Arkeologian suurmies Maariasta s. 8

Enkeli mietteliäänä Koroisissa s. 16

Aydinin uusi herkullinen avaus s. 3

KoroiSetKoroinen | Räntämäki | Halinen | Oriketo | Metsämäki

4/2014

2 KoroiSet 4/2014

KoroiSet ilmestyy Neljä numeroa vuodessa: vuonna 2014 maalis-, touko-, syys- ja joulukuussa

Jakelu 5 500 kpl, jaetaan kotitalouksiin ja yrityksiin seuraavissa Turun kaupungin osissa: Koroinen, Räntämäki, Halinen, Oriketo, Metsämäki

Julkaisijat Halinen-Räntämäki -seura, Halisten omakotiyhdistys, Ha-maron pien kiinteistöomistajain yhdistys ry, Maarian seurakunnan Itä-Maarian alueneuvosto, Turun kristillinen opisto, Elävän Kulttuu-rin Koroinen

Vastaava toimittaja Tapio Jokinen, puh. 050 572 2530, jokinen.tapio@netti.fi

Toimitussihteeri Tytti Issakainen

Toimituskunta Ann-Christin Antell, Toni Ekroos, Tytti Issakainen, Tapio Jokinen, Asta Kinghorn, Johanna Lampi-nen, Timo Leinonen, Jussi Nurmi, Pertti Pussinen, Pirjo Ranti, Laura Tikkanen, Virpi Lummevuo

Toimitus aineisto@koroinen.fi

Kansikuva TMK/ Ania Padzik: Joulu tulee Kuralan Kylämäkeen.

Ulkoasu Janne Peltonen

Painopaikka Finepress Oy, Turku

Ilmoitusmyynti Tapio Jokinen, puh. 050 572 2530, jokinen.tapio@netti.fi

Ilmoitusaineistot Valmis ilmoitusaineisto pdf-muo-dossa osoitteeseen ilmoitukset@koroinen.fi viimeistään 2 viikkoa ennen lehden julkaisuviikkoa

Ilmoituksen suunnittelu ja tekstiladonta Ilmoituksen taitto- ja muutostyö: 50 e/tunti, yhden tunnin veloitus on minimitaksa. Aineisto osoitteeseen ilmoitukset@koroinen.fi viimeistään 2 viikkoa ennen lehden julkaisu-viikkoa.

Maksuliikenne Liedon Osuus pankki 471330-230411

Lehden vastuu Ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä lehden suurin vastuu rajoittuu ilmoituk-sen hinnan korvaamiseen. Lehti ei vastaa virheestä, joka ai-heutuu esim. puutteellisesta tai virheellisestä ilmoitusaineistos-ta, puhelinvälityksessä tapah-tuneesta väärinkäsityksestä tai epäselvästä käsikirjoituksesta.

Ilmoitushinnat koko sivu 2 310 e puoli sivua vaaka 1 265 e puoli sivua pysty 1 265 e 1/4 sivua 700 e 1/8 sivua 350 e 1/16 sivua 175 e 1/32 sivua 90 e

Alennukset Vuosialennus 20% (neljä lehteä/vuosi) joutsen-

merkki tähän!

p ä ä k i r j o i t u sKehitysnäkymiä Koroisten niemelläKävin 20.11.2014 Turun kaupun-gin asemakaavaosastolla Engel-sa-lissa kuuntelemassa informaatiota Metsähallitukselta.

Ajattelin ensin, että mitä Metsä-hallituksella olisi minulle kerrot-tavaa, mutta tilaisuudessa ilme-ni, että valtiovalta on olennaisesti muuttanut omistuksiensa hallin-nointia.

Senaatti-kiinteistöt vastaa kai-kista kaupallisista kohteista ja Metsähallituksen luontopalvelut kaikista muista alueista kuten esi-merkiksi Koroisten niemestä. Ko-roisten niemi on ollut aikaisemmin Museoviraston hoidossa, mutta kuluvan vuoden alusta siis Metsä-

hallituksen luontopalvelut hoitaa sitä ja vastaa sen hoidosta.

Informaatiotilaisuudessa annettiin sellainen kuva, että Metsähallituk-selle on annettu myös sen hoidossa oleville alueille rahoitusta alueiden kehittämiseen.

Tilaisuudessa syntyi sellainen käsitys, että Koroisten ristin ja sen välittömässä läheisyydessä ole-va Koroisten kartanon alue tulee vastaisuudessa olemaan kehitys-työn kohteena. Tämä on meidän alueemme kannalta hyvä asia ja se tuo kulttuurihistoriallisesti arvo-kasta aluettamme paremmin esille ja yleiseen tietoisuuteen.

KoroiSet-lehden kotisivut ovat joutuneet ulkopuolisen bittihyök-käyksen kohteeksi ja ne ovat kaa-tuneet, eivätkä siten ole käytössä.Tällä hetkellä tehdään kovaa vauhtia uusia kotisivuja, joiden kautta on tarkoitus antaa alueel-lamme toimiville yhdistyksille kanava toimia verkossa. Valitam-me, etteivät kotisivut ole vielä auki.

Joulu lähestyy ja vuosi vaihtuu. Lehden toimituskunta haluaa toi-vottaa Hyvää Joulua ja Onnellis-ta Uutta Vuotta kaikille ahkeras-ti mukana olleille kirjoittajille, lukijoille ja lehden julkaisemisen

mahdollistaville ilmoittajillemme. Kiitos! Tapio Jokinen vastaava toimittaja

t e r v e h d y sHe, joista ei kerrota muutaJouluyö Betlehemissä. Ihmisiä on kolmenlaisia.

Kertomuksen keskellä ovat Ma-ria, Joosef ja lapsi. Maria laittaa lapsen seimeen. Ajattelen, miten he katsovat lasta. Siinä se nyt on. He ymmärtävät, että tämän jäl-keen elämä on toista, mutta vielä ei tiedä mitä. Niin kuin esikois-taan ihmettelevät maailman sivu, ehkä hekin tuntevat yhtaikaa iloa ja avuttomuutta.

Maria ja lapsi selvisivät synny-tyksestä. Kaikki on hyvin. Tämä lapsi elää. Ei se ollut itsestään sel-vää silloin, niissä oloissa, eikä se ole itsestään selvää nytkään kaikissa maailman kolkissa.

Jossain kaukana ovat Marian ja Joosefin omat ihmiset. Heille he ha-luaisivat kertoa. Mutta ei vielä, sillä ei ole kiirettä. Tämä on vain heidän kolmen hetki. Heidän on jouluyö.

Sitten paikalle tulevat paimenet, kuvittelen että touhuissaan. Yön kylmästä he tulevat lämpimään. Puhaltelevat käsiään, kyselevät, katsovat, eivät oikein tiedä, mitä tämä kaikki on. Lapsi on syntynyt niin kuin lapset syntyvät, ja kui-tenkin jokin on toisin, enemmän.

Paimenten nimiä ei mainita. Edes legendat eivät ole luoneet heille nimiä ja tarinoita. Ei kerro-ta sitäkään, oliko heitä kolme vai kymmenen. He ovat sivuhenkilöi-tä, viestintuojia. Oman mielensä liikkeitten mukaan he näkemäänsä ja kokemaansa tulkitsevat. Se on kömpelöä ja haparoivaa, tietys-ti. Toisen mieleen on jäänyt toinen asia, toisen toinen. Siksi heitä on monta. Mutta Luukas ei kerro sii-tä. Viesti on viestintuojaa tärkeäm-pi.

Samalla tavalla ovat haihtuneet historiaan miljoonat ja taas miljoo-nat, jotka ovat tästä tapahtumasta kertoneet ja ymmärryksensä mu-kaan hakeneet sille sanat ja yrittä-neet tulkita. Viesti on tullut tähän hetkeen asti. Yhä viesti on viestin-tuojaa tärkeämpi.

Se on lohdullista. Olennaista on nytkin tapahtuma, josta kerrotaan, ei kertojan osaaminen ja taito.

Vielä on kolmas joukko: ”kaikki, jotka sen kuulivat”.

On niitä, jotka ovat kuulemas-sa, kun paimenet kertovat, mitä heille on tapahtunut ja mitä enkeli on heille ilmoittanut. Tietysti on.

Varmaan on lapsenpäästäjä, oli-han sellainen haettu. Niin Jumalan Poika tuli maailmaan kuin muut-kin ihmiset. Varmaan on karjasuo-jan omistaja, olihan seimi jonkun karjasuojassa. Ja muita kulkijoi-ta, verollepanoväkeä. Tuskin Ma-ria ja Joosef ainoat olivat, joille ei majatalossa ollut tilaa.

He ovat hiljaista, äänetöntä taus-taa, historian ja muistin unohtamia. Heistä ei kerrota, mutta he ovat kertomuksessa olemassa. Jokaisel-la heistä on joku, joka tunsi heidät nimeltä. Niin ihmisellä täytyy olla ollakseen ihminen. Joku joka muis-taa kasvot, edes yksi ihminen.

Ajattelen heitä niin kuin ketä tahansa, joka elää joulunpyhät nii-tä sen kummemmin miettimättä. Tavan vuoksi, sen tähden että saa jonkin katkoksen arkeen, puolipa-kosta, juhlan tuntua etsien, per-heen perinteitten takia.

He vain osuivat paikalle; betle-hemiläisiä ja kauempaa Juudeasta, yhtä hyvin turkulaisia, raumalaisia, loimaalaisia, Koroisen kulmilla jou-lua viettäviä, ihmisiä siellä mihin joulunpyhät ovat heidät vieneet.

Luukkaan kertomuksessa ovat ”kaikki, jotka sen kuulivat”, pa-

remmin tai huonommin siihen kes-kittyen ja sitä ymmärtäen. Heistä sanotaan yksi ainoa asia. Heistä sa-notaan: he ihmettelivät.

Siinä on olennaisin. Että mei-täkö tämä koskee? Että meillekö tämä tapahtuu? Jos malttaa kuun-nella, kuulee paimenten toistavan: teille, siis teille juuri, on tänään syntynyt Vapahtaja.

Kari Mäkinenarkkipiispa

Pasi

Lei

no /

Kirk

on k

uvap

ankk

i

Koroisten Ristin talvihartausKoroisten niemellä pidetään perinteinen talvihartaus keskiviikkona 17.12. kello 18. Mukana Nils Spoof ja Tero Niemi. Lämmintä asua ylle ja joulumieltä sisimpään. Tervetuloa!Järjestäjänä on Maarian seurakunta.

Eläinten joulurauhan julistus VirnamäelläJo viidettä kertaa julistetaan eläinten joulurauha Virnamäellä lauantaina 20.12. kello 17. Kokoontuminen Valkkimyllynku-jan ja Kalloistenkadun risteyksessä.

Ylle säähän sopiva varustus, mukaan lyhty tai joku muu valonlähde sekä kaiken karvaiset ystävät. Tilaisuuden jälkeen HalisSeura tarjoaa glögiä ja pipareita.Lämpimästi tervetuloa!Tilaisuuden järjestävät Maarian ja Kata-riinan seurakunnat sekä HalisSeura.

3KoroiSet 4/2014

Aydin Yilmaz on Turkin kurdeja ja hän tuli Suomeen 2000-luvun alussa. Aydin on osaamisellaan ja ahkeruudel-laan hankkinut Turusta jo kol-me liikehuoneistoa omakseen.

Perinteikkäässä Sähkön-Thrinaxin kulmassa Puu-tarhakadulla toimiva Lou-nasRavintola Turku tarjoaa monipuolisemman vaihtoeh-don: kotiruokaa, kolme la-jia, ja lisäksi kana-broiler-an-noksia ja tietenkin kebabeja. Kotiruoka koostui haastatte-lupäivänä naudanlihasta rus-kealla kastikkeella, tomaatti-pyreisestä kanarintafileestä ja kalapuolella seitistä fetajuus-tokastikkeessa ja kolmesta li-säkkeestä.

Joka päivä on tarjolla 14 erilaista tuoresalaattia.

Halutuin on tällä erää yh-deksän euron noutopöytä.

Jo nyt suosio kaikkinensa on aistittavissa.

– Nyt menee sata annosta päivässä ja toistaiseksi olem-me avoinna vain kello 10–16. Kyllä tämä Puutarhakatu vie-lä tästä vilkastuu edelleen, uskoo Aydin.

– Tämä on minulle seit-semäs ravintola ja se on läh-tenyt liikkeelle kaikista par-haiten. Ehkä aukioloaikaa on pidennettävä, puntaroi tavan-omaisesti kello 16:ksi vuo-rostaan Orikedon Tavernaan lähtevä turkulaistunut ravin-toloitsija. Sunnuntaisin mie-hen tapaa myös Tavernasta.

– Ihan paljonkin teen sel-laisia 14 tunnin työpäiviä, korostaa ahertaja iloisena.

Ravintoa silmillekinMissä piilevät menestyksen syyt?

– Täytyy sanoa että hyvin on mennyt, mutta kyllä töi-täkin on tehty. Myös siis-teys ja puhtaus ovat meillä huipputasoa. Tässä kulmassa edeltäjälläni, joka oli jugo-slavialaislähtöinen, oli muun muassa tässä suhteessa ehkä parannettavaa, sanoo Aydin pilke silmäkulmassaan.

– Ihmisen on myös tehtä-vä sitä, mitä osaa. Nyt useat maahanmuuttajat avaavat heti tänne tullessaan ravintolan, vaikkei alan osaaminen vielä oikein ole hallinnassa, neu-voo Aydin.

Turussa on paljon kilpaili-joita alalla?

– Kyllä, mutta monilla on

Orikedon Tavernasta konseptiuutuus keskustaanTurusta löytyy aikaansaavia ja osaavia maahan-muuttajia. Yksi heistä on Aydin Yilmaz.

Suomeen tullessaan Yilmazilla oli jo kunnollinen kokin ammattitaito Alanyasta, jolla hän on saanut menestykseen turkulaisten suosiman Orikedon Tavernan. Nyt mies tavoittelee uudella konseptillaan tuloksia myös Turun ydinkeskustasta.

neljä pöytää ja ehkä 16 tuolia ja nekin erivärisiä... Ilmapii-ri on sellainen, ettei sellaises-ta ravintolasta helposti tule mitään...

LounasRavintola Turussa sisustus on lämmin, tyylikäs ja moderni. Materiaalit ovat helppohoitoisia.

– Ihmiselle aina, vaikka kuinka paljon hyvää ruokaa tarjoat, heille myös silmällä nauttiminen on tärkeätä. Ym-pärille katsotaan, silmilläkin syödään. Pitää olla tyylikäs, viihtyisä ja siisti, sanoo seit-semännen ravintolansa avan-nut Aydin.

Ahkeruus yhdistääPaljonko Turussa on kurde-ja?

– Hyvä kysymys. Paljon, paljon. Suuri osa Irakin kur-deja.

Henkilökuntasi vaikuttaa myös ulospäinsuuntautuvalta, ystävälliseltä ja ahkeralta. Mistä löydät heidät?

