2016-Q4PROJEKTITOIMINNAN RAPORTTI

1.1.–31.12.2016Projektitiimi 22.2.2017 • Johtoryhmä 7.3.2017 • Hallitus 30.3.2017 • Valtuusto 20.4.2017

2

3

1. KATSAUS VUODEN 2016 PROJEKTITOIMINTAAN Vuoden 2016 aikana julkisrahoitteisia projekteja toteutettiin KPEDU:ssa yhteensä 74 kpl, ja niiden toteutuneet kustannukset 1.1.–31.12.2016 väliseltä ajalta olivat noin 2,0 milj. € (v. 2015 89 kpl ja 1,3 milj. €). Vuoden 2016 aikana päättyi yhteensä 29 projektia ja käynnistyi 23 projektia. Vuoden lopussa hakuvaiheessa oli 7 projektia. Projektitoiminnan euromääräinen kasvu vuoteen 2015 verrattuna oli 0,7 M€ eli n.55% (kuva 1). Projektitoiminnastamme n. kaksi kolmasosaa kohdistui oman toiminnan - eli ammatillisen koulutuksen, oppimisympäristöjen, henkilöstön ja kansainväli-syyden kehittämiseen sekä opiskelijoidemme keskeyttämisen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Voidaankin todeta, että ohjelmakausien vaihtumisesta aiheutunut projektirahoituksen merkittävä vähentyminen jäi väliaikaiseksi ja projektitoiminta alkoi elpymään vuoden 2016 toisesta vuosinel-jänneksestä alkaen. Tämä johtui siitä, että laajoja ohjelmakauden 2014-20 EU-hankkeita saatiin lukuisia käynnistettyä. Myös pienempiä valtionavustushankkeita koulutuksen ja kansainvälisyy-den kehittämiseen saatiin hyvin käyntiin. Loppuvuoden merkittävin uutinen projektitoiminnassa oli kuitenkin positiivinen rahoituspäätös Ammattikampus 2020 –hankkeelle, johon saatiin EAKR-rahoitusta lähes 1,3 M€ vuosille 2017-18 oppimisympäristöjen ja laitekannan uudistamiseen. Projektitoiminnan volyymi ja projektirahoitukset eivät ole kuitenkaan itseisarvoja. Tulosalueet ovatkin joutuneet entistä tarkemmin miettimään mihin hankkeisiin ja hakuihin kannattaa lähteä ylipäätään mukaan ja onko aina tarkoituksenmukaista toimia hallinnoijana. KPEDU sijoitti projekti-toiminnan omarahoitusosuuksiin vuoden aikana yhteensä n. 250 tuhatta euroa. Tästä aluekehi-tyshankkeiden osuus oli n. 42 tuhatta. Omarahoitusosuuksille tulee saada entistäkin enemmän hyötyä koulutuksen ja oppimisympäristöjen kehittymisenä tai uusien kehittämismahdollisuuksien avautumisena. Projektitoiminnan vipuvaikutus oli 7,2 – eli omarahoitukset toivat yli seitsenkertai-sesti ulkopuolista julkista rahoitusta kehittämistoimintaamme. Projektien suunnitteluvaiheessa on korostunut aiempaa tiiviimmin yhteys Kpedun strategiaan. Voidaan sanoa, että kaikki projektimme linkittyvät vahvasti uuteen strategiaan ja erityisesti am-matillisen koulutuksen reformin edistämiseen. Kpedu on lisäksi mukana toimialueen kannalta merkittävissä aluekehityshankkeissa osatoteuttajana – esim. Biolaakso-hankkeissa Kpedulle on löytynyt luonteva rooli. Projektitoiminnan kehittämistä jatkettiin vuoden aikana niin yhteisen projektitiimin kuin tulosaluei-den toimesta. Projektitoiminnan ohjeistuksia ja taustalla olevia tietojärjestelmiä kehitettiin edel-leen. Keskeistä on kuitenkin se, että mitä projekteilla ja koko projektitoiminnalla saadaan aikaan. Kpedun projektitoiminta on jatkuva prosessi, joka muodostuu kymmenistä yksittäisestä palasesta - projektista. Projektiraportin seuraavissa luvuissa on avattu koulutusyhtymän projektitoiminnan sisältöä, tuloksia ja vaikuttavuutta tarkemmin eri näkökulmista ja erityisesti yksittäisten projektien tuotosten ja hyvien käytänteiden kautta. Lisäksi projektikohtaisia tarkempia tietoja voi käydä kat-somassa KPEDU:n www-sivuilta osoitteesta http://prose.kpedu.fi Harri Lundell, kehityspäällikkö

4

Kuva 1. Projektitoiminnan toteutuneet kustannukset v. 2010-16

KUVA 2. Projektien toteutuneet kustannukset vuosineljänneksittäin v. 2010-16

2 963 3673 324 677 3 315 556

2 736 747 2 911 008

1 325 321

2 021 603

0

500 000

1 000 000

1 500 000

2 000 000

2 500 000

3 000 000

3 500 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

586 703 737 545 561 426 585 847 543 602 409 795 426 654

632 000

890 681887 102

723 243787 327

157 891480 488

455 953

503 740638 417

359 241 430 040

237 256

353 247

1 288 711

1 192 7111 228 611

1 068 4161 150 039

520 379

761 214

0

500 000

1 000 000

1 500 000

2 000 000

2 500 000

3 000 000

3 500 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

10-12

7-9

4-6

1-3

5

Projektitoiminnan rahoitus 2016

Toteutuneet kustannukset

KPEDU oma-rahoitus

ulkopuol. rahoitus

Omarahoitus- % vipuvaikutus

Aikuiskoulutus 1 152 540 102 780 1 049 760 8,9 % 10,2 - Aluekehitys 729 930 42 401 687 529 5,8 % 16,2 - Koulutuksen kehittäminen 396 904 60 379 336 525 15,2 % 5,6 - kansainvälisyys 25 706 0 25 706 0,0 % Ammattiopisto 726 566 142 378 584 188 19,6 % 4,1 - Aluekehitys 15 334 0 15 334 0,0 % - Koulutuksen kehittäminen 560 346 131 401 428 945 23,4 % 3,3 - kansainvälisyys 150 886 10 977 139 909 7,3 % 12,7 Konsernipalvelut 142 497 2 757 139 740 1,9 % 50,7 - Aluekehitys 0 0 0 0 - Koulutuksen kehittäminen 59 856 2 757 57 099 4,6 % 20,7 - kansainvälisyys 82 641 0 82 641 0,0 % KPEDU yhteensä 2 021 603 247 915 1 773 688 12,3 % 7,2 - Aluekehitys 745 264 42 401 702 863 5,7 % 16,6 - Koulutuksen kehittäminen 1 017 106 194 537 822 569 19,1 % 4,2 - kansainvälisyys 259 233 10 977 248 256 4,2 % 22,6

