2/14 lehti leveämmäksi maatalouden ammattilaisille lauri hantula jakaa viljan lannoituksen...

YARA SUOMEN LEHTIMAATALOUDEN AMMATTILAISILLE leveämmäksi

Hannu Härmälä viljelee säilöheinää ja kasvattaa huippuvarsoja

Ennakointia maatalouspolitiikan uudistuksesta

Fazer ja Yara haluavat lisätä täsmäviljelyä

Sivu 8

Kuluttajat arvostavat kotimaisia vihanneksia

Sivu 12

Sivut 27–30SS

2/14

Sivut 38–41

MMM: Uusi rakenne ympäristökorvaukseeen

MTT arvioi vaikutuksia

MTK:n malli kestävään maatalouteen

Sivut 32–33SS Sivut 34–35SSS

2 | Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 2/2014

Yara Suomen lehti maatalouden ammattilaisille.

ISSN 0356–081 3 62. vuosikertaJulkaisija: Yara Suomi OyPäätoimittaja: Seija LuomanperäUlkoasu: Flow DesignPainopaikka: PunaMusta OyPostiosoite: Bertel Jungin aukio 9, 02600 EspooPuhelin: 010 215 111Faksi: 010 215 2126Sähköposti: [email protected]@yara.comInternet: www.yara.fi Lehtien ilmestymisajat ovat internet-sivuilla.

Yara lyhyestiYara tuottaa ratkaisuja kestävään maatalouteen ja ympäristön-suojeluun. Lannoitteemme ja kasvinravitsemusosaamisemme auttavat tuottamaan ruokaa maapallon kasvavalle väestölle. Teol-lisuustuotteemme ja ympäristöratkaisumme vähentävät päästöjä ympäristöön, parantavat ilman laatua ja edistävät turvallista ja tehokasta tuotantoa. Yaralla on maailmanlaajuisesti 22 tehdasta ja myyntiä 150 maassa. Työntekijöitä on yli 10 000. Liikevaihto vuonna 2013 oli 10,3 miljardia euroa. Suomessa Yaralla on neljä tehdasta: Uusikaupunki, Harjavalta, Siilinjärvi ja Kokkola. Yara työllistää Suomessa yli 1 000 henkeä. Turvallisuus on Yaralle ykkösasia.

MIKÄ MUUTTUU?Uusi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma käynnistyy ensi vuoden alussa. Tässä lehdessä asiantuntijat MMM:stä ja MTT:stä kertovat, mitä muutoksia uusi järjestelmä tuo mukanaan. Suuria muu-toksia ei ole luvassa. Selvää kuitenkin on, että markkinoiden merkitys viljelijöiden tulonlähteenä kasvaa. Tarvitaan hyvälaatuista satoa, jolla on kysyntää.

Ravinteiden käyttö on tärkeässä asemassa uudessakin ympäristö-korvausjärjestelmässä. Lannoitusta tarkennetaan maan viljavuuden ja satomäärän mukaan. Tavoitteena on edelleen vähentää kuormitusta vesistöihin. Ympäristötuen aikana vuodesta 1995 fosforin käyttö on vähentynyt merkittävästi, noin neljäsosaan aikaisemmasta. Hyvä uutinen on se, että vesistöjen fosforikuormitus on tutkimusten mukaan vähentynyt viidenneksellä. Vesistöjen tila paranee kuitenkin hitaasti, viiveellä.

Samaan aikaan, kun tavoitel-laan ympäristöhyötyjä, täytyy pitää huolta myös maatalouden tuottavuudesta ja perustehtäväs-tä – ruuan tuottamisesta. Sinänsä asiassa ei pitäisi olla ristiriitaa. Hiljattain pidetyssä Itämeri-semi-naarissa tutkijat totesivatkin, että sadontuotanto on maataloudessa parasta ympäristönsuojelua.

Satoisaa kasvukautta!


Seija Luomanperä

Lehti on painettu kotimaassa valmistetulle UPM Fine -paperille.

2|2014SISÄLTÖ

Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 2/2014 | 3

Kasvianalyysi tutuksi

Aleksi Simula

opastaa

kasvianalyysin

ottoon.

14

Palstat

2 .........Pääkirjoitus4 ........Ruoka: Grilliherkut6 ........Ajankohtaista: Uusi lannoitevuosi liikkeelle7 .........Uutiset: Tervetuloa kesän tapahtumiin8 ........Kumppani: Fazer ja Yara haluavat lisätä täsmäviljelyä 9 ........Maatalousmarkkinat: Viljan kysynnän kasvu hidasta10 .......Kotkaniemessä tutkittua: Oikealla lannoituksella hyvät rukiin oraat12 .......Kumppani: Kuluttajat arvostavat kotimaisia vihanneksia13 ........Tekniikka: Täsmäteknologia tulee kylvölannoitukseen14 .......Kasvianalyysi tutuksi: Aleksi Simula15 .......Reportaasi: Täsmäviljely tuo tulosta

Teema: Uusi lannoitevalkoima18 .......Teeman pääkirjoitus19 .......Lannoitevalikoima 2014–201527 .......Ympäristökorvauksessa uusi rakenne 32 .......EU:n maatalouspolitiikka uudistuu – miten käy Suomen maatalouden? 34 ......MTK:n näkökulma – Kestävän maatalouden malli36 ......Ilmasto lämpenee, muuttuuko viljely?

Lopuksi:38 ......Tilareportaasi: Laatuheinää huippuhevosille42 ......Tuottavampi ja kestävämpi maatalous Itämeren alueella

Ruista kylvöönVahva juuristo

tarvitsee hyvän

kylvölannoituksen.

VILJATILALLISILLE

KARJATILALLISILLE

10

Kansikuva: Janne Viinanen

Täsmä-viljelyllä tulosta

Lauri Hantula

jakaa viljan

lannoituksen

Seinäjoella.

15


Kesän maut grilliherkkuina

Sikojen määrä Suomessa

Kesään kuuluu ehdottomasti grillaus. Grillaamalla saa monipuolisen aterian koko perheelle tai vaikka suuremmallekin vierasjoukolle. Ateria maistuu par-haalle tietenkin ulkona syödessä, nauttien hyvästä seurasta ja Suomen suvesta.

Grillaamiseen soveltuvat lihat, kala, vihan-nekset, hedelmät ja juustot. Vain mielikuvitus on rajana.

Possun liha on suosittua grillattavaa. Sitä gril-latessa on tärkeää muistaa marinointi. Huolellinen marinointi maustaa, mureuttaa ja mehevöittää.

Itse tehtynä marinadi maistuu parhaalle. Öljypohjaiseen marinadiin voi lisätä esimerkiksi kasvimaan yrttejä, valkosipulia ja tulisen maun ystäville chilipaprikaa.

Laita marinoitavat ainekset pakastuspussiin, sulje pussi hyvin ja aseta se jääkaappiin. Kään-tele pussia silloin tällöin, jotta maut imeytyvät tasaisesti. Pyyhi liika marinadi pois lihan pinnalta ennen paistamisesta, jotta se ei pala lihan pinnal-le. Possun liha kypsennetään aina kypsäksi.

Ruoka

Teksti: Tuulikki SuihkonenKuva: Janne Viinanen


Lähde: Tietohaarukka, Ruokatietoa Yhdistys ry 2014

Kotieläimiä, 1995 2005 2011 20121 000 kpl

Sikoja 1 400 1 401 1 335 1 290

Emakoita 161 177 143 133

Lihasikoja 451 460 471 477


Kesäkeittiöön kuuluu grillaus kotimaisista aineksista. Kannattaa

kokeilla rohkeasti uusia marinadeja ja grillattavia herkkuja.



Uusi lannoitevuosi liikkeelleUuden lannoitevuoden alussa hinnat laskivat jopa

15–20 prosenttia edellisen kauden lopusta. Avaus-

hinnat olivat päälajikkeilla vajaa kaksi prosenttia

viime vuotta korkeammat mutta alhaisemmat

kuin sitä edeltävinä kahtena vuotena.

ulevaa hintakehitystä koko lannoitevuoden aikana ei voi varmuudella tietää, mutta sen voi todeta, että lähes kaikkina edellisinä kausina lannoitteiden hinta on noussut kevättä kohden. Päättyneenä lannoitevuonna hintakehitys oli syyskaudella varsin maltillista, mutta kiihtyi kevätkaudella koko Euroopan vahvan kysynnän seuraukse-na. Hinnat nousivat kauden aikana 20–25 prosenttia, josta merkittävin nousu keväällä.

Viljelijän pitää hallita hintariskiä, mutta myös saata-vuusriski on hallittava. Kun kevät tulee, on tärkeää, että lannoitteet on hankittu ajoissa – sen osoitti myös päät-tynyt lannoitevuosi. Tänä keväänä kysyntä ylitti selvästi tarjonnan, ja lannoitetuotanto kävi täydellä kapasiteetilla. Huhtikuusta muodostuikin suurin toimituskuukausi kuuteen vuoteen. Suomessa kysyntä kyettiin tyydyttämään varsin hyvin, ja viljelijät saivat joitakin yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta lannoitteet ajoissa.

SELEENILLÄ ARVOAYaran myynti kasvoi päättyneellä kaudella noin 4 prosent-tia. Markkinaosuus vahvistui, kun yhä useampi viljelijä valitsi Yaran ratkaisut. YaraMila NPK- lannoitteiden osuus koko myynnistä oli suuri.

Uusi YaraBela Seleenisalpietari otettiin erittäin hyvin vastaan: sen osuus typpilannoitteiden myynnistä ylsi lähes 25 prosenttiin. Myös perinteistä YaraBela Suomensalpieta-ria käytetään paljon. Nämä kertovat seleenin tärkeydestä, erityisesti kotieläintiloilla. Seleenin arvostus onkin kokenut eräänlaisen renessanssin viime vuosina, kun markkinoille on tullut myös seleenittömiä lannoitteita. 30 vuotta sitten aloitettu työ seleenin lisäämisessä lannoitteisiin kantaa edelleen hedelmää – arvo vain kasvaa.

KESTÄVÄ MAATALOUSYara jatkaa tulevana lannoitevuonna työtä suomalaisen maatalouden eteen. Kotkaniemen koetilallamme on jälleen yli 4 000 koeruutua, joilla tutkitaan parhaita viljelyrat-kaisuja. Suomen maatalouden asema on vahvistumassa globaalissa ruoantuotannossa, ja tuotantopoten tiaali tulisi hyödyntää täysimääräisesti haitalliset ympäristövaikutuk-set minimoiden. Kestävyyttä korostava tehokas maatalous on oikea ratkaisu. On ollut rohkaisevaa huomata, että yhä useampi ajattelee juuri tällä tavalla. Ympäristö teot tehdään käytännön viljelyssä pelloilla käyttämällä uusinta teknologi-aa, uusia ympäristöratkaisuja ja parhaita viljelykäytäntöjä. Ja tuottamalla paras mahdollinen sato. Tulevaisuuden haasteet edellyttävät uusia valintoja ja ratkaisuja maatalo-uspolitiikassakin.

Hyvää kesää!

– Toimitusjohtaja Tero Hemmilä, Yara Suomi Oy

T



UutisetTapahtumia

Vinkkejä nurmen kasvuasteseurannasta äännöllinen nurmikasvustojen kehityksen seuranta on olen- naisen tärkeää, jotta viljelytoimilla saadaan paras mahdolli-nen teho. Yara Suomen Kotkaniemen tutkimusasemalla Vihdissä seurataan nurmen kehitystä kahdesti viikossa kasvukauden ajan. D-arvon, raakavalkuaisen ja sadon kehitystä seurataan yhteistyössä Valion kanssa.

Kasvun etenemistä voi seurata Yara Suomen nettisivuilla (www.yara.fi /nurmenkasvuaste), Facebook-sivuilla ja Twitterissä. Seurannassa annetaan myös ajankohtaisia vinkkejä nurmen lannoi-tukseen, mm. YaraVita-lehtilannoitteiden oikea-aikaisesta käytöstä nurmella. Kotkaniemen tutkimusaseman koetuloksia ja vinkkejä kasvukauden aikaisiin toimiin löytyy myös osoitteista www.yara.fi .

SEURAA SOMEASosiaalinen media on avannut aivan uusia mahdollisuuksia myös kasvukaudenaikaisten havaintojen ja koetulosten hyödyntämiseen. Yara Suomen Facebook-sivut ja Twitter-tili ovat seurannan arvoisia tiedonvälityskanavia täydentämään jo tutuiksi tulleita kanavia. Tällä tavoin kasvukaudenaikaisia kokemuksia ja koetuloksia saadaan mahdollisimman monen tietoon ja vaikka saman tien käyttöönkin.

Voit myös esittää sinua askarruttavia kysymyksiä somessa tai ottaa osaa keskusteluihin.

Ollaan yhteydessä!

S

Tervetuloa kesän tapahtumiin!Pohjanmaan Peltopäivät 29. heinäkuuta MTT:n tutkimusasemalla Ylistarossa. Paikalla koeruudut ohralla, kauralla, vehnällä ja perunalla. Näet eri lannoitustasojen ja YaraVita-lehtilan-noitteiden vaikutuksen kasvustossa. Lisätietoa tapahtumasta: www.proagria.fi /ep/peltopaiva

Lepaan puutarhanäyttely 14.–16. elokuuta. Tutustu YaraVita- ja YaraLiva-tuoteuutuuksiin sekä uusiin mobiilisovelluksiin. Lisätietoja: www.lepaa.fi

Avointen ovien päivä Yaran Siilinjärven toimipisteessä 16. elokuuta. Yara-Areenalla Siilinjärvellä Ahmon urheilualueella saat tietoa Yaran eri toiminnoista. Tarjolla on monipuolista ohjelmaa, ja pääset bussi-kierrokselle tehtaalle ja kaivokselle. Lisätietoja: www.yara.fi

Toukokuun 20. päivä timo-tein kasvuaste Vihdissä oli

BBCH 30-31. D-arvo oli 733 ja raakavalkuainen 260

grammaa kilossa kuiva-ainetta, hehtaarisato 1 300

kuiva-ainekiloa.


Yaran Siilinjärven tehtaat ja

apatiittikaivos

KumppaniYara Suomen kaupalliset kumppanitesittelevät toimintaansa


Fazer ja Yara haluavat lisätä täsmäviljelyä Itämeren suojelemiseksiFazer ja Yara edistävät yhdessä Itämeren suojelua täsmäviljelyn keinoilla. Maaliskuun lopussa Lahteen kokoontui joukko viljeli-jöitä, jotka haluavat kehittää viljelyään sekä tehokkaammaksi että ympäristöystävällisemmäksi.

azer on tehnyt tänä keväänä sitoumuksen Baltic Sea Action Grou-pille. Sitoumuksen mukaan Fazer sitoutuu kehittämään tuotantoaan, toi-mintatapojaan ja valikoimaansa siten, että ne edistävät Itämeren ekologista tasapainoa. Viljelijäyhteistyössä koros-tuvat vastuu ympäristöstä ja vastuulli-nen hankinta.

Fazer haluaa ostaa viljaa, joi-den viljelyssä on huomioitu parhaat käytännöt ympäristön näkökulmas-ta. Pitkän aikavälin tavoitteena on minimoida peltokasvien tuotannosta aiheutuvaa ravinnekuormitusta.

Sopimustuotannossa tavoitteena on edistää kestävän kehityksen mukais-ten tuotantomenetelmien osaamista ja työkaluja.

Yara on puolestaan vuonna 2013 BSAG-sitoumuksessaan luvannut edis-tää täsmäviljelyteknologian eteenpäin viemistä Itämereen rajoittuvalla pel-toalalla. Käytännössä tämä tarkoittaa Yara N-Sensor -laitteiden käyttöönot-toa Suomessa.

SATOA JA LAATUAYara N-sensor on esimerkki uudesta työkalusta, jonka avulla viljelijä voi

kohdistaa ravinteet tarkasti niihin osiin peltolohkoa, jossa ne tuottavat par-haan mahdollisen tuloksen laadukkaa-na ja suurempana satona.

Viljelijä hyötyy tarkemmasta lannoi-tuksesta monin tavoin: kustannukset tuotettua tonnia kohden alenevat, suuresta ja tasalaatuisesta sadosta saa paremman tuoton, ja kuivaus- sekä korjuukustannukset alenevat.

Viljan ostajalle on tärkeää, että hän voi luottaa saavansa riittävän määrän sovitun laatuista raaka-ainetta. Mitä tarkemmin viljelijä pystyy hallitsemaan sadon kehitystä kasvukauden aikana, sitä varmemmin toivottu laatu saavu-tetaan.