– Mulle ei ole tärkeä ih-

misen väri, kieli ei juurikaan. Pääasia, että hän on Ihmi-nen, kunnioittaa töitä ja te-kee töitä. Kunnioitan sellaisia ihmisiä, jotka ovat reippai-ta, jotka haluavat tehdä töitä. Heitä löytää kysymällä tutta-vapiiristä, tukusta, kaikkialta. Töissä on tällaisia ihmisiä, olivat he sitten Turkin kurde-ja, arabeja, bosnialaisia, vi-rolaisia, suomalaisia, bulga-rialaisia, irakilaisia...

Makuaistia hemmotellaanAydin tunnustaa islamilaisuu-tensa. Hän kunnioittaa uskoa, mutta hänen elämäänsä sopii 1–2 saunaolutta janoon, hän tunnustaa.

Ja pääasia: kurdilaisruu-at. Mitä mestari suosittaa sil-tä puolelta turkulaisille?

– Kurdialueella paistetaan munakoisoa, kasviksia, lam-masta ja joka perheessä kas-vatetaan kalkkunoita.

Linnut kasvavat pihamaal-la, sillä kurdialueilla ei juuri-

kaan asuta kerrostaloissa.Turkulaisravintolassa voi

nyt tutustua muun muassa bulguriin ja sumakiin, joten jätetään yllätys ja sisältö vielä kertomatta.

– Meillä on yleensä isoja perheitä, Aydin Yilmaz ker-too. – Isälläni oli 14 lasta, 7 poikaa ja 7 tyttöä, ja sedälläni 16. Minulla ja Mialla on vain kaksi tyttöä, 6-ja 8-vuotiaat. Tytöillä harrastukset ovat tur-kulaistyyliin: kilpa-aerobiciä ja rytmistä voimistelua.

Haastattelupäivänä Mia läh-tee viemään tytöille ruokaa ja Aydin vaihtaa LounasRavinto-lasta Orikedon Tavernaan kel-lo 16. Miestään ihailleen 17 vuotta seurannut Mia kehuu Aydinin kokkitaitoja ja elämän tiellä opittua kielipäätä:

– Paremmin Aydin pu-hui jo Alanyassa saksaa kuin minä, joka olen lukenut sitä koulussa.

Teksti: Jussi NurmiKuvat: Timo Leinonen

Turun uusimman lounasravintolan Aydin ja Mia Yilmaz uskovat menestykseen myös kovasti kilpaillussa Turun ydinkeskustassa.

NEO päivystää joka päivä

NEO, Joukahaisenkatu 6, TurkuMaksuton paikoitus sisähallissa.P

Varaa aika! 010 235 3535 tai www.sairaalaneo.fi

Ma–pe 8–20, la 10–16, su 12–18.Ajanvaraus ark. klo 7 alkaen ja la–su klo 8 alkaen.

Kiinteän puhelinverkon liittymästä 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min ja matkapuhelin-liittymistä 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min.

fb.com/sairaalaneo

NEO päivystää joka päiväNEO päivystää joka päivä

Aydin Yilmaz haluaa tarjota uudessa LounasRavintolassaan nautittavaa niin makunystyröille kuin silmillekin.

TurunKOTIPESULA

Mattojen ja kodintekstiilien palvelupesulaRuunikkokatu 3

Orikedon postin vieressäPuh. 02 238 7799

www.turunkotipesula.fikari.karppelin@turunkotipesula.fi

• Nopeasti• Edullisesti• Vaivattomasti

Plyysi- ja käytävämatot laakavesipesuna

4 KoroiSet 4/2014

Joulu saapuu jokaiselle, lapselle ja aikuiselleMoni meistä etsii

joulumieltä joulu-kuusesta, kynttilöistä,

musiikista, runsaista laatikkoruuista ja mehevästä kinkusta tai kalkkunasta, joulusaunasta, puhtaasta ja ko-ristellusta kodista sekä lahjojen paljoudesta.

Joulu on meille valoa, lämpöä, kynttilän-tuoksuja, jouluista musiikkia. Ne kuuluvat suomalaiseen perinteiseen jouluun.

Niin näkyy kuuluvan joulukiirekin. Vaikka me tiedämme, että joulu tulee, se näyttää yllättävän meidät joka kerta niin kuin talven ja lumen tulo autoilijat.

”Apua, joulu tulee. Suloiset ajatukset kaukaisesta lähestyvästä jouluajasta, itse tehdyistä kor-teista, ajatuksella kirjoite-tuista tervehdyksistä, rauhassa, harkiten ja iloiten ostetuista muutamis-ta joululahjoista, piparintuoksusta ja kaikkialla sädehtivistä jouluvaloista joutuvat antamaan tietä kauhis-

tavalle todellisuudelle: tänäkään vuonna en ehtinyt loihtimaan esille sellaista joulua kuin olisin halunnut. Miten olenkaan nauttinut ajatuksesta, että kerrankin aloittaisin ajoissa valmistelut eikä tarvitsisi ajautua yleiseen jouluhysteriaan ja kauppojen hälinään.”

Joulun todellinen merkitys lienee hämärty-nyt meiltä.

Taiteilija Kari Suomalainen kuvasi ”joulu-hössötyksen” todellisen idean, kun hän vuon-na 1950 piirsi Helsingin Sanomiin kuuluisan kuvan Kuokkavieras syntymäpäiväjuhlissa. Kuvassa Jeesus seisoo hylättynä Helsingin Aleksanterinkadun jouluvilinässä!

Kristuksen syntymäjuhlaa alettiin viettää roomalaiselle Saturnalialle ja voittamattomalle auringolle omistetun juhlan sijaan. Nyt näyttää siltä, että Kristuksen syntymäjuhla on täällä Suomessa vaihtumassa jälkikristilliseksi Mercu-riuksen eli kaupan jumalan kulutusjuhlaksi. Mei-tä ei enää kohdella ihmisinä vaan kuluttajina.

Monen suomalaisen kodin joulu on täynnä suuria odotuksia – ja vielä suurempia petty-myksiä.

Maalliset murheet ja huolet täyttävät joulumielen. Moni suomalainen etsii tänäkin vuonna joulun tunnelmaa kauneimmista jou-lulauluista. Mutta joulun todellinen merkitys ei ole ulkoisessa, vaikka sekin on tärkeää. Kuvitellaan nyt suomalaista joulua ilman kaikkea sitä perinteistä, jonka me liitämme joulun viettoon, joulusaunasta alkaen.Joulun todellinen merkitys on sen sisäl-tämässä sanomassa. Siinä, kuka syntyi maailmaan noin 2000 vuotta sitten. Enkelin viesti oli:”Tänään on teille Daavidin kaupungissa syn-tynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.”

Älkäämme unohtako sitäkään sanomaa tänä jouluna.

Lauluntekijä, trubaduuri Jukka Salminen kysyykin, missä se joulu oikein luuraa:

Piparin tuoksua, tonttujen juoksua, siinäkö joulu on? Kiirettä, huisketta, salaisuuskuisketta, siinäkö joulu on?Tähti ja kuusi, lyhtykin uusi, siinäkö joulu on?Lapsenko juhlaa, paljon kun tuhlaa, siinäkö joulu on?

Jukka vastaa omaan kysymykseensä:Joulu saapuu jokaiselle, lapselle ja aikuiselle.Sydämiimme joulun lahja seimen luona annetaan.

Mukavaa joulun odotusta

Riitta Karjalainenvarapuheenjohtaja, Nukko- Nummenpakan Vanhempainyhdistyksen johtokuntaTurun kaupungin varavaltuutettu

Maarian pappilan vanhan porttira-kennuksen seimiasetelma kutsuu hiljentymään. Pyhä perhe on saanut vieraaksi enkelit ja paimenet lam-paineen. Asetelma on laajentunut viime vuodesta, kun paikalle on tul-lut aasi ja pieni paimenpoika.

Seimen hahmojen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat eläkkeel-lä olevat opettajat, harrastelijatai-teilijat Leena Törmä, Marjatta Risku, Heidi Nummila ja Tuuli Kastemaa. Näyttelyrakenteiden te-kemisessä on avustanut Charlston Palombo Correia. Äänimaailman ja valaistuksen on toteuttanut Sasu Juntunen.

Pappilan leivintuvassa on esillä Suomen postikorttiyhdistys Apollon turkulaisten postikorttiharrastajien pystyttämä jouluaiheinen postikort-tinäyttely. Näyttelyssä voi tutustua sodanaikaisiin ja suomalaisten taitei-lijoiden jouluaiheisiin kortteihin eri vuosikymmeniltä. Vanhimmat kortit ovat jopa 1800-luvulta.

– Seimen äärellä voimme hiljen-tyä ja kokea sen yksinkertaisuuden ja köyhyyden, jonka keskelle Ju-malan Poika tuli ihmiseksi, pohdis-kelevat seimen pystyttäneet taiteili-jat ja Itä-Maarian aluekappalainen Mikko Laurén.

– Seimi ja joulun lapsi, Jeesus,

pysäyttää meitä miettimään, mikä on joulun sanoma. Enkelithän lau-loivat: ”Kunnia Jumalalle korke-uksissa ja maassa rauha ihmisten kesken!” Rauhaa ja tulevaisuuden uskoa kaipaamme kiireittemme kes-kelle.

Seimi- ja joulukorttinäyttelyn avajaiset ovat 1. adventtisunnun-taina 30.11.2014 noin kello 11.30 Maarian kirkon adventtimessun jäl-keen. Näyttelyn avaa kirkkoherra Katri Rinne.

Aiju von Schöneman kertoo jou-luseimien historiasta ja nykypäivästä Maarian pappilan tallissa lauantaina 20.12.2014 klo 15. Luennon jälkeen

Maarian pappilan seimi kutsuu

Seiminäyttely 30.11.2014 – 6.1.2015on avoinna päivittäin kello 9–16 ja mahdollisuuksien mukaan Maarian kirkon ja pappilan tilaisuuksien aikana. Näyttelyyn tu-tustumisesta muuna aikana voi sopia Anita tai Pertti Pussisen kanssa, p. 040 4131 012.

Postikorttinäyttely 30.11.2014 – 6.1.2015on avoinna viikonloppuisin lauantaina ja sunnuntaina kello 11–16. Korttinäyttelyn opastuksen voi varata ryhmille muuk-sikin ajaksi Heidi Nummilalta, p. 044 523 4443. Näyttelyssä myydään seimi- ja kirkkoaiheisia joulukortteja. Tuotto käy-tetään Maarian seurakunnan alueella asuvien vanhusten joulutervehdyksiin.

Näyttelyt sopivat myös erilaisten aikuis- tai lapsiryhmien sekä koululuokkien adventinajan vierailuun.

esitellään pappilan seimi- ja posti-korttinäyttelyt.

Maarian seurakunnan kuoro Verbum Sonans järjestää myyjäiset samaan aikaan Maarian pappilassa. Myytä-vänä on monenlaisia myyjäistuottei-

ta, jouluherkkuja sekä arpoja.Seimeen ja postikorttinäyttelyyn

voi tutustua loppiaiseen 6.1.2015 saakka.

Pertti Pussinen

Maarian pappilan seimeen on tullut vierailulle enkeleitä sekä paime-nia lampaineen.

5KoroiSet 4/2014

Turun kristillinen opisto | puh. 040 710 4488 info@tk-opisto.fi | www.tk-opisto.fi

DEEP TALK Jakso I 9.–11.2.2015, jakso II 20.–21.4.2015

Deep Talk -peruskurssi perehdyttää aikuistyöhönkin tarvittaviin taitoihin leikin ja tarinallisen kerronnan kautta.Metodisesti Deep Talk on likeinen Godly Play -menetelmän kanssa. Kouluttajana toimii Tuula Valkonen.Kurssin hinta 140 € (sis. molemmat jaksot opetuksen ja aterian kanssa), täysihoito-hinta 230 € (sisältää ateriat, opetuksen ja majoituksen). Ilmoittautuminen 23.1.2015 mennessä. Yhteistyössä Turun arkkihiippa-kunnan kanssa.

KELTTILÄISEN LAULUN KURSSI 26.–27.2.2015

Kurssilla perehdytään kelttiläiseen kristilli-seen perinteeseen laulun avulla. Osallistuja saa valmiuksia käyttää lauluja sekä omaksi että seurakunnan yhteiseksi rakentumisek-si. Kouluttajana Hilkka-Liisa Vuori. Kurssi toteutetaan yhteistyössä Turun arkkihiippa-kunnan kanssa.Koulutus on tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille seurakuntien työntekijöille ja vapaaehtoisille. Hinta 100 € (sisältää ateriat ja opetuksen), majoitus 30 €/yö. Ilmoittau-tumiset 13.2.2015 mennessä.

• Vaihtolavakuljetukset • Vaihtolavojen vuokraus • Koukkuvaihtolavakuljetuksetyhdistelmäautoilla max. 120m3 • Sepeli-, sora- ja multatoimitukset • Lumiurakat

• Teiden kastelut • Nosturiauto kappaletavarakuljetuksiin • Lavettikuljetukset • Kaivuupalvelut• Maa-ainesten kuormaus • Pyöräkuormaajapalvelut

Riimukatu 11, 20380 Turku Puh. 02 242 6416 Fax 02 242 63350400 221 314 0400 221 316 email: sautila@sautila.com www.sautila.com

Turkulainen kuljetusyritys kolmannessa polvessaSAUTILA OY

LUOTETTAVAA, JOUSTAVAA JA MONIPUOLISTA

KIINTEISTÖHUOLTOPALVELUA JOKA TALON TARPEISIIN

• HUOLTOTYÖT• SIIVOUKSET• ULKOALUEIDEN

HOITO

• HARJAKONE- PALVELU

• PÄIVYSTYKSET• SIJAISUUDET

TURUN KIINTEISTÖÄSSÄ OY0400 521 258

RIIMUKATU 12 20380 TURKU Fax 02 238 8295

PÄIVYSTYS24h

Hyvää joulua ja onnellista vuotta 2015kiinteistöväelle!

Marian poika on profeettaKoraani kertoo Jeesuksen syntymästä, mutta viettävätkö muslimit joulua?

– Koraani kertoo useissa-kin kohdissa Jeesuksen syn-tymästä, hänen elämästään ja tekemistään ihmeistä. Musli-meilla ei ole kuitenkaan tiet-tyä Jeesuksen syntymäpäivän juhlaa kuten kristityillä on joulu. Moskeijoissa kerrotaan ja saarnataan Jeesuksen syn-tymästä ja hänen elämästään ja kuolemastaan sekä miten hän tulee takaisin aikojen lo-pussa. Vuoden aikana ei ole mitään tiettyä ajankohtaa Jee-suksen elämänvaiheitten kä-sittelyyn. Koraanin mukaan Jeesus on Marian poika eikä Jumalan poika, mutta hänen alkunsa on lähtöisin Jumalan hengestä. Muslimeille Jeesus

on suuri ja kunnioitettu pro-feetta. Koraani käyttää hä-nestä nimeä Isa.

