2017 vuosikertomusinvestors.ramirent.com/afw/files/press/ramirent/... · eps kasvu, % 10,1-28,4 -...

1

CHAPTER HEADLINE

RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

2017VUOSIKERTOMUS

MERKITTÄVÄ TULOSPARANNUS SAAVUTETTUKaikkien segmenttiemme vertailukelpoinen tulos parani avainprioriteettiemme vahvan suorituksen ja suotuisien markkinaolosuhteiden tukemana. Uusi strateginen painopiste pääomatehokkaaseen kannattavaan kasvuun ydinliiketoiminnassamme on oikea tapa tuottaa osakkeenomistajillemme lisäarvoa tulevina vuosina.

2

SECTION HEADLINE


2017 NUMEROINA

RAMIRENT VUOSIKERTOMUS 2017 2

800

600

400

200

0

20

15

10

5

02013 2014 2015 2016 2017

724

665

636

61464

7

LIIKEVAIHTO JA VERTAILUKELPOINEN EBITAMARGINAALIMILJ. EUR

EBITA, %

13,111,7 10,0 10,2

13,7

%

20

15

10

5

02013 2014 2015 2016 2017

*

VERTAILUKELPOINEN SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO, ROCE

* Taloudellinen tavoite: ROCE 16 % vuoteen 2020 mennessä

%

13,8

9,310

,110,612

,4

NAISIA KAIKISTA TYÖNTEKIJÖISTÄ

EUR 0,44 OSINGONJAKO- EHDOTUSTA NOSTETTIIN

7,9LTIF

OMA TYÖMAATILOJEN KOKOON-

PANOTOIMINTO AVATTU TALLINNASSA

+9,3%LIIKEVAIHDON

KASVU (vertailukelpoisin valuutoin)

16%(tapaturmataajuus)

2013 2014 2015 2016 2017

30

20

10

0

-10

-20

-30

* Taloudellinen tavoite: kaksinumeroi-nen EPS kasvuluku 2018–2020

0,60

0,50

0,40

0,30

0,20

0,10

0,00

EPS KASVU, %

10,1

-28,4

-15,1

-17,8

28,2

0,59

0,20

0,36

0,30

0,50

EUR %

*

OSAKEKOHTAISEN TULOKSEN(EPS) KASVU

3

CHAPTER HEADLINE


4:sOMAN TURVALLISUUS-TUOTTEEN LANSEERAUS: SAFEPASS™-AJOESTEET (lue lisää sivulta 23)

3 RAMIRENT VUOSIKERTOMUS 2017

80

60

40

20

0

-202013 2014 2015 2016 2017

52

21

6

22

73

RAHAVIRTA INVESTOINTIEN JÄLKEENMILJ. EUR

400

300

200

100

02013 2014 2015 2016 2017

3

2

1

0

*

NETTOVELKA / KÄYTTÖKATE (EBITDA)

* Taloudellinen tavoite: Nettovelka / käyttökate alle 2,5x jokaisen tilikauden lopussa

NETTOVELKA/KÄYTTÖKATE(EBITDA)NETTOVELKA

1,11,4

1,72,0

1,6

337,9

345,

8

280,

9

227,1

206,

9

MILJ. EUR

2013 2014 2015 2016 2017

EUR

OSINKO PER OSAKE

* Hallituksen ehdotus

0,50

0,40

0,30

0,20

0,10

0,00

0,44

*

0,40

0,40

0,40

0,37

+45%VERTAILU- KELPOISEN EBITA- LIIKETULOKSEN KASVU

UUDISTETUN STRATEGIAN KES-

KIÖSSÄ PÄÄOMATEHOKAS JA KANNATTAVA KASVU YDINLIIKETOIMINNASSA

SITOUTUNEISUUS- INDEKSI PARANI 83,0 (80,0)

OSINGONJAKO- EHDOTUSTA NOSTETTIIN

74,4JOHTAJUUS- INDEKSI PARANI

25

20

15

10

5

0

%

2013 2014 2015 2016 2017

VERTAILUKELPOINEN OMAN PÄÄOMAN TUOTTO, ROE

20,6

12,1

10,9

10,712

,4

RAMIRENTIN OHJEISTUS VUODELLE 2018Ramirent arvioi, että vuonna 2018 vertailu-

kelpoinen EBIT-liiketulos kasvaa vuoden 2017 tasosta.

400

300

200

100

02013 2014 2015 2016 2017

3

2

1

0

*

NETTOVELKA / KÄYTTÖKATE (EBITDA)

* Taloudellinen tavoite: Nettovelka / käyttökate alle 2,5x jokaisen tilikauden lopussa

NETTOVELKA/KÄYTTÖKATE(EBITDA)NETTOVELKA

1,11,4

1,72,0

1,6

337,9

345,

8

280,

9

227,1

206,

9

MILJ. EUR

2013 2014 2015 2016 2017

EUR

OSINKO PER OSAKE

* Hallituksen ehdotus

0,50

0,40

0,30

0,20

0,10

0,00

0,44

*

0,40

0,40

0,40

0,37

4

SECTION HEADLINE


SISÄLTÖRAMIRENT LYHYESTI JA STRATEGIA Toimitusjohtajan katsaus 6Strategia 8Arvonluonti 10Tarjontamme 12Segmenttikatsaus 13Toimintaympäristö ja megatrendit 16

VASTUULLISUUSLähestymistapamme vastuullisuuteen 18Parhaiden kykyjen houkuttelu 20Turvallisuuden maksimointi 22Koneiden ja laitteiden tehokas käyttö 24Ympäristötehokas toiminta 26Sidosryhmät 28Vastuulliset toimintaperiaatteet 30Vastuullisuusraportoinnin periaatteet ja GRI-indeksi 32

TILINPÄÄTÖSTilinpäätöksen sisällysluettelo 34Hallituksen toimintakertomus 36Konsernitilinpäätös 52Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 56Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 114Palkka- ja palkkioselvitys 120Hallitus 124Konsernin johtoryhmä 126Tilintarkastuskertomus 128Sijoittajasuhteet 132Tietoa osakkeenomistajille 133


5

CHAPTER HEADLINE


TÄMÄ ON RAMIRENT Ramirent on johtava konevuokrausratkaisu-jen toimittaja. Parannamme tehokkuutta ja turvallisuutta yhdistämällä koneet, palvelut ja osaamisen räätälöidyiksi konevuokrausrat-kaisuiksi kiertotaloudessa. Ramirentin pääasiakastoimialoja ovat rakentaminen ja teolli-suus. Palvelemme markkinoita fokusoiduilla arvolupauksilla sekä pk-yrityksille että suurille asiakkaille. Palvelemme yhden Euroopan laajimman verkoston ja vuokravalikoiman kautta.

Vuokrauskalustoomme kuuluvat pienkoneet, suuret rakennuskoneet, nostimet, turvallisuustuotteet, työmaa-moduulit, torninosturit ja hissit, telineet ja sääsuojat sekä sähköistys- ja lämmityslaitteet. Näihin liittyviin palveluihin kuuluvat työmaan suunnittelu ja olosuhdevalvonta, työmaan tuki- ja logistiikkapalvelut, tankkaus- ja turvallisuuspalvelut sekä koulutus.

2 800 TYÖNTEKIJÄÄ (HTV) 150 000 ASIAKASTA

293 TOIMIPISTETTÄ 10 MAASSA

25 000 TUOTETYYPPIÄ

724 MILJ. EURON LIIKEVAIHTO

MARKKINAJOHTAJA KAHDEKSASSA MAASSA

57 (56)

44 (43)

64 (58)

79 (78)

42 (42)

MARKKINA-ASEMATOIMIPISTEET

7 (13)

RAMIRENT VUOSIKERTOMUS 20175

LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN

Ruotsi

36 %

Suomi

26 %

Norja

17 %

Tanska

6 %

Europe Central

10 %Baltia

6 %

LIIKEVAIHTO ASIAKASSEKTOREITTAIN

Teollisuus

18 %

Rakentaminen

53 %Muut

29 %

SEGMENTTIEN OSUUS VERTAILUKELPOISESTA EBITA-LIIKETULOKSESTA

Ruotsi

38 %

Suomi

25 %

Norja

11 %

Tanska

3 %

Baltia

8 %

Europe Central

15 %

MYYNNINJAKAUMA

Palvelut

33 %

Konevuokraus

63 %

Käytettyjen laitteiden myynti

4 %

6RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

MERKITTÄVÄ TULOSPARANNUS SAAVUTETTU

VAHVAA TULOKSEN, MYYNNIN JA KASSAVIR-RAN KASVUAParansimme vuonna 2017 tulostamme merkittävästi. Vertailukelpoinen EBITA-liiketuloksemme kasvoi 45 pro-senttia 99,0 miljoonaan euroon, ja rahavirta investointien jälkeen oli vahva, 51,6 miljoonaa euroa. Kaikkien seg-menttiemme vertailukelpoinen tulos parani, ja erityisen ilahduttavaa oli Ruotsin ja Europe Central -segmenttien vahva tulosparannus. Käänne monissa heikon tulostason yksiköissämme on ollut tärkeä tekijä kokonaiskannat-tavuuden paranemisessa, ja vuoden 2017 tulokset ovat kaikkien Ramirentin tiimien määrätietoisen ja kurinalai-sen työn tulosta.

Vuonna 2017 vertailukelpoinen myyntimme kasvoi 9,3 prosenttia, mikä on nopein myynnin kasvu sitten vuoden 2012. Onnistuimme erityisen hyvin painopistealueillam-me: konevuokrauksessa sekä myynnissä pienille ja keski-suurille asiakkaille. Kysyntä markkina-alueillamme pysyi vuonna 2017 suotuisana. Kysyntä Baltia- ja Europe Central -segmenteissä parani selvästi nostaen niiden yhteenlaske-tun osuuden konsernin liikevoitosta neljännekseen.

UUDESSA STRATEGIASSA KESKITYMME YDIN-LIIKETOIMINTAAMMEJulkaisimme joulukuussa uuden strategiamme ”Pää-omatehokasta kannattavaa kasvua ydinliiketoimintaan” vuosille 2018–2020. Päivitimme myös taloudelliset tavoit-teemme uuden strategian mukaisiksi – aiomme saavuttaa 16 prosentin sitoutuneen pääoman tuoton (ROCE) vuo-teen 2020 mennessä ja kasvattaa kumulatiivista osake-kohtaista tulostamme (EPS) vuosien 2018–2020 aikana kaksinumeroisella kasvuluvulla.

Uusi strategiamme keskittyy hyödyntämään hyviä

kasvumahdollisuuksia ydinliiketoiminnassamme, raken-nuskoneiden vuokrauksessa. Lisäksi meillä on edelleen monia mahdollisuuksia, joilla voimme sisäisesti parantaa liiketoimintaamme. Uskomme, että vuokrauksen houkut-televuutta voidaan vahvistaa entisestään digitalisaation keinoin sekä palvelun nopeutta ja täsmällisyyttä paran-tamalla. Tavoitteenamme on näyttää palvelun tasossa

Kun aloitin Ramirentin johdossa syksyllä 2016, asetimme vuodelle 2017 yhden ainoan tavoitteen: parantaa merkittävästi kaikkien toimintasegmenttiemme taloudellista tulosta. Nyt kun vuosi 2017 on takana, minulla on täysi syy olla tyytyväinen Ramirent-tiimimme saavutuksiin.

VUOKRAUKSEN HOUKUTTELEVUUTTA VOIDAAN VAHVISTAA ENTISESTÄÄN NÄYTTÄMÄLLÄ PALVELUN TASOSSA ESIMERKKIÄ KOKO TOIMIALALLE.esimerkkiä koko toimialalle kehittämällä koko vuokra-ustoimialan tehokkaimman toimitusketjun. Aiomme myös jatkaa työtä kannattavuuden parantamiseksi heikon tulostason yksiköissä entistä tiukemmalla tulosjohta-misotteella.

Meillä on houkuttelevia kasvumahdollisuuksia pienissä ja keskisuurissa asiakkaissa kaikissa segmen-teissämme. Vuodesta 2018 alkaen Europe Central- ja Baltia-segmentit raportoidaan yhtenä Eastern Europe -segmenttinä, jossa näemme mahdollisuuksia tavoitella nopeaa kasvua.

Haluamme myös vahvistaa entisestään asemaamme suurten asiakkaiden ensisijaisena valintana. Kokonaisrat-kaisujemme ja turvallisuustuotteidemme ansiosta meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus parantaa sekä rakennus-työmaiden turvallisuutta että tuottavuutta.

7

CHAPTER HEADLINE


MYÖS HENKILÖSTÖN SITOUTUMINEN JA TYÖTURVALLISUUS OVAT STRATEGISIA PAINOPISTEALUEITA

Toimialamme kaltaisessa palveluliiketoiminnassa kestä-viä tuloksia saadaan vain silloin, kun työntekijät kaikilla organisaatiotasoilla ovat innostuneita ja sitoutuneita työ-hönsä. Melko lyhyen Ramirent-urani aikana olen nähnyt tässä merkittävää parannusta kaikkialla organisaatios-samme.

Myönteistä kehitystä on tapahtunut myös työturval-lisuudessa, joka on edelleen yksi Ramirentin keskeisis-tä prioriteeteista sekä sisäisesti että tarjonnassamme asiakkaille.

Yksi uuden strategiamme painopistealueista on rakentaa Ramirentistä hieno ja turvallinen työpaikka. Jatkamme Ramirentin johtamiskulttuurin kehittämis-tä ja panostamme siihen, että jokapäiväiset perusasiat toimivat hyvin. Tähtäämme henkilöstön sitoutumisen ja johtamisen laadun osalta hienoimpien työpaikkojen joukkoon vuoteen 2020 mennessä.

LUOTTAVAISESTI KOHTI TULEVAA

Katsomme tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Vuoden 2018 alkupuolen markkinatilanne vaikuttaa suotuisalta Ramirentin eri asiakasryhmissä ja markkina-alueilla, ja näemme edelleen paljon mahdollisuuksia jatkaa sisäisen toimintamme parantamista.

Uskomme vahvasti, että uudet taloudelliset tavoit-teemme ja pääomatehokkuuden painottaminen ovat oikea tapa tuottaa Ramirentin osakkeenomistajille lisä-arvoa tulevina vuosina. Lopuksi haluaisin kiittää kaikkia Ramilaisia menestyksekkäästä työstänne vuonna 2017. Lämmin kiitos kuuluu myös omistajillemme, asiakkail-lemme ja kumppaneillemme kuluneena vuonna meitä kohtaan osoittamastanne luottamuksesta.

Tapio KolunsarkaToimitusjohtaja


STRATEGIA

PÄÄOMATEHOKASTA KANNATTAVAA KASVUAYDINLIIKETOIMINNASSA

Uuden strategian mukaisesti tulevien vuosien kannat-tavuutta kehitetään keskittymällä järjestelmällisesti yrityksen kannattaviin liiketoimintoihin, suorituskyvyn johtamiseen, toimiviin prosesseihin, pääomatehokkuu-teen ja ihmisten johtamiseen.

Ramirent panostaa kasvuun erityisesti pk-yritysten parissa ja toimintamaissaan Baltiassa ja Keski-Euroopas-sa. Kehittämällä alan parhaiten toimivan toimitusketjun näytämme palvelutasoissa esimerkkiä koko toimialalle.

Strategiamme on kasvaa pääomatehokkaasti ydinlii-ketoiminnassamme kehittämällä kurinalaisesti kone-vuokrausta ja oheisliiketoimintoja. Strategiaan perus-tuen Ramirent ilmoitti joulukuussa 2017 harkitsevansa strategisia vaihtoehtoja, Siirtokelpoisten tilojen liiketoi-minnan osalta, mukaanlukien liiketoiminnan myynti, koska sillä on rajallisesti synergiaa konevuokrauksen ydinliiketoiminnan kanssa.

Pysymme yleiskonevuokraajana, mutta keskittymi-nen niihin tuotelinjoihin ja nykyisiin maantieteellisiin alueisiin, joissa voimme kasvattaa sijoitetun pääoman tuottoa (ROCE) selkeästi pääomakustannusten yli, on paras tapa luoda kestävää arvoa osakkeenomistajille tällä toimialalla.

STRATEGIAMME KESKEISET TEKIJÄT

KASVU PIENISSÄ JA KESKISUURISSA ASIAKKAISSAMarkkinaosuutemme pienten ja keskisuurten yritysten kohdalla on yhä keskivertoa alemmalla tasolla, ja aiom-me kasvaa parantamalla asiakaskokemusta ja kaluston saatavuutta.

SUURTEN ASIAKKAIDEN ENSISIJAINEN VALINTAHaluamme entisestään vahvistaa asemaamme suurten asiakkaiden ensisijaisena valintana tarjoamalla kehitty-neitä kokonaisratkaisuja, jotka parantavat turvallisuutta, tuottavuutta ja vastuullisuutta rakennusalalla sekä muilla sektoreilla. Ramirentilla on markkinoiden paras tarjoama rakennusalan yritysten tuottavuuden parantamiseksi.

ALAN PARHAAN TOIMITUSKETJUN RAKENTAMINENHaluamme saavuttaa merkittävän parannuksen kaluston saatavuudessa, toimitusten tarkkuudessa ja toimitusketjun tehokkuudessa vuoteen 2020 mennessä kehittämällä ja digitalisoimalla prosesseja. Toimitusketjun hallinnassa on merkittävää hyödyntämätöntä potentiaalia.

TIUKEMPI SUORITUSKYVYN JOHTAMINEN HEIKON KANNATTAVUUDEN YKSIKÖISSÄTähtäämme siihen, että vuoteen 2020 mennessä yhdenkään yksikön tai toimipisteen liiketulosprosentti (EBIT %) ei jää alle 10:een. Otamme käyttöön selkeät suorituskyvyn mittarit koko yritykselle.

PÄÄOMATEHOKAS KASVUTähtäämme keskiarvoa nopeampaan kasvuun vähemmän pääomaa vaativissa tuotekategorioissa ja kasvatamme pää-omatehokkuuttamme parantamalla toimitusketjuamme sekä optimoimalla korvausinvestointejamme. Aiomme kasvaa vuosittain 2 prosenttia ilman kasvuinvestointien vaikutusta.

HIENOKSI TYÖPAIKAKSI KESKITTYMÄLLÄ JOHTAMISEEN JA TYÖTURVALLISUUTEENParantaaksemme suoritustamme ja saavuttaaksemme päivitetyt strategiset ja taloudelliset tavoitteemme, haluam-me luoda Ramirentistä hienon työpaikan. Kehittämällä Ramirentin johtamiskulttuuria ja turvallisuusstandardeja tähtäämme työpaikkojen parhaan neljänneksen joukkoon vuoteen 2020 mennessä.

Strategiassamme vuosille 2018–2020 keskitymme pääomatehokkaaseen ja kannatta-vaan kasvuun ydinliiketoiminnassamme konevuokrauksessa ja siihen liittyvissä palve-luissa. Hyödyntämätöntä potentiaalia on etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, ja kehittämällä alan parhaan toimitusketjun näytämme palvelutasoissa esimerkkiä koko toimialalle.

UUDET TALOUDELLISET TAVOITTEET, JOTKA TUKEVAT STRATEGIAMME TOTEUTUSTA

MITTARI TAVOITEOsakekohtaisen tuloksen kasvu (CAGR)

kaksinumeroinen kasvuluku 2018–2020

Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)

16 % vuoden 2020 loppuun mennessä

Osingonjakosuhde vähintään 50 % tilikauden tuloksesta

Nettovelka/käyttökate (EBITDA)

< 2,5-kertainen jokaisen tilikauden lopussa

9

CHAPTER HEADLINE


STRATEGY

PÄÄOMATEHOKASTA KANNATTAVAA KASVUA YDINLIIKETOIMINNASSA -STRATEGIA

KASVUPIENISSÄ JA KESKISUURISSAASIAKKAISSA

SUURTEN ASIAKKAIDENENSISIJAINEN

VALINTA

ALAN PARHAAN TOIMITUSKETJUN RAKENTAMINEN

PÄÄOMATEHOKAS KASVU

TIUKEMPI SUORITUSKYVYN JOHTAMINEN HEIKON KANNATTAVUUDEN YKSIKÖISSÄ

HIENOKSI TYÖPAIKAKSI KESKITTYMÄLLÄ JOHTAMISEEN JA TYÖTURVALLI- SUUTEEN


ARVONLUONTI

NÄIN RAMIRENT LUO ARVOA

RESURSSIT RAMIRENTIN LIIKETOIMINTAMALLI

# HUBS

TALOUDELLISET RESURSSIT

Pääoma 309,5 milj. euroaKalustoinvestoinnit 153,5 milj. euroa

KÄYTETYN KALUSTON MYYNTI 4 %

IHMISET JA OSAAMINEN

2 820 työntekijää (HTV)Ramiway- laadunhallintajärjestelmäTurvallisuuskoulutuksetMultisite-sertifikaatit (ISO, OHSAS)TuotemerkitEettinen säännöstö

LUONNONVARAT

VedenkulutusEnergian kokonaiskulutus (sähkö ja polttoaineet)

TOIMITTAJAT JA ALIHANKKIJAT

18 000 toimittajaa ja alihankkijaa

293

TOIM

IPISTETTÄ

K A LU STOKESKUKSE

T

YDINLIIKETOIMINTAMME

KONEVUOKRAUS JA PALVELUT

96 %

11 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

ARVONLUONTI

Ramirent parantaa asiakkaiden turvallisuutta ja tuotta-vuutta jakamalla koneita ja laitteita sekä niihin liittyviä palveluja ja osaamista. Liiketoimintamallimme ytimessä on tuottavuuden lisääminen kiertatalouden keinoin niin pk-yrityksille kuin suurillekin asiakkaille.

Liiketoimintaamme vauhdittavia tekijöitä ovat tuottavuuteen, turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät nykyvaatimukset, kaupungistumisen kiihtyminen ja väestörakenteen muutos. Pyrimme sujuvaan tiedon, ko-neiden ja palvelujen kulkuun, mikä puolestaan tehostaa toimintatapoja, vähentää kustannuksia, lyhentää seisok-

kiaikoja, parantaa tuoteominaisuuksia ja luo innovaa-tioita. Rakentamalla toimialan parhaan toimitusketjun parannamme palvelutasoa ja vuokrauksen helppoutta ja näin vahvistamme vuokraamisen arvolupausta omistamiseen verrattuna.

Osaajamme ovat keskeisiä ensiluokkaisen asiakas-kokemuksen luomisessa ja tarjontamme sovittami-sessa asiakkaiden tarpeisiin. Nämä tarpeet vaihtelevat kotitalouksien ja teollisuuden kunnossapitotöistä korjausrakentamiseen ja suuriin, monimutkaisiin rakennusprojekteihin.

TUOTOKSET VAIKUTUKSET

SUURET ASIAKKAAT

LUOTETTAVUUSTURVALLISUUSOSAAMINENTUOTTAVUUDEN LISÄÄMINEN

PIENET JA KESKISUURET YRITYKSET

KALUSTOVALIKOIMAASIANTUNTIJATUKIKÄTEVYYS JA HELPPOUS

JÄTE- JA VESIHUOLTO SEKÄ PÄÄSTÖT

JätteetJätevesiCO2

ROMUTTAMINEN

TALOUDELLISET

Vertailukelpoisen osakekohtaisen

tuloksen kasvu 68,2 %Sijoitetun pääoman tuotto

ROCE 13,8 %Nettovelka/käyttökate 1,6x

Osingonjakosuhde 75 % tilikauden tuloksesta

Efektiivinen veroaste 17.6 %Henkilöstökulut 178,3 milj. euroa

Suorat hankinnat 251,4 milj. euroa

SOSIAALISET

Hieno työpaikkaJohtajuusindeksi %

Sitoutuneisuusindeksi %LTIF 7,9

604 läheltä piti -tilannetta3 357 turvallisuushavaintoa

Sairaus- ja tapaturma- poissaolojen määrä 2,9 %

Monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus

YMPÄRISTÖ

Kiertotalouden luomista koneiden ja laitteiden

jakamisen kautta

Energiankulutuksen ja logistiikan optimointi

293

TOIM

IPISTETTÄ

K A LU STOKESKUKSE

T

12

SECTION HEADLINE


RAKENNUSKONEVUOKRAUKSEN YDINTARJOAMAMMEYdinliiketoimintamme koostuu korkealaatuisten rakennuskoneiden, laitteiden ja niihin liittyvien palvelujen tarjoamisesta pääasiassa rakennusalan asiakkaille sekä teollisuuden eri toimialoille ja myös kotitalouksille. Ydintarjoamaamme kuuluu kaik-ki rakennusprojektissa tarvittava suurista torninostureista, sähköstä, lämmityksestä ja sääsuojista aina pienimpiin käsityökaluihin ja turvallisuuskoulutuksiin. Näin ka-tetaan projektin jokaisen vaiheen erityistarpeet. Rakennusalalla vuokrataan kaikista tuoteryhmistämme, muut asiakastoimialat vuokraavat tuotteita valikoiduista tuote-ryhmistä. Tarjontamme jakaantuu seuraaviin tuotteiden ja palveluiden pääryhmiin:

PIENKONEET

TILAT NOSTIMET

TURVALLISUUS TELINEET & SÄÄSUOJATSÄHKÖ & LÄMMITYS TORNINOSTURIT & HISSIT

SUURET RAKENNUSKONEET

SUUNNITTELU TYÖMAAPALVELUT KOULUTUS

LOGISTIIKKA JA TANKKAUSPALVELUT

MYYNTITUOTTEET


KONEVUOKRAUS

PALVELUT

TARJONTAMME


SEGMENTTIKATSAUS

SUOMI VAKAATA PARANNUSTA KANNATTAVUUDESSA26 % konsernin liikevaihdosta, 25 % konsernin vertailukelpoisesta EBITA-liiketuloksesta535 (519) työntekijää, 19 % konsernin koko henkilöstöstä57 (56) toimipistettä

LIIKETOIMINNAN PÄÄKOHDAT VUONNA 2017

• Vahva suhdannetilanne jatkui konevuokrausmarkkinoilla vahvan kysynnän tukemana rakentamisen ja teollisuuden sektoreilla

• Positiivinen liikevaihdon kehitys pienten ja keskikokoisten asiakkaiden keskuudessa

300

250

200

150

100

50

02013 2014 2015 2016 2017

260

237

225

201

207

LIIKEVAIHTO MILJ. EUR

RUOTSI VAHVA TULOSPARANNUS

36 % konsernin liikevaihdosta, 38 % konsernin vertailukelpoisesta EBITA-liiketuloksesta831 (760) työntekijää, 29 % konsernin koko henkilöstöstä79 (78) toimipistettä


• Konevuokrauksen markkinaolosuhteet hyötyivät rakennusalan vahvasta tilanteesta

• Myynti kehittyi positiivisesti pienten ja keskisuurten asiakkaiden keskuudessa

• Uudet kokonaisratkaisusopimukset todisteena vahvasta tarjoamasta• Vahvistettu tarjoama ruokki kasvua turvallisuustuotteissa,

MARKKINA-ASEMA

MARKKINA-ASEMA

ml. Ramirentin omat tuotteet• Myyntimäärien kasvu, suotuisa liiketoiminnan jakauma ja

toimitusketjun tehostaminen vaikuttivat myönteisesti EBITA-liiketulokseen

• Telineliiketoiminnan uudelleenorganisointi valmistui

KILPAILUTILANNE

• Markkina-asema toiseksi suurin• Vuokrauspenetraatioaste: Korkea

RAKENTAMISEN MÄÄRÄN KASVU

2017E: +9,9 %, 2018E: +3,6 % (Euroconstruct 11/2017)

STRATEGISET TAVOITTEET 2018–2020

• Toiminnan ja liiketoimintajärjestelmien optimointi• Markkinaosuuden kasvattaminen suurissa kaupungeissa

2013 2014 2015 2016 2017

40

30

20

10

0

40

292930

37

17,6

14,913,1

12,1

15,2

VERTAILUKELPOINEN EBITA JA EBITAMARGINAALI

VERTAILUKELPOINEN EBITAMARGINAALI, %

MILJ. EUR

20

15

10

5

02013 2014 2015 2016 2017

%

25

20

15

10

5

0


21,0

17,4

14,112,2

17,6

• Palvelumyynnin osuus liikevaihdosta kasvoi useiden meneillään olevien suurten projektien vaikutuksesta

• Vertailukelpoinen EBITA-liiketulos kasvoi hyvän volyymikasvun ja kustannussäästöjen ansiosta

KILPAILUTILANNE

• Markkinajohtaja• Vuokrauspenetraatioaste: Keskitasoa




• Markkinajohtajuuden vahvistaminen• Sisäisen tehokkuuden parantaminen

300

250

200

150

100

50

02013 2014 2015 2016 2017

191

180

160

153

152


2013 2014 2015 2016 2017

40

30

20

10

0

27

23

2022

26

VERTAILUKELPOINEN EBITA JA EBITAMARGINAALIMILJ. EUR

16,9

14,6

12,7 12,713,9


20

15

10

5

02013 2014 2015 2016 2017

%

%


21,116,8 15,4

18,0 19,1

25

20

15

10

5

0


SEGMENTTIKATSAUS

EUROPE CENTRAL ERINOMAISTA KASVUA JA TULOSPARANNUSTA10 % konsernin liikevaihdosta, 15 % konsernin vertailukelpoisesta EBITA-liiketuloksesta440 (446) työntekijää, 16 % konsernin koko henkilöstöstä64 (58) toimipistettä


• Markkinaolosuhteet paranivat konevuokrauksessa kaikkialla Europe Central -segmentissä

• Vahvan myynnin kasvun mahdollisti lisätty kalustokapasiteetti ja vahva operatiivinen suoritus

kissa Baltian maissa ja erityisesti Latviassa• Vertailukelpoinen EBITA-liiketulos parani hyvän volyymikas-

vun, myynnin jakauman ja kustannustehokkuuden myötä

KILPAILUTILANNE

• Markkinajohtaja• Vuokrauspenetraatioaste: Keskitasoa




• Painopisteenä nopea kasvu hyvien markkinaolosuhteiden tukemana

BALTIA HYVÄ SUORITUS PARANEVASSA MARKKINAYMPÄRISTÖSSÄ6 % konsernin liikevaihdosta, 8 % konsernin vertailukelpoisesta EBITA-liiketuloksesta276 (253) työntekijää, 10 % konsernin koko henkilöstöstä44 (43) toimipistettä


• Kysynnän kehitys parani yleisesti konevuokrausmarkkinoilla Baltiassa rakentamisen elpymisen tukemana

• Konevuokrauksen hyvä kehitys edisti liikevaihdon kasvua kai-

MARKKINA-ASEMA

MARKKINA-ASEMA

80

60

40

20

02013 2014 2015 2016 2017

41

34343431

LIIKEVAIHTOMILJ. EUR

2013 2014 2015 2016 2017

20

15

10

5

0

9

6

77

5


MILJ. EUR

17,4

21,2 20,1

16,8

21,0


25

20

15

10

5

02013 2014 2015 2016 2017

%

25

20

15

10

5

0


12,1

16,214,6

11,4

15,5

• Vahva volyymin kasvu, hyvä myynnin jakauma, kustannustehokkuus ja vahva uudelleenorganisointien läpivienti paransivat EBITA-liiketulosta huomattavasti

KILPAILUTILANNE

• Markkinajohtaja• Vuokrauspenetraatioaste: Erittäin matala




• Painopisteenä nopea kasvu hyvien markkinaolosuhteiden tukemana

80

60

40

20

02013 2014 2015 2016 2017

70

56555357


2013 2014 2015 2016 2017

20

15

10

5

0

15

433

1


MILJ. EUR

1,0

5,3 5,97,9

21,6


25

20

15

10

5

02013 2014 2015 2016 2017

%

25

20

15

10

5

0


0,6

4,45,5

7,2

21,9

Baltia- ja Europe Central -segmentit yhdistetään Itä-Eurooppa-segmentiksi vuoden 2018 alusta.


SEGMENTTIKATSAUS

TANSKA LISÄTOIMIA TULOKSEN PARANTAMISEKSI6 % konsernin liikevaihdosta, 3 % konsernin vertailukelpoisesta EBITA-liiketuloksesta130 (138) työntekijää, 5 % konsernin koko henkilöstöstä7 (13) toimipistettä


• Konevuokrausmarkkinoiden yleinen markkinatilanne oli vakaa• Myynnin kasvu kiihtyi loppuvuonna vahvistetun myyntiorgani-

saation ja suurten projektien etenemisen ansiosta• Vertailukelpoinen EBITA-liiketulos parani hyvän myynnin

jakauman, paremman hinnoittelun ja kustannustehokkuuden ansiosta

NORJA PARANNUKSEN VUOSI

17 % konsernin liikevaihdosta, 11 % konsernin vertailukelpoisesta EBITA-liiketuloksesta 396 (397) työntekijää, 14 % konsernin koko henkilöstöstä42 (42) toimipistettä


• Yleinen markkinatilanne konevuokrauksessa parani toisella vuosipuoliskolla

• Myynti kasvoi hieman, mitä tuki myös vuokralla olleiden siirto-kelpoisten tilojen yksittäinen suuri myynti (5,6 milj. euroa)

• Myynnin vähäisestä kasvusta huolimatta vertailukelpoinen EBITA-liiketulos parani merkittävästi johtuen jatkuvasta kustan-

nustehokkuuden paranemisesta, liikevaihdonjakaumasta sekä etenemisestä Oslon telineliiketoiminnan ja siirtokelpoiset tilat -liiketoiminnan uudelleenorganisoinnissa

KILPAILUTILANNE

• Markkinajohtaja• Vuokrauspenetraatioaste: Keskitaso




• Jatkuva kannattavuuden parantaminen, heikosti suoriutuvien yksiköiden parantaminen

• Kaluston saatavuuden optimointi

2013 2014 2015 2016 2017

121

120

12113

6154

200

150

100

50

0


2013 2014 2015 2016 2017

25

20

15

10

5

0

11

87

16

22


14,3

11,9

5,8 6,3

9,3

VERTAILUKELPOINEN EBITA JA EBITAMARGINAALIMILJ. EUR

20

15

10

5

02013 2014 2015 2016 2017

%

15

10

5

0


13,3

10,8

4,1 4,1

7,4

• Vuoden lopussa toteutettiin menestyksekkäästi toimipisteverkoston uudelleenjärjestely ja myyntiorganisaation uudelleenorganisointi

KILPAILUTILANNE

• Markkina-asema kolmanneksi suurin• Markkinan vuokrauspenetraatioaste: Keskitaso




• Myyntihenkilöstön kehittäminen ja tilapäisten vuokraustoimipisteiden käyttöönotto

• Kasvun kiihdyttäminen suurimmissa kaupungeissa

2013 2014 2015 2016 2017

41424239

44

80

60

40

20

0


2013 2014 2015 2016 2017

10

5

0

-5

-10

3

2

1

4

3

6.39.6

1.8

5.57.3


MILJ. EUR


10

5

0

-5

-102013 2014 2015 2016 2017

10

5

0

-5

-10

-15

%


10,7

14,9

1,3

6,47,9

MARKKINA-ASEMA

MARKKINA-ASEMA

16

SECTION HEADLINE


MEGATRENDIT OHJAAVAT LIIKETOIMINTAAMME

DIGITALISAATIOKaiken yhteiskunnallisen ja liiketoiminnallisen muutoksen taustalla on keskeisenä voimana tekno-logian kehitys, joka parantaa Ramirentin tarjontaa ja ymmärrystä asiakkaan tarpeista. Uudet innovaatiot parantavat turvallisuutta, tiedonkulkua, projektiseu-rantaa ja ekotehokkuutta.

TUNNUSOMAISTA• Asioiden internet (IoT), uudet digitaaliset

vuokrauspalvelut, parempi tiedonkulku• Parempi ennakointi digitaalisten

suunnitteluohjelmien, kuten Building Information Modeling (BIM), avulla

Ulkoistamisen edelleen jatkuva trendi tukee konevuokrauksen kysyntää.Yritykset pyrkivät tehostamaan toimintaansa ja keventämään taseitaan. Lisääntyneet turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät tarpeet sekä kaupungistumisen, digitalisaation, muuttoliikkeen ja väestön ikääntymisen aiheuttamat rakenteelliset muutokset muovaavat edelleen toimintaympäristöämme Euroopassa ja muilla markkinoilla.

TURVALLISUUS- JA YMPÄRISTÖVAATIMUKSET Asiakkaiden kasvavat odotukset sekä tiukentuva turval-lisuutta ja ympäristöasioita koskeva sääntely, kuten EU:n tavoite vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 men-nessä, ajavat yrityksiä vihreämpien ratkaisujen käyttöön.

TUNNUSOMAISTA• Ympäristöystävällisen rakentamisen suunnittelu, polt-

toaineen kulutuksen vähentäminen, turvallisemmat työmaat suunnittelun ja koulutuksen kautta

• Tarve tehostaa ikääntyvien rakennusten energiatehok-kuutta ja korjata kosteus- ja homevaurioita

TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA MEGATRENDIT


TUOTTAVUUDEN PARANTAMINENViime vuosikymmenen aikana tuottavuus on lähes kaksinkertaistunut teollisuudessa mutta pysynyt ennallaan rakentamisessa. Tämä tuottavuusvaje tarjoaa Ramirentille mahdolli-suuden auttaa rakennusprojekteja etenemään sujuvammin ja tehokkaammin.

TUNNUSOMAISTA• Logistiikan optimointi, parempi

suunnittelu ja parempi riskienhallinta rakennustyömailla

• Luotettavat kumppanit antavat asiakkaille mahdollisuuden keskittyä heidän ydinliiketoimintaansa

17

CHAPTER HEADLINE


VUOKRAUSPALVELUMME SIIRTYI VERKKOON SUOMESSARamirent avasi vuonna 2017 konevuokrausverkkokauppansa Suo-messa. Palvelu suunniteltiin erityisesti yksityisasiakkaita ajatellen, ja se on käytettävissä kaikkina vuorokauden aikoina. Oli tärkeää, että palvelua voidaan käyttää mobiililaitteilla, jotta se on helposti käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta. Palvelua tukee maan-laajuinen noutopisteverkostomme. Myös reaaliaikainen chat-pal-velu otettiin käyttöön. Chat-palvelussa Ramirentin omat vuokraus-neuvojat tarjoavat ohjeita ja neuvoja oikeiden laitteiden valintaan jokaiseen tehtävään ja niiden turvalliseen käyttöön.

Verkkovuokrauspalvelu on saanut erittäin positiivista palau-tetta. Vaikka se on vielä uusi, palvelun näkymät ovat lupaavat. Noutopisteverkostoa laajennettiin Suomessa vuoden aikana.

Ramirent pyrkii jatkuvasti tuomaan osaamisensa ja ensiluok-kaiset tuotteensa yhä helpommin saataville. Helppokäyttöinen verkkovuokrauspalvelu on looginen osa tätä pyrkimystä, ja uusia tapoja vastata paremmin asiakkaidemme tarpeisiin kehitetään jatkuvasti.

KAUPUNGISTUMISEN KIIHTYMINENVäestön keskittyminen kasvukeskuksiin vaikuttaa kau-punkisuunnitteluun ja rakentamiseen. Pohjoismaissa väestönkasvu keskittyy pääasiassa 30 suurimmalle kau-punkialueelle, joissa nykyään asuu yli puolet Pohjoismai-den väestöstä. Tämä luo turvallisuuteen, logistiikkaan ja suunnitteluun liittyviä tarpeita talonrakentajille.

TUNNUSOMAISTA• Kasvava muuttoliike maaseudulta kaupunkikeskuk-

siin ja muilta mantereilta Eurooppaan• Rakentamisen kasvu, lisääntyvä konevuokraus- ja

asiantuntijapalvelujen kysyntä

VÄESTÖN MUUTOS Elinikäennusteen nousu ja matala syntyvyys muovaa-vat asuntomarkkinoita ja elämäntapoja sekä työvoiman saatavuutta. Asuntorakentaminen on merkittävä tekijä konevuokrauksessa.

TUNNUSOMAISTA• Perhekokojen ja kotitalouksien pieneneminen sekä

uusien ratkaisujen tarve ikääntyneille• Kulttuurien, kielien ja uskontojen moninaisuus

työvoimassa

JAKAMISTALOUSAsioiden jakaminen lähti alun perin tarpeesta säästää rahaa, aikaa ja ympäristöä. Nyt siitä on tullut arkipäiväis-tä, ja sen myötä myös yritykset pyrkivät optimoimaan toimintaansa käyttämällä on demand -ratkaisuja ja -pal-veluja.

TUNNUSOMAISTA• Parempi laitteiden, henkilöstön, osaamisen ja

pääoman käyttö• Kun monta ihmistä käyttää samaa konetta,

ympäristökuormitus pienenee


18RAMIRENT VUOSIKERTOMUS 2017

LÄHESTYMISTAPAMME VASTUULLISUUTEEN

UUDET VASTUULLISUUSTAVOIT-TEET TYÖTURVALLISUUTEEN JA JOHTAJUUTEEN

Vastuullisuus ei ole pelkästään liiketoimintamallimme ydintä resurssien jakamisen kautta, vaan myös liiketoi-minnan edellytys. Autamme asiakkaitamme parantamaan tuottavuuttaan ja turvallisuuttaan ja luomme kestäviä kiertotalouteen pohjaavia innovaatiota.

Päivitetyn strategiamme myötä lisäsimme uusia tavoit-teita turvallisuudelle ja johtamiselle: pyrimme työntekijöi-den sitoutumisen ja johtamisen laadun osalta kuulumaan työpaikkojen parhaaseen neljännekseen vuonna 2020.Tavoitteenamme on, että tapaturmataajuutemme (LTIF) on alle 5 vuonna 2020. Toinen merkittävä muutos vuonna 2017 oli terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatuorgani-saatiomme uudistaminen. Jatkoimme vuonna 2017 myös vastuullisuuteen liittyvän raportointimme kehittämistä parantaaksemme läpinäkyvää viestintää ulkoisten sidos-ryhmien, asiakkaiden ja Ramirentin nykyisten ja mahdol-listen tulevien työntekijöiden suuntaan.

VASTUULLISUUDEN JOHTAMINEN

Laatu- ja tehokkuuspäällikön johtama HSEQ-johtoryhmä laatii vuotuisen vastuullisuussuunnitelman. Liiketoimin-tayksikkömme laativat vuotuiset suunnitelmat keskeisten mittarien seuraamiseen. Konsernin terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatuorganisaatio, henkilöstöhallinto ja joh-toryhmä seuraavat niitä säännöllisesti.

Konsernin johtoryhmä vastaa vastuullisuustavoittei-den asettamisesta ja johtamisesta konsernin tasolla. Myös Ramirentin hallitus seuraa vastuullisuuteen liittyviä tee-moja ja turvallisuus on ensisijaisessa asemassa. Vastuul-lisuus on päivittäisessä työssämme linjajohdon vastuulla. Henkilöstöhallinto ja terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatuorganisaatio ohjaavat työtä ja yhdistävät eri segmentit ja toiminnot.

Terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatuorganisaatio uudistettiin vuonna 2017. Entiset terveys- ja turvallisuus-foorumi ja laatu- ja ympäristöfoorumi yhdistettiin yhdeksi

HSEQ-foorumiksi. Sekä HSEQ-toimikunta että HSEQ- foorumi tukevat toimintamaita terveyteen, turvallisuuteen, ympäristöön ja laatuun liittyvissä asioissa sen varmistami-seksi, että kaikessa toiminnassa noudatetaan kansainvälisiä normeja. Ne valmistelevat kehitysprojekteja, jakavat parhaita käytäntöjä konsernin sisällä ja seuraavat keskeisiä mittareita. Ramirent perusti myös turvallisuustoimikunnan, joka kes-kittyy uusiin turvallisuustuotteisiin ja kehittää innovatiivisia tapoja parantaa asiakkaiden turvallisuutta.

RAMIWAY-LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄ

Ramirentin vastuullisuusohjelma perustuu ISO multisi-te-sertifikaattiimme (joka sisältää OHSAS 18001 -normit) ja RamiWay-laadunhallintajärjestelmäämme, jossa määritetään keskeiset liiketoimintaprosessit, vastuut, toimintatavat, pe-riaatteet ja työkalut. Järjestelmän tavoitteena on varmistaa, että Ramirentin liiketoimintaprosessit noudattavat lainsää-dännön vaatimuksia ja tukevat operatiivista tehokkuutta ja hyvää sisäistä valvontaa. RamiWay varmistaa myös, että tunnistetut hyvät käytännöt ja toiminnan mittarit jaetaan konsernin sisällä. Vuoden aikana aloimme yksinkertaistaa ja keventää Ramiway-prosessejamme luodaksemme tehok-kaampia yhteisiä toimintamalleja ja paikallisia työtapoja.

Tulevina vuosina jatkamme RamiWay-järjestelmän mu-kaan toimivien maiden määrän lisäämistä. Vuoden 2017 lop-puun mennessä se on otettu käyttöön Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa. Valmistelut uusien maiden liittämi-seksi RamiWay-järjestelmään Baltiassa jatkuvat vuonna 2018.

RamiWay-laadunhallintajärjestelmä täytttää ISO 9001-, ISO 14001- ja OHSAS 18001 -standardien asettamat vaatimuk-set laadun, ympäristöasioiden sekä työterveys- ja turval-lisuusasioiden johtamisesta. Multisite-sertifikaatti kattaa Suomen, Ruotsin, Baltian maat, Tanskan ja Norjan. Seuraavil-la mailla on jo osa sertifikaateista: Tšekin tasavalta ISO 9001, ISO 14001, Puola ISO 14001 ja OHSAS 18001 ja Slovakia ISO 9001, ISO 14001.

Ramirent keskittyy vastuullisuudessaan neljään toimialamme kannalta olennaisimpaan vastuullisuusteemaan: parhaiden kykyjen houkutteluun, turvallisuuden maksimoin-tiin, koneiden ja laitteiden tehokkaan käytön varmistamiseen ja ympäristötehokkaaseen toimintaan. Jotta voisimme paremmin seurata vastuullisuusmittareitamme maa-, alue- ja toimipistetasolla, parannamme tiedonkulkuamme jatkuvasti ja selvennämme, miten jokainen Ramirentin työntekijä voi antaa panoksensa vastuullisuuden kehittämiseen.


MENESTYS SYNTYY JAKAMALLAHaluamme auttaa asiakkaitamme parantamaan tuottavuuttaan ja

luomaan kestäviä kiertotalouteen pohjaavia innovaatioita.

VASTUULLISUUSTEEMAT

KONEIDEN JALAITTEIDEN

TEHOKAS KÄYTTÖ

Elinkaarenhallinta

Vuokralaitteenympäristövaikutukset

Tehokas ja kestävä hankinta

YMPÄRISTÖTEHOKASTOIMINTA

Energiatehokkuus

Turvallinen ja tehokaskemikaalienkäyttö

Vesihuolto

PARHAIDEN KYKYJEN

HOUKUTTELURamiWay-

toimintatapa

Työsuorituksen arviointi

Reilu palkitseminen

Monimuotoisuus

TURVALLISUUDENMAKSIMOINTI

Henkilöstöntyöturvallisuus

Asiakkaidentyöturvallisuus

VASTUULLISET TOIMINTAPERIAATTEETCode of Conduct, korruption ja lahjonnan vastainen toiminta, rehellinen kilpailu ja kilpailun

vapauden varmistavan lainsäädännön noudattaminen

OUR SUSTAINABILITY APPROACH

KPIHenkilöstön sitoutuneisuus

ja johtajuuden laatu

Tavoite: 25 parhaan työpai-kan joukossa vuoteen 2020

mennessä

Tulos: Sitoutuneisuus-indeksi

83,0 (80,0) Johtajuus-indeksi

74,4 (70,7)

KPITapaturmataajuus

Tavoite: <5 vuoteen 2020 mennessä

Tulos: 7,9 (9,3)

KPIVastuullinen hankinta

Tavoite: 15–20 tärkeintä toimittajaa auditoitu

Tulos: 12 (14) toimittajaa auditoitu

KPIKokonaisenergian (sähkön) kulutus

Tavoite: Laskeva

Tulos: 14 431 (14 673) MWh

20

OUR SUSTAINABILITY APPROACH


PARHAIDEN KYKYJEN HOUKUTTELU

SITOUTUNEET IHMISET LUOVAT MENESTYSTÄ

Parhaiden taitojen ja osaamisen hyödyntämisen paino-pistealueet Ramirentissä ovat RamiWay-toimintamalli, suorituskyvyn hallinta, tasapuolinen palkitseminen ja tun-nustukset sekä monimuotoisuus. Vuonna 2017 Ramirentin henkilöstöhallinto on arvioinut yhtiön käytäntöjä ja paran-nustarpeita. Kun prosessit tulevat yksinkertaisemmiksi ja sujuvammiksi, työnkulku paranee. Tunnistetut parhaat käytännöt otetaan käyttöön kaikissa toimintamaissa.

”TAPAMME JOHTAA” -TOIMINTATAVAT KEHITETTY YHDESSÄJohtamisen kehittäminen on keskeinen prioriteetti, ja vuonna 2017 määritimme selkeät ”Tapamme johtaa” -toi-mintatavat osallistavan yhteistyöprosessin avulla. Työn tuloksena meillä on nyt määritettyjä johtamistoimintata-poja, toteutussuunnitelma ja seurantatyökalut. Yhteensä 140 esimiestä osallistui Rami Leadership Days -konfe-renssiin, jossa kehitettiin johtamistapoja ja johtajuutta Ramirentissä.

Jatkossa Ramirent järjestää erilaisia johtamisohjelmia perustason johtamisesta ylimpään johtotasoon. Lisäksi harkitaan sisäistä osaamisohjelmaa.

SUORITUSKYVYN PARANTAMISTA TUKEE ORGANISAATION KORKEAMPI ENERGIATASO JA SITOUTUNEISUUSVuonna 2017 päivitimme suorituskyvyn hallinta-, osaa-mis- ja seuraajaprosessejamme. Nykyisenä painopisteenä on varmistaa, että työntekijämme ymmärtävät strategisten tavoitteiden ja jokapäiväisen työnsä yhteyden paremmin. Toisena keskeisenä teemana on yksinkertaistaa prosesseja ja varmistaa, että meillä on tavoitteita, jotka parantavat suo-rituskykyä ja tuottavat tuloksia. Kun vahvistamme yritys-kulttuuriamme, keskitymme enemmän toimintatapoihin, jotka tekevät yhtiöstämme parhaan työpaikan.

Vuosi alkoi hienoilla henkilöstökyselyn tuloksilla, joi-den mukaan Ramilaisten energisyys ja sitoutuneisuus oli parantunut merkittävästi. Yli 92 prosenttia henkilöstös-

tämme koki työssään onnistumisia ja oli valmis tekemään kaikkensa yrityksen menestyksen hyväksi. Tammikuussa 2018 valmistunut RamiEar-henkilöstökysely osoitti, että työntekijöiden sitoutuneisuus oli vielä parantunut edellis-vuoden tasosta ja sitoutuneisuus-indeksi oli 83,0 (80,0).

TASAPUOLISEN PALKITSEMISEN JA HUOMIOINNIN VARMISTAMINENPäivitimme myös palkitsemis- ja etuusohjeistuksemme. Toistaiseksi tämä työ on keskittynyt erityisesti Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan. Keskitymme luomaan rakenteen, josta saamme ulkoiset ja sisäiset vertailukohdat palkkatasoille. Laajensimme myös pitkän aikavälin kannustinjärjestel-määmme osallistujien määrää ja uudistimme työntekijöi-den henkilökohtaisia tavoitteita, jotta ne olisivat selkeäm-piä ja innostavampia.

DIGITALISAATIO JA MONIMUOTOISUUS REKRYTOINNIN TUKENAVuonna 2017 tekemämme rekrytoinnit tuovat meille mahdollisuuksia, tuoreita ideoita ja luonnollisesti uusia kollegoja. Rekrytoinnin osalta Ramirent on yksi monista yhtiöistä, joille digitalisaatio asettaa uusia vaatimuksia työntekijöiden osaamiselle. Pyrimme myös palkkaamaan henkilöitä, joiden tausta on kaupan alalta, sillä kaupallisia taitoja vaaditaan myös toimipisteidemme työntekijöiltä.

Monimuotoisuus nähdään Ramirentissa keskeisenä prioriteettina ja osana hienon työpaikan rakentamista. Tavoitteenamme on lisätä naistyöntekijöiden määrää, sillä heidän osuutensa on moniin muihin toimialoihin verrat-tuna suhteellisen pieni. Pyrimme avoimempaan työkult-tuuriin ja saamaan työpaikkoihin myös naishakijoita sekä lisäämään erityisesti naisjohtajien määrää.

OSAAVAN HENKILÖSTÖN VARMISTAMINEN

Ramirent Academy on konsernin sisäinen osaamisen kehi-tysohjelma, joka keskittyy lisäämään henkilöstön osaamis-

Pyrimme rakentamaan Ramirentista hienon työpaikan, jotta voimme tarjota asiak-kaillemme parasta palvelua. Ramirentin 2 800 työntekijää kymmenessä maassa ovat avainroolissa, kun autamme asiakkaitamme parantamaan tuottavuuttaan ja keskitty-mään ydinliiketoimintaansa. Ramirent haluaa toimia esimerkkinä ja johtaa toimialaa kohti tietoisempaa ja nykyaikaisempaa johtamista, jossa kaikille on tarjolla yhdenver-taiset mahdollisuudet. Tänä vuonna pääpainopiste on ollut johtamisen kehittämises-sä ja prosessien yksinkertaistamisessa työolosuhteiden parantamiseksi.

21

CHAPTER HEADLINE


ta konsernille strategisesti tärkeillä alueilla. Vuonna 2017 järjestimme neljä hankintaan ja liiketoiminnan valvontaan liittyvää ohjelmaa. Vuonna 2018 tulemme keskittymään voimakkaasti uusien ”Tapamme johtaa”- toimintatapojen koulutukseen.

Paikallisella tasolla koulutussuunnitelma vuonna 2017 keskittyi turvallisuuskoulutukseen, uusien tuotteiden koulutukseen, ja asiakaspalveluun sekä työntekijöiden hyvinvointiin.

Ramirentin esimiesharjoittelijaohjelma varmistaa, että meillä on osaavia esimiehiä viemään yhtiötä eteenpäin. Vuonna 2017 meillä oli kolme harjoittelijaa Suomesta, Ruotsista ja Norjasta, ja he ovat nyt siirtyneet vakinaisiin

NOLLATOLERANSSI HÄIRINNÄLLEYksi hyvän työpaikan tärkeimpiä ominaisuuksia on se, että jokainen työntekijä tuntee olonsa turvalliseksi ja suojatuksi esimerkiksi sukupuoleen, kansallisuuteen tai muuhun seikkaan perustuvaa häirintää vastaan.

Häirinnän noustessa globaaliksi puheenaiheeksi syksyllä 2017 Ramirentin johtoryhmä halusi ilmaista tukensa kertomalla jokaiselle työntekijälle yrityksen nollatoleranssista häirintään liittyen. Jokainen työntekijämme voi turvallisesti ja nimettömästi raportoida häiritsevästä käytöksestä Ramirentin väärinkäytösten ilmiantopalveluun, suoraan johtoryhmän jäsenille tai paikallisille HR-osastoille. Myös RamiEar-henkilöstökyselyyn lisättiin kysymys mahdollisesta häirinnästä.

Miehiä

84 %

Naisia

16 %

SUKUPUOLIJAKAUMA 31.12.2017

20–29

16 %

Alle 20

1 %

30–39

31 %40–49

27 %

50–59

20 %

Yli 60

6 %

HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA 31.12.2017

Vakituiset työntekijät

93 %

Tilapäiset työntekijät

4 %Pitkäaikainen

poissaolo

3 %

HENKILÖSTÖ SOPIMUSTYYPEITTÄIN 31.12.2017

2013 2014 2015 2016 2017

HENKILÖSTÖ SEGMENTEITTÄIN 2013–2017

Ruotsi Suomi Baltia Europe Central Norja Tanska Konsernitoiminnot

2 59

0

2 57

6

2 65

4

2 68

6

2 82

0

Työntekijät

79 %

Johto ja esimiehet

21 %

HENKILÖSTÖN ASEMA 31.12.2017

15 16 17 15 16 17

RAMIEAR HENKILÖSTÖKYSELY

Sitoutuneisuus- indeksi

Johtajuus- indeksi

77,6

70,680

,0

70,7

83,0

74,4

Indeksit on mitattu RamiEar-kyselyissä tammikuussa 2016, 2017 ja 2018.

työpaikkoihin organisaation eri osiin.Haluamme saada aikaan positiivisen muutoksen paikal-

lisyhteisöissä, joissa toimimme. Oppimismahdollisuuksien tarjoaminen nuorille on konkreettinen esimerkki tästä. Vuo-den aikana Suomessa ja Tanskassa palkattiin kaksi pakolais-ta. Edellisvuoden tapaan Ramirent osallistui Suomessa Bu-siness Lead -integraatio-ohjelmaan Euroopan ulkopuolelta tuleville koulutetuille maahanmuuttajille. Ohjelmaa hoitavat Hanken ja SSE Executive Education. Tavoitteena on auttaa koulutettuja maahanmuuttajia kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään tarjoamalla ammatillisia kehit-tymismahdollisuuksia.


TURVALLISUUDEN MAKSIMOINTI

TURVALLISUUS ON HIENON TYÖPAIKAN OLENNAINEN OSA

Edelleen hyvin tapaturma-altista rakennusalaa palveleva-na konevuokrausyrityksenä haluamme aktiivisesti edistää turvallisuuskulttuuria asiakkaidemme keskuudessa ja tar-jota heille koulutusta turvalliseen työympäristöön. Meille on tärkeää tehdä koko toimialasta turvallisempi samalla, kun varmistamme sujuvasti toimivat ja kustannustehok-kaat rakennustyömaat. Pyrimme lisäämään turvallisuus-tietoisuutta paikallisilla tapahtumilla (esim. turvallisuus-päivät) ja koulutuksilla työntekijöille ja asiakkaille.

TAPATURMIEN VÄHENTÄMINEN

Tavoitteemme on nolla tapaturmaa. Tuon tavoitteen saavuttaminen on kuitenkin pitkä prosessi. Vuonna 2017 asetimme uudeksi turvallisuustavoitteeksi, että tapatur-mataajuutemme (LTIF) on alle 5 vuonna 2020. Vuoden 2017 myönteistä kehitystä oli turvallisuushavaintojen lisääntyminen. Uusi mobiililaite kehitettiin parantamaan turvallisuushavaintojen seurantaa kaikissa maissamme.

Yleisesti ottaen turvallisuustasomme on kehittynyt parempaan suuntaan vuonna 2017. Konsernin tapaturma-taajuus (LTIF) oli 7,9 (9,3) vuonna 2017. Sairaus- ja tapatur-mapoissaolojen määrä verrattuna vuotuiseen työtuntien määrään pysyi hyvällä tasolla 2,9 (3,2) prosentissa vuonna 2017.

Lisäksi raportoitiin entistä useammin läheltä piti -tilanteita ja turvallisuushavaintoja, kuten liukastumisia, jotka eivät johtaneet loukkaantumiseen, riittämättömästi merkittyjä alueita tai työmaiden epäjärjestystä aktiivisen turvallisuuskampanjoinnin seurauksena. Vaaratilanteita/läheltä piti -tilanteita raportoitiin yhteensä 604 (532) ja turvallisuushavaintoja 3 357 (1 027).

Olemme tehneet sinnikkäästi työtä turvallisuuden parantamiseksi jokapäiväisessä työympäristössämme.

Suomi on Ramirentin ensimmäinen toimintamaa, jossa seurataan myös alihankkijoiden tapaturmataajuutta.

Vuoden 2017 luvut osoittavat, että työntekijämme ovat tietoisempia turvallisuuteen liittyvistä riskeistä. Jatkossa tavoitteena on parantaa turvallisuutta tiedottavalla tari-nankerronnalla, jatkuvalla vuoropuhelulla ja viestimällä siitä, kuinka tärkeitä toimintatapamme jokapäiväisessä työssämme ovat.

