tämä dokumentti on allekirjoitettu sähköisesti / detta ... · hallintojohtaja anitta...

Tämä dokumentti on allekirjoitettu sähköisesti / Detta dokument har underskrivits elektroniskt / This document has been electronically signedhttps://www.onnistuu.fi/doc/36e896c1-e280-4f7f-82b4-634941b83b47

ALLEKIRJOITUKSET / UNDERSKRIVNINGAR / SIGNATURESTämä dokumentti sisältää 5 sivua ennen tätä sivua / Detta dokument innehåller 5 sidor före denna sida / This documents contains 5 pages before this page

toimivaltaoikeus ställningsfullmakt authority to signnimenkirjoitusoikeus firmateckningsrätt representativeasiakirjan tarkastaja dokument inspektör document checkerhuoltaja/edunvalvoja förvaltare custodial

Tämä dokumentti on allekirjoitettu sähköisesti / Detta dokument har underskrivits elektroniskt / This document has been electronically signedhttps://www.onnistuu.fi/doc/36e896c1-e280-4f7f-82b4-634941b83b47

Tero Tapio Nieminen - 09.03.2017 14:06:45 - 65f6bec8-1969-4124-8467-7caff0c9ac63

Tuomas Rantala - 09.03.2017 14:07:20 - b0031243-12b4-455e-a543-5673d1389eb5

Kunnanhallitus § 207 22.08.2016Kunnanhallitus § 257 07.11.2016Kunnanhallitus § 302 12.12.2016Kunnanhallitus § 22 30.01.2017Kunnanvaltuusto § 4 06.02.2017

KOULUVERKKOSELVITYS 2016

184/12.00.00/2016, 135/00.02.00/2016

KHALL § 207 Kunnanjohtajan pyynnöstä sivistystoimenjohtaja on pyytänyt FCG.tätarjouksen puolueettoman kouluverkkoselvityksen laa din nas ta.Tarjouksessa on huomioitu kuntalaisaloitteen mu kai ses ti lapsi- jamaaseutuvaikutusten arviointi.

1) Työn hinta on 17 200 euroa (alv. 0 ) + toteutuneet mat ka ku lut.Tämä hinta sisältää kolme tiivistä selvitystä eli kou lu verk ko sel vi tyk-sen laadinnan lisäksi lapsi- ja maa seu tu vai ku tus ten arvioinnin,ohjausryhmän kokouksiin osal lis tu mi sen (2 kokousta),aikataulutuksen ja päätöstekstien laa din nan tuen.

2) FCG Konsultointi Oy: konsultin osallistumisesta kou lu verk koakoskeviin kuulemistilaisuuksiin ja kunnallisen toi mi elin ten kokouksiintai muihin vastaaviin tilaisuuksiin ve loi te taan erikseen tilaisuuttakohden 1 280 € (alv %)/tilaisuus + to teu tu neet matkakulut. Näistätilaisuuksista sovitaan aina erik seen.

3) Jatkotoimien ja käytäntöön viemisen tuen laadusta so vi taanerikseen. Tämän vaiheen konsulttipäivän hinta on 1 280 € (alv. %) +matkakulut.Lapsi- ja maaseutuvaikutusten arviointi sisältää arvion ny ky ti lan(0-vaihtoehto) ja yhden vaihtoehdon arvioinnista. Jos ha lu taantarkastella lisävaihtoehtoja, kukin seuraava ar vioin ti hinnoitellaanerikseen hintaan 800 € (alv 0 %) / vaih to eh to.

Matkakulut laskutetaan aina toteutuman mukaisena erik seen.Konsulttien matkakustannukset laskutetaan to del lis ten toteutuneidenkulujen mukaan erikseen. Mat ka kus tan nus ten laskutus tapahtuuväliltä Lappeenranta – Tammela (Ok sa nen) ja Turku – Tammela(Ekuri).

Tilaaja vastaa ohjausryhmän ja kokousten sekä muiden ti lai suuk sienkoollekutsumisesta sekä tila- ja tar joi lu jär jes te lyis tä ja näistäaiheutuvista kustannuksista.

Tarjous kokonaisuutena liitteenä.

Yritysvaikutusten arviointi (Kvalt 66 §, 20.12.2010):

LIITE sivua) (16 4§ 6.2.2017 KVALT (tarkastamaton) Pöytäkirjaote 1:

Kysymys: Kyllä Ehkä EiVaikuttaako yritysten kilpailutilanteeseen ? xOnko päätöksellä vaikutuksia yritystenmää rän kehittymiseen ?

x

Vaikuttaako päätös positiivisesti työ paik ko-jen muodostumiseen ?

x

Onko palvelu mahdollista ulkoistaa ? x

Valmistelija: Kunnanjohtaja Kalle Larsson puh. 0400 695 679. Sivistystoimenjohtaja Mari Haapanen puh. 050 339 3675

Päätösehdotus: Kunnanhallitus

1. hyväksyy FCG.n tarjouksen kou lu verk ko sel vi tyk sen laa din taanliittyen.Kunnanhallitus edellyttää kouluverkkoselvityksen olevan val mis31.10.2016 mennessä.

2. asettaa ohjausryhmän kou lu verk ko sel vi tyk sen laadinnan tuek si.Ohjausryhmään nimetään seu raa vat henkilöt: xxx xxx xxx

Käsittely kokouksessa: Kunnanjohtaja Kalle Larsson ja sivistystoimenjohtaja Mari Haa pa nenesittelivät asiaa kokouksessa klo 19.29-20.18.

Keskustelun kuluessa kunnanhallituksen jäsen Eero Pura esit ti, ettäohjausryhmään nimetään kunnanvaltuuston ja kun nan hal li tuk senpuheenjohtajat ja varapuheenjohtajat.

Kunnanhallituksen jäsen Raija Suonpää kannatti jäsen Pu ranesitystä.

Kunnanhallituksen jäsen Olli-Pekka Jasu esitti, että oh jaus ryh mäännimetään lisäksi kunnanjohtaja Kalle Larsson.

Kunnanhallituksen jäsen Eero Pura kannatti jäsen Jasun esi tys tä.

Päätös: Kunnanhallitus päätti yksimielisesti 1. hyväksyä FCG.n tarjouksen kouluverkkoselvityksen laa din taan

liittyen. Tarjous hyväksytään siten, että sel vi tyk siin saadaantarjoukseen sisältyvien (kohta 1) lisäksi yhden muun vaihtoehdonsekä osallistumisen kouluverkkoa kos ke viin kuulemistilaisuuksiin jakunnallisen toimielinten ko kouk siin tai muihin vastaaviin tilaisuuksiinerikseen tilaisuutta koh den 1 280 € (alv %)/tilaisuus + toteutuneetmatkakulut. Näis tä tilaisuuksista sovitaan aina erikseen.

Kunnanhallitus edellyttää kouluverkkoselvityksen olevan val mis31.10.2016 mennessä,

2. asettaa ohjausryhmän kouluverkkoselvityksen laa din nan tuek sija nimeää ohjausryhmään kunnanvaltuuston ja kun nan hal li tuk senpuheenjohtajat ja varapuheenjohtajat se kä kun nan joh ta ja KalleLarssonin.

KHALL § 257 FCG konsultointi Oy on toimittanut 31.10.2016 kun nan hal li tuk sel lekunnanhallituksen 22.8.2016 § 207 tekemällä pää tök sel lä tilaamankouluverkkoselvityksen sekä siihen liit ty vän lapsi- jamaaseutuvaikutusten arvioinnin.

Selvityksen pohjatietoina ovat olleet mm.

- oppilasmäärätiedot ja –ennusteet kouluittain ja muun jär jes tä jänopetuksessa olevat oppilaat

- syntyneet (arvio tästä vuodesta myös mukana)

- kouluja koskevat tiedot

- henkilöstömäärätiedot

- voimassa olevat oppilaaksiottoalueiden ja op pi las kul je tus tenperusteet/periaatteet

- arviot kiinteistöjen kunnosta ja investoinneista

- kaavoituskatsaus/kaavoitussuunnitelmat

Selvityksessä käsitellään väestömuutosten vaikutuksia pal ve lu verk-koon koko väestön, ikäryhmitellyn väestön, lasten ja nuor ten määrienmuutosten, oppilasennusteiden, kou lu koh tais ten ennusteiden sekähuoltosuhteen näkökulmista sekä näi den vaikutuksestapalvelutarpeiden kehitykseen. Selvitys ku vaa myös maankäytönsuunnittelun vaikutuksia pal ve lu verk koon. Myös koulujen henkilöstöja tilat kuvataan sel vi tyk ses sä. Kouluverkon taloudellisessatarkastelussa on las ket tu odotekustannukset, reaalikustannukset jatoi min ta me not.

Selvityksen johtopäätöksenä on päädytty esittämään kol mea erilaistakouluverkkovaihtoehtoa. Vaihtoehdot ovat seu raa vat:

Vaihtoehto 1.

1. Teuron koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2017 lukien

2. Kaukjärven koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2021 lukien

Vaihtoehto 2.


2. Letkun koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2017 lukien


Vaihtoehto 3.



3. Myllykylän koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2019 lukien

4. Portaan koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2019 lukien

5. Riihivalkaman koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2019 lu kien


Vaihtoehtojen perustelut:

Vaihtoehto 1. perustuu valtuuston hyväksymään 20 oppilaan op pi las-ra jaan. Kun raja alittuu, koulu lakkaa. Selvityksessä on arvioituvaihtoehto 1. toteuttamisen vaikutuksiksi Myl ly ky län koulunsäilymisen 1-sarjaisena nykyistä ennustetta pi dem mäl le, kun Teuronkoulun oppilaiden lähikouluksi tulisi Myl ly ky län koulu. SamoinKaukjärven koulun oppilaiden lä hi kou luk si osoitettavaksi suunnitellunKeskuskoulun vuo si luok kien 1-6 säilyminen 1-sarjaisena 2020-luvullavah vis tui si. Vaihtoehdon 1. kokonaissäästöpotentiaaliksi arvioidaanvuo del le 2017 olevan n. 74.000 euroa, vuodelle 2018-2020 148.000euroa, vuodelle 2021 n. 238.000 euroa ja vuo des ta 2022 eteenpäin327.000 euroa.

Vaihtoehto 2. perustuu voimakkaasti laskevan pal ve lu tar peenennakointiin. Ratkaisu vahvistaisi Koulukeskuksen, Rii hi val ka man jaMyllykylän koulujen säilymisen pää sään töi ses ti 1-sarjaisina 1-6luokkien osalta. Ratkaisun sääs tö po ten ti aa lin arvioidaan olevan482.000 euroa.

Vaihtoehto 3. perustuu voimakkaasti laskevan pal ve lu tar peenennakointiin. Tässä vaihtoehdossa perusopetus kes ki te täänkokonaisuudessaan Tammelan koulukeskukseen lu ku vuo den2019-2020 alusta lukien. Vaihtoehdon 3. mu kai nen säästöpotentiaalion vuonna 2017 74.000 euroa, vuon na 2018 148.00 euroa, vuonna

2019 556.500 euroa ja vuon na 2020 965.000 euroa. Tämänjälkeinen säästöpotentiaali muo dos tuu koko kunnan oppilasmääränennustetusta las kus ta ja sen vaikutuksista talouteen.

Kouluverkkoselvitys sisältää myös kunnanhallituksen kun ta lais aloit-teen johdosta tilaaman ja FCG suunnittelu- ja tek niik ka Oy:ntekemän lapsi- ja maaseutuvaikutusten ar vioin nin, joka perustuukouluverkkoselvityksen johtopäätöksinä esi tet tyi hin kolmeenkouluverkkovaihtoehtoon.

Kouluverkkoselvitys sekä lapsi- ja maaseutuvaikutusten ar vioin ti ovatliitteenä.


Kysymys: Kyllä Ehkä EiVaikuttaako yritysten kilpailutilanteeseen ? XOnko päätöksellä vaikutuksia yritystenmää rän kehittymiseen ?

X


X

Onko palvelu mahdollista ulkoistaa ? X

Valmistelija: Sivistysjohtaja Mari Haapanen, puh. 050 3393675 Hallintojohtaja Anitta Hietaniemi, puh. 050 569 7500 Kunnanjohtaja Kalle Larsson, puh. 040 069 5679

Päätösehdotus: Kunnanhallitus päättää

1. ottaa vastaan FCG konsultointi Oy:n laatiman kou lu verk ko sel vi-tyk sen sekä siihen liittyvän lapsi- ja maa seu tu vai ku tus tenarvioinnin, ja

2. lähettää kouluverkkoselvityksen sekä siihen liittyvän lap si- jamaaseutuvaikutusten arvioinnin lausunnolle kas va tus- jakoulutuslautakuntaan, nuorisovaltuustoon, Tam me lan koulujenvanhempainyhdistyksille sekä yh teis työ toi mi kun nal le.Lausunnot on toimitettava kun nan hal li tuk sel le viimeistään30.11.2016 klo 15.00 men nes sä.

Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti päätösehdotus.KHALL § 302 Määräaikaan 30.11.2016 klo 15.00 mennessä saapui seu raa vat

lausunnot: - Kasvatus- ja koulutuslautakunta -Vanhempainyhdistys Tammenterho ry - Portaan koulun vanhempainkerho - Tammelan Nuorisovaltuusto

- Teuron koulun vanhempainyhdistys - Kaukjärven koulun vanhempainyhdistys ry sek - Yhteistyötoimikunta.

Lausunnot ovat liitteenä. Kasvatus- ja koulutuslautakunta on toi mit ta-nut myöhässä toi sen lausunnon 2.12.2016, joka on myös liitteenä.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa 16.11.2016 an ta mas saanlausunnossa, että laadittu kouluverkkoselvitys ei an nalisäinformaatiota edelliseen kouluverkkoselvitykseen ver rat tu na japainottaa, että kouluverkkopäätös tulee tehdä ai ka tau lul li ses tijärkevästi ja nopeasti. Lisäksi kasvatus- ja kou lu tus lau ta kun ta toteaa,että lapsi- ja maa seu tu vai ku tuk sis ta tehty selvitys olisi voinut ollalaajempi. Lautakunta ot taa laajasti kantaa koulukuljetuksiin jakoulujen mahdollisiin lak kau tuk siin niiden kannalta.

Vanhempainyhdistys Tammenterho ry:n lausunnossa kiin ni te täänhuomiota oppilaiden väliseen tasapuolisuuteenlasta kohti kuluvien määrärahojen ja käytössä olevien di gi taa lis tenoppimisvälineiden suhteen sekä koulutiloihin ja hen ki lö re surs sei hinliittyviin ratkaisuihin.

Portaan koulun vanhempainkerho mielestä kouluverkko tu lee karsiakoulujen oppilasmäärien, maantieteellisen si jain nin jakoulurakennusten kunnon mukaisesti. Lisäksi se edel lyt tää, ettäaikaisemmin päätetystä 20 oppilaan rajasta pi de tään kiinni. Kunnallatulisi Portaan koulun van hem pain ker hon mukaan olla pitkäntähtäimen suunnitelma, jota nou da te taan.

Tammelan kunnan nuorisovaltuusto toteaa lausuntonaan, et täselvitys on tehty hyvin kattavasti ja perusteellisesti. Li säk si se toivoo,että päätös tehtäisiin mahdollisimman no peas ti ja nuorten äänikuuluisi selkeästi päätöksessä.

Teuron koulun vanhempainyhdistys toteaa lausunnossaan kou lu-verk ko sel vi tyk sen olevan käyttökelvoton Tammelan kou lu jenkehittämisen kannalta. Lausunnossa katsotaan, et tä selvityksessäon useita perustavanlaatuisia puutteita ku ten esim. Tilastokeskuksenväestöennusteeseen tu keu tu mi nen kunnan strategiaan kuuluvanasukasmäärän kas vat ta mi sen asemasta, lasten mielipiteen jatahdon kuulematta jät tä mi nen, paikallistuntemuksen puute ja arviokou lu kiin teis tön kunnosta. Harhaanjohtavana pidetään myös op pi las-koh tais ten kustannusten ilmoittamista vain yhden vuoden osal ta.Lausunnossa tuodaan esille Teuron koulun op pi las mää rän kasvavanennusteen mukaan voimakkaasti. Teuron kou lunvanhempainyhdistys kritisoi kaavamaisia sääs tö po ten ti aa li las kel miaja maaaseutu- sekä lapsivaikutusten ar vioin tia. Teuronvanhempainyhdistys on toimittanut lau sun ton sa ohessa selvityksen:

Tammelan kouluverkko - asuk kai den ja kylien näkökulma. Teuronkoulu erityiskohteena. Sel vi tys on liitteenä.

Tammelan Kaukjärven koulun vanhempainyhdistys ry kat soo, ettäselvitys ei anna luotettavaa tulosta. Selvityksessä ei ole luotettavastinäytettytoteen kouljen lakkautuksista syn ty viä säästöjä.Lausunnossa todetaan, että suomalaisen kou lu jär jes tel mänkeskeisiä arvoperusteita ovat tasa-arvon ta kaa mi nen japarantaminen. Pienen koulun op pi mis ym pä ris tö tarjoaa hyvätedellytykset lapsen hyvinvoinnille ja op pi mi sel le. Lausunnossakiinnitetään huomiota myös opettajien ja kouluhenkilökunnanjaksamiseen eri kokoisissa kou luis sa. Vanhempainyhdistys esittääehdotuksia koulun ja kylän ke hit tä mi sek si. Lisäksi todetaan, ettämaaseudun lap si per heil le tärkein peruspalvelu on koulu.

Tammelan kunnan yhteistyötoimikunta toteaa lau sun nos saan, ettämahdollisen kouluverkkomuutoksen aiheuttamat hen ki lös tö vä hen-nyk set tulee toteuttaa luonnollisen pois tu man kautta.

Annetut lausunnot ovat kokonaisuudessaan liitteessä.

Hallintolainhallintolain 41 § mukaan viranomaisen tulee va ra tavaikuttamismahdollisuuksia, jos asian ratkaisulla voi ol la huomattavavaikutus muiden kuin asianosaisten elin ym pä ris töön, työntekoon taimuihin oloihin. Viranomaisen tulee va ra ta näille henkilöillemahdollisuus saada tietoja asian kä sit te lyn lähtökohdista jatavoitteista sekä lausua mie li pi teen sä asiasta. Asian vireilläolosta javai kut ta mis mah dol li suuk sien käyttämisestä on ilmoitettava asianmerkityksen ja laa juu den kannalta sopivalla tavalla.

Kuntalain 27 §:ssa todetaan, että valtuuston on pidettävä huol tasiitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytyksetosallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:1) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toi mi eli miin;2) järjestämällä kunnan osa-aluetta koskevaa hallintoa;3) tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuu le mis ti lai suuk sia;4) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen pää tök sentekoa;5) järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoitamisessa;6) avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, val mis te-lua ja suunnittelua; sekä7) järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä.

Kouluverkkoselvityksen kaikki vaihtoehdot sisältävät kou lu jenlakkautuksia, joten kouluverkosta tehtävällä päätöksellä onhuomattavia vaikutuksia monen henkilön elin ym pä ris töön,työntekoon tai muihin oloihin. Osallistumis- ja vai ku tus mah dol li suuk-sien varaaminen kuntalaisille ja palveluiden käyt tä jil le edellyttää

tiedottamista ja kuulemista sekä mie li pi tei den selvittämistä ennenpäätöksentekoa.

Valmistelija: Hallintojohtaja Anitta Hietaniemi, puh 050 569 7500


1. ottaa vastaan ja käsitellä kouluverkkoselvityksestä an ne tutlausunnot;

2. päättää järjestää kouluverkkoselvitystä ja siinä esi tet ty jäkoulujen lakkautusvaihtoehtoja koskevan tiedotus- jakuulemistilaisuuden 4.1.2017 klo 17.00-19.00. Ti lai suus onkaikille avoin; ja

3. varaa mahdollisuuden toimittaa kannanotot joko em. kuu le mis-ti lai suu des sa tai kirjallisesti viimeistään 20.1.2016 klo 14.30toimittamalla kunnanhallitukselle osoi tet tu kannanottoosoitteeseen: Kunnanhallitus, Hak ka pe lii tan tie 2, 31300Tammela tai [email protected].

4. kuuluttaa tiedotus- ja kuulemistilaisuudesta oheisen il moi tus-luon nok sen mukaisesti Forssan Lehdessä ja kun nanwww-sivuilla.

Käsittely kokouksessa: Kunnanjohtaja muutti esitystään. Muutettu esitys kuuluu seuraavasti:

Kunnanhallitus päättää


2. päättää järjestää kouluverkkoselvitystä ja siinä esi tet ty jäkoulujen lakkautusvaihtoehtoja koskevan tiedotus- jakuulemistilaisuuden 4.1.2017 klo 17.00-19.00 kunnantalonvaltuustosalissa. Ti lai suus on kaikille avoin.; ja

3. varaa mahdollisuuden toimittaa kirjalliset kannanotot joko em.kuu le mis ti lai suu des sa tai viimeistään 20.1.2017 klo 14.30toimittamalla kunnanhallitukselle osoi tet tu kannanottoosoitteeseen: Kunnanhallitus, Hak ka pe lii tan tie 2, 31300Tammela tai [email protected].


Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti muutettu päätösehdotus.

KHALLFCG Oy:n laatima kouluverkkoselvitys sekä siihen liittyvät lap si- jamaaseutuvaikutusten arviot sekä kou lu verk ko sel vi tys ai ka tau lu jakunnanhallituksen käsittelyt ja tiedotus- ja kuu le mis ti lai suut ta sekäkirjallisten kannanottojen toi mit ta mis mah dol li suut ta koskeva kuulutuson julkaistu lokakuusta 2016 alkaen kunnan kunnan www-sivuilla.

Kuulutus kouluverkkoselvitystä ja siinä esitettyjä koulujen lak kau tus-vaih to eh to ja koskevasta tiedotus- ja kuu le mis ti lai suu des ta julkaistiinForssan Lehdessä 14.12.2016 ja 28.12.2016 sekä kunnanwww.sivuilla.

Henkilöstön tiedotustilaisuus kouluverkkoselvityksestä ja sii näesitetyistä koulujen lakkautusvaihtoehdoistajärjestettiin 4.1.2017.

Kouluverkkoselvitystä ja siinä esitettyjä koulujen lak kau tus vaih to eh-to ja koskeva tiedotus- ja kuulemistilaisuus jär jes tet tiin 4.1.2017 klo17.00-19.13 kunnantalon valtuustosalissa. Ti lai suus videoitiin javideointi oli nähtävillä reaaliaikaisesti kun nan www-sivuilla ja sentallenne on nähtävillä kunnan www-si vuil la kouluverkkoratkaisunvaltuustokäsittelyyn asti. Kou lu verk ko sel vi tys tä ja siinä esitettyjäkoulujen lak kau tus vaih to eh to ja koskevasta tiedotus- jakuulemistilaisuudesta laa dit tu referoiva muistio ja tilaisuudenkutsu/kuulutus liit tee nä.

Kouluverkkoselvitystä ja siinä esitettyjä koulujen lak kau tus vaih to eh-to ja koskevassa tiedotus- ja kuulemistilaisuudessa 4.1.2017 jättivätkirjallisen kannanottonsa Sauli Alitalo, Pau la ja Jari Hartikainen sekäEija Laukkanen. Kannanotot ovat liit tee nä.

Pyynnöstä huolimatta Letkun ja Myllykylän koulujen van hem pain yh-dis tyk set eivät olleet toimittaneet yhteystietojaan kun nan käyttöön.Yhteystiedot selvitettiin kunnan toimesta tam mi kuus sa 2017, koskakunta halusi antaa näille yh dis tyk sil le tilaisuuden lausua asiassa.10.1.2017 lähetetyllä pyyn nöl lä pyydettiin lausuntoa Letkun jaMyllykylän kou lu jen vanhempainyhdistyksiltä. Saapuneet lausunnotovat liit tee nä.

Letkun Koulun Vanhemmat ry on antanut lausunnon yh des säTeuron koulun vanhempainyhdistyksen kanssa. Lau sun nos sakatsotaan, että FCG Oy:n tekemä kou lu verk ko sel vi tyk ses tä puuttuutärkeitä tammelalaisiin perheisiin vai kut ta via selvityksiä kutenlapsivaikutusarviointi, maa seu tu vai ku tus ar vioin ti,kuljetuskustannuslaskelma ja koulumatkan kes ton arvio sekälausunto koulumatkan kestosta sosiaali- ja ter veys toi mel ta.Lausunnossa todetaan selvityksessä ole van huomattaviatilastovirheitä mm. oppilasennusteissa. Let kun Koulun Vanhemmat

ry ja Teuron koulun van hem pain yh dis tys edellyttävätkouluverkkoselvityksen täy den tä mis tä ja tutkimista sekäkunnanvaltuuston päätöstä kou lu verk ko pää tök sen siirtämisestäseuraavalle valtuustolle.

