1(14)

HANKESUUNNITELMA vuosille _ 2006_ - _2008 hankekoodi _ 28812601________ Huom! Katso hankesuunnitelman täyttöohje Hakuoppaasta tai internetistä osoitteesta: http://global.finland.fi/jarjestoille/

uusi hanke

jatkohanke, merkitse UM:n hankekoodi_28812601________, alkamisvuosi_2003__

hankkeen taustalla muita yhteistyövaiheita, vuosina_______

hankkeen valmisteluun on saatu UM:n

hankevalmistelumatkatukea, vuonna________

Järjestö: 1. Hankkeen perustiedot 1.1 Järjestön Suomessa rekisteröity nimi

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry

1.2 Hankkeen nimi suomeksi

Ammatti- ja yrittäjyyskoulutuksella paremmat työllistymismahdollisuudet Lusakan nuorille

1.3 Hankkeen nimi englanniksi

Vocational and entrepreneurial education: increasing employment possibilities of young people in Lusaka

1.4 Hankkeen nimi mahdollisella muulla kielellä

1.5 Hankkeen sijainti (maa, maakunta, kylä/kunta)

Lusaka, Sambia

1.6 Yhteistyökumppanin nimi

Kanyama Youth Programme Trust (KYPT)

1.7 Yhteistyökumppanin yhteystiedot

City Campus, Plot No. 17104, Los Angeles Road, Lusaka, Sambia kypt2002@yahoo.com

1.8 Yhteistyökumppanin hankkeesta vastuulliset henkilöt sekä heidän yhteystietonsa, jos eri kuin yhteistyökumppanin yhteystiedot

Mr Lewis Mwale Puhelin: 260-96-757771

1.9 Yhteistyökumppanin ja/tai hankkeen mahdollisten kotisivujen osoite

1.10 Hankkeen suunnitellut aloitus- ja päättymisajankohdat

Tammikuu 2006 – joulukuu 2008

x

2(14)

Vastaa seuraavaan kysymykseen sekä täytä budjettiti ivistelmä (1.13) vasta, kun olet vastannut muihin kysymyksiin: 1.11 Hankkeen perusidean tiivistelmä. Kirjoita tähän lyhyesti (max. 700 merkkiä) ongelma, johon hankkeella pyritään vaikuttamaan, hankkeen välitön tavoite, sekä konkreettiset toimenpiteet, jotka sen saavuttamiseksi on tarkoitus tehdä: Hankkeen tavoitteena on vähentää köyhyyden haittavaikutuksia parantamalla vähäosaisten elinoloja tarjoamalla heille mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen. Tätä kautta omavaraisuus sekä mahdollisuudet työllistymiseen joko ulkopuolisen palveluksessa tai omana pienyritystoimintana paranevat. Jatkohankkeessa keskitytään koulutuskeskuksen toiminnan kehittämiseen. Tavoitellut tulokset toimenpiteineen:

- Koulutuksen laatu o Opetusvälineiden ja -materiaalien hankinta o Henkilökunnan koulutus o Koulutilojen kunnostus

- Tunnettavuus ja imago o Markkinointistrategia o Tiedotus- ja markkinointipäällikkö o Suhteet yrityksiin o Internet-sivut

- KYPT kehittyminen järjestönä o institutionaalinen kumppanuus o tulonhankintamuotojen kartoitus ja luominen o perustoimintojen itsellisyys

1.12 Jos kysymyksessä on jatkohanke, kerro tässä hankkeen tähänastisten vaiheiden keskeiset tulokset. Koulutuskeskuksen kurssitarjotinta kehitettäessä on keskitytty KYPT:n vahvuusalueisiin. Vuoden mittaisia kursseja on järjestetty talonrakennuksen, puusepän, hotelli- ja ravintola-alan, vaatetuksen sekä automekaniikan ja –elektroniikan koulutusohjelmissa. Hankkeen kahden ensimmäisen vuoden aikana yhteensä 338 oppilasta on saanut ammatillisen peruskoulutuksen, heistä 55% naisia. Seuratakseen paremmin valmistuneiden sijoittumista työmarkkinoille, KYPT:ssä toimeenpantiin vuoden 2005 alussa seurantatutkimus, jonka tuloksien mukaan 77% koulutetuista on työllistynyt ja lähes kaikki omalle alalle. Parhaiten ovat työllistyneet hotelli- ja ravintola-alaa opiskelleet. 20 prosenttia tutkituista on perustanut oman yrityksen mutta 79 % tutkituista kuitenkin suunnittelee yrittäjäksi ryhtymistä. Yleisintä oma liiketoiminta on vaatetusalalla. Suurin osa valmistuneista opiskelijoista pitää tulojaan parempina saamansa koulutuksen ansiosta. Opettajakunnan jäseniä on koulutettu Kepan ja Tevetan toimesta. Hankkeen kuluessa KYPT on tiedottanut oppilaitaan ja yhteisöään sekä HIV/Aidsista että huumeiden käytön vaaroista.

