kerkkoon koulu päärakennus - porvoo.fi · olevat alimmat hirsikerrat ovat ryömintätilan...

PORVOON KAUPUNKI

Kerkkoon koulu

Päärakennus

Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 24.8.2018 P33849

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 1 (35)

24.8.2018

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

TIIVISTELMÄ Tutkimuskohteena oli Porvoossa sijaitseva Kerkkoon koulun hirsirunkoinen päärakennus. Raken-

nus on valmistunut vuonna 1902. Tutkimusten tarkoituksena on ollut selvittää kokonaisvaltaisesti eri rakenteiden toteutustapaa ja kuntoa sekä arvioida mahdollisia sisäilman laatuun vaikuttavia haitta-/riskitekijöitä. Tutkimukset ovat suoritettu aistinvaraisin arvioin, rakenteisiin tehtyjen rakenneavausten ja ra-kenneavauksista otettujen materiaalinäytteiden avulla. Alapohjarakenteiden kosteuspitoisuuksia kartoitettiin pintakosteushavainnoin.

Tutkimustulosten perusteella:

Tutkimusten perusteella yläpohja- ulkoseinä- tai ryömintätilaa vasten olevissa alapohjaraken-teissa ei esiinny merkittäviä tai laajoja sisäilman laatuun vaikuttavia kosteus- ja mikrobivaurioita. Rakenneavauksista tehtyjen havaintojen ja avauspisteistä otettujen materiaalinäytteiden perus-teella mikrobivaurioita esiintyy paikoin kellarikerrosta vasten olevan välipohjarakenteen eristema-teriaaleissa sekä hirsiseinien sisäpinnassa olevan, ala- ja välipohjarakenteiden sisään ulottuvien

puukuitulevyjen alaosissa. Välipohjan eristekerroksessa olevat sammaleristeet olivat tutkimushet-kellä paikallisesti, vesipisteen läheisyydessä, kosteat. Asuinhuoneistoon johtavan betoniportaikon kohdalla julkisivulaudoituksessa ja hirsirungossa esiintyy paikallisia lahovaurioita. Ryömintätilalli-sessa alapohjarakenteessa ei todettu merkittäviä vaurioita ja havaintojen perusteella ryömintätila tuulettuu hyvin. Ryömintätilassa täyttömaan päällä on paikoin runsaasti orgaanisia rakennusjät-teitä, kuten puulastuja ja lautoja sekä muuta jätettä.

Kellarikerroksen alapohjarakenteet ovat hiekkatäytön päälle valettuja, kosteus- ja lämmöneristä-mättömiä betonilaattoja, joihin nousee kapillaarisesti kosteutta rakennuksen alapuolisesta täyttö-maasta. Savityöpajassa kosteus- ja lämmöneristämättömän betonilaatan päälle on puukoolattu puulattia, mikä tekee rakenteesta kosteusteknisesti riskialttiin rakenteen. Lattian puukoolauksissa esiintyy mikrobivaurioita.

Rakennuksen ulkopuolisessa kosteudenhallinnassa esiintyy puutteita erityisesti sadevesien pois-ohjauksen sekä rakennuksen vierustäyttöjen kallistusten osalla. Sadevedet paikoin lammikoituvat

sokkeli- ja kellarikerroksen seinien läheisyyteen, minkä johdosta kellarikerroksen ulkoseinissä esiintyy paikallinen kosteusvaurio.

Yläpohjarakenteen lämmöneristeenä on alkuperäiset orgaanista materiaalia olevat sammal- ja turve-eristeet, eristeiden päällä on rakennusjätteitä ja ullakolla olevan lattialaudoituksen päällä esiintyy vesikatteen alapintaan kondensoituneen veden lammikoitumisjälkiä. Ko. aikakauden ra-kennuksissa yläpohjan ilmansulkupaperin liittymiä ei ole toteutettu ilmatiiviisti, mikä mahdollistaa ilmavuodot rakenteen läpi. Yläpohjan lämmöneristeissä ei todettu mikrobivaurioita.

Jatkotoimenpidesuositukset:

Vaikka rakenteissa ei esiinnykään laajoja kosteus- ja mikrobivaurioita, suositellaan ylä-, väli- ja ryömintätilaa vasten olevat alapohjarakenteet korjattavaksi/ uusittavaksi rakenteissa todettujen paikallisten kosteus- ja mikrobivaurioiden korjaamiseksi sekä rakenteiden ilmatiiveyden paranta-miseksi. Maaperän radonpitoisuus sekä hirsisienien sisäpinnassa olevien, alapohjarakenteiden puolelle ulottuvien, puukuitulevyjen mikrobivauriot tulee huomioida uusien ala- ja välipohjaraken-teiden korjausten suunnittelussa ja toteutuksessa.

Lisäksi rakennuksen ulkopuolista kosteudenhallintaa tulee parantaa vähintäänkin sadevesikaivo-jen asennuksilla sekä muotoilemalla maanpintoja rakennuksesta poispäin viettäviksi. Kellariker-roksesta kosteus- ja lämmöneristämättömän maanvaraisen betonilaatan päältä poistetaan puura-kenteet.

Kaikki jatkotoimenpidesuositukset vaativat erillistä korjaussuunnittelua.


24.8.2018


Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Sisällysluettelo

1 Yleistiedot ............................................................................................................... 5

1.1 Tilaaja ............................................................................................................ 5

1.2 Tehtävän sisältö .............................................................................................. 5

1.3 Tutkimuskohde ja lähtötiedot ............................................................................ 5

1.4 Sijainti ja paikannuskaaviot .............................................................................. 5

1.5 Käytetyt suunnitelmat ja asiakirjat..................................................................... 6

2 Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn suorittamisesta. ................................................... 6

2.1 Tutkimusmenetelmien viitearvot ja analyysilaboratorio ......................................... 7

2.1.1 Materiaalien mikrobit ............................................................................. 7

2.1.2 Kosteusmittaukset ................................................................................ 7

Tutkimustulokset rakenneosittain .................................................................................... 8

3 Alapohjarakenteet .................................................................................................... 8

3.1 Ensimmäinen kerros ........................................................................................ 8

3.1.1 Sijainti ................................................................................................. 8

3.1.2 Rakenne .............................................................................................. 8

3.1.3 Havainnot ............................................................................................ 8

3.1.4 Materiaalien mikrobit ............................................................................ 11

3.1.5 Johtopäätökset .................................................................................... 11

3.1.6 Jatkotoimenpidesuositukset ................................................................... 12

3.2 Kellarikerros .................................................................................................. 12

3.2.1 Sijainti ................................................................................................ 12

3.2.2 Rakenne ............................................................................................. 12

3.2.3 Havainnot ........................................................................................... 12


3.2.5 Kosteusmittaukset ............................................................................... 14

3.2.6 Johtopäätökset .................................................................................... 14


4 Ulkoseinät, maanpaineseinät ja sokkelit ..................................................................... 15

4.1 Ensimmäinen kerros ....................................................................................... 15

4.1.1 Sijainti ................................................................................................ 15

4.1.2 Rakenne ............................................................................................. 15

4.1.3 Havainnot ........................................................................................... 15


4.1.5 Johtopäätökset .................................................................................... 20


4.2 Kellarikerros .................................................................................................. 21

4.2.1 Sijainti ................................................................................................ 21

4.2.2 Rakenne ............................................................................................. 21


24.8.2018


Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

4.2.3 Havainnot ........................................................................................... 21

4.2.4 Johtopäätökset .................................................................................... 22


5 Välipohjat .............................................................................................................. 23


5.1.1 Sijainti ................................................................................................ 23

5.1.2 Rakenne ............................................................................................. 23

5.1.3 Havainnot ........................................................................................... 23


5.1.5 Johtopäätökset .................................................................................... 26


6 Väliseinät ............................................................................................................... 27


6.1.1 Sijainti ................................................................................................ 27

6.1.2 Rakenne ............................................................................................. 27

6.1.3 Havainnot ........................................................................................... 27

6.1.4 Johtopäätökset .................................................................................... 28


6.2 Kellarikerros .................................................................................................. 28

6.2.1 Sijainti ................................................................................................ 28

6.2.2 Rakenne ............................................................................................. 28

6.2.3 Havainnot ........................................................................................... 28

6.2.4 Johtopäätökset .................................................................................... 29


7 Yläpohjat ja vesikatto .............................................................................................. 29