Myllykylän koulun vanhempainkerhon lausunnossa to de taan FCGOy:n kouluverkkoselvityksen perusteiden olevan pää osin paikkansapitävät ja kuvaavan kunnan tilannetta. Lau sun nos sa nähdään,ettälähikoulu on asuinpaikkakunnan ja -paikan valintaa eniten määrittävätekijä. Mahdollisessa kou lu jen yhdistämistilanteessakuljetusoppilaiden reit ti suun nit te luun ja koulupäivien pituuksiin sekäpienryhmäopetusta tar vit se vien oppilaiden tasa-arvoiseen kohteluuntulee kiin nit tää huomiota. Myllykylän koulun vanhempainkerhon toi-voo Tammelan kunnan tekevän kauaskantoisen ja kestävän suun ni-tel man, jossa väestön ikärakenteen muuttuminen huo mioi daan jaikääntyvän väestön palvelut yhdistetään kou lu verk ko pää tök seen.

20.1.2017 klo 14.30 asetettuun määräaikaan mennessä kir jal li setkannanottonsa kouluverkkoselvitykseen ja siihen liit ty vään lapsi- jamaaseutuvaikutusten arvioon jättivät seu raa vat henkilöt ja yhteisöt:- Tammelan kylät ry- Tammelan Kaukjärven koulun vanhempainyhdistys ry- Letkun kyläyhdistys, Letkun Koulun vanhemmat ry, Letkun Mu siik kiry, Letkun Maamiesseura ry, Letkun Puoti osk - Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tammelan Pai kal lis yh dis tyk senhallitus- Keijo Virtanen- Ilkka Tuovinen, Hanna Kallio, Markus Kallio, Ilkka Mäkilä, Hel miMäkilä, Jussi Mäkilä- Outi Vahtila- Tarja Suoranta- Teuron-Kuuslammin Kylätoimintayhdistys ry (Tammelan kou lu verk-ko - asukkaiden ja kylien näkökulma: Teuron kou lu erityiskohteena)- Pirjo Ali-Tuomola- Seppo Laukkanen- Tuomo Tuovinen- Mari RantalaKannanotot ovat liitteenä.Kannanottoja ei ole saapunut määräajan jälkeen.

Kaikki em. liitteet on toimitettu kunnanhallitukselle 30.1.2017esityslistan mukana.


Kysymys: Kyllä Ehkä EiVaikuttaako yritysten kilpailutilanteeseen ? XOnko päätöksellä vaikutuksia yritysten X

mää rän kehittymiseen ?Vaikuttaako päätös positiivisesti työ paik ko-jen muodostumiseen ?

X


Valmistelija: Sivistysjohtaja Mari Haapanen, puh. 050 3393675. Hallintojohtaja Anitta Hietaniemi, puh. 050 569 7500. Kunnanjohtaja Kalle Larsson, puh. 040 069 5679.

Päätösehdotus: Kunnanhallitus esittää, että kunnanvaltuusto päättää

1. lakkauttaa Kaukjärven, Letkun, Myllykylän ja Teuron kou lu jentoiminnan kevätlukukauden 2018 päättyessä;

2. ottaa Forssan ammatti-instituutilta (Norrintie 4, 31300 Tam me la)vapautuneet koulutilat sivistystoimen käyttöön jakäynnistää tilojen muutoksen suunnittelun syksyllä 2017 se kätoteuttaa muutossuunnitelman keväällä 2018 niin että ti lat ovatsivistystoimen käytössä 1.6.2018 alkaen.

Käsittely kokouksessa: Sivistystoimenjohtaja Mari Haapanen esitteli asiaa ko kouk ses sa klo17:07- 17:35 ja poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa.

Kunnanhallitukselle on 29.1.2017 päivätty ja 30.1.2017 kun taansaapunut Letkun koulun vanhempainyhdistys ry:n ja Let kun ky lä yh-dis tyk sen yhteinen kirje, jonka liitteenä on Suo men ra ken nus tar kas-tus Oy:n katselmus- ja tar kas tus pöy tä kir ja Letkun kou lu ra ken nuk ses-ta. Kirje liitteineen on liit tee nä.

Kunnanhallitus käsitteli 11.1.2017 päivätyn kou lu verk ko sel vi tyk sensekä siihen liittyvän lapsi- ja maaseutuvaikutusten ar vioin nin,4.1.2017 pidetyn tiedotus- ja kuu le mis ti lai suus ma te ri aa lin sekäsaapuneet lausunnot, kannanotot ja kirjeet.

Kunnanjohtaja esitteli päätösehdotustaan kokouksessa ja esit tiperusteluna päätösehdotukselleen kunnan laskevan väes tö mää rän,las ke vat lapsi- ja oppilasmääräennusteet, val tion osuuk sienvähenemisen ja valtionosuuslaskennassa ta pah tu neen ikärakenteenpainotusmuutoksen, kunnan ve ro tu lo ker ty män alenemisen japerusopetuksen tarpeeseen nähden ylimitoitetun palveluverkon sekäkunnan tilojen käyt töön liittyvät syyt.

Varajäsen Maija-Stiina Rahkonen esitti ehdotuksena jä sen ten EeroPura ja Harri Kaunisto kan nat ta ma na, että:

Kunnanhallitus esittää, että kunnanvaltuusto päättää

1. kumota päätöksensä 11.6.2007 § 18 kohta B koulun sul ke mi seenjohtavasta oppilasrajasta kun oppilasmäärä las kee alle 20 oppilaan.

2. että uudeksi oppilasalarajaksi koulun sulkemiselle ase te taan 28oppilasta. Koulu suljetaan, jos keväällä kouluun il moit tau tu mi senpäätyttyä todetaan oppilasmäärän jäävän syk syl lä koulutyönalkaessa alle 28 oppilaan eikä op pi las en nus te osoita sen nousevan28 oppilaaseen tulevina vuo si na.

3. että edellä mainittu oppilasmäärän alaraja otetaan käyt töönsyksystä 2019 alkaen. Perusteena Letkun ja Teuron kou lu jennouseva oppilasennuste ja kylissä tehty voimakas ke hit tä mis työkylän elinvoimaisuuden eteen sekä Kauk jär ven kouluun tehtykunnostustyö.

4. että otetaan valmisteluun kunnan omana strategisena ke hi tys-hank kee na peruskouluopetuksen, esikouluopetuksen ja var hais kas-va tuk sen järjestäminen kunnan eri alueita ta sa puo li ses ti kohdellen(Ohjelmasuunnitelma: Ennalta eh käi se vät, oikea-aikaiset ja oikeinmitoitetut palvelut). Kasvatus- ja kou lu tus lau ta kun ta johtaakehityshanketta. Hankkeen osal li sik si kutsutaankumppanuusperiaatteen mukaisesti koulujen vai ku tus pii ris sä oleviayhteisöjä ja kuntalaisia. Valmistelussa ote taan huomioon lapsen etusekä taloudelliset tekijät ja ope tuk sel li set näkökohdat. Tällähankkeella pyritään kään tä mään strategisten tavoitteiden mukaisestikunnan asu kas mää rän kehitys positiiviseen suuntaan. Jos kunnanop pi las mää rää ei saada käännettyä positiiviseen suuntaan, niin Myl-ly ky län ja Kaukjärven oppilaat voidaan siirtää Kir kon ky län kouluun.

Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa on tehty kun nan joh-ta jan päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu eh do tus, jotenasiasta on äänestettävä.

Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: ne, jotka ovatkunnanjohtajan päätösehdotuksen kannalla, ää nes tä vät JAA ja ne,jotka ovat Maija-Stiina Rahkosen esittämän, Har ri Kauniston ja EeroPuran kannattaman ehdotuksen kan nal la, äänestävät EI.Äänestysesitys hyväksyttiin.

Puheenjohtaja esitti, että äänestys suoritetaan kä den nos to ää nes tyk-sel lä. Äänestystapaesitys hyväksyttiin.

Äänestys suoritettiin. Ääntenlaskijoina toimivat Ojansuu ja Pu ra.Toimitetussa äänestyksessä annettiin neljä JAA-ääntä (Ol li-Pek kaJa su, Ismo Ojansuu, Kirsi Siikonen, Raija Suon pää) ja kolmeEI-ääntä (Harri Kaunisto, Eero Pura, Mai ja-Stii na Rahkonen). Tyhjiäääniä ei annettu.

Puheenjohtaja totesi kunnanjohtajan päätösehdotuksen tulleenkunnanhallituksen päätökseksi.

Päätös: Äänestyksen tuloksena hyväksyttiin kunnanjohtajanpäätösehdotus.

KVALT

Päätösehdotus: Kunnanvaltuusto päättää


2. ottaa Forssan ammatti-instituutilta (Norrintie 4, 31300 Tam me la)vapautuneet koulutilat sivistystoimen käyttöön ja käyn nis tää tilojenmuutoksen suunnittelun syksyllä 2017 se kä toteuttaamuutossuunnitelman keväällä 2018 niin että ti lat ovat sivistystoimenkäytössä 1.6.2018 alkaen.

Käsittely kokouksessa: Keskustelun aluksi valtuutettu Puosi ilmoitti olevansa es teel li nen(intressijäävi) osal lis tu mas ta asian käsittelyyn ja päätöksentekoon japois tui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi ylei sönjoukkoon. Hänen tilalleen saapui varavaltuutettu Tuo mas Mattilaasian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Valtuustoryhmien ryhmäpuheenvuorot käyttivät valtuutetut SimoPärs si nen, Olli-Pekka Jasu, Ismo Ojansuu, Susanna Vähä-Herttua,Kristiina Liinaharja ja Susanna Pel to nen.

Valtuutettujen puheenvuorot pitivät valtuutetut Minna Nissilä, SariKaa ki nen ja Maija-Stiina Rahkonen.

Valtuutettu Kaakinen esitti puheenvuorossaan vas ta eh do tuk se naseuraavaa:

Ehdotukseni: Teuro siirtyy Kaukjärvelle syksy 2017, jolloin siel läoppilasmäärä pysyy n. 50 oppilaassa ainakin vuoteen 2023-2024,jonne ennuste on tehty. Tällä hetkellä ei tehdä mui ta lakkautuksia.

Kouluverkkoennuste on siis vuodelle 2023, jolloin oppilasmäärätjoidenkin tämän hetkisten en nus tei den mukaan radikaalisti putoavat,silloin Teu ro-Kauk jär vi mahtuisi Myllykylään, Letku Riihivalkamaan jaPorras Kir kon ky lään. Tässä vaiheessa myös koulukeskus olisi val misottamaan jo oppilaita vastaan.

Valtuutettu Siikonen kannatti Kaakisen esitystä.

Valtuutettu Rahkonen esitti puheenvuorossaan vas ta eh do tuk se naseuraavaa:

1. valtuusto kumoaa päätöksensä 11.6.2007 § 18 kohta B kou lunsulkemiseen johtavasta oppilasrajasta kun op pi las mää rä laskee alle20 oppilaan.

2. että uudeksi oppilasrajaksi koulun sulkemiselle asetetaan 28oppilasta. Koulu suljetaan, jos keväällä kouluun il moit tau tu mi senpäätyttyä todetaan oppilasmäärän jäävän syk syl lä koulutyönalkaessa alle 28 oppilaan eikä op pi las en nus te osoita sen nousevan28 oppilaaseen tulevina vuo si na.

3. että edellä mainittu oppilasmäärän alaraja otetaan käyt töönsyksystä 2019 alkaen. Perusteena Letkun ja Teuron kou lu jennouseva oppilasennuste ja kylissä tehty voimakas ke hit tä mis työkylän elinvoimaisuuden eteen sekä Kauk jär ven kouluun tehtykunnostustyö.

4. että otetaan valmisteluun kunnan omana strategisena ke hi tys-hank kee na peruskouluopetuksen, esikouluopetuksen javarhaiskasvatuksen järjestäminen kunnan eri alueita ta sa puo li ses tikohdellen (Ohjelmasuunnitelma: Ennalta eh käi se vät, oikea-aikaisetja oikein mitoitetut palvelut). Kasvatus- ja koulutuslautakunta johtaakehityshanketta. Hankkeen osal li sik si kutsutaankumppanuusperiaatteen mukaisesti kou lu jen vaikutuspiirissä oleviayhteisöjä ja kuntalaisia. Val mis te lus sa otetaan huomioon lapsen etusekä taloudelliset te ki jät ja opetukselliset näkökohdat. Tällähankkeella py ri tään kääntämään strategisten tavotteiden mukaisestikun nan asukasmäärän kehitys positiiviseen suuntaan.

Valtuutettu Koivu kannatti Rahkosen esitystä.

Keskustelun kuluessa valtuutettu Eero Pura esitti valtuutettu Ju haOjansuun kannattamana seuraavan ehdotuksen: Myl ly ky län koululakkautetaan ja Myllykylän koululle kaavailtu kes kus keit tiörakennetaan Riihivalkamaan. Ennen ää nes tys tä Pura, Ojansuunsuostumuksella, veti ehdotuksensa pois.

Valtuutettu Pärssinen esitti valtuutettu Kauniston kan nat ta ma na

seuraavan ehdotuksen:Valtuusto päättää jättää asian pöydälle ja päätöksen kou lu ver kos tatekee huhtikuussa 2017 valittava valtuusto.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu esitys asianpöydällepanosta, on seuraavat puheenvuorot koh dis tet ta vapöydällepanoehdotukseen, jonka jälkeen asian kä sit te lynjatkamisesta tässä kokouksessa on äänestettävä. Pu heen joh ta ja tekiseuraavan äänestysesityksen: asian kä sit te lyn jatkamistakannattavat äänestävät JAA ja pöy däl le pa noa kannattavatäänestävät EI. Äänestysesitys hy väk syt tiin.

Puheenjohtaja esitti, että äänestys suoritetaan ni men huu dol la.Äänestystapaesitys hyväksyttiin.

Pöytäkirjanpitäjä suoritti nimenhuudon. Toimitetussa ää nes tyk ses säannettiin 18 JAA-ääntä ja 9 EI-ääntä. Tyhjiä ääniä ei annettu.Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä.

Puheenjohtaja totesi, että valtuusto päätti äänin 18-9 jatkaa asiankäsittelyä tässä kokouksessa.

Valtuutettu Pärssinen ehdotti neuvottelutaukoa. Pu heen joh ta jatotesi, että pidetään neuvottelutauko. Neuvottelutauko pi det tiin klo19.24-19.30.

Kun puheenvuoropyyntöjä ei enää ollut, puheenjohtaja päättikeskustelun.

Valtuutettu Pura ilmoitti vetävänsä esittämänsä ehdotuksen pois,jonka pu heen joh ta ja totesi. Puheenjohtaja totesi, että koska oli myöstehty kaksi kunnanhallituksen ehdotuksesta poik kea vaa kannatettuaesitystä, on asiasta äänestettävä.

Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: ne, jotka kan nat ta-vat valtutettu Kaakisen esittämää ja Siikosen kan nat ta maaehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka ovat val tuu tet tu Rahkosenesittämän ja Kauniston kannattaman eh do tuk sen kannalla,äänestävät EI. Äänestysesitys hy väk syt tiin.


Pöytäkirjanpitäjä suoritti nimenhuudon. Toimitetussa ää nes tyk ses säannettiin 18 JAA-ääntä, ja 9 EI-ääntä. Tyhjiä ääniä ei annettu.Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä.

Puheenjohtaja totesi, että valtuusto päätti äänin 18-9 val tuu tet tu

Kaakisen esittämän ja Siikosen kannattaman esityksen tu le vankunnanhallituksen ehdotuksen vastaehdotukseksi.

Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: ne, jotka kan nat ta-vat kunnanhallituksen ehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka ovatvaltutettu Kaakisen esittämään ja Siikosen kan nat ta maan kannalla,äänestävät EI. Äänestysesitys hy väk syt tiin.


Pöytäkirjanpitäjä suoritti nimenhuudon. Toimitetussa ää nes tyk ses säannettiin 16 JAA-ääntä, 9 EI-ääntä ja 2 val tuu tet tua äänesti tyhjää.Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä.

Puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen ehdotuksen tulleen val tuus-ton päätökseksi äänin 16-9-2.

Päätös: Kunnanvaltuusto päätti äänestyksen tuloksena


2. ottaa Forssan ammatti-instituutilta (Norrintie 4, 31300 Tam me la)vapautuneet koulutilat sivistystoimen käyttöön ja käyn nis tää tilojenmuutoksen suunnittelun syksyllä 2017 se kä toteuttaamuutossuunnitelman keväällä 2018 niin että ti lat ovat sivistystoimenkäytössä 1.6.2018 alkaen.

Sari Kaakinen jätti eriävän mielipiteen (liitteenä).

Tammela » Ajankohtaista

AjankohtaistaTIEDOTUS JA KUULEMISTILAISUUS KOSKIENKOULUVERKKORATKAISUA SEKÄ MAHDOLLISIAKOULUJEN LAKKAUTTAMISIA 4.1.2017

13.12.2016

KUULUTUS

TIEDOTUS JA KUULEMISTILAISUUS KOSKIENKOULUVERKKORATKAISUA SEKÄ MAHDOLLISIA KOULUJENLAKKAUTTAMISIA

Tammelan kunnantalon valtuustosalissa 4.1.2017 klo 17.0019.00

Tammelan kunnassa tehdyn kouluverkkoselvityksen johtopäätöksenä on päädytty esittämäänkolmea erilaista koulujen lakkautusten seurauksena muodostuvaa kouluverkkovaihtoehtoa.Vaihtoehdot ovat seuraavat:

Vaihtoehto 1.



Vaihtoehto 2.




Vaihtoehto 3.





5. Riihivalkaman koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2019 lukien


Kuntalaisille varataan tilaisuus tulla kuulluksi asiassa joko em. kuulemistilaisuudessa taikirjallisesti viimeistään 20.1.2017 klo 14.30 toimitettavalla kannanotolla. Kannanottotoimitetaan osoitteeseen: Kunnanhallitus, Hakkapeliitantie 2, 31300 Tammela [email protected].

‹ Takaisin Kaikki tiedotteet ›

Hae sivuilta

Tekstin koko A A A Sivukartta

Hakkapeliitantie 231300 Tammela

puh (03) 41 201fax (03) 4360 407

sähkö[email protected] Synergia Foxy

AjankohtaistaAsuminen, rakentaminen jaympäristöAvoimet työpaikatElinkeinoelämäEtusivuHarrastukset ja vapaaaikaKunta ja hallintoKuntavaalitKylät ja kylien kehittäminenLapset ja nuoretLomakkeetMatkailuLiikennepalvelutOpetus ja koulutusPerusturvaRuoka ja puhdistuspalvelutTammelan seurakuntaTietoa TammelastaPalauteTerveyspalvelutTyöllisyyspalvelutViranomaispalvelutYhteystiedot

LIITE sivu) (1 13.12.2016 Kuulutus 2:

http://www.tammela.fi/change_lang.php?LangID=1&newlocation=ajankohtaista

http://www.tammela.fi/

http://www.tammela.fi/ajankohtaista/


http://www.tammela.fi/sivukartta/

mailto:[email protected]

http://www.synergiafoxy.fi/


http://www.tammela.fi/asuminen_rakentaminen_ja_ymparisto/

https://www.kuntarekry.fi/fi/job-search?query=&field_job_location%5B%5D=458&sort_by=search_api_relevance&items_per_page=20&field_publication_time_value=All&search_api_language%5B%5D=fi&search_api_language%5B%5D=sv

http://www.tammela.fi/elinkeinoelama/

http://www.tammela.fi/etusivu/

http://www.tammela.fi/harrastukset_ja_vapaa-aika/

http://www.tammela.fi/kunta_ja_hallinto/

http://www.tammela.fi/kuntavaalit/

http://www.tammela.fi/kylat_ja_kylien_kehittaminen/

http://www.tammela.fi/lapset_ja_nuoret/

http://www.tammela.fi/lomakkeet/

http://www.tammela.fi/matkailu/

http://www.tammela.fi/Liikennepalvelut/

http://www.tammela.fi/opetus_ja_koulutus/

http://www.tammela.fi/perusturva/

http://www.tammela.fi/ruoka-_ja_puhdistuspalvelut/

http://www.tammelanseurakunta.fi/

http://www.tammela.fi/tietoa_tammelasta/

http://www.tammela.fi/palaute/

http://www.tammela.fi/terveyspalvelut/

http://www.tammela.fi/tyollisyyspalvelut/

http://www.tammela.fi/Viranomaispalvelut/

http://www.tammela.fi/yhteystiedot/


MUISTIO 1/7 Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela Paikka: Tammelan kunnan valtuustosali Aika: 4.1.2017 klo 17.00-19.13

Tiedotus- ja kuulemistilaisuus koskien kouluverkkoratkaisua sekä mahdollisia koulujen lakkauttamisia

Järjestäytyminen

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esa Ryhtä toivotti tilaisuuden osallistujat tervetul-leiksi tiedotus- ja kuulemistilaisuuteen koskien kouluverkkoratkaisua sekä mahdol-lisia koulujen lakkauttamisia. Tilaisuus alkoi klo 17:00. Ryhtä esitteli kouluverkkotyöryhmän, johon kuuluvat puheenjohtajana Harri Kau-nisto, jäseninä Heikki Vainio, Simo Pärssinen, Matti Lintukorpi (poissa), Ismo Ojansuu, Kirsi Siikonen ja kunnanjohtaja Kalle Larsson. Ryhtä esitteli myös paikalla olleet viranhaltijat tekninen johtaja Hannu Jalavan ja sivistystoimenjohtaja Mari Haapasen. Ryhtä ilmoitti, että tilaisuus videoidaan. Niille, jotka eivät halua tulla videoiduksi, oli varattu tila valtuustosalin parvelle. Ryhtä esitti, että varsinaiset kannanotot esitetään puhujakorokkeelta ja jätetään kirjallisina. Puheenvuoron käyttäjän toivotaan esittäytyvän. Kouluverkkoselvitystä ja mahdollisia koulujen lakkautuksia koskevat kirjalliset kan-nanotot on jätettävä 20.1.2017 klo 14.30 mennessä kuntaan. Kunnanjohtaja Kalle Larsson toivotti osallistujat tervetulleiksi ja toivoi, että koulu-verkkoselvitystä koskevat kysymykset esitetään Raila Oksasen esityksen päätyt-tyä.

Kouluverkkoselvityksen ja siihen liittyvien lapsi- ja maaseutuvaikutusarvioiden esittely

Kouluverkkoselvityksen ja siihen liittyvät lapsi- ja maaseutuvaikutusten arviot ovat laatineet Raila Oksanen ja Riitta Ekuri FCG Consulting Oy:stä. Selvitys on saata-villa mm. kunnan kotisivuilta. Selvityksen tarkoituksena on ollut saada tietoa kouluverkkoratkaisun tueksi. Kon-sultit ovat kokoontuneet kouluverkkotyöryhmän kanssa kaksi kertaa käsittelemään kouluverkkoselvitystä ja sen liitteenä olevia lapsi- sekä maaseutuvaikutusten arvi-oita.