Hyöty ympäristölle ja Itämerelle syntyy siitä, että viljellyllä peltoalalla tehdään kaikki tarvittavat toimenpiteet oikea-aikaisesti ja oikealla intensitee-tillä. Näin toimien saadaan tuotet-tua mahdollisimman paljon ruokaa mahdollisimman pienellä pinta-alalla. Toisaalta esimerkiksi maassa ole-massa olevat ravinnevarat saadaan kotiutettua, kun peltoon lisätään siitä puuttuvat ravinteet. Esimerkiksi lohkot, joiden fosforiluku on korkea, saadaan viljeltyä ympäristöystävällisesti mitoit-tamalla oikein typpi ja muut ravinteet. Suuri sato poistaa fosforia näistä maista kaikkein tehokkaimmin.

Kirjoittaja: Anne Kerminen, kehityspäällikkö, Yara Suomi Oy

F

Täsmäviljely sopii Olivin-syysvehnän viljelyyn. Hyvinä kasvukausina lisä-lannoituksella saadaan satoa ja varmistetaan riittävä valkuaispitoisuus.

MaatalousmarkkinatSeurantaa kansainvälisten markkinoiden kehityksestä


Viljan kysynnän kasvu hidasta iljan satokausi näyttää kotimaan kylvöjen päättymisen jäl- keen hyvältä sekä Suomessa että maailmalla. Paikoitellen heikoista sääolosuhteista huolimatta sekä syysviljojen talvehtimi-nen että kevätkylvöt onnistuivat hyvin.

Suomessa vilja-ala kasvoi, kun etenkin vehnää kylvettiin selvästi viime vuosia enemmän. Vehnäalan kasvuun vaikutti myös se, että syysvehnää oli kylvössä selvästi edellisiä vuosia enemmän. Rypsi-alan lasku sen sijaan jatkuu. Normaalisato-oletuksella ensi vuonna Suomessa tuotetaan viljaa päättynyttä satovuotta enemmän.

Kotimaan viljamarkkinoiden kannalta kasvanut vilja-ala ei äkki-seltään tarkasteltuna lupaa hyvää. Viljan kulutuksen lasku jatkuu lihan tuotannon laskun seurauksena. Kysynnän lasku ja saman-aikainen tarjonnan kasvu estävät sen, että viljan hinnat lähtisivät Suomessa syksyllä merkittävään nousuun. Maailmanmarkkinoilta tulevien signaalien perusteella alkukesän hintataso kuitenkin pitää syksyn ja talven aikana. Kotimaan kysyntätilannetta parantaa, jos keväällä avattua vientikanavaa Kiinaan pystytään hyödyntämään täysimääräisesti.

Viljan maailmanmarkkinoiden ja etenkin hintakehityksen kan-nalta merkittävin tuote on vehnä. Alkukesän arvioiden mukaan

Asiantuntijana: Kyösti [email protected]

Kirjoittaja toimii maatalousekonomistina

Pellervon taloustutkimus PTT:ssa.

vehnän tuotanto laskee päättyneeseen satovuoteen verrattuna lievästi. Tuotannon arvioidaan laskevan Pohjois-Amerikassa, Uk-rainassa sekä Pohjois-Afrikassa, mutta Euroopan unionin, Kiinan ja Kazakstanin tuotannon kasvun seurauksena kokonaisvaikutus jää pieneksi.

Muutaman vuoden takaiseen markkinatilanteeseen peilattu-na merkittävin muutos on siinä, että viljan kysynnän kasvu on maailmassa hidastunut. Esimerkiksi vehnän kysynnän arvioidaan satovuoden 2014/15 aikana laskevan. Lihantuotannon kasvun hidastuminen on vähentänyt viljan rehukysynnän kasvua.

Myös viljan biopolttoainekysyntä on 2000-luvun lopun tasosta pienentynyt selvästi. Tämä johtuu politiikkajärjestelmien purkami-sesta, maissin hintatason noususta kuluneen kymmenen vuoden aikana sekä öljyn hinnan asteittaisesta laskusta. Yleisen taloustilan-teen kääntyminen maailmassa nousuun johtaa kuitenkin nopeasti siihen, että kysynnän kasvu on tarjonnan kasvua nopeampaa.

Kasvukauden sääolosuhteet ratkaisevat viime kädessä sen, miten markkinat tulevan syksyn ja talven aikana käyttäytyvät. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että satovuosi 2014/15 ei merkittävästi poikkea päättyneestä satovuodesta.

V

Kotimaisiin viljan hintoihin ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia tulevana talvena.Lähde: Tike, ennuste PTT

250

200

150

100

50

0

Kotimaisten viljojen hinnat

Vehnä

Ohra

Kaura

7/1

/09

9/1

/09

11/1

/09

1/1/

10

3/1

/10

5/1

/10

7/1

/10

9/1

/10

11/1

/10

1/1/

11

3/1

/11

5/1

/11

7/1

/11

9/1

/11

11/1

/11

1/1/

12

3/1

/12

5/1

/12

7/1

/12

9/1

/12

11/1

/12

1/1/

13

3/1

/13

5/1

/13

7/1

/13

9/1

/13

11/1

/13

1/1/

14

3/1

/14

5/1

/14

7/1

/14

9/1

/14

11/1

/14

1/1/

15

3/1

/15

5/1

/15

7/1

/15

9/1

/15

11/1

/15

Eur

oa/t

onni



Kotkaniemessä tutkittua

Oikealla lannoituksella hyvät rukiin oraatRuis vaatii hyvän kylvölannoituksen. Erityisesti hybridiruis versoutuu syksyllä voimakkaasti, kun se on saanut riittävästi ravinteita.

Yara Kotkaniemen tutkimusasemalla kasvinravitsemustutkimusta vuodesta 1961

ahva kasvusto syksyllä tarkoittaa myös vahvaa juuristoa, joka parantaa talvehtimista ja nopeuttaa keväällä kasvuunlähtöä.

Syksyinen ravinteiden puute näkyy-kin rukiilla heikkona ja hitaana kasvu-na sekä vähäisenä versoutumisena. Jos pellon fosfori- ja kaliumtasot ovat matalia, voi osan syysrukiin fosforin ja kaliumin tarpeesta antaa kevätlannoi-tuksen yhteydessä lohkolle sopivalla YaraMila-lannoitteella.

SYKSYLLÄ RIITTÄVÄSTI FOSFORIA JA KALIUMIAAikainen kylvöajankohta ja rukiin voimakas versoutuminen syksyllä vaativat riittävän ja viljavuustutki-mukseen perustuvan syyslannoituk-sen. Syksyl lä annettavan fosforin ja kaliumin merkitys on erityisen tärkeää rukiin versoutumisen ja talvehtimisen kannalta. Fosfori merkitsee kasville energiaa, joten se on tärkeä ravin-ne maanpäällisten versojen ja myös juurten kasvulle.

Oraiden ravinteiden oton kannalta on olennaista, että juurilla on energiaa kasvaa koko ajan kohti uusia ravinteita. Tällöin oraat pystyvät hyödyntämään paremmin myös maaperässä olevia muita ravinteita. Vaikka ruis kylvetään melko varhain syksyllä, maasta ei kui-tenkaan kokemusten mukaan minerali-soidu riittävästi typpeä ja muita ravin-teita oraiden tarpeeseen.

KASVUSTO OTTAA RAVINTEITA VIELÄ MYÖHÄÄN SYKSYLLÄKasvukausi päättyi Vihdissä viime syksynä 16. lokakuuta. Tämän jälkeen oli kuitenkin vielä muutamia melko lämpimiä päiviä, mikä näkyi rukiin kasvussa. Reetta- ja Evolo-rukiin lan-noituskoe päästiin kylvämään syys-kuun 6. päivänä. Lokakuun 23. päivänä otettujen kasvustonäytteiden mukaan lannoittamattomissa ruuduissa oli biomassaa kuiva-aineena ilmoitettuna 372 kiloa hehtaarilla ja YaraMila Pellon Y 6 -lannoitteena 30 kiloa hehtaarille typpeä saaneissa ruuduissa 552 kiloa

kuiva-ainetta. Lannoittamaton ruu-tu oli ottanut tällöin typpeä 18 kiloa ja kaliumia 15 kiloa hehtaaria kohti. Samoista ruuduista marraskuun 29. päivänä otetuissa näytteissä lannoit-tamattoman ruudun biomassa oli 388 kiloa kuiva-ainetta ja lannoitetun 592 kiloa hehtaarilta. Lannoittamattomat ruudut olivat ottaneet typpeä 15,5 kiloa ja 30 typpikilon lannoituksen typpeä saanut ruutu 22,7 kiloa hehtaaria koh-ti. Ero biomassan muodostumisen ja ravinteidenoton välillä oli selvä. Koe

V

Fosfori merkitsee

kasville energiaa,

joten se on tärkeä

versojen ja myös

juurten kasvulle.


Kirjoittaja: Tutkimuspäällikkö Juha Liespuu, [email protected]

osoitti sen, että ruiskasvusto pystyy ottamaan ravinteita vielä senkin jäl-keen, kun kasvukausi on virallisesti päättynyt.

SYYSLANNOITUS VAIKUTTAA TÄHKIEN MÄÄRÄÄNSyyslannoituksen merkitys tähkien lukumäärään näkyi kesäkuun alus-sa tehdyssä laskennassa. Syksyllä 30 kiloa typpeä YaraMila Pellon Y 6 -lan-noitteena saaneilla ruuduilla oli kes-kimäärin 10 tähkää enemmän neliöllä kuin lannoittamattomissa ruuduissa.

Kevätlannoituksen merkitys tähkällisten versojen muodostami-seen tuli hyvin selkeästi esille. Kun keväällä oli annettu typpeä 100 kiloa hehtaarille, versoja oli neliöllä keski-määrin 580 kappaletta, 130 kilon typpi lannoituksella versoja oli neliöl-lä 644 kappaletta ja kun typpi jaettiin niin, että 100 kiloa typpeä annettiin heti keväällä ja 30 kiloa korrenkasvun alussa, tähkien lukumäärää oli 593 kappaletta neliöllä.

LUMIHOMEENTORJUNTA JA LEHTILANNOITUSLehtilannoitteiden käyttö syksyllä ei ole vielä kovinkaan yleistä Suomessa, joskin yleistymään päin. Käyttö on kuitenkin perusteltua, jos maan vilja-vuusluvut osoittavat hivenravinteiden puutetta. Onhan esimerkiksi mangaa-ni tärkeä ravinne yhteyttämisessä.

Yleisesti tiedetty asia on, että riittävä boorin saanti on tärkeää kukinnan onnistumiselle ja tasaiselle tuleentumiselle. On kuitenkin hyvä muistaa, että boori on tärkeä ravinne

700

600

500

400

300

200

100

0

Kuiv

a-ai

nesa

to k

g/h

a

Maan viljavuuden mukaan syksyllä lannoitettu ruis kasvoi syksyllä huomattavasti paremmin kuin lannoittamaton. Parempi syyskasvu näkyi alkukesällä suurempana tähkämääränä.

Kylvölannoituksen merkitys rukiilla

23.10.2013 29.11.2013

nopeasti muodostuvalle uudelle solu-kolle. Siksi boorilla on tärkeä merkitys sekä verson että juurten kasvussa. Syk-syllä on tärkeää, että kasvu on mah-dollisimman nopeaa. Boori vahvistaa myös soluseinän rakennetta, millä saat-taa siten olla vaikutusta oraiden lumi-homeen kestoon. YaraVita Bortracin ja YaraVita Mantrac Pron käytöstä lumi-

homeentorjunnan yhteydessä onkin tarkoitus ensi talven aikana hankkia lisää kokemuksia.

Lannoittamaton 30 kg N/ha YaraMila Pellon Y 6


otimaisuus on merkittävä etu. Kuluttajat haluavat tie- tää, mistä ruoka tulee ja kuinka se on tuotettu. Tari-nat alkuperästä lisäävät luottamusta. Kotimaisten Apetit-vihannespakasteiden myynti on tänä vuonna kasvanut aikaisemmasta noin 12 prosenttia. Tämä on hyvä saavutus vihannespakastemarkkoilla, jotka eivät ole kokonaisuudes-saan kasvaneet, kertoo kaupallinen johtaja Esko Lantto Apetitista.

– Vihannesten viljelyssä on selvä kasvun mahdollisuus. Kasvispitoinen ruokavalio koetaan hyvinvointia edistäväksi. Kasvikset ovat myös edullisia, ja niiden valmistaminen on nopeaa ja helppoa. Pakastevihannesten markkinaa on vara kasvattaa, sillä nyt pakastevihanneksia käyttää noin puolet kuluttajista.

LAATU JA MAKU SYNTYY PELLOLLATuttuja Apetit-tuotteita ovat esimerkiksi pakastetut keitto-juurekset, peruna-sipulisekoitukset, herneet ja pinaattikeit-to. Vihannekset viljellään sopimustiloilla Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.

Vihannesten hyvä, tasainen laatu tehdään maatiloilla. Apetitin sopimustilat noudattavat IP:n eli integredoidun

KumppaniYara Suomi kehittää viljelyäyhdessä muiden toimijoiden kanssa

Kuluttajat arvostavat kotimaisia vihanneksia

viljelyn periaatteita, jossa ydinajatus on tuottaa ekologi-sesti kestävillä menetelmillä. Lannoitus ja kasvinsuojelu tehdään todetun tarpeen mukaisesti ja oikea-aikaisesti.

– Viljelty lajike, maaperä ja kesän kasvuolosuhteet vaikuttavat vihannesten laatuun ja makuun. Apetissa onkin pohdittu, kuinka voitaisiin entistä paremmin varmistaa hyvän maun syntyminen. Arvostus ruokaa kohtaan myös kasvaa, kun on tietoa esimerkiksi eri lajikkeiden sopivuu-desta eri käyttötarkoituksiin, sanoo Lantto.

Tärkeä asia tuotantoketjussa on vihannesten korjuu. Esimerkiksi herne korjataan tehtaan omilla puimureilla ja pakastetaan mahdollisimman nopeasti – matka pellolta pakkaseen kestää noin kaksi tuntia. Vihannekset pakaste-taan ja pakataan Apetitin tehtaalla Säkylässä.

BOORILANNOITUKSELLA TERVETTÄ LANTTUAYara Suomi ja Apetit Oy käynnistivät yhteistyöprojektin vuosi sitten. Tavoitteena on satotason nosto lannoitusta tarkentamalla.

Viljelyn kehittämisyhteistyössä on kahden vuoden ajan keskitytty lantun ja pakasteherneen lannoituskäytäntöjen kehittämiseen. Lantun osalta lupaavia koetuloksia on saatu boorilannoituskäytäntöjä vertaamalla. Vuoden 2013 kokeissa oikealla boorilannoitusmenetelmällä onnistuttiin poistamaan lantun ruskolaikku käytännössä kokonaan. Samaa koesarjaa jatketaan tänä kesänä.

Pakasteherneen osalta on keskitytty viljelijöiden pelloilla kasvien ravinnetilan määritykseen Yara Megalab -kasvi-analyysillä. Tänä vuonna tehdään myös käytännön pelto-kokeita, missä verrataan erilaisia kevätlannoituksia sekä hivenlehtilannoituksen vaikutusta satoon.

Apetit-kasvispakasteiden raaka-aineet ovat valtaosal-taan kotimaisia ja IP-viljelytavalla tuotettuja. Lan-noitusta kehitetään nyt yhteistyössä Yaran kanssa.

K

Uusin tuote Apetit-pakasteissa on punajuurigratiini.

Vihannesten viljelyssä on

selvä kasvun mahdollisuus.

TekniikkaVinkkejä uusista teknisistä ratkaisuista

Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 2/2014 | 13Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 2/2014 | 13

Täsmäteknologia tulee kylvölannoitukseenTäsmälannoitusteknolgiaa sovelletaan uusissa kylvö-lannoituskoneissa niin, että lannoitevantaita voidaan ohjata annostelemaan lannoite paikkakohtaisesti, kertoo Junkkari Oy:n toimitusjohtaja Pekka Himanka.

unkkari on viime vuosina satsannut kylvö- lannoittimien kehitystyöhön merkittävästi. Yhteistyötutkimuksia on tehty MTT:n Vakolan sekä Aalto-yliopiston kanssa, ja tänä kevää-nä aloitettiin kolmen vuoden koesarja Yaran tutkimusasemalla Kotkaniemessä. Kokeessa selvitetään optimaalista etäisyyttä sieme-nen ja lannoiterakeen sijoittamisessa, kertoo Himanka.

– Tavoitteena Yaran kanssa tehtäväs-sä tutkimuksessa on saada lisää tietoa eri kylvölannoitusmenetelmien soveltuvuudesta erilaisille maille. Tätä tietoa Junkkari vie uutta kylvölannoitinta ostavalle viljelijälle.