Kuva 3. Projektitoiminnan laskennalliset omarahoitukset v. 2016

Tilinpäätöstiedot 2010 2011 2012 2013 2014 2015

2016 1. Projektien tot. kustannukset (M€) 3,0 3,3 3,3 2,7 2,9 1,3 2,0 2. Käynnissä olleiden projektien lkm. 87 103 99 99 96 92 75 3. Projektihenkilöstö htv. 56 54 52 45 51 26 38 4. Työnantajia yhteensä projekteissa 935 914 529 1095 1147 838 285 5. Osallistujia projekteissa 6505 7206 7279 17655 5345 6128 5555 6. Uudet/uudistetut työpaikat 247 82 352 431 94 24 48 7. Työnantajapalaute (asteikko 1-4) 3,02 3,83 - 3,50 - - 8. Ohjausryhmäpalaute (asteikko 1-4) 3,13 3,42 3,41 3,54 - -

Kuva 4. Projektitoiminnan mittarit vuosina 2010–2016

6

KUVA 5. Projektien toteutuneet kustannukset v. 2015-16 tulosalueittain

Kuva 6. Projektien toteutuneet kustannukset päärahoituskanavittain.

545 346657 356

122 619

760 245

1 152 540

108 818

0

200 000

400 000

600 000

800 000

1 000 000

1 200 000

1 400 000

Ammattiopisto Aikuiskoulutus KOPA

2015 2016

ESR 878 851€

43 %

EAKR153 509€

8 %

Maaseudun keh.ohjelma; 149 100€; 7 %

Interreg Pohjoinen

134 519€; 7 %

Valtionavust. 444 583€

22 %

Erasmus+; 201 288; 10 %

Muut; 59 753; 3 %

7

Kuva 7. Projektien toteutuneet kustannukset v. 2016 painopistealueittain.

0

500000

1000000

1500000

2000000

2500000

3000000

3500000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Aluevaikutus Oman toiminnan kehittäminen

Kuva 8. Projektien toteutuneet kustannukset painopistealueittain v. 2010-16.

729 930€36 %

1 291 673€ 64 %

Aluevaikuttaminen Oman toiminnan kehittäminen

8

2. Projektitoiminnan koordinointi Koulutusyhtymän projektitoimintaa koordinoi ja kehittää projektitiimi ja se raportoi projektitoimin-nasta johtoryhmälle ja hallitukselle. Projektitiimin kokoonpano vuoden 2016 lopussa:

− Harri Lundell, kehityspäällikkö (pj.), Konsernipalvelut − Marika Piensoho, koulutus- ja projektisihteeri (siht.), Aikuiskoulutus − Teija Ihalainen, laskentapäällikkö, Konsernipalvelut − Anne Eteläaho, opiskelijahuollon koordinaattori, Ammattiopisto − Tuula Junttila, toimialapäällikkö, Ammattiopisto − Juha Kykyri, kouluttaja, AIKU (tietojärjestelmät) − Jarmo Matintalo, aikuiskoulutusjohtaja, AIKU − Ritva Jaakkola, projektikoordinaaattori, AIKU − Anu Haapasalo, oppisopimuspäällikkö, AIKU − Merja Kivelä, toimistopäällikkö, AIKU − Marjaana Peltoniemi, projektiassistentti, AIKU − Sanni Aho-Kivioja, viestintäsuunnittelija, Konsernipalvelut

Tiimi kokoontui vuoden 2016 aikana neljä kertaa. Projektitiimin toiminnan painopisteinä vuonna 2016 olivat mm.

• projektitoiminnan arvioinnin ja raportoinnin kehittäminen • projektitoiminnan ohjeistusten päivittäminen EU:n uuden ohjelmakauden vaatimuksien

johdosta • projektitoiminnan organisoinnin ja työnjaon edistäminen • projektitoiminnan roolin kirkastaminen osana strategiaprosessia

Kuva 9. Projektitoiminta on kattavasti esitelty koulutusyhtymän toimintakäsikirjassa.

9

3. PROJEKTITOIMINTA PAINOPISTEALUEITTAIN JA TULOSALUEITTAIN Koulutusyhtymän projektitoiminta voidaan jakaa kahteen päälohkoon, jotka ovat aluevaikutus sekä organisaation oman toiminnan (opetustoiminta, oppimisympäristöt, opiskelijahuolto ja kan-sainvälisyys) kehittäminen. Seuraavilla sivuilla hanketoimintaa ja ennen kaikkea projektien tuo-toksia on avattu tulosalueittain (Ammattiopisto, Aikuiskoulutus ja Konsernipalvelut) sanallisesti sekä talouden toteutumisen osalta taulukoiden muodossa.

3.1. KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS Hanketoiminta vilkastui vasta vuonna 2016 ohjelmakauden vaihtumisesta ja hakujen jaksotuksis-ta johtuneista syistä. Koulutusyhtymän sisällä päätettiin suunnata entistä enemmän panoksia oman toiminnan kehittämisen hankkeisiin ja se näkyi aluekehityshankkeiden vähäisempänä mää-ränä. Keskusteluissa on myös ollut aluekehittämishankkeiden hallinnoinnista luopuminen, koska esim. Centria saa lisärahoitusta hanketoiminnan järjestämisestä. Tämä ei kuitenkaan ole yksi-selitteisesti hyvä ratkaisu, vaan joissain hankekokonaisuuksissa on edelleen järkevää olla sekä hallinnoijana että toteuttajana. Varsinkin jos hankkeet ovat läheisesti toisen asteen koulutuksen tuottaman osaamisen ja elinkeinojen kehittämiseen sekä yritysyhteistyöhön liittyviä. Samoin ko-konaan julkisesti rahoitetut tiedotus- ja koulutushankkeet (maaseuturahasto) on järkevää toteut-taa Kpedun hallinnoimana. Valtaosassa projekteja pitää olla mukana hakijan omarahoitusosuutta ja joudumme miettimään entistä tarkemmin hankkeiden käynnistämisen perusteita. Vuoden mittaan osallistuttiin erilaisiin hankehakuihin ja saimme päätöksiä hyvistä uusista hankkeista. Kuntarahoituksen saaminen on vaikeutunut entisestään. Aikuiskoulutuksen henkilöstöllä on hyvää hankeosaamista ja toimimme aktiivisesti mm. työllisyydenhoidon, biotalouden ja yrittäjien koulutuksen aihepiireissä. Jarmo Matintalo, aikuiskoulutusjohtaja Esimerkkejä Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen hankkeista vuodelta 2016 Still – kohti opetuksen digitaalisuutta Kpedussa STILL-hankkeessa on suunniteltu Kpedun omaa mobiilisovellusta opiskelijoille. Sovelluksen tar-koituksena on mm. tiedottaa ajankohtaisista asioista ja jakaa ohjeistuksia. Mobiiliratkaisuja ja verkko-opettamisen malleja on myös kehitetty. STILL hankkeen eTutorit järjestivät kahdeksan STILL racea Kpedun henkilöstölle. Niiden avulla markkinointiin eTutor-toimintaa ja annettiin ideoita digin hyödyntämiseen opetuksessa. eTutor-toiminnalla on tuettu opettajia digitalisaation tuomissa haasteissa opetuksessa antamalla haluk-kaille tutorointia.