LIITE sivua) (7 4.1.2017 kuulemistilaisuudesta Muistio 3:

MUISTIO 2/7 Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela 4.1.2017 klo 17.00-19.13

Oksanen esitteli selvityksen pohjana olleen materiaalin ja sen saantitavat. Selvi-tyksessä ei ole tehty henkilöstösuunnittelua, koska tällä hetkellä määräaikaisia opettajia jonkin verran eikä irtisanomistarvetta näin ollen ole. Ruokahuollossa tehdään tällä hetkellä seudullista selvitystä eikä siksi sitä tässä yhteydessä erityisesti selvitetty. Koulukuljetusten osalta ei ole tehty erityisiä kulje-tussuunnitelmia vaan arvio kuljetustarpeesta. Tarkat kuljetussuunnitelmat edellyt-tävät lukujärjestyssuunnittelua eikä senkään vuoksi ole mahdollista laatia kuljetus-suunnitelmia. Myöskään tulevia investointisäästöjä ei ole arvioitu. Oksanen esitteli mm. Tammelan kunnan väestökehitysennusteen, kunnan ikäja-kauman mukaisen väestökehityksen, palvelutarve-ennusteen, oppilasmäärä- ja oppilasennusteen. Selvityksiin on liitetty myös kaavoitustilanne. Väestötiedon poh-jatietona käytettiin vuotta 2014, joka on tilastokeskuksen nelivuotisennusteen mu-kainen viimeisin vuosi. Oksanen esitteli kouluverkkoraportin mukaisesti perusopetuksen palveluverkon Tammelassa, lasten ja nuorten määrien ennustetut muutokset sekä oppilasennus-teet kunnan osalta ja koulukohtaisesti. Hän esitteli myös kunnan koulutiloista teh-dyt arviot, kouluverkon talousvaikutukset ja kustannukset. Lopuksi hän esitteli kon-sulttien johtopäätöksinään esittämät vaihtoehdot kouluverkkoratkaisuvaihtoeh-doiksi. Nämä kolme vaihtoehtoa ovat seuraavat:

Vaihtoehto 1.



Vaihtoehto 2.




Vaihtoehto 3.





5. Riihivalkaman koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2019 lukien

6. Teuron koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2017 lukien Oksanen toi esille myös sen, että kunnanvaltuuston voimassa olevan päätöksen mukaan koulun lakkautusraja on 20 oppilasta.


Kysymykset ja kannanotot:

Kysymys: Katriina Suutala, Letku Kysyi syntyneiden määrän ja oppilasmäärän ristiriidasta raportin sivulla 10. Vastaus: Raila Oksanen: Forssassa ja muualla opiskelevat lapset vähentävät määrää pienemmäksi kuin syntyneet. Kyse voi olla myös tilastoheitosta tai eri ti-lastoarvojen käytöstä rinnakkain. Kysymys: Tuomo Tuovinen, Kuuslammi Ovatko konsultit tutustuneet Tammelan kunnan strategisiin tavoitteisiin, kyläohjel-miin ja asunto-ohjelmiin? Vastaus: Raila Oksanen: Ei ole kuulunut toimeksiantoon. Lähinnä asia on tullut esille maankäytön suunnittelun eli kaavoituksen osalta. Kysymys: Ilkka Tuovinen, Kytö Miksi ohjausryhmä jätti huomiotta strategian ja tahtotilan ja hyväksyä väestöen-nusteen sellaisenaan? Vastaus: Esa Ryhtä: Tässä vaiheessa konsulteilta tilattiin faktoja ja päättäjät yh-distävät ne muihin suunnitelmiin päätöstä tehdessään. Päätöksen tekeminen ei tule olemaan helppoa.

Kysymys: Veli-Matti Pura, Porras Missä on maaseutuvaikutusten ja lapsivaikutusten arvoinnin esittely? Mikä kouluverkkoratkaisun vaikutus on maaseudulla asumiseen? Vastaus: Raila Oksanen: Arvio on tehty ja on kouluverkkoselvityksen liitteenä. Kommentti: Tuomo Tuovinen, Kuuslammi Kommenttipuheenvuoro: Ennuste on ennuste, fakta on se tilanne missä nyt ollaan. Kysymys: Heli Hätönen, Letku Vuonna 1980 Tammelassa 5561 asukasta, nyt on 800 ihmistä enemmän. Koulu-verkko oli sama. Miksi kouluverkkoa on nyt tarkoitus karsia? Voiko olla, että Tam-melan asukasluku on noussut juuri kouluverkosta johtuen? Vastaus: Harri Kaunisto: 1980 kunta oli muuttovoittokunta, nyt kunta on muuttotap-piokunta. Kunta tekee kaikkensa, jotta kunnan asukasluku ja oppilasmäärä saa-daan nousuun. Maaseutu- ja lapsivaikutusten arvio tehtiin kuntalaisaloitteen joh-dosta. Haluttiin selvittää muita seikkoja kuin taloutta. Toivotaan, että kuntaan saadaan lisää väkeä. Koko Kanta-Hämeen tilanne on yhtä huono väestökehityksen osalta. Koulut olivat aiemmin vaatimattomampia.

Kommentti: Katariina Suutala, Letku Lapsiperheet muuttavat sinne missä on lapsiperheen palvelut ovat. Ihmiset muut-tavat sinne missä koulupalvelut ovat. Väestöennuste tulee toteutumaan mikäli kouluja lakkautetaan. Loviisan kaupunki satsaa lapsiperheisiin. Satsaus kouluihin, päivähoitoon ja neuvolaverkkoon on saanut väkiluvun nousemaan.


Puheenvuoro: Tuomo Tuovinen, Kuuslammi Kuulemistilaisuuden tarkoitus on kuulla kuntalaisen kantoja kouluverkkoselvityk-seen. Valtuutettuja on ilahduttavan paljon paikalla. Kouluverkkoselvityksessä esi-tettyihin vaihtoehtoihin ei tarvitse pitäytyä vaan kaikki vaihtoehdot ovat avoinna. Tammelan kunnalla ei ole mitään pakottavaa syytä karsia kouluverkkoa. Fakta on että tilastokeskus ennustaa lapsi- ja väestömäärän vähenemistä, mutta sen perus-teella tehty kouluverkon vähennys vasta vähentää väestöä ja tekee ennusteesta totta. Laskevaan ennusteeseen reagoiminen enneaikaisesti on väestökadon tie-toista kiihdyttämistä. On kannustettu avoimeen mielipiteen ilmaisuun, mutta kun-nanjohtaja ja muut kunnan virkamiehet eivät ole tehneet vastineita mielipidekirjoi-tuksiin. Kunnanhallitus on tilannut uuden kouluverkkoselvityksen ilman kunnanval-tuuston ilmaisemaa tahtoa. Nyt tarjotaan ilmeisesti vain kolmea vaihtoehtoa päätöksentekoon. Kunnan virka-miesjohdon tavoite on sellainen, että päätös ei kumoutuisi hallinto-oikeudessa. Selvityksessä ei todennäköisesti kuultu lainkaan kuntalaisia. Kumppanuudesta vain puhutaan kunnassa. Ainakin Teuron ja Pohjois-Tammelan asukkaat ovat in-nokkaasti tarjonneet kumppanuutta kunnalle, mutta siihen ei ole tullut vastakaikua. Teuron ja Kuuslammin lapsiluku on ennusteenkin mukaan nousussa. Kuka päät-tää kunnan tulevaisuudesta: pinnallisesti kunnan tuntevat virkamiehet, konsultti-firma, keskittämistarpeiset poliitikot vai vaaleilla valittu kunnanvaltuusto? Kannanotto: Paula Hartikainen, Teuro (kokonaisuudessaan kirjallisena liit-teessä) Onko valtuutettujen tahtotila tuhota kunta ja kunnan lasten ja nuorten tulevaisuus lakkauttamalla koulut? Vai istuttamalla lapsia tuntikaupalla autossa? Kouluverkko-selvityksen mukaan lapset voidaan toimittaa Teurolta 15 minuutissa koulukeskuk-seen. Tämä on utopiaa. Miten toteutuu lapsien etu, oikeus ja tasapuolisuus? Kou-lukyyditykset, terveysongelmat ja jopa mielenterveysongelmat ovat liian suuri hinta. Sosiaalisessa mediassa on vain ikävää luettavaa Tammelan tulevasta kou-luverkkoratkaisusta. Mieheni ja veljet ovat käyneet pientä koulua ja ovat sitä mieltä, että kyläkoulussa oli ihana käydä koulua. Teuron kyläkoulu täyttää 120 vuotta. Kunnan pitäisi olla ylpeä siitä. Koko kylä kasvattaa lasta. Valtuutettujen tulee toimia tasapuolisesti ja lasten edun mukaisesti. Kysymys: Mikko Pietilä, Teuro Kysymys tekninen johtaja Hannu Jalavalle: Mihin kouluverkkoselvityksestä on unohtunut Nylkkämäen kiinteistö eli Fain kiinteistö? Selvityksen sivulla s. 23 on taulukko 19: Tammelan koulujen kunto. Kuka on tehnyt selvityksen? On pyydetty tätä selvitystä kirjallisena, mutta ei ole saatu. Onko FCG kuntaliiton omistama yri-tys? Vastaus: Harri Kaunisto: Forssan ammatti-instituutin entinen kiinteistö seisoo tyh-jillään eikä ole vielä olemassa suunnitelmaa sen suhteen. Fai (Forssan ammatti-instituutti eli käsi- ja taideteollinen koulu) siirtyi kunnan toiveesta huolimatta kun-nalle opetuksen loputtua. Kiinteistöjen keittiöarviot on tehty ruokahuoltoselvityksen yhteydessä.


Vastaus: tekninen johtaja Hannu Jalava: Kunnan talonrakennusmestari on tehnyt koulukiinteistöjen kuntoarviot 20 vuoden kokemuksella. Kysymys: Maijastiina Rahkonen Onko konsulttiyhtiöstä annettu taulukon kriteerit kiinteistöjen kuntoarvioihin? Vastaus: Raila Oksanen: Muuta ohjeistusta ei ole annettu vaan ainoastaan as-teikko 1-4 niin että 1 on paras ja 4 huonoin. Suomen kuntaliitto omistaa FCG:n 100 prosenttisesti. Kysymys: Heli Hätönen, Letku Letkun keittiön kunto on arvioituarvosanalla 4. Miten, milloin ja millä tavoin kun-nanhallituksen lausuntopyyntö on lähetetty koulujen vanhempainyhdistyksille? Let-kun koulun vanhempainyhdistys ei ole saanut kunnanhallituksen lausuntopyyntöä. Letkun koulun oppilasmäärää on laskettu keinotekoisesti lähikouluperiaatteen vas-taisesti kuljettamalla oppilaita muualle. Vastaus: Mari Haapanen: Perusopetuslaki määrää, että vanhemmilla on oikeus anoa lapsien koulupaikka. Tämä ei kuitenkaan aina ole maantieteellisesti lähin koulu vaan se voi olla oppilaan tarpeisiin sopivin koulupaikka. Toissijainen koulu-paikka tarkoittaa sitä, että vanhempi kustantaa koulumatkat tähän kouluun. Vastaus: Kalle Larsson: Kirjaamo ja asianhallintasihteeri ovat toimittaneet lausun-topyynnöt sivistystoimesta saatuihin vanhempainyhdistysten osoitteisiin. Vastaus: Hannu Jalava: Talonrakennusmestarilla on näkemys myös keittiöiden kunnosta riippumatta siitä ovatko ne jakelu- tai valmistuskeittiöitä. Kysymys: Marko Hätönen, Letku Miten selvityksessä esitetty palvelutarve laskee, jos Teuron koulun oppilasmäärä nousee ja Lekun koulunkin pysyy vähintään ennallaan, jollei nousekin riippuen lä-hikoulumääritelmästä? Vastaus: Raila Oksanen: Koko kunnan perusopetuksen palvelutarve laskee. Kou-lujen sijainti kentällä osoittaa, että palvelutarve tulee laskemaan 2020-luvulla enti-sestään, jollei kuntaan muuta väkeä. Kannanotto: Sauli Alitalo, Pohjois-Tammela, Patakangas (puhujan kirjallinen kannaotto liitteenä) Tammela on suuri kunta, jonka vahvuus on aktiiviset kylät. Tästä esimerkkinä Su-sikkaan valinta Kanta-Hämeen vuoden kyläksi. Talkoovoimin on saatu palveluita säilymään koko kunnassa. Keskittäminen ja suurentaminen lisäävät erilaisia ris-kejä. Nyt pitää päättää, millainen kunta Tammelan halutaan olevan. Puheenvuoro: Tarja Suoranta, Susikas Tammela on vahva kunta, jonka tulee pitää kiinni vahvuuksistaan. Tilastoja ja las-kemia ei saada oikeiksi. Talkoita ja kädenojennuksia esim. liikuntapalveluissa ei oteta vastaan. Tie kulkee kahteen suuntaan ja matka on yhtä pitkä molempiin suuntiin. Siksi oppilaita voitaisiin tuoda muualta Teuron kouluun erilaiseen oppi-misympäristöön. Pienissä ryhmissä jokaisella on mahdollisuus toteuttaa itseään, eri-ikäiset ovat tekemisissä keskenään ja syntyy pitkäkestoisia sosiaalisia suhteita.


Pitkät matkat ovat epämukavia ja hankalia oppilaille. Jos koulu loppuu, ei Tamme-lalla ole mitään tarjottavaa teurolaisille. Esim. Teuron joulujuhla on yhteisöllinen tapahtuma, jossa kaikki esiintyvät. Kouluverkkoselvitys palveluverkkopallerot anta-vat väärän kuvan Teuron osalta. Pallero näyttää isolta, mutta toisen puolen olisi saanut poistaa. Kuntarajan ylittämällä oppilasmäärä lisääntyisi. Olisi pitänyt tutkia enemmän realistista kuljettamista. Koulut pitää sijoittaa maantieteellisesti tasapuo-lisesti kunnan alueelle. Puheenvuoro: Pirjo Ali-Tuomola, Teuro Valtuustoaloitessa luki: säästetään seinistä, ei lapsilta. Kuntalaiset nousivat takaja-loilleen ja ilmapiiri kunnassa on heikentynyt. Kotihoidontuen kuntalisä ja vuorohoi-don toimimattomuus ja aamupäivähoidon lopettaminen. Lapsen hyvinvoinnin tur-vaaminen tärkeintä vanhemmille. Nyt Tammelassa on1813 perhettä, montako mahtaa olla kouluverkkopäätöksen jälkeen. Mikä on lapsiperheiden arvo Tamme-lalle? Mikä on henkilökunnan arvo, onko varaa luopua tästä osaamisesta? Mihin nämä ihmiset työllistyvät jatkossa? Koulukuljetus Teurolta Myllykylään kestää pi-dempään kuin 15 min. Esiopetus on nyt keskustassa, matka kestää yhteensä 95 minuuttia päivässä. Teurolaisen yläkoululaisen matka kestää aamulla 1 h 50 min ja iltapäivällä 45 min. Halutaanko tähän ryhmään vielä enemmän lapsia? Koulukul-jetuksen suuntaa-antava kustannus tulee arvioida. Puheenvuoro: Katariina Suutala, Letku Katariina Suutala luki Letkun kylän lapsilta kerättyjä lausuntoja koskien Letkun koulua. Lausunnot tulivat seuraavilta lapsilta: Kannanotto: Eija Laukkanen, Teuro (puhujan kirjallinen kannanotto liitteenä) Tammela täyttää 100 vuotta. Tammelan koululaitoksen 150 vuotisjuhlavuosi on nyt alkanut. Kunta haluaa Unisefin lapsilähtöiseksi kunnaksi, joulupukki julisti Tam-melan hyväntahdon kunnaksi ja kasvua Pohjois-Tammelaan. Nämä ovat ristirii-dassa koulujen lakkautusaikeiden kanssa. On mahdotonta näyttää, että koulujen lakkautuksella saataisiin säästöjä aikaan. Oppilaat haluavat opiskella pienissä ryh-missä, myös henkilökunta haluaa työskennellä pienissä ryhmissä. Väkiluku ei nouse kouluja lakkauttamalla. Palvelujen heikentäminen ei lisää kunnan houkutte-levuutta. Näin jäljelle jäävät vain eläkeläiset ja perheet, jotka ammatin puolesta ovat sidoksissa kyliin. Oppilasmäärissä välillä notkahduksia, se pitää hyväksyä. Päätöksen seuraukset on arvioitava pitkällä aikavälillä. Maaseudulla asuville on verojen vastineeksi saatava muutakin kuin kirjastoauton käynti joka toinen viikko. Kysymys: olisiko mahdollista vielä avata lapsi- ja maaseutuvaikutusten arviota läs-näolijoille.

Kuulemistilaisuuden päätös

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esa Ryhtä kertoi, että tilaisuus oli aikarajallinen Kouluverkkoselvitys sekä siihen liittyvät lapsi- ja maaseutuvaikutusten arviot ovat saatavissa ja luettavissa esim. kunnan kotisivuilta. Ryhtä kiitti osallistujia ja kertasi kirjallisten kannanottojen toimittamisohjeistuksen: Kuntalaisille varataan tilaisuus tulla kuulluksi asiassa joko tässä kuulemistilaisuu-dessa tai kirjallisesti viimeistään 20.1.2017 klo 14.30 toimitettavalla kannanotolla.


Kannanotto toimitetaan osoitteeseen: Kunnanhallitus, Hakkapeliitantie 2, 31300 Tammela tai [email protected]. Ryhtä päätti tilaisuuden klo 19:13. Kuulemistilaisuudessa jätetyt kirjalliset kannanotot:


Kunnanvaltuusto § 3 06.02.2017

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT JA ÄÄNTENLASKIJAT

KVALT 06.02.2017 § 3 Hallintosäännön 34 §:n mukaan valtuuston pöytäkirjan tarkastaakaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jolleivaltuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä.

Pöytäkirja on tarkatettavissa 7.2.2017 ja tarkastettava viimeistään8.2.2017. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävillä 9.2.2017.

Päätösehdotus: Kunnanvaltuusto valitsee pöytäkirjan tarkastajiksi jäsenet IsmoOjansuu ja Juha Ojansuu, jotka toimivat samalla myösääntenlaskijoina.

Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti päätösehdotus.

LIITE sivu) (1 3§ 6.2.2017 KVALT (tarkastamaton) Pöytäkirjaote 4:

Kunnanhallitus § 246 03.10.2016

KUNTALAISALOITE TOIMIVAT KYLÄT, ELINVOIMAINEN KUNTA/JOUNI HIRVONEN YM.

197/00.02.00/2016

KHALL § 246 Kuntalain (365/1995) 4.luvun 28 §:n mukaan kunnan asuk kaal la onoikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa kos ke vis sa asioissa.Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen joh dos ta suoritetuttoimenpiteet. Valtuuston tietoon on saa tet ta va vähintään kerranvuodessa sen toimivaltaan kuu lu vis sa asioissa tehdyt aloitteet janiiden johdosta suoritetut toi men pi teet. Jos valtuuston toimivaltaankuuluvassa asias sa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttiaää ni oi keu te tuis ta kunnan asukkaista, asia on otettava val tuus tos sakäsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asianvireilletulosta.

Jouni Hirvonen ensimmäisenä allekirjoittajana ja 261 muuta Tam me-lan kunnan jäsentä ovat jättäneet 29.8.2016 kan sa lais aloit teen, jokaon liitteenä.

Aloitteen sisältö on seuraava:

Haluamme kääntää Tammelan väkiluvun nousuun ke hit tä mäl läTammelan kyliä ja kyläkouluja entistä ve to voi mai sem mik si.Keskittämisen sijaan haluamme säilyttää lähikoulut te ke mäl läkyläkouluistamme monipuolisia lähipalvelu- ja toi min ta kes kuk sia,joissa voivat toimia kaikki kunnan asukkaat vau vas ta vaariin.

Kyläkoulujen kehittämiseen tarvitaan pitkäjänteistä ja si tou tu vaayhteistyötä. Toteutetaan uudistukset yhdessä kunnan, asuk kai den,yhdistysten ja yritysten kanssa.

Aloitteemme käynnistämiseksi esitämme, että kun nan val tuus tonimittäisi 2-3 luottamushenkilöä, jotka valtuutetaan aloit ta maankeskustelut toimenpideohjelman laatimiseksi yh teis työs sä kylienyhdistysten ja koulujen van hem pain yh dis tys ten kanssa.

Me tammelalaiset äänioikeutetut kuntalaisaloitteen al le kir joit ta neetvaadimme, että Tammelan kunnassa tehdään pi kai ses ti toimia asianeteenpäin viemiseksi.



X

LIITE sivua) (2 246 § 3.10.2016 KHALL 5:


X


Valmistelija: Hallintojohtaja Anitta Hietaniemi, puh. 050 569 7500.Päätösehdotus: Kunnanhallitus esittää, että kunnanvaltuusto

1. päättää ottaa kuntalaisaloitteen käsiteltäväkseen 2. valitsee 2-3 luottamushenkilöä kuntalaisaloitteen mu kai siin

keskusteluihin kuntalaisaloitteessa tarkoitetuista asiois ta.

Käsittely kokouksessa: Esittelijä teki seuraavan muutetun päätösehdotuksen:

Kunnanhallitus päättää1.että kuntalaisaloite käsitellään kuntastrategiaan kuuluvan ke hit tä-mis oh jel man Ennaltaehkäisevät, oikea-aikaiset ja oi kein mitoitetutpalvelut työryhmässä.2. velvoittaa kehitysohjelman työryhmän luot ta mus hen ki lö jä se netkäymään kuntalaisaloitteen mukaiset keskustelut kun ta lais aloit teentekijöiden kanssa.


1

Teuron koulun vanhempainyhdistys

c/o Eija Laukkanen

Murrontie 51

31250 Teuro

Tammelan kunnanhallitus

[email protected]

Lausunto koskien FCG Konsultointi Oy:n raporttia ’Kouluverkkoselvitys sekä lapsi-

ja maaseutuvaikutusten arviointi’

Teuron koulun vaiheita seuranneina olemme kokeneet koulun lakkauttamisaikeita parin vuosi-

kymmenen aikana useaan kertaan. Viime ja tämän vuoden aikana toteutettua lakkautusvimmaa

emme ole aiemmin kokeneet.

FCG:n kouluverkkoselvityksessä on perustavanlaatuisia ongelmia, joiden seurauksena selvityksen

anti Tammelan kunnalle jää mitättömäksi eikä selvitystä niiden vuoksi mitenkään voida käyttää

perusteluna kouluverkkoa koskeviin muutoksiin.

Ensimmäinen ongelma: selvitys perustuu käytännössä yksinomaan Tilastokeskuksen väestöennus-

teeseen vuosille 2014-2029. Ennuste on ennuste, ei fakta! Eikä ainakaan Tammelan kunnan strate-

giaan kuulu kunnan asukasluvun vähentäminen!

Toinen ongelma ilmenee selvityksen sivulta 29, kohta 10.2, jossa todetaan: peruskouluikäisten

kokonaismäärä vähenee kahdellasadalla lapsella vuoteen 2024 mennessä, kunnan myynnissä ole-

vat tontit eivät ole käyneet kaupaksi ja perheitä on muuttanut pois enemmän kuin kuntaan on

muuttanut. Johtopäätöksenä on: ”Tarkastelun ulkopuolelle – jo pelkästään näiden tietojen perus-

teella – jätetään vaihtoehto, jossa palvelurakenteeseen ei tehdä mitään muutoksia”. Selvitys kiel-

tää siis kaikki mahdollisuudet asukasmäärän kasvattamiselle kyläkoulujen monissa tutkimuksissa

todettua vetovoimaa käyttäen!

Kolmanneksi: Tammelan kunta ilmoittautui tänä vuonna tavoittelemaan UNICEF- lapsiystävällinen

kunta – tunnustusta. Lapsiystävällinen kuntamalli sisältää 10 rakennuspalikkaa. Rakennuspalikka 3

takaa lapsille mahdollisuuden osallistua heille tarkoitettujen palveluiden suunnitteluun, arviointiin

ja kehittämiseen. Erikseen huomautetaan, että lasten osallistumista esim. kuulemistilaisuuksiin on

erityisesti tuettava. Rakennuspalikka 4 takaa sen, että kaikissa julkisia tiloja, esim. kouluverkkoa,

koskevissa suunnitelmissa, huomioidaan lapsen etu, ja että lapset voivat vaikuttaa julkisten tilojen

suunnitteluun ja kehittämiseen. Lasten mielipiteitä ja tahtoa ei koulujen lakkauttamisaikeissa ole

mitenkään vielä kuultu, vaikka kouluympäristö on lasten kannalta keskeinen hyvinvointitekijä!

LIITE sivua) (38 30.11.2016 lausunto vanhempainyhdistyksen koulun Teuron 6:


2

Myöskään FCG:n selvittäjät eivät ole kuulleet lapsia; lapsen edun arviointia tai vaikutusmahdolli-

suuksien järjestämistä ei FCG: toimeksiannossa varmaankaan tilattu.

Nykyisen kouluverkon säilyttämisen poisjättäminen vaihtoehtona lienee ollut ohjausryhmän aset-

tama ’kirjoittamaton tavoite’ (FCG:n tarjousasiakirjoissa mainittu). Pidämme tätä kunnan kehitystä

jarruttavana ja väestökatoa kiihdyttävänä politiikkana.