RISKIARVIOINNIN OHJEISTUKSET JUURTUNEET JOKAPÄIVÄISEEN TYÖHÖNRamirentin toimipisteiden omien tarkastusten riski-arvioinnin ohjeistukset ovat juurtuneet vakituikseksi

Työntekijöidemme ja asiakkaidemme turvallisuus on edelleen tärkeä painopistealue Ramirentille. Ramirentin uusitussa strategiassa turvallisuus nimettiin olennaiseksi osaksi hienon työpaikan rakentamista ja konsernitason työturvallisuustavoite uusittiin. Vuonna 2017 jatkoimme uusien turvallisuusmenetelmien, -koulutusten ja -tuotteiden kehitystä. Ramirentillä on ainutlaatuinen oma tutkimus- ja tuotekehitystyö, joka keskittyy parantamaan turvallisuusominaisuuksia tuotteisiin.

20172016

SAIRASPOISSAOLOT (%)

Konserni

Ruotsi

Suomi

Baltia

Europe Central

Norja

Tanska

3,2

2,1

3,6

4,7

2,6

2,2

3,6

2,9

2,3

3,6

4,3

3,2

1,8

2,2

20172016

POISSAOLOON JOHTANEIDEN TAPATURMIEN TAAJUUS (LTIF*)

* LTIF - Poissaoloon johtaneet tapa-turmat miljoonaa työtuntia kohti

8,6

13,1

10,7

0

9,7

27,0

7,9

4,1

20,0

6,0

4,1

7,7

Tavoite < 5 %

2.45,6

Konserni

Ruotsi

Suomi

Baltia

Europe Central

Norja

Tanska

23

CHAPTER HEADLINE


CHAPTER HEADLINE

osaksi toimintaamme ja projekteihimme. Riskiarvioinnin työkalu sisältää 150 mittaria, kuten fyysiset ja kemikaalien aiheuttamat vaarat ja pelastussuunnittelun. Työkalulla arvioidaan kohteen riskitaso. Riskiarviointi tehdään jokai-sessa toimipaikassa kolmen vuoden välein ja tarvittaessa useammin.

OLEMME VASTUUSSA ASIAKKAIDEMME TURVALLISUUDESTAAsiakkaidemme kasvavat turvallisuusvaatimukset luovat uusia innovaatioita ja sovelluksia. Konevuokrauksen lisäksi tarjoamme asiakkaillemme käyttöopastusta, tur-vallisuusohjeita ja tarvittavat turvalaitteet. Turvallisuus-koulutuskurssien tarjontamme on laaja, ja mukana ovat Ramikoulun turvallisuusasiantuntijoiden paikan päällä pitämät koulutukset, joissa käsitellään esimerkiksi putoa-mis-, melu- ja pölysuojausta.

LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN RAMIRENTIN SAFEPASSTM-AJOESTEILLÄMuista konevuokraamoista poiketen Ramirent suunnittelee ja valmistaa myös omia tuotteita, joiden turvallisuusominaisuudet ovat ylivertaisia. Suunnittelu perustuu asiakkailta keräämiimme tuottei-den käyttökokemuksiin ja olemassa olevissa tuotteissa havaittuihin puutteisiin. Näemme kasvumahdollisuuksia erityisesti putoamissuo-jauksen ja liikenneturvallisuuden markkinoilla.

Ramirentin uusin lisäys valikoimaan vuonna 2017 olivat Rami-rent SafePass™ -ajoesteet. Rakennusprojektit ulottuvat varsinaisen työmaan ulkopuolelle, jolloin liikenne ja ohikulkijat on otettava huo-mioon. Turvallisuuden takaamiseksi tarvitaan tukevia esteitä, jotka estävät pääsyn työmaalle. Ramirentin SafePass™-esteet on suunnitel-tu kestäviksi, pinottaviksi ja helposti asennettaviksi. Pelkän betonin käyttämisen sijasta päätimme alentaa painoa yhdistämällä teräksen betoniin. Erikoiskumijalat tuottavat mahdollisimman suuren kitkan, ja aidat tai kyltit on helppo asentaa esteen päälle. SafePass™-esteet ovat olleet markkinoilla Ruotsissa ja Norjassa heinäkuusta 2017 läh-tien, ja ne lanseerataan useammassa maassa vuonna 2018.

Muita Ramirentin omia turvallisuustuotteita ovat Ramirent Safe-Pass™-kaiteet pyöräilijöille ja jalankulkijoille, EnterSafe™-portaat ja GuardLite™-putoamissuojausjärjestelmä.

OMAT TURVALLISUUSTUOTTEEMME NÄYTTÄVÄT SUUNTAAOlemme havainneet nykyisissä tuoteryhmissä ja toiminta-tavoissa kehitysalueita ja ryhtyneet toimiin niiden paran-tamiseksi. Ramirentin oma turvallisuuteen erikoistuneen tutkimus- ja tuotekehitysosasto keskittyy parantamaan tuotteiden turvallisuusominaisuuksia, etenkin putoamis-suojauksen ja liikenneturvallisuuden alueella. Tuoteke-hitystyö perustuu laajaan tietomäärään, jonka keräämme asiakkaidemme projektityömailta päivittäin.

Lanseerasimme vuonna 2017 ajoesteen teille aiem-pien SafePass™-, EnterSafe™- ja GuardLite™-tuotteiden rinnalle. Kaikki tuotteet on lanseerattu Ruotsissa ja valitut tuotteet myös Norjassa ja Tanskassa. Vuonna 2018 tuotteet tuodaan markkinoille useammissa Ramirentin toimintamaissa. Tästä on selvästi tulossa kilpailuetua Ramirentille.


KONEIDEN JA LAITTEIDEN TEHOKAS KÄYTTÖ

KONEIDEN KUNNOSTUSTEN OPTIMOINTI TUKEE PÄÄOMATEHOKASTA KASVUA

Olemme sitoutuneita resurssitehokkuuteen ja elin-kaarenaikaisten vaikutusten huomioonottamiseen ja minimointiin. Tämä tarkoittaa optimoitua kalustoa ja toimitusketjua sekä logistiikan mahdollisimman teho-kasta hallintaa. Vuoden 2017 aikana olemme jatkaneet toimitusketjuprosessiemme sujuvoittamista ja kehittä-neet toimittajien arviointeja ja kriteerejä koko konsernin tasolla. Tavoitteena on rakentaa toimialan tehokkain toimitusketju.

VASTUULLISTA HANKINTAA

Hankinta on ratkaiseva vaihe Ramirentin liiketoiminta-mallin vastuullisuuden varmistamisessa. Kaikki alkaa huolellisella toimittajien valinnalla tarjouskilpailuissa, jotka sisältävät aina ympäristöön liittyvät kriteerit resurs-sitehokkuudesta eettisiin ohjeisiin.

Vastuullisuuden lisäksi valintakriteerit liittyvät muun muassa yhtiön profiiliin, laatuun, luotettavuuteen, logis-tiikkaan, tuotekehitykseen, teknologiseen johtajuuteen, osaamiseen, elinkaarenaikaiseen tukeen, tuottavuuteen, alihankintaketjuun sekä taloudellisen aseman arvioin-tiin. Myös päästötasot otetaan yhä enemmän huomioon uusia koneita hankittaessa.

Positiivista on ollut, että asiakkaamme ovat yhä kiinnostuneempia ”vihreistä” eli hybridi- ja/tai sähkö-käyttöisistä koneista. Olemme aloittaneet keskustelut toi-mittajien kanssa kysyntään vastaamiseksi, ja tarjouskil-pailuihimme sisältyy nyt optiona hybridikoneita. Työtä jatketaan vuonna 2018. Ramirent on asettanut Suomessa hiilidioksidipäästötavoitteet omille ajoneuvoilleen, ja käytäntöä laajennetaan muihinkin toimintamaihin.

TOIMITTAJIEN HALLINTA JA ARVIOINTIEN YKSINKERTAISTAMINENRamirentillä on noin 18 000 toimittajaa. Olemme määrittäneet konsernitason ohjeistukset toimitusketjun hallintaan, kun taas jokapäiväinen hallinta ja toiminta

hoidetaan paikallisesti. Lisäksi kaikille toimipisteille on annettu ohjeistus siitä, mitä toimittajia käytetään. Laajaa toimittajakantaamme arvioidaan jatkuvasti sään-nöllisillä auditoinneilla. Toimittajaprosessin ja vastuul-lisuuden sujuvoittamiseksi yksi konsernitason strategi-nen tavoite on optimoida toimittajien määrä.

Vuonna 2017 jatkoimme tärkeimpien toimittajiemme auditoimista varmistaaksemme tehokkuuden ja suju-voittaaksemme toimittajaprosessia. Auditointiprosessi sisälsi 11 luokkaa eettisistä normeista ja riskienhallin-nasta ympäristöön, terveyteen, turvallisuuteen ja laatu-hallintaan. Teimme yhteensä 12 strategisesti tärkeiden toimittajien auditointia.

Lisäksi järjestettiin säännöllisiä seurantakokouksia kalustotoimittajien ja linjaorganisaation välillä HSEQ- ja laatuasioista ja tuotteiden elinkaaren kehittämisestä.

Aiempien auditointien perusteella olemme tunnis-taneet useilta toimittajilta näiden oman työnsä vastuul-lisuuteen liittyviä kehityskohteita esimerkiksi eettisen säännöstömme osalta.

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISYYTTÄ ELINKAARENHALLINNALLAKoneiden paras mahdollinen käyttö varmistetaan huo-lellisella analysoinnilla ja myös asianmukaisella lainsää-dännöllä. Kaikkien Ramirentin koneiden tavoitekäyttöi-kä on keskimäärin 5–20 vuotta. Otamme hankinnoissa huomioon taloudellisen, teknisen ja ympäristöön liitty-vän elinkaaren ja teemme laitevalinnat kokonaiskustan-nusarvion perusteella. Lisäksi pyrimme päivittämään nykyisen kalustomme vastaamaan uutta teknologiaa tai lainsäädäntöä – esimerkiksi työmaatiloja kehitetään ilmanvaihdon, eristyksen ja paloturvallisuuden osalta. Elinkaarenhallinta alkaa toimittajan antamasta käyt-tökoulutuksesta ja sitä seuraavasta Ramirentin henki-löstön antamasta asiakaskoulutuksesta. Koneita myös huolletaan säännöllisin väliajoin.

Ramirent varmistaa koneiden parhaan mahdollisen käytön tarkalla elinkaaren hallin-nalla sekä tehokkailla ja kestävillä hankinnoilla parhailta toimittajilta, joiden koneis-sa on ympäristöystävällisiä ominaisuuksia. Tavoitteena on minimoida vuokrakonei-den ympäristövaikutukset.

25

CHAPTER HEADLINE


LAITTEIDEN KÄYTTÖIÄN PIDENTÄMINEN PERUSKUNNOSTUKSIA LISÄÄMÄLLÄ

Olemme käynnistäneet kunnostusohjelman parantaak-semme jatkuvasti koneiden tehokasta käyttöä. Kun lai-te lähestyy käyttöikänsä loppua, arvioimme perusteel-lisen kunnostuksen tarpeen. Kunnostaminen pidentää koneen käyttöikää viidellä vuodella. Nostinten ja työ-maatilojen kaltaisen kaluston käyttöiän pidentäminen on sekä taloudellisesti järkevää että ympäristöystäväl-listä. Ajatuksena on laajentaa tämä käytäntö muihinkin laitetyyppeihin, kuten suuriin rakennuskoneisiin.

OPTIMOIDUT KULJETUKSET

Koska suurin osa ympäristörasituksestamme aiheutuu kuljetuksista, Ramirentin tavoitteena on optimoida kuljetukset ekotehokkaalla ja aikaa säästävällä taval-la. Logistiikan huolellisella suunnittelulla voimme tarvittaessa toimittaa laitteen suoraan toimittajalta asiakkaamme työmaalle. Optimoimme kalustokeskus-verkostoamme ja tehostamme kuljetuksiamme enti-sestään keskittämällä varastointia maantieteellisesti tiiviisti rakennetuilla alueilla.

Pienentääksemme ympäristörasitustamme entises-tään olemme tehostamassa myös toimitusketjumme prosesseja, voidaksemme saavuttaa myynti pienem-mällä kalustokapasiteetilla. Tämä edellyttää jatkuvaa keskittymistä toimipisteiden sijaintien optimointiin ja vuokralaitteiden nopeaan tarkastamiseen, pesuun ja takaisin vuokrattavaksi saattamiseen palauttamisen jälkeen. Tämä tukee osaltaan myös pääomatehokkaan kasvun tavoitettamme.

OMA KOKOONPANOTOIMINTO TYÖMAATILOILLE

Ramirent perusti vuonna 2017 oman kokoonpanotoi-minnon uuden Tallinnan kalustokeskuksen yhteyteen. Baltian maissa on paljon osaamista modulaarisessa asuntotuotannossa, ja Ramirentin omaa tuoteosaamista hyödynnetään työmaatilojen laadun parantamisessa. Omalla kokoonpanotoiminnolla voimme myös hallita paremmin suurimman tuoteryhmämme tarjontaa. Oma kokoonpano parantaa sekä kannattavuutta että palvelu-tasoa. Ensimmäiset työmaatilat toimitettiin vuonna 2017.

TEHOKKAAMPI TOIMITUSKETJU PAREMMAN SISÄISEN VIESTINNÄN AVULLAVuoden 2017 aikana Ramirent Finland havaitsi useita puutteellisesta viestinnästä kumpuavia haasteita, kuten siiloutunut organisaatio ja heikko tiedonkulku eri toiminto-jen välillä. Ongelmien katsottiin johtuvan ainakin osittain organisaatiomuutoksista, jotka ovat aiheuttaneet epäselvyyt-tä rooleista ja vastuista.

Kävimme haasteisiin suoraan käsiksi käynnistämällä projektin, jonka tavoitteena oli parantaa sisäistä viestintää. Projektin nimeksi annettiin viestijuoksun hengessä Kapula; kapulaa ei pudoteta, vaan se välitetään huolellisesti eteenpäin.

Kapula-projekti aloitettiin toimipiste-, kalusto- ja ratkai-sumyyntiosastoillamme esimerkiksi ottamalla käyttöön uusi kalustokeskus-rakenne ja sisäinen digitaalinen tikettijär-jestelmä ja parantamalla pihalogistiikkaa. Etelä-Suomessa prosessien laatu ja tehokkuus paranivat tämän seurauksena. Parhaat käytännöt jaetaan kaikkien maiden kanssa, sillä tarkoituksemme on rakentaa alan tehokkain toimitusketju.


YMPÄRISTÖTEHOKAS TOIMINTA

ASKEL ASKELEELTA KOHTI YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMPÄÄ TOIMINTAA

Ramirent on sitoutunut kestävään kehitykseen kaikessa toiminnassaan. Resurssitehokkuus on liiketoimintamme ydintä, sillä koneiden ja tarvikkeiden vuokraaminen ja jakaminen pienentävät ympäristön kuormaa.

Pyrimme jatkuvasti minimoimaan päivittäisen ympäristörasituksemme kaikessa, mitä teemme. Paino-pistealueitamme ovat kuljetusten ja energiatehokkuuden optimointi, kemikaalien turvallinen ja tehokas käyttö sekä vesi- ja jätehuolto. Vuonna 2017 jatkoimme kansallisia energiatehokkuuskatselmuksia. Keskeisiä osa-alueita ovat kierrätetyn jätteen määrän lisääminen, haitallis-ten kemikaalien käytön vähentäminen ja korvaaminen turvallisemmilla vaihtoehdoilla, kaluston korvaaminen ympäristöystävällisemmillä vaihtoehdoilla ja logistiikan koordinoinnin parantaminen täyden kapasiteetin saavut-tamiseksi.

Merkittävä kehitysaskel Suomessa vuonna 2017 oli fossiilisen polttoaineen asteittainen korvaaminen bio- dieselillä omissa ajoneuvoissamme, mikä vähensi hiili-dioksidipäästöjämme. Eri toimintamaissa asiakkaat ovat alkaneet kiinnostua hybridiajoneuvoista, joita käytetään myös konevuokraustoiminnassamme (katso lisätietoja sivulta 24). Norjassa tutkimme mahdollisuutta hankkia sähköautoja.

ENERGIATEHOKKAAMPI ASKEL ASKELEELTA

Ramirentin kokonaissähkönkulutus jakautuu lämmityk-sen, ilmanvaihdon, valaistuksen, teknisten laitteiden ja vuokrakoneiden sekä kuljetusajoneuvojen tankkauksen välille. Varmistamme toimintamme energiatehokkuuden noudattamalla energiatehokkuuslainsäädäntöä ja asetta-malla paikalliset KPI-tavoitetasot ja toimintasuunnitel-mat.

Vuonna 2017 Ramirent toteutti edellisvuoden ener-giatehokkuusarviointien pohjalta erilaisia toimia. Näitä olivat muun muassa ilmanvaihtokoneiden aika-asetusten säädöt, liiketunnistukseen perustuvien valaistusjärjes-telmien asentaminen pesupaikkoihin, sisälämpötilan laskeminen, siirtyminen LED-valoihin ja muut valaistuk-

sen säädöt sekä IMS-järjestelmien säätäminen hiilidioksi-ditason mukaan. Ramirent jatkoi kaikkien pesupaikkojen arviointia luokittelemalla ne kunkin toimipaikan laatuta-son mukaan.

Kemikaalitiedon hallintajärjestelmämme EcoOnline on nyt vakiintunut tuote, jota käytetään sekä sisäisesti että asiakkaillamme. EcoOnline tarjoaa helppolukuista erikoistietoa kemikaaleista auttaen työntekijöitä käsittele-mään niitä turvallisesti.

JÄTTEESTÄ UUDELLEENKÄYTETTÄVÄKSI MATERIAALIKSI Seuraamme jätteen määrää. Kun meillä on vähemmän kumppaneita jätehuollossa, voimme parantaa yhteistyötä ja varmistaa laadukkaan raportoinnin. Kun toimenpi-teemme perustuvat tarkkaan raportointiin, voimme lisätä läpinäkyvyyttä ja optimoida toimet maatasolla – esimer-kiksi Tanskassa keskityttiin erityisesti tähän vuonna 2017.

RAMIRENTIN MULTISITE-SERTIFIKAATIT UUSITTIIN AUDITOINNEISSARamirentin multisite-sertifikaattien auditoinnit, jotka keskittyivät uusittuihin ISO 9001-, ISO 14001- ja OHSAS 18001 -standardeihin, tehtiin vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen aikana. HSEQ-tiimit käsittelivät löydök-siä sekä paikallisesti että konsernin tasolla. Löydösten perusteella Ramiway-laatujärjestelmämme pääprosesseja yksinkertaistettiin ja virtaviivaistettiin entisestään, jotta laatua voidaan seurata tehokkaasti koko konsernissa. Työtä jatketaan vuonna 2018. Nämä muutokset auttavat Ramirentiä parantamaan toiminnan laatua, turvallisuutta ja tuottavuutta entisestään.

Multisite-sertifiointi kattaa Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Baltian maat. Keski-Euroopan maat sertifioi-daan paikallisesti: Tšekin tasavalta ja Slovakia ISO 9001, ISO 14001 ja Puola ISO 14001, OHSAS 18001. Multisite-ser-tifiointi pyritään laajentamaan myös Keski-Eurooppaan vuonna 2018.

Ramirent tarjoaa ympäristöystävällistä konevuokrausta ja siihen liittyviä palveluja, jotka ovat myös taloudellisesti järkeviä. Ekotehokkuus on yksi vastuullisuuden pai-nopistealueitamme, ja etenemme järjestelmällisesti askel kerrallaan energiankulu-tuksen ja logistiikan optimoinnissa. Etsimme jatkuvasti tapoja auttaa asiakkaitamme pienentämään ympäristövaikutuksiaan.

27

CHAPTER HEADLINE


RAMIRENTIN TÄRKEIMMÄT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Liiketoiminnansijainti

Laitteiden jakoneiden hankinta

Korjausja huolto

Kuljetus Laitteiden jakoneiden käyttö

Laitteiden jakoneiden myynti/Hävittäminen

SÄHKÖNKULUTUS (MWH)

RUOTSI SUOMI BALTIA EUROPE CENTRAL NORJA TANSKA KONSERNI (2017) KONSERNI (2016)

595 4 387 1 721 1 369 5 368 992 14 431 14 673

JÄTTEEN KOKONAISMÄÄRÄ (TONNIA)

RUOTSI SUOMI NORJA TANSKA KONSERNI (2017) KONSERNI (2016)

1 285 877 939 570 3 670 4 108

* Puola/Tsekki/Slovakia

KEMIKAALIEN MÄÄRÄ (KPL)

RUOTSI SUOMI BALTIA EUROPE CENTRAL NORJA TANSKA KONSERNI (2017) KONSERNI (2016)

272 150 108 153/93/40* 238 273 1 327 1 058


SIDOSRYHMÄT

SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖKohtaamme päivittäin tuhansia ihmisiä lukuisissa paikallisyhteisöissä, joissa toimim-me. Teemme tiivistä yhteistyötä tärkeimpien sidosryhmiemme kanssa, kuuntelemme heitä ja kehitämme toimintaamme heidän tarpeidensa ja palautteensa mukaan.

SIDOSRYHMÄ YHTEISTYÖ JA VUOROVAIKUTUS VUONNA 2017

ASIAKKAATPalvelemme yli 150 000 asiakasta 293 toimipisteessä kymmenessä maassa

• Jatkuva vuoropuhelu vuokraus- ja ratkaisupalveluissa• Koulutus laitteiden turvalliseen käyttöön• Jatkuva asiakastyytyväisyyden seuranta• Vastuullisuustapahtuma Ruotsissa • Turvallisuustapahtumat eri toimintamaissamme

HENKILÖSTÖOsaava ja motivoitunut henkilöstö on meille keskeinen voimavara. Vuonna 2017 työllistimme 2 820 työntekijää (kokoaikaisiksi muunnettuna)

• Säännölliset kehityskeskustelut• Päivittäinen vuoropuhelu tiimeissä• Jatkuva turvallisuusvuoropuhelu ja -hallinta• Koulutukset ja osaamisen kehittäminen• Säännöllinen henkilöstökysely Rami Ear• Jokaisessa maassa järjestettävä Rami Day -päivä• Rami Leadership Day -johtajuuskonferenssi

SIJOITTAJAT JA OSAKKEENOMISTAJATPitkän aikavälin tavoitteenamme on maksaa vähintään 50 prosenttia nettotuloksesta osin-koina. Noudatamme kaikessa toiminnassamme hyvän hallintotavan (Corporate Governance) ja riskienhallinnan periaatteita.

• Uuden strategian keskeiset tekijät• Säännölliset tapaamiset sijoittajien ja analyytikkojen kanssa• Kohderyhmien palveleminen digitaalisissa kanavissa• Arvopaperimarkkinayhdistyksen hallinnointikoodin, osakeyhtiölain, muun

soveltuvan lainsäädännön ja Ramirentin yhtiöjärjestyksen noudattaminen

TOIMITTAJATValitsemme tunnettuja ja johtavia laitteiden ja koneiden toimittajia

• Toimittajien arvioinnit ja auditoinnit parantavat toimittajasuhteiden hallintaa ja mahdollistavat vuoropuhelun

• Tuotteiden ominaisuuksien parantaminen yhdessä strategisten toimittajien kanssa• Verkkoperehdytys myös toimittajien käyttöön

PAIKALLISYHTEISÖTOlemme läsnä lähes 300 paikallisyhteisössä

• Jatkuva yhteistyö paikallisten viranomaisten, päättäjien ja julkisyhteisöjen kanssa• Opinnäytemahdollisuuksien tarjoaminen opiskelijoille• Ramirentin esimiesharjoitteluohjelma, jossa nuoria osaajia kasvatetaan Ramirentin

keskeisiin esimiestehtäviin

TOIMIALAJÄRJESTÖTKehitämme konevuokrausalan vastuullisuutta

• European Rental Associationin (Euroopan vuokraamoalan yhdistys, ERA) aktiivinen jäsen

MEDIA • Palvelemme mediaa avoimesti ja julkisesti pörssiyhtiöitä koskevien lakien ja säädösten mukaisesti

TALOUDELLISTA ARVOA SIDOSRYHMILLEMME

Vahvan taloudellisen asemamme ja pääomatehokkaan kannattavan kasvun strategiamme ansiosta voimme täyt-tää sidosryhmiemme tarpeet, odotukset ja vaatimukset. Hyvä taloudellinen tuloksemme luo perustan vastuulli-suusalueiden täyttämiseksi aina sosiaalisesta vastuusta ympäristövastuuseen. Luomme toimintamme tuotoilla taloudellista hyvinvointia toimittajillemme, henkilös-töllemme, yhteisöille, sijoittajille, osakkeenomistajille ja yhteiskunnalle laajemmin.

SUORAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET

Yksityiskohtaiset tiedot taloudellisista tavoitteistamme ja tuloksestamme löytyvät vuoden 2017 tilinpäätöksestäm-me. Koko vuoden 2017 liikevaihto kasvoi 8,8 prosenttia, ja vertailukelpoisina valuuttoina 9,3 prosenttia, 723,7 (665,2) miljoonaan euroon. Koko vuoden 2017 raportoitu EBITA-liiketulos nousi 97,7 (59,2) miljoonaan euroon, ja EBITA-marginaali oli 13,5 (8,9) prosenttia. Materiaali- ja palvelukustannukset nousivat 251,4 (245,9) miljoonaan euroon eli 34,7 (37,0) prosenttiin liikevaihdosta. Kiinteät


SIDOSRYHMÄT

2013 2014 2015 2016 2017

ASIAKKAAT: LIIKEVAIHTO / TYÖNTEKIJÄ

0,30

0,25

0,20

0,15

0,10

0,05

0,00

MILJ. EUR

0,25

7

0,24

8

0,23

9

0,23

8

0,25

3 300

250

200

150

100

50

02013 2014 2015 2016 2017

TOIMITTAJAT: MATERIAALIT JA PALVELUTMILJ. EUR

251,4

245,

9

238,

5

209,

2

213,

2

50

40

30

20

10

02013 2014 2015 2016 2017

OSAKKEENOMISTAJAT: OSINGOTMILJ. EUR

43,1

43,1

43,1

39,9

36,6

SUORAN TALOUDELLISEN LISÄARVON TUOTTAMINEN 723,7 MILJ.EURLIIKEVAIHTO 723,7 MILJ.EUR

SUORAN TALOUDELLISEN LISÄARVON JAKAUTUMINEN 599,1 MILJ.EUR (EI SIS. LIIKETOIMINNAN KASVUA)

MATERIAALIEN JA PAL-VELUIDEN TOIMITTAJAT HENKILÖSTÖ SIJOITTAJAT JA

RAHOITTAJAT JULKINEN SEKTORI LIIKETOIMINNAN KASVU

• Materiaalit ja palvelut 251,4 milj.eur

• Liiketoiminnan muut kulut 91,7 Milj.eur

• Palkat ja muut työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 178,3 milj.eur

• Osingot 43,1 milj.eur• Ei ostettuja omia

osakkeita• Korkokulut 21,1 milj.eur

• Tuloverot 13,5 milj.eur

• Investoinnit 166,4 milj.eur

JAKAMATON TALOUDELLINEN LISÄARVO 124,6 MILJ.EUR** Laskenta: "Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen" vähennettynä "Suoran taloudellisen lisäarvon jakautuminen".

Liiketoiminnan kasvu ei ole mukana laskennassa.

200

150

100

50

02013 2014 2015 2016 2017

HENKILÖSTÖKULUTMILJ. EUR

178,

3

165,

0

151,4

150,

3

156,

8

14

12

10

8

6

4

2

02013 2014 2015 2016 2017

JULKINEN SEKTORI: TULOVEROTMILJ. EUR

13,5

6,3

8,1

10,4

9,8

0

-5

-10

-15

-20

-252013 2014 2015 2016 2017

VELKOJAT: NETTORAHOITUSERÄTMILJ. EUR

12,

410,

2

11,1

15,

7

18,

4

kustannukset, jotka sisältävät henkilöstö- ja muut liiketoi-minnan kulut, nousivat 270,0 (253,8) miljoonaan euroon eli 37,3 (38,2) prosenttiin liikevaihdosta.

Vuonna 2017 tuloverojen määrä oli -13,5 (-6,3) miljoonaa euroa. Konsernin efektiivinen vero-aste laski 17,6 (22,3) prosenttiin. Hallitus esittää vuoden 2018 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2017 jaetaan osinkoa 0,44 (0,40) euroa osakkeelta eli yhteensä 47,6 (43,1) miljoonaa euroa.

EPÄSUORAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET

Liiketoiminnallamme on myös välillisiä taloudellisia

vaikutuksia yhteiskuntiin, joissa toimimme. Tarjo-amme asiakkaillemme hyvin huollettuja koneita ja laitteita, jotta heidän ei tarvitse investoida omaan kalustoon. Parannamme myös asiakastoimialojemme tuottavuutta, sillä ratkaisumme vapauttavat aikaa ja pääomaa ydinliiketoimintaan. Lisäksi vaikutamme yksityiseen kulutukseen toimintamaissamme Rami-rentin työntekijöille maksettujen palkkojen kautta. Yhteistyö toimittajiemme kanssa luo uusia yhteisiä liiketoimintamahdollisuuksia ja lisäkysyntää toimit-tajiemme toimitusketjussa. Meidän ja työntekijöidem-me maksamilla veroilla on vaikutus yhteiskuntaan yleisesti.


VASTUULLISET TOIMINTAPERIAATTEET

VASTUULLISET TOIMINTAPERIAATTEET

EETTINEN OHJEISTOMME Ramirentin eettisessä säännöstössä käsitellään muun muassa korruption vastaisia toimia, oikeutta neuvotella työehdoista sekä häirinnän, lapsityön, pakkotyön ja syr-jinnän nollatoleranssia. Uudet työntekijät tutustutetaan eettisiin ohjeisiin, jotka ovat tärkeä työkalu jatkuvassa työssämme väärinkäytöksien estämiseksi. Odotamme myös asiakkaidemme, toimittajiemme ja muiden kump-paniemme noudattavan näitä periaatteita. Ramirentin eettisten ohjeiden rikkomuksista raportoidaan Rami-rent-konsernin johtoryhmälle.

VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ ILMOITTAMINEN PAREMMAN RAMIRENTIN RAKENTAMISEKSI Ramirentillä on järjestelmä, joka antaa kaikille työnteki-jöille mahdollisuuden ilmoittaa häirinnästä, epäillyistä taloudellisista väärinkäytöksistä tai muista väärinkäytök-sistä nimettömästi tai omalla nimellään. Palvelu on käy-tettävissä toimintamaidemme paikallisilla kielillä. Epäilty väärinkäytös tutkitaan välittömästi ja luottamuksellisesti, minkä jälkeen ryhdytään toimiin. Tapauksista ilmoitetaan Ramirentin hallitukselle ja sen työvaliokunnalle.

LAATUPOLITIIKKA Pyrimme pitämään hyvää huolta asiakkaistamme. Toimi-alaosaamisemme ja toimintamme jatkuva parantaminen antavat meille mahdollisuuden tuottaa asiakkaillemme entistäkin enemmän lisäarvoa. Ramirentin laatupolitiikka on yhteenveto siitä, mitä tämä tarkoittaa jokapäiväisessä toiminnassa.

TYÖTERVEYS-, TURVALLISUUS- JA YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Panostamme terveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioihin liittyvään tietämykseen, taitoihin ja varotoimiin kehit-tääksemme omaa liiketoimintaamme ja edistääksemme ympäristön ja sidosryhmiemme turvallisuutta. Politiikka kertoo, mitä tämä tarkoittaa Ramirentin jokapäiväisessä toiminnassa.

RISKIENHALLINTAPOLITIIKKA Ramirentin riskienhallinnan päämääränä on tukea strategiaa ja tavoitteiden saavuttamista ennakoimalla ja hallitsemalla mahdollisia uhkia ja mahdollisuuksia. Riskejä arvioidaan säännöllisesti osana liiketoiminnan suunnittelua ja seurantaa. Politiikka on kehitetty COSO

ERM -viitekehykseen ja ISO 31000 riskienhallintastandar-din pohjalta.

SISÄISEN VALVONNAN POLITIIKKA Pyrimme varmistamaan, että Ramirentin toimintaa har-joitetaan tehokkaasti, omaisuus turvataan ja laittomuudet ja väärinkäytökset estetään, johtamistieto on luotettavaa ja läpinäkyvää ja toiminnassa noudatetaan Ramirentin toimintatapaa ja paikallisia lakeja ja säädöksiä. Sisäinen valvonta perustuu COSO 2013 -viitekehykseen, ja se koos-tuu viidestä pääosasta. Ne ovat valvontaympäristö, riskien arviointi, valvontatoimenpiteet, informaatio ja kommuni-kaatio sekä seuranta.

PETOSTEN JA KORRUPTION TORJUNNAN PERIAATTEETRamirent edistää oikeudenmukaista, eettistä ja rehel-listä liiketoimintaympäristöä. Ramirent on sitoutunut estämään, havaitsemaan ja korjaamaan mahdollisia väärinkäytöksiä. Politiikka mahdollistaa valvontatoimien kehittämisen ja niiden vastuiden määrittämisen.

HALLINNOINTIRamirent noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen vuonna 2015 julkaisemaa hallinnointikoodia, osakeyh-tiölakia, muuta soveltuvaa lainsäädäntöä ja Ramirentin yhtiöjärjestystä.

Lisätietoja on Ramirentin tilinpäätöksessä ja osoitteessa www.ramirent.com.

Työmme Ramirentissä perustuu systemaattisiin toimintaohjeisiin ja periaatteisiin, jotka määrittelevät liiketoimintaamme.

OLEMME VAHVASTI SITOUTUNEET RAKENTAMAAN RAMIRENTISTÄ HIENON TYÖPAIKAN, JA USKOMME TÄTÄ KAUTTA MYÖS PARANTAVAMME ASIAKASPALVELUAMME.

http://www.ramirent.com

31

CHAPTER HEADLINE



VASTUULLISUUSRAPORTOINNIN PERIAATTEET JA GRI-INDEKSI

VASTUULLISUUSRAPORTOINNIN PERIAATTEET

RAPORTIN LAAJUUS JA RAJAUSRaportti kattaa Ramirent-konsernin ja sen tytäryhtiöt kai-kissa yhtiön toimintamaissa. Jos muita rajoja sovelletaan, se kerrotaan tietojen yhteydessä. Tytäryhtiöt on lueteltu tilinpäätöksen liitteessä 7.2. Yhteisyritykset eivät ole mukana vastuullisuustiedoissa. Edellisten vuosien vas-tuullisuusteemojen tiedot on pääosin esitetty pro forma -tietoina. Olennaisten vastuullisuusteemojen määrittely perustuu GRI G4 -raportointiohjeistoon sekä Ramirentin ja sen sidosryhmien näkemyksiin (lue lisää s. 19).

VASTUULLISUUSTEEMOJEN MITTAUSPERIAATTEETYmpäristö-, terveys-, turvallisuus- ja laatutieto kerätään vuokraustoimipisteissä sekä kalustokeskuksissa nimet-tyjen ihmisten toimesta. Maakohtaiset HR- ja HSEQ-toi-minnot vastaavat maakohtaisen tiedon keräämisestä

paikallisia ja konsernintasoisia tietojärjestelmiä käyttäen. Konsernin HR- ja HSEQ-toiminnot kokoavat konsernin-laajuisen tiedon.

KAPASITEETIN MUUTOKSET

Vuokraustoimipisteiden ja kalustokeskusten kokonaislu-kumäärä vaihteli vuoden mittaan eräiden toimipisteiden avaamisesta ja sulkemisesta johtuen. Ramirentin palve-lujen kysyntä vaikuttaa ympäristölukuihin, kuten jätteen määrään.

GLOBAL COMPACT -ALOITE

Ramirent liittyi Yhdistyneiden Kansakuntien Global Compact -aloitteeseen vuonna 2015. GRI-indeksissä esitetään, miten noudatamme sen ihmisoikeuksiin, työoloihin, ympäristöön ja korruption torjuntaan liittyviä periaatteita.

Tässä vuosikertomuksessa kerrotaan toiminnastamme sekä meille ja sidosryhmil-lemme tärkeistä vastuullisuusteemoista vuonna 2017. Vuosikertomus 2017 sisältää GRI G4 yhteiskuntavastuun raportointiohjeiston perussisällön. Osa tiedoista on julkistettu vuoden 2017 tilinpäätöksessä. Erityinen perussisältö (specific standard disclosures) indikaattoreineen on esitetty GRI-sisältöindeksissä.


VASTUULLISUUSRAPORTOINNIN PERIAATTEET JA GRI-INDEKSI

GRI-SISÄLTÖINDEKSIGRI-RAPORTOINTIOHJEISTON PERUSSISÄLTÖ GRI SIVUNUMERO HUOMIOT

STRATEGIA JA ANALYYSI

G4-1 Ylimmän johdon edustajan lausunto 6–7

GN-2 Kuvaus tärkeimmistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista 8–9, 10–11 Raportoitu osittain.

ORGANISAATION PROFIILI

G4-3 Organisaation nimi 5

G4-4 Tärkeimmät tavaramerkit, tuotteet ja palvelut 5, 10–11, 12

G4-5 Organisaation pääkonttorin sijainti Takakansi

G4-6 Niiden maiden nimet ja lukumäärä, joissa organisaatio toimii 5, TP 56

G4-7 Omistussuhteet ja juridinen muoto TP 56

G4-8 Markkina-alueet 5

G4-9 Organisaation toiminnan laajuus 5, 13–15

G4-10 Työsuhteiden tyypit ja työvoima 5, 13–15, 20–21

Raportoitu osittain. Henkilöstö raportoitu erikseen maittain, suku-puolittain ja työsuhteen mukaan. Itsenäiset yrittäjät tai alihankkijat eivät suorita merkittävää osaa työstä. Henkilöstömäärään ei liity merkittävää kausivaihtelua.

G4-11 Työehtosopimusten piirissä olevat työntekijät Tieto ei ole tällä hetkellä saatavilla.

G4-12 Organisaation toimitusketju 24–25

G4-13 Merkittävät muutokset organisaation koossa, rakenteessa, omistussuhteissa tai toimi-tusketjussa raportointijakson aikana. 32

G4-14 Varovaisuusperiaatteen soveltaminen TP 115–119

G4-15 Organisaation hyväksymät tai edistämät ulkopuolisten toimijoiden taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöperuskirjat, periaatteet tai aloitteet. 32 Ramirent liittyi Yhdistyneiden Kansakuntien Global Compact -aloit-

teeseen ja Ilmastokumppanityhteistyöverkostoon vuonna 2013.

G4-16 Jäsenyydet järjestöissä ja edunvalvontaorganisaatioissa 28

OLENNAISET TEEMAT JA KATTAVUUS

G4-17 Tilinpäätöstietoihin sisältyvät yksiköt sekä raportin rajaus 32, TP 90–91

G4-18 Raportin sisällön määrittely ja raportointiperiaatteiden implementointi 18–19, 32

G4-19 Raportin sisällön määrittelyssä tunnistetut olennaiset teemat 19

G4-20 Olennaisten teemojen rajaus organisaation sisällä 32

G4-21 Olennaisten teemojen rajaus organisaation ulkopuolella Ei raportoitu.

G4-22 Muutokset edellisten raporttien tietoihin Ei muutoksia edellisten raporttien tietoihin.

G4-23 Merkittävät muutokset edellisen raportin laajuuteen tai rajaukseen Ei merkittäviä muutoksia.

SIDOSRYHMÄVUOROVAIKUTUS

G4-24 Sidosryhmät, jotka ovat vuorovaikutuksessa organisaation kanssa 28

G4-25 Sidosryhmien tunnistaminen ja sidosryhmävuorovaikutuksen perusteet Ei raportoitu.

G4-26 Organisaation lähestymistapa sidosryhmävuorovaikutukseen 28

G4-27 Sidosryhmävuorovaikutuksessa esiin nousseet teemat ja huolenaiheet sekä miten organ-isaatio on vastannut niihin. 28 Raportoitu osittain.

RAPORTIN KUVAUS

G4-28 Raportointikausi 32

G4-29 Edellisen raportin julkistamisajankohta 9.3.2017

G4-30 Raportointitiheys Vuosittain

G4-31 Yhteystiedot raporttia koskevissa kysymyksissä Takakansi

G4-32 Valittu raportointivaihtoehto, valinnan mukainen GRI-indeksi ja viittaus ulkoiseenvarmennuslausuntoon 32, 33

G4-33 Organisaation periaatteet ja käytäntö raportin ulkopuoliseen varmennukseen Raporttia ei ole varmennettu ulkoisesti.

HALLINTOKÄYTÄNNÖT

G4-34 Organisaation hallintorakenne ja valiokunnat, jotka ovat vastuussa taloudellisiin, ympäristö- ja sosiaalisiin vaikutuksiin liittyvästä päätöksenteosta. TP 114

TOIMINTATAPOJEN EETTISYYS

G4-56 Organisaation arvot, periaatteet, standardit ja normit 30

ERITYISSISÄLTÖJOHTAMISKÄYTÄNNÖT JA INDIKAATTORIT SIVUNUMERO HUOMIOT

G4-DMA Johtamiskäytännöt 18, 20–21, 22, 24, 26, 30

KATEGORIA: TALOUDELLINEN VASTUU

G4-EC1 Tuotettu ja jaettu suora taloudellinen arvo 28–29

G4-EC3 Organisaation eläkesitoumusten kattavuus TP 63 Raportoitu osittain.

G4-EC8 Merkittävät epäsuorat taloudelliset vaikutukset 29

KATEGORIA: YMPÄRISTÖ

G4-EN3 Energian kulutus organisaation sisällä 27 Raportoitu osittain. Sähkön ja lämmön kulutus raportoitu.

GN-EN23 Jätteen määrä tyypeittäin ja käsittelytavan mukaan 27 Raportoitu osittain. Ei raportoitu, kuinka jätteenkäsittelytapa on päätetty.

KATEGORIA: SOSIAALINEN VASTUU – TYÖNTEKIJÄT JA TYÖOLOSUHTEET

G4-LA6 Tapaturmatyypit ja -taajuus, ammattitaudit, menetetyt työpäivät, poissaolot sekä työpaikalla sattuneet kuolemantapaukset toimialueittain ja sukupuolen mukaan. 22–23 Raportoitu osittain. Tietoa ei ole raportoitu sukupuolittain, kosk-

ien työperäisiä sairauksia ja urakoitsijoita. Ei kuolemantapauksia.

G4-LA10 Osaamisen kehittämisohjelmat ja elinikäisen oppimisen ohjelmat, jotka tukevat työn-saantia ja auttavat työntekijöitä työsuhteen päättyessä. 20–21 Raportoitu osittain. Ohjelmia eläkkeelle jääville tai

irtisanotuille ei ole raportoitu.

G4-LA12 Hallintoelinten kokoonpano ja niihin kuuluvien työntekijöiden osuus sukupuolen, iän, vähemmistöryhmien ja muiden monimuotoisuuteen liittyvien indikaattoreiden mukaan TP 114–116 Raportoitu osittain.

TP = RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 36Taloudellista kehitystä kuvaavat ja osakekohtaiset tunnusluvut 48Taloudellisten ja osakekohtaisten tunnuslukujen määrittely 50Vertailukelpoisten tunnuslukujen täsmäytys 51

KONSERNITILINPÄÄTÖS Konsernin tuloslaskelma 52Konsernin laaja tuloslaskelma 52Konsernin tase 53Konsernin rahavirtalaskelma 54Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 55Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 56Tuloskehitys vuosineljänneksittäin 99Taloudelliset tunnusluvut segmenteittäin 99

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS – (SUOMALAINEN TILINPÄÄTÖSKÄYTÄNTÖ) Emoyhtiön tuloslaskelma 101Emoyhtiön tase 102Emoyhtiön rahoituslaskelma 103Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 105

TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS 113Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2017 114Palkka- ja palkkioselvitys 2017 120Hallitus 124Konsernin johtoryhmä 126Tilintarkastuskertomus 128Sijoittajasuhteet 132Tietoa osakkeenomistajille 133

TILINPÄÄTÖS

SISÄLLYSLUETTELO

35

CHAPTER HEADLINE



HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUSRAMIRENT LYHYESTI

Ramirent on johtava konevuokrauskonserni, joka yhdistää parhaat koneet, palvelut ja osaamisen vuokrausratkai-suiksi jotka yksinkertaistavat asiakkaiden liiketoimintaa. Ramirent palvelee laajaa asiakaskuntaa, kuten rakenta-mista, teollisuutta, palvelusektoria, julkista sektoria ja kotitalouksia. Vuonna 2017, konsernin liikevaihto oli 723,7 miljoonaa euroa. Konsernilla on 2 820 työntekijää 293 toimipaikassa 10 maassa. Ramirent on listattu NASDAQ Helsingissä (RMR1V). Ramirent – More Than Machines™.

TULOSKATSAUS

Ramirent-konsernin tammi-joulukuun liikevaihto kasvoi 9,3 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna ja oli nopeinta vuoden 2012 jälkeen. Liikevaihto kasvoi kaikissa segmenteissä paitsi Tanskassa. Vertailukelpoisilla kursseilla liikevaihdon kasvu oli vahvinta Europe Central -segmentissä, Baltiassa ja Ruotsissa. Myös Suomessa lii-kevaihdon kasvu oli hyvä. Myynnin kasvu oli positiivista painopistealueillamme: konevuokrauksen myynnissä ja pienten ja keskisuurten asiakkaiden keskuudessa. Konser-nin tammi-joulukuun raportoitu liikevaihto kasvoi 8,8 % 723,7 (2016: 665,2; 2015: 613,5) miljoonaan euroon.

SEGMENTTIKOHTAINEN LIIKEVAIHDON KEHITYS:(MILJ. EUR) TAMMI−JOULUKUU 2017 TAMMI−JOULUKUU 2016 MUUTOS MUUTOS VERTAILUKELP.

KURSSEILLAOSUUS KONSERNISTA

2017

Suomi 191,5 180,4 6,1 % 6,1 % 26,4 %

Ruotsi 260,3 237,0 9,8 % 11,8 % 35,9 %

Norja 121,2 120,2 0,8 % 1,2 % 16,7 %

Tanska 41,0 41,7 −1,6 % −1,7 % 5,7 %

Baltia 40,8 34,4 18,6 % 18,6 % 5,6 %

Europe Central 70,2 55,8 25,8 % 23,0 % 9,7 %

Segmenttien välisen liikevaihdon eliminointi

−1,4 −4,4

Liikevaihto yhteensä 723,7 665,2 8,8 % 9,3 % 100,0 %

Tammi-joulukuun käyttökate (EBITDA) kasvoi 205,5 (169,0) miljoonaan euroon. EBITDA-marginaali oli 28,4 % (25,4 %) liikevaihdosta. Vertailukelpoiset aineellisten hyödykkeiden poistot olivat 107,8 (103,9) miljoonaa euroa ja 107,8 (109,8) miljoonaa euroa sisältäen vertailukelpoi-suuteen vaikuttavat erät mukaanlukien.

Konsernin tammi-joulukuun vertailukelpoinen EBITA- liiketulos kasvoi 99,0 (68,1) miljoonaan euroon eli 13,7 % (10,2 %) liikevaihdosta ja raportoitu EBITA-liiketulos parani 97,7 (59,2) miljoonaan euroon tai 13,5 % (8,9 %) liikevaih-dosta. Myynnin kasvu, hyvä myynnin jakauma ja hyvä edistyminen heikon tulostason yksiköiden muutoshank-keissa auttoivat parantamaan EBITA-liiketulosta. Kaikki segmentit paransivat vertailukelpoista EBITA-liiketulosta ja erityisen ilahduttavaa oli Ruotsin ja Europe Central- segmentin vahva tulosparannus. Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyi vuonna 2017 –2,6 miljoonan euron uudelleenjärjestelykulut Tanskassa ja ei-vertailukelpoinen 1,3 miljoonan euron myyntivoitto Norjassa. Vertailukel-poisuuteen vaikuttavia eriä EBITA-liiketuloksessa olivat vertailukaudella omaisuuserien alaskirjaukset, uudelleen-järjestelykulut ja lisäkauppahintavelan purku, yhteensä

–8,9 miljoonaa euroa.Tammikuun 1. päivästä 2017 alkaen Ramirentin osuus

Fortrentin (yhteisyritys Venäjällä ja Ukrainassa) nettotu-loksesta on raportoitu segmenteille kohdistamattomissa erissä. Fortrent-konsernin liikevaihto kasvoi 8,9 % 31,8 (29,2) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisilla valuutta-kursseilla liikevaihto laski 1,1 %. Venäjällä kysyntä oli voimakkainta Moskovassa ja uusilla alueilla. Toisaalta heikko rakennusmarkkina vaikutti negatiivisesti myyn-tiin Pietarissa. Ukrainassa liikevaihdon kasvua tuki kasvu rakennustoiminnassa.

Fortrentin EBITA-liiketulos oli 4,4 (3,2) miljoonaa euroa tai 13,9 % (11,1 %) liikevaihdosta. Hyvä kehitys vuok-rausmyynnissä paransi myynnin jakaumaa ja vaikutti positiivisesti EBITA-liiketulokseen. Fortrentin nettotulos oli 2,0 (2,8) miljoonaa euroa. Vuoden 2016 nettotulos sisäl-si 1,0 miljoonan euron vertailukelpoisuuteen vaikuttavan erän liittyen lainan uudelleenluokitteluun Fortrent-kon-sernissa. Ramirentin osuus nettotuloksesta oli 1,0 (1,3) miljoonaa euroa. Vuoden 2016 osuus konsernin nettotu-loksesta sisälsi 0,5 miljoonan euron vertailukelpoisuuteen vaikuttavan erän. Joulukuun 1. päivänä 2017 Ramirent



ilmoitti aloittavansa prosessin selvittääkseen strategisia vaihtoehtoja Ramirentin ja Cramon yhdessä 50/50-suh-teessa omistamalle yhteisyritykselle, Fortrentille, joista eräs on yhteisyrityksen myyminen.

VERTAILUKELPOINEN EBITA-LIIKETULOS SEGMENTEITTÄIN(MILJ. EUR JA OSUUS LIIKEVAIHDOSTA) TAMMI−JOULUKUU 2017 % LIIKEVAIHDOSTA TAMMI−JOULUKUU 2016 % LIIKEVAIHDOSTA

Suomi 26,5 13,9 % 23,0 12,7 %

Ruotsi 39,5 15,2 % 28,8 12,1 %

Norja 11,2 9,3 % 7,6 6,3 %

Tanska 3,0 7,3 % 2,3 5,5 %

Baltia 8,6 21,0 % 5,8 16,8 %

Europe Central 15,2 21,6 % 4,4 7,9 %

Segmenteille kohdistamattomat erät −5,0 −3,7

Yhteensä 99,0¹ 13,7 % 68,1² 10,2 %1 Konsernin raportoitu EBITA oli 97,7 miljoonaa euroa 1-12/2017 2 Konsernin raportoitu EBITA oli 59,2 miljoonaa euroa 1-12/2016

VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT EBITA-LIIKETULOKSESSA(MILJ. EUR) TAMMI−JOULUKUU 2017 TAMMI−JOULUKUU 2016

Suomi − 1,0

Ruotsi − −2,4

Norja 1,3 −5,9

Tanska −2,6 −

Baltia − −

Europe Central − −0,5

Segmenteille kohdistamattomat erät

− −1,2

Yhteensä −1,3 −8,9

Vuonna 2017 konsernin vertailukelpoiset aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 8,4 (9,3) miljoonaa euroa ja sisältäen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät aineet-tomien hyödykkeiden poistot olivat 8,4 (20,9) miljoonaa euroa. Konsernin vertailukelpoinen EBIT-liiketulos nousi 90,6 (59,0) miljoonaan euroon eli 12,5 % (8,9 %) liikevaih-dosta. Konsernin raportoitu EBIT-liiketulos nousi 89,3 (38,4) miljoonaan euroon eli 12,3 % (5,8 %) liikevaihdosta.

Nettorahoituserät olivat −12,4 (−10,2) miljoonaa euroa sisältäen -1,4 (0,8) miljoonaa euroa valuuttakurssivoittoja ja -tappiota. Tuloverojen määrä oli −13,5 (−6,3) miljoonaa euroa. Emoyhtiön omistajille kuuluva katsauskauden tu-los oli 63,5 (22,1) miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos (EPS) 0,59 (0,20) euroa. Vertailukelpoinen sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) oli 13,8 % (9,3 %) ja vertailukelpoi-nen oman pääoman tuotto (ROE) 20,6 % (12,1 %). Sitoutu-neen pääoman tuotto (ROCE) oli 13,8 % (2016: 6,2 %; 2015: 10,0 %) ja oman pääoman tuotto (ROE) 20,9 % (2016: 7,2 %; 2015: 12,1 %).

Ramirent-konsernin tammi-joulukuun bruttoinves-toinnit pitkäaikaisiin varoihin laskivat 166,4 (190,8) mil-joonaan euroon tai 23,0 % (28,7 %) liikevaihdosta. Konser-nin investoinnit koneisiin ja laitteisiin laskivat 153,5 (165,5) miljoonaan euroon. Vuokrakoneiden ja laitteiden myynti

oli 30,8 (25,4) miljoonaa euroa. Investointisitoumukset vuokrakoneisiin olivat vuoden lopussa 23,7 (30,5) miljoo-naa euroa.

Konsernin tammi-joulukuun liiketoiminnan rahavirta kasvoi 202,2 (168,0) miljoonaan euroon, josta käyttöpää-oman muutos oli 3,9 (6,6) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta oli −150,6 (−188,6) miljoonaa euroa. Rahavirta investointien jälkeen oli 51,6 (−20,7) miljoonaa euroa. Nor-jassa Enebakissa sijaitsevan kalustokeskuksen myynti- ja takaisinvuokraussopimus vahvisti rahavirtaa 15,1 miljoo-nalla eurolla. Ramirentin investoinnit kalustokeskuksen rakentamiseen vuonna 2017 olivat 3,2 miljoonaa euroa.

TALOUDELLINEN ASEMA

Konsernin nettovelan määrä laski ja oli 337,9 (345,8) mil-joonaa euroa joulukuun 2017 lopussa. Nettovelan taso vas-taa 109,2 % (116,2 %) nettovelkaantumisastetta. Nettovelan suhde rullaavaan 12 kuukauden käyttökatteeseen (EBIT-DA) oli 1,6x (2,0x), pysyen alle Ramirentin pitkän aikavälin taloudellisen tavoitteen, joka on korkeintaan 2,5x jokaisen tilikauden lopussa. Vuoden 2017 lopussa Ramirentilla oli käyttämättömiä sitovia luottolimiittejä yhteensä 208,9 (153,9) miljoonan euron arvosta. Lainasalkun keskimääräi-nen korko oli 1,8 % (1,9 %). Lainasalkun keskimääräinen korko sisältäen korkosuojaukset oli 1,9 % (2,0 %).

Konsernin emoyhtiön omistajille kuuluva oma pää-oma oli 309,5 (297,6) miljoonaa euroa ja konsernin oma-varaisuusaste oli 36,2 % (35,9 %). Taseen ulkopuoliset lea-singvuokravastuut vuoden 2017 lopussa olivat 82,0 (82,1) miljoonaa euroa, jotka liittyivät pääasiassa kiinteistöihin.

YHTIÖN RAKENNE

Tammikuussa 2017 Ramirentin norjalainen tytäryhtiö, Ramirent Module Systems AS yhdistyi emoyhtiöönsä Ramirent AS:ään.

Toukokuussa 2017 Ramirent kasvatti omistustaan ruotsalaisessa tytäryhtiössään Safety Solutions Jonsereds



AB:ssä 85,7%:iin.Marraskuussa 2017, Ramirent sai päätökseen norjalai-

sen tytäryhtiönsä C6 Invest AS:n myynnin. C6 Invest AS

omistaa Ramirentin Enebakissa sijaitsevan kalustokeskuk-sen kiinteistön, johon liittyen solmittiin vuokrasopimus.

KATSAUS SEGMENTEITTÄINMUUTOS SEGMENTTIRAPORTOINNISSA

Tammikuun 1. päivästä 2017 alkaen Ramirentin osuus Fortrent-konsernin nettotuloksesta on raportoitu kon-sernin kohdistamattomissa erissä segmenttien ulkopuo-lella. Aikaisemmin se sisältyi Europe East -segmenttiin.

Muutoksen jälkeen Europe East -segmentti sisältää ainoastaan Baltian maiden liiketoiminnat ja nimettiin Baltia-segmentiksi. Raportin vertailuluvut on muutettu vastaavasti. Tammikuun 1. päivästä 2018 alkaen Ramirent tulee yhdistämään Baltian ja Europe Central -segmentin yhdeksi Itä Eurooppa -segmentiksi.

SUOMIRamirent on suurin konevuokrausalan yhtiö Suomessa palvellen asiakkaita maanlaajuisesti yhteensä 57 toimipisteen kautta.

AVAINLUVUT (MILJ. EUR) TAMMI−JOULUKUU 2017 TAMMI−JOULUKUU 2016 MUUTOS

Liikevaihto 191,5 180,4 6,1 %

Vertailukelpoinen EBITA 26,5 23,0¹ 15,5 %

Osuus liikevaihdosta, % 13,9 % 12,7 %

Raportoitu EBITA 26,5 24,0 10,7 %


Vertailukelpoinen ROCE (%) 19,1 % 18,0 %1

Raportoitu ROCE (%) 19,1 % 18,8 %

1 Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka olivat 1,0 miljoonaa euroa 1-12/2016

Vahva suhdannetilanne jatkui Suomen konevuokraus-markkinoilla vuoden aikana ja sitä vauhdittivat asuntojen uudisrakentamisen kasvu erityisesti kaupunkien kasvu-keskuksissa sekä suuret toimitilarakentamisen projektit.

Suomi-segmentin liikevaihto kasvoi 6,1 % rakentami-sen ja teollisuuden sektoreiden vakaan kysynnän tukema-na. Palvelumyynnin osuus liikevaihdosta kasvoi useiden meneillään olevien suurten projektien vaikutuksesta

sekä rakentamisen että teollisuuden sektoreilla. Vuoden aikana myynnin kasvu oli hyvää pienten ja keskisuurten asiakkaiden keskuudessa.

Segmentin vertailukelpoinen EBITA-liiketulos kasvoi 26,5 (23,0) miljoonaan euroon ja raportoitu EBITA-liiketu-los 26,5 (24,0) miljoonaan euroon hyvän volyymikasvun ja kustannussäästöjen ansiosta.

RUOTSIRamirent on toiseksi suurin konevuokrausalan yhtiö Ruotsissa palvellen asiakkaita maanlaajuisesti yhteensä 79 toimi-pisteen kautta.


Liikevaihto 260,3 237,0 9,8 %







1 Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka olivat -2,4 miljoonaa euroa 1-12/2016

Yleinen markkinatilanne Ruotsin konevuokrauksen markkinoilla oli vahva ja sitä tuki voimakas aktiviteetti rakentamisen sektorilla. Ruotsi-segmentin liikevaihto

kasvoi 9,8% tai 11,8 % vertailukelpoisilla valuuttakurs-seilla laskettuna. Positiivinen liikevaihdon kehitys johtui hyvästä kasvusta etenkin konevuokrauksessa ja myynnis-



NORJARamirent on suurin konevuokrausalan yhtiö Norjassa palvellen asiakkaita maanlaajuisesti yhteensä 42 toimipisteen kautta.


Liikevaihto 121,2 120,2 0,8 %

Vertailukelpoinen EBITA 11,2¹ 7,6² 48,0 %


Raportoitu EBITA 12,5 1,7 −



Raportoitu ROCE (%) 8,8 % −1,2 %

1 Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka olivat 1,3 miljoonaa euroa 1-12/20172 Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka olivat -5,9 miljoonaa euroa 1-12/2016

Yleinen markkinatilanne Norjan konevuokrauksessa parantui toisella vuosipuoliskolla heikon ensimmäisen vuosipuoliskon jälkeen. Norja-segmentin liikevaihto kas-voi hieman 0,8 % tai 1,2 % vertailukelpoisilla valuuttakurs-seilla laskettuna. Myynti kehittyi positiivisesti erityisesti pienten ja keskisuurten asiakkaiden keskuudessa vuoden aikana. Suuri vuokralla olleiden Siirtokelpoisten tilojen myynti asiakkaalle 5,6 miljoonalla eurolla kasvatti myös segmentin liikevaihtoa.