10

Benchmarking kohteina ovat olleet Bett-, ITK- ja Oeb-konferenssit, joista on haettu ideoita ja op-pia Kpedun toimintaan.

QR-koodin takaa löytyy metallialan koneen käyttöohjeet. Kuva: Juho Ojala

LATE – Ammatillisen lisäkoulutuksen laadun kehittäminen Kpedu oli mukana Opetushallituksen rahoittamassa verkostohankkeessa, jossa keskityttiin am-matillisen lisäkoulutuksen kehittämiseen. Kpedussa pääpaino ja kehittämistyö kohdistettiin näyt-tötutkintoihin ja siihen liittyvien asioiden laadun parantamiseen. Hankkeen tavoitteet ja toimenpi-teet määriteltiin yhdessä aikuiskoulutuksen pedagogisen kehittämisen tiimissä, ja tiimin johdolla kehitettiin toimintoja ja jalkautettiin toimintatapoja toimipaikkoihin. Hankkeen alkuaikoina laadittiin Kpedun osalta yhtenäinen järjestämissuunnitelmapohja, jota on voinut hyödyntää järjestämissuunnitelman laatimisessa. Hankkeen aikana päivitettiin henkilökoh-taistamisen asiakirjaa, laadittiin ohjeistus henkilökohtaistamisesta, järjestettiin henkilöstölle koulu-tuksia, työpajoja ja vierihoitoa sekä Wilman että Kurren käyttämiseen liittyen henkilökohtaistami-sen hyödyntämisessä. Erilaisia ohjeistuksia ja suunnitelmia on viety toimintakäsikirjaan. Näyttötutkinnon arvioijakoulutuksia ja työpaikkaohjaajakoulutuksia ollaan kehitetty koulutusaloit-tain ja esim. luonnonvara-alalla työelämä on ollut ahkerasti mukana suunnitteluprosessissa. Työssäoppimisen ohjaukseen ja tutkintotilaisuuksien arviointiin liittyviä asioita digitalisaatiota hyödyntäen (iPad) on pilotoitu humanistisella ja kasvatusalalla. Lisäksi opiskelijoiden kanssa on käytetty kyvyt.fi -mobiiliohjausta. Hankkeen avulla päästiin eteenpäin Kpedun näyttötutkintoihin liittyvissä pedagogisissa asioissa (henkilökohtaistaminen, työssäoppiminen, dokumentointi), mutta myös verkostotapaamiset ja –kokoukset hankeverkoston kanssa olivat rikastuttamassa toimintaa, toinen toisilta oppien. Myös-kin uusien hankkeiden suunnittelu saman verkoston kanssa käynnistyi hankkeen aikana.

11

Kpedulaisia henkilökohtaistamisen koulutuksessa 30.9.2016. Kuva: Merja Kivelä

Ajantasalla-hanke tavoittaa maatalous-, turkis- ja hevosyrittäjät Ajantasalla-hanke tiedottaa maatalous-, turkis- ja hevosyrittäjille ajankohtaisista asioista järjestä-mällä infoja, pellonpiennarpäiviä ja seminaareja. Vuonna 2016 hanke järjesti 36 tilaisuutta, joissa oli yhteensä lähes 1800 osallistujaa. Lisäksi hanke julkaisee turkisalan vuosikiertotiedotteita, jois-sa käydään läpi keskeisiä turkiseläinten kasvatukseen ja terveydenhoitoon liittyviä asioita. Tiedot-teet tavoittavat kaikki hankealueen turkistilat. Ajantasalla-hanke toimii Keski-Pohjanmaan maakunnassa sekä osassa Kalajokilaakson kuntia. Hanketta hallinnoi Kpedu ja sitä toteutetaan yhteistyössä MTK Keski-Pohjanmaan, ProAgria Kes-ki-Pohjanmaan sekä Pohjois-Suomen Turkiseläinten Kasvattajat ry:n kanssa. Tärkeitä yhteistyö-kumppaneita ovat lisäksi alueen maaseututoimistot sekä ELY-keskukset. Hanketta rahoittavat Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset Manner-Suomen maaseudun kehittämisoh-jelmasta.

12

Ajantasalla –hankkeen pellonpiennarpäivä yrittäjille. Kuva: Timo Lötjönen Biolaakso II kehittää biotaloutta ja kemiaa Biolaakso II –hanketta vetää Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, ja hankkeessa ovat to-teuttajina myös Kpedu, Luke, GTK ja Centria-ammattikorkeakoulu. Kpedulta hankkeessa on mukana luonnonvara-, prosessi- ja viestintäalan työntekijöitä. Biolaakso II -hankkeella on tärkeä rooli biotalousalan yhteistyön tiivistäjänä, verkostojen rakentajana, uusien avausten tekijänä sekä biotalouden ja kemian osaamisen ja yrittäjyy-den kehittäjänä Keski-Pohjanmaalla. Hankkeessa myös terävöitetään alueen biotaloustut-kimuksen kärkiä, tehostetaan tutkimusinfran hyödyntämistä sekä tehdään Biolaakso-yhteistyötä tunnetuksi valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. EAKR-osarahoitteista hanket-ta rahoittavat Keski-Pohjanmaan liitto sekä alueen kunnat.

13

Biolaakso –hankkeeseen liittyvä tutustumiskäynti. Kuva: Ritva Jaakkola

BioPro investointi- ja kehittämishanke BioPro-hankkeen keskeisenä ajatuksena on bioalan tulevien osaamistarpeiden ennakointi alueella. Tavoitteena on lisätä opetushenkilöstön bioalan osaamista, kehittää tuotteita ja palveluja biojalostuksen tarpeisiin sekä luoda oppimisympäristö biotaloutta tukevaan toi-mintaan. Hankkeessa on rakennettu verkkoviestintään soveltuvaa, uusinta tutkimustietoa välittävää materiaalia tukemaan biojalostuksen ja bioprosessitekniikan ammatillista osaa-mista. Opetushenkilöstön osaamisen lisäämiseksi on tehty bioalan messu- ja yritysvierai-luja sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Prosessilaboratorion laitekantaa on laajennettu biojalosteiden tuotantoon liittyvien prosessien simulointiin. EAKR-hankkeen rahoittajina ovat Keski-Pohjanmaan liitto sekä alueen kunnat.

