20. VUOSIKERTA HUHTIKUU 1977 N:o 1

Maihinnoususotatoimi — maihinnousun torjunta

• RANNIKON PUOLUSTAJA 20 VUOTTA # MAIHINNOUSUSOTATOIMI #

MAIHINNOUSUN TORJUNTA # EVERSTI Y POHJANVIRTA # ASEMIEHEN

PROFIILI # JOUKKO-OSASTOT #

V A L M E T Oy Datasaab-Valmet Ab, Museokatu 8 A, PL 458, 00101 Helsinki 10, puhelin 90-408115, telex 12-2060

MIKÄ ON

Maanpuolustuksen Tuki ry Maanpuolustuksen Tuki — Försvarsfrämjandet ry. on Suomen Reserviupseeril i i ton ja Reservin Al iupseerien Liiton yhteinen tukijärjestö, jonka toiminta-alueena on koko maa. Se perustettiin v. 1951.

TARKOITUS Yhdistyksen tarkoituksena on tukea mainittuja liittoja sekä niiden jäsenyhdistyksiä niin aatteellisesti kuin aineellisestikin. Lisäksi se tukee mahdoll isuuksiensa puitteissa muutakin toimintaa, jonka tarkoituksena on yleisen maanpuolustushengen ja -ajatte­lun kehittäminen koko kansamme keskuudessa.

TOIMINNAN EDELLYTYS Yhdistys vetoaa kaikkiin maanpuolustushenkisiin teollisuus- ja liikeyrityksiin lahjoi­tusten saamiseksi tätä tärkeätä maanpuolustustyötä varten. Maan talouselämän myötämielinen suhtautuminen yhdistyksen varojenhankintaan onkin tukitoiminnan oleellinen edellytys.

VAROJEN KERÄYSTOIMINTA Keräystoiminnan järjestäminen on yhdistyksen neuvoa-antavan valtuuskunnan teh­tävänä lähinnä valtuuskuntien kunkin jäsenen omalla paikkakunnalla. Pyrkimyksenä on erityisesti saada vakiolahjoittajia. jotka ymmärtävät lahjoituksen säännöllisesti vuosittain lankeavaksi "maanpuolustuksen palovakuutusmaksuksi". Varsinaisen va­rojen keräämisen suorittaa yhdistyksen toimisto.

M A A N P U O L U S T U K S E N T U K I R Y P. Hesperiankatu 15 A 00260 Helsinki 26 puh. 440 471

RANNIKON PUOLUSTAJA N:o 1 - 1977

20. vuosikerta

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen, Rannikon Puolustajat n Killan ia Rannikkotykisfökouiun tiedotuslehti.

Toimitusneuvosto Ey A Kantola puhjoht Ev M Lappalainen Pääjoht E Tuuli Evi O Lyytinen Prof P Vähäkallio

Päätoimittaja Maj A Kilpinen

Toimittajat Kapt M Suominen Päatoim R Telaranta

Taloudenhoito Yliil V Markkanen SiRtR puh. 68 601

Osoiteasiat Nti M Korhonen PE puh 625 801

Ilmoitukset Mainosmerkki, Meritullinkatu 6 00170 Helsinki 17, puh 635 211

Kirjapaino T A Sahalan Kirjapaino Oy Helsinki 1977

RANNIKON

PUOLUSTAJA

20 vuotta

Vuosi 1977 aloitti Rannikkotykistön Up­seeriyhdistyksen, Rannikonpuolustajain Killan ja Rannikkotykistökoulun yhteisen tiedotuslehden kahdennenkymmenennen ilmestymisvuoden. Alunperin vain Rannik­kotykistön Upseeriyhdistyksen julkaisema aselajilehtemme on vakinaistuttanut ase­mansa puolustusvoimiemme aselajeja edustavien julkaisujen joukossa. Lehtem­me onnittelee tänä omana juhlavuotenaan jo 40 vuotta täyttävää Johtorengasta — rannikkotykistön reserviupseeriyhdistystä — sekä 15 vuotta täyttävää Rannikon Puo-lustajain Kiltaa ja toivoo rannikkopuolus­tuksen hyväksi tehtävälle yhteiselle jul­kaisutoiminnalle menestyksellistä tulevai­suutta.

3

MAJURI, FM URHO MYLLYNIEMI

Y e - m a j u r i , f i l o s o f i a n m a i s t e r i U r h o M y l l y n i e m i o n p a l v e l l u t H a n R P s t o t s s a j a P E : n r t t s t o s s a , s u o r i t t a n u t S K K : n m a a s o t a -l i n j a n 1 9 6 9 — 7 1 j a p a l v e l l u t tämän jälkeen P E : n r t t s t o s s a sekä o p e t t a j a n a R t K t s s a . Tällä hetkellä m a j M y l l y n i e m i t o i m i i opet­t a j a n a SKK.ssa. F M - t u t k i n t o o n s a l i i t t y e n o n m a j M y l l y n i e m i p e r e h t y n y t e r i t y i s e s t i l i i t t o u t u n e i d e n I I M a a i l m a n s o d a n a i k a i ­s i i n m n - s o t a t o i m i i n Välimeren a l u e e l l a .

Mahinnoususotatoimet

JOHDANTO

Nykyaikaisen maihinnousu-sotatoimen syntysanat lausut­tiin jo 1930-luvulla, jolloin johtavissa merivalloissa luotiin maihinnousudoktriini ja pan­tiin alulle maihinnousualusten kehittämistyö. Aikaansaatu maihinnousuväline testattiin useissa sotatoimissa toisen maailmansodan aikana tak­tiikkaa ja tekniikkaa edelleen kehittäen.

Sodanaikaisissa suurmaihin-nousuissa noudatetut menet­telytavat ovat operatiivisissa puitteissa säilyttäneet aseman­sa aina näihin päiviin saakka. Sodankäyntivälineen kehitys on kuitenkin muuttanut mai­hinnousun kuvaa taktillisissa puitteissa ja viime aikoina on Yhdysvalloissa ollut käynnissä keskustelu merijalkaväen or­ganisaatiouudistuksesta, joka toteutuessaan saattaa vaikut­taa merkittävästi sikäläiseen maihinnousutaktiikkaan.

Tässä artikkelissa käsitel­

lään johtavien merivaltojen, Yhdysvaltojen ja Neuvostolii­ton maihinnousudoktriineja, jotka ovat suuntaa antavia kummankin liittoutuman mai-hinnousutaktilliselle ajattelul­le. Yhdysvaltojen osalta työ perustuu sikäläisiin merijalka­väen ohjesääntöihin, joiden tietoja on täydennetty aika-kauslehtiartikkeleiden avulla. Neuvostoliitossa noudatetta­vaa taktiikkaa käsittelevä osa on rakennettu sikäläisten ja länsimaisten aikakauslehtiar-tikkeleiden varaan eikä siten ole luotettavuudeltaan edelli­sen veroinen.

1. TIETOJA YHDYSVALTOJEN MAIHINNOUSU-DOKTRIINISTA

1.1. Maihinnoususotatoimi

"Maihinnoususotatoimi on merivoimien ja maihinnousu-joukkojen mereltä aloittama hyökkäys, joka käsittää mai­

hinnousun vihollisrannalle. Maihinnoususotatoimi vaatii normaalisti laajaa ilmavoimien osanottoa ja sotatoimelle on ominaista erilaisiin taisteluteh­täviin koulutettujen, organi­soitujen ja varustettujen jouk­kojen kiinteä yhteistoiminta."1

Maihinnoususotatoimen pää­määränä voi olla

— e d e l l y t y s t e n l u o m i n e n operaation päätökseen viemiselle maasotatoi­min,

— a l u e e n v a l t a a m i n e n eteentyönnettyä laivasto-tai lentotukikohtaa var­ten, tai

— a l u e e n ja sen vihollisel­le tarjoamien mahdolli­suuksien hyväksikäytön estäminen?

Maihinnousun onnistumi­sen edellytyksenä pidetään meren herruutta, ratkaisevaa ilmaylivoimaa sekä huomatta­vaa ylivoimaa kohdealueen rannalla oleviin vihollisvoi­miin verrattuna.3

Perättäisten tapahtumien ja

4

toimintojen perusteella mai­hinnoususotatoimi voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin, jotka ajallisesti saattavat to­sin mennä päällekkäin, mutta esiintyvät järjestyksessä:

1) Suunnittelu 2) Kuormaus 3) Harjoittelu 4) Liike kohdealueelle 5) Hyökkäys.* Maihinnoususotatoimen

suunnittelu ja valmistelut vaa­tivat aikaa useita kuukausia. Erikoisen aikaa vaativa ja työ­läs on kuormausvaihe, sillä

— maihinnousutonnistoa joudutaan kokoamaan laajalta alueelta, yleen­sä aina myös muilta so­tanäyttämöiltä,

— osa maihinnousualuksis-ta on muunnettava koh­dealueen rantaolosuhtei-siin sopiviksi,

— osa maihinnousualuksis-ta valmistuu telakoilta ehkä vasta suunnittelu­prosessin aikana ja

— muutokset maihinnousu-joukon taistelujaotuk-sessa aiheuttavat muu­toksia joukkojen jakoon aluksiin.

Maihinnoususuunnitelma testataan suorittamalla harjoi-tusmaihinnousu kohdealuetta muistuttavissa olosuhteissa todellista maihinsyöksyn aika-taulukkoa noudattaen. M a i -hinnoususotatoimeen liittyy aina laajoja harhautusoperaa­tioita.

1.2. Erikoismaihinnousut

Raidi on pienimuotoinen maihinnousuhyökkäys, joka eroaa tavanomaisesta maihin­noususta sikäli, että raidin kestoaika on lyhyt ja raidi si­sältää suunnitellun irtautumi­sen kohteelta.

Raidin päämäärä voi olla: 1) Psykologinen

2) Kohteen tuhoaminen 3) Häirintä, esim hyökkäys

puolustajan komento­paikkaa vastaan

4) Väkivaltainen tiedustelu 5) Harhautus 6) Evakuointi 7) Epätavanomaiseen

sodankäyntiin liittyvä. Raidi voidaan suorittaa

erillisenä operaationa tai jon­kun sotatoimen tukena.5

Demonstraation päämäärä­nä on strateginen tai taktinen harhautus.

Demonstraatio suoritetaan varsinaisen maihinnousun tu­kena tai erillisenä operaatio­na. Demonstraatio sisältää yleensä valemaihinnousun sii­hen liittyvine valemaahanlas-kuineen. Demonstraatio voi­daan suorittaa myös pelkäs­tään ilmavoimien tukemalla laivastoyksiköllä.6

1.3. Maihinnousujoukon taistelujaotus

Maihinnousujoukon taiste­lujaotus muodostetaan vah­ventamalla merijalkaväkiryk-menttejä ja -pataljoonia kul­loisenkin tehtävän edellyttä­mällä tavalla. Vahvennuksina käytetään merijalkaväkidivi-sioonan omia yksiköitä, meri­jalkaväen lentoprikaatin yksi­köitä sekä merijalkaväen eri­koisjoukkojen (Force Troops) yksiköitä. 7

K u n meri jalkaväkirykment­ti vahvennetaan maihinsyök-syä ja maissa suoritettavaa tehtävää silmällä pitäen muo­dostuu rykmentin maihinnou-suosasto R L T (Regimental Landing Team). R L T voi käsittää kahdesta viiteen meri-jalkaväkipataljoonaa. 8

Vahventamalla merijalka-väkipataljoona maihinsyöksyä ja maissa suoritettavaa tehtä­vää silmällä pitäen muodoste­taan pataljoonan maihinnou-

suosasto (Battalion Landing Team). 9

Rykmentin ja pataljoonan maihinnousuosastot ( R L T ja B L T ) käsittävät pelkästään merijalkaväen ja laivastoyksi-köitä. Maihinnoususotatoimi on kuitenkin yhdistetty ope­raatio, jolle on luonteen­omaista ilmavoimien voima­kas osallistuminen suorituk­seen. Ilmavoimakomponentin lisäämiseksi maihinnousuosas-toihin muodostetaan y h d i s t e ­t y t t a i s t e l u o s a s t o t (marine air-ground teams).