Suomessa lähes kaikki viljat kylvetään sijoituslannoituksena. Menetelmä on kehitetty 1960-luvulla Suomen lyhyen kasvukauden tarpeisiin: menetelmä turvaa viljojen nopean kasvuunlähdön, ja siinä ravinteiden käyttö on tehokkaampaa kuin hajalevityksessä.

– Kylvölannoittimia on kehitetty vuosien varrella entistä käyttövarmemmiksi ja tehok-kaimmiksi, työleveyttä on kasvatettu sitä mukaa kun tilojen peltoalat ovat suurentuneet. Suurin kehitys on kuitenkin tapahtunut softapuolella. Uusissa malleissa viljelijä voi har-joittaa täsmäviljelyä suunnitelman mukaan, jolloin kylvölan-noitinta säädetään GPS-paikkatiedon avulla. Suunnitelmia tehtäessä voidaan hyödyntää satokarttojen sekä viljavuus-karttojen tietoja ja näin optimoida lannoitteen käyttöä.

Suurin osa kylvölannoituksesta tehdään perinteisesti muo-kattuun maahan, mutta kysyntä kasvaa kevytmuokkaukseen ja suorakylvöön soveltuville kylvölannoittimille. Asiakkaat voi-vat räätälöidä Junkkarin uuden kylvökoneeen tilan tarpeisiin: vannastyypin voi valita kolmesta eri vaihtoehdosta ja sen, haluaako lannoitteen sijoittaa samaan- vai eri riviin siemenen kanssa. Uusissa koneissa on tyypillisesti kolme säiliötä, lan-noite- ja siemensäiliön lisäksi starttilannoitteelle oma säiliö.

J

Sijoituslannoituksessa kylvökoneen tärkeimmät osat ovat vantaat, sanoo Pekka Himanka Junkkari Oy:stä.

PARAS HYÖTY LANNOITUKSESTAKylvölannoituksen onnistumiseen tarvitaan paitsi toimivaa konetta, myös säätöjen kalibrointia käytettävien siementen ja lannoitteiden mukaan.

– Kiertokoe on aivan keskeinen kylvön onnistumiseksi, muistuttaa Himanka ja kertoo, että Junkkari järjestää joka kevät käyttökoulusta niin uusien koneiden ostajille kuin muillekin asiakkaille.

Koska ympäristötietoisuus kasvaa, ja ravinteiden käytön halutaan olevan mahdollisimman tehokasta, sijoituslannoi-tus on herättänyt kiinnostusta myös ulkomailla. Junkkarin kylvölannoittimia viedään useisiin Euroopan maihin, eniten Norjaan ja Baltian maihin. Kaukaisin markkina kylvölannoit-timille on Japanissa Hokkaidon saarella.


kysymystä

KYSYMYS 1: Milloin kasvianalyysi otetaan?

VASTAUS: Kasvianalyysin ottoajankohta vaihtelee kasvi-lajeittain. Viljoilla kasvinäytteitä voi ottaa aina lippulehti-vaiheelle asti. Lippulehtivaiheen näytteiden analysointia varten on omat raja-arvonsa, jotka kuvaavat hyvin kasvin sen hetkistä ravinnetarvetta. Esimerkiksi typen ja rikin riit-tävyys leipävehnästä on mahdollista selvittää lippulehtivai-heen kasvianalyysillä. Erityisesti sokerijuurikkaalla ja useilla avomaavihanneksilla näytteenottoajankohta on heinäkuus-sa, jolloin nähdään miten kesän täydennys lannoituksia voidaan tarkentaa.

KYSYMYS 2: Miten näyte otetaan?

VASTAUS: Näytteenotossa on tärkeintä muistaa, että tulos on sitä luotettavampi mitä huolellisemmin näyte on kerätty pellolta. Näytteen tulisi olla otettu riittävän laajalta

Aleksi Simula

3 Yara Suomen Palvelulinja vastaa kasvin-ravitsemusta koskeviin kysymyksiin

Kasvianalyysi tutuksialueelta, jotta se kuvaa koko lohkon ravinnetilaa. Näytteessä ei saa olla multaa eikä kasvinsuojeluainejäämiä. Näytteen pesu on tarpeen, jos jompaakumpaa edellä mainituista on näytteessä. Tarkemmat kasvikohtaiset näytteenotto-ohjeet löydät Yara Megalab -näytepussista tai Yara.fi -sivuilta.

KYSYMYS 3: Mikä on paras tapa korjata ravinnepuutteet?

VASTAUS: Kasvukaudella ilmenevät typen ja kaliumin puutokset on hyvä korjata rakeisilla lannoitteilla. Niillä saadaan riittävä määrä ravinteita helposti kasvin käyttöön. Kasvukauden aikaiset fosforin, sekä sivu- ja hivenravintei-den täydennykset on helpointa tehdä lehtilannoituksilla. YaraVita- valikoimassa on kattavasti tuotteita, jotka ovat tutkitusti tehokkaita. Kasvianalyysin tuloksen perusteella kannattaa myös miettiä, miten voisi seuraavan kasvukau-den kevätlannoitusta tarkentaa. Muuten vakavat puutokset alentavat satoa myös tulevina kasvukausina.

Kuva: S

uvi-Tuuli Kankaanpää

toimii perunan, sokerijuurik-kaan ja avomaan vihannesten kehityspäällikkönä. Hän vastaa myös Yara Megalab -kasvi-analyysin markkinoinnista.



Viljanviljelyn ohella tilalla on pienehkö lihasikala ja mittavat broilerhallit. Viljelyssä tähdätään aina huippulaatuun. Tila myy leipäviljaa ja ostaa hyvälaatuista rehuviljaa. Kun sateisina syksyinä oman viljan laatu painuu alle leipäviljatason, silloin kotovaraista rehua riittää enemmän.

Tilan isäntä Lauri Hantula korostaa sitä, että viljelyyn on haettava kaiken aikaa viimeisintä tieto-taitoa. Lajikevalinnassa mahdollisimman hyvään satopotentiaaliin on kiinnitettävä huomiota. Pelkät kilot eivät yksinään ratkaise lajikevalintaa, vaan myös sadon laatu on merkittävä.

Aittomäen tilalla Seinäjoen Alakylässä mietitään aina, miten asiat

voitaisiin tehdä paremmin. Pieneltä tuntuvien asioiden parantami-

sesta saatava yhteisvaikutus on osoittautunut merkittävästi.

Ohrasta ja vehnästä saadaan 7–10 tonnin hehtaarisatoja.

TÄSMÄVILJELY TUO TULOSTA

KIRJOITTAJA JA KUVAAJA: VISA VILKUNAKIRJOIJ TTAJA J JA J KUVAAJJA: VISA VILKUNA

TUUSIA LAJIKKEITA KOKEILLAANLajikkeina ovat ohralla Aukusti, Propino ja Harbinger, vehnällä Draco, Trappe ja Wappu. Hantulan mukaan lajik-keen on sovelluttava tilalle mahdollisimman hyvin. Tämän takia Aittomäen tilan reilun 250 hehtaarin alasta valtaosa on tutuilla ja turvallisilla lajikkeilla. Siinä sivussa kokeillaan uusia lajikkeita pienellä alalla, jotta saataisiin varmuus uutuuden soveltuvuudesta tilan oloihin.

Aittomäen pellot ovat pääosin runsasmultaista hienoa hietaa. Peltojen tiivistymisen ehkäisy on isännän mukaan erittäin tärkeää, minkä vuoksi tilalla on jo pitkään ollut teloilla varustettu puimuri. Kasvukauden aikana käytössä on tarkat ajourat, joihin ei luonnollisestikaan kylvetä sen kummemmin siementä kuin lannoitettakaan. ..

Tilan pinta-alaa kasvatetaan mahdollisuuksien mukaan ja

erityisesti viljelyn tarkkuuteen panostetaan, kertoo seinäjoki-

nen maanviljelijä Lauri Hantula



sissa ei kannata pihtailla. Viljalle on annettava mitä se kasvaakseen tarvitsee. Me mietimme neljän hengen tiimillä pitkin kasvukautta, mitä voisimme tehdä vielä hitusenkin paremmin, Lauri Hantula kertoo.

– Lannoitteet on helppo valita Yaran monipuolisesta ja sopivasti hivenravinteita sisältävistä valikoimasta. Viljavuustutkimus ja sato-kartta määräävät käytettävät aineet.

Viljan lannoitus on jaettu useampaan erään. Pääosa annetaan kylvön yhteydessä, aikaisena keväänä hieman vähemmän kuin myöhäisenä keväänä. Mutta jo viiden sentin oraalle urakoitsija käy antamassa ”snapsina” kymmenen kiloa lisää typpeä hehtaarille. Kasvun edetessä seuraava lannoitus tehdään Yara N-Sensoria hyö-dyntäen. Lopullisen silauksen vilja saa YaraVita Gramitrel -lehti-lannoituksena. Gramitrel on Hantulan mukaan hyvä yhdistelmä tärkeimpiä viljojen tarvitsemia hivenravinteita.

Vanhalla tulva-alueella olevat lohkot on ruiskutettava hukka-kuraa vastaan joka vuosi. Tautiruiskutukset hoidetaan muiden ruiskutusten yhteydessä. Ohravainioilla poiketaan ruiskun kanssa kolme kertaa ja vehnäpelloilla neljästi kasvukauden aikana. Vehnän viimeinen ruiskutus tehdään liuostypellä, kun tähkä on kokonaan esillä. Satoon typpilisä ei enää vaikuta, mutta sadon valkuaista käsittely nostaa mukavasti.

LISÄÄ VALKUAISTA LEIPÄVEHNÄÄNYmpäristöystävällisin tapa on viljellä niin, että kasvi saa satopoten-tiaalinsa tarvitseman määrän ravinteita. Hantulan mukaan meillä asiaa ei olla ymmärretty, sillä jalostuksella aikaansaatu satopoten-tiaali menetetään liian alhaisten lannoitustasojen takia. Etenkin matala typpitaso tuottaa ongelmia korkeita ja laadukkaita satoja tavoitteleville.

Hantula on ympäristöministeriön luvalla ollut yhdessä Agrimar-ketin ja Yaran kanssa neljä vuotta kokeilemassa yleisesti sallittuja tasoja suurempia typpimääriä. Tulokset ovat olleet yksiselitteisen selkeät. Suuremmilla typpitasoilla saadaan korkeampi, mutta ennen kaikkea laadukkaampi eli enemmän valkuaista sisältävä sato.

Kokeet osoittavat, että riittävästi ravinteita saanut kasvusto ottaa maasta enemmän ravinteita kuin sinne lannoitteissa annetaan. Nykyisten ympäristöehtojen sanelemalla lannoitustasolla maa saa vähemmän typpeä kuin sato tarvitsee. Typen puutteessa muiden ravinteiden hyötysuhde heikkenee.

Tällä hetkellä maamme myllyteollisuudelle tuodaan valkuais-pitoisuudeltaan17–18 prosenttista vehnää. Lauri Hantulan mukaan Suomessa voitaisiin aivan hyvin viljellä kaikki tarvittava leipävehnä, mikäli viranomaiset nostaisivat lannoitusrajoja vastaamaan lajikkei-den ja viljan ostajien vaatimuksia.

– Tuskinpa yksikään viljelijä lannoittaa peltojaan yhtään kiloa enempää kuin taloudellisesti on kannattavaa. Vierailimme kesä-kuun alussa viljelijäporukalla Norjassa. Siellä viljan laatu on tärkein

Ajourien paikat vaihtuvat joka vuosi, sillä Hantulan mukaan vuodesta toiseen samassa paikassa olevat urat saattaisivat tallautua liiaksi.

– Se on muistettava, että ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa toi-mintatapaa. Kaikki viljelytoimeen liittyvät ratkaisut ovat tilakohtai-sia ja työteknisiä.

PERUSASIAT ENSIKSI KUNTOONLauri Hantula on pitänyt peltojen pH:n 6,5–8 tasossa. Ylläpitona riittää kymmenen tonnin kalkitus kerran viidessä vuodessa. Nyt kalkitus hoidetaan Siilinjärven biotiitillä, jolla myös varastokali saa-daan kuntoon.

Toinen perusasia viljelyssä on toimiva ojitus. Aittomäen pelloilla käytetään säätösalaojitusta aina, kun se on mahdollista. Salaojien huolto ja kunnostus on annettu asiaan perehtyneen urakoitsijan vastuulle. Joka kesä tilalla huuhdellaan, korjataan ja kokonaan uusi-taankin ojituksia.

Lauri Hantula on täsmäviljelyn kannattaja, koska peltoa ei ole järkevää viljellä keskiarvojen perusteella. Kun panokset kohdistetaan tarvittavaan paikkaan, sato on korkea ja laatu hyvä. Täsmäviljely on yrityksen kannaltakin taloudellisinta. Isäntä korostaa, että täsmä-viljelyllä saadaan hyviä tuloksia vasta sitten, kun viljelyn perusasiat ovat kunnossa. Tällöin pyrkimys mahdollisimman korkeaan sato-tasoon ja parhaaseen mahdolliseen laatuun on mielekästä.

LASKEMALLA ASIAT SELVIÄVÄT– Panos-tuotossuhdehan on pelkkää matematiikkaa. Ainakin minä olen päätynyt laskelmissani siihen tulokseen, että tuotantopanok-

Peltoa ei ole järkevää

viljellä keskiarvojen

perusteella.

Ensimmäiseen ruiskutukseen tulee mangaani ja

toiseen lisätään moniravinteinen lehtilannos. Kovan

kasvun aikana mangaanin puutos näkyy herkästi.


tekijä ja niinpä lannoitettakin saa käyttää sen verran kuin hyvä sato vaatii. Kunpa meilläkin ymmärrettäisiin tämä tosiasia, Lauri Han-tula huokaa.

KYNNÖN KORVAAJAA EI OLE LÖYTYNYT Aittomäen pellot kynnetään noin 20 senttiin ilman sänkimuok-kausta. Vilja puidaan melko lyhyeen sänkeen, ja puimurin erittäin tehokas silppuri pilkkoo oljen nopeasti maatuvaksi massaksi, joka ei millään lailla haittaa kyntöä. Viljelyä kokeiltiin useammallakin kevennetyn muokkauksen menetelmällä, mutta sadot lähtivät heti pienenemään. Tässäkin asiassa Lauri Hantula jälleen kerran koros-taa tilakohtaisen ratkaisun mallia.

– Kevennetty muokkaus sopii varmasti joillekin tiloille ja maa-lajeille, mutta tällä alueella se ei ole taloudellisesti järkevä ratkaisu.

Tilan ohjelmassa on ympäristötuen kasvipeitteisyys, jolloin 30 prosenttia pelloista talvehtii sängellä. Nämä lohkot saavat kevääl-lä myös kanan- ja sianlantaa. Kananlannan levittää urakoitsija, ja sianlannan multaaminen hoituu tilan omalla kalustolla.

Aivan Seinäjoen kaupungissa kiinni oleva tila on pärjännyt hyvin naapureiden kanssa. Lanta levitetään ja mullataan mahdolli-simman nopeasti virastoaikana. Iltaisin ja viikonloppuisin ei Han-tulan mielestä ole järkevää lantaa levittää, sillä hyvät välit naapurei-hin on erittäin tärkeä asia.

JATKUVA SEURANTA KANNATTAAAittomäen pelloilta otetaan maannäytteet kolmen vuoden välein. Jos kasvussa jollakin lohkolla on ongelmia, niin näytteet otetaan vaikka joka vuosi, jotta asia saadaan kuntoon. Puimurin satokartta on erittäin tärkeä tekijä onnistuneessa viljelyssä. Kun ollaan yli vii-den tonnin hehtaarisadoissa, niin silmä ei riitä näkemään satoeroja. Puimurissa on mahdollisuus painaa merkkejä karttaan, jos pellolla

näkyy ongelmia. Näihin kiinnekohtiin on helppo palata sadon-korjuun jälkeen ja tehdä tarvittavat parannustoimet.

Tilan traktoreissa on automaattiohjaus, jolloin kuljettaja voi kes-kittyä kylvölannoittimen ja muiden koneiden toiminnan tarkkai-luun. Hantulan mukaan automatiikalla vältetään turhaa lannoitteen ja siemenen menekkiä.

Kustannussäästöt ovat isännän mukaan yllättävän suuria ja lisä-etuna tarkasta kylvöstä saadaan parempilaatuinen sato, kun pääl-lekkäin kylvämistä ja tuplalannoitusta ei ole. Hantula panostaa tule-vaisuudessakin korkeiden ja laadukkaiden satojen tuottamiseen. Hänen mielestään se on viljelijän velvollisuus.

– Viljelijän pitää tuntea peltonsa, sillä peltohan on tavallaan työ-kaveri. Ja vähintä mitä voidaan vaatia, on työkaveriinsa tutustumi-nen, heittää Lauri Hantula lopuksi.