1.13 Budjettitiivistelmä. vuosi 2006 2007 2008

Järjestön omarahoitus 6 997 6 997 6 997

Haettava hanketuki 39 651 39 651 39 651

Kulut yhteensä 46 648 46 648 46 648 1.14 Hankkeen mahdollinen muu rahoitus. Jos hanke saa muuta rahoitusta, mainitse rahoituksen määrä ja lähde. Määrä Lähde

3(14)

2. Yhteistyökumppani ja kumppanuus 2.1. Millä perusteella yhteistyökumppani on valittu? Yhteistyö kumppanin kanssa alkoi vuonna 2002, kun SYL etsi kumppania koulutussektorilta, Saharan etelänpuoleisesta Afrikasta. Kolmesta Sambian Kepan kautta saadusta sambialaisesta hanke-ehdotuksesta KYPT:n ehdotus oli selkeästi paras. Heidän organisaationsa on selkeä, heillä oli kokemusta ulkomaisista rahoittajista sekä realistinen ja yksityiskohtainen budjettiehdotus.

2.2 Onko yhteistyökumppanin kanssa tehty aiemmin yhteistyötä, jos niin milloin ja millaista? Kyseessä on jatkohanke. Hankeen ensimmäinen vaihe aloitettiin vuonna 2003.

2.3 Lisätietoja yhteistyökumppanista Kanyama Youth Programme Trust (KYPT) on rekisteröity, 1990-luvun alussa perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on ylläpitämässään koulutuskeskuksessa (KYPT: Technical Institute) tarjota ammattikoulutusta heikossa asemassa oleville nuorille. KYPT perustettiin yhteisön aloitteesta vuonna 1989. Koulutuskeskuksessa kurssien tarjoaminen aloitettiin vuonna 1993 Community Campus -alueella. Vuonna 1994 rakennettiin toinen kampusalue, City Campus, lähemmäksi Lusakan keskustaa yhteisön kysyntää vastaamaan. KYPT on monipuolinen toimija yhteisössään. Toiminnan ytimenä on monipuolisten koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen vähävaraisille nuorille, mutta myös yhteisön epävirallisen sektorin pienyrittäjille ja ammatinharjoittajille tarjotaan heidän toimeentuloaan kehittäviä viikon mittaisia intensiivikursseja. Koulutuspalveluiden lisäksi KYPT toimii aktiivisesti HIV/AIDS -tiedon levittäjänä sekä tarjoaa CTT katulapsiprojektille toimitilat kampuksellaan, osallistuen monipuolisesti ympäröivän yhteisön tukemiseen. KYPT on Sambian ammattioppilaitosviraston (Teveta) rekisteröimä ja valvoma koulutuskeskus.

2.4 Millainen on yhteistyökumppanin oma panos hankkeen toteuttamisessa (työvoima, taloudellinen panos, muu)? KYPT vastaa kokonaisuudessaan hankkeen toteutuksesta. Operatiivisesta työstä (oppilaiden koulutus, kampusten hoito, järjestön taloushallinto sekä muut hallinnolliset tehtävät) vastaavat KYPT:n kolme toimeenpanotason johtajaa (manager) sekä heidän alaisuudessaan toimivat opettajat. KYPT:n vuosikokous ja hallitus antavat toiminnalle vuosittaiset päälinjaukset. KYPT antaa opetustilat hankkeen käyttöön ja kantaa rahallisen vastuun kaikista paikallisista hallintokuluista (ml. hallintohenkilökunta), lyhytkurssien rahoituksesta sekä kampusten hoidosta. KYPT:n omarahoitusosuus kootaan oppilailta perittävistä pienistä kurssimaksuista, kampusalueen yritysten vuokratuloista, järjestön jäsenmaksuista sekä City kampuksella sijaitsevan kännykkämaston vuokratuloista.

2.5 Mitkä muut tahot osallistuvat yhteistyöhön? Mikä on heidän roolinsa ja panoksensa hankkeessa (esim. suomalaiset, paikalliset tai kansainväliset järjestöt tai viranomaiset)? KYPT:n hallituksessa ovat edustettuina paikallisen seurakunnan, peruskoulun opettajakunnan, Teveta:n ja yhteisön kansalaisjärjestöjen edustajat. Teveta takaa koulutuskeskuksen yleisen tason spesifien vaatimusten ja vuosittaisten tarkastusten avulla. Cisep rahoittaa KYPT:ssä järjestettäviä yrittäjyyskursseja. Kepan Sambian toimisto on hankkeen merkittävä yhteistyötaho, erityisesti kommunikaation ylläpitämisessä, sen edelleen kehittämisessä sekä yleisessä hankeseurannassa. KYPT:n hallintohenkilökunta osallistuu Kepan tarjoamiin talous- ja hankehallintokoulutuksiin. Family Health Trust rahoittaa Aids ja huumevalistusta oppilaille.

4(14)

Teveta = Technical Education and Vocational Training Authority Cisep = Concept for Informal Sector Employment Promotion

3. Hankkeen tausta ja kestävyys 3.1 Miten hankkeen idea sai alkunsa? Onko se esimerkiksi osa jotain suurempaa hankekokonaisuutta?

