluekehitys-

asiantuntija

helena-aaltonen.fi

HelenaAaltonen

Agronomi,

toimitusjohtaja

esaharmala.fi

EsaHärmälä

Yht. yo,

eduskunta-avustaja

juhaisoaho.net

JuhaIso-Aho

Juristi

kaukojuhantalo.com

KaukoJuhantalo

Agrologi,

maanviljelijä

lassehautala.fi

LasseHautala

11288_Keskusta_EurSuomi_265x375.indd 1 21.4.2009 17:00:52

YTM, KTM

riikkamanner.com

RiikkaManner

AnnaRanki

Eduskunta-avustaja,

valtiotiet. ylioppilas

annaranki.com

Kansanedustaja

anttikaikkonen.fi

AnttiKaikkonen

Toiminnanjohtaja,

agrologi

artopirttilahti.fi

ArtoPirttilahti

Kasvatustiet. maist.

Euroopan

parlamentin jäsen

hannutakkula.fi

HannuTakkula

Hallintotieteiden

ylioppilas,

päätoimittaja

timotapaninen.fi

TimoTapaninen

Tv-tuottaja,

yrittäjä

jukkasalmi.com

Jukka Salmi

Myyjä

samireinikka.fi

SamiReinikka

Kasvatustiet. maist.

maanviljelijä

mypekka.com

PekkaMyllymäki

Toimittaja

(Sit.)

Johanna Korhonen

Kansanedustaja

karjula.net

KyöstiKarjula

Kansanedustaja

YTM

markkulaukkanen.fi

MarkkuLaukkanen

Företagare,

luovuusalan yrittäjä,

sairaanhoidon opettaja

helenatornberg.eu

HelenaTornberg

Hannu TimJukka H lTi

RiikkJ h M kk

11288_Keskusta_EurSuomi_265x375.indd 2 21.4.2009 17:00:40

Yhä enemmän meitä ja lapsiamme kos-

kevia päätöksiä tehdään Brysselissä.

On tärkeää, että EU-parlamenttiin vali-

taan sellaisia ehdokkaita, jotka puolus-

tavat tinkimättömästi Suomen etuja.

Me Keskustan väki olemme tunne-

tusti aika kovia tyttöjä ja poikia neu-

vottelemaan. Kun rakkaat poliittiset

kilpakumppanimme moittivat meitä

sitkeiksi, jaksaviksi ja jopa ikäviksi

neuvottelukumppaneiksi, me otamme

sen isona kohteliaisuutena.

Joku kutsuu toimintaamme pekka-

roinniksi, toinen väittää meidän olevan

iltalypsyllä. Emme näe siinä mitään

negatiivista. Eikö demo kratian perim-

mäinen ajatus ole,

että parlamenttiin

valittu pitää äänes-

täjiensä puolta viimei-

seen asti? Eikö itse asiassa nyt ole aika

lähettää juuri sellaisia edustajia

EU-parlamenttiin?

ole,

ttiin

änes-

viimei-

tse asiassa nyt ole aika

Meidänpä vapautta vaarat on nää.

Varatuomari,

Euroopan

parlamentin jäsen

annelijaatteenmaki.net

AnneliJäätteenmäki

Hallintotieteiden

maisteri,

aluekehitys-

asiantuntija

helena-aaltonen.fi

HelenaAaltonen

Agronomi,

toimitusjohtaja

esaharmala.fi

EsaHärmälä

Yht. yo,

eduskunta-avustaja

juhaisoaho.net

JuhaIso-Aho

Juristi

kaukojuhantalo.com

KaukoJuhantalo

Agrologi,

maanviljelijä

lassehautala.fi

LasseHautala

11288_Keskusta_EurSuomi_265x375.indd 1 21.4.2009 17:00:52

14 MAtKAllA

Merellinen Helsinki on 450-vuotisen historiansa ajan keinunut itäisten ja läntisten vaiku-tusten ristiaallo-

kossa. Maailman toiseksi pohjoisimman pääkaupungin elämäntyyli on täyn-nä vastakohtaisuuksia ja kiinnostavaa kulttuuria. Sekä idän että lännen vaiku-tuksen voi nähdä arkkitehtuurissa, ruo-kakulttuurissa, tapahtumissa, perinteis-sä sekä monissa muissa helsinkiläiseen elämänmenoon liittyvissä elementeissä.

Helsinki on myös nykyaikainen eu-rooppalainen kulttuurikaupunki, joka tunnetaan muun muassa designista ja

huipputeknologiasta. Helsinki on tas-kukokoinen metropoli, johon on helppo tutustua kävellen.

Arkkitehtuuria kävellenHelsingin arkkitehtuurille on tyypillis-tä pohjoismainen vähäeleisyys ja hie-nostuneisuus, mutta samalla erilaisten aikakausien tyylikerrokset ovat selväs-ti näkyvissä. Idän ja lännen vaikutukset ja kontrastit ovat selkeimmin huomat-tavissa keskustan kahden suurkirkon kohdalla – uusklassinen, valkoisena hohtava Tuomiokirkko ja bysanttilais-venäläinen Uspenskin katedraali kul-lattuine sipuleineen kilpailevat katseis-ta kivenheiton päässä toisistaan.

Uspenskin katedraalin lisäksi venä-läisyyttä henkiviä kohteita on paljon. Muistomerkit kuten Keisarinnan ki-vi Kauppatorilla, Aleksanteri II:n pat-sas Senaatintorilla, erikoiskaupat kuten Kalinka ja ravintolat kuten Saslik ja Bel-levue tuovat idän vivahteita Helsingin muuten hyvin länsimaiseen kulttuuriin.

Arkkitehtuurin ystävälle Helsinki on helposti ja nopeasti lähestyttävä aarre-aitta. Puolen tunnin kävelymatkan ai-kana Katajanokalta Töölönlahdelle voi sukeltaa jugendtyylin rohkean muoto-

kielen pauloista uusklassismin kautta kertaustyylien valtakuntaan, josta mat-ka lopuksi jatkuu pohjoismaisen klas-sismin kautta Alvar Aallon edustamaan modernismiin. Välissä ehditään saada maistiaisia myös bysanttilais-venäläi-sestä arkkitehtuuriperinteestä, uusre-nessanssista sekä modernista lasi- ja te-räsrakentamisesta.

kulttuurin helmiMyös pohjoismaisen muotoilun ystä-ville on putiikkien, työpajojen ja näyt-telytilojen kiertäminen tehty helpoksi: Design District -korttelisto on koonnut helsinkiläisen muotoilun kärkinimet ki-venheiton päähän toisistaan.

Yhä useammin Helsinki mainitaan muodin, musiikin ja elinvoimaisen klu-bi- ja nuorisokulttuurin yhteydessä. Helsinki ei kilpaile suurimpien metro-polien kanssa yöelämän määrällä, vaan sen laadulla ja persoonallisuudella.

Yöelämän areenat tarjoavat DJ-mu-siikin lisäksi runsaasti elävää musiikkia. Harva kiistää Tavastian maineen yhtenä Pohjoismaiden legendaarisimmista rok-kiklubeista. Eduskunnan vieressä sijait-seva Storyville on valittu maailman sa-dan parhaan jazz-klubin joukkoon.

Uudet nousevat kyvyt valloittavat yleisönsä esimerkiksi Semifinalin, Kuu-dennen Linjan ja Liberten kaltaisissa alakulttuurin tyyssijoissa. Aktiivinen bändikulttuuri synnyttää jatkuvasti uu-sia musiikkielämyksiä, tähtiä ja tähden-lentoja.

Hyvät kulkuyhteydetPääosa Helsingin nähtävyyksistä si-jaitsee kävelymatkan päässä toisistaan. Kaupungin julkinen liikenne on tutki-tusti Euroopan kärkeä.

Helsinki on yksi Euroopan turvalli-simmista kaupungeista, joka on asukas- ja matkailijaystävällinen myös puhtau-tensa ja hyvän kaupunkisuunnittelunsa ansiosta.

Helsingistä on erinomaiset liiken-neyhteydet sekä muualle Suomeen että maailmalle. Helsinki-Vantaan lentoase-ma on kuulunut jo kymmenen vuotta Euroopan lentoasemien parhaimmis-toon. Se muodostaa lukuisine lentoyh-teyksineen vilkkaan lentoliikenteen sol-mukohdan sekä eurooppalaisille portin Aasiaan. n

Marianne Falck

Helsingin monet kasvotidän ja lännen kohtauspaikka,

kompakti suurkaupunki ja

trendikäs kulttuurikohde. Helsinki

houkuttelee kansainvälisiä vieraita

itämeren äärellä. Kulttuurin ja

muotoilun ystäville Helsinki on

helmi.

15vIsIo

ensimmäiset EU-kritii-kin siemenet kylvettiin jo Suomen liittyessä Eu-roopan unioniin vuonna 1995, sillä jäsenyydestä järjestetyn kansanäänes-

tyksen tulos ei ollut yksimielinen. Äänestävän – tai tässä tapauksessa

myös äänestämättä jättävän – kansan sekä monen poliitikon ja asiantuntijan suusta kuultiin EU-kansanäänestyksen aikoihin ja kuullaan yhä kriittisiä ää-nenpainoja unionista.

Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin professori Jan Sundbergin mu-kaan tavallisin EU-kritiikki liittyy uni-onin ja kansallisen päätöksenteon väliseen suhteeseen.

– Federaation ei pitäisi mennä seik-kaperäisiin asioihin, Sundberg sanoo.

Tällainen politiikka aiheuttaa hänen mielestään paradoksin EU-kansalai-sen mielessä, kun ”Brysseli on siellä jos-sain”, mutta esimerkiksi maatalouspoli-tiikassa paljon pikkuasioiden sääntelyä tulee suoraan EU-toimielimistä.

– Poliittinen linkki unioniin puuttuu. Median ja muiden huomio keskittyy Olli Rehniin ja muihin komissaareihin parlamentin jäädessä massana sivuun.

Monet kansalaisten kohtaamat käy-tännön asiat, jotka ”tulevat EU:sta” ovat itse asiassa muiden toimielimien kuin parlamentin päätöksiä. Parlamentti on ainoa elin, jonka edustajista kansa saa suoraan päättää. Esimerkiksi Sundberg nostaa paljon huomiota saaneen autove-ropäätöksen, joka antoi EY-tuomioistuin.

Talouskriisi uhkaa sitoutumista unioniinEuroopan unionin tulevaisuuden akuu-tein uhkakuva on professori Sundber-gin mukaan koko maailmaa ravisteleva talouskriisi. Tällaisissa tilanteissa pun-nitaan sitoutuminen unioniin: kun ny-kytilanteessa ei ole määritelty riittävän tarkasti sitä, mitkä asiat kuuluvat kan-sallisen ja mitkä ylikansallisen päätök-senteon piiriin, isot – ja miksei vähän pienemmätkin – jäsenmaat asettavat helposti kansallisen edun unionin etu-jen edelle.

Talouskriisin kourissa huomataan, että kun kaikki maat eivät ole EMU:n jäseniä, euroalueeseen kuulumatto-mat unionin jäsenvaltiot voivat vapaas-ti sooloilla. Lisäksi eri maat etenevät eri tahtiin talouden uudistuksissa.

Sen sijaan identiteettikysymystä Jan Sundberg ei pidä kovin merkittävä-nä uhkana Euroopan unionille – ei ai-nakaan vielä, kun suuri muslimimaa

Turkki on federaation ulkopuolella.Mutta Sundbergin mukaan Euroo-

pan unioni on nykyisen kaltaisena jolti-senkin epäonnistunut.

– Joku on joskus sanonut, että unio-ni muistuttaa tällä hetkellä Yhdysvalto-ja 1800-luvun lopulla.

Kansalaisten on vaikea nähdä kan-sallisen ja kansainvälisen päätöksen-teon rajanvetoa ja yhteyttä. Yksi rat-

kaisumalli tähän olisikin Sundbergin mukaan tarkemmin rajattu federaatio-malli, jossa esimerkiksi yhteinen raha ja ulko- ja turvallisuuspolitiikka olisi ra-jattu unionin päätöksenteon alueiksi ja kansallisella tasolla olisi omat, enem-män yksityiskohtiin ja pienempiin ky-symyksiin keskittyvät vastuualueensa.

Jan Sundberg itse ehdottaisi kak-sikamarista mallia, jossa ylähuonees-

sa jokaisella jäsenvaltiolla olisi oma edustajansa komission toimiessa ”hal-lituksena”.

– Mepillä voisi olla paljonkin valtaa uudessa mallissa.

Tällöin kiinnostus parlamenttivaale-jakin kohtaan voisi kasvaa. n

Perttu Kantonen

suomalaisen Eu-kritiikin juuret ovat jäsenyyskansanäänestyksessä. Professori Jan sundberg rajaisi unionin ja

kansallisvaltioiden päätöksentekoa tarkemmin. Ratkaisuksi hän esittää unionille kaksikamarista päätöksentekomallia.

Professori rajaisi eu:n toimintavaltuudet tiukemmin

talouskriisi on Eu:ta voimakkaimmin ravisteleva uhkakuva, sanoo Jan sundberg. Nyt on unionin yhtenäisyys testissä.

Elämme suuren epävarmuuden aikaa. Suomea ja maailmaa koettelevat samanaikaisesti talouskriisi ja ilmastonmuutos. Samalla elämme myös murrosaikaa, kun oikeistolaisen yltiökapitalismin ja ahneu-den aika on päättymässä.

”Missä EU, siellä ongelma” -ajattelulla emme saa aikaan muutosta. Nyt on siirryttävä ”Minne Suomi ei yllä, sinne EU” -ajatteluun. Euroopan unioni on paras työkalumme taistelussa globaaleja ongelmia vastaan. EU on työtä Suomen puolesta.

Kesäkuun eurovaalit ovat tärkeät, niissä ratkaistaan Euroopan suunta. Valinta tapahtuu käytännössä kah-den ison poliittisen voiman eli konservatiivien ja sosialidemokraattien välillä. Vaihtoehdot ovat pelkistetysti markkinoiden Eurooppa tai ihmisten Eurooppa.

AHMED AL CHIBIB,yrittäjä

Kotikunta: TurkuKoulutus: MerkonomiIkä: 23 vwww.ahmed.fi ehdokas@ahmed.fi

ARJA ALHO,valtiotieteen tohtori

Kotikunta: SiuntioKoulutus: Valtio-tieteen tohtoriIkä: 54 vwww.arjaalho.fi arja@arjaalho.fi

FREDRIK ALMQVIST,professori, ylilääkäri

Kotikunta: Espoo Koulutus: Lääke-tieteen ja kirurgian tohtoriIkä: 63 vwww.fredrikalmqvist.fi

ARTO BRYGGARE, kaupungin-valtuutettu

Kotikunta: HelsinkiKoulutus: Kaupp. kand.Ikä: 50 vwww.bryggare.netarto.bryggare@bryggare.net

NESRIN CAN,EU-asian-tuntija

Kotikunta: Helsinki Koulutus: Yhteis-kuntatieteiden yo.Ikä: 33 vwww.nesrin.fi nesrin@nesrin.fi

SINIKKA HURSKAI-NEN,kansan-edustaja

Kotikunta: Imatra Koulutus: SosionomiIkä: 58 vwww.sinikkahurskainen.netsinikka.hurskainen@eduskunta.fi

LIISA JAAKON-SAARI,kansan-edustaja

Kotikunta: Oulu Koulutus: Ylioppi-las, toimittajaIkä: 63 vwww.liisajaakonsaari.fi liisa.jaakonsaari@eduskunta.fi

KIMMO KILJUNEN,kansan-edustaja

Kotikunta: VantaaKoulutus: Valtio-tieteen tohtoriIkä: 57 vwww.kimmokiljunen.tkkimmo.kiljunen@eduskunta.fi

JENNY LINDBORG,erityis-avustaja

Kotikunta: Jyväskylä Koulutus: Yhteiskuntatiet. maisteriIkä: 29 vwww.jennylindborg.fi jenny@jennylindborg.fi

NIKOKORTEopiskelija

Kotikunta: KuopioKoulutus: Valtiotieteen yo.Ikä: 22 vwww.nikokorte.comniko.korte@nikokorte.com

Elämme suuren epävarmuuden aikaa. Suomea ja maailmaa koettelevat samanaikaisesti talouskriisi ja ilmastonmuutos. Samalla elämme myös murrosaikaa, kun oikeistolaisen yltiökapitalismin ja ahneu-den aika on päättymässä.

”Missä EU, siellä ongelma” -ajattelulla emme saa aikaan muutosta. Nyt on siirryttävä ”Minne Suomi ei yllä, sinne EU” -ajatteluun. Euroopan unioni on paras työkalumme taistelussa globaaleja ongelmia vastaan. EU on työtä Suomen puolesta.

Kesäkuun eurovaalit ovat tärkeät, niissä ratkaistaan Euroopan suunta. Valinta tapahtuu käytännössä kah-den ison poliittisen voiman eli konservatiivien ja sosialidemokraattien välillä. Vaihtoehdot ovat pelkistetysti markkinoiden Eurooppa tai ihmisten Eurooppa.