Kaksi suurta juhlaaLänsimaissa joulu on hyvin kaupallinen ja sen kristillinen sisältö jää useinkin sivuun. Lahjat ovat varsinkin lapsille tärkeitä. Koska muslimit ei-vät vietä joulua, ovatko mus-limilapset kateellisia kanta-väestön lapsille, kun nämä kertovat omista joululahjois-taan?

– Eivät he ole kateelli-sia, koska meillä on kaksi juhlaa, joihin liittyy lahjojen antamista ja saamista. Toi-nen juhlista on ramadanin eli paastokuukauden päättymi-sen juhla Id al-Fitr. Se kestää kolme päivää. Tänä vuonna tämä juhla oli heinäkuun lo-pussa. Tänä aikana tavataan

Koraani kertoo Jeesuksen syntymästä (Marian suura 19:16–26):16. Mainitse Kirjassa myös Mariasta: Hän lähti per-heensä luota yksinäiseen paikkaan idässä.17. Ja hän otti hunnun, joka verhosi hänet heidän katseiltaan. Sen jälkeen Me lähetimme henkemme hänen luokseen, ja se ilmestyi hänelle aivan kuin ihmisolento.18. Maria lausui: »Totisesti, minä etsin sinua vastaan turvaa laupeimpaan (Jumalaan) luottaen, jos olet hurskas.»19. Hän vastasi: »Minä olen vain Herrasi lähettiläs ja tuon sinulle viattoman pojan.»20. Maria sanoi: »Kuinka minä voisin saada pojan, kun kukaan ihminen ei ole minuun koskenut enkä ole siveetön?»21. Hän vastasi: »Näin sanoo Herrasi: ’Se on helppo asia Minulle, ja se on oleva merkkinä ihmissuvulle ja armonosoituksena Meiltä; onhan asia jo ratkaistu.’»22. Silloin Maria vastaanotti hänen lupauksensa ja siirtyi kauas syrjäiseen paikkaan.23. Sitten synnytystuskat pakottivat hänet nojau-tumaan taatelipalmun runkoon. Hän lausui: »Voi, kun olisin kuollut ennen tätä ja minut olisi kokonaan unohdettu.»24. Silloin ääni hänen altaan kutsui häntä ja sanoi: »Älä murehdi, totisesti Herrasi on asettanut lähteen jalkojesi juureen.25. Ravista palmun runkoa, niin sinulle putoilee kypsiä taateleita.26. Sentähden syö ja juo ja kirkastukoon silmäsi. »

Onko muslimeilla joulua?Joulu tulee. Se näkyy suomalaisessa yhteiskunnassa kaikkialla. Mitä joulu merkitsee muslimeille? Vastaajaksi lupautui Turun koulujen islamopettaja Pishtiuan Muhsen.

Lähi-idän eräs juhlaruoka on dolma, jota ollaan tekemässä suurella joukolla. Täyte kääritään viinirypäleen lehteen sekä paprikoiden, tomaattien tai sipuleiden sisälle.

ystäviä ja sukulaisia. Asunnot koristellaan ja muslimit ko-koontuvat yhteen juhlimaan Me syömme hyvin, annamme eten-kin lapsille lahjoja ja hankimme uusia vaatteita.

– Suurin islamin juhla on Id al-Adha, uhrijuhla, joka ajoit-tuu pyhiinvaelluskuukauden loppuun. Juhlan aikana muis-tetaan, miten profeetta Ibra-him (Abraham) oli uskollisuu-dessaan Allahia kohtaan valmis uhraamaan poikansa Ismailin. Kristittyjen Raamatussa po-jan nimi on Isak. Kotimaassa-ni Irakissa muslimit teurastavat tämän juhlan aikana lampaan, joka jaetaan oman perheen, ys-tävien ja köyhien kesken. Suo-messa lampaan teurastaminen tuottaa vaikeuksia. Myös tämän nelipäiväisen juhlan viettoon kuuluvat juhliminen, lahjat, vierailut ja hyvä ruoka.

Valoja pimeän keskelläMiten sinä itse koet suomalai-sen joulun?

– Joulu on iloista aikaa. Pi-meänä aikana syttyy paljon va-loja. Joulu on suomalainen juh-la ja haluan tietää, miksi sitä vietetään.

– Kaikki muslimit eivät ole kiinnostuneita joulusta tai muis-takaan suomalaisista juhlista. He eivät tiedä niitten sisältöä, joten he suhtautuvat varauksel-lisesti niihin. Selitän oppilaille-ni islamin uskonnon tunneilla, mitä joulu tarkoittaa suoma-laisille. Lasten on hyvä tietää asuinmaansa juhlien sisällöstä.

Pertti Pussinen

Paastokauden päätösjuhlan rukoushetki 2014 Logomossa.

Moh

amm

ad A

zizi

Anita

Pus

sine

n

6 KoroiSet 4/2014

yli2500 vaihto- autoa

yli 350

matkailu-ajoneuvoa

www.rinta-jouppi.com www.auto.fija

*TURKU, Piiskakuja 10puh. 020 777 2430

Netissä yli 2500 ajoneuvoa: www.rinta-jouppi.com tai www.auto.fi

Puhelun hinta 0207-alk. numeroon lankapuhelim. 8,28 snt/puhelu + 7 snt/min (alv 23%), matkapuhelim. 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min (alv 23%)

HUIPPUTARJOUKSIA!

Kaikista voit tehdä kaupat myös meillä. Tervetuloa!

Vajaan vuoden Turun seudul-la toiminut luomuverkkokaup-pa Luomukassi on muuttanut toimintansa osuuskuntamuo-toiseksi. Luomukassi liittyi osuuskunta Kehrään osaksi laa-jempaa ekologista yhteisöä.

Puotitoiminta jatkuu Koroi-silla, jatkossa ehkä useampa-nakin päivänä, mutta Martin kulttuuriolohuoneella toiminut puoti on lopettanut toimintan-sa. Asiasta kertoo Luomikas-sin ideoija ja perustaja Lotta Laaksonen.

Monipuolista luomu-ruokaa kassiinLuomukassi syntyi tarpees-ta edulliseen ja monipuoliseen luomuruokaan.

– Minulla on pitkäaikaista kokemusta erilaisista luomu-

ruokapiireistä. Ruokapiiri-en ongelma oli, että niillä ei ole varastoa, ja valikoima on melko suppea. Perustaessani Turun Seudun Luomukassia, halusin edullisia luomutuot-teita – vaihtoehdon suurille marketeille – ja monipuolisen varaston eri tuotteita. Vuok-rasin kylmäterminaalista kaksi neliömetriä tilaa ja pakkasin puoli vuotta tavaroita kuorma-lavojen ja trukkien keskellä, Lotta Laaksonen virnistelee.

Siirtyminen osuuskuntatoi-mintaan merkitsee vastuun ja-kamista. Taustana on organi-saatiomuutos.

– Olen alkanut opiskella ja ajattelin siirtyä hieman taka-alalle Luomukassin toiminnas-ta. Kun olen luonut toimivan kokonaisuuden – Luomukas-

sin verkkosivuston ja luo-mukauppatoiminnan –, olen valmis jakamaan työtaakkaa uusien innostuneiden ihmisten kanssa. Olen pakannut aika paljon kasviksia, Laaksonen nauraa.

Osuuskunta kasvaaLotta Laaksonen on kaivannut seudulle yhteisöllistä toimin-taa. Osuustoiminta vastaa kai-puuseen.

– Osuuskunta Kehrän yrittäjäjäseniä on seitsemän henkilöä tällä hetkellä. Toi-mintamme Koroisilla tulee olemaan ainakin luomupuoti, Livonsaaren leipomotuotteet, Ekokirja-antikvariaatti ja me-lontaopastusta. Koroinen on loistava paikka toiminnalle, sillä täällä on jo monenlais-

ta ekologista toimintaa: filla-rikirppistä, viljelyä, monen-laisia kädentaitojen kursseja muiden muassa. Paikka on ikään kuin epävirallinen per-makulttuurikeskus, Laaksonen iloitsee.

Erilaisten jäsenien saami-nen mukaan on tärkeää osuus-kuntatoiminnalle.

– Järjestimme Koroisten Lumokeskuksessa syyskuun alkupuolella osuuskunnan ko-kouksen, jossa osallistujilla oli mahdollisuus liittyä osuuskun-

nan jäseniksi. Osuuskunnalla tulee olemaan erilaisia jäseniä: yrittäjä-, kuluttaja-, tukija- ja tuottajajäseniä.

– Erityisesti haemme ku-luttajajäseniä, jotka toimisivat samaan tapaan kuin luomu-piiriläiset. Kuluttajajäsen saa pysyvän merkittävän alennuk-sen, kun sitoutuu pakkaamaan tuotteita ja monilla muillakin tavoilla voi osallistua työteh-täviin. Ne, jotka eivät halua osallistua konkreettisesti, voi-vat liittyä tukijäseniksi. Tuki-

jäsenet tukevat varaston yllä-pitoa. Lisäksi tuottajajäseneksi voivat liittyä henkilöt, jotka haluavat tuotteitaan myyntiin Koroisten kauppaan taikka nettimyyntiin, Laaksonen ku-vailee jäsenmuotoja.

Johanna Lampinen

HUOLLOT JA KORJAUKSET KAIKKIIN AUTOMERKKEIHIN.

MYÖS ILMASTOINTIHUOLLOT JA DIAGNOSTIIKKATESTAUKSET.

AUTO-SALO Kärsämäentie 4 Turku Puh. 02 2539 331

Maija LehtiöHalisten liikekeskusGregorius IX:n tie 820540 TurkuPuh. 02 2370 656Gsm 040 5112 313

PARTURIKAMPAAMO

Avoinna:ma-ti-to-pe 9–17ke 10–19la 9–14

Hyvää joulua ja onnellista vuotta 2015!

Muista pukinkonttiin lahjakortit ja tuote-pakkaukset! Kiitos

kuluneesta vuodesta!T: Maija & Fanny

Luomukassi on joustava kuin verkkokassi. Se toimii sekä sähköisenä kauppana netissä että luomupuoti-na Koroisissa. Nyt Luomukassi on myös verkottunut osuuskunnan jäseneksi.

Turun Seudun Luomukassi liittyi osuuskuntaan

Lotta Laaksonen perusti Luomukassin, joka on nyt liittynyt Kehrä-osuuskuntaan.

Luomukassin kotisivut: luomukassi.infoFacebook-ryhmä osoitteessa www.facebook.com/Luomukassi

7KoroiSet 4/2014

Vanha Hämeentie 29Turku

Puh. 02 237 2005AVOINNA:

Ark. 9.00–18.00La–Su 9.00–14.00

kukkakauppaNUMMEN NARSISSI KY

Halisakkamme Raili Kauha-niemi syntyi Kankaanpäässä maanviljelijäperheeseen. Lap-suusmuistoissa on kylän tiivis yhteisöllisyys, johon kuuluivat vahva talkoohenki ja toisista huolehtiminen. Kodin perintöä on osallistumisen henki ja in-

nostus yhteisten asioiden hoi-tamiseen niin seurakunnassa kuin yhteiskunnassa yleensä.

Matematiikka toi TurkuunRaili opiskeli matemaattisia aineita Turun yliopistossa ja

Halisakka ja Halisukko

Vuosikymmeniä Halisten hyväksiKevään Halisillassa julkistettiin vuoden 2014 Halisak-ka ja Halisukko. Kunnioitetun Akan tittelin sai Raili Kauhaniemi. Ukoksi julistettiin Jaakko Laine.

Leen

a H

aara

la

Pirjo

Ran

ti

SUOMALAISELLEKATSASTUSASEMALLE

WP-Katsastus OyTuulissuontie 34, Lieto • puh. (02) 436 4300www.wp-katsastus.fi

SUOMALAISELLEKATSASTUSASEMALLESUOMALAISELLEKATSASTUSASEMALLE

MATKAILU -JA HARRASTE-AJONEUVOPÄIVÄ LA 17.5. klo 10-14Tervetuloa kotimaiselle yrittäjävetoisellekatsastusasemalle Tuulissuolle!

• Katsastukset aikaa varaamatta.• Maksuton sammuttimien tarkastus (Paloco Oy)• Harrasteajoneuvoja esillä

• Tarjoilua. Grilli kuumana Tervetuloa

SUOMALAISELLEKATSASTUSASEMALLE

WP-Katsastus OyTuulissuontie 34, Lieto • puh. (02) 436 4300www.wp-katsastus.fi

SUOMALAISELLEKATSASTUSASEMALLESUOMALAISELLEKATSASTUSASEMALLE

MATKAILU -JA HARRASTE-AJONEUVOPÄIVÄ LA 17.5. klo 10-14Tervetuloa kotimaiselle yrittäjävetoisellekatsastusasemalle Tuulissuolle!

• Katsastukset aikaa varaamatta.• Maksuton sammuttimien tarkastus (Paloco Oy)• Harrasteajoneuvoja esillä

• Tarjoilua. Grilli kuumana Tervetuloa

KOTIMAISELLE KATSASTUSASEMALLE

TERVETULOA

Ajankohtaista:Kaikki autoilla vedettäväthinattavat laitteet tulee rekisteröidä 31.12.2014 mennessä. Kysy lisätietoja WP-Katsastuksesta.

valmistui filosofian maisterik-si. Valmistumisen jälkeen tie vei yhdeksi vuodeksi Pun-kaharjulle matemaattisten ja luonnontieteellisten aineiden opettajaksi Itä-Karjalan kan-sanopistoon.

Turkuun Halisakkamme tuli toistamiseen 1977 Turun kristilliseen opistoon mate-maattisten aineiden opetta-jaksi. 1980-luvulla alkoivat ensimmäiset ATK-kurssit. Tietotekniikasta muodostui Railille innostava opetusala ja jatkuvan opiskelun haaste.

Omia opistovuosiaan Rai-li muistelee lämmöllä ja ker-too opiston hyvästä hengestä sekä yhteisöllisestä ilmapii-ristä. Siellä hän on kohdan-nut myös monia halislaisia opiskelijanaan tai kongressi- ja kokousvieraana.

Seurakunnan puuhanainenMuutettuaan Turun keskus-tasta lähemmäksi opistoa Maarian seurakunnan alueelle Raili valittiin heti lähetystyön johtokuntaan, jossa hän toimi 20 vuotta.

Maarian seurakunnasta tuli moniksi vuosiksi Railin työpanoksen kohde. Kirk-kovaltuusto, seurakuntaneu-vosto, Sanan ja Rukouksen illat, julistustyön johtokunta

sekä evankelioimistoimikunta ovat voineet hyödyntää hänen osaamistaan.

Työ seurakunnassa jatkuu monin eri tavoin.

Halisten hieno ympäristöHalisiin Halisakka muutti vuonna 2000 ja sen jälkeen hän on toiminut myös seura-kunnan Itä-Maarian alueneu-vostossa. Halisilloissa alue-neuvosto on järjestänyt lasten ohjelmaa, ja Halisten joulun-avauksesta on tullut suosittu perhetapahtuma.

Halista asuinalueena Raili kehuu puhtaasta ilmasta, joki-maisemasta ja hiljaisista met-säpoluista.