Hankealoitteen teki KYPT keväällä 2002, kun SYL oli ensin KEPA:n Sambian toimiston kautta tiedottanut etsivänsä yhteistyökumppania Sambiasta. Kesällä 2004 aloitimme keskustelut mahdollisesta jatkohankkeesta.

3.2 Kerro lyhyesti hankkeen toimintaympäristöstä. KYPT toimii Kanyamassa, yhdessä Sambian pääkaupungin Lusakan vanhimmista ja isoimmista slummeista. Aluetta vaivaavat vuodenajasta riippuen tulvat tai kuivuus mutta ennen kaikkea äärimmäinen köyhyys. Työnsaaminen on hyvin suurelta osin epävirallisella sektorilla itsensä työllistämisen varassa, sillä virallinen sektori työllistää vain hieman yli 10 % työvoimasta. Sekä miehet että naiset osallistuvat tulonhankintaan. Alueella on valtava määrä pienyrityksiä, joiden tarjoamat palvelut vaihtelevat vaatteiden ompelusta luonnonlääketieteeseen. KYPT:n toimitiloissa toimii myös mikroluototusta tarjoava yritys Pulse. KYPT kuitenkin tekee yhteistyötä valtion mikroluottoja myöntävän pankin kanssa. KYPT:n suosituksella entisen oppilaan lainansaanti on hyvin todennäköistä. Sambian valtion opetusbudjetti kohdistuu lähinnä perusopetukseen. Valtio ei tue yksityisiä ammattikouluja. Peruskoulunsa päättäneistä alle puolet jatkaa toisen asteen kouluissa ja vain 22 000 nuorta yli 600 000 ikäryhmään kuuluvasta saa jotain ammatillista koulutusta. Paha Aids-tilanne on aiheuttanut runsaasti orpoja johtaen lasten koulunkäynnin keskeyttämiseen.

3.3 Millainen on hankkeen toimialan yleinen kehitystaso kohdealueella? Miten paikallinen hallinto tällä alalla ja näissä asioissa toimii? Miten paikallinen hallinto osallistuu hankkeen toteutukseen tai rajoittaa sitä? Vuonna 2004 Tevata:an rekisteröityneitä ammatillisia opetuslaitoksia oli maassa noin 350. Näistä 23 on luokiteltu hyvätasoisiksi, loput ovat pieniä ja resursseiltaan pahasti puutteellisia. Ammattikoulutusta on Lusakassa saatavilla, mutta se on kallista ja siten edunsaajien tavoittamattomissa. Sambian opetussektorin resurssit on sidottu peruskoulutuksen kehittämiseen ja tukemiseen, josta syystä ammattikoulusektori on yksityisten ja järjestöjen käsissä. Valtion ammattikoulutusvirasto Teveta tarkastaa koulutuskeskuksia sekä testaa ja myöntää maksullisia ammattitutkintoja oppilaille.

3.4 Miten hanketta on suunniteltu? Hanketta on suunniteltu vapaaehtoistyönä ylioppilaskuntien edustajista koostuvan Kehitystyöasian neuvottelukunnan (KENKKU) toimesta yhteistyössä kumppanijärjestön kanssa. Elokuussa 2002 toteutettiin kaksiviikkoinen valmistelumatka Sambiaan. Tammikuussa 2005 SYL:n kahden hengen delegaatio toimeenpani kahden viikon yhdistetyn hankkeen seuranta- ja jatkon suunnittelumatkan Lusakaan. Matkojen aikana kerättiin lisää tietoa järjestöstä ja sen toiminnasta, opettajakunnasta, ongelmista ja kehitystavoitteista. Tapaamisissa ja neuvotteluissa KYPT:n kanssa keskusteltiin avoimesti ja rakentavasti hankkeen tavoitteista ja toimintatavoista. Molempien matkojen aikana SYL:n edustajat myös haastattelivat opettajia ja oppilaita. Suunnittelua on jatkettu yhteistyössä KYPT:n kanssa sähköpostin välityksellä.

5(14)

3.5 Mitkä ovat ne hyödynsaajien kannalta keskeiset ongelmat, joihin hankkeella pyritään vaikuttamaan? KYPT:n kohderyhmän nuorten yhteinen nimittäjä on köyhyys. Työnsaantimahdollisuudet virallisella sektorilla ovat todella alhaiset, joten oman käden taidot ja liiketoimintaosaaminen ovat ratkaisevassa asemassa elannon saamiseksi. Koulutukseen pyritään houkuttelemaan työttömiä tai koulunsa päättäneitä, heikossa sosiaalisessa tilanteessa olevia nuoria. Monet KYPT:n oppilaista ovat orpoja tai vailla perheen/suvun tukea. KYPT:n keräämät lukukausimaksut ovat hyvin alhaiset verrattuna muihin ammattioppilaitoksiin. KYPT:n oppilaiden peruskoulutuksen taso vaihtelee suuresti. Arjessa selviämisen taidot saattavat olla hyvinkin puutteelliset, joten koulutukseen sisältyy kaikilla kursseilla yrittäjyyskasvatusta, kansalaistaitoja sekä lisääntymisterveys- ja HIV-valistusta. Sambiassa naiset ovat usein perheensä elättäjän asemassa, mutta heidän mahdollisuutensa tulonhankkimiseen ovat heikot. Koulutuksella pyritään parantamaan naisten yleistä yhteiskunnallista asemaa ja mahdollisuutta itsenäiseen päätöksentekoon.