AHMED AL CHIBIB,yrittäjä

Kotikunta: TurkuKoulutus: MerkonomiIkä: 23 vwww.ahmed.fi ehdokas@ahmed.fi

ARJA ALHO,valtiotieteen tohtori

Kotikunta: SiuntioKoulutus: Valtio-tieteen tohtoriIkä: 54 vwww.arjaalho.fi arja@arjaalho.fi

FREDRIK ALMQVIST,professori, ylilääkäri

Kotikunta: Espoo Koulutus: Lääke-tieteen ja kirurgian tohtoriIkä: 63 vwww.fredrikalmqvist.fi

ARTO BRYGGARE, kaupungin-valtuutettu

Kotikunta: HelsinkiKoulutus: Kaupp. kand.Ikä: 50 vwww.bryggare.netarto.bryggare@bryggare.net

NESRIN CAN,EU-asian-tuntija

Kotikunta: Helsinki Koulutus: Yhteis-kuntatieteiden yo.Ikä: 33 vwww.nesrin.fi nesrin@nesrin.fi

SINIKKA HURSKAI-NEN,kansan-edustaja

Kotikunta: Imatra Koulutus: SosionomiIkä: 58 vwww.sinikkahurskainen.netsinikka.hurskainen@eduskunta.fi

LIISA JAAKON-SAARI,kansan-edustaja

Kotikunta: Oulu Koulutus: Ylioppi-las, toimittajaIkä: 63 vwww.liisajaakonsaari.fi liisa.jaakonsaari@eduskunta.fi

KIMMO KILJUNEN,kansan-edustaja

Kotikunta: VantaaKoulutus: Valtio-tieteen tohtoriIkä: 57 vwww.kimmokiljunen.tkkimmo.kiljunen@eduskunta.fi

JENNY LINDBORG,erityis-avustaja

Kotikunta: Jyväskylä Koulutus: Yhteiskuntatiet. maisteriIkä: 29 vwww.jennylindborg.fi jenny@jennylindborg.fi

NIKOKORTEopiskelija

Kotikunta: KuopioKoulutus: Valtiotieteen yo.Ikä: 22 vwww.nikokorte.comniko.korte@nikokorte.com

Euroopan parlamentin vaalit 2009

KIRSI LINDROOS,johtaja

Kotikunta: RaaseporiKoulutus: Kasvatustieteen maisteriIkä: 50 vwww.kirsi.lind-roos.ajatukset.fi kirsi.lindroos@suomi24.fi

KALEVI OLIN,professori

Kotikunta: Jyväskylä Koulutus: Liikuntatieteiden tohtoriIkä: 63 vwww.kaleviolin.fi kalevi.olin@pp.inet.fi

REIJO PAANANEN,järjestö-päällikkö

Kotikunta: Helsinki Koulutus: Tiedot-tajan tutkintoIkä: 45 vwww.reijopaananen.fi kampanja@reijopaananen.fi

PETRA PAASI-LINNA,diplomaatti

Kotikunta: Helsinki Koulutus: Filoso-fi an maisteri Ikä: 34 vwww.petrapaasilinna.fi paasilinnapetra@hotmail.com

TUULA PETÄKOSKI-HULT,erikois tutkija

Kotikunta: Lem-päälä Koulutus: Filoso-fi an tohtoriIkä: 53 vwww.tuulaph.fi tuula@tuulaph.fi

MITRO REPO,pastori

Kotikunta: Helsinki Koulutus: Hum. kand.Ikä: 50 vwww.mitrorepo.fi mitro.repo@mitrorepo.fi

JANI SIEVINEN,valmentaja ja yrittäjä

Kotikunta: VihtiKoulutus: Perus-kouluIkä: 34 vwww.janisievi-nen.fi jani.sievinen@uintiklinikka.fi

ILKKA TAIPALE,dosentti

Kotikunta: Hel-sinkiKoulutus: Lääke-tieteen ja kirur-gian tohtoriIkä: 65 vwww.ilkkatai-pale.fi ilkka@ilkkataipale.fi

SATU TAIVEAHO,kansan-edustaja

Kotikunta: Hämeenlinna. Koulutus: Yhteis-kuntat. maisteriIkä: 32 vwww.satutaive-aho.eusatu.taiveaho@eduskunta.fi

PILVI TORSTI,valtiotieteen tohtori

Kotikunta: Helsinki Koulutus: Valtio-tieteiden tohtoriIkä: 33 vwww.pilvitorsti.fi pilvi@pilvitorsti.fi

Mielestämme Eurooppaa pitää rakentaa jatkossa ihmisten tarpeista ja lähtökohdista käsin. Siis ihmisten ehdoilla, ei markkinoiden. Ihmisten Euroopassa kakku jaetaan tasan, markkinoiden Euroo-passa osa saa vain murusia.

Kestävää tulevaisuutta on rakennettava suitsimalla fi nanssikeinottelua, palauttamalla luottamus talouteen, luomalla uusia viherkaulustyöpaikkoja, panostamalla koulutukseen ja turvaamalla reilut työehdot kaikille.

SDP:llä on kunnianhimoinen vaaliohjelma sekä erinomainen ehdokasjoukko. Euroopan parlamentin vaalit pidetään 7. päivä kesäkuuta. Silloin Sinulla on mahdollisuus päättää Euroopan suunnasta.

Jutta UrpilainenSDP:n puheenjohtaja

LUE LISÄÄ:

www.sdp.fi

18 vIsIonen

Finanskrisen kanske ny start för Eu– man brukar säga att det behövs en krissituation för att kunna bygga med ny entusiasm. Eu grundades ju efter andra

världskriget, hoppas den här krisen fungerar som en början på något nytt, säger en optimistisk teija tiilikainen.

Om 20 år är EU än-nu större och uni-onen har etablerat sig i sin världs-politiska roll. Hot mot säkerhet och miljö finns kvar

men unionen har stadfäst sin betydelse i bekämpningen av dem. Förhoppnings-vis finns också ett fungerande partner-skap med Ryssland.

Visionen är Teija Tiilikainens, chef för nätverket för Europaforskning vid Helsingfors universitet. Hon tror att fi-nanskrisen bevisar vikten av att vara överens och hur värdefullt det är att EU fungerar. Därför vågar hon sig på en op-timistisk framtidstro.

– Det krävs att man framhäver enig-heten och förstår att vi alla är i samma båt. Medlemsstaterna ska inte bara följa sina egna intressen, det är trots allt bätt-re med en gemensam marknad än att vara utan en.

Den gemensamma valutan och de politiska mekanismerna testas nu på ett

helt nytt sätt. Trots bristerna i systemet har det man gjort för att motarbeta kri-sen varit ganska lyckat, tycker Tiili kai-nen. Marknaden reagerade på ett för-väntat sätt.

Bristen på ett solklart ledarskap hör till de största utmaningarna med tanke på unionens framtid.

– Det är en komplex situation efter-som medlemsländerna har grundat EU för att kunna anpassa sig till globalise-ringen och stora förändringar. Nu finns det förhinder i unionens reaktionsför-måga, förklarar Tiilikainen.

Lissabonfördraget kunde ha hjälpt Att EU ska utvidgas är en bra allmän linje enligt Tiilikainen men det är in-te överst på agendan. Till näst mås-te unionen slutföra processen med Lis-sabonfördraget. Processen bromsades av Irland som efter en folkomröstning förkastade det. Fördraget kan inte trä-da i kraft innan alla medlemsländer har godkänt det.

– Det är klart man måste respektera beslutet men principen att en liten mi-noritet kan förhindra vissa fördragsför-ändringar är mycket problematisk. Sys-temets flexibilitet är på en dålig nivå, säger Tiilikainen.

Europeiska rådet gjorde vissa efter-gifter i fördraget för att Irland skulle kunna göra en omröstning. Tiilikainen säger att man nu borde få fördraget ra-tificerat innan för många nya medlems-länder som inte varit med i förhandling-arna tas in.

Flera EU-länder har på regeringsni-vå accepterat att förändringarna med Lissabonfördraget åtminstone skulle ha varit till stor hjälp nu om de godkänts innan finanskrisen slog till. Nu är det tänkbart att krisen påverkar även poli-tiska områden utöver ekonomin. Till ex-empel är det oklart hur man ska kunna uppfylla alla målsättningar inom miljö-politiken.

– Hade man haft majoritetsbeslut, mera öppenhet och demokrati, som in-går i fördraget, hade det varit lättare att

hålla fast vid de beslut man fattade un-der de goda tiderna. Det skulle inte ha varit en lösning men nog hjälpt avse-värt, säger Tiilikainen.

Nytt ledarskap diskuteras Mitt i finanskrisens hetta i mars föll ord-förandelandet Tjeckiens regering just i den stunden som ett starkt ledarskap var av nöden. Unionens politiska tro-värdighet fick sig en törn.

– EU har just nu så mycket makt och så många saker på den politiska agen-dan att krisen i Tjeckien måste lösa sig snabbt. Man har diskuterat att det bor-de finnas andra sätt att leda EU. Ledar-skapet borde vara oberoende och inte påverkas av medlemsländernas interna politik, säger Tiilikainen.

En permanent ordförande skulle ge fördelar som stabilt ledarskap och kon-tinuitet. Planeringen skulle fungera långsiktigare och man kunde hålla bätt-re fast vid de politiska programmen.

Fördelen med rotationen är ändå obestridlig. Det är tack vare den som unionen syns i medlemsländerna.

– Det är mentalt särskilt viktigt för de mindre medlemsländerna att EU kom-mer hem med jämna mellanrum. Man behöver uppleva känslan att maktför-delningen är jämlik och att det egna lan-det också får leda lika mycket som de andra, säger Tiilikainen.

eu-valet det viktigaste nu Utvidgningen av unionen gör ändå att man måste förändra rotationen, ti-den mellan maktskiftena blir annars för lång. Till exempel kan det i framtiden hända att tre länder åt gången får dela på ordförandeskapet.

– Arbetsfördelningen kan bli svår att skapa men det kanske är ett mjukt sätt att komma ifrån rotationen och gå mot ett bättre system, säger Tiilikainen.

Det viktigaste med tanke på en fram-gångsrik framtid är en effektiv politisk ledning med stark förankring bland medborgarna. Stora saker på EU:s agen-da måste diskuteras öppnare och som-marens val är avgörande för unionens framtid.