7.1.1 Sijainti ................................................................................................ 29

7.1.2 Rakenne ............................................................................................. 29

7.1.3 Havainnot ........................................................................................... 30


7.1.5 Johtopäätökset .................................................................................... 32


8 Salaojat ja ulkopuolinen kosteudenhallinta ................................................................. 32

8.1 Havainnot ...................................................................................................... 32

8.1.1 Johtopäätökset .................................................................................... 33

8.2 Jatkotoimenpidesuositukset ............................................................................. 33

9 Yhteenveto suositeltavista toimenpiteistä ................................................................... 34


24.8.2018


Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Liitteet

Liite 1. Näytteenottopisteet pohjapiirustuksissa

Liite 2. Materiaalien mikrobit –analyysivastaus 379007, Työterveyslaitos, 3.7.2018


24.8.2018


Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kerkkoon koulu Päärakennus

1 Yleistiedot

Kerkkoon koulu Savimäentie 6 06530 Porvoo

1.1 Tilaaja

Porvoon kaupunki, Toimitilajohto Pekka Koskimies Tekniikankaari 1 06100 Porvoo 040 489 1865 [email protected]

1.2 Tehtävän sisältö

Tutkimusten tarkoituksena on ollut selvittää Porvoossa sijaitsevan Kerkkoon koulun hirsi-runkoisen päärakennuksen rakenteiden toteutustapaa, kuntoa sekä arvioida mahdollisia si-säilman laatuun vaikuttavia haittatekijöitä.

Tutkimukset ovat suorittaneet 6.6. – 8.6.2018 välisenä aikana Rkm. Timo Ekola ja TkK Juuso Parkkinen.

1.3 Tutkimuskohde ja lähtötiedot

Porvoossa sijaitsevan Kerkkoon koulun hirsirunkoinen, ryömintätilallinen ja luonnonkivisok-keleiden varaan perustettu päärakennus on valmistunut vuonna 1902. Koulun kellaritilalli-nen laajennusosa on valmistunut vuonna 1926. Laajennusosan kellarinseinät sekä välipoh-

jan kantava rakenne on betonia. Tässä raportissa alkuperäistä osaa ja laajennusosaa käsi-tellään yhtenä kokonaisuutena ensimmäisen kerroksen osalta yhtenevien rakenneratkaisui-den takia. Päärakennuksessa on harjakatto, jossa on konesaumattu peltikate.

Tehdyt korjaukset:

LVI-järjestelmän saneeraus 1992

Peruskorjauksien lisäksi rakennuksessa on tiettävästi suoritettu muita normaaleja kiinteis-tön huoltoon liittyviä huolto- ja korjaustoimenpiteitä

1.4 Sijainti ja paikannuskaaviot

Kerkkoon koulun päärakennuksen sijoittuminen ilmansuuntiin ja koulun muihin rakennuk-siin nähden on esitetty alla olevassa kuvassa.

mailto:[email protected]


24.8.2018


Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 1. Satelliittikuva Tuorilan koulun rakennuksista (Lähde: Google Maps).

1.5 Käytetyt suunnitelmat ja asiakirjat

Tutkimusten tukena on ollut käytettävissä seuraavia tietoja ja asiakirjoja:

Suunnitelmat:

Pohjapiirustukset

LVI-piirustukset vuodelta 1992

Aiemmat tutkimukset:

Kiinteistön tilan / korjaustarpeen arviointi, Sisäilmakeskus, 27.3.2017

Radonpitoisuuden tarkastus, Tarkastuspöytäkirjaluonnos, STUK, 24.4.2017

2 Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn suorittamisesta.

Rakenteiden toteutustapaa ja kuntoa tutkittiin eri puolilla rakennusta rakenteisiin tehtyjen rakenneavausten avulla. Rakenneavauksista selvitettiin eri rakenneosien rakennetyypit, kohteesta ei ollut alkuperäisiä suunnitelmia käytettävissä. Rakenneavauksista otettiin lisäksi materiaalinäytteitä mikrobianalyyseihin. Alapohjarakenteiden kosteustilannetta kartoitettiin pintakosteusilmaisimen avulla.

Tutkimuksista tarkemmin

Aistinvaraiset arvioinnit paikan päällä

Pintakosteuskartoitus (lattiapinnat, ulko- ja väliseinien alaosat)

Rakenneavauksia yhteensä 12 ja materiaalinäytteiden ottoja eri puolilta rakennusta

o Materiaalinäytteitä 18 kpl mikrobianalyysiin

Päärakennus


24.8.2018


Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

2.1 Tutkimusmenetelmien viitearvot ja analyysilaboratorio

2.1.1 Materiaalien mikrobit

Rakenteista otetut materiaalinäytteet analysoitiin ns. suoraviljelymenetelmällä. Suoravilje-lymenetelmän tulokset ilmoitetaan käyttäen + -asteikkoa seuraavasti:

- = ei mikrobeja

+ = 1-19 pesäkettä (niukasti mikrobeja)

++ = 20-49 pesäkettä (kohtalaisesti mikrobeja)

+++ = 50-199 pesäkettä (runsaasti mikrobeja)

++++ ≥ 200 pesäkettä (erittäin runsaasti mikrobeja)

Suoraviljelyn tulokset voivat viitata mikrobikasvustoon silloin, kun mikrobeja on kohtalai-sesti tai niukasti, mutta lajistossa on kosteusvaurioindikaattoreita. (Asumisterveysasetuk-sen soveltamisohje osa IV)

Materiaalinäytteen mikrobiologisen viljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioi-tumiseen, mikäli materiaalinäytteessä on elinkykyisiä sieni-itiöitä runsaasti (+++/++++)

tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (Asumisterveysasetuksen so-veltamisohje, Valvira, 8/2016). Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen on kuiten-kin normaalia.

2.1.2 Kosteusmittaukset

Pintakosteusmittaus:

Pintakosteushavainnot suoritettiin Gann Hydrotest pintakosteudenilmaisimilla. Pintailmaisi-men näytössä esiintyvät lukuarvot ovat välillä 0-199. Havaintojen tulokset ovat suuntaa-antavia vertailuarvoja, jotka riippuvat kosteuspitoisuuden lisäksi myös materiaaleista ja nii-den kerrospaksuuksista.


24.8.2018


Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Tutkimustulokset rakenneosittain

3 Alapohjarakenteet

3.1 Ensimmäinen kerros

3.1.1 Sijainti

Ensimmäisen kerroksen alapohjarakenteen AP1 sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa si-nisellä.

3.1.2 Rakenne

Alapohjarakenteena on ryömintätilainen puurakenteinen alapohja. Perustusrakenne on to-teutettu luonnonkivisokkelein. Lattian pintamateriaalina on muovimatto. Alapohjan eri ra-kenneavauspisteiden välillä rakenteessa havaittiin eroja liittyen eristemateriaalin ja eriste-kerroksen paksuuteen. Alapohjarakenne AP1 on esitetty alla olevassa kuvassa.

Kuva 2. Ensimmäisen kerroksen ryömintätilallinen alapohjarakenne AP1.

3.1.3 Havainnot

Ensimmäisen kerroksen alapohjarakenteeseen tehtiin kaksi rakenneavausta, joiden kautta selvitettiin rakennekerrokset ja rakennusmateriaalit, sekä arvioitiin aistinvaraisesti rakentei-den kuntoa ja otettiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysiin.

Alapohjan eristekerroksen paksuus vaihtelee 250-350 millimetrin välillä. Eristemateriaalina

on käytetty sammaleristettä ja hiekkaa. Eristekerroksen päällä on noin 50-100 millimetrin ilmarako. Eristekerroksessa ei aistinvaraisesti havaittu poikkeavaa kosteutta tai hajua. Ala-pohjarakenteessa ei ole lainkaan varsinaista ilmansulkukerrosta, joten ilmavuodot alapohja-rakenteen läpi ovat todennäköisiä.