Neljäs ongelma syntyy paikallistuntemuksen puutteesta. Selvityksen tausta-aineistona on käytetty

em. tilastojen lisäksi vain Tammelan kunnan antamia sinänsä osin puutteellisia tietoja. Yhteyden-

otot paikallisiin toimijoihin on ilmeisesti jo toimeksiannossa rajattu kokonaan pois! Esimerkiksi

FCG:n Lohjalla tekemässä palveluverkkoselvityksessä tehtiin perusteellinen asukaskysely.

Jo edellä mainittujen ongelmien vuoksi selvitys on käyttökelvoton Tammelan kunnan koulujen

kehittämisen kannalta. Lukuisia muitakin puutteita selvitys sisältää, osittain juuri edellä mainituista

ongelmista johtuen. Toimeksiannon mukaisesti selvitystä varten ei ole haastateltu nykyisiä oppilai-

ta, paikallisia asukkaita, yhdistyksiä tai yrityksiä eikä järjestetty julkisia tiedotustilaisuuksia. Tämä

heijastuu monissa kohdissa paljastuvana tietämättömyytenä paikallisista oloista. Hämmästelemme

esimerkiksi, mikä tarve on esittää, että kirkonkylään tai Myllykylään on 15 min ajomatka. Silti vuo-

sien ajan ovat ensimmäiset oppilaat nousseet taksiin klo 7.05 - 7.15 ja heidän koulunsa ylä-asteella

alkaa klo 9. Iltapäivällä paluumatkakin kestää kaukaisimmilla 45 min. Kolmen tunnin koulumatka-

ajan pitäisi olla käytössä vain poikkeuksellisesti, eikä suinkaan jatkuvana käytäntönä. Onko tarkoi-

tus, että myös alakoululaiset 7 vuotiaista alkaen istuvat takseissa laittoman kauan, jos kaikki kylä-

koulut lakkautetaan?

FCG esittää Tammelan kunnan antaman arvion koulukiinteistöjen kunnosta. Teuron koulun kunto-

arvio hämmästyttää: kiinteistön kunto on arvioitu asteikolla 1-4 huonoimmalla arvosanalla 4. Myös

keittiön ja keittiön laitteiden kunnon arvosana on 4. Koululaisten vanhempina ja koulun hyvin tun-

tevina emme voi hyväksyä kuntoarviota. Emmekä ole saaneet vastausta virkamiehiltä mihin tämä

luokitus perustuu.

Vähänkin Tammelan kunnan kouluja, niiden ominaisuuksia ja kuntarakennetta tunteva havaitsee

heti, että yksikään esitetyistä vaihtoehdoista oppilaiden siirtosuunnitelmineen ei ole toteuttamis-

kelpoinen!

Pidämme hyvin harhaanjohtavana oppilaskohtaisten kustannusten esittämistä vain yhden vuoden

osalta etenkin kun tiedämme oppilasmäärän yli kaksinkertaistuvan jo v. 2020, jolloin Teuron oppi-

laskohtaiset kustannukset ovat täysin vertailukelpoiset esimerkiksi Keskuskoulun kanssa.

FCG:n esittämissä kaikissa kolmessa vaihtoehdossa Teuron koulu lakkautettaisiin ja erityisesti kiin-

nittää huomiota, että Teuron koulu halutaan kaikissa vaihtoehdoissa lakkauttaa heti v. 2017, vaik-

ka juuri Teuron koulun oppilasmäärä on voimakkaasti kasvava. Miksi Teuron koulu pitäisi lakkaut-

taa vaikka tilanne oppilasmäärä kasvun suhteen on kaikkein positiivisin koko kunnassa? Nykyinen-

kin oppilasmäärä olisi helposti muutettavissa isommaksi ja samalla helpotettaisiin Myllykylän kou-

lun tämän hetkistä tilanahtautta. Taksilla kun pääsee myös Teurolle päin eikä aina vain pois täältä.

3

Olemme ihmetelleet tasapuolisuuden nimissä, että mitähän vastinetta saamme veroeuroillemme,

jos koulukin on liikaa pyydetty.

Konsultit eivät ole selvästikään tutkineet, onko ehdotettujen säilyvien koulujen tilat sellaiset, että

niihin voitaisiin sijoittaa lopetettavan koulun oppilasmäärät ensi syksynä tai jatkossa. Tämäkin tut-

kinta lienee rajattu toimeksiannon ulkopuolelle.

Kaikista vaihtoehdoista esitetään kaavamaiset laskelmat säästöpotentiaalista. Monessa kunnassa

kokemukset osoittavat kuitenkin, että laskennalliset säästökuvitelmat haihtuvat monien kustan-

nusten kasvuun. Säästön lasketaan kertyvän lakkautettavien koulujen opettajien henkilöstökuluis-

ta, kiinteistökuluista ja keittiöhenkilökunnan kuluista. Kuljetuskustannukset on jätetty laskelmissa

ennalleen, vaikka kunnassa hyvin tiedetään koulukuljetusten ongelmista. Miksi veroäyriä nostet-

tiin, kun verotulot ovat asukkaiden vähenemisestä huolimatta kasvaneet, ja koulujen lakkauttami-

sesta arvioidaan FCG:n raportin mukaan saatavan jopa miljoonan euron vuosisäästöt? Onko tarkoi-

tus rakentaa uusi tyhjyyttään kumiseva teollisuushalli Kaukjärven lakkautettavan koulun läheisyy-

teen, vaikka Forssan kaupungin alueellakin on tuhansia neliöitä vapaata hallitilaa ja FAI:n kiinteistö

Norrintiellä on vailla käyttäjiä? Vai varaudutaanko jo kasvaviin kouluterveydenhuollon kustannuk-

siin, kun kunnan alueesta puolet on vailla varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluja?

FCG:n kouluverkkoselvityksen laatijat eivät ole käytännössä lainkaan perehtyneet Tammelan kun-

nan olosuhteisiin, mikä lienee ollut toimeksiantajien tarkoituskin!

FCG:n kouluverkkoselvityksessä esitetyt vaihtoehdot ovat omiaan kiihdyttämään väestön vähene-

mistä ja ovat siten täysin kunnan kasvustrategian, asunto-ohjelman ja kyläohjelman vastaisia. Kou-

luverkkoa uhannut supistaminen on jo aiheuttanut muuttoliikettä eikä suinkaan Tammelan kunta-

keskukseen vaan kokonaan pois Tammelasta. Tähän ei ole enää varaa!

Maaseutu- ja lapsivaikutusten arvioinnin taustasta todetaan ”Maaseutuvaikutusten arvioinnilla

voidaan huomioida maaseudulla asuvat ihmiset ja pyrkiä tukemaan maaseudun elinvoimaisuutta”

ja että arvioinnin ”Tavoitteena on pyrkiä vahvistamaan maaseudulle kohdistuvia myönteisiä vaiku-

tuksia ja ehkäistä kielteisiä vaikutuksia.”

Kouluverkon nykytila on kuvattu paikallista tuntemustamme vastaavasti. Loppupäätelmä on oikea:

”Nykytilassa kyläkoulut parantavat kylien palvelutasoa erityisesti lapsiperheiden näkökulmasta.

Lyhyet etäisyydet kouluun ja lyhyet koulumatkat ovat vetovoimatekijä lapsiperheiden kohdalla …

Pienet luokkakoot ja yleisesti koulun pieni oppilasmäärä voivat kuitenkin myös olla kielteistä lapsi-

vaikutusten kannalta, jos koulu on jatkuvan lakkautusuhan alla.” Mutta jos johtopäätös pieneen

kouluun kohdistuvasta jatkuvasta lakkautusuhasta on se, että pienet lähikoulut on lakkautettava,

on hairahduttu kauas lapsen edun mukaisesta ajattelusta! Kun oppilaat vähenevät alle järkevän

rajan eikä näkyvissä ole kasvua, voidaan koulu toki lakkauttaa, jos muut keinot eivät auta.

Maaseutu ja lapsivaikutusten arvioinnon yhteenvetotaulukossa s. 17 vaihtoehtojen 1 ja 2 vertailu

nykytilaan osoittaa nykyisen kouluverkon ylivoimaisuuden lapsen edun kannalta. Kouluverkon säi-

lyttäminen on kuitenkin jo ennakkoon suljettu pois vaihtoehtona. Mihin unohtui lapsen etu, jonka

pitää olla kaikessa päätöksenteossa etusijalla? Mihin unohtui kuntalaisten tasavertainen kohtelu ja

TAMMELAN KOULUVERKKO

– ASUKKAIDEN JA KYLIEN NÄKÖKULMA

Teuron koulu erityiskohteena

Pohjoisen Tammelan kylät

29.10.2016 (päivitys 29.11.2016)

Teuron koulu 29.10.2016

2

Aineiston on koonnut ja toimittanut:

KuusPlussa Oy, tiedustelut Tuomo Tuovinen p. 040 4135210

Kansikuva: Tuomo Tuovinen

1

Alkusanat

Tämän selvityksen tarkoituksena on antaa Tammelan kunnan päättäjille ja hallinnolle kunta-

laisten paikallinen näkemys tulevaisuuden Tammelan kouluverkoksi: nykyisen kouluverkon

säilyttäminen ja kehittäminen.

Toivomme, että Tammelan strategiaan perustuvaa ja strategian visiota toteuttavaa kouluver-

kon paikallisen ruohonjuuritason selvitystämme käytetään täydentämään Tammelan kunnan

tilaaman kouluverkkoselvityksen antia (Finnish Consulting Group Oy).

Selvityksemme taustatietoina on käytetty tilastokeskuksen julkisia tilastoja, Tammelan Koulu-

verkkoselvityksen 2015 yhteydessä esitettyjä tietoja ja Tammelan kunnalta saatuja tuoreita

tilinpäätöstietoja sekä paikallistuntemukseen pohjautuvaa tietoa.

Keskeinen viestimme on: Tammelan kunta säilyy itsenäisenä ja velvoitteistaan hyvin suoriu-

tuvana kuntana aktiivisten asukkaiden ja yritysten tulevaisuuteen suuntautuvan toiminnan

kautta. Laajan kunnan kaikkien osien asukkailla on oikeus antaa panoksensa kunnan veto-

voiman parantamiseksi. Lähikoulu on keskeisin keskustan ulkopuolella sijaitsevien alueiden

elinvoimaan vaikuttava kunnan vastuulla oleva palvelu.

Tarkastelumme keskiössä on Teuron koulu ja pohjoisen Tammelan kylät, mutta selvityksessä

esitetyt ratkaisut ja kehittämisesitykset ovat käytettävissä soveltuvin osin myös muiden kylien

kouluratkaisujen perusteluina. Selvityksen tekemiseen on osallistunut joukko kylien aktiiveja.

Luovutamme selvityksemme Tammelan kunnan päättäjien käyttöön.

Tammelassa, 29.10.2016 (päivitetty versio 29.11.2016)

Pohjoisen Tammelan kylät

Teuron koulun kehittämiseen konkreettisen tukensa ovat ilmaisseet esimerkiksi seuraavat

yhdistykset ja yritykset (tarkemmin myöhemmin julkaistavissa täydentävissä liitteissä):

Teuron-Kuuslammin Kylätoimintayhdistys ry. Matti Tuomola Oy

Susikkaan Kyläyhteisö ry. Vörlön Vihannes Oy

Teuron koulun vanhempainyhdistys Kunto-Forssa Ky

Teuron- Kuuslammin VPK ry. Biotus Oy

Teuron metsästysyhdistys ry. KuusPlussa Oy

2

Teemat

”Sille, että koulu on lähellä, koulumatkat lyhyitä tai että kylä pysyy elävänä, on vaikea

laskea rahallista arvoa. Juuri lähikouluperiaate on koulujen kohtaloista päätettäessä

keskeisin tekijä, jota ei määritellä talouden termein. Millaisen painotuksen suhteessa

euroihin nämä saavat päätöksenteossa, on täysin kiinni poliitikoista ja heidän arvo-

valinnoistaan.” (Opetusneuvos Pasi Rentola, Opetushallitus)

Tulevaisuuden kunnat ovat sivistys- ja koulutuskuntia. Tammelan kuntastrategian vi-

siona on itsenäinen, edelläkävijänä tunnettu kasvava kunta. Negatiivisiin väestöen-

nusteisiin reagoiminen palveluverkkoa karsimalla johtaa kiihtyvään väestötappioon

ja on kunnan strategian vastaista. (s. 7)

Kyläkoulujen ja suurten yhtenäiskoulujen opetuksen järjestämistapa eroavat toisistaan

ja molemmissa on etunsa ja heikkoutensa. Kyläkoulujen erityiset onnistumisen mah-

dollisuudet ovat etenkin yhteisöllisyydessä ja lähiympäristön tarjoaminen mahdolli-

suuksien hyödyntämisessä. (s. 17)

Tammelan kaikkien osien tasapainoinen kehitys on mahdollista vain, jos perheiden

tarvitsemat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelut ovat kunnossa. Kunnan

keskustasta kauimpana sijaitsevien Letkun, Teuron ja Portaan koulut turvaavat laajo-

jen Pohjois- ja Etelä-Tammelan alueiden myönteisen asukaskehityksen. (s. 9)

Kyläkouluilla on alueellaan suuri vaikutus maatilojen ja pienyritysten kehittämiseen ja

laajentumiseen, onnistuneisiin sukupolvenvaihdoksiin ja uusien yritysten sijoittumi-

seen. Toistuva uhka koulun lakkauttamisesta vaikuttaa ja on jo vaikuttanut haitalli-

sesti alueiden asutuksen, yritysten ja työpaikkojen kehitykseen. (s. 26)

Suuri joukko Teuron koulun vaikutuspiiriin kuuluvia yrityksiä, yhdistyksiä ja asukkaita

on ilmaissut valmiutensa osallistua koulun kehittämiseen niin opetuksen kuin resurs-

sienkin suhteen. Opetussuunnitelma 2016 tarjoaa erinomaisen tilaisuuden pitkäjän-

teiselle kehitystyölle uudenlaisen kumppanuuden merkeissä. (s. 21)

Teuron koulun jatkuvuus ja kehittäminen tuo pidemmällä aikavälillä selviä kustannus-

säästöjä. Jo lähivuosina oppilaskohtaiset kustannukset jäävät oppilasmäärän kasvun

myötä alle Tammelan koulujen keskimääräisen kustannustason. (s. 15)

Kyläkoulujen säilyttäminen tuo lisää asukkaita ja varmistaa vakiintuneen asutuksen ja

yritysten säilymisen ja kehittymisen alueella. Uhkana koettu kaupungistuminen voi-

daan kääntää mahdollisuudeksi lähikouluja kehittämällä. (s. 28)

3

Tiivistelmä

Tulevaisuuden kunnat ovat sivistys- ja koulutuskuntia. Tammelan kuntastrategian visiona on

itsenäinen, edelläkävijänä tunnettu kasvava kunta. Kuntien menestymiseen vaikuttavat ennen

kaikkea työssäkäyntialueen työpaikkojen kehitys ja kunnan tarjoamat koulutus- ja sivistyspal-

velut. Työpaikat ja kouluverkon kattavuus ratkaisevat Tammelan asukaskehityksen suunnan.

Negatiivisiin väestöennusteisiin reagoiminen palveluverkkoa karsimalla johtaa kiihtyvään vä-

estötappioon ja on kunnan strategian vastaista.

Pieniä lähikouluja (luokka-asteet 1-6) ja suuria yhtenäiskouluja (luokka-asteet 1-9) koskevista

tutkimuksista voi tehdä johtopäätöksen, ettei pedagogisin perustein kumpikaan koulumalli

ole ylivoimainen, molemmissa on etunsa ja heikkoutensa. Pienten koulujen erityiset onnistu-

misen mahdollisuudet ovat etenkin yhteisöllisyydessä, lähiympäristön tarjoaminen mahdolli-

suuksien hyödyntämisessä.

”Sille, että koulu on lähellä, koulumatkat lyhyitä tai että kylä pysyy elävänä, on vaikea laskea

rahallista arvoa. Juuri lähikouluperiaate on koulujen kohtaloista päätettäessä keskeisin tekijä,

jota ei määritellä talouden termein. Millaisen painotuksen suhteessa euroihin nämä saavat

päätöksenteossa, on täysin kiinni poliitikoista ja heidän arvovalinnoistaan” (opetusneuvos

Pasi Rentola, Opetushallitus, YLE 5.11.2014).

Tammelan kaikkien osien tasapainoinen kehitys on mahdollista vain jos perheiden tarvitsemat

varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelut ovat kunnossa. Nykyisen kouluverkon kunta-

keskuksesta katsoen kauimpana sijaitsevien Letkun, Teuron ja Portaan koulujen säilyttäminen

turvaa Tammelan laajojen pohjoisten, itäisten ja eteläisten alueiden myönteisen asukaskehi-

tyksen.

Kyläkouluilla on suuri vaikutus alueensa maatilojen ja pienyritysten kehittämiseen ja laajen-

tamiseen, sukupolvenvaihdosten onnistumiseen ja uusien yritysten sijoittumiseen. Toistuva

uhka koulun lakkauttamisesta vaikuttaa ja on vaikuttanut haitallisesti alueiden asutuksen,

yritysten ja työpaikkojen kehitykseen.

Tässä selvityksessä tuomme esiin erityisesti Teuron koulun vaikutuspiirissä olevien yritysten,

yhdistysten ja asukkaiden ilmaiseman valmiuden osallistua koulun kehittämiseen niin opetuk-

sen kuin resurssienkin suhteen. Opetussuunnitelma 2016 tarjoaa erinomaisen tilaisuuden

pitkäjänteiselle kehitystyölle uudenlaisen kumppanuuden merkeissä. Tammelan oppilasmää-

rältään pienimpien koulujen Teuron ja Letkun oppilasennusteet ovat kasvavia, päinvastoin

kuin koko kunnan oppilasennuste. Kasvavien kylien lähikoulujen tulevaisuuden varmistaminen

on kunnan väestötavoitteiden ja strategian mukaista.

Selvityksessä osoitamme, että Teuron koulun kehittäminen tuo pidemmällä tähtäyksellä sääs-

töjä. Jo lähivuosina oppilaskohtaiset kustannukset laskevat alle koulukeskuksen kustannusta-

son. Lisäksi olemme varmoja siitä, että lähikoulujen säilyttäminen tuo lisää asukkaita ja var-

mistaa vakiintuneen asutuksen ja yritysten säilymisen ja kehittymisen alueella. Osoitamme

myös, että Tammelan toimintaympäristössä uhkana koettu kaupungistuminen voidaan kään-

tää mahdollisuudeksi kouluja kehittämällä.

4

SISÄLLYS

Alkusanat 1

Teemat 2

Tiivistelmä 3

TAUSTAOSA

TAMMELAN KUNTASTRATEGIA 5

VÄESTÖTIEDOT 7

NYKYISET KOULUT JA NIIDEN TOIMINTA 9

KOULUVERKON TALOUDEN TARKASTELU 13

PERUSTELU- JA EHDOTUSOSA, TEURON KOULU

OPS 2016 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 18

TAMMELAN KUNTASTRATEGIA JA KOULUVERKKO 19

LAPSIVAIKUTUKSET: PERHEIDEN NÄKEMYS 22

MAASEUTUVAIKUTUKSET 27

YRITYSVAIKUTUKSET 30

LOPUKSI 30

Lähdeluettelo 31

5

TAUSTAOSA

TAMMELAN KUNTASTRATEGIA

Kuntalain mukaan kunnan strategiassa tulee käsitellä seuraavat aiheet: 1) kunnan asukkaiden

hyvinvoinnin edistäminen; 2) palvelujen järjestäminen ja tuottaminen; 3) kunnan tehtäviä

koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 4) omistajapolitiikka; 5) henkilöstöpolitiikka; 6)

kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet; 7) elinympäristön ja alueen

elinvoiman kehittäminen.

Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympä-

ristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Tammelan kun-

tastrategia 2023 luettelee toimintaympäristöön vaikuttavia trendejä:

Väestö: Väkiluku laskee – Keski-ikä nousee – Syntyvyys on maltillista.

Kaupungistuminen: Ihmisten voimistunut halu asua kaupunkiympäristössä – Korkea-

koulutetuista 25-34 vuotiaista ¾ asuu kaupungeissa – Riippuvuus osaajista pakottaa

yritykset sijoittumaan kaupunkeihin.

Elinvoima: Matala työpaikkaomavaraisuus – HHT-kehityskäytävä – Hyvä imago - heik-

ko tunnettavuus.

”2020-luvun kunta: Elinvoiman ja yhteisöllisyyden rakentaja.”

Tammelan kuntastrategian visio on: ”Edelläkävijänä tunnettu kasvava Tammela houkuttelee

ja innostaa yrittämään, asumaan sekä virkistäytymään Suomen parhaassa kunnassa”.

Tammelan kunnan kehitysohjelmat, joiden tarkoitus on vastata kuntalain asettamiin laadulli-

siin vaatimuksiin: Ennaltaehkäisevät, oikea-aikaiset ja oikein mitoitetut palvelut, Asiakas- ja

tehtävälähtöiset prosessit, Vetovoima, tasokas asuminen ja yrittäjyys, Hyvinvoiva, motivoitu-

nut ja tuloksistaan tunnettu henkilöstö.

Tammelan kunnan toimintaa ohjaavia arvoja:

Asiakaslähtöisyys: Tammelan parhaat voimavarat ovat asukkaat, yritykset ja yhteisöt.

Asukkaiden aktiivinen osallistuminen palveluiden kehittämiseen ja yhteistyö kumppa-

neiden kanssa takaavat tulokselliset ja asukkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut

Vastuullisuus: Tammela toimii kestävällä tavalla, läpinäkyvästi ja oikeudenmukaisesti.

Tammelan työntekijät ja päättäjät perehtyvät asioihin tunnollisesti ja toimivat työyh-

teisön jäseninä vastuullisesti.

Yhdessä onnistuminen: Tammela on haluttu ja arvostettu yhteistyökumppani, joka

toimii määrätietoisesti asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Tammelan työntekijät ja

päättäjät toimivat aktiivisesti kohti tiiviimpää yhteistyötä niin työyhteisössä kuin sidos-

ryhmissäkin.

6

Tahto uudistua: Jatkuva muutos ei ole itseisarvo vaan välttämättömyys muuttuvassa

maailmassa. Tammela toimii työyhteisönä ja kuntana aktiivisesti uudistuen. Asiakkaan

näkökulmasta katsottuna asiat tulee aina tehdä edelliskertaa paremmin.

Tammelan kyläohjelma 2020:n tavoitteissa mainitaan: ”Kyläkoulujen toiminnan säilyttäminen

Tammelan kunnan tasolla oppilaspohjan mukaisesti tasapainoisesti sekä muiden peruspalve-

luiden takaaminen kunnan eri alueilla kattavasti.”

Tammelan asunto-ohjelma 2011-2020 mainitsee asumisesta kyläympäristössä: ”Kyläympäris-

tössä asuminen houkuttaa paitsi ympäristöllään myös sosiaalisilla seikoilla, sillä viihtyisä ky-

läyhteisö luo turvallisuutta elämiseen ja mahdollistaa palvelujen saamisen kootummin. Myös

toimivat kyläkoulut ovat kylien valtteja, samoin myös mahdollisesti saatavilla olevat toimivat

yksityiset vesi- ja viemäriliittymät ja teiden kunnossapitopalvelut.” Ohjelma edellyttää, että

”Kaikkien kunnan toimielinten ja ao. henkilökunnan tulee toimia siten, että paikkakunnalle

muuttoa ja asuntotuotantoa suositaan.”

Tammelan kunnan strategiset tavoitteet ja niiden toteuttaminen ovat tämän selvityksen

lähtökohdat.

7

VÄESTÖTIEDOT

Väestöennuste 2030: Tammela – Forssa – Hämeenlinna

Tammelan väestö kasvoi vuoteen 2007 asti jonka jälkeen 2010-luvulla alkoi asukasluvun vä-

heneminen (Kaavio 1). Yhteensattumaa lienee, että v. 2007 Tammelan väestön ollessa hui-

pussaan, valtuuston käsittelyssä oli ehdotus useiden koulujen lakkauttamiseksi. Tuolloin val-

tuusto päätti jättää kouluverkon vielä ennalleen, mutta päätti tulevaisuuden toimintaohjeeksi

koulun lakkautuksen rajaksi 20 oppilasta. Tuo raja alitettiin Liesjärven koululla v. 2008 ja koulu

lakkautettiin v. 2010, seuraavana oli vuorossa Saaren koulu v. 2011 ja lakkautus v. 2013. Fors-

san seudulla väestön väheneminen alkoi v. 2007 jälkeen, Tammelassa väheneminen on edelli-

sen laman jälkeen alkaneen ja pitkään jatkuneen kasvun jälkeen ollut suhteellisesti suurinta ja

tullut ilmeisesti osittain yllätyksenä päättäjille. Alustavat väestötiedot vuoden 2016 puolivälis-

tä viittaavat mahdolliseen väestön laskun pysähtymiseen.