– Inte är riksdagen heller så hemskt bekant för medborgarna men vart fjärde år kommer man ändå fram och diskute-rar konkret om arbetet där, de olika par-tierna debatterar synligt och spännande politiska konflikter uppstår. Inför EU-valet borde man få till stånd en liknan-de mediekarusell, säger hon. n

Erik Nyström

teija tiilikainen tror att Eu lyckas med sina utmaningar och kan även ha ett fungerande partnerskap med Ryssland.

Meillä on Euroopalle tehtävä1) Ilmastoedelläkävijyys

2) Uuden kestavän talouden luominen3) Demokratian ja hyvinvoinnin puolustaminen

ja asiantuntevat ehdokkaat

Touko Aalto, 25 v.www.toukoaalto.com

Umayya Abu-Hanna, 48 v.www.umayya.fi

Mikko Airto, 36 v.www.mikkoairto.fi

Flemming Bergh, 51 v. www.vihreatehdokkaat.fi/flemming.berg

Tarja Cronberg, 65 v.www.tarjacronberg.fi

Satu Hassi, 57 v.www.satuhassi.net

Heidi Hautala, 53 v.www.heidihautala.net

Hanna Holopainen, 32 v.www.hannaholopainen.fi

Emma Kari, 25 v.www.emmakari.fi

Jyrki Kasvi, 45 v.www.kasvi.org

Latekoe Lawson Hellu, 46 v.www.latekoelawsonhellu.net

Anna Moring, 30 v.www.annamoring.fi

Aleksi Mäntylä, 29 v.www.aleksimantyla.fi

Mari Puoskari, 29 v.www.maripuoskari.net

Elina Rantanen, 30 v.www.elinarantanen.net

Jukka Relander 42 v.www.jukkarelander.fi

Terhi Räsänen, 32 v.www.terhirasanen.fi

Johanna Sumuvuori, 32 v.www.sumuvuori.net

Juhana Suoniemi, 39 v.www.suoniemi.fi

Pasi Toiviainen, 42 v.www.pasitoiviainen.fi

20 urheIlu

ilmoitus

w w w . m e t a l l i l i i t t o . f i

tukenasi TYÖelämässä

F1 on meille maailman nopeimman kansan jäsenille tutuin rata-autosarja. Jopa oma-

leimaisen kilvanajoperinteen Yh-dysvalloissa F1:lle on oma yleisönsä, vaikka suurin mielenkiinto siellä kohdistuu kansallisiin sarjoihin. Yh-dysvalloissa kilpailun viihdearvoa pyritään usein lisäämään sääntöjen avulla. Eurooppalainen perinne taas perustuu pitkälti teknisten innovaa-tioiden palkitsemiseen, vaikka tämä antaisikin edelläkävijälle hetkellis-tä etua.

Maailmanmestareiksi on kruu-nattu kuljettajia kaikista maanosis-ta Aasiaa lukuun ottamatta ja kisoja on 80-luvulta lähtien ajettu kaikil-la mantereilla. Tästä kirjosta huo-limatta F1 on pysynyt leimallises-ti eurooppalaisena siksi, että tallien ainoa keino vakiinnuttaa pitkäjän-teinen toiminta on ollut sijoittua Eu-rooppaan. Alan huippuosaaminen on keskittynyt erityisesti Englantiin. Jopa Toyotan kaltainen japanilainen jättiläinen on asettunut Kölniin ja sen henkilökunta koostuu pääosin eurooppalaisista. Vastaavaan järjes-telyyn turvautuu Force India, joka mielii maansa nousevan autoteolli-suuden keulakuvaksi.

Tupakkateollisuuden mainosra-joitusten takia kasvava osa kilpai-luista on siirtynyt pois Euroopasta, lähinnä Aasian nouseviin talous-mahteihin. Samalla tallit ovat jou-tuneet etsimään uusia sponsoreita. Maailmantalouden heikko nykytila puristaa tallit entistä ahtaammalle. Onkin odotettavissa, etteivät kaik-ki selviydy kaudesta ehjin nahoin. Nähtäväksi jää, siirtyykö jokin talli vaikkapa kiinalaisomistukseen.

F1-historian 60. kausi on haas-teellinen myös siksi, että sarjan tek-niset säännöt ovat kokeneet suuria muutoksia. Vedonlyöjän ei ole mah-dollista luottaa perinteisiin huippu-talleihin yhtä vankasti kuin aiem-min. Sarjassa kilpailevilla kahdella ja puolella suomalaisella on kuiten-kin täydet mahdollisuudet kamp-pailla vähintäänkin osakilpailuvoi-toista. Autourheilun viehätys piilee osaltaan siinä, että satojen ihmisten suunnitteleman ja rakentaman au-ton rikkomiseen tarvitaan vain yksi. Kunpa ei vain olisi kovin usein suo-malainen. n

Olli Ylitalo

60 vuotta kuninkuusluokkaa– alan huippuosaajat Englannissa

21ehdoKKAAt

ItsenäisyyspuolueKatri Aalto, markku Henneken, teppo Honkasalo, teuvo Hämäläinen, mirjaleena isoaho, simo Jansson, Aarno Kaikko, Kai Keskumäki, mikko Kulmala, lea launokari, Aune mänttäri, Harri Nordling, mauri Nygård, Antti Pesonen, merja Renvall, Aili savolainen, sinikka tyynelä, Jyrki Vaskela, Jonathan Widell, lena Wiksten

köyhien Asiallairina Andonov, Kaisu Havana, markus Kleemola, maija lehtonen, Reino levänen, Wiktor makowski, tauno mehtälä, Christer mether, Ensio mäntykangas, Veli-Pekka Natunen, Keijo Palonen, leena Palonen, tiina Parkkinen, sirpa Roivas, terttu savola, Eero seppänen, Niko taina, Henri tervonen, terhi törrö, seija töyrylä

PerussuomalaisetRitva Elomaa, Erkki Havansi, lauri Heikkilä, Pirkko mattila, Vesa-matti saarakkala, Jaana sankilampi, timo soini, sampo terho, Pertti Virtanen, Freddy van Wonterghem

suomen kommunistinen Puoluelauri Alhojärvi, Hanna Era, taina Hollo, lena Hulden, Aino Kainulainen, Aaro Kare, Jonas Kettunen, Esther leander, tommi lievemaa, minna luomala, Jarmo muhonen, Katriina oinas, Kari Peitsamo, tero Pitkä, laila Räikkä, Arjo suonperä, Aapo toivanen, Anna-mili tölkkö, martti Vaskonen, Juha-Pekka Väisänen

suomen senioripuolueminna Harju, matti Hölsä, Esko Järvenpää, Arja Karlsson, Reijo Kauppila, Jouni Koivisto, Raimo Kotala, Kauko Kujansuu, marja lamberg, ulla lilius, urmas mikkonen, maritta mustakangas, Kaarlo Nelimarkka, Paavo Närvänen, Pekka Padatsu, Heikki silvan, Paavo suominen, Raimo Vainionpää, Juha Viitanen, markku Vuori

suomen Työväenpuolue sTPJohan Bäckman, minna Ekman, leena Hietanen, Hannu Kautto, Esko Koivisto, Risto Koivula, Rosa-maria Kyrönlahti-Keskivaara, Juhani lavikainen, Kari muilu, Anna Nevalainen, Belaid ouarab, liisa Paakkolanvaara, Väinö Pietikäinen, Janne Rahikainen, Raimo Ruttonen, Juhani tanski, Pekka tiainen, Heikki typpö, Kalevi Wahrman, Britt-mari Valo

Vasemmistoliittosaara Hartzell, Atik ismail, Kaarina Kailo, Jukka Kärkkäinen, Veikko Kumpumäki, Annika lapintie, Kiba lumberg, Anna mikkola, Aino-Kaisa Pekonen, Vuokko Piippolainen, sirpa Puhakka, Ari Rajamäki, Jarmo Ritanen, Juha sandberg, Jussi saramo, minna sirnö, Kyösti suokas, Pentti tiusanen, sari Virta, Eero Väätäinen

liisa sulkakoski on sitoutumattomana ehdokkaana omalla listallaan.

ehdokkaita Aallosta

Väätäiseen

Kaikkiaan 13 puoluetta

on suomessa asettanut

ehdokkaita kesän eurovaaleihin.

Kansallisen Kokoomuksen,

Ruotsalaisen kansanpuolueen,

suomen Keskustan, suomen

Kristillisdemokraattien, suomen

sosialidemokraattisen Puolueen ja

Vihreän liiton ehdokkaat ovat esillä

tämän lehden ilmoituksissa.

europarlamenttiin ovat ehdolla myös seuraavat henkilöt:

www.testaaomatuntosi.fi

Minna SirnöKansanedustaja,FMTampere”Onneksi on omatunto kodin perintönä, muistaa oikeudenmukaisuuden, arvot ja yhteisvastuun.”

Jussi SaramoVasemmistonuorten puheenjohtaja, tietotekniikka-asentajaVantaa”Omatuntoni vaatii oikeuden-mukaisuutta. Keinottelukapitalismion tullut tiensä päähän.”

Omatuntosi ajattelee kuten me.

Annika LapintieEduskuntaryhmänpuheenjohtaja, varatuomariTurku”Suomeen yhtä hyvä irtisanomissuoja kuin muualla EU:ssa. Itämeri yhtä tärkeäksi kuin Välimeri!”

Atik IsmailLähihoitaja,jalkapallovalmentajaKuopio”Jokainen Ihminen on elämänarvoinen. Yhdessä meissä onvoimaa.”