Segmentin vertailukelpoinen EBITA-liiketulos kas-voi 11,2 (7,6) miljoonaan euroon. Huolimatta myynnin

vähäisestä kasvusta, vertailukelpoinen EBITA paran-tui merkittävästi parantuneen myynnin jakauman ja jatkuvan kustannustehokkuuden paranemisen ansiosta. Uudelleenorganisointitoimenpiteet Telineliiketoimin-nan ja Siirtokelpoisten tilojen liiketoiminnan kilpailu-kyvyn parantamiseksi etenivät vuoden aikana ja tukivat EBITA-liiketulosta vuoden toisella puoliskolla. Rapor-toitu EBITA-liiketulos nousi 12,5 (1,7) miljoonaan euroon johon sisältyi 1,3 miljoonaa euroa myyntivoittoa Enebak-kin kalustokeskuksen myynti- ja jälleenvuokraussopi-muksesta.

TANSKARamirent on kolmanneksi suurin konevuokrausalan yhtiö Tanskassa palvellen asiakkaita 7 toimipisteen kautta.


Liikevaihto 41,0 41,7 −1,6 %

Vertailukelpoinen EBITA 3,0¹ 2,3 30,0 %


Raportoitu EBITA 0,4 2,3 −83,4 %


Vertailukelpoinen ROCE (%) 7,9 % 6,4 %

Raportoitu ROCE (%) −0,3 % 6,4 %


Markkinaolosuhteet olivat vakaat Tanskan konevuokra-uksen markkinoilla vuoden aikana. Tanska-segmentin lii-kevaihto laski hieman −1,6 % tai −1,7 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna. Liikevaihto laski pääasialli-sesti alhaisemman käytetyn kaluston myynnin takia.

Huolimatta vaatimattomasta volyymien kehityksestä segmentin vertailukelpoinen EBITA-liiketulos parani 3,0 (2,3) miljoonaan euroon hyvän myynnin jakauman, pa-remman hinnoittelun ja kustannustehokkuuden ansiosta.

Osana strategiaa, jolla pyritään tehostamaan heikosti suoriutuvia yksiköitä, Ramirent aloitti vuoden lopulla Tanskan toimipisteverkoston ja myyntiorganisaation uu-delleenjärjestelyn, joka saatiin onnistuneesti päätökseen. Uudelleenjärjestelyyn liittyvät kustannukset olivat –2,6 miljoonaa euroa ja liittyivät pääasiallisesti usean toimi-pisteen vuokrasopimuksen irtisanomiseen. Raportoitu EBITA oli 0,4 (2,3) miljoonaa euroa.

sä pienille ja keskisuurille asiakkaille.Segmentin vertailukelpoinen EBITA-liiketulos kasvoi

merkittävästi 39,5 (28,8) miljoonaan euroon. Volyymin kasvu, suotuisa liiketoiminnan jakauma ja koneiden

toimitusketjun parantunut tehokkuus paransivat EBI-TA-liiketulosta. Raportoitu EBITA-liiketulos oli 39,5 (26,4) miljoonaa euroa.



BALTIARamirent on suurin konevuokrausalan yhtiö Baltian maissa palvellen asiakkaita yhteensä 44 toimipisteen kautta Viros-sa, Latviassa ja Liettuassa. Aikaisemmin segmentin nimi oli Europe East, johon kuului myös osuus Venäjällä ja Ukrai-nassa toimivan yhteisyritys Fortrent-konsernin tuloksesta.


Liikevaihto 40,8 34,4 18,6 %

Vertailukelpoinen EBITA 8,6 5,8 47,9 %






Kysynnän kehitys parani yleisesti konevuokrausmark-kinoilla Baltiassa rakentamisen elpymisen tukemana. Baltia-segmentin liikevaihto kasvoi 18,6 %. Vuokraus-myynnin hyvä kehitys edisti liikevaihdon kasvua kaikissa kolmessa Baltian maassa. Liikevaihdon kasvu oli erityisen

vahvaa Latviassa.Segmentin EBITA-liiketulos nousi 8,6 (5,8) miljoonaan

euroon. EBITA-liiketulos parani hyvän volyymikasvun, myynnin jakauman ja kustannustehokkuuden myötä.

EUROPE CENTRAL Ramirent on suurin konevuokrausalan yhtiö Europe Central -toimintamaissa palvellen asiakkaita 64 toimipisteen kaut-ta Puolassa, Slovakiassa ja Tšekin tasavallassa.


Liikevaihto 70,2 55,8 25,8 %








Markkinatilanne parani koko Europe Central- segmentis-sä. Konevuokrauksen kysyntää Puolassa tuki rakentami-sen kasvu vuoden aikana. Slovakiassa konevuokrauksen kysyntää tuki markkinoiden hyvä aktiviteetti kun taas Tšekissä rakentamisen elpyminen tuki kysyntää.

Europe Central -segmentin liikevaihdon kasvu oli vah-va 25,8 % tai 23,0 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna. Vahvan kasvun mahdollistivat lisätty kalusto-kapasiteetti ja vahva operatiivinen suoritus. Myynti kasvoi

kaikissa maissa. Myynnin jakauma kehittyi myönteisesti kaikissa maissa vahvan vuokrausmyynnin ansiosta erityi-sesti pienille ja keskisuurille asiakkaille.

Segmentin vertailukelpoinen EBITA-liiketulos kasvoi merkittävästi 15,2 (4,4) miljoonaan euroon. Raportoitu EBITA-liiketulos oli 15,2 (3,9). Vahva volyymin kasvu, suo-tuisa myynnin jakauma, kustannustehokkuus ja tehokas uudelleenorganisointien toteutus paransivat yhteensä EBITA-liiketulosta huomattavasti.



KONSERNIN STRATEGIA JA TALOUDELLISET TAVOITTEET

Marraskuun 30. päivänä 2017 Ramirent julkisti uuden strategian ja taloudelliset tavoitteet vuosille 2018–2020. Uuden strategian myötä Ramirent keskittyy pääomate-hokkaaseen kannattavaan kasvuun ydinliiketoiminnassa konevuokrauksessa ja siihen liittyvissä palveluissa. Strate-giaan perustuen Ramirent ilmoitti harkitsevansa stra-tegisia vaihtoehtoja Siirtokelpoisten tilojen (Temporary Space) liiketoiminnan osalta, mukaan lukien liiketoimin-nan myymistä. Pääomatehokas kannattava kasvu ydinlii-ketoiminnassamme –strategian keskeiset tekijät ovat:

KASVU PIENISSÄ JA KESKISUURISSA ASIAKKAISSA

Markkinaosuutemme pienten ja keskisuurten yritysten kohdalla on yhä keskivertoa alemmalla tasolla, ja aiom-me kasvaa parantamalla asiakaskokemusta ja kaluston saatavuutta.

SUURTEN ASIAKKAIDEN ENSISIJAINEN VALINTA

Haluamme entisestään vahvistaa asemaamme suurten asiakkaiden ensisijaisena valintana tarjoamalla kehitty-neitä kokonaisratkaisuja, jotka parantavat turvallisuutta, tuottavuutta ja vastuullisuutta rakennusalalla sekä muilla sektoreilla. Ramirentilla on markkinoiden paras tarjoama rakennusalan yritysten tuottavuuden parantamiseksi.

ALAN PARHAAN TOIMITUSKETJUN RAKENTAMINEN

Haluamme saavuttaa merkittävän parannuksen kaluston

saatavuudessa, toimitusten tarkkuudessa ja toimitusket-jun tehokkuudessa vuoteen 2020 mennessä kehittämällä ja digitalisoimalla prosesseja. Toimitusketjun hallinnassa on merkittävää hyödyntämätöntä potentiaalia.

TIUKEMPI SUORITUSKYVYN JOHTAMINEN HEIKON KANNATTAVUUDEN YKSIKÖISSÄ

Tähtäämme siihen, että vuoteen 2020 mennessä yhden-kään yksikön tai toimipisteen liiketulosprosentti (EBIT %) ei jää alle 10:een. Otamme käyttöön selkeät suorituskyvyn mittarit koko yritykselle.

PÄÄOMATEHOKAS KASVU

Tähtäämme keskiarvoa nopeampaan kasvuun pääoman kannalta vähemmän pääomaa vaativissa tuotekategoriois-sa ja kasvatamme pääomatehokkuuttamme parantamalla toimitusketjuamme sekä optimoimalla korvausinvestoin-tejamme. Aiomme kasvaa vuosittain 2 prosenttia ilman kasvuinvestointien vaikutusta.

HIENOKSI TYÖPAIKAKSI KESKITTYMÄLLÄ JOHTAMISEEN JA TYÖTURVALLISUUTEEN

Parantaaksemme suoritustamme ja saavuttaaksemme päivitetyt strategiset ja taloudelliset tavoitteemme, ha-luamme luoda Ramirentistä hienon työpaikan. Kehittä-mällä Ramirentin johtamiskulttuuria ja turvallisuusstan-dardeja tähtäämme työpaikkojen parhaan neljänneksen joukkoon vuoteen 2020 mennessä.

HENKILÖSTÖ, TYÖTURVALLISUUS JA TOIMIPISTEET2017 lopussa Ramirentin henkilöstömäärä (HTV) oli 2 820 (2 686). Ramirentin rullaava 12 kuukauden tapaturmataajuus (tapaturmat miljoonaa työtuntia kohden) oli 7,9 (9,3). Ramirentin tavoite tapaturmataajuudelle on olla alle 5 vuonna 2020.

HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN (HENKILÖTYÖVUOTTA) TOIMIPISTEET

2017 2016 2015 2017 2016 2015

Suomi 529 498 468 57 56 56

Ruotsi 808 757 773 79 78 78

Norja 401 401 405 42 42 42

Tanska 139 141 146 7 13 13

Baltia 269 258 250 44 43 44

Europe Central 436 491 486 64 58 55

Konsernitoimin-not1

192 161 110 − − −

Yhteensä 2 774 2 706 2 639 293 290 2881 Yhtiön henkilökunta sisältää Ramirentin työmaatilojen kokoonpanotehtaan henkilökunnan Tallinnassa, Virossa

UUDET STRATEGIAA TUKEVAT TALOUDELLISET TAVOITTEET VUOSILLE 2018-2020MITTARI TAVOITE

Osakekohtaisen tuloksen kasvu (CAGR) Kaksinumeroinen kasvuprosentti 2018-2020

Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) 16 % vuoden 2020 loppuun mennessä

Osingonjakosuhde > 50 % tilikauden tuloksesta

Nettovelka/EBITDA < 2,5-kertainen jokaisen tilikauden lopussa



LIIKETOIMINNAN AVAINRISKIT JA RISKIENHALLINTA

Ramirentillä riski on määritelty mahdollisuudeksi menetykseen tai vahingon tapahtumiseen. Riskinä pidetään myös pienentynyttä mahdollisuutta tuottoihin, mikä voi vaikuttaa haitallisesti Ramirentin tavoitteiden saavuttamiseen. Riskienhallinnan tarkoitus on tarjota tärkeimmille sidosryhmille riittävä varmuus tavoitteiden saavuttamisesta sekä luottamus siihen, että taloudelliseen ja operatiiviseen raportointiin liittyviä lakeja, säädöksiä ja sisäisiä periaatteita noudatetaan. Seuraavassa on kuvattu merkittävimmät riskit, joille Ramirent ja sen osakkeen-omistajat altistuvat.

Muutokset asiakkaiden liiketoimintojen kysynnässä sekä talouden suhdanteissa voivat tapahtua nopeasti ja vaikuttaa kielteisesti rakennusalaan, Ramirentin liike-toimintaan ja yhtiön taloudelliseen asemaan. Ramirent pyrkii pienentämään riskiä ylläpitämällä suurta ja moni-puolista asiakaskuntaa, joka kattaa laajasti eri toimialoja. Rakennusala on Ramirentin suurin asiakassektori.

Ramirent toimii erittäin kilpaillulla alalla, jossa uudet markkinoille tulevat yritykset voivat luoda kilpailuetua suhteessa Ramirentiin. Ramirent pyrkii parantamaan kilpailuasemaansa keskittymällä uuden strategiansa mu-kaisesti sekä suuriin yhtiöihin että pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tunnistaen niiden eriävät tarpeet. Tehokkuuden ja palvelutason parantamiseen kalustonhallinnassa ja toimitusketjussa on nähtävissä uusia mahdollisuuksia. Ramirent pyrkii optimoimaan prosessinsa ja kalusto-valikoimansa, maksimoimaan kaluston saatavuuden ja käyttöasteen sekä pienentämään toiminnan kustannuksia entisestään. Ramirent pyrkii myös kehittämään kone-vuokrausalan parhaan toimitusketjun.

Ramirent tunnistaa riippuvuutensa IT-palveluista ja -ratkaisuista. Ramirent keskittyy edelleen parantamaan IT- ja tietoturvaratkaisujaan välttääkseen käyttökatkot sekä tietojen häviämisen ja tietojen luottamuksellisuuden tai käytettävyyden heikentymisen. Ramirent tunnistaa väärinkäytösten riskit liiketoiminnassaan. SpeakUp-vies-tikanavan tiedot löytyvät konsernin ja paikallisilta verkkosivuilta sekä intranetistä. Kaikkia työntekijöitä ja kolmansia osapuolia muistutetaan ja rohkaistaan jatku-vasti raportoimaan mahdollisista rikkomuksista henki-lökohtaisesti tai nimettömänä. Kaikki raportoidut asiat tutkitaan ja rikkomuksiin syyllistyneet henkilöt saatetaan vastuuseen.

Ramirentin organisaatiomalli on hajautettu, jonka takia liiketoimintayksiköt toimivat itsenäisesti. Ramirent toimii eri markkinoilla ja eri maissa ja tunnistaa riskin pai-kallisten lakien ja säännöstöjen noudattamiseen liittyen. Liiketoiminnan johtaminen hajautetussa organisaa-tiossa asettaa raportoinnille ja valvonnalle vaatimuksia, jotka saattavat muodostua haastaviksi organisaatiolle. Ramirent on kehittänyt konserniohjeistuksiin liittyvää viestintää ja koulutusta sekä jatkaa raportoinnin laadun kehittämistä. Sisäisten kontrollien kehittäminen koko-naisprosesseille etenee.

Ramirentin hallitus on hyväksynyt riskienhallinnan toimintaperiaatteet. Riskienhallinnan toimintaperiaat-

teita on kehitetty COSO ERM -viitekehykseen, ISO 31000 ”Riskienhallinta – Periaatteet ja ohjeet” -standardiin sekä hyvän hallinnointitavan parhaisiin käytäntöihin perus-tuen. Riskienhallinnan periaatteet ovat perusta muille periaatteille Ramirentissä mukaan lukien sisäisen valvon-nan periaatteet. Riskienhallinta on sisällytetty liiketoi-minnan prosesseihin ja se on jatkuvaa. Riskejä arvioidaan säännöllisesti liiketoiminnan eri alueilla ja tulokset sisältyvät koko konsernin laajuiseen riskien arviointiin. Hallitukselle raportoidaan vuosineljänneksittäin. Olen-nainen osa Ramirentin riskienhallintaa on ylläpitää ja kehittää toimivaa kalustomme vakuutussuojaa. Konserni vakuuttaa henkilöstön sekä taloudelliset, toiminnalliset, strategiset ja vahinkoriskit, jotka riskinhallintatoimenpi-teiden jälkeen ylittävät konsernin riskinottohalun ja jotka voidaan vakuuttaa kustannustehokkaasti.

Ramirentiin kohdistuu tiettyjä taloudellisia riskejä, kuten valuutta-, korko-, maksuvalmius- ja jälleenrahoi-tusriskit. Ramirentin taloudellisten riskien hallinta pyrkii varmistamaan riittävän rahoituksen toiminnallisille tar-peille sekä minimoimaan rahoituskulut, valuuttakurssien ja korkojen vaihtelun sekä muiden taloudellisten riskien vaikutukset kustannustehokkaasti. Valuuttakurssien vaih-telu voi vaikuttaa merkittävästi Ramirentin taloudelliseen tulokseen. Valuuttakurssien vaihtelun vaikutus näkyy, kun euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden liikevaih-to ja taloudellinen tulos muunnetaan euromääräisiksi. Valuuttakurssien muutokset voivat parantaa tai heikentää liikevaihtoa tai tulosta. Konsernin rahoitusosasto hoitaa suojaustoimenpiteet. Luottoriskillä tarkoitetaan mahdolli-suutta siihen, että asiakas ei täytä sitoumuksiaan Rami-rentiä kohtaan. Ramirentin liiketoimintayksiköt vastaavat myyntitoimintaansa liittyvistä luottoriskeistä ja arvioivat asiakkaidensa luottokelpoisuuden ottamalla huomioon asiakkaan taloudellisen aseman, asiakashistorian ja muut asiaan vaikuttavat tekijät. Tarvittaessa luottoriskejä pie-nennetään ennakkomaksujen, talletusten, remburssien ja kolmannen osapuolen myöntämien vakuuksien avulla. Ramirentin asiakkaisiin liittyvät luottoriskit ovat hajautu-neet, koska yhtiön asiakasmäärä on suuri.

YRITYSVASTUU, SELVITYS MUISTA KUIN TALOUDELLISISTA TIEDOISTARAMIRENTIN LIIKETOIMINTAMALLIRamirentin ratkaisu asiakkaidensa tuottavuuden paran-tamiseen on resurssien ja tiedon tehokkaampi jakaminen. Ramirent tukee kiertotaloutta jakamalla ja käyttämällä vuokralaitteita ja -koneita yhä uudelleen. Koneiden, palveluiden ja tiedon sujuva kierto parantaa tuottavuutta ja pienentää ympäristövaikutuksia. Tärkeimpiä keinoja, joilla Ramirent parantaa tuottavuutta, ovat turvallisuuden maksimointi, ensiluokkainen toiminta sekä laitteiden ja palveluiden hyvä saatavuus. Resurssien ja tiedon jakami-nen auttaa myös parempien työskentelytapojen ja tuottei-den ominaisuuksien, uusien innovaatioiden ja ideoiden syntymisessä. Ramirentin toimitusketjun hallinnalla on tärkeä rooli koneiden, palveluiden ja tiedon kierron su-juvuuden kannalta. Ramirentin vastuullisuusperiaatteet muodostavat pohjan kaikelle toiminnalle.



HENKILÖSTÖASIAT

Ramirent on sitoutunut olemaan hieno työpaikka, jossa työskentelee motivoitunutta, sitoutunutta ja ensiluokkai-sesti työskentelevää henkilöstöä. Ramirent pyrkii saavut-tamaan tämän kehittämällä johtajuuttaan ja turvallisuus-kulttuuriaan. Ramirent haluaa olla hyvä esimerkki siitä, kuinka alaa viedään kohti tiedostavaa ja nykyaikaista johtajuutta, jossa tasa-arvoiset mahdollisuudet ovat avoinna kaikille. Ramirent pyrkii kehittämään jatkuvasti työympäristön turvallisuutta, työtyytyväisyyttä ja työnte-kijöiden sitoutumista. Yhtiössä on nollatoleranssi kaikelle häirinnälle ja ahdistelulle. Ramirent tavoittelee yhtenäistä tulosjohtamista yhdistettynä oikeudenmukaiseen palkit-semiseen ja huomiointiin.

TYÖNTEKIJÖIDEN OSAAMINEN JA SITOUTUMINEN

Ramirent pyrkii nostamaan henkilöstönsä pätevyystasoa yhtiölle strategisesti tärkeillä osa-alueilla, mikä samal-la edistää myös työntekijöiden sitoutumista. Ramirent Academy on konsernin sisäinen koulutusohjelma, joka keskittyy nostamaan henkilöstön osaamisen tasoa kon-sernille strategisesti tärkeillä alueilla. Ramirentin Mana-gement Trainee Program -ohjelmalla varmistetaan, että meillä kasvaa päteviä uusia esimiehiä viemään yhtiötä eteenpäin. Rekrytointiprosesseissa digitalisaatio tuo uusia vaatimuksia työntekijöiden taidoille Ramirentissä kuten monissa muissakin yhtiöissä. Pyrimme myös palkkaa-maan henkilöitä, joilla on vähittäismyynnin tausta, sillä samoja kaupallisia taitoja tarvitaan myös vuokraamois-samme työskenneltäessä. Ramirentin johtamisen periaat-teet määrittelevät, millaista hyvä johtajuus Ramirentillä tulisi olla ja ne tähtäävät hienon työpaikan luomiseen ja ensiluokkaiseen asiakaskokemukseen kaikilla tasoilla.

TYÖTERVEYS JA –TURVALLISUUS

Työturvallisuus on Ramirentille ensiarvoisen tärkeää alan turvallisuuden edistämiseksi. Yrityksenä, joka palvelee laajaa asiakaskuntaa rakennus- ja valmistusteollisuudes-sa, haluamme edistää aktiivisesti turvallisuuskulttuuria yhtiön sisällä sekä yhteistyökumppaneidemme ja asi-

akkaidemme keskuudessa. Ramirent tarjoaa koulutusta koneiden ja laitteiden turvalliseen käyttöön sekä pyrkii luomaan turvallisen työympäristön. Ramirent kehittää jatkuvasti sellaisia tapoja ja käytäntöjä, jotka auttavat rakennusprojekteja etenemään turvallisesti ja tehokkaasti kaikissa vaiheissa sekä valmistumaan ajallaan ja budje-tissa. Ramirentin omassa tutkimus- ja tuotekehitystyössä keskitytään turvallisuuteen, erityisesti putoamissuojauk-seen ja liikenneturvallisuuteen. Ramirent on kehittänyt asiakkaidensa rakennustyömailta kerätyn kokemuksen perusteella uusia tuotteita, joissa on parempia ainutlaa-tuisia turvallisuusominaisuuksia.

SOSIAALINEN JA TYÖNTEKIJÖIHIN LIITTYVÄ RISKINHALLINTA

Ramirentin henkilöstöasioista vastaava Henkilöstöhallin-non johtoryhmä sekä terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatuasioista vastaava HSEQ-johtoryhmä hallinnoivat ja kehittävät yhdessä tärkeimpiä alueita, jotka liittyvät Ra-mirentin henkilökuntaan sekä terveys- ja turvallisuusris-keihin Ramirentin toiminnassa. Ramirent on kehittänyt ja ottanut käyttöön sisäisiä kontrolleja, joilla minimoidaan työntekijöihin liittyviä riskejä, luonut toimintatapoja riskien siirtämiseen siellä missä niiden välttäminen ei ole mahdollista ja ottanut vakuutuksia tiettyjen ennalta-ar-vaamattomien ja odottamattomien tapahtumien varalta.

Työntekijöiden pätevyyteen ja sitoutumiseen liittyviä riskejä seurataan vuosittaisilla RamiEar-kyselyillä. Henki-löstön vuosittaiset kehityskeskustelut ovat avainasemassa työntekijöidemme hyvinvoinnin ja sitoutumisen tuke-misessa. Ramirentilla mahdolliset riskit jaetaan onnetto-muuksiin, fyysisiin, kemiallisiin ja biologisiin riskeihin sekä fyysiseen ja psykososiaaliseen työtaakkaan. Onnet-tomuuksiin liittyviä riskejä ovat esimerkiksi tilanteet, joissa työntekijöiden on työskenneltävä ulkona vaikeissa sääolosuhteissa tai käytettävä standardista poikkeavia ja monimutkaisia koneita.

Sosiaalisten ja työntekijöihin liittyvien riskien hallinta sisältää työmaiden, kaluston, työtilojen fyysiset tarkastuk-set ja valvonnan (ylityövalvonnan, esimiestyön, lääkärin-tarkastukset, sisäiset tarkastukset) sekä data-analyysin ja tärkeimpien suorituskykymittareiden säännöllisen

RAMIRENTIN PÄÄASIALLISET EI-TALOUDELLISET TAVOITTEETHIENO JA TURVALLINEN TYÖPAIKKA TAVOITE 2017 2016

Johtamisen laatu (Leadership Index) Parhaassa neljänneksessä vuonna 2020 74,4¹ 70,7¹

Työntekijöiden sitoutuminen (Engagement Index) Parhaassa neljänneksessä vuonna 2020 83,0¹ 80,0¹

Turvallinen työpaikka (LTIF)² Tapaturmien määrä <5 7,9 9,3

YMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT MITTARIT TAVOITE 2017 2016

Jätteen kokonaismäärä, T3 Laskeva 3 670 4 108

Kokonaissähkönkulutus, MWh4 Laskeva 14 431 14 673

1 Vuoden 2017 luku on RamiEar-työntekijätutkimuksesta tammikuussa 2018 ja vertailuluku on tammikuun 2017 tutkimuksesta.2 LTIF - Tapaturmat miljoonaa työtuntia kohti3 Ilman Baltia ja Europe Central-segmenttejä4 Toimipisteissä, kalustokeskuksissa ja toimistoissa segmenteittäin



seurannan. Ramirent on panostanut hyviin, laadukkaisiin ja turvallisiin työasuihin ja turvalaitteisiin sekä ohjeista-nut työntekijöitään ja yhteistyökumppaneitaan noudatta-maan turvallisuusohjeita Ramirentin työmailla. Työnte-kijät ja asiakkaat ohjeistetaan ja koulutetaan koneidemme ja laitteidemme turvalliseen käyttöön henkilövahinkojen välttämiseksi.

IHMISOIKEUDET, KORRUPTION VASTAISUUS JA LAHJONTA Me Ramirentilla kunnioitamme ihmisoikeuksia. Ramiren-tin Code of Conduct-ohjeistus listaa YK:n Global Compact -aloitteen käytännöt, jotka ovat lyhyesti seuraavat: ihmis-oikeuksien suojelun tukeminen, yhdistymisen vapaus ja kollektiiviset neuvotteluoikeudet, työvoiman vapaa liikkuvuus ja sopimusvapaus, ympäristövastuun aloittei-den toteuttaminen sekä korruption vastainen työskentely kaikissa muodoissaan. Toiminnan tärkeimmät periaat-teet Ramirentilla ovat tasa-arvo, kunnioitus, rehellisyys ja luottamuksellisuus. Code of Conduct -ohjeistuksen tarkoitus on ohjata Ramirentin päätöksiä, menettely-tapoja ja järjestelmiä tavalla, joka edistää tärkeimpien sidosryhmien hyvinvointia ja kunnioittaa kaikkien niiden osapuolien oikeuksia, joihin yhtiön toiminta vaikuttaa. Ohjeistus koskee kaikkia Ramirentin työntekijöitä, johtoa, alihankkijoita ja toimittajia jotka toimivat Ramirentin kanssa. Ohjeistus esitellään kaikille työntekijöille työsuh-teen alkaessa. Menettelytapoihin liittyvät asiat ovat myös osa vuosittaisia kehityskeskusteluja, ja niitä tarkastellaan konserninlaajuisessa RamiEar-työntekijäkyselyssä. Tu-loksia analysoidaan ja niiden pohjalta luodaan seuraavan vuoden kehitys- ja koulutusohjelmat.

SpeakUp-viestikanavaa käytetään myös mahdollisten ihmisoikeusrikkomusten ja väärinkäytösten raportoinnis-sa. Vuonna 2017 ei tunnistettu yhtään ihmisoikeusrikko-musta. Ihmisoikeusrikkomusten eliminointi on tavoit-teena myös jatkossa. Ramirent jatkaa menettelytapojensa ja käytäntöjensä kehittämistä siten, että ne ohjeistavat työntekijöitä ja yhteistyökumppaneita entistä paremmin, sekä panostaa työntekijöiden kehittämiseen ja koulutuk-seen. Merkittävimmät ihmisoikeusrikkomuksiin liittyvät riskit ovat samankaltaisia kuin sosiaalisien ja työntekijöi-hin liittyvien riskien yhteydessä mainitut. Muita riskejä ovat mahdolliset rikkomukset yhdistymisen vapautta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta vastaan, ihmisten epäta-sa-arvoinen kohtelu sekä työntekijöiden tai alihankkijoi-den epätasa-arvoinen palkkaus. Ramirent arvioi ihmis-oikeuksien kunnioittamista tarjouskilpailuprosessissaan valitessaan alihankkijoita ja liikekumppaneita. Ihmisoi-keuksiin liittyvää riskiä arvioidaan osana säännöllisiä HR- ja HSEQ-riskienhallintatoimia sekä neljännesvuosittain osana yhtiön riskienhallinnan prosessia.

Ramirent tekee työtä korruptiota vastaan sen kaikis-sa muodoissa, mukaan lukien kiristys ja lahjonta, YK:n Global Conduct -aloitteen pääperiaatteiden mukaisesti. Petosten ja korruption torjunnan periaatteet (Fraud and Anti-Corruption Policy) sekä Säännöstenmukaisuuden periaatteet (Compliance Policy) on kehitetty vuonna 2017 helpottamaan viestintää kyseisistä aiheista koko henkilös-

tölle. Toimintaperiaatteiden käyttöönotto etenee vuoden 2018 aikana samalla kun sisäisiä prosesseja parannetaan ja konserninlaajuista viestintää sekä prosessien ja tun-nuslukujen seurantaa kehitetään. Ramirentin Code of Conduct-säännöstö ohjaa toimintaa ja asettaa perustan korruption- ja lahjonnan vastaisuudelle. Menettelyohje on tärkeä työkalu työssämme väärinkäytösten estämiseksi. Ohjeen vastaiset rikkomukset raportoidaan Ramirentin johtoryhmälle. Ramirentin toimittajien Supplier Code of Conduct -ohjeistusta kehitetään vuonna 2018.

Konevuokrausalalla merkittävimpiä riskejä ovat laittei-den vilpillinen käyttö, myyjien ja alihankkijoiden vilpilli-nen laskutus, asiakaspetokset, tarjous- ja hankintaproses-sien manipulointi sekä asiakkaiden lahjonta.

Petos-, korruptio- ja lahjontariskien hallinta on jatku-vaa ja sisällytetty Ramirentin liiketoimintoihin. Ramirent kehittää sisäisen valvontajärjestelmänsä periaatteita ja käyttöönottoa optimoidakseen toiminnan seurantaa ja tarjotakseen hallitukselle paremman ja kokonaisuu-den huomioivan kuvan toiminnasta. Segmenttien johto työskentelee paikallisesti tärkeimpien tarkastuspisteiden käyttöönoton parantamiseksi Ramirentin kokonaispro-sesseissa sekä vahvistaakseen itse kontrolleja ja niiden seurantaa.

Ramirent käyttää SpeakUp-viestikanavaa korruptio- ja lahjontaepäilyksien raportoinnissa. Sisäisen tarkastuksen toiminto vastaa viestikanavasta seuraten säännöllisesti sinne tulevia viestejä ja raportoi löydöksensä hallituksen työvaliokunnalle. Säännöllinen viestintä henkilöstön ja kolmansien osapuolten tiedottamiseksi ja rohkaisemisek-si kertomaan väärinkäytöksistä ja korruptiosta ja muista vastaavista asioista jatkuu. Periaatteita, menettelyohjeita ja käytäntöjä kehitetään näihin pohjautuen.

YMPÄRISTÖASIAT

Ramirent on sitoutunut vastuullisuuteen perustoimin-nastaan lähtien. Resurssienkäytön tehokkuus on lii-ketoimintamme ydin, sillä koneiden vuokraaminen ja jakaminen vähentää ympäristön kuormitusta. Ramirent pyrkii jatkuvasti minimoimaan päivittäistä vaikutustam-me ympäristöön kaikessa mitä teemme. Ramirent tarjoaa ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja, jotka ovat myös taloudellisesti järkeviä. Etsimme myös aina innovatiivisia tapoja auttaa asiakkaitamme vähentämään ympäristövai-kutuksiaan. RamiWay –laadunhallintajärjestelmä sisältää tärkeimmät ympäristöasioihin liittyvät toimintaohjeet ympäristövaikutusten arviointiin, kemikaalien käyt-töön, jätehuoltoon ja haitallisten kemikaalien kuljetuk-seen. Koulutamme työntekijöitämme ja asiakkaidemme henkilökuntaa jatkuvasti ympäristöasioissa. Seuraamme sääntöjen ja säännösten kehitystä, muokkaamme rutii-nejamme ja menettelytapojamme muuttuvien olosuhtei-den mukaan ja informoimme asiakkaitamme jatkuvasti esimerkiksi yhteisten projektien puitteissa. Huomioaluei-siimme ympäristöasioissa kuuluvat kuljetusten optimoin-ti, energiatehokkuus, kemikaalien turvallinen ja tehokas käyttö sekä vesi- ja jätehuolto.



YMPÄRISTÖRISKIEN HALLINTARamirentin suurimpiin ympäristöriskeihin kuuluvat toiminta omissa tiloissa, kaluston käsittely, korjaus ja ylläpito, kaluston kuljetus ja hävittäminen, työmaatilojen ja rakennustelineiden valmistus, pystytys ja purkaminen sekä projektityömaiden johtaminen. Ympäristöön liittyvät vaatimukset ulottuvat omista toimistamme myös alihank-kijoihimme, jotta asiakkaamme tietävät, että tarjontamme vastaa ympäristöstandardeja.

Ramirentin ympäristöriskien hallinta perustuu kon-sernitasoisiin periaatteisiin. Ramirentin terveys-, tur-vallisuus-, ympäristö- ja laatuasioista vastaava Health, Safety, Environmental and Quality (HSEQ) -johtoryhmä hallitsee ympäristöriskejä ja toimii ennakoivasti niiden vaikutusten välttämiseksi. Ramirentin segmentit ovat luoneet riskien siirtämiseen käytäntöjä siellä missä niiden välttäminen ei ole mahdollista ja ottanut vakuu-tuksia tiettyjen ennalta-arvaamattomien ja odottamat-tomien tapahtumien varalta. Ympäristöriskien hallinta kattaa työmaiden, kiinteistöjen ja valvontatoimien fyysiset tarkastukset sekä data-analyysin ja tärkeimpien toiminnan tunnuslukujen säännöllisen seurannan.

MUUTOKSET KONSERNIN JOHTORYHMÄSSÄ

Ulrika Dunker (41) nimitettiin 30.11.2016 Executive Vice Presidentiksi vastuualueenaan henkilöstöhallinto sekä Ramirent-konsernin johtoryhmän jäseneksi. Ulrika Dun-ker raportoi toimitusjohtaja Tapio Kolunsaralle. Ulrika Dunker aloitti tehtävässään 6.2.2017.

Konsernin uuden johtoryhmän (EMT) kokoonpano on seuraava:

• Tapio Kolunsarka, toimitusjohtaja• Pierre Brorsson, EVP ja talousjohtaja• Ulrika Dunker, EVP, Henkilöstöhallinto• Øyvind Emblem, EVP, Norja• Mikael Kämpe, EVP, Suomi • Dino Leistenschneider, EVP, Kalusto ja hankinnat• Heiki Onton, EVP, Baltian maat ja Europe Central• Jonas Söderkvist, EVP, Ruotsi ja Tanska

PITKÄN TÄHTÄIMEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄT

VUODEN 2014 KANNUSTINJÄRJESTELMÄN TÄYTÄNTÖÖNPANORamirentin hallitus päätti 16.2.2017 suunnatusta osakean-nista luovuttamalla omia osakkeita vastikkeetta. Osakkeet luovutettiin osittain vuoden 2014 osakepohjaisen kan-nustinjärjestelmän täytäntöön panemiseen. Ramirent Oyj luovutti yhteensä 18 920 yhtiön hallussa olevaa Ramiren-tin osaketta vastikkeetta yhtiön osakepalkkio-ohjelmaan 2014 kuuluville avainhenkilölle osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti.

KANNUSTINJÄRJESTELMÄ VUODELLE 2018Ramirent Oyj:n hallitus hyväksyi 14.12.2017 kaksi uutta kannustinjärjestelmää yhtiön avainhenkilöille vuodelle 2018. Uuden Osakepalkkiojärjestelmän 2018-2020 kon-sernin johtoryhmälle (Executive Management Team) ja uuden viivästetyn kannustinjärjestelmän (Deferred Incen-tive Plan) 2018 yhtiön muille avainhenkilöille.

Uuden konsernin johtoryhmän osakepalkkiojärjestel-män 2018-2020 tarkoituksena on yhdistää omistajien ja johtoryhmän jäsenten tavoitteet yhtiön arvon nostamisek-si pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa johtoryhmän jäsenet yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkei-den ansaintaan ja kertymiseen perustuva palkkiojärjestel-mä. Tämän järjestelmän mahdollinen palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana vuonna 2021. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avain-henkilöille aiheutuvia veroja. Osakepalkkiojärjestelmän 2018-2020 mahdollinen palkkio perustuu osallistujan lyhyen aikavälin kannustintavoitteisiin vuonna 2018 sekä konsernin kumulatiiviseen osakekohtaisen tuloksen (EPS) kehitykseen vuosina 2018-2020. Osakepalkkiojärjestelmän 2018-2020 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 270 000 Ramirent Oyj:n osaketta sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.

Uuden viivästetyn kannustinjärjestelmän (Deferred Incentive Plan, DIP) 2018 järjestelmän tavoitteena on tu-kea laajasti yhtiön uudistetun strategian implementointia ja tarjota avainhenkilöille kilpailukykyinen ja sitouttava palkkiojärjestelmä. Järjestelmässä on yksi ansaintajakso, joka on kalenterivuosi 2018 sekä kahden vuoden odo-tusjakso, jonka jälkeen mahdollinen palkkio maksetaan rahana vuonna 2021. Kannustinjärjestelmän kohderyhmä on noin 160 avainhenkilöön. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2018 perustuu osallistujan lyhyen aikavälin kannustintavoitteisiin. Viivästetyn kannustin-järjestelmän 2018 perusteella vuonna 2021 maksettavat enimmäispalkkiot ovat yhteensä noin 2,6 miljoonaa euroa. Konsernin johtoryhmän jäsenet eivät kuulu viivästetyn kannustinjärjestelmän piiriin, vaan osakepalkkiojärjestel-mään jossa mahdollinen palkkio maksetaan Ramirentin osakkeissa.

OMIEN OSAKKEIDEN LUOVUTTAMINEN

Ramirentin hallitus päätti 16.2.2017 omien osakkeiden luovutuksesta liittyen vuoden 2014 osakepohjaisen kan-nustinjärjestelmän täytäntöönpanoon. Omia osakkeita luovutettiin maksutta yhteensä 18 920 osaketta niille kon-sernin avainhenkilöille, jotka osallistuvat osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään. Lisäksi yhteensä 228 344 omaa osaketta luovutettiin maksutta Ramirentin tytäryhtiön Safety Solutions Jonsereds AB:n johdolle osana määräys-vallattomien omistajien osuuden lunastushintaa.

Ramirentin hallitus päätti 9.5.2017 149 147 oman osak-keen luovuttamisesta maksutta Ramirentin tytäryhtiön Safety Solutions Jonsereds AB:n vähemmistöosakkeille osana määräysvallattomien omistajien osuuden lunas-tushintaa.

Luovutettujen osakkeiden arvo, 2 477 013 euroa, kirjat-tiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.



VUODEN 2017 YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET JA HALLITUKSEN JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS

Ramirent Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2017, joka pi-dettiin 16.3.2017, vahvisti vuoden 2016 tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuu-vapauden. Yhtiökokous hyväksyi 0,40 euron osakohtaisen osingon maksettavaksi kahdessa yhtä suuressa 0,20 euron erässä. Ensimmäinen erä maksettiin osakkeenomistajille huhtikuussa 2017 ja toinen erä lokakuussa 2017.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumää-räksi seitsemän. Yhtiökokous valitsi uudelleen hallituk-seen sen nykyiset jäsenet Kevin Appleton, Kaj-Gustaf Bergh, Ulf Lundahl, Tobias Lönnevall, ja Susanna Ren-lund, sekä valitsi uusiksi jäseniksi Ann Carlssonin ja Erik Bengtssonin. Järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi Ulf Lundahlin jatkamaan hallituksen puheenjohtajana ja Susanna Renlundin varapuheenjohtajana.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten palkkiot seuraavasti: Hallituksen puheenjohtajalle 3 800 euroa/kk ja lisäksi maksetaan 1 600 euron suuruinen palkkio ko-kouksista; hallituksen varapuheenjohtajalle 2 500 euroa/kk ja lisäksi maksetaan 1 300 euron suuruinen palkkio kokouksista; ja muille hallituksen jäsenille 2 250 euroa/kk ja lisäksi maksetaan 1 000 euron palkkio kokouksista.

Tilintarkastajaksi valittiin uudelleen Pricewaterhouse-Coopers Oy (”PwC”) toimikaudeksi, joka kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Ylva Eriksson.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen esityksen mukai-sesti hallituksen päättämään enintään 10 869 732 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Valtuutus omien osakkei-den hankkimisesta on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti.

Yhtiökokouksen pöytäkirja on luettavissa yhtiön netti-sivuilla osoitteessa www.ramirent.com.

KAUPANKÄYNTI OSAKKEILLA

Ramirent Oyj:n markkina-arvo 2017 lopussa oli 848,9 (803,3) miljoonaa euroa. Markkina-arvo ilman yhtiön omia osakkeita oli 844,6 (796,3) miljoonaa euroa. Osak-keen päätöskurssi katsauskauden lopussa oli 7,81 (7,39) eu-roa. Kauden korkein noteeraus oli 9,50 (7,91) euroa ja alin 6,76 (5,05) euroa. Kaupankäynnillä painotettu osakkeen keskihinta oli 8,15 (6,51) euroa.

2017 osakkeen vaihto oli yhteensä 400,1 (361,7) miljoo-naa euroa, eli 49 345 011 (55 577 242) vaihdettua osaketta, mikä vastaa 45,6 % (51,6 %) Ramirentin ulkona olevista osakkeista. Keskimääräinen päivittäinen vaihto osakkeel-la oli 196 594 (219 673) kappaletta, mikä vastasi 1 593 984 (1 429 797) euron päivittäistä keskimääräistä volyymia.

2017 lopussa Ramirent Oyj:n osakepääoma oli 25,0 miljoonaa euroa ja ulkona olevien osakkeiden lukumäärä oli 108 145 725 (107 749 314). Ramirent Oyj:lla oli hallus-saan 551 603 (948 014) yhtiön omaa osaketta 2017 lopussa eli 0,51 % (0,87 %) yhtiön kaikista osakkeista. 2017 aikana ei hankittu yhtiön omia osakkeita.

RAMIRENTIN OHJEISTUS VUODELLE 2018Ramirent arvioi, että vuonna 2018 vertailukelpoinen EBIT-liiketulos kasvaa vuoden 2017 tasolta.

MARKKINOIDEN NÄKYMÄT VUODELLE 2018

Ramirentin markkinanäkymät perustuvat käytettävissä oleviin paikallisten rakennus- ja teollisuusjärjestöjen ennusteisiin konsernin toimintamaissa.

Vuoden 2018 alun kysynnän näkymät ovat suotuisat konevuokraukselle kaikissa Ramirentin eri asiakasryhmi-ssä ja markkina-alueilla. Suomessa konevuokrausmark-kinoiden suhdanteen odotetaan jatkuvan myönteisenä. Ruotsissa rakentamisen voimakkaan kehityksen odote-taan jatkuvan ja pitävän konevuokrauksen kysynnän kor-kealla tasolla vuonna 2018 vaikka keskipitkällä aikavälillä on näkyvissä epävarmuustekijöitä ja riskitasot ovat ko-honneet. Tanskan ja Norjan konevuokrausmarkkinoiden arvioidaan pysyvän suhteellisen vakaina. Baltiassa, Puo-lassa, Tšekin tasavallassa ja Slovakiassa konevuokrauksen markkinaolosuhteiden odotetaan pysyvän suotuisina.

HALLITUKSEN EHDOTUS JAKOKELPOISTEN VAROJEN KÄYTÖSTÄEmoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2017 olivat 245 975 831,02 euroa, josta vuoden 2017 tilikauden tulos on 15 926 255,72 euroa.

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,44 euroa osaketta kohti 31.12.2017 päät-tyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella. Osin-ko maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä 0,22 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonjaon täsmäytyspäivänä 19.3.2018 merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluet-teloon. Ensimmäinen osinkoerä maksetaan 4.4.2018 niille osakkeenomistajille, joiden osakkeet on rekisteröity Eu-roclear Finland Oy:n ylläpitämään rekisteriin ja 5.4.2018 niille osakkeenomistajille, joiden osakkeet on rekisteröity Euroclear Sweden AB:n ylläpitämään rekisteriin. Toinen erä 0,22 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonjaon täsmäytyspäivänä 18.9.2018 merkit-tynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakas-luetteloon. Toinen osinkoerä maksetaan 3.10.2018 niille osakkeenomistajille, joiden osakkeet on rekisteröity Eu-roclear Finland Oy:n ylläpitämään rekisteriin ja 4.10.2018 niille osakkeenomistajille, joiden osakkeet on rekisteröity Euroclear Sweden AB:n ylläpitämään rekisteriin. Hallitus valtuutetaan tarvittaessa päättämään osingon toiselle maksuerälle uusi osingonjaon täsmäytyspäivä ja maksu-päivä, mikäli Suomen arvo-osuusjärjestelmän säädökset tai säännöt muuttuvat, tai muutoin sitä edellyttävät, ennen osingon toisen maksuerän maksamista.



SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Ramirent on laatinut selvityksen hallinto- ja ohjausjär-jestelmistä vuodelta 2017. Selvitys on laadittu erillisenä kertomuksena ja se sisältyy Ramirentin vuoden 2017 tilinpäätökseen ja on saatavana yhtiön kotisivuilla www.ramirent.com.

YHTIÖKOKOUS 2018

Ramirentin varsinainen yhtiökokous 2018 pidetään 15.3.2018 kello 10.00 yhtiön pääkonttorilla, osoitteessa Tapulikaupungintie 37, Helsinki. Kokoukseen ilmoittautu-neiden vastaanottaminen ja äänestyslippujen jakaminen aloitetaan kello 9.00.

TULEVAISUUTTA KOSKEVAT ARVIOT

Tämän katsauksen lausumat, jotka eivät ole historialli-sia tosiasioita ja joihin kuuluvat rajoituksetta lausumat yleisen taloudellisen ja markkinatilanteen kehityksen odotuksista, asiakastoimialojen kannattavuudesta ja investointihalukkuudesta, yhtiön kasvusta, kehityksestä ja kannattavuudesta, säästötoimenpiteistä, valuuttakurs-sien ja korkotason vaihtelusta, vireillä olevien ja tulevien yrityshankintojen ja uudelleenjärjestelyjen menestyksel-lisyydestä, sekä lausumat, joita edeltävät sanat ”uskoo”, ”odottaa”, ”ennakoi”, ”ennustaa” ja vastaavat ilmaisut, ovat tulevaisuutta koskevia lausumia. Tällaiset lausumat perustuvat tämänhetkisiin odotuksiin ja tällä hetkellä tiedossa oleviin tosiasioihin. Siksi niihin sisältyy riskejä ja epävarmuustekijöitä, joiden johdosta todelliset tulokset voivat erota merkittävästi yhtiön tällä hetkellä odottamis-ta tuloksista. Strategiaprosessin yhteydessä Ramirentin hallitus on arvioinut taloudellisten tavoitteiden muutos-tarvetta. Muutokset taloudellisissa tavoitteissa julkaistaan pörssitiedotteella. Pohjautuen taloudellisiin tavoitteisiin ja markkinanäkymiin, Ramirent julkaisee näkymät tili-kaudelle sekä tilinpäätöstiedotteessa että osavuosikat-sauksissa. Näkymät julkaistaan koko vuodelle, mutta ei koskien yhtä vuosineljännestä.


TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

2017 2016 2015 2014 2013

Liikevaihto milj. EUR 723,7 665,2 635,6 613,5 647,3

Liikevaihdon kasvu % 8,8 4,6 3,6 −5,2 −9,4

Liiketulos ennen poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA)

milj. EUR 205,5 169,0 168,1 167,9 195,1

% liikevaihdosta 28,4 25,4 26,4 27,4 30,1

Liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)

milj. EUR97,7 59,2 66,8 65,8 92,1

% liikevaihdosta 13,5 8,9 10,5 10,7 14,2

Liiketulos (EBIT) milj. EUR 89,3 38,4 57,9 58,1 82,3

% liikevaihdosta 12,3 5,8 9,1 9,5 12,7

Tulos ennen veroja (EBT) milj. EUR 77,0 28,1 46,9 42,5 63,9

% liikevaihdosta 10,6 4,2 7,4 6,9 9,9

Tilikauden tulos milj. EUR 63,5 22,1 39,0 32,6 54,0

% liikevaihdosta 8,8 3,3 6,1 5,3 8,3

Sitoutunut pääoma, tilikauden lopussa milj. EUR 654,4 645,0 600,5 555,2 579,8

Sitoutuneen pääoma tuotto (ROCE) % 13,8 6,2 10,0 10,2 13,9

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) % 13,6 6,4 10,1 9,8 13,3

Oman pääoman tuotto (ROE) % 20,9 7,2 12,1 9,4 14,7

Korolliset velat milj. EUR 344,8 347,4 281,4 230,2 208,8

Nettovelka milj. EUR 337,9 345,8 280,9 227,1 206,9

Nettovelan suhde liiketulokseen ennen poistoja ja arvonalentumisia (Nettovelka/EBITDA)

1,6x 2,0x 1,7x 1,4x 1,1x

Nettovelkaantumisaste % 109,2 116,2 88,0 69,9 55,8

Omavaraisuusaste % 36,2 35,9 41,4 43,7 48,9

Henkilöstö (HTV)

Keskimäärin tilikauden aikana 2 774 2 706 2 639 2 566 2 725

Tilikauden lopussa 2 820 2 686 2 654 2 576 2 589

Bruttoinvestoinnit milj. EUR 166,4 190,8 139,2 144,6 125,8

% liikevaihdosta 23,0 28,7 21,9 23,6 19,4




2017 2016 2015 2014 2013

Osakekohtainen tulos (EPS) painotettu keskiarvo

Laimentamaton, EUR 0,59 0,20 0,36 0,30 0,50

Laimennettu, EUR 0,58 0,20 0,36 0,30 0,50

Oma pääoma / osake, tilikauden lopussa

Laimentamaton, EUR 2,86 2,76 2,96 3,01 3,44

Laimennettu, EUR 2,85 2,76 2,96 3,01 3,44

Osakekohtainen osinko, EUR * 0,44 0,40 0,40 0,40 0,37

Osinko / tulos, %* 74,9 % 195,2 % 110,6 % 132,0 % 73,7 %

Efektiivinen osinkotuotto, % * 5,6 % 5,4 % 6,2 % 6,2 % 4,0 %

Hinta / voitto −suhde (P/E) 13,3 36,1 17,8 21,3 18,2

Osakkeen ylin kurssi, EUR 9,50 7,91 8,29 10,25 9,86

Osakkeen alin kurssi, EUR 6,76 5,05 6,03 5,61 6,31

Osakkeen keskikurssi, EUR 8,15 6,51 6,90 7,71 7,96

Osakkeen kurssi 31.12, EUR 7,81 7,39 6,45 6,45 9,15

Osakekannan markkina−arvo 31.12., milj. EUR 844,6 796,3 694,9 694,8 985,4

Osakkeiden vaihto, 1.000 kpl 49 345,0 55 577,2 38 995,9 40 519,4 28 117,2

Osakkeiden vaihto osakekannan kokonaismäärästä, % 45,4 % 51,1 % 35,9 % 37,6 % 26,1 %

Osakemäärä, painotettu keskiarvo, laimentamaton 108 010 139 107 747 243 107 734 564 107 717 557 107 691 347

Osakemäärä, painotettu keskiarvo, laimennettu 108 481 975 107 747 243 107 734 564 107 717 557 107 691 347

Osakemäärä, tilinpäätöspäivänä, laimentamaton 108 145 725 107 749 314 107 736 679 107 723 371 107 698 697

Osakemäärä, tilinpäätöspäivänä, laimennettu 108 617 561 107 749 314 107 736 679 107 723 371 107 698 697

Osakekohtaiset tunnusluvut on laskettu käyttämällä ulkona olevien osakkeiden määrää.

* Varsinainen yhtiökokous tekee päätöksen vuoden 2017 osingosta 15.3.2018.


TALOUDELLISTEN JA OSAKEKOHTAISTEN TUNNUSLUKUJEN MÄÄRITTELY

TALOUDELLISTEN JA OSAKEKOHTAISTEN TUNNUSLUKUJEN MÄÄRITTELY

VAIHTOEHTOINEN TUNNUSLUKU VERTAILUKELPOISET TUNNUSLUVUTEBITDA: Liiketulos ennen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia

EBITA: Vertailukelpoinen EBITA-liiketulos:Liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia

EBITA-liiketulos - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät EBITA-liiketuloksessa

Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) %: Vertailukelpoinen sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) %:

Liiketulos (EBIT) x 100Liiketulos (EBIT) – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liiketuloksessa x 100

Konsernin tai segmenteille kohdistettu sitoutunut pääoma (tilikauden aikana keskimäärin)

Konsernin tai segmenteille kohdistettu sitoutunut pääoma – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sitoutuneessa pääomassa (tilikauden aikana keskimäärin)

Oman pääoman tuotto (ROE) %: Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto (ROE) %:

Tilikauden tulos x 100 (rullaava 12 kuukautta) Tilikauden tulos – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tilikauden

tuloksessa x 100 (rullaava 12 kuukautta)Oma pääoma (tilikauden aikana keskimäärin) Oma pääoma – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät omassa

pääomassa (tilikauden aikana keskimäärin)

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) %: Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos (EPS) EUR:(Tulos ennen veroja + korkokulut ja muut rahoituskulut, poislukien valuuttakurssierot) x 100

Tilikauden tulos +/– määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tilikauden tuloksessa

Varat yhteensä – korottomat velat (tilikauden aikana keskimäärin)

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana

Sitoutunut pääoma: Konsernin tai segmenteille kohdistetut varat - korottomat velat

Nettovelka: Korolliset velat - rahavarat ja muut rahoitusvarat

Nettovelka / EBITDA: Nettovelka Tulos ennen korkoja, veroja ja poistoja

Omavaraisuusaste %: Oma pääoma x 100 Varat yhteensä – saadut ennakot

Nettovelkaantumisaste, % Nettovelka x 100 Oma pääoma

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

Osakekohtainen tulos (EPS) EUR: Tilikauden tulos +/– määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana

IFRS-tunnuslukujen lisäksi Ramirentin konsernitilinpäätökseen ja muuhun sijoittajainformaatioon sisältyy joitakin taloudellisia suorituskykyä koskevia tunnuslukuja, joita IFRS ei ole määritellyt. Johto käyttää näitä vaihtoehtoisia tunnuslukuja konsernin talou-dellisen ja toiminnallisen tuloksen arvioimiseksi. Johto uskoo, että vaihtoehtoiset tunnusluvut tarjoavat hyödyllistä tietoa Ramirentin taloudellisesta ja toiminnallisesta tuloksesta ja parantavat tilikausien välistä vertailukelpoisuutta.

Ramirentin käyttämiin vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin sisältyvät esim. EBITDA, EBITA, Sijoitetun pääoman tuotto, Oman pääoman tuotto, Omavaraisuusaste, Nettovelan suhde käyttökatteeseen ja Rahavirta investointien jälkeen.

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen lisäksi Ramirent esittää vertailu-kelpoisia tunnuslukuja, kuten vertailukelpoinen EBITA, vertailukel-poinen liikevoitto, vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto ja vertailukelpoinen oman pääoman tuotto. Nämä vertailukelpoiset tunnusluvut on laskettu IFRS-tunnusluvuista tai vaihtoehtoisista tunnusluvuista oikaisemalla "vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät" eli tuotot ja kulut, jotka johtuvat toimenpiteistä, jotka muuttavat Ra-mirentin liiketoimintaa tai ovat syntyneet normaalin liiketoiminnan ulkopuolella, kuten uudelleenjärjestelykustannukset , arvonalen-tumistappiot, merkittävät arvonalentumiset ja merkittävät varojen ja liiketoimintojen myyntivoitot tai -tappiot. Vertailukelpoiset tun-nusluvut esitetään tilikausien vertailukelpoisuuden parantamiseksi.Kaikkien IFRS-tunnuslukujen, vaihtoehtoisten tunnuslukujen ja vertailukelpoisten tunnuslukujen määritelmät on esitetty tilinpää-töksen sivulla 50.

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen ei pidä tulkita korvaavan IFRS:n mukaisia tunnuslukuja.