3.6 Millaiset riskit voivat vaikuttaa hankkeen onnistumiseen? Miten näiden riskien toteutumista pyritään ennaltaehkäisemään? KYPT:n kohderyhmänä olevien nuorten houkutteleminen jatkokoulutukseen on haasteellista. Koska mitään oppilaanohjausta ei maassa ole, niin oppilaiden tavoittaminen riippuu täysin KYPT:stä itsestään. Sen lisäksi että KYPT pitää saada kohderyhmän tietoisuuteen, koulutuksesta ja sen tärkeydestä pitää tehdä muita ajan- ja resurssienkäytön vaihtoehtoja houkuttelevampi. Markkinointistrategian onnistumiseksi käytetään useita eri viestintävälineitä (radio, lehdet, julisteet, järjestökontaktit). Markkinoinnista luodaan kattava toimintasuunnitelma ja kohderyhmäkartoitus. Osa markkinoinnista kohdistetaan mahdollisille työnantajille koulun tunnettavuuden parantamiseksi yritysmaailmassa. KYPT:n paras mainostaja ovat tähän mennessä olleet sen entiset oppilaat, ja tätä linkkiä tullaan ylläpitämään myös jatkohankkeen puitteissa. Ydintavoitteiden saavuttamiseksi KYPT:n opetuksen on oltava houkuttelevaa ja vastattava opiskelijoiden ja työnantajien tarpeisiin. Toistuvilla tarvekartoituksilla pyritään takamaan tarjottavien kurssien ajankohtaisuus/relevanttius. Paha Aids-tilanne voi aiheuttaa henkilökunnan ennenaikaisia menetyksiä. Tämä voi johtaa jo koulutuksella ja kokemuksella opittujen tietotaitojen menettämiseen. Yksi kumppanijärjestön keskushenkilö on jo kuollut Aidsiin. HIV/Aids-valistukseen panostetaan niin oppilaiden kuin henkilökunnankin joukossa. Hallinnon kestävyys on pyritty turvaamaan rakentamalla avoin ja välitön kumppanuussuhde, jossa SYL tarjoaa KYPT:lle jatkuvaa tukea raportoinnin ja taloushallinnon tason kohottamisessa.

3.7 Luoko hanke jonkin uuden rakenteen tai toimintatavan, vai tuetaanko sen avulla jo olemassa olevaa? Selvitä.

Ei, hanke tukee jo olemassa olevan ammattioppilaitoksen toiminnan kehittämistä. 3.8 Miten ja milloin vastuu hankkeesta siirretään paikalliselle hallinnolle, paikalliselle järjestölle tai hyödynsaajille itselleen? Tavoitteena on koulun asteittainen omavaraisuus tämän vuosikymmenen lopussa koulun oman oppilastyöliiketoiminnan kehittyessä.

6(14)

4. Hyödynsaajat 4.1 Keitä ovat hankkeen välittömät hyödynsaajat? Paljonko heitä on (arvio)? Välittömiä hyödynsaajia ovat koulutuskeskuksen oppilaat, joita on noin 150 vuodessa. Välittömänä hyödynsaajana on myös KYPT järjestönä, koulutuskeskuksen opettajat, KYPT:in järjestöorganisaation toimijat (hallitus, toimeenpaneva taso ja heidän alaisuudessaan toimivat henkilöt).

4.2. Keitä ovat hankkeen välilliset hyödynsaajat? Välillisiä hyödynsaajia ovat KYPT:n tuella toimivat yhteisöryhmät ja niiden aktiiviset toimijat. KYPT:n oppilaiden kautta hyöty leviää myös muualle Lusakan alueelle. Jo yhden perheenjäsenen kouluttautuminen parantaa koko perheen sosioekonomista asemaa.

Jos haettava avustus on alle 20.000 €, vastaa seuraavaan kysymykseen: 4.3 Miten hyödynsaajat itse osallistuvat hankkeeseen?

Jos haettava avustus on 20.000 € tai enemmän , vastaa seuraavaan kysymykseen: 4.4. Erittele hankkeeseen osallistumisen tavat kunkin hyödynsaajaryhmän osalta erikseen. - Oppilaat: oppilaskunta osallistuu koulun kehittämiseen antamalla palautetta, tapaamalla hallintoa

säännöllisesti ja osallistumalla Annual Review -työhön - Opettajat: jatkokoulutus, osallistuminen KYPT:n kehittämistyöpajoihin ja vuosikokouksiin sekä

Annual Review -työhön - Hallitus: kokoukset, osallistuminen KYPT:n kehittämistyöpajoihin ja vuosikokouksiin sekä Annual

Review -työhön osallistuminen - Hallinto: hankkeen toimeenpano, hankkeen seuranta, taloudellinen vastuu, hallinnon kehittäminen,

osallistuminen KYPT:n kehittämistyöpajoihin ja vuosikokouksiin, Annual Review -työhön osallistuminen

5. Hankkeen tavoite, toteutussuunnitelma ja seurant a Tavoitteet 5.1 Mikä on hankkeen pitkän tähtäimen kehitystavoite? Köyhyyden haittavaikutusten vähentyminen alueella.