Osana –hanke maahanmuuttajien osallisuutta lisäämässä Kpedu on toteuttanut maahanmuuttajien osallisuutta edistävää, koulutukseen hakeutumi-sen ja työelämään siirtymisen ohjaus- ja neuvontapalvelua. Palvelua on toteutettu sään-nöllisesti raportointikaudella ilman ajanvarausta ja se on kaikille maahanmuuttajille avoin. Hankkeen ryhmätoiminta on aloitettu syyskuussa. Kieliryhmä kokoontuu kolmena päivänä viikossa. Kieliryhmässä on aloittanut kahdeksan maahanmuuttajaa, joilla on erityisiä haas-teita oppia suomenkieltä ja toiminnassa korostetaan osallistavia ja toiminnallisia menetel-miä. Myös ryhmätoimintaan kuuluvien infotilaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen yhteis-työverkoston kanssa on aloitettu mm. Yhteisöklubi Sillalla. Hankkeen ryhmätoimintaan osallistuvien käyttöön on hankittu tablet-laitteet, jotka tukevat ryhmätoimintaan osallistu-vien oppimista, osallisuutta ja digitaitojen parantamista. Kokkolan kaupungin hankesuunnitelman mukaisesti raportointikaudella on järjestetty maahanmuuttajille tarkoitettua tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelua (TNO). Osatoteuttaja on myös toteuttanut ajankohtaisten asioiden tiedotuspalvelua maahanmuuttajille, maahan-muuttajatyöverkostolle sekä kaupungin henkilöstölle. Lisäksi palvelusta on tiedotettu alu-een lehdissä ja muissa medioissa.

14

Hankkeen tavoitteena on myös tehokkaan verkostoyhteistyön toimintamallin luominen. Osatoteuttaja on aloittanut yhdessä päätoteuttajan kanssa verkostoyhteistyön kehittämi-sen ja toteuttamisen lokakuussa. Verkosto, jossa on eri tahojen edustajia, on kokoontunut kaksi kertaa syyskaudella. Osallistujat ovat pohtineet ensin oman työnsä kannalta verkos-toyhteistyön tavoitteita.

Ohjuri

Ohjuri on ESR:n ja Keski-Pohjanmaan kuntien rahoittama hanke. Hankkeessa kehitetään ja toteutetaan työllistymistä, ammatinvalintaa ja koulutukseen hakeutumista tukevia palve-luita, kuten opinto- ja uraohjausta sekä erilaisia koulutuksia. Opinto- ja uraohjaukseen on osallistunut 185 henkilöä vuoden 2016 loppuun mennessä. Suurin osa asiakkaista on ollut työttömiä työnhakijoita; osa hiljattain työttömäksi jääneitä ja osa pitempään työttömänä olleita. Asiakkaat ovat usein miettineet koulutukseen hakeu-tumista, mutta he eivät tiedä mikä koulutus soveltuisi heille. He tarvitsevat henkilökohtais-ta ohjausta erilaisten koulutusmahdollisuuksien avaamiseen. Opinto- ja uraohjaus on tu-kenut asiakkaita erityisesti koulutukseen hakeutumisessa. Ohjaukseen osallistuneista on 43 % aloittanut jossakin koulutuksessa (esim. Kpedun tutkintoon valmistavat koulutukset, Ohjurin koulutukset) ja 12 % on työllistynyt ohjauksen jälkeen. Hankkeessa toteutetaan myös erilaisia koulutuksia. Osuvakoulutuksen hankintana on to-teutettu mm. Sote- ja Toimistotyön ja taloushallinnon -koulutus sekä yksilöllisiä työllisty-mistä edistäviä koulutuksia. Kpedun hankintana on toteutettu yksilöllisesti räätälöityjä tut-kinto-/ tutkinnon osatavoitteisia koulutuspolkuja. Koulutuksissa on aloittanut vuoden 2016 aikana yhteensä 59 opiskelijaa. Koulutukset on suoritettu yhteistyössä koulutusalojen ja ammatillisten kouluttajien kanssa. Tutkintotavoitteisissa koulutuksissa vastuu tutkinnon suorittamisesta on aina ao. koulutusalalla. Koulutuksen loppuun suorittaneista on 40 % työllistynyt ja 32 % on jatkanut opiskelua. Yleensä tutkinnon suorittamista on jatkettu Kpe-dussa yksikköpaikoilla.

15

Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus hankkeet v. 2016

Painopiste Projekti Päära-hoittaja Alkaa Päättyy Budj/Rah

yht € Tot kust

yht € 2016 tot. kust yht €

2016 tot. omarahoitus

€

Aluevaikutus

EVE - Edelläkävijyyt-tä ja eväitä työurien pidentämiseen Muu ELY 1.9.2015 31.8.2018 520 180 206 349 179 545 0

Aluevaikutus Ohjuri AVI 1.1.2015 31.12.2017 465 134 176 845 146 311 0

Aluevaikutus OHJAAMO OKM 1.1.2015 31.12.2017 108 672 52 618 29 209 0

Aluevaikutus Biolaakso II KP-Liitto 1.3.2015 28.2.2018 132 325 50 627 33 588 1 881

Aluevaikutus BioHub EU Muu 1.6.2016 31.7.2018 91 971 14 126 14 126 2 825

Aluevaikutus Arctic Image Muu ELY 1.3.2015 31.12.2017 162 086 147 649 134 519 33 630

Aluevaikutus OmaNauta Muu ELY 1.1.2016 31.5.2018 120 000 24 527 24 527 981

Aluevaikutus TurkisTaito Muu ELY 1.11.2015 31.10.2018 61 000 7 022 6 531 0

Aluevaikutus Ajantasalla P ELY 1.10.2015 30.6.2018 322 490 105 071 89 346 0

Aluevaikutus AgriBisnes II P ELY 1.1.2016 30.6.2018 76 960 15 584 15 584 0

Aluevaikutus Myynnin foorumi KP-Liitto 1.5.2015 30.4.2017 80 000 49 437 35 976 1 799

Aluevaikutus

Ydinosaajat - Suur-hankkeiden osaa-misverkosto Muu ELY 1.1.2015 30.4.2017 31 007 23 970 7 557 1 285

Aluevaikutus Motit liikkeelle Muu ELY 1.11.2015 31.10.2018 73 820 13 111 13 111 0

Koulutuksen kehittäminen Kohti tutkintoa OPH 20.5.2015 31.12.2016 18 667 19 268 16 983 4 246

Koulutuksen kehittäminen

Työpaikalla tapahtu-van oppimisen tu-keminen digitaalisil-la ratkaisuilla OKM 1.2.2016 31.12.2017 158 500 46 177 46 177 0

Koulutuksen kehittäminen

Korotettu koulutus-korvaus työnantajille 2016 OKM 1.1.2016 31.12.2016 71 400 27 100 27 100 0