Eurovaalit 7.6.2009.Ennakkoäänestys 27.5.-2.6.

ilmo

itu

s

22 IloA eu:stA

Viranomaisten kartat samasta paikasta

eurooppalainen INSPIRE-direktiivi kokoaa eri viranomais-ten paikkatietoaineistot yhdeksi kokonaisuudeksi. Näin tie-dot ovat kätevästi tietoverkossa viranomaisten saatavilla ja kansalaisten selailtavissa.

Tiedonsaanti helpottuuDirektiivin soveltamisalaan kuuluvat paikkatietoaineistot voivat liittyä mm. liikenneverkkoihin, suojeltuihin alueisiin, kiinteistöjao-tukseen, maaperään ja mineraalivaroihin. Katseltaviksi tulevat en-sivaiheessa esimerkiksi peruskartan tasot, ilmakuvat, merikartat, luonnonsuojelualueet ja pohjavesitiedot.

Eri viranomaiset toteuttavat omat palvelunsa, joiden kautta por-taali hakee karttakuvat katseltaviksi Maanmittauslaitoksen kokoa-maan palveluun.

– Kansalaiselle suurin hyöty lienee tiedonsaannin helpottuminen. Ensimmäistä kertaa on mahdollista päästä tarkastelemaan eri viran-omaisten ja organisaatioiden paikkatietoaineistoja yhtenäisen käyttö-liittymän kautta, kertoo Jani Kylmäaho Maanmittauslaitoksen Kehit-tämiskeskuksesta.

– Aluksi aineistoja on portaalissa parisenkymmentä, mutta määrä lisääntyy, kun uusia viranomaisia tulee hankkeeseen mukaan.

Paikkatietoaineistoja tarvitaan euroopan ympäristöpolitiikassaEuroopanlaajuisella säädöksellä mahdollistetaan paikkatietoaineisto-jen rajat ylittävä käyttö, kun aineistot ovat keskenään yhteensopivia. Kartta- ja muita paikkatietoaineistoja tarvitaan esimerkiksi silloin, kun laaditaan ympäristöpolitiikan säädöksiä tai käsitellään direktii-viä, jota koskevat euroopanlaajuiset ympäristönsuojeluvaatimukset.

Paikkatietoportaalin pilotti on kansalaisten käytettävissä kesään mennessä.

Lisätietoja: www.maanmittauslaitos.fi/paikkatiedot n

Piretta Pietilä

Parempaa kuluttajansuojaa

Parlamentti käyttää valtaa ympäristöasioissa

euroopan parlamentti on nykyi-sen istuntokautensa aikana hy-väksynyt uutta lainsäädäntöä ja tiukentanut jo voimassa ole-via säädöksiä ympäristöasioissa. Vaarallisien kemikaalien tuotan-

nolle ja maahantuonnille on asetettu rajoituksia REACH-lainsäädännöllä.

Lisäksi parlamentti on edistänyt jätteiden uu-delleenkäyttöä ja kierrätystä sekä edellyttänyt jä-senvaltioilta suunnitelmia vähentää jätteen syn-tyä. Parlamentti on edistänyt myös käytettyjen paristojen ja akkujen kierrätystä. Nyt Suomes-sakin käytetyt paristonsa voi palauttaa mihin ta-hansa niitä myyvään liikkeeseen.

Euroopan parlamentti on vahvistanut pohja-vesien suojelua ja asettanut turvallisemmat sään-nöt kasvinsuojelu- ja torjunta-aineiden käytölle. Ympäristönsuojelussa otetaan käyttöön rikosoi-keudellisia keinoja ympäristörikosten kitkemi-seksi.

Ympäristöministeriön EU-yhteistyön ryhmän päällikkö, neuvotteleva virkamies Liisi Klobut pitää Euroopan parlamentin kuluneen toimikauden ympäristöpäätöksistä merkit-tävimpinä REACH:ia ja loppuvuonna 2008 hyväksyttyä ilmasto- ja energiapakettia. Paket-ti sisältää sitovaa lainsäädäntöä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

EU:n on ilmastotavoitteidensa mukaan vuoteen 2020 mennessä vähennettävä 20 pro-sentilla kasvihuonekaasupäästöjä, parannettava energiatehokkuutta 20 prosentilla ja li-sättävä uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin EU:n energiankulutuksesta. Lisäksi päästökauppajärjestelmää uudistetaan ja lentoliikenne on vuodesta 2012 lähtien osa pääs-tökauppaa.

Euroopan parlamentti on merkittävässä roolissa ympäristöasioista päätettäessä EU:ssa, Klobut korostaa. Kun parlamentilla on vahva rooli ympäristöasioissa, voi myös yksittäis-ten meppien merkitys niissä olla huomattavaa, Klobut jatkaa.

Ympäristölainsäädäntö päätetään niin kutsutulla yhteispäätösmenettelyllä. Yhteispää-tösmenettely tarkoittaa sitä, että Euroopan parlamentilla on valtuudet antaa säädöksiä yh-dessä Euroopan unionin neuvoston kanssa. n

euroopan parlamentilla on yhä merkittävämpi rooli kuluttaja-asioissa, arvioi Suomen Kulut-

tajaliiton pääsihteeri Sinikka Turunen. Hän näkee mepit kansalaisten äänenä EU:ssa. Kuluttajaliitto pitääkin tiiviisti yhteyttä suomalaismeppeihin.

Toisinaan Kuluttajaliitto on kuiten-kin ollut huolissaan kuluttajien oikeuk-sien toteutumisesta EU-lainsäädännös-sä, koska eri asioiden lobbareita riittää.

Monet tahot haluavat vaikuttaa parla-mentin päätöksiin. Kuluttajien puolesta puhuvia on verrattain vähän esimerkik-si teollisuuden toimijoihin nähden, Tu-runen sanoo.

Euroopan parlamentti on kuluneel-la kaudella tehnyt useita kuluttajan-suojaan liittyviä päätöksiä. Parlamentin keskeisimpiä saavutuksia kuluttajalain-säädännön kehittämisessä viimeisten viiden vuoden ajalta ovat halvemmat

verkkovierailumaksut eli edullisem-pi matkapuhelimen käyttö toisessa EU-maassa, lentolippujen kokonaishinnoit-telun selkeyttäminen, junamatkustajan oikeuttaminen korvauksiin junan myö-hästyessä ja helpommin rajat ylittävät kulutusluotot. Lisäksi vammaisten len-tomatkustajien oikeuksia on kehitetty ja tv-mainontaan on luotu uusia sään-töjä. n

Marianne Falck

Kuluttaja-asioissakin mepit ovat kansalaisten ääni eu-päätöksenteossa.

euroopan parlamentti on merkittävässä roolissa ympäristöasioista päätettäessä. Kun parlamentilla on vahva rooli ympäristöasioissa, voi myös yksittäisten meppien merkitys niissä olla huomattava.

23IloA eu:stA

Tutkintojen vertailtavuus helpottuu

Tutkintojen ja pätevyyksi-en vertailtavuus tulee hel-pommaksi EU:ssa vuoteen 2012 mennessä Euroopan parlamentin esityksestä.

Uudistus koskee yleissivistävää, amma-tillista ja korkea-asteen perus- ja jatko-koulutusta.

Vuoteen 2012 mennessä EU:ssa an-netuissa tutkintotodistuksissa tulee ol-la viittaus eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tasoon. Viitekehyksen avulla esimerkiksi viranomaiset voivat vertailla EU:n erilaisissa koulutusjärjes-telmissä suoritettavia tutkintoja. Viite-kehyksellä ei korvata eikä siinä määri-tellä kansallisia tutkintojärjestelmiä tai tutkintoja.

Näin parannetaan EU-kansalaisten tutkintojen vertailukelpoisuutta ja hy-väksyttävyyttä eri maissa. Tavoite on ennen kaikkea lisätä ihmisten liikku-vuutta, edistää elinikäistä oppimista ja parantaa koulutuksen laatua, ylitarkas-taja Birgitta Vuorinen opetusministeri-östä arvioi.

Vuorinen uskoo, että viitekehys hel-pottaa ihmisten liikkumista EU-maasta toiseen, kun heidän hankkimansa osaa-

minen on helpommin tunnistettavis-sa eri jäsenmaissa. Henkilön on myös helpompi osoittaa, minkälaista osaa-mista hänen tutkintonsa tuottaa. Tämä voi auttaa työllistymistä EU:n laajuisilla työmarkkinoilla, Vuorinen arvelee.

Yhtä paljon merkitystä kuin tutkinto-jen viitekehyksellä on Vuorisen mieles-tä tutkintotodistuksen liitteellä, jolla ku-vataan, minkälaista osaamista tutkinto on tuottanut ja mitä tutkintoon on kuu-lunut. Nykyään Suomen lainsäädännön mukaan korkeakouluista valmistuval-le pitää antaa tutkintotodistuksen liite. Liitteen käyttö EU-maissa voisi kuiten-kin olla Vuorisen mielestä yleisempää.

Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus ei sido jäsenvaltioita. Suosituk-sen tavoitteena on tukea ja täydentää jä-senvaltioiden yhteistyötä avoimuuden lisäämiseksi sekä liikkuvuuden ja elin-ikäisen oppimisen edistämiseksi.