Rakennuksen alapuolella olevaan ryömintätilaan ei ole kulkuyhteyttä, vaan alapohjaraken-teeseen tehtiin koko rakenteen läpi menevä rakenneavaus, jonka kautta ryömintätila pääs-


24.8.2018


Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

tiin tarkastamaan. Ryömintätilan kuntoa sekä tuulettuvuutta ja alapohjarakenteen alapuo-listen rakenteiden kuntoa tutkittiin aistinvaraisesti. Ryömintätila tuulettuu painovoimaisesti sokkelissa olevien tuuletusluukkujen kautta. Ryömintätilan puisissa rakenteissa ei havaittu

poikkeavan kosteuden aiheuttamia home- tai lahovaurioita. Luonnonkivisokkelien päällä olevat alimmat hirsikerrat ovat ryömintätilan puolelta tarkasteltuna hyväkuntoisia. Ryömin-tätilassa täyttömaan päällä on orgaanisia jätteitä, kuten puulastuja ja laudanpätkiä, tiilen-palasia sekä muuta romua, joita on työnnetty ryömintätilaan vanhojen tuuletusaukkojen kautta. Ryömintätilan korkeus on n. 350 -500 mm.

Koulurakennus sijaitsee alueella, jonka maaperä on radonpitoista. Sisäilman radonpi-toisuuksia on mitattu kahdesta luokkahuoneesta vuoden 2017 alussa

(31.1…31.3.2017). 3-4 luokan opetustilassa sisäilman radonpitoisuus oli 736 Bq/m3 ja erityisopettajanhuoneessa 1700 Bq/m3. Molemmissa tiloissa radonpitoisuus ylitti sel-västi Säteilyturvakeskuksen asettaman 400 Bq/m3:n toimenpidearvon. Tiloihin määrät-tiin toimenpiteitä tehtäväksi. (Radonpitoisuuden tarkastus, Tarkastuspöytäkirjaluonnos, STUK, 24.4.2017).

Kuva 3. Yleiskuva luonnonkivisokkelista.

Kuva 4. Ryömintätila tuulettuu luonnonkivisokkeleissa olevien venttiilien kautta.

Kuva 5. Alapohjan rakenneavaus RA5 ulkoseinän vie-restä.

Kuva 6. Rakenneavaus RA5. Alapohjan eristeenä on käytetty sammaleristettä ja hiekkaa.


24.8.2018


Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 7. Rakenneavaus RA5. Alapohjan eristekerrok-sen paksuus on noin 300 millimetriä. Sammaleristeen

alapinnasta otetussa näytteessä (N9) ei esiinny vii-tettä mikrobivauriosta.

Kuva 8. Rakenneavaus RA5. Eristekerroksen päällä on noin 50-100 millimetrin ilmarako. Sammaleristeessä ei

aistinvaraisesti havaittu poikkeavaa hajua tai merkkejä eristekerroksen kastumisesta.

Kuva 9. Alapohjan rakenneavaus RA6 asuinhuoneen ulkonurkasta. Rakenneavauspisteen kautta järjestet-tiin kulku ryömintätilan kunnon tarkistamiseksi.

Kuva 10. Rakenneavaus RA6. Eristetilan korkeus on

noin 300 millimetriä. Sammal-/hiekkaeristettä on noin 250 millimetriä. Sammaleristeen alapinnasta otetussa näytteessä (N12) esiintyy heikko viite mikrobivauriosta.

Kuva 11. Yleiskuva ryömintätilasta. Puurakenteissa ei ole havaittavissa poikkeavan kosteuden aiheuttamia home- tai lahovaurioita.

Kuva 12. Luonnonkivisokkelin päällä olevissa hirsissä ei ollut aistinvaraisesti havaittavissa vaurioita.


24.8.2018


Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 13. Ryömintätilassa täyttömaan päällä on or-gaanisia jätteitä, kuten puulastuja ja laudanpätkiä, tii-

lenpalasia sekä muuta romua, joita on työnnetty ryö-mintätilaan vanhojen tuuletusaukkojen kautta.

Kuva 14. Ryömintätilassa täyttömaan päällä on orgaa-nisia jätteitä, kuten puulastuja ja laudanpätkiä, tiilen-palasia.


Ensimmäisen kerroksen alapohjarakenteista otettiin yhteensä kahdesta eri rakenneavauk-sesta kaksi materiaalinäytettä mikrobianalyysia varten.

Taulukko 1. Ensimmäisen kerroksen alapohjarakenteiden näytetulokset.

Rakenne-avaus

Näyte Rakenne Materiaali Tila Vaurioviite

RA5 N9 AP1 – Sammaleristeen alapinta

Sammal Opetustila Ei viitettä vauriosta

RA6 N12 AP1 – Sammaleristeen alapinta

Sammal Asuinhuoneiston

nurkkahuone Heikko viite vauriosta

Sammal on orgaaninen materiaali ja siinä esiintyy jo luonnostaankin mikrobikasvustoa. Toi-sessa alapohjarakenteen sammalnäytteessä (N12) esiintyy kuitenkin poikkeuksellisen run-saasti Penicilliumia, minkä johdosta analyysitulosta voidaan pitää heikkona viitteenä mikro-bivauriosta. Näytteissä ei esiinny Streptomyces –aktinobakteereja eli sädesientä.

3.1.5 Johtopäätökset

Ryömintätilaa vasten olevien alapohjarakenteiden lämmöneristeissä ei havaittu merkittäviä sisäilman laatuun vaikuttavia kosteus- ja mikrobivaurioita. Ryömintätilassa olevissa alapoh-jan puurakenteissa eikä hirsiseinien alaosissa havaittu kosteusvaurioita, jotka olisivat muo-dostuneet rakenteisiin kohdistuvasta poikkeuksellisesta kosteusrasituksesta tai ryömintäti-lan puutteellisesta tuulettumisesta. Ryömintätila tuulettuu luonnonkivisokkeleissa olevien tuuletusventtiilien kautta.

Ryömintätilassa täyttömaan päällä on orgaanisia rakennusjätteitä, tiilenpaloja ja paikoin

muita jätteitä, jotka on työnnetty ryömintätilaan sokkelin tuuletusaukoista. Orgaaniset puu-materiaalit voivat ajoittain aiheuttaa poikkeavaa, mikrobiperäistä hajua ryömintätilan sisäil-maan.

Säteilyturvakeskuksen toteuttamien radonpitoisuuksien kahden kuukauden seurantajaksolla vuoden 2017 alussa havaittiin sisäilmassa toimenpiderajan ylittäviä radonpitoisuuksia 3-4


24.8.2018


Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

luokan opetustilassa ja erityisopettajanhuoneessa. Sisäilman radonpitoisuuksien alentami-nen alle 400 Bq/m3:n toimenpidearvon edellyttää alapohjarakenteen ilmatiiveyden paranta-mista.

3.1.6 Jatkotoimenpidesuositukset

Ensimmäisen kerroksen alapohjarakenteiden pintarakenteet ja eristemateriaalit pu-retaan kantavaan hirsipalkistoon ja alapinnassa olevaan laudoitukseen asti. Uudet rakenteet toteutetaan erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. Maaperän radonpi-toisuus sekä hirsiseinien sisäpinnassa olevien, alapohjarakenteiden puolelle ulottu-vien, puukuitulevyjen mikrobivauriot tulee huomioida uuden alapohjarakenteen kor-jausten suunnittelussa ja toteutuksessa.

Ryömintätilassa täyttömaan päällä olevat orgaaniset materiaalit ja muut rakennus-jätteet poistetaan alapohjarakenteen korjausten yhteydessä.

3.2 Kellarikerros

3.2.1 Sijainti

Kellarikerroksen alapohjarakenteen AP2 sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa punaisella.

3.2.2 Rakenne

Kellarikerroksen alapohjarakenteena on maalattu betonilaatta, jonka alla on hiekkatäyttö. Rakenteessa ei ole lainkaan lämmön-/ kosteuseristyskerrosta. Rakenteeseen ei itsessään liity riskiä kosteusvaurioitumisesta, sillä maaperästä nouseva kapillaarinen kosteus pääsee haihtumaan betonilaatan pinnalla olevan ohuen maalikerroksen läpi. Alapohjarakenne AP2 on seuraava ylhäältä alaspäin katsottuna:

Kuva 15. Kellarikerroksen maanvastainen alapohjarakenne AP2.