Ympäristöystävällisin

tapa on viljellä niin, että

kasvi saa satopotentiaa-

linsa tarvitseman mää-

rän ravinteita.

Oman työn lisäarvo on haettava jatkuvalla tiedonhaulla, kokeiluilla ja testeillä. Lauri Hantulan pellolla

olevilla Nordic Grainin koeruuduilla haetaan uusia lajikkeita, jotka sopivat nimenomaan Etelä-Pohjanmaan

multaville hietapelloille.


Lannoitusmenetelmät ja lannoitteet kehittyvät kaiken aikaa niin, että ravinteiden hyväksikäyttö paranee. YaraVita-sarja on uusi ratkaisu hi-venravinteiden oikea-aikaiseen täsmäkäsittelyyn kasvukauden aikana. Kasvin lehdelle ruiskutettuna YaraVita imeytyy nopeasti ja vaikuttaa pitkäaikaisesti auttaen kasvia tehostamaan kasvuaan.

Moniravinteisten YaraMila-lannoitteiden valinta perustuu vilja-vuustutkimukseen sekä lohkolla viljeltävän kasvin satotasoon. Suosi-tusten mukaisen lannoituksen tuloksena saamme entistä suurempia ja käyttötarkoitukseen sopivampia satoja. Lannoitteet kannattaa sijoittaa kylvölannoituksen yhteydessä peltoon. Sijoituslannoitus ja suuri sato ovat ympäristötekoja!

Uusien satoisien vilja- ja öljykasvilajikkeiden myötä lannoittei-den jakaminen kasvukaudelle lisääntyy. Tällöin kylvölannoitukseen valitaan YaraMila-lannoite, jolla viljelykasvin ravinnetarve fosforin ja kaliumin osalta täyttyy kokonaan, typen ja rikin osalta pääosin. Kasvukaudella lannoitusta tarkennetaan typen ja rikin osalta sato-odotusten mukaisesti. Nurmilla lisääntyy kolmen sadon taktiikka, jolloin sopiva lannoite levitetään joka sadolle erikseen.

Moniravinteisiin lannoitteisiin, varsinkin peruna- ja puutarhalan-noitteisiin, on lisätty kasvien tarvitsemia keskeisiä hivenravinteita. Yara Megalab -kasvianalyysi paljastaa piilevät ravinnepuutokset. Ottamalla valitusta lohkosta kasvianalyysin voit helposti tarkentaa lannoitusta ja näin vaikuttaa sadontuottoon.

Yaran monipuolinen lannoitevalikoima 2014–2015 mahdollistaa tuottavan ja ympäristöä huomioivan viljelyn, jossa kasvien tarpeiden mukainen, tasapainoinen lannoitus korostuu.

Ota liite talteen lannoituksen suunnittelua varten!

Teemana Uusi lannoitevalikoima

Lannoituksen suuntaviivat

Raimo KauppilaKirjoittaja toimii johtavana agronomina Yara Suomi Oy:ssä.

RaRKKirYYa


Liit

teen

ä La

nnoi

teva

liko

ima

20

14–2

015

LA

NN

OIT

EV

AL

IKO

IMA

20

14–2

015

Ota

liit

e

talt

een!

Pelt

ola

nnoit

teet

Tuot

e-tu

nnus

Lann

oite

Muu

t ra

vint

eet

%M

uuta

Toim

itus

paik

atS

äkki

/ la

va k

gS

uur-

sä

kki k

gIr

to

N-P

-K %

CaCa

-vl

Mg

Na

SB

CuFe

Mn

Mo

ZnSe

UK

ISV

IH

VA

PE

1Yara

Mila

Pellon Y

127

-3-3

30

,02

0,0

015

Irto

vain

Uki

xx

40

/120

06

50x

YN

PK

Yara

NP

KS

27-2

-32,

5x

x6

50

PE

2Yara

Mila

Pellon Y

224

-4-4

20

,05

0,0

015

xx

650

PE

3Yara

Mila

Pellon Y

323

-3-8

30

,02

0,0

015

xx

40

/120

06

50x

PE4

Yara

Mila

Pellon Y

420

-2-1

23

0,0

20

,00

15x

x4

0/1

200

650

PE

5Yara

Mila

Pellon Y

522

-6-6

30

,02

0,0

015

Tila

usai

katu

ote

xx

650

PE

6Yara

Mila

Pellon Y

615

-7-1

33

0,0

20

,00

15Ti

laus

aika

tuot

ex

x6

50

HY

Yara

Mila

Hiv

en Y

23

-3-6

16

0,0

50

,30

,05

0,0

015

Tila

usai

katu

ote

xx

650

HY

2Yara

Mila

Hiv

en Y

219

-2-1

10

,53,

40

,06

0,4

0,2

0,0

015

Tila

usai

katu

ote

xx

650

N1

Yara

Mila

Nurm

en H

iven Y

20-3

-50

,53

30

,02

0,1

0,0

015

xx

650

NK

1Yara

Mila

NK

125

-0-7

0,5

40

,02

0,0

015

xx

650

NK

2Yara

Mila

NK

222

-0-1

20

,73

0,0

50

,10

,00

15x

x4

0/1

200

650

Typpil

annoit

teet

Tuot

e-tu

nnus

Lann

oite

Muu

t ra

vint

eet

%M

uuta

Toim

itus

paik

atS

äkki

/ la

va k

gS

uur-

sä

kki

kg

Irto

Om

i-na

is-

pain

oN

-P-K

%Ca

Ca-v

lM

gN

aS

BCu

FeM

nM

oZn

SeU

KI

SVI

HVA

SS

Yara

Bela

Suom

ensa

lpie

tari

27-0

-11

40

,02

0,0

015

Irto

vain

Uki

xx

40

/120

06

50x

YB

SS

Yara

Bela

Sele

enis

alp

ieta

ri27

-0-1

14

0,0

20

,00

25x

x6

50

CAN

27P

SYara

CA

N2

7 +

Mg*

27-0

-02,

4x

x6

50

YB

AYara

Bela

Axa

n*27

-0-0

3,7

xx

650

NS

SYara

Bela

Sulf

an N

26

, S

1426

-0-0

14Ti

laus

aika

tuot

ex

x6

50

YLK

Yara

Liv

a K

alk

salp

ete

r*15

,5-0

-019

19Ti

laus

aika

tuot

ex

x25

/10

00

YLN

Yara

Liv

a N

itra

bor*

15,4

-0-0

18,5

18,5

0,3

Tila

usai

katu

ote

x6

00

TL

Yara

Typ

pili

uos

39

0N

390

g/l

Irto

vain

Svi

Tila

usai

katu

ote

x20

0 l,

100

0 l

xn.

1,3

LA

NN

OIT

EV

AL

IKO

IMA

20

14–2

015

Yara

Vit

a

Gra

mit

rel

Yara

Vit

a

Mantr

ac

Pro

Yara

Vit

a

Bort

rac

150

Yara

Vit

a

Thio

trac

30

0Y

ara

Vit

a

Bra

ssit

rel

Pro

Yara

Vit

a

Sola

trel

Yara

Vit

a

Calt

rac

56

0Y

ara

Vit

a

Zin

trac

70

0Y

ara

Vit

a

Coptr

ac

50

0Y

ara

Vit

a

Mag

trac

Yara

Vit

a G

ram

itre

l

Yara

Vit

a M

antr

ac

Pro

Yara

Vit

a B

ort

rac

150

Yara

Vit

a T

hio

trac

30

0

Yara

Vit

a B

rass

itre

l P

ro

Yara

Vit

a S

ola

trel

Yara

Vit

a C

alt

rac

56

0

Yara

Vit

a Z

intr

ac

70

0

Yara

Vit

a C

optr

ac

50

0

Yara

Vit

a M

agtr

ac

Yara

Vit

a-l

annoit

teid

en s

ekoit

ust

aulu

kko

Lehti

lannoit

teet

Tuot

e-tu

nnus

Liuo

kset

Muu

t ra

vint

eet

g/l

Muu

taTo

imit

uspa

ikat

Pak

kaus

Om

inai

spai

no

N-P

-K g

/lCa

Mg

Na

SB

CuFe

Mn

Mo

ZnSe

VLK

YV

BYara

Vit

a B

rass

itre

l P

ro*

69-0

-08

970

60

704

,6x

10 l/

20 l

1,537

YV

BO

Yara

Vit

a B

ort

rac

150

*6

5-0

-015

0x

10 l/

20 l

1,372

YV

CYara

Vit

a C

alt

rac

56

0*

69-0

-04

00

331

x10

l/20

l1,7

24

YV

GYara

Vit

a G

ram

itre

l*6

4-0

-015

050

150

80

UN

308

2x

10 l/

20 l

1,64

6

YV

MYara

Vit

a M

antr

ac

Pro

*69

-0-0

500

x5

l/10

l1,8

27

YV

SYara

Vit

a S

ola

trel*

0-1

92-6

210

40

105

UN

326

4x

10 l/

20 l

1,475

YVS

100

0Yara

Vit

a S

ola

trel*

0-1

92-6

210

40

105

UN

326

4x

100

0 l

1,475

YV

TYara

Vit

a T

hio

trac

30

0*

200

-0-0

300

x10

l/20

l1,3

17

YV

ZYara

Vit

a Z

intr

ac

70

0*

0-0

-070

0U

N30

82

x5

l/10

l1,7

34

YV

CU

Yara

Vit

a C

optr

ac

50

0*

0-0

-050

0U

N 3

08

2M

yynt

iin s

yksy

llä 2

014

x5

l /10

l1,5

24

YV

MG

Yara

Vit

a M

agtr

ac*

0-0

-030

0M

yynt

iin s

yksy

llä 2

014

x10

l/20

l1,5

11

Tark

ista

typ

en ja f

osf

orin jaka

um

at

sekä

ravi

nne-

pitois

uudet

pain

opro

sentt

ein

a o

soitte

est

a w

ww

.yar

a.fi

Yara

Vit

a t

ankk

iseokse

t oso

itte

ess

a w

ww

.tan

kmix

.com

Tuott

eet

valm

iste

ttu S

uom

ess

a, t

ähdellä (*

) m

erk

itty

jä t

uott

eit

a e

i ole

valm

iste

ttu S

uom

ess

a.

Vaara

llis

ten a

ineid

en k

ulje

tusm

äärä

yste

n (

VA

K) ala

isill

e t

uott

eill

e o

n ilm

oitett

u U

N-n

um

ero

.

Täys

in y

hte

enso

piv

a

V

oi se

koit

taa a

lhais

illa k

öyt

töm

äärillä

Ei vo

i se

koit

taa

Tuot

e-tu

nnus

Lann

oite

Muu

t ra

vint

eet

%M

uuta

Toim

itus

paik

atS

äkki

/ la

va k

gS

uur-

sä

kki k

gIr

toK

uiva

ra-

keis

tett

uN

-P-K

%Ca

Ca-v

lM

gN

aS

BCu

FeM

nM

oZn

SeU

KI

SVI

HVA

PO

1Yara

Mila

Peru

nan Y

18

-5-1

92,

511,

70

,05

0,0

50

,25

Tila

usai

katu

ote

xx

40

/120

06

50

PO

2P

eru

nan Y

210

-2-2

40

,712

0,0

20

,01

0,1

0,0

18Ti

laus

aika

tuot

ex

x6

50

TP

O1

Tärk

kely

speru

nan Y

112

-4-1

71,8

100

,04

0,0

390

,170

,00

10

,028

Tila

usai

katu

ote

xx

650

TP

2Yara

Mila

Tärk

kely

s Y 2

14-3

-15

2,5

100

,02

0,0

5Ti

laus

aika

tuot

ex

x6

50

TP

NK

Tärk

kely

speru

nan N

K14

-0-2

111

Tila

usai

katu

ote

xx

650

PT

2P

uuta

rhan Y

26

-5-2

02,

512

,50

,05

0,0

30

,10

,25

0,0

4Ti

laus

aika

tuot

ex

40

/120

06

50x

PT

3Yar

aMila

Puuta

rhan

Y 3

11-5

-18

1,610

0,0

50

,03

0,0

80

,25

0,0

02

0,0

4Ti

laus

aika

tuot

ex

x4

0/1

200

650

PT

NK

1P

uuta

rhan N

K 1

13-0

-11

2,6

1,33

13,5

0,15

0,0

350

,10

,01

0,0

50

,00

1x

40

/120

06

50x

PT

PK

Puuta

rhan P

K

3-5-

202,

813

0,0

10

,030

0,0

30

,01

0,0

20

,00

1x

40

/120

06

50x

VY

Varh

ais

vilje

lyn Y

18

-4-1

68

310

0,0

50

,70

,00

1Ti

laus

aika

tuot

ex

40

/120

06

50x

PT

VY

Varh

ais

vilje

lyn Y

212

-4-1

31,4

11,6

10,5

0,15

0,0

350

,50

,00

1Ti

laus

aika

tuot

ex

40

/120

06

50x

Peru

na-j

a p

uuta

rhala

nnoit

teet

(klo

ori

vapait

a)

Tark

ista

typ

en ja f

osf

orin jaka

um

at

sekä

ravi

nne-

pitois

uudet

pain

opro

sentt

ein

a o

soitte

est

a w

ww

.yar

a.fi

Yara

Vit

a t

ankk

iseokse

t oso

itte

ess

a w

ww

.tan

kmix

.com

Tuott

eet

valm

iste

ttu S

uom

ess

a, t

ähdellä (*

) m

erk

itty

jä t

uott

eit

a e

i ole

valm

iste

ttu S

uom

ess

a.

Vaara

llis

ten a

ineid

en k

ulje

tusm

äärä

yste

n (

VA

K) ala

isill

e t

uott

eill

e o

n ilm

oitett

u U

N-n

um

ero

.

Täydennysl

annoit

teet

Tuot

e-tu

nnus

Lann

oite

Muu

t ra

vint

eet

%M

uuta

Toim

itus

paik

atS

äkki

/ la

va k

gS

uur-

sä

kki k

gIr

toK

uiva

ra-

keis

tett

uN

-P-K

%Ca

Ca-v

lM

gN

aS

BCu

FeM

nM

oZn

SeU

KI

SVI

HVA

UU

rea*

46,

3-0

-0x

x6

00

KS

UK

aliu

msu

ola

*0

-0-5

0x

x6

50

KA

SK

aliu

msu

lfaatt

i0

-0-4

017

xx

x6

50x

ST

Sta

rtti

ravi

nne*

12-2

3-0

xx

30/6

00

650

CU

RE

Kuparira

vinne

0-0

-017

43,

617

,52

UN

3077

x6

50x

MN

RE

Mangaaniravi

nne

0-0

-015

3,5

3,6

18,3

5x

650

x

ZN

RE

Sin

kkiravi

nne

0-0

-017

43,

618

2U

N30

77x

650

x

BO

RA

Boorira

vinne

2010

,52

14,5

0,7

5x

35/1

050

650

x

KM

GR

Kaliu

m-m

agnesi

um

ravi

nne

0-0

-20

21,2

820

x6

50x

HIR

Hiv

enra

vinnese

os

113

517

0,3

10

,32

0,0

50

,8U

N30

77x

40

/60

06

50x

FS

LFert

icare

Sta

rtti

liuos

2-6

-4Ti

laus

aika

tuot

e,Va

lkea

kosk

i10

00

/ 11

70

Vesi

liukois

et

lannoit

teet

Tuot

e-tu

nnus

Ves

iliuk

oise

t la

nnoi

ttee

tM

uut

ravi

ntee

t %

Muu

taTo

imit

uspa

ikat

Pak

kaus

N-P

-K %

CaM

gS

BCu

FeM

nM

oZn

Cl

FP

KFert

icare

PK*

0-8

-32

1,510

0,0

210

,01

0,12

0,1

0,0

02

0,0

3V

LK25

kg/

120

0 k

g

FH

YD

1Fert

icare

HY

DR

O*

6-6

-25

2,4

40

,03

0,0

20

,20

,140

,00

40

,02

VLK

25 k

g/12

00

kg

FS

BFert

icare

7-9

-32*

7-4

-27

2,7

4,4

0,0

20

,01

0,2

0,2

0,0

02

0,11

VLK

25 k

g/12

00

kg

FK

EM

Fert

icare

10

-52

-17*

10-2

3-14

VLK

25 k

g/12

00

kg

FK

OM

2Fert

icare

KO

MB

I 2*

18-5

-20

1,52

0,0

20

,01

0,1

0,1

0,0

02

0,0

1U

NI17

59V

LK25

kg/

120

0 k

g

FK

OM

3Fert

icare

KO

MB

I 3*

14-5

-21

1,62

0,0

30

,01

0,2

0,1

0,0

02

0,0

2V

LK25

kg/

120

0 k

g

FO

TL

Fert

icare

OT

L*R

avin

teet

vilj

ely-

ja ra

akav

esiti

etoj

en m

ukaa

nM

in. 3

60

0 k

gV

LK25

kg/

120

0 k

g

FH

BFert

icare

4-1

7-2

44

-7-2

03,

34

,40

,05

0,0

20

,27

0,15

0,0

08

0,0

3V

LK25

kg/

120

0 k

g

FO

MFert

icare

7-2

4-3

87-

11-3

20

,06

0,0

3 0

,40

,20

,01

0,0

4V

LK25

kg/

120

0 k

g

YLC

NYara

Liv

a C

alc

init*

16-0

-019

VLK

25 k

g/12

25 k

g

KP

LU

SK

rist

a K

Plu

s*14

-0-3

8U

N14

86

VLK

25 k

g/10

50 k

g

KM

GS

Krist

a M

gS*

9,6

13V

LK25

kg/

100

0 k

g

KM

AG

Krist

a M

AG

*11

-0-0

9V

LK25

kg/

100

0 k

g

KM

KP

Krist

a M

KP

*0

-23-

28V

LK25

kg/

100

0 k

g

KS

OP

Krist

a S

OP

0-0

-41

18V

LK25

kg/

100

0 k

g

KU

RK

rist

a U

*4

6-0

-0V

LK15

kg/

525

kg

CA

CLH

Kals

ium

kloridi, h

iuta

le28

49,

2V

LK25

kg/

1050

kg

Nest

em

äis

et

lannoit

teet

Tuot

etun

nus

Liuo

kset

Muu

t ra

vint

eet

g/l

Muu

taTo

imit

us-

paik

atP

akka

usO

min

aisp

aino

N-P

-K g

/lCa

Mg

SB

CuFe

Mn

Mo

ZnCl

MG

20

Magnesi

um

nit

raatt

i, n

est

e*9

4-0

-08

1V

LK20

l /3

20 l

n. 1,

35

MG

20

0M

agnesi

um

nit

raatt

i, n

est

e*9

4-0

-08

1V

LK20

0 l/

80

0 l

n. 1,

35

MG

100

0M

agnesi

um

nit

raatt

i, n

est

e*9

4-0

-08

1V

LK10

00

ln.