Eurooppalainen tutkintojen viiteke-hys on Vuorisen mukaan jatkoa EU:n Bologna-prosessissa laaditulle korkea-koulutustutkintojen viitekehykselle. Suomessa on aloitettu kansallisten tut-kintojen viitekehyksien rakentaminen. n

Marianne Falck 72009

kesäkuu

eurovAAlIt!!

ennAKKoäänestys 27.5.–2.6.

eu-kansalaisten tutkintojen vertailukelpoisuus ja hyväksyttävyys eri maissa paranee. tavoite on ennen kaikkea lisätä ihmisten liikkuvuutta, edistää elinikäistä oppimista ja parantaa koulutuksen laatua.

24

Tule Kotiperuskouluun oppimaan -suomea, Suomesta, suomeksi!

www.kotiperuskoulu.KansanvalistusseuraHaapaniemenkatu 7-9 B, 11. krs.FI-00530 HelsinkiPuh. +358 (0)207 511 505kotiperuskoulu@kvs.fi

Vet du, var är Raseborg?Kuka oli Lalli? Entä mikä oli nuijasota?

Mikä on kieppi? Entä jälsi?Tunnistatko peipon, käenkaalin tai ahman?

Asutko ulkomailla? Testaa Suomi-tietosi:C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

Eurooppalainen_09.ai 15.4.2009 10:44:30

Jännitä tulevaisuutta,älä muuttoa.

Kysy myös kotimaan ja yritys-

muutoista!

Tiedämme, että muutto ulkomaille ei ole pikku juttu. Siksi varsinainen kodin muutto

kannattaakin antaa Victor Ekin huolehdittavaksi. Halutessasi voit tulla valmiiseen,

toimivaan kotiin – ja Sinulle jää enemmän energiaa kaikkeen muuhun. www.victorek.fi

ilmoitus

ilmoitus

järjestöllIstä

KAnsAlAIsjärjestöjen yhteInen eu-vAAlIKone:

www.omameppi.fivalitse sinua kiinnostavat kysymysaiheet!

Kuka, mitä, häh – ja mikä ihmeen eurooppanuoret ry?

Kuka? 18–35-vuotias eurooppalaisesta integraatiosta ja kan-sainvälisestä yhteistyöstä kiinnostunut nuori missä päin

suomea tahansa. työssäkäyvä, työtön tai opiskelija, kansalaisjärjestötoimi-ja, nuori poliitikonalku, penkkiurheilija, Eu-nörtti, kosmopoliitti tai vaikkapa basisti. Kuka tahansa heistä voi olla eurooppanuori.

Mitä? Aktiivista keskustelua, terävää tiedottamista, poliittista vaikuttamista Eu:n tulevaisuuden puolesta, kannanot-

toja, kriittistä arviointia, rakentavia visioita, seminaareja, tutustumisretkiä, julkaisuja sekä jokavuotinen linnaseminaari. Kulttuuria, kontakteja ja ver-kostoja, mm. kaikkea tätä on Eurooppanuoret – myös kansainvälisesti.

Häh? Käyriä kurkkuja kaduilla, Eu-politiikkaa Brysselin-konees-sa, kirkkovenesoutua, mielenosoituksia maaliskuun yössä,

yhdessä tekemisen hyvää fiilistä, Eu-boolia, kielimuurin murtamista kan-sainvälisessä seminaarissa, raparperimehua tasavallan presidentin kesä-asunnolla Kultarannassa ja (kaappi)federalisteja. myös näitä hetkiä voit löytää Eurooppanuorista.

Mikä ihmeen Eurooppanuoret ry? Eurooppanuoret ry on val-takunnallinen uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton

nuorisojärjestö, jonka jäseniä yhdistää myönteinen suhtautuminen Euroo-pan unioniin. Eurooppanuoret ry:n kautta nuorilla on mahdollisuus osallis-tua ja vaikuttaa Eu:n tulevaisuuskeskusteluun ja kehittää kansalaisjärjestö-taitojaan. Järjestön jäseneksi voivat liittyä kaikki alle 35-vuotiaat. Järjestön pyrkimyksenä on syventää nuorten Eurooppa-tietämystä sekä lisätä heidän mahdollisuuksiaan ja mielenkiintoaan vaikuttaa suomen Eu-politiikkaa muotoiltaessa. oletpa sitten kriittinen, idealisti tai vaikka visionääri, Eu-rooppanuorissa sinulla on mahdollisuus ottaa kantaa.

tervetuloa toimintaamme mukaan!

www.eurooppanuoret.fiFacebook: Eurooppanuoret – JEF Finland n

Eve Pakkanen

25

Mikä on ristikon ratkaisu? Vihreällä merkityt avainsanat ovat _______________________________________________ ,

___________________________________ , ____________________________________________

Haluan liittyä Eurooppalainen suomi ry:n jäseneksi Haluan lisätietoja Eurooppalaisesta suomesta

Nimi: ______________________________________________________________________________________________

lähiosoite: _________________________________________________________________________________________

Postinumero ja -toimipaikka: _________________________________________________________________________

Puhelin: ___________________________ sähköpostiosoite: ______________________________________________

syntymävuosi (jäseneksi liittyvät)*: __________ *Alle 35-vuotiaat saavat samalla Eurooppanuoret ry:n jäsenyyden.

mahdolliset terveisesi Eurooppalaiselle suomelle: ____________________________________________________

____________________________________________________________________________________________________

Eurooppalainen

suomi maksaa

postimaksun

Eurooppalainen Suomi ry

Tunnus 5001258

00003 VASTAUSLÄHETYS

Ratkaise ristikko ja osallistu arvontaan! mitkä ovat pääkuvien ratkaisusanat? Kaikkien 30.9.2009 mennessä alla olevan kilpailukupongin lähettäneiden kesken arvotaan tavarapalkintoja. Kilpailuun voit osallistua myös lähettämällä ristikon ratkaisun osoitteeseen es@eurooppalainensuomi.fi. Voittajiin otetaan henkilökohtaisesti yhteyttä. Ristikon oikean ratkaisun julkaisemme lokakuussa verkkosivuillamme. Alla olevalla kupongilla voit myös liittyä Eurooppalainen suomi ry:n jäseneksi tai pyytää lisätietoja järjestöstä. Jäsenmaksu on 20 euroa (eläkeläiset, työttömät, opiskelijat ja nuoret 10 euroa). Postimaksu on maksettu puolestasi. Eurooppalaisen suomen jäseneksi voi liittyä tai siitä voi pyytää lisätietoja myös verkkosivujemme kautta osoitteessa

www.eurooppalainensuomi.fi.

pähKInä

euRooPPA-

ristikko

26 yhteIstyössä

Akava rakentaa osaajien eurooppaa Akava on yli 540 000:n korkeasti koulutetun työntekijän keskusjärjestö, johon kuuluu 33 jäsenliittoa. Akava toimii jäsentensä edunvalvojana ja yhteiskunnallisena puolesta-puhujana.

Kotimaisen edunvalvonnan lisäksi Akava toimii kansainvälisesti ja vaikuttaa aktiivisesti Euroopan unionissa. se on edistänyt jäsentensä etuja Eu-tasolla aina suomen jäsenyy-den valmisteluajoista asti.

www.akava.fi

HAkavalla on neljä päätavoitetta Eu-vaaleissa: • työelämän ladun parantaminen, • eurooppalaisten osaamistason nostaminen, • viherkaulustyömarkkinoiden edistäminen sekä • vahvan ja avoimen Eu-talouden rakentaminen.

tarvitsemme työelämään vähimmäislaatutasoja sekä lisää voimavaroja koulutukseen ja tutkimukseen. Akava pitää tärkeänä, että Eu on edelläkävijänä, kun siirrytään kestävän kehityksen mukaisiin työmarkkinoihin ja luodaan kilpailukykyistä, protektionismia tor-juvaa ja reiluihin pelisääntöihin nojaavaa globaalia taloutta.

osaajien Eurooppa – Akavan Eu-tavoitteet 2009–2014 löydät verkkosivuiltamme!

Parempaa eurooppaa rakentamassaEurooppalainen Suomi ry on kaikille Eurooppa-asioista kiinnostuneille avoin kansalais-järjestö, joka suhtautuu myönteisesti Euroopan integraatioon, mutta tahtoo samalla kehittää Euroopan unionia nykyistä tehokkaampaan, avoimempaan ja demokraattisem-paan suuntaan tunnuslauseenaan ”parempaa Eurooppaarakentamassa”.

Eurooppalainen suomi toimii puoluepoliittisesti sitoutumattomana Eu-politiikan kes-kustelufoorumina suomessa ja tiedottaa kansalaisille ajankohtaisista Eu-kysymyksistä. Järjestöön kuuluu tuhansia henkilöjäseniä sekä suurijoukko yhteisöjäseniä ja alueyhdistyksiä. toiminta ulottuu seminaareistatoritapahtumiin ja kulttuuritapahtumista kansainväliseen ohjelmaan. Järjestö osallistuu Eu-keskusteluun omalla julkaisutoiminnalla ja erilaisillakannanotoilla.

www.eurooppalainensuomi.fi

HEuroopan parlamentin jäsenet ovat ihmisten arkeen liittyvien päätösten tekijöitä. Eu-rooppalainen suomi kampanjoi, jotta suomalaiset käyttäisivät äänioikeuttaan ja vaikut-tamismahdollisuuttaan heitä edustavien meppien valinnassa. tämä liittyy tavoitteeseen parantaa kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen vaikutusmahdollisuuksia Euroopassa.

www.omameppi.fi

äänestä naista! demokratian toteutuminen edellyttää miesten ja naisten tasa-arvoista osallistumista päätöksentekoon. mitä korkeampiin virkoihin edetään, sitä aliedustetumpia naiset ovat niin jäsenvaltioiden poliittisessa päätöksenteossa kuin Eu:n eri toimielimissä. Euroopan unionissa edistetään meitä kaikkia koskevia asioita, myös sukupuolten välistä tasa-ar-voa, samapalkkaisuutta, yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä. Parlamentin tasa-arvoi-suuden lisääminen on kaikkien unionin kansalaisten etu.