MAU (marine amphibious unit), "Amafibiotaisteluosasto"

M A U on pienin yhdistetty taisteluosasto. Sen maavoima-komponenttina on yleensä B L T , poikkeustapauksissa kak­si BLTää. M A U : n ilmavoi-makomponentiksi muodoste­taan tilapäinen merijalkaväen lentorykmentti (provisional Marine aircraft group), P R O -M A G ) . Se muodostetaan yleensä rynnäkkölentolaivuees-ta, helikopterilaivueesta ja osista tiedustelulaivuetta sekä tarvittavista johtamis- ja yh­teistoimintaelimistä. M A U : n huolto-osat muodostetaan pääosin merijalkaväkidivisioo-nan ja merijalkaväen lento-prikaatin huoltoyksiköistä. "Amfibiotaisteluosasto" kyke­nee itsenäiseen, mutta ajal­lisesti ja puitteiltaan rajoitet­tuun, taistelusuoritukseen.10

MAB (marine amphibious brigade), "Amfibioprikaati"

"Amfibioprikaatin" maavoi-makomponenttina on yleensä rykmentin maihinnousuosasto ( R L T ) . Ilmavoimakompo-nenttina on merijalkaväen len­torykmentti, jolle luodaan

5

myös tilanteen vaatima hävit-täjätorjunta- ja ilmatorjunta-kyky. "Amfibioprikaatin" huoltojoukot muodostetaan pääosin merijalkaväen erikois­joukkojen huoltorykmentin osista. "Amfibioprikaati" kyke­nee suorittamaan puitteiltaan rajoitetun maihinnoususotatoi-men. 1 1

MAF (marine amphibious force), "Amfibioryhmä"

"Amfibioryhmän" maavoi-makomponenttina on yleensä merijalkaväkidivisioona vah­vennettuna merijalkaväen eri­koisjoukoilla. Maihinnousu-

joukon koko vaihtelee kui­tenkin tilanteen mukaan vii­destä merijalkaväkipataljoo-nasta kahteen divisioonaan. Ilmavoimakomponenttina on merijalkaväen lentoprikaati. Tilanteen mukaan ilmavoi­maa voi kuitenkin olla 5/9 lentoprikaatista kahteen len-toprikaatiin. Huoltojoukko­jen runkona on merijalka­väen erikoisjoukkojen huol-torykmentti. "Amfibioryhmä" kykenee suorittamaan it­senäisen maihinnoususotatoi-men. "Amfibioryhmän" ko­koonpano muodostetaan koh­dealueen sotilasmaantieteelli-siin olosuhteisiin sopivaksi ja joukon vahvuus määritetään

[veltto j

v \ PRÄMAIHINNOUSU

rTk ^ 6-0

I S u o j a a s i v u r t a n j

/ DEMONSTRAATIO

SIVUMAI -

H IN NOUSU,

.'.A'J 1 t u l i t u k i / 2£.-.u

RLT

I l e i n e a t u l i t u k i

111

X X X

v a r e s e r v x

J a t k a a « l yokkSya ta s i l l a n p ä ä s t ä K a u p p a l a i v o i s s a c a t a r u . i n /TTTTI

( X l J e l k i -\ y k u l j e t u ' r . r . o t

x x x —

E s i m e r k k i m a i h i n n o u s u s o t a t o i m e s t a .

tilanteen vaatimaksi. 1 2

Edellä esitetyt käsitteet liit­tyvät merijalkaväen maihin-nousudoktriiniin. K u n maihin­nousuun käytetään maavoi­mien yhtymää, vastaa käsite "maihinnousuryhmä" (landing force) pääpiirtein "amfibio-ryhmää". "Maihinnousuryh-män" osana voi olla "maihin-nousutaisteluosasto" (landing group), joka vastaa pääpiir­tein käsitteitä M A U ja M A B . 1 3

1.4. Maihinnousun suoritus

"Amfibioryhmä" nousee maihin laajalla (yli 20 km) ja syvällä alueella ilmavoimien ja merivoimien tulen tukemana (kuva 1).

Sotatoimen ensimmäisessä vaiheessa:

1) "Amfibioprikaati" val­taa hyökkäyksen jatkon kannalta välttämättö­män sataman ja luo sil­lanpään.

2) "Amfibiotaisteluosasto" suojaa päämaihinnou-sun sivustan.

3) "Amfibiotaisteluosasto" demonstroi maihinnou-sukohteen harhauttami­seksi.

4) Päämaihinnousun sivus­taan jääneelle linnak­keelle suoritetaan raidi.

5) Maihinnousualue eriste­tään operatiivisella maa-hanlaskulla ja ilmavoi­milla.

6) Amfibioryhmän uivana reservinä on R L T .

Sotatoimen toisessa vaihees­sa jatketaan hyökkäystä sisä­maahan satamaan kauppalai­voin kuljetetuilla yhtymillä.

"Amfibioprikaatien" ja "amfibiotaisteluosastojen" pa­taljoonat kuljetetaan maihin osin ilmoitse helikopterein ja pääosin meritse amfibiotela-

6

ajoneuvoin (esim L V T P - 5 ) . Maihinnousujoukko kuljete­taan rannikon edustalle mai-hinnousutelakkalaivoin (esim L S D - ja LPD-luokat), pans-sarimaihinnousulaivoin (LST) ja valtameriolosuhteissa heli-kopteritukilaivoin ( L P H ) . Nämä suuret alukset purka­vat merellä, puolustajan ras­kaan tulen kantaman ulko­puolella, maihinnousevat ja maahanlaskettavat yksiköt amfibiotela-ajoneuvoihin, mai-hinnousulauttoihin ( L C U ja L C M ) sekä helikoptereihin. Pataljoonan maihinnousu-osasto (BLT) etenee valvon­ta-alusten merkitsemää vene-kaistaa tarkan aikataulukon mukaisesti ja rantautuu perät­täisinä aaltoina omalla "väri"-rannallaan. Pataljoonan ran­tautuminen vie aikaa 22—50 minuuttia riippuen aaltojen väliajoista käytettäessä seitse­mää maihinnousuaaltoa.1 4

M a r s s i p i t u n s merellä o n täl­löin v a s t a a v a s t i n o i n 4 . 0 0 0 — 9.000 metriä. Amfibiotela-ajoneuvot soveltuvat maissa taisteltaessa käytettäviksi kul-jetuspanssarivaunuina. Pans­sarivaunut sekä ne pyöräajo-neuvot ja aseet, jotka eivät ui, puretaan maihinnousulautois-ta ( L C U ) tai tilanteen sal­liessa panssarimaihinnousulai-voista suoraan rannalle.

1.5. Tulituki

Laivatykistön tehtävät mai­hinnousun tukemisessa ovat:

1) T u h o t a t a i l a m a u t t a a rannikon puolustuslait­teet, jotka estävät lai­voja ja lentokoneita lä­hestymästä kohdetta.

2) T u h o t a t a i l a m a u t t a a puolustuslaitteet, jotka voivat estää rantautu­misen.

3) T u h o t a t a i l a m a u t t a a puolustuslaitteet, jotka

estävät etenemisen mais­sa.

Kullakin maihinnousevalla pataljoonalla on välittömänä tukena hävittäjä. Rykmentillä ja prikaatilla on yleisenä tu­kena 1—2 hävi t tä jää . 1 5

Ilmavoimien tulituen suun­nittelussa otetaan huomioon laiva- ja kenttätykistön mah­dollisuudet korvata ilmavoi­mien tulta välittömässä tuli­tuessa. Maalien ja aseistuksen valinta perustuu maalianalyy-siin. Merijalkaväen lentopri-kaatin esikunnassa pidetään päivittäin suunnitteluneuvot-telu, jonka yhteydessä lento-prikaatin komentaja päättää seuraavan päivän toimin­nan . 1 6

Helikopterimaahanlasku j en tukemiseen käytetään raskas­ta kranaatinheittimistöä. " A m -fibiotaisteluosaston" välittö­mänä tulitukena on patteri. "Amfibioprikaatin" yleisenä •tulitukena on yleisen tuen pat­ter i . 1 7

2. TIETOJA NEUVOSTOLIITON MAIHINNOUSU-DOKTRIINISTA

2.1. Eräitä erityispiirteitä

Maihinnoususotatoimet suo­ritetaan eri puolustushaarojen yhdistettyinä operaatioina. Kaikki maihinnousussa mu­kana olevat joukot osallistu­vat suunnitteluun. Vanhin meriupseeri johtaa maihin-nousuosaston komentajana maihinnousua siihen asti, kun­nes maihinnousu joukon ko­mentaja (merijalkaväen tai maavoimien upseeri) ilmoittaa sillanpään vallatuksi. Maihin-nousujoukon komentaja vas­taa tulituen järjestelyistä. 1 8

Maihinnousudoktriinin taus­talla on nähtävissä pitkä­aikainen ja määrätietoinen

omiin tarpeisiin ja resursseihin sovellettu kehittämistyö. Neu­vostoliitto loi näet jo 1930-luvulla oman maihinnoususo-tatoimen teoriansa, joka pe­rustui venäläisten omiin koke­muksiin ensimmäisen maail­mansodan ja vallankumous­sotien aikana suorittamistaan maihinnousuista. Teoria sovel­lettiin käytäntöön toisen maa­ilmansodan aikana muotoutu­neessa maihinnousudoktriinis-sa, jolle oli ominaista ranni­kon suunnassa hyökkäävien maavoimien etenemisen tuke­minen merikoukkauksin eli maarintaman tuntumasta suo­ritetuin maihinnousuin vastus­tajan merisivustaan ja selus­taan. 1 9 Edellä esitetty doktrii­ni ilmenee neuvostoliittolaisen merijalkaväen nykyisissäkin käyttöperiaatteissa.

Merijalkaväen tehtävänä voi olla:

1) Sillanpään v a l t a a m i n e n edellytysten luomiseksi päävoimien rantautumi­selle.

2) Rannikon suunnassa hyökkäävien m a a v o i ­m i e n s i v u s t a n s u o j a a m i ­nen.20

Meri jalkaväki on organisoi­tu prikaateiksi, iotka käsittä­vät 3—5 meriialkaväkinatal-joonaa. Maihinnousu ioukon taistelujaotus muodostetaan esim vahventamalla meri jal­kaväkiprikaatia maavoimien yksiköillä tai vahventamalla moottoroitua jalkaväkidivi-sioonaa tai -rykmenttiä meri-jalkaväellä. 2 1 Maihinnousu-joukkoon kuuluville maavoi­mien yksiköille annetaan etu­käteen tehtävän edellvttämä erikoiskoulutus ja ne valmen­netaan psykologisesti merimat­kaa varten. 2 2

2.2. Maihinnousun suoritus

Oheisessa kuvassa on esitet-

7

ty esimerkki merikoukkauk-sesta. Merijalkaväkiprikaatin tehtävänä on katkaista vastus­tajan selustayhteydet. Maihin­nousu liittyy moottoroidun jalkaväkidivisioonan hyök­käykseen maitse vastustajan divisioonan tuhoamiseksi. Me­rivoimat kuljettavat merijal­kaväkiprikaatin kuormaus-alueelta maihinnousualueelle. Tässä esimerkissä on kuor-mausalue sijoitettu oman yh­tymän selustaan rintaman tun­tumaan. Kuormausalue voisi yhtä hyvin olla jonkun sisä-tai reunameren vastarannalla.

Tulituki

Merijalkaväkiprikaatin ylei­senä tulitukena on risteilijä tai hävittäjä. Kunkin maihin-nousevan pataljoonan välittö­mänä tukena on hävittäjä. Merikoukkaus alkaa pataljoo­nan helikopterimaahanlaskulla maasotatoimien jatkon kan­nalta tärkeän sillan valtaami­seksi. Merijalkaväkipataljoo-nat nousevat maihin kukin omalla maihinnousurannal-laan. Yksi pataljoona hyökkää yhteyden saamiseksi ilmasil-lanpäähän. Prikaatin pääosat katkaisevat valtatien ja hyök­käävät selustasta vastustajan tuhoamiseksi. Ilmavoimat tu­kevat prikaatia rynnäköinnein maihinnousurannoille sekä vastustajan tykistöä ja reser­vejä, erityisesti panssarivoimia vastaan. 2 3

Kalusto

Maihinnousun teknilliseen suoritukseen vaikuttaa voi­makkaasti käytössä oleva ka­lusto. Neuvostoliiton merijal­kaväen ja maavoimien yhty­mien kuljetus- ja taisteluajo­neuvot ovat uivia kuljetus- ja rynnäkköpanssarivaunuja. Ne eivät ole yhtä merikelpoisia

E s i m e r k k i m e r i k o u k k a u k s e s t a .

kuin amerikkalaisten käyttä­mät amfibiotela-ajoneuvot. Tämän vuoksi ne on tuotava maihinnousualuksilla suoraan rantaan tai rannan tuntu­maan. Neuvostoliiton käytössä oleva "maihinnousualusperhe" soveltuu hyvin edellämainit­tuun tehtävään. Alligator- ja Ropucha-luokat vastaavat pääpiirtein länsimaisia panssa-rimaihinnousulaivoja (LST) ja Polnochny-, Vydra- sekä MP-luokat panssarimaihin-nousulauttoja ( L C T ja L C U ) . Maihinnousun teknillinen suo­ritus voisi olla seuraavanlai­nen.

Maihinnousu

Osa joukoista kuljetetaan maihin helikoptereilla tärkei­den kohteiden kuten satamien ja siltojen nopean haltuunot-tamisen varmistamiseksi. M a i -hinnousujoukkojen pääosa kuljetetaan maihinnousualuk­silla niin lähelle rantaa kuin mahdollista, jonka jälkeen merijalkaväki rantautuu kulje-tuspanssarivaunuissaan (BTR-60 P) uivien panssarivaunujen (PT-76) tukemana. 2 4 Pyörä-ajoneuvot kuljetetaan maihin-nousualuksista rannalle amfi-bioajoneuvoilla.

8

Maihinnousun onnistumi­nen taataan lamauttamalla rannikkopuolustus ilmavoi­mien- ja laivatykistön tulella. Lamauttaminen voidaan suo­rittaa myös ydinräj äh teitä käyttäen. Maihinnousuosasto tulittaa suorasuuntausaseillaan 2,5—1 km:n etäisyydeltä mai-hinnousurannan kohteita, en­nen kaikkea raskaiden aseiden tuliasemia, joukkoja sekä maalla että vedessä olevia es­te i t ä . 2 5

3. MAIHINNOUSU-TAKTIIKAN KEHITYSNÄKYMIÄ

Maihinnousutaktiikan kehi­tykseen tulevat vaikuttamaan lähinnä käytettävissä olevan maihinnousukaluston kehitys sekä mahdolliset organisatoo-riset uudistukset. Amerikka­laisten käyttämä taktiikka so­veltuu hyvin valtameriolosuh-teisiin. Sitä voisi kutsua " l a i ­v a s t a — r a n t a a n " taktiikaksi. Maihinnousulaivojen suuren­tunut koko rajoittanee kuiten­kin maihinnousuvälineen so­veltuvuutta ahtailla sisä- ja reunamerialueilla.

Neuvostoliittolainen maihin-nousuväline soveltuu hyvin sisä- ja reunameriolosuhteisiin. Heikäläistä taktiikkaa voisi kutsua " r a n n a s t a — r a n t a a n " taktiikaksi. Neuvostoliiton lai­vaston viimeaikainen kehi­tys, nimenomaan Ropucha-luokka, Moskva-luokan heli-kopteriristeiliiät ja Kiev-luo-kan lentotukialukset antavat viitteitä välineen muuttumises­ta valtamerikelpoiseksi.