1,35

KN

20

Kals

ium

-nest

e16

328

9V

LK20

l /3

20 l

n. 1,

3

KN

20

0K

als

ium

-nest

e16

328

9V

LK20

0 l/

80

0 l

n. 1,

3

KN

100

0K

als

ium

-nest

e16

328

9V

LK10

00

ln.

1,3

FM

G2

0H

ort

igro

w,

nest

e*11

-174

-06

0U

N32

64

VLK

20 l

/320

ln.

1,4

FM

G2

00

Hort

igro

w,

nest

e*11

-174

-06

0U

N32

64

VLK

200

l/8

00

ln.

1,4

FM

G10

00

Hort

igro

w,

nest

e*11

-174

-06

0U

N32

64

VLK

100

0 l

n. 1,

4

TH

22

Typ

pih

appo 6

0 %

tekn

.15

2-0

-0U

N20

31V

LK30

kg/

96

0kg

n. 1,

4

PFIK

5P

hosfi

k*4

2-16

5-21

00

,140

,28

0,2

80

,28

0,0

14V

LK5

ln.

1,4

PFIK

20

Phosfi

k*4

2-16

5-21

00

,140

,28

0,2

80

,28

0,0

14V

LK20

ln.

1,4

GB

CA

20

Glib

orC

a*12

04

214

0V

LK20

ln.

1,4

DLP

ND

isso

lvin

e L

PN

*35

-0-0

71,8

3916

1,89

VLK

20 l

n. 1,

3

DFE

6D

isso

lvin

e D

Fe 6

*38

-0-0

79V

LK20

ln.

1,3

Tuot

e-tu

nnus

Lann

oite

Muu

t ra

vint

eet

%M

uuta

Toim

itus

paik

atS

äkki

/ la

va k

gS

uur-

sä

kki k

gIr

toK

uiva

ra-

keis

tett

uN

-P-K

%Ca

Ca-v

lM

gN

aS

BCu

FeM

nM

oZn

SeU

KI

SVI

HVA

MN

P1

Yara

Mila

Mets

än N

P 1

25-2

-01

0,15

0,1

Tila

usai

katu

ote

x6

50

RP

KR

auta

-PK

0-8

-14

18,5

0,5

40

,30

,06

2,5

Tila

usai

katu

ote

x4

0/1

200

650

x

BO

RA

Boorira

vinne

2010

,52

14,5

0,7

5x

35/1

050

650

x

MS

SYara

Bela

Mets

äsa

lpie

tari

27-0

-11

40

,15Ti

laus

aika

tuot

ex

650

SS

Yara

Bela

Suom

ensa

lpie

tari

27-0

-11

40

,02

0,00

15Irt

o va

in U

kix

x4

0/1

200

650

x

Mets

äla

nnoit

teet

Tark

ista

typ

en ja f

osf

orin jaka

um

at

sekä

ravi

nne-

pitois

uudet

pain

opro

sentt

ein

a o

soitte

est

a w

ww

.yar

a.fi

Yara

Vit

a t

ankk

iseokse

t oso

itte

ess

a w

ww

.tan

kmix

.com

Tuott

eet

valm

iste

ttu S

uom

ess

a, t

ähdellä (*

) m

erk

itty

jä t

uott

eit

a e

i ole

valm

iste

ttu S

uom

ess

a.

Vaara

llis

ten a

ineid

en k

ulje

tusm

äärä

yste

n (

VA

K) ala

isill

e t

uott

eill

e o

n ilm

oitett

u U

N-n

um

ero

.

Tuot

etun

nus

Lann

oite

Käy

ttö

Muu

taP

akka

us

RW

1R

eci

clean W

1Ka

stel

ujär

jest

elm

ien

puhd

istu

ksee

nU

N20

1420

l/32

0 l

RW

2R

eci

clean W

2Ka

stel

ujär

jest

elm

ien

puhd

istu

ksee

nU

N34

1220

l/32

0 l

Tuot

etun

nus

Lann

oite

Käy

ttö

Muu

taP

akka

us

RW

120

0R

eci

clean W

1Ka

stel

ujär

jest

elm

ien

puhd

istu

ksee

nU

N20

1420

0 l/

80

0 l

RW

22

00

Reci

clean W

2Ka

stel

ujär

jest

elm

ien

puhd

istu

ksee

nU

N34

1220

0 l/

80

0 l

Muut

tuott

eet

Tuot

etun

nus

Lann

oite

Muu

t ra

vint

eet

%M

uuta

Toim

itus

-pa

ikat

Pak

kaus

Om

inai

s-pa

ino

N-P

-K %

CaM

gS

BCu

FeM

nM

oZn

Se

PC

TIK

Peatc

are

12

-14

-17

12-6

-24

0,6

130

,03

0,1

0,2

0,2

0,0

50

,04

VLK

25 k

g/10

50 k

g

PG

M5

0P

G-M

ix C

ontr

ol 5

015

-4-1

72,

91,8

3,6

0,0

30

,150

,09

0,16

0,2

0,0

4H

idas

liuk.

VLK

25 k

g/12

00

kg

Turv

ela

nnoit

teet

Tuot

etun

nus

Maa

npar

annu

sain

eM

uut

ravi

ntee

t %

Muu

taTo

imit

uspa

ikat

Säk

ki/

lava

kg

Suu

r-

säkk

i kg

Irto

Om

inai

spai

no

N-P

-K %

CaM

gK

SU

KI

SVI

HVA

MK

Yara

magnesi

um

pit

oin

en k

alk

ki28

3N

eutr

aloi

ntik

yky

33 %

xx

160

0 k

g/m

3

BYara

Bio

tiit

ti0

-0-5

710

Neu

tral

oint

ikyk

y 13

%x

x13

50 k

g/m

3

AP

Yara

Apatiit

ti0

-1-0

34H

appo

liuko

inen

P 14

%x

x15

00

kg/

m3

BA

PYara

Bio

-Apatiit

ti0

-1-4

118

Neu

tral

oint

ikyk

y 18

%x

x15

50 k

g/m

3

PE

KI

Yara

Maanpara

nnusk

ipsi

0-0

,2-0

2318

xx

150

0 k

g/m

3

Maanpara

nnusa

ineet

Yht

eysp

ääll

iköt

Var

sina

is-S

uom

i, A

hven

anm

aa,

Poh

janm

aa

Jorm

a P

eip

po

Puh.

05

00

52

1 8

62

jorm

a.p

eip

po@

yara

.com

Kes

ki-S

uom

i, S

avo,

Ete

lä-S

uom

i

Sim

o Y

lä-U

otila

Puh.

05

00

35

0 9

83

sim

o.y

la-u

oti

la@

yara

.com

Asi

akku

uspä

ällik

öt

Poh

janm

aa

Ste

fan D

ahlv

ik

Puh.

04

4 3

24

58

45

stefa

n.d

ahlv

ik@

yara

.com

Poh

jois

-Suo

mi

Ilkk

a M

ust

onen

Puh.

05

00

38

7 7

24

ilkka

.must

onen@

yara

.com

Ete

lä-S

uom

i

Pekk

a L

ipsa

nen

Puh.

04

00

55

3 9

18

pekk

a.lip

sanen@

yara

.com

Kes

ki-

ja I

tä-S

uom

i

Ilkk

a S

uur-

Usk

i

Puh.

05

0 5

96

10

75

ilkka

.suur-

usk

i@ya

ra.c

om

Lou

nais

-Suo

mi

Antt

i P

akk

anen

Puh.

05

0 4

38

40

07

antt

i.pakk

anen@

yara

.com

Kas

viko

htai

nen

neuv

onta

Vil

jat

ja ö

ljyk

asvi

t

Anne K

erm

inen

Puh.

05

00

216

98

4

anne.

kerm

inen@

yara

.com

Nur

met

Min

na T

oiv

akk

a

Puh.

04

00

23

8 3

18

min

na.t

oiv

akk

a@

yara

.com

Per

una,

sok

eriju

urik

as

ja a

vom

aan

viha

nnek

set

Ale

ksi

Sim

ula

Puh.

05

0 4

06

170

8

ale

ksi

.sim

ula

@ya

ra.c

om

Kas

vihu

onet

uota

nto,

mar

jat,

hede

lmät

ja t

aim

isto

t

Raija

Roos

Puh.

04

0 5

46

45

32

raija

.roos@

yara

.com

Met

sä

Petr

i K

ort

ejä

rvi

Puh.

04

0 7

62

82

10

petr

i.ko

rteja

rvi@

yara

.com

Pid

ätä

mm

e o

ikeuden m

uutt

aa t

äss

ä luett

elo

ssa e

site

ttyj

ä t

ieto

ja.

Lue

lisää

lann

oitu

kses

ta•

yara

.fi

• fa

rmit.

net

Seu

raa

ajan

koht

aisi

a tw

iitte

jä

@

Yara

Suo

mi

Neuvonta

puheli

n 0

10 2

15 2

62

1:

kasv

uka

udella (hein

äku

un loppuun) ark

. klo

8–19

ja m

uin

a v

uodenaik

oin

a a

rk.

klo 8

–17

. (P

uhelu

iden h

innat

ova

t: G

SM

8,2

8 s

nt/

puh +

16

,56

snt/

min

ja lanka

puhelin

8,2

8 s

nt/

puh +

6,8

5 s

nt/

min

).

Alu

eellis

ta ja k

asv

ikohta

ista

neuvo

nta

a s

aat

alla o

levi

lta y

ara

lais

ilta.

Kysy

lisä

ä!

Mite

n

voit v

aiku

ttaa

sa

tosi

laa

tuun

ja

mää

rään

?

yara

.fi

• Y

ara

Suom

i •

@

Yara

Suom

i

VIL

JELY

VIN

KK

EJÄ

JA

AJA

NK

OH

TA

ISTA

AS

IAA

:


MMM:n Sini Walleniuksen mukaan uudessa ympäristö-

korvausjärjestelmässä keskeistä on valinnaisuuden lisäänty-

minen ja toimenpiteiden alueellinen ja lohkokohtainen koh-

dentaminen. Suurimmat lannoitusta koskevat muutokset ovat

multavuuden vaikutus typen käyttöön ja karjanlannan lasken-

tatavan muuttuminen, mikä johtaa pienempiin levitysmääriin

silloin, kun pellon fosforiluku rajoittaa lannan käyttöä.

YMPÄRISTÖ-KORVAUKSESSA UUSI RAKENNE

KIRJOITTAJA: SEIJA LUOMANPERÄ | VALOKUVAAJA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄKIRJOIJ TTAJA:J SEIJA J LUOMANPERÄ | VALOKUVAAJA:J SUVI TUULI KANKAANPÄÄ

Uudessa ympäristökor-vausjärjestelmässä on aikaisempaa enemmän valinnanvaraa toimen-piteissä, kertoo neuvot-televa virkamies Sini Wallenius MMM:stä.



altioneuvosto hyväksyi Man-ner-Suomen maaseudun kehittämisoh-jelman sisällön keväällä, ja nyt ohjelma on EU:n komis-

Koko tilan peltoalaa

koskeva toimenpide

on ravinteiden tasa-

painoinen käyttö.

yhtenä keskeisenä toimijana uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmis-telussa kolmen vuoden ajan.

Urakka ympäristökorvauksen kokoa misessa on ollut mittava: noin 120 asiantuntijaa yhteiskunnan eri aloilta on osallistunut valmisteluun kymmenessä alatyöryhmässä. Uuden järjestelmän tavoitteeksi asetettiin entistä yksinkertaisempi rakenne, parempi kohdennettavuus ja ympäris-tövaikutukset.

Komissio käsittelee Suomen ohjel-man lisäksi kymmenittäin muiden jäsenmaiden maaseutuohjelmia. Toi-menpiteiden hyväksynnässä painavia

Vsion käsittelyssä. Hyväksyntä odote-taan saatavan syksyllä, minkä jälkeen tehdään kansalliset lait ja asetukset tulevaa ohjelmakautta varten vuo-siksi 2015−2020, kertoo neuvottele-va virkamies Sini Wallenius maa- ja metsä talousministeriöstä. Hän on ollut

perusteita ovat ympäristövaikutus ja kustannusten korvaaminen.

– Ympäristökorvaus ei ole tulo-tukea vaan korvausta niistä toimenpi-teistä, joita tehdään ympäristön eteen.


Etelä-, Keski- vai Pohjois-Suomessa. Erittäin runsasmultaisilla mailla typpi-lannoitus laskee aikaisemmasta.

– Multavista maista typpeä vapau-tuu kasvukauden aikana kasvin käyt-töön, mihin uusi jaottelu perustuu, kertoo Wallenius.

– Koska nitraattiasetusta uudistet-tiin ympäristöministeriön johdolla samaan aikaan, kun uutta ympäristö-korvausta suunniteltiin, typpirajat on sovitettu niin, että ympäristökorvauk-sen ylärajat ovat jonkin verran alemmat kuin nitraattiasetuksen enimmäisrajat.

SATOTASOKORJAUS LOHKOKOHTAISESTITyppirajat on asetettu ympäristö-korvausehdoissa viljalajin mukaan 3 000 tai 4 000 kilon sadoille ja öljy-kasveille 1 750 kilon sadon tarpeen mukaan. Satotasokorjaukset ovat typen osalta uudessakin ohjelmassa mahdol-lisia. Kun satoa on saatu enemmän, typpeä voi käyttää 20 kiloa lisää vilja-tonnia kohti.

Suurin typpilannoitusmäärä on mahdollinen kevätvehnälle, kun saavu-tettu satotaso on 6 250 kiloa hehtaaril-ta. Silloin typpeä saa levittää 165 kiloa hehtaarille vähämultaisilla ja multavilla mailla.

Uutta on se, että satotasokorjaus on jatkossa lohkokohtainen, ei kasvikohtai-nen, ja sitä voi soveltaa portaattomasti.

FOSFORIMÄÄRISSÄ SÄÄTÖÄFosforilannoituksen määrät säilyvät muutoin kutakuinkin aikaisemmissa tasoissa, mutta korkeissa fosforiluokis-sa rajat tulivat alemmas. Wallenius toteaa, että maataloustutkimuksen mukaan korkeissa fosforiluokissa fosforilannoituksesta ei ole saatu sato-vastetta. Näissä luokissa satojen odote-taan pienentävän pellon fosforilukua ja näin vähentävän fosforin huuhtoutu-misriskiä.