Eurooppanaiset ry:n tarkoituksena on koota naisia Eu-asioiden ympärille keskustele-maan, osallistumaan ja vaikuttamaan. Yhdistys nostaa esille Eu-asioita erityisesti nais- ja tasa-arvonäkökulmasta. Yhdistyksen tarkoituksena on vahvistaa naisten asemaa eu-rooppalaisessa päätöksenteossa ja nostaa esille Eu-asiantuntijanaisia.

www.eurooppanaiset.fi

HEurooppanaiset kampanjoi yhdessä Naisjärjestöjen Keskusliiton, NYtKis:in, Naistoi-mittajien ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan kanssa äänestysaktiivisuuden nostami-seksi ja naisten osuuden lisäämiseksi eurooppalaisessa päätöksenteossa. Naisille ei saa jäädä sivustakatsojan roolia Euroopan kehityksessä!

www.tasa-arvovaalit.fi

Rakennamme osaajien Eurooppaa

www.akava.fi/eutavoitteet

sinä olet euroopan omistaja!Eurooppanuoret ry on valtakunnallinen uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton nuorisojärjestö, jonka jäseniä yhdistää myönteinen suhtautuminen Euroopan unioniin ja halu kehittää sitä edelleen. Aktiivisen keskustelun, tiedotuksen ja poliittisen vaikutta-misen kautta Eurooppanuoret on mukana muokkaamassa Euroopan tulevaisuutta.

Eurooppanuoret tarjoaa jäsenilleen monipuolisesti erilaisia seminaareja, tutustumis-matkoja, julkaisuja ja keskustelutilaisuuksia – kulttuuria, kontakteja ja verkostoja, myös kansainvälisesti. ole kriittinen, idealisti tai visionääri – Eurooppanuorissa sinulla on mahdollisuus ottaa kantaa.

www.eurooppanuoret.fi

HEurooppanuoret toteuttaa yhdessä suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n kanssa nuorille suunnattua Euroopan omistaja -äänestysaktiivisuuskampanjaa Euroopan par-lamenttivaaleihin liittyen. seminaarien, paneelikeskustelujen, katutempausten ja moni-puolisen tiedotuksen avulla Eurooppanuorten keskeisenä tavoitteena on lisätä erityises-ti nuorten äänestysaktiivisuutta.

www.euroopanomistaja.eu

äänestetään oikeudenmukaisemman euroopan puolesta!Suomen julkisen alan EU-yhdistys FIPSU ry on julkisen alan ammattiliittojen Eu-yh-distys, joka perustettiin vuonna 1996 huolehtimaan jäsenliittojensa kansainvälisestä edunvalvonnasta. FiPsu edustaa lähes 500 000 suomalaista julkisen alan työntekijää. FiPsu:n jäsenjärjestöt edustavat kaikkia kolmea palkansaajakeskusjärjestöä: sAK:ta, sttK:ta ja AKAVA:a.

www.fipsu.com

HNyt on äänestettävä ehdokkaita, jotka ymmärtävät julkisen sektorin merkityksen vastat-taessa kansainvälisen talouskriisin tuomiin haasteisiin. tarvitsemme laadukkaita julkisia palveluja vähentämään köyhyyttä ja epätasa-arvoa. laadukkaat julkiset palvelut edel-lyttävät laadukkaita työpaikkoja, joissa huomioidaan niin palkansaajien oikeudet kuin työssä jaksaminen.

eu:lla on maailmanlaajuinen vastuuKehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry on kansalaisjärjestöjen kattojärjestö, joka edistää kes kustelua Eu:n kehityspoliittisista kysymyksistä, tarjoaa tietoa ja koulu-tusta järjestöjen Eu-rahoitus mahdollisuuksista ja Eu:n globaalis ta ulottuvuudesta. Ke-hys ry toimii eu rooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen yhteenliittymän CoNCoRd:in kansallisena toimikuntana suomessa.

www.kehys.fi

HEu:n ja sen parlamentin toiminta ja päätökset eivät vaikuta ai-noastaan unionin jäsenmaihin ja niiden kansalaisiin vaan myös maapal lonlaajuisesti. Eu antaa eniten virallista kehitysapua maailmassa ja parhaimmillaan se voi olla myös voimakas eriar-voisuuden ja köyhyyden vähentäjä. Koska lähes kaikki politiikan alat tavalla tai toisella vaikuttavat kehitysmaihin, voi jokainen parlamentin jäsen toimia köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentä-misen puolesta.

Haluamme vaalien alla nostaa esille Euroopan unionin globaalin ja ke hityspoliittisen ulottuvuuden ja muistuttaa unionin vastuusta maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuu-den toteutumiseen.

Koordinoimme vaalien alla kehityskysymyksistä kiinnostuneiden järjestöjen vaalikam-panjaa Eu-vaalit 2009: Pallo pelissä.

www.kehys.fi/vaalit.

osaavan maaseudun asialla MTK (Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y.) on maanviljelijöiden, met-sänomistajien ja maaseutuyrittäjien etujärjestö. mtK:lla on 156 000 jäsentä. Alueellista toimintaa ja edunvalvontaa maakunnissa toteuttavat 16 maataloustuottajien liittoa ja 8 metsänomistajien liittoa. mtK:n ydintehtävä on turvata jäsentensä toimintaedellytyk-

Eurovaalit yhdisti samaan kampanjaan 16 järjestöä. Pyysimme kaikkia esittäytymään ja kertomaan, mikä niiden mielestä eurovaaleissa on tärkeää.

27yhteIstyössä

set, tuottaa puhdasta ruokaa, hyvinvointipalveluita, puuraaka-ainetta, bioenergiaa ja paljon muuta.

www.mtk.fi

HEu-parlamentin valta on kasvanut ja kasvaa yhä maaseudulle tärkeissä asioissa. Niitä ovat maatalous-, alue-, ympäristö- ja energiapolitiikka ja maaseutuelinkeinojen kehittä-minen. Koko suomen maatalouteen vaikuttavat päätökset tehdään yhä useammin par-lamentissa, jos lissabonin sopimus tulee voimaan. se on todennäköistä nyt valittavan parlamentin viisivuotiskaudella.

Parlamentin vallan vahvistuminen maatalouspolitiikassa mutkistaa suomen edunval-vontaa. Neuvottelut ja sopiminen ministerineuvostossa ja komission kanssa eivät enää riitä, sillä monet suomen maaseudulle ja etenkin maataloudelle tärkeät asiat ratkaistaan tulevaisuudessa yhä useammin komission ja parlamentin yhteisillä päätöksillä. siksi on tärkeää, että Eu-parlamentin suomalaiset jäsenet osaavat ajaa maaseudun asioita.

otamme kantaa naisnäkökulmastaNaisjärjestöt Yhteistyössä – Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry on suoma-laisten naisjärjestöjen yhteenliittymä, joka on toiminut vuodesta 1988. NYtKis:in ta-voitteena on työskennellä todellisen sukupuolten välisen tasa-arvon ja naisten aseman edistämiseksi niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.

NYtKis ry:hyn kuuluvat eduskunnassa edustettuina olevien puolueiden naisjärjestöt sekä Naisasialiitto unioni ry, Naisjärjestöjen Keskusliitto ry ja suomen Naistutkimuk-sen seura ry. toimintaan saadaan valtionapua opetusministeriöltä. Jäsenjärjestöihin kuuluu yhteensä noin 600 000 naista. Järjestö valvoo naisten oikeuksia – seuraa lain-säädäntöä, päätöksentekoa ja tutkimusta sekä ottaa kantaa politiikkaan ja yhteiskun-nallisiin kysymyksiin naisnäkökulmasta.

www.nytkis.org

HNYtKis:in Eu-vaalikampanjoinnin tavoitteena on aktivoida naisia äänestämään tulevissa vaaleissa ja nostaa naisten määrää uudessa europarlamentissa. NYtKis myös tukee Eu-ropean Women’s lobbyn 50/50 -kampanjaa.