3.2.3 Havainnot

Alapohjarakenteen betonilaattaan tehtyjen kolmen rakenneavauspisteen kautta selvitettiin betonilaatan paksuus ja mahdollinen veden-/kosteudenerityksenä toimivan bitumisivelyker-roksen olemassaolo. Bitumisivelykerrosta ei porareikien kautta tarkasteltuna rakenteessa havaittu. Betonilaatan alapuolella on kapillaarisen kosteuden nousun mahdollistava hiekka-täyttö. Hiekkatäytön todettiin olevan osittain kosteaa. Betonilaatan yläpinnasta havaittiin poikkeavaa kosteutta pintakosteudenilmaisimella, mikä viittaa siihen, että betonilaatan ylä-pintaan pääsee nousemaan maaperästä kosteutta.


24.8.2018


Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kellarikerroksen savipajassa (pohjapiirustuksessa iltapäiväkerhon tila) on betonilaatan ylä-puolella lautalattia, joka on koolattu suoraan betonilaatan päälle ilman vedeneristysker-rosta. Koolauspuusta otetussa materiaalinäytteessä esiintyy vahva viite mikrobivauriosta.

Kuva 16. Kellarikerroksen käytävä. Lattiassa rakenneavaus RA7, josta mitattiin betonilaatan paksuudeksi noin 100 millimetriä. Laa-tan alla on hiekkatäyttö.

Kuva 17. Pannuhuoneen alapohjaraken-teessa on havaittavissa uusittujen viemä-

rilinjojen uraukset, joiden kohdilla alapoh-jissa ei ole maalipinnoitetta.

Kuva 18. Yleiskuva kellarikerroksen savipajasta.

Kuva 19. Yleiskuva kellarikerroksen savipajasta.

RA7


24.8.2018


Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 20. Kellarikerroksen alapohjan rakenneavaus RA8. Puulattia on koolattu suoraan kosteus- ja läm-

möneristämättömän betonilaatan päälle, mikä tekee rakenteesta kosteusteknisesti riskialttiin rakenteen.

Kuva 21. Kellarikerroksen alapohjan betonilaatan pak-suudeksi mitattiin noin 100 millimetriä.


Kellarikerroksen alapohjarakenteen pää olevan lankkulattian puukoolauksesta otettiin mate-riaalinäyte mikrobianalyysia varten.

Taulukko 2. Kellarikerroksen alapohjarakenteen näytetulos

Rakenneavaus


RA8 N13 Puukoolaus alapohjarakenteen päällä

Puu Kirjasto /

kerhohuone Vahva viite vauriosta

Analyysitulosten perusteella alapohjarakenteen päälle rakennetun lautalattian puukoolauk-sesta otetussa näytteessä (N13) havaittiin vahva viite mikrobivauriosta. Kyseisessä näyt-

teessä esiintyy runsaasti Monocilliumia, sekä kohtalaisesti kosteusvaurioon viittaavaa Scopulariopsis –hometta. Näytteessä ei esiinny Streptomyces –aktinobakteereja eli sä-desientä.

3.2.5 Kosteusmittaukset

Kellarikerroksen alapohjarakenteen kosteusolosuhteita kartoitettiin pintakosteusilmai-simella. Alapohjarakenteessa havaittiin paikoin poikkeavaa kosteutta pintakosteudenilmai-simella.


Alapohjarakenteessa ei ole lämmöneristystä. Betonilaattaan pääsee maaperän kosteus nou-semaan kapillaarisesti aiheuttaen savipajan lautalattian betonia vasten oleviin koolauspuihin mikrobivaurioita.


Savipajan betonilaattaa vasten olevat puulattiat puretaan ja rakenne jätetään puh-taalle betonipinnalle.

Kellarikerroksen tiloja ei suositella käytettäväksi pitkäaikaiseen oleskeluun tai työs-kentelyyn.


24.8.2018


Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

4 Ulkoseinät, maanpaineseinät ja sokkelit


4.1.1 Sijainti

Ensimmäisen kerroksen ulkoseinärakenteiden US1 sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa punaisella.

4.1.2 Rakenne

Ulkoseinärakenne on hirsirunkoinen ja lautaverhoiltu. Sokkelirakenne on toteutettu luon-nonkivillä. Ulkoseinärakenne US1 on seuraava ulkoa sisäänpäin katsottuna:

Kuva 22. Ensimmäisen kerroksen ulkoseinärakenne US1 ja rakennekerrokset ulkoa sisäänpäin.

4.1.3 Havainnot

Julkisivuverhous on suurimmilta osin melko hyväkuntoinen. Maalipinnoitteessa esiintyy pai-kallisia kohtia, joilta maalikerros hilseilee irti julkisivulaudoituksesta. Rakennuksen julkisivu-verhoukseen tehtiin yhteensä viisi rakenneavausta ulkokautta, joiden kautta selvitettiin alimpien hirsikerrosten kuntoa. Selkeitä kosteus- ja lahovaurioita kantavassa hirsirungossa

havaittiin ainoastaan etukäteen riskirakenteeksi määritellyn asuinhuoneistoon johtavan be-toniportaikon kohdalla, jossa betonia vasten oleva julkisivuverhous ja hirsi ovat vaurioitu-neet kosteusrasituksen seurauksena. Rakenneavauspisteessä RA13 julkisivuverhouksen ta-kana olevan tervepaperin takapinnassa oli havaittavissa todennäköisesti poikkeavasta kos-teudesta aiheutunutta valkoista pilkutusta.

Vanhojen ikkunoiden ikkunapielissä on havaittavissa maalipinnoitteen rapistumista ja pieli-lautojen halkeilua. Pahiten vaurioituneita ovat etelänpuoleisen julkisivun ikkunapielet, joihin aurinko paistaa voimakkaimmin.

Ulkoseinän sisäpuolelle tehtiin yhteensä kolme rakenneavausta, joiden kautta selvitettiin hirsirungon sisäpuoliset rakennekerrokset ja niiden kunto keskittyen ulkoseinien alaosiin ja ulkoseinän ja alapohjan/välipohjan väliseen liitokseen. Rakenneavauksista tehtyjen havain-tojen perusteella seinien sisäpintaan on jossain vaiheessa asennettu kipsilevytys. Kipsilevy-


24.8.2018


Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

jen takana on vanhat huokoiset kuitulevyt ja pinkopahvit. Seinien alaosiin ja välipohjara-kenteiden liittymiin tehtyjen havaintojen perusteella hirren sisäpinnan olevassa huokoisen puukuitulevyn alaosassa esiintyy paikoin selviä poikkeavan kosteuden aiheuttamia vau-

riojälkiä. Puukuitulevyn vauriot rajoittuvat alueelle, joilla levy ulottuu välipohjarakenteen eristetilaan ja todennäköisesti vauriot liittyvät runsaiden pesuvesien käyttöön Puukuitulevyn merkittävimmät vauriot todettiin opetustilan rakenneavauspisteissä RA1 ja RA2. Raken-neavauspisteen RA5 pinkopahvissa ei selviä vauriojälkiä havaittu.

Kuva 23. Yleiskuva etupihan eli pohjoispuolen julkisi-vusta.

Kuva 24. Yleiskuva takapihan eli etelänpuoleisesta julkisivusta. Sokkelirakenne on toteutettu luonnonki-visokkelein.

Kuva 25. Yleiskuva länsipuolen julkisivusta. Kuvassa kellarikerroksen sisäänkäynti.

Kuva 26. Yleiskuva kellarikerroksen sokkeliraken-teesta.


24.8.2018


Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 27. Koulun alkuperäinen sisäänkäynti, ennen laa-jennusosan valmistumista vuonna 1926.

Kuva 28. Koulun pääsisäänkäynti.

Kuva 29. Vanhat ikkunanpielistä maali-pinnoite lohkeilee irti.

Kuva 30. Vanhat ikkunanpielet halkeilevat ja maalipinnoite lohkeilee irti.

Kuva 31. Idänpuoleinen julkisivu. Betoniportaikko joh-taa vanhaan asuinhuoneistoon. Oven alanurkassa, be-toniportaan yläpuolella on rakenneavaus RA10.

Kuva 32. Rakenneavaus RA10. Julkisivuverhouksen ja

tervapaperin takana oleva hirsi on pahoin lahovaurioitu-nut niiltä osin, joka on ollut lähellä betonista porrasta-

sannetta ja näin ollen altistunut poikkeukselliselle kos-teusrasitukselle. Hirsiseinän tilkkeenä toimivassa pella-

varivessä esiintyy vahva viite mikrobivauriosta.

RA10


24.8.2018


Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 33. Rakenneavaus RA10. Porrastasannetta vas-

ten oleva hirsi on lahovaurioitunut kosteusrasituksen seurauksena.