16

Painopiste Projekti Päära-hoittaja Alkaa Päättyy Budj/Rah

yht € Tot kust

yht € 2016 tot. kust yht €

2016 tot. omarahoitus

€ Koulutuksen kehittäminen

BIOPRO-kehittämishanke KP-Liitto 4.1.2016 30.11.2017 168 800 73 511 73 511 5 954

Koulutuksen kehittäminen

BioPro-investointihanke KP-Liitto 4.1.2014 30.11.2017 80 000 10 434 10 434 1 878

Koulutuksen kehittäminen Osana-hanke K-S ELY 1.1.2016 31.12.2018 170 330 46 107 46 107 9 221

Koulutuksen kehittäminen Digital Storytelling CIMO 1.9.2016 31.1.2018 19 310 4 389 4 389 0

Koulutuksen kehittäminen

TYÖELÄMÄOSAA-JANA-hanke OKM 1.9.2016 31.12.2017 59 375 861 861 0

Koulutuksen kehittäminen

Maahanmuuttajien oppisop.ja työssä-oppimisen kehittä-minen OKM 1.9.2016 31.12.2017 60 000 2 677 2 677 0

Koulutuksen kehittäminen

LATE - Laatua yhteis-työssä työelämän kanssa. OPH 8.5.2015 31.12.2016 30 427 21 617 17 501 4 025

Koulutuksen kehittäminen

OppisopimusMylly-Vettä myllyyn OKM 1.6.2015 31.12.2016 20 000 20 795 16 986 0

Koulutuksen kehittäminen Opsodiili Pohjoinen Muu ELY 1.5.2015 31.12.2017 56 596 26 643 19 439 4 082

Koulutuksen kehittäminen

Hevostalouden val-takunnallisten tut-kintomateriaalien päivittäminen OPH 1.8.2016 31.12.2017 6 500 0 0 0

Koulutuksen kehittäminen IMIDA CIMO 1.8.2014 31.1.2017 40 000 39 005 18 656 0

Koulutuksen kehittäminen

Activation Women 50plus CIMO 1.9.2014 31.8.2016 7 222 7 234 2 661 0

Kpedun henki-löstön kehit-täminen STILL AVI 3.8.2015 30.6.2018 383 760 211 107 119 128 30 973

Yhteensä 29 kpl. 3 596 532 1 443 861 1 152 540 102 780

17

3.2. KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO Ammattiopiston hankkeista Keski-Pohjanmaan Yrittäjyyspolku -hankkeessa aloitettiin syksyllä toteuttamaan liiketalouden alalla yrittäjyys- ja oppimisympäristölähtöistä tapaa koulutuksen toteut-tamisessa, opintopolkumallien kehittämistä ja käyttöönottoa. Hankkeessa suunniteltiin uudenlai-sia toiminnallisia oppimisympäristöjä, joissa opetuksen pilotointi on alkanut ja yrittäjyys ja työelä-mälähtöisestä koulutusmuodosta tulee alalle luonteva opetusmenetelmä. Maatalous- ja luonnon-hoidonalalla on kehitetty simulaatiopohjainen ja virtuaalinen oppimisympäristö opiskelijoille osaamisen hankkimiseksi. Näillä vastataan opetuksen tulevaisuuden haasteisiin. Opinto-ohjauksen merkitys kasvaa tulevaisuudessa yksilöllisten ja työelämää palvelevien tutkinto-jen mahdollistamisessa. Opinto-ohjauksen hankkeilla edistimme erilaisten opintopolkumallien suunnittelua ja tarjontaa opiskelijoille, vahvistimme perustutkintojen osaamisperusteisuuden ja työelämälähtöisyyden toteutumista. Näiden avulla opiskelijaa voidaan paremmin ohjata omalle yksilölliselle urapolulle. Useissa alakohtaisissa hankkeissa kehitettiin alan koulutuksen osaamis-perusteisuutta ja vaihtoehtoisia malleja tutkinnon suorittamiseksi. Sosiaali- ja terveysalalla kokeiltiin uudenlaista työssäoppimisen toteuttamisen tapaa. 4-5 opiskeli-jaa oli yhtäaikaisesti samalla työpaikalla ja opettaja oli ohjaamassa opiskelijoita. Työssäoppimi-sen ohjauksen resurssi saatiin tehokkaampaan käyttöön. Kokeilun myötä toimintamalli tulee va-kiintumaan yhtenä tapana työssäoppimisen järjestämisessä. Kaikista perustutkinnoista osallistui opettaja OPIMUM-hankkeeseen, jossa erityistä tukea tarvit-sevien opiskelijoiden suunnitteluprosessia ja toteuttamista kehitettiin. Hankkeessa toteutettiin HOJKSien sisäinen tarkastus ulkopuolisen toimijan kanssa. Arvioinnin tuloksia on hyödynnetty toiminnan parantamisessa. Myös erityistä tukea tarvitsevien ohjausta työssäoppimisen toteutu-miseksi, TE-toimiston palvelujen käyttöön ohjaamisessa ja työllistymisessä parannettiin. ERTOP hankkeessa perehdyttiin Luovin kehittämään Ruori-malliin ohjauksen ja tuen tarpeen arviointityökaluna tuetun työssäoppimisen ohjauksen tukena ja kokeiltiin tuetun työssäoppimisen ryhmää HOJKS-opiskelijoille. Kehitettiin yhteisten tutkinnon osien itseopiskelumateriaalia sekä yhteisten tutkinnonosien ja ammattiaineiden integroituja oppimispaketteja tekniikan alalle. Valma-koulutusta kehitettiin resurssoimalla Las Valmas -hankkeeseen ohjaaja, jonka toimenku-vaan kuului työelämään tutustumisten ja koulutusalakokeilujen järjestäminen sekä saattaen vaih-taminen näihin. Hankkeessa kehitettiin yhteistyötä työelämän, oppisopimustoimiston, ruotsinkie-listen oppilaitosten ja erityisammattioppilaitosten kanssa Valman yhteistyön kehittämiseksi. Uusilla loppuvuodesta 2016 alkaneilla hankkeilla aloitimme kehittämään toimintaamme vastaa-maan Kpedu:n strategian ja reformin mukaista toimintaa. Hankkeet ovat koulutuksen järjestäjien muodostamia verkostohankkeita ja niihin osallistuvat ammattiopiston ja aikuisopiston toimijat. Digitaalisuutta kehitetään edelleen opetuksen toteuttamisessa ja ohjaamisessa. Työpaikalla ta-pahtuvan osaamisen hankkimisen ja koulutussopimuksen tuloon valmistaudutaan omalla hank-keella. Opiskelijan urasuunnittelua jatko-opintoihin kehitetään yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa. Tuula Junttila, toimialapäällikkö