Oma pääoma/osake, EUR: Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä raportointipäivänä

Osinko / tulos %: Osakekohtainen osinko x 100 Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen osinko, EUR: Maksettu osinko Osakkeiden määrä osingonjaon täsmäytyspäivänä

Effektiivinen osinkotuotto, %: Osakeantioikaistu osinko per osake x 100 Osakeantioikaistu viimeinen pörssikurssi tilinpäätöspäivänä

Hinta/voitto –suhde P/E- luku: Osakeantioikaistu viimeinen pörssikurssi tilinpäätöspäivänä Osakekohtainen tulos

Osakekannan markkina-arvo:Ulkona olevien osakkeiden määrä kauden lopussa x osakkeen pörssikurssi kauden lopussa


VERTAILUKELPOISTEN TUNNUSLUKUJEN TÄSMÄYTYS

VERTAILUKELPOISTEN TUNNUSLUKUJEN TÄSMÄYTYS(MILJ. EUR) TAMMI–JOULUKUU 2017 TAMMI–JOULUKUU 2016

EBIT 89,3 38,4

Poistot aineettomista hyödykkeistä −8,4 −20,9

EBITA 97,7 59,2

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät EBITA-liiketuloksessa:

Arvonalentumiset aineellisista hyödykkeistä − 5,9

Projektien uudelleenarvioinnit − 2,2

Kulujaksotukset ja varaukset 2,6 2,4

Lainojen uudelleenluokittelu − −0,5

Voitto tytäryhtiön osakkeiden myynnistä −1,3 −

Lisäkauppahintavelan purku − −1,0

Vertailukelpoinen EBITA 99,0 68,1

Poistot aineettomista hyödykkeistä −8,4 −20,9

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät EBITA-liiketuloksen jälkeen:

Arvonalentumiset aineettomista hyödykkeistä − 10,9

Alaskirjaukset sijoituksista − 0,8

Vertailukelpoinen EBIT 90,6 59,0

TULOS ENNEN VEROJA (EBT) 77,0 28,1

Tuloverot −13,5 −6,3

Tilikauden tulos määräysvallattomille omistajille 0,0 0,2

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sitoutuneessa pääomassa ennen veroja 1,3 20,6

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien verovaikutus −0,6 −4,6

Vertailukelpoinen tilikauden tulos emoyhtiön osakkeenomistajille 64,2 38,1

Vertailukelpoinen ROCE (%):

Vertailukelpoinen EBIT 90,6 59,0

Sitoutunut pääoma, keskiarvo 649,4 622,7

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sitoutuneessa pääomassa, keskiarvo 8,8 8,8

Vertailukelpoinen sitoutunut pääoma, keskiarvo 658,2 631,5


Vertailukelpoinen ROE (%):

Vertailukelpoinen tilikauden tulos 64,2 38,1

Oma pääoma, keskiarvo 303,6 308,3

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät omassa pääomassa, keskiarvo 8,4 6,2

Vertailukelpoinen oma pääoma, keskiarvo 311,9 314,5

Vertailukelpoinen ROE (%) 20,6 % 12,1 %

Vertailukelpoinen EPS:

Vertailukelpoinen tilikauden tulos emoyhtiön osakkeenomistajille 64,2 38,1

Osakemäärä (miljoonaa), painotettu keskiarvo 108,0 107,7

Vertailukelpoinen EPS, EUR 0,59 0,35


KONSERNITILINPÄÄTÖS


KONSERNIN TULOSLASKELMA(EUR 1 000) LIITETIETO TAMMI−JOULUKUU 2017 TAMMI−JOULUKUU 2016

LIIKEVAIHTO 2.2. 723 694 665 164

Liiketoiminnan muut tuotot 2.3. 2 193 2 297

Materiaalit ja palvelut 2.4. −251 377 −245 875

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 2.5. −178 295 −164 950

Liiketoiminnan muut kulut 2.6. −91 720 −88 894

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 7.3. 994 1 309

Poistot ja arvonalentumiset 2.7. −116 145 −130 697

LIIKETULOS (EBIT) 89 345 38 353

Rahoitustuotot 4.3. 8 712 9 179

Rahoituskulut 4.3. −21 091 −19 428

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä −12 379 −10 249

LIIKETULOS ENNEN VEROJA (EBT) 76 966 28 104

Tuloverot 6.1. −13 514 −6 273

TILIKAUDEN TULOS 63 452 21 832

Tilikauden tuloksen jakautuminen:

Emoyhtiön omistajille 63 452 22 081

Määräysvallattomille omistajille − −249

YHTEENSÄ 63 452 21 832

Osakekohtainen tulos (EPS) emoyhtiön omistajien osuudesta tilikauden tuloksesta

Laimentamaton (EUR) 2.8. 0,59 0,20

Laimennettu (EUR) 2.8. 0,58 0,20

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA(EUR 1 000) LIITETIETO TAMMI−JOULUKUU 2017 TAMMI−JOULUKUU 2016


Muut laajan tuloksen erät:

Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi:

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät, netto verojen jälkeen 6.1. −1 312 −940

Erät, jotka voidaan siirtää myöhemmin tulosvaikutteisiksi:

Muuntoerot −8 643 −3 285

Rahavirran suojaukset, netto verojen jälkeen 6.1. 219 323

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä 7.3. −1 290 3 348

Yhteensä −9 714 385

MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT YHTEENSÄ −11 026 −555

TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ 52 426 21 277

Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:

Emoyhtiön omistajille 52 426 21 526

Määräysvallattomille omistajille − −249

Yhteensä 52 426 21 277



KONSERNIN TASE(EUR 1 000) LIITETIETO 31.12.2017 31.12.2016

VARAT

Pitkäaikaiset varat

Liikearvo 3.2. 134 660 138 499

Muut aineettomat hyödykkeet 3.2. 23 800 29 668

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 3.1. 524 768 495 334

Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 7.3. 7 785 8 082

Pitkäaikaiset saamiset 3.3. 10 892 13 751

Myytävissä olevat rahoitusvarat 3.4. 89 101

Laskennalliset verosaamiset 6.2. 1 154 578

Pitkäaikaiset varat yhteensä 703 148 686 013

Lyhytaikaiset varat

Vaihto-omaisuus 3.5. 12 718 11 194

Myynti- ja muut saamiset 3.6. 130 585 124 428

Tuloverosaamiset 6.1. 2 572 6 850

Rahavarat ja muut rahoitusvarat 4.1. 6 896 1 570

Lyhytaikaiset varat yhteensä 152 772 144 041

VARAT YHTEENSÄ 855 920 830 054

OMA PÄÄOMA JA VELAT

Oma pääoma

Osakepääoma 4.2. 25 000 25 000

Arvonmuutosrahasto −231 −443

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 116 428 113 951

Kertyneet voittovarat 104 871 136 979

Tilikauden tulos 63 452 22 081

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 309 520 297 568

Oma pääoma yhteensä 309 520 297 568

Pitkäaikaiset velat

Laskennalliset verovelat 6.2. 47 987 47 427

Eläkevelvoitteet 2.5. 22 357 20 005

Pitkäaikaiset varaukset 3.8. 2 563 589

Pitkäaikaiset korolliset velat 4.4. 174 559 186 991

Muut pitkäaikaiset velat 3.9. 4 968 4 749

Pitkäaikaiset velat yhteensä 252 434 259 762

Lyhytaikaiset velat

Ostovelat ja muut velat 3.10. 116 557 108 579

Lyhytaikaiset varaukset 3.8. 2 634 1 834

Tuloverovelat 6.1. 4 501 1 885

Lyhytaikaiset korolliset velat 4.4. 170 273 160 426

Lyhytaikaiset velat yhteensä 293 965 272 724

Velat yhteensä 546 400 532 486

OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 855 920 830 054



KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA(EUR 1 000) LIITETIETO TAMMI−JOULUKUU 2017 TAMMI−JOULUKUU 2016

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRRAT

Tulos ennen veroja (EBT) 76 966 28 104

Oikaisut

Poistot ja arvonalentumiset 2.7. 116 145 130 697

Oikaisu vuokrauskäytössä olleen kaluston myynnistä saatuihin maksuihin 11 429 8 992

Rahoitustuotot ja -kulut 4.3. 12 379 10 249

Oikaisu tytäryhtiöiden myynneistä saatuihin maksuihin −1 269 −

Muut oikaisut −1 898 306

Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 213 752 178 348

Käyttöpääoman muutos

Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos −10 836 −10 377

Vaihto-omaisuuden muutos −1 827 1 711

Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos 16 604 15 280

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 217 693 184 962

Maksetut korot −9 836 −8 024

Saadut korot 576 826

Maksetut välittömät verot −6 193 −9 815

LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA 202 241 167 951

INVESTOINTIEN RAHAVIRRAT

Liiketoimintojen ja tytäryhtiöiden hankinnat, netto saatujen rahavarojen jälkeen −1 001 −835

Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin (vuokrakalusto) −155 138 −165 836

Investoinnit muihin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin −10 072 −21 716

Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin −2 759 −3 256

Pitkäaikaisten aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnistä saadut maksut (ilman vuokrauskaluston myyntejä)

356 579

Saadut maksut tytäryhtiöiden myynnistä 15 114 −

Lainasaamisten lisäys, vähennys ja muut muutokset 2 773 2 340

Saadut maksut osakkuusyhtiöiden myynnistä − 84

Saadut osingot investoinneista 121 31

INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA −150 606 −188 609

RAHOITUKSEN RAHAVIRRAT

Maksetut osingot −43 228 −43 100

Muutokset tytäryhtiöiden omistusosuuksissa −911 −1 441

Lyhytaikaisten lainojen nostot ja takaisinmaksut 4.9. 9 847 70 181

Pitkäaikaisten lainojen nostot 4.9. − 87 561

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 4.9. −12 015 −91 543

RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA −46 308 21 658

RAHAVAROJEN NETTOMUUTOS TILIKAUDEN AIKANA 5 327 999

Rahavarat tilikauden alussa 1 570 571

Rahavarojen muutos 5 327 999

Rahavarat tilikauden lopussa 6 896 1 570



LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA(EUR 1 000) OSAKE-

PÄÄOMAARVON-

MUUTOS-RAHASTO

SIJOITETUN VAPAAN OMAN

PÄÄOMAN RAHASTO

MUUNTOEROT KERTYNEET VOITTO-

VARAT

EMOYHTIÖN OMISTAJILLE

KUULUVA OMA PÄÄOMA

MÄÄRÄYS-VALLATTOMIEN

OMISTAJIEN OSUUS

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ

OMA PÄÄOMA 1.1.2016 25 000 −770 113 862 −38 514 219 309 318 886 199 319 085

Muuntoerot − 5 − −3 290 − −3 285 − −3 285

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät

− − − − −940 −940 − −940

Rahavirran suojaukset − 323 − − − 323 − 323

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä

− − − 3 348 − 3 348 − 3 348

Tilikauden tulos − − − − 22 081 22 081 −249 21 832

KAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ − 328 − 57 21 141 21 526 −249 21 277

Osakeperusteiset maksut − − − − 217 217 − 217

Omien osakkeiden luovutus − − 89 − − 89 − 89

Osingonjako − − − − −43 100 −43 100 − −43 100

Tytäryrityksistä omistettujen osuuksien muutokset − − − − −50 −50 50 −

LIIKETOIMET OMISTAJIEN KANSSA YHTEENSÄ − − 89 − −42 933 −42 844 50 −42 793

OMA PÄÄOMA 31.12.2016 25 000 −443 113 951 −38 457 197 517 297 568 − 297 568

Muuntoerot − −7 − −8 636 − −8 643 − −8 643

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät

− − − − −1 312 −1 312 − −1 312

Rahavirran suojaukset − 219 − − − 219 − 219

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä

−− − −1 290 − −1 290 − −1 290

Tilikauden tulos − − − − 63 452 63 452 − 63 452

KAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ

− 211 − −9 926 62 140 52 426 − 52 426

Osakeperusteiset maksut − − − − 277 277 − 277

Omien osakkeiden luovutus − − 2 477 − − 2 477 − 2 477

Osingonjako − − − − −43 228 −43 228 − −43 228

LIIKETOIMET OMISTAJIEN KANSSA YHTEENSÄ − − 2 477 − −42 951 −40 474 − −40 474

OMA PÄÄOMA 31.12.2017 25 000 −231 116 428 −48 383 216 705 309 520 − 309 520

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT


1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.


1. Perustietoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57

2. Liiketoiminnan tulos. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .58

2.1. Segmenttiraportointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .58

2.2. Liikevaihto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60

2.3. Liiketoiminnan muut tuotot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60

2.4. Materiaalit ja palvelut. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .61

2.5. Työsuhde−etuuksista aiheutuvat kulut. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .61

2.6. Liiketoiminnan muut kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .65

2.7. Poistot ja arvonalentumiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66

2.8. Osakekohtainen tulos. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66

3. Taloudellinen asema . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .67

3.1. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .67

3.2. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69

3.3. Pitkäaikaiset saamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72

3.4. Myytävissä olevat rahoitusvarat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72

3.5. Vaihto-omaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72

3.6. Myyntisaamiset ja muut saamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72

3.7. Myytävissä olevat varat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73

3.8. Varaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73

3.9. Muut pitkäaikaiset velat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .74

3.10. Ostovelat ja muut velat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .74

4. Pääomarakenne ja rahoitusinstrumentit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .74

4.1. Rahavarat ja muut rahoitusvarat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .74

4.2. Oma pääoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75

4.3. Rahoitustuotot ja –kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77

4.4. Korolliset velat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77

4.5. Rahoitusvarojen ja –velkojen luokittelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .78

4.6. Rahoitusvarojen ja −velkojen kirjanpitoarvot luokittain . . . . . . . . . . . . . . . . . . .79

4.7. Käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen ja −velkojen hierarkiatasot . . . . . .79

4.8. Rahoitusvarojen ja −velkojen käyvät arvot verrattuna kirjanpitoarvoihin . . . . . . . 80

4.9. Korollisten velkojen täsmäytys rahoituksen rahavirtaan. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81

5. Riskienhallinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81

5.1. Rahoitusriskien hallinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81

5.2. Pääoman hallinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .87

6 Tuloverot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .88

6.1. Tuloslaskelmaan kirjatut verot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .89

6.2. Laskennalliset verot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90

7. Konsernirakenne ja yhdistelyperiaatteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .91

7.1. Yhdistelyperiaatteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .91

7.2. Tytäryhtiöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .92

7.3. Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .93

7.4. Yrityshankinnat ja −myynnit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .95

7.5. Konsernin tuloslaskelman esittäminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .95

7.6. Uudet IFRS-standardit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96

7.7. Käytetyt valuuttakurssit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96

8. Muut liitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .97

8.1. Lähipiiritapahtumat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .97

8.2. Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .97

8.3. Riita−asiat ja oikeusprosessit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.


TIETOJA YHTIÖSTÄ

Ramirent Oyj (”yhtiö”) on Suomen lain mukaisesti perus-tettu suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. Ramirent Oyj:n osoite on Tapulikaupungintie 37, 00750 Helsinki. Ramirent Oyj:n osakkeet noteerataan NASDAQ Helsingissä (RMR1V).

Ramirent Oyj on Ramirent–konsernin emoyhtiö (”Ra-mirent”, ”konserni”). Ramirent−konsernin liiketoiminta koostuu rakennuskoneiden ja −laitteiden vuokrauksesta rakentajille ja teollisuudelle, julkiselle sektorille ja kotita-louksille. Konserni tarjoaa lisäksi koneiden ja laitteiden vuokraukseen liittyviä palveluja sekä käy jonkin verran kauppaa rakennuskoneilla, −laitteilla sekä rakennustoi-mintaan liittyvillä tavaroilla ja tarvikkeilla.

Ramirent on kansainvälinen konserni, joka toimi vuonna 2017 10 maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tšekin tasavallassa ja Slovakiassa. Liiketoimintaa harjoitetaan kyseisissä maissa sijaitsevien 293 (290) vuokraustoimi-pisteen kautta. Venäjällä ja Ukrainassa Ramirent toimi yhteisyrityksen kautta.

Ramirentillä oli vuoden 2017 lopussa 2 820 (2 686) työntekijää. Konsernin liikevaihto oli 723,7 (665,2) milj. euroa, josta 74 prosenttia (73 %) tuli Suomen ulkopuolelta.

Ramirent Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 7.2.2018 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaisesti osakkeenomistajilla on oikeus päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta varsinaisessa yhtiökokouksessa.

LAATIMISPERUSTA

Ramirent Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa sovellettavaksi hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Sekä vuoden 2017 tilinpää-töstä että vuoden 2016 vertailutietoja laadittaessa on noudatettu kaikkia Ramirentin liiketoimintaan soveltuvia 31.12.2017 voimassa olleita IAS− ja IFRS−standardeja sekä SIC− ja IFRIC–tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetie-dot sisältävät myös suomalaisen kirjanpito− ja yhteisö-

lainsäädännön edellyttämät tiedot.Vuonna 2017 voimaantulleilla uusilla IFRS standar-

deilla tai IFRIC-tulkinnoilla ei ollut olennaista vaikutusta Ramirentin taloudelliseen raportointiin.

Konsernitilinpäätös on laadittu perustuen alkuperäi-siin hankintamenoihin lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavia rahoitusvaroja, myytä-vissä olevia rahoitusvaroja, johdannaisinstrumentteja, käteisvaroina maksettavia osakeperusteisia liiketoimia ja eläkevelvoitteita, jotka on arvostettu käypään arvoon.

Konsernitilinpäätös on esitetty tuhansissa euroissa, ellei toisin ole ilmoitettu. Pyöristyserojen vuoksi yksit-täiset luvut yhteenlaskettuina voivat erota summastaan. Vertailukauden luvut esitetään sulkeissa.

KESKEISET KIRJANPIDOLLISET ARVIOT JA HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUTIFRS–käytännön mukaisen tilinpäätöksen laatiminen vaatii yrityksen johdolta arvioita ja oletuksia sekä yhtiön tilinpäätösperiaatteiden soveltamista koskevia valintoja. Vaikka nämä arviot pohjautuvat johdon parhaaseen käsi-tykseen nykyhetken liike− ym. tapahtumista, toteutuneet tulokset saattavat poiketa arvioiduista.

Yleisimmät ja merkittävimmät tilanteet, joissa johdon on turvauduttava harkintaansa ja arvioihin, liittyvät seu-raaviin päätöksiin:

• pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien perusteella jaksotettavien palkkioiden perustana olevat arviot konsernin tulevien taloudellisten tavoitteiden saavut-tamisesta (liitetieto 2.5),

• pitkäaikaisten varojen taloudelliset vaikutusajat (liite-tieto 3.1),

• arviot tulevasta liiketoiminnan kehityksestä ja muut arvonalentumistestaukseen liittyvät kysymykset (liitetieto 3.2),

• myyntisaamisten käypä arvo (kerrytettävissä oleva rahamäärä) (liitetieto 5.1, luottoriski),

• tulevien verotettavien tulojen todennäköisyys, jota vastaan vähennyskelpoiset väliaikaiset erot voidaan hyödyntää antaen perusteet laskennallisten verosaa-misten kirjaamiseen (liitetieto 6.2),

1.

MITEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETOJA TULEE LUKEA:Konsernitilinpäätöksen liitetiedot on yhdistelty kokonaisuuksiin niiden sisällön perusteella. Konsernitilinpäätöksen yleinen laadintaperusta esitetään liitetietojen ensimmäisessä osiossa. Kuhunkin esitettävään tuloslaskelma- ja tase-erään tai muuhun tietoon liittyvät laadintaperiaat-teet sekä keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut esitetään osana kyseistä liitetietoa.

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet on merkitty L -kirjaimella. Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut on merkitty A -kirjaimella.

PERUSTIETOJA



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

• liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen omaisuu-serien käyvän arvon määrittäminen (liitetieto 7.4) ja

• liiketoimintojen yhdistämisiin liittyvät ehdolliset kau-ppahintajärjestelyt (liitetieto 7.4).Yksityiskohtainen informaatio kustakin yllä mai-

nitusta arviosta ja harkintaan perustuvasta ratkaisusta sekä perusteet vaikutukselle eri tilinpäätöseriin sisältyy konsernitilinpäätöksen vastaaviin liitetietoihin.

2.1. SEGMENTTIRAPORTOINTI

L Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty konsernin toimitusjohtaja.

Segmenttitiedot esitetään Ramirentin toimintasegmenttien osalta, jotka on määritelty maantieteellisesti. Kutakin toimintaseg-menttiä johdetaan erikseen ja ne raportoidaan erillisinä konsernin toimitusjohtajalle toimitettavassa sisäisessä raportoinnissa.

Ramirentin toimintasegmentit ovat:• Suomi• Ruotsi• Norja• Tanska

Osuus yhteisyritys Fortrentin tuloksesta raportoidaan 1.1.2017 alkaen konsernin kohdistamattomissa erissä segmenttien ulkopuolella. Aikaisemmin se sisältyi Europe East -segmenttiin. Muutoksen jälkeen Europe East –segmentti sisältää ainoastaan Viron, Latvian ja Liettuan liiketoiminnat ja se nimettiin Baltia-segmentiksi. Vertai-lukauden tiedot on muutettu vastaavasti.

Kaikkien toimintasegmenttien tuotot koostuvat kalus-ton vuokrauksesta kertyneistä vuokratuotoista, palveluis-ta sekä tavaroiden myyntituotoista ja vuokrauskäytössä olleen kaluston myyntituotoista.

Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia eriä, joita seg-mentti käyttää liiketoiminnassaan ja jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Pitkäaikaiset varat on esitetty ilman rahoitusinstrumentteja, työsuh-

2. LIIKETOIMINNAN TULOS

teen päättymisen jälkeisiin etuusjärjestelyihin liittyviä varoja ja laskennallisia verosaamisia. Segmenttien velat on esitetty ilman korollisia velkoja. Segmenttien sijoitettu pääoma muodostuu niiden liiketoiminnassaan käyttämis-tä varoista ja veloista, sen mukaisesti kun segmenttien va-roja ja velkoja raportoidaan säännöllisesti Ramirent-kon-sernin ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle.

Segmenttien tuloksellisuuden arviointi sekä segmen-teille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perus-tuvat segmenttien liiketulokseen. Ramirent–konsernissa emoyhtiön toimitusjohtaja (ylin operatiivinen päätöksen-tekijä) saa säännöllisesti raportin toimintasegmenttien liiketuloksesta ja sitoutuneesta pääomasta.

Ramirent Oyj veloittaa tytäryhtiöiltään hallintoveloi-tusta vastikkeena tuotetuista palveluista. Kulut sisältyvät kunkin segmentin liiketulokseen.

Emoyhtiön kulut koostuvat mm. henkilöstökuluista sosiaalikuluineen, pääkonttorin kuluista, liiketoiminnan kehittämisen kuluista, IT järjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä sekä eräistä markkinointikuluista liittyen lähinnä Ramirent brandin kehittämiseen. Nämä kulut allokoidaan toimintasegmenteille siltä osin kuin ne hyö-dyttävät segmenttejä. Omistajatoimintoon liittyviä kuluja, eli kuluja, jotka liittyvät emoyhtiön asemaan julkisesti no-teerattuna yhtiönä ja siitä aiheutuvasta raportointivelvoit-teesta ei kohdisteta segmenteille. Segmenteille kohdista-mattomat erät koostuvat EBITA tasolla sellaisista kuluista, joita ei ole sisäisillä veloituksilla kohdistettu segmenteille.

Konsernin sisäisten liiketapahtumien hinnoittelu toi-mintasegmenttien välillä perustuu markkinahintoihin.

• Baltia ja• Europe Central (Puola, Tšekin

tasavalta ja Slovakia).



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

VUODEN 2017 SEGMENTTI−INFORMAATIO(EUR 1 000) SUOMI RUOTSI NORJA TANSKA BALTIA EUROPE

CENTRALKOHDISTA-MATTOMAT

ERÄT JA ELIMINOINNIT

KONSERNI YHTEENSÄ

Ulkoinen liikevaihto yhteensä 191 261 259 479 121 060 41 017 40 768 70 097 12 723 694

Liikevaihto toisille segmenteille 212 864 164 15 54 65 −1 372 −

Liikevaihto yhteensä 191 472 260 343 121 223 41 032 40 822 70 163 −1 361 723 694

Poistot ja arvonalentumiset aineellisista hyödykkeistä −27 526 −35 570 −18 222 −6 135 −8 046 −12 625 334 −107 790

EBITA 26 549 39 502 12 526 381 8 582 15 156 −4 998 97 699

Poistot ja arvonalentumiset aineettomista hyödykkeistä −1 261 −3 099 −2 575 −484 −125 −128 −684 −8 355

Liiketulos (EBIT) 25 288 36 404 9 951 −102 8 457 15 028 −5 682 89 345

Segmenttien pitkäaikaiset varat 144 532 258 081 111 407 33 311 57 395 68 443 29 979 703 148

Segmenttien varat 182 313 312 556 134 323 42 733 65 080 86 836 32 079 855 920

Segmenteille kohdistetut velat 37 542 99 861 32 847 10 610 8 625 13 977 −1 894 201 568

Bruttoinvestoinnit 38 474 63 191 23 689 11 963 14 946 20 516 −6 330 166 450

Henkilöstön määrä

Tilinpäätöspäivänä 535 831 396 130 276 440 212 2 820

Keskimäärin tilikauden aikana 529 808 401 139 269 436 192 2 774

VUODEN 2016 SEGMENTTI−INFORMAATIO(EUR 1 000) SUOMI RUOTSI NORJA TANSKA BALTIA EUROPE

CENTRALKOHDISTA-MATTOMAT

ERÄT JA ELIMINOINNIT

KONSERNI YHTEENSÄ

Ulkoinen liikevaihto yhteensä 180 101 236 673 117 019 41 323 34 391 55 650 6 665 164

Liikevaihto toisille segmenteille 298 362 3 195 384 41 143 −4 423 −

Liikevaihto yhteensä 180 399 237 035 120 213 41 708 34 432 55 793 −4 417 665 164

Poistot ja arvonalentumiset aineellisista hyödykkeistä −26 541 −32 847 −24 545 −5 957 −7 584 −12 688 333 −109 830

EBITA 23 977 26 421 1 678 2 293 5 802 3 906 −4 857 59 220

Poistot ja arvonalentumiset aineettomista hyödykkeistä −1 333 −4 280 −3 109 −478 −73 −126 −11 468 −20 867

Liiketulos (EBIT) 22 644 22 141 −1 431 1 815 5 729 3 780 −16 325 38 353

Segmenttien pitkäaikaiset varat 136 339 242 825 136 609 28 231 51 458 59 409 31 142 686 013

Segmenttien varat 172 564 294 063 162 066 37 043 60 336 73 818 30 164 830 054

Segmenteille kohdistetut velat 52 345 91 969 36 625 6 318 7 670 9 659 −19 518 185 068

Bruttoinvestoinnit 43 796 64 812 32 032 15 795 12 152 22 668 −430 190 825

Henkilöstön määrä

Tilinpäätöspäivänä 519 760 397 138 253 446 173 2 686

Keskimäärin tilikauden aikana 498 757 401 141 258 491 161 2 706

Tietoja kirjatuista arvonalentumisista esitetään liitetiedoissa 3.1. ja 3.2.



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

2.2. LIIKEVAIHTO

L Liikevaihto muodostuu vuokratuotoista, palvelumyyntituotoista, vuokrakoneiden ja –laitteiden myyntituotoista sekä tavaroiden myyntituotoista. Liikevaihto määritellään saadun tai saatavan vastikkeen käyvän arvon perusteella, josta on vähennetty annetut alennukset sekä välilliset verot ja muut myynnin perusteella suora-naisesti määräytyvät verot.

Vuokratuotot tavallisista vuokrasopimuksista kirjataan tasaerinä vuokrakauden aikana. Tuotot palveluista tuloutetaan sillä kaudella, jolloin palvelu tuotetaan asiakkaalle. Vuokrakoneita ja −laitteita myydään osana normaalia liiketoimintaa. Silloin kun koneiden ja laitteiden käyttötarkoitus muuttuu vuokrauskäytössä olevasta myytävänä olevaksi, siirretään niiden kirjanpitoarvo käyttöomai-suudesta vaihto−omaisuuteen. Myyntituottoina vuokrakoneiden ja −laitteiden myynnistä esitetään liikevaihdossa koko myydyn koneen tai laitteen myyntihinta. Vaihto–omaisuuden myynnistä ja vuokrakoneiden ja −laitteiden myynnistä saadut tuotot tuloutetaan, kun niiden omistukseen liittyvät oleelliset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle eivätkä tavarat enää ole myyjän määräysvallan tai hallinnan alaisia.

Kaluston vuokraus on Ramirent-konsernin pääasiallis-ta toimintaa. Konsernin liikevaihdosta noin 60 prosenttia on vuokraustoiminnan kerryttämiä tuottoja. Ramirent tarjoaa asiakkailleen lisäksi vuokraukseen liitännäisiä pal-veluita ja myy vuokrauskäytössä olleita koneita ja laitteita sekä kulutustarvikkeita, polttoainetta ja vuokrakaluston vara-osia. Palveluita tarjotaan asiakkaille sekä koneiden ja laitteiden vuokraukseen liitännäisenä että erillisenä. Palvelutuotot muodostavat noin 30% Ramirent-konsernin liikevaihdosta. Palveluiden laajaan valikoimaan kuuluu mm. työmaan suunnittelu-, tuki- ja logistiikkapalveluita, koulutusta, sekä kaluston asennus- ja purkupalveluita.

Kaikki Ramirentin toimintasegmentit tarjoavat asi-akkailleen kaluston vuokrausta ja palveluja, sekä myyvät kalustoa ja vaihto-omaisuutta, mutta myynnin jakauma voi olla erilainen eri toimintasegmenteillä ja vaihdella vuodesta toiseen.

MYYNNIN JAKAUMA VUOSINA 2017 JA 2016(EUR 1 000) 2017 OSUUS LIIKEVAIHDOSTA 2016 OSUUS LIIKEVAIHDOSTA

Tuotot vuokraustoiminnasta 455 401 62,9 % 417 168 62,7 %

Tuotot toimitetuista palveluista 204 906 28,3 % 189 014 28,4 %

Käytettyjen vuokrakoneiden ja −laitteiden myyntituotot 30 779 4,3 % 25 380 3,8 %

Tavaroiden myynti 32 608 4,5 % 33 602 5,1 %

Liikevaihto 723 694 100,0 % 665 164 100,0 %

2.3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOTLiiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy lähinnä opera-tiiviseen liiketoimintaan kuulumattomia eriä.

(EUR 1 000) 2017 2016

Omassa käytössä olleen kaluston myyntivoitot 276 111

Kiinteistöjen vuokratuotot 130 235

Lisäkauppahintavelan purku – 1 000

Muut tuotot 1 787 951

Yhteensä 2 193 2 297

TÄSMÄYTYSLASKELMAT2017 2016

Segmenttien tulos (liiketulos) yhteensä 95 027 54 678

Segmenteille kohdistumattomat tuotot 1 069 1 549

Segmenteille kohdistumattomat kulut −6 751 −17 874

Konsernin liiketulos 89 345 38 353

Rahoitustuotot 8 712 9 179

Rahoituskulut −21 091 −19 428

Konsernin tulos ennen veroja 76 966 28 104



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

2.4. MATERIAALIT JA PALVELUT

L Jälleenvuokrauskulut, myytyjen vuokrakoneiden ja −laitteiden poistamatta oleva kirjanpitoarvo ja niiden myyntiin liittyvät kulut, ulkopuoliset huolto-, korjaus-, kuljetus ja muut palvelukulut sekä polttoainemyynnin kustannukset kirjataan kuluksi materiaalien ja palvelujen ryhmään silloin kun kustannus on syntynyt, samalle kaudelle kuin vastaava myyntituotto on kirjattu.

(EUR 1 000) 2017 2016

Jälleenvuokrauksen kustannukset −24 881 −25 349

Myydyn vuokrauskaluston poistamaton hankintameno ja kulut

−12 062 −9 016

Myytyjä tavaroita vastaavat kustannukset −25 016 −24 585

Korjaus ja huolto −29 005 −30 747

Ulkopuoliset palvelut −104 051 −101 712

Kuljetus −55 875 −54 181

Kuluksi kirjatut kalustohankinnat −487 −286

Yhteensä −251 377 −245 875

2.5. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT

(EUR 1 000) 2017 2016

Palkat ja palkkiot −122 766 −111 996

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet −952 −2 096

Muut henkilösivukulut −27 169 −23 338

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

Eläkekulut − etuuspohjaiset järjestelyt −907 −1 089

Eläkekulut − maksupohjaiset järjestelyt

−9 898 −10 783

Omana pääomana maksettavat osakeperusteiset liiketoimet

−277 −217

Käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet −1 090 −357

Muut henkilöstökulut −15 235 −15 074

Yhteensä -178 295 -164 950

Tietoja lähipiiritapahtumista ja toimitusjohtajan lisäelä-kevakuutuksesta esitetään liitetiedossa 8.1. Tämä liitetieto sisältää myös tiedot toimitusjohtajan vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta.

OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

L Ramirentillä on yhtiön avainjohtajille suunnattuja pitkäaikaisia kannustinjärjestelmiä. Kannustinjärjestelmien tarkoituksena on yhdistää osakkeenomistajien ja konsernin avainhenkilöiden tavoit-teet yhtiön arvon nostamiseksi, sitouttaa johto yhtiöön ja tarjota johdolle kilpailukykyinen palkkiojärjestelmä, joka perustuu yhtiön osakkeiden omistukseen. Palkkion saaminen edellyttää hallituksen asettamien tavoitteiden saavuttamista.

Kannustinjärjestelmät ovat osaksi osakkeilla selvitettäviä ja osaksi rahavaroina selvitettäviä. Kunkin järjestelmän kulu kirjataan ansain-tajakson aikana. Osakkeilla selvitettävä osuus palkkiosta on arvostet-tu oman pääoman instrumentin myöntämishetken käypään arvoon ja se kirjataan kuluksi ja oman pääoman lisäykseksi. Rahavaroina selvitettävä osuus palkkiosta on kirjattu kuluksi ja velan lisäykseksi. Velka arvostetaan käypään arvoon uudelleen tulosvaikutteisesti jokaisena raportointipäivänä. Rahavaroina selvitettävä osuus liittyy henkilöiden veroihin ja muihin työnantajan suorittamiin maksuihin.

PITKÄAIKAISET SUORITUKSEEN PERUSTUVAT KANNUSTINJÄRJESTELMÄTPitkäaikaisissa kannustinjärjestelmissä voi ansaita lisä-osakkeita (matching shares) ja suoriteperusteisesti jaetta-via osakkeita (performance shares) kolmevuotisen ansain-tajakson perusteella. Tilikauden aikana Ramirentilla oli käynnissä kolme pitkäaikaista kannustinjärjestelmää.

Ansaintajaksoa 2014-2016 koskeva ohjelma päättyi tilikaudella ja sen puitteissa luovutettiin avainhenkilöille yhteensä 18 980 osaketta ja 28 311 osakkeen arvoa vastaava määrä maksettiin rahana. Mahdollinen palkkio ansain-tajaksoilta 2015-2017 ja 2016-2018 perustuu osakeomis-tukseen (matching) ja konsernin kumulatiiviseen talou-delliseen tulokseen (performance) ja yhtiön osakkeen kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR), jonka perusteella palkkiota voidaan leikata. Palkkiota ei makse-ta henkilölle, jos hänen työ- tai toimisuhteensa konserniin kuuluvassa yhtiössä päättyy ennen palkkion maksamista.

OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2018-2020 KONSERNIN JOHTORYHMÄLLE

Vuoden 2017 lopussa Ramirent Oyj:n hallitus hyväksyi Osakepalkkiojärjestelmän 2018-2020 johtoryhmän jäse-nille. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja johtoryhmän jäsenten tavoitteet yhtiön arvon nosta-miseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa johtoryhmän jäsenet yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuva palkkio-järjestelmä. Järjestelmän mahdollinen palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana vuonna 2021. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhen-kilöille aiheutuvia veroja.

Osakepalkkiojärjestelmän 2018-2020 mahdollinen palkkio perustuu osallistujan lyhyen aikavälin kannustin-tavoitteisiin vuonna 2018 sekä konsernin kumulatiiviseen osakekohtaisen tuloksen (EPS) kehitykseen vuosina 2018-2020. Osakepalkkiojärjestelmän 2018-2020 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

270 000 Ramirent Oyj:n osaketta sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Järjestelmästä ei kirjattu kulua vuodelle 2017.

VIIVÄSTETYT KANNUSTINJÄRJESTELMÄT

Vuoden 2017 viivästetyn kannustinjärjestelmän (Deferred Incentive Plan, DIP) vuodelle 2017 tavoitteena on tukea maksimaalisesti yhtiön lyhyen aikavälin pääta-voitetta parantaa EBITA-liiketulosta ja tarjota avainhenki-löille kilpailukykyinen sekä sitouttava palkkiojärjestelmä. Järjestelmässä on yksi ansaintakausi, joka on kalenteri-vuosi 2017 sekä kahden vuoden odotusjakso, jonka jälkeen mahdollinen palkkio maksetaan käteisenä vuonna 2020. Kannustinjärjestelmän piiriin kuuluu noin 120 yhtiön avainhenkilöä. Konsernin johtoryhmän jäsenet kuuluvat kannustinjärjestelmän piiriin.

Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintakaudelta 2017 perustuu osallistujan lyhyen aikavälin kannustin-tavoitteisiin. Lisäksi osakkeenomistajien ja konsernin johtoryhmän tavoitteiden yhtenäistämiseksi järjestelmän kokonaistuottoon konsernin johtoryhmälle vaikuttaa myös yhtiön osakkeen tuotto (Total Shareholder Return, TSR) ansaintakaudella 2017 sekä kahden vuoden odotus-jakson aikana. Viivästetyn kannustinjärjestelmän 2017 pe-

rusteella maksettava enimmäispalkkio käteisenä vuonna 2020 on yhteensä enintään 3,7 miljoonaa euroa.

VIIVÄSTETTY KANNUSTINJÄRJESTELMÄ (DEFERRED INCEN-TIVE PLAN) 2018 YHTIÖN MUILLE AVAINHENKILÖILLE

Vuoden 2017 lopussa Ramirent Oyj:n hallitus hyväksyi viivästetyn kannustinjärjestelmän (Deferred Incenti-ve Plan, DIP) 2018. Järjestelmän tavoitteena on tukea laajasti yhtiön uudistetun strategian implementointia ja tarjota avainhenkilöille kilpailukykyinen ja sitouttava palkkiojärjestelmä. Järjestelmässä on yksi ansaintajakso, joka on kalenterivuosi 2018 sekä kahden vuoden odotus-jakso, jonka jälkeen mahdollinen palkkio maksetaan ra-hana vuonna 2021. Kannustinjärjestelmän kohderyhmää on laajennettu 120 avainhenkilöstä noin 160 avainhenki-löön. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2018 perustuu osallistujan lyhyen aikavälin kannustin-tavoitteisiin. Viivästetyn kannustinjärjestelmän 2018 perusteella vuonna 2021 maksettavat enimmäispalkkiot ovat yhteensä noin 2,6 miljoonaa euroa. Konsernin joh-toryhmän jäsenet eivät kuulu viivästetyn kannustinjär-jestelmän piiriin, vaan osakepalkkiojärjestelmään jossa mahdollinen palkkio maksetaan Ramirentin osakkeissa. Järjestelmästä ei kirjattu kulua vuodelle 2017.ttu kulua

TIEDOT PALKITSEMISJÄRJESTELYISTÄ 31.12.2017PITKÄN TÄHTÄIMEN

KANNUSTINJÄRJESTELMÄ 2014-2016

PITKÄN TÄHTÄIMEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ

2015-2017


2016-2018

VIIVÄSTETTY KANNUSTINJÄRJESTELMÄ DIP

2017-2019

Osakkeita enintään 360 000 450 000 540 000 NA

Ensimmäinen myöntämispäivä 23.5.2014 14.5.2015 27.4.2016 19.12.2016

Oikeuden syntyminen, pvm 1.3.2017 15.3.2018 15.3.2019 15.3.2020

Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta 2,8 2,8 2,9 3,2

Juoksuaikaa jäljellä, vuotta 0 0,2 1,2 2,2

Henkilöitä tilikauden päättyessä 0 32 28 119

Toteutustapa Osakkeina ja rahana Osakkeina ja rahana Osakkeina ja rahana Rahana

TILIKAUDEN TAPAHTUMAT 2017 PITKÄN TÄHTÄIMEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ

2014-2016


2015-2017


2016-2018

JUOKSUAIKAA JÄLJELLÄ, VUOTTA

1.1.2017

Kauden alussa ulkona olleet 161 759 256 830 463 588

Tilikauden muutokset

Kaudella menetetyt 114 528 25 710 29 461

Kaudella toteutetut 47 231 − −

31.12.2017

Kauden lopussa ulkona olevat − 231 120 433 947 0,86



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

TIEDOT PALKITSEMISJÄRJESTELYISTÄ 31.12.2016PITKÄN TÄHTÄIMEN

KANNUSTINJÄRJESTELMÄ 2013-2015


2014-2016


2015-2017


2016-2018

VIIVÄSTETTY KANNUSTINJÄRJESTELMÄ

DIP 2017-2019

Osakkeita enintään 390 244 360 000 450 000 540 000 NA

Ensimmäinen myöntämispäivä 23.5.2013 23.5.2014 14.5.2015 27.4.2016 19.12.2016

Oikeuden syntyminen, pvm 29.2.2016 1.3.2017 15.3.2018 15.3.2019 15.3.2020

Enimmäisvoimassaoloaika,vuotta 2,8 2,8 2,8 2,9 3,2

Juoksuaikaa jäljellä, vuotta − 0,2 1,2 2,2 3,2

Henkilöitä tilikauden päättyessä − 31 38 31 120

Toteutustapa Osakkeina ja rahana

Osakkeina ja rahana

Osakkeina ja rahana

Osakkeina ja rahana

Rahana

TILIKAUDEN TAPAHTUMAT 2016 PITKÄN TÄHTÄIMEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ

2013-2015


2014-2016


2015-2017


2016-2018

JUOKSUAIKAA JÄLJELLÄ, VUOTTA

1.1.2016

Kauden alussa ulkona olleet 268 935 287 594 446 764 −

Tilikauden muutokset

Kaudella myönnetyt − − − 484 168

Kaudella menetetyt 243 810 125 835 189 934 20 580

Kaudella toteutetut 25 125 − − −

31.12.2016

Kauden lopussa ulkona olevat − 161 759 256 830 463 588 1,54

VAIKUTUS TULOKSEEN JA TALOUDELLISEEN ASEMAAN, EUR2017 2016

Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut 1 367 041 574 163

Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, omana pääomana selvitettävä 277 001 217 421

Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12. 1 944 630 542 405



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

ELÄKEVASTUUT

L Konsernin yritykset ovat kattaneet eläkevastuunsa paikallisten olo-suhteiden ja käytäntöjen mukaisin eläkejärjestelyin. Eläkejärjestelyt ovat joko maksupohjaisia järjestelyjä tai etuuspohjaisia järjestelyjä. Ramirentilla on maksupohjaisia järjestelyjä kaikissa toimintamais-saan jonka lisäksi Ruotsissa on myös etuuspohjainen eläkejärjestely.

Maksupohjaisessa järjestelyssä konserni suorittaa kiinteitä mak-suja erilliselle yhteisölle tai järjestelylle, jonka jälkeen konsernilla ei ole mitään lakiin perustuvaa tai tosiasiallista velvoitetta suorittaa lisämaksuja, jos maksujen vastaanottaja olisi kykenemätön suorit-tamaan kyseessä olevat eläkkeet. Kaikki eläkejärjestelyt, jotka eivät ole maksupohjaisia järjestelyjä ovat etuuspohjaisia järjestelyjä.

Maksupohjaisten eläkejärjestelyjen maksut kirjataan tuloslaskel-maan sen tilikauden kuluksi, johon ne liittyvät.

Eläkejärjestelyihin liittyvä etuuspohjainen eläkevelvoite on kirjattu taseeseen vakuutusmatemaattisten laskelmien perusteel-la. Nämä vakuutusmatemaattiset laskelmat on laadittu käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Tätä menetelmää sovellettaessa eläkkeistä aiheutuva kulu kirjataan tuloslaskelmaan järjestelyn piiriin kuuluvien työntekijöiden koko palvelusajalle pätevien aktuaarien vuosittain laatimien laskelmien perusteella. Eläkevelvoite määritetään vastaisten maksettavien rahavirtojen nykyarvona käyttäen korkona korkealaatuisten valtion velkakirjojen tai yritysten joukkovelkakirjojen noteerattua korkoa, jotka olennaiselta osin vastaavat valuutaltaan ja ennakoidulta erääntymiseltään etuuspohjaista eläkevelvoitetta.

Konserni kirjaa kaikki etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä joh-tuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot välittömästi muihin laajan tuloksen eriin omaan pääomaan. Konserni raportoi työ-suoritukseen perustuvat maksut työsuhde−etuuksina ja nettokoron rahoituserissä. Konserni raportoi taseessa nettomääräisen eläkevel-voitteen tai −varallisuuserän.A

Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin osallistuvien työntekijöiden eläke-etuuden suuruus eläkkeelle jäämishetkellä määritetään tiettyjen tekijöiden, kuten esimerkiksi palkan ja työssäolovuosien perusteella.

TULOSLASKELMAAN KIRJATUT ELÄKEKULUT(EUR 1 000) 2017 2016

Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä johtuvat kulut

−1 504 −1 681

Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä johtuvat kulut

−9 898 −10 783

Yhteensä −11 402 −12 464

ETUUSPOHJAISTEN ELÄKEJÄRJESTELYKULUJEN OSATEKIJÄT(EUR 1 000) 2017 2016

Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot

−907 −1 089

Korkomenot −597 −592

Yhteensä −1 504 −1 681

ETUUSPOHJAISTEN ELÄKEJÄRJESTELYJEN VELVOITTEEN NYKYARVON MUUTOS (EUR 1 000) 2017 2016

Velvoitteen nykyarvo 1.1. 20 005 18 009

Valuuttakurssierot −624 −687

Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot

907 1 089

Korkomenot 597 592

Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyihin kuuluviin velkoihin

540 −515

Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (−) ja tappiot (+)

1 142 1 720

Maksetut etuudet −210 −203

Velvoitteen nykyarvo 31.12. 22 357 20 005

KESKEISET VAKUUTUSMATEMAATTISET OLETUKSET2017 2016

Diskonttauskorko 2,65 % 2,90 %

Tuleva palkankorotusolettamus 2,00 % 2,00 %

Arvioitu etuuden lisäys tulevaisuudessa 2,00 % 2,00 %

ETUUSPOHJAISTEN ELÄKEJÄRJESTELYJEN VELVOITTEEN NYKYARVO TILIKAUDEN LOPUSSA(EUR 1 000) 2017 2016

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteen nykyarvo

22 357 20 005

Ylikate (−) / alikate (+) 22 357 20 005

Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyihin kuuluviin velkoihin

540 −515

Vuodelle 2018 arvioidut työnantajan suoritettavaksi tulevat maksut ovat 0,2 milj. euroa (tilikauden 2016 päättyessä arvi-oidut vuoden 2017 maksut olivat 0,2 milj. euroa).

ETUUSPOHJAISTEN ELÄKEJÄRJESTELYJEN NETTOVELAN OSATEKIJÄT (EUR 1 000) 2017 2016

Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 22 357 20 005

Velvoitteiden nettovelka 31.12. 22 357 20 005

Määrät taseessa

Velat 22 357 20 005

Nettovelka 22 357 20 005



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

A

Ramirentilla on Ruotsissa ITP 2 eläkejärjestely, joka on lisäeläkejär-jestely yksityisen sektorin toimihenkilöille. Eläkejärjestely hoide-taan ulkopuolisen vakuutusyhtiön toimesta. Ruotsin lisäeläkejärjes-telyyn ei sisälly järjestelyyn kuuluvia varoja eikä konserni näin ollen altistu varojen käyvän arvon muutokseen liittyville riskeille. Tämän johdosta järjestelyn riskit liittyvät yksinomaan velvoitteen määrän kasvuun. Velvoitteen määrän kasvu voi johtua mm. muutoksista vakuutusmatemaattisissa oletuksissa, joista keskeiset oletukset on kerrottu yllä kohdassa ”Keskeiset vakuutusmatemaattiset oletta-mukset”. Vakuutusmatemaattisten oletusten muutokset vaikuttavat IAS 19 standardin mukaan velvoitteen määrään muihin laajan tuloksen eriin kirjattavan uudelleenarvostuksen kautta. Tämän johdosta konsernin tuloslaskelma ei altistu merkittävästi vakuutus-matemaattisten oletusten muutoksesta johtuvalle volatiliteetille.

HERKKYYSANALYYSI31.12.2017

Diskonttauskoron herkkyysanalyysi +/– 0.5 %

2,15 % 2,65 % 3,15 %

Velvoitteen nykyarvo 31.12.2017 24 895 22 357 20 150

31.12.2016

Diskonttauskoron herkkyysanalyysi +/– 0.5 %

2,40 % 2,90 % 3,40 %

Velvoitteen nykyarvo 31.12.2016 22 297 20 005 18 014

L VUOKRASOPIMUKSETVuokrasopimukset, joissa kaikki omistukseen liittyvät olennaiset riskit ja hyödyt säilyvät vuokranantajalla luokitellaan tavallisiksi vuokrasopimuksiksi. Ramirentin tavalliset vuokrasopimukset ovat vuokrattavan kaluston leasingsopimuksia, kiinteistöjen vuokrasopi-muksia ja muita leasingsopimuksia.

Tavalliset vuokrasopimukset tehdään tavallisimmin määräajak-si. Sopimukset voivat sisältää irtisanomisaikaa tai ennenaikaiseen irtisanomiseen liittyviä korvauksia koskevia määräyksiä. Niiden kulut kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muina kuluina.

2.6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

L Liiketoiminnan muut kulut kirjataan tuloslaskelmaan kun palvelu on vastaanotettu ja kustannus on syntynyt.

(EUR 1 000) 2017 2016

Kiinteistöjen vuokrakulut −26 465 −25 352

Muut kiinteistökulut −10 381 −10 709

Tietotekniikka− ja toimistokulut −18 089 −17 975

Muut vuokrakulut −6 170 −6 088

Ulkopuoliset palvelut −12 796 −13 167

Luottotappiot −3 199 −5 291

Luottotappiovarauksen muutos −684 1 242

Uudelleenjärjestelykulut ja muut kertaluontoiset kulut

−2 538 −146

Markkinointi- ja edustuskulut −8 699 −8 195

Muut kulut −2 698 −3 215

Yhteensä −91 720 −88 894

Tilintarkastajan palkkiot

Tilintarkastus −346 −281

Tilintarkastukseen liittyvät palvelut − −10

Veroneuvonta −58 −70

Muut palkkiot − −105

Yhteensä −404 −466

PricewaterhouseCoopers Oy:n suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut Ramirent -yhtiöille tilikaudella 2017 olivat yhteensä 8 tuhatta euroa. Palvelut koostuivat veropalveluista.

Tilikaudelle 2017 kirjatut uudelleenjärjestelykulut liittyvät pääsoin Tanskan toimipisteverkoston uudelleenorgani-sointiin.



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

2.7. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

(EUR 1 000) 2017 2016

Poistot ja arvon alentumiset hyödykeryhmittäin:

Aineelliset pitkäaikaiset käyttöomaisuushyödykkeet

Rakennukset ja rakennelmat −2 346 −1 260

Koneet ja kalusto −102 719 −99 369

Muut pitkäaikaiset käyttöomaisuushyödykkeet

−2 725 −3 289

Aineettomat pitkäaikaiset hyödykkeet

Muut aineettomat hyödykkeet −3 987 −5 001

Muut pitkävaikutteiset menot −4 368 −4 312

Arvonalentumiset

Aineelliset pitkäaikaiset käyttöomaisuushyödykkeet

− −5 912

Aineettomat pitkäaikaiset hyödykkeet

− −10 935

Sijoitukset − −620

Yhteensä -116 145 -130 697

Ryhmäkohtaiset arvioidut taloudelliset käyttöajat esite-tään liitetiedoissa 3.1. ja 3.2.

Vuonna 2017 ei kirjattu arvonalentumistappioita ai-neellisista tai aineettomista hyödykkeistä. Vuonna 2016 kirjattiin arvonalentumistappioita aineellisista käyttö-omaisuushyödykkeistä yhteensä 5,9 miljoonaa euroa. Ne liittyivät luopumiseen pitkälle räätälöidyistä tilapäisistä tilaratkaisuista Norjassa ja liiketoiminnan suuntaami-seen standardoituihin korkealaatuisiin tilaelementteihin. Lisäksi vuonna 2016 kirjattiin arvonalentumistappioita muista pitkävaikutteisista menoista 10,9 miljoonaa euroa. Arvonalentumistappiot liittyivät yhteisen toiminnanoh-jausjärjestelmän suunnitellun käyttöönoton peruuttami-seen Skandinavian ulkopuolella.

2.8. OSAKEKOHTAINEN TULOS

L Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyh-tiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Liikkeeseen lasketuista osakkeista vähennetään yhtiön hallussa mahdollisesti olevat omat osakkeet.

Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyh-tiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Osakepalkkiojärjestelmillä on laimentava vaikutus, jos osakkeen hinta on korkeampi kuin palkkioiden toteutuksen yhteydessä maksettava merkintähinta sisältäen vielä suoritettavan työn käyvän arvon ja jos kaikki ehdot ovat toteutuneet tilinpäätöshetkellä.

2017 2016

Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus voitosta (tuhatta EUR)

63 452 22 081

Osakemäärä (ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo), laimentamaton (tuhatta kpl)

108 010 107 747

Osakemäärä (ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo), laimennettu (tuhatta kpl)

108 482 107 747

Tulos/osake, laimentamaton (EUR) 0,59 0,20

Tulos/osake, laimennettu (EUR) 0,58 0,20



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

3. TALOUDELLINEN ASEMA

L

Aineellinen käyttöomaisuushyödyke kirjataan taseeseen ainoastaan, jos on todennäköistä, että yhtiö saa siitä johtuvaa tulevaa taloudellista hyötyä ja sen hankintameno on luotettavasti määritettävissä.

Konserniyritysten hankkimat aineelliset käyttöomaisuushyö-dykkeet (maa–alueet, rakennukset ja rakennelmat, koneet ja laitteet, muut aineelliset hyödykkeet) kirjataan kertyneillä poistoilla ja arvon-alentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon, elleivät ne liity liiketoimintojen yhdistämiseen, missä tapauksessa ne arvostetaan hankintapäivän käypään arvoon vähennettynä hankinta-päivän jälkeen kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla.

Hankintameno sisältää kaikki menot, jotka liittyvät kyseisen hyö-dykkeen saattamiseen käyttökuntoon. Välittömien hankintamenojen lisäksi siihen sisältyvät myös muut hankintaan liittyvät menot kuten tullimaksut, kuljetuskustannukset, asennusmenot, tarkastusmaksut jne.

Mikäli aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyvä hyö-dyke koostuu osista, joilla on eripituiset taloudelliset vaikutusajat käsitellään tällaiset osat erillisinä hyödykkeinä.

Merkittävät korjaukset saattavat täyttää myöhemmin syntyvien kustannusten aktivointikriteerit. Niissä tapauksissa korjausmenot lisäävät hyödykkeen kapasiteettia tai taloudellista käyttöaikaa korjausta edeltävään tilanteeseen verrattuna. Ellei näin ole, menoja ei aktivoida taseeseen vaan ne kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Ta-vanomaiset korjaus− ja kunnossapitokustannukset kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan tasapoistoina kunkin hyödykkeen arvioidun taloudellisen käyttöajan kuluessa. Maa–alueita ei poisteta.

Poistomenetelmät, taloudelliset vaikutusajat ja jäännösarvot arvioidaan kunkin raportointikauden lopussa, ja niitä oikaistaan tarvittaessa.

Poistot lopetetaan, kun hyödyke luokitellaan standardin IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot mukaisesti myytävänä olevaksi. Myytäviksi luokitellut hyödykkeet ar-vostetaan kirjanpitoarvoon tai tätä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot ja −tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Myydyistä vuokrakoneista ja −lait-teista saadut myyntitulot kirjataan liikevaihtoon ja myyntiin liittyvät menot kirjataan materiaali− ja palvelukuluiksi. Muut aineellisen pitkäaikaisen omaisuuden luovutusvoitot kirjataan muuksi liiketoi-minnan tuotoksi ja tappiot muuksi liiketoiminnan kuluksi.A

Ryhmäkohtaiset arvioidut taloudelliset käyttöajat ja vuotuiset poisto-ajat ovat seuraavat:

• Rakennukset, rakennelmat ja maa−alueiden perusparannusmenot 10–30 vuotta

• Koneet ja laitteet omassa käytössä 3–10 vuotta• Muut aineelliset hyödykkeet 3–8 vuotta• Yksilöidyt vuokrakoneet, −kalusteet ja −laitteet - Nosto− ja lastauslaitteet 8–15 vuotta - Pienkoneet 3–8 vuotta - Siirrettävät tilayksiköt 10–15 vuotta• Yksilöimättömät vuokrakoneet,

−kalusteet ja −laitteet 3–10 vuotta - Telineet - Muotit ja tukirakenteet - Muut yksilöimättömät aineelliset hyödykkeet

3.1. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET PITKÄAIKAISTEN VAROJEN ARVON- ALENTUMINEN JA ARVONALENTUMISTESTAUS

L Pitkäaikaisia omaisuuseriä arvioidaan säännöllisesti mahdollis-ten arvonalentumiseen viittaavien merkkien havaitsemiseksi, so. tapahtumien tai olosuhdemuutosten varalta, jotka viittaavat siihen, että omaisuuserän kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä ei olisi kerrytettävissä.

Poistojen kohteena olevien omaisuuserien osalta arvioidaan onko sellaisia tapahtumia tai muutoksia olosuhteissa, jotka viittai-sivat, että kirjanpitoarvoa vastaava määrä ei olisi kerrytettävissä. Arvonalentumistappiona kirjataan määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan määrän. Pitkäai-kaisista omaisuuseristä kerrytettävissä oleva rahamäärä on niiden myynnistä aiheutuvilla kustannuksilla vähennetty käypä arvo tai tätä suurempi käyttöarvo. Käyttöarvo määritetään diskonttaamalla omaisuuserän tuottama arvioitu vastainen kassavirta. Arvonalen-tumistestauksessa käytetyt arvostusmallit edellyttävät arvioiden käyttöä.

Kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan ainoastaan, jos olosuhteet muuttuvat tavalla, joka lisää kerrytettävissä olevaa rahamäärää tappion kirjaushetkellä kerrytettävissä olleeseen ra-hamäärään nähden. Arvonalentumistappioita ei kuitenkaan voida peruuttaa yli sen arvon, joka omaisuuserälle olisi määritetty, jos siitä ei olisi kirjattu arvonalentumistappiota.

Vuokrauskäytössä olevien koneiden ja kaluston osalta kiinnitetään erityistä huomiota niiden käyttöasteeseen ja niissä tapauksissa, joissa käyttöaste on matala, arvonalen-tumistappion kirjaamisen tarve määritetään. Jos omai-suuserän kirjanpitoarvo on korkeampi kuin siitä kerrytet-tävissä oleva rahamäärä, kirjataan arvonalentumistappio. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

AINEELLISTEN KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET VUONNA 2017(EUR 1 000) MAA-ALUEET RAKENNUKSET JA

RAKENNELMATKONEET JA

KALUSTORAHOITUS-

LEASINGILLÄ HANKITUT KONEET

JA KALUSTO

MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET

YHTEENSÄ

Hankintameno 1.1. 6 477 27 748 1 095 840 − 29 174 1 159 239

Valuuttakurssierot −283 −1 029 −19 999 − −529 −21 840

Lisäykset 1 452 4 566 153 198 − 3 820 163 035

Liiketoimintojen yhdistäminen − − 277 − − 277

Vähennykset − −1 316 −11 639 − −3 673 −16 628

Tytäryhtiöiden myynnit* −4 862 −8 432 − − − −13 294

Uudelleenluokittelut − −129 −55 069 − 2 260 −52 938

Hankintameno 31.12. 2 784 21 407 1 162 608 − 31 051 1 217 851

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. − −10 122 −632 736 − −21 047 −663 905

Valuuttakurssierot − 354 12 115 − 476 12 945

Vähennykset − 1 188 11 637 − 3 642 16 467

Tytäryhtiöiden myynnit* − 203 − − − 203

Uudelleenluokittelut − 47 50 005 − −1 055 48 997

Poistot − −2 346 −102 719 − −2 725 −107 790


Kirjanpitoarvo 1.1. 6 477 17 626 463 104 − 8 127 495 334

Kirjanpitoarvo 31.12. 2 784 10 732 500 909 − 10 342 524 768

*Tietoja vuoden 2017 tytäryhtiöiden myynneistä esitetään liitetiedossa 7.4.

AINEELLISTEN KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET VUONNA 2016(EUR 1 000) MAA-ALUEET RAKENNUKSET JA

RAKENNELMATKONEET JA

KALUSTORAHOITUS-

LEASINGILLÄ HANKITUT KONEET

JA KALUSTO

MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET

YHTEENSÄ

Hankintameno 1.1. 2 136 13 360 1 047 163 971 14 405 1 078 035

Valuuttakurssierot – 158 −4 232 −37 173 −3 937

Lisäykset 4 341 12 757 166 008 − 4 831 187 938

Vähennykset − −954 −20 642 −934 −4 056 −26 587

Uudelleenluokittelut − 2 427 −92 458 − 13 821 −76 210

Hankintameno 31.12. 6 477 27 748 1 095 840 − 29 174 1 159 239

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. − −8 289 −633 384 −971 −9 746 −652 390

Valuuttakurssierot − −141 2 594 37 −150 2 340

Vähennykset − 430 20 824 934 3 795 25 984

Uudelleenluokittelut − −861 82 510 − −11 658 69 991

Poistot − −1 260 −105 281 − −3 289 −109 830


Kirjanpitoarvo 1.1. 2 136 5 071 413 780 − 4 659 425 645

Kirjanpitoarvo 31.12. 6 477 17 626 463 104 − 8 127 495 334

Vuonna 2016 konsernissa kirjattiin arvonalentumistappioita aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä yhteensä 5,9 miljoonaa euroa. Arvonalentumiskirjaus liittyi luopumiseen pitkälle räätälöidyistä tilapäisistä tilaratkaisuista Norjassa ja liiketoiminnan suuntaamiseen standardoituihin korkealaatuisiin tilaelementteihin.



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

3.2. LIIKEARVO JA MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

L LIIKEARVO Liikearvo on määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus ja aiemmin omistetun osuuden hankinta-ajankoh-dan käypä arvo yhteenlaskettuina ylittävät hankitun nettovaralli-suuden käyvän arvon. Se edustaa hankkijan vastaisen taloudellisen hyödyn kerryttämiseksi suorittamaa maksua, jota ei voida yksilöidä ja kirjata erillisiksi omaisuuseriksi. Liikearvoa ei poisteta vaan siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä ja mahdollinen arvonalentuminen arvioidaan vuosittain tai useammin, jos tapahtumat tai muuttuneet olosuhteet viittaavat siihen, että sen arvo on saattanut alentua. Liikearvo kohdistetaan tätä tarkoitusta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Konsernin tuloslaskelmaan kirjataan liikearvon arvon-alentumistappio, jos arvonalentumistestaus osoittaa, että liikear-von kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Tällöin liikearvo kirjataan kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Alkuperäisen kirjauksen jälkeen liiketoimintojen yhdistämisestä johtuva liikearvo arvostetaan hankintahetken jälkeen kirjatuilla ar-vonalentumistappioilla vähennettyyn hankintamenoon. Liikearvon arvonalentumistappioita ei voida peruuttaa.

MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEETAineeton omaisuuserä kirjataan ainoastaan, jos on todennäköis-tä, että yhtiö saa siitä johtuvaa tulevaa taloudellista hyötyä ja sen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja hankintahetken jälkeen kirjatuilla arvonalentumistappioilla vähennettyyn hankin-tamenoon.

Poistot lopetetaan, kun hyödyke luokitellaan standardin IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot mukaisesti myytävänä olevaksi. Myytäviksi luokitellut hyödykkeet arvostetaan kirjanpitoarvoon tai tätä alempaan myynnistä aiheutu-villa menoilla vähennettyyn käypään arvoon.

Aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot kirjataan tuloslaskel-maan muihin liiketoiminnan tuottoihin ja tappiot muihin liiketoi-minnan kuluihin.

Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat ohjelmistoli-sensseistä, IT–järjestelmien kustannuksista ja uusien tuotteiden kehittämiseen liittyvistä kehittämismenoista, jotka kirjataan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistap-pioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Al-kuperäinen hankintameno sisältää omaisuuden hankki-misesta johtuvat välittömät kulut sekä muut järjestelmän kehittämiseen liittyvät kulut.