Suurvaltojen maihinnousu-välineen ja doktriinien kehit­tymisessä heijastuu taustalla myös suurvaltaliittoutumien rauhanpyrkimyksiä viime vuo­sina häirinnyt kehitysmaiden "balkanisoituminen" ja kan­sainvälinen terrorismi eri i l -

mentymismuotoineen. Suur­valtojen tarve ylläpitää joka hetki t o i m i n t a v a l m i i t a j a i s k u ­kykyisiä, taktillisen tason aseelliseen toimintaan, kuten pelastusoperaatioihin, soveltu­via merijalkaväkiyksiköitä on kasvanut.

Varsinaista maihinnousuka-lustoa on suurvalloillakin vain rajoitetusti. Maihinnoususota-toimet pelkästään maihinnou-sualuksin eivät siten ole mah­dollisuuksien rajoissa. Maihin-nousutonnisto varattaneen en­simmäisen portaan taisteluosil-le. Muut kuljetukset suoritet­taneen kauppa-aluksin suo­raan ensimmäisen portaan valtaamiin satamiin.

Nykyaikaiset lastinkäsittely-menetelmät etenkin ro-ro-aluksissa ovat lisänneet kaup-patonniston soveltuvuutta joukkojenkuljetuksiin. Yhty-mäluokkaa olevat yllättävät joukkojen siirrot vaikkapa so­tanäyttämöltä toiselle ovat ny­kyisin mahdollisia, mikäli käy­tettävissä on riittävä satama­kapasiteetti.

Ilmapatja-alukset ja kanto­siipialukset ovat tulossa suur­valloissa palveluskäyttöön. N i i ­den nopeus ja ilmapatja-alus­ten mahdollisuus liikkua mvös karikkoisilla saaristoalueilla tuovat oman lisävärinsä mai­hinnousun kuvaan.

Maihinnousun suoritus muuttunee lähivuosina eniten iskuportaan osalta, jonka mai-hinsvöksy nopeutuu helikopte­reiden ia ilmapatia- sekä kan-totasoalu=ten käyttöönoton myötä. Tältä osin suurvalto­jen noudattamat taktiikat lähentynevät toisiaan.

Lähdeviittaukset

1. Field Manual 31—11 ( F M F M 31—11). Doct­rine for Amnhibious Operations. Washington,

D.C. , U.S. Army, U.S . Navy, U.S. Marine Corps 1971, s. 1—3.

2. Sama kuin edellä, s. 1—4. 3. Fleet Marine Force M a ­

nual ( F M F M 6—1), Marine Division. Wash­ington, D.C. , U.S . Mar i ­ne Corps 1972, s. 39—40.

4. Sama kuin edellä, s. 40. 5. Fleet Marine Forse M a ­

nual 8—1 ( F M F M 8— 1) . Special Operations. Washington, D.C. , U.S . Marine Corps 1968, s. 1 —6.

6. Sama kuin edellä, s. 48 —49.

7. F M F M 6—1, 1972, s. 5 —8 ja 186—188.

8. Sama kuin edellä, s. 6; Fleet Marine Force M a ­nual 6 2 ( F M F M 6 —2), Marine Infantry Regiment. Washington D.C. , U.S. Marine Corps 1969. s. 39 ja 40.

9. F M F M 6—1, 1972. s. 6; Fleet Marine Force M a ­nual 6—3 ( F M F M 6— 3). Marine Infantry Bat­talion. Washington D.C. , 1969, s. 6—8.

10. F M F M 6—1, 1972, s. 6 —9: The United States Naval War College: The United States Marine Corns. 1973, s. 39 ia 40.

11. F M F M 6—1, 1972, s. 9 —10.

12. Sama kuin edellä, s. 9— 10.

13. F M 31—11, 1971, s. 2—6 — 2—8.

14. F M F M 6—3. 1969. s. 444 —453 ia 457—464.

15. Fleet Marine Force M a ­nual 7—2 C F M F M 7— 2) . Naval Gunfire Sun-port. Washington D C , U.S. Marine Corps 1967, s. 2 ia 57—59.

16. Fleet Marine Force M a ­nual 5—1 ( F M F M 5— 1), Marine Aircraft

9

Wing. Washington D.G. , U.S. Marine Corps 1970, s. 70 ja 79—80.

17. Soper, J . B. : A new Fleet Marine Force structure. Marine Corps Gazette N:o 6 1973, s. 18—30; Fleet Marine Force M a ­nual 7—3 ( F M F M 7— 3), Field Artillery Sup­port. Washington D.C. , U.S. Marine Corps 1970, s. 5—10 ja 229.

18. Breyer, Siegfried: Guide to the Soviet Navy. An­napolis, Maryland 1970, s. 196 ja 197.

19. Gorshkov, S. G . : Laivas­tot sodassa ja rauhassa. Sotatieteen Laitoksen jul­kaisusarjan 1, Strategian tutkimuksia, nide n:o 3. Helsinki 1975, s. 141— 143, 181—183 ja 186.

20. Laletin, A . : Det moderna ryska marininfanteriet. Tidskrift för Kustartille­riet n:o 3 1967, s. 120.

21. Meehan, John F. : The Soviet "Marine Corps". Military Review n:o 10 1972, s. 89 ja 92.

22. Kolesnik, A . : Artillery Battalion in an Amphi­bious Force, Soviet M i l i ­tary Review n:o 8 1969, s. 25 ja 26.

23. Kirjoittajan kehitelmä; Wiener, Friedrich: Die Armeen der Warschauer-Pakt-Staaten, Wien 1971, s. 66—69 ja Kurov, N . : Victory beyond the Polar Circle, Soviet Military Review n:o 11 1974, s. 52 54; pohjalta.

24. Laletin, mt., s. 121, 123 ja 124.

25. Kolesnik, mt., s. 26; L a ­letin, mt., s. 123.

ELÄKEVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ

ILMARINEN Eerikinkatu 41, 00180 Helsinki 18 Puh. 9 0 - 6 4 0 921

MANNER-pyöriä kaikkialla!

OY MANNER AB H A N K O

10

MAJURI ASKO KILPINEN

Y e - m a j u r i Asko K i l p i n e n o n p a l v e l l u t H a n R P s t o : s s a , s u o r i t t a ­n u t S K K : n m a a s o t a l i n j a n 1 9 7 1 — 7 5 j a t o i m i n u t tämän jälkeen o p e t t a j a n a R t K r s s a . M a j K i l p i n e n p a l v e l e e tällä hetkellä P E : n o p e r a t i i v i s e l l a o s a s t o l l a .

Maihinnousuhyökkäyksen torjunta

ARTIKKELIN TAUSTA

Toinen parlamentaarinen puolustuskomitea (PPK II) toteaa 3. 6. 1976 jättämässään mietinnössä, että Keski-Eurooppaan keskitetty soti­laallinen voima saattaa kriisi­tilanteessa ulottaa vaikutuk­sensa Etelä-Suomeen ja Ahve­nanmaalle. Kriisin laajetessa sodaksi saattavat Itämeren suunnassa tapahtuvat meriso-tatoimet koskettaa Suomen etelärannikkoa ja Ahvenan­maata. P P K II yhtyy täten edeltäjänsä P P K I:n esittä­mään kantaan, missä Pohjois-Itämeren — Ahvenanmaan suunta sekä Suomenlahden alue todettiin Lapin ohella maamme strategisesti uhan-alaisimmiksi alueiksi.

Artikkelin tarkoituksena on hahmotella ne puitteet, me­nettelytavat ja taisteluperiaat-teet, joilla Lounais- ja Etelä-

Suomen strategisesti tärkeillä meri- ja rannikkoalueilla pyri­tään täyttämään Puolustus­voimille laissa säädetyt tehtä­vät — v a l v o a v a l t a k u n n a n v e s i a l u e t t a , t u r v a t a sen koske­m a t t o m u u s sekä p u o l u s t a a v a l t a k u n t a a j a sen oikeusjär­jestystä j a e l i n m a h d o l l i s u u k s i a .

Artikkeli perustuu pääosin Rannikko tykistökoulun (RtK) ja Sotakorkeakoulun julkiseen opetusmateriaaliin sekä alan asiantuntijoiden laatimiin luentoihin ja alustuksiin. Läh­deviittauksia ei artikkelissa ole käytetty, mutta pääasialliset lähteet on lueteltu artikkelin lopussa. Artikkelissa ei myös­kään vertailumielessä viitata sotahistoriamme esimerkkei­hin, koska meillä ei ole koke­muksia suurmaihinnousuksi luokiteltavan nykyaikaisen yh­distetyn operaation torjunnas­ta. 1918 Hankoon ja Lovii­saan suoritetut maihinnousut

tapahtuivat rauhanomaisia purkausmenetelmiä käyttäen, ilman varteenotettavaa vasta­rintaa. Toisen maailmansodan aikaiset maihinnousuoperaa-tiot Suomen alueella olivat ylimenohyökkäyksen luonteisia pl Tuuloksen maihinnousu, joka on rinnastettavissa nyky­aikaiseen laajahkoon meri-koukkaukseen.

Torjunnan ideointi, optimi-ratkaisun löytyminen, tulee näinollen perustaa suurvalto­jen käyttämän maihinnousu­ja maahanlaskutaktiikan sekä yhdistettyjen operaatioiden periaatteiden jatkuvaan tutki­miseen, tutkimusten tulosten hyödyntämiseen ja niiden so­veltamiseen meidän saaristoi-sen rannikkomme olosuhteisiin — yhdistettynä saaristotaiste-luista Viipurinlahden ja Han­gon alueella saamiimme lä­hinnä rannikkojalkaväen käyt­töön liittyviin kokemuksiin.

11

MAIHINNOUSUSOTATOIMI — OSA UHKAKUVAA

"Meri-Suomi"

Suomi muodosta käytän­nössä Itämereen työntyvän niemen, jonka merellisiä pe­rustekijöitä ovat (kuva 1) — yli 1500 km pitkä alue­

meren ulkoraja •— raja o n v a l v o t t a v a j a s u o j a t t a v a j o r a u h a n a i k a n a ,

— väestön ja teollisuuden painopiste on etelä- ja lounaisrannikolla — a l u e e n yllättävä h a l t u u n o t t o o n pystyttävä estämään,

— pääkaupunki on rajakau­punki — pääkaupunki o n s u o j a t t a v a ,

— Ahvenanmaan demilitari­soitu alue — A h v e n a n ­m a a n a l u e o n v a l v o t t a v a , s u o j a t t a v a , pidettävä,

— ulkomaisesta tavaranvaih-dosta tapahtuu 85 % me­ritse — m e r i l i i k e n n e j a t a -v a r a n v a i h t o o n t u r v a t t a v a k r i i s i n a i k a n a .

Suomi sijaitsee klassillisen kulkutien — meren äärellä, jonka välittömässä vaikutus­piirissä ovat maamme strate­gisesti tärkeimmät ydinalueet.

Maihinnoususotatoimen luonne Itämeren alueella

Itämeren kapeikkoluonne mahdollistaa sekä toisen maa­ilmansodan tyyppisen klassilli­sen maihinnousuoperaation että rannalta rannalle suori­tettavan laajan "ylimenohyök-käyksen". Merikoukkaukset tai pienimuotoiset yllättävät raidit ovat mahdollisia koko Suomen rannikkoalueella. S a a r i s t o m m e h i d a s t a a , m u t t a ei s e l l a i s e n a a n estä m a i h i n ­n o u s u o p e r a a t i o n e r i v a i h t o e h ­t o j e n t o t e u t t a m i s t a .

Itämeren alueella oleva tai sinne siirrettävä maihinnousu-

kalusto sekä alueelta löytyvä satamakapasiteetti mahdollis­tavat nopeaan operaatioon tarvittavien joukkojen ja ma­teriaalin kuormaamisen ja yli-kuljetuksen siten, että hyök­kääjä voi päästä operatiivi­seen tai vähintään taktilliseen yllätykseen lähtösatamien si­jainnista riippuen. Muutaman divisioonan merikuljetuksiin sitoutuvat nykyaikaiset kaup­pa-alukset voidaan tarvittaes­sa suunnata Itämeren alueelle, tai vetää osa alueella olevista aluksista pois liikenteestä kuormausta varten ilman, että se vaikuttaa merialueen nor­maaliin liikennekuvaan.

Maihinnoususotatoimeen ai­na liittyvät maahanlaskujou-

kot ja ilmavoimien yksiköt voidaan teoriassa suunnata Suomen alueelle mistä tahan­sa Euroopan osasta hyvinkin lyhyen valmisteluajan jälkeen.

Maihinnousijan ongelmat

Maihinnoususotatoimi voi tapahtua — yllättäen j a i l m a n v a r o i ­

t u s t a rauhanajan valmius­joukoin, jotka lähtevät suoraan normaaleilta ryh-mitysalueiltaan tai

— l a a j o j e n v a l m i s t e l u j e n jäl­keen suurmaihinnousuna — yhdistettynä operaatio­na — vahvoin ja voimak­kaasti tuetuin joukoin.

Molemmissa tapauksissa on

" M E R I - S U O M I "

0

© Demi l i tar iso i tu A H V E N A N M A A ON VALVOTTAVA SUOJATTAVA, PIDETTÄVÄ.

Avomeren ulkorajaa on yl i 1500 km. RAJA ON VALVOTTAVA JA SUOJATTAVA J O RAUHAN AIKANA

Väestön ja teol l isuuden painopiste on ete lä- ja lounaisrannikolla. A L U E E N YLLÄTTÄVÄ HALTUUNOTTO ON PYSTYTTÄVÄ ESTÄMÄÄN.

Pääkaupunki on ra jakaupunk i . PÄÄKAUPUNKI ON SUOJATTAVA.

Ulkomaisesta tavaranvaihdosta tapahtuu 8 5 % mer i te i tse . TAVARANVAIHTO JA MERIL I IKENNE ON TURVATTAVA KRIISIN A I K A N A .