Tutkimusten mukaan peltojen fos-foripitoisuus on tasaantunut. Se on Suomessa nyt keskimäärin 13 milli-

Toimenpiteistä aiheutuneet kustan-nukset on laskettu tarkasti ja ne kor-vataan mahdollisimman täsmällisesti. Jos toimenpide tuottaa sadonlisää, sen synnyttämä hyöty on vähennetty tuki-tarpeesta, sanoo Wallenius.

– Suurin muutos on tehty raken-teeseen: kun ennen tehtiin koko tilan kattavia toimia, nyt viljelijä voi valita lohkokohtaisia toimenpiteitä. Sopimus-ten määrä on aikaisempaa pienempi, koska valtaosa toimenpiteistä on sovi-tettu ympäristösitoumukseen. Tämän pitäisi olla viljelijöille ja viranomaisille hallinnollisesti aikaisempaa keveäm-pää, sanoo Wallenius.

Satotasokorjaus on jatkossa

lohkokohtainen, ei kasvikohtainen.

Ministeriön tavoitteena on, että edelleenkin noin 90 prosenttia viljelijöistä lähtee mukaan ympäristö-korvaukseen, sanoo Sini Wallenius.

RAVINTEET KESKEISIÄAikaisempia ympäristötukijärjes-telmien tuloksia on arvioitu MYT-VAS-tutkimuksissa, joiden tulokset on otettu suunnittelussa huomioon. Viime tukikaudella typen vesistö-kuormituksen todettiin vähentyneen 10 prosentilla edellisestä kaudesta ja fosforipäästöjen 5 prosenttia. Kun fosforikuormitusta on verrattu aikaan ennen ympäristötukea, kuormitus on pienentynyt jo 20 prosenttia.

Ympäristökorvausjärjestelmän tavoitteena on edelleen vähentää ravinteiden kuormitusta vesistöön ja kasvihuonekaasupäästöjä ilmaan sekä huolehtia luonnon monimuotoisuu-desta.

– Koko tilan peltoalaa koskeva toimenpide on ravinteiden tasapai-noinen käyttö. Kun viljelijä tekee ympäristö sitoumuksen seuraavaksi viideksi vuodeksi, hän sitoutuu loh-kokohtaiseen kirjanpitoon ja nou-dattamaan lannoitusrajoja ja lannan levitystä koskevia säännöksiä. Myös suojakaistat vesistöjen varsille kuuluu tähän toimen piteeseen.

– Lannoitusrajat herättivät valmis-telutyössä suurta kiinnostusta niin vil-jelijöissä, neuvojissa, tutkijoissa kuin luonnonsuojelujärjestöissäkin, ja kes-kustelua käytiin aktiivisesti. Yhteiseen näkemykseen on kuitenkin päästy, kertoo Wallenius.

Ympäristösitoumuksen voi tehdä pelkästään ravinteiden tasapainoisen käytön toimenpiteellä, ja silloin kor-vaus jää 54 euroon hehtaarilta. Vil-jelijä voi kasvattaa korvausta valitse-malla ja toteuttamalla lohkokohtaisia toimenpiteitä.

TYPPILANNOITUS MULTAVUUDEN MUKAANSuurin muutos lannoitusrajoissa on typpilannoitusrajojen sovittaminen maan multavuuden mukaan myös kivennäismailla. Tähän asti typpilan-noituksen määrään ovat vaikuttaneet maalaji ja se, onko lohko sijainnut


Toinen kohdentamisalue on eroo-sioherkät savialueet Etelä- ja Lounais-Suomessa, jossa viljelijät saavat muuta maata suuremmat korvaukset suoja-vyöhykkeistä ja luonnonhoitopelto-nurmista.

TAVOITTEENA LAAJA SITOUTUMINEN– Ministeriön tavoitteena on, että edel-leenkin noin 90 prosenttia viljelijöistä lähtee mukaan ympäristökorvaukseen. Sen mukaan on budjetti laskettu.

Ennalta on arvioitu, että suurin haaste on saada mukaan kaikki koti-eläintilat. Suurilla tiloilla on jo nyt pulaa lannan levitysalasta.

NEUVONTAA JA KOULUTUSTAVaikka uusi ympäristökorvaus sisäl-tääkin suurelta osin ennestään tuttuja toimenpiteitä, se vaatii perusteellista tutustumista. Maa- ja metsätalous-ministeriön julkaisemassa maaseudun kehittämisohjelmassa on noin 400 sivua, josta yli 50 sivua koskee ympä-ristökorvausta. Ohjelma on luettavissa netissä osoitteessa www.maaseutu.fi .

– Koulutukseen ja neuvontaan varataan aikaa ja resursseja, lupaa Wallenius. Neuvojat koulutetaan ensin, tiedotusta ja opastusta annetaan viljelijöille syksyn ja kevään aikana. Viljelijälle on suuri haaste perehtyä ohjelmaan ja tehdä oikeita valinto-ja, sellaisia, jotka sopivat juuri omalle tilalle. Luulo ei ole tiedon väärti, muis-tuttaa Sini Wallenius.

SEURANTATUTKIMUKSEN TULOKSET: VESISTÖKUORMITUS ON VÄHENTYNYTYmpäristötukikausien vaikutuksia on selvitetty MYTVAS-tutkimushankkeis-sa. Ensimmäinen seurantatutkimus tehtiin ensimmäisestä tukikaudes-ta vuosina 1995–1999, toinen tutki-mus vuosista 2000–2006 ja kolmas seuranta tutkimus vuosien 2007–2013 tukikaudesta. Tutkimuksiin on osallis-tunut laaja joukko tutkijoita Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuk-sesta (MTT), Suomen ympäristö-keskuksesta (SYKE), Helsingin yliopis-tosta (HY), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta (RKTL) ja Turun yliopistosta (TuY).

MTT:n tutkijan Jyrki Aakkulan loppuraportissa MYTVAS 3:ssa todetaan seuraavaa:

• Typpikuorma vesistöön kasvoi vielä toisella ohjelmakaudella mutta kääntyi laskuun viime kaudella. Typen kuormitus väheni vajaa 10 prosenttia.• Vesistöjen fosforikuorma on laskenut ohjelmakausittain. Viime ohjelmakaudella fosforikuorma väheni edelliseen kauteen verrattuna 5 prosenttia. Koko ympäristötukiaikana fosforikuorma on vähentynyt 20 prosenttia.• Peltojen fosforilukujen lähes 40 vuotta jatkunut kasvu on taittunut, mutta selkeää laskutrendiä ei vielä nähdä. Erityisesti lounaisessa Suomessa viljelymaissa on edelleen korkeita fosforipitoisuuksia.• Kotieläintuotanto ja kasvinviljely ovat eriytyneet, jolloin lannan hyödyntäminen kasvinviljelytiloilla ei toimi hyvin, ja kotieläintilojen ravinnetaseet uhkaavat nousta.• Lannoitteiden käyttö ja ravinnetaseet ovat hieman laskeneet.• Sadon määrään ympäristötuen lannoitusrajoilla ei ole ollut radikaalia vaikutusta, mutta typen osalta aletaan olla levitysmäärien alarajoilla.• Viljojen valkuaispitoisuudet jäävät alhaisiksi hyvinä satovuosina.• Uusien lajikkeiden käyttö tehostaa ravinteiden hyödyntämistä.

grammaa maalitrassa, mikä vastaa tyy-dyttävää viljavuusluokkaa useimmilla maalajeilla.

Fosforin osalta satotasokorjaus on 3 kiloa lisää fosforia viljatonnia kohti, kun satoa on saatu enemmän kuin 4 000 kiloa. Fosforilannoituksessa voi myös käyttää viiden vuoden tasauslaskentaa, eli joka vuosi lukujen ei tarvitse täsmä-tä, mikä mahdollistaa fosforin varasto-lannoituksen esimerkiksi nurmilla.

UUSI LASKENTA LANNAN FOSFORILLEYmpäristökorvausohjelmassa on nos-tettu lannan fosforin käyttökelpoisuus-prosenttia. Tähän tullessa sen on laskettu olevan 85 prosenttia, jatkossa 100 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että kotieläintilat tarvitsevat 15 prosenttia suuremman alan lannan levitykseen silloin, kun peltojen fosforitasot rajoit-tavat lannanlevitystä.

– Tilanne saattaa olla suurille kotieläinyksiköille vaikea. On kui-tenkin tosiasia, että jos tilalla peltoa on vähän suhteessa eläinmäärään ja lantaan, se johtaa riskiin ravinteiden huuhtoutumisen kasvusta. Ympäristö-korvauksen tavoitteena on selkeästi vähentää kuormitusta. Viljelijöitä kan-

nustetaan hakemaan uusia ratkaisu-ja lanta ongelmaan. He voivat hakea investointi tukea esimerkiksi lannan separointiin, mikä mahdollistaa typpi-pitoisen nesteen ja fosforipitoisen kuiva-aineen levityksen erilaisille pelloille, kertoo Wallenius.

EROOSION TORJUNTAA KOHDENNETUSTIVesistöjen fosforikuormitusta pyri-tään ympäristökorvauksessa vähen-tämään entistä tehokkaammin myös eroosion torjunnalla. Tavoite on kasvattaa peltojen talviaikaista kasvi-peitteisyyttä mahdollisimman paljon, jotta maa-aines ja ravinteet pysyvät pellolla eivätkä huuhtoudu sateiden mukana vesistöihin.

Rannikkoalueet Keski-Pohjan-maalta Lounais- ja Etelä-Suomeen on rajattu kohdentamisalueeksi, jossa tukea maksetaan enemmän ja suuremmasta talviaikaan kasvipeit-teisen alan määrästä kuin muualla maassa. Tuki on rakennettu kannus-tavaksi niin, että mitä suurempi osa tilan pelloista on kasvipeitteistä, sitä enemmän tukea tulee. Kasvipeitteisen alan osuus koko peltoalasta voi myös vaihdella vuosittain.

Lue lisää Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta www.maaseutu.fi

Seleeninsaantimme on taattu jo 30 vuoden ajan

käyttämällä viljelyyn seleenipitoisia lannoitteita.

Seleeni edistää kasvien kautta tehokkaassa

orgaanisessa muodossa eläinten ja ihmisten terveyttä

ja elinvoimaisuutta.

Näin on syntynyt hyvää ja turvallista kotimaista

ravintoa. Kyllä suomalainen viljelijä osaa.

Seleeni on hivenaine, jota on lisättynä vain Yaran

lannoitteissa. YaraBela Seleenisalpietari on

ylivoimaisesti paras typpilannoite karjanlannan

täydennykseen.

Onnistu sinäkin seleenin avulla.Lue lisää: yara.fi | farmit.net

Terve!terveydeksi!30 vuotta

seleeni on myössydämen asia?

Suomalaisessa maaperässä

on hyvin vähän seleeniä.

Seleeninsaantimme on

kuitenkin kaksinkertaistunut

riittävälle tasolle vuodesta

1984, jolloin seleeniä aloi-

tettiin lisäämään lannoit-

teisiin. Seleeni on tehokas,

kasvulle ja lisääntymiselle

välttämätön antioksidantti,

jota tarvitaan muun muassa

lihaskunnon sekä sydämen

ja verisuonten terveyden

ylläpitoon.


EU:n maatalouspolitiikka uudistuu – miten käy Suomen maatalouden?EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta vuoteen 2020 saak-ka on päästy poliittiseen yhteisymmärrykseen. Eniten keskustelua herätti maatalouspolitiikan viherryttäminen. Suomessa tuotantoon sidottujen tukien osuus nousee.

Yhä suurempi osa

maatalouden liike-

vaihdosta on

saatava tuotteista

markkinoilta.

yntynyt sopimus luo perustan vuonna 2015 alkavalle uudelle, yhteiselle maatalouspolitiikal-le, joka merkitsee tukien jakamista aiempaa tasaisemmin eri jäsenvaltioi-den kesken sekä niin sanottua viher-ryttämistä eli tiukempien ympäristö-normien asettamista tukien ehdoksi.

EU:n suorasta tulotuesta 30 pro-senttia kohdennetaan jatkossa maa-taloustukien viherryttämiseen. Sovitut viherryttämistoimenpiteet edellyttävät maatiloilta viljelyn monipuolistamista, vähintään viiden prosentin niin sanot-tua ekologista alaa sekä pysyvien nur-mien säilyttämistä.

MAATALOUSPOLITIIKAN PERUSTA EI MUUTUSuomen maatalouden kannalta uudis-tuksen keskeisiä asioita olivat EU:n rahoittamien tukien kokonaistaso, tuotantosidonnaisten tukien maksami-sen oikeutus vuoden 2013 jälkeen sekä tukien viherryttämisen ehdot.

EU-tukien kokonaistasossa ei ole kehyskaudella 2014–2020 tapahtumas-sa Suomen osalta merkittäviä muutok-sia kehyskauteen 2007–2013 verrattu-na. Eurooppa-neuvoston helmikuussa 2013 tekemä rahoituskehysratkaisu merkitsee, että maatalouden saaman

EU-tuen kokonaismäärä laskee Suo-messa vuoden 2011 hinnoin laskettuna hieman yli 3 prosenttia ohjelmakauteen 2007–2013 verrattuna.

Mahdollisuus tuotantosidonnai-siin tukiin säilyy EU:n maatalouspo-litiikassa edelleen. Tehdyt päätökset mahdollistavat tulevina vuosina jopa tukien uudelleenkytkemisen tiettyjen hyödykkeiden tuottamiseen. Suomes-sa tuotantoon sidottujen tukien osuus CAP-tuen kokonaispotista saa nousta vuonna 2015 nykyisestä 10 prosentista peräti 20 prosenttiin, josta sen on alen-nuttava 18 prosenttiin rahoituskauden 2014–2020 lopulla.

Tuotantosidonnaisen EU-tuen merkitys on Suomessa suuri erityisesti kotimaisen naudanlihan tarjonnassa,

koska emolehmäpalkkioiden irrotta-minen tuotannosta katkaisisi tutki-musten mukaan emolehmien määrän kasvun, mikä nopeuttaisi naudanlihan kokonaistuotannon vähenemistä. Tuo-tantosidonnainen lypsylehmäpalkkio on puolestaan tärkeä Etelä-Suomen maidontuotannolle, joka on naudan-lihantuotannon tavoin ollut pitkään laskusuunnassa.

Viherryttämistoimenpiteiden välit-tömät vaikutukset jäänevät Suomessa kokonaisuutena pieniksi. Meillä kun on ollut käytössä kattava ja laaja ympäris-tötukiohjelma jo vuodesta 1995 lähtien. Lisäksi Suomi onnistui neuvottelemaan tiettyjä, tärkeitä poikkeuksia viherryt-tämisen yleiseurooppalaisiin ehtoihin.

KOTIMAINEN TUOTANTO SÄILYY Koska EU-tuen tasossa, tuotantoon sidottujen tukien tasossa sekä viher-ryttämisen ehdoissa otettiin huomioon Suomen pohjoiset olosuhteet, uudis-tuksesta ei MTT:ssa tehdyn tutkimuk-sen mukaan seuraa suuria muutok-sia Suomen maatalousmarkkinoille ja -tuotannolle. Maataloustuotteiden tuotanto pysyy Suomessa keskimäärin nykyisellä tasolla vuoteen 2020, mikäli maataloustuotteiden hintakehitys vas-

S

Asiantuntijana: Jyrki Niemi [email protected]

Kirjoittaja toimii professorina Maa- ja

elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:ssä.


taa vähintään tuotantopanosten hinta-kehitystä.

Suomen kokonaisvilja-ala on ollut lähellä 1,1 milj. hehtaaria ja sen odo-tetaan alenevan hieman vuoteen 2020 mennessä. Maidontuotannon vähene-misen ennustetaan hidastuvan ja koko-naistuotannon pysyttelevän lähellä nykyistä tasoaan 2,1–2,2 miljardia lit-raa. Naudan-, sian- ja siipikarjan lihan tuotantoon nyt tehdyillä politiikka-muutoksilla ei näyttäisi olevan suurta vaikutusta.

MARKKINOIDEN MERKITYS KASVAA Tukien keskeinen rooli maatalou-den tuotantovolyymien ylläpitäjänä säilyy Suomessa tulevinakin vuosina. Vuonna 2013 tukien kokonaismäärä oli 1,96 miljardia euroa, mikä vastasi 35 prosenttia maatalouden kokonais-tuotosta. Uudistuksen myötä tukien reaalinen arvo kuitenkin vähenee, joten yhä suurempi osa maatalouden liikevaihdosta on saatava tuotteista markkinoilta.

Markkinat ohjaavatkin yhä enene-vässä määrin sitä, mitä maatalouden tuotannolle, tuloille ja kannattavuu-delle tapahtuu. Maataloustuotemark-kinoilla puolestaan eletään nykyisin nopeiden muutosten aikaa. Suuret hintavaihtelut ovat tulleet osaksi markkinoiden jokapäiväistä toimintaa. Pienetkin viestit satonäkymien muu-toksista heijastuvat nopeasti maail-manmarkkinahintoihin ja sitä kautta myös Suomessa maksettaviin tuottaja-hintoihin.