Kuva 34. Asuinhuoneiston ulko-oven vieressä on havait-tavissa julkisivuverhouksen maalipinnoitteen irtoilua.

Kuva 35. Ulkoseinän rakenneavaus RA12 etelänpuolei-sella julkisivulla.

Kuva 36. Rakenneavaus RA12. Alimmassa hirsikerrassa

ei ollut havaittavissa merkkejä lahovaurioitumisesta. Hirsien välistä otetussa pellavarivenäytteessä (N15) ei esiinny viitteitä mikrobivauriosta.

Kuva 37. Ulkoseinän rakenneavaus RA13 pääsisään-käynnin vieressä.

Kuva 38. Rakenneavaus RA13. Tervapaperin takapuo-lella on poikkeava kosteuden aiheuttamia valkeaa pilku-

tusta. Hirsiseinässä ei kuitenkaan ollut havaittavissa vaurioita.


24.8.2018


Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 39. Välipohjaan tehdyssä rakenneavauspisteestä

RA1 havaittiin, että seinän alaosan puukuitulevyssä esiintyy kosteusvaurioita.

Kuva 40. Rakenneavaus RA1. Seinän alaosan puukuitu-levyssä esiintyy kosteusvauriojälkiä, jotka todennäköi-sesti ovat aiheutuneet lattian runsaista pesuvesistä.

Kuva 41. Ulkoseinän rakenneavaus RA2. Seinän sisä-pintaan on jossain vaiheessa asennettu kipsilevytys.

Kipsilevytyksen takana on alkuperäiset puukuitulevyt ja rakennuspaperit. Hirsirungon sisäpinnassa ei ollut havaittavissa kosteusvauriojälkiä.

Kuva 42. Rakenneavaus RA2. Kipsilevyn takana olevassa

huokoisessa puukuitulevyssä on näkyviä kosteusvau-riojälkiä lattiapinnan tason alapuolelle ulottuvassa

osassa. Puukuitulevyn materiaalinäytteessä esiintyy vahva viite mikrobivauriosta.

Kuva 43. Ulkoseinän rakenneavaus RA5. Seinän sisä-puolelle on asennettu puukoolaus ja kipsilevytys. Hir-

sirungon sisäpuolisissa rakenteissa ei esiinny vau-riojälkiä. Ikkunan alanurkan tasolta otetussa pellavari-

venäytteessä (N10) ei esiinny viitettä mikrobivau-

riosta.

Kuva 44. Rakenneavaus RA5. Huokoisen puukuitulevyn

alaosassa ei esiinny selviä kosteusvauriojälkiä ja analyy-situloksen perusteella puukuitulevyn materiaalinäyt-teessä (N11) ei esiinny viitettä mikrobivauriosta.


24.8.2018


Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki


Ensimmäisen kerroksen ulkoseinärakenteista otettiin yhteensä viidestä eri rakenneavauk-sesta seitsemän materiaalinäytettä mikrobianalyysia varten.

Taulukko 3. Ensimmäisen kerroksen ulkoseinien näytetulokset

Rakenne-avaus


RA1 N2 US1 – Seinän alaosa, sisäkautta

Puukuitulevy Opetustila Heikko viite vauriosta


Pellavarive Opetustila Ei viitettä vauriosta


Puukuitulevy Opetustila Vahva viite vauriosta




Puukuitulevy Opetustila Ei viitettä vauriosta

RA10 N14 US1 – Portaiden vierusta, ulkokautta

Pellavarive Asuinhuoneisto

n portaat Vahva viite vauriosta

RA12 N15 US1 – Ikkunan alaosa, ulkokautta


Analyysitulosten perusteella ulkoseinärakenteista otetuista seitsemästä materiaalinäytteestä kahdessa esiintyy vahva viite mikrobivauriosta ja yhdessä heikko viite.

Sisäkautta otetussa puukuitulevynäytteessä (N6) esiintyy kohtalaisesti Penicilliumia sekä kohtalaisesti ns. kosteusvaurioon viittaavaa Chaetonium –hometta. Näytteestä todettiin myös niukasti Streptomyces –aktinobakteeraja eli sädesientä.

Ulkokautta otetussa hirsiseinän tilkkeenä käytetyssä pellavarivessä (N14) esiintyy runsaasti

vaaleita hiivoja ja kohtalaisesti Penicilliumia sekä niukasti ns. kosteusvaurioon viittaavaa Ulocladium-hometta. Lisäksi näytteessä esiintyy niukasti…kohtalaisesti Aureobasidium, As-pergillus niger ja Mucor- homeiden itiöitä, joiden kosteusvauriomerkitys on kuitenkin vielä avoin. Näytteessä ei esiinny Streptomyces –aktinobakteereja.


Julkisivuverhouksessa esiintyy alueita, joissa maalipinta lohkeilee ja irtoilee irti alustastaan. Pääosin julkisivuverhous on melko hyväkuntoinen. Asuinhuoneistoon johtavan betonisen porrastasanteen kohdalla julkisivuverhouksessa ja hirsissä on havaittavissa paikallisia laho-vaurioita.

Sisäpuolisissa rakenneavauksissa havaittiin näkyviä kosteus- ja mikrobivaurioita hirren sisä-pinnassa olevan puukuitulevyjen alaosissa, jotka on ulotettu ala-/välipohjarakenteen eriste-tilaan lattiapinnan alapuolelle. Vauriot ovat mahdollisesti syntyneet siivoamisessa käytetty-

jen lattian pesuvesien kulkeuduttua ulkoseinän ja lattian välisestä liitoksesta ala-/välipohjan eristekerrokseen.

Ikkunarakenteet ovat vanhat ja kuluneet, ikkunapielien maalipinta rapistuu ja puiset ikku-napielet halkeilevat.


24.8.2018


Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki


Alapohja- ja välipohjarakenteiden avaamisen ja uusimisen yhteydessä ulkoseinien alaosien sisäpinnassa olevat kosteus- ja mikrobivaurioituneet puukuitulevyt uusitaan vaurioituneilta osin.

Asuinhuoneistoon johtavan betoniportaikon läheisyydessä julkisivuverhous ja hirret uusitaan vaurioituneilta osin.

Ikkunoiden huoltomaalaus / tarvittaessa uusiminen.

Julkisivuverhouksen huoltomaalaus vaurioituneilta osin.

4.2 Kellarikerros

4.2.1 Sijainti

Kellarikerroksen maanpaineseinien sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa sinisellä.

4.2.2 Rakenne

Kellarikerroksen maanpaineseinät ovat osittain betonisia paikallavalettuja seiniä ja osittain luonnonkivistä muurattuja. Seinärakenteen paksuus kellarikerroksen ikkunoiden kohdalla on 80-100 senttimetriä.

4.2.3 Havainnot

Kellarikerroksen ulkoseinissä ei havaittu merkittäviä vaurioita, yksittäisiä koulun pääsisään-käynnin puoleisen ulkoseinän alaosassa esiintyviä kosteusvauriojälkiä lukuunottamatta. Ko. kosteusvaurioiden kohdalle johdetaan sadevesiä rakennuksen vesikatolta. Vesikatolta sade-vedet johdetaan sadevesikourun kautta sadevesisyöksytorveen, jonka johtaa sadevedet kellarikerroksen ulkoseinän viereen, johon vesi ajoittain lammikoituu. Kellarikerroksen sei-nässä kosteusvauriot on havaittavissa selvinä tasoite- ja pinnoitevaurioina.

Kosteusvauriojälki seinän alaosassa.


24.8.2018


Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 45. Kellarikerroksen seinät ovat ulkopinnoiltaan luonnonkiveä.

Kuva 46. Kellarikerroksen seinät ovat sisäpuolelta beto-

nia. Seinän kokonaispaksuus on noin 80-100 senttimet-riä.

Kuva 47. Kellarikerroksen pääsisäänkäynnin puolei-

sen betoniseinän alaosassa esiintyy kosteusvauriojäl-kiä.

Kuva 48. Kellariseinässä esiintyvän kosteusvaurion

kohdalla rakennuksen ulkopuolinen kosteudenhallinta

on puutteellinen ja sadevesien syöksytorvesta sadeve-det lammikoituvat suoraan kellarikerroksen seinän vie-reen.