– Kotipihalta voi lähteä len-kille vaihdellen kolmeen eri suuntaan ja kaikista niistä löy-tää upeat maisemat tai histori-allisesti mielenkiintoisia koh-teita, kuvailee Halisakkamme.

Toisaalta alue on kuitenkin osa Turkua ja näin myös kau-pungin palvelut ovat lähellä.

Railin toiveena tulevaisuu-delle on, että posti saataisiin takaisin Kupittaalta Orikedol-le, jonne on paljon lyhyempi matka ja myös hyvät bussiyh-teydet.

Maalaismaisema veti puoleensaHalisukostamme Jaakko Laineesta tuli turkulai-nen vuonna 1974 hä-nen muutettuaan tänne Pirkanmaalta. Halislai-nen hänestä tuli vuonna 1994.

Nummenpakalla asu-essaan Jaakko ulkoili paljon perheensä kans-sa Halisissa ja kiintyi maalaismaisemaan, jota alettiin rakentaa aluksi hyvin omakoti- ja pien-talovaltaisesti. Perhe Laine, johon kuuluvat vaimo ja kaksi aikuista lasta sekä kaksi lasten-lasta, rakensi ensim-mäisten joukossa oma-kotitalonsa 1994.

Omakotiyhdistyk-sen aktiiviHalisukkomme on toimi-nut ansiokkaasti Halisten Omakotiyhdistyksessä melkein yhdistyksen pe-rustamisvuodesta 1992 lähtien. Rahastonhoita-jana hän on tullut tutuksi

Halisten asukkaille erityisesti sähkösopimuksien tekemisen merkeissä.

Jaakko on seurannut tii-viisti Halisten polttolaitoksen lopettamisprosessia ja teiden kaavoituksen suunnittelua, joissa omakotiyhdistys on ol-lut hyvin aktiivisena osapuo-lena. Alueelle suunnitellusta sepelimurskaamostakin an-nettiin lausunto.

Teknikon koulutusta ja toi-mintaa asiantuntijatehtävissä teknologiateollisuudessa on voinut hyödyntää omakotiyh-distyksen toiminnassa.

Puutarhapuuhia ja lenkkipolkujaNykyisin Halisukkomme viihtyy metsänhoidollisis-sa puuhissa Hämeenlinnas-sa, takkapuut saadaan omas-

ta metsästä. Kotipuutarha tarjoaa ahkeralle viljelijälle monenlaista talvivaraa aina juureksista tyrnimehuun. Pensasmustikan satoisuuteen sai allekirjoittanut Jaakolta hyviä vinkkejä, omat Alvarit ja Ainot kun eivät tuottaneet kahvikupillista enempää!

Vapaa-ajan harrastuksiin kuuluu myös lenkkeily rau-hallisilla ja luonnonläheisillä reiteillä.

Uusi Ravattulan kaarisilta saa Jaakolta kiitosta, se näet mahdollistaa mukavan kä-vely-pyöräilyreitin Halisista Hämeentien varren kauppoi-hin. Aurajokimaisema, uusi kirkkolöytö ja rauhallinen kotipiha saavat Halisukkom-me viihtymään Halisissa.

Pirjo Ranti

Pirjo

Ran

ti

Toukokuisessa Halisillassa julkistettiin ja kukitettiin tämän vuoden Halisakka Raili Kauhaniemi ja Halisukko Jaakko Laine.

Raili Kauhaniemi toimi pitkään matemaattisten aineiden ja tietotekniikan opettajana Turun kristillisessä opistossa.

Jaakko Laine rakensi omakotitalonsa Halisiin vuonna 1994 ja on toiminut aktiivisesti alueen Omakotiyhdistyksessä.

8 KoroiSet 4/2014

Maarian pappilassa varttunut Aarne Michaël Tallgren – tuttavallisemmin Mikko Tall-gren – on ollut yksi Suomen merkittävimmistä arkeolo-geista sekä samalla suomalai-sen kotiseutuajattelun perus-tajahahmoista.

A. M. Tallgrenin merki-tys arkeologina ulottui kauas maamme rajojen ulkopuolel-le, Venäjälle, Viroon ja Mus-tanmeren rannoille. Tallgren loi perustan Viron arkeolo-gialle. Siksi häntä on sanot-tu myös Viron arkeologian isäksi.

Perheen henkinen perintöMikko syntyi Ruovedellä Ivar Markus Tallgrenin ja Jenny Maria Montin-Tall-grenin perheeseen vuonna 1885. Kun hänen isänsä va-littiin Maarian seurakunnan

kirkkoherraksi, perhe muut-ti Maarian pappilaan 1887. Mikon isä toimi Maarian seurakunnan kirkkoherra-na aina kuolemaansa saakka vuoteen 1936. Mikon äiti oli hyvin kiinnostunut arkeolo-giasta ja kotiseutuajattelusta yleensä.

Perheen mukana Ruove-deltä muutti lasten hoitajana Emilia Löytty, myöhemmin Marjanen. Emilia oli etevä sadunkertoja, jolla oli kiinteä kasvatussuhde Mikkoon ku-ten muihinkin lapsiin. Emilia oli oman äitinsä, Amanda Löytyn, tavoin kiinnostu-nut puhumisesta ja kieles-tä yleensä. Hänen pojastaan Kaarlo Marjasesta tulikin yksi Suomen ilmaisutaidon suurista nimistä.

Tallgrenien perhe oli ko-konaisuudessaan kulttuuri-suuntautunut. Perheellä oli

Aarne Michaël Tallgren 1885–1945

Kotiseutu kunniaan, menneisyys päivänvaloon

I osa

Maarian pappilan pojasta tuli kansainvälisesti arvos-tettu arkeologi ja kotiseutututkimuksen uranuurtaja.

laaja verkosto ympäri Suo-mea. Maarian pappilassa esi-tettiin 2011 Tytti Issakaisen ja Harri Raittiin käsikirjoit-tama näytelmä Ihmisen jäl-ki. Siinä kuvattiin perheen elämää Maariassa. Samalla näytelmä kuvasi Mikon kas-vuympäristöä ja hänen per-heensä henkisesti rikasta il-mapiiriä. Mikko oli lapsista se, joka jakoi äitinsä kiinnos-tuspiirin: kotiseudun ja sen muinaisuuden tutkimisen.

Historia kiehtoi nuorta miestäPerheen kotikieli oli ruot-si, mutta lapset kävivät suo-menkielisen koulun. Si-sarukset käyttivät suomea keskinäisissä keskusteluis-saan. Äidilleen he puhuivat ja kirjoittivat ruotsiksi.

Mikko valmistui ylioppi-laaksi Turun suomalaises-ta klassisesta lyseosta 1903. Historia oli hänen mieliai-neensa, ja hän kirjoitti jo

nuoruudesta lähtien paljon. Hänen ensimmäinen painet-tu kirjoituksen oli nimel-tään Taru muinaisajoilta. Se julkaistiin Turun Sanomissa 1903.

Mikko Tallgren suorit-ti kandidaattitutkinnon jo parin vuoden päästä 1905. Pääaineena oli Suomen ja Pohjoismaiden historia ja ar-keologia. Arkeologiaopin-noissa opastivat erityises-ti konservaattori Hjalmar Appelgren-Kivalo sekä val-tionarkeologi J. R. Aspelin. Tallgren jatkoi arkeologi-an opintojaan Tukholmassa ja Uppsalassa opettajinaan Oscar Montelius ja Oscar Almgren.

Vuonna 1906 Tallgren ni-mitettiin ylimääräiseksi ama-nuenssiksi Valtion histori-alliseen museoon. Samana vuonna hän auskultoi Nor-maalilyseossa aineinaan suo-men kieli, historia ja maan-tiede.

Tutkimus vei UralilleMikko Tallgrenin tiedonhalu sai hänet jatkamaan opiske-luaan ja selvittämään muinai-suuteen liittyviä salaisuuksia. Hän oli ottanut jo opiskelun alkuvaiheessa tehtäväkseen Aspelinin työn jatkamisen. Aspelin oli kehittänyt edel-leen kielentutkijan Matthi-as Castrenin (1813–1852) luomaa teoriaa suomalais-ugrilaisten kansojen alkuko-dista Altain alueella kaukana Aasiassa. Aspelin oli tutkinut omassa väitöskirjassaan vuo-delta 1875 Venäjän prons-sikautta ja luonut sitä kautta teorian, joka vahvisti Castre-nin näkemystä.

Tältä pohjalta Tallgrenkin otti tutkimuksensa kohteeksi Venäjän pronssikauden. Tut-kimuksiaan varten hän teki laajoja ulkomaanmatkoja mu-seoihin ja kirjastoihin. Koh-teina olivat Lontoo, Tukhol-ma, Pariisi, Pietari, Moskova ja Kazan.

Venäjällä Tallgren teki myös kaivauksia. Hän havait-si pian, että Volgan seudun pronssikausi ei ollut saanut juuriaan Uralin itäpuolisel-ta Altain alueelta. Tallgren esitti, että uralilaisen prons-sikauden juuria on haettava lähinnä etelästä ja lounaas-ta Kaukasuksen suunnas-ta, ei Altailta. Tämä havain-

to kumosi samalla Aspelinin teorian. Aspelinin kerrotaan-kin sanoneen Mikosta: ”Ille faciet” eli ”Hän on sen teke-vä.”

Tutkimus julkaistiin väi-töskirjana 1911. Vastaväittäjä Julius Ailio kritisoi voimak-kaasti teoksen muotoa, haja-naisuutta ja syvällisen poh-dinnan puutetta. Hän osoitti työssä olevan epätäsmälli-syyksiä ja asiavirheitä sekä kiisti tutkimuksen johtopää-tösten oikeellisuuden. Toi-saalta Ailio korosti teoksen merkitystä arvokkaiden asi-oiden esille ottamisessa. Hän uskoi, että teos on omiaan edistämään Venäjän pronssi-kauden tutkimista. Ankarasta kritiikistään huolimatta Ailio katsoi, että teoksen ansiot oli-vat suuremmat kuin sen puut-teet. Siksi hän puolsi väitös-kirjan hyväksymistä.

Kotiseudun väki liikkeelle!Kohtaamansa kritiikin takia A. M. Tallgren suuntasi pää-mielenkiintonsa arkeologian sijasta historian opettamiseen ja kotiseututyöhön, joka oli hänelle jo ennestään tuttua.

Suomessa oli jo 1800-lu-vun loppupuolella herännyt kiinnostus kotiseutua ja sen systemaattista tutkimista koh-taan Saksasta ja muualtakin saatujen mallien mukaan. Ko-tiseutuliikkeen tavoitteena oli vahvistaa ihmisten tunnesi-teitä kotiseutuaan kohtaan ja sitä kautta saada heidät toimi-maan kotiseutunsa hyväksi. Tunnesiteiden uskottiin vah-vistuvan, kun vain ihmiset oppivat tuntemaan kotiseutu-aan, sen historiaa ja maantie-dettä. Uskottiin siis, että jos ei tunne kotiseutuaan, siitä ei voi myöskään sen kummem-min välittää.

Suomessa kotiseutuliik-keen alkuunpanijana pidetään Lohjalla työnsä aloittanut-ta opettajaa Robert Bold-tia (1861–1923). Hänelle oli tärkeää, että kaikki saattoi-vat osallistua kotiseudun tut-kimukseen. Hän uskoi, että näin lisääntyy kiintymys koko isänmaata kohtaan tehok-kaammin, kuin jos tutkimus kohdistetaan asiantuntijoiden voimin vain koko valtakun-taa koskeviin asioihin. Tall-gren jatkoi Boldtin aloittamaa työtä niin tutkimuksillaan, kirjoituksillaan, osakuntatoi-minnallaan kuin valtakunnal-liseen järjestötoimintaan osal-listumisellaankin.

Ikään kuin perustaksi ko-tiseututyölleen Tallgren tutki myös oman sukunsa juuria. Isänsä puolen sukututkimuk-sen hän sai valmiiksi 1910,

Mikko Tallgren Maarian pappilan edustalla. Hän vietti pappilassa lapsuutensa ja nuoruutensa. Kuva on vuodelta 1904.

9KoroiSet 4/2014

Diginatiivien tulevaisuus tunteiden maailmassaLapset tutustuvat kännyköiden ja tablet-titietokoneiden maailmaan jo ennen kuin osaavat puhua. Ei ole tarvinnut katsoa kuin alle kouluikäisten lastenlasten luontevaa elämää bittimaailmassa pelien ja internetin keskellä.

Diginatiiveiksi kutsutaan lapsia ja nuo-ria, joiden jokapäiväinen elämä on jo var-haisessa vaiheessa yhdistynyt osaksi uutta teknologiaa, tietoverkkoja ja sosiaalisia verkostoja. Heidän vanhempansa valvovat toimintaa, mutta minkälaisia neuvoja heille pitäisi antaa?

Koska diginatiivit ovat kytköksissä maa-ilmaan eri tavoin kuin heidän vanhempan-sa ja opettajansa, pitäisi pikaisesti saada tutkittua tietoa, miten uuden teknologian käyttö vaikuttaa lapsiin ja nuoriin. Tällai-sia tutkimuksia aiheesta on valitettavan vä-hän.

New Scientist -tiedelehti (1.11.2014) ot-sikoi pääkirjoituksensa ”Screening for problems”. Jo nyt tiedetään, että kännykät, tabletit ja tietokoneet vaikuttavat siihen mi-ten luemme ja kirjoitamme. Nämä kaksi tekijää vaikuttavat ajattelukyvyn ja ymmär-ryksen kehittymiseen.

Opettajat ovat esittäneet epäilyjä, että diginatiivien kommunikaatiokyky toisten ihmisten kanssa ei toimi samalla tavalla kuin aikaisemmin.

Mielenkiintoinen havainto on, että luen-nolla käsin tehdyt muistiinpanot auttoivat merkittävästi paremmin ymmärtämään lu-ennon sisältöä. Muistiinpanojen tarkastelu vielä viikon kuluttua luennosta osoitti, että asioiden hahmotus oli käsin tehtyjen muis-tiinpanojen avulla parempi kuin tietoko-neella tehtynä. Kirjasta tai paperilta luet-tuna opittavan asian hahmottamisen apuna ovat sijainti kirjan tai lehden sivulla esi-merkiksi ”sivun puolessa välissä” tai ”va-semmalla sivulla sijaitsevan kuvan vieres-sä”. Tätä etua ei yleensä ole tietokoneen ruudulta luetussa tekstissä.

Computers in Human Behavior -tiede-lehdessä hiljattain julkaistussa tutkimuk-sessa amerikkalaiset tutkijat kertovat, että 10–11-vuotiaiden koululaisten kyky havai-ta tunteita paranee metsässä vietetyn leiri-viikon aikana, kun mukana ei ole känny-köitä tai tietokoneita. Leirin jälkeen he havaitsivat kasvokuvista ja elokuvista ih-misten ilmaisemat tunteet merkittävästi pa-remmin kuin verrokit.

Huolestuneena voidaankin kysyä, onko nyt tapahtumassa peruuttamaton muutos diginatiivien kyvyssä aistia ihmisten tun-teita kuten onnelli-suutta ja hätää? Pentti Huovinen

t e r v e y d e k s i !