KUVA 1

12

merikuljetus ja itse maihin­nousu ja/tai lasku operaation haavoittuvin vaihe. Jotta esim yllätys olisi mahdollinen on hyökkääjän pystyttävä ko­koamaan joukot ja kalusto, kuljettamaan nämä Suomen rannikolle, nousemaan maihin ja valtaamaan tärkeimmät kohteet paljastumatta ja käy­tännöllisesti katsoen taiste­lutta.

Ensimmäinen vaihtoehto voidaan toteuttaa vain, mikäli meripuolustuksemme valmius arvioidaan niin alhaiseksi, että sen lähes täydellinen ja yllät­tävä lamauttaminen on mah­dollista. Jälkimmäinen vaihto­ehto edellyttää teknillisesti korkealuokkaisen materiaalin, kaluston ja koulutetun henki­löstön sitomista pitkäksi ajak­si — mahdollisesti hyökkääjän sodankäynnin kokonaistulok­sen kannalta toisarvoiseen suuntaan.

Maihinnousun todennäköisyys

Maihinnoususotatoimi on kuitenkin, yhdistettynä sekä taktillisiin että operatiivisiin maahanlaskuihin, niin maan­tieteellisesti, materiaalisesti kuin strategisestikin täysin mahdollinen sotatoimen aloit-tamismuoto Itämeren alueella.

MAIHINNOUSUN TORJUNTA - KÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ

M e r i p u o l u s t u s — valtakun­nan aluevesien valvonta sekä alueloukkausten ja hyökkäys­ten torjunta meri- ja rannik­koalueella.

R a n n i k k o p u o l u s t u s — me­ripuolustuksen maavoimiin kuuluva osa aluevesien valvo­miseksi, alueellisen koskemat­tomuuden turvaamiseksi ja hyökkäyksen torjumiseksi ran­nikolla.

R a n n i k k o puolustusjärjestel­mä — sotilasläänin alueelli­seen puolustukseen sisältyvä rannikon paikallispuolustusjär-jestelmä, joka käsittää johta­mis-, valvonta-, ase-, huolto­ja koulutusjärjestelmät.

Meripuolustuskäsitteen voi­daan katsoa sisältävän kaikki meri- ja rannikkoalueella tai näihin liittyvässä ilmatilassa tapahtuvaan valvontaan, tun­nistamiseen tai taisteluun liit­tyvän toiminnan — rannikko­puolustuksen käsittäessä pää­asiassa rannikkotykistöaselajin tai sille alistettujen osien toi­minnan ja taistelun.

Rannikkopuolustusjärjestel-mä on aina nähtävä kokonai­suutena. Esim asejärjestelmän määräasteinen valmius rauhan aikana edellyttää aina valvon­ta-, koulutus- ja huoltojärjes­telmien samanasteista valmiut­ta, jotta asejärjestelmältä vaa­dittu torjuntateho voitaisiin

saavuttaa. Järjestelmien riip­puvaisuus toisistaan korostuu valmiuden kohotessa.

MAIHINNOUSUN TORJUNTA - VALMIUS LUO PERUSTEET

Valmiuden filosofia

Meripuolustuksen tulee omata sellainen valmius ja valmiuteen liittyvä torjunta-kyky, että rannikollemme suo­ritetun hyökkäyksen aikana kärsityt tappiot, menetetty aika ja operaatioon sidottu mate­riaali ja kalusto eivät vastaa hyökkäyksellä saavutettavia sotilaallisia ja poliittisia etuja.

Kynnyksen on oltava niin korkea, että sen ylittäminen rannikollamme edellyttää aina suurhyökkäystä — ja suur­hyökkäyksen mukanaan tuo­mia sekä sotilaallisia että po­liittisia riskejä.

RTUY:N TAMPELLAN RETKI JÄRJESTETÄÄN 5. 5.1977

Lähtö Messuhal l in eteläpää klo 12.00 (Mannerheimintie 17)

Tulo Tampereelle noin klo 14.00

Paluu Illalla

llmoitt. Kapt Majaniemi, RtK 29. 4. mennessä puh 90/6860 252

13

K A A V I O K U V A RANNIKKOPUOLUSTUS JÄRJESTELMÄN VALMIUDEN K O H O T T A M I S E N

ERI VAIHEISTA

1. RAUHANAJAN VALMIUS

2 KRIISIN KEHITTYMINEN TAI PUOLUEETTOMUUDEN SUO­MINEN

3. HYÖKKÄYKSEN TORJUNTA

V A L V O N T A - J A J O H T A M I S J A R J E S -

: T E L M Ä

ASEJÄRJESTELMÄT

TUKIJÄRJESTELMÄT

I! o

SELITE: (A) Herkäst i reagoivan valvonta- ja johtamisjär jestelmän sekä tarv i t taessa asejärjestelmän

valmiutta voidaan säädellä tarpeen mukaan jo ra-valmiuden aikana.

( b ) Valmiutta nostetaan kriisin kehit tymisen ede l l y t tämissä pui t te issa.

(c) Jäykäst i reagoivien tuki jär jestelmien (esim huolto) valmius kohoaa aina hitaam kuin esim asejärjestelmien valmius vastaavassa ajassa. imin

AKi/-77

K A A V I O K U V A K Y N N Y S A J A T T E L U N P E R I A A T T E E S T A 5 1 D O T T U N A A I K A A N ,

V A L M I U T E E N J A V O I M A N K E H I T T Y M I S E E N

( V e r t a a k u v a a n 2)

1. Rauhan ajan | 2. Kriisin kehittyminen ta i valmius puolueet tomuuden suojaus

[VÄLVONTAKYNNYSl

T 3. Hyökkäyksen i t o r jun ta

'(Ey- HYÖTY n-. ..Ifl4r%r

iHYOKKAYSKYNNYSh -p-

r-Ja^=J

.n<irrynTrrrrim- S

- (c)= sitoutuvat / — ^-^ resurss i t

poli i tt iset r isk i t

y l l ä t y s h y ö k k ä y s ! / -

/ ^ " ( f ) = sitoutuvat resurssit - joukot -mater iaa l i

j/y poli i t t iset rasi t teet — - u lkopol i i t t iset

- s isäpol i i t t iset

S U U R H Y Ö K K Ä Y S

-£> JUOKSEVA AIKA -

Se l i t e : valmiutemme muodostama kynnys t ä y t y y aina o l la niin ko rkea , e t ta - summa A . C * F - s i toutuvat r esu rss i t - muodostuu aina hyökkääjäl le suuremmaksi kuin summa B«E - hyökkäyksel lä s a a ­ vutet tava hyöty

(d)= Voiman kehittyminen. Puolustajan mn-alueelle vaikuttavan vo iman määrän tu lee kasvaa

nopeammin Kuin hyökkääjän mn-alueelle kul jettaman voiman määrän.

Rauhanajan valmius

Rannikkotykistön joukko-osastot suorittavat rauhan aikana jatkuvaa merialueen valvontaa ja puolustusvalmis-teluja sekä kouluttavat näiden toimintojen vaatimaa henki­löstöä. Rannikkotykistö ja sen henkilöstö on jo rauhan aika­na valmiina suorittamaan alueloukkausten torjuntaa ja tilanteen niin vaatiessa myös yllätyshyökkäysten torjuntaa yhteistoiminnassa meri- ja i l ­mavoimien sekä merivartiosto­jen kanssa.

M e r i p u o l u s t u k s e n m u o d o s ­t a m a kynnys o n j a t k u v a s t i o l e ­massa — kynnyksen k o r k e u t t a v o i d a a n säädellä k u l l o i n k i n v a l l i t s e v a n t i l a n t e e n m u k a a n (Kuva 2).

MAIHINNOUSUN TORJUNTA - TORJUNNAN SUORITUS

Torjunnan filosofia

Meri - ja rannikkoalueella käytävän taistelun päämäärä on määritetty P P K II :n mie­tinnössä seuraavin sanoin: "Merivoimien ja rannikko­joukkojen taistelulla on kyet­tävä rajoittamaan ja hidasta­maan hyökkääjän toimintaa ja tuottamaan sille tappioita edellytysten luomiseksi maa­voimien torjuntaoperaatioil-le".

Meripuolustus sen liik­kuva komponentti merivoimat ja sen kiinteä komponentti rannikkopuolustus — häirit­see, k u l u t t a a , t o r j u u ja lyö. Meripuolustus v o i t t a a a i k a a , s i t o o ja heikentää vihollista mahdollistaen taistelullaan maavoimien pääosan perusta­misen ja joukkojen suuntaa­misen ratkaisutaisteluihin. Kynnyksen ylitys on tehtävä hyökkääjälle niin sotilaallisesti kuin poliittisestikin mahdolli­simman kalliiksi (Kuva 3).

Alueen ja joukkojen käyttöperiaatteet

Sotilasläänien mereen ra­joittuvat osat jaetaan r a n n i k ­k o a l u e i s i i n , joille alistetaan alueen rannikkotykistöjoukot kuten kiinteät rannikkopatte­ristot, moottoroidut rannikko-tykistöpatteristot sekä torjun-tapataljoonat ja merivalvonta-

yksiköt. Rannikkoalueille alis­tetaan tarvittaessa myös jalka­väkeä ja kenttätykistöä (Ku­va 4).

Merivoimien komentaja johtaa merivoimien tehok­kaimpia taisteluyksiköitä — y l e i s v o i m i a . Vartioalukset, rai­vaajat ja kuljetusalukset ovat sotilasläänin tai sen alaisen rannikkoalueen johdossa toi-

14

mivia p a i k a l l i s v o i m i a . R a n n i k k o p u o l u s t u k s e n r u n ­

g o n muodostavat kiinteät kan-talinnoitetut rannikkolinnak­keet — rannikkopatterit. L i n ­nakkeet ovat puolustuskeskuk-sia, joiden on kyettävä jatku­vaan tulitoimintaan vaikeissa­kin olosuhteissa.

Merivalvontayksiköt ryhmi­tetään rannikkoalueelle siten, että koko meri- ja saaristo­aluetta sekä ilmatilaa voidaan aukottomasti valvoa.

M o o t t o r o i d u i l l a r a n n i k k o ­tykistö p a t t e r i s t o i l l a ja meri-torjuntaohjusyksiköillä luo­daan torjuntataistelujen alu­eellinen painopiste. Paikallisen painopisteen luomiseen käyte­tään lisäksi j o h d i n o h j u s y k s i -köitä.

T o r j u n t a p a t a l j o o n i a ja mui­ta torjuntayksiköitä käytetään satamien pitämiseen ja väylä-kapeikkojen sulkemiseen.

R A N N I K K O A L U E E N T A I S T E L U

Iskukykyisiä jalkaväkijouk­k o j a käytetään reserveinä tai rannikon avainkohteiden puo­lustukseen.

M e r i v o i m i e n p a i k a l l i s v o i m i a käytetään tiedusteluun, rai­vaukseen ja kuljetuksiin.

Puolustuksen rakenne on jäykän torjuva, koska taistelu rannikolla — sekä m a i h i n n o u ­su että sen t o r j u n t a — o n a i n a r a t k a i s u t a i s t e l u . Viivytys-alue on merellä ja saaristossa. Ratkaisun on tapahduttava rantautumisalueen välittömäs­sä läheisyydessä.

Tulen käyttö — torjunnan perusta

Tulen käyttö on aina meri-ja rannikkoalueella keskeises­sä asemassa. Voidaankin sa­noa, että mantereen taisteluis­sa tuetaan tulella elävää voi­

maa, mutta rannikolla ja me­rellä elävä voima mahdollis­taa tulen käytön.

Tulen käyttö rannikolla jae­taan — k a u k o t o r j u n t a a n , väy-lätorjuntaan ja lähitorjuntaan (Kuva 5).

K a u k o t o r j u n n a n a l u e e l l a häiritään hyökkääjää merimii-noittein, rannikkotykistön me-ritorjuntaohjus- ja tykistöam-munnoin sekä laivastoyksiköi-den ohjus-, tykistö- ja torpee-dosyöksyin.

Väylätorjunnan a l u e e l l a ku­lutetaan hyökkääjää merimii-noittein ja -estein, rannikko­tykistön raskaiden ja keveiden pattereiden meriammunnoin, johdinoh]usyksiköiden sekä meri- ja ilmavoimien ja mah­dollisuuksien mukaan myös moottoroidun rannikkotykis­tön tulella.

Lähitorjunnan a l u e e l l a tor­jutaan hvökkääiä keskittämäl­lä alueelle kaikki käytettävis­sä oleva rannikkotykistön, kenttätykistön ja jalkaväen tu­l i sekä pääosa torjuntayksi-köiden sulutteista.

I l m a t o r j u n n a l l a suoiataan ensisijaisesti ne rannikkopuo-lustusjärjestelmän osat, joilla kyetään välittömästi vaikutta­maan viholliseen — linnak­keet ja moottoroitu rannikko­tykistö.

Tulenjohtoon ja mittauk­seen käytetään kiinteän ran­nikkotykistön tulenjohto- ja mittausjärjestelmää, jota täy­dennetään moottoroitujen yk­siköiden tulenjohto- ja mit-tauselimillä. Maalinosoituk-seen voidaan käyttää myös meri- ja ilmavoimien yksi­köitä.

Tulen taktillisesta johtami­sesta vastaa kiinteän rannik-kotykistöpatteriston komenta­ja. Usean patteriston alueelle vaikuttavien tuliyksiköiden käyttöä johtaa yleensä rannik­koalueen komentaja.

Rannikkoalueen ta is te lun p ä ä m ä ä r ä n ä on luoda ede l l y t ykse t

y lemmän joh topor taan vas ta to imi l le ku lu t t ama l l a hyök ­

kääjää, ra jo i t tama l la sen t o im in tavapau t ta sekä estämällä

hyökkääjän pääsy puolustuksen kannal ta keskeis i l le alueille.