5.2 Mikä on hankkeen välitön tavoite? (Alueellisesti ja hyödynsaajien osalta rajattu) Lusakan Kanyaman alueen nuorten ja erityisesti naisten elämänlaadun ja työllistymismahdollisuuksien parantaminen kehittämällä ammatillista- ja pienyrittäjyyskoulutusta.

7(14)

Jos haettava avustus on 20.000 € tai enemmän , vastaa seuraavaan kysymykseen: (myös pienempää hanketukea hakevat voivat halutessaan vastata tähän) 5.3. Mitkä ovat hankkeella tavoiteltavat tulokset? - KYPT:n opetuksen laatu parantunut

o 150 koulutettua vuodessa, joista vähintään 50 % naisia o Kaikki oppilaat saavat mielekkään työharjoittelupaikan o Opettajien lisääntynyt motivaatio ja sitoutuneisuus o Riittävät resurssit o Hyvät opetustilat

- KYPT:n tunnettavuuden ja imagon parantuminen työnantajien ja nuorten keskuudessa o Vähintään 25 % osuus oppilaista markkinoinnin kautta o Tehokas, tavoittava ja ylläpidettävä markkinointistrategia o Koulutus houkuttelevaa nuorten silmissä o KYPT yhteisönsä ja alueen työnantajien näkökulmasta tunnettu ja arvostettu koulutuslaitos

- KYPT:n hallinnon toimintatapojen ja rahoituspohjan kestävyys o Toimitilojen vuokraustoiminnan kehittäminen o Hallituksen sitouttaminen o Riittävät hallinnon henkilöresurssit o Tiivistynyt yhteistyö Teveta:n kanssa o Koulutuskeskuksella hyvä Teveta:n arvosana o Jatkuva, mielekäs seurantajärjestelmä o Taloudellisesti kannattava oppilastyöliiketoiminta

Toteutus 5.4 Millaisilla toimenpiteillä hankkeen tuloksiin ja välittömään tavoitteeseen pyritään? Mikäli mahdollista, merkitse tähän myös toimenpiteiden karkea (vuositason) toteutusaikataulu. Kaikki toimenpiteet ovat vuosittaisia ellei muuta mainita. - KYPT:n opetuksen laadun parantaminen

o Opetusvälineiden hankinta o Taataan opetusmateriaalien riittävyys o Tarvekartoitus kurssitarjottimen kehittämiseksi 2007/8 o Henkilökunnan kouluttaminen o Vierailijaluennoitsijoita yritysmaailmasta o Opintoretkiä yrityksiin o Koulutilojen kunnostustyöt (uusi autonkorjauskatos, toinen ompeluhuone, varastotila

keittiöopetusvälineille) o Järjestetään vuosittain kahdeksan pitkäkestoista kurssia o Pidetään liiketoiminta kaikkien kurssien opetusohjelmassa o Viestintätaitojen sisältyminen kursseihin o Oppikirjojen hankkiminen oppilaiden käyttöön o Työkalujen uusiminen o Runsaasti poissaolevia ja opinnoissa heikosti menestyviä pyritään saamaan opintojen

ohjauksella paremmin mukaan o Opetusjohtaja ohjaa opettajia kiinnittämään erityishuomiota kurssien vähemmistösukupuolen

huomioimiseen

8(14)

- KYPT:n tunnettavuuden ja imagon parantuminen työnantajien ja nuorten keskuudessa o Markkinointistrategia

� Radiomainokset � Lehtimainokset � Julisteet � Flyerit � Yleisesite � Suhdetoiminta (työnantajat, yhteisö, Teveta ja muut järjestöt) � Julkisivumainosten kunnostus � Markkinoinnin kohderyhmänä erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat nuoret naiset

o Palkataan tiedotus- ja markkinointipäällikkö o Nettisivujen luominen (2006) ja päivittäminen

- KYPT:n hallinnon toimintatapojen ja rahoituspohjan kestävyys

o Oma Internet-yhteys o Uuden hallituksen orientointi ja koulutus o Annual review -seminaari o Koulutuskeskuksen oppilastyönä tehtävän liiketoiminnan mahdollisuuksien kartoitus (2006) ja

sen mukaiset toimet kannattavan oppilasliiketoiminnan perustamiseksi Jos haettava avustus on alle 20.000 €, vastaa seuraavaan kysymykseen: 5.5. Mitä hankkeen toteutuksen vastuunjaosta on kumppanin kanssa sovittu?