Kellarikerroksen ulkoseinissä ei havaittu merkittäviä vaurioita pääsisäänkäynnin puoleisen ulkoseinän alaosan kosteusvaurioita lukuunottamatta. Vauriot on havaittavissa kellariker-roksen seinän alaosassa tasoite- ja maalikerroksen vaurioina. Ko. kosteusvaurioiden koh-dalle johdetaan sadevesiä vesikatolta ja sadevedet ajoittain lammikoituvat kellarikerroksen ulkoseinärakenteen viereen.


Rakennuksen ulkopuolista kosteudenhallintaa parannetaan rakentamalla kaikkien sadevesisyöksytorvien alapuolelle sadevesikaivot. Lisäksi rakennuksen vieressä ole-vat täyttömaat muotoillaan rakennuksesta poispäin viettäväksi. Kosteusvaurioitu-neen kellarikerroksen seinän sisäpinnasta poistetaan vaurioituneet maali- ja rap-pauspinnat.


24.8.2018


Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

5 Välipohjat


5.1.1 Sijainti

Ensimmäisen kerroksen välipohjarakenteiden VP1 sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa sinisellä.

5.1.2 Rakenne

Välipohjan kantavana rakenteena toimii paikallavalettu betonilaatta, jonka yläpinnassa on bitumisively. Lämmöneristeenä on käytetty purueristettä, turvetta tai mineraalivillaa. Väli-pohjassa on paikoin eristekerroksen yläpuolella 50-100 millimetrin ilmarako. Lämmöneris-teet ja lattian kannatuspukit lähtevät suoraan betonilaatan päältä. Välipohjan rakennetyyppi on seuraava ylhäältä alaspäin katsottuna:

Kuva 49. Ensimmäisen kerroksen välipohjarakenne VP1

5.1.3 Havainnot

Ensimmäisen kerroksen välipohjarakenteeseen tehtiin yhteensä neljä rakenneavusta. Ra-kenneavauspisteiden välillä havaittiin eroavaisuuksia lämmöneristeenä käytetyn eristemate-riaalin laadussa. Välipohjarakenteita on mahdollisesti korjattu ja lämmöneristeitä on uusittu pieniltä osin kerrallaan.

Ulkoseinän viereen tehdyssä rakenneavauksessa RA2 kantavan betonilaatan päällä oleva purueriste oli alaosastaan tummunut. Analyysitulosten perusteella rakenneavauksesta ote-tuissa sahanpuru- ja mineraalivillanäytteissä esiintyy selviä viitteitä mikrobivaurioista.

Opetustilan ja eteisen välisen seinän ja vesipisteen läheisyyteen tehdyssä rakenneavauspis-teessä RA3 välipohjan eristeenä oli mineraalivillaa ja sammalta. Kantavan betonilaatan päällä olevassa sammaleristeessä todettiin poikkeavaa mikrobiperäistä hajua ja sammal oli aistinvaraisten arvioiden perusteella kosteaa. Sammaleristeen päällä olevassa mineraalivil-laeristeessä esiintyy viite mikrobivauriosta. Rakenneavauspisteessä todetut vauriot ovat voineet aiheutua vesipisteen käytöstä aiheutuneisiin roiskevesistä tai välipohjassa kulkevien vesi- ja viemäriputkien vuodoista.


24.8.2018


Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 50. Yleiskuva opetustilasta.

Kuva 51. Välipohjan rakenneavaus RA1.

Kuva 52. Välipohjan rakenneavaus RA1 ulkoseinän

vieressä. Lattialaudoituksen ja kantavan betonilaatan

välissä on noin 350 millimetrin eristetila. Purueristeen alapinnasta otetussa näytteessä (N1) ei esiinny vii-tettä mikrobivauriosta.

Kuva 53. Rakenneavauksessa RA1 eristekerroksen päällä on 50-100 millimetrin ilmarako.

Kuva 54. Rakenneavaus RA2 ulkoseinän vieressä.

Kuva 55. Rakenneavaus RA2. Purueristekerroksen ylä-

pinnassa on 50 millimetrin paksuinen mineraalivillaker-ros. Sahanpurueriste on näkyvästi tummentunutta ja

huokoisien kuitulevyn osalla esiintyy selkeitä vauriojäl-kiä.

RA1


24.8.2018


Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 56. Rakenneavaus RA2. Kantavaa betonilaattaa

vasten oleva sahanpurueriste on tummunut. Purueris-teen alapinnan materiaalinäytteessä (N3) esiintyy vahva viite mikrobivauriosta.

Kuva 57. Rakenneavaus RA2. Purueristeen päällä oleva mineraalivillakerros on voimakkaasti tummunut. Mine-raalivillanäytteessä (N4) esiintyy viite mikrobivauriosta.

Kuva 58. Rakenneavaus RA3 opetustilan ja eteisen välisen seinän vieressä vesipisteen alapuolella.

Kuva 59. Rakenneavaus RA3. Rakenneavauspisteessä

ohuen sahanpurueristekerroksen päällä on eristeenä mineraalivillaa.

Kuva 60. Rakenneavaus RA3. Mineraalivillakerroksen

paksuus on noin 300 millimetriä. Mineraalivillakerrok-sen alapinnasta otetussa näytteessä (N7) esiintyy

viite mikrobivauriosta. Välipohjassa kulkee vanhoja käytöstä poistettuja vesiputkia.

Kuva 61. Rakenneavaus RA3. Mineraalivillakerroksen ja

kantavan betonilaatan välissä on ohut kerros kosteaa sammaleristettä. Sammaleristeessä havaittiin voimakas mikrobiperäinen nk. maakellarin haju.


24.8.2018


Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 62. Välipohjan rakenneavaus RA4 eteisessä.

Kuva 63. Rakenneavaus RA4. Turvekerroksen paksuus on noin 300 millimetriä. Turvekerroksen alapinnasta

otetussa näytteessä (N8) ei esiinny viitettä mikrobivau-riosta.


Ensimmäisen kerroksen välipohjarakenteista otettiin yhteensä neljästä eri rakenneavauk-sesta viisi materiaalinäytettä mikrobianalyysiin.

Taulukko 4. Ensimmäisen kerroksen välipohjarakenteiden näytetulokset

Rakenneavaus


RA1 N1 VP1 – eristekerroksen alapinta

Sahanpuru Opetustila Ei viitettä mikrobivauriosta


Sahanpuru Opetustila Vahva viite vauriosta


Mineraalivlla Opetustila Viittaa vaurioon


Mineraalivilla Opetustila Viittaa vaurioon


Turve Eteinen Ei mikrobikasvua

Analyysitulosten perusteella kolmessa näytteessä viidestä esiintyy viite tai vahva viite mik-robivauriosta. Näytteissä, joissa esiintyy viite tai vahva viite mikrobivaurioista, esiintyy koh-talaisesti…runsaasti Penicilliumia sekä yksittäisiä ns. kosteusvaurioon viittaavia homeita, kuten Eurotium, Fusarium ja Chaetomium. Näytteessä N3 esiintyy niukasti Streptomyces- aktinobakteereja.


Kellarikerrosta vasten olevassa välipohjarakenteessa lämmöneristeenä on sammalta-, sa-hanpurua- ja paikallisilla alueilla mineraalivillaa. Analyysitulosten perusteella eristeissä esiintyy paikoin selviä viitteitä mikrobivaurioista, eristeissä esiintyy paikoin tummentumia ja yhdessä vesipisteen viereen tehdyssä rakenneavauspisteessä sammal-eriste oli kosteaa ja eristeessä oli havaittavissa mikrobiperäistä hajua. Materiaalinäytteiden analyysitulosten viit-teet/ vahvat viitteet eristemateriaalien mikrobivaurioista tukivat aistinvaraisesti tehtyjä ha-vaintoja.


24.8.2018


Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki


Heti tehtävänä jatkotoimenpiteenä suositellaan, että luokkatilassa vesipisteen (ra-kenneavaus RA3) läheisyydessä tutkimushetkellä kosteaksi todetut eristeet poiste-

taan ja eristeiden kastumisen syy ja vaurioiden laajuus selvitetään rakenteiden avausten yhteydessä.

Välipohjarakenteissa esiintyvien mikrobivaurioiden johdosta välipohjarakenteiden pintarakenteet ja lämmöneristeet puretaan kantavaan betonilaattaan saakka ja be-tonipinnat puhdistetaan huolellisesti. Uudet rakenteet toteutetaan erillisen korjaus-suunnitelman mukaisesti.