S U O J A A ( Y L E I S V O I M A T )

T I E D U S T E L E E

KUVA 4 AK i / -77

15

T U L E N K Ä Y T Ö N P E R I A A T E M A I H I N N O U S U N T O R J U N N A S S A KUVA 5

1. TULENKÄYTÖN U L O T T U V U U S

2. KÄYTETTÄVÄT ASEJÄRJESTEL­MÄT

3. JÄRJESTEL­M I E N R Y H ­M I T Y S

4 . TEHTÄVÄ

SELITE: 1. Ja lkaväkeä 2. Mi inoja, es te i t ä 3. Tor juntayks ikö i tä

T O R J U U

E S T Ä Ä LYÖ

K U L U T T A A E S T Ä Ä

H Ä I R I T S E E

AKi/-77

Tul i on rannikolla ja me­rellä ainoa nopeasti ja var­masti siirrettävä reservi. Tu­len avulla voidaan muutamas­sa minuutissa luoda torjunnan paikallinen painopiste. T u l i yhdistettynä vastahyökkäystä suorittavien r e s e r v i e n l i i k k e e ­seen on rannikolla suoritetta­vien taistelujen ratkaisun avain.

Reservit ja niiden käyttö — torjunnan ratkaisu

Reservien ryhmitys, käyttö ja suuntaaminen ovat ranni­kolla suoritettavan taistelun suunnittelun ja toteuttamisen ratkaisevimpia osakokonai­suuksia — komentajan taiste-luajatuksen ydinkohtia.

Maihinnousseen ja/tai maa-hanlasketun hyökkääjän en­simmäisten osien välittömään sitomiseen ja kuluttamiseen tarkoitetut rannikkoalueelle

alistetut lähireservit ryhmite­tään yleensä siten, että ne pys­tyvät vaikuttamaan hyökkää­jän toimintaan jo sen rantau-tumisvaiheessa. Tällöin mai-hinnousija on haavoittuvin ja siihen voidaan vaikuttaa huo­lellisen maastontiedustelun pe­rusteella jo alueelle valmiiksi ryhmitetyin tai reservien mu­kana maihinnousurannalle tai uralle siirrettävien raskaiden suora-ammunta-aseiden tulel­la.

Lähireservien suurin ongel­ma on toimintakyvyn säilyttä­minen hyökkääjän maihin-syöksyä edeltävän tulivalmis­telun aikana sekä erityisesti reservin liikkeen suojaaminen siirryttäessä vastahyökkäyk­seen. Hyökkääjän tulen vaiku­tusta vähennetään ryhmittä­mällä lähireservit maihinnou­su-urien sivustoille sekä suun­taamalla ne vastahyökkäyk­seen ennakolta huolellisesti

tiedusteltuja suojaisia maasto­uria myöten. Lähireservit tu­lisi mahdollisuuksien mukaan muodostaa runsain panssa­rintorjunta-asein vahvenne­tuista jalkaväkiyksiköistä — sillä maihinnousseen hyökkää­jän sillanpään tuhoamiseen tarkoitetun ratkaisevan vasta­hyökkäyksen onnistumisen edellytykset luodaan lähireser­vien toiminnalla — maihin­nousun ensimmäisten haavoit-tuvimpien vaiheiden aikana.

Lähireservien vastahyök­käysten ja tykistön tulen ku­luttama ja heikentämä sillan­pää tai rannikolta sisämaahan suuntautuvat hyökkäyskiilat tuhotaan maihinnousualueelle suunnattavien ylemmän johto­portaan reservien keskitetyllä vastahyökkäyksellä. Nämä re­servit muodostetaan hyökkää­jän maihinnousua edeltäneen tulivalmistelun vaikutusalueen ulkopuolelle ryhmitetyistä

16

yleisjoukkojen yhtymistä, joita tuetaan voimakkaalla kenttä­tykistön tulella. Näiden reser­vien toimintaanpanon haa­voittuvin vaihe — l i i k e r y h -m i t y s a l u e e l t a k o h t i t u h o t t a v a a hyökkääjää — suojataan l i i ­keuran varrelle ryhmitettävin ilmatorjuntayksiköin sekä ryh­mittämällä paikallisjoukkoja ja erillisyksiköltä käytettävän tiestön tärkeimpiin solmukoh­tiin ja kapeikkoihin.

Reservien ryhmitystä, suun­taamista ja toimintaanpanoa suunniteltaessa on realistisesti ja selvästi tiedostettava ilma-ylivoiman omaavan hyökkää­jän mahdollisuudet vaikuttaa siirtyvään, suojaamattomaan joukkoon. Ilmasta tuleva uh­ka on väistettävä tiedustele­malla suunnitelluille reserveil­le ryhmitysalueet ja siirtymis-urat siten, että rannikon maaston tarjoama suoja voi­daan ja osataan hyödyntää sekä ryhmittymis- että siirty­misvaiheen aikana. T ä m ä edellyttää tarkkaa maaston tuntemusta yhdistettynä ilmas­ta uhkaavan vaaran realisti­seen arviointiin.

YHDISTELMÄ -TORJUNNAN ONNISTUMISEN YDINKOHDAT

Voiman kasvu ajan funktio­na on sekä maihinnousuhyök-käyksen että sen torjuntatais­telun avain. Maihinnousseen hyökkääjän on pystyttävä kas­vattamaan sillanpään alueelle suunnattavaa voimaa — sekä joukkoja että materiaalia — vähintään samassa suhteessa kuin puolustaja suuntaa alueelle torjuntataisteluun osallistuvia joukkoja. Mikäli hyökkääjä onnistuu tässä pyr­kimyksessään on seurauksena nopeasti linnoittautuva ja py­syvä sillanpää, joka sitoo ja

kuluttaa sekä joukkojamme että rajoitettuja materiaalisia resurssejamme.

Hyökkääjä o n j o tällöin s a a v u t t a n u t o s a v o i t o n — s i l ­lanpää s i t o o m u u a l l a kipeästi t a r v i t s e m a a m m e v o i m a a .

Hyökkääjän maihinnousu­ja maahanlaskujoukkojen pu­reutuminen rannikollemme se­kä maihinnousua seuraava voimankasvu on estettävä — häiritsemällä j a k u l u t t a ­

m a l l a hyökkääjää sekä me­rellä että ilmassa meripuo­lustuksen eri komponent­tien asejärjestelmien ääri-kantamilta alkaen,

— pitämällä t a i s u l k e m a l l a voiman kasvun mahdollis­tamat maihinnousualueet, satamat, lentokentät ja l i i -kennekapeikot sekä saaris­tossa että mantereella,

— s u u n t a a m a l l a heti rantau­tumisen tapahduttua kaik­ki käytettävissä oleva tuli ja elävä voima muodostu­

van sillanpään alueelle ta­pahtuvaa ratkaisevaa iskua varten.

Maihinnousun torjunta on alusta lähtien ratkaisutaistelu, missä torjuntavoiton saavutta­misen edellytyksenä on sauma­ton yhteistoiminta meripuolus­tuksen eri komponenttien, esi­kuntien ja ihmisten välillä. Pohja torjuntataistelujen vaa­timalle yhteistoiminnalle luo­daan jo rauhan aikana yllä­pidettäessä ja kehitettäessä meripuolustuksen valmiutta eri puolustushaarojen ja ase­lajien yhteistyönä.

Lähteet

S K K :n rannikkopuolustusopin julkinen opetusmateriaali.

R t K : n rannikkopuolustusopin luentosarjat.

I ja II Parlamentaarisen puo­lustuskomitean mietinnöt.

Tietoja maanpuolustuksesta.

OY SUOMEN BOFORS AB

17

KAPTEENI JUHANI LAKIO

Eversti Yrjö Pohjanvirta — TurRtR:n eroava komentaja

Eversti Pohjanvirta aloitti sotilasuransa 5. 6. 1936 astues­saan alokkaana RT2:een, jos­sa hän palveli koulutusupsee-rina syksystä 1937. Merisota­koulun hän kävi 1938—41.

Eversti Pohjanvirta palveli lähes koko sotien ajan patterin päällikkönä Koivistolla, Vi ipu-rinlahdella ja Äänisen Rannik-koprikaatissa sekä jälleen V i i -purinlahdella.

Sodan jälkeen eversti Poh­janvirta toimi mm Laivaston esikunnassa sekä Turun La i ­vastoasemalla, kävi merivoimi­en kapteenikurssin 1948 ja So­takorkeakoulun 1951—53. Tä­män jälkeen hän toimi erilai­sissa tehtävissä Merisotakou­lussa, Pääesikunnassa, Sota­korkeakoulussa ja Sotahistori­allisessa Tutkimuslaitoksessa kunnes siirtyi Turun Rannik­kotykistörykmenttiin 1958. Toimittuaan rykmenttiupsee-rina hänet määrättiin 1961 hoitamaan everstiluutnantin virkaa 2. Divisioonan ye-osas-ton päällikkönä. Toimittuaan vielä LSSlE:n esikuntapäällik­könä eversti Pohjanvirta palasi Turun Rannikkotykistöryk­menttiin 1968 ottaen vastaan rykmentin komentajan tehtä­vät.

Turun Rannikkotykistöryk-

K •

m

i l m jggåm 0 M 1 M n å m m

7

mentin komentajana eversti Pohjanvirta on toiminut yh­deksän vuotta ja eroaa tästä tehtävästä 21. 5. 1977.

Seuraavassa esitämme pit­kän ja ansiokkaan palveluk­sen suorittaneelle kokeneelle rannikkotykkimiehelle kysy­myksiä kokemuksista rannikko­tykistössä eilen ja tänään.

Miten tulitte rannikkotykistön palvelukseen ja mitkä ovat sotakokemuksenne?

Asia oli itsestään selvä: kuu­luin rt-suojeluskuntaan ja sen

riveissä olin tutustunut R T 2: een ja sen henkilöstöön. Kou­lustani oli rykmenttiin lähtenyt aikaisemminkin ylioppilaita, mm tunnetut rt-miehet M J Miettinen, K Koski, A Helmi­nen, V Rauhaniemi.

Sotakokemukseni ovat var­sin yksioikoiset: patterin pääl­likkönä alusta loppuun. Tal­visota Koivistolla ja Viipurin-lahdella. Jatkosodan alkuvaihe Saaristomerellä, sitten Äänisel­lä Syvärin niskalla ja loppu­vaihe taas Viipurinlahdella. Virkistävänä välipalana oli 2 kk :n ampumakoulu Saksassa.

Mitkä ovat mielestänne ran­nikkotykistön kehityksen tär­keimmät edistysaskeleet sotien jälkeen?

Jo ennen sotia ja sotien ai­kana luotiin pohja rannikko­tykistömme omaleimaiselle ke­hitykselle, jonka olennaisim­mat osat ovat ampumamene-telmät, patterin hajaryhmitys ja tulitoiminnan turvaavien lähipuolustuselimien sisällyttä­minen organisaatioon. Myö­hempi kehitys on ollut ja on edelleen lähinnä teknillisen ke­hityksen sovelluttamista enti­siin puitteisiin. Tästä on esi­merkkinä tutka, laser, tietoko-

18

K a l a m i e h e t " . ( S A - k u v a )

neet jne. Kehityksen nopeus on meillä riippuvainen ensikä­dessä rahasta kuten myös ase-kaluston, liikuntavälineiden jne kohdalla. Huomattavinta on kehitys nähdäkseni ollut a-selajin sosiaalisessa kentässä niin sotilas- kuin siviilihenkilö-kunnan osalta. Kaikkia tavoit­teita ei tosin vielä ole saavu­tettu, mutta aselajilla on jo hy­vät mahdollisuudet tasaväki­seen kilpailuun muiden ase­lajien kanssa.

Kielteisenä näen r t : n j a l a i ­v a s t o n k o u l u t u k s e l l i s e n l o i t t o -nemisen t o i s i s t a a n , joka hei­kentää mm. saariston puolus-tusmahdollisuuksien täysite­hoista hyväksikäyttöä. Vi i t ­taan tässä esim miina-aseen käyttöön.

Olette ollut yhdeksän vuotta TurRtR:n komentajana. Mitkä ovat rykmenttinne erikois­piirteet muihin rt-joukko-osastoihin verrattuna?

Sen laajuus ja hajanaisuus kahden "meren" — Saaristo­meren ja Selkämeren alueilla. Matkaa esikunnasta mihin ta­hansa yksikköön on vähintään 80—100 km. Utö ja Örö ovat myös täysin omaleimaisia var-tiolinnakkeita. Rykmentille ominaista on myös tiivis yh­teistoiminta alueen väestön ja alueella toimivien muiden organisaatioiden kanssa.

Turun Rannikkotykistöryk­mentti on viime vuosina kehit­

tynyt voimakkaasti. Mitkä ovat rykmentin tuntuvimmat puut­teet ja ongelmat erotessanne?

Turun Rannikkotykistöryk­mentissä on viime vuosina rakennettu paljon. Gyltön ja Kuuskajaskarin työt ovat lä­hes valmiit. Utölle on koitta­massa uusi tuleminen. Kasar­mi valmistuu 1977 ja se tun­tuu koko saaren elämässä. V a ­litettavasti kantahenkilökun­nan asuntojen valmistuminen viivästyy laman takia runsaal­la vuodella.

Rakennustoiminnassa ovat suurimmat puutteet Raumal­la, jonne olisi luotava Kuus­kajaskarin huoltotilojen lisäksi mm. tilat esikunnalle. Janhu-asta luovuttaneen kuitenkin

19

vasta jonkin ajan kuluttua, joten aikakin vielä on.