Jos haettava avustus on 20.000 € tai enemmän , vastaa seuraavaan kysymykseen: 5.6 Kuvaa hankkeen toteutus- ja seurantaorganisaatio ja vastuunjako

Vuosikokous (Annual General Meeting) Hallitus (Board of Trustees)

Opetusjohtaja vastaa kurssien opetusmateriaalien ja -tilojen sekä itse opetuksen laadun kehittämisestä yhteistyössä opettajien kanssa.

Opetusjohtaja Hallinto- ja

talouspäällikkö

Koulutuskeskuksen johtaja

Kassanhoitaja/ toimistoapulainen

Cashier (1)

Opiskelijat

Tiedotus- ja markkinointi-päällikkö

Apulaiset Vartijat

Opettaja (Auto-

mechanics

Opettaja (Tailoring)

Opettaja (Hotel & Catering)

Opettaja (Auto-

electronics)

9(14)

Tiedotus- ja markkinointipäällikkö vastaa markkinointistrategian tekemisestä ja toteutuksesta. Hän hoitaa säännöllisen yhteydenpidon sähköpostitse SYL:n hankekoordinaattorille. Hallinto- ja talouspäällikkö vastaa budjettiseurannasta ja talousraportoinnista sekä KYPT:n hallitukselle että SYL:lle. Lisäksi hänen vastuullaan on strategiasuunnitelman mukaisen oppilasliiketoimintaan perustuvan omavaraistumisen kehittäminen yhdessä koulutuskeskuksen johtajan kanssa. Koulutuskeskuksen johtaja vastaa keskuksen yleisen toiminnan lisäksi mm. vuosiraportoinnista. Hallitus seuraa koulun toiminnan kehittymistä säännöllisissä kokouksissaan johtohenkilöiden tekemien raporttien perusteella. Suomessa SYL:n hankekoordinaattori ja ylioppilaskuntien vapaaehtoisista koostuva KENKKU seuraavat hankkeen etenemistä ja raportoivat Ulkoasianministeriölle. Tummalla painetut osiot tulevat SYL/UM rahoituksella, kumppani vastaa muusta rahoituksesta itse. Seuranta 5.7 Millä tavoin suomalaisen järjestön vastuuhenkilöt seuraavat hanketta ja sen varainkäyttöä sekä osallistuvat hankkeen toteutukseen? SYL seuraa hanketta säännöllisen sähköpostitse tapahtuvan kirjeenvaihdon lisäksi neljännesvuosi- ja vuosiraporttien avulla sekä Kepan Sambian yhteystoimitsijan välityksellä. Seurantaan osallistuu puolipäiväisen hankekoordinaattorin lisäksi vapaaehtoisista ylioppilaskuntien edustajista koostuva KENKKU. SYL antaa institutionaalista tukea KYPT:lle järjestönä kehittymisessä.

5.8 Miten paikalliset yhteistyökumppanit seuraavat hanketta ja sen varojenkäyttöä? Opettajakunta ja hallintohenkilökunta kokoontuvat joka toinen viikko seurantapalaveriin. Keskuksen johtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle toimintojen edistymisestä ja talouspäällikkö puolestaan budjetista. Luottamusoppilailla on kuukausittaiset tapaamiset opettajakunnan kanssa.

5.9 Millaista sanallista tai numerotietoa hankkeen etenemisestä kerätään? - KYPT:n opetuksen laatu parantunut

• Opiskelijat jättävät palautelomakkeet kurssien aikana ja kurssien päättyessä.

• Koulutettujen määrä ja sukupuoli tilastoidaan ja näiden kehittymistä seurataan

• Koulutettujen arvosanojen kehitystä seurataan

• Opettajien motivaatiota ja sitoutuneisuutta seurataan luottamuksellisilla työyhteisökeskusteluilla ja opettajien pysyvyydellä

• Opetustilojen kehitystä seurataan yleisen viihtyvyyden lisäksi mm Teveta:n tarkastusraporteilla

• Uusittavan valmistuneiden työllistymistutkimuksen tuloksia verrataan vuonna 2005 tehtyyn tutkimukseen

• Pyydetään harjoittelupaikkoja täyttämään valmis arviolomake työharjoittelijoiden taidoista

• Seurataan keskeyttäneiden sukupuolijakaumaa

- KYPT:n tunnettavuuden ja imagon parantuminen työnantajien ja nuorten keskuudessa

• Markkinointistrategian onnistumista seurataan tilastoimalla oppilaan koulutukseen hakeutumisen yhteydessä mitä kautta kukin oli kuullut KYPT:stä

10(14)

• Opettajat ja luottamusoppilaat raportoivat sekä kirjallisesti että suullisesti opetusjohtajalle harjoittelupaikkojen laadusta ja saannin helppoudesta

• Markkinointia seurataan myös tilastoimalla koulutukseen hakevien ja tiedustelujen määrän kehitystä

• Uusittavan valmistuneiden työllistymistutkimuksen tuloksia verrataan vuonna 2005 tehtyyn tutkimukseen

- KYPT:n hallinnon toimintatapojen ja rahoituspohjan kestävyys

• Seurataan vuokralaisten vuokranmaksukykyä ja pysyvyyttä

• Seurataan Teveta:n tarkastusraportteja

• Oppilastöinä tehtävän liiketoiminnan mahdollisuuksista tehdään selvitysraportti 5.10 Missä ja miten hankkeen paikalliskulujen kirjanpito ja tarkastus järjestetään? Paikanpäällä oleva kirjanpitäjä ja tilintarkastustoimisto hoitavat.