Edellä mainittujen erien lisäksi muut aineettomat hyödykkeet sisältävät myös osana liiketoimintojen yhdis-tämistä hankittuja kilpailukieltosopimuksia, asiakas− ja yhteistyösopimuksia, asiakassuhteita sekä uusien tuottei-den kehittämiseen liittyviä kehittämismenoja.

Poistomenetelmät, taloudelliset käyttöajat ja jäännös-arvot arvioidaan kunkin raportointikauden lopussa, ja niitä oikaistaan tarvittaessa.

A

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:• Ohjelmistolisenssit ja IT–järjestelmät 3–5 vuotta• Uusien tuotteiden kehittämismenot 5 vuotta• Kilpailukieltosopimukset 2–5 vuotta• Asiakassopimukset ja −suhteet 3–10 vuotta• Yhteistyösopimukset 3–5 vuotta

LIIKEARVON JA MUIDEN AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET VUONNA 2017(EUR 1 000) LIIKEARVO MUUT

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

MUUT PITKÄ-VAIKUTTEISET HYÖDYKKEET

YHTEENSÄ

Hankintameno 1.1. 143 931 51 327 29 993 225 251

Valuuttakurssierot −4 104 −1 750 −4 −5 858

Lisäykset − 189 2 528 2 718

Liiketoimintojen yhdistäminen 184 236 − 420

Vähennykset − −2 850 −143 −2 993

Uudelleen-luokittelut − 264 −236 27

Hankintameno 31.12. 140 011 47 417 32 137 219 565

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.

−5 432 −38 130 −13 522 −57 084

Valuuttakurssierot 81 1 259 −14 1 326

Vähennykset − 2 850 158 3 008

Uudelleen-luokittelut − −166 166 −

Poistot − −3 846 −4 509 −8 355

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.

−5 351 −38 033 −17 720 −61 105

Kirjanpitoarvo 1.1. 138 499 13 197 16 471 168 167

Kirjanpitoarvo 31.12. 134 660 9 383 14 417 158 460



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

LIIKEARVON JA MUIDEN AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET VUONNA 2016(EUR 1 000) LIIKEARVO MUUT

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

MUUT PITKÄ-VAIKUTTEISET HYÖDYKKEET

YHTEENSÄ

Hankintameno 1.1. 145 022 52 100 37 670 234 791

Valuutta-kurssierot −1 091 60 39 −992

Lisäykset − 29 3 349 3 378

Vähennykset − −697 −10 937 −11 634

Uudelleen-luokittelut − −165 −128 −293

Hankintameno 31.12. 143 931 51 327 29 993 225 251

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.

−5 366 −34 170 −9 239 −48 774

Valuutta-kurssierot −66 147 46 127

Vähennykset − 696 3 699

Uudelleen-luokittelut − 197 −20 177

Poistot − −5 001 −4 312 −9 313

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.

−5 432 −38 130 −13 522 −57 084

Kirjanpitoarvo 1.1. 139 656 17 930 28 432 186 017

Kirjanpitoarvo 31.12. 138 499 13 197 16 471 168 167

Vuonna 2016 konsernissa kirjattiin arvonalentumistap-pioita muista pitkävaikutteisista menoista 10,9 miljoonaa euroa, jotka liittyivät Skandinavian ulkopuolella käyttöön-otettavaksi suunnitellun toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton peruuttamiseen.

LIIKEARVON KOHDISTUMINEN RAHAVIRTAA TUOTTAVILLE YKSIKÖILLE(EUR 1 000) 2017 2016

Suomi 22 380 22 380

Ruotsi * 64 319 66 280

Norja 26 711 28 728

Tanska 402 403

Baltia 10 298 10 298

Europe Central 10 550 10 410

Yhteensä 134 660 138 499* Safety Solutions Jonsereds AB sisällytetään Ruotsi-segmentin lukuihin

LIIKEARVON ARVONALENTUMISTESTAUS

Liikearvo on kohdistettu Ramirentin rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU). Liiketoimintasegmentit Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Baltia ja Europe Central on kukin määritel-ty CGU:ksi.

Liikearvon jakautuminen segmenteille esitetään alla olevassa taulukossa. Rahavirtaa tuottavat yksiköt ovat IFRS 8 −standardin mukaisia toimintasegmenttejä ennen segmenttien yhdistämiskriteerien vaikutuksen arviointia.

A

Arvonalentumistestauksessa arviot vuoden 2018 rahavirroista perustuvat vuoden 2018 budjettiin. Rahavirta–arviot vuosille 2019–2022 perustuvat johdon näkemyksiin liiketoiminnan kasvusta ja kannattavuudesta sekä pääoman sitoutumisesta

Pitkällä aikavälillä testauksessa käytettävä EBIT–marginaali vaihtelee 10 % ja 18 % välillä. Tuotot/pääoma−suhteena testaukses-sa käytetään 100 % konsernitasolla. Keskipitkän aikavälin kasvu vaihtelee välillä 2,0 % – 2,5 % per vuosi riippuen kunkin maan kes-kipitkän aikavälin kasvu− ja inflaatio−odotuksista. Pitkän aikavälin kasvun arvioidaan olevan 2,0 % per vuosi kaikissa segmenteissä. Tämä kuvastaa sekä odotettua kasvua että inflaatiota toiminta-maassa. CGU:iden pääomarakenne kuvastaa Ramirent-konsernin pääomarakennetta.

Tulevista rahavirroista tehtyjen arvioiden lisäksi tärkeimpiä olettamuksia ovat keskimääräisestä painotetusta pääoman kustan-nuksesta (WACC) tehdyt olettamukset. WACC:ia käytetään tulevien rahavirtojen diskonttaamisessa. Pääoman kustannus sisältää myös riskittömät korkotasot ja riskipreemiot niissä maissa, joissa CGU:t toimivat. Nykyarvolaskelmissa on käytetty velkojen ja oman pää-oman suhdelukua 30 % / 70 %. WACC:iin vaikuttavia tekijöitä ovat Ramirentin pääomarakenne, oman pääoman beta, CGU:iden oman pääoman kustannus ja korollisen vieraan pääoman kustannus.

Vuoden 2017 arvonalentumistestissä käytetyt diskonttokorot (WACC ennen veroja) olivat samalla tasolla kuin edellisen vuoden testauksessa.

Liikearvot on määritetty paikallisissa valuutoissa ja va-luuttakurssivaihtelut vaikuttavat liikearvon euromääriin. Kunkin CGU:n kerrytettävissä oleva rahamäärä määrite-tään nykyarvomenetelmällä (DCF–menetelmä).

Vuosien 2017 ja 2016 arvonalentumistestien keskeiset olettamukset esitetään alla olevissa kahdessa taulukossa.



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

VUODEN 2017 ARVONALENTUMISTESTISUOMI RUOTSI NORJA TANSKA BALTIA EUROPE CENTRAL

Liikevaihdon kasvu *) 2,6 % 2,9 % 1,2 % 3,6 % 4,1 % 3,5 %

Pitkän aikavälin kasvu 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 %

Keskimääräinen liiketulosmarginaali 2018–2022 16,0 % 16,1 % 13,3 % 9,2 % 20,5 % 19,6 %

WACC (verojen jälkeen) 7,9 % 7,8 % 7,8 % 7,8 % 9,9 % 8,2 %

WACC (ennen veroja) 9,5 % 9,6 % 9,6 % 9,5 % 11,4 % 9,9 %

*) Keskimääräinen vuotuinen liikevaihdon kasvu (2018–2022)

VUODEN 2016 ARVONALENTUMISTESTISUOMI RUOTSI NORJA TANSKA BALTIA EUROPE CENTRAL

Liikevaihdon kasvu *) 2,6 % 4,2 % 2,4 % 3,2 % 2,6 % 4,4 %

Pitkän aikavälin kasvu 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 %

Keskimääräinen liiketulosmarginaali 2017–2021 14,4 % 14,3 % 12,0 % 8,8 % 18,3 % 15,4 %

WACC (verojen jälkeen) 7,7 % 7,6 % 7,6 % 7,6 % 9,7 % 7,9 %

WACC (ennen veroja) 9.1% 9.3% 9.4% 9.2% 11.1% 9.3%

*) Keskimääräinen vuotuinen liikevaihdon kasvu (2017–2021)

HERKKYYSANALYYSIKeskeisin epävarmuustekijä arvonalentumistestauksessa on johdon olettamus tulevien vuosien EBIT–tasosta kun-kin CGU:n osalta. Tulevien vuosien EBIT on puolestaan riippuvainen tulevien vuosien arvioidun liikevaihdon ja EBITmarginaalin toteutumisesta.

Arvonalentumistestauksessa terminaalikaudella käy-tetyt EBIT-marginaalit perustuvat johdon olettamuksiin pitkän aikavälin kasvusta ja kannattavuudesta. Konsernin kaikissa rahavirtaa tuottavissa yksiköissä kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää yksikön omaisuuserien kirjanpito-arvon eikä arvonalentumista ole kirjattu. Kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää yksikön omaisuuserien kirjanpito-arvon noin 40 %:lla tai ylittää sen kaikissa CGU:ssa.

Alla olevissa taulukoissa esitetään segmenteittäin se tulevien vuosien arvioidun vapaan rahavirran vähennys ja diskonttauskoron prosentuaalinen muutos, jonka seu-rauksena CGU:n kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin CGU:n nettovarojen kirjanpitoarvo. Herkkyysa-nalyysi on laadittu perustuen vapaaseen rahavirtaan, koska liiketoiminnan kehitys on voimakkaasti sidoksissa kullekin CGU:lle allokoituun investointien määrään.

VAPAAN RAHAVIRRAN VÄHENNYS2017 2016

Suomi −51,5 % −54,5 %

Ruotsi −37,2 % −37,2 %

Norja −19,4 % −22,0 %

Tanska −33,7 % −41,7 %

Baltia −22,0 % −9,1 %

Europe Central −39,8 % −39,7 %

Vapaa rahavirta sisältää liikevoiton (EBIT), johon on lisät-ty poistot ja josta on vähennetty investoinnit ja nettokäyt-töpääoman muutos.

DISKONTTAUSKORON (ENNEN VEROJA) MUUTOS (PROSENTTIYKSIKKÖÄ)

2017 2016

Suomi 8,0 % 8,4 %

Ruotsi 4,7 % 4,0 %

Norja 1,8 % 2,0 %

Tanska 3,1 % 4,1 %

Baltia 2,7 % 0,9 %

Europe Central 5,3 % 4,9 %

Omaisuuserien arvonalentumistestaus on suoritettu 31.10.2017. Edellinen arvonalentumistestaus suoritettiin 31.10.2016.Vuosina 2017 ja 2016 suoritettujen arvonalentumistestien perusteella rahavirtaa tuottavien yksiköiden (CGU) kerry-

tettävissä oleva rahamäärä on kaikkien yksiköiden osalta kirjanpitoarvoa korkeampi.



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

3.3. PITKÄAIKAISET SAAMISET

L Lainat ja muut saamiset arvostetaan efektiivisen koron menetel-mällä jaksotettuun hankintamenoon. Ne kirjataan pitkäaikaisiin varoihin, jos niiden eräpäivä on enemmän kuin 12 kuukautta rapor-tointipäivän jälkeen.

Ramirentin lainasaamiset muodostuvat pääosin yhteisyri-tys Fortrentilta olevasta lainasaamisesta.

(EUR 1 000) 2017 2016

Pitkäaikaiset lainasaamiset Fortrentiltä 10 153 12 926

Pitkäaikaiset saamiset muilta 739 825

Kirjanpitoarvo 31.12. 10 892 13 751

3.4. MYYTÄVISSÄ OLEVAT RAHOITUSVARAT

L Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon. Lis-taamattomien osakkeiden käypä arvo perustuu ulkoisten asiantun-tijoiden arvonmäärityksiin, tai alkuperäiseen hankintamenoon, jos käypää arvoa ei ole saatavissa.

(EUR 1 000) 2017 2016

Muut osakkeet 89 101

Kirjanpitoarvo 31.12. 89 101

Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältää listaamattomien yhtiöiden osakkeita Norjassa.

3.5. VAIHTO-OMAISUUS

L Vaihto–omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai tätä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on arvioiduilla välttä-mättömillä myyntikustannuksilla vähennetty arvioitu myyntihinta tavanomaisessa liiketoiminnassa. Hankintameno perustuu paino-tettuun keskihintaan. Hankintameno muodostuu hankintahinnasta sekä muista vaihto–omaisuuden nykyiseen sijaintipaikkaansa ja kuntoonsa saattamiseen aiheutuneista kuluista.

Vaihto–omaisuuteen sisältyy tavanomaiset myytävänä olevat omaisuuserät ja palvelujen tuottamiseen käytetyt materiaalit tai tarvikkeet. Vaihto–omaisuus koostuu pää-asiassa myytävistä tavaroista, käytetyistä vuokrakoneista ja -laitteista sekä varaosista, lisävarusteista ja palvelujen tuottamiseen käytetyistä materiaaleista.

(EUR 1 000) 2017 2016

Myyntituotteet 11 360 10 547

Varaosat ja muut palveluiden myynnin yhteydessä kulutettavat tarvikkeet

1 358 647


Vuonna 2017 "Materiaalit ja palvelut" sisälsi varaston muutoksen ja materiaalikuluja yhteensä 25,0 (24,6) miljoo-naa euroa.

3.6. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

L Myyntisaamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon joka vastaa arvioidulla luottotappiovarauksella vähennettyä alkuperäistä laskutettua määrää. Arvonalentumistappio kirjataan myyntisaa-misista, joista ei ole arvioitu kertyvän suoritusta. Myyntisaamisia analysoidaan asiakas− ja saamiskohtaisesti luottotappiovaraustar-peen tunnistamiseksi.

(EUR 1 000) 2017 2016

Myyntisaamiset 123 747 116 676

Luottotappiovaraus −8 780 −7 969

Muut saamiset 317 164

Ennakkomaksut ja siirtosaamiset 15 302 15 558

Kirjanpitoarvo 31.12. 130 585 124 428

ENNAKKOMAKSUT JA SIIRTOSAAMISET KOOSTUVAT SEURAAVISTA(EUR 1 000) 2017 2016

Kertyneet vuokratuotot 1 090 4 508

Kertyneet korkotuotot 131 87

Arvonlisäverosaamiset 385 959

Ennakkoon maksetut vakuutukset 507 640

Ennakkoon maksetut kiinteistöjen vuokrakulut 2 120 2 603

Ennakkoon maksetut muut vuokrakulut 22 143

Muut ennakkomaksut 11 047 6 617

Yhteensä 15 302 15 558



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

3.7. MYYTÄVISSÄ OLEVAT VARAT

L Omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmä luokitellaan myytävä-nä olevaksi, jos niiden kirjapitoarvoa vastaava määrä tulee kerty-mään pääasiallisesti myynnistä sen sijaan että se kertyisi jatkuvasta käytöstä. Tämä ehto täyttyy vain, kun omaisuuserä (tai luovutetta-vien erien ryhmä) on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnos-saan tällaisten omaisuuserien (tai luovutettavien erien ryhmän) myynnissä yleisin ja tavanomaisin ehdoin ja myynnin on oltava erittäin todennäköinen. Johdon pitää olla sitoutunut myyntiin ja myynnin on oltava kirjattavissa toteutuneena myyntinä vuoden kuluessa luokittelun tapahtumisesta.

Kun konserni on sitoutunut myyntisuunnitelmaan, joka koskee määräysvallan menettämistä tytäryrityksessä tai liiketoiminnassa, kaikki tytäryrityksen tai liiketoiminnan varat ja velat luokitellaan myytävänä oleviksi, kun yllä kuvatut kriteerit täyttyvät, riippumatta siitä, säilyykö konsernilla myynnin jälkeen määräysvallaton osuus aiemmassa tytäryrityksessä tai myydyssä liiketoiminnassa.

Myytävänä olevaksi luokiteltu omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmä arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutu-villa menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi.

Konsernilla ei ollut myytävänä oleviksi luokiteltuja varoja vuoden 2017 eikä 2016 lopussa.

3.8. VARAUKSET

L Varaus kirjataan, kun• on olemassa oleva velvoite (lakiin perustuva tai tosiasiallinen)

aiemman tapahtuman seurauksena,• on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen johtaa talou-

dellista hyötyä ilmentävien voimanvarojen siirtymiseen pois yhteisöstä ja

• velvoitteen määrä voidaan arvioida luotettavasti.

Yleisimmät varaukset liittyvät uudelleenjärjestelyihin. Ne kirjataan vain silloin, kun varauksen kirjaamisen yleiset edellytykset ovat täyttyneet ja kun konserni on laatinut määrämuotoisen suunnitelman, joka sisältää tiedot niistä liiketoiminnoista, paikkakunnista ja henkilöstömääristä, joihin suunnitelma vaikuttaa, yksityiskohtaisen arvion ai-heutuvista kustannuksista ja suunnitelman toimeenpanon aikataulun. Kirjatut varaukset liittyvät pääosin kannatta-mattomien toimintojen uudelleenjärjestelyihin ja toimi-pisteverkoston optimointiin. Uudelleenjärjestelyvaraukset jakautuvat irtisanomisiin liittyviin varauksiin, vuokratilo-jen irtisanomisiin liittyviin varauksiin, vuokrauskaluston vuokrasopimusten irtisanomisiin liittyviin varauksiin ja muihin uudelleenjärjestelystä aiheutuviin kuluihin. Muut varaukset sisältää myös Ruotsissa myytyihin kiinteistöihin liittyvän ympäristövarauksen. Vuonna 2017 kirjatut vara-ukset liittyvät pääosin Ruotsiin ja Tanskaan.

VARAUSTEN MUUTOKSET LUOKITTAIN 2017(EUR 1 000) IRTI-

SANOMISIIN LIITTYVÄT

VARAUKSET

VUOKRA-SOPI-

MUKSET LIITTYEN VUOKRA-TILOIHIN

MUUT VARAUKSET

YHTEENSÄ

Varaukset 1.1. 461 1 514 448 2 423

Varausten lisäykset 1 061 2 415 1 219 4 695

Käytetyt varaukset −497 −615 −252 −1 365

Käyttämättömien varausten peruutukset −189 −333 − −521

Valuuttakurssierot 17 −40 −12 −35

Varaukset 31.12. 852 2 941 1 404 5 197

Varausten perusteella ennakoidaan maksettavan

Vuoden 2018 aikana 839 1 316 539 2 694

Vuoden 2019 aikana 13 569 423 1 005

Vuoden 2020 aikana − 371 − 371


Myöhemmin − 302 442 744

Yhteensä 852 2 941 1 404 5 197

VARAUSTEN MUUTOKSET LUOKITTAIN 2016(EUR 1 000) IRTI-

SANOMISIIN LIITTYVÄT

VARAUKSET

VUOKRA-SOPI-

MUKSET LIITTYEN VUOKRA-TILOIHIN

MUUT VARAUKSET

YHTEENSÄ

Varaukset 1.1. 525 1 985 644 3 154

Varausten lisäykset 493 215 164 871

Käytetyt varaukset −394 −574 −291 −1 259

Käyttämättömien varausten peruutukset −176 −112 −46 −333

Valuuttakurssierot 12 0 −23 −10

Varaukset 31.12. 461 1 514 448 2 423

Varausten perusteella ennakoidaan maksettavan

Vuoden 2017 aikana 436 999 399 1 834

Vuoden 2018 aikana 25 110 26 161

Vuoden 2019 aikana − 110 23 134


Myöhemmin − 198 − 198

Yhteensä 461 1 514 448 2 423

KIRJANPITOARVO 31.12(EUR 1 000) 2017 2016

Pitkäaikaiset varaukset 2 563 589

Lyhytaikaiset varaukset 2 634 1 834




1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

3.9. MUUT PITKÄAIKAISET VELATMuut pitkäaikaiset velat muodostuvat pääosin ehdollisten lisäkauppahintavelkojen pitkäaikaisista osuuksista sekä muista tytäryhtiöiden ja liiketoimintojen hankintoihin liittyvistä pitkäaikaisista veloista. Pitkä- ja lyhytaikaisten muuttuvien ja kiinteiden lisäkauppahintavelkojen yh-teismäärä on 5,0 (7,4) miljoonaa euroa. Koska ehdollisten lisäkauppahintavelkojen arvostus ei perustu todettavissa olevaan markkinainformaatioon, on ne luokiteltu tasolle III käyvän arvon hierarkiassa.

3.10. OSTOVELAT JA MUUT VELAT

(EUR 1 000) 2017 2016

Ostovelat 40 271 33 012

Muut velat 15 273 27 948

Siirtovelat 60 912 47 371

Saadut ennakkot 101 248

Yhteensä 116 557 108 579

SIIRTOVELAT KOOSTUVAT SEURAAVISTA(EUR 1 000) 2017 2016

Kertyneet korkokulut 4 772 4 989

Kertyneet henkilöstökulut 28 328 15 891

Tuloennakot 1 352 2 515

Muut erät 26 460 23 976

Yhteensä 60 912 47 371

Tytäryhtiö− ja liiketoimintahankinnoissa syntynei-den kauppahintavelkojen lyhytaikainen osuus 0,4 (2,8) miljoonaa euroa sisältyy yllä olevassa taulukossa muihin velkoihin.

4.1. RAHAVARAT JA MUUT RAHOITUSVARAT

L Rahavarat ja muut rahoitusvarat koostuvat käteisestä rahasta ja pankkisaamisista, nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä alle kolmen kuukauden finanssisijoituksista. Luottosaldolliset tilit esitetään lyhytaikaisina korollisina velkoina.

(EUR 1 000) 2017 2016

Käteinen raha ja pankkitalletukset 6 896 1 570


4. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSINSTRUMENTIT



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

4.2. OMA PÄÄOMA

(EUR 1 000) ULKONA OLEVIEN OSAKKEIDEN MÄÄRÄ (TUHAT KPL)

OMIEN OSAKKEIDEN MÄÄRÄ (TUHAT KPL)

OSAKKEIDEN MÄÄRÄ (TUHAT KPL)

OSAKEPÄÄOMA

Kirjanpitoarvo 31.12.2015 107 736 961 108 697 25 000

Suunnattu osakeanti 29.2.2016 13 −13

Kirjanpitoarvo 31.12.2016 107 749 948 108 697 25 000



Kirjanpitoarvo 31.12.2017 108 146 552 108 697 25 000

OSAKEMÄÄRÄ JA OSAKEPÄÄOMA

Yhtiön osakepääoma 31.12.2017 koostuu 108 697 328 osak-keesta joiden matemaattinen kirjanpidollinen vasta–arvo on 0,2300 euroa per osake. Yhtiöllä on yksi osakesarja, jonka osakkeiden äänioikeus on yksi ääni per osake. Vuo-den 2017 lopussa Ramirent Oyj:llä oli hallussaan 551 603 omaa osaketta.

HALLITUKSEN VALTUUTUS HANKKIA OMIA OSAKKEITARamirentin hallituksella on seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka voimassa oleva valtuutus päättää enintään 10 869 732 yhtiön omien osakkeen ostamisesta. Valtuutus kattaa myös yhtiön oikeuden ottaa omia osak-keita pantiksi.

Osakkeet voidaan hankkia käytettäväksi vastikkee-na mahdollisissa yrityshankinnoissa tai muissa yhtiön liiketoimintaan kuuluvissa järjestelyissä, investointien ra-hoittamiseksi, osana yhtiön kannustinjärjestelmää taikka yhtiöllä pidettäväksi, muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi.

Hankkimisvaltuutus on voimassa seuraavaan varsinai-seen yhtiökokoukseen asti ja se kumoaa varsinaisen yhtiö-kokouksen 17.3.2016 antaman hankkimisvaltuutuksen.

Valtuutusta hankkia yhtiön omia osakkeita ei ole käy-tetty vuonna 2017.

HALLITUKSEN VALTUUTUS PÄÄTTÄÄ OSAKEAN-NISTA SEKÄ OPTIO−OIKEUKSIEN,VAIHTOVELKAKIRJALAINOJEN JA/TAI ERITYIS-TEN OIKEUKSIEN ANTAMISESTARamirentin hallituksella on valtuutus päättää enintään 10 869 732 uuden osakkeen antamisesta sekä enintään 10 869 732 yhtiön hallussa olevan oman osakkeen luovutta-misesta.

Valtuutuksen nojalla hallituksella on myös oikeus antaa osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja optio-oikeuk-sia, vaihtovelkakirjalainoja ja/tai muita erityisiä oikeuksia, jotka oikeuttavat maksua vastaan saamaan uusia osakkeita tai yhtiön omia osakkeita siten, että osakkeista maksettava hinta maksetaan rahana tai käyttämällä merkitsijällä ole-vaa saatavaa merkintähinnan kuittaamiseen. Uudet osak-keet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet voidaan luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta.

Hallitus päättää kaikista muista valtuuksiin liittyvistä seikoista. Valtuutukset ovat voimassa 17.3.2021 asti.

SUUNNATTU OMIEN OSAKKEIDEN LUOVUTTAMINENVarsinaisen yhtiökokouksen myöntämän valtuutuksen perusteella hallitus päätti 16.2.2017 luovuttaa käteis-maksutta yhteensä 18 920 yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta konsernin avainhenkilöille vuoden 2014 osa-kepohjaisen kannustinjärjestelmän täytäntöönpanon mukaisesti. Järjestelmän tarkoituksena oli yhdistää osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhti-ön arvon nostamiseksi. Suunnattuun omien osakkeiden luovuttamiseen oli siten vahvat taloudelliset perusteet.

Lisäksi hallitus päätti 228 344 oman osakkeen luo-vuttamisesta maksutta Ramirentin tytäryhtiön Safety Solutions Jonsereds AB:n vähemmistöosakkaille osana määräysvallattomien omistajien kauppahintaa.

9.5.2017 hallitus päätti 149 147 oman osakkeen luo-vuttamisesta maksutta Ramirentin tytäryhtiön Safety Solutions Jonsereds AB:n vähemmistöosakkaille osana määräysvallattomien omistajien kauppahintaa.

Luovutettujen osakkeiden arvo, 2 477 013 euroa, kir-jattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

OSAKKEENOMISTAJAT

31.12.2017 OSAKEMÄÄRÄ OSUUS OSAKKEISTA JA ÄÄNISTÄ

Nordstjernan AB 21 863 716 20,11 %

Oy Julius Tallberg Ab 12 207 229 11,23 %

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 2 304 905 2,12 %

OP-Suomi sijoitusrahastot 2 022 802 1,86 %

Aktia sijoitusrahastot 1 907 599 1,75 %

Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 1 650 000 1,52 %

Nordea sijoitusrahastot 922 150 0,85 %

Föreningen Konstsamfundet rf 593 150 0,55 %

Ramirentin hallussa olevat omat osakkeet 551 603 0,51 %

Valtion Eläkerahasto 532 000 0,49 %

Muut osakkeenomistajat 64 142 174 59,01 %

Yhteensä 108 697 328 100,00 %

31.12.2016 OSAKEMÄÄRÄ OSUUS OSAKKEISTA JA ÄÄNISTÄ

Nordstjernan AB 21 863 716 20,11 %

Oy Julius Tallberg Ab 12 207 229 11,23 %

Nordea sijoitusrahastot 5 036 675 4,63 %

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 3 445 154 3,17 %

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 2 340 865 2,15 %

Aktia sijoitusrahastot 2 055 558 1,89 %

OP-Suomi sijoitusrahastot 1 305 286 1,20 %

Ramirentin hallussa olevat omat osakkeet 948 014 0,87 %

Fondita sijoitusrahastot 820 000 0,75 %

Veritas eläkevakuutusosakeyhtiö 600 000 0,55 %

Muut osakkeenomistajat 58 074 831 53,43 %

Yhteensä 108 697 328 100,00 %

OSINGOT

L Ramirentin hallituksen ehdottama osinko sisältyy konsernitaseen voittovaroihin. Maksettava osinko vähennetään voittovaroista vasta kun yhtiökokous on tehnyt osingonjakopäätöksen.

Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2017 olivat 245 975 831,02 euroa, josta tilikauden tulos on 15 926 255,72 euroa.

Hallitus esittää vuoden 2018 varsinaiselle yhtiöko-koukselle, että osinkoa jaetaan 0,44 (0,40) osaketta kohti 31.12.2017 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella. Ehdotettu osinko maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä, 0,22 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonjaon täsmäytyspäi-vänä 19.3.2018 merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpi-tämään yhtiön osakasluetteloon. Ensimmäinen osinkoerä maksetaan 4.4.2018 niille osakkeenomistajille, joiden osakkeet on rekisteröity Euroclear Finland Oy:n ylläpi-tämään rekisteriin ja 5.4.2018 niille osakkeenomistajille, joiden osakkeet on rekisteröity Euroclear Sweden AB:n

ylläpitämään rekisteriin. Toinen erä, 0,22 euroa osakkeel-ta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonjaon täsmäytyspäivänä 18.9.2018 merkittynä Euroclear Fin-land Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Toinen osinkoerä maksetaan 3.10.2018 niille osakkeenomistajille, joiden osakkeet on rekisteröity Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään rekisteriin ja 4.10.2018 niille osakkeenomis-tajille, joiden osakkeet on rekisteröity Euroclear Sweden AB:n ylläpitämään rekisteriin. Hallitus valtuutetaan tarvittaessa päättämään osingon toiselle maksuerälle uusi osingonjaon täsmäytyspäivä ja maksupäivä, mikäli Suomen arvo-osuusjärjestelmän säädökset tai säännöt muuttuvat, tai muutoin sitä edellyttävät, ennen osingon toisen maksuerän maksamista.

Osinkoehdotus vastaa 75 (195) % osingonjakosuhdetta vuodelta 2017, mikä on yli Ramirentin pitkän aikavälin taloudellisen tavoitteen jakaa vähintään 50 prosenttia net-totuloksesta osinkoina. Ehdotettua osinkoa ei ole kirjattu vuoden 2017 tilinpäätökseen..

Vuonna 2017 osinkoa maksettiin 0,40 euroa osaketta kohti, yhteensä 43 228 460,60 euroa.



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

4.3. RAHOITUSTUOTOT JA –KULUT

L VIERAAN OMAN PÄÄOMAN MENOTKorkokulut ja muut korollisiin velkoihin liittyvät kulut kirjataan tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti. Ehdot täyttävän omaisuuse-rän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot sisällytetään omaisuuserän han-kintamenoon. Ehdot täyttävä omaisuuserä on sellainen omaisuu-serä, jonka saattaminen valmiiksi sille aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten vaatii välttämättä huomattavan pitkän ajan.

TULOSLASKELMAAN KIRJATUT RAHOITUSTUOTOT JA –KULUT(EUR 1 000) 2017 2016

Rahoitustuotot

Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista 81 31

Korkotuotot talletuksista ja muista saamisista 582 574

Valuuttakurssivoitot jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoitusveloista

8 049 8 573


Rahoituskulut

Korkokulut

Pankkilainat −6 400 −6 967

Muut rahoituskulut −4 124 −3 838

Korkokulut johdannaisinstrumenteista −1 133 −885

Rahoitukseen liittyvät valuuttakurssitappiot −9 433 −7 738

Yhteensä −21 091 −19 428

Rahoitustuotot ja −kulut (netto) −12 379 −10 249

4.4. KOROLLISET VELAT

KOROLLISET VELAT 31.12.2017(EUR 1 000) LYHYTAIKAISET PITKÄAIKAISET YHTEENSÄ

Lainat rahoituslaitoksilta 2 273 74 770 77 043

Joukkovelkakirjalaina − 99 789 99 789

Yritystodistukset 168 000 − 168 000

Yhteensä 170 273 174 559 344 832

KOROLLISET VELAT 31.12.2016(EUR 1 000) LYHYTAIKAISET PITKÄAIKAISET YHTEENSÄ

Lainat rahoituslaitoksilta 5 426 87 370 92 797

Joukkovelkakirjalaina − 99 621 99 621

Yritystodistukset 155 000 − 155 000

Yhteensä 160 426 186 991 347 418



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

4.5. RAHOITUSVAROJEN JA –VELKOJEN LUOKITTELU

Rahoitusvälineet luokitellaan käypään arvoon tulosvai-kutteisesti arvostettaviin rahoitusvaroihin, lainoihin ja muihin saamisiin, myytävissä oleviin rahoitusvaroihin ja jaksotettuun hankintamenoon kirjattuihin velkoihin.

L LAADINTAPERIAATE

KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI ARVOSTETTAVAT RAHOITUSVARATRahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan arvostettavaksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti, kun rahoitusvaroihin kuuluva erä on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai se on nimen-omaisesti luokiteltu alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvaroi-hin kuuluvat erät arvostetaan käypään arvoon ja kaikki voitot tai tappiot myöhemmästä arvostamisesta kirjataan tuloslaskelmaan.

LAINAT JA MUUT SAAMISETLainat ja muut saamiset ovat johdannaissopimuksiin kuulumat-tomia rahoitusvaroja, joiden eräpäivä on määritelty tai voidaan määrittää, joita ei noteerata toimivilla markkinoilla ja joita yhtiö ei pidä kaupankäyntitarkoituksessa. Nämä sisältävät rahoitusvarat, jotka yhtiö on hankkinut luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palvelu-ja. Ramirentilla tällaisia ovat pitkäaikainen saaminen yhteisyritys Fortrentilta sekä myyntisaamiset ja muut saamiset.

Lainat ja saamiset arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Ne kirjataan pitkäaikaisiin varoihin, jos niiden eräpäivä on enemmän kuin 12 kuukautta raportointipäi-vän jälkeen.

Myyntisaamiset kirjataan jaksotettuun hankintamenoon, joka vastaa arvioidulla luottotappiovarauksella vähennettyä alkuperäistä laskutettua määrää. Arvonalentumistappio kirjataan myyntisaa-misista, joista ei ole arvioitu kertyvän suoritusta. Myyntisaamisia analysoidaan asiakas− ja saamiskohtaisesti luottotappiovaraustar-peen tunnistamiseksi.

MYYTÄVISSÄ OLEVAT RAHOITUSVARATMyytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon. Lis-taamattomien osakkeiden käypä arvo perustuu ulkoisten asiantun-tijoiden arvonmäärityksiin, tai alkuperäiseen hankintamenoon, jos käypää arvoa ei ole saatavissa. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan verovaikutuksella vähennettynä muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään arvonmuutosrahastossa.

JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON ARVOSTETUT RAHOITUSVELATRahoitusvelat kirjataan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon. Myöhemmillä kausilla ne arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.

Rahoituslaitoksilta saatuihin lainoihin suoranaisesti liittyvät toimituskulut, jotka kohdistuvat selkeästi yksittäisiin lainoihin, vähennetään lainan alkuperäisestä taseeseen kirjattavasta määrästä ja kirjataan myöhemmin efektiivisen koron menetelmää käyttäen rahoituskuluiksi tuloslaskelmaan.

Lainalimiiteistä maksettavat palkkiot kirjataan lainaan liitty-

vinä transaktiomenoina siltä osin kuin limiitin käyttäminen on todennäköistä. Tällöin palkkio aktivoidaan taseeseen, kunnes laina nostetaan. Jos ei ole näyttöä siitä, että limiittiin kuuluvat lainat tullaan todennäköisesti nostamaan osaksi tai kokonaan, palkkio aktivoidaan ennakkomaksuna rahoituspalveluista ja jaksotetaan kyseisen limiitin voimassaoloajalle.

Rahoitusvelkoja sisältyy sekä pitkä− että lyhytaikaisiin velkoi-hin ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Muut velat koostuvat ehdollisista lisäkauppahintajärjestelyistä ja muista veloista, jotka liittyvät tytäryritysten ja liiketoimintojen hankintoihin

.

EFEKTIIVISEN KORON MENETELMÄEfektiivisen koron menetelmä on menetelmä, jota käytetään rahoi-tusvelan jaksotetun hankintamenon laskemiseen ja korkotuoton tai −kulun kohdistamiseen asianomaiselle kaudelle. Efektiivinen korko on se korkokanta, jota käyttäen rahoitusinstrumentin odotettavissa olevana juoksuaikana saatavaksi tai suoritettavaksi arvioidut vastai-set maksut (sisältäen kaikki suoritettavat tai saatavat palkkiot ja kor-kopisteet, jotka ovat kiinteä osa efektiivistä korkoa, transaktiomenot sekä kaikki muut yli− ja alikurssit) tulevat diskontatuiksi täsmälleen kyseisen rahoitusvelan nettokirjanpitoarvon suuruisiksi.

Tuotto tai kulu kirjataan efektiivisen koron menetelmällä velkainstrumenteille, joita ei ole luokiteltu arvostettavaksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

JOHDANNAISSOPIMUKSETSuojausinstrumentit kirjataan aluksi johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon. Alkuperäisen kirjauksen jälkeen ne arvostetaan hinta− ja korkonoteerauksiin perustuvaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään arvonmuutosrahastossa edellyttäen, että suoja-us on tehokas. Suojauksen tehoton osuus kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai −kuluihin.

Suojausinstrumentista omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä vai-kuttaa voittoon tai tappioon. Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suojauslasken-nan soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti.

Suojaussuhde on dokumentoitu IAS 39 standardin edellyttämäl-lä tavalla ja suojausinstrumenttien tehokkuutta testataan suhteessa tulevaan ja menneeseen aikaan.

Suojauslaskentaa sovelletaan koronvaihtosopimuksiin. Suojaus-kohteena on korollisten velkojen koronmaksuun liittyvä tulevaisuu-den rahavirta.

Koronvaihtosopimusten lisäksi on myös käytetty vähäisessä määrin lyhytaikaisia valuuttatermiinejä. Valuuttatermiineihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja siten ne on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviin rahoitusvaroihin. Niiden käyvän arvon muutokset kirjataan kokonaan tuloslaskelmaan rahoitustuot-toihin tai −kuluihin.

Konserni luokittelee rahoitusvarat ja −velat hankintahet-kellä hankinnan tarkoituksen perusteella. Rahoitusvaro-jen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

4.6. RAHOITUSVAROJEN JA −VELKOJEN KIRJANPITOARVOT LUOKITTAIN

(EUR 1 000) LIITETIETO 2017 2016

Saamiset

Pitkäaikainen saaminen 3.3. 10 153 12 926

Myyntisaamiset 3.6. 123 747 116 676

Luottotappio- varaus 5.1. −8 780 −7 969

Yhteensä 125 119 121 633

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Muut osakkeet 3.4. 89 101

Rahavarat ja muut rahoitusvarat 4.1. 6 896 1 570

Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat

Sitovat lainat rahoituslaitoksilta 4.4. 74 770 87 370

Joukkovelka- kirjalainat 4.4. 99 789 99 621

Shekkitililimiitit pankeista 4.4. 2 273 5 426

Yritystodistukset 4.4. 168 000 155 000

Kiinteä lisäkauppa-hintavelka 1 893 3 543

Ostovelat 3.10. 40 271 33 012

Yhteensä 386 996 383 973

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Muuttuva lisäkauppahinta-velka

4.7 3 110 3 902

Koronvaihto- sopimukset (käypä arvo)

4.8. −480 −741

Valuuttatermiinit (käypä arvo) 4.8. −276 −346

4.7. KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETTAVIEN RAHOITUSVAROJEN JA −VELKOJEN HIERARKIATASOT

31.12.2017(EUR 1 000) TASO 1 TASO 2 TASO 3

Korkojohdannaiset − −480 −

Valuuttajohdannaiset − −276 −

Ehdollinen lisäkauppa- hintavelka, pitkäaikainen

− − 3 110

31.12.2016(EUR 1 000) TASO 1 TASO 2 TASO 3

Korkojohdannaiset − −741 −

Valuuttajohdannaiset − −346 −

Ehdollinen lisäkauppa- hintavelka, pitkäaikainen

− − 2 824

Ehdollinen lisäkauppa- hintavelka, lyhytaikainen

− − 1 078

Yllä olevassa taulukossa esitetään käypään arvoon arvos-tettavien rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittä-misen menetelmät. Eri tasot on määritetty seuraavasti:

Taso 1: näkyvät markkinahinnat (oikaisemattomat) toimivilla markkinoilla samanlaisille varoille ja veloille.

Taso 2: syöttötietoina käytetään muita kuin tason 1 näkyviä markkinahintoja, jotka ovat todettavissa varoille ja veloille joko suoraan (hinta) tai epäsuoraan (johdettu hinnasta).

Taso 3: syöttötietoina varoille ja veloille käytetään muita kuin todettavia markkinahintoja.

TASON 3 KÄYPIEN ARVOJEN TÄSMÄYTYSLASKELMA(EUR 1 000)

Kirjanpitoarvo 1.1.2016 10 098

Valuuttakurssierot 116

Maksut −1 441

Uudelleen luokittelu kiinteäksi kauppahintavelaksi −4 205

Kirjattu muihin liiketoiminnan tuottoihin −1 000

Rahoituskuluihin kirjattu diskonttauskorko 334

Kirjanpitoarvo 31.12.2016 3 902

Valuuttakurssierot −83

Maksut −1 823

Rahoituskuluihin kirjattu diskonttauskorko 1 114*

Kirjanpitoarvo 31.12.2017 3 110* Ylimääräinen, ei rahavirtavaikutteinen, korkokulu 0,8 milj. euroa kirjattiin Safety Solutions Jonsereds AB:n määräysvallattomien omistajien osuuden lunastusaikataulun muutoksen seurauksena.



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

EHDOLLISTEN LISÄKAUPPAHINTAVELKOJEN MUUTOKSET

Liiketoimintojen yhdistämisen hankintameno sisältää eräissä hankinnoissa myös ehdollisen lisäkauppahinnan, jonka konserni kirjaa käypään arvoon osaksi liiketoi-mintojen yhdistämisen hankintamenoa. Myöhemmillä kausilla mahdolliset muutokset tässä käyvässä arvossa kirjataan tuloslaskelmaan. Johdon arvio lisäkauppahin-tavelan käyvästä arvosta perustuu kussakin tilanteessa

kauppakirjan ehtoihin ja rahan aika−arvoon. Tyypillises-ti lisäkauppahinnan määrä perustuu hankinnan kohteen taloudelliseen tulokseen lisäkauppahinnan ennalta määrätyn määräytymisperiodin aikana.

Vuonna 2016 konserni kirjasi pois taseesta osan ehdollisesta lisäkauppahintavelasta, koska toteutunut maksu oli pienempi kuin velan Taseesta pois kirjattu määrä oli 1,0 miljoonaa euroa ja se on esitetty liiketoi-minnan muissa tuotoissa.

4.8. RAHOITUSVAROJEN JA −VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT VERRATTUNA KIRJANPITOARVOIHIN

(EUR 1 000) LIITETIETO KIRJANPITOARVO 2017 KÄYPÄ ARVO 2017 KIRJANPITOARVO 2016 KÄYPÄ ARVO 2016

RAHOITUSVARAT

Pitkäaikaiset lainasaamiset 3.3. 10 153 10 153 12 926 12 926

Myytävissä olevet rahoitusvarat 3.4. 89 89 101 101

Myyntisaatavat 3.6. 114 966 114 966 108 707 108 707

Rahavarat ja muut rahoitusvarat 4.1. 6 896 6 896 1 570 1 570

Yhteensä 132 105 132 105 123 304 123 304

RAHOITUSVELAT

Lainat rahoituslaitoksilta 4.4. 77 043 77 043 92 797 92 797

Joukkovelkakirjalaina 4.4. 99 789 104 344 99 621 106 159

Yritystodistukset 4.4. 168 000 168 000 155 000 155 000

Yritysostoihin liittyvät lisäkauppahintavelat 4.7. 5 003 5 003 7 446 7 446

Ostovelat 3.10. 40 271 40 271 33 012 33 012

Yhteensä 390 106 394 662 387 875 394 413

Koron- ja valuutanvaihtosopimukset (nimellisarvo ja käypä arvo)

115 000 −480 97 656 −741

Valuuttajohdannaiset (nimellisarvo ja käypä arvo) 58 277 −276 61 106 −346

TOIMEENPANTAVIIN YLEISIIN NETOTUSSOPIMUKSIIN SIDOTTUJEN INSTRUMENTTIEN NETOTUKSEN TALOUDELLINEN VAIKUTUS

Konsernilla on netotussopimukset kaikkien johdannaisinstrumenttien vastapuolien kanssa.

31.12.2017(EUR 1 000) JOHDANNAISINSTRUMENTTIEN NETOTUS

TASEESEEN MERKITTYJEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN

KOKONAISMÄÄRÄ

YLEISTEN NETOTUSSOPIMUSTEN ALAISIIN MÄÄRIIN LIITTYVÄT VELAT (−) JA VARAT (+)

SAADUT (−) JA ANNETUT (+) VAKUUDET

NETTOPOSITIO

Johdannaisvarat 39 −39 −

Johdannaisvelat −794 39 −756

31.12.2016

(EUR 1 000) JOHDANNAISINSTRUMENTTIEN NETOTUS

TASEESEEN MERKITTYJEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN

KOKONAISMÄÄRÄ

YLEISTEN NETOTUSSOPIMUSTEN ALAISIIN MÄÄRIIN LIITTYVÄT VELAT (−) JA VARAT (+)

SAADUT (−) JA ANNETUT (+) VAKUUDET

NETTOPOSITIO

Johdannaisvarat 37 −37 − −

Johdannaisvelat −1 124 37 − −1 087



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

5. RISKIENHALLINTA

5.1. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN PERIAATTEET

Ramirent altistuu liiketoiminnassaan rahoitusriskeille. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuuttakurssiriski, korko-riski, varainhankinta− ja maksuvalmiusriski sekä vasta-puoli− ja luottoriski. Hallitakseen näitä rahoitusriskejä ja vähentääkseen niiden haitallisia vaikutuksia liiketoi-mintaan, varoihin ja velkoihin sekä tulokseen Ramirent soveltaa riskienhallintapolitiikkaa, joka on määritelty hallituksen hyväksymässä rahoituspolitiikassa.

Rahoituspolitiikassa on määritelty riskienhallinnan periaatteet niiden riskien osalta, joilla oletetaan olevan suurin vaikutus konsernin liiketoimintaan. Lisäksi rahoi-tuspolitiikka määrittää Ramirent–konsernin rahoitustoi-mintojen yleiset periaatteet päämääränään tavoitteiden asettaminen sekä rahoitusriskien hallintastrategian, riskienhallinnan organisaation ja vastuunjaon määrittely (työnjako konsernin sisällä ja vastuunjako määriteltyjen riskien käsittelyssä).

Ramirentin rahoituspolitiikan mukaisesti rahoitus-riskien hallinnalla pyritään turvaamaan liiketoiminnan rahoitustarpeet ja minimoimaan rahoituskustannukset sekä valuutta−, korko− ja muiden rahoitusriskien vaiku-tukset mahdollisimman kustannustehokkaasti. Politiikka määrittää rahoituksen ja rahoitusriskien hallinnan vas-tuut sekä kattaa valittujen rahoitusriskien suojaamiseen käytettävät instrumentit ja hyväksyttävät riskitasot.

Ramirentin hallituksella on kokonaisvastuu riskien-hallinnan ohjaamisesta ja toimintaohjeiden asettamises-ta. Konsernin toimitusjohtaja ja talousjohtaja valvovat, että riskienhallintaa hoidetaan konsernissa asianmukai-sesti.

Käytännön tason rahoitusriskienhallinta on keskitetty konsernin rahoitusyksikölle. Rahoitusyksikkö toimii kon-sernin sisäisenä pankkina ja vastapuolena konsernin sisäi-sissä ja pääasiallisesti myös ulkoisissa rahoitustoimissa. Konsernirahoitusyksikkö on vastuussa rahoituspolitiikan täytäntöönpanosta ja konsernin rahoitusriskien seuran-nasta. Ramirentin konsernirahoitus vastaa konsernitason valuuttakurssi−, korko−, maksuvalmius− ja varainhankin-

tariskien hallinnasta läheisessä yhteistyössä liiketoimin-tayksiköiden kanssa.

Ramirentin liiketoimintayksiköiden johto vastaa yksiköidensä rahoitusriskien seurannasta ja riskinhallin-nasta rahoituspolitiikan ja muiden konsernirahoituksen ohjeiden mukaisesti.

VALUUTTAKURSSIRISKI

Ramirent on kansainvälinen konserni, jolla on liiketoi-mintaa Pohjois−, Itä− ja Keski−Euroopan maissa. Konser-niyhtiöiden vuokraus− ja myyntitulot kertyvät pääosin paikallisissa valuutoissa. Yhtiöiden ostot ovat paikallisissa valuutoissa sekä osin euroissa. Suuri osa investoinneista tehdään euroissa. Konserni altistuu myös valuuttakurssi-riskeille joita syntyy konsernin sisäisestä rahoitustoimin-nasta ja valuuttamääräisistä nettoinvestoinneista.

TRANSAKTIORISKI

Ramirentin toimintaperiaate on minimoida valuuttakurs-sivaihteluiden vaikutukset konsernin tulokseen. Tähän pyritään hajauttamalla ostoja, myyntejä ja rahoitussopi-muksia ajallisesti sekä kiinnittämällä suurien valuutta-kertymien kurssit tarvittavaksi ajaksi. Suojattavia riski-positioita määriteltäessä otetaan huomioon sopimuksiin perustuvat sitoumukset ja seuraavan 12 kuukauden ajalle ennustetut kassavirrat sekä osinkosaamiset. Transaktio-positioiden suojaaminen tapahtuu käyttämällä valuutta-termiinejä. Yksiköiden suojaustoimien vastapuolena on konsernin emoyhtiö. Konsernin rahoitusyksikkö yhdistää ja tarvittaessa suojaa keskitetysti liiketoimintayksiköiden positiot käyttämällä ulkoista lainanottoa riskipositioita vastaavissa valuutoissa ja ulkoisia valuuttatermiinejä.

Suurimmat transaktioriskipositiot muodostuvat ulkomaisista ostoista ja konsernin sisäisestä rahoituk-sesta. Ramirentin Ruotsin, Norjan ja Puolan liiketoimien laajuuden vuoksi Ramirent altistuu pääasiassa Ruotsin (SEK) ja Norjan (NOK) kruunujen sekä Puolan zlotyn (PLN) vaihtelusta aiheutuvalle valuuttakurssiriskille, erityisesti konsernin sisäisessä rahoitustoiminnassa. Konsernin rahoitusyksikkö suojaa positiot ulkoisilla

4.9. KOROLLISTEN VELKOJEN TÄSMÄYTYS RAHOITUKSEN RAHAVIRTAAN

(EUR 1 000) 2016 RAHAVIRRAT EI-RAHAVIRTAVAIKUTTEISET MUUTOKSET 2017

VALUUTTAKURSSI-MUUTOKSET

KÄYVÄN ARVON MUUTOKSET

MUUT MUUTOKSET

Pitkäaikaiset korolliset velat 186 991 −12 015 −585 168 174 559

Lyhytaikaiset korolliset velat 160 426 9 847 170 273

Yhteensä 347 418 −2 168 −585 − 168 344 832



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

valuuttalainoilla ja −termiineillä.31.12.2017 Ramirentillä oli avoimia valuuttatermiiniso-

pimuksia 58,3 (61,1) miljoonaa euroa (nimellisarvo), joiden markkina−arvo oli -0,3 (−0,3) miljoonaa euroa.

Alla olevassa taulukossa on esitetty konsernin altistu-minen valuuttariskille 31.12.:

EUR−RISKI YHTIÖILLÄ, JOIDEN TOIMINTAVALUUTTA EI OLE EUR(EUR 1 000) 2017 2016

Myyntisaamiset 108 511

Ostovelat −2 073 −1 237

Yhteensä −1 965 −726

KOROLLISET VELAT VALUUTOITTAIN(EUR 1 000) 2017 2016

EUR 344 832 331 514

SEK − 1 604

NOK − 14 120

DKK − 179

Yhteensä 344 832 347 418

HERKKYYSANALYYSI

Alla olevassa taulukossa on pyritty havainnollistamaan konsernin tilikauden tuloksen herkkyyttä esitettyjen valuuttakurssien +/−10 %:n muutokselle. Herkkyysana-lyysi perustuu tilinpäätöshetken taseeseen sisältyviin rahoitusinstrumentteihin: rahoitusvaroihin ja −velkoihin mukaan lukien kaikki suojausinstrumentit. Analyysissä oletetaan kaikkien muiden tekijöiden pysyvän vakioina.

(EUR 1 000) 2017 2016

+/−10 % muutos EUR/SEK valuuttakurssissa -/+ 126 -/+ 466

+/−10 % muutos EUR/NOK valuuttakurssissa -/+ 716 -/+ 762

+/−10 % muutos EUR/PLN valuuttakurssissa -/+ 39 -/+ 136

+/−10 % muutos EUR/DKK valuuttakurssissa -/+ 490 -/+ 340

+/−10 % muutos euron suhteessa muihin valuuttoihin

-/+ 616 -/+ 597

+/−10 % muutos yhteensä -/+ 1 988 -/+ 2 301

TRANSLAATIORISKI

Konserniyhtiöiden rahoitustarpeet katetaan osin emoyh-tiön tekemillä oman pääoman sijoituksilla (translaatioris-ki) ja emoyhtiön paikallisvaluutoissa myöntämin sisäisin lainoin. Ramirent on päättänyt, ettei se tällä hetkellä suojaa ulkomaanrahamääräisiin nettoinvestointeihin liittyvää valuuttakurssiriskiä.

KORKORISKI Ramirent altistuu korkoriskille pääasiassa korollisen vel-kansa kautta. Korkoriski kuvaa korkomuutosten aiheut-tamaa epävarmuutta yhtiön tulokseen. Pienentääkseen korkoriskin vaikutusta kannattavuuteensa Ramirent kiinnittää korot tarvittaviksi ajoiksi ja koronmäärityspäivät hajautetaan ajallisesti.

Korkoriski on pienimmillään silloin, kun konsernin rahoitusinstrumenttien korkoriskipositio neutraloi liiketoi-minnan korkoherkkyyden. Korkoriskiposition mittaami-sessa käytetään konsernin nettovelan duraatiota (keski-määräistä korkojen kiinnitysaikaa).

Konsernin rahoitusyksikkö on vastuussa Ramirent–konsernin korkoriskin hallinnasta. Rahoituspolitiikan mukaisesti korkokausien tulee olla hajautettuja. Koron-vaihtosopimuksia ja optioita koronvaihtosopimuksiin voidaan käyttää vain olemassa olevien lainojen korkojen muuntamiseen muuttuvakorkoisista kiinteäkorkoisiksi. Ramirent soveltaa suojauslaskentaa korkojohdannaisten kirjanpidollisessa käsittelyssä. Todellinen keskimää-räinen korkojen kiinnittämisaika korollisille veloille 31.12.2017 oli 19,9 kuukautta ja suojaustaso vaihtuva-korkoisille lainoille oli 62 %. Rahoitusyksikkö vastaa Ramirentille määritellyn tavoitellun korkoriskiposition seurannasta ja päivittämisestä.

Ramirentillä oli 31.12.2017 avoimia koronvaihtosopi-muksia nimellisarvoltaan 115,0 (97,7) miljoonaa euroa. Näiden markkina−arvo oli −0,5 (−0,7) miljoonaa euroa.



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

HERKKYYSANALYYSISeuraavassa taulukossa havainnollistetaan konsernin ti-likauden 2017 tuloksen ja oman pääoman (muiden laajan tuloksen erien) herkkyyttä 31.12.2017 mahdollisille korko-tason muutoksille. Yhden prosenttiyksikön korkomuutos tilinpäätöshetkellä olisi parantanut/vähentänyt tilikau-den tulosta alla esitetyillä määrillä. Analyysissä oletetaan kaikkien muiden tekijöiden pysyvän vakioina. Analyysi on suoritettu samoilla periaatteilla vuodelle 2016.

31.12.2017 TULOSLASKELMA OMA PÄÄOMA (MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT)

(EUR 1 000) 1 %−YKSIKÖN NOUSU 1 %−YKSIKÖN LASKU 1 %−YKSIKÖN NOUSU 1 %−YKSIKÖN LASKU

Vaihtuvakorkoiset instrumentit −1 646 − − −

Koronvaihtosopimukset 837 −200 2 604 −2 491

Rahavirran herkkyys (netto) −809 −200 2 604 −2 491

31.12.2016 TULOSLASKELMA OMA PÄÄOMA (MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT)

(EUR 1 000) 1 %−YKSIKÖN NOUSU 1 %−YKSIKÖN LASKU 1 %−YKSIKÖN NOUSU 1 %−YKSIKÖN LASKU

Vaihtuvakorkoiset instrumentit −2 481 134 − −

Koronvaihtosopimukset 977 −327 2 835 −1 273

Rahavirran herkkyys (netto) −1 504 −193 2 835 −1 273

LAINATYYPPIEN ERÄÄNTYMISAJAN PAINOTETTU KESKIARVO JA KESKIMÄÄRÄINEN KORKOKANTA 31.12.2017(EUR 1 000) ERÄÄNTYMISAIKA PAINOTETTU KESKIARVO

(VUOTTA)KESKIMÄÄRÄINEN KORKOKANTA (%)

Lainat rahoituslaitoksilta 3,9 1,38 %

Joukkovelkakirjalaina 1,2 4,38 %

Yritystodistukset 0,2 0,39 %

LAINATYYPPIEN ERÄÄNTYMISAJAN PAINOTETTU KESKIARVO JA KESKIMÄÄRÄINEN KORKOKANTA 31.12.2016(EUR 1 000) ERÄÄNTYMISAIKA PAINOTETTU KESKIARVO

(VUOTTA)KESKIMÄÄRÄINEN KORKOKANTA (%)

Lainat rahoituslaitoksilta 4,7 1,53 %

Joukkovelkakirjalaina 2,2 4,38 %

Yritystodistukset 0,1 0,39 %

Alla esitetään tilinpäätöshetken korollisten rahoitusvelkojen ja korkojohdannaisten uudelleenhinnoittelu− ja eräänty-misjakauma:

KORKOSUOJAUKSEN AJALLINEN KATTAVUUS (KAUDEN LOPUN TASEARVOILLA) 31.12.2017(EUR 1 000) 2017 2018 2019 2020 2021 2022 MYÖHEMMIN

Velat, kiinteä korko 99 789 99 961 − − − − −

Velat, vaihtuva korko 245 043 74 827 74 883 74 939 73 995 − −

Korkosuojat 115 000 115 000 115 000 85 000 20 000 − −

KORKOSUOJAUKSEN AJALLINEN KATTAVUUS (KAUDEN LOPUN TASEARVOILLA) 31.12.2016(EUR 1 000) 2016 2017 2018 2019 2020 2021 MYÖHEMMIN

Velat, kiinteä korko 99 621 99 789 99 961 − − − −

Velat, vaihtuva korko 247 797 87 636 87 656 87 656 87 656 75 000 −

Korkosuojat 97 656 85 000 85 000 85 000 65 000 − −



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

Korkotason muutoksen vaikutus omaan pääomaan suori-tettiin uudelleen hinnoittelemalla nykyarvomenetelmällä avoimien koronvaihtosopimusten tulevat korkovirrat tilinpäätöshetkeen verrattuna yhtä prosenttiyksikköä korkeammiksi/matalammiksi.Koronvaihtosopimuksissa olevat vaihtuvien korkojen nollan prosentin alarajat on otettu huomioon analyysissa. Koska avoimet koronvaih-tosopimukset ovat tehokkaita, on niiden kaikkien oletettu vaikuttavan omaan pääomaan.

VARAINHANKINTARISKI

Varainhankintariskiä on riski, jossa nykyisten luottojen jälleenrahoitus ja/tai uuden rahoituksen saaminen ei ole mahdollista tai on mahdollista vain korkein kustannuk-sin. Ramirent pyrkii minimoimaan varainhankintaris-kiään hajauttamalla luottojen erääntymisiä ajallisesti sekä varmistamalla luottojen ja luottolimiittien uudelleenra-hoitukset riittävän ajoissa.

Ramirentin päämääränä on varmistaa riittävä rahoitus liiketoiminnoilleen kaikkina aikoina. Lisäksi pyritään alentamaan rahoituskustannuksia pitkällä tähtäimellä. Rahoituspolitiikan mukaan yhtiön tulee käyttää eri ra-hoituslähteitä pitkäaikaisen rahoituksen varmistamiseksi suotuisin ehdoin. Päämääränä on, ettei mikään yksittäi-nen rahoituslaitos muodosta yli 50 prosenttia konsernin kokonaisrahoituksesta.