Mitään varsinaisia ongel­mia ei tällä hetkellä ole. Jos näitä ongelmia ei olisi vuo­sien mittaan pystytty poista­maan, niin huonosti olisi toi­mittu. Vaikeuksia silloin täl­löin ilmenee. Tällaisia v a i ­k e u k s i a o l i s i v a t ehkä k e l i r i k o n a j a n k u l k u y h t e y d e t j a e r i l a i s ­ten p a l v e l u j e n vähäisyys. Täl­laiset vaikeudet ovat oikeas­taan aika ymmärrettäviä. Näi­täkin pyritään poistamaan ja helpottamaan. Kuitenkaan en missään tapauksessa haluaisi ongelmiamme suurennella.

Saaristossa on viime vuon­na väestövähennyksessä ta­pahtunut pysähdys ja eräissä kunnissa väestö lisääntyy. Tu­run Rannikkotykistörykment­ti on varsin tärkeä saaristo­alueen työllistäjä ja työpaik­koja on tulevaisuudessa tulos­sa toivottavasti lisää. Hoide-taanhan nykyään varusmies-työvoimalla monia sellaisia tehtäviä, joiden hoitaminen värvätyllä työvoimalla olisi halvempaa ja tehokkaampaa.

K a i j a l a s s a ennen s o t i a . S K - t y k k i m i e s P o h j a n v i r t a ensimmäinen o i k e a l t a .

Kuggskär 1 9 6 9 .

Millainen on mielestänne va­rusmiespalvelustaan suoritta­van rannikkotykkimiehen asema tänä päivänä?

Joskus kuulee väitettävän, että rannikkotykistöön on joku joutunut ja muualle päässyt. Mielestäni tämä on väärä kä­sitys. E i rannikkotykistöön sen kummallisemmin jouduta; kyllä tulijoita vapaaehtoisina­kin on tavattoman paljon. Ne, jotka ovat joutuneet vasten tahtoaan, ovat olleet yleensä Pohjois-Suomesta ja tuolloin on syynä huonoon viihtymi­seen luonnollisesti pitkä ja hankala kotimatka. Siirtoano-muksia meille ja meiltä pois on suunnilleen yhtä paljon.

Rannikkotykistössä ovat myös koulutusolosuhteet eri­laiset kuin mitä varusmiehillä yleensä. Tämä johtuu siitä, että tavanomaisen koulutus­tehtävän lisäksi rannikkotykis­tössä on myös voimakkaasti esillä merialueen valvonta.

Kummallista kyllä mitä ulommas ja vaikeampiin olo­

suhteisiin mennään, sitä pa­remmin siellä viihdytään ja sitä vähemmän siellä valite­taan. Siellä palvelus toisaalta on motivoitua ja tavallista vastuullisempaa mm. meri-valvontamiehillä, tutkamiehil-lä ja veneenkuljettajilla. Vas­tapainoksi tästä vastuullisuu­desta on varusmiehillä ran­nikkotykistössä ehkä tavan­omaista enemmän itsenäisyyt­tä, jota varmasti arvostetaan. Varusmiehet ovat myös hyvin vastuunsa kantaneet. Siinä suhteessa ei minulla ole juuri huomauttamista.

Juuri itsenäiset ja vastuulli­set tehtävät ovatkin usein ero­na palveluksen suhteen ver­rattuna mantereella toimiviin tovereihin. Toisaalta ainakin TurRtR:n alueella pitkistä kulkuyhteyksistä johtuvat pi­demmät viikonloppuvapaat osittain korvaavat linnakkeilla palvelevien varusmiesten pal-velusolosuhteissa olevia puut­teita.

S u u r i m p a n a o n g e l m a n a p i ­dän k u i t e n k i n h e i k k o j a so-

20

Asemiehen profiili —

s i a a l i - j a m a j o i t u s o l o j a v a r ­s i n k i n u l k o l i n n a k k e i l l a . Tässä asiassa tapahtuu tänä vuonna huomattava parannus Utön kasarmin valmistuttua.

Mitä sanoisitte nuorelle mie­helle, joka suunnittelee elä­mänuraa rannikkotykistön palveluksessa?

Sitä kannattaa myönteisesti harkita. Varsin pitkälle täh­täävän uran suunnittelulle on monia erilaisia vaihtoehtoja, jotka yleensä sallivat siirtymi­sen ulkolinnakkeilta mante­reen tuntumaan perhesyiden yms alkaessa niin vaatia. Er i ­koisalan ei tarvitse olla alussa täysin selkiintynyt, sillä jatko­koulutusmahdollisuudet ovat myös moninaiset.

Olen ollut monen eläkkeelle siirtyneen rt-miehen lähtöti-laisuudessa ja aina on ollut kyseessä tyytyväinen ja koke­maansa myönteisesti suhtau­tuva henkilö.

Olette tunnettu Saaristomeren tuntemuksestanne. Liittyykö Saaristomeri harrastuksiinne tulevina eläkepäivinännekin?

Ainakin mökkiläisenä ja harrastajakalastajana mikäli terveyttä riittää. Toivon irto­avan enemmän aikaa myös Saaristomeren alueen histo­rian tutkimukselle. Jos voin muullakin tavalla olla alueel­le ja sen asukkaille avuksi, niin olen siitä vain iloinen.

kuka hän on?

Päähenkilömme syntyi 15. 02. 1917 Tuupovaarassa, vart­tui ja voimistui Suo järvellä, aloitti sotilasuransa alokkaana, sittemmin ryhmänjohtajana, Viipurin Rykmentin koneki­väärikomppaniassa, josta ko­tiutui talvisodan aattona ke­sällä -39. Y H : n kautta talvi­sotaan, johon hän osallistui e-delleen kk-miehenä, 1/2-jouk-kueen johtajana suojajoukko­jen viivytystaisteluihin, Sum­man, Kämärän ja Talin tor­juntataisteluihin ja vihdoin lomautettiin sodan päätyttyä huhtikuun lopulla.

Työvelvollisuusviranomaiset osoittivat vankalle metsurille halonhakkuutyötä, mutta var­min työpaikka tuntui kuiten­kin järjestyvän alkusyksystä -40 va-kersanttina LtPsto 5 :ssä1 ) Joensuussa. Pääosin jäykkälavettisista tykeistä koostunut kalusto antoi in­nokkaalle nuorelle miehelle kimmokkeen perehtyä syvälli­semmin asepuolen mysteerioi-

hin ja niinpä jatkosodan hyök-käysvaiheen jälkeen tapaam­me päähenkilömme 12. RPr :n 2 ) asetoimistosta hoite­lemassa Laatokan itärannikon alueella monipuolista aseka-lustoa. Luonnollisena jatkona uran valinnalle oli meno pe­ruskurssille, Merisotakouluun, keväällä -44, josta kurssi suur­hyökkäyksen tapahduttua koottiin torjuntakomppanian rungoksi Viipurinlahden tor­juntataisteluihin. Kiivaat tais­telut huipentuivat Teikarin saaressa, jossa päähenkilömme haavoittui ja selvisi viimeisim­pien kuljetusten myötä man­tereelle.

Rauhan tultua sijoitettiin kantahenkilökunta eri rannik­kojoukko-osastoihin ja joulu­kuun alussa seisoi asemiehem-me SIRlsto :n 3) ulkolinnak-keen, Kytön, laiturilla. Alku-tyrmistyksen jälkeen alkoi elä­mä tuntua siedettävältä ja

21

seuraavien vuosien aikana oli­vat vuorossa perusteelliset it-, ase- ja laskinkurssit ja siirty­minen mantereelle Rt 1 :n ase-tstoon. Samanaikaisesti jatkoi päähenkilömme opiskeluaan siviilipuolella suorittaen tek­niikkaan ja ammattiinsa liit­tyviä kursseja.

Joulukuun alussa -53 alkoi elämänuran pääsaran kyntä­minen asemiehemme saadessa siirron Merisotakouluun. Tyk-kihallin hoitajasta tuli vähi­tellen asetekniikan pääopetta­ja, tietäjä Jumalan armosta, joka laajensi tietämystään kaksijaksoisella asemestari-teknikkokurssilla 50-luvun loppupuolella. Kovinpa tuli­vat tutuiksi Pirttisaaren ja Miessaaren leiriharjoitusalu-eet, missä tällä hetkellä palve­luksessa oleva rt:n kantahen­kilöstö suurelta osin on saa­nut oppinsa monitaitoiselta asemieheltämme. Tuskin ku­kaan pystyy laskemaan hänen pitämiensä ja valvomiensa harjoitusten määrää eikä var­maan löydy tasavallastamme montakaan vastaavaan suori­tukseen yltänyttä sotilaskou­luttajaa. Ammattitaito, asian­tuntemus, rauhallisuus ja mo­nessa tapauksessa välttämätön kärsivällisyys olivat hänen avujansa eritasoisten johtajien koulutuksessa aselajiimme. Asemiestemme "nokkamies" on nähnyt Merisotakoulussa toimineen rt-osaston vaiheet, kokenut sen myötä aselajihen-gen ja osastolla toimineiden henkilöiden luottamuksellisen yhteistyön, ollut mukana siir­tymässä Tykistökoulun rt-osaston kautta omaan aselaji-kouluun, Rannikkotykistökou-luun, 01. 09. 1969.

Rannikkotykistökoulu sei­soo nyt omilla jaloillaan juuri polvihousuista päässeenä, ke­hityskelpoisena ja nykyaikai­sesti varustettuna sotilasope-tuslaitoksena. Päähenkilöm­me, jonka useimmat rannik-kotykkimiespolvet ovat jo tunnistaneet, on ollut omalla merkittävällä panoksellaan ra­kentamassa nykyistä kouluam­me ja liioittelematta sanottu­na koko aselajiamme anta­malla tarpeellisen tykistötek-nisen perustan kaikentasoisille johtajillemme. Voimme mieli­hyvin yhtyä hänen kehoituk-seensa, joka kattakoon kaikki aselajimme piirissä työskente­levät: "Yhteishengellä eteen­päin".

Sinulle Repe L a a k k o n e n , vakinaisessa palveluksessa 24. 09. 1940—15. 02.1977, toivo­tamme rattoisia eläkepäiviä hyvien harrastustesi parissa. Tiedämme, että sydäntäsi lä­hellä olevat karjalaisuus, opis­kelu ja ulkoilu ottavat tyystin aikasi, joten laakereilla lepää­miseen ei Sinulla ole tilaisuut­ta. Tervehdimme samalla tu­kenasi olleita kotijoukkojasi.

K a p t M a j a n i e m i !) Linnoituspatteristo 5 2 ) 12. Rannikkoprikaati 3 ) Suomenlinnan Rannikko­

linnakkeista

KOTKAN RANNIKKOPATTERISTO

Kotkan Rannikkopatteriston uusi komentaja

Evl Teuvo Rönkkönen otti vastaan Kotkan Rannikkopat­

teriston komentajan tehtävät 01. 11. 1976.

Evl T Rönkkönen on synty­nyt 22. 02. 1933 Parikkalassa, tullut ylioppilaaksi 1952 Pa­rikkalan Yhteiskoulusta, aloit­tanut sotilasuran alokkaana I I /TRT:ssä Russarössä ja valmistunut upseeriksi 39. K a ­dettikurssilta Merisotakoulusta 1955. Hän on käynyt yliup-seerikurssin 1958/59, kaptee­nikurssin 1961/62 sekä Sota­korkeakoulun Yleisesikunta-osaston Maasotalinjan 1963— 65. Everstiluutnantiksi hänet on ylennetty 1975.

Evl Rönkkönen on aikai­semmin palvellut Kotkan Rannikkopatteristossa 1955— 61, opetusupseerina Kirkon-maan linnakkeella, patteriston esikunnassa komentotoimiston päällikkönä ja Esikuntapatte-rin päällikkönä sekä Rankin linnakkeen päällikkönä. Tä­män jälkeen hän on palvellut Turun Rannikkotykistöryk­mentissä Utön linnakkeen päällikkönä sekä rykmentin esikunnassa koulutus- ja jär­jestelytoimiston päällikkönä. Tykistökoulussa opettajana sekä tätä ennen Suomenlin­nan Rannikkotykistörykmen­tissä rykmenttiupseerina ja patteriston komentajana.

Haastattelija esitti pari ky-

22

symystä patteriston komenta­jalle :

Mitkä o v a t p a t t e r i s t o n a j a n k o h t a i s i m m a t kysy­mykset k o m e n t a j a n k a n ­n a l t a k a t s o t t u n a ?

Ajankohtaisin asia tähän aikaan on talviliikenteen su­juminen. Kuljetusaluksella ja jääajoneuvoilla pystytään am­mattitaitoisen henkilöstön käyttämänä hyvin liikku­maan, mutta kaluston määrä ei riitä kaikkiin tarpeisiin eikä myöskään ratkaise suurten henkilö- ja tavaramäärien kuljetuksia. Edelleenkin on siis tarvittaessa kuljettava myöskin kävellen tai hiihtäen.

Mielestäni saariston talvi­liikenteen tuntuvina paranta­miskeinoina voi olla vain h e l i ­k o p t e r e i d e n nykyistä parempi saaminen erityisesti henkilö­kuljetuksiin ja vartiolinnak-keiden huoltoon sekä rinnan nykyistä v a h v e m p i e n k e l i r i k -k o a l u s t e n hankkiminen.

Matkustamiseen linnakkeil­le kuluu suhteettoman paljon aikaa vaikeissa keliolosuhteis­sa. Syntyy tilanteita, jolloin linnakkeilla asuvat joutuvat hoitamaan muidenkin tehtä­viä. Tämä on eräs tämän het­ken epäkohta, joka vaatii korjausta.

Viihtyminen linnakkeilla, työskentely ja koulutus vaati­vat asianmukaisessa kunnossa olevia asuntoja, kasarmeja ja muita tiloja. K o r j a u s t e n v a u h t i ei v a s t a a t a r p e i t a eikä o d o t u k s i a .

Patteriston laiturikysymys on tällä hetkellä avoinna. Tä­hänastista tukeutumispaikkaa täytetään parhaillaan. Kotkan kaupungin johto suhtautuu myönteisesti tarpeisiimme, kunhan vain tarvittavat las­kelmat valmistuisivat nopeasti.