18

ESIMERKKEJÄ OPETUKSEN KEHITTÄMISEN JA OPISKELIJAHUOLLON HANKKEISTA Validointitehtävä- osaavaa arviointia Hankkeessa on tavoitteena kuvata koulutuksen järjestäjän ydintehtävää ja muutostarpeita refor-min jälkeen henkilökohtaistamisprosessiin liittyen. Arviointiosaamisen kehittäminen tuo näkökul-mia rakenteiden muuttamiseen ja muutoksen johtamiseen. Yhdessä hankeverkoston toimijoiden kanssa tuotetaan henkilökohtaistamisprosessin kuvaus, joka otetaan käyttöön ja on levitettävissä kaikille koulutuksen järjestäjille. Hankeverkostossa arvioidaan opettajien arviointiosaamisen kou-lutustarpeet yhdessä ammatillisten opettajakorkeakouluttajien kanssa. Toiminnan kehittämiseen ja muutoksen toteuttamisen osallistetaan AO; n ja AIKU; n johtotiimit ja henkilöstöpäällikkö sekä tehdään Teppo-hankkeen toimijoiden kanssa yhteistyötä. REKO-reformia kohti Kpedu;ssa osaamisperustaiset oppimisratkaisut ja oppimisympäristöt vastaavat sekä nuorten että aikuisten opiskelijoiden sekä työelämän tarpeisiin hankkia osaamista. Toiminta- ja ohjausproses-sit mahdollistavat yksilölliset ja joustavat opinpolut. Lisää yhteisöllisyyttä, opiskelijoiden, opetta-jien ja työelämän edustajien kesken. Vahvistaa pedagogista johtajuutta tukemaan osaamisperus-teisia ja asiakaslähtöisiä ratkaisuja. Laadimme perustutkintoihin ja yhteisiin tutkinnon osiin osaamisperusteiset ja asiakaslähtöiset toteuttamissuunnitelmat sekä tuotetaan opetuksen tarjontaa ympärivuotisesti. Perustutkintojen toteutussuunnitelmien laatimisen vastuussa ovat alan perustutkinto-/tutkintovastaava, jotka teke-vät yhdessä perustutkinnon toteuttamissuunnitelman osallistaen suunnitteluun työelämän edusta-jia, alan opettajat ja opiskelijoita. Suunnittelemme ammattikampukselle avoimen oppimisympäris-tön opiskelijoiden yksilöllisten opintojen etenemisen mahdollistamiseksi. Suunnittelutyöryhmä, johon kuuluu opettajia, opiskelijoita ja työelämän edustajia suunnittelevat avoime oppimisympä-ristön joka olisi opiskelijoiden käytössä vuoden 2017 lopulla. TEPPO - Tiedonhallinnalla edellytyksiä prosesseille, poluille ja osaamiselle Opiskelijahallintojärjestelmä muokataan vastaamaan toiminnoiltaan uutta lakia ammatillisesta koulutuksesta. Tiedon tuottaminen, dokumentointi ja käyttäminen (tiedonhallinta) ovat oleellinen osa henkilökohtaistamista sekä osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Henkilökohtaistami-sen dokumentaatio on keskeisin osa opiskelijan opintojen suunnittelua ja seurantaa. Tätä tietoa hallinnoidaan opintohallinnon järjestelmillä sekä kansallisilla palveluilla. Tätä tietoa tarvi-taan/käytetään jatkossa myös valtakunnallisessa rekisteritietojen siirrossa (KOSKI). Hankkeessa kuvataan, missä ja milloin tieto syntyy sekä miten tieto liittyy prosesseihin. Oikeat tiedot, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja oikeiden henkilöiden käytössä ovat edellytyksenä mielekkäälle digita-lisoinnille. Reformin mukainen yksi tapa toteuttaa ammatillinen perustutkinto luo muutostarpeita tietojärjestelmiin, tiedonhallintaan ja prosesseihin, jotka on kuvattava, jotta järjestelmäkehitystä voidaan tehdä suunnitelmallisesti. Hankkeessa kehitetään tietojärjestelmiä tukemaan uutta toi-mintatapaa, yksilöllisiä polkuja ja osaamista. Lisäksi otamme käyttöön opintopolku.fi ympäristön työkalun perustutkinnon toteuttamissuunnitelmien julkaisuun.

19

Bästä möjliga handledning - optimaalista ohjausta

Opinto-ohjaussuunnitelma päivitettiin vastaamaan "hyvän ohjauksen kriteerejä" ja arvioitiin, miten kriteerit tällä hetkellä toteutuvat ja mitä pitäisi kehittää. Tutustuimme eri koulutuksenjärjestäjien (Salpaus, Sedu, Onmia) opintopolkumalleihin ja kehitimme hankkeen aikana omat yleiset opinto-polut (10 kpl) ja perustutkintovastaavat laativat hankkeessa kehitettyyn mallitaulukkoon ammatilli-set opintopolkumallit (25). Opinto-ohjaajien ja HOPS-vastaavien (myöhemmin vastuuohjaajien) työnjako selkeytettiin laatimalla ohjeistus HOPS-ohjaajille ja kehittämällä primus/wilman HOPS-lomaketta niin, että opiskelijan valitsema opintopolku voidaan kirjata sinne. Opinto-ohjaajat pe-rehdyttivät vastuuohjaajat sähköisen eHopsin ja HOPS-lomakkeen käyttämiseen. Opiskelijoille laadittiin webropol-kysely, jossa kerättiin palautetta erityisesti siitä, miten hyvin opiskelijoiden yk-silölliset opintopolkumallit tunnetaan ja ohjaus toteutuu. Työkykypassin suorittamista pilotoitiin sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa. Lukuvuoden 2016-2017 aikana valmistuu 4-5 passia.

OSPE 2015

Opettajia kävi tutustumassa toisten koulutuksen järjestäjien vastaavan alan opetukseen ja oppi-misympäristöihin yksilöllisten opintopolkujen kehittämiseksi. Perustutkintovastaavat päivittävät osaamisalakohtaiset opetussuunnitelmat niin, että osaamisperusteisuus toteutuu selvemmin. Ammatilliset opintopolkumallit liitettiin opetussuunnitelmiin. Opetussuunnitelman yhteinen osa päivitettiin.

HOPS-ohjaajille (myöhemmin vastuuohjaajille) laadittiin HOPS-ohje osaamisen tunnistamisen selkeyttämiseksi. Opinto-ohjaajat perehdyttivät HOPS-ohjaajat hopsien tekemiseen. Opot pereh-dyttivät vastuuohjaajia tekemään HOPSit sähköisesti Wilmassa ja neuvoivat miten opintopolku-malleja sovelletaan ohjauksessa ja miten ne merkitään HOPSiin ja eHOPSiin.

Pedagogisen kehittämisen ohjaaja selvitti opettajien tieto- ja viestintäteknologian käyttöä opetuk-sessa, ohjauksessa ja oppimisessa. Opettajia koulutettiin digitaalisiin oppimismenetelmiin. Opet-tajat veivät käytäntöön uusia oppimismenetelmiä.