Euroopassa maataloustuotteiden hintavaihtelut ovat lisääntyneet myös sen vuoksi, että suojaverkkona perin-teisesti toimineita EU:n markkina-interventioita on karsittu. Tämän myötä maatalousyritysten markkina-riskit ovat kasvaneet sekä tuotteiden myynneissä että tuotantopanosten hankinnoissa. Samalla vastuu riskien hallinnasta on siirtynyt yhä enemmän valtiolta markkinoiden ja niillä toimi-vien yritysten tehtäväksi.

Markkina- ja hintariskien kasvaessa niiden hallintaan on panostettava maa-taloudessa nykyistä selvästi enemmän. Uudistus antaa jäsenvaltioille oikeuden kehittää vakuutusjärjestelmiä ja tulojen vakautusvälineitä myös EU:n osarahoi-tuksella.

RAKENNEMUUTOS JATKUU NOPEANA Maatalouden rakennekehitykseen ja sitä kautta tuottavuuskehityksen nopeuteen EU:n maatalouspolitiikka-uudistuksella on hyvin vähän vaiku-tusta. Vapautuva maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kauppa keskittää toimialaa edelleenkin voimakkaasti.

Erityisesti kotieläintuotannossa raken-nekehitys ja yksikkökoon kasvu jatkuu nopeana. Kotieläintilojen määrän alen-tuessa nykyistä nopeutta vuoteen 2020 tilojen määrä laskee alle 10 000 tilaan, kun vuonna 2005 kotieläintiloja oli vielä yli 33 000. Maidontuotantoon erikoistu-neiden tilojen määrä laskee noin 5 500 tilaan vuoteen 2020 mennessä, kun vuon-na 2005 niitä oli vielä yli 16 000.

Suomalaisen maatalouden ja elin-tarvikesektorin kilpailukyvyn paran-taminen edellyttää nykyisen kaltaista, varsin rivakkaa rakennekehitystä ja yksikkökoon kasvua. Yksin teknologi-nen kehitys johtaa siihen, että maatilo-jen koko kasvaa.

1 400

1 200

1 000

800

600

400

200

0

1 0

00

ha

Suomen kokonaisvilja-ala on ollut lähellä 1,1 milj. hehtaaria ja sen odotetaan alenevan hieman vuoteen 2020 mennessä.

Vilja-alan kehitys

2005 2020

Vilja yht Ohra

Kaura Vehnä

Öljykasvit Ruis

2010 2015


Asiantuntijana: Liisa [email protected]

Kirjoittaja toimii ympäristöjohtajana Maa-

ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:ssa.

MTK:n näkökulma – kestävän maatalouden malliKestävän kehityksen periaatteet, jotka Brundtlandin komissio vuonna 1987 YK:ssa linjasi, pätevät myös ruuantuotantoon. Pääelementteinä ovat ympäristö, talous ja yhteiskunta.

estävän kehityksen mallissa ympäristö nähtiin aluksi pää- pilarina, mutta nykyään kaik-kia elementtejä korostetaan tasavertai-sina. Pilarien tasa-arvoisuus oli kestä-vän kehityksen vuoden 2012 Rio +20 -konferenssin tavoitteita. Tämä pätee myös kestävän maatalouden malliin.

Kestävässä maataloudessa kannat-tavuus ja tuottavuus ovat edellytyk-siä muille pilareille. Vain kannattava liiketoiminta mahdollistaa tuottajan hyvinvoinnin. Vain jaksava ja moti-voitu tuottaja, jolla on varaa investoi-da uuteen teknologiaan, voi kehittää ympäristöystävällistä viljelyä. Tähän tarvitaan koko yhteiskunnan panostus-ta ja kannustusta. On kyse yhteisestä asiasta, huoltovarmuudestamme.

Nykyään maatalous nähdään liian usein irrallisena luonnosta eikä vastauk-sena perustarpeeseemme: ruokaan. Kes-tävän maatalouden mallissa nähdään toisin. Siinä maatalous kolmine pilarei-neen seisoo lujasti tuottavassa maassa, jossa kasvaa laadukas ja hyvä sato. Pelto nähdään ekosysteeminä, joka on vuoro-

vaikutuksessa muiden luonnon eko-systeemien ja aineiden kierron kanssa.

TUOTTAVUUS ON PERUSEDELLYTYSKestävä maatalous lähtee siitä, että elinkeino on taloudellisesti kannatta-vaa. Taloudellisista ja teknologisista edellytyksistä huolehditaan. Ruokaa tuotetaan siten, että viljelijät saavat toimeentulonsa ja heillä on mahdolli-suus kehittää tilaansa. Kestävyys läh-tee tuottavuudesta.

Kun taloudelliset edellytykset ovat olemassa, viljelijät voivat tarttua kestä-vyyden toiseen ja kolmanteen pilariin, yhteiskunnallisiin ja ympäristöllisiin elementteihin. Heillä on varaa investoi-da ympäristöteknologiaan ja ottaa käyt-töön uusia menetelmiä, joilla ruokaa voidaan tuottaa vähemmän ympäristöä kuormittaen.

Yhteiskunta arvostaa ja kannus-taa. Tuotantomenetelmiä kehitetään ympäristön mutta myös ruuan laadun, määrän ja eläinten hyvinvoinnin lähtö-kohdista. Maataloutta harjoitetaan kan-

nustavassa vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa.

RUOKATURVASTA ON KYSEYhteiskunta huolehtii ruokaturvas-taan ja myös sen tekijöistä. Kestävän maatalouden mallissa hallinto on siten sujuvaa. Luvilla ja normeilla ei rajoiteta ruuantuotantoa tarpeettomasti.

Ympäristönsuojelun tasosta huoleh-ditaan, mutta varovaisuusperiaate on kohtuullinen. Tuottajat voivat hyvin, koska ympäristöpolitiikalla on hallit-tu ote. Normit ja säädökset ohjaavat oi keaan suuntaan, koska niille löytyy tutkimuspohjaa, jotka vastaavat olo-jamme ja maatilojen käytännön arkea.

Ympäristötavoitteet ovat realistisia ja parannustoimenpiteet ympäristön tilaa tutkitusti parantavia. Viljelijöille anne-taan vaihtoehtoja, jotka sopivat yksittäi-sen tilan tarpeisiin. Viljelijöihin luote-taan ja vapaaehtoisuudelle jää tilaa.

MAA SAA KASVAA Suomessa kasvukausi on lyhyt, ja eväät viljelykasvien sadonmuodostukseen tarvitaan nopealla sykkeellä. Kestävä maatalous nojaa siten viljavaan maa-han, josta ravinteet saadaan silloin, kun luonnollamme on kasvun aika.

Kestävä maatalous panostaa maan hoitoon. Vireä kasvu ymmärretään hiili-nieluna. Sadonkorjuu nähdään vesien-

K

Kestävän maatalouden päätekijä on jaksava

ja taloudellisesti pärjäävä maataloustuottaja.


suojelua edistävänä. Ymmärretään, että mitä paremmin maa voi ja kasvaa satoa, sitä vähemmän maa vuotaa kasvihuone-kaasuja ilmaan tai ravinteita veteen.

Samalla kestävä maatalous edellyt-tää, että panoksia käytetään tehokkaas-ti ja oikea-aikaisesti. Tuotantopanos-ten tuhlaamiseen ei ole varaa mutta ei myöskään kasvutekijöiden laimin-lyöntiin. Siksi myös kasvinsuojelusta ja lajikevalikoimasta huolehditaan.

kasvualana, jota tarvitaan tuottamaan ruokaa todennäköisesti myös rajo-jemme ulkopuolelle. Vesijalanjäljen koti maisuusaste ohjaa ruuan kestävää kulutusta.

Ruuantuotanto tarvitsee veden ohella energiaa ja ravinteita kasvien kasvuun. Pellot ja metsämme sitovat hiiltä energian raaka-aineiksi. Kestä-vä maatalous hyödyntää tuottamansa energian ja hyödyntää biomassaansa sidotut ravinteet. Ravinteita kierräte-tään mahdollisimman tehokkaasti.

Kuitenkin niin, että maaperän puhtau-desta huolehditaan.

Ravinteiden tehokas käyttö edellyt-tää, että kasveilla on käytössä kaikki tar-vitsemansa kasvun tekijät. Mineraaleja tarvitaan lannan ja muiden orgaanisten lannoitteiden käytön tehostamiseksi ja ravinnevalikoiman täydentämiseksi myös ihmisen ja eläimen tarvitsemat hivenravinteet mukaan lukien. Kestävä maatalous huolehtii aineiden kierrosta siten, että vedet, ilma ja maaperä pysy-vät hyvässä kunnossa.

Kestävä maatalous seisoo kolmella pilarillaan tuottavalla maalla, osana luonnon toimintoja ja aineiden kiertoa, monimuotoista ympäristöä ja kulttuurimaisemaa.

Kestävän maatalouden malli

PELTOA SUOJELLAAN Yli sukupolvien rakennetusta vilja-vuudesta huolehditaan hallitusti. Kes-tävän maatalouden malli tunnistaa, ettei ruokaa tai laadukasta rehua tuot-tava pelto voi olla luonnontilainen. Pellon viljavuus rakentuu vuosikym-menien saatossa. Hedelmällisyyttä arvostetaan ravitsevan ruuantuotan-non perustana.

Siksi kestävässä maataloudessa ”viherryttäminen ekologisine fokus-aloineen” ei kohdistu hedelmälliseen peltomaahan. Viljavaa peltoa ei ohjata pois ruuantuotannosta. Onhan resurs-sien hukkaa nostattaa juurilla fosfo-ria pintamaahan tai sitoa typensitoja-kasveilla ilmakehän typpeä maaperään, jos näitä ravinteita ei viedä pois sadon-korjuussa osana viljelykiertoa.

Peltoa ei jätetä myöskään teiden ja rakennusten alle. Peltomaa on suojelu-kohde siinä missä muutkin ekosystee-mit. Hedelmällinen maa nähdään arvokkaana ruuantuotannon kivi-jalkana.

VASTUUNKANTOA LUONNONVAROISTA Kestävä maatalous kantaa globaalin vastuunsa eikä ulkoista ympäristö-kuormaa muualle. Ruuantuotanto joka tapauksessa kuormittaa. Kysymys on siitä kuinka paljon suhteessa luonnon kantokykyyn.

Veden riittävyys rajoittaa maa-taloutta ja ruokaturvaa maailmalla. Suomi kuuluu vesirikkaisiin maihin. Kestävä maataloutemme nähdään

Aineiden kierto luonnossa

Luonnon monimuotoisuus

Kestävä maatalous

Tuottava maa

Talo

udel

linen

Sos

iaal

inen

Ympä

ristö

lline

nRuokaa RehuaRR kkRR k


Ilmasto lämpenee – muuttuuko viljely?Peltoviljely muotoutuu kasvivaihtoehtojen, koettujen olosuhteiden, kysynnän ja tarjonnan välisen tasapainon sekä tuotantoa ohjaavan politiikan vaikutuksesta.

Asiantuntijana: Pirjo [email protected]

Kirjoittaja toimii kasvintuotannon tutkimuksen professorina

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa MTT:ssä

aikka näköpiirissämme on monia suuria, maapalloa kohtaavia ruoantuotannon haasteita, ilmaston lämpeneminen on jo yksistään sen mittaluokan muutos, jollaista emme ole aiemmin kokeneet. Satunnaista ennakkomakua lämpimis-tä säistä saatiin jo 1930-luvulla, jolloin vehnän viljely karkasi hetkellisesti syvälle Pohjolaan. Myös 2000-luvun lämpimät kesät ovat antaneet tuntumaa muutoksesta.

Tiedostamme ilmastonmuutok-sen suunnan ja palautumattomuuden. Muutoksen nopeus ja olosuhdevaih-teluiden ankaruus antavat kuitenkin aihetta pohdinnoille. Kasvukauden piteneminen kylvöjen aikaistumisen myötä avaa ovia nykyisin vähissä mää-rin viljellyille ja aivan uusille kasvi-lajeille. Vain harvat viljelykasvit voivat kuitenkaan hyödyntää lämpeneviä syk-syjä tehokkaasti sadontuottoon ilman merkittäviä laatu- ja korjuuriskejä.

SYYSMUOTOISET JA UUDET KASVIT Rapsista voi ennakoida rypsin syrjäyt-täjää. Viljojen ja öljykasvien syysmuo-dot korvaavat aikanaan kevätmuotoja, kun talvet leutonevat pysyvästi. Parem-man kasvukyvyn nurmikasvit voivat syrjäyttää heikompituottoiset, var-

mat talvehtijat. Myös typpeä sitovien nurmipalkokasvien nykyistä parempi menestyminen voi vahvistaa niiden asemaa.

Säilörehumaissin satoisuus hou-kuttelee rohkeimpia viljelijöitä mais-sintuottajiksi, vaikka kasvukauden lämpö summan riittävyys onkin pitkään menestyksen uhkana. Monet muutkin nykyisin vain vähissä määrin viljellyt lajit voivat yleistyä tai antaa pienelle viljelijäjoukolle erikoistumisen mah-dollisuuden.

Sopeutuminen ilmastonmuutokseen tulee olemaan pitkä, jatkuvasti etenevä prosessi. Monipuolistamiskokeilujen myötä saatavat opit voivat olla ennal-ta arvaamattoman arvokkaita. Pellon-käytön monipuolistaminen saattaa olla keino suojautua ilmastonmuutoksen haitallisilta ilmiöiltä kuten entisestään lisääntyviltä säävaihteluilta. Todellisilta

ääri-ilmiöiltä suojautuminen voi olla lähes mahdotonta muuten kuin varau-tumalla satovahinkoihin vakuutuksin.

Eri laji- ja lajikevaihtoehtojen hyö-dyntäminen ei ole ainoa keino tuottaa monimuotoisuutta. Parhaillaan EU:ssa hahmotellaan perimältään vaihtelevien populaatioiden laajamittaista kokeilua. Tämä voi kuulostaa paluulta mennee-seen, maatiaisten aikakauteen, olematta kuitenkaan sitä. Tuskin pitkä korsi ja heikko satoindeksi antaisivat eväitä tuotantoepävarmuuden ehkäisemiseen. Ajatuksessa on toki ripaus vanhaa mut-ta myös aimo annos uutta näkökulmaa: nimittäin tarkoituksellisesti tavoiteltua, hallittua ominaisuusvaihtelua moder-nissa perimässä.

VALKUAISTA OMASTA TAKAASuomen maatalouden merkittävää huoltovarmuusheikkoutta, alhais-ta valkuaisomavaraisuutta, voidaan parantaa kasvukauden pidentyessä ja lämmetessä.

Paineet palkoviljojen laajempaan tuotantoon ovat suuret. Niiden osalta voidaan puhua pinta-alojen kymmen-kertaistamisesta öljykasvialojen tuplaa-misen rinnalla. Vaikka viljelyvarmuus-haasteita ei voi mitenkään vähätellä, viljelyn onnistumisen myötä saatavat hyödyt voivat olla mittavat. Sitovathan

V

Viljojen ja öljy-

kasvien syysmuodot

korvaavat aikanaan

kevätmuotoja.

Kuva: Veikko Somerpuro/MTT:n arkisto


palkokasvit ilmaista typpeä suoraan ilmakehästä ja auttavat näin osaltaan maatalouden kasvihuonekaasupäästö-jen hillinnässä.

KOKONAISVALTAISESTI KESTÄVÄ TUOTANTO Maatalouden ympäristötukiohjelma (jatkossa ympäristökorvausjärjestelmä) on tuottanut ympäristöhyötyjä, mut-ta yhä lisää tarvitaan. Ohjelma tulee kytkeä uudella tavalla tuotantokyvyn turvaamiseen. Meidän tulee rakentaa kokonaisvaltaisesti kestävällä pohjalla toimiva elinkeino ja parantaa tuotanto- ja kilpailukykyämme ympäristöllisesti kestävästi, sosiaalisesti hyväksyttävästi ja taloudellisesti kannattavasti. Men-neestä on hyvä oppia, mutta siihen ei pidä takertua.

Onkin syytä pohtia, onko tämä ainoa tie edetä vai voiko ympäristöteko-ja tehdä toisin ja jopa nykyistä tehok-kaammin. Tulevaisuuden visioni on, että suomalaista pellonkäyttöä muute-taan määrätietoisesti ja varsin radi-

tää hiiltä sitomaan, jos niillä ei nähdä riittävää potentiaalia ruoantuotannossa pitkälläkään aikajänteellä.