6 Väliseinät


6.1.1 Sijainti

Ensimmäisen kerroksen väliseinärakenteiden sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa vihre-ällä.

6.1.2 Rakenne

Ensimmäisen kerroksen väliseinät ovat hirsi-/rankarunkoisia levyverhoiltuja seiniä.

6.1.3 Havainnot

Väliseiniin ei kohdistettu rakenneavauksia. Väliseinissä ei havaittu normaalista kulumisesta poikkeavia vaurioita.

Kuva 64. Yleiskuva eteisen väliseinistä.

Kuva 65. Yleiskuva opetustilan väliseinistä


24.8.2018


Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki


Väliseinien kunto on hyvä. Väliseinissä ei havaittu normaalista kulumisesta poikkeavia vau-rioita.


Ensimmäisen kerroksen väliseinärakenteet eivät edellytä jatkotoimenpiteitä.

6.2 Kellarikerros

6.2.1 Sijainti

Kellarikerroksen väliseinärakenteiden sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa punaisella.

6.2.2 Rakenne

Kellarikerroksen väliseinät ovat paikallavalettuja maalattuja betoniseiniä.

6.2.3 Havainnot

Kellarikerroksen alaseinärakenteissa ei havaittu rakenteellisia vaurioita aistinvaraisesti tar-kasteltuna. Väliseinien maalipinnoitteet ovat kuluneet.

Kuva 66. Yleiskuva väliseinästä iltapäiväkerhon puo-lelta.

Kuva 67. Yleiskuva väliseinästä pannuhuoneen puo-lelta.


24.8.2018


Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki


Kellarikerroksen väliseinien maalipinnoissa on havaittavissa ikääntymiseen liittyviä pinnoite-vaurioita. Rakenteellisia vaurioita ei havaittu.


Kellarikerroksen väliseinärakenteet eivät edellytä jatkotoimenpiteitä.

7 Yläpohjat ja vesikatto

7.1.1 Sijainti

Yläpohja- ja vesikattorakenteiden YP1 sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa sinisellä

7.1.2 Rakenne

Vesikatteena on konesaumattu peltikate. Eristemateriaalina on käytetty turvetta, sammalta ja hiekkaa sekä ohuina kerroksina myös puhallusvillaa. Yläpohjan eristekerroksen paksuus vaihtelee 250-300 millimetrin välillä. Eristekerroksen päällä osassa yläpohjaa on lattia-laudoitus. Peltikatteen alapuolella ei ole aluskatetta, minkä johdosta peltikatteen alapintaan kondensoituva vesi pääsee tippumaan yläpohjarakenteen lämmöneristeiden ja laudoituksen päälle.

Vesikatto- ja yläpohjarakenne YP1 on seuraava ylhäältä alaspäin katsottuna:

Kuva 68. Vesikatto- ja yläpohjarakenne YP1.


24.8.2018


Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

7.1.3 Havainnot

Peltikate on päällisin puolin hyväkuntoinen. Pinnoitevaurioita ei ole havaittavissa. Peltikat-teen alapuolelta puuttuu aluskate, jonka tehtävänä on ohjata peltikatteen alapintaan tiivis-

tyvä kondenssivesi rakennuksen ulkopuolelle. Ullakon lattialaudoitetulla osuudella on ha-vaittavissa peltikatteen alapinnasta tippuneen kondenssiveden aiheuttamia veden lammikoi-tumisjälkiä. Yläpohjarakenne pääsee tuulettumaan räystäältä pienen ilmaraon kautta.

Yläpohjan eristetilassa on sekaisin eri eristemateriaaleja, kuten turvetta, sammalta ja hiek-kaa, myös puhallusvillaa on pieninä kerroksina. Kolmesta eri pisteestä otetuissa yläpohjan eristekerroksen yläpinnan turvenäytteissä ei esiinny viitteitä mikrobivauriosta. Eristeiden

päällä on paljon erinäisiä jätteiksi luokiteltavia tavaroita, kuten pakkausmuoveja ja laudan-pätkiä. Hormin lähettyvillä on runsaasti hiirien jätöksiä.

Ullakkotilassa olevat ilmanvaihtokanavat on pääosin lämmöneristetty mineraalivillalla. Il-manvaihtokoneen sijainti on huoltotoimenpiteitä ajatellen haasteellinen. Viemäreiden tuule-tusputkia ei ole suositusten mukaisesti lämmöneristetty.

Kuva 69. Yleiskuva vesikatteesta. Peltikate on siistikuntoinen eikä pinnoitevaurioita ollut havaittavissa.

Kuva 70. Peltikatteen alapuolella ei ole aluskatetta.

Kuva 71. Ullakkotilassa on lattialaudoitus rakennuk-

sen itäpäädyssä. Lattialaudoitetulla osuudella on ha-vaittavissa peltikatteen alapinnasta tippuneen kon-denssiveden aiheuttamia veden lammikoitumisjälkiä.

Kuva 72. Lattialaudoitetulla osuudella on havaittavissa peltikatteen alapinnasta tippuneen kondenssiveden ai-

heuttamia veden lammikoitumisjälkiä. Viemärin tuule-tusputki on lämmöneristämätön.


24.8.2018


Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 73. Yläpohjan eristekerroksen päällä on roskia ja sahatavaraa sekaisin.

Kuva 74. Hormin ympärillä on runsaasti hiirien jätöksiä.

Kuva 75. Yleiskuva yläpohjassa kulkevista ilmanvaih-tokanavista.

Kuva 76. Ilmanvaihtokoneen sijoitus huoltotoimenpi-teitä ajatellen on haasteellinen.


Yläpohjarakenteen turve-eristekerroksen yläpinnasta otettiin yhteensä kolme materiaalinäy-tettä mikrobianalyysia varten.

Taulukko 5. Yläpohjarakeen eristekerroksen näytetulokset.


N16 YP1 – eristekerroksen yläpinta Turve Asuinhuoneiston

kylpyhuone Ei viitettä vauriosta

N17 YP1 – eristekerroksen yläpinta Turve Opetustila Ei viitettä vauriosta

N18 YP1 – eristekerroksen yläpinta Turve Opetustila Ei viitettä vauriosta

Turve on orgaaninen materiaali, joten materiaalissa esiintyy luonnostaan mikrobikasvustoa. Analyysitulosten perusteella turve-eristeestä ei havaittu poikkeavaa, kosteusvaurioitumi-seen viittaavaa mikrobikasvustoa.


24.8.2018


Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki


Vesikatteen alapuolisen aluskatteen puuttumisen seurauksena peltikatteen alapintaan tiivis-tynyt kondenssivesi on aiheuttanut kosteusjälkiä ullakon lattialaudoitetulle osuudelle. Vesi-

katteen alapinnasta tippuva kondenssivesi pääsee kastelemaan myös eristekerroksen ylä-pintaa. Eristekerros on sekalainen yhdistelmä erilaisia eristemateriaaleja, kuten sammalta ja turvetta ja lisäksi ullakolla eristeiden päällä on jätteeksi luokiteltavaa tavaraa, kuten pak-kausmuoveja ja laudanpätkiä. Ullakkotilassa havaittiin runsaan hiirien jätöksiä, erityisesti hormin lähettyviltä. Eristekerroksen yläpinnasta otetuissa turvenäytteissä ei esiinny viitteitä mikrobivaurioista.

Ilmanvaihtokanavat ovat ullakkotilassa pääosin mineraalivillalla lämmöneristettyjä. Ilman-vaihtokoneen sijoittuminen huoltotoimenpiteitä ajatellen on haasteellinen.


Yläpohjarakenteen lämmöneristeenä on alkuperäiset orgaanista materiaalia olevat sammal- ja turve-eristeet, eristeiden päällä on rakennusjätteitä ja ullakolla olevan lattialaudoituksen päällä esiintyy vesikatteen alapintaan kondensoituneen veden

lammikoitumisjälkiä. Ko. aikakauden rakennuksissa yläpohjan ilmansulkupaperin liit-tymiä ei ole toteutettu ilmatiiviisti, mikä mahdollistaa ilmavuodot rakenteen läpi. Edellä mainittujen tekijöiden johdosta yläpohjan alkuperäiset lämmöneristeet suosi-tellaan uusittavaksi. Samassa yhteydessä yläpohjan ilmatiiveyttä parannetaan.