Opetussuunnitelmien päivityksissä vahvistettiin työelämälähtöisyyttä ja osaamisperusteisuutta. Kaksikielisen opintopolkumallin mukaan opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa tutkinnon osa OPTIMASSA ruotsinkielellä. Yhteistyö ruotsinkielisen koulutuksenjärjestäjän kanssa jäi arvioitua vähäisemmäksi, koska opiskelijavaihto ei toteutunut hankkeen aikana.

Pilotoimme LaatuSampo -hankkeessa työelämäpalautteen hankkimista varten laadittua sähköistä Webropol-kyselyä. Palautejärjestelmää kehitetään pilotoinnin pohjalta tavoitteena saada palaut-teen hankkimisesta työelämältä vakiintunutta toimintaa.

20

Luonnonhoidon virtuaaliset oppimisympäristöt

Hankkeessa tuotettiin virtuaalikuvatekniikalla 360 asteen kuvaympäristöjä eri osista Suo-mea. Näissä virtuaalisissa oppimisympäristöissä voidaan opiskella luonnonhoitoa aidoissa met-säympäristöissä. Metsäympäristöt on valittu edustamaan erilaisia luontokohteita, joiden käsittely poikkeaa talousmetsien käsittelyistä. Virtuaalikuvaympäristöissä voi tehdä itseopiskelutehtäviä, joiden avulla voidaan valmentautua luonnonhoidon osaamiseen eri työlajeissa. Oppimisympäris-töt edistävät myös luonnonhoitokortin osaamistavoitteiden saavuttamista. Oppimisympäristöihin voi tutustua täällä: https://luho.fi/avoin

Hankkeen koordinaattori oli Tampereen kaupunki/Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu. Osa-toteuttajia olivat Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä/Keski-Pohjanmaan ammattiopisto, Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo, Lapin ammattiopisto, Koulutuskeskus Sedu sekä Saimaan am-mattiopisto Sampo

Hankkeeseen liittyneessä ilmakuvaamisessa käytettiin pienoiskopteria.

OMA REITTI

Yhä useammalle nuorelle teoreettinen koulutusmalli ei sovellu opiskelujen läpiviemiseen ja tut-kinnon suorittamiseen. Oma Reitti-hankkeessa etsittiin keinoja varmistaa tutkinnon suorittaminen niiden opiskelijoiden kohdalla, joilla opinnot olivat vaarassa keskeytyä. Erilaisten toimenpiteiden kohteena oli 48 nuorta. Heistä osa tavattiin kerran, ja osan kanssa töitä tehtiin tosi pitkään. Nyt näistä nuorista 42 jatkaa opintojaan tai on jo valmistunut, kertoo projektipäällikkönä työskennellyt Anne Eteläaho. Reilun vuoden kestäneessä hankkeessa opiskelijoiden kanssa työskenteli työpa-

21

rina reittiohjaaja ja reittisuunnittelija. Hankkeen nimen mukaisesti ydinajatuksena oli, että nuoren rinnalla kulkivat koko ajan nämä kaksi henkilöä seuraamassa ja välittämässä nuorista sekä huo-lehtimassa heidän opintoihinsa liittyvästä kokonaisuudesta. Käytännössä jokaiselle nuorelle polu-tettiin yksilöllinen ja työvaltainen reitti, jota edetä vaihe kerrallaan.

Tärkeässä roolissa olivat eri kurssien ma-teriaalipankit. Niiden ansiosta nuori pystyi opiskelemaan itselleen sopivassa tilassa, jos hänelle oli esimerkiksi helpompaa työskennellä yksin kuin muun ryhmän kanssa.

- Kokkotyösäätiön Kaustisen toimipisteen pajan kanssa kävimme lisäksi läpi, mitä tutkinnon osia siellä voitiin suorittaa. Sa-moin selvitettiin uudistuneisiin opetus-suunnitelmiin liittyen, mitä osia vaikkapa metallin perustutkinnosta oli mahdollista suorittaa työpaikoilla ilman, että nuoren tarvitsi olla ryhmän mukana. Esimerkiksi masennus, oppimisvaikeudet tai muut elämänkriisit voivat vaikeuttaa nuoren opiskelua muiden kanssa.

Lisäksi niille nuorille, joiden kohdalla oli epävarmaa, pystyvätkö he yleensä käy-mään koulua sillä hetkellä, ostettiin kah-den viikon arviointijakso Kokkotyösäätiöltä.

Hankkeen päätyttyä avoimen ammattiopis-ton sivulta löytyy edelleen opintopaketteja, joita on täydennetty liiketalouden tehtävil-lä. Paketit tarjoavat nuorille mahdollisuu-den itsenäiseen opiskeluun erilaisissa elämäntilanteissa. Kpedun jokaisessa toi-mipisteessä palvelee myös Helppi-paja

tehtäväpaketteineen. Samoin uusien opiskelijoiden ryhmäyttämistä jatketaan hankkeen jälkeen-kin. Tarve tällaiselle toiminnalle kasvaa koko ajan, koska nuorilla on elämässään paljon erilaisia ongelmia, joissa he tarvitsevat yhteiskunnan apua. Ei ole kenenkään etu, että nuori keskeyttää opinnot jääden ilman tutkintoa. On tärkeää, että rahoitusta saadaan tällaisiin hankkeisiin, joissa asioita voidaan viedä eteenpäin jollain muulla kuin vallitsevalla tavalla. Hanke rahoitettiin Keski-Pohjanmaan alueellisin ESR -varoin ja päärahoittajana toimi Keski-Suomen ELY-keskus. Lisätie-toa hankkeen kotisivuilta http://projekti.kpedu.fi/Default.aspx?siteid=90 sekä http://www.rakennerahastot.fi/web/pohjois-suomen-suuralue/oma-reitti#.WLVnl027rL8

22

Ammattiopisto/Opetuksen kehittäminen+opiskelijahuolto projekteittain v. 2016

Projekti Päära-hoittaja Alkaa Päättyy Budj/Rah

yht € Tot kust

yht € 2016 tot. kust yht €

2016 tot. omarahoi-

tus € Suomenselän satelliittipaja 2 AVI 6.7.2015 31.12.2016 30 000 35 653 15 334 0

Digitop OKM 1.1.2016 31.12.2017 23 860 6 480 6 480 0

Reformi haltuun OKM 1.8.2016 31.12.2017 77 265 0 0 0

TEPPO - Tiedonhallinnalla edel-lytyksiä prosesseille, poluille ja osaamiselle OPH 1.10.2016 31.12.2017 36 419 604 604 0