Kirjoittaja on Räntämäessä asuva lääkäri ja tietokirjailija.

kun hänen isänsä täytti 60 vuotta. Äitinsä puolen su-kututkimuksen hän julkaisi 1933.

Samasta syystä Tallgren tutki Aurajoen rantojen arke-ologiaa äitinsä innostamana ja jalanjälkiä seuraten. Tu-loksena oli useita julkaisuja, jossa selvitettiin niin Maari-an, Liedon kuin koko Var-sinais-Suomenkin muinaista historiaa.

Tallgren oli hyvin moni-puolinen. Esimerkiksi vuon-na 1912 hän julkaisi noin 50 kirjoitusta. Yleensäkin hä-nen julkaisi useita kymmeniä kirjoituksia vuosittain. Hän totesi itsekin, että hänen var-sinainen työnsä oli kirjoitta-minen.

Kotiseutututkimusta ylioppilailleTallgren oli jo vuonna 1907 julkaissut artikkelin Turun Sanomissa kotiseutututkimuk-sesta. Hänet oli valittu Alek-santerin Yliopiston Varsi-naissuomalaisen osakunnan kuraattoriksi 1907. Tässä teh-tävässä hän monella tavalla edisti kotiseutuajattelun juur-tumista ylioppilaisiin.

Osakunta aloitti oman Lännetär-nimisen kotiseutu-julkaisun tammikuussa 1908. Sen sisältö oli pääasiassa Tallgrenin käsialaa. Hänen toimestaan osakunnassa aloi-tettiin myös systemaattinen kotiseutututkimus ja julkai-sutoiminta. Tästä tuli malli muille osakunnille. Tallgren tiivisti osakunnan kotiseutu-tutkimuksen ohjelman perus-taksi sen, että tutkimukseen tulee kaikkien voida osallis-tua ja että työn tulosten tu-lee olla kaikkien yhteisiä, eli Tallgrenin sanoin:

Varsinaissuomalainen Osakunta ei tahdo tällä työl-lään vain vahvistaa yhdyssi-dettä itsensä ja maakunnan välillä, ei vain edistää tieteel-listä tutkimusta ja keräilyä, vaan myöskin toimia niin, että kukin saisi tuntea sellais-ta iloa ja nautintoa, mitä suo luova työ, se tahtoo tehdä tieteen, kotiseututieteen, koko Varsinais-Suomen ja kaikkien kansalaisten yhteiseksi omai-suudeksi.

Tallgren kuvasi maakun-taa erilaisissa julkaisuissa. Yhtenäinen kokoelma niis-tä ilmestyi 1918 nimeltään Varsinais-Suomea pitkin ja poikki. Tallgren edisti koti-seututyötä myös Venäjällä tutkimusmatkansa yhteydessä 1909 suomensukuisten kanso-jen pariin. Hänen kotiseutu-tutkimusoppaansa julkaistiin venäjäksi 1913.

den perustamisesta toimien sen toimitussihteerinä. Yk-sityishenkilönä hän keräsi muotokuvakokoelman koti-seutuliikkeen merkkihenki-löistä. Hänen aloitteestaan Keskusvaliokunta käynnis-ti työn oppaan laatimiseksi kotiseutututkijoiden käyt-töön. Oppaan ensimmäinen osa valmistui 1914 ja toinen 1916.

Kansalaisten liike kohtaa vastustustaAarne Michaël Tallgren vas-tusti ajatusta, että kotiseutu-tutkimus jäisi vain akatee-misten piirien harrastukseksi. Itse kotiseututyön tulisi kuu-lua kaikille. Tämä ajatteluta-pa kohtasi myös vastustusta.

Historian tutkijoista erityi-sesti Arvi Korhonen koros-ti julkisissa puheenvuoroissa sitä, että kotiseutuakin tulisi tutkia tieteen eikä paikkakun-nan sanelemin ehdoin. Kor-honen kritisoi voimakkaasti Helsingin Sanomissa vuon-na 1914 Keskusvaliokunnan julkaisemaan Kotiseutututki-muksen opasta.

Korhonen kyseenalais-ti koko kotiseutututkimuksen perustan. Hänen mielestä tie-teen tulisi määritellä kotiseu-tututkimuksenkin lähtökoh-dat, ei tieteen ulkopuolisten tahojen. Korhonen väitti, että jos tutkimuksen ala rajataan kansallista kokonaisuutta pie-nempiin osiin, se on omiaan synnyttämään paikkakunnilla nurkkakuntaisuutta. Lisäksi kotiseutututkimuksen ala oli hänestä liian laaja. Tutkimus-alue oli jaettava tieteenaloit-tain eikä paikkakunnittain.

Tallgren vastasi kritiik-kiin. Hän korosti sitä, että nimenomaan tutkimusalan laajuus mahdollisesti sen, että kaikki saattoivat osallis-tua siihen. Tämä oli keskeistä hänen kotiseutuajattelussaan. Tutkimuksen laatu olisi Tall-grenin mukaan mahdollista varmistaa oikealla työnjaol-la. Varsinainen tutkimus jäisi aina koulutetuille tutkijoille, mutta tietojen keräämiseen ja moneen muuhun tehtävään riittää jo pelkkä kirjoitustaito.

Timo Leinonen

TEHTY TYÖ ELÄÄA. M. Tallgren -symposium

järjestetään lauantaina 21.3.2015 kello 12 - 16 Turun kristillisellä opistolla.

Järjestäjinä ovat KoroiSet-lehti, Turun kristillinen opisto, Kaarina-Seura ry, Turkuseura ry ja

Lakipalvelut Leinonen.

Tallgrenit kävivät usein vilkkaita ja kiivaitakin keskusteluja pappilan yläsalin pöydän äärellä. Vasemmalta Kaarlo Tallgren, kirkkoherra Ivar Tallgren, Mikko Tallgren ja ruustinna Jenny Maria Montin-Tallgren. Kuva on vuodelta 1904.

Koko valtakunnan asiallaValtakunnallisesti kotiseutu-työtä koordinoimaan perus-tettiin vuonna 1908 Suomen Kotiseutututkimuksen Kes-kusvaliokunta. Tallgren oli alusta lähtien aktiivisena jäse-nenä koko sen olemassaolon ajan vuoteen 1938. Hän toimi valiokunnan sihteerinä useaan kertaan. Sihteeri tehtävänä oli hoitaa valiokunnan käy-tännön työt.

Valiokunnan jäsenenä Tallgren jäsensi suomalaista kotiseutututkimusta vuonna 1912 julkaisussa Suomen ko-tiseutututkimus, sen tehtävät, vaiheet ja nykyiset järjestöt. Siinä hän kirjoittaa kotiseutu-työstä ja sen merkityksestä:

Järjestelmällinen kotiseu-tutyö nykyisessä muodossaan on meidän ajan ilmiö, jolla on juurensa kaikessa siinä, mikä ajallemme on ominaista sivistyksellisessä, yhteiskun-nallisessa ja taloudellisessa suhteessa, – kansanvaltai-suudessa, uusien joukkojen esille pyrkimisessä ja uusien voimien etsimisessä. Meidän maassamme juurtuu se lisäk-si syvälle valtiollisineenkin elämäämme, ollen yhtenä it-sesäilytysvaiston nostamana puolustusaseena uhkaavassa taistelussa.

Kotiseutuliikkeen ajatus-maailmaa kritisoitiin siitä, että se johtaa asioiden pinta-puoliseen käsittelyyn ilman syvällisempää pohdintaa. Kriitikoiden mielestä tästä seuraa maan henkisen ilma-piirin liikkumavaran kapene-minen. Tallgren vastasi krii-tikoille, että kotiseutuliike päinvastoin avartaa henkistä ilmapiiriä ja edistää tällä niin yksilön kuin yhteiskunnan-kin hyvinvointia aktivoimal-la ihmisiä. Tallgren lopettaa teoksensa:

Katsottakoon siis koti-seutuliikettä ilmiönä, joka edistää ja kehittää yksilöä, yhteiskuntaa ja sivistystyötä pienemmällä ja suuremmalla alueella, ja joka työtarmoon kiihottamalla on tärkeä ta-loudellinen tekijä; arvaamat-toman suuriarvoinen voima se on.

Tallgren teki jo vuonna 1909 aloitteen Kotiseutu-leh-

10 KoroiSet 4/2014

Juureva saramäkeläinenMauri Kivelän juuret ovat tukevasti Saramäessä. Hä-nen isänsä isä Kalle Kivelä muutti perheineen Saramä-en Isomoision talon entiseen Lehtismäen torppaan vuonna 1920. Elantonsa hän hankki läheisen Åvikin kartanon etu-miehenä.

Kivelöiden poika, vuonna 1918 syntynyt Seppo Kivelä, osti vaimoineen 200 metrin päässä sijainneen Pukkilan talon entisen torpan maa-alu-eineen vuonna 1951. Täs-tä paikasta tuli kirjoittajan lapsuuden ja nuoruudenkoti, joka on yhä suvun omistuk-

sessa toimien nykyisin vapaa-ajan asuntona. Se sijaitsee korkealla ja lämpimällä rin-teellä, mistä avautuu hieno näköala Maarian altaalle.

Kirjoittaja on tehnyt työ-uransa henkilöstöhallinnossa. Puolet tästä ajasta hän on toi-minut Turun seudun osuus-pankin henkilöstöpäällikkönä ja toisen puolen vastaavissa toimissa teollisuuden palve-luksessa.

Kivelä jäi eläkkeelle 2004. Hän oli jo sitä ennen harras-tanut sukututkimusta. Eläk-keelle jäätyään hänelle herä-si ajatus ikään kuin yhdistää suku- ja paikallishistorian tutkimustyöt. Seitsemän vuo-den kypsyttelyn jälkeen aja-

Saramäki sai oman historiansatus johti kolme vuotta kestä-neeseen aktiiviseen työhön, jonka päättyi kuluvan vuoden alussa kirjan valmistettua.

Kirjasta syntyi tässä pro-sessissa kunnianosoitus Sara-mäen pitkäaikaiselle histo-rialle ja sen asukkailla sekä kotiseutuaatteen puolestapu-hujalle ja alueen esihistorian vankan perustan luoneelle, Maarian pappilassa varttu-neelle Aarne Michaël Tall-grenille. Kivelä kertookin, että Tallgren on aikanaan teh-nyt niin hyvää työtä alueen esihistorian selvittämisessä, että hän ansaitsee tulla esitel-lyksi Saramäen historian yh-teydessä.

Asutusta tuhansia vuosiaSaramäki on nykyisin Tu-run kaupunginosa, joka tun-netaan tänä päivänä ehkä parhaiten siitä, että Turun vankila on siellä. Saramäen ydinalue – Vähäjoen eli ny-kyisen Maarian altaan padon pohjoispuolen aurinkoiset rinteet vastapäätä Metsämä-keä – on ollut asuttua tuhan-sia vuosia.

Meriveden ollessa nykyis-tä korkeammalla Vähäjoki on tarjonnut hyvän kulku-väylän niin merelle kuin sisä-maahankin sekä kalastusalu-een. Korkea ja kuiva maasto on ollut asumisen ja puolus-tuksen kannalta edullinen. Maanviljelykseen soveltu-vat maatkaan eivät ole olleet kaukana. Ympäröivät korvet ovat tarjonneet mahdolli-suuksia metsästykseen ja mo-nenlaiseen keräilyyn. Siksi ei ole sattuma, että se on ollut asuttu niin pitkään.

Mauri Kivelä pohtii kir-

jassaan Saramäen ja siihen liittyvien vanhojen nimien al-kuperää. Hän kallistuu sille kannalle, että nimi tulee vi-ron sanasta sarapuu, joka tar-koittaa pähkinäpensasta, eikä kosteilla paikoilla viihtyväs-tä saraheinästä, jonka yleen-sä yhdistetään Saramäen ni-meen. Perusteluna Kivelällä on se, että Saramäen kasvu-olosuhteet soveltuvat vieläkin paremmin pähkinäpensaalle kuin saraheinälle.

Kirjalliset lähteet paljastavat talojen paikatKivelä selostaa arkeologisiin löytöihin perustuvaa Saramä-en asutushistoriaa sekä aikaa, jolloin on jo olemassa kirjal-lisia lähteitä noin 1300-luvul-ta lähtien.

Maanomistussuhteet mää-räytyivät jakokuntien, kylien ja talojen puitteissa. Rajois-ta syntyi pitkäaikaisia riitoja, joita ratkottiin myös oikeu-dessa. Verotiedot kertovat talojen varallisuusoloista ja elinkeinotoimista ja niiden muuttumisesta vuosisatojen kuluessa. Kirjassa on onnis-tuneesti havainnollistettu ta-lon paikkoja satoja vuosia sit-ten sijoittamalla ne nykyistä tilannetta vastaaviin kartta-pohjiin.

Maanomistuksissa alkoi tapahtua suuria muutoksia, kun vuoden 1757 valtiopäi-vien jälkeen tulivat voimaan isojakoa koskevat säädök-set. Tarkoituksena oli koota hajanaiset sarkajaon mukai-set viljelysmaat yhtenäisik-si viljelyalueiksi. Saramäessä isonjako käynnistyi kihlakun-nantuomari Mauritz Stål-handsken esityksestä jo vuonna 1762.

Åvikin kartanon yhtenäinen historiaStålhandske hankki omis-tukseensa Huilun rusthollin vuonna 1763 sekä myöhem-min neljä muuta kantatilaa tai niiden puolikasta niin ikään Saramäen kylästä. Tämä merkitsi samalla eräänlaista lähtölaukausta Saramäen ky-län suurimman talon synnyl-le. Taloa kutsuttiin aluksi Sa-ramäen tilaksi. Myöhemmin 1800-luvulla se sai nimek-seen Åvikin kartano. Isoja-ko sinänsä jatkui Saramäes-sä aina 1900-luvun alkuun saakka.

Åvikin kartanon historia on kirjan keskeisin sisältö. Kartanon omistajina ovat ol-leet muun muassa Suomen kemiantutkimuksen isäksi sa-nottu Johan Gadolin, mer-kittävästi kartanon toimintaan vaikuttanut Gustaf Jack ja viimeisenä ennen Turun kau-punkia agronomi Ernst Wi-gelius vuosina 1911–1966.

Kartanon päärakennusta Vähäjoen rannalla Metsämä-keä vastapäätä ei enää ole. Rakennuspaikkakin jäi osit-tain Maarian altaan rakenta-misen jälkeen veden alle.

Jokainen talo esitelläänKivelä selvittää kirjassaan Åvikin kartanon historian jälkeen kaikkien Saramäen talojen historian 1700-lu-vulta lähtien. Tiedot talon asukkaista ja omistajista on kerätty systemaattisesti 1880-luvulla saakka.

Talot Kivelä esittelee suuremmista pienempiin. Talojen historiat sisältävät paljon yksityiskohtaista tie-toa, jota kirjoittaja on elä-vöittänyt ihmiskohtaloiden

kuvauksilla, vanhoilla valo-kuvilla ja oman sukunsa ar-kistoista löytyneillä tiedolla ja muistoilla.