Kaavio 1. Tammelan väestön kehitys 1987-2015 ja ennuste 2015-2030 ( katkoviivat, Tilastokes-

kus). Vasen asteikko, alempi viiva: kumulatiivinen väestön muutos, oikea asteikko,

ylempi viiva: väestön määrä. 31.12.2015 väestön määrä oli kunnan ilmoittamana 6281

(Tammelan tilinpäätös 2015), tilastokeskuksen ennakoima väestön määrä oli 6337.

Tilastokeskus ennustaa v. 2015-2030 Tammelaan 456 hengen vähennystä (-7 %). Forssaan

ennustetaan samaan aikaan 530 hengen vähennystä (-3 %). Tammelan toisen naapurikaupun-

gin Hämeenlinnan väestön Tilastokeskus ennustaa kasvavan 3687 hengellä (+5%) (Kaavio 2).

Helsinki-Hämeenlinna-Tampere kasvukäytävän vetovoima ei ilmeisesti vielä ole ulottunut

Tammelaan asti niin, että se näkyisi uusien asukkaiden muuttona. Hämeenlinnaan suuntautuu

kuitenkin jo nyt monen tammelalaisen työmatka. Helsinki-Forssa-Pori käytävän vetovoima ei

ainakaan vielä ole nähtävissä asukasmäärän kasvuna Forssan seudulla eikä näy myöskään Ti-

lastokeskuksen ennusteen mukaan lähitulevaisuudessa.

0

1200

2400

3600

4800

6000

7200

-20

180

380

580

780

980

1180

1987 1992 1997 2002 2007 2012 2017 2022 2027

Tammelan väestömuutos ja -ennuste 1987-2030

8

Kaavio 2. Tammelan, Forssan ja Hämeenlinnan väestön kumulatiivinen muutos v. 2015-2030 Ti-

lastokeskuksen väestöennusteen mukaan (Tilastokeskus 2016).

Tammela on pinta-alaltaan huomattavasti laajempi kuin Forssan seudun muut kunnat: Tam-

melan pinta-ala on 716 km2, Forssan 255 km2, Jokioisten 182 km2 ja Urjalan 505 km2. Tamme-

lan muista naapurikunnista Hattulan pinta-ala on 425 km2, Lopen 656 km2, Someron 668 km2,

vain nykyinen Lohja (1110 km2) ja Hämeenlinna (2032 km2) kuntaliitosten jälkeen ovat Tam-

melaa laajempia. Jokioinen, Urjala ja Somero ovat viime vuosina supistaneet kouluverkkoaan

kuten suuri osa Suomen kunnista.

Näkemyksemme on, että laskeviin väestöennusteisiin ei pidä reagoida ennakoiden supis-

tamalla palveluja, joille on vielä selvästi kasvavaa kysyntää. Sen sijaan on sijoitettava kun-

nan eri alueiden houkuttavuuden lisäämiseen tarjoamalla muuttajien haluamia palveluja, jois-

ta tärkein on toimiva peruskoulu. Kunnassa ja erityisesti kylissä asumismahdollisuuksien

markkinointi tilanteessa, jossa palveluverkkoa karsitaan, on mahdoton tehtävä.

Kunnan jonkin toimialueen (esimerkiksi peruskoulun) hyvin toimivan palveluverkon karsimi-

nen väestön ennakoituun vähenemiseen vedoten on vaarallista, koska se herättää asukkaissa

aiheellisen pelon siitä, että muitakin heidän tarvitsemiaan palveluita tullaan karsimaan. Tämä

nakertaa luottamusta ja voi johtaa helposti kiihtyvään väestökatoon.

-1000

0

1000

2000

3000

4000

2015 2020 2025 2030

Tammelan, Forssan ja Hämeenlinnan väestön kasvuennuste 2015 - 2030

Tammela

Forssa

H-linna

9

NYKYISET KOULUT JA NIIDEN TOIMINTA

Koulujen sijainti ja oppilasennusteet

Tammelan asukkaiden maantieteellinen sijoittuminen kyliin ja koulujen etäisyydet toisistaan

on esitetty taulukossa 1. Kouluunottoalueet eivät noudata kylärajoja, joten koulun vaikutus-

piiriin kuuluvien asukkaiden määrää ei voi suoraan päätellä kylien asukasluvun perusteella.

Kouluverkon tiiviyttä ja koulujen vaikutuspiirin alueellista laajuutta voidaan kuvata koulujen

etäisyydellä toisistaan. Koulujen etäisyyksillä on merkitystä myös koulujen yhteistoimintaa ja

esimerkiksi yhteisiä tiloja ja niiden käyttöä suunniteltaessa, vaikka osa yhteistoimintaa on

hoidettavissa digitaalisestikin. Mitä suurempi yhteenlaskettu etäisyys, sitä suurempi paikalli-

nen merkitys ja vaikutus asukasmäärään ja kylien vetovoimaisuuteen koululla todennäköisesti

on. Näin tarkastellen koulujen järjestys on seuraava: Letku 127,2 km, Teuro 113,7 km, Porras

93,9 km, Riihivalkama 85,5 km, Kaukjärvi 85,0 km, Myllykylä 66,6 km, Koulukeskus 66,3 km.

Etäisyys Koulukeskukseen on luonnollisesti tärkein ja kauimpana Koulukeskuksesta (kirkonky-

lästä) sijaitsevien Letkun, Teuron ja Portaan koulujen merkitys alueellisesti suurinta. Kaaviossa

3 esitetään koulujen sijainti ja Teuron kouluunottoalueen kouluperheiden sijainnit syksyllä

2022 kouluvuoden alkaessa (tiedot paikallisista lähteistä).

Taulukko 1. Tammelan koulut, koulukylien tai kylätaajamien asukasluvut ja koulujen etäisyydet toi-

sistaan (Tilastokeskus, Google Maps).

Tammelassa on Keskuskoulu (1-9 lk) ja kuusi kyläkoulua (1-6 lk). Viimeksi on lakkautettu Saa-

ren koulu (2013) ja Liesjärven koulu (2010), joiden lakkautuksen perusteena oli oppilasmäärän

lasku alle 20 oppilaan, kuten valtuuston päätöksessä v. 2007 oli linjattu. Tammelan koulujen

oppilasmäärä syksyllä 2016 ja ennuste kouluunottoalueittain on esitetty taulukossa 2. Kou-

luunottoalueita ei kunnan koulutoimessa enää ole pidetty määräävänä ja esimerkiksi Teuron

alueelta on oppilaina Koulukeskuksessa syksyllä 2016. Tiedossa oleva oppilasennuste on Let-

kun ja Teuron koulujen osalta kasvussa, huolestuttavin kehitys on Kaukjärvellä.

Koulu Kylät

Asukasluku

(10.3.2015)

Kauk-

järvi Letku

Mylly-

kylä Porras

Riihi-

valkama Teuro

Koulu-

keskus

Kaukjärvi Kaukjärvi 352 - 26,7 6,4 18,0 13,5 14,9 5,5

Letku Letku 348 26,7 - 21,2 14,5 12,8 30,7 21,3

Myllykylä

Osa kirkonkylää

(Myllykylä), Hykkilä-

Lunkaa 336 6,4 21,2 - 12,1 12,6 9,4 4,9

Porras

Porras-Ojanen,

Liesjärvi, Saari-

Kaukola 825 18,0 14,5 12,1 - 15,7 21,6 12,0

Riihivalkama

Riihivalkama, Sukula,

Kallio, Torro 1044 13,5 12,8 12,6 15,7 - 22,7 8,2

Teuro

Teuro-Kuuslammi,

Susikas, Patakangas,

Ojajärvi, Lautaporras 493 14,9 30,7 9,4 21,6 22,7 - 14,4

Koulukeskus

Kirkonkylä, Kirstilä-

Kytö 2906 5,5 21,3 4,9 12,0 8,2 14,4 -

Koulujen väliset etäisyydet, km

10

Taulukko 2. Tammelan koulujen 1-6 lk oppilasmäärät ja -ennusteet kouluunottoalueittain

(päivitetyt oppilastiedot 20.9.2016)

Vaikka kouluunottoalueiden rajat on määritelty tarkoin, voidaan niistä poiketa Tammelan

kunnan johtosäännön mukaan sivistystoimenjohtajan päätöksellä. Ennakoivalla ja joustavalla

oppilaiden ja vanhempien toiveita huomioivalla koulupaikan valinnalla ensimmäisestä luokas-

ta alkaen olisi mahdollista tasata koulujen oppilasmääriä ja näin välttää vuodesta toiseen jat-

kuvat arvuuttelut koulun lopettamisesta. Samalla ryhmäkokoja voitaisiin sovittaa mahdolli-

suuksien mukaan yhtenäisemmiksi.

Kaaviossa 3 on Tammelan kunnan kartalle sijoitettu v. 2022 ennusteen mukaisesti Teuron

kouluunottoalueen oppilasperheiden asuinpaikat sekä Tammelan koulujen sijainnit. Kartta

havainnollistaa, kuinka kolme kyläkoulua, Teuron, Portaan ja Letkun koulut, kattavat yli

puolet Tammelan pinta-alasta. Jos oppilaat siirretään muihin kouluihin, ei voida enää puhua

lähikoulusta.

Kouluunottoalue 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Muutos-%

Kaukjärvi 30 28 25 21 21 20 12 -60 %

Letku 26 27 29 29 28 30 28 8 %

Myllykylä 86 84 81 81 73 66 51 -41 %

Porras 61 63 62 50 47 42 35 -43 %

Riihivalkama 82 82 81 69 67 68 60 -27 %

Teuro 16 19 21 27 33 35 35 119 %

Koulukeskus 157 153 150 127 126 130 113 -28 %

Kaikki 458 456 449 404 395 391 334 -27 %

11

Kaavio 3. Tammelan koulujen sijainti (punaiset ympyrät) ja Teuron koulun oppilaiden perheiden

asuinpaikat (keltaiset tähdet) s. 2022 Teuron koulun nykyisen oppilaaksiottoalueen op-

pilasennusteen mukaan (paikalliset tiedot 1.10.2016).

Koulumatkan pituus: Teuron koulu lähikouluna

Perusopetuslain 6 § määrittelee opetuksen järjestämisestä: ”Opetus tulee kunnassa järjestää

siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaik-

kojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä.”

Teuron koulun oppilaiden koulumatkan pituus laskettuna lyhintä ajokelpoista reittiä kunkin

oppilaan kotiosoitteesta koulun osoitteeseen on v. 2016 keskimäärin 6,2 km (16 oppilasta).

Oppilaita olisi s. 2016 yhteensä 23, jos kaikki oppilaat, joiden lähin koulu on Teuron koulu,

lasketaan mukaan. Oppilasennusteen mukaan laskettu keskimääräinen koulumatkan pituus v.

12

2022 olisi 4,3 km (32 oppilasta; tietoja ei ole päivitetty). Matkat on laskettu Google Maps kar-

tan mukaan.

Kaavioissa 4 ja 5 havainnollistetaan oppilaiden koulumatkoja verrattuna tilanteeseen, jossa

Teuron koulu olisi lakkautettu s. 2016 alkaen. Lakkautustilanteessa Teuron nykyisten oppilai-

den koulu olisi todennäköisesti Tammelan keskustassa.

Kaaviot 4-5. Teuron koulun oppilaiden lukumäärät koulumatkan pituuden mukaan luokiteltuna.

Vertailu v. 2016 ja v. 2022 Teuron kouluun ja Tammelan keskustan kouluun. Oppilas-

kohtaiset matkat mitattuna Google Maps kartan mukaan lyhintä ajokelpoista reittiä.

Vuonna 2022 alle 3 km:n koulumatka Teuron kouluun olisi 18 oppilaalla ja vain viidellä oppi-

laalla yli 10 km. Vastaavasti Tammelan keskustaan vain kahdella oppilaalla olisi alle 10 km:n

koulumatka. Keskimääräinen koulumatkan pituus keskustaan olisi s. 2016 16,8 km ja s. 2022

16,1 km. Käytännössä oppilaskohtaisten koulumatkojen pituus ja etenkin kesto venyvät

helposti riippuen myös koulukuljetusten järjestäjästä.

Suomen Kuntaliiton vertailutietokannassa (Kouluikkuna 2014, aineistossa 60 % koululaisista)

v. 2014 perusopetuspalvelujen saavutettavuus on hyvä: alle 3 km:n etäisyydellä koulustaan

asui 90,5 % ja alle 5 km:n etäisyydellä 95,4 % ala-asteen (1-6 lk) oppilaista. Tammelan pinta-

alaltaan laaja kunta ei luultavasti yllä lähellekään em. keskiarvoja ja siksi onkin erityisesti huo-

lehdittava palvelun saavutettavuudesta kaukana kuntakeskuksesta sijaitsevissa kylissä. Päät-

täjien tulisi kantaa huolta erityisesti siitä, ettei nuorimpien koululaisten koulupäivän pituus

veny kohtuuttomasti.

13

KOULUVERKON TALOUDEN TARKASTELU

Nykytilanne

Tammelan kunnan tilinpäätöksen 2015 mukaan peruskoulujen kustannukset olivat 6,168 milj.

(19,1 % käyttötalouden 31,7 milj. euron nettomenoista). Varhaiskasvatuksen, peruskoulujen

ja muun koulutuksen sekä vapaan sivistystyön yhteinen osuus oli 33 % nettomenoista, suun-

nilleen sama kuin terveydenhuollon (32,5%). Sosiaali- ja terveystoimen kustannusten osuus

nettomenoista oli 57,3 %. Valtionosuudet olivat yhteensä 12,632 milj. Sosiaali- ja terveyspal-

velujen siirtyessä maakuntiin 2019 kunnan tehtävien ylivoimainen painopiste on kasvatus- ja

koulutuspalveluissa. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän (Hyky) kautta sosiaali- ja terve-

yspalvelut ovat jo nyt pääosin ulkoistettu.

Suomen Kuntaliiton vertailussa (Kouluikkuna 2015) perusopetuksen kustannukset oppilasta

kohti olivat alle 20000 asukkaan kunnissa v. 2014 keskimäärin 8641 € (ilman poistoja, ar-

vonalentumisia ja sisäisiin vuokriin sisältyviä pääomakustannuksia). Tammelan vastaava kus-

tannus oli v. 2014 8621 € (Tammelan tilinpäätös 2014: perusopetuksen käyttömenot jaettuna

oppilaiden määrällä). Kustannusten nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli vertailukunnissa

1,1 % ja Tammelassa 2,3 %. Taulukossa 3 on vertailu Tammelan kunnan ja Kuntaliiton vertai-

luaineiston kustannuserittelyistä v. 2015 (2014). Tammelan kustannukset ovat selvästi alle

keskimääräisen kustannustason, vain koulukyydityskulut ovat suuremmat.

Taulukko 3. Tammelan koulujen keskimääräiset oppilaskohtaiset kustannukset v. 2015 (Tammelan

kunnan tilinpäätöksen 2015 erittelyjen mukaan) ja vertailukuntien vastaavat kustannuk-

set v. 2014 (Kuntaliiton Kouluikkuna, alle 20000 asukkaan kunnat). Taulukon kustannuk-

siin eivät sisälly poistot, arvonalentumiset ja sisäisten vuokrien pääomakustannukset

(Kouluikkuna). Kokonaissumman poikkeamat selittyvät kustannuserillä, joita ei ole tau-

lukossa ole (mahdolliset tarkennukset huomioidaan Tammelan kunnan myöhemmin an-

tamien tietojen pohjalta).

Tammelan nykyisten koulukiinteistöjen investointeihin on alustavasti arvioitu v. 2016 - 2020

aikana tarvittavan yhteensä noin 400000 € (Taulukko 4). Isoja investointeja, peruskunnostuk-

sia ja liikunta- ym. tilojen rakentamista olisi odotettavissa sen jälkeen (2026 jälkeen?) normaa-

lien vuosi-investointien lisäksi lähes 2 milj. € (Kouluverkkoselvityksen 2015 liite; vanhentunut,

mutta uudempaa ei ollut saatavilla). Liikuntatilat tehtäisiin Kaukjärvelle ja Portaalle ja koko-

naiskunnostus olisi vuorossa Letkulla, Myllykylässä ja Teurolla. Teuron koulun investointitar-

peeksi arvioitiin v. 2016-2020 aikana 43000 € ja myöhemmin toteutettavan kokonaiskunnos-

tuksen kustannukseksi 280000 €.

Hallinto Opetus Ruokailu Kyyditys Opp.huolto Kiinteistöt YHTEENSÄ

TAMMELA (2015) 284 4727 488 740 398 883 7519

VERTAILUKUNNAT (2014) 466 5068 661 453 411 1262 8321

14

Taulukko 4. Tammelan koulukiinteistöjen investointitarvearvio (Mika Suontausta, 2.9.2015). Tilin-

päätöksen 2015 mukaan vain Myllykylän koululle tehtiin kiinteistöön kohdistuvia inves-

tointeja.

Tammelan Johtoryhmän Investointiohjelmassa 2017-2021 (”työkappale johtoryhmää varten”)

on mainittu ”Norrintien koulun” suunnitteluun, muutostöihin ja ensikalustoon vuodelle 2017

250000 € ja v. 2018 200000 €. Kyseistä koulua – eli FAI:n käytössä ollutta kiinteistöä – ei kui-

tenkaan Tammelan kunnanhallituksen tai valtuuston päätöksistä löydy (tarkistettu

28.10.2016). Myös Koulukeskuksen investointeihin esitetään taulukosta 4 poikkeavia, tar-

kemmin erittelemättömiä investointeja 700000 €, joista 200000 toteutettaisiin v. 2017. Kasva-

tus- ja koulutuslautakunta on käsitellyt investointiohjelmaa kokouksessaan (26.10.2016).

Tammelan koulujen ennakoitu kustannuskehitys

Koulujen kustannuskehitystä voidaan arvioida tiedossa olevan oppilasennusteen mukaan to-

teutuneiden kustannusten pohjalta. Oppilaskohtaiset kustannukset eivät kuitenkaan saisi

olla määräävä tekijä, joka vaikuttaa lähiopetuspalvelujen tasapuoliseen saatavuuteen kai-

kille asuinpaikasta riippumatta. Kaikkien tulevaisuudessa kustannuksiin vaikuttavien tekijöi-

den arvioiminen ja kohdistaminen oikein ei ole helppoa, koska muuttuvia tekijöitä on liian

paljon. Lapsivaikutuksille on vaikea laskea rahallista arvoa, mutta päätöksenteossa ne on

huomioitava. Kustannusten vastapainoksi tulisi laskea hyödyt, jotka esimerkiksi lähikoulun

säilyttämisestä on alueen asukkaiden ja yritysten kannalta. Tämänkin arviointi on vaikeaa.

Taulukossa 5 (ja kaaviossa 6) on esitetty Tammelan koulujen (1-6 lk, Koulukeskus 1-9 lk) ja

taulukossa 6 Teuron koulun ennakoitu kustannuskehitys oppilasta kohti laskettuna seuraavien

lähtötietojen ja oletusten pohjalta (laskentamallin aiempi versio on annettu Tammelan kun-

nankamreerille, kunnanjohtajalle ja sivistystoimenjohtajalle arvioitavaksi 25.10.2016):

1. Lähtötietoina on v. 2015 tilinpäätöksen mukainen koulukohtainen kustannuserittely,

2. Oppilasennusteet FCG:n kouluverkkoselvityksen 2016 mukaan (taulukko 5),

3. Vuotuista kustannuskehitystä ei ole huomioitu, opettajien määrän vähennys huomioi-

tu: 1 opettaja/15 oppilasta, 50000 €, miniminä kuitenkin kaksi opettajaa/koulu

4. Koulukyyditysten oletuksena on että 50 % oppilaista tarvitsee kuljetuksen,

5. Oppilashuollon oletuksena 50 % oppilaista on oppilashuollon kohteena (koulunkäynnin

ohjaajien palkka ym.).

2015* 2015** 2016 2017 2018-20 2021-26

Kaukjärvi 44500 0 20000 10000 35000 50000 450000 Liikuntatila

Letku 30030 0 12000 15000 20000 50000 300000 Kokonaan kunnostus

Myllykylä 48000 163000 0 15000 50000 50000 460000 Kokonaan kunnostus

Porras 48700 0 18000 15000 10000 15000 340000 Liikuntatila

Riihivalkama 53800 0 12000 0 20000 45000 0 Ei tarvetta

Teuro 32780 0 8000 15000 20000 34000 280000 Kokonaan kunnostus

Koulukeskus 205000 0 34000 20000 45000 50000 80000 Opettajatilat

Kaikki yht. 462810 163000 104000 90000 200000 294000 1910000

*Talousarvio 2015 ** Tilinpäätös 2015

Isot hankkeet

15

Oppilasmäärän ennakoitu lasku v. 2015 lähtötasosta vaikuttaa oppilaskohtaisiin kustannuksiin

eniten Kaukjärvellä ja Portaassa. Vastaavasti oppilasmäärän ennakoitu kasvu alentaa oppilas-

kohtaisia kustannuksia eniten Teurolla. Koulukeskuksen luvut eivät ole täysin vertailukelpoi-

sia, koska niihin sisältyvät myös yläasteen oppilaat.

Taulukko 5. Tammelan koulujen kustannukset oppilasta kohti laskettuna tilinpäätöksen 2015 mu-

kaan ja ennuste vuosille 2016-2022. Oppilasmäärät on laskettu kunkin tilivuoden kevät-

ja syyslukukauden keskiarvoina (kustannuslaskelman perusteista tarkemmin tekstissä).

Kaavio 6. Tammelan koulujen kustannuskehitys (samat tiedot kuin taulukossa 5)

Tammelan perusopetuksen toimintamenot edellä mainituin pohjatiedoin laskettuna vuoden 2015

tilinpäätöksen luvuista osoittaa kustannusten laskevan tarkastelujakson lopulla lähes 500000 €:n sääs-

tön vuoden 2015 kustannustasolla laskien. Summa muodostuu lähinnä Myllykylän (-2 opettajaa), Por-

taan (-1), Riihivalkaman (-1) ja Koulukeskuksen (-3) opettajien määrän supistuksista aiheutuvana hen-

kilöstömenojen sekä oppilaskuljetusten kustannusten säästönä. Kaukjärven, Letkun ja Teuron osalta

henkilöstö ei vähene. Oppilasmäärän riittävä kasvu luonnollisesti muuttaa tilannetta toisinpäin. Kaavi-

ossa 7 on esitetty vuosittaisen säästösumman muutos v. 2017-2022.

TAMMELAN KOULUT

Oppilaita 1-9 lk 688 685,5 695 679 651,5 630,5 617,5 585

Oppilaita 1-6 lk 454,5 447,5 468,5 454 423 406 395 359

(kevät-syksy k-arvo)

2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022

Kaukjärvi 10891 11193 10892 11689 13083 14074 14349 17594

Letku 7754 8521 8646 8286 8065 8174 8066 8066

Myllykylä 6079 5997 5970 6108 6194 6440 6256 6294

Porras 7151 7289 7337 7289 7975 7953 8533 9619

Riihivalkama 7203 7381 7204 7239 7731 7626 7670 7999

Teuro 13577 14293 12666 11428 9965 8475 7756 7600

K-keskus 1-9 lk 8257 8159 7962 8095 8229 8345 8445 8621

Vuosikustannukset €/oppilas (ks. tarkemmin teksti)

Tammelan oppilasennuste

16

Kaavio 7. Tammelan ennustetun oppilasmäärän muutoksista aiheutuva säästö vuosina 2017-2022

verrattuna tilinpäätöksessä 2015 ilmeneviin kustannuksiin (laskelman perusteista ks.

tarkemmin teksti).