Seuraavan laajempien vesikatteisiin liittyvien korjausten yhteydessä vesikatteen ala-puolelle asennetaan aluskate.

Ilmanvaihtokone suositellaan sijoitettavaksi paikkaan, jossa huoltotoimenpiteet ovat helpompi toteuttaa.

8 Salaojat ja ulkopuolinen kosteudenhallinta

8.1 Havainnot

Rakennuksen vierustoilla ei havaittu salaojien tarkistuskaivoja. Todennäköisesti rakennuk-sen ympärillä ei ole salaojitusta.

Sadevedet ohjautuvat katolta sadevesikourujen kautta syöksytorviin. Rakennuksen ete-läseinustalla on kolme sadevesikaivoa, joihin syöksytorvista laskeva vesi ohjautuu ja kul-keutuu kauemmas rakennuksesta. Samalla seinustalla rakennuksen ulkopuolinen maanpinta viettää selvästi rakennuksesta poispäin. Sadevesikaivojen ritilät ovat roskaiset. Rakennuk-sen muilla sivustoilla ei ole sadevesikaivoja ja näiltä osin sadevedet lammikoituvat raken-nuksen viereen. Sokkelirakenteen viereen ohjautuvat sadevedet lisäävät mahdollisesti ryö-mintätilan ja kellarikerroksen kosteusrasitusta.


24.8.2018


Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 77. Pihan puoleisella julkisivulla syöksytorvista

sadevedet ohjautuvat sokkelirakenteiden viereen, mikä lisää sokkelirakenteen ja ryömintätilan kosteus-rasitusta.

Kuva 78. Pääsisäänkäynnin molemmin puolin olevat

syöksytorvet ohjautuvat sokkelirakenteiden viereen, josta veden ohjautuminen kauemmas rakennuksesta on hidasta.

Kuva 79. Etelänpuoleisella seinustalla on sadevesikai-voja, joita pitkin sadevesi ohjautuu kauemmas raken-nuksesta. Kaivon ritilä on roskainen.

Kuva 80. Etelänpuoleisella seinustalla on sadevesikai-

voja, joita pitkin sadevesi ohjautuu kauemmas raken-nuksesta. Kaivon ritilä on roskainen.


Rakennuksessa ei todennäköisesti ole salaojajärjestelmää.

Rakennuksen etelänpuoleiselta seinustalta löytyy sadevesikaivoja, joita pitkin sadevesi pää-see ohjautumaan kauemmas rakennuksen vierustoilta. Muilla seinustoilla puuttuvien sade-vesikaivojen ja väärään suuntaan kallistavien vierustäyttöjen takia sadevedet jäävät seiso-maan sokkelirakenteen viereen, josta ne hitaasti imeytyvät maaperään lisäten mahdollisesti sokkelirakenteen, ryömintätilan ja kellarikerroksen ulkoseinien kosteusrasitusta.

8.2 Jatkotoimenpidesuositukset

Sadevesiviemärit asennetaan kaikille seinustoille.

Vierustäytöt muotoillaan rakennuksesta poispäin viettäväksi.


24.8.2018


Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

9 Yhteenveto suositeltavista toimenpiteistä

Alla olevassa listauksessa on esitetty rakennusosittain yhteenveto toimenpiteistä järjestet-tynä laajuuden mukaan.

Alapohjat

o Ensimmäisen kerroksen alapohjarakenteiden pintarakenteet ja eristemateri-aalit puretaan kantavaan hirsipalkistoon ja alapinnassa olevaan laudoitukseen asti. Uudet rakenteet toteutetaan erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. Maaperän radonpitoisuus sekä hirsisienien sisäpinnassa olevien, alapohjara-

kenteiden puolelle ulottuvien, puukuitulevyjen mikrobivauriot tulee huomioida uuden alapohjarakenteen korjausten suunnittelussa ja toteutuksessa.

o Ryömintätilassa täyttömaan päällä olevat orgaaniset materiaalit ja muut ra-kennusjätteet poistetaan alapohjarakenteen korjausten yhteydessä.

o Kellarikerroksessa savipajan betonilaattaa vasten olevat puulattiat puretaan ja rakenne jätetään puhtaalle betonipinnalle.

o Kellarikerroksen tiloja ei suositella käytettäväksi pitkäaikaiseen oleskeluun tai työskentelyyn.

Ulkoseinät, maanpaineseinät ja sokkelit

o Alapohja- ja välipohjarakenteiden avaamisen ja uusimisen yhteydessä ulko-seinien alaosien sisäpinnassa olevat kosteus- ja mikrobivaurioituneet puukui-tulevyt uusitaan vaurioituneilta osin.

o Asuinhuoneistoon johtavan betoniportaikon läheisyydessä julkisivuverhous ja hirret uusitaan vaurioituneilta osin.

o Ikkunoiden huoltomaalaus / tarvittaessa uusiminen.

o Julkisivuverhouksen huoltomaalaus vaurioituneilta osin.

o Rakennuksen ulkopuolista kosteudenhallintaa parannetaan rakentamalla kaik-kien sadevesisyöksytorvien alapuolelle sadevesikaivot. Lisäksi rakennuksen vieressä olevat täyttömaat muotoillaan rakennuksesta poispäin viettäväksi. Kosteusvaurioituneen kellarikerroksen seinän sisäpinnasta poistetaan vaurioi-tuneet maali- ja rappauspinnat.

Välipohjat

o Heti tehtävänä jatkotoimenpiteenä suositellaan, että luokkatilassa vesipisteen (rakenneavaus RA3) läheisyydessä tutkimushetkellä kosteaksi todetut väli-pohjan eristeet poistetaan ja eristeiden kastumisen syy ja vaurioiden laajuus selvitetään rakenteiden avausten yhteydessä.

o Välipohjarakenteissa esiintyvien mikrobivaurioiden johdosta välipohjaraken-teiden pintarakenteet ja lämmöneristeet puretaan kantavaan betonilaattaan saakka ja betonipinnat puhdistetaan huolellisesti. Uudet rakenteet toteute-taan erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti.


24.8.2018


Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Väliseinät

o Eivät edellytä jatkotoimenpiteitä. Ala-/välipohjan korjaustoimenpiteiden yh-teydessä väliseinien alaosien kunto tulee tarkistaa ja tarvittaessa korjata vaurioituneilta osin.

Yläpohjat ja vesikatto

o Yläpohjarakenteen lämmöneristeenä on alkuperäiset orgaanista materiaalia olevat sammal- ja turve-eristeet, eristeiden päällä on rakennusjätteitä ja ulla-kolla olevan lattialaudoituksen päällä esiintyy vesikatteen alapintaan konden-

soituneen veden lammikoitumisjälkiä. Ko. aikakauden rakennuksissa yläpoh-jan ilmansulkupaperin liittymiä ei ole toteutettu ilmatiiviisti, mikä mahdollis-taa ilmavuodot rakenteen läpi. Edellä mainittujen tekijöiden johdosta yläpoh-jan alkuperäiset lämmöneristeet suositellaan uusittavaksi. Samassa yhtey-dessä yläpohjan ilmatiiveyttä parannetaan.

o Seuraavan laajemman vesikatteisiin liittyvien korjausten yhteydessä vesikat-teen alapuolelle asennetaan aluskate.

o Ilmanvaihtokone suositellaan sijoitettavaksi paikkaan, jossa huoltotoimenpi-teet ovat helpompi toteuttaa.

Salaojat ja ulkopuolinen kosteudenhallinta.

o Sadevesiviemärit asennetaan kaikille seinustoille.

o Vierustäytöt muotoillaan rakennuksesta poispäin viettäväksi.

Tampereella 24.08.2018

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

Timo Ekola Saija Korpi Projektipäällikkö Projektipäällikkö Rkm. kuntotutkija Kuntotutkija p. 044 792 1160 Ins. (amk), RTA

[email protected] p. 044 773 6468 Rakennusterveys ja sisäilmasto [email protected] Rakennusterveys- ja sisäilmasto

Juuso Parkkinen Projekti-insinööri Kuntotutkija TkK p. 044 298 1854 [email protected] Rakennusterveys- ja sisäilmasto



kerkkoon koulu päärakennus - porvoo.fi · olevat alimmat hirsikerrat ovat ryömintätilan...

Documents