Rahoituspolitiikan mukaan pitkällä tähtäimellä Rami-rentin ei tarvitse lyhentää korollista vierasta pääomaansa yksittäisen vuoden aikana enempää kuin 30 prosenttia kaikista korollisista veloistaan. Mikäli tällainen tilanne syntyy, konsernin rahoitusyksikön tulee aloittaa neuvot-telut rahoitusrakenteen muuttamiseksi viimeistään 18 kuukautta ennen sovittua lyhennystä.

Tilikauden 2017 lopussa Ramirentillä oli nostettuna sitovia pitkäaikaisia lyhennysohjelmaisia luottolimiittejä yhteensä 75,0 miljoonaa euroa ja pitkäaikaisia valmius-luottolimiittejä kahdelle eri sopimukselle yhteensä 320,0 miljoonaa euroa rahalaitosten kanssa ja nostamaton sito-va 50,0 miljoonan euron luottolimiitti Euroopan Inves-tointipankista. Ramirent laski liikkeelle 100,0 miljoonan euron vakuudettoman joukkovelkakirjalainan vuonna 2013. Lisäksi vuonna 2017 oli käytössä 250,0 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma.

Sitovien lainojen keskimääräinen erääntymisaika 31.12.2017 oli 3,3 vuotta. Suurimmat Ramirentin luottojär-jestelyt erääntyvät vuonna 2020, 2021 ja 2022. Joukkovel-kakirjalaina erääntyy vuonna 2019.

Ramirent täytti luottojärjestelyihinsä liittyvät kove-nantti− ja muut ehdot 31.12.2017.

MAKSUVALMIUSRISKI

Maksuvalmiusriski on riski siitä, että nykyiset likvidit varat ja luottojärjestelyt eivät riitä liiketoiminnan tar-peisiin tai niiden saamiseen liittyy korkeita ylimääräisiä kustannuksia. Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena on, että yhtiö on suojautunut tulevaisuuden ennustettavia ja ennustamattomia rahoitustarpeita riittävillä likviditeet-tireserveillä. Ramirent Oyj nostaa keskitetysti suurimman

osan konsernin ulkoisesta korollisesta velasta. Ramirent pyrkii vähentämään maksuvalmiusriskiä ylläpitämällä riittävästi käyttämättömiä sitovia luottolimiittejä. Maksu-valmiusriskiä vähennetään myös tehokkaalla kassanhal-linnalla ja kassanhallintaan liittyvillä järjestelyillä, kuten käyttämällä konsernitilejä ja shekkitililimiittejä. Pitkällä aikavälillä liiketoiminnan rahavirta on pääasiallinen rahoituslähde.

Ramirentin rahoituspolitiikan mukaan likviditeetti-reservien tulee vastata vähintään 8 prosenttia liukuvan 12 kuukauden liikevaihtoennusteesta tai vähintään 50 miljoonaa euroa, riippuen siitä kumpi näistä on suurempi. Tämän lisänä myös yritystodistusvelat tulee olla katettu sitovilla luottolimiiteillä. Lisäksi tulevaisuuden tarpeita varten tulee olla strateginen likviditeettireservi. Yhtiön johto arvioi säännöllisesti strategisen likviditeettireservin tasoa, jotta yhtiö voi toimia tehokkaasti.

Likviditeettireservin on oltava nostettavissa kolmen pankkipäivän sisällä ilman lisämaksuja, korvauksia tai vastaavia kuluja. Vuoden 2017 lopussa Ramirentillä oli käyttämättömiä sitovia luottolimiittejä 208,9 (153,9) mil-joonaa euroa eli 28,9 (23,1) % liikevaihdosta.



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

Alla oleva taulukko kuvaa luottosopimusten erääntymistä tilinpäätöshetkellä. Luvut sisältävät koronmaksut:

31.12.2017(EUR 1 000)

Muut rahoitusinstrumentit

SOPIMUKSEEN PERUSTUVAT RAHAVIRRAT

2018 2019 2020 2021 2022 MYÖHEMMIN

Sitovat lainat rahoituslaitoksilta −79 783 −1 013 −1 050 −1 238 −1 425 −75 058 −

Joukkovelkakirjalaina −105 347 −4 375 −100 972 − − − −

Yritystodistukset −168 118 −168 118 − − − − −

Shekkitililimiitit pankeista −2 292 −2 292 − − − − −

Lisäkauppahintavelka −5 603 −444 −3 086 −592 −1 481 − −

Ostovelat −40 271 −40 271 − − − − −

Yhteensä −401 414 −216 512 −105 108 −1 829 −2 906 −75 058 −

Johdannaisinstrumentit

Koronvaihtosopimuk-set (käypä arvo) −480 −174 −174 −110 −19 −5 −

Valuuttatermiinit (käypä arvo) −276 −276 − − − − −

Yhteensä −756 −450 −174 −110 −19 −5 −

Yhteensä −402 170 −216 962 −105 282 −1 939 −2 925 −75 063 −

31.12.2016(EUR 1 000)

Muut rahoitusinstrumentit

SOPIMUKSEEN PERUSTUVAT RAHAVIRRAT

2017 2018 2019 2020 2021 MYÖHEMMIN

Sitovat lainat rahoituslaitoksilta −98 673 −1 367 −1 587 −1 806 −2 025 −14 900 −76 988

Joukkovelkakirjalaina −113 125 −4 375 −4 375 −104 375 − − −

Yritystodistukset −155 087 −155 087 − − − − −

Shekkitililimiitit pankeista −5 486 −5 486 − − − − −

Lisäkauppahintavelka −9 232 −2 824 −457 −3 654 −610 −1 688 −

Ostovelat −33 012 −33 012 − − − − −

Yhteensä −414 615 −202 151 −6 419 −109 834 −2 635 −16 588 −76 988

Johdannaisinstrumentit

Koronvaihtosopimuk-set (käypä arvo) −741 −285 −169 −169 −106 −13 −

Valuuttatermiinit (käypä arvo) −346 −346 − − − − −

Yhteensä −1 087 −631 −169 −169 −106 −13 −

Yhteensä −415 702 −202 782 −6 588 −110 003 −2 741 −16 601 −76 988



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

LUOTTORISKIOPERATIIVINEN LUOTTORISKI

Luottoriski on määritetty mahdollisuudeksi, että asiakas ei täytä sitoumustaan Ramirentia kohtaan. Konsernilla on Luottoriskimanuaali, joka asettaa ohjeet luottoriskin hallinnalle kaikissa konserniyhtiöissä. Luottoriskimanu-aalin mukaan operatiivinen johto on kussakin Ramiren-tin yksikössä velvollinen määrittämään paikalliset toi-mintatavat luottoriskin arvioimiseksi ja hallitsemiseksi. Luottoriskimanuaali määrittelee tilanteet, joissa asiakas voidaan luokitella korkean riskiprofiilin asiakkaaksi,

MYYNTISAAMISTEN IKÄJAKAUMA(EUR 1 000) BRUTTO 2017 LUOTTOTAPPIO-

VARAUKSEKSI KIRJATTU 2017

BRUTTO 2016 LUOTTOTAPPIO-VARAUKSEKSI KIRJATTU

2016

Erääntymättömät myyntisaamiset 83 741 − 85 554 −

1−30 päivää erääntyneet myyntisaamiset 26 139 − 18 410 −

31−90 päivää erääntyneet myyntisaamiset 5 062 − 5 031 −445

91−180 päivää erääntyneet myyntisaamiset 1 854 −1 830 1 150 −1 150

181−360 päivää erääntyneet myyntisaamiset 1 906 −1 906 1 338 −1 338

yli 360 päivää erääntyneet myyntisaamiset 5 043 −5 043 5 194 −5 036

Yhteensä 123 747 −8 780 116 676 −7 969

LUOTTOTAPPIOVARAUKSEN MUUTOS TILIKAUDEN AIKANA(EUR 1 000) 2017 2016

Luottotappiovaraus 1.1. −7 969 −9 348

Kurssierot −12 78

Lisäys tilikauden aikana −5 318 −3 659

Tilikauden aikana toteutuneista luottotappioista johtuva vähennys 2 753 4 045

Tilikauden aikana saaduista asiakassuorituksista johtuva vähennys 1 766 916

Luottotappiovarauksen muutos tilikauden aikana −811 1 379

Luottotappiovaraus −8 780 −7 969

jota koskevat tiukat ehdot mm. luottolimiitin määrässä. Luottoriskin pienentämiseksi voidaan riskiasiakkailta ottaa vastaan vakuuksia tai takauksia.

Asiakkaisiin liittyvä luottoriski on hajautunut, sillä konsernin myynti kertyy suurelta määrältä asiakkaita. Tilikauden 2017 päättyessä konsernilla ei ollut suuria asiakasluottoriskikeskittymiä. Saamisten laatua arvioi-daan ikäanalyysin ja asiakaskohtaisen analyysin perus-teella.

Rahoitusvarojen kirjanpitoarvo tilikauden lopussa vastaa konsernin luottoriskin enimmäismäärää.

VASTAPUOLIRISKIRahoituksellinen vastapuoliriski on määritelty riskiksi, että pankki/rahoituslaitos ei kykene täyttämään si-toumuksiaan Ramirent-konsernia kohtaan. Rahoituksel-lista vastapuoliriskiä pienennetään valitsemalla erittäin likvidejä instrumentteja ja vastapuolia, joilla on korkea luottoluokitus. Ramirent tekee yhteistyötä vain sellaisten vastapuolien kanssa, jotka on arvioitu kykeneviksi täyttä-mään velvoitteensa Ramirentia kohtaan.

Konsernin rahoitusyksikkö hallinnoi rahoitustoimiin ja niiden vastapuoliin liittyvän luottoriskin suurinta osaa käyttämällä 3–5 päärahalaitosta sekä tehokkaalla kassan− ja rahoitusvarojen hallinnalla siten, että konsernilla ei ole merkittäviä riskikeskittymiä miltään rahoitusvastapuolelta.

RAHAVIRRAN SUOJAUS

Yhtiön vuosina 2017 ja 2016 käyttämät pääasialliset joh-dannaissopimukset koostuivat korko− ja valuuttajohdan-naisista. Kyseisiä sopimuksia on käytetty yhtiön rahoitus-

periaatteiden mukaiseen suojaukseen.Ramirent-konserni käyttää korkojohdannaisia vähen-

tääkseen tuloslaskelman korkokustannusten vaihtelua ja säätääkseen velkasalkun keskimääräistä koronkiinnitysai-kaa. Koronvaihtosopimuksia käytetään tulevien liiketapah-tumien eli rahavirtojen suojaamiseen.

Kaikki korkojohdannaiset liittyvät suoraan olemassa oleviin lainoihin ja ne täyttävät suojauslaskennan sovelta-misedellytykset, joten ne on määritelty rahavirran suojauk-siksi. Rahavirransuojauksissa Ramirent on ennalta määri-tellyt korkokulujen rahavirrat vuosien 2018–2022 aikana.

Tehokas osuus käyvän arvon muutoksista niiden joh-dannaisten osalta, jotka on määritelty ja täyttävät raha-virran suojauksen edellytykset, on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin. Tehottomaan osuuteen liittyvät voitot ja tappiot merkitään tuloslaskelmaan. Suojauslaskennan tehokkuutta testataan jatkuvasti etukäteen ja jälkilasken-nalla vuosineljänneksittäin. Rahavirran suojaukset olivat tehokkaita vuoden 2017 sekä 2016 aikana.

Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot palaute-



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

taseen perusteella. Osinko maksettiin kahdessa erässä. Osingonjaon täsmäytyspäivä oli 20.3.2017 ensimmäi-sen erän, 0,20 euroa osakkeelta, osalta ja ensimmäinen osinkoerä maksettiin 4.4.2017 niille osakkeenomistajille, joiden osakkeet oli rekisteröity Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään rekisteriin ja 5.4.2017 niille osakkeenomis-tajille, joiden osakkeet oli rekisteröity Euroclear Sweden AB:n ylläpitämään rekisteriin. Osingonjaon täsmäytyspäi-vä oli 18.9.2017 toisen osinkoerän, 0,20 euroa osakkeelta, osalta ja toinen osinkoerä maksettiin 3.10.2017 niille osak-keenomistajille, joiden osakkeet oli rekisteröity Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään rekisteriin ja 4.10.2017 niille osakkeenomistajille, joiden osakkeet oli rekisteröity Eu-roclear Sweden AB:n ylläpitämään rekisteriin.

Hallitus tarkastelee säännöllisesti konsernin pääoma-rakennetta. Yhtiö tarkastelee säännöllisesti nettovelan suhdetta käyttökatteeseen ja muita taloudellisia tavoite-lukuja.

taan tuloslaskelman korkotuottoihin tai −kuluihin tilikau-silla, jolloin suojattava kohde vaikuttaa tuloslaskelmaan. Suojausrahaston muutokset esitetään muissa laajan tulok-sen erissä. Tilikauden 2017 rahavirran suojausten vaikutus muihin laajan tuloksen eriin oli 0,2 (0,3) miljoonaa euroa (verojen jälkeen).

5.2. PÄÄOMAN HALLINTA

Hallitus on hyväksynyt Ramirentin pääoman hallin-nan tavoitteet konsernin rahoituspolitiikassa ja strate-gia–suunnitelmassa. Ramirentin tavoitteena on vahva taserakenne, joka mahdollistaa taloudellisen vakauden taloudellisista suhdanteista ja ulkoisista rahoitusmahdol-lisuuksista riippumatta. Tämä antaa Ramirentille mah-dollisuuden tehdä pitkän aikavälin liiketoimintapäätöksiä ja hyödyntää avautuvia liiketoimintamahdollisuuksia kai-kissa suhdanteissa. Lisäksi yhtiön tavoitteena on vakaa, yhtiön pääomakustannukset ylittävä tuotto.

Ramirent julkaisi uuden strategiansa ja taloudelliset ta-voitteensa vuosille 2018-2020 30.11.2017. Uuden strategian tarkoituksena on keskittyä pääomatehokkaaseen kasvuun Ramirentin ydinliiketoiminnassa konevuokrauksessa ja sii-hen liittyvissä palveluissa. Konsernin strategian tavoitteena vuosina 2018-2020 on kehittää kannattavuutta keskittymäl-lä järjestelmällisesti yrityksen kannattaviin liiketoimintoi-hin, suorituskyvyn johtamiseen, toimiviin prosesseihin, pääomatehokkuuteen ja ihmisten johtamiseen.

Ramirentin taloudelliset tavoitteet päivitettiin uuden strategian julkaisemiseen yhteydessä.

UUDET TALOUDELLISET TAVOITTEETMittari Tavoite Aiemmat mittarit ja tavoitteet

Osakekohtaisen tuloksen kasvu (CAGR) Kaksinumeroinen kasvuluku 2018-2020 Liikevaihdon kasvu > BKT + 2% per vuosi

Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) 16% vuoden 2020 loppuun mennessä Oman pääoman tuotto (ROE) 12% tilikaudelta

Osingonjakosuhde > 50% tilikauden tuloksesta > 40% tilikauden tuloksesta

Nettovelka/käyttökate < 2,5 -kertainen jokaisen tilikauden lopussa < 2,5 -kertainen jokaisen tilikauden lopussa

Ramirentin liiketoiminta on pääomavaltaista, ja inves-toinnit uuteen kalustoon sekä olemassa olevan kaluston tehokas käyttö heijastuvat kasvumahdollisuuksiin ja kan-nattavuuteen. Ramirentin tulevaisuuden käyttöomaisuus-hyödykeinvestointien määrä riippuu lukuisista tekijöistä, kuten yleisistä taloudellisista olosuhteista ja kasvunä-kymistä. Liiketoiminta on luonteeltaan syklistä, mutta investointien keskeyttäminen vaikuttaisi melko nopeasti kassavirtaan. Investointien ajoitus ja määrä ovat keskeisiä tavoitellun pääomarakenteen saavuttamiseksi.

Ramirentin tavoitteena on maksaa vuosittain osinko-ja vähintään 50 prosenttia tilikauden osakekohtaisesta tuloksesta. Hallitus on ehdottanut vuoden 2018 yhtiöko-koukselle osinkojen määräksi 0,44 euroa osakkeelta, mikä vastaa 75 % tilikauden voitosta. Viimeisten viiden vuoden aikana varsinaiset osingot ovat olleet keskimäärin 103 % vuoden tuloksesta.

Vuoden 2017 varsinainen yhtiökokous hyväksyi hal-lituksen ehdotuksen, jakaa osinkoa 0,40 euroa osaketta kohti 31.12.2016 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

NETTOVELAN SUHDE KÄYTTÖKATTEESEEN 31.12.2017 JA 31.12.2016 OLI SEURAAVA:(EUR 1 000) 2017 2016

Korolliset velat 344 832 347 418

Käteis− ja muut rahavarat −6 896 −1 570

Nettovelat 337 936 345 848

Liiketulos ennen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistoja (EBITDA) 205 490 169 050

Nettovelan suhde käyttökatteeseen 1,6x 2,0x

NETTOVELAN TÄSMÄYTYSLASKELMA 2017 2016

Nettovelka 1.1. 345 848 280 855

Rahavarojen lisäys /(vähennys) −5 327 −999

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut −12 015 −4 026

Lyhytaikaisten lainojen nostot ja takaisinmaksut 9 847 70 181

Valuuttakurssierot −585 -325

Ei rahavirtavaikutteiset muutokset

− lainojen nostokulujen jaksotukset 168 163

Nettovelan lisäys /(vähennys) −7 912 64 993

Nettovelka 31.12. 337 936 345 848

6. TULOVEROT

L

Tuloverot koostuvat verotettavan tuloksen perusteella kirjatuista veroista ja laskennallisista veroista.

Verotettavan tuloksen perusteella kirjatut verot sisältävät päät-tyneen tilikauden tuloverot sekä aiemmilla tilikausilla kirjattuihin veroihin liittyvät verot tai veron hyvitykset, joita ei ole aiemmalla kaudella kirjattu tuloslaskelmaan. Tilikauden tuloslaskelmaan kirjattu tilikauden verotettavaan tuloon perustuva tulovero on kaikkien konserniyritysten tuloverojen summa, joka lasketaan yhtiökohtaisesta verotettavasta tulosta kunkin konserniyrityksen toimintamaan verokannan mukaisesti.

Laskennallisissa veroissa huomioidaan kaikki varojen ja velkojen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon väliset väliaikaiset erot. Pääasialliset väliaikaiset erot johtuvat pitkäaikaisen omaisuuden poistoeroista, johdannaissopimusten arvostamisesta käypään arvoon, etuuspohjaisista eläke−etuuksista, vähennyskelpoisista verotuksellisista tappioista sekä liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä käypään arvoon arvostetuista eristä. Laskennallisia verovelkoja ei kirjata tytäryhtiöiden voittovaroista, ellei ole toden-näköistä, että väliaikaiset erot realisoituvat ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennalliset verot määritetään maakohtaisilla paikallisten verolakien mukaisilla tilinpäätöspäivänä säädetyillä verokannoilla tai verokannoilla jotka on käytännössä hyväksytty raportointikau-den päättymispäivään mennessä. Laskennallinen verosaaminen kirjataan niin suurena kuin se todennäköisesti voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.

Muuhun laajaan tulokseen kirjattuihin eriin liittyvät tuloverot kirjataan myös muuhun laajaan tulokseen.



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

6.1. TULOSLASKELMAAN KIRJATUT VEROT

(EUR 1 000) 2017 2016

Tilikauden tuloverot −12 325 −6 908

Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta 793 −381

Laskennalliset verot −1 981 1 016

Tuloverot yhteensä −13 514 −6 273

Tuloverojen täsmäytyslaskelma Suomen yhtiöverokantaan

(EUR 1 000)

Tulos ennen veroja (EBT) 76 966 28 104

Suomen verokannan mukainen tulovero voitosta ennen veroja −15 393 −5 621

Suomen ja ulkomaisten verokantojen erojen vaikutus 320 472

Verotuksessa vähennyskelvottomien kulujen vaikutus −1 316 −807

Verovapaiden tulojen vaikutus 441 365

Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta 793 −381

Verokantojen muutosten vaikutus laskennallisiin veroihin 1 007 408

Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset tilikauden verotuksellisista tappioista −149 −264

Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen aikaisempien vuosien verotuksellisista tappioista 227 −

Yhteis− ja osakkuusyhtiöiden tulos 198 261

Aiemmin kirjaamattoman verosaamisen hyödyntäminen kuluvan vuoden verotuksessa 237 −

Muut erät 120 −707

Tuloverot yhteensä −13 514 −6 273

Efektiivinen tuloveroprosentti -17,6 % -22,3 %

MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN LIITTYVÄT VEROT

2017 2016

(EUR 1 000) ENNEN VEROJA VERO VEROJEN JÄLKEEN

ENNEN VEROJA VERO VEROJEN JÄLKEEN

Muuntoerot −8 643 − −8 643 −3 285 − −3 285

Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä −1 682 370 −1 312 −1 205 265 −940

Rahavirran suojaukset 274 −55 219 404 −81 323

Osuus osakkuus− ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä −1 290 − −1 290 3 348 − 3 348

Yhteensä −11 341 315 −11 026 −739 184 −555

Verovapaisiin tuottoihin vuonna 2016 vaikuttaa aiemmin kirjattuihin ehdollisiin kauppahintavastikkeisiin tehdyt arvi-on muutokset sekä tapaus, jossa toteutunut ehdollinen kauppahintavastike oli alempi kuin siitä kirjatun velan kirjanpi-toarvo.

Laskennalliset verosaamiset ja −velat on laskettu käyttäen vuoden 2018 tai sitä seuraavien vuosien verokantoja. Verokanta on muuttunut Norjassa ja Slovakiassa vuonna 2017. Vuonna 2018 verokanta tulee muuttumaan Norjassa ja Latviassa.



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

6.2. LASKENNALLISET VEROT

LASKENNALLISTEN VEROSAAMISTEN MUUTOKSET VUONNA 2017(EUR 1 000) AVAAVA TASE 1.1. TULOSVAI-

KUTTEISESTI KIRJATTU

MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN

KIRJATTU

VALUUTTA-KURSSIEROT

YRITYSHANKINNAT JA LUOVUTUKSET

UUDELLEEN LUOKITTELU

PÄÄTTÄVÄ TASE 31.12.

Vahvistetut tappiot 2 388 −2 134 − −27 − − 227

Käyvän arvon oikaisut 646 −40 −55 − − − 551

Eläkevelvoitteet 1 904 − 370 −50 − − 2 224

Muut väliaikaiset erot 1 506 1 680 − 19 − − 3 205

Yhteensä 6 445 −494 315 −58 − − 6 208

Netotuksen vaikutus −5 867 −5 054

Tilinpäätöksessä raportoidut laskennalliset verosaamiset

578 1 154

LASKENNALLISTEN VEROVELKOJEN MUUTOKSET VUONNA 2017(EUR 1 000) AVAAVA TASE 1.1. TULOSVAI-



KIRJATTU

VALUUTTA-KURSSIEROT




Yrityshankintojen yhteydessä kirjatut pitkäaikaisten varojen käyvän arvon oikaisut

13 911 −1 034 − −1 008 57 − 11 926

Kertyneet suunnitelman ylittävät poistot 36 909 1 799 − −500 − − 38 208

Muut veronalaiset väliaikaiset erot 2 473 723 − −289 − − 2 907

Yhteensä 53 293 1 488 − −1 797 57 − 53 041


Tilinpäätöksessä raportoidut laskennalliset verovelat

42 427 47 987

LASKENNALLISTEN VEROSAAMISTEN MUUTOKSET VUONNA 2016(EUR 1 000) AVAAVA TASE 1.1. TULOSVAI-



KIRJATTU

VALUUTTA-KURSSIEROT




Vahvistetut tappiot 1 352 1 003 − 33 − − 2 388

Käyvän arvon oikaisut 664 138 −81 −75 − − 646

Eläkevelvoitteet 1 618 − 265 21 − − 1 904

Muut väliaikaiset erot 853 701 − −47 − − 1 506

Yhteensä 4 487 1 842 184 −69 − − 6 445


Tilinpäätöksessä raportoidut laskennalliset verosaamiset

852 578



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

LASKENNALLISTEN VEROVELKOJEN MUUTOKSET VUONNA 2016(EUR 1 000) AVAAVA TASE 1.1. TULOSVAI-



KIRJATTU

VALUUTTA-KURSSIEROT




Yrityshankintojen yhteydessä kirjatut pitkäaikaisten varojen käyvän arvon oikaisut

15 028 −1 826 − 709 − − 13 911

Kertyneet suunnitelman ylittävät poistot 34 910 2 636 − −637 − − 36 909

Muut veronalaiset väliaikaiset erot 2 880 1 − −408 − − 2 473

Yhteensä 52 818 811 − −336 − − 53 293


Tilinpäätöksessä raportoidut laskennalliset verovelat

49 183 47 427

A

Konsernitilinpäätökseen sisältyy laskennallisia verosaamisia sellais-ten tytäryritysten vahvistetuista tai vahvistettavista tappioista, jotka ovat olleet tappiollisia raportointikaudella tai tätä edeltävällä kaudella. Konsernin johto on arvioinut näiden tytäryritysten mah-dollisuuden hyödyntää nämä tappiot niiden kausien aikana, jolloin tappiot voidaan vähentää verotettavasta tulosta kussakin tytäryri-tyksessä. Tämä arvio perustuu johdon parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon kyseisten yhtiöiden tulevaisuuden näkymistä ja tar-vittaessa on osa laskennallisesta verosaamisesta jätetty kirjaamatta, jos niiden hyödyntämisestä ei ole riittävää varmuutta. Vähennys-kelpoisten tappioiden määrä, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista on yhteensä 3,6 (7,1) miljoonaa euroa.

7. KONSERNIRAKENNE JA YHDISTELYPERIAATTEET

L

TYTÄRYHTIÖTKonsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Ramirent Oyj:n ja kaikki tytäryhtiöt, joissa Ramirent Oyj:llä on määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan valtaa ohjata yhtiön toimintoja ja oikeutta saada tuotto-ja näistä toiminnoista.

Konsernin yksiköt noudattavat yhtenäisiä laatimisperiaatteita. Tytäryritykset on lueteltu liitetiedossa 7.2.

Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenetelmän mukaises-ti, jossa hankitun yhtiön varat, velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankintahetken käypään arvoon.

Hankintahetkellä tarkoitetaan päivää, jolloin tytäryhtiö siirtyy emoyhtiön määräysvaltaan. Tytäryhtiö yhdistellään konsernitilin-päätökseen hankintahetkestä lähtien siihen saakka, kun emoyhtiön määräysvalta tytäryhtiöön päättyy. Jos määräysvalta tytäryhtiös-sä menetetään, jäljellä oleva omistusosuus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Lisäksi kyseiseen tytäryhtiöön liittyvät aikaisemmin muihin laajan tuloslaskelman eriin kirjatut erät siirretään tulosvaikutteisiksi. Jos emoyhtiöllä säilyy määräysvalta,

omistusosuuden muutosten vaikutus kirjataan suoraan konsernin omaan pääomaan.

Liikearvo on määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallatto-mien omistajien osuus ja aiemmin omistetun osuuden hankin-ta-ajankohdan käypä arvo yhteenlaskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Se edustaa hankkijan vastaisen taloudellisen hyödyn kerryttämiseksi suorittamaa maksua, jota ei voida yksilöidä ja kirjata erillisiksi omaisuuseriksi. Lisäkauppa-hinnat arvostetaan käypään arvoon ja myöhemmät käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Kaikki hankintaan liittyvät kulut, kuten asiantuntijapalkkiot kirjataan kuluksi. Määräysval-lattomien omistajien osuus saadaan arvostaa transaktiokohtai-sesti joko käypään arvoon tai määräysvallattomien omistajien suhteellisena osuutena hankinnan kohteen nettovaroista.

Hankitut nettovarat käsitellään hankittujen tytäryhtiöiden toimintavaluutassa ja muunnetaan emoyhtiön toimintavaluut-taan tilikauden päättymispäivän valuuttakursseja käyttäen. Tästä johtuen muu kuin euromääräinen liikearvo on riippuvainen va-luuttakursseista, mikä aiheuttaa vaihtelua liikearvon ja käypään arvoon pääsemiseksi tehtyjen oikaisujen määrässä, kun nämä muunnetaan emoyhtiön toimintavaluuttaan.

7.1. YHDISTELYPERIAATTEET

Konsernitilinpäätöksen laadintaan liittyvät yleiset peri-aatteet esitetään tässä osiossa.



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä sisäiset katteet ja konsernin sisäiset osingot on eliminoitu. Realisoitumattomat tappiot on eliminoitu samalla tavalla kuin realisoitumattomat voitot, mutta vain silloin, kun ei ole näyttöä arvonalentumisesta.

ULKOMAAN VALUUTAN MÄÄRÄISET TAPAHTU-MAT JA ULKOMAISTEN YKSIKKÖJEN TILIN-PÄÄTÖSTEN VALUUTAN MUUNTAMINENKunkin yksittäisen konserniyhtiön tulosta ja taloudellista tilannetta mitataan sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa yhtei-sö pääasiallisesti toimii (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on konsernin emoyhtiön Ramirent Oyj:n toimintavaluutta.

Ulkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toi-mintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Ulkomaan valuutan määräiset saamiset ja velat muunne-

taan toimintavaluutan määräisiksi raportointipäivän valuuttakurs-sien mukaisesti. Liiketoimintaan liittyvät valuuttakurssivoitot ja −tappiot sisältyvät tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin. Valuuttakurssivoitot ja –tappiot ulkomaan rahan määräisistä lainoista sisältyvät rahoitustuottoihin ja −kuluihin.

Toimintavaluuttanaan muuta kuin euroa käyttävien konsernin tytäryhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssien mukaisesti. Näiden yhtiöiden taseet tilikauden tulosta lukuunottamatta muunnetaan euroiksi raportointipäivän valuuttakurssien mukaan. Yhdistelystä johtuva konsernituloslas-kelmaan ja −taseeseen kirjattujen tilikauden voittojen erotus, kuten myös hankittujen ulkomaisten tytäryhtiöiden hankittujen varojen eliminoinnista syntyvät kurssierot, sisältyvät kurssieroina konserni-tilinpäätöksen omaan pääomaan ja niiden muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryhtiö luovutetaan, kaikki luovutet-tuun tytäryhtiöön liittyvät aiemmin omassa pääomassa esitetyt kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan osana myynnistä tai purkami-sesta aiheutuvaa voittoa tai tappiota.

7.2. TYTÄRYHTIÖT

TYTÄRYHTIÖT 31.12.2017MAA TOIMINNAN LUONNE OYJ:N SUORA OMISTUS KONSERNIN OMISTUS

Ramirent Internal Services AB Ruotsi Toimiva 100 % 100 %

Ramirent Shared Services AS Viro Toimiva 100 % 100 %

Safety Solutions Jonsereds AB Ruotsi Toimiva 85,73 % 85,73 %

Ramirent Finland Oy Suomi Toimiva 100 % 100 %

Ramirent AB Ruotsi Toimiva 100 % 100 %

Ramirent Safe Access AB Ruotsi Toimiva 0 % 100 %

Ramirent AS Norja Toimiva 100 % 100 %

Bautas AS Norja Lepäävä 0 % 100 %

Ramirent A/S Tanska Toimiva 100 % 100 %

Ramirent Baltic AS Viro Toimiva 100 % 100 %

Ramirent AS Rigas filiale Latvia Toimiva 0 % 100 %

Ramirent AS Vilniaus filialas Liettua Toimiva 0 % 100 %

Ramirent S.A. Puola Toimiva 100 % 100 %

Ramirent s.r.o. Tšekin tasavalta Toimiva 100 % 100 %

Ramirent spol. s.r.o. Slovakia Toimiva 100 % 100 %

Myyty tai fuusioitu vuonna 2017

C6 Invest AS Norja Kiinteistöyhtiö

Ramirent Module Systems AS Norja Toimiva



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

7.3. SIJOITUKSET OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSIIN

L Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa Ramirentilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa. Yleensä tämä perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa 20–50 prosenttia äänivallasta.

Yhteisjärjestelyt ovat järjestelyjä, joissa Ramirent käyttää toisen osapuolen kanssa yhteistä määräysvaltaa. Ramirent soveltaa kaikkiin yhteisjärjestelyihin IFRS 11 -standardia. IFRS 11:n mukaan yhteisjärjestelyt luokitellaan yhteisiksi toiminnoiksi tai yhteisyri-tyksiksi sen mukaan, mitkä ovat sijoittajien sopimusperusteiset oikeudet ja velvoitteet. Ramirent on arvioinut yhteisjärjestelyjensä luonteen ja todennut niiden olevan yhteisyrityksiä.

Osakkuus- ja yhteisyritykset yhdistellään konsernitilinpäätök-seen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa sijoitukset kirjataan alun perin hankintamenon mää-räisenä ja sitä lisätään tai vähennetään kirjaamalla konsernin osuus hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista ja muista laajan tuloksen eristä. Saadut tai saatavat osingot osakkuusyri-tyksiltä ja yhteisyrityksiltä kirjataan sijoituksen kirjanpitoarvon vähennykseksi. Jos konsernin osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävän yrityksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävästä yrityksestä (mukaan lukien mahdolliset pitkäaikaiset saamiset, jotka tosiasialli-sesti muodostavat osan konsernin nettosijoituksesta pääomaosuus-menetelmällä yhdisteltävään yritykseen), konserni ei kirjaa lisää tappiota, ellei sillä ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta eikä se ole suorittanut maksuja pääomaosuusmenetelmällä yhdistel-tävän yrityksen puolesta. Hankintaan liittyvät kulut aktivoidaan pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävän yrityksen hankintame-noon ennen vuotta 2016 toteutetuissa järjestelyissä. Vuodesta 2016 lähtien Ramirent soveltaa IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardia yhteisten toimintojen hankintoihin, jotka muodostavat liiketoiminnan. Tällaisiin hankintoihin liittyvät kulut kirjataan kuluksi.

Osakkuusyritysten ja yhteisyritysten noudattamat tilinpää-töksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.

Osuus osakkuusyritysten ja yhteisyritysten tuloksesta esitetään erikseen konsernin tuloslaskelmassa. Ramirentin sijoituksen osak-kuusyrityksiin ja yhteisyrityksiin sisältävät hankinnan yhteydessä määritetyn liikearvon.

YHTEISYRITYKSETRamirentilla on kaksi yhteisyritystä: Fortrent Oy, jolla on Venäjällä ja Ukrainassa toimivat tytäryritykset sekä Fehmarnbelt Solution Services A/S Tanskassa. Fehmarn-belt Solutions Services A/S on perustettu Zeppelin Rental GmbH:n kanssa palvelemaan rajat ylittävää Fehmarnbelt tunnelin rakennusprojektia. Koska projekti on viivästynyt ei myöskään Fehmarnbelt Solution Services A/S:n toimin-taa ole vielä aloitettu.

(EUR 1 000) 2017 2016

Osuudet yhteisyrityksissä 7 785 8 082


TIEDOT KONSERNIN OLENNAISISTA YHTEISYRITYKSISTÄOMISTUSOSUUS

NIMI TOIMIALA KOTIPAIKKA 2017 2016

Fortrent Oy Konevuokraus Helsinki 50 % 50 %

(EUR 1 000) 2017 2016

Nettovarat kauden alussa 12 159 2 801

Tilikauden tulos 2 078 2 663

Muut laajan tuloksen erät −2 579 6 696

Nettovarat kauden lopussa 11 658 12 159

Omistusosuus yhteisyrityksestä (50%) 5 829 6 080

Transaktiokustannukset 1 358 1 358

Kirjanpitoarvo 31.12 7 187 7 438

Fortrentille myönnetyt lainat 10 153 12 926

Fortrent on johtava rakennuskoneiden ja −laitteiden vuok-rausyritys Venäjällä ja Ukrainassa. Fortrentin omistajuus ja hallinta on jaettu Ramirentin ja Cramon kesken tasan 50/50. Ramirent on luokitellut osuutensa Fortrentista yhteisyritykseksi. Omistus yhteisyrityksessä kirjataan Ramirent-konsernin tilinpäätökseen pääomaosuusme-netelmällä ja osuus yhteisyrityksen tuloksesta sisältyy tilinpäätöksessä liikevoittoon.

Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto Fortren-tin taloudellisesta informaatiosta. Fortrent laatii tilinpää-töksensä IFRS:n mukaisesti eikä sen laadintaperiaatteissa ole olennaisia eroja Ramirentin laadintaperiaatteisiin.



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

YHTEENVETO FORTRENTIN TASE−ERISTÄ(EUR 1 000) 31.12.2017 31.12.2016

Pitkäaikaiset varat

Liikearvo 5 023 5 421

Aineettomat hyödykkeet 3 666 4 760

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 21 630 24 513

Laskennalliset verosaamiset 1 658 2 287

Pitkäaikaiset varat yhteensä 31 977 36 981

Lyhytaikaiset varat

Rahat ja muut rahoitusvarat 447 351

Muut lyhytaikaiset varat 6 129 6 838

Lyhytaikaiset varat yhteensä 6 576 7 189

VARAT YHTEENSÄ 38 553 44 171


Korolliset pitkäaikaiset velat 20 306 25 852

Muut pitkäaikaiset velat (laskennalliset verovelat) 2 589 2 893

Pitkäaikaiset velat yhteensä 22 895 28 746

Lyhytaikaiset velat

Muut lyhytaikaiset velat 4 000 3 266

Lyhytaikaiset velat yhteensä 4 000 3 266

VELAT YHTEENSÄ 26 895 32 011

NETTOVARAT 11 658 12 159

YHTEENVETO FORTRENTIN LAAJASTA TULOSLASKELMASTA(EUR 1 000) 2017 2016

TUOTOT YHTEENSÄ 32 226 29 578

Materiaalit ja palvelut −8 963 −9 615

Muut kulut −11 754 −10 356

Poistot käyttöomaisuushyödykkeistä −6 980 −6 477

Liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) 4 529 3 130

Poistot aineettomista hyödykkeistä −788 −702

Liiketulos (EBIT) 3 741 2 428

Korkotuotot 78 39

Korkokulut −604 −724

Muut rahoitustuotot ja -kulut (netto) −628 1 156

Liiketulos ennen veroja (EBT) 2 588 2 900

Tuloverot −509 −238


Muut laajan tuloksen erät −2 580 6 696

LAAJA TULOS YHTEENSÄ −502 9 358



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

Fortrent on luokitellut osan venäläiseltä ja ukrainalaiselta tytäryhtiöltään olevista lainoista nettosijoitukseksi ulko-maiseen yhteisöön. Näistä lainoista syntyneet kurssierot on kirjattu muuntoeroina muun laajan tuloksen eriin. Osa lainoista on takaisinmaksettavia ennalta sovitun mak-susuunnitelman mukaisesti ja näihin lainoihin liittyvät kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan. Vaikutus vuoden 2017 nettotulokseen oli -0,2 (1.0) miljoonaa euroa.

Fortrentilla on vastuusitoumuksia 269 (177) tuhatta euroa.

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä oli 324 (331) henkilötyövuotta.

7.4. YRITYSHANKINNAT JA −MYYNNIT

TYTÄRYHTIÖ− JA LIIKETOIMINTAHANKINNAT VUONNA 2017 JA 2016Vuosina 2017 ja 2016 ei toteutettu hankintoja.

TYTÄRYHTIÖIDEN JA LIIKETOIMINTOJEN MYYNNIT VUOSINA 2017 JA 2016Ramirent sai 1.11.2017 päätökseen Norjassa sijaitsevan kiinteistöyhtiö C6 Invest AS:n myynnin ja takaisinvuok-rauksen. Yhtiö omistaa Ramirentin Norjan Enebakkissa sijaitsevan kalustokeskuksen. Kaupan myötä Ramirent kirjasi noin 1,3 miljoonan euron myyntivoiton vuodelle 2017. Vuokrasopimus on luokiteltu tavalliseksi vuokraso-pimukseksi.

Vuonna 2016 ei toteutettu tytäryhtiöiden tai liiketoi-mintojen myyntejä.

7.5. KONSERNIN TULOSLASKELMAN ESITTÄMINEN

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardi ei määrittele liiketulosta, Ramirent esittää konsernin tuloslaskelmassa liiketuloksen (EBIT) ja on määritellyt sen nettosummana joka muodostuu kokonaismyynnistä ja liiketoiminnan muista tuotoista, joista vähennetään materiaali- ja pal-velukulut, työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ja muut liiketoiminnan kulut sekä poistot ja pitkäaikaisen omai-suuden arvonalentumistappiot. Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta ja käyttöpääomaeristä aiheutuvat valuuttakurs-sierot sisältyvät liiketulokseen.

7.6. UUDET IFRS-STANDARDIT

IASB on julkistanut seuraavat standardit ja tulkinnat, jotka eivät ole vielä voimassa ja joita Ramirent ei ole vielä soveltanut. Ramirent ottaa ne käyttöön kunkin standar-din ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

IFRS 15 MYYNTITUOTOT ASIAKASSOPIMUKSISTA

Ramirent ottaa IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista –standardin käyttöön 1.1.2018 lähtien. Ramirent esitti alusta-

via arvioita standardin käyttöönoton vaikutuksista vuoden 2016 tilinpäätöksessä. Vuoden 2017 aikana Ramirent jatkoi uuden standardin vaikutusten arvioimista ja valmisteluja sen ottamiseksi käyttöön takautuvasti IAS 8:n mukaisesti.

Ramirent on käyttöönoton valmisteluun liittyen mm. analysoinut sopimuksia, selkeyttänyt tuloutussääntöjä ja kouluttanut vastuuhenkilöitä ymmärtämään uuden stan-dardin vaatimuksia.

IFRS 15 -standardi sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen. Standardin mukaan määräysvallan siirtymi-nen on myynnin kirjaamisen keskeinen kriteeri. Standar-din soveltamisella voi olla vaikutusta myynnin kirjausajan-kohtaan ja kirjattaviin määriin verrattuna nykyisiin IAS 18 –standardiin perustuviin sääntöihin.

Ramirent on tunnistanut toiminnoissaan seuraavat tulovirrat:

1. Tuotot vuokrauksesta (63 % liikevaihdosta vuonna 2017)2. Tuotot palveluista (28 % liikevaihdosta vuonna 2017)3. Kaluston myyntituotot (4 % liikevaihdosta vuonna 2017)4. Vaihto-omaisuuden myynti (5 % liikevaihdosta vuonna 2017).Kaikki Ramirentin toimintasegmentit tarjoavat asi-

akkailleen kaluston vuokrausta ja palveluja, sekä myyvät kalustoa ja vaihto-omaisuutta, mutta myynnin jakauma voi olla erilainen eri toimintasegmenteillä ja vaihdella vuodes-ta toiseen.

Ramirent-konsernin pääasiallista toimintaa on kalus-ton vuokraus, josta kertyvien tuottojen kirjanpitokäsittely perustuu IAS 17 Vuokrasopimukset -standardiin ja myö-hemmin IFRS 16 –standardin voimaantulon jälkeen kysei-seen standardiin. IFRS 15 standardin käyttöönotolla ei ole vaikusta Vuokrasopimukset-standardin puitteissa tapah-tuvaan liikevaihtoon. IFRS 15 –standardia tullaan sovelta-maan palveluottoihin sekä kaluston ja vaihto-omaisuuden myyntituottoihin. Sitä kautta IFRS 15 –standardi vaikuttaa noin 40 %:iin Ramirentin liikevaihdosta.

Palveluita tarjotaan asiakkaille sekä koneiden ja laittei-den vuokraukseen liitännäisenä että erillisenä. Palveluiden laajaan valikoimaan kuuluu mm. työmaan suunnittelu-, tuki- ja logistiikkapalveluita, koulutusta, sekä kaluston asennus- ja purkupalveluita. Analysoinnissa todettiin että IFRS 15 ei muuta tämänhetkistä palvelutuottojen tuloutus-käytäntöä.

Kaluston myyntituotot muodostuvat vuokrauskäytössä olleiden koneiden ja laitteiden myyntituotoista. Kalustoa myydään osana normaalia liiketoimintaa. Vaihto-omaisuu-den myynti koostuu polttoaineen, tavaroiden ja kulutus-tarvikkeiden myynnistä. Analysoinnissa todettiin, että IFRS 15 ei muuta tämänhetkistä koneiden ja laitteiden sekä vaihto-omaisuuden myyntituottojen tuloutuskäytäntöä.

IFRS 15 –standardin mukaan transaktiohinnat tulee kohdistaa suoritevelvoitteille erillismyyntihintojen perus-teella. IAS 18 mukaisessa käytännössä Ramirent on määri-tellyt sopimuksiin sisältyvän kaluston vuokrauksen ja pal-velut erillisiksi komponenteiksi ja kohdistanut tuotot niille erikseen. Tuottojen kohdistamisessa IFRS 15:n mukaisesti



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

ei ole merkittävää muutosta aikaisempaan käytäntöön. Ramirent-konsernin osalta IFRS 15 standardin soveltami-salaan kuuluvien asiakassopimusten osalta transaktio-hintaan ei sisälly muuttuvia vastikkeita eikä sopimuksiin sisälly merkittäviä rahoituskomponentteja. Ramirent-kon-sernissa ei ole identifioitu asiakassopimuksen saamisesta aiheutuvia lisämenoja tai asiakassopimuksen täyttämisestä aiheutuvia menoja.

Ramirentin arvion mukaan IFRS 15:n soveltaminen ei aiheuta merkittäviä muutoksia myynnin kirjausajankoh-taan tai kirjattaviin määriin verrattuna tämänhetkiseen käytäntöön. IFRS 15:n käyttöönoton myötä sekä sanallis-ten että numeeristen liitetietojen määrä tilinpäätöksessä tulee kasvamaan ja ne tulevat olemaan aiempaa yksityis-kohtaisempia.

IFRS 9 RAHOITUSINSTRUMENTIT

Ramirent ottaa IFRS 9 Rahoitusinstrumentit –standardin käyttöön 1.1.2018 lähtien. Standardi sisältää uusia säännök-siä rahoitusinstrumenttien luokittelusta ja arvostamisesta, rahoitusinstrumenttien arvonalentumisesta ja suojaus-laskennasta. Standardi tuo uuden, odotettavissa olevien tappioiden arvonalentumismallin, joka vaatii odotettavissa olevien luottotappioiden oikea-aikaisempaa tunnistamista. Standardilla ei ole olennaista vaikutusta rahoitusvelkojen luokitteluun. Konserni on kehittänyt mallin odotettavissa olevien luottotappioiden laskemiseksi IFRS 9:n mukaisesti. Standardilla ei ole merkittävää vaikutusta Ramirentin ra-hoitusinstrumentteihin mutta se vaikuttaa rahoitusinstru-menttien esittämiseen ja niistä annettaviin liitetietoihin.

Ramirent on päättänyt luokitella myytävissä olevat rahoitusvarat käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostet-taviksi rahoitusvaroiksi.

Ramirent on päättänyt noudattaa IFRS 9:n käyttöön-otossa mukautettua takautuvaa soveltamista, jossa vertai-lukausien tietoja ei oikaista, vaan käyttöönoton vaikutus kirjataan oman pääoman avaavaan saldoon 1.1.2018.

IFRS 16 VUOKRASOPIMUKSET

Ramirent ottaa IFRS 16 Vuokrasopimukset –standardin käyttöön 1.1.2019 lähtien. IFRS 16 -standardi tulee kasvat-tamaan merkittävästi varoiksi ja veloiksi luokiteltavien vuokrasopimusten määrää vuokralleottajan taseella.

Ramirent on parhaillaan analysoimassa uuden stan-dardin käyttöönoton vaikutuksia. IFRS 16:n vaatimusten mukaan vuokralleottajien on merkittävä lähes kaikista vuokrasopimuksista taseelleen käyttöoikeutta koskeva omaisuuserä ja tulevia vuokramaksuja vastaava velka. Stan-dardi myös edellyttää kirjaamaan operatiivisen vuokraku-lun sijaan poiston käyttöoikeutta koskevasta omaisuuseräs-tä ja korkokulun vuokrasopimusvelasta. Standardi sisältää lyhytaikaisten ja vähäarvoisia omaisuuseriä koskevien vuokrasopimusten kirjaamiseen liittyviä helpotuksia. Ramirentin alustavan suunnitelman mukaan taseelle ei tulla kirjaamaan omaisuuseriä lyhytaikaisia ja vähäarvoisia omaisuuseriä koskevien vuokrasopimusten perusteella.

Ramirentin vuokrasopimuksista pääosa liittyy kiinteis-töihin. Muut vuokrasopimukset liittyvät pääosin vuokraka-

luston jaettuihin vuokrasopimuksiin ja jälleenvuokrausso-pimuksiin sekä omassa käytössä oleviin kulkuneuvoihin. Kiinteistöjen vuokrasopimukset vaihtelevat lyhytaikaisista yli kymmenen vuoden pituisiin sopimuksiin. Ramirentin alustava suunnitelma on, että kiinteistöjen osalta taseelle ei tulla kirjaamaan omaisuuseriä lyhytaikaisista sopimuksista eikä toistaiseksi voimassa olevista sopimuksista, joilla on lyhyt irtisanomisaika. Vuokrakaluston jaetut vuokraso-pimukset ja jälleenvuokraussopimukset ovat tyypillisesti lyhytaikaisia tai niihin sisältyy muuttuvia vuokramaksuja eikä niistä siten tulla kirjaamaan omaisuuseriä taseelle.

Vuokralleantajan kannalta ohjeistus vuokrien luokitte-luun rahoitusleasingsopimuksiin ja tavallisiin vuokrasopi-muksiin tällä hetkellä voimassa olevassa IAS 17 -standardis-sa on pääsääntöisesti vastaava kuin uudessa IFRS 16:ssa.

Standardi tulee vaikuttamaan ensisijaisesti konsernin tavallisetn vuokrasopimusten kirjanpitokäsittelyyn. Tilin-päätöshetkellä konsernin ei-purettavissa olevien vuokraso-pimusten vastaiset vähimmäisvuokrat ovat 82,0 miljoonaa euroa (liitetieto 8.2). Ramirentin arvion mukaan niistä 5-10% liittyy lyhytaikaiisiin ja vähäarvoisiin omaisuuseriin liittyviin vuokrasopimuksiin, joihin liittyvät kulut tullaan kirjaamaan tasaerinä kuluksi tuloslaskelmaan.

Ramirent jatkaa vaikutusten analysointia vuoden 2018 aikana.

MUUT UUDET JA MUUTTUNEET IFRS–STANDARDITVuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin, muutosko-koelma 2014-2016 (sovellettava IFRS 12:n osalta 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla; IFRS 1:n ja IAS 28:n osalta 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Parannus IFRS 12:een selventää että esittämisvaatimukset, pois lukien yhteenveto tytär-, yhteis- ja osakkuusyrityksiä koskevasta taloudellisesta informaatiosta, koskevat yhtei-sön sellaisia osuuksia muissa yhteisöissä, jotka on IFRS 5 mukaisesti luokiteltu myytävänä oleviksi tai lopetetuiksi toiminnoiksi. Tällä voi olla vaikutusta tuleveisuudessa mi-käli osuuksia muissa yhteisöissä luokitellaan myytävänä oleviksi IFRS5:n mukaisesti. Muilla vuosittaisilla paran-nuksilla ei tule olemaan merkittävää vaikutusta Ramiren-tin taloudelliseen raportointiin.

Muilla julkistetuilla muutoksilla tai uudistuksilla IFRS−standardeihin ja IFRIC−tulkintoihin ei ole merkittä-vää vaikutusta Ramirentin taloudelliseen raportointiin.

7.7. KÄYTETYT VALUUTTAKURSSIT

TULOSKURSSI 2017

TULOSKURSSI 2016

TASEKURSSI 2017

TASEKURSSI 2016

Valuutta

CZK 26,3272 27,0343 25,5350 27,0210

DKK 7,4387 7,4454 7,4449 7,4344

NOK 9,3286 9,2927 9,8403 9,0863

PLN 4,2563 4,3636 4,1770 4,4103

SEK 9,6369 9,4673 9,8438 9,5525



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

8.1. LÄHIPIIRITAPAHTUMATRamirentin lähipiiriin kuuluvat johdon avainhenkilöt, yhteisyritykset Fortrent Oy ja Fehmarnbelt Solution Services A/S, sekä yksi suurimmista osakkeenomistajista, Nordstjernan Group. Johdon avainhenkilöihin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja konsernin johto-ryhmän jäsenet (Group Excecutive Management Team). Elokuuhun 2016 asti johto koostui johtoryhmän jäsenis-tä ylimmässä johtoryhmässä (Excecutive Management Team) ja laajennetussa johtoryhmässä (Group Manage-ment Team). Luettelo tytäryrityksistä esitetään liitetiedos-sa 7.2. Osakkuusyhtiö Rogaland Montasje Bygg AS myytiin vuonna 2016.

JOHDON TYÖSUHDE−ETUUDET (SUORITEPERUSTE)(EUR 1 000) 2017 2016

Lyhytaikaiset työsuhde−etuudet −3 133 −2 763

Irtisanomisen yhteydessä suoritetut etuudet − −1 139

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet −115 −77

Osakeperusteiset maksut −1 899 −279

Yhteensä −5 147 −4 258

HALLITUKSEN JÄSENILLE JA TOIMITUSJOHTAJALLE MAKSETUT ETUUDET(EUR 1 000) 2017 2016

Appleton, Kevin −37 −36

Bengtsson, Erik −32 −

Bergh, Kaj−Gustaf −36 −34

Carlsson, Ann −34 −

Frumerie, Anette −8 −36

Lundahl, Ulf −68 −68

Lönnevall, Tobias −42 −41

Paulsson, Mats O −8 −36

Renlund, Susanna −50 −48

Rosén, Magnus − −610

Kolunsarka, Tapio −653 −397

Yhteensä −966 −1 307

Toimitusjohtajille maksetut etuudet, yhteensä 653 (1 007) tuhatta euroa, koostuvat vuosittaisesta peruspalkasta luontoisetuineen, 484 (578) tuhatta euroa, vuodelta 2016 maksetusta bonuksesta 54 (0), erillisestä eläkevakuu-tuksesta, 115 (77) tuhatta euroa ja pitkäaikaiseen kannus-tinjärjestelmään perustuvista maksuista 0 (63) tuhatta euroa. Vuonna 2016 maksettuun summaan sisältyy myös edelliselle toimitusjohtajalle maksettuja etuuksia. Mak-sut vuonna 2016 sisältävät myös irtisanomiskorvauksia yhteensä 290 tuhatta euroa.

Toimitusjohtajan työsuhde-etuuksiin sisältyy vapaa-ehtoinen maksupohjainen eläkejärjestely. Yhtiö maksaa järjestelyyn vuosittain sovitun määrän, joka sijoitetaan kapitalisaatiosopimukseen. Kapitalisaatiosopimukseen

8. MUUT LIITETIEDOT

sijoitetut varat ja niille kertynyt tuotto esitetään yhtiön ta-seessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavina rahoitusvaroina. Varojen käyvän arvon muutos esitetään rahoituserissä. Nämä varat on pantattu toimitusjohtajalle annetun eläkelupauksen vakuudeksi. Erillistä sopimusta varhaisesta eläkeiästä ei ole tehty.

Eläkelupauksen osalta yhtiö kirjaa vuosittain eläke-kulua järjestelyyn suorittamistaan maksuista ja esittää velvoitteen muissa pitkäaikaisissa veloissa. Velvoitteen määrään vaikuttaa eläkekulun oikaisuna myös tulosvai-kutteisesti kirjattu varojen käyvän arvon muutos, koska kyseessä maksupohjainen järjestely.

TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET ETUUDET TOIMITUSJOHTAJALLE (SUORITEPERUSTE)

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet ovat sisällytet-ty alla esitettyissä maksetuissa luvuissa.

(EUR 1 000) 2017 2016

Vapaaehtoinen eläkevakuutus Suomessa −115 −77

Yhteensä −115 −77

Ramirentilla ei ollut mitään muita transaktioita johdon avainhenkilöiden kanssa kuin yllä mainitut työsuhde–etuudet vuosina 2017 ja 2016. Yhtiöllä ei ollut avoimia lainasaamisia johdon avainhenkilöiltä 31.12.2017 eikä 31.12.2016.

MUUN LÄHIPIIRIN KANSSA TOTEUTUNEET LIIKETOIMET SEKÄ LÄHIPIIRISAAMISET(EUR 1 000) 2017 2016

Nordstjernan omistamat yhtiöt

Kaluston vuokrauspalvelut 58 927 61 128

Lyhytaikaiset saamiset 11 032 8 946

Fortrent Oy

Korkotuotot 302 362

Pitkäaikaiset lainasaamiset 10 153 12 926

8.2. VASTUUSITOUMUKSET JA EHDOLLISET VELAT

L Konsernin sitoviin vastaisiin vähimmäisvuokriin liittyvät velvoit-teet esitetään taseen ulkopuolisina liitetietoina. Annettavat tiedot sisältävät ei-purettavissa-olevien vuokrasopimusten mukaiset vähimmäisvuokrat. Jaettuja vuokrasopimuksia ja jälleenvuokraus-sopimuksia käytetään vuokrakoneiden ja −laitteiden lyhytaikaiseen vuokraukseen. Niiden kulut sisältyvät tuloslaskelman materiaali− ja palvelukuluihin.



1

2

2.1.

2.2.

2.3.

2.4.

2.5.

2.6.

2.7.

2.8.

3.

3.1.

3.2.

3.3.

3.4.

3.5.

3.6.

3.7.

3.8.

3.9.

3.10.

4.

4.1.

4.2.

4.3.

4.4.

4.5.

4.6.

4.7.

4.8.

4.9.

5

5.1.

5.2.

6.

6.1.

6.2.

7.

7.1.

7.2.

7.3.

7.4.

7.5.

7.6.

7.7.

8.

8.1.

8.2.

8.3.

TASEEN ULKOPUOLISET VASTUUSITOUMUKSET 31.12.2017(EUR 1 000) OMIEN LAINOJEN VAKUUDEKSI MUIDEN OMIEN SITOUMUSTEN

VAKUUDEKSIULKOPUOLISTEN SITOUMUSTEN

VAKUUDEKSIYHTEENSÄ

Takaukset − 4 807 − 4 807

TASEEN ULKOPUOLISET VASTUUSITOUMUKSET 31.12.2016(EUR 1 000) OMIEN LAINOJEN VAKUUDEKSI MUIDEN OMIEN SITOUMUSTEN

VAKUUDEKSIULKOPUOLISTEN SITOUMUSTEN

VAKUUDEKSIYHTEENSÄ

Takaukset − 2 828 239 3 067

EI PURETTAVISSA OLEVIEN VUOKRASOPIMUSTEN VASTAISET VÄHIMMÄISVUOKRAT(EUR 1 000) 2017 2016

Yhden vuoden kuluessa raportointipäivästä maksettavat 25 221 25 240

1−5 vuoden kuluessa raportointipäivästä maksettavat 42 450 46 852

Yli 5 vuoden kuluttua raportointipäivästä maksettavat 14 352 9 970

Vastaiset vuokramaksut yhteensä 82 023 82 062

MUIDEN VUOKRASOPIMUSTEN TULOSVAIKUTTEISET VUOKRAKULUT(EUR 1 000) 2017 2016

Tuloslaskelmassa kuluksi kirjatut vuokrat 32 634 31 477

Nettovuokrakulut tuloslaskelmassa 32 634 31 477

Konsernin osuus yhteisyritysten vastuusitoumuksista 134 89

Investointisitoumukset vuokrakalustoon olivat tilinpäätöshetkellä 31.12.2017 23,7 miljoonaa euroa (31.12.2016 30,5 mil-joonaa euroa).

8.3. RIITA−ASIAT JA OIKEUSPROSESSIT

Ramirentin johto ei ole tietoinen riidoista ja/tai oikeusprosesseista, jotka haittaisivat merkittävästi yhtiön liiketoimintaa ja/tai taloudellista asemaa mikäli niiden lopputulokset olisivat yhtiön näkökulmasta kielteisiä.


TULOSKEHITYS VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN

TULOSKEHITYS VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN(TÄSSÄ TAULUKOSSA ESITETTÄVÄT VUOSINELJÄNNEKSIÄ KOSKEVAT TIEDOT OVAT TILINTARKASTAMATTOMIA.)