Tuleva kustannuskehitys: Teuron koulu

Taulukossa 6 on esitetty Teuron koulun ennakoitu oppilaskohtainen kustannuskehitys kustan-

nuserittäin. Lähtötiedoissa huomiota herättävät ruokailun, koulukyyditysten ja oppilashuollon

yli kaksinkertaiset kustannukset keskimääräisiin verrattuna (vrt. taulukko 3). Ennustelaskel-

missa oletus on, että Teuron koulussa on koko ajan kaksi opettajaa ja osa-aikainen koulun-

käynnin ohjaaja.

Taulukko 6. Teuron koulun ennakoitu kustannuskehitys 2015-2023. Lähtötietoina v. 2015 tiedot

(Tammelan kunnan tilinpäätös 2015). Oppilasmäärät on laskettu kunkin tilivuoden ke-

vät- ja syyslukukauden keskiarvoina (FCG:n selvityksen mukainen oppilasennuste).

Oppilasmäärän vaikutus oppilaskohtaisiin kustannuksiin on luonnollisesti suuri. Tällä hetkellä

oppilasmäärä on alempi kuin lähikouluperiaatteen mukaan voisi olla (23 oppilasta s. 2016; osa

oppilaista siirtynyt Myllykylään ja Keskuskouluun). Nämä oppilaat mukaan laskien oppilaskoh-

taiset kustannukset v. 2016 olisivat 2166 € pienemmät kuin nyt. Vanhempien ja oppilaiden

0

100000

200000

300000

400000

500000

600000

2017 2018 2019 2020 2021 2022

Perusopetuksen toimintamenojen säästö Laskettu oppilasennusteen mukaan

TEURON KOULU Hallinto Opetus Ruokailu Kyyditys Opp.huolto Kiinteistö Oppilaita Kust./opp.

2015 334 7938 1377 1183 722 2024 16 13577

2016 355 8441 1377 1222 746 2152 15 14293

2017 306 7295 1377 1135 693 1860 17,5 12666

2018 270 6429 1377 1064 649 1639 20 11428

2019 227 5411 1377 975 595 1380 24 9965

2020 184 4383 1377 878 536 1118 30 8475

2021 163 3893 1377 826 504 993 34 7756

2022 159 3788 1377 814 497 966 35 7600

2023 157 3737 1377 808 494 953 35,5 7525

17

halukkuuteen vaihtaa koulu lähikoulun sijasta toiseen kouluun on epäilemättä vaikuttanut

vuodesta toiseen jatkuva lakkautusuhka.

(Selvityksen 29.11.2016 päivitetystä versiosta on jätetty pois vertailu lähikouluperiaatteen

mukaisiin potentiaalisiin oppilasmääriin, koska tiedot ovat osittain epävarmat).

Olemme edellä osoittaneet, että näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa Teuron koulun lak-

kauttamisen tuomat säästöt Tammelan kunnan budjettiin jäävät vähäisiksi. Jo muutamassa

vuodessa lakkauttaminen aiheuttaisi huomattavia lisäkustannuksia. Kiinteistöön ja ruokai-

luun kohdistuvia kustannuksia voidaan lisäksi alentaa yhteistyöllä paikallisten toimijoiden

kanssa. Tammelan kunnan ’kumppanuusohjelmaan’ saadaan konkretiaa aloittamalla yhtei-

nen Teuron lähikouluprojekti (vrt. Kuntalaisaloite 29.8.2016).

18

PERUSTELU- JA EHDOTUSOSA

OPS 2016 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

Pedagogiset ja kasvatukselliset tavoitteet ja nykyinen kouluverkko

Tammelan kouluissa on käytössä Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ja Opetushallituksen

ohjeistuksen ja laatukriteerien mukaiset opetussuunnitelmat ja tuntikehykset. Forssan seudun

yhteinen käsikirja oppimisen ja koulunkäynnin tuesta on käytössä joskin vielä osittain kesken-

tekoinen. Käsityksemme mukaan Tammelan kouluissa on korkeatasoinen ja aikaansa seuraava

opettajakunta ja perusopetus koulun koosta riippumatta. Opetussuunnitelma 2016 on koulu-

työn pohjana Tammelassa kaikissa kouluissa.

Kolmessa Tammelan koulussa, Letkulla, Kaukjärvellä ja Teurolla, on tällä hetkellä käytössä

yhdysluokkaopetusta 1-2 , 4 ja 6 sekä 3-6 luokka-asteille. Letkulla, Portaassa ja Teurolla on

kaksi yhdysluokkaa, Myllykylässä ja Riihivalkamassa on yksi yhdysluokka.

Yhdysluokkaopetuksen ei tarvitse olla ongelma vaan se voi olla myös osa ratkaisua yksilöllisen

peruskoulupolun toteutukseen. ”Oma linja” on Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen

hanke (2016-2020), jonka tavoitteena on estää usein jo peruskoulussa tapahtuvaa nuorten

syrjäytymistä. Hankkeen ensimmäisen info-paketin peruskoulua suoraan koskevina toimenpi-

teinä mainitaan mm. ”a) Ei sidota opiskelua vuosiluokkiin, vaan otetaan lähtökohdaksi tietyn

tason saavuttaminen peruskoulun aikana. b) Luodaan oppilaille yksilölliset opintopolut.” Pe-

ruskoulun yläasteelle suositellaan ”a) Tehdään tuntijaosta nykyistä valinnaisempi. b) Tehdään

enemmän sijaa oppimiselle. c) Vahvistetaan työelämäyhteyksiä.”

Yhdysluokkien huomioimista opettajakoulutuksessa ja opettajien kokemuksia yhdysluokkien

opetuksesta esitteli prof. Marita Mäkinen Tammelan kunnantalolla 14.1.2016. Useissa tutki-

muksissa on osoitettu, että yhdysluokkaopetus on oppilaiden itsetuntoa ja yhteisöllisyyttä

vahvistava opetusmuoto. Yhdysluokkaopetus on OPS 2016 aikanakin edelleen toimiva ope-

tusmuoto ala-asteilla. Vaikka opettajakoulutuksessa ei erikseen kouluteta yhdysluokkaopet-

tajia, on opetusmuoto monia opettajia kiinnostava oppilaiden itsetuntoa ja sosiaalisuutta li-

säävänä.

Perusopetuslain määrittelemä ’yhtenäinen perusopetus’ ei edellytä, että oppilaan tulisi käydä

samaa opinahjoa ensimmäisestä viimeisen luokkaan, kuten joskus on esitetty suurten koulu-

keskusten perustelemiseksi. Tutkimukseen perustuvaa yksiselitteistä näyttöä siitä, että tällai-

nen yhtenäinen ’opinpolku' olisi parempi kuin esimerkiksi erilliset ala-asteet ja yläasteet, ei

ole esitetty. Molemmissa malleissa on hyviä ja huonoja puolia, joiden arvottaminen on ta-

pauskohtaista. Perusopetuslain mukaan perusopetuksen laajuus on yhdeksän vuotta, eikä

lainsäädäntö estä opetuksen järjestämistä esimerkiksi 1-4 tai 1-6 vuosiluokkien opetusta erilli-

sissä kouluissa, kuten lähes kaikissa Suomen kunnissa tapahtuu.

19

TAMMELAN KUNTASTRATEGIA JA KOULUVERKKO

Tammelan kuntastrategia on vasta luonnosasteella, kuitenkin jo valtuustossa hyväksytty. Ta-

voitetilaksi v. 2023 esitetään ”Edelläkävijänä tunnettu kasvava Tammela houkuttelee ja innos-

taa yrittämään, asumaan sekä virkistymään Suomen parhaassa kunnassa”. Kunnan palvelut

sijoittuvat kolmeen hallinnolliseen yksikköön, joista sivistyspalvelut muodostavat budjetiltaan

ja henkilöstöltään suurimman (Tammelan sosiaali- ja terveyspalvelut hoitaa Forssan Seudun

Hyvinvointikuntayhtymä). Hallintoa ohjaamaan on valmistunut tai on tekeillä poikkihallinnolli-

sia kehitysohjelmia, joiden tarkoituksena on strategian tavoitetilan toteuttaminen.

A. Kehitysohjelma ”Ennaltaehkäisevät, oikea-aikaiset ja oikein mitoitetut palvelut”

Ohjelma mainitsee strategisina painopisteinä kolme kokonaisuutta: 1) Liikkuminen ja liikunta,

2) Unicef-lapsiystävällinen toimintamalli sekä 3) Toimivat tilat ja toimintaympäristöt. Lasten ja

nuorten edun huomioimista kaikessa päätöksenteossa korostetaan useaan otteeseen. Liikun-

ta on kaikkien oikeus ja kunnan tavoitteena on monipuolisten ja kunnossa olevien liikunta-

paikkojen tarjoaminen kaikille ’vauvasta vaariin’. Ohjelmassa keskitytään Kirkonkylän alueen

liikuntapaikkojen parantamiseen. Ohjelmassa esitetään kuljetustarjonnan lisäämistä myös

kylien seniorikansalaisten ja lasten liikuntamahdollisuuksien parantamiseksi. Varsinaisia sisä-

liikuntatiloja on vain Koulukeskuksessa ja Riihivalkaman koululla, muissa kouluissa liikuntatilat

ovat pieniä. ’Tilat ja toimintaympäristöt’ -kokonaisuus korostaa joustavaa kaavoitusta, kunnan

kiinteistöjen kunnossapitoa ja tilojen terveellisyyttä ja asiakasystävällistä, luotettavaa vesi-

huoltoa vetovoimaisen tasokkaan asumisen ja yrittämisen takaajina. Koulukiinteistöjä ei oh-

jelmassa mainita erikseen.

Teuron koulua koskevat ohjelmaan liittyvät ehdotuksemme harkittavaksi:

1. Teuron-Kuuslammin kylätoimintayhdistys ry. (T-KKY) ja perustettava ’Pohjois-

Tammela Osuuskunta’ (P-TOK, ks. kohta B, 3, s. 19) yhdessä kylien yhdistysten, yri-

tysten ja asukkaiden kanssa rakentaa Teuron koulun yhteyteen liikuntahallin ja

vuokraa tiloja kunnan käyttöön koulujen liikuntatiloiksi, vapaina aikoina tiloja voivat

käyttää kuntalaiset omakustannushintaan.

- Rakennuspiirustukset ovat valmiina

- Teuron koulun tonttiin rajoittuva tonttialue on varattu

- Liikuntahallin rakentamiseen haetaan rahoitusta Louna-Plussan kautta ja toivo-

taan myös kunnan tukea

2. T-KKY ja P-TOK tarjoutuvat vastaamaan Teuron koulukiinteistön ylläpidosta, vuosi-

korjauksista ja huollosta kohtuullista korvausta vastaan. Vaihtoehtoisesti T-KKY ja P-

TOK tarjoutuvat ostamaan koulukiinteistön ja vuokraamaan sen edelleen kunnalle

koulukäyttöön.

- Kunta vapautuu kiinteistön ja piha-alueen käyttökuluista ja huoltotehtävistä

- Kunta vapautuu vuosittaisista korjausvastuista

- Kustannukset ovat ennakoitavissa vuosiksi etukäteen

- Suuret muutostarpeet ja peruskorjaukset hoidetaan kumppanuusmallilla

20

B. Kehitysohjelma ”Vetovoima, tasokas asuminen ja yrittäjyys”

Ohjelman keskeinen teema on ’laadukas asuminen’, jonka toivotaan kääntävän väestön mää-

rän kasvuun. Vesistöt, luonnonrauha ja hyvä imago mainitaan keskeisinä vetovoimatekijöinä.

Strategiassa mainitun HHT – Helsinki-Hämeenlinna-Tampere – kehityskäytävän elinvoiman

tarjoamia mahdollisuuksia ei kuitenkaan ohjelmassa huomioida. Tammelan koillisosista, esim.

Teurolta, on 25-30 min etäisyys Hämeenlinnaan, jonka kasvuennuste v. 2014-2023 on +2396

henkeä, kun samaan aikaan Tammelan väestötappioksi ennustetaan -367 henkeä (Tilastokes-

kus). Kehitysohjelma luettelee Tammelan tarjoamia laadukkaan asumisen edellytyksiä. Tavoi-

tetilaa 2018 kehitysohjelma kuvailee mm. ”Kuntaan on houkuteltu lapsiperheitä siten, että

perinteisten vetovoimatekijöiden rinnalle on nostettu koulutuksen kehittäminen ja luotu

erikoistumiseen perustuvia kehityssuuntia kuten liikuntapainotteinen oppiminen”. Aivan

oikein, peruskoulu on laadukkaan asumisen keskeisiä tekijöitä. HHT-kehityskäytävän imuun

pääsy onnistuu vain jos kyläkoulu säilyy alueen lähikouluna.

Teuron koulualueeseen liittyvät ohjelmaa koskevat ehdotuksemme:

1. Teuron-Kuuslammin osayleiskaavan valmistelussa varataan asuinrakentamiseen so-

pivia alueita kohtuulliselle etäisyydelle koulusta.

- Teurontien varteen

- Teuron kylätien varrelle

- Ojajärventien varrelle

2. Kunta hankkii alueelta tontin/tontteja ja rakennuttaa vuokrarivitalon Teuron-

Kuuslammin kaava-alueelle koulun läheisyyteen.

- T-KKY avustaa rakentamiseen sopivien tonttialueiden hankintaneuvotteluissa

maanomistajien kanssa

- Rakennuttaminen voidaan toteuttaa myös yhteistyössä T-KKY:n ja P-TOK:n

kanssa (ks. kohta 3)

- Tonttien ja asuntojen markkinointi kohdistetaan lapsiperheisiin

3. T-KKY ja P-TOK yhdessä kunnan kanssa tehostavat tonttien, asuinkiinteistöjen ja

vuokrattavien asuntojen markkinointia osana kumppanuutta.

- Valmistellaan markkinointisuunnitelma asukkaiden houkuttelemiseksi

o Takuu koulun säilymisestä

o Koko kylä markkinoi: videoita kylän tapahtumista, naapuriesittelyt, kou-

luesittelyt, yhdistysten esittelyt, yritysten esittelyt, luontokohteiden

esittelyt, työpaikoista, lähiruokaostopaikoista jne.

o Markkinoinnin kohteena myös ulkopaikkakuntalaiset, HHT-

kehityskäytävä, pääkaupunkiseutu (etätyöntekijät, luovat ammatit, yk-

sinyrittäjät ym.)

- Perustettava ’Pohjois-Tammelan Osuuskunta’ voi hoitaa kiinteistövuokrausta

o Osakkaina kylien asukkaita, kiinteistönomistajia, yrityksiä, yhdistyksiä

o Kunnostetaan vuokrattavaksi sopivia tyhjillään olevia taloja

o P-TOK hoitaa tarvittaessa kiinteistöjen hoitotehtäviä

21

C. Kehitysohjelma ”Hyvinvoiva, motivoitunut ja tuloksistaan tunnettu henkilöstö”

Ohjelma korostaa henkilöstön merkitystä vision toteuttajana ja arvojen mukaista asiakasläh-

töisyyttä, vastuullisuutta, yhdessä onnistumista ja tahtoa uudistua. Sivistystoimen osuus hen-

kilöstöstä on 65% ja opetustehtävissä 73 henkilöä (opettajia 53, eritysopettajia 4, koulun-

käynnin ohjaajia 15, Tammelan Pedanet).

Sanomattakin on selvää, että opettajien ja koulun muun henkilökunnan merkitys on keskei-

nen lähikoulun ja kylien yhteistyön suunnittelussa ja toteutuksessa. Kehitysohjelmaan sisälty-

viä toimenpiteitä ja kumppanuushankkeita olisi suunnattava myös lähikoulujen ja kylien yh-

teistyön monipuoliseen kehittämiseen. Olemme valmiit monipuoliseen yhteistyöhön.

Teuron koulua koskevat kehitysohjelmaa sivuavat ehdotuksemme:

1) Kyläkoulujen ja paikallisten yhdistysten, yritysten ja asukkaiden yhteistyöllä valmis-

tellaan konkreettiset, vuosittain päivitettävät Kasvatus- ja koulutuslautakunnan ja

Teuron koulun opettajien ja oppilaiden huoltajien toiveet huomioivat ohjelmat.

- T-KKY toimii yhteistyön organisoijana läheisessä yhteistyössä koulun henkilö-

kunnan ja muiden koulujen opettajien kanssa.

- Ohjelmaan ovat paikallisista yhdistyksistä ja yrityksistä jo lupautuneet mm.:

o Teuron koulun vanhempainyhdistys

o Teuron- Kuuslammin VPK

o Paikalliset metsästysyhdistykset ja osakaskunnat

o Matti Tuomola Oy

o Vörlön Vihannes Oy

o Biotus Oy

o KuusPlussa Oy

o Kunto-Forssa Ky

2) Vaihtoehtoja Teuron koulun erikoistumiseen kylien vahvuuksia hyödyntäen

- ’Tutkiva Luontokoulu’ – tutkimalla oppiminen

o Yhteistyökumppaneina mm. Matti Tuomola Oy, Biotus Oy, Kuusplussa

Oy, metsätilat, paikalliset metsästysyhdistykset ja osakaskunnat, paikal-

liset asukkaat

o Liikuntahalli uutena oppimisympäristönä

- ’Liikkuva eräkoulu’ – luontoliikkumista ja erätaitoja, ensiaputaidot

o Yhteistyökumppaneina metsästysyhdistykset ja osakaskunnat, Teuron-

Kuuslammin VPK, Kuusplussa Oy, Kunto-Forssa Ky, paikalliset asukkaat

o Liikuntahalli uutena oppimisympäristönä

- ’Kädentaitokoulu’ – tekniikka- ja rakentaminen, remonttitaidot

o Yhteistyökumppanina KoplausKopla/T-KKY

D. Kehitysohjelman ”Asiakas- ja tehtäväkohtaiset palveluprosessit”

- Ohjelmakuvausta ei ole vielä tehty, joten emme tässä arvioi tämän alueen toi-

menpiteitä kouluverkon näkökulmasta.

22

LAPSIVAIKUTUKSET – PERHEIDEN NÄKEMYS

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) oppaassa lapsivaikutusten arvioinnin toteuttami-

seksi kuntapäätösten yhteydessä esitetyt ohjeet on huomioitu mahdollisuuksien mukaan täs-

sä katsauksessa. Arviointi on kuitenkin tehty kevyempänä ja suppeaan aineistoon perustuen

(vain Teuron koulun vaikutusalueen oppilaat ja perheet), joten se ei sellaisenaan sovellu ku-

vaamaan muiden koulualueiden tilannetta. Arviointimme kattaa perusopetuksen lisäksi myös

varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen, koska nämä palvelut linkittyvät toisiinsa ja joustavuus

palveluiden saannissa on etenkin perheiden näkökulmasta tärkeää.

Lapsivaikutusten arvioinnissa vertailemme tilannetta, jossa Teuron koulu lakkautettaisiin

muutoksena nykytilanteeseen.

Varhaiskasvatuspalvelut: päivähoito, avoimet varhaiskasvatuspalvelut

1. Mikä näiden palveluiden järjestämistapa on nyt ja aiheutuuko ko. päätöksen myötä niihin

muutoksia?

Päivähoitoa kunta tarjoaa Tammelan kuntakeskuksen päiväkodeissa ja Riihivalkamassa. Teu-

ron kyläkeskuksesta matka on 15 ja 20 km. Teuron koulualueella ei ole perhepäivähoitopaik-

koja eikä päivähoidon järjestämiseen alueella ole kunnan suunnitelmia. Lapsien määrän kasvu

ja työssäkäynti Hämeenlinnan suuntaan on lisännyt paikallisen päivähoidon tarvetta. Nykyti-

lanne on huono ja vaikeuttaa työn vastaanottoa muualla kuin Forssan suunnalla, missä vapai-

ta työpaikkoja on niukasti tarjolla. Koulun lakkauttaminen vähentäisi lapsiperheiden ja las-

ten määrää alueella.

Ehdotuksemme:

1) Teuron koulualueelle perustetaan perhepäivähoitopaikka

- Pienten lasten vanhempien työssäkäynnin helpottaminen mahdollistaa muut-

tamisen alueelle.

- Hämeenlinnan suuntaan työssäkäyvien vanhempien kannalta nykyinen tilanne

on kestämätön.

2. Muuttuvatko näiden palvelujen perusedellytykset?

Lakkauttamisen vaikutuksesta varhaiskasvatuspalvelujen tarve vähenisi lapsiperheiden ja lap-

sien määrän vähentyessä alueelta puuttuvien päivähoitopalvelujen vuoksi.

3. Miten on huomioitu nämä lasten ja lapsiperheiden kannalta tärkeät palvelujen laatutekijät:

Päivähoitotilojen viihtyvyys. Asiakassuhteiden pysyvyys, mahdollisuus pitkäaikaiseen ja luot-

tamukselliseen suhteeseen. Jatkumoista huolehtiminen esim. päivähoidon ja esiopetuksen

välillä.

23

Kunnan järjestämiä päivähoitopaikkoja on vain kuntakeskuksessa, Riihivalkamassa ja Portaas-

sa. Teurolla varhaiskasvatuksen nykytilanne on huono lasten ja perheiden hyvinvoinnin nä-

kökulmasta.

Ehdotuksemme tilanteen parantamiseksi on sama kuin kohdassa 1.

4. Onko tätä osiota tarkasteltaessa hyödynnetty lasten ja perheiden kuulemista? Miten?

Asia on ollut esillä T-KKY:n johtokunnassa ja työryhmässämme, jossa on lasten vanhempia ja

paikallistuntemusta asukkaiden tilanteesta.

5. Muita lapsiin ja lapsiperheisiin liittyviä näkökohtia näissä palveluissa tai hyvinvoinnin ja

terveyden edistämisen olosuhteissa?

Kuten edellä toteamme, kunnan tarjoamaa varhaiskasvatuspalvelua ei ole tarjolla Pohjois-

Tammelassa. Etenkin Teuron-Kuuslammin kyläkeskuksessa on päivähoitopaikkojen tarvetta

tällä hetkellä. Paikallinen hoitopaikka on lasten kannalta huomattavasti parempi kuin varhai-

nen kuljetus kunnan toiselle puolelle aamuin illoin, etenkin jos vanhempien työpaikat sijoittu-

vat eri suunnalle. Voidaan arvioida, että työn vastaanottaminen esimerkiksi Hämeenlinnan-

Riihimäen suunnalta vaikeutuu paikallisen päivähoitopaikan puuttuessa.

Vanhempien näkökulmasta lähellä asuinpaikkaa sijaitseva päivähoitopaikka mahdollistaa per-

heille joustavamman valinnan työpaikkojen suhteen mikä edistää työllistymistä. Turvallinen ja

tuttu lähiympäristö ja -yhteisö sekä pitkäkestoinen hoitosuhde vahvistavat lapsen itsetuntoa

ja turvallisuuden tunnetta. Paikallinen varhaiskasvatus tulee ehdottomasti ulottaa hajaute-

tusti kunnan eri osiin. Asiaan palataan uudestaan s. 23 ja 25 tarkasteltaessa Teuron koulun

kehittämismahdollisuuksia laajentamalla kouluun liittyvää palvelutarjontaa.

Esiopetus


muutoksia?

Esiopetusta järjestetään nyt Kuntakeskuksen päiväkotien yhteydessä sekä Riihivalkaman ja

Portaan kouluissa. Teuron koulun lakkauttaminen ei aiheuta välittömiä muutoksia palvelun

järjestämisessä. Pitkällä tähtäyksellä lapsiperheiden valmius muuttaa Pohjois-Tammelaan

vaikeutuisi ja lasten määrä supistuisi.

2. Muuttuvatko näiden palvelujen perusedellytykset, esimerkiksi: Esiopetuksen ryhmiä kunnan

eri alueilla. Esiopetuksen ryhmäkoko. Jatkumot päivähoitoon ja kouluun sekä ryhmä-, asiakir-

ja- että pedagogisen toiminnan tasolla. Esiopetuksen tilat (rakennukset ja pihatilat).

Teuron koulun lakkauttamisella ei ole suoraa välitöntä vaikutusta, koska esiopetusta ei nyt-

kään järjestetä. Lakkauttamisen vaikutuksesta palvelun tarve vähenisi myös pitkällä tähtäyk-

sellä lapsiperheiden ja lapsien määrän vähentyessä.