Alkavan erikois- ja perus­koulutuksen järjestely on ajankohtainen.

Mikä v a i k u t e l m a o n syn­t y n y t tästä p a l v e l u p a i k -k a k u n n a s t a t o i m i e s s a s i tämän a j a n uudessa v i ­rassa?

Vaikutelma on hyvä. Olen aloittanut palvelukseni upsee­rina täällä, mennyt täällä nai­misiin ja myös lapsemme ovat syntyneet Kotkassa. Paikka­kunnalla on siis minulle mon­ta muuta palveluspaikkaa lä­heisempi tuntu. Myös perhee­ni iloitsi saatuamme siirron Kotkaan, vaikka siirtoon liit­tyykin aina taloudellisia uh­rauksia.

Paikkakunnan viranomaiset suhtautuvat myötämielisesti patteristoon. Alueen maan­puolustusjärjestöjen toiminta on erityisen aktiivista. Y h ­teistoimintaa on paljon.

Linnake express

Alkutalvi on itäisellä Suo­menlahdella sujunut tavan­omaisesti. Jokatalviset keli-rikkoajan vaikeudet ovat tätä kirjoitettaessa pahimmillaan. "Pyhtää" yrittää parhaansa mukaan mantereen ja linnak­keiden väliä. Hyvistä y r i t y k ­sistä h u o l i m a t t a m a t k a o n p a r h a i m m i l l a a n kestänyt 8— 10 t u n t i a . Näinhän asia on joka talvi, joten siinä ei sinänsä ole mitään erikoista. Ehkä kuitenkin luonteen­omaista.

Talvileiri

Patteriston talvileiri pidet­tiin 18.—21. 1. Kirkonmaa— Rankki alueella. Leiri pidet­tiin patteristokokoonpanossa. Harjoituksen painopiste oli maa-ammuntojen suorittami­sessa ja sissitoimintaharjoituk-sissa. Sääkin suosi harjoitusta. Leiriviikko oli nimittäin alku­talven kylmin.

< 1

Ossi Suvanto

Sotilasmestari Ossi Suvanto eläkkeelle

Sotilasmestari Ossi Suvan­to on palvellut patteristoa yh­täjaksoisesti yli kaksikymmen­täviisi vuotta. Seuraavassa henkilökuva Ossi Suvannosta malliksi nuoremmille: Ossi Suvanto syntyi 19. 02.1932 Kalajoella. Varusmiespalve­luksensa hän suoritti Ko tRP-sto:n edeltäjäjoukko-osastossa HRLsto:ssa v -52. Ossi toimi värvättynä venemiehenä v 52 —53. Kanta-aliupseerikoulun hän suoritti vuosina 53—55. Peruskoulutuksen jälkeen hän työskenteli talousaliupseerina eri linnakkeilla aina vuoteen 1966. Vuodet 1966—1968 hän toimi Kirkonmaan lin­nakkeen vääpelinä. Siirrytty­ään patteriston esikuntapatte-riin v 1968 hän oli viisi vuotta keskusvarusvaraston hoitaja­na. Loput palvelusajastaan Ossi hoiti patteriston esikun­nan merenkulkutoimiston toi-mistoupseerin tehtäviä. Toi ­votamme Ossille mukavia ja antoisia eläkevuosia.

Tulijat ja menijät

Vanha suola janottaa. K u n Ossi lähtee niin Pepe tulee.

23

Patteriston vanha palvelija kapteeni Pertti Huhtanen on nimittäin ottanut vastaan Kirkonmaan linnakkeen pääl­likön tehtävät palveltuaan "poissaoloaikansa'' pääasialli­sesti YK-tehtävissä. Patteris­ton huoltopäällikkö majuri Osmo Haapalinna siirtyi ylen­nettynä everstiluutnantiksi Pääesikuntaan. Huoltopäälli­köksi määrättiin majuri Ville Pajunen Haminasta. Tervetu­loa molemmat.

Väliajan mm huoltopääl­likkönä toiminut kapteeni Teuvo Rehunen pakkasi ki i­reellä laukkunsa ja lähti Y K -tehtäviin.

Sokeri pohjala. Patteriston komentajakin vaihtui. Evers­tiluutnantti Pentti Aulaskari luovutti 1. 11. 76 patteriston komentajan tehtävät eversti­luutnantti Teuvo Rönkköselle saatuaan siirron Turun Ran­nikkotykistörykmenttiin. Par­haat kiitokset everstiluutnantti Pentti Aulaskarille mukavasta yhteistyöstä. Tervetuloa patte­ristoon everstiluutnantti Teuvo Rönkkönen.

K a p t K i v i r a n t a

RANNIKKOTYKISTÖKOULU

HENKILÖSTÖTILANNE

Rannikkotykistökoulu sijait­see ilmeisesti niin syrjässä, että

ponnistukset henkilöstötilan-teen parantamiseksi eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Vaikutukset tuntuvat työmää­rän ja sijaisuuksien lisäänty­misinä sekä toimenkuvan hä­märtymisenä. Nämähän ovat tuttuja asioita lähes kaikille Helsingin alueen joukoille, mutta huolestumiseen on to­della aihetta, kun ajatellaan aselajikoulun pyrkimyksiä te­hokkaan opetuksen antami­seen ja koulutusvälineistön täysimittaiseen käyttöön.

Asepuolen tukipilarimme aseteknikko R Laakkosen paikka on edelleen täyttämät­tä, mikä merkitsee erään olen­naisen tehtäväkokonaisuuden, asetekniikan opetuksen ja ase-kaluston kehittämisen ontu­mista.

Henkilöstötilanteen välittö­mästä paranemisesta tuskin tällä hetkellä on toiveita, mut­ta kevään kuluessa vakanssi-tilanteen selkiytyessä odote­taan rynnistyksen alkavan.

KOULUTUS

Kadettikurssi

Syyskauden koulutus eri kursseilla on sujunut totuttu­jen kaavojen mukaisesti. K a ­dettikurssilla oli tilaisuus osal­listua HanRPsto :n syysleiriin syys—lokakuun vaihteessa. Hankolaisten hyvin trimma­tussa yksikössä saivat kadetit tilaisuuden käytännössä sovel­taa taitojaan tj-asemassa, kes­kiössä ja tulipatterilla. Hurtil­la huumorilla höystetty koulu­tus antoi tarpeellista käytän­nön kokemusta kvrptrin tykis-tökoulutuksessa. Lisää koke­musta hankittiin R A u K / SlRtR:n runsaan viikon mit­taisen leirin aikana Pirttisaa-

ressa lokakuun lopulla. Linna-keolosuhteissa suoritettu taiste-lukoulutusjakso mahdollisti taktisten perusteiden syventä­misen olosuhteissa, jotka ovat edessä kurssin jälkeen. Tykis-töammunnat sensijaan eivät sää- ja kalustovaurioista joh­tuen onnistuneet toivotulla ta­valla. Kadettien koulutus jat­kuu tiiviinä kurssin loppuun saakka. Joukko-osastopalvelu oli ensimmäistä kertaa ohjel­massa kolmen viikon mittaise­na Vaasan Rannikkopatteris­tossa. Jakson aikana syven­nettiin mt-rt:n tietämystä, pe­rehdytettiin kadetit yksikön koulutukseen ja hallintoon sekä toimintaan johtajatehtä-vissä talvileirin aikana. Hel­mikuun puolivälissä oli viikon mittainen talviliikenne- ja sis-sikoulutusjakso Saaristomeren alueella ja taitojen viimeinen testaus ja hionta R t K : n talvi­leirillä helmi—maaliskuun vaihteessa.

Kapteenikurssi

Aselajin kapteenikurssi alkoi jälleen 04. 10. 76 yhden väli­vuoden jälkeen. Kurssille on komennettu seitsemän yliluut-nantia; 1/SlRtR, 2/TurRtR, 1/KotRPsto, 1/HanRPsto ja 2/VaaRPsto. Valot palavat pitkälle yöhön kapteenikurssi-Iäisten tuvissa ja luokkatilois­sa, kun ahkeroidaan mate­maattisten probleemojen pa­rissa ja piirretään monivä­risiä kuvia kelmuille taktisten tilanteiden pohjalta. Luokka-viikkojen lomaan on sijoitettu taktiikkaan liittyviä maasto­harjoituksia ja helmikuun alussa opiskeltiin sääoppia Tikkakoskella. Töitä tulee riittämään kurssin päättymi­seen saakka.

24

Reserviupseer ikurssi

Reserviupseerikurssi 152 päättyi 18. 11. Kurssin ohjel­maan oli aikaisemmasta poi­keten lisätty viikon mittainen saaristosissitoimintaan tähtää­vä koulutusjakso. Muodolli­nen koulutus annettiin Mies-saaressa, jonka jälkeen osasto kuljetettiin yön pimeydessä meritse toiminta-alueelle Pel-lingin saaristoon.

Meritaudista vihreät saaris-tosissit mittelivät voimiaan pi­meyden voimien, tuulen ja kylmyyden kanssa. Toiminta­edellytykset tiheällä saaristo­alueella osoittautuivat varsin hyviksi, mutta vaikutukseen pääsy edellyttää huolellista valmistautumista kaluston, koulutuksen ja ennakkoval­mistelujen osalta. Sissitoimin­toja jatketaan tulevilla kurs­seilla. Menestyksellisesti urhei­lullisen kurssin päätöstilaisuu­dessa luovutettiin priimuksen miekka upseerikokelas T i m o H a a t i o l a l l e .

Joulukuun alussa alkanut 153. upseerikurssi on ehtinyt jo suoriutua maa-ammunnois­taan, jonka jälkeen paneudut­tiin linnakkeen taktiikkaan ja sissitoimintaan helmikuun al­kupuolella alkaneella leirijak­solla. Meriammuntajakso hui­pentui 28. 02. alkaneella tal­vileirillä.

Ni in , että porskutellaan eteenpäin kunnon talvikelillä kohti entistä parempaa ke­vättä.

Henkilötietoja

Aseteknikko R e i n o L a a k k o ­nen siirtyi 15. 02. 1977 eläk­keelle 36 palvelusvuoden jäl­keen.

Kapteeni M a r k k u O i l a ylen­nettiin majuriksi 01. 03. 1977.

K a p t M a j a n i e m i

TURUN RANNIKKOTYKISTÖ­RYKMENTTI

Turun Rannikkotykistö­rykmentille uusi lippu

Turun Rannikkotykistöryk­mentti sai ensimmäisen lip­punsa yhdessä monien muiden joukko-osastojen kanssa Hel­singin Suurtorilla 4. 6. 1958. Lipun vastaanotti silloinen TurRtR:n komentaja, eversti (kenrmaj) Väinö Karvinen. Lippu oli naulattu aikaisem­min TurRtR:n upseerikerhol­la, Linnankadulla sijaitsevan esikuntarakennuksen yläker­rassa.

Tämän jälkeen lippu palveli laajan rykmentin alueella lu­kuisissa paraateissa, vala- ja ylennystilaisuuksissa, hautaj ai-sissa ja muistotilaisuuksissa. Saaristomeren tuiskuissa ja tuulissa sekä pitkien matkojen rasituksissa lippu kului ja haa­listui 19 vuoden aikana niin pahoin, että uuden lipun hankkiminen katsottiin vält­tämättömäksi. Lippu tilattiin Suomen Käsityön Ystäviltä, joka oli valmistanut edellisen­kin lipun.

Uuden lipun juhlallinen naulaus- ja käyttöönottotilai-suus pidettiin samassa paikassa kuin edellisenkin, nimittäin Linnankadun esikuntaraken­nuksen yläkerrassa. Rykmentin esikuntakin oli välillä ollut kymmenisen vuotta Heikkiläs­sä, mutta palasi syksyllä 1976 entiseen paikkaan Linnan ka­sarmille. Lipunnaulaustilai-suutta voidaan pitää myös

huomionosoituksena rykmen­tin pitkäaikaiselle komentajal­le, eversti Y Pohjavirralle, joka pian eroaa tehtävästään.

Lipunnaulaustilaisuuteen o-sallistui pieni, mutta arvoval­tainen kutsuvierasjoukko. T i ­laisuus alkoi rykmentin ko­mentajan tervehdyspuheella, jossa hän tarkasteli mm. soti-laslipun historiaa. Naulauksen aloitti Lounais-Suomen soti­lasläänin komentaja, kenraali­luutnantti Urpo Levo. Seu­raavat kolme naulaa löivät rannikkotykistön tarkastaja e-versti Kantola, kenraali Kar­vinen ja Rannikkosotilaskoti-yhdistyksen edustaja rouva Seppovaara. Tämän jälkeen löivät naulansa eri yhdistysten, järjestöjen ja henkilöstöryhmi­en edustajat, mainittakoon esi­merkiksi Turunmaan saaristo­kuntien ja rykmentin yhteistoi­minnan naula, jonka löi Korp-poon kunnanvaltuuston pu­heenjohtaja, Rudin Eneberg. Viimeisen eli 25. naulan löi perinteelliseen tapaan rykmen­tin komentaja.

Naulauksen jälkeen lippu luovutettiin lippuvartiolle ja lipunkantajalle ylivääpeli Erk­ki Uitolle, jotka TurRtR:n kunniamarssin soidessa kuljet­tivat lipun säilytyspaikkaansa, komentajan virkahuoneessa sijaitsevaan lippukaappiin. Lippu oli valmis tehtäviinsä.

Lipunnaulaustilaisuuden jälkeen suoritettiin vielä vuo­den 1976 tykistöammuntojen palkintojenjako, jossa eversti Alpo Kantola luovutti vääpeli Tarmo Ilmaselle keveiden pat­tereiden parhaan tulenjohta­jan palkinnon ja toisen kerran peräkkäin TurRtRrlle Karhu­lan maljan kilpailuammunto-jen kokonaiskilpailun voiton merkiksi.