Oma reitti KS-Ely 1.1.2015 31.5.2016 310 440 250 495 144 888 28 978

Digi-Simo OPH 1.5.2015 31.3.2017 30 855 19 622 15 867 3 649

ELHO:n etäohjaaja OPH 12.8.2014 30.4.2016 13 668 13 668 2 346 563

Jatkoväylä - sujuvasti ammatil-lisesta koulutuksesta ammatti-korkeakouluun Muu ELY 1.9.2016 31.12.2018 70 199 6 162 6 162 1 504

Keski-Pohjanmaan yrittäjyys-polku KS-Ely 1.9.2015 31.8.2018 381 720 201 069 180 506 45 126

Osaamista tekemällä OPH 21.11.2014 29.2.2016 22 133 16 096 9 503 2 376

OPTIMUM OPH 1.1.2016 31.12.2016 32 800 33 679 33 679 0

Luonnonhoidon virtuaaliset oppimisympäristöt OPH 1.8.2015 31.12.2016 28 000 30 183 26 413 6 603

Las Valmas OPH 4.8.2014 31.12.2016 34 179 33 177 26 891 6 723

Bästä möjliga handledning - optimaalista ohjausta OPH 2.6.2015 31.12.2016 18 879 18 888 17 516 4 379

OSPE 2015 OPH 3.8.2015 31.12.2016 25 700 25 504 24 358 6 089

Osaaminen työelämätaidoksi 1 OPH 1.8.2015 31.12.2016 44 300 41 711 41 574 10 393

Hitsinhyvä 2015 OPH 8.5.2015 31.12.2016 13 715 20 462 12 192 3 048

REKO-reformia kohti OPH 1.11.2016 31.12.2017 71 600 691 691 173

Parvessa parempi OPH 1.11.2016 31.12.2017 37 816 695 695 174

TEKNO24/7 OPH 1.11.2016 31.12.2017 38 624 0 0 0

Valioinditehtävä- osaavaa arvi-ointia OPH 1.12.2016 31.12.2017 23 000 291 291 73

YSO, Yksillöllisyyttä sinun opin-toihisi OPH 1.12.2016 31.12.2017 45 000 0 0 0

Digilaukalla hevosalan osaajaksi OPH 15.10.2016 31.12.2017 24 800 295 295 74

Ertop OPH 1.1.2016 31.12.2016 27 700 43 074 43 074 11 476

Yhteensä 24 kpl 1 462 672 798 499 609 359 131 401

23

KANSAINVÄLISYYSHANKKEET VUONNA 2016 KPEDU on ollut jo pitkään valtakunnan kärkipäätä opiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden tilastoissa. Tämän on mahdollistanut erityisesti lukuisat kansainväliset projektimme sekä pitkäai-kaiset panostukset yhteistyöverkostojen kehittämiseen ympäri maailman. KPEDU:n kaikilla toimi-paikoilla on omia alakohtaisia kansainvälisiä projekteja ja yhteistyöverkostoja. Kaikissa toimipai-koissamme on myös opiskelijoille ja henkilökunnalle lähitukea tarjolla kv-koordinaattoreidemme toimesta. Vuonna 2016 aikana kansainvälisyysprojekteja oli Ammattiopistossa 16 kpl. ja Kpedussa yhteen-sä 22 kpl. Yhteistyömaita oli n. 30 ja kumppaneita n. 100. Hankkeiden yhteenlasketut kustannuk-set olivat v. 2016 Ammattiopistossa n. 150 tuhatta ja Kpedussa yhteensä n. 260 tuhatta euroa. Merkittävin liikkuvuushanke on CUBE. johon saadaan vuosittain rahoitus n. 70 opiskelijan ja 10 henkilökunnan edustajan liikkuvuuksiin. Vastaavia Erasmus+liikkuvuushankkeita olivat Fresh (sote-ala) ja NaturiWab (luonnonvara-alat).

Ammattiopisto/Kansainvälisyyshankkeet – toteutuneet kustannukset v. 2016

Projekti Päärahoittaja Alkaa Päättyy Budj/Rah yht €

Tot kust yht €

2016 tot. kust yht €

2016 tot. omarahoitus

€ PROFINWBL CIMO 1.9.2014 31.8.2017 31 603 34 411 15 263 0

Voscos + CIMO 28.5.2014 30.9.2016 42 000 51 494 29 704 0

Fresh CIMO 1.6.2015 31.5.2017 13 000 15 900 15 846 0

Naturi WAB - working abroad CIMO 1.6.2015 31.5.2017 29 460 6 788 6 779 0

Recycle, Reuse, Remind CIMO 30.8.2014 31.8.2016 24 660 20 278 9 219 0

Using ECVET for Agricul-tural Program CIMO 1.9.2014 31.8.2016 21 460 19 252 8 751 0

NBSN CIMO 13.10.2014 30.6.2016 15 000 12 530 713 178

NPJR-2014/10108 In-nobridge II CIMO 1.8.2014 31.7.2016 51 155 51 152 15 830 0

BLEND EU komissio 1.9.2015 1.9.2018 72 746 34 352 26 034 6 509

Mobilitet för lärare och elever Nord plus 1.8.2015 31.7.2018 3 350 5 769 5 769 0

Intia-verkosto 2014-2015 OPH 1.8.2014 31.5.2016 2 500 2 569 596 119

Intia-verkosto 2015-2016 OPH 21.5.2015 31.12.2016 3 500 1 409 1 409 352

Intia-verkosto 2016-2017 OPH 1.9.2016 31.12.2017 6 667 129 129 32

KAMoon China 8 OPH 1.8.2015 31.12.2016 9 500 6 105 5 794 1 524

KAMOON China9 OPH 1.8.2016 31.12.2017 4000 4055 4055 1014

ME 2 -hanke OPH 1.1.2016 31.12.2016 3 528 4 995 4 995 1 249

Yhteensä 16 kpl 334 129 271 188 150 886 10 977

24

Audiovisuaalisen viestinnän pt:n opiskelija Slaava-Matias Pienimäki suoritti 1,5 kk:n mittaisen työssäoppimisjakson paikallisradiossa Malagassa Espanjassa.

KONSERNIPALVELUT Konsernipalveluissa hallinnoidaan koko organisaatiota koskevia hankkeita.

Projekti Päärahoittaja Alkaa Päättyy Budj/Rah yht €

Tot kust yht €

2016 tot. kust yht €

2016 tot. omarahoitus

€ Cube 2014 CIMO 1.8.2014 31.7.2016 109 000 114 176 42 502 0

CuBe 2015 CIMO 1.6.2015 31.7.2017 119 000 40 826 38 685 0

Cube 2016 CIMO 1.8.2016 31.5.2018 129 356 1 454 1 454 0

Työ tekijäänsä kiittää OKM 1.1.2015 31.12.2016 20 489 20 664 15 147 0

Laatusampo 3 OPH 1.1.2016 31.12.2016 13 193 11 030 11 030 2 757

5 kpl Yhteensä 391 038 188 150 108 818 2 757

25