5.11 Onko hankkeelle suunniteltu väliarviointia tai evaluointia sen päätyttyä? Jos, niin miten arviointi tai arvioinnit toteutetaan? Väliarviointina valmistuu kesällä 2005 entisten opiskelijoiden työllistyneiden seurantatutkimus. Tutkimus uusitaan laajennettuna hankkeen loppuessa.

6. Vapaamuotoinen selostus hankkeesta ja sen toimin tatavasta (vapaaehtoinen: jos hankesuunnitelmalomakkeen muut kysymykset eivät sovi tai riitä hankkeen kuvailemiseen, kerro tässä lisätietoja.)

11(14)

7. Hankkeen budjetti ja rahoitussuunnitelma

Hankkeen budjetti 2006 2007 2008 Yhteensä 1. Henkilöstökulut (Liite 1) Suomalaisen henkilöstön palkka- ja sivukulut 0 0 0 0

Suomalaisten asuminen ja matkakulut 0 0 0 0

Paikallisen henkilöstön palkka- ja sivukulut 5 520 5 520 5 520 16 560

Muut henkilöstökulut 0 0 0 0

Suomalaisten vapaaehtoistyön arvo 0 0 0 0

Henkilöstökulut yhteensä 5 520 5 520 5 520 16 560

2. Toimintokulut (esimerkiksi koulutus) (Liite 2)

Ostetut asiantuntijapalvelut 9 264 9 264 9 264 27 792

Muut kulut 9 720 9 720 9 720 29 160

Toimintokulut yhteensä 18 984 18 984 18 984 56 952

3. Materiaalit, hankinnat ja investoinnit (Liite 3)

Laite- ja materiaalihankinnat 4 200 4 200 4 200 12 600

Rakentaminen 4 620 4 620 4 620 13 860

Muut hankinnat 0 0 0 0

Tavaralahjoitusten arvo 0 0 0 0

Materiaalit, hankinnat ja investoinnit yhteensä 8 820 8 820 8 820 26 460

4. Käyttö ja kunnossapito (Liite 4) Käyttökulut 420 420 420 1 260

Kunnossapitokulut 0 0 0 0

Käyttö ja kunnossapito yhteensä 420 420 420 1 260

5. Seuranta- ja arviointikulut (Liite 5)

Ulkopuoliset palvelut (sis. asiantuntijakulut) 820 820 820 2 460

Matka- ja majoituskulut 5 400 5 400 5 400 16 200

Muut kulut 2 020 2 020 2 020 6 060

Seuranta- ja arviointikulut yhteensä 8 240 8 240 8 240 24 720

TOTEUTUSKULUT YHTEENSÄ 41 984 41 984 41 984 125 952

6. Hallintokulut (Liite 6)

Hallinnon palkka- ja sivukulut 2 777 2 777 2 777 8 332

Toimistokulut 207 207 207 621

Suomalaisen järjestön lakisääteiset tilintarkastuskulut 0 0 0 0

Varainhankinta ja tiedottaminen 0 0 0 0

Suomalaisten vapaaehtoistyön arvo 1 680 1 680 1 680 5 040

Hallintokulut yhteensä 4 664 4 664 4 664 13 993

HANKKEEN KOKONAISKULUT YHTEENSÄ 46 648 46 648 46 648 139 945

Hallintokulujen osuus kokonaiskuluista (%) 10,00 10,00 10,00 10,00

12(14)

Hankkeen rahoitussuunnitelma 2006 2007 2008 Yhteensä 1. Järjestön omarahoitus (Liite 7) Rahallinen osuus 3 517 3 517 3 517 10 551

Vapaaehtoistyö ja tavaralahjoitus 3 480 3 480 3 480 10 440

Järjestön omarahoitus yhteensä 6 997 6 997 6 997 20 991

Omarahoitus kokonaiskuluista (%) 15,00 15,00 15,00 15,00

2. Ulkoasiainministeriön hanketuki

Aiempi hanketuen myöntö

HAETTAVA HANKETUKI 39 651 39 651 39 651 118 953

HANKKEEN KOKONAISRAHOITUS YHTEENSÄ 46 648 46 648 46 648 139 944

8. Hankkeen kehityspoliittiset päämäärät ja läpilei kkaavat teemat 8.1. Mikä on tai ovat hankkeen kehityspoliittinen päämäärä tai päämäärät? Merkitse yksi päätavoite ja korkeintaan kolme merkittävää osatavoitetta: Päätavoite Osatavoite x Äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen Peruskoulutuksen ulottaminen kaikille x Sukupuolten tasa-arvon ja naisten aseman parantaminen Lapsikuolleisuuden vähentäminen Odottavien äitien terveyden parantaminen HIV/AIDS:in vastainen työ Malarian ja muiden merkittävien tautien vastustaminen Ympäristön kestävä kehitys Puhtaan veden saanti x Slummien olojen kohennus x Yksityisen sektorin toimintaedellytysten ja taloudellisen vuorovaikutuksen