Kirjan loppupuolella se-lostetaan Saramäessä sattu-neita ihmisten mieliä kuo-huttaneita tapahtumia sadan vuoden takaa, lakkoja, vä-kivallantekoja lapsisurmi-neen, mutta myös hauskoja iltamia.

Hieman yllättäen kirja päättyy Maarian kirkkoher-ran Gustaf Hällströmin oh-jeisiin siitä, miten nuorison tulee käyttäytyä pyhäpäi-vien iltoina ja öinä. Ohjeet ovat vuodelta 1805. Ohjei-ta on tehostettu häpeäran-gaistusseuraamusten uhalla. Ne ovat ilmeisesti toimineet Saramäessä, koska Kivelä ei ole juuri löytänyt rangais-tusmerkintöjä kirkonkir-joista.

Sukututkimus ja paikallishistoria samoissa kansissaMauri Kivelä on tehnyt suu-ren ja arvokkaan työn kerä-tessään yksiin kansiin 270 sivua tietoa Saramäen ikivan-hasta kylästä. Sukututkimuk-sen ja paikallishistorian yh-distäminen on toimiva ajatus. Niin suku kuin asuinpaikka ovat vaikuttavia asioita elä-mälle yleensä.

Kirjaa voi suositella kai-kille paikallishistoriasta ja Saramäestä kiinnostuneille. Sitä on vielä saatavana Mauri Kivelältä, puh. 050 551 4050 tai sähköpostitse mauri.kivela@pp.inet.fi.

Teksti ja kuvat:Timo Leinonen

Valtiotieteiden maisteri Mauri Kivelä on julkaissut omakustanteena kirjan Saramäen historiasta nimel-tään Ihmisiä Saramäessä – tuhatvuotisen kylän vä-keä parin sadan vuoden ajalta.

Mauri Kivelä on koonnut Saramäen historian yksiin kansiin. Hänen lapsuuskotinsa sijaitsee aurinkoisella rinteellä Maarian altaan läheisyydessä. Kivelän suku on asunut samoilla sijoillaan Saramäessä lähes vuosisadan.

11KoroiSet 4/2014

TVT Asunnot OyKäsityöläiskatu 3, 20100 Turku Avoinna: ma 10–17, ti–pe 10–16 Vuokraus, puh. (02) 262 4888

www.tvt.fi

Vuokra-asuntoja

Katso vapaat asunnot: www.tvt.fi

KOTIKÄYTTÖÖN

Painovärisininen:C = 100M = 93Y = 40K = 0

Web-väri (RGB)sininen:R = 1G = 31B = 74

Maarian Myllyojalla Tapahtuu

c/o Marja-Liisa Haapa-ahoPaimalantie 374, 20460 TURKUks. www.goldenage.fi/ruusuportti

ruusuportti@gmail.comTilaisuudet järjestää Ruusuportti ry

Tervetuloa

Wc-, käsi- ja muut pehmopaperit, henkilöhygieniatuotteet.Kaikki siivousaineet – ja välineet. Hyvät ohjeet kaupanpäälle. Nouda tai tilaa. Yrityksiin rahtivapaa toimitus.Papyrus Supplies OyOrikedonkatu 23, 20380 TURKU02 2510 231 Avoinna ark. 7.30 – 16.30

Tukku- ja vähittäismyymäläwww.siistipiste.fi

Turun lentoasema

Koko maakunnan henkireikä maailmalleMaantiet, vesitiet ja il-matiet ovat väyliä, joista jokainen palvelee omalla tärkeällä tavallaan yhteis-kunnassamme ihmisten ja tavaroiden siirtymistä pai-kasta toiseen. Luetteloon pitää vielä lisätä tiedontiet, ICT = tieto- ja viestintä-teknologian väylät, jotka ovat nykyajassa välttämät-tömiä asiatietojen siirtämi-

sessä globaalisesti ja nope-asti ihmiseltä toiselle.

Turussa näistä kaikista yhteysväylistä on pidetty mielestäni hyvää huolta.

Meillä on hyvä kan-sainvälistä meriliikennet-tä hoitava satama. Meillä on moottoritieyhteys pää-kaupunkiin ja tieliikenteen edellytyksiä pohjoissuun-taan parannetaan parhail-

laan ”kasitien” kunnos-tuksella. Tiedontiet ovat myös hyvässä kunnossa. Nopeat asiayhteydet maa-ilmalle ovat kaikille mah-dollisia.

Ilmaliikenteen huolenpi-dosta kertoo myös Finn-avian parhaillaan suorit-tama Turun lentoaseman kokonaisvaltainen paran-nus- ja korjaustyö.

Yhteys joka ilmansuuntaanLentoaseman tärkeyttä Turulle ja koko Lounais-Suomelle ei monasti osa-ta tarpeeksi arvostaa. On muistettava, että se tarjoaa monipuoliset mahdollisuu-det ihmisten ja myös tava-roiden siirtymiselle täältä mihin tahansa maapallol-lamme.

Turusta on suorat reit-tiliikenneyhteydet Maari-anhaminaan, Tukholmaan, Riikaan, Gdanskiin ja Hel-sinkiin, joka toimii jatko-lentojen vaihtokenttänä. Yh-dellä koneen vaihdolla on mahdollisuus lentää mihin tahansa Euroopassa, Lähi- ja Kaukoitään myös moniin paikkoihin Afrikkaan ja USA:han. Turussa mukaan otetut matkatavarat siirty-vät Helsingissä automaatti-sesti jatkomatkan koneeseen myös kotimaan jatkolen-noilla.

Suorilla charterlentoyh-teyksillä Turusta päästään Kanariansaarille, Kroati-aan, Alicanteen ja Turkkiin. Kansainvälisten lentojen matkustajamäärät ovat ol-leet vuodesta 1998 lähti-en (162007 matkustajaa) hienoisessa nousussa ollen vuonna 2013 jo 228 279 matkustajaa.

Kotimaan matkustaja-luvuissa kohennettavaaSamankaltaista hyvää tren-diä ei kuitenkaan osoita ko-timaan matkustajien luku-määrän kehitys.

Suorien kotimaan yhte-yksien karsinta Turusta on johtanut kotimaan matkus-tajamäärien vähenemiseen, mutta on nyt viime vuosina pysytellyt kuitenkin vähän yli 100 000 matkustajassa.

Tämän kehityksen muut-tamiseen nousevaksi tulisi-kin Turun ja koko maa-kunnan kiinnittää erityistä huomiota, jotta yhteydet eivät enää ainakaan koti-maan matkustajamäärien kehityksen vuoksi Turussa heikkenisi. Liikematkus-tamisen ja kuntien henki-löstön matkustussuunnitel-missa tulisi tämän tähden entistä enemmän tehostaa kotimaan lentoyhteyksien käyttämistä.

Rahtia, rajavartiota, pelastustoimintaaRahtiliikennettä Turussa ovat hoitaneet Saksan pos-tin logistiikkayhtiö DHL ja alankomaalainen TNT, jotka ovat maailman suurimpia pi-kakuljetusyrityksiä. Rahti-liikenne kasvoikin voimak-kaasti vuoteen 2012 saakka, jolloin se oli 8,0 milj.kiloa.

DHL:n siirtäessä lentorah-tinsa kesäkuussa 2013 Hel-sinki-Vantaalle putosi Turun rahtiliikenne 5,3 miljoonaan kiloon.

Turun lentoaseman toi-mintaan kuuluvat edellis-ten lisäksi LowCost len-not (Wizzair) ja taksilennot (Scanwings ja Turku Air).

Lentoasema on myös mo-nien muiden lentotoiminto-jen tukikohta. Tällaisia ovat muun muassa Rajavartiolai-toksen vartiolentue, Ilma-voimien tukikohta, pelastus-helikopteritoiminta ja myös yleisilmailuun kuuluvat har-rasteilmailu sekä valtiovie-railut ja kansainväliset har-joitukset.

Turun lentoaseman toi-minta on siis hyvin moni-puolista. Kentän hyvä tek-nisen tason varustelu, muun muassa ILS-laitteisto, takaa huonossakin säässä turvalli-sen lentotoiminnan.

Kaikista näistä syistä Turun ja koko maakunnan yhteiset ponnistelut lento-aseman toiminnan edelleen vilkastuttamiseksi varmista-vat sen, että Turun lentoase-ma pysyy ja toimii Turun ja koko maakunnan tärkeänä henkireikänä maailmalle.

Pentti KosonenTurun Ilmasillan pj.

Finn

avia

Yhdessä hyvä tulee.*Puhelu maksaa 0,0835 € + 0,07 €/min tai matkapuhelimesta + 0,17 €/min. (Hinta sisältää ALV:n.)

Yhdessä hyvä tulee.*Puhelu maksaa 0,0835 € + 0,07 €/min tai matkapuhelimesta + 0,17 €/min. (Hinta sisältää ALV:n.)

Anna lahja

tulevaisuudelle.

Kääräise pakettiin asiakas-

omistajuus tai sijoitus

vaikkapa säästäjän

rahastoihimme.

Antamisen riemua

Varaa aika konttoriimme verkossa op.fi /turunseutu tai soita p. 010 256 9213*. Lämpöistä joulumieltä!

12 KoroiSet 4/2014

Kesän ensimmäisen uima-retkeni aika, jota olin siir-tänyt eteenpäin kesäkuun alkuviikolle, lähestyi. Ehkä vesi olisi jo silloin riittävän lämmintä kesäturkin pois heittämiseen. Yhtä kaikki, simmarit jalkaan ja reippaa-na rantaan.

Aurinko paistoi ja laineet pyyhkivät rantahiekkaa hou-kuttelevasti. Jopa joutse-net olivat jättäneet rannan ja rantakivet rauhaan. En halua häiritä joutsenten rantakäve-lyjä, en suinkaan – vaan ne uimaintoa hillitsevät ”mak-karat”, joita isot linnut suol-tavat viipymäpaikoilleen! Sitä siivoa ei mielellään kau-aa katsele.

Nyt veden pinta oli aivan keltaisen kirjava. Ainakin kymmenen metriä rannas-ta lillui siitepölyä aalloil-la. Männyt laskivat ilmaan lämpimän leppeässä tuules-sa runsaasti siitepölyä, jota laskeutui runsain mitoin ve-teenkin.

Istuin rantakivelle vesira-jaan ja laitoin talvikalpeat jalkateräni ”lämpimään” ve-teen. Jopa tuntui mukavalta. Ajattelin, että totuttelen tässä hieman, ettei sydän kokonaan pakahdu, kun sukellan kau-emmas kylmempiin aaltoihin.

Siinä istuessani näin, että veden pinnan alla kuhisi elä-mää. Kalan poikasia, joi-ta oli ”miljoonia” ja joiden isot silmät ja suu olivat niin veden värisiä, ettei niitä oli-si havainnutkaan, jos olisin heti porskutellut syvemmäl-le. Huomasin, että tässä saa-daan fiini jalkahoito omas-sa rannassa niin kuin olisi jossain muodikkaalla pedi-kyyrillä. Kalat ”järsivät” jaloista kuollutta solukkoa pienistäkin raoista. Siinä oli-sivat lähteneet myös sienet ja silsat mikäli sellaisia oli ol-lut, mikäpä sen parempaa!

Sitten uimaan. Sain kui-tenkin vielä syyn viivästyttää talviturkin heittämistä. Kalat parveilivat sankoin joukoin jalkojeni ympärillä. Odotin kalojen aiheuttamaa kutinaa tai vastaavia tuntemuksia, mutta mitään en tuntenut. Vanhan miehen ryppyiset koivet eivät kai tunne enää mitään. Näinkö tässä käy – vaikka elävänä syötäisiin.

Kun katsoin pikku kalojen touhua tarkemmin, huoma-sin, että niitä eivät varpaani enää kiinnostaneet vaan että ne ahmivat vedenpinnan sii-tepölyhiukkasia suut ammol-laan kuin mitkäkin minianjo-vikset. Tätä touhua oli vain

rannan tuntumassa, noin metrin etäisyydellä, jos-sa veden lämpötila lähenteli kahtakymmentä astetta. Kun liikautin koipiani, pikkukalat lähtivät syvemmälle, palaten melko nopeasti, kun olin hil-jaa liikkumatta paikallani.

On nyt tämäkin, pitää likai-sia varpaitaan toisten ruoka-lautasella, ajattelin. Varpaa-ni eivät kuitenkaan näyttäneet syöjiä pahemmin haittaavan. Ehkäpä ”hikisistä” varpaista-ni irtosi jotain kaloille sopivaa aromia rantaveteen niin, että siitepölypallot maistuivat en-tistäkin paremmilta.

Sehän on selvää, että ras-vaa sisältävät siitepölypallot kelluvat veden kalvolla, ai-nakin alkuun, ja että pienet kalat tarvitsevat alkutaipa-leellaan suurin määrin ”ba-byruokaa” pieniin suihinsa, joihin plankton ja siitepöly ovat varmaan sopivaa ja so-pivan kokoista ruokaa nope-asti kasvaville kaloille.

Olivatko nämä pienet ruo-kailijat silakoita tai kilohaile-ja, en voi tietää. Vedenväri-set kalat olivat kuin yhdestä muotista ja parvia riitti niin kauas kuin pystyin vaaleaa pohjaa vasten näkemään.

Tammesta, männystä, saar-nesta ja kuusesta, jotka ovat

tuulipölytteisiä, tulee run-saasti siitepölyä toukokuun lopulla ja vielä kesäkuun al-kuviikoillakin. Hyönteispö-lytteiset vaahterat eivät laske kallista siitepölyään tuu-len vietäväksi, vaan hyön-teiset kuskaavat sen kukas-ta kukkaan, kunhan ilma on riittävän lämmin. Pohjaan vajoava siitepöly varmasti nopeuttaa planktonin kasvua, niin että kaloille ruokaa riit-tää pitkäksi aikaa.

Rannassani ei kasva tam-mia. Pitääkin istuttaa pari puuta, tulevia kala-apajia ajatellen. Nimittäin, jos on pikkukaloja, on aina myös isompia saalistajia kyttää-mässä pienempiään ja näin on myös kalamiehelle saa-liskaloja. Voisin virvelöidä suoraan rannastani ja yrittää saada haukea ja kuhaa suo-raan keittiööni. Miten onnis-tunut kalojen kutu ja puiden kukinta osuvat sopivasti sa-malle vuodelle, on tietysti aina arvoitus.

Kahlasin lopulta syvem-pään veteen ja sukelsin talvi-turkin pois.

Siitepölyä oli runsaasti joka paikassa veden pinnal-la. Tunsin, kuinka se liimau-tui selkääni vedestä noustes-sani ja asettuessani vilttini

päälle lukemaan päivän avii-sia. Hiuksenikin olivat var-masti täynnä siitepölyä.