24

Nykytilanne on lasten ja perheiden näkökulmasta epätyydyttävä. Koulun säilyessä oppilasen-

nusteen mukaan esiopetuksen järjestämistä tulisi harkita samanaikaisesti päivähoidon järjes-

tämisen yhteydessä (Teuron oppilasennusteen mukaan eskarilaisia on vuosina 2016-2021 5-5-

8-7-4 oppilasta). Koulun säilyttäminen mahdollistaa lisäksi pitkällä tähtäyksellä uusien perhei-

den muuton alueelle ja lisää palvelun tarvetta. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tarjoa-

minen Teuron koulun yhteydessä varmistaa lapsille luonnollisen ja turvallisen siirtymisen

päivähoidosta kouluun ja vahvistaa oppimisvalmiuksia varsinaiseen kouluopetukseen siir-

ryttäessä. Henkilöstölle varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja opetuksen toteutuminen yhtei-

sessä ympäristössä mahdollistaa vaivattoman yhteydenpidon ja helpottaa pedagogisten ta-

voitteiden saavuttamista. Oppilasmäärä olisi paikallisen ennusteen mukaan v. 2019 35 oppi-

lasta (esikoululaisia 7, koululaisia 28) ja jatkuisi 35-40 oppilaana ennustettavissa olevana aika-

na (vuoteen 2022). Koulurakennuksen tiloihin voidaan helposti sovittaa suurempikin oppilas-

määrä.

Ehdotuksemme:

1) Teuron kouluun perustetaan esikoululuokka

- Yhdistettävissä esimerkiksi 0-2 luokkien ryhmäksi

- Varhaiskasvatuksen ja koulun yhteistyö helpottaa käytännön opetusta


Sujuva linkittyminen päivähoitoon tarvittaessa. Tilojen viihtyvyys. Matkat toimivat, tarvittaes-

sa myös päivähoitoon. Kaverisuhteita mahdollisuus säilyttää.

Teuron koululla ei ole esiopetusta. Kuten kohdassa 2 esitettiin lasten ja perheiden kannalta

koulun säilyttäminen ja päivähoidon ja esiopetuksen järjestäminen koulun yhteyteen on las-

ten ja perheiden kannalta ihanteellinen ratkaisu. Tilaratkaisuissa ja tilojen viihtyvyyden lisää-

misessä voidaan hyödyntää paikallista kolmannen sektorin talkoovoimaa. Palvelujen yhdis-

täminen samaan lähikoulun toimintaympäristöön toteuttaa hienosti kunnan strategian mu-

kaisia ’Unicef–lapsiystävällinen kunta’ tavoitteita.

Ehdotuksemme tilanteen parantamiseksi on sama kuin kohdassa 2.

4. Onko tätä osiota tarkasteltaessa hyödynnetty lasten ja perheiden kuulemista?

Asia on ollut esillä T-KKY:n johtokunnassa ja työryhmässämme, jossa on lasten vanhempia ja

tuntemusta asukkaiden tilanteesta.

5. Muita lapsiin ja lapsiperheisiin liittyviä näkökohtia näissä palveluissa tai hyvinvoinnin ja

terveyden edistämisen olosuhteissa.

Lähellä, mieluimmin päivähoitopaikan yhteydessä toimiva esikoulu ja tuttu lähiympäristö ja

tuleva koulupaikka ovat tunnustetusti paras vaihtoehto lapsen kannalta. Jatkuvuus ja ennus-

tettavuus on perheiden kannalta olennaista ja vain silloin kun nämä asiat ovat kunnossa,

voidaan luottavaisesti tehdä suuria ratkaisuja asuinpaikan suhteen. Paikallinen esikoulu tu-

25

lee sisällyttää myös kyläkoulujen yhteyteen aina kun lasten määrä on riittävä. Asiaan palataan

s. 27 tarkasteltaessa Teuron koulun kehittämismahdollisuuksia.

Ehdotuksemme kuten edellä kohdassa 2.

Perusopetus, erityisopetuksen eri muodot


muutoksia?

Tammelassa on seitsemän perusopetusta antavaa koulua: Koulukeskus (1-9 lk), Riihivalkaman

koulu (1-6 lk, päivähoito, esikoulu), Myllykylän koulu (1-6 lk), Portaan koulu (1-6 lk), Teuron

koulu (1-6 lk), Letkun koulu (1-6 lk), Kaukjärven koulu (1-6 lk). Teuron koulun lakkauttaminen

lopettaisi peruskoulupalvelut koko Pohjois-Tammelasta.

2. Muuttuvatko näiden palvelujen perusedellytykset, esimerkiksi: Kouluverkko eri puolilla kun-

taa eri kouluasteilla. Luokkakoot. Opetussisällöt. Oppilashuollon sekä erityisopetuksen palve-

lut. Koulutilat (rakennukset ja piha-alueet). Koulukuljetukset. Kouluruokailun järjestäminen.

Nykyinen kouluverkko kattaa vielä kohtuullisesti Tammelan eri alueet. Kyläkoulujen lakkaut-

tamisen johdosta luokkakoot kasvaisivat, mutta pysyisivät vielä kohtuullisina sopivasti järjes-

tämällä. Opetussisällöt todennäköisesti jonkin verran yhtenäistyisivät. Oppilashuolto ja eri-

tyisopetus helpottuisivat viranhaltijoiden näkökulmasta, mutta lasten näkökulmasta tilanne

todennäköisesti heikkenisi. Koulutilojen riittävyys olisi ongelma ja tulisi ratkaista kustannuksia

vaativalla lisärakentamisella. Teuron koulun lakkauttaminen vaikuttaisi etenkin koulukuljetuk-

siin kaikkien oppilaiden siirtyessä kuljetusoppilaiksi. Koulumatka pitenisi kuntakeskukseen,

asuinpaikasta riippuen kaikilla oppilailla matka olisi yli 10 km, useilla yli 20 km. Matka-aika

todennäköisesti kasvaisi ja lähenisi perusopetuslain määrittämiä pisimpiä sallittuja aikoja.

Pitkä koulukyyditysaika odotuksineen on haitallista ja ristiriidassa liikunnallisuuden lisää-

mistavoitteiden kanssa (vrt. kuntastrategia). Kouluruokailuun tuskin tulisi suuria muutoksia

lukuun ottamatta sopeutumista suurempiin ryhmäkokoihin.

Ehdotuksemme:

1) Teuron koulu pidetään toiminnassa ja koulun kehittäminen varmistetaan pitkän

tähtäyksen kehittämisohjelmalla

- Opetussisältöjä kehitetään OPS 2016 mukaisesti

- Koulun erikoistuminen valitun idean pohjalta otetaan tavoitteeksi

2) Koulutilat täydennetään liikuntahallilla, joka toimii samalla liikunnallisena oppi-

misympäristönä (vrt. s. 20)

3) Kouluruokailun suhteen tutkitaan mahdollisuudet tarjonnan laajentamiseen

- Perhepäivähoito, esikoulu, mahdollisesti muutkin asukkaat asiakkaina

- Paikallisen järjestäjän mahdollisuus selvitetään


Koulupäivän ja -matkojen kokonaisuus on lapsen kannalta mielekäs. Koulujärjestelyjen pysy-

26

vyys ja muutosten ennakoitavuus esim. siirtymissä. Kouluyhteisön hyvinvointi. Koulutilojen

viihtyvyys. Kodin ja koulun yhteistyö.

Teuron koulun lakkauttaminen lisäisi alueen kaikkien 1-6 luokkien oppilaiden koulupäivän

pituutta verrattuna nykytilanteeseen (vrt. s. 14). Päivittäinen 2-3 tunnin matka-aika odotuksi-

neen on etenkin 1-2 luokkalaisille raskas ja aiheuttaa huolta vanhemmille. Lähikoulujen lak-

kauttamisen nostaminen esiin vuodesta toiseen on lapsiperheiden jatkuvana huolena ja

vaikuttaa perheiden pysyvyyteen lakkautusuhan alla olevien koulujen alueella. Oppilasmää-

rän vaihtelu kyläkouluissa tulee nähdä normaalina sukupolvien kierrosta johtuvana etenkin

alueilla, joissa työpaikat ovat suurelta osin perheyritysten ja maatilojen yhteydessä. Vaihtelua

voidaan kohtuullisen hyvin ennakoida seitsemän vuoden tähtäyksellä ja opetusta sopeuttaa.

Luottamus koulun pysyvyyteen on avainasia perheiden miettiessä muuttoa alueelle.

Ehdotuksemme:

1) Koulutakuu: Koulun pysyvyys taataan niin kauan kuin alueen oppilasmäärä ei ole py-

syvästi (7 vuoden tähtäyksellä) laskemassa alle erikseen koulukohtaisesti määritel-

tävän kipurajan (esimerkiksi 20 oppilasta)

- Oppilasmäärän vaihtelu huomioidaan opetusjärjestelyissä ennakoiden (esim.

jos on järkevää tilapäisesti ylläpitää vain 0-2 luokka-asteita)

2) Kodin ja koulun yhteistyötä kehitetään mutkattomaksi

- Ongelmiin puuttuvat kaikki heti havaittaessa ja käsitellään luottamuksellisesti

3) Oppimisympäristön viihtyisyyteen panostetaan monin tavoin

- Tilojen muuntelu, lähiympäristön hyväksikäyttö, huomio liikunnallisuuteen

- Oppilaiden toiveiden huomioiminen

27

MAASEUTUVAIKUTUKSET

Maaseutu- ja kylänäkökulma

Maaseutuvaikutuksia arvioimme paikallisesti asukkaiden ja maatilojen näkökulmasta keskitty-

en Teuron koulun vaikutusalueeseen, joka lukeutuu aluetyyppiin ’kaupungin läheinen maa-

seutu’ (SYKE 2014). Forssa ja Hämeenlinna ovat alueen läheiset kaupungit. Arviointimme ra-

joittuu vain Teuron koulun kehittämisen/lakkauttamisen vaikutuksiin. Maaseutuvaikutusten

euromääräistä tasoa on mahdoton arvioida, selvää on kuitenkin, että kyläkoulujen lakkautta-

misella on negatiivisia vaikutuksia maaseutualueiden talouden kannalta ja heijastusvaikutuk-

sia kunnan talouteen.

Asukkaat

Teuron koulun vaikutusalueella asuu 493 asukasta, asuintaloja on 344 ja vapaa-ajan asuntoja

754 (kunnan osa-alueluettelossa Teuro-Kuuslammi, Patakangas, Susikas, 10.3.2015). Maata-

lousalueet ja aktiivit maatilat keskittyvät pääosin Teuro-Kuuslammin, Susikkaan ja Patakan-

kaan kyläkeskuksiin. Asuinrakennuksia on myös maatalousalueiden ulkopuolella.

Tiiviin asutuksen alueet ovat vanhaa maanviljelykseen ja metsätalouteen perustuvaa kyläasu-

tusta, jossa on säilynyt perinteisen kylämaiseman piirteet. Uusia asuinrakennuksia on pääosin

rakennettu täydennyksenä uuden sukupolven asettuessa kotikyläänsä, mutta kyliin on muut-

tanut myös uusia asukkaita. Tärkeänä vaikuttimena kyliin asettumisessa on ollut perinteikäs,

120-vuotias kyläkoulu.

Teuron koulun lakkauttamisen vaikutukset kohdistuisivat ensin niihin lapsiperheisiin, jotka

ovat viime vuosina rakentaneet uuden talon tai kunnostaneet vanhan rakennuksen nykyajan

vaatimukset täyttäväksi asunnoksi. Talojen kunnossapito ja korjaaminen asuinkäyttöön on

arvostusta ansaitseva kulttuuriteko kylämaiseman kannalta. Rapistuvat talot ja hoitamaton

ympäristö eivät houkuttele muuttamaan elinvoimaa menettäviin kyliin. Toistuva kyläkoulun

lakkauttamisen uhka jarruttaa kyliin muuttoa, panee miettimään poismuuttoa ja aiheuttaa

epävarmuutta alueella asuvien nuorten perheiden suunnitelmiin. Esitykset koulun lakkautta-

miseksi nakertavat kerta toisensa jälkeen kyläläisten luottamusta kunnan päättäjiin. Luotta-

muksen kautta syntyy aito kumppanuus ja yhteishenki, mikä ilmenee taloudellisen toimin-

nan vireytenä ja henkisenä hyvinvointina.

Sitoutuminen koulun pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen kehittämiseen Pohjois-

Tammelan monipalvelukeskukseksi – päiväkoti, esikoulu, peruskoulun ala-aste – olisi posi-

tiivinen signaali kaikille maaseutualueelle muuttoa harkitseville. Tulevaisuuteen suuntaava

kouluratkaisu ja kehittämissuunnitelma herättävät asukkaiden kiinnostusta osallistua aktiivi-

sesti eri tehtäviin ja avaisi uusia mahdollisuuksia myös vanhusväestön osallistamiseen ja akti-

vointiin.

Vuosisatojen saatossa perusväestön keskuudessa kehittynyt yhteisöllisyys on osoittanut voi-

mansa myös uusien asukkaiden kotiutumisessa, seikka, joka kannattaa pitää mielessä Tamme-

28

lan kunnan asukashankinnassa. Inhimillisen pääoman – kuten yhteisöllisyyskokemusten – kas-

vattaminen on muutosten pyörteissä arvokas voimavara asukkaille ja vaikuttaa samalla myös

kunnan elinvoimaan myönteisesti.

Kylien runsas vapaa-ajan asuntojen määrä näkyy etenkin osallistumisena kylissä kesäisin jär-

jestettäviin lukuisiin tapahtumiin. Osa rakennuksista voitaisiin ottaa vakituiseen asuinkäyt-

töön, mikä voisi kiinnostaa eläkeiässä olevia mökkiläisiä. Monipuolisen elämänkokemuksen

omaavien eläkeläisten osallistuminen omalla panoksellaan kyläkoulun kehittämiseen voisi

antaa uusia elementtejä koulun opetuksellisten tavoitteiden toteuttamiseen ja olisi virkistä-

vää eläkeläistenkin kannalta.

Maatilat

Tammelassa alkutuotannosta saa toimeentulonsa 14 % väestöstä, maaseutualueella luonnol-

lisesti vielä suurempi osuus. Maatilojen väheneminen on Suomessa ollut nopeaa, samalla yri-

tyskoko on kasvanut. Teuron koulun vaikutusalueella olevat aktiivit maatilat ovat myös mer-

kittäviä metsätalouden harjoittajia. Vanhan sukupolven väistyessä mietitään maatilatoimin-

nan jatkamista omana yksikkönään, peltojen myymistä tai vuokraamista tai koko tilan myy-

mistä tai liittämistä osaksi naapuritilaa. Sukupolvien kierto näkyy myös vaihteluna Teuron

koulun oppilasennusteessa, nyttemmin vähemmän kuin ennen, koska alueella on paljon muis-

sakin ammateissa kuin alkutuotannossa toimivia.

Tulevaisuudessakin Suomi tarvitsee omaan alkutuotantoon, kasvinviljelyyn ja kotieläintalou-

teen perustuvaa ruokahuoltoa. Kriisitietoisuus on kasvanut ja samalla kotimaisen lähiruoan

asema kohentunut. Tammela kuuluu maamme suotuisimpiin viljelyalueisiin ja mahdollisuus

erikoistumiseen on jo hyödynnetty mm. Teuro-Kuuslammin alueella. Alueen maatiloilla on

lähiruoan tuottamisessa merkittävä osuus ja kasvavat markkinat mahdollistaisivat tuotannon

monipuolistamisen ja laajentamisen. Suomen maaseutualueilla tarvitaan kipeästi uusien

sukupolvien tuottajia ja he tarvitsevat palveluita, joista lähikoulu ja varhaiskasvatuspalvelut

ovat tärkeimpiä. Erikoistuneet maatilat työllistävät yrittäjäperheen lisäksi myös muita ja maa-

tiloilla tai lähellä sijaitseva jatkojalostustoiminta tarvitsee myös työntekijöitä.

Maatilojen sukupolvenvaihdoksen yhteydessä tulee punnittavaksi alueen tarjoamat lähipalve-

lut. Nuorten yrittäjäperheiden ykkössijalla on päivähoito- ja koulupalvelujen saatavuus. Tällai-

sessa harkintatilanteessa paikallisen koulun olemassaolo on painava ratkaisuun vaikuttava

tekijä. Teuron koulun lakkauttaminen vaikuttaisi tulevaisuudessa maa- ja metsätilojen lu-

kumäärään ja elinkelpoistenkin yritysten kasvupotentiaalin hukkaamiseen inhimillisen pää-

oman – tietotaidon ja elämänkokemuksen – hiipuessa alueella. Mahdollisuudet monipuoli-

sen ja erikoistuneen tuotannon kehittämiseen heikkenisivät, eikä vakinaisia työntekijöitä olisi

helppoa houkutella alueelle, jossa ei ole kouluja päivähoitopalveluita.

Kylien elinvoima ja vetovoima

Tammelan kyläohjelma 2020 esittelee Tammelan kylien vision: ”Tammelan muuttovoittoiset

ja kasvavat kylät ovat vuonna 2020 vetovoimaisia, vireitä ja turvallisia yhteisöllisen asumisen,

29

työnteon ja vapaa‐ajan paikkoja. Kylät ovat luonnonläheisiä, omavaraisia ja kestäviä maise-

maltaan arvokkaita ympäristöjä. Kylissä elinkeinotoiminta on aktiivista ja maatalouden rinnal-

la toimii etenkin energia‐ ja palvelualojen yrittäjyyttä.”

Vision toteuttamiseksi ohjelmassa esitetään useita toimenpiteitä, kuten ”Toimivan kyläkoulu-

verkoston luominen ja koulutilojen käyttömahdollisuuksien laajentaminen. Kyläkouluverkos-

ton toimivuuden tulee pohjautua nykyiseen ja tulevaan oppilasmäärään sekä Tammelan kou-

lutilarakenteeseen. Riittävä määrä toimivia kyläkouluja vähentää koulukuljetusten tarvetta.

Koulujen käyttöä iltaisin ja viikonloppuisin harrastustoiminnassa ja yhteisten tilaisuuksien

paikkana tulee kehittää mahdollisuuksien ja tarpeiden pohjalta, millä osaltaan edistetään

kyläkoulujen toiminnan jatkuminen ja varmistetaan kyläläisille yhteinen kokoontumistila

muun muassa niissä kylissä, joissa ei ole kylätaloa.”

Kylien vetovoiman keskeisimpiä tekijöitä on toimiva, uudistuva kyläkoulu, jonka tulevaisuus

on turvattu vuosiksi eteenpäin (vrt s. 25). Edellä esittämämme ehdotukset (s. 18-23,24,25)

toimenpiteiksi Teuron koulun kehittämiseksi tukevat Teuron koulualueen ja muidenkin Tam-

melan alueiden kylien elinvoimaa. Ehdotusten ja ideoiden työstäminen toteutuskelpoisiksi

hankkeiksi varmistaisi uusien asukkaiden muuttoa kyliin samalla kun maatilojen tulevaisuu-

dennäkymät ovat lasten tarvitsemien lähipalvelujen osalta turvatut.

Kaupungistumiskehityksestä huolimatta uusia asukkaita houkuttelee maaseutuasumiseen

rauhallinen ja turvallinen ympäristö, yhteisöllisyys ja Tammelassa tietenkin luonnon ja vesistö-

jen tarjoamat mahdollisuudet. Etätyö lisääntyy vähitellen myös käytännössä ja asumisen vaih-

toehdot etenkin asiantuntijatyössä ja luovissa ammateissa laajenevat pääkaupunkiseudulta

kauas maaseutualueille. Tammelan kylien maine on hyvä ja vetovoima on taattu, kun tarjol-

la on luotettavat päivähoitopalvelut, turvallinen ja uudistuva kyläkoulu ja tukea antava ky-

läyhteisö. Tammelan strategian mukainen kumppanuus ja yhteistyöllä kunnan kanssa toteu-

tettava asukashankinta, joka perustuu pitkäjänteiseen suunnitteluun mahdollistaa palvelujen

purkamisen sijasta palvelujen parantamisen, mistä kaikki hyötyvät.

30

YRITYSVAIKUTUKSET

Yritysten näkökulma

Tammelan maaseutukylissä on lukuisia pienyrityksiä, jotka ovat osa elävää kyläyhteisöä. Lähi-

palvelujen toimivuus, ympäristön viihtyisyys ja turvallisuus ovat monelle yritykselle tärkeitä

vaikka yrityksen asiakaskunta olisi missä päin maapalloa tahansa. Kyläkoulun merkitykseen

ympäristölleen havahdutaan yrityksissä usein vasta kun koulu lakkautetaan. Kasvuyritykset

tarvitsevat henkilökuntaa ja pysyvä henkilöstö tarvitsee palveluja, mielellään mahdollisimman

läheltä. Myös etätyöntekijöiden ja yksinyrittäjien sijoittuminen on helpompaa, kun alueella on

toimiva peruskoulu ja varhaiskasvatuspalvelut.

Yritysten sukupolvenvaihdosten onnistumiseen on lähipalveluilla merkitystä etenkin silloin,

kun tehtävään tarttuu lapsiperheen vanhempi. Lähikoulun säilyminen ja jatkuvuus helpottaa

sukupolvenvaihdosten onnistumista, mutta on tärkeää myös uuden työvoiman hankinnassa.

Teuron koulun tukiryhmään on ilmoittautunut useita paikallisia yrityksiä, jotka katsovat lähi-

koulun tärkeäksi myös yritysten tulevaisuuden rakentamisessa. Tarkemmat suunnitelmat ja

ehdotukset valmistellaan myöhemmin yhdessä yritysten, kyläyhteisöjen ja kunnan opetus-

toimen kanssa.

LOPUKSI

Tulevaisuudentutkijat ovat yksimielisiä siitä, että ympäröivän maailman muutosvauhti on kiih-

tymässä. Luovuus tulee yhä tärkeämmäksi osaksi ihmisyyttä, kun vanhat ammatit ja toiminta-

tavat katoavat ja uusien taitojen oppiminen on elinikäinen prosessi.

Perusopetuksen keskittämisellä voidaan ehkä saada aikaan säästöä, mutta mitä menetetään?

Kyläkouluilla on vahvat juuret ympäristöönsä, mikä edesauttaa lasten henkistä ja fyysistä kas-

vua. Arvokkuuden, osallisuuden ja empatian kokemukset välittyvät ja vahvistuvat yhteisölli-

syyden kautta. Tällainen kasvuympäristö antaa parhaimmillaan lapselle ja nuorelle vahvan

luottamuksen omiin kykyihinsä. Tarvitsemme tulevaisuudessakin monipuolista osaamista ja

erilaisten kokemusten kautta kertynyttä henkistä pääomaa, jonka rakennusaineksia ovat eri-

laiset kasvu- ja oppimisympäristöt.

31

Lähdeluettelo

Anon. 2016. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käsikirja perusopetukseen Forssan seudulla.

www.tammela.fi (katsottu 15.9.2016)

Anon. Perusopetuksen laatukriteerit. Perusopetuksen, perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan

sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:29.

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2012/liitteet/okm29.pdf?lang=fi (katsottu

15.9.2016)

Anon. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Opetushallitus.

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tiedot (katsottu 15.9.2016)

Anon. Opetushallitus. OPS 2016 aineistot.

Anon. 2016. Oma linja –infopaketti 1: Eriarvoistuva peruskoulu. Oma linja –hanke. Suomen Akatemia.

http://omalinja.fi/

Anon. 2015. Maaseutuvaikutusten arviointi kunnan kehittämisen työkaluna. Suomen Kuntaliitto.

http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3156

Antikainen, J. ym. 2016. Kanta-Hämeen muuttoliikeselvitys. Raportti 6.5.2016. Hämeen Liitto.

http://www.hameenliitto.fi/sites/default/files/dokumentit/kanta-hameen-muuttoliikeselvitys.pdf

Atila, A. 2002. Koulun merkitys kylälle. Narratiivinen kuvaus taistelusta kyläkoulun puolesta. Kasvatus-

tieteen pro gradu tutkielma, Chydenius-Instituutti, Hyväskylän Yliopisto. 110 s.

Elsinen, M. 2008. Kylässä, kylästä kylään. Maaseutukylän vetovoima, palvelut ja yhteisöllisyys. Pro

gradu – tutkielma, Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos, Tampereen Yliopisto. 99 s.

https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/79129/gradu02628.pdf?sequence=1

Karvonen, Anne. 2013. Kyläkoulun kasvatit. 9. luokkalaisten kokemuksia suomalaisesta kyläkoulusta.

Pro gradu –tutkielma, Kasvatustieteiden ja psykologian osasto, Itä-Suomen Yliopisto. 87 s.