KOKO VUOSI

2017

10−12/2017

7−9/2017

4−6/2017

1−3/2017

KOKO VUOSI

2016

10−12/2016

7−9/2016

4−6/2016

1−3/2016

Liikevaihto milj. EUR

723,7 200,3 184,7 174,1 164,6 665,2 180,5 169,2 169,4 146,0

Liiketulos ennen poistoja ja arvon-alentumisia (EBITDA)

milj. EUR

205,5 53,1 61,6 48,2 42,6 169,0 47,9 47,1 42,2 31,9

% liikevaihdosta 28,4 % 26,5 % 33,3 % 27,7 % 25,9 % 25,4 % 26,5 % 27,8 % 24,9 % 21,8 %

EBITA -liiketulos milj. EUR

97,7 25,1 34,1 22,0 16,6 59,2 21,2 14,2 16,6 7,2

% liikevaihdosta 13,5 % 12,5 % 18,4 % 12,6 % 10,1 % 8,9 % 11,7 % 8,4 % 9,8 % 5,0 %

Liiketulos (EBIT) milj. EUR

89,3 23,0 32,0 19,8 14,6 38,4 19,2 0,2 14,1 4,8

% liikevaihdosta 12,3 % 11,5 % 17,3 % 11,4 % 8,8 % 5,8 % 10,6 % 0,1 % 8,3 % 3,3 %

Tulos ennen veroja (EBT) milj. EUR

77,0 19,5 30,4 16,2 10,9 28,1 16,2 −2,3 11,1 3,2

% liikevaihdosta 10,6 % 9,7 % 16,4 % 9,3 % 6,6 % 4,2 % 9,0 % −1,4 % 6,5 % 2,2 %

TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT SEGMENTEITTÄIN(TÄSSÄ TAULUKOSSA ESITETTÄVÄT VUOSINELJÄNNEKSIÄ KOSKEVAT TIEDOT OVAT TILINTARKASTAMATTOMIA.)

LIIKEVAIHTO, MILJ. EUR KOKO VUOSI 10−12/ 7−9/ 4−6/ 1−3/

KOKO VUOSI 10−12/ 7−9/ 4−6/ 1−3/

2017 2017 2017 2017 2017 2016 2016 2016 2016 2016

Suomi 191,5 52,5 49,8 46,4 42,8 180,4 49,4 47,6 45,3 38,1

Ruotsi 260,3 72,3 64,5 63,2 60,4 237,0 64,6 56,6 62,1 53,7

Norja 121,2 35,2 29,1 27,9 29,0 120,2 31,5 30,9 29,9 27,8

Tanska 41,0 11,2 10,0 9,8 10,0 41,7 10,3 10,3 10,8 10,4

Baltia 40,8 11,2 12,5 9,5 7,6 34,4 9,3 10,1 8,4 6,7

Europe Central 70,2 18,4 19,0 17,5 15,2 55,8 15,7 15,4 13,4 11,3

Segmenttien välisen liikevaihdon eliminointi

−1,4 −0,5 −0,2 −0,3 −0,4 −4,4 −0,3 −1,7 −0,4 −2,0

Yhteensä 723,7 200,3 184,7 174,1 164,6 665,2 180,5 169,2 169,4 146,0

EBITA-LIIKETULOS KOKO VUOSI 10−12/ 7−9/ 4−6/ 1−3/

KOKO VUOSI 10−12/ 7−9/ 4−6/ 1−3/

2017 2017 2017 2017 2017 2016 2016 2016 2016 2016

(milj. EUR ja osuus liikevaihdosta)

Suomi 26,5 6,9 9,2 6,6 3,8 24,0 5,8 8,9 6,4 2,9

13,9 % 13,1 % 18,5 % 14,2 % 9,0 % 13,3 % 11,8 % 18,6 % 14,0 % 7,7 %

Ruotsi 39,5 10,9 11,2 8,8 8,6 26,4 9,7 3,5 8,8 4,4

15,2 % 15,1 % 17,3 % 13,9 % 14,3 % 11,1 % 15,1 % 6,2 % 14,1 % 8,2 %

Norja 12,5 5,2 3,6 2,2 1,5 1,7 2,1 −3,7 1,9 1,3

10,3 % 14,7 % 12,4 % 7,9 % 5,3 % 1,4 % 6,8 % −11,9 % 6,3 % 4,8 %

Tanska 0,4 −1,2 0,7 0,3 0,6 2,3 0,6 0,8 0,5 0,4

0,9 % −10,5 % 6,6 % 3,3 % 5,8 % 5,5 % 6,3 % 7,4 % 4,3 % 4,0 %

Baltia 8,6 2,3 4,0 1,9 0,4 5,8 1,8 2,8 1,3 −0,1

21,0 % 20,6 % 31,6 % 20,0 % 5,5 % 16,8 % 18,9 % 27,9 % 15,5 % −1,1 %

Europe Central 15,2 3,5 5,2 4,0 2,4 3,9 1,8 2,2 0,7 −0,8

21,6 % 19,1 % 27,3 % 23,0 % 16,0 % 7,0 % 11,7 % 14,0 % 5,0 % −6,7 %

Segmenteille kohdistamattomat erät −5,0 −2,5 0,2 −1,9 −0,9 −4,9 −0,8 −0,2 −2,9 −1,0

Konsernin EBITA-liiketulos 97,7 25,1 34,1 22,0 16,6 59,2 21,2 14,2 16,6 7,2

13,5 % 12,5 % 18,4 % 12,6 % 10,1 % 8,9 % 11,7 % 8,4 % 9,8 % 5,0 %


TULOSKEHITYS VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN

LIIKETULOS (EBIT) KOKO VUOSI 10−12/ 7−9/ 4−6/ 1−3/

KOKO VUOSI 10−12/ 7−9/ 4−6/ 1−3/

2017 2017 2017 2017 2017 2016 2016 2016 2016 2016

(milj. EUR ja osuus liikevaihdosta)

Suomi 25,3 6,6 8,9 6,3 3,5 22,6 5,6 8,5 6,0 2,5

13,2 % 12,5 % 17,9 % 13,5 % 8,3 % 12,6 % 11,3 % 17,9 % 13,3 % 6,7 %

Ruotsi 36,4 10,1 10,4 8,1 7,8 22,1 8,9 2,5 7,5 3,2

14,0 % 13,9 % 16,2 % 12,8 % 12,9 % 9,3 % 13,7 % 4,4 % 12,1 % 6,0 %

Norja 10,0 4,5 3,0 1,6 0,8 −1,4 1,7 −5,1 1,3 0,7

8,2 % 12,8 % 10,3 % 5,8 % 2,9 % −1,2 % 5,5 % −16,5 % 4,2 % 2,4 %

Tanska −0,1 −1,3 0,5 0,2 0,5 1,8 0,5 0,6 0,3 0,3

−0,2 % −11,7 % 5,4 % 2,1 % 4,6 % 4,4 % 5,3 % 6,1 % 3,1 % 2,9 %

Baltia 8,5 2,2 3,9 1,9 0,4 5,7 1,7 2,8 1,3 −0,1

20,7 % 20,2 % 31,4 % 19,6 % 5,4 % 16,6 % 18,7 % 27,7 % 15,3 % −1,4 %

Europe Central 15,0 3,5 5,2 4,0 2,4 3,8 1,8 2,1 0,6 −0,8

21,4 % 18,9 % 27,1 % 22,8 % 15,9 % 6,8 % 11,6 % 13,8 % 4,7 % −7,0 %

Segmenteille kohdistamattomat erät −5,7 −2,6 0,0 −2,2 −0,9 −16,3 −1,1 −11,2 −3,0 −1,0

Konsernin liiketulos (EBIT) 89,3 23,0 32,0 19,8 14,6 38,4 19,2 0,2 14,1 4,8

12,3 % 11,5 % 17,3 % 11,4 % 8,8 % 5,8 % 10,6 % 0,1 % 8,3 % 3,3 %


EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (SUOMALAINEN TILINPÄÄTÖSKÄYTÄNTÖ)

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA(EUR) LIITETIETO TAMMI−JOULUKUU 2017 TAMMI−JOULUKUU 2016

LIIKEVAIHTO 2 29 533 990,00 29 153 341,00

Liiketoiminnan muut tuotot 3 31 434,48 28 446,38

Henkilöstökulut 4 −3 373 328,04 −3 702 186,45

Poistot ja arvonalentumiset 5 −4 619 656,55 −15 343 909,63

Liiketoiminnan muut kulut 6 −27 043 965,78 −26 691 702,19

LIIKETULOS −5 471 525,89 −16 556 010,89

Rahoitustuotot 7 20 280 111,57 14 736 818,68

Rahoituskulut 7 −18 733 101,58 −16 674 408,45

Rahoitustuotot ja kulut yhteensä 7 1 547 009,99 −1 937 589,77

Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja −3 924 515,90 −18 493 600,66

Tilinpäätössiirrot 8 21 000 000,00 18 000 000,00

Tuloverot 9 −1 149 225,38 −51 550,50

TILIKAUDEN TULOS 15 926 255,72 −545 151,16



EMOYHTIÖN TASE(EUR) LIITETIETO 31.12.2017 31.12.2016

VARAT

Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet 10 12 634 242,08 15 291 896,27

Aineelliset hyödykkeet 11 176 495,19 46 210,55

Sijoitukset

Osuuden saman konsernin yrityksissä 12 460 858 199,66 459 035 619,66

Osuudet yhteisyrityksissä 4 232 676,12 4 232 676,12

Muut saamiset 188 479,84 76 666,66

Pitkäaikaiset saamiset 13 120 686 639,90 145 355 062,02

Pysyvät vastaavat yhteensä 598 776 732,79 624 038 131,28

Vaihtuvat vastaavat

Myyntisaamiset ja muut saamiset 14 35 725 073,99 36 351 852,99

Rahavarat ja muut rahoitusvarat 15 5 921 563,74 101 546,97

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 41 646 637,73 36 453 399,96

VASTAAVAT YHTEENSÄ 640 423 370,52 660 491 531,24

VASTATTAVAA

Oma pääoma

Osakepääoma 16 25 000 000,00 25 000 000,00

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 16 116 428 148,47 113 951 135,33

Edellisten tilikausien kertyneet voittovarat 16 113 621 426,83 157 395 038,59

Tilikauden tulos 16 15 926 255,72 −545 151,16

Oma pääoma yhteensä 270 975 831,02 295 801 022,76

Vieras pääoma


Korolliset velat 17 174 683 238,17 187 115 478,09

Muut pitkäaikaiset velat 17 188 479,80 76 666,66

Pitkäaikaiset velat yhteensä 174 871 717,97 187 192 144,75

Lyhytaikaiset velat

Ostovelat ja muut velat 18 12 402 709,04 11 158 397,89

Korolliset velat 18 182 173 112,49 166 339 965,84

Lyhytaikaiset velat yhteensä 194 575 821,53 177 498 363,73

Vieras pääoma 369 447 539,50 364 690 508,48

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 640 423 370,52 660 491 531,24



EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA(EUR) TAMMI−JOULUKUU 2017 TAMMI−JOULUKUU 2016

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA

Tulos ennen veroja (EBT) 17 075 481,10 −493 600,66

Oikaisut

Poistot ja arvonalentumiset 4 619 656,55 15 343 909,63

Konserniavustus −21 000 000,00 −18 000 000,00

Rahoitustuotot ja −kulut −1 547 009,99 1 937 589,77

Muut oikaisut 1 550,45

Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta −850 321,89 −1 212 101,26

Käyttöpääoman muutos

Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos 3 628 899,00 −7 819 567,84

Ostovelkojen ja muiden velkojen vähennys 3 053 581,71 1 275 890,27

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 5 832 158,82 −7 755 778,83

Maksetut korot −9 835 662,94 −8 315 827,42

Saadut korot 2 943 918,95 2 986 089,54

Maksetut välittömät verot −1 149 225,38 539 217,50

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA −2 208 810,55 −12 546 299,21

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

Investoinnit tytäryhtiöihin −911 290,00 −3 704 231,74

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin −2 093 837,45 −2 674 449,48

Lainasaamisten nettomuutokset 24 668 422,12 −20 390 577,88

Saadut osingot investoinneista 9 385 265,13 3 000 000,00

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 31 048 559,80 −23 769 259,10

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

Lyhytaikaisten lainojen nostot ja takaisinmaksut (netto) 14 837 019,12 62 881 965,30

Pitkäaikaisten lainojen nostot ja takaisinmaksut (netto) −12 628 291,00 634 630,71

Maksetut osingot −43 228 460,60 −43 099 725,60

Saadut ja annetut konserniavustukset (netto) 18 000 000,00 16 000 000,00

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA −23 019 732,48 36 416 870,41

RAHAVAROJEN MUUTOS 5 820 016,77 101 312,10

Rahavarat tilikauden alussa 101 546,97 234,87

Rahavarojen nettomuutos 5 820 016,77 101 312,10

Rahavarat tilikauden lopussa 5 921 563,74 101 546,97


EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOTEmoyhtiön liiketoiminta ja tilinpäätöksen laadintaperiaatteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105

Liikevaihdon maantieteellinen jakauma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106

Liiketoiminnan muut tuotot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106

Henkilöstökulut ja henkilöstön määrä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106

Poistot ja arvonalentumiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107

Liiketoiminnan muut kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107

Rahoitustuotot ja −kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107

Tilinpäätössiirrot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108

Tuloverot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108

Aineettomat hyödykkeet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108

Aineelliset hyödykkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109

Sijoitukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109

Pitkäaikaiset saamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 110

Lyhytaikaiset saamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 110

Rahavarat ja muut rahoitusvarat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 110

Oma pääoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 110

Pitkäaikainen vieras pääoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111

Lyhytaikainen vieras pääoma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111

Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19



1

1. EMOYHTIÖN LIIKETOIMINTA JA TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

YLEISTÄ

Ramirent Oyj on suomalainen julkinen yhtiö. Sen toimin-taa säätelee suomalainen lainsäädäntö ja sen kotipaikka on Helsinki. Ramirentin osoite on Tapulikaupungintie 37, 00750 Helsinki. Yhtiö on Ramirent–konsernin emo-yhtiö ja sen osakkeet on noteerattu NASDAQ Helsingissä (RMR1V).

Ramirent Oyj toimii holding–yhtiönä ja Ramirent-kon-sernin emoyhtiönä. Yhtiö tarjoaa myös konsernin sisäisiä hallinnollisia palveluita tytäryhtiöilleen.

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen tilinpää-tössäännösten mukaisesti (FAS). Tilinpäätös on esitetty euroissa.

TULOUTUSPERIAATTEET

Hallintopalvelut kirjataan myyntituotoiksi. Liikevaihtona esitetään saadun tai saatavan vastikkeen todellinen/käypä arvo, josta on vähennetty annetut alennukset, välilliset verot ja muut myynnin perusteella suoranaisesti määräy-tyvät verot.

Hallintopalveluihin liittyvät tuotot tuloutetaan sillä kaudella, jolloin palvelu tuotetaan.

ELÄKEKULUT

Eläkkeet hoidetaan ulkopuolisen eläkevakuutusyhtiön kautta. Eläkekulut kirjataan suoriteperiaatteella henki-löstökuluihin tuloslaskelmaan. Suomen lakisääteinen eläkejärjestelmä on maksupohjainen eläkejärjestely.

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Korkotuotot kirjataan tuloslaskelmaan suoriteperusteella. Korot ja muut korollisiin velkoihin liittyvät menot kirja-taan suoriteperiaatteella kuluksi tuloslaskelman rahoitus-kuluihin.

Tytäryhtiöiden purkamisiin liittyvät purkutappiot ja −voitot on kirjattu rahoituseriin.

TILINPÄÄTÖSSIIRROT

Tilinpäätössiirrot koostuvat suomalaisille tytäryhtiöille annetuista ja saaduista konserniavustuksista. Konser-niavustukset käsitellään Suomen verolainsäädännön mukaisesti.

TULOVEROT

Tuloverot koostuvat tilikauden verotettavan tuloksen perusteella jaksotetuista veroista. Ne sisältävät myös aikaisempien vuosien tuloverojen oikaisuja (lisäverot ja veronpalautukset).

Laskennallisia verosaamisia ja −velkoja ei kirjata tasee-seen eikä niiden muutoksia tuloslaskelmaan. Ne esitetään sen sijaan tilinpäätöksen liitetiedoissa.

MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Muut aineettomat hyödykkeet (muut aineettomat oikeu-det ja muut pitkävaikutteiset menot), joilla on rajallinen taloudellinen käyttöaika, poistetaan niiden arvioidun ta-loudellisen käyttöajan puitteissa tasapoistoin. Omaisuus-ryhmien arvioidut taloudelliset käyttöajat ovat seuraavat:

• Ohjelmistolisenssit ja IT–järjestelmät 3–5 vuotta

AINEELLISET HYÖDYKKEET

Aineelliset hyödykkeet (rakennukset ja rakennelmat, ko-neet ja laitteet, maa–alueet ja muu aineellinen omaisuus) kirjataan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioil-la vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Lea-singsopimuksin (rahoitusleasing ja operatiivinen leasing) hankittuja aineellisia hyödykkeitä ei aktivoida taseeseen.

Aineelliset hyödykkeet poistetaan tasapoistoina kunkin omaisuuserän arvioidun taloudellisen käyttöajan kuluessa tasapoistoin. Maa–alueita ei poisteta.

Käytetyt poistomenetelmät, ryhmäkohtaiset arvioidut taloudelliset käyttöajat ja vuotuiset poistoprosentit ovat seuraavat:

• Koneet ja laitteet omassa käytössä 3–10 vuotta

TYTÄRYHTIÖOSAKKEET

Tytäryhtiöosakkeet arvostetaan alkuperäiseen hankin-tamenoon. Tämä hankintameno sisältää mahdolliset hankinnasta aiheutuneet kustannukset kuten asiantunti-japalkkiot ja varainsiirtoveron. Tytäryhtiöosakkeista kirja-taan arvonalentumistappio, mikäli tytäryhtiöosakkeiden arvo on alentunut olennaisesti ja pysyvästi.

MYYNTISAAMISET

Myyntisaamiset merkitään taseeseen alkuperäisin arvoin vähennettynä arvioiduilla luottotappioilla.

RAHAT JA PANKKISAAMISET

Rahat ja pankkisaamiset koostuvat käteisestä rahasta ja pankkisaamisista, nostettavissa olevista pankkitalle-tuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä alle kolmen kuukauden finanssisijoituksista. Luottosaldolliset tilit esitetään lyhytaikaisina korollisina velkoina.


5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19



4

3

1

2 ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISET TAPAHTUMAT

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan euroiksi tapahtuma–ajankohdan valuuttakurssin mukai-sesti. Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat muun-netaan euroiksi raportointipäivän valuuttakurssin mu-kaisesti. Kyseisistä liiketapahtumista ja ulkomaan rahan määräisten varojen ja velkojen muuntamisesta johtuvat kurssivoitot ja −tappiot esitetään liiketoimintaan liittyvien erien osalta tuloslaskelman liiketulokseen vaikuttavina erinä ja rahoituserien osalta tuloslaskelman rahoitustuo-toissa ja −kuluissa.

Tilinpäätöksen laadinnassa käytetyt valuuttakurssit on esitetty alla olevassa taulukossa:

VALUUTTA TULOSKURSSI 2017

TULOSKURSSI 2016

TASEKURSSI 2017 TASEKURSSI 2016

CZK 26,3272 27,0343 25,5350 27,0210

DKK 7,4387 7,4454 7,4449 7,4344

NOK 9,3286 9,2927 9,8403 9,0863

PLN 4,2563 4,3636 4,1770 4,4103

SEK 9,6369 9,4673 9,8438 9,5525

2. LIIKEVAIHDON MAANTIETEELLINEN JAKAUMA

(EUR) 2017 2016

Suomi 5 804 401,00 6 044 592,00

Ruotsi 12 137 130,00 11 576 930,00

Norja 5 472 640,00 5 642 931,00

Tanska 2 129 966,00 2 156 033,00

Baltia 1 769 143,00 1 787 509,00

Europe Central 2 220 710,00 1 945 346,00

Yhteensä 29 533 990,00 29 153 341,00

3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

(EUR) 2017 2016

Arvonlisäveron palautukset ulkomailta 16 781,86 28 446,38

Muut liiketoiminnan tuotot 14 652,62 −

Yhteensä 31 434,48 28 446,38

4. HENKILÖSTÖKULUT JA HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ

(EUR) 2017 2016

Palkat ja palkkiot −2 735 169,79 −2 608 412,44

Irtisanomiskulut −118 367,16 −654 002,00

Eläkekulut −229 179,41 −269 523,74

Muut henkilöstökulut −290 611,68 −170 248,27

Yhteensä −3 373 328,04 −3 702 186,45

JOHDANNAISINSTRUMENTIT

Yhtiön vuosina 2017 ja 2016 käyttämät pääasialliset joh-dannaissopimukset koostuivat koronvaihtosopimuksista.

Johdannaisinstrumentteja on käytetty yhtiön rahoi-tusperiaatteiden mukaiseen suojaukseen. Suojauslas-kentaa sovelletaan koronvaihtosopimuksiin konserniti-linpäätöksessä. Suojauskohteena on korollisten velkojen koronmaksuun liittyvä tulevaisuuden rahavirta.

Koronvaihtosopimusten lisäksi on myös käytetty vä-häisessä määrin lyhytaikaisia valuuttatermiinejä.

1

2

3

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19



7

6

5

4

JOHDON PALKAT JA PALKKIOT(EUR) 2017 2016

Toimitusjohtajat −649 348,18 −638 097,00

Hallituksen jäsenet −313 500,00 −315 100,00

Yhteensä −962 848,18 −953 197,00

Toimitusjohtajalle maksetut etuudet koostuvat vuotui-sesta peruspalkasta luontaisetuineen. Vuoden 2016 osalta summaan sisältyvät sekä entiselle että nykyiselle toimi-tusjohtajalle maksetut etuudet. Vuonna 2016 etuudet sisältävät myös irtisanomiskorvauksia yhteensä 87 tuhatta euroa.

TyEL:n lisäksi toimitusjohtajan etuuksiin sisältyy vapaaehtoiseen eläkejärjestelyyn liittyviä kuluja yhteensä 115 (77) tuhatta euroa.

5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

(EUR) 2017 2016

Aineettomista hyödykkeistä

Muut aineettomat oikeudet −292 240,55 −260 375,16

Muista pitkävaikutteisista menoista −4 163 828,02 −4 140 749,27

Arvonalennukset aineettomista hyödykkeistä −141 463,00 −10 934 513,15

Aineellisista hyödykkeistä

Koneista ja kalustosta −22 124,98 −8 272,05

Yhteensä −4 619 656,55 −15 343 909,63

6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

(EUR) 2017 2016

Kiinteistövuokrat −277 935,26 −206 164,96

Muut kiinteistökulut −87 585,69 −18 418,39

IT− ja toimistokulut −9 538 612,64 −9 847 039,16

Muut operatiiviset leasingkulut −26 379,65 −38 291,97

Ulkopuoliset palvelut −14 358 816,42 −14 242 508,62

Muut kulut −2 754 639,12 −2 339 279,09

Yhteensä −27 043 968,78 −26 691 702,19

(EUR) 2017 2016

Tilintarkastus −94 012,00 −81 200,00

Veroneuvonta −8 000,00 −77 746,00

Muut palkkiot − −16 905,00

Yhteensä −102 012,00 −175 851,00

7. RAHOITUSTUOTOT JA −KULUT

(EUR) 2017 2016

Rahoitustuotot

Osinkotuotot tytäryhtiöiltä 9 385 265,13 3 000 000,00

Korkotuotot tytäryhtiöiltä 2 596 754,14 2 775 948,78

Muut korkotuotot 349 284,81 419 008,76

Valuuttakurssivoitot 7 948 807,49 8 541 861,14

Yhteensä 20 280 111,57 14 736 818,68

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ2017 2016

Henkilöstön määrä keskimäärin tilikauden aikana

16 19

1

2

3

4

5

6

11

12

13

14

15

16

17

18

19



10

9

8

7

Rahoituskulut

Korko− ja muut rahoituskulut tytäryhtiöille −13 771,75 −2 816,08

Korko ja muut rahoituskulut muille −9 436 701,19 −8 970 658,34

Valuuttakurssitappiot −9 282 628,64 −7 700 934,03

Yhteensä −18 733 101,58 −16 674 408,45

8. TILINPÄÄTÖSSIIRROT

(EUR) 2017 2016

Saadut (+) / myönnetyt (−) konserniavustukset 21 000 000,00 18 000 000,00

Yhteensä 21 000 000,00 18 000 000,00

9. TULOVEROT

(EUR) 2017 2016

Tilikauden tuloverot −1 149 225,38 −

Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta − −51 550,50

Yhteensä −1 149 225,38 −51 550,50

10. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

MUIDEN AINEETTOMIEN OIKEUKSIEN JA MUIDEN PITKÄVAIKUTTEISTEN MENOJEN MUUTOKSET 2017(EUR) MUUT AINEETTOMAT OIKEUDET MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT YHTEENSÄ

Hankintameno 1.1. 1 075 236,27 23 568 673,61 24 643 909,88

Lisäykset − 1 939 877,38 1 939 877,38

Arvonalentumiset − −141 463,00 −141 463,00

Hankintameno 31.12. 1 075 236,27 25 367 087,99 26 442 324,26

Kertyneet poistot 1.1. −566 577,93 −8 785 435,68 −9 352 013,61

Poistot −292 240,55 −4 163 828,02 −4 456 068,57


Kirjanpitoarvo 1.1. 508 658,34 14 783 237,93 15 291 896,27

Kirjanpitoarvo 31.12. 216 417,79 12 417 824,29 12 634 242,08

Vuonna 2016 muihin pitkävaikutteisiin menoihin on kirjattu 10,9 miljoonan euron alaskirjaukset johtuen konsernin toiminnanohjausjärjestelmän suunnitellun käyttöönototon keskeyttämisestä Skandinavian ulkopuolella.

MUIDEN AINEETTOMIEN OIKEUKSIEN JA MUIDEN PITKÄVAIKUTTEISTEN MENOJEN MUUTOKSET 2016(EUR) MUUT AINEETTOMAT OIKEUDET MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT YHTEENSÄ

Hankintameno 1.1. 1 075 236,27 32 359 257,14 33 434 493,41

Lisäykset − 2 636 509,47 2 636 509,47

Arvonalentumiset − −11 427 093,00 −11 427 093,00

Hankintameno 31.12. 1 075 236,27 23 568 673,61 24 643 909,88


Poistot −260 375,16 −4 140 749,27 −4 401 124,43

Arvonalentumiset − 492 579,85 492 579,85


Kirjanpitoarvo 1.1. 769 033,50 27 221 990,88 27 991 024,38

Kirjanpitoarvo 31.12. 508 658,34 14 783 237,93 15 291 896,27

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

13

14

15

16

17

18

19



12

11

12. SIJOITUKSET

SIJOITUSTEN MUUTOKSET 2017(EUR) OSUUDET SAMAN KONSERNIN

YRITYKSISSÄOSUUDET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ YHTEENSÄ

Hankintameno 1.1. 459 035 619,66 4 232 676,12 463 268 295,78

Lisäykset 1 822 580,00 − 1 822 580,00

Hankintameno 31.12. 460 858 199,66 4 232 676,12 465 090 875,78

Kirjanpitoarvo 1.1. 459 035 619,66 4 232 676,12 463 268 295,78

Kirjanpitoarvo 31.12. 460 858 199,66 4 232 676,12 465 090 875,78

SIJOITUSTEN MUUTOKSET 2016(EUR) OSUUDET SAMAN KONSERNIN

YRITYKSISSÄOSUUDET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ YHTEENSÄ

Hankintameno 1.1. 455 331 387,92 4 232 676,12 459 564 064,04

Lisäykset 3 704 231,74 − 3 704 231,74

Hankintameno 31.12. 459 035 619,66 4 232 676,12 463 268 295,78

Kirjanpitoarvo 1.1. 455 331 387,92 4 232 676,12 459 564 064,04

Kirjanpitoarvo 31.12. 459 035 619,66 4 232 676,12 463 268 295,78

Ramirent Oyj:n tytäryhtiöt ja sen omistusosuudet niissä on eritelty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 7.2.

11. AINEELLISET HYÖDYKKEET

AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET 2017(EUR) KONEET JA KALUSTO

Hankintameno 1.1. 288 338,05

Lisäykset 153 959,71

Arvonalentumiset −83 846,25


Kertyneet poistot 1.1. −242 127,50

Poistot −22 124,98

Arvonalentumiset 82 296,16


Kirjanpitoarvo 1.1. 46 210,55


AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET 2016(EUR) KONEET JA KALUSTO


Lisäykset 37 940,01



Poistot −8 272,05




1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

17

18

19



16

15

14

13

13. PITKÄAIKAISET SAAMISET

(EUR) 2017 2016

Lainasaamiset Ramirent Oyj:n tytäryhtiöiltä 110 533 725,39 132 428 909,72

Lainasaamiset yhteisyrityksiltä 10 152 914,51 12 926 152,30

Yhteensä 120 686 639,90 145 355 062,02

14. LYHYTAIKAISET SAAMISET

(EUR) 2017 2016

Lyhytaikaiset saamiset Ramirent Oy:n tytäryhtiöiltä

Myyntisaamiset 7 946 810,77 7 918 656,93

Siirtosaamiset 24 560 667,65 25 124 011,62

Lyhytaikaiset saamiset muilta

Myyntisaamiset − 158 346,84

Siirtosaamiset 2 071 729,31 1 858 541,64

Muut saamiset − 146 429,70

Verosaamiset 1 145 866,26 1 145 866,26

Yhteensä 35 725 073,99 36 351 852,99

15. RAHAVARAT JA MUUT RAHOITUSVARAT

(EUR) 2017 2016

Rahat ja muut rahoitusvarat 5 921 563,74 101 546,97

16. OMA PÄÄOMA

OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET 2017(EUR) OSAKEPÄÄOMA SIJOITETUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN

RAHASTOKERTYNEET VOITTOVARAT OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ

1.1. 25 000 000,00 113 951 135,33 156 849 887,43 295 801 022,76

Osingonjako − − −43 228 460,60 −43 228 460,60

Suunnattu osakeanti − 2 477 013,14 − 2 477 013,14

Tilikauden tulos − − 15 926 255,72 15 926 255,72

31.12. 25 000 000,00 116 428 148,47 129 547 682,55 270 975 831,02

OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET 2016(EUR) OSAKEPÄÄOMA SIJOITETUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN

RAHASTOKERTYNEET VOITTOVARAT OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ

1.1. 25 000 000,00 113 862 184,93 200 494 764,19 339 356 949,12

Osingonjako − − −43 099 725,60 −43 099 725,60

Suunnattu osakeanti − 88 950,40 − 88 950,40

Tilikauden tulos − − −545 151,16 −545 151,16

31.12. 25 000 000,00 113 951 135,33 156 849 887,43 295 801 022,76

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

19



16

18

17

Yhtiön osakepääoma 31.12.2017 koostuu 108 697 328 osakkeesta, joiden matemaattinen kirjanpidollinen vasta–arvo on 0,2300 euroa per osake. Yhtiöllä on yksi osakesarja ja kaikkien osakkeiden äänioikeus on yksi ääni per osake.

VOITONJAKOKELPOISET VARAT(EUR) 2017 2016

Edellisten tilikausien voitto 113 621 426,83 157 395 038,59

Tilikauden voitto 15 926 255,72 −545 151,16

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 116 428 148,47 113 951 135,33

Jakokelpoiset varat yhteensä 245 975 831,02 270 801 022,76

17. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

(EUR) 2017 2016

Pitkäaikaiset velat muille

Lainat rahoituslaitoksilta 174 683 238,17 187 115 478,09

Muut pitkäaikaiset velat 188 479,80 76 666,66

Yhteensä 174 871 717,97 187 192 144,75

18. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

(EUR) 2017 2016

Lyhytaikaiset velat Ramirent Oyj:n tytäryhtiöille

Lyhytaikaiset korolliset velat 11 539 748,22 5 913 752,63

Ostovelat 293 188,51 460 676,89

Siirtovelat 993 217,61 666 913,97

Lyhytaikaiset velat muille

Lainat rahoituslaitoksilta 170 633 364,27 160 426 213,21

Ostovelat 2 027 362,24 2 073 495,59

Siirtovelat 5 409 461,12 6 516 460,30

Verovelka 3 341,89 −

Muut velat 3 676 137,67 1 440 851,14

Yhteensä 194 575 821,53 177 498 363,73

SUUNNATTU OMIEN OSAKKEIDEN LUOVUTTAMINEN

Varsinaisen yhtiökokouksen myöntämän valtuutuksen perusteella hallitus päätti 16.2.2017 luovuttaa käteismak-sutta yhteensä 18 920 yhtiön hallussa olevaa omaa osaket-ta konsernin avainhenkilöille vuoden 2014 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän täytäntöönpanon mukaisesti. Jär-jestelmän tarkoituksena oli yhdistää osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi. Suunnattuun omien osakkeiden luovuttamiseen oli siten vahvat taloudelliset perusteet.

Lisäksi hallitus päätti 228 344 oman osakkeen luo-vuttamisesta maksutta Ramirent Safety Solutions AB:n

vähemmistöosakkaille osana määräysvallattomien omis-tajien kauppahintaa.

9.5.2017 hallitus päätti 149 147 oman osakkeen luo-vuttamisesta maksutta Ramirent Safety Solutions AB:n vähemmistöosakkaille osana määräysvallattomien omis-tajien kauppahintaa.

Luovutettujen osakkeiden arvo, 2 477 013 euroa, kirjat-tiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Tietoa yhtiön hallituksen voimassa olevista valtuutuk-sista koskien omien osakkeiden luovuttamista, voimassa olevista valtuutuksista toteuttaa osakemerkintäoikeuk-sien ja yhtiön optio oikeuksien myöntäminen on konser-nitilinpäätöksen liitetiedossa numero 4.2.

Siirtovelat koostuvat pääosin kulujaksotuksista kuten jaksotetuista korkokuluista ja lomapalkkavelasta.

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18



19

19. VASTUUSITOUMUKSET JA EHDOLLISET VELAT

TASEEN ULKOPUOLISET VASTUUSITOUMUKSET 31.12.2017(EUR) MUIDEN OMIEN SITOUMUSTEN VAKUUDEKSI ANNETUT

Takaukset 3 578 764,17

TASEEN ULKOPUOLISET VASTUUSITOUMUKSET 31.12.2016(EUR) MUIDEN OMIEN SITOUMUSTEN VAKUUDEKSI ANNETUT

Takaukset 2 827 895,37

Ramirentin luottojärjestelyihin liittyy taloudellisia kovenanttiehtoja. Ramirent täytti luottojärjestelyihinsä liittyvät kovenanttiehdot 31.12.2017.

VASTAISET LEASINGMAKSUT(EUR) 2017 2016

Seuraavalla tilikaudella maksettavat 23 395,00 37 859,40

Myöhemmin maksettavat 44 997,00 −

68 392,00 37 859,40

KORKOJOHDANNAISET(EUR) 2017 2016

Kohde−etuuden nimellisarvo 115 000 000,00 97 656 416,80

Koronvaihtosopimusten käypä arvo −480 222,93 −741 324,42

VALUUTTAJOHDANNAISET(EUR) 2017 2016

Kohde−etuuden nimellisarvo 58 277 092,54 61 105 621,83

Johdannaisinstrumenttien käypä arvo −275 524,18 −345 877,72


TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS

TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS

Helsinki 7. helmikuuta 2018

Ulf LundahlHallituksen puheenjohtaja

Kevin AppletonHallituksen jäsen

Erik BengtssonHallituksen jäsen

Kaj-Gustaf BerghHallituksen jäsen

Ann CarlssonHallituksen jäsen

Tobias LönnevallHallituksen jäsen

Susanna RenlundHallituksen jäsen

Tapio KolunsarkaToimitusjohtaja

TilinpäätösmerkintäSuoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsinki 7. helmikuuta 2018

PricewaterhouseCoopers OyKHT−yhteisö

Ylva ErikssonKHT


SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2017

Ramirent Oyj (“Ramirent” tai ”yhtiö”) noudattaa Arvo-paperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2015, osakeyhtiölakia ja muuta sovel-tuvaa lainsäädäntöä sekä Ramirentin yhtiöjärjestyksen määräyksiä. Hallinnointikoodi on saatavilla osoitteessa www.cgfinland.fi.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä kerto-muksena ja se on myös saatavilla yhtiön kotisivuilla www.ramirent.com.

Ramirentin hallituksen työvaliokunta sekä hallitus ovat käsitelleet tämän selvityksen. Yhtiön tilintarkastaja, PricewaterhouseCoopers Oy, on tarkastanut, että tämä selvitys on annettu ja että siihen sisältyvä kuvaus yhtiön taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa.

YHTIÖKOKOUS

Yhtiöjärjestyksen mukaan kutsu yhtiökokoukseen tulee toimittaa osakkeenomistajille aikaisintaan kaksi kuu-kautta ja viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta, edellyttäen, että se on vähintään yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää, julkaisemalla kutsu yhtiön kotisivuilla ja mikäli yhtiön hallitus niin päättää, yhdessä tai useammassa valtakunnallisessa sanomaleh-dessä. Yhtiökokouskutsu, yhtiökokoukselle toimitettavat asiakirjat (mukaan lukien tilinpäätös, hallituksen toi-mintakertomus ja tilintarkastuskertomus) sekä ehdotuk-set yhtiökokoukselle ovat osakkeenomistajien saatavilla vähintään kolme viikkoa ennen kokousta Ramirentin kotisivuilla www.ramirent.com.

Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluet-teloon merkityn osakkeenomistajan on voidakseen osallistua yhtiökokoukseen ilmoitettava osallistumises-taan yhtiölle kokouskutsussa mainittuun määräpäivään mennessä. Sanottu määräpäivä voi olla aikaisintaan 10 päivää ennen yhtiökokousta. Hallintarekisteröityjen osakkeiden (mukaan lukien Euroclear Sweden AB:n ylläpitämässä osakasluettelossa rekisteröidyt osakkeet) omistajat voivat osallistua yhtiökokoukseen edellyttäen, että heidät on merkitty tilapäisesti Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon viimeistään kokous-kutsussa mainittuna määräpäivänä. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, on huolehditta-va itse tilapäisestä rekisteröinnistä määräajan puitteissa varmistaakseen, että tämä vaatimus täyttyy.

Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain viimeistään kesäkuussa hallituksen tarkemmin määrää-

mänä päivänä Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla. Var-sinaisessa yhtiökokouksessa esitetään tilinpäätös, joka sisältää konsernitilinpäätöksen, ja hallituksen toimin-takertomus sekä tilintarkastuskertomus. Varsinaisessa yhtiökokouksessa on päätettävä seuraavista asioista: ti-linpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoittaman voiton käyttämisestä, vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, hallituksen jäsenten palkkioista ja matkakustannusten korvausperusteista sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien määrästä sekä mahdollisista hallituksen ehdotuksista. Varsinaisessa yhtiökokoukses-sa on valittava hallituksen jäsenet sekä tilintarkastajat.

HALLITUKSEN JÄSENET JA TOIMIKAUSI

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallituksessa on oltava vähintään kolme ja enintään kahdeksan varsinaista jä-sentä, joiden toimikausi päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarvittaessa varapu-heenjohtajan. Nykyiseen hallitukseen valittiin vuoden 2017 varsinaisessa yhtiökokouksessa seuraavat seitse-män varsinaista jäsentä:

• Ulf Lundahl, hallituksen puheenjohtaja (s. 1952), Mas-ter of Law ja BBA, Ruotsin kansalainen, riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

• Susanna Renlund, varapuheenjohtaja (s. 1958), MMM, Suomen kansalainen, riippumaton yhtiöstä ja riippu-vainen merkittävästä osakkeenomistajasta.

• Kevin Appleton, hallituksen jäsen (s. 1960), B.A., Iso-Britannian kansalainen, riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

• Erik Bengtsson, hallituksen jäsen (s. 1969), DI, Ruotsin kansalainen, riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

• Kaj-Gustaf Bergh, hallituksen jäsen (s. 1955), dipl.ekon., OTK, Suomen kansalainen, riippumaton yhtiös-tä ja riippuvainen merkittävästä osakkeenomistajasta.

• Ann Carlsson, hallituksen jäsen (s. 1966), M.Sc. (Hen-kilöstöhallinto), Ruotsin kansalainen, riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

• Tobias Lönnevall, hallituksen jäsen (s. 1980), M.Sc. (Econ.), Ruotsin kansalainen, riippumaton yhtiöstä ja riippuvainen merkittävästä osakkeenomistajasta.Nykyisten hallituksen jäsenten toimikausi päättyy

vuoden 2018 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.Lisätietoa hallituksesta on esitetty sivulla 124.




RAMIRENTIN HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS Ramirentin hallituksen työtä ja toimintaa ohjaa osakeyh-tiölaki, Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi 2015, muu sovellettava lainsäädäntö ja Ramirentin yhtiöjärjes-tys sekä hallituksen työjärjestys, joka on esitetty yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.ramirent.com. Työjär-jestyksen tarkoituksena on säädellä hallituksen sisäistä työskentelyä. Hallitus ja sen kaikki jäsenet ovat velvollisia työssään ottamaan huomioon ja noudattamaan tarkasti edellä mainittuja lakeja ja sääntöjä.

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT

Osakeyhtiölain mukaan hallitus on vastuussa yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen jäsenten tulee suorittaa työnsä yhdessä tai tiettyä asiaa varten nimetyssä työryhmässä osakeyhtiöla-kia, Ramirentin yhtiöjärjestystä ja hallituksen työjärjestys-tä noudattaen. Hallitus on ensisijaisesti vastuussa yhtiön strategiasta sekä asioista, jotka yhtiön toiminnan laajuu-den ja luonteen huomioon ottaen ovat taloudellisesti, juridisesti, yleiseltä luonteeltaan tai muutoin erityisen merkittäviä.

HALLITUKSEN TOIMINNAN ARVIOINTI

Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan vuo-sittain yleensä tilikauden lopussa.

HALLITUKSEN KOKOUKSET

Hallitus kokoontuu yleensä vähintään seitsemän kertaa vuodessa. Hallituksen kokouksiin osallistuu hallituksen jäsenten lisäksi toimitusjohtaja ja hallituksen sihteeri. Yh-tiön tilintarkastaja kutsutaan vähintään kerran vuodessa hallituksen kokoukseen.

Hallituksella oli vuonna 2017 yhteensä 10 kokousta. Osallistumisprosentti oli 91 %.

TYÖVALIOKUNTA

Hallitus on asettanut yhden valiokunnan, työvaliokun-nan, avustamaan hallitusta työssään.

Hallitus valitsee keskuudestaan valiokunnan puheen-johtajan ja vähintään kaksi jäsentä ja vahvistaa valio-kunnan työjärjestyksen. Valiokunnalla ei ole itsenäistä päätöksentekovaltaa, paitsi hallituksen myöntämissä yksittäistapauksissa.

Työvaliokunnan velvollisuuksiin kuuluu hallituksen hyväksymän työjärjestyksen mukaisesti mm. tarkastusva-liokunnan tehtävät. Työvaliokunnan tehtävä on valmis-tella ja tehdä esityksiä yhtiön hallitukselle keskittyen seuraaviin alueisiin: yhtiön hallinto, erityiset taloudelliset asiat, riskienhallinta, palkitsemis- ja työsuhdeasiat sekä ohjeistus liittyen strategisiin suunnitelmiin ja taloudel-lisiin tavoitteisiin. Työvaliokunnan tehtävänä on lisäksi valvoa laskentaan ja taloudelliseen raportointiin liittyviä prosesseja; valmistella tilintarkastajan valintaa, käsitellä tilintarkastusraportit ja seurata asioita, joihin tilintarkas-taja on kiinnittänyt huomiota.

Vuonna 2017 Ulf Lundahl, Susanna Renlund ja Tobias Lönnevall valittiin työvaliokunnan jäseniksi ja Ulf Lun-dahl valittiin työvaliokunnan puheenjohtajaksi. Tarkas-tusvaliokunnan tehtävät on annettu työvaliokunnan tehtäväksi hallinnointikoodin 2015 suosituksen 16 mukai-sesti. Suosituksen 16 mukaan tarkastusvaliokunnan jä-senten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton merkittä-vistä osakkeenomistajista. Kaikki työvaliokunnan jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja Ulf Lundahl on riippu-maton myös merkittävistä osakkeenomistajista. Hallitus arvioi tämän kokoonpanon olevan tarkoituksenmukainen huomioiden työvaliokunnan tehtävät kokonaisuudessaan sekä valittujen jäsenten osaaminen ja kokemus.

Vuonna 2017 työvaliokunta kokoontui 5 kertaa. Osallis-tumisprosentti oli 100 %.

HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS JA RIIPPUMATTOMUUSARVIOINTIYhtiö on määritellyt hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet. Yhtiön liiketoiminnan monipuo-lista tukemista ja kehittämistä varten yhtiön hallituksen kokoonpanon tulee olla riittävän monimuotoinen. Halli-tuksessa on oltava molempia sukupuolia. Hallitus-

HALLITUKSEN JA TYÖVALIOKUNNAN KOKOUSTEN MÄÄRÄ JA OSALLISTUMINEN NIIHIN 2017:HALLITUS TYÖVALIOKUNTA

Kevin Appleton 10/10

Erik Bengtsson, jäsen 2017 yhtiökokouksesta 7/10

Kaj-Gustaf Bergh 9/10

Ann Carlsson, jäsen 2017 yhtiökokouksesta 9/10

Anette Frumerie, jäsen 2017 yhtiökokoukseen 1/10

Ulf Lundahl 9/10 5/5

Tobias Lönnevall 10/10 5/5

Mats O Paulsson, jäsen 2017 yhtiökokoukseen 1/10

Susanna Renlund 10/10 5/5



KONSERNIN JOHTORYHMÄ (EMT) 2017

Ramirent-konsernin johtoryhmä, Executive Manage-ment Team (EMT) on yhtiön operatiivinen toimielin eikä kyseessä siten ole yhtiön lakisääteinen toimielin. Konsernijohtaja ja muut hallituksen nimeämät jäsenet muodostavat Executive Management Teamin. EMT avus-taa konsernijohtajaa muun muassa seuraavien asioiden valmistelussa: liiketoimintasuunnitelmat, strategiat, Ra-mirentin toimintaperiaatteet ja muut konsernin sisäiset merkittävät asiat konsernijohtajan pyytäminä. Executive Management Teamin jäsenet raportoivat konsernijohta-jalle ja Executive Management Teamin kokoukset kutsuu koolle konsernijohtaja. Executive Management Teamiin kuuluvat seuraavat jäsenet:

• Tapio Kolunsarka, toimitusjohtaja ja konsernijohtaja• Pierre Brorsson, Executive Vice President ja talousjoh-

taja• Ulrika Dunker, Executive Vice President, henkilöstö-

hallinto• Øyvind Emblem, Executive Vice President, Norja• Mikael Kämpe, Executive Vice President, Suomi• Dino Leistenschneider, Executive Vice President, kon-

sernin hankintajohtaja ja kalustohallinta• Heikki Onton, Executive Vice President, Baltia ja Eu-

rope Central• Jonas Söderkvist, Executive Vice President, Ruotsi ja

Tanska

Lisätietoa Executive Management Teamin jäsenistä on esitetty sivulla 127.

TALOUDELLINEN RAPORTOINTI

Yhtiön hallitus valvoo ja arvioi yhtiön taloudellista tilaa ja hyväksyy kaikki yhtiön julkistamat taloudelliset raportit. Hallituksen puheenjohtaja varmistaa, että hallituksen jäsenillä on saatavilla tarvittava yhtiötä koskeva tieto ja että yhtiön toimitusjohtaja toimittaa hallituksen jäsenille säännöllisesti tiedot, jotka ovat tarpeelliset yhtiön liiketoi-minnan, kannattavuuden kehittymisen, rahavirran sekä taloudellisen aseman arvioimiseksi.

SISÄINEN VALVONTA, RISKIENHALLINTA JA SISÄINEN TARKASTUS Ramirentin riskienhallinnan tarkoituksena on tarjota hallitukselle ja johdolle kohtuullinen varmuus yhtiön strategisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamisesta, taloudellisen raportoinnin luotettavuudesta ja oikeel-lisuudesta sekä sovellettavien säännösten ja sisäisten ohjeiden noudattamisesta.

Hallitus on hyväksynyt sekä sisäisen valvonnan että riskienhallinnan periaatteet. Ramirentin sisäisen valvon-nan ja riskienhallinnan kokonaisjärjestelmä perustuu Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commissionin (COSO 2013) määrittämään viitekehykseen sekä riskienhallinnan ISO 31000:2009 -standardiin. Ra-mirentin sisäinen valvonta koostuu viidestä pääalueesta: kontrolliympäristö, riskien arviointi, kontrollitoimenpi-

kokoonpanolta tavoitellaan kokonaisuutena arvioiden riittävän laaja-alaista pätevyyttä, osaamista ja kokemus-ta. Hallituksen riittävä monimuotoisuus, kuten ikä- ja sukupuoli sekä koulutuksellinen ja ammatillinen tausta, otetaan huomioon hallituskokoonpanoa koskevan ehdo-tuksen valmistelussa. Hallituksen monimuotoisuuden ja kokonpanon arvioimiseksi kukin hallituksen jäsenehdo-kas antaa luottamuksellisesti yhtiön antamien ohjeiden mukaisesti pätevyyden ja ajankäytön arviointia varten tarvittavat tiedot hallituksen kokonpanoa koskevaa esitys-tä valmisteltaessa.

Hallituskokoonpanoa koskeva ehdotus valmistellaan suurimpien osakkeenomistajien toimesta. Yhtiön määrit-tämät hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet on saatettu suurimpien osakkeenomistajien käyttöön.

Yhtiön hallituksen jäsenillä on laaja ja monipuolinen osaaminen, ja hallituksen jäsenten nykyinen ikä- ja su-kupuolijakauma sekä koulutus- ja kansainvälinen tausta edistävät monimuotoisuuden toteutumista ja sitä kautta tukevat yhtiön liiketoimintaa ja sen kehittymistä. Yhtiön hallituksessa on yhteensä 7 jäsentä, joista naisia 2, eli noin 29 %. Hallituksen jäsenillä on tutkintoja eri aloilta ja jäsenillä on kansainvälistä kokemusta erityyppisistä tehtävistä. Hallituksen jäsenet tulevat kolmesta eri maasta ja heidän ikänsä vaihtelee 38 ja 65 ikävuoden välillä.

Hallituksen tehtävänä on arvioida jäsentensä riippu-mattomuus. Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä. Vähintään kahden yhtiöstä riippumattoman hallituksen jäsenen on oltava riippumat-tomia myös yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

TOIMITUSJOHTAJA

Yhtiön hallitus valitsee toimitusjohtajan ja tarvittaessa varatoimitusjohtajan.

Toimitusjohtaja on vastuussa yhtiön juoksevan hallin-non hoitamisesta. Yhtiön hallitus on vahvistanut toimi-tusjohtajalle työjärjestyksen, joka sisältää yhtiön juokse-vaa hallintoa koskevia määräyksiä ja ohjeita. Konsernin johtoryhmä ja yhtiön hallituksen mahdollisesti perusta-mat muut toimielimet avustavat toimitusjohtajaa hänen tehtäviensä hoidossa.

Toimitusjohtajalla on kirjallinen, yhtiön hallituksen hyväksymä sopimus. Toimitusjohtaja ei ole hallituksen jäsen, mutta osallistuu hallituksen kokouksiin.

Hallitus nimitti Tapio Kolunsaran toimitusjohtajaksi ja konsernijohtajaksi 8.8.2016 alkaen. Hän on syntynyt vuonna 1975, ja on Suomen kansalainen, DI ja KTM. Hänen aiempi työkokemuksensa: Executive Vice Pre-sident UPM Raflatac 2016–2013; Senior Vice President UPM Raflatac EMEA 2013–2011; Senior Vice President UPM Raflatac Europe 2011–2008; useita johtavia tehtäviä UPM Raflatacissa Suomessa ja Yhdysvalloissa 2008–2002; ennen UPM:ää hän työskenteli konsulttina McKinsey & Companyssa.

Tapio Kolunsaran Ramirent-omistus: 38 447 osaketta 31.12.2017.



teet, informaatio ja kommunikaatio sekä seuranta.Ramirentin riskienhallinta on jatkuva liiketoimintaan

kiinnittyvä prosessi, johon integroituna osana liittyy sisäinen valvonta.

Taloudelliseen raportointiin liittyen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien tarkoituksena on varmis-taa, että Ramirentin julkistamat taloudelliset raportit anta-vat olennaisesti oikeaa tietoa yhtiön taloudellisesta tilasta, että ne ovat luotettavia ja että Ramirent noudattaa soveltu-via lakeja, säädöksiä, EU:n hyväksymiä IFRS-standardeja ja muita pörssiyhtiöille asetettuja vaatimuksia.

VALVONTAYMPÄRISTÖ

Ramirentin eettiset ohjeet (Code of Conduct) sekä muut toimintaohjeet ja periaatteet muodostavat perustan val-vontaympäristölle ja valvontatoimien täytäntöönpanolle läpi organisaation. Olennaisimmat ohjausvälineet ovat sisäisen valvonnan periaatteet (Internal Control Policy) ja riskienhallinnan periaatteet (Risk Management Policy). Muita valvontaa ohjaavia avainvälineitä ovat kirjanpito-periaatteet (Accounting Principles), rahoituksen periaat-teet (Finance Policy), tiedottamisperiaatteet (Disclosure Policy), sisäpiiriohjeet (Insider Policy), allekirjoitusperi-aatteet (Signature Policy), päätöksenteon periaatteet (De-cision Making Policy), bonusperiaatteet (Bonus Policy), laatuperiaatteet (HSEQ Policy) ja sisäisen tarkastuksen ohjeet (Internal Audit Charter).

Ramirentin hallituksella on kokonaisvastuu talou-dellisen raportoinnin sisäisestä valvonnasta. Hallitus on määrittänyt kirjallisen, muodollisen työjärjestyksen, jossa selvennetään hallituksen vastuut ja säädellään hallituksen ja työvaliokunnan välistä sisäistä työnjakoa. Työvaliokun-nan ensisijainen tehtävä on varmistaa, että taloudelliselle raportoinnille, riskienhallinnalle ja sisäiselle valvonnalle määritettyjä periaatteita noudatetaan ja että Ramirentin tilintarkastajiin pidetään yllä asianmukaisia yhteistyö-suhteita. Hallitus on asettanut vastuun taloudellisen raportoinnin tehokkaan valvontaympäristön ja sisäisen valvonnan käytännön toimien ylläpitämisestä konserni-johtajalle. Liiketoimintasegmenttien toimivalla johdolla ja konsernitoiminnoilla on ensisijainen vastuu taloudellisen raportoinnin prosessin päivittäisten valvontatoimien ja riskienhallinnan toimeenpanosta.

Sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan roolit on kuvattu alla olevassa taulukossa.

Ramirentin liiketoimintamalli ja asiakkaat ovat paikal-lisia, ja useat liiketoimintaan liittyvät päätökset tehdään maatasolla. Liiketoimintamalli on hajautettu, päätöksen-teko ja vastuu on paikallista.

Ramirent on vuodesta 2015 keskittänyt Ruotsin,

Tanskan, Norjan ja Suomen kirjanpito- ja talouspalvelut Tallinnassa, Virossa sijaitsevaan yhteiseen palvelukes-kukseen. Muissa kuin edellä mainituissa maissa (Ruotsi, Tanska, Norja, Suomi), taloustoiminnot ovat yhä itsenäisiä ja raportointi tapahtuu konsernin Helsingissä sijaitsevalle pääkonttorille. Maakohtaisen sisäisen valvonnan ja ris-kienhallinnan järjestäminen on segmenttijohtajan (EVP) vastuulla.

Konsernin pääkonttori antaa konsernille yhtenäiset ohjeet koskien liiketoiminnan kehittämistä, rahoitusta, luottoriskin hallintaa ja saatavien perintää, kaluston ja varastojen hallintaa, aineettomien hyödykkeiden hallin-nointia, taloudellisen ja liiketoiminnallisen suorituskyvyn hallinnointia, kirjanpitoa ja taloudellista raportointia sekä sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa.

Ramirentin taloudellisen raportoinnin prosessi on integroitu ja se palvelee sekä sisäisiä että ulkoisia rapor-tointa. Ramirent laatii konsernitilinpäätöksen ja osa-vuosikatsaukset EU:n hyväksymien IFRS-standardien mukaisesti. Tilinpäätös pitää sisällään myös muuta tietoa, jota arvopaperimarkkinalaki sekä soveltuvat Finanssi-valvonnan standardit ja Nasdaq Helsinki Oy:n säännöt edellyttävät. Hallituksen toimintakertomus ja konsernin emoyhtiön tilinpäätös laaditaan Suomen kirjanpitolain sekä kirjanpitolautakunnan ohjeiden mukaisesti.

Ulkoinen taloudellinen raportointi perustuu konsernin laskenta- ja raportointiperiaatteisiin (Group Accounting and Reporting). Yksityiskohtaiset raportointiohjeet ja aikataulut on laadittu ja kommunikoitu kaikille taloudelli-sen raportoinnin prosessissa mukana oleville henkilöille.

RISKIEN ARVIOINTI

Ramirentin riskienhallinta on jatkuva, liiketoimintaan kiinnittyvä prosessi, johon integroituna osana liittyy sisäi-nen valvonta.

Ramirentin taloudellisen raportoinnin riskien arvi-oinnissa pyritään tunnistamaan ja arvioimaan olennai-simmat taloudelliseen raportointiin vaikuttavat riskit konserni-, raportointisegmentti sekä maa ja yhtiö proses-sitasoilla. Taloudelliseen raportointiin liittyvien proses-sien riskejä arvioidaan jatkuvasti liiketoimintayksiköiden, jaetun palvelukeskuksen ja konsernitoimintojen toimes-ta. Riskien arviointiin sisältyvät esimerkiksi petoksiin, menetyksiin ja omaisuuden väärinkäyttöön liittyvät riskit. Riskien arvioinnin tulosten perusteella valvonnalle määri-tetään tunnusluvut, joilla varmistetaan, että taloudellisel-le raportoinnille asetetut perusvaatimukset täytetään. Tie-dot keskeisten riskialueiden kehityksestä, tunnusluvuista sekä suunnitelluista ja tehdyistä riskienhallinta toimista raportoidaan säännöllisesti työvaliokunnalle.

HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄN ROOLIT JA VASTUUT SISÄISESSÄ VALVONNASSA JA RISKIEN HALLINNASSA

TOIMINNALLINEN TASO

1. puolustuslinja: Liiketoiminnot ja yhteiset toiminnot. Päivittäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimenpiteet

ULKO

ISET

TIL

INTA

RKAS

TAJA

T

2. puolustuslinja: Konsernitoiminnot. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan seuranta

3. puolustuslinja: Sisäinen tarkastus – Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan kokonaisarviointi

Kokonaisvastuu: Hallitus • Kohtuullinen varmuus yhtiön strategisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamisesta• Taloudellisen ja operatiivisen raportoinnin luotettavuus• Lakien, säännösten ja sisäisten periaatteiden noudattaminen



VALVONTATOIMENPITEET

Vuonna 2017 Ramirent jatkoi sisäisen valvonnan kehittä-mistä konsernitasolla ja paikallisesti. Ramirent on määri-tellyt talousraportoinnin kannalta keskeiset ns. kokonais-prosessit ja sisäiset valvontatoimenpiteet on suunniteltu riskien arviointiin perustuen. Keskeisiä prosesseja ovat tilauksesta kassaan, hankinnasta maksuun, vuokrakalus-ton hallintointi, tapahtumien rekisteröinnistä raportoin-tiin, työsuhteeseen liittyvät prosessit ja IT-kontrollit.

Ramirentin liiketoimintayksiköiden keskeisille toimin-taprosesseille on määritelty yhteiset kontrollipisteet ja asetettu minimivaatimukset kullekin prosessille. Esimerk-kejä tällaisista kontrollitoimenpiteistä ovat valtuutukset ja hyväksynnät, tilitäsmäytykset, omaisuuden fyysiset in-ventoinnit, analyysit ja keskeisten tehtävien eriyttämiset. Segmentin johtaja (EVP) on vastuussa riittävän sisäisen valvonnan järjestämisestä operatiivisessa liiketoimintayk-sikössään.

Valvontatoimenpiteet sisältävät myös liiketoiminnan ja taloudellisen tuloksen kuukausianalyysit. Analyysejä tehdään maa-, segmentti- ja konsernitasolla, ja niihin osallistuu johto sekä hallitus. Ramirentin hallitus käy läpi osavuosikatsaukset sekä tilinpäätökset ja hyväksyy ne ennen julkistamista.