Myöhemmin kotona suih-kussa totesin tarvitseva-ni kunnon saunasaippuaa ”mönjän” irrottamiseksi se-lästä ja jaloista. Tuntui siltä, että Aurinko oli ikään kuin paahtanut siitepölyn kiinni ihooni. Hiukset tulivat upe-aan kuntoon pelkällä vesi-pesulla ja olivat kuin olisin käynyt frisyyrillä ennen juh-liin menoa.

Nyt ymmärrän herrasröö-kynöiden kesäisen hingun lehmuksen kukkien perään. Paimenten ja piikojen, jotka olivat karjan kanssa metsälai-tumella, piti kerätä lehmuk-senkukkia kotiin vietäväksi. Tuohikontissa, jossa vietiin päivän eväät, tuotiin kotiin tullessa villilehmuksen kuk-kia mamselleille. Kukat lai-tettiin heti lämpimään veteen, jolla sitten pestiin hiukset ja pää. Tukan pöyheyttä, pal-mikkojen kiiltävyyttä ja suor-tuvien värien elävyyttä kehut-tiin sitten kahvikesteillä.

Siitepöly on hyvää ener-giaa mehiläiskuningattarelle jo aikaisin keväällä. Kesy-mehiläiset keräävät sitä jo ensimmäisistä kevätkukis-ta, leskenlehdistä, pajuista ja puutarhan scilloista. Myös

mehiläisten toukat kasvate-taan siitepölyn ja hunajan seoksella, että ne vahvistui-sivat tuleviksi hyviksi työ-läisiksi.

Ehkä olisi pitänyt myydä pääsylippuja rantakiville-ni, koska monien ihmisten ihon hyvinvointia voisi edis-tää auringon paisteisella sii-tepölyhoidolla, sillä onhan siitepöly puhdasta luonnon tuotetta, mitä eivät kaik-ki ihorasvatuubit varmaan-kaan ole.

Arno Kasvi

Kirjoittaja on Ruissalon kasvi-tieteellisen puutarhan emeritus ylipuutarhuri, jolle muistot tuovat kesän keskelle talvea.

Jann

e Pe

ltone

n

Emmauksenkatu 1, p. 02 253 9564

MONIPUOLINEN LAATUVALIKOIMA

• VEIKKAUS• OLUTTA MUKAAN JOKA PÄIVÄ

• MYÖS KALASTUSLUVAT MEILTÄ!

TERVETULOA!

Aukioloajat: ma – pe 8 – 21, la 12 – 20, su 12 – 20

GRILLI JA ELINTARVIKEKIOSKI

HALISTUPA

PIKKUHERKUISTA REILUIHIN RUOKA-ANNOKSIIN!

LEVY-JAATI OY

RAKENNUSLEVYJÄ vuodesta 1970Sahaus- palvelu

Luotettavaa ja hyvää palvelua, nopeasti ja ammattitaidolla

Avoinna ark. 8–17Autokatu 2, Turku puh. 253 9200 email: info@levy-jaati.fi

hyvää joulua!

Oikein

Jalat sopassa

13KoroiSet 4/2014

Meille onhelppo

tulla

Autistenkatu 1, Turku (Satakunnantien varrella)www.raunistulanapteekki.�

Avoinna: arkisin 9-19 ja lauantaisin 9-15

Ilmaiset parkkipaikat oven vieressä

Invapaikka, pyörätuoliluiska jaautomaattiovet

Lisätietoja WWW.sita.Fi asiakaspalvelu@sita.fi puhelin 010 5400

Vastuuta ympäristöstä VaiVattomasti!

oma LoKeropoLtto-KeLpoiseLLejätteeLLe!

NeLiLoKeroiseN QuattroseLeCt-jäte astiaN aVuLLa Kierrätät tehoKKaasti KaiKKi KotitaLoutesi jätteet.

LajitteLe jätteet heLposti Kotipihassasi!

SITA Finland tarjoaa sinulle Suomen edistyksellisimmän kierrätysmah-dollisuuden omalla pihallasi.

Quattroselect on omakoti- ja rivitaloille sekä pienyrityksille tarkoitettu, 370-litrainen neli-lokeroinen jäteastia, jonka avulla kierrätät keräyskartongin,-lasin ja -metallin sekä polttokel-poisen jätteen.

palvelualue: Turku, Kaarina, Lieto ja Rusko.

LajitteLemaLLa:•kierrätätsamallakertaakaikki kotitaloutesi jätteet•vähennätkasvihuonepäästöjä•säästätluonnonvaroja.

Quattroselect-astiaan kerätään vainhyötyjätteitä(eipolttokelpois-ta jätettä) Raisiossa, Naantalissa, Maskussa ja Nousiaisissa.Lieto, Hyvättyläntie 10, puh. 02-4711 400

Piikkiö, Hadvalantie 10, puh. 020 774 9880Turku, Kauppiaskatu 9, puh. 02-4711 470

www.poppankki.fi

Me teemme niin.Tule kokemaan tämä itse.

Palvellaanko Sinuanykyisessä pankissasi?

Palvelemme asiakkaitamme myöskassapalveluissa koko aukioloajan.

Meidät tavoitat henkilökohtaisistapuhelinnumeroista.

Siirrämme asiakkuutesi meillevaivattomasti valtakirjalla.

Entä arvostatko pysyvyyttä jaläheistä palvelua?

Marraskuisissa seurakuntavaaleissa va-littiin luottamushenkilöt kaikkiin Suo-men seurakuntaneuvostoihin ja kirkko-valtuustoihin neljäksi vuodeksi. Koko maan äänestysprosentti oli 15,6. Maari-an seurakunnassa äänesti 10,9 prosenttia äänioikeutetuista.

Tulevana toimikautena Maarian seu-rakuntaneuvostossa istuu kuusitoista luottamushenkilöä. Yhteisessä kirkko-valtuustossa seurakuntaa edustaa kah-

deksan Maarian valittua.Osa ehdolla olleista valittiin kum-

paankin toimielimeen. Kolmelle heistä esitimme kaksi kysymystä.1. Miksi pidät seurakunnan luottamus-

tehtävää tärkeänä?2. Mihin asioihin haluat erityisesti

vaikuttaa?

Tytti Issakainen

Maarian seurakunnan luottamushenkilöt Yhteisen hyvän puolesta

Jorma Hellstén, SDP ja sitoutumattomat

1. Kirkko ja kirkolliset toimitukset ovat tärkeä osa ihmisten elämää. On tärkeää, että kirkon toimin-taa ja taloutta hoidetaan demo-kraattisesti jäsenten valitsemalla hallinnolla.2. Kirkkovaltuuston osalta tärkeä on taloudellisten resurssien oh-jaaminen oikein.

Kirkon tulee mukana ihmisen arjessa niin, että jokainen meistä sen tietää ja siihen luottaa. Tämä tulee erityisesti seurakuntaneu-voston työssä esille.

Tässä koko ajan kovenevassa maailmassa kirkon olkapää on tärkeä.

Pirjo Ranti, Kok. ja sitoutumattomat

1. Kristillinen seurakunta muodostuu sen jäsenistä ja siihen kutsutaan kaikkia ihmisiä omana itsenään, toimi-maan Jumalan rakkauden hengessä. Luottamushenki-lönä voin vaikuttaa siihen, miten seurakunta toimii; mitä toimintoja sillä on ja millaisen henkilökunnan voimin se toimii. Resursseista päätetään kirkkovaltuustossa.2. Pidän erityisen tärkeänä, että seurakunta keskittyy sen tärkeimpään tehtävään eli evankeliumin julistamiseen. Kaikessa toiminnassa pitää näkyä se, miksi seurakunta on olemassa. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus myös seurakunnassa. Perheet elävät työn tai työn puutteen paineissa lastenkasvatuksen lisäksi. Siksi haluan panos-taa perhetyöhön vanhuksia unohtamatta.

Maarian seurakunnassa on toteutettu aluetyötä jo yli kymmenen vuotta. Tulevalla kaudella on sitä kehitettävä reippaasti samaan suuntaan eli lähemmäksi seurakun-talaisia ja alueen asukkaita yleisesti. Jokaisella neljällä alueella (Pohjois-, Itä-, Etelä- ja Länsi-Maaria) on oma seurakuntatilansa, joten sinne on helppo kutsua asukkai-ta ja järjestää monenlaisia tilaisuuksia. Seurakuntatilojen

Henna Jagt, Partiotyön Ystävät

1. Mielestäni on hienoa päästä vaikuttamaan seurakunnan asi-oihin. Monet tyytyvät kertomaan mielipiteitään seurakunnan ja kirkon toiminnasta kahvipöytä-keskusteluissa sen sijaan, että

ovet auki ihmisten kohtaami-seen, hiljentymiseen ja Sanan tutkiskeluun!

yrittäisivät vaikuttaa asioihin. Tämä voidaan todeta jo alhaisesta äänestysprosentistakin. Koen tärkeäksi, että seurakunnan luotta-mustehtävissä olisi mahdollisimman paljon eri-ikäisiä ihmisiä, jotta kaikenikäisten seurakuntalaisten ääni saataisiin kuuluviin. Koen edustavani erityisesti nuoria aikuisia ja lapsiperheitä, mutta partioharrastukseni kautta minulla on ymmärrystä myös nuorten tarpeista. Ylipäänsä on tärkeää, että me tavalliset seurakuntalaiset pääsemme vaikuttamaan siihen, millainen seurakunta meillä on nyt ja tulevaisuudessa.2. Toivoisin voivani vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten seurakunnan väheneviä resurs-seja jatkossa jaetaan. Lisäksi seurakunnan varojen vähetessä tehtäviä pitää jatkossa antaa yhä enemmän vapaaehtoisten hoi-dettavaksi ja uskoisin, että kokemuksestani partion parissa tehtävästä vapaaehtoistyöstä on apua, kun mietitään esimerkiksi, miten vapaaehtoisia saadaan motivoitua mukaan toimintaan. Erityisesti haluan pitää seurakun-nassa lasten ja nuorten puolia, koska lapset ja nuoret ovat seurakuntamme tulevaisuus ja heihin pitää panostaa, jotta he pysyvät jatkossakin seurakuntamme jäseninä.

14 KoroiSet 4/2014

k a t a j a m ä k i

Tuleepa tuosta jouluTuli tuossa joulu mieleen,sehän hiipii oven pieleensyksyn kulkeissa talveksi.Muisteluissa vanhan miehennostaa mieleenjouluihmeen,joka ei muutu ollenkaan.Jouluhan tuleekin aikanaan.

Aina sitä arvuutellaan,kilvan sitten ennustellaantuleeko musta, valkea joulu?Entisaikaa muistellessa,sitä tässä tuumaillessa,mieleen nousee vaikeat ajat.Oli niinäkin aikoina joulu.

Ennen kulki hevospelitsekä omat jalkaparit,jotka kansaa kirkkoon vei.Väkeä oli kaikenlaistamiestä, naista sekä lastaporukassa astumassa.Kokemaan harras joulu.

Olipa joulut toisenlaisetitkut itki monet naiset,kimmelsi ukkojen silmät.Puitten juurella lumessa,pelko kuoleman povessa.Isät ja veljet siellä jossain.Pelko varjosti joulun.

Kotonakin puutteellistasokerista, hedelmistä,sekä paljosta muusta.Eikähän ollut vaattehissa

silloin paljon hurraamista,kunhan sai kylmältä suojan.Tulispa lämmin joulu?

Tulipa sitten toinenkin aika,yllä uusi, hieno villapaita,komeat kuviot siinä.”Pumpustuukii”, ”teryleenee”,kankaat monet mitkä lieneetulivat tutuiksi silloin.Jouluun tuli jo juhlaa.

Nytpä ei osaa ihmisparka,kun on eessä suuri sarkatavaroiden paljoudessa.Lahjaksi nyt mitä ostaa,epätoivo päätä nostaa,kun on niillä jo kaikkea.Miten joulu onkaan vaikea?

Apuun aatos toisenlainenpuutteellinen lähimmäinen.Mitenkä häntä vois auttaa?Keksi keinot, mieti mieli,kuka sen nyt mulle kieli,tarve tuo oikean lahjan.Auttamisen aikaa on joulu.

Mielissämme kaikenlaista,joulun viettoon monenlaista,paljon on tarjolla meillä.Löytäneekö alta kaikenmenemisen monenlaisenMarian sylistä Jeesuslapsen.Sieltäpä joulumme alkoi.

Aulis Katajamäki

Aulis Katajamäki on syntyperäinen halislainen ja asunut täällä 70 vuotta. Nykyään hän asuu Uittamolla.

w w w . m a a r i a n s e u r a k u n t a . f iAdventin ja joulun aika Maarian seurakunnassaItsenäisyyspäivä la 6.12.Maarian kirkko klo 10Itsenäisyyspäivän kirkko, Rajamäki, Kokkola, Rainio, Turun NMKY:n seniori-kuoro, seppeleenlasku sankarihaudalleMaarian kirkko klo 13Partiolaisten nuotiomessu, Rinne, Pal-munen, Niemi

II Adventti su 7.12.Maarian kirkko klo 10Messu, Kokkola, Niemi, Sirén Halisten srk-koti klo 16Halisten alueen asukkaiden joulujuhlaPallivahan kirkko klo 17Viikkomessu, Loukiala, Haikka, Vuokko Oksa

Keskiviikko 10.12.Pallivahan kirkko klo 18Nuorten joulujuhla Sanzissa

Torstai 11.12.Hepokullan srk-talo klo 13Piirien yhteinen joulujuhla ja kau-neimmat joululaulut, Rajamäki, Niemi, Lukkarin laulajat

III Adventti su 14.12.Maarian kirkko klo 10Messu, Rajamäki, Niemi, LaurénHepokullan srk-talo klo 13Messu, Rajamäki, HaikkaPallivahan kirkko klo 17Viikkomessu, Laurén, Vuola, Arto Rinne

Keskiviikko 17.12.Hepokullan srk-talo klo 18Japanin lähetyspiirin joulujuhlaKoroisten ristin talvihartaus klo 18,Nils Spoof ja Tero Niemi

Lauantai 20.12.Maarian pappilan talli klo 15Jouluseimen tarina, Aiju von Schöneman

IV Adventti su 21.12.Maarian kirkko klo 10Messu, Orenius, Niemi, PalmunenPallivahan kirkko klo 17Viikkomessu, Laaksonen, Vuola, Seppo Kolkka

Jouluaatto 24.12.Pallivahan kirkko klo 14Lasten joulukirkko, Palmunen, Vuola, Visertävä puu -kuoroKärsämäen kappeli klo 15Jouluaaton hartaus, Orenius, HaikkaMaarian kirkko klo 16Jouluaaton kirkko, Rinne, Rainio, Vuola, Marko Mäki, kontrabasso, Tuomas Kourula, kitaraMaarian kirkko klo 22Jouluyön messu, Sirén, Rajamäki, Haikka

Joulupäivä 25.12.Maarian kirkko klo 7Joulukirkko, Loukiala, Kokkola, Rainio, VuolaPallivahan kirkko klo 8

Joulukirkko, Laaksonen, Laurén, Suokivi

Tapaninpäivä 26.12.Maarian kirkko klo 10Messu, Orenius, Vuola, Kokkola

Sunnuntai 28.12.Maarian kirkko klo 10Messu, Sirén, Rainio, Laaksonen

Uudenvuodenpäivä to 1.1.Maarian kirkko klo 10Messu, Loukiala, Vuola, RajamäkiPallivahan kirkko klo 17Viikkomessu, Laurén, Rainio

Sunnuntai 4.1.Maarian kirkko klo 10Messu, Palmunen, Niemi, SirénPallivahan kirkko klo 17Viikkomessu, Sirén, Rainio

Loppiainen 6.1.Maarian kirkko klo 10Messu, Laaksonen, Rainio, PalmunenPallivahan kirkko klo 17Kauneimmat joululaulut -messu, Rinne, Laurén, Niemi

MAARIAN PAPPILAN SEIMI JA JOULUKORTTINÄYTTELY Maarian pappilassa avoinna loppiai-seen 6.1. asti. Seiminäyttely on avoinna päivittäin kello 9–16 ja postikorttinäyttely viikonloppuisin lauantaina ja sunnun-

taina kello 11¬–16. Seimen avajaisia vietetään sunnuntaina 30.11. Maarian kirkon adventtimessun jälkeen.