25

VAASAN RANNIKKOPATTERISTO

VAASASSA TAPAHTUNUTTA

Vuosipäivä 1.12.1976

Patteriston vuosipäivä 1. 12. 1976 oli järjestyksessä 24. Päättynyt toimintavuosi mer­kittiin aikakirjoihin erittäin työteliäänä sekä tuloksiltaan hyvänä. Leiripäiviä kertyi hen­kilökunnalle 45—50 kpl, jois­ta pääosa sijoittui parhaaseen lomakauteen.

Vuosipäivän juhlallisuuksiin kuului alokkaiden vala Mus­tasaaren kirkossa sekä ohi­marssi jalkautettuna Vanhas­sa-Vaasassa Korsholman lin­nan raunioiden tuntumassa. Perinteiset kiertopalkinnot jaettiin kantahenkilökunnalle vuosipäivänä seuraavasti: — "Komentajan kilpi" an­

sioituneelle toimiupseerille, sotmest J Saarimäelle,

— "Tulenjohtajan tykki" ylil R Reposelle,

— Urheilijapatsas vänr T Svahnille.

Itsenäisyyspäivänä pidettiin paraatikatselmus ja kenttäju-malanpalvelus Vaasan torilla. Paraatikatselmuksen jälkeen suoritettiin moottoroitu ohi­marssi.

Juhlat ja vierailut

Jo perinteiseksi tavaksi on muodostunut Vaasan kaupun­gin tai kansalaisjärjestöjen toimeenpanemien Itsenäisyys­päivän ja Uudenvuodenaaton ilotulitusten aloittaminen pat­

teriston suorittamalla saluutti-ammunnalla sekä valonheitin-valaisulla. Meren rannalla paukkuvat tykit ovat helisyt­täneet lähitalojen ikkunoita lähes "riskirajoille" muistut­taen kaupunkilaisia omasta nimikkopatteristostaan.

13. 1. 1977 vierailivat jouk­ko-osastossamme Yhdysvalto­jen ja Englannin sotilasasia-miehet, ev J Hermann ja evl J . Lawes. Vieraat seurasivat mm. R A u K : n sulkeisjärjestys-tä, 2. TPtr in asekäsittelyä se­kä vahvennetun tulipatterin asemaanajoharjoitusta.

Kilpailuammunnat

Hyvää tykistövuotta 1976 ilmensi näkyvästi VaaRPstom saavuttama raskaiden patte­reiden kilpailuammunnan voitto. Tosiasiahan on, että v:sta 1969 lähtien on raskas patterimme ollut joka vuosi joko 1. tai 2. Voittoja on ker­tynyt kolme kappaletta. Kevei­den patterien voitto on saa­vutettu kaksi kertaa kyseisenä aikana.

Rt :n tarkastaja, ev A Kan­tola, luovutti 25. 1. 77 kilpai­luammunnan palkinnot tulen­johtajana sekä voittaneen 2. TPtr in päällikkönä toimineel­le ylil R Reposelle. Arvokas juhlahetki vietettiin ruokalas­sa kahvitarjoilun, varuskunta­soittokunnan ja kunnialau­kausten merkeissä.

Rt-kadetit

Rannikkotykistökadettien joukko-osastopalvelus tapahtui 17. 1. — 5. 2. 1977 patteris­tossamme. Viimeisenä viikko­na kadetit osallistuivat talvi-ampumaleirille Lohtajalla toi­mien vastuullisissa johtajateh-tävissä hyvällä menestyksellä.

Hyvä lumivuosi on tarjon­nut poikkeuksellisen pitkän harjoitteluajan pääurheilula-jimme, hiihdon, harrastajille. Patteriston viestinhiihto jouk­kueen tavoitteet ovat melko korkealla Puolustusvoimain talvimestaruuskilpailuissa maa­liskuun alussa.

HENKILÖASIOITA

PO 35:ltä (kt-linja) valmis­tuivat joulun aikoihin yliker­santeiksi ylennettyinä P Niemi ja S Kauppinen molempien ryhtyessä hoitamaan tulipatte-rien opetusupseerin tehtäviä.

P O 36:n aloittivat 3. 1. 77 kers Haapala, Keppola, Leh­to, Saari ja Vähäpassi muo­dostaen rannikkotykistölinjan oppilasmäärästä viisi kuudes­osaa.

Er i mestarikursseilla opiske­lee tällä hetkellä vääp Kaivo­nen (tutka ja laskin), ylik Karhula (viesti) ja ylik Kuu­sinen (kenttätykistö).

Va-palvelukseen on vuoden­vaihteen tienoilla astunut kers Annola, Hirvonen. Frans-si ja Kurki .

K a p t R K u r t t o

26 27

Paikanmäärityksiin tarkat Suunnon suuntimakompassit. K B - 2 0 Runko ujaa muovia.

KB-14 Runko eleksoitua alumiinia.

Lukemisnopeus vain muutamia sekunt-teja. Lukematarkkuus 1/6°. Suuntaruu-sut voidaan varustaa vastasuuntaa ilmoittavilla numeroil la pei lauksen no­peuttamiseksi. Mal l ia KB-14 saatavana myös trit ium-valaistuksella.

SUUNTO MADE IN y FINLAND

02920 Espoo 92 puh. 90 - 847 033

28

S U O M E N HÖYRYLAIVA OSAKEYHTIÖ

Edustamme erittäin arvostettuja tuotteita mm. seuraavilta aloilta:

* elektroniikkakomponentit * sähköteollisuuden tarvikkeet * radio- ja TV-teollisuustarvikkeet * teatteri- ja studiovalaistus

CARCAS Kalevankatu 4 Postilokero 3 Puhelin 00100 HELSINKI 10 00101 HELSINKI 10 640 711

CARLO CASAGRANDE OY

SINUNKIN VERESI

VOI PELASTAA IHMISHENGEN LIITY JO TÄNÄÄN VERIPALVELUUN

29

TEHOKASTA OIKEUSAPUA • AVIOEROT • AVIOEHDOT • ASUMUSEROT ' • KIINNITYKSET • PERUNKIRJOITUKSET • LAINHUUDOT «•TESTAMENTIT • SAATAVIEN ATK-PERIMISET • OSITUKSET • RIITA JA RIKOSASIAT • PERINNÖNJAOT '

EDULLISESTI MYÖS OSAMAKSUIN \ LAKIASIAINTOIMISTO K O T I L A I N E N ' Meritullinkatu 7, 00170 Helsinki 17

Tuomari 627 480, Iltaisin 678 982

valitse Airamin Kolmosista c § a

Upouudet valaisin-, transistori- ja tehoparistot uusissa asuissaan entistä tehokkaampina ja entistä kestävämpinä. Kaikkeen ja kaikkialle missä tarvitset paristoja. Kun ostat paristoja: kysy ensin Airamia

30

VALMET Oy Punanotkonkatu 2

Helsinki

Puh. 171 441

M Y Y M M E J A H U O L L A M M E • KOMETA kallioporat • TERMIT hiomakoneita • ATLAS kallioporakoneita • ATLAS varaosia • SIG pakkauskoneita • SIG maakiilakoneet • Kiilat, piikit, letkut 0 Ym. louhinta-alan tarvikkeita • Huoltoautopalvelu työmaallenne *

T : M I P O R A H U O L T O O Y Tuusula, Suot ie 43, puh. 244 841

Länsi-Uudenmaan tehokkain ilmoituslehti

31

Täydellinen raittius ei ole omituista!

Ollakseen täysin raitis täytyy suoma­laisen totisesti olla lujaluonteinen. Alkoholista kieltäy­tyjää yleensä ihme­tellään, häntä painos­tetaan ja hänelle tyr­kytetään. Milloin hän saa kuulla olevansa "seuran petturi", milloin "teeskentelijä", milloin "olevinaan parempi kuin muut."

Kuitenkin ihmisellä pitää olla täysi oikeus kieltäytyä alkoholista. Ilman selityksiä. Ilman muiden ihmettelyä.

Sinä, joka kieltäydyt alkoholista ja sinä, joka toimit isäntänä tai emäntänä:

Muista, että alkoholista kieltäytyminen ei koskaan ole epäkohteliasta, mutta alkoholin tyrkyttäminen on.

Alkoholiton vaihtoehto sen sijaan on oikeaa vieraanvaraisuutta.

Tunne vastuusi^ A L K O

R A N N I K O N P U O L U S T A J I A T E R V E H T I V Ä T

HAMINAN KAUPUNKI

HANGON KAUPUNKI

IMATRAN KAUPUNKI

KEMIN KAUPUNKI

KOTKAN KAUPUNGINHALLITUS

KRISTIINANKAUPUNKI

NAANTALIN KAUPUNGINHALLITUS

PORIN KAUPUNGINHALLITUS

RAAHEN KAUPUNKI

RAUMAN KAUPUNKI

TAMMISAARI-EKENÄS

TORNION KAUPUNGINHALLITUS

TURUN KAUPUNGINHALLITUS

VAASAN KAUPUNKI

AKAVA RY

AURAPRINT OY

AUTO-POLAR KY

AUTONOVO OY

BLACK & DECKER OY

OY BLOMBERG AB

Hamina, Hil lo

LEIPOMO BUTTENHOFF

OY EHO AB

ELINTARVIKEHALLI LEO EINESALO

OSUUSLIIKE ELANTO

OY ELOPAK AB KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ ELÄKE-VARMA

MATTI FINNI KY

PATENTTITOIMISTO FORSSEN & SALOMAA OY

HEDELMÄJALOSTUS OY

HOLLMING OY

KAUPPAPUUTARHA HUISKULA OY

DE JERSEY & CO (SUOMI) LTD

KARJAKUNTA

KARSKE OY

OY KAUKAS AB

KESKUSTAPUOLUE RP

KIINTEISTÖJEN JÄTEAUTOT OY

OY KONTRAM AB

KALUSTETALO TAUNO KORHONEN

OY KVARTTO AB

OY LAHDEN POLTTIMO AB

OY LAIVATEOLLISUUS AB

LEPPÄKOSKEN SÄHKÖOSAKEYHTIÖ

33

R A N N I K O N P U O L U S T A J I A T E R V E H T I V Ä T

OY LEVERINDUS AB

LINDROOSIN AUTOTALO

VENEVEISTÄMÖ THURE LINDSTRÖM

LIIKETYÖNANTAJAA KESKUSLIITTO RY LTK

AUG. LIPSANEN OY

OY LOHJA AB

LOHJAN PUHELIN OY

LOIMAAN SÄÄSTÖPANKKI

LÄNNEN TEHTAAT OY

MEDIPOLAR OY

METALLITYÖVÄEN LIITTO RY

MKT-TEHTAAT OY

HAUTAUSTOIMISTO MIKKO MONONEN OY

MUNKKINIEMEN APTEEKKI

NESTE OY NAANTALIN JALOSTAMO

T:MI YNGVE NYMAN

OMP-YHTYMÄ OY

OULUN ALUESÄÄSTÖPANKKI

PELTI- JA RAUTATYÖ OY

POHJA-YHTYMÄ

POHJANMAAN TURKIS

POHJOLAN KAAPELI OY

OY RAL AB

RANK-XEROX OY

R.A.T.-TUOTTEET OY

RAUTA- JA KONETARVE OY

OY SAAB-VALMET AB

HAUTAUSTOIMISTO SAARINEN

LEN1NK1TEHDAS SALON NEULOMO

SATAHÄMEEN OSUUSTEURASTAMO

OY SINEBRYCHOFF AB

34

SUNILA OY

OY STRÖMBERG AB

SKS SUOMALAINEN KONE OY

S u o m a l a i n e n Perhelehti joka talouteen

SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO RY

SUOMEN MERIVAKUUTUS OY

SUOMEN MERIVAKUUTUSYHDISTYS RY

SUOMEN PELASTUS OY NEPTUN

SUOMEN RAKENNUSLIIKKEIDEN LIITTO RY

SUOMEN RAKENNUSTEOLLISUUSLIITTO

SUOMEN SOKERI OSAKEYHTIÖ

VAASAN TEHDAS

SÄÄSTÖPANKIT

TASOKALUSTE

TUOTTAJAIN KONE OY

TURUN PESUHUOLTO OY

TURUN SAIPPUA OY

TURUN VARTIOINTIKESKUS OY

VAASA-LEHTI

OY VAASA-UMEÅ AB

VAISALA OY

OY VEHO AB

OY VIARECTA AB

VIHDIN HIEKKA KY

MARKKINOINTI VIHERJUURI (mv)

WILLHELMSMN APTEEKKI

YHTEISVARASTO OY

YHTYNEET MUOVITEHTAAT OY

YLEISJÄLJENNÖS OY

ÖMSESIDIGA FÖRSÄKRINGSBOLAGET SVENS-FINLAND

SUOMEN FORSIITTI

OSAKEYHTIÖ

HANKO

Neste O y PORVOON TUOTANTOLAITOKSET

I f i a n n e r ^ e i m - m u d e o

Kalliolantie 22 - Kaivopuisto Helsinki - Puhelin 635 443

Auki joka arkipäivä paitsi maanantaisin, kello 11—15

Auki sunnuntaisin kello 11—16

Tervetuloa vi ihtymään T Ü L L I H P U O M I G p

R a v i n t o l a v i i s i p a t a a

M A N N E R H E I M I N T I E 118 P U H . 412058

B U D A P E S T ISO R O O B E R T I N K A T U 10 P U H 658 400

S S » ' M E C H E L I N I N K A T U 13 P U H 443 8

S T U R E N K A T U 3 2 - 3 4 P U H 775 006

V I H E R K U L M A

HÄMEENTIE 2 P U H . 769 379

mytlylampt K A H V I L A R A V I N T O L A

N U M M E L A . P U H . 912-35 177

h o t e l l i r a v i n t o l a m e s i k ä m m e n 14200 TURENKI P. 917-82 355

T H L Q U S O S R K E K n U P P H s