Kalliovalkama, M. 2014. Kehyskunnan vetovoima – Mielikuvien maaseutu. Tapaus: Kangasala ja Lem-

päälä. Pro gradu –tutkielma, Johtamiskorkeakoulu, kunta- ja aluejohtaminen,Tampereen Yliopisto. 76

s. https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/96414/GRADU-1418289102.pdf?sequence=1

Karvonen, J. , Svartsjö, M. 2016. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kustannuskehitys v. 20154. Kou-

luikkuna verkkojulkaisu, Suomen Kuntaliitto. 60 s.

Kilpeläinen, R. 2010. Kyläkoulut Suomessa - maaseudun pienet koulut opettajien kuvaamina oppimis-

ja kasvuympäristöinä. Väitöskirja, Käyttäytymistieteiden laitos, Oulun Yliopisto. 203 s.

Korpinen, E. 2016. Vireä kylä tai kaupunginosa tarvitsee oman lähikoulun. Helsingin Sanomat,

26.2.2016.

Korpinen, E. 2016. Kyläkoulut ovat merkittäviä pääoman muodostajia.

http://c5yv55re.c5.suncomet.fi/2016/05/13/kylakoulut-ovat-merkittavia-paaoman-muodostajia/


http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2012/liitteet/okm29.pdf?lang=fi

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tiedot

http://omalinja.fi/

http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3156

http://www.hameenliitto.fi/sites/default/files/dokumentit/kanta-hameen-muuttoliikeselvitys.pdf

https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/79129/gradu02628.pdf?sequence=1

https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/96414/GRADU-1418289102.pdf?sequence=1

http://c5yv55re.c5.suncomet.fi/2016/05/13/kylakoulut-ovat-merkittavia-paaoman-muodostajia/

32 Lahikainen, A. (toim.). 2007. Kyllikki – Kyläkouluista monipalvelukeskuksia –hanke. Loppuraportti

12/2007. Lahden tiede- ja yrityspuisto ja Päijät-Hämeen Kylät ry. 74 s.

Lehtonen M. (toim.). Perusopetuksen laatutyö. Erilaisia tapoja ottaa laatukriteerit hallintaan. Opetus-

ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:7.

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2013/liitteet/okm07.pdf?lang=fi (katsottu

15.9.2016)

Moilanen, H. 2016. Oppimisympäristö ja sen kehittäminen alakoulun kontekstissa. Kasvatustieteen

kandidaatintyö, Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun Yliopisto. 30 s.

http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201603191337.pdf

Porma, M. 2015. Pieni suuri kyläkoulu. Peiposjärven alakoulu osana kylää. Kasvatustieteen pro gradu –

tutkielma. Filosofinen tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto. 71 s.

Rämänen, P. 2013. Kyläkoulusta kuntakeskukseen. Tapaustutkimus lakkautetun kyläkoulun oppilaiden

kokemuksista. Pro gradu –tutkielma. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän Yliopisto. 68 s.

Sahlstedt, H. 2015. Pedagogisesti yhtenäinen peruskoulu. Tapaustutkimus opettajien, oppilaiden ja

huoltajien näkemyksistä. Väitöskirja, Helsingin Yliopisto. 250 s

Siivonen, R. (toim.). 2011. Onni. Eväitä maaseudun uuteen talouteen. Sitran julk. 292. 26 s.

http://www.sitra.fi/julkaisut/sitra292.pdf.

Suomen lähikoulut ry. Verkkosivut, blogit, artikkelit. http://c5yv55re.c5.suncomet.fi/

Tammelan kunta. Kouluverkkoselvitys 2015. www.tammela.fi (katsottu 15.9.2016)

Tammelan kunta. Kuntastrategia, kehitysohjelmat 2016. www.tammela.fi (katsottu 15.9.2016)

Tammelan kunta. Kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien pöytäkirjoja liitteineen.

www.tammela.fi

Tammelan kunta. Tilinpäätös 2015 ja täydentävät tiedot (Kalle Larsson, 15.10.2016).

Tammelan kunta. Tammelan asunto-ohjelma 2011-2020.

http://www.tammela.fi/UserFiles/tammela/File/asuminen_ja_rakentaminen/asunto_ohjelma/asunto-

ohjelma_2011-2020_kv_220811.pdf

Tammelan kunta. Tammelan kyläohjelma 2020.

http://data.tammelankylat.fi/files/resourcesmodule/@random4f71ab21a2e95/1332849467_Tammela

n_kylaohjelma_2020__lopullinen.PDF

Tantarinmäki, S. ym. 2014. Vastavirtaan ja valtavirtaan – avauksia kyläkoulukeskusteluun. Siirtolaisuus-

instituutin tutkimuksia A 52. 120 s.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2010. Lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä. Työväline kunnille

lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen sekä palveluiden suunnitteluun, kehittämi-

seen ja arviointiin. http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/tyokalut (katsottu 15.9.2016)

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2013/liitteet/okm07.pdf?lang=fi

http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201603191337.pdf

http://www.sitra.fi/julkaisut/sitra292.pdf

http://c5yv55re.c5.suncomet.fi/




http://www.tammela.fi/UserFiles/tammela/File/asuminen_ja_rakentaminen/asunto_ohjelma/asunto-ohjelma_2011-2020_kv_220811.pdf

http://www.tammela.fi/UserFiles/tammela/File/asuminen_ja_rakentaminen/asunto_ohjelma/asunto-ohjelma_2011-2020_kv_220811.pdf

http://data.tammelankylat.fi/files/resourcesmodule/@random4f71ab21a2e95/1332849467_Tammelan_kylaohjelma_2020__lopullinen.PDF

http://data.tammelankylat.fi/files/resourcesmodule/@random4f71ab21a2e95/1332849467_Tammelan_kylaohjelma_2020__lopullinen.PDF

http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/tyokalut

Kunnanhallitus § 207 22.08.2016Kunnanhallitus § 257 07.11.2016Kunnanhallitus § 302 12.12.2016

KOULUVERKKOSELVITYS 2016

184/12.00.00/2016, 135/00.02.00/2016

KHALL § 207 Kunnanjohtajan pyynnöstä sivistystoimenjohtaja on pyytänyt FCG.tätarjouksen puolueettoman kouluverkkoselvityksen laa din nas ta.Tarjouksessa on huomioitu kuntalaisaloitteen mu kai ses ti lapsi- jamaaseutuvaikutusten arviointi.

1) Työn hinta on 17 200 euroa (alv. 0 ) + toteutuneet mat ka ku lut.Tämä hinta sisältää kolme tiivistä selvitystä eli kou lu verk ko sel vi tyk-sen laadinnan lisäksi lapsi- ja maa seu tu vai ku tus ten arvioinnin,ohjausryhmän kokouksiin osal lis tu mi sen (2 kokousta),aikataulutuksen ja päätöstekstien laa din nan tuen.

2) FCG Konsultointi Oy: konsultin osallistumisesta kou lu verk koakoskeviin kuulemistilaisuuksiin ja kunnallisen toi mi elin ten kokouksiintai muihin vastaaviin tilaisuuksiin ve loi te taan erikseen tilaisuuttakohden 1 280 € (alv %)/tilaisuus + to teu tu neet matkakulut. Näistätilaisuuksista sovitaan aina erik seen.

3) Jatkotoimien ja käytäntöön viemisen tuen laadusta so vi taanerikseen. Tämän vaiheen konsulttipäivän hinta on 1 280 € (alv. %) +matkakulut.Lapsi- ja maaseutuvaikutusten arviointi sisältää arvion ny ky ti lan(0-vaihtoehto) ja yhden vaihtoehdon arvioinnista. Jos ha lu taantarkastella lisävaihtoehtoja, kukin seuraava ar vioin ti hinnoitellaanerikseen hintaan 800 € (alv 0 %) / vaih to eh to.

Matkakulut laskutetaan aina toteutuman mukaisena erik seen.Konsulttien matkakustannukset laskutetaan to del lis ten toteutuneidenkulujen mukaan erikseen. Mat ka kus tan nus ten laskutus tapahtuuväliltä Lappeenranta – Tammela (Ok sa nen) ja Turku – Tammela(Ekuri).

Tilaaja vastaa ohjausryhmän ja kokousten sekä muiden ti lai suuk sienkoollekutsumisesta sekä tila- ja tar joi lu jär jes te lyis tä ja näistäaiheutuvista kustannuksista.

Tarjous kokonaisuutena liitteenä.


Kysymys: Kyllä Ehkä Ei

LIITE sivua) (9 207 § 12.12.2016 KHALL 7:

Vaikuttaako yritysten kilpailutilanteeseen ? xOnko päätöksellä vaikutuksia yritystenmää rän kehittymiseen ?

x


x

Onko palvelu mahdollista ulkoistaa ? x

Valmistelija: Kunnanjohtaja Kalle Larsson puh. 0400 695 679. Sivistystoimenjohtaja Mari Haapanen puh. 050 339 3675

Päätösehdotus: Kunnanhallitus

1. hyväksyy FCG.n tarjouksen kou lu verk ko sel vi tyk sen laa din taanliittyen.Kunnanhallitus edellyttää kouluverkkoselvityksen olevan val mis31.10.2016 mennessä.

2. asettaa ohjausryhmän kou lu verk ko sel vi tyk sen laadinnan tuek si.Ohjausryhmään nimetään seu raa vat henkilöt: xxx xxx xxx

Käsittely kokouksessa: Kunnanjohtaja Kalle Larsson ja sivistystoimenjohtaja Mari Haa pa nenesittelivät asiaa kokouksessa klo 19.29-20.18.

Keskustelun kuluessa kunnanhallituksen jäsen Eero Pura esit ti, ettäohjausryhmään nimetään kunnanvaltuuston ja kun nan hal li tuk senpuheenjohtajat ja varapuheenjohtajat.

Kunnanhallituksen jäsen Raija Suonpää kannatti jäsen Pu ranesitystä.

Kunnanhallituksen jäsen Olli-Pekka Jasu esitti, että oh jaus ryh mäännimetään lisäksi kunnanjohtaja Kalle Larsson.

Kunnanhallituksen jäsen Eero Pura kannatti jäsen Jasun esi tys tä.

Päätös: Kunnanhallitus päätti yksimielisesti 1. hyväksyä FCG.n tarjouksen kouluverkkoselvityksen laa din taan

liittyen. Tarjous hyväksytään siten, että sel vi tyk siin saadaantarjoukseen sisältyvien (kohta 1) lisäksi yhden muun vaihtoehdonsekä osallistumisen kouluverkkoa kos ke viin kuulemistilaisuuksiin jakunnallisen toimielinten ko kouk siin tai muihin vastaaviin tilaisuuksiinerikseen tilaisuutta koh den 1 280 € (alv %)/tilaisuus + toteutuneetmatkakulut. Näis tä tilaisuuksista sovitaan aina erikseen.

Kunnanhallitus edellyttää kouluverkkoselvityksen olevan val mis31.10.2016 mennessä,

2. asettaa ohjausryhmän kouluverkkoselvityksen laa din nan tuek si

ja nimeää ohjausryhmään kunnanvaltuuston ja kun nan hal li tuk senpuheenjohtajat ja varapuheenjohtajat se kä kun nan joh ta ja KalleLarssonin.

KHALL § 257 FCG konsultointi Oy on toimittanut 31.10.2016 kun nan hal li tuk sel lekunnanhallituksen 22.8.2016 § 207 tekemällä pää tök sel lä tilaamankouluverkkoselvityksen sekä siihen liit ty vän lapsi- jamaaseutuvaikutusten arvioinnin.

Selvityksen pohjatietoina ovat olleet mm.

- oppilasmäärätiedot ja –ennusteet kouluittain ja muun jär jes tä jänopetuksessa olevat oppilaat

- syntyneet (arvio tästä vuodesta myös mukana)

- kouluja koskevat tiedot

- henkilöstömäärätiedot

- voimassa olevat oppilaaksiottoalueiden ja op pi las kul je tus tenperusteet/periaatteet

- arviot kiinteistöjen kunnosta ja investoinneista

- kaavoituskatsaus/kaavoitussuunnitelmat

Selvityksessä käsitellään väestömuutosten vaikutuksia pal ve lu verk-koon koko väestön, ikäryhmitellyn väestön, lasten ja nuor ten määrienmuutosten, oppilasennusteiden, kou lu koh tais ten ennusteiden sekähuoltosuhteen näkökulmista sekä näi den vaikutuksestapalvelutarpeiden kehitykseen. Selvitys ku vaa myös maankäytönsuunnittelun vaikutuksia pal ve lu verk koon. Myös koulujen henkilöstöja tilat kuvataan sel vi tyk ses sä. Kouluverkon taloudellisessatarkastelussa on las ket tu odotekustannukset, reaalikustannukset jatoi min ta me not.

Selvityksen johtopäätöksenä on päädytty esittämään kol mea erilaistakouluverkkovaihtoehtoa. Vaihtoehdot ovat seu raa vat:

Vaihtoehto 1.



Vaihtoehto 2.




Vaihtoehto 3.





5. Riihivalkaman koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2019 lu kien


Vaihtoehtojen perustelut:

Vaihtoehto 1. perustuu valtuuston hyväksymään 20 oppilaan op pi las-ra jaan. Kun raja alittuu, koulu lakkaa. Selvityksessä on arvioituvaihtoehto 1. toteuttamisen vaikutuksiksi Myl ly ky län koulunsäilymisen 1-sarjaisena nykyistä ennustetta pi dem mäl le, kun Teuronkoulun oppilaiden lähikouluksi tulisi Myl ly ky län koulu. SamoinKaukjärven koulun oppilaiden lä hi kou luk si osoitettavaksi suunnitellunKeskuskoulun vuo si luok kien 1-6 säilyminen 1-sarjaisena 2020-luvullavah vis tui si. Vaihtoehdon 1. kokonaissäästöpotentiaaliksi arvioidaanvuo del le 2017 olevan n. 74.000 euroa, vuodelle 2018-2020 148.000euroa, vuodelle 2021 n. 238.000 euroa ja vuo des ta 2022 eteenpäin327.000 euroa.

Vaihtoehto 2. perustuu voimakkaasti laskevan pal ve lu tar peenennakointiin. Ratkaisu vahvistaisi Koulukeskuksen, Rii hi val ka man jaMyllykylän koulujen säilymisen pää sään töi ses ti 1-sarjaisina 1-6luokkien osalta. Ratkaisun sääs tö po ten ti aa lin arvioidaan olevan482.000 euroa.

Vaihtoehto 3. perustuu voimakkaasti laskevan pal ve lu tar peenennakointiin. Tässä vaihtoehdossa perusopetus kes ki te täänkokonaisuudessaan Tammelan koulukeskukseen lu ku vuo den2019-2020 alusta lukien. Vaihtoehdon 3. mu kai nen säästöpotentiaalion vuonna 2017 74.000 euroa, vuon na 2018 148.00 euroa, vuonna2019 556.500 euroa ja vuon na 2020 965.000 euroa. Tämän

jälkeinen säästöpotentiaali muo dos tuu koko kunnan oppilasmääränennustetusta las kus ta ja sen vaikutuksista talouteen.

Kouluverkkoselvitys sisältää myös kunnanhallituksen kun ta lais aloit-teen johdosta tilaaman ja FCG suunnittelu- ja tek niik ka Oy:ntekemän lapsi- ja maaseutuvaikutusten ar vioin nin, joka perustuukouluverkkoselvityksen johtopäätöksinä esi tet tyi hin kolmeenkouluverkkovaihtoehtoon.

Kouluverkkoselvitys sekä lapsi- ja maaseutuvaikutusten ar vioin ti ovatliitteenä.



X


X


Valmistelija: Sivistysjohtaja Mari Haapanen, puh. 050 3393675 Hallintojohtaja Anitta Hietaniemi, puh. 050 569 7500 Kunnanjohtaja Kalle Larsson, puh. 040 069 5679


1. ottaa vastaan FCG konsultointi Oy:n laatiman kou lu verk ko sel vi-tyk sen sekä siihen liittyvän lapsi- ja maa seu tu vai ku tus tenarvioinnin, ja

2. lähettää kouluverkkoselvityksen sekä siihen liittyvän lap si- jamaaseutuvaikutusten arvioinnin lausunnolle kas va tus- jakoulutuslautakuntaan, nuorisovaltuustoon, Tam me lan koulujenvanhempainyhdistyksille sekä yh teis työ toi mi kun nal le.Lausunnot on toimitettava kun nan hal li tuk sel le viimeistään30.11.2016 klo 15.00 men nes sä.

Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti päätösehdotus.KHALL § 302 Määräaikaan 30.11.2016 klo 15.00 mennessä saapui seu raa vat

lausunnot: - Kasvatus- ja koulutuslautakunta -Vanhempainyhdistys Tammenterho ry - Portaan koulun vanhempainkerho - Tammelan Nuorisovaltuusto - Teuron koulun vanhempainyhdistys

- Kaukjärven koulun vanhempainyhdistys ry sek - Yhteistyötoimikunta.

Lausunnot ovat liitteenä. Kasvatus- ja koulutuslautakunta on toi mit ta-nut myöhässä toi sen lausunnon 2.12.2016, joka on myös liitteenä.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa 16.11.2016 an ta mas saanlausunnossa, että laadittu kouluverkkoselvitys ei an nalisäinformaatiota edelliseen kouluverkkoselvitykseen ver rat tu na japainottaa, että kouluverkkopäätös tulee tehdä ai ka tau lul li ses tijärkevästi ja nopeasti. Lisäksi kasvatus- ja kou lu tus lau ta kun ta toteaa,että lapsi- ja maa seu tu vai ku tuk sis ta tehty selvitys olisi voinut ollalaajempi. Lautakunta ot taa laajasti kantaa koulukuljetuksiin jakoulujen mahdollisiin lak kau tuk siin niiden kannalta.

Vanhempainyhdistys Tammenterho ry:n lausunnossa kiin ni te täänhuomiota oppilaiden väliseen tasapuolisuuteenlasta kohti kuluvien määrärahojen ja käytössä olevien di gi taa lis tenoppimisvälineiden suhteen sekä koulutiloihin ja hen ki lö re surs sei hinliittyviin ratkaisuihin.

Portaan koulun vanhempainkerho mielestä kouluverkko tu lee karsiakoulujen oppilasmäärien, maantieteellisen si jain nin jakoulurakennusten kunnon mukaisesti. Lisäksi se edel lyt tää, ettäaikaisemmin päätetystä 20 oppilaan rajasta pi de tään kiinni. Kunnallatulisi Portaan koulun van hem pain ker hon mukaan olla pitkäntähtäimen suunnitelma, jota nou da te taan.

Tammelan kunnan nuorisovaltuusto toteaa lausuntonaan, et täselvitys on tehty hyvin kattavasti ja perusteellisesti. Li säk si se toivoo,että päätös tehtäisiin mahdollisimman no peas ti ja nuorten äänikuuluisi selkeästi päätöksessä.

Teuron koulun vanhempainyhdistys toteaa lausunnossaan kou lu-verk ko sel vi tyk sen olevan käyttökelvoton Tammelan kou lu jenkehittämisen kannalta. Lausunnossa katsotaan, et tä selvityksessäon useita perustavanlaatuisia puutteita ku ten esim. Tilastokeskuksenväestöennusteeseen tu keu tu mi nen kunnan strategiaan kuuluvanasukasmäärän kas vat ta mi sen asemasta, lasten mielipiteen jatahdon kuulematta jät tä mi nen, paikallistuntemuksen puute ja arviokou lu kiin teis tön kunnosta. Harhaanjohtavana pidetään myös op pi las-koh tais ten kustannusten ilmoittamista vain yhden vuoden osal ta.Lausunnossa tuodaan esille Teuron koulun op pi las mää rän kasvavanennusteen mukaan voimakkaasti. Teuron kou lunvanhempainyhdistys kritisoi kaavamaisia sääs tö po ten ti aa li las kel miaja maaaseutu- sekä lapsivaikutusten ar vioin tia. Teuronvanhempainyhdistys on toimittanut lau sun ton sa ohessa selvityksen:Tammelan kouluverkko - asuk kai den ja kylien näkökulma. Teuron

koulu erityiskohteena. Sel vi tys on liitteenä.

Tammelan Kaukjärven koulun vanhempainyhdistys ry kat soo, ettäselvitys ei anna luotettavaa tulosta. Selvityksessä ei ole luotettavastinäytettytoteen kouljen lakkautuksista syn ty viä säästöjä.Lausunnossa todetaan, että suomalaisen kou lu jär jes tel mänkeskeisiä arvoperusteita ovat tasa-arvon ta kaa mi nen japarantaminen. Pienen koulun op pi mis ym pä ris tö tarjoaa hyvätedellytykset lapsen hyvinvoinnille ja op pi mi sel le. Lausunnossakiinnitetään huomiota myös opettajien ja kouluhenkilökunnanjaksamiseen eri kokoisissa kou luis sa. Vanhempainyhdistys esittääehdotuksia koulun ja kylän ke hit tä mi sek si. Lisäksi todetaan, ettämaaseudun lap si per heil le tärkein peruspalvelu on koulu.

Tammelan kunnan yhteistyötoimikunta toteaa lau sun nos saan, ettämahdollisen kouluverkkomuutoksen aiheuttamat hen ki lös tö vä hen-nyk set tulee toteuttaa luonnollisen pois tu man kautta.

Annetut lausunnot ovat kokonaisuudessaan liitteessä.

Hallintolainhallintolain 41 § mukaan viranomaisen tulee va ra tavaikuttamismahdollisuuksia, jos asian ratkaisulla voi ol la huomattavavaikutus muiden kuin asianosaisten elin ym pä ris töön, työntekoon taimuihin oloihin. Viranomaisen tulee va ra ta näille henkilöillemahdollisuus saada tietoja asian kä sit te lyn lähtökohdista jatavoitteista sekä lausua mie li pi teen sä asiasta. Asian vireilläolosta javai kut ta mis mah dol li suuk sien käyttämisestä on ilmoitettava asianmerkityksen ja laa juu den kannalta sopivalla tavalla.

Kuntalain 27 §:ssa todetaan, että valtuuston on pidettävä huol tasiitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytyksetosallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:1) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toi mi eli miin;2) järjestämällä kunnan osa-aluetta koskevaa hallintoa;3) tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuu le mis ti lai suuk sia;4) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen pää tök sentekoa;5) järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoitamisessa;6) avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, val mis te-lua ja suunnittelua; sekä7) järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä.

Kouluverkkoselvityksen kaikki vaihtoehdot sisältävät kou lu jenlakkautuksia, joten kouluverkosta tehtävällä päätöksellä onhuomattavia vaikutuksia monen henkilön elin ym pä ris töön,työntekoon tai muihin oloihin. Osallistumis- ja vai ku tus mah dol li suuk-sien varaaminen kuntalaisille ja palveluiden käyt tä jil le edellyttää

tiedottamista ja kuulemista sekä mie li pi tei den selvittämistä ennenpäätöksentekoa.

Valmistelija: Hallintojohtaja Anitta Hietaniemi, puh 050 569 7500



2. päättää järjestää kouluverkkoselvitystä ja siinä esi tet ty jäkoulujen lakkautusvaihtoehtoja koskevan tiedotus- jakuulemistilaisuuden 4.1.2017 klo 17.00-19.00. Ti lai suus onkaikille avoin; ja

3. varaa mahdollisuuden toimittaa kannanotot joko em. kuu le mis-ti lai suu des sa tai kirjallisesti viimeistään 20.1.2016 klo 14.30toimittamalla kunnanhallitukselle osoi tet tu kannanottoosoitteeseen: Kunnanhallitus, Hak ka pe lii tan tie 2, 31300Tammela tai [email protected].


Käsittely kokouksessa: Kunnanjohtaja muutti esitystään. Muutettu esitys kuuluu seuraavasti:

Kunnanhallitus päättää


2. päättää järjestää kouluverkkoselvitystä ja siinä esi tet ty jäkoulujen lakkautusvaihtoehtoja koskevan tiedotus- jakuulemistilaisuuden 4.1.2017 klo 17.00-19.00 kunnantalonvaltuustosalissa. Ti lai suus on kaikille avoin.; ja

3. varaa mahdollisuuden toimittaa kirjalliset kannanotot joko em.kuu le mis ti lai suu des sa tai viimeistään 20.1.2017 klo 14.30toimittamalla kunnanhallitukselle osoi tet tu kannanottoosoitteeseen: Kunnanhallitus, Hak ka pe lii tan tie 2, 31300Tammela tai [email protected].



tämä dokumentti on allekirjoitettu sähköisesti / detta ... · hallintojohtaja anitta...

Documents