KAUNEIMMAT JOULULAULUTTorstai 11.12.Maarian kirkko klo 13Eläkeläisten kauneimmat joululaulut, Laaksonen, Rainio

Lauantai 13.12.Runosmäen srk-koti klo 15

III Adventti su 14.12.Yli-Maarian srk-talo klo 13Pallivahan kirkko klo 15Lasten kauneimmat joululaulut, Vuola, Visertävä puu -kuoro

Maanantai 15.12.Kotimäen srk-talo klo 18

Tiistai 16.12.Hepokullan srk-talo klo 18

Torstai 18.12.Maarian kirkko klo 19Maarian kamarikuoro ja Tero Niemi

IV Adventti su 21.12.Maarian kirkko klo 18Verbum Sonans, Haikka

JOULUKONSERTITPerjantai 12.12.Maarian kirkko klo 18

Enkelin kosketus. Karjalan Käkösten ja Pandora-kuoron yhteisjoulukonsert-ti, johtajana Irma-Sisko Norontaus. Maarian pappilan tallissa glögit ja Mikko Laurénin hartaus.

Lauantai 13.12.Pallivahan kirkko klo 16Hengellisen romanimusiikin joulukon-sertti. Leonard Stenroos ja Taivaasta tuulee -yhtye. Avaus Mikko Laurén.

III Adventti su 14.12.Maarian kirkko klo 16 ja 19Key ensemblen joulukonsertit. Yhteis-laulua ja glögitarjoilu konsertin jälkeen.

Maanantai 22.12.Maarian kirkko klo 19NMKY:n seniorikuoron joulukonsertti, Rainio, Pasi Helin, piano

Sunnuntai 28.12.Maarian kirkko klo 15Kauneimmat jouluvirret, prof. Jouko Martikainen, Rainio

ARMON VARASSA – UUDENVUODENTAPAHTUMA PALLIVAHAN KIRKOLLA 28.12.–1.1.Lue lisää tapahtumasta Maarian seurakunnan internetsivuilta.

Muutokset mahdollisia. Lisää seurakunnan toiminnasta löydät

Kirkko ja me -lehdestä sekä www.maarianseurakunta.fi.

15KoroiSet 4/2014

Joulunaika Kuralan KylämäessäKuralan Kylämäessä maalaiskoti valmistautuu viettämään joulua 1950-luvun malliin. Iso-Kohmon emäntä valmistaa jouluruokia ja tuvassa tuoksuvat piparimausteet ja salissa koristellaan kuusta. Kokeiluverstaassa pääsee valmista-maan kynttilöitä tai viettämään joululahjavalvojaisia.

Kokeiluverstaan KynttiläpajatKynttilöiden valmistusta perinteisin menetelmin. Vapaa pääsy!La–su 29.–30.11. klo 12–16. Su 7.12. klo 12–16. La–su 13.–14.12. klo 12–16.

Joulukuun taitotiistait 2. ja 9.12.Klo 13–17.30 avoimet teematyöpajat kaikenikäisille. Joulu-valmisteluja. Vapaa pääsy.

Isoäidinaikainen joulu 7.–14.12.Ti–pe klo 9–14, la–su klo 11–17. Jouluvalmisteluja 1950-luvun maalaiskodissa. Kädentaitajien joulutori Kokei-luverstaalla.

Joululahjavalvojaiset 16.12.Klo 13.30–21.00 valmistetaan kransseja, koristeita ja pik-kulahjoja pukinkonttiin. Vapaa pääsy!

Kevään kursseja KuralassaTaitotiistai 13.1.-26.5.Kaikenikäisille joka tiistai Kuralan kokeiluverstaalla klo 13-17.30. Ei ennakkoilmoittautumista. Vapaa pääsy!Teemoina tammikuussa Villasta vaikka mitä! Helmikuussa Paperista ja paperimassasta. Maaliskuussa Kevättä ja pääsiäisvalmisteluja.

Kuralan Kylämäen teemaviikonloputAvoimia teemaviikonloppuja tammikuusta toukokuuhun. Iso-Kohmon emäntä puuhailee maalaistalon askareiden parissa ja Kokeiluverstaalla syvennytään kädentaitoihin eri materiaalien kautta. Kerran kuussa la-su klo 12-16: 24.–25.1. Viehäty villasta: huovutusta, marionettinukke tai huopatossuja… 21.–22.2. Räsyistä ja tilkuista: ommellen vaikkapa tilkku-työ, pehmolelu tai ovimatto. Vapaa pääsy! Työpajoissa pieni materiaalimaksu.

Ompeluseura 19.1.-11.5.Parillisten viikkojen maanantait klo 17.30-20. Nuorille ja aikuisille. Tule mukaan oppimaan ja jakamaan perinteisiä käsityötaitoja. Kevätkausi 30e/henkilö + materiaalit.

Klassiset leningit ja ajattomat jakut 12.1.–18.5.Parittomien viikkojen maanantait klo 17.30-20. Nuorille ja aikuisille. Suunnittele ja toteuta aikaa kestävä lempivaate kevätrientoihin. Kurssilla mahdollisuus kutoa oma vaate-kangas. Syyskausi 30e/henkilö + materiaalit.

Pienoismallitalo 13.1.–3.3.Ti klo 16.30-18.30. Yli 10-vuotiaille ja aikuisille. Suunnit-tele, rakenna ja sisusta oma pienoishuoneesi tai -kotisi: nykyaikainen tai historiallinen asumus, moderni olohuone tai vaikkapa talonpoikaistupa! Kurssimaksu 30e/hlö (sis. materiaalit).

Ilmoittaudu kursseille osoitteessa: turku.fi/kuralankylamakiTervetuloa Kylämäkeen, Jaanintie 45, 20540 Turku. Puh. 02 2620 420.

Opiston ilmoitus?Lapsi- ja perhetyön perustutkinto: ammatillinen peruskoulutusLapsi- ja perhetyön perus-tutkinto: näyttötutkinto Viittomakielisen ohjauksen perustutkintoKoulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto Suntion ammattitutkintoWeb designer Kauppatieteet Lääketieteelliseen suuntaavat opinnot

– www.turunkristillinenopisto.fi –Innostu TKO? Oikeustiede Psykologia ja kasvatustiede Viittomakieli ja visuaalinen kommunikointi Perusopetus 10-luokka Maahanmuuttajien suomen kielen alkeisopinnot Maahanmuuttajien suomen kielen jatko-opinnot

16 KoroiSet 4/2014

Simo Helenius on syntynyt 1942 Koski Tl:ssä, samalla paikkakunnalla kuin Wäi-nö Aaltosen äiti aikoinaan. Helenius on myös kaukais-ta sukua äitinsä kautta Wäinö Aaltoselle.

Wäinö Aaltosen tapaan Simo Helenius on käynyt Turun Taideyhdistyksen pii-rustuskoulun. Tämä tapah-tui vuosina 1966–1969. Pii-rustuskoulun jälkeen hän oli töissä Wäinö Aaltosen mu-seossa 1969–1983. Kuvatai-teen valtionpalkinnon hän sai vuonna 1984.

Simo Helenius aloit-ti näyttelytoiminnan 1967 ja sen jälkeen hän on osallistu-nut lukuisiin näyttelyihin niin Suomessa kuin ulkomailla-kin. Viime keväällä hänel-lä oli mm. näyttely Kustavin Kipinässä ja kesällä Koroisis-sa, jossa on nähtävänä Turun puistosta poistetusta jalavas-ta luotu Yksisiipinen enkeli -veistos.

Hämeen valtatien varrella

olevasta Heleniuksen Kissa-Kallu -veistoksesta on tullut samanlainen symboli Num-men kaupunginosalle kuin Aaltosen Liljasta Turulle.

Helenius asuu Raunistu-lassa, jossa hän jatkaa taitei-lijatyötään. KoroiSet -lehti kävi häntä haastattelemassa Wäinö Aaltosen symposiu-missa esille tulleista aiheista ja vähän muustakin.

Mitkä ovat muistikuvasi työjaksostasi Wäinö Aalto-sen museossa?Olin töissä museossa 1969–1983 heti valmistumista läh-tien. Olin kyllä virkavapaalla välillä. Olin töissä museos-sa vain neljä tuntia päiväs-sä. Kun työstä tehtiin minulle virka, se ei sitten enää toi-minut kunnolla, koska silloin se vei liikaa aikaa. Oli pakko sanoutua irti.

Olen ollut lapsesta asti kiinnostunut veistämisestä. Muotokieli on minulle tär-keä. Siksi oli tavattoman hie-

Kuvanveistäjä Simo Helenius

Wäinö Aaltosen jalanjälilläKoroiSet-lehti oli mukana järjestämässä kuluvan vuoden keväällä Wäinö Aaltonen -symposiumia Turun kristillisellä opistolla. Tilaisuuteen osallistui myös turkulainen kuvanveistäjä Simo Helenius.

no olla museossa töissä. Olin siellä kuin kotonani. Ilmapiiri oli hyvä. Minulle se oli tärkeä työpaikka.

Wäinö Aaltosen museota kohtaan on esitetty kritiikkiä siitä, että museossa on liian vähän Aalto-sen töitä esillä. Mitä mieltä olet tästä?Aikaisemmin museossa oli enem-män Wäinö Aaltosen töitä. Silloin kun olin museossa töissä, iso sali oli pyhitetty Aaltosen töille. Pe-räsalissa oli Aaltosen grafiikkaa ja maalauksia. Alkuvaiheessa mu-seossa kävi paljon ihmisiä, mut-ta vähitellen samat työt eivät enää tuntuneet yhtä houkuttelevilta ja kävijämäärät alkoivat hiipua. Vaih-tuvilla uusilla näyttelyillä saatiin ihmiset taas käymään museossa.

Museossa pitäisi kuitenkin olla jatkuvasti esille osa Aaltosen par-haimmista töistä. Kymmenkunta työtä olisi sopiva määrä. Esimer-kiksi aulatilat voisivat olla koko-naan Aaltosen töille varattua tilaa. Parhaimmat Aaltosen työt ovat etu-päässä hänen töistään pienikokoi-simpia. Tällaisia ovat esimerkiksi naisfiguuri Kahlaaja ja Aaro Hel-laakosken päästä tehty työ.

Mikä on käsityksesi Aaltosen töistä ja taiteesta yleensä?Parhaimmissa Aaltosen töissä on tiettyä nöyryyttä, lujuutta ja ajassa kestävyyttä. Nämä kolme asiaa ovat minulle olleet omassa työssäni hy-vin tärkeitä. On olemassa myös sel-laista taidetta, joka on kerran tehty, ja joka pyyhkiytyy saman tien pois.

Nykyisin tavoitteita taiteelle on niin monenlaisia verrattuna Aal-tosen aikaan 50–100 vuotta sitten. Taiteilija hakee tänään vuoropuhe-lua yleisön kanssa melkein enem-män kuin aikaisemmin ja melkein millä keinoin tahansa. Itse luova prosessi voi lähteä mistä hyvänsä.

Taidekäsitykset ovat tulleet niin monimuotoisiksi. Ihminen pyrkii kuitenkin selkiyttämään omia ta-voitteitaan taiteessa vuosien saatos-sa. Rönsyt karsiutuvat pois. Sisäl-tö pyritään pelkistämään niin, että taideteoksen viesti tulee ikään kuin yhtä kanavaa pitkin katsojille. Ku-kin katsoja tulkitsee tämän viestin omalla tavallaan.

Minkälainen työ oli Nummen-pakan Kissa-Kallu?Kissa-Kallu on Nummenpakan seura ry:n tilaama työ. Se kuvaa

Kuvanveistäjä Simo Helenius ateljeessaan Raunistulassa.

Kissa-Kallusta on tullut Nummenpakan symboli.

Yksisiipinen enkeli Koroisissa.

Simo Heleniuksen kodin ja työtilan edus-talla on betoninen työ Turussa asuneesta kirjailija Kaarlo Isotalosta (1918–1989). Isotalo vieraili kerran Heleniusten luona

ja istuutui mietteliäänä pihan tuolille. Mietteliäs asento oli vaikuttava ja loihti

tarpeen ikuistaa se betoniin.

paikallista kulkijaa, joka piti kissois-ta, eli erakkoelämää ja keräsi erilais-ta roinaa. Maaherra Paavo Aitio oli keräämässä varoja työlle. Hän ehti nähdä työn luonnoksen ennen kuole-maansa.

Työnä veistos tavattoman oli help-po ja miellyttävä. Suunnitteluvaihees-sa oli erilaisia rönsyjäkin mukana, mutta niistä luovuttiin, koska silloin siitä olisi tullut vaikeamman hoidetta-va. Kissan sijoittaminen aiheutti myös pohdintaa. Pussi selässä on roinan ke-räämistä varten. Kannu kädessä on maidon keräämistä varten kissoille.

Kun työ julkistettiin vuonna 1989, julkisuudessa syntyi myös kritiikkiä siitä, että Kissa-Kallun tyyppisestä lai-tapuolen ihmisestä on tehty veistok-sen myötä ikään kuin kaupunginosan symboli. Nykyisin ajatus hyväksytään jo paremmin.

Entä Koroisten Yksisiipinen enkeli? Olen tehnyt viimeaikoina erilaisia mielikuvahahmoja. Yksisiipinen en-keli on yksi näistä. Teos on syntynyt viime keväällä Elävän Kulttuurin Ko-roinen ry:n järjestämässä Veistospuis-to kaupunkilaisille -kurssilla Koroisis-sa. Toimin kurssin vetäjänä.

Turun puistoista kaadetut puut oli-vat veistosten raaka-ainetta. Yksisii-pisen enkelin lähtökohtana oli jalava, joka oli kasvanut peltikaton vieres-sä. Peltikatto oli jäänyt puun sisään. Veistoksen jalustana on paikan päältä löytynyt romua täynnä ollut kaivanto. Näin enkeli on ikään kuin romupilven päällä.

Teksti ja kuvat: Timo Leinonen

”Muotokieli on minulle

tärkeä”