INFORMAATIO JA KOMMUNKAATIO

Ramirentin informaatio- ja kommunikaatiojärjestelmä antaa Ramirentin henkilöstölle välineet, joilla voidaan yksilöidä ja kommunikoida relevantit riskit ja informaatio kontrolleista läpi organisaation. Ramirentin sisäinen ja ulkoinen viestintä on avointa, läpinäkyvää, täsmällistä ja oikea-aikaista. Sisäiset ohjeet ja periaatteet ovat saata-villa Ramirentin intranetissä. Avainperiaatteet ja ohjeet ovat myös saatavilla lyhennettyinä versioina Ramirentin kotisivuilla. Konsernin ja paikallisen henkilöstön muo-dostamia työryhmiä sitoutetaan jatkuvasti kehittämään kontrolleja ja niihin liittyviä koulutusaineistoja. Henki-löstölle järjestetään säännöllisesti sisäisten ohjeiden ja kontrollivälineiden koulutusta sekä konsernitasolla että paikallisesti.

Talousjohtaja vastaa sijoittajasuhdeyksikön avustuk-sella taloudellisen informaation julkaisemisesta ja lista-yhtiön tiedonantovelvollisuusvaatimusten täyttämisestä. Sijoittajasuhdeyksikkö vastaa sijoittajaviestinnän suunnit-telusta ja toteutuksesta sekä päivittäisestä yhteydenpidos-ta sijoittajien ja analyytikoiden kanssa.

Ramirent on luonut anonyymin ilmoitusjärjestelmän, jolla voidaan raportoida Ramirentin ohjeisiin ja periaattei-siin kohdistuvia rikkomuksia, väärinkäytöksiä, sukupuo-lista häirintää, petoksia tai vilpillisiä menettelyitä, sekä säännöksiin ja määräyksiin liittyviä rikkomuksia.

SEURANTA

Ramirent seuraa ja kehittää jatkuvasti sisäisen valvonnan tehokkuutta. Kokonaisvaltaista seurantatapaa kehitetään kontrollitoimien tasapainon varmistamiseksi.

Ohjeiden noudattamistarkastuksia ja seurantaa suo-ritetaan säännöllisesti. Yhteisessä talouden palvelukes-kuksessa suoritetaan säännöllisiä itsearviointeja ja niitä laajennetaan sekä kehitetään edelleen toimeenpantavak-

si myös paikallisissa liiketoimintayksiköissä, segmen-teissä ja konsernitoiminnoissa. Sisäinen tarkastus tukee johtoa tehokkaan kontrolliympäristön ylläpitämiseksi.

LAINSÄÄDÄNNÖN NOUDATTAMINEN JA EETTINEN KOODISTO

Ramirent on sitoutunut noudattamaan soveltuvia lakeja ja säädöksiä, sisäisiä periaatteita sekä yleisesti hyväksyttyjä liiketoimintakäytäntöjä. Ramirentin toimintaa ohjaavat Ramirentin eettiset ohjeet (Ramirent’s Code of Conduct) ja yhtiön arvot. Ramirentin eettiset ohjeet perustuvat YK:n ihmisoikeuksien julistukseen (UN Declaration of Human Rights). Ramirentin eettiset ohjeet ja yhtiön arvot määrit-tävät perustan Ramirentin yrityskulttuurille. Ramirentin työntekijät perehdytetään Ramirentin eettisiin ohjeisiin ja yhtiön arvoihin, kun he tulevat yhtiön palvelukseen, ja perehdytyksiä toistetaan säännöllisesti. Yhtiön hallitus on vahvistanut yhtiön säännöstöjen noudattamisperiaatteet (Compliance Policy), jonka implementointia jatketaan.

SISÄINEN TARKASTUS

Sisäisen tarkastuksen tarkoituksena on tuottaa varmen-nusta ja tukea johtoa toiminnan tehokkuuden ja tuloksel-lisuuden kehittämisessä riskien hallinnan, valvonnan ja hallinnoinnin prosesseissa. Sisäinen tarkastus kohdistuu koko yhtiöön eikä mitään Ramirentin osastoista tai liike-toimintayksiköistä ole vapautettu valvonnasta. Sisäinen tarkastus toteuttaa riskiperusteisia varmennus- ja kon-sultointipalveluita vuosittaisen suunnitelman mukaisesti sekä tarvittaessa kertaluonteisesti. Pääosa sisäisen tarkas-tuksen työstä toteutetaan yhtiössä sisäisesti ja ulkoista tai ulkoistettua palvelua käytetään tilanteissa, jotka edellyttä-vät erikoisasiantuntemusta tai -resursseja.

Sisäinen tarkastus on toimivasta johdosta erillinen toiminto. Sisäisen tarkastuksen ohjeet (Internal Audit Charter) hyväksyy hallitus. Työvaliokunta nimittää sisäisen tarkastuksen johtajan ja hyväksyy vuosittaisen tarkastussuunnitelman (Internal Audit Plan) sekä siihen tehtävät olennaiset muutokset. Sisäisen tarkastuksen tulokset raportoidaan työvaliokunnalle vähintään neljän-nesvuosittain.

TILINTARKASTAJAT

Ramirentin yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä tulee olla vähintään yksi (1) ja enintään kaksi (2) tilintarkastajaa. Ti-lintarkastajien tulee olla KHT-yhteisöjä. Tilintarkastajan toimikausi päättyy valintaa ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy on toiminut yhtiön tilintarkastajana vuodesta 2011, KHT Ylva Erikssonin ollessa päävastuullinen tilintarkastaja. 16. maaliskuuta 2017 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokoukses-sa yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, KHT Ylva Erikssonin toi-miessa päävastuullisena tilintarkastajana. Työvaliokunta arvioi vuosittain tilintarkastajan riippumattomuuden. Tilintarkastuksen laajuus, keskeiset osa-alueet ja kustan-nukset käyvät ilmi yksityiskohtaisesti konsernin tilintar-kastussuunnitelmasta.

Tilintarkastajalle maksetut palkkiot käsittävät tilin-



tarkastuksesta maksetut palkkiot 346 (281) tuhatta euroa ja palkkiot tilintarkastukseen liittymättömistä palveluis-ta 59 (185) tuhatta euroa.

SISÄPIIRIHALLINTO

Ramirent noudattaa sisäpiirihallinnossaan muun muassa seuraavia lakeja ja määräyksiä: Suomen arvopaperimark-kinalaki, EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetus (“MAR”), Finanssivalvonnan antamat määräykset ja ohjeet, sekä Nasdaq Helsinki Oy:n säännöt ja ohjeet.

Ramirent on ottanut käyttöön yhtiön sisäiset Rami-rentin sisäpiiriohjeet, jotka noudattavat Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta.

Hallituksen jäsenet ja hallituksen sihteeri, toimitus-johtaja sekä konsernin Executive Management Teamin jäsenet ovat johtotehtävissä toimivia henkilöitä (”Johto-henkilö(t)”). Johtohenkilöiden sekä heidän lähipiirinsä tulee ilmoittaa yhtiölle ja Finanssivalvonnalle yhtiön osakkeita tai muita rahoitusvälineitä koskevat liiketoimet edellyttäen, että niiden yhteismäärä ylittää 5.000 euroa kalenterivuodessa. Lisäksi yhtiö julkistaa tällaiset liiketoi-met pörssitiedotteella.

Yhtiö on lisäksi määrittänyt tiettyjä osavuosikat-sauksia tai vuositilinpäätöstä valmistelevia henkilöitä sekä tiettyjä yhtiön muita johtajia ja yhtiön taloudesta, taloudellisesta raportoinnista tai viestinnästä vastaavia henkilöitä, sekä sellaisia henkilöitä, joilla on pääsy edellä mainittuihin tietoihin, riippumatta siitä onko heillä hallussaan sisäpiiritietoa, yhtiön tiedollisessa ytimessä toimiviksi henkilöiksi.

Johtohenkilö ja tiedollisessa ytimessä toimiva henkilö ei saa suorittaa Ramirentin osakkeisiin tai niihin liittyviin rahoitusvälineisiin liittyviä liiketoimia omaan tai kolman-nen osapuolen lukuun, suoraan tai välillisesti, suljettuna ajanjaksona, joka alkaa 30 vuorokautta ennen osavuosi-katsauksen tai vuositilinpäätöksen julkistamista ja joka kattaa myös osavuosikatsauksen tai vuositilinpäätöksen julkistamispäivän (suljettu ikkuna).

Ramirent noudattaa MAR:ia ja muita soveltuvia säännöksiä ja määräyksiä sisäpiiritiedon ja siihen liitty-vien sisäpiiriluetteloiden hallinnoinnissa. Yhtiö ylläpitää projekti- tai tapahtumakohtaista sisäpiiriluetteloa kaikista henkilöistä, joilla on pääsy sisäpiiritietoon ja jotka työs-kentelevät yhtiölle työsopimuksen perusteella tai jotka muutoin hoitavat tehtäviä, joiden kautta heillä on pääsy sisäpiiritietoon, esimerkiksi neuvonantajan asemassa. Myös Johtohenkilöt, jotka ovat tietoisia projektista, mer-kitään sisäpiiriluetteloon. Projektikohtaiset sisäpiiriläiset eivät saa paljastaa taikka hyödyntää tällaista julkaisema-tonta ja luottamuksellista yhtiötä koskevaa tietoa (ts. kau-pankäynti Ramirentin arvopapereilla tai niihin liittyvillä johdannaisrahoitusvälineillä ei ole sallittua, kun henkilöl-lä on hallussaan sisäpiiritietoa).

Yhtiö noudattaa MAR:ia ja muita soveltuvia säännöksiä ja määräyksiä myös tiedottamisvelvollisuuden osalta (esi-merkiksi tiedon sisäpiiritiedoksi määrittelemistä ja sisäpii-ritiedon julkistamisen lykkäämistä koskevat prosessit).


PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2017

Ramirent noudattaa palkka- ja palkkioselvityksen laatimi-sessa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituk-sia. Tämä palkka- ja palkkioselvitys on laadittu hallinnoin-tikoodin 2015 mukaisesti. Selvitystä päivitetään yhtiön kotisivuilla www.ramirent.com aina, kun palkitsemisesta tulee olennaista uutta tietoa.

HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKKIOT

Hallituksen jäsenten palkkioista päättää varsinainen yhtiökokous. Vuoden 2017 yhtiökokous päätti – yhtiön osakkeenomistajien Nordstjernan AB:n ja Oy Julius Tall-berg Ab:n, jotka yhtiökokouskutsun toimittamispäivänä 17.2.2017 edustivat yhteensä noin 31 prosenttia yhtiön osakkeiden tuottamasta äänivallasta, ehdotuksesta – vah-vistaa palkkioiden määrät seuraaviksi:

Hallituksen puheenjohtaja: 3 800 euroa/kk ja lisäksi 1 600 euroa/kokous.

Hallituksen varapuheenjohtaja: 2 500 euroa/kk ja lisäk-si 1 300 euroa/kokous.

Muut hallituksen jäsenet: 2 250 euroa/kk ja lisäksi 1 000 euroa/kokous.

Edellä mainitut kokouspalkkiot maksetaan myös valiokunnan kokouksista sekä muista vastaavista hallitus-tehtävistä. Hallitustyöskentelystä aiheutuvat matkakulut ja muut kulut korvataan yhtiön vakiintuneen käytännön ja matkustussäännön mukaisesti.

HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKKIOT

(EUR 1 000) 2017 2016

Appleton, Kevin 37,0 36,0

Bengtsson, Erik 31,8 –

Bergh, Kaj-Gustaf 36,0 34,0

Carlsson, Ann 33,8 –

Frumerie, Anette 7,8 36,0

Lundahl, Ulf 68,0 68,0

Lönnevall, Tobias 42,0 41,0

Paulsson, Mats O 7,8 36,0

Renlund, Susanna 49,5 48,2

Yhteensä 313,5 299,2Palkkiot maksetaan hallituksen jäsenille kokonaisuudessaan käteisenä.

PALKKA- JA PALKKIO- SELVITYS 2017

Hallituksen jäsenet eivät kuulu Ramirentin bonus-, kan-nustin- eivätkä eläkejärjestelmiin.

PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI JA KONSERNIN TOIMITUSJOHTAJAN SEKÄ MUIDEN KONSERNIN JOHTORYHMÄN JÄSENTEN PALKITSEMISEN PÄÄPERIAATTEETHallitus päättää konsernin toimitusjohtajan palkasta, palkkioista, eduista ja muista työehdoista. Konsernin johtoryhmän jäsenten palkat, palkkiot ja edut perustuvat toimitusjohtajan ehdotukseen ja edellyttävät hallituksen hyväksyntää.

Hallituksen päätökset perustuvat työvaliokunnan ehdotukseen. Työvaliokunta valmistelee toimitusjohta-jan kiinteään palkkaan ja lyhyen aikavälin kannustimiin liittyvät seikat. Lisäksi työvaliokunta valmistelee ehdo-tukset toimitusjohtajan toimisuhteen ehdoista, kokonais-palkitsemisesta ja toimisuhteen päättyessä maksettavasta korvauksesta.

Lisäksi työvaliokunnan tehtävänä on valmistella ehdo-tukset kaikista yhtiön pitkän tähtäimen kannustinohjel-miin liittyvistä seikoista.

Konsernin toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten ansiot koostuvat kiinteästä kuukausipalkasta, tavanomaisista luontoiseduista, vuosibonuksista sekä pitkäaikaiskannustimista.

Vuosibonukset perustuvat konsernin bonusohjeistuk-seen ja hallituksen määrittelemien tavoitteiden saavutta-miseen. Johtoryhmän jäsenet kuuluvat pitkäaikaiskan-nustinjärjestelmien piiriin, joista päättää hallitus.

Ramirentin aiemmista optio-ohjelmista ei ole jäljel-lä optio-oikeuksia. Johtoryhmän jäsenillä ei ole yleistä lisäeläkejärjestelmää.

HALLITUKSEN VOIMASSAOLEVAT PALKITSEMIS-TA KOSKEVAT VALTUUTUKSET SEKÄ OSANA PALKIT-SEMISTA TEHDYT HALLITUKSEN PÄÄTÖKSET

Vuoden 2016 varsinainen yhtiökokous päätti myöntää hal-litukselle omien osakkeiden hankkimisvaltuutuksen, joka on voimassa vuoden 2018 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, ja jonka nojalla osakkeita voidaan hankkia muiden tarkoitusten ohella myös osaksi yhtiön kannustinjärjestel-mää. Omia osakkeita ei ole hankittu kannustinjärjestelmiä varten vuoden 2017 kuluessa.

Vuoden 2016 varsinainen yhtiökokous päätti valtuut-taa hallituksen päättämään osakeannista ja/tai optio-oi-keuksien, vaihtovelkakirjalainojen ja/tai muiden osak-keisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus on voimassa 17.3.2021 asti ja se oikeuttaa valtuu-



tuksen käyttämisen muun ohella myös suunnattuun an-tiin osana yhtiön henkilöstön kannustinjärjestelmää (joko maksua vastaan tai maksutta). Vuonna 2016 myönnettyä valtuutusta käytettiin vuoden 2014 osakepalkkio-ohjel-man osakepalkkioiden suorittamiseen.

VUODEN 2014 OSAKEPALKKIO-OHJELMAN SUORITUS Ramirentin hallitus päätti 16.2.2017 vuoden 2014 osa-kepalkkio-ohjelmassa ansaittujen osakkeiden suorituk-sesta. Omia osakkeita luovutettiin maksutta yhteensä 18 920 osaketta suunnitelman ehtojen mukaisesti niille konsernin avainhenkilöille, jotka osallistuvat vuoden 2014 osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään. Järjestel-män tarkoituksena oli yhdistää osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi. Suunnatun omien osakkeiden luovuttamiseen oli siten erityisen painava taloudellinen syy.

Avainhenkilöt ovat velvollisia pitämään palkkiona saa-mansa osakkeet niin kauan kuin osallistujan omistamien osakkeiden arvo yhteensä on alle hänen puolen vuoden bruttopalkkansa.

Hallituksen päätös osakkeiden luovuttamisesta pe-rustui varsinaisen yhtiökokouksen 17.3.2016 hallitukselle myöntämään osakeantivaltuutukseen.

VUOSIBONUKSETHallitus määrittelee vuosittain bonuksien ehdot, tavoit-teet ja enimmäismäärät. Mahdollisten bonusten määrä perustuu taloudellisiin tavoitteisiin, kuten konsernin ja kunkin segmentin tai maan EBITA-liiketulokseen. Työva-liokunta arvioi, ovatko toimitusjohtaja ja konsernin johto-ryhmän jäsenet saavuttaneet heille asetetut tavoitteet, ja hallitus vahvistaa mahdollisten bonusten maksamisen.

Vuonna 2017 toimitusjohtajan bonuksen enimmäis-määrä voi olla enintään 80 % vuoden peruspalkasta. Muiden johtoryhmän jäsenten vuoden maksimibonus voi olla enintään 50 % vuoden peruspalkasta.

PITKÄAIKAISET SUORITUKSEEN PERUSTUVAT KANNUSTINJÄRJESTELMÄTOSAKEPERUSTEISET KANNUSTINJÄRJESTELMÄTTilikaudella 2017 Ramirent Oyj:llä oli kolme osakepe-rusteista kannustinjärjestelmää käynnissä. Järjestelmät on laadittu olemaan osa yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöiden pitkäntähtäimen kannustin- ja sitoutta-misohjelmaa. Tarkoituksena on yhdistää osakkeenomis-tajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon kas-vattamiseksi, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön, ja tarjota avainhenkilöille kilpailukykyinen palkkio-ohjelma, joka perustuu yhtiön osakkeiden omistukseen. Kannustinjär-jestelmissä osallistuville henkilöille tarjotaan mahdolli-suus saada osakkeiden omistuksen perusteella jaettavia lisäosakkeita (matching shares) sekä suoriteperusteisesti jaettavia osakkeita (performance shares) kolmen vuoden pituiselle ansaintajaksolle asetettuihin suoritustavoittei-siin perustuen. Kannustinjärjestelmä vuosille 2014–2016 päättyi 2017, ja sen perusteella annettiin yhteensä 18 920osaketta ja suoritettiin rahavaroina yhteensä määrä, joka vastaa 28 311 osakkeen arvoa. Mahdollinen palkkio

ansaintajaksoilta 2015–2017 ja 2016-2018 perustuu osak-keiden omistukseen (matching), taloudelliseen tulokseen (Economic Profit, performance) ja osakkeenomistajalle kertyvään kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR), joka voi leikata ansaittujen osakkeiden kokonais-määrää. Palkkiota ei makseta henkilölle, jos hänen työ− tai palvelusuhteensa päättyy ennen palkkion maksua. Kannustinjärjestelmien 2015 ja 2016 perusteella määräty-vien palkkioiden enimmäismäärä vastaa enintään 934 168 Ramirent Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös käteisellä maksettavan osuuden).

Ramirent Oyj:n hallitus on hyväksynyt 14.12.2017 myös uuden Osakepalkkiojärjestelmän 2018-2020 johtoryhmän jäsenille. Uuden järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja johtoryhmän jäsenten tavoitteet yhtiön ar-von nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa johto-ryhmän jäsenet yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuva palkkiojärjestelmä. Tämän järjestelmän mahdollinen palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana vuonna 2021. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilöille aiheutuvia veroja. Osakepalk-kiojärjestelmän 2018–2020 mahdollinen palkkio perus-tuu osallistujan lyhyen aikavälin kannustintavoitteisiin vuonna 2018 sekä konsernin kumulatiiviseen osakekoh-taisen tuloksen (EPS) kehitykseen vuosina 2018–2020. Osakepalkkiojärjestelmän 2018–2020 perusteella makset-tavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 270 000 Ramirent Oyj:n osaketta sisältäen myös rahana maksetta-van osuuden.

VIIVÄSTETTY KANNUSTINJÄRJESTELMÄ (DEFERRED INCENTIVE PLAN) 2017 JA 2018

Ramirent Oyj:n hallitus hyväksyi 14.12.2016 viiväste-tyn kannustinjärjestelmän (Deferred Incentive Plan, DIP) vuodelle 2017. Järjestelmän tavoitteena on tukea maksi-maalisesti yhtiön lyhyen aikavälin päätavoitetta parantaa EBITA-liiketulosta ja tarjota avainhenkilöille kilpailuky-kyinen sekä sitouttava palkkiojärjestelmä. Järjestelmässä on yksi ansaintakausi, joka on kalenterivuosi 2017 sekä kahden vuoden odotusjakso, jonka jälkeen mahdollinen palkkio maksetaan käteisenä vuonna 2020. Kannustinjär-jestelmä kattaa noin 120 yhtiön avainhenkilöä. Konsernin johtoryhmän jäsenet kuuluvat uuden kannustinjärjestel-män piiriin. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansain-takaudelta 2017 perustuu osallistujan lyhyen aikavälin kannustintavoitteisiin. Lisäksi osakkeenomistajien ja konsernin johtoryhmän tavoitteiden yhtenäistämiseksi järjestelmän kokonaistuottoon vaikuttaa myös yhtiön osakkeen tuotto (Total Shareholder Return, TSR) ansain-takaudella 2017 sekä kahden vuoden odotusjakson aikana. Viivästetyn kannustinjärjestelmän 2017 perusteella maksettava enimmäispalkkio käteisenä vuonna 2020 on yhteensä enintään 3,7 miljoonaa euroa.

Ramirent Oyj:n hallitus hyväksyi 14.12.2017 uuden vii-västetyn kannustinjärjestelmän (Deferred Incentive Plan, DIP) 2018. Uuden järjestelmän tavoitteena on tukea laajas-ti yhtiön uudistetun strategian implementointia ja tarjota avainhenkilöille kilpailukykyinen ja sitouttava palkkiojär-jestelmä. Järjestelmässä on yksi ansaintajakso, joka on ka-



lenterivuosi 2018 sekä kahden vuoden odotusjakso, jonka jälkeen mahdollinen palkkio maksetaan rahana vuonna 2021. Kannustinjärjestelmän kohderyhmää on laajennet-tu noin 160 avainhenkilöön. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2018 perustuu osallistujan lyhyen aikavälin kannustintavoitteisiin. Viivästetyn kannustin-järjestelmän 2018 perusteella vuonna 2021 maksettavat enimmäispalkkiot ovat yhteensä noin 2,6 miljoonaa euroa. Konsernin johtoryhmän jäsenet eivät kuulu viivästetyn kannustinjärjestelmän piiriin, vaan osakepalkkiojärjestel-mään 2018–2020, jossa mahdollinen palkkio maksetaan Ramirentin osakkeissa.

PITKÄAIKAISTEN KANNUSTINJÄRJESTELMIEN KIRJAUSPERIAATTEET

Pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät 2015, 2016 ja 2018 ovat osaksi osakkeilla selvitettäviä ja osaksi rahavaroina selvitettäviä. Kunkin järjestelmän kulu kirjataan ansainta-jakson aikana. Osakkeilla selvitettävä osuus palkkiosta on arvostettu myöntämishetken käypään arvoon ja kulu kir-jataan omaan pääomaan. Rahavaroina selvitettävä osuus palkkiosta on kirjattu velaksi. Velka arvostetaan käypään arvoon uudelleen jokaisena raportointipäivänä. Raha-varoina selvitettävä osuus liittyy henkilöiden veroihin ja muihin työnantajan suorittamiin maksuihin.

Käynnissä olevien pitkäaikaisten kannustinohjelmien sekä viivästetyn kannustinjärjestelmän (Deferred In-centive Plan) 2017 ja 2018 kirjatut kokonaiskulut vuonna 2017 olivat yhteensä 4,0 miljoonaa euroa ja velka per 31.12.2017 olivat 4,5 (0,5) miljoonaa euroa.

TOIMITUSJOHTAJAN PALKKA JA PALKKIOT

Toimitusjohtajan palkkio koostuu peruspalkasta, luontoi-seduista, lisäeläketurvasta, suoriteperusteisesta vuosibo-nuksesta sekä pitkäaikaiskannustimista. Hallitus päättää konsernin päätavoitteiden toteutumisen huomioon ottaen toimitusjohtajan vuosibonuksesta, joka voi olla enintään 80 % vuoden peruspalkasta. Työsuhde-edut pois lukien (työsuhdeauto, asumisetu, puhelinetu), toimitusjohtaja Tapio Kolunsaran vuoden peruspalkka on 460 000 euroa.

Vuonna 2017 Tapio Kolunsaralle maksettu kokonais-palkkio oli yhteensä 483 562 euroa koostuen kiinteästä vuosipalkasta sekä luontoiseduista. Lisäksi hänelle vuo-den 2017 aikana kertyneen ja vuonna 2017 maksettavan ja vuonna 2018 erääntyvän bonuksen määrä oli yhteensä 368 000 euroa. Tapio Kolunsaran osakeomistus on esitetty alla olevassa taulukossa.

Toimitusjohtaja on oikeutettu osallistumaan yhtiön pitkäaikaiseen kannustinjärjestelmään. Alkuperäisen allokoinnin mukaan osakeperusteisen kannustinjärjes-telmän 2016–2018 enimmäispalkkio on yhteensä 106 206 osaketta suoriteperusteisesti jaettavien osakkeiden osalta ja 24 092 osaketta Ramirentin osakkeiden omistuksen perusteella jaettavien osakkeiden osalta. Vuoden 2017 viivästetyn kannustinjärjestelmän enimmäispalkkio on 459 996 euroa. Suoritukseen perustuva osakeperusteinen kannustinjärjestelmä 2018–2020 vastaa kokonaisuudes-saan 40 000 osaketta.

Tapio Kolunsaran eläkeikä ja eläkkeen suuruus mää-ritellään suomalaisen eläkelain mukaisesti. Lisäksi Tapio Kolunsaralle toimitusjohtajuuden aikana kertyvä lisäeläke määräytyy erillisen lisäeläkevakuutuksen kautta, jonka suuruus on 25 % vuoden peruspalkasta. Varhaiseläkkeestä ei ole tehty erillistä sopimusta. Jos hänen toimisuhteensa päättyy ennen eläköitymistä, on hän oikeutettu 12 kuu-kauden palkkaa vastaavaan korvaukseen sekä 12 kuukau-den irtisanomisajan palkkaan.

Vuonna 2017 toimitusjohtajan palkkioita, jotka koostuivat kiinteästä palkasta, eläkemaksuista, luontoi-seduista sekä vuodelta 2016 kertyneistä vuosibonuksista, maksettiin yhteensä 652 535 euroa Kolunsaralle.

TAULUKOSSA ERITELTYNÄ TOIMITUSJOHTAJA TAPIO KOLUNSARAN PALKKIOT

2017

Peruspalkka 460 000 euroa

Luontoisedut 23 562 euroa

Vuosibonus 368 000 euroa

Pitkäaikaisen suoritukseen perustuvan kannustinjärjestelmän 2016–2018 (LTI) yhteenlaskettu enimmäispalkkio

106 206 osaketta (suoriteperusteinen, performance shares)

24 092 osaketta (omistusperusteinen,

matching shares)

Viivästetyn kannustinjärjestelmän 2017 (DIP) allokoitu yhteenlaskettu enimmäispalkkio

459 996 euroa

Pitkäaikaisen suoritukseen perustuvan kannustinjärjestelmän 2018–2020 (LTI) yhteenlaskettu enimmäispalkkio

40 000 osaketta (suoriteperusteinen, performance shares)

Osakeomistus (osakkeiden määrä 31.12.2017)

38 447

Eläkeikä Suomen eläkelain mukainen

Lisäeläkevakuutus (25 % vuoden peruspalkasta)

115 000 euroa

Irtisanomisaika 12 kuukautta

Irtisanomiskorvaus (irtisanomisajan lisäksi)

12 kuukauden palkka sisältäen luontoisedut



JOHTORYHMÄN PALKKIOTJohtoryhmän palkkio koostuu peruspalkasta sekä vuosi-bonuksesta, joka määräytyy konsernin vuosituloksen sekä asetettujen henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Työvaliokunta arvioi bonuksen suuruuden ja hallitus vahvistaa mahdollisesti saavutettujen bonusten maksamisen. Vuosittainen maksimibonus voi olla enin-tään 50 % vuoden peruspalkasta.

Johtoryhmän osakeomistus on esitelty sivulla 127.Johtoryhmän jäsenet kuuluvat yhtiön avainhenkilöille

suunnatun pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän piiriin. Vuonna 2017 johtoryhmä sai pitkäaikaisiin kannustin-järjestelmiin perustuen 6 190 Ramirentin osaketta (pois lukien toimitusjohtajan saamat osakkeet, joita koskevat tiedot on esitetty edellä), joiden lisäksi johtoryhmä sai käteisbonuksen, jonka suuruus kattoi osakkeiden vastaan-ottamisesta johtoryhmän jäsenille syntyneiden verojen sekä muiden vastaavien kulujen määrän. Vuodelta 2017 konsernin johtoryhmälle (pois lukien toimitusjohtaja) maksettava kokonaispalkkio, joka koostui kiinteistä palkoista, luontoiseduista sekä vuonna 2017 kertyneistä vuosibonuksista, oli 1 967 952 euroa.

Käynnissä olevien pitkäaikaisten kannustinohjelmien kirjatut kokonaiskulut johtoryhmän jäsenten osalta olivat vuonna 2017 yhteensä 1 378 363 euroa.

Johtoryhmän jäsenten kanssa ei ole tehty varhaiselä-kettä koskevia erillisiä sopimuksia. Johtoryhmän jäsenen irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Jos johtoryhmän jäsenen työsuhde päättyy ennen eläköitymistä, on työ-suhteen päätymisestä maksettava korvaus enintään 6–12 kuukauden palkkaa vastaava määrä.


HALLITUS

ULF LUNDAHLHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA S. 1952. Master of Law ja Bachelor in Business Lundin yliopisto, Ruotsin kansalainen. Ramirentin hallituksen jäsen vuodesta 2014 alkaen. Ramirentin hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2015. Ramirentin työvaliokunnan jäsen. Arvioitu yhtiöstä sekä merkittävistä osakkeenomistajis-ta riippumattomaksi hallituksen jäseneksi.

AIKAISEMPI TYÖKOKEMUSVarapääjohtaja L E Lundbergsfö-retagen AB, Danske Securitiesien toimitusjohtaja, Östgöta Enskilda Bankin toimitusjohtaja, Nokia Data Ruotsin toimitusjohtaja, Gö-tabankenin varapääjohtaja; sekä SIARin strateginen konsultti.

KESKEISIMMÄT LUOTTAMUSTEHTÄVÄTFidelio Capital AB:n, Handelsban-ken Regional Bank Stockholmin ja Attendo AB:n hallituksen pu-heenjohtaja; Eltel AB:n, Holmen AB:n ja Indutrade AB:n hallituk-sen jäsen.

RAMIRENTIN OSAKKEITA31.12.2017: 10 000

HALLITUS

KEVIN APPLETONS. 1960. B.A. Iso-Britannian kan-salainen. Ramirentin hallituksen jäsen vuodesta 2012 alkaen. Arvioitu yhtiöstä sekä merkit-tävistä osakkeenomistajista riippumattomaksi hallituksen jä-seneksi. Kevin Appleton on Yusen Logistics (UK) Ltd:n toimitusjoh-taja ja Horizon Platforms Ltd:n hallituksen puheenjohtaja ja Arco Ltd:n hallituksen jäsen.

AIKAISEMPI TYÖKOKEMUSTravis Perkins PLC’s General Merchanting – osaston hallituk-sen puheenjohtaja; Lavendon Group PLC:n toimitusjohtaja; Constructor Dexionin toimitus-johtaja; FedEx Logistics / Caliber Logisticsin toimitusjohtaja & VP Europe; NFC Plc:n markkinointi-päällikkö sekä sittemmin myynti- ja markkinointijohtaja.

KESKEISIMMÄT LUOTTAMUSTEHTÄVÄTHorizon Platforms Ltd:n hallituk-sen puheenjohtaja ja Arco Ltd:n hallituksen jäsen.


SUSANNA RENLUNDHALLITUKSEN VARAPUHEENJOHTAJA S. 1958. Maa- ja metsätaloustietei-den maisteri. Suomen kansalai-nen. Ramirentin hallituksen jäsen vuodesta 2006 alkaen. Ramiren-tin työvaliokunnan jäsen. Arvi-oitu yhtiöstä riippumattomaksi, mutta Oy Julius Tallberg Ab:n hallituksen varapuheenjohtajana merkittävästä osakkeenomista-jasta riippuvaiseksi hallituksen jäseneksi.

AIKAISEMPI TYÖKOKEMUSHelsingin Bioimmunoterapian Laitos Oy:n hallintopäällikkö. Yleisjohdon tehtävät useissa kiinteistöyhtiöissä sekä Helsingin Bioimmunoterapian Laitos Oy:n talousjohdossa.

KESKEISIMMÄT LUOTTAMUSTEHTÄVÄTJulius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n hallituksen puheenjohtaja ja Oy Julius Tallberg Ab:n hallituksen varapuheenjohtaja.

RAMIRENTIN OSAKKEITA31.12.2017: 10 000 (lähipiirin omistukset 12 207 229)

KAJ-GUSTAF BERGHS. 1955. Dipl.ekonomi, oik.kand. Suomen kansalainen. Ramirentin hallituksen jäsen vuodesta 2004 alkaen. Arvioitu yhtiöstä riippu-mattomaksi, ja Oy Julius Tallberg Ab:n hallituksen puheenjohtajana merkittävästä osakkeenomista-jasta riippuvaiseksi hallituksen jäseneksi. Kaj-Gustaf Bergh on Föreningen Konstsamfundet R.F.:n toimitusjohtaja.

AIKAISEMPI TYÖKOKEMUSEri työtehtävät Pankkiiriliike Ane Gyllenberg Oy:ssä ja Skandinaviska Enskilda Bankenissa.

KESKEISIMMÄT LUOTTAMUSTEHTÄVÄTOy Julius Tallberg Ab:n hallituksen puheenjohtaja sekä Wärtsilä Oyj:n, Stockmann Oyj Abp:n ja JM AB:n hallituksen jäsen.

RAMIRENTIN OSAKKEITA31.12.2017: 37 000 (lähipiirin omis-tukset 12 211 229)


HALLITUS

TOBIAS LÖNNEVALLS. 1980, M.Sc. (Econ.), Ruotsin kansalainen. Ramirentin hallituk-sen jäsen vuodesta 2015 alkaen. Ramirentin työvaliokunnan jäsen. Arvioitu yhtiöstä riippu-mattomaksi ja Nordstjernan AB:n sijoitusjohtajana merkittävästä osakkeenomistajasta riippuvai-seksi hallituksen jäseneksi.

AIKAISEMPI TYÖKOKEMUSVirkaatekevä toimitusjohtaja NH Logistics 2010; talouspäällikkö Landic Property 2008–2009; johdon konsultti Accenture 2006–2008.

KESKEISIMMÄT LUOTTAMUSTEHTÄVÄTAttendo AB:n hallituksen jäsen.

RAMIRENTIN OSAKKEITA31.12.2017: - (lähipiirin omistukset 21 863 716)

ANN CARLSSONS. 1966. M.Sc. (henkilöstöhallin-to). Ruotsin kansalainen. Rami-rentin hallituksen jäsen vuodesta 2017 alkaen. Arvioitu yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajis-ta riippumattomaksi hallituksen jäseneksi. Ann Carlsson on Apote-ket AB:n (julk.) toimitusjohtaja.

AIKAISEMPI TYÖKOKEMUSUseita johtotehtäviä ICA Service AB:ssa, ml. SVP Store sales divi-sion ICA Service AB:ssa.

KESKEISIMMÄT LUOTTAMUSTEHTÄVÄTRuotsin kaupan alan liiton (Svensk Handel) ja SNS-järjestön (Center for Business and Policy Studies) hallituksen jäsen.

RAMIRENTIN OSAKKEITA31.12.2017: -

ERIK BENGTSSONS. 1969. DI. Ruotsin kansalainen. Ramirentin hallituksen jäsen vuodesta 2017 alkaen. Arvioi-tu yhtiöstä sekä merkittävistä osakkeenomistajista riippumatto-maksi hallituksen jäseneksi. Erik Bengtsson on Pricisen perustaja.

AIKAISEMPI TYÖKOKEMUSToimitusjohtaja, Centro kakel och klinker AB, 2016–2016; halli-tuksen puheenjohtaja, Biduin, 2015–2016; useita johtotehtäviä Cramo-konsernissa vuosina 2005–2015; myyntipäällikkö, Toyota Material Handling (BT Svenska) 2001−2005; tuotantoin-sinööri ja kenttämyynti, Parker Hannifin 1995−2001.



KONSERNIN JOHTORYHMÄ


VASEMMALTA: Pierre Brorsson, Øyvind Emblem, Ulrika Dunker, Jonas Söderkvist, Dino Leistenschneider, Tapio Kolunsarka, Mikael Kämpe ja Heiki Onton



TAPIO KOLUNSARKATOIMITUSJOHTAJA S. 1975, Suomen kansalainen, DI ja KTM. Työsuhde alkanut 2016.

TYÖKOKEMUSExecutive Vice President UPM Raflatac vuodesta 2013–2016; Senior Vice President UPM Rafla-tac EMEA 2011–2013; Senior Vice President UPM Raflatac Europe 2008–2011; useita johtavia tehtä-viä UPM Raflatacissa Suomessa ja Yhdysvalloissa 2002–2008; ennen UPM:ää hän työskenteli konsulttina McKinsey & Com-panyssa.


MIKAEL KÄMPEEVP, SUOMI S. 1968. Suomen kansalainen, insinööri.Työsuhde alkanut 2004.

TYÖKOKEMUSSVP Ramirent Europe Central 2013–2016; johtaja, konsernin kalustohallinta, Ramirent Oyj 2009–2013; ostopäällikkö Rami-rent Oyj 2008–2009 ja Ramirent Europe Oy 2005–2008; ostopääl-likkö Ramirent AB 2004–2005; tuote- ja ostopäällikkö Altima AB 2002–2004; ostaja NCC AB 1999–2001 ja NCC Finland Oy 1996–1999.


PIERRE BRORSSONTALOUSJOHTAJA S. 1972. Ruotsin kansalainen. M.Sc. (Ba.).Työsuhde alkanut 2016.

TYÖKOKEMUSVP Business Development, Industrial Technique, Atlas Copco 2014–2015; VP Finance & Administration Atlas Copco MVI Division 2011–2013 / Atlas Copco Tools Assembly systems divisions 2006–2011; Business Controller, Atlas Copco Tools and Assembly systems 2002–2006; Financial Manager, Power Tools Distribution NV 1999–2002; Controller, Atlas Copco Rock Drills 1996–1999.


DINO LEISTENSCHNEIDEREVP, HANKINTA JA KALUSTOHALLINTA S. 1971. Saksan kansalainen, M. Sc. (Eng. ja Ind. Ec). Työsuhde alkanut 2010.

TYÖKOKEMUSJohtaja, konsernin hankinta-toimi, Ramirent Oyj 2010–2013; Project Leader Business Deve-lopment, Skanska Industrial Pro-duction Nordics, 2010; European Category Manager, Skanska AB, 2007–2009; Category Manage-ment Coordinator, Skanska AB, 2005–2007; Purchasing Manager Maxit Group AB, Stockholm 2003–2005; Restructuring Mana-ger Logistic, Unilever Bestfoods, 2000–2003.


ULRIKA DUNKEREVP, HENKILÖSTÖHALLINTO S. 1975, Ruotsin kansalainen, B. (Ed.).Työsuhde alkanut 2017.

TYÖKOKEMUSHenkilöstöjohtaja Kungliga Ope-ran AB 2016–2017; VP Human Resources, Sandvik Construction 2013–2016 ja Sandvik Ventu-re 2014 –2016; HR Manager, Sandvik IT 2012–2013; Human Resources Advisor, Sandvik Materials Technology 2010–2011; Team Manager, Sandvik IT Services AB 2009–2010; Staffing Manager, AB Sandvik Systems Development 2007–2009.


HEIKI ONTONEVP, BALTIAN MAAT JA EUROPE CENTRAL S. 1978. Viron kansalainen. Ph.D. (Eng.).Työsuhde alkanut 2001.

TYÖKOKEMUSSVP, Ramirent Baltic AS 2013–2015; toimitusjohtaja, Ra-mirent Baltic AS 2012–2013; VP, Ramirent Baltic AS 2010–2012; myyntijohtaja, Ramirent AS 2008–2010; VP, Ramirent AS 2005–2008; suunnittelija ja tuotelinjapäällikkö Ramirent AS 2001–2005. Työkokemus ennen Ramirentiä: insinööri ETS Nord AS.

RAMIRENTIN OSAKKEITA 31.12.2017: 11 259

ØYVIND EMBLEMEVP, NORJA S. 1970. Norjan kansalainen, DI, MBA. Työsuhde alkanut 2015.

TYÖKOKEMUSSVP, Ramirent Norway huh-ti-joulukuu 2015. Global Sales Director Spirits tehtävät Arcus Gruppen AS 2013–2015; toimi-tusjohtaja Michelin-konsernissa Michelin Beneluxissa 2009–2012; maajohtaja Michelin Koreas-sa 2007–2009; myyntijohtaja Michelin Nordic AB 2004–2006; johdon harjoittelija ja tuotanto-päällikkö ODIM Hitec 1998–2002 ja johdon konsultti McKinsey & Companyn Norjan toiminnoissa vuosina 1996–1998.


JONAS SÖDERKVISTEVP, RUOTSI JA TANSKA S. 1978, Ruotsin kansalainen, DI ja KTM.Työsuhde alkanut 2009.

TYÖKOKEMUSTalousjohtaja ja EVP, konser-ni-toiminnot, Ramirent Oyj 2009–2015; liiketoiminnan ke-hittäminen 2005–2006 Ramirent Oyj; sijoituspäällikkö, Nordstjer-nan Investment AB 2004–2009; ohjelmistokehittäminen, Saab Rosemount AB, 2003.



TILINTARKASTUSKERTOMUS

vien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artik-lan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorit-tamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.6.

TARKASTUKSEN YLEINEN LÄHESTYMISTAPA YHTEENVETO

Olennaisuus• Konsernitilinpäätökselle

määritetty olennaisuus oli 4,5 miljoonaa euroa.

Tarkastuksen laajuus• Konsernitilinpäätöksen tarkas-

tuksen laajuuteen sisältyi kaikki merkittävät yhtiöt Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Puolassa, kattaen valtaosan konsernin liikevaihdosta, va-roista ja veloista.

Keskeiset seikat• Myynnin tuloutus• Liikearvon arvostus• Kaluston olemassaolo ja arvostus

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittä-neet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpää-töksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjek-tiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

OLENNAISUUS

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vai-kuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyt-tä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikut-tavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilin-päätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-ar-vot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheelli-syyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

TILINTARKASTUS- KERTOMUSRamirent Oyj:n yhtiökokoukselle

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

LAUSUNTO

Lausuntonamme esitämme, että • konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan

konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toimin-nan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväk-syttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti

• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyh-tiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisäätei-set vaatimukset.Lausuntomme on ristiriidaton hallituksen työvalio-

kunnalle annetun lisäraportin kanssa.

TILINTARKASTUKSEN KOHDE

Olemme tilintarkastaneet Ramirent Oyj:n (y-tunnus 0977135-4) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2017. Tilinpäätös sisältää:

• konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskel-man, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavir-talaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista

• emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

LAUSUNNON PERUSTELUT

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa nou-datettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuva-taan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausun-tomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

RIIPPUMATTOMUUS

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityk-sistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimus-ten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintar-kastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatetta-



Konsernitilinpäätök-selle määritetty olennaisuus

€ 4,5 miljoonaa

Olennaisuuden määrittämi-sessä käytetty vertailukohde

Liikevaihto ja tilikauden tulos ennen veroja 2017

Perustelut vertailukohteen valinnalle

Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteiksi

liikevaihdon ja tuloksen ennen veroja, koska käsityksemme mukaan

tilinpäätöksen lu-kijat käyttävät yleisimmin näitä kriteereitä

arvioidessaan konsernin suo-riutumista. Lisäksi liikevaihto ja tulos

ennen veroja ovat yleisesti hyväk-syttyjä vertailukohteita.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN TARKASTUKSEN LAAJUUDEN MÄÄRITTÄMINEN

Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Ramirent-konsernin rakenteen, talou-delliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit sekä yksittäisten konserniyhtiöiden koon, toiminnan luonteen ja riskit. Valitsimme tilintarkastuksen kohteeksi merkittä-vimmät yhtiöt Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Puolassa. Tämän lisäksi olemme suorittaneet muiden yhti-öiden osalta analyyttisia toimenpiteitä konsernitasolla.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikko-ja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintar-kastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lau-suntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitus-hakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytök-sestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEINEN SEIKKA

MYYNNIN TULOUTUSKatso konsernitilinpäätöksen liitetieto 2.2.

Konsernin tulovirrat koostuvat rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokratuotoista, koneiden ja laitteiden vuokraukseen liittyvien palveluiden tuotoista, rakennus-toimintaan liittyvien tavaroiden myyntituotoista sekä vuokrauskäytössä olleen kaluston myyntituotoista.

Vuokratuotot kirjataan tasaerinä vuokrakauden aikana ja palvelutuotot tuloutetaan sillä kaudella, jolla palvelu tuotetaan asiakkaalle. Vuokrauskäytöstä poistettu kalus-to siirretään käyttöomaisuudesta vaihto-omaisuuteen ja myyntituotot tuloutetaan, kun kaluston myynti on toteutunut.

Myynnin tuloutukseen liittyy riski siitä, että myyn-tituottoja ei ole kirjattu oikealle tilikaudelle tai etteivät kirjatut myyntitapahtumat ole tapahtuneet, joten tämä on ollut painopistealueena tilintarkastuksessa.

MITEN SEIKKAA ON KÄSITELTY TILINTARKASTUKSESSA

Olemme arvioineet myyntituottoihin ja myyntisaamisiin liittyvät keskeiset kontrollit.

Lisäksi olemme kohdistaneet myyntitapahtumiin muun muassa seuraavia aineistotarkastustoimenpiteitä:

• Olemme tarkastaneet vuokratuottojen kirjauksia jär-jestelmäperusteisia data-analyyseja käyttäen. Näiden toimenpiteiden avulla olemme kohdentaneet testausta kirjauksiin, joihin liittyy korkeampi riski.

• Olemme valinneet otoksen tilikauden aikana kirjatuista myyntilaskuista ja verranneet saatuja maksuja kirjattui-hin myyntitapahtumiin.

• Olemme tarkastaneet joulukuussa 2017 ja tammikuussa 2018 kirjattuja myyntilaskuja otospohjaisesti ja testan-neet, onko myyntituotot kirjattu oikealle tilikaudelle.

• Olemme tarkastaneet tammikuussa 2018 lähetettyjä hyvityslaskuja sen varmistamiseksi, että ne on kirjattu oikealle tilikaudelle.

• Olemme tarkastaneet myyntiin liittyvistä siirtosaami-sista ja siirtoveloista valitun otoksen vertaamalla niitä taustadokumentaatioon.

LIIKEARVON ARVOSTUSKatso konsernitilinpäätöksen liitetieto 3.2.

Konsernin liikearvon määrä 31.12.2017 on 135 miljoonaa euroa.

Liikearvo testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina, kun on viitteitä arvon alentumi-sesta. Testaus tapahtuu vertaamalla kerrytettävissä olevaa rahamäärää liikearvon kirjanpitoarvoon. Kerrytettävissä olevat rahamäärät määritetään käyttöarvomenetelmällä.

Liikearvon määrä konsernin taseessa on merkittävä. Sen arvostukseen liittyy merkittävää johdon harkintaa, joka liittyy mm. arvioihin tulevista rahavirroista. Näistä seikois-ta johtuen olemme määrittäneet liikearvon arvostuksen painopistealueeksi tilintarkastuksessa.

Liikearvon arvostuksen tarkastuksessa olemme kohdis-taneet työmme erityisesti johdon harkintaa edellyttäviin arvioihin. Olemme arvioineet näiden asianmukaisuutta muun muassa seuraavilla toimenpiteillä:

• Vertasimme yhtiön käyttämän käyttöarvon laskentamal-lin sisältöä IAS 36: Omaisuuserien arvon alentuminen -standardin vaatimuksiin ja tarkastimme mallin avulla tehtyjen laskelmien matemaattisen oikeellisuuden.

• Arvioimme käyttöarvolaskelmissa käytettyjen rahavir-taennusteiden määrittämiseen liittyvää prosessia.

• Tarkastimme rahavirtaennusteiden perusteena olevia keskeisiä oletuksia, mukaan lukien arvioita liikevaihdon ja kannattavuuden kehityksestä, käytettyjä diskont-tokoroja sekä ennustejakson jälkeisten rahavirtojen arvioinnissa käytettyä pitkän aikavälin kasvuvauhtia, esimerkiksi vertaamalla myyntiennusteita hallituksen hyväksymiin budjetteihin ja pitkän aikavälin taloudelli-siin tavoitteisiin.

• Vertasimme tilikauden toteutuneita tuloslukuja edellise-nä vuonna arvonalentumismallissa käytettyihin tulosen-nusteisiin arvioidaksemme johdon tekemien ennustei-den luotettavuutta.

• Arvioimme johdon käyttämässä herkkyysanalyysissa käytettyjen oletusten asianmukaisuutta.



Arvioimme myös konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 3.2 esitettyjen tietojen asianmukaisuutta.

KALUSTON OLEMASSAOLO JA ARVOSTUSKatso konsernitilinpäätöksen liitetieto 3.1.

Konsernin vuokrauskaluston määrä 31.12.2017 on 498 miljoonaa euroa.

Kaluston taloudellisia vaikutusaikoja ja jäännösarvoja koskevilla arvioilla merkittävä vaikutus tilinpäätökseen vuosipoistojen ja kaluston myyntivoittojen kautta. Kalus-tossa tapahtuu lisäksi paljon muutoksia ostojen, vuok-rausten, luovutusten ja toimipaikkojen välisten siirtojen tuloksena.

Erän arvostukseen, kuten kaluston taloudellisten vai-kutusaikojen määrittämiseen, liittyy johdon merkittävää harkintaa. Näistä seikoista johtuen olemme keskittyneet tarkastuksessa kaluston olemassaolon ja arvostuksen asianmukaisuuteen.

Tarkastustyömme sisälsi vuokrauskaluston olemassa-oloa ja arvostuksen oikeellisuutta varmistavien keskeisten kontrollien arviointia. Tällaisia kontrolleja ovat esimerkik-si lisäysten, vähennysten ja romutusten hyväksyminen, taloudellisten vaikutusaikojen arvioiminen, inventoin-timenettelyt sekä kalustokirjanpidon täsmäyttäminen kirjanpitoon.

Lisäksi tarkastustyöhömme on sisältynyt seuraavia toimenpiteitä:

• Osallistuimme useisiin kalustoinventointeihin ja teimme tarkistuslaskentaa varmistuaksemme omai-suuserien olemassaolosta ja suoritetun inventoinnin oikeellisuudesta. Tarkastimme, että sekä kalustokir-janpito että pääkirjanpito on päivitetty inventoinnin tulosten perusteella.

• Valitsimme otoksen vuoden aikana hankituista omaisuuseristä ja täsmäytimme kalustokirjanpitoon kirjatut määrät ostolaskuihin.

• Tarkastimme käyttöomaisuudesta kirjattuja poistoja sekä aineistotarkastustoimenpiteitä että analyyttisiä tarkastusmenetelmiä käyttäen.Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia

tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme.

Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätök-sen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheelli-syyden riskejä.

TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VELVOLLISUUDET

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laa-timisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansain-välisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimuk-set. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäy-

töksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laaties-

saan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittä-mään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja sii-hen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihto-ehtoa kuin tehdä niin.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSESSATavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytökses-tä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havai-taan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua vää-rinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuu-della odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastuk-seen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkas-tuksen ajan. Lisäksi:

• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheel-lisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja han-kimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esit-tämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tar-koituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehok-kuudesta.

• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperi-aatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kir-janpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

• teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpää-tös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista



epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimin-taansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksem-me perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäi-vään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatka-maan toimintaansa.

• arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esi-tettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

• hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen sovel-tuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilin-tarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittami-sesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun

muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittä-vät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuu-teemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommuni-koiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kysei-set seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitai-siin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaises-ta viestinnästä koituva yleinen etu.

MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEETTILINTARKASTUSTOIMEKSIANTOA KOSKEVAT TIEDOT

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintar-kastajana 7.4.2011 alkaen yhtäjaksoisesti 7 vuotta.

MUU INFORMAATIOHallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaa-tiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastus-kertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuk-sen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vai-kuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toi-mintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että• toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat

yhdenmukaisia• toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen

laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen anta-

mispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaa-tioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen vir-heellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 7. helmikuuta 2018

PricewaterhouseCoopers OyTilintarkastusyhteisö

Ylva ErikssonKHT


SIJOITTAJASUHTEET

SIJOITTAJASUHTEET

SIJOITTAJASUHDEPERIAATTEET

Ramirentin sijoittajasuhteiden tärkein tavoite on tukea Ramirentin osakkeen oikeaa arvonmuodostusta tar-joamalla oikeaa ja riittävää tietoa Ramirentin liiketoimin-nasta. Ramirentin sijoittajasuhteet tekee tämän julkaise-malla tilinpäätöksiä ja osavuosikatsauksia, päivittämällä ramirent.comin sijoittajasivuja, osallistumalla sijoittaja-tapaamisiin ja seminaareihin sekä järjestämällä pääoma-markkinapäiviä.

Sijoittajaviestinnän toteutuksesta ja päivittäisestä yh-teydenpidosta vastaa Ramirentin sijoittajasuhteet yhdessä konserniviestinnän kanssa. Ramirent noudattaa kaikessa viestinnässä listayhtiöitä koskevaa arvopaperimarkkina-lakia, Nasdaq Helsingin sääntöjä ja muita olemassa olevia säädöksiä koskien tietojen täsmällisyyttä ja samanaikaista tiedottamista eri markkinaosapuolille.

HILJAINEN JAKSO

Ramirent noudattaa 30 päivän hiljaista jaksoa ennen tilin-päätösten tai osavuosikatsausten julkistamista. Hiljaisella jaksolla yhtiön edustajat eivät anna kommentteja tai tapaa pääomamarkkinoiden edustajia.

ANALYYTIKOT

Lista Ramirentia seuraavista analyytikoista, jotka aktiivi-sesti raportoivat Ramirentin kehityksestä löytyy yhtiön nettisivuilta ramirent.com sijoittajat-osiosta. Ramirent ei kommentoi tai ota vastuuta analyytikoiden tai muiden pää-omamarkkinoiden toimijoiden ennusteista tai odotuksista.

VERTAILURYHMÄ

Ramirentilla on kansainvälinen yritysten vertailuryhmä johon konsernin taloudellista menestystä ja liiketoimin-taa voidaan verrata. Vertailuryhmä koostuu yrityksistä, joilla on osittain erilainen tuotevalikoima ja ne toimivat osittain eri markkinoilla. Vertailuryhmä ei siten yksinään anna kattavaa kuvaa Ramirentin kilpailijoista. Seuraavat yhtiöt kuuluvat vertailuryhmään: Cramo (Suomi), Loxam (Ranska), Kiloutou (Ranska), Speedy Hire (Iso-Britannia), HSS Hire (Iso-Britannia), United Rentals (USA) ja Ashtead Group (USA/Iso-Britannia).

TIEDOTUSTILAISUUS JA WEBCAST-LÄHETYS

Tiedotustilaisuus analyytikoille ja lehdistölle järjestetään jokaisen osavuosikatsauksen julkistamispäivänä klo 10.30 suorana audiocastina yhtiön nettisivujen www.ramirent.com kautta. Kaikki audiocastit ovat kuunneltavissa sa-massa nettiosoitteessa. TALOUDELLISTEN TIETOJEN JULKISTAMINEN

Ramirentin tilinpäätökset, osavuosikatsaukset ja pörssi-tiedotteet julkistetaan yhtiön kotisivuilla www.ramirent.com englanniksi ja suomeksi. Tiedotteet on myös mahdol-lista tilata sähköpostiin nettisivujemme kautta. Älypuhe-limille ja tableteille suunnatun sovelluksen avulla pysyt ajan tasalla Ramirentista.

LATAA IR-SOVELLUS

iOs:lle Anroidille

YHTEYSTIEDOT

Franciska Janzon, SVP, markkinointi, viestintä ja sijoittajasuhteet Puh. +358 20 750 2859sähköposti: [email protected]


TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLEYHTIÖKOKOUS

Ramirent Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstai-na 15. maaliskuuta 2018 kello 10:00 yhtiön pääkonttorissa, osoitteessa Tapulikaupungintie 37, 00750 Helsinki.

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiö-kokoukseen, tulee ilmoittautua yhtiölle viimeistään 12.3.2018 klo 10:00. Ilmoittautuminen voi tapahtua:

• Internet-sivujen kautta osoitteessa www.ramirent.com/yhtiokokous; tai

• puhelimitse numeroon 020 770 6880 maanantaista perjantaihin klo 9:00–16:00; tai

• telefaksilla numeroon 020 750 2850; tai• kirjeitse osoitteeseen Ramirent Oyj, PL 31, 00751

Helsinki. Kirjeitse ilmoittauduttaessa kirjeen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä.

OSINGONJAKO

Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuo-delta 2017 jaetaan osinkoa 0,44 (0,40) euroa osaketta kohti kahdessa erässä. Jos esitys hyväksytään, ensimmäinen

erä 0,22 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomista-jalle, joka on osingonjaon täsmäytyspäivänä 19.3.2018 merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Ensimmäinen osinkoerä maksetaan 4.4.2018 niille osakkeenomistajille, joiden osakkeet on re-kisteröity Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään rekisteriin ja 5.4.2018 niille osakkeenomistajille, joiden osakkeet on rekisteröity Euroclear Sweden AB:n ylläpitämään rekiste-riin. Toinen erä 0,22 euroa osakkeelta maksetaan osak-keenomistajalle, joka on osingonjaon täsmäytyspäivänä 18.9.2018 merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Toinen osinkoerä maksetaan 3.10.2018 niille osakkeenomistajille, joiden osakkeet on re-kisteröity Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään rekisteriin ja 4.10.2018 niille osakkeenomistajille, joiden osakkeet on rekisteröity Euroclear Sweden AB:n ylläpitämään rekiste-riin. Hallitus valtuutetaan tarvittaessa päättämään osin-gon toiselle maksuerälle uusi osingonjaon täsmäytyspäivä ja maksupäivä, mikäli Suomen arvo-osuusjärjestelmän säädökset tai säännöt muuttuvat, tai muutoin sitä edellyt-tävät, ennen osingon toisen maksuerän maksamista.

RAMIRENT OYJ:N TULOSTIEDOTTAMINEN VUONNA 2018

Yhtiökokous15.3.2018 klo 10.00

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu

9.5.2018 klo 9.00

Puolivuotiskatsaus8.8.2018klo 9.00

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu

7.11.2018 klo 9.00

KAUPANKÄYNTITUNNUKSETListattu: NASDAQ Helsinki LtdNASDAQ Helsinki: RMR1VReuters: RMR1V.HEBloomberg: RMR1V:FHISIN-koodi: FI0009007066

TÄRKEIMMÄT INDEKSIT

NASDAQ HELSINKINASDAQ Helsinki Mid CapNASDAQ Nordic Industrial Goods and Services

OSOITTEENMUUTOKSETOsakkeenomistajia pyydetään tekemään kirjallinen osoit-teenmuutos sen pankin konttoriin, jossa arvo-osuustiliä hoidetaan. Jos tili on Euroclear Finland Oy:n tilinhoitajayh-teisössä, osoitteenmuutosilmoitus lähetetään osoitteeseen:

Euroclear Finland Oy, Customer Account Service,PL 1110,00101 HELSINKIPuh. 0800 180 500

Osoitteenmuutoksessa on mainittava osakkeenomistajan nimi, uusi osoite ja arvo-osuustilin numero.

134

SECTION HEADLINE


KONSERNIN PÄÄKONTTORI

Ramirent OyjTapulikaupungintie 37,PL 31, 00751 HelsinkiPuh. 020 750 200sähköposti: [email protected]

www.ramirent.com

http://www.ramirent.com

2017 vuosikertomusinvestors.ramirent.com/afw/files/press/ramirent/... · eps kasvu, % 10,1-28,4 -...

Documents