lisääminen Demokratian, ihmisoikeuksien ja hyvän hallinnon edistäminen Rauhantilan ja turvallisuuden edistäminen Oikeudenmukaisen ja sääntöperusteisen kansainvälisen kauppa- ja

rahoitusjärjestelmän kehittäminen Kehitysmaiden velkaongelman ratkaiseminen kansallisin ja kansainvälisin

toimin Uuden teknologian ja erityisesti informaatioteknologian hyötyjen

saattaminen kehitysmaiden käyttöön yhdessä yksityisen sektorin kanssa Ei mikään edellä mainituista. Muu, mikä?

Jos haettava avustus on 20.000 € tai enemmän , vastaa seuraavaan kysymykseen, muuten siirry kysymykseen 8.3. 8.2 Miten hankkeen suunnittelussa on huomioitu kehitysmaan köyhyydenvähentämisohjelma (PRSP) tai vastaava? Jos sitä ei ole huomioitu, perustele miksi: Sambian ensimmäinen PRSP ohjelma oli vuosille 2002-2004. Uuden PRSP-ohjelman suunnittelu on käynnissä, mutta voimassa olevaa ohjelmaa ei ole. Aikaisemman ohjelman puitteissa oli suunniteltu kuusi koulutussektorin ohjelmaa, joista yksi ammattiopetukseen keskittyvä. Suunnitelmassa määriteltiin

13(14)

seitsemän prioriteettialuetta, TEVET-rahaston perustaminen ja kattavan ammattiopetusohjelman kehittäminen. Hankkeen tavoitteena on PRSP:n mukaisesti koulutuksen saavutettavuuden, laadun, relevanssin ja tasa-arvon lisääminen.

8.3. Kehityspolitiikan läpileikkaavat teemat Kehityspoliittiseen ohjelmaan sisältyy joukko ns. läpileikkaavia teemoja, joiden totetumiseen pyritään kehtiyspolitiikassa kautta linjan. Vastausohje: merkitse kohtaan "vaikutus" alla olevan taulukon mukainen merkki sen mukaan, millaisia vaikutuksia arvioit hankkeella olevan. Perustele yhdellä virkkeellä tärkeimmät myönteiset ja haitalliset vaikutukset Vastausvaihtoehdot: ++ merkittävä myönteinen vaikutus + myönteinen vaikutus 0 ei vaikutusta - haitallinen vaikutus Teemat Vaikutus Perustelu/lisätiedot Ympäristövaikutukset: Puhtaan veden saanti ja haku sekä sanitaatio

+

Ympäristökuormitus (maa, vesi, ilma(sto), jäte)

0

Luonnon monimuotoisuuden säilyminen

0

Luonnonvarojen kestävä käyttö (ml. energia, kulutus, eroosio)

0

Sukupuolten välisen eriarvoisuuden vähentäminen Työn jakaantuminen sukupuoleen perustuen

+

Naisten tulonhankinta, omistusoikeudet

++ Ammatillisella koulutuksella ja kursseihin sisältyvillä liiketoimintaopeilla kohderyhmän naisten tulonhankintamahdollisuudet paranevat

Naisten osallistuminen päätöksentekoon

+

Lisääntymisterveys, lisääntymisoikeudet

+

Väkivallan vähentyminen 0 Yhtäläiset koulutusmahdollisuudet

++ Koulutusta tarjotaan yhtäläisesti molemmille sukupuolille

Helposti syrjäytyvien ryhmien tukeminen (vammaiset, etniset tai uskonnolliset vähemmistöt, alkuperäisväestö, lapset) Helposti syrjäytyvät ryhmät yhteisön jäseninä (asennoituminen helposti syrjäytyviin ryhmiin)

+

Helposti syrjäytyvien ryhmien osallistaminen

+

14(14)

Helposti syrjäytyvien ryhmien yhtäläiset oikeudet

+

Hyvä hallinto ja demokratian edistäminen Korruption väheneminen 0 Paikallisen hyvän hallinnon osaamisen edistäminen

++ KYPT:lle korostetaan raportoinnin kattavuuden ja täsmällisyyden tärkeyttä

Taloushallinnon avoimuus ja tiedonjako (toteuttajien välillä)

+

Kansalaisyhteiskunnan tiedonsaannin paraneminen

+

Kansalaisyhteiskunnan osallistumisen lisääminen

+

9. Allekirjoitukset Paikka ja päivämäärä Paikka ja päivämäärä Allekirjoitus Allekirjoitus Nimen selvennys Nimen selvennys Tehtävä Tehtävä Liitteet: Mahdolliset sopimukset, avustuspyynnöt ja toimiluvat