Työelämän pelisääntöjen puolustaja miljoonajäseninen SAK (Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry) on 22 am-mattiliiton keskusjärjestö. liittojen jäsenet työskentelevät teollisuudessa, kuljetuksissa sekä yksityisissä ja julkisissa palveluissa. sAK:lla on paljon kansainvälisiä yhteyksiä.

www.sak.fi

HPalkansaajia koskevista työelämän asioista päätetään Euroo-pan parlamentissa. tämänhetkinen talous- ja työllisyyskriisi sekä ilmasto- ja ympäristökysymykset ovat asioita, joissa tarvitaan Euroopan yhteisiä ratkaisuja.

toivottavasti parlamenttiin valitaan henkilöitä, jotka toimivat työntekijöiden ja työelä-män puolesta. Eu-jäsenyys on tuonut parannuksia työlainsäädäntöön, esimerkiksi työ-suojelu- ja tasa-arvolainsäädäntöön.

työelämää kehittävää lainsäädäntöä tarvitaan jatkossakin, mutta samalla pitää ottaa huomioon kansalliset työehtosopimukset. Eurooppalaisten työaikojen sääntelyn on pe-rustuttava työsuojelunäkökohtiin. lähetetyn työntekijän työsuhteessa on noudatettava työntekomaan työehtosopimusten ehtoja.

Eu:n on syytä hyväksyä sosiaalisen kehityksen pöytäkirja, jolla työntekijöiden oikeuksia vahvistetaan ja tehdään selväksi, että Eu toimii ihmisten – ei pelkästään markkinoiden ehdoilla.

Amisten asialla Suomen Ammattiin Opiskelevien liitto – SAKKI ry on valtakunnallinen ammattiin opis-kelevien oma etujärjestö, joka kouluttaa, tiedottaa, neuvoo, valvoo, vaikuttaa ja ottaa kantaa amisten asialla. Yli 90 000 jäsenen liitto tarjoaa opiskelijakortin lisäksi muita mahtavia ja kattavia jäsenetuja ja palveluita, kuten vuosittain järjestettävät Next step -työpaikka- ja koulutusmessut.

www.sakkinet.fi

HsAKKi:n tavoite vuoden 2009 Eu-vaaleissa on lisätä nuorten tietämystä Eu-vaikuttami-sesta ja aktivoida ammattiin opiskelevia äänestämään.

onnellisen opiskelijan eurooppaSuomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry on opiskelijoiden itse-näisesti hallitsema valtakunnallinen, sitoutumaton ja riippumaton edunvalvonta- ja pal-velujärjestö. sAmoK:iin kuuluvilla opiskelijakunnilla on yhteensä noin 50 000 jäsentä. Edustamme kaikkiaan yli 130 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa.

www.samok.fi

HsAmoK:in mielestä on tärkeää, että kaikilla eurooppalaisilla on yhdenvertaiset mah-dollisuudet opiskella. Vaikka koulutuspoliittiset päätökset tehdään pitkälti kansallisella tasolla, niin Euroopan unionin tasolla tehtävä yhteistyö on erittäin tärkeää. Yhdenvertai-suus ja tasa-arvo ovat unionin perusarvoja, joista on syytä pitää kiinni tulevaisuudessa-kin. Esimerkiksi syrjinnän vastaisia toimenpiteitä koulutuksessa on vahvistettava.

kun eu menestyy, suomi menestyySTTK on suurin toimihenkilöiden keskusjärjestö. siihen kuuluu 20 jäsenliittoa, joissa on yhteensä noin 640 000 jäsentä. Jäsenet työskentelevät kaikilla työnantajasektoreilla: teollisuudessa, palvelualoilla, terveydenhuoltoalalla, erityisaloilla sekä kuntien, seura-kuntien ja valtion palveluksessa.

www.sttk.fi

Htyöelämän asioista päätetään myös Euroopan unionissa ja suomen menestys on sidok-sissa Euroopan menestykseen. Äänestäminen on tärkeää, sillä Euroopan parlamentin vallan kasvaessa ei ole yhdentekevää, ketkä suomea uudessa parlamentissa edustavat.

kuluttajien voitava luottaa tuotteisiinSuomalaisen Työn Liitto on vuonna 1912 perustettu asiantuntijaorganisaatio, jonka tehtävänä on vahvistaa suomalaisen työn asemaa edistämällä suomalaisten yritysten menestymistä ja yrittäjyyttä. liittoon kuuluu noin 1 300 jäsenyhteisöä, jotka käyttävät tuotteissaan tai palveluissaan suomalaisesta alkuperästä kertovaa Avainlippu-tunnusta.

www.avainlippu.fi

HEurovaaleissa suomalaisen työn liitto haluaa liputtaa suomalaisen osaamisen ja yrittäjyyden puolesta. merkittävä osa suomen lainsää-dännöstä on Eu-johdannaista, ja lissabonin sopimuksen voimaan-tulon myötä Eu tulee entistä lähemmäs suomalaisten arkea. siksi on tärkeää, että kesäkuun eurovaaleissa valitaan parhaat voimat edustamaan suomea.

toimivat sisämarkkinat tarjoavat mahdollisuuksia kasvuun. Erityistä huomiota on kiin-nitettävä siihen, että direktiivit saatetaan kaikissa jäsenmaissa voimaan yhdenmukai-sesti, jotta direktiivien tarjoamat hyödyt voidaan saavuttaa täysimääräisesti.

toimivat sisämarkkinat vaativat myös toimivia kuluttajaoikeuksia. Kuluttajien olisi voi-tava luottaa kaikkiin sisämarkkinoilla oleviin tuotteisiin – sekä Eu:sta että kolmansista maista peräisin oleviin.

koulutuksen oltava maksutontaSuomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry on opiskelijajärjestö, joka edustaa 145 000 perus- ja jatkotutkinto-opiskelijaa yliopistoissa. sYl:n jäseninä ovat suomen kaikkien yliopistojen ylioppilaskunnat.

sYl valvoo opiskelijan etua valtakunnan tasolla opiskelijaa koskevissa asioissa. sYl:n ydinosaamisalueita ovat koulutuspolitiikka, sosiaalipolitiikka ja kansainväliset asi-at. sYl:n yhteistyötahoja ovat ylioppilaskunnat, poliittiset ja muut opiskelijajärjestöt, yliopistot ja niiden rehtorit, opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ympäris-töministeriö, eduskunta ja erilaiset kansalaisjärjestöt. sYl hoitaa opiskelijakortti- ja opiskelija-alennusasioita sekä tarjoaa jäsenjärjestöilleen neuvonta- ja tiedotuspalve-luita. lisäksi sYl:ssä paneudutaan tasa-arvoon, ympäristöön ja kehitysyhteistyöhön. www.syl.fi

HsYl pyrkii vaikuttamaan eurovaalikeskusteluun erilaisin teemoin, jot-ka liittyvät opiskelijoihin ja globaaleihin aiheisiin. Näitä teemoja ovat koulutuksen maksuttomuus, lifelong learning Programme, etnisten vähemmistöjen pääsy korkeakoulutukseen, Eu:n päätöksenteon avoi-muus ja läpinäkyvyys, Eu:n kehitysyhteistyö, ympäristön suojelu sekä tasa-arvokysymykset. tarkemmat teemat ja taustat löytyvät sYl:n esit-teestä: www.syl.fi/asiakirjat/eurovaaliteemat_2009/

28 KIertueellA

72009

kesäkuu

eurovAAlIt!!

ennAKKoäänestys 27.5.–2.6.

hei sinä, joka pohdit äänestämistä, ehdokkaan ja puolueen valintaa tai eu:n toimintaa!

Eurovaalikiertueen tapahtumat ja osoite www.omameppi.fi ovat sinua varten! Kesäkuun 2009 eurovaalit ovat neljäs kerta, kun kansa valitsee suomessa

edustajansa Euroopan parlamenttiin. Neljättä kertaa maata kiertää myös Eu-rooppalaisen suomen tiedotusrekka tapahtumineen ja tiedottajineen. Kiertue tarjoaa äänestäjille foorumin tutustua eri puolueiden ohjelmiin ja ehdokkaisiin.

25 kaupungin lisäksi kampanja näkyy verkossa. osoitteessa www.omameppi.fi on esimerkiksi vaalikone.

mukana kampanjoimassa on suuri joukko suomalaisia järjestöjä. Niiden mukanaoloon on yksi selkeä syy: kaikki näkevät omassa toiminnassaan, miten keskeisiä päätöksiä Euroopan parlamentissa tehdään. siksi ne haluavat vaikut-taa meppien työn kautta. tämä koskee niin palkansaajia, luonnonsuojelijoita, opiskelijoita, maanviljelijöitä kuin vaikkapa kehitysyhteistyön tärkeyden puoles-tapuhujia.

Eurovaaleissa suomessa on yli neljä miljoonaa äänioikeutettua. Äänestäjälle kyse on yhtä pienestä vaivasta kuin oman kunnan päättäjiä tai kansanedustajia valittaessa. Euroopan parlamentin käsittelemät asiat ovat meitä lähellä samalla tavalla kuin kunnanvaltuuston tai eduskunnan tekemä työ. Vaaleissa on kyse esimerkiksi turvallisesta ruuasta, kännykkäpuheluiden hinnoista, puhtaasta ve-destä ja kierrätyksestä. Yhtä lailla parlamentin toimenkuvaan liittyvät työpaikat ja kilpailukyky.

Vaalit eivät koske pelkästään suomea: samoissa merkeissä samaan aikaan kampanjoidaan kaikissa muissakin 26 Eu-maassa. on etuoikeus voida osallistua maailman ainoan suoraan valittavan monikansallisen ja monikielisen parlamen-tin jäsenten vaaleihin.

Käytetään oikeuttamme ja hankitaan oma meppi!

Elina Hykkönen