Oikein suunniteltu pellonkäy-tön muutos ei laske kokonaistuotan-toa, vaan jopa lisää sitä. Vastekyvyl-tään hyvillä lohkoilla hyödynnetään kasvinjalostuksella saavutettavissa olevat hyödyt entistä tehokkaammin tuotantomenetelmiä ja -järjestelmiä kehittäen. Turvaudutaan tuoreimpiin läpimurtoihin taudinkestävyydessä, pitkitetään monimuotoisella viljelyl-

Suomen alhaista valkuaisomavaraisuutta voidaan parantaa kasvukauden pidentyessä ja lämme-tessä. Palkoviljojen pinta-alat voivat jopa kymmenkertaistua ja öljykasvialat tuplaantua.

lä aikaansaadun resistenssin elinikää, hyödynnetään ravinteiden käytön tehokkuudeltaan parasta aineistoa sekä hyödynnetään kasvinjalostuksel-la saavutettavissa olevat parannukset entistä tehokkaammin. Elävöitetään viljelykierrot, eikä sorruta yksittäisten valtalajien ja -lajikkeiden yksipuoliseen viljelyyn. Kierrätetään ravinteita, halli-taan pellon vesitaloutta, tunnustetaan lanta arvotuotteena ja hyödynnetään viimeisintä teknologiaa.

Tuotannon kestävä tehostaminen on meneillään oleva prosessi. Sille tulee kuitenkin määrittää selkeät tavoitteet, aikataulut, mittakaavat sekä työkalut valintojen tekemiselle.

Viljelytapojen rinnakkaisella tehostamisella ja laajaperäistämisellä voimme lisätä peltomaiseman moni-muotoisuutta, parantaa peltoekosystee-min puskurointi- ja palautumis kykyä erilaisista häiriöistä sekä parantaa ympäristö jalanjälkeä.

kaalisti lähivuosikymmenten aikana. Ennemmin tai myöhemmin globaali-muutokset pakottavat tähän suuntaan.

KESTÄVÄN TEHOSTAMISEN TIENVIITATPeltoalaa ei tulisi tarkastella pysyväs-ti käytössä olevana ruoan- tai bio-massan tuotantoalana. Peltohehtaaria keskiarvoistavan toimintatavan sijaan peltojemme tuotantokyky tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon. Tuo-tantovasteiltaan eri alueiden parhaat pellot valjastetaan tehokkaaseen ruoan-tuotantoon, ja niille kohdennetaan riittävästi panoksia. Vasteiltaan vaati-mattomia lohkoja, erityisesti haavoittu-vissa ympäristöissä, viljellään vähäisin tuotantopanoksin viherryttämistavoit-teita toteuttaen. Osa ”lepoon jätetyis-tä” pelloista voi palautua viljelyyn. Osa peltoreservistä saatetaan myös metsit-

Kuva: Olga Pih

Parhaat pellot

valjastetaan

tehokkaaseen

ruoantuotantoon.


Säilöheinän viljely alkoi Sukkisten kartanossa omien hevosten rehuntuotannosta. Kuvassa Celebration Ride-tamma ja keväällä syntynyt Doris Hoss –varsa.


seksi, sitten se vieroitetaan. Tulevaa kilpahevosta kasvatetaan tilalla huolellisesti, jotta sen lihakset ja luusto kehittyvät hyvin ja ovat valmiita varsinaiseen valmen-nukseen. Ruokinta on tärkeä osa kasvatusta.

HEINÄÄ 450 HEHTAARILLASukkisten tallin hevoset saavat tilalla tuotettua säilöheinää. Aluksi omalta tilalta yli-jäävää heinää myytiin muille hevostiloille, mutta heinäntuotantoa on laajennettu, ja siitä on kehittynyt ammatti. Hevosheinän viljely tarjoaa työtä nykyisin kahdelle vil-jelijälle Härmälän lisäksi. Kysyntä ostoheinälle on kasvanut, kun ravi- ja ratsastus-talleja on tullut lisää ja suurin osa on ostoheinän varassa.

Hannu Härmälä viljelee yhdessä Jussi Jokisen ja Hannu Nylundin kanssa säilö-heinää noin 450 hehtaarin alalla Nousiaisissa ja Maskussa. Yksikkö, jossa viljellään kolmen tilan peltoja ja vuokramaita yhteisesti, on Suomen suurin hevosheinän tuottaja. Isoja paaleja syntyy kasvukauden mukaan 10 000–14 000 kappaletta. Eni-ten tuotannon määrää rajoittaa savimaiden herkkyys kuivuudelle.

Laatuheinää huippuhevosille

Yksi kilpahevosten menestyksen avaimista on hyvä terveys. Huippu-

suorituksiin tarvitaan laadukasta heinää: maittavaa, tasalaatuista ja

hygieeniseltä laadultaan moitteetonta.

annu ja Hanna Härmälä tietävät kokemukses-ta hyvän heinän merkityksen. Omassa tallissa Sukkisten kartanossa Nousiaisissa heillä on kuusi siitostammaa, joista tunnetuin on eliittitammaksi luokiteltu Celebration Ride.

Tammat ovat isäntäparille työ ja harrastus. Celebration Ride on keväällä varsonut, ja nuori varsa on nyt isäntäväen silmäterä. Kaunis tamma-varsa Doris Hoss on pikkusisko maailman kilpa-kentillä menestyneelle Target Hossille. Varsa saa vierihoitoa emältään aina viiden kuukauden ikäi-

KIRJOITTAJA: SEIJA LUOMANPERÄ | KUVAAJA: JANNE VIINANEN

H


MILLAISTA ON HYVÄ HEINÄ?– Asiakkaat määrittelevät, mikä on hei-dän tallilleen hyvää säilöheinää, mikä on tavoitteellinen sulavuus ja valkuais-pitoisuus. Useimmille hevosille sopiva valkuaispitoisuus on 7,5–8,5 prosenttia, mutta kysyntää on myös valkuaispitoi-suudeltaan yli 10-prosenttiselle heinäl-le. Ammattivalmentajat suosivat kilpai-lukaudella valkuaispitoisuudeltaan vain 6–7-prosenttista heinää. Kuiva-ainepi-toisuuden tavoite on 65–75 prosenttia.

– Kilpahevoset syövät heinää noin 8-10 kiloa päivässä, mutta siitostammat imetysaikana jopa 15–20 kiloa. Tär-keintä on varmistaa, että hevosen vatsa toimii hyvin. Rehua ei saa missään nimessä vaihtaa kesken kilpailukauden. Hevosen suolisto reagoi rehun muutok-siin, ja vatsa saattaa mennä sekaisin, jos heinän laatu muuttuu.

AJOITUS RATKAISEE– Punainen lanka heinäntuotannos-sa on tuottaa hyvää laatua, määrä voi joustaa, toteaa Härmälä.

– Korjuun ajoitus ratkaisee paljolti sadon ravitsemuksellisen ja hygieeni-sen laadun. Korjuuaikana sääennusteita seurataan tarkasti, asioiden ennakoin-nilla voittaa paljon. Korjuun viiväs-tyessä nurmi korsiintuu ja valkuais-pitoisuus putoaa. Jos tiedossa on pitkä

sadekausi, silloin pellolle mennään vaikka satomäärä jäisi vähän ennakoi-tua pienemmäksi ja valkuaispitoisuus jäisi korkeaksi.

Laadun kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että heinä on kuivaa. Laatu-riskejä on heinäntuontannossa pienen-netty riittävällä koneistuksella.

– Käytössä on kaksi suurta kantti-paalaajaa ja neljä käärijää. Kun on hyvät korjuukelit, pellolla on työssä 15 konetta kuljettajineen: niittomies, pöyhijä, kar-hottaja, kaksi paalaajaa, neljä käärijää. Muut keräävät paalit pellolta nosturille, joka pinkkaa ne varastoipaikoille.

LANNOITUS Nurmet lannoitetaan keväällä mah-dollisimman aikaisin – heti, kun maat kantavat koneet, yleensä huhtikuun loppupuolella. Tänä keväänä pellolle päästiin ennätysaikaisin, lannoitteita alettiin levittää jo huhtikuun puolessa välissä.

– Levityksen tasaisuus on tärkeää. Amazonen levititimestä varustettuna vaa’alla ja Switch- ohjauksella sekä Trimblen automaattiohjauksesta on saatu tilalla hyvät kokemukset: levitys ei mene päällekkäin, eikä toisaalta jää lannoittamattomia kaistoja. Tasainen levitys takaa tasalaatuisen nurmen kas-vun ja tasalaatuisen rehun, kertoo Jussi Jokinen.

– Ensimmäisessä lannoitteiden levi-tyksessä typpeä annetaan 60–90 kiloa hehtaaria kohti. Maat ovat pääosin mul-tavia urpasavia, joten typpeä vapautuu kasvien käyttöön kasvukauden aikana myös maasta. Tarkkuus typenkäytössä varmistaa, että nurmi ei lakoudu. Pysty kasvusto kuivaa tasaisesti.

Aikaisemmin osalla pelloista on viljelty sokerijuurikasta, minkä vuoksi maat ovat viljavia. Fosforipitoisuudet ovat vieläkin hyvät. Lannoitteet vali-taan viljavuustutkimuksen mukaan: YaraMila Nurmen Hiven Y tai YaraBela Suomensalpietari sopivat.

LISÄÄ KALIUMIALannoitus toista satoa varten teh-dään heti ensimmäisen niiton perään, juhannuksen jälkeen. Typpeä käytetään 50–70 kiloa hehtaarille.

– Kaliumin merkitystä on tilalla alettu pohtia, kun viljavuustutkimuk-sissa maan kaliumluvut ovat laskeneet,

Säilöheinää myydään kanttipaalat-tuna kauppanimellä Suvi-säilöheinä Agrimarketin kautta ympäri Suomea. Osa heinästä myydään talleille myös Ruotsin puolelle. – Siellä hevosheinän ammattimaisesta viljelystä on pidem-mät perinteet kuin Suomessa, ja hyvä-laatuisesta heinästä maksetaan jopa kolmekymmentä prosenttia enemmän kuin Suomessa, kertoo Härmälä.

– Hyvälaatuiselle säilöheinälle on aina kysyntää. Erityisesti tänä talvena kysyntä on ollut vilkasta, koska viime kesänä kuivuus rokotti nurmisatoja noin neljänneksellä tavanomaisesta. Voi jopa sanoa, että talvella oli hirveä heinäpula, kun päivittäin heinää kysyt-tiin, eikä myytävää riittänyt kaikille.

Punainen lanka

heinäntuotan-

nossa on tuottaa

hyvää laatua.

Tulevia kilpahevosia kasvatetaan huolella, jotta niiden lihaksisto kehittyy hyvin. Varsat vierotetaan viiden kuukauden iässä.


Kalium on tärkeä

ravinne nurmien

kuivuuden ja

kylmyyden

kestävyydessä.

Sukkisten kartanoNousiaisissa sijaitsevalla Sukkisten kartanolla on pitkät perinteet. Tilan historia alkaa vuodelta 1346. Ruotsin vallan aikana tila toimi rälssitilana, joka varusti kuninkaan joukkoja ratsu-miehen verovapautta vastaan.

Hanna ja Hannu Härmälä kasvat-tavat Sukkisten kartanossa ravihevosia ja tuottavat hevosille säilöheinää. Säi-löheinää tuotetaan yhteistyössä Jussi Jokisen ja Hannu Nylundin kanssa noin 450 hehtaarilla, mikä on Suomen suurin säilöheinää tuottava yksikkö.

Härmälät ovat kasvattaneet Hoss-hevosia vuodesta 1986. Kasvattaja-

kertoo Hannu Härmälä. Nurmisadon tiedetään vievän jopa 120 kiloa kaliu-mia hehtaaria kohti. Lannoitevalinnas-sa on asiaan kiinnitetty huomiota, ja lannoitteet on vaihdettu joillakin loh-koilla pelkistä typpilannoitteista NK-lannotteisiin.

Kaliumlannoituksella halutaan turvata nurmen hyvä korrenkasvu ja -lujuus, mikä on tärkeää nimenomaan säilöheinän rakenteelle. Kalium on myös tärkeä ravinne nurmien kuivuu-den ja kylmyyden kestävyydessä. Tal-vehtimisen varmistamiseksi toises-sa lannoituksessa tulee olla riittävästi kaliumia.

KIVENNÄISET KUNNOSSA Rehun kivennäispitoisuuksista ei ole tarvinnut olla huolissaan, kun on käy-tetty Yaran moniravinteisia lannoittei-ta, joissa on myös seleeni mukana.

– Muistissa on vielä seleeninpuutok-set 1970-luvulta ennen seleenilannoi-tuksen aloittamista. Se oli kamala paik-ka, kun eläimet kärsivät puutosoireista, muistelee Härmälä.

SATOVAIHTELUT SUURIATimoteinurmilla suurin sato saadaan ensimmäisestä niitosta juhannuksen jäl-keen. Hehtaarisato vaihtelee vuosittain 20 paalista 28 paaliin, ja keskiarvo tuot-taa noin 5 000 kilon kuiva-ainesadon.

Toinen heinäsato korjataan osasta pelloista elo-syyskuussa. Sato saadaan kuivana kesänä vain 5 paalia, mutta kun kosteutta on tarpeeksi, jopa 15 paalia hehtaarilta.

Nurmiseokset ovat joko täysin sata-prosenttisesti timoteita tai timotein ja nurminadan seoksia. Ruokonataa ja koiranheinää on kokeiltu, mutta niistä on luovuttu.

–Timoteinurmi talvehtii hyvin ja tuottaa sateisenakin kesänä hygieeni-seltä laadultaan hyvää rehua. Kuivana kesänä timotein heikko jälkikasvukyky tuottaa sen sijaan ongelmia. Lajikkeista Grinstad-timotei on jälkikasvukyvyl-tään perinteistä Tammistoa aggressiivi-sempi kasvamaan.

Hannu ja Hanna Härmälä kasvattavat Hoss-varsoja.

nimi on peräisin suositusta lännen-sarjasta Bonanza.

Sukkisten tammat ovat arvostet-tuja, esimerkiksi Celebration Ride on eliittitamma. Härmälät saivat ’Vuoden kasvattaja’ -tunnustuksen vuonna 2002. Varsoissa on useampia ikäluokkatähtiä: vuosien 2004–2009 yhteensä 27 varsasta 26 on kilpaillut. Osa kasvateista on kilpaillut Ruotsis-sa, ja kymmenen Hoss-kasvattia on voittanut pääradalla Solvallassa.

Lue lisää: www.sukkinen.com

Nurmen paikkauskylvöt ovat tärkeä osa monivuotisten nurmien hoitoa, jota varten Sukkisten kartanoon han-kittiin uusi kylvökone. Paikkauskylvöl-lä nurmet pidetään riittävän tiheänä ja tuottokyky paranee. Varoa kuitenkin täytyy liian tiheää nurmea: sateisina kesinä nurmet saattavat mädäntyä juu-relta. Liian tiheät nurmikasvustot tuot-tavat myös liikaa lehteä eivätkä kasvata kortta. Hyvään säilöheinäkasvustoon saadaan hyvä rakenne, kun korsia on mukana tarpeeksi.

Ravinnekuormitusta Itämereen voidaan vähentää maatalouden olemassa olevilla keinoilla. Tuottavuuden lisääminen uuden teknologian avulla on kestävä ratkaisu sekä ympäristön että ruuantuotannon kannalta.

Tuottavampi ja kestävämpi maatalous Itämeren alueella

ara järjesti Itämeri-seminaarin Saksassa kesäkuun alussa. Tapahtumaan osallistui 120 henkeä Pohjoismaista, Bal- tian maista, Puolasta ja Saksasta. Mukana oli tutkijoita, maanviljelijöitä ja neuvojia. Esityksissä paneuduttiin keinoihin, joilla ravinnekuormitusta Itämereen voidaan vähentää niin, että maatalouden tuottavuutta ei heikennetä. Seminaari oli osa Yaran antamaa Itämeri-sitoumusta Baltic Sea Action Group BSAG:lle.

– Itämeren alueella asuu 85 miljoonaa ihmistä. Vuosikymmen-ten aikana maatalous on kyennyt ruokkimaan paitsi alueen omat ihmiset, myös viemään elintarvikkeita maapallon muihin osiin. Sa-maan aikaan liikenne ja teollinen tuotanto ovat olleet kasvaneet. Tästä kaikesta on syntynyt ravinnekuormitusta Itämereen, joka on nykyisin yksi maapallon rehevöityneimmistä meristä. Haaste tuottavan maatalouden kehittämiseen ja samalla ravinne päästöjen vähentämiseen on todellinen, totesi tilaisuudessa puhunut tutkija Sindre Langaas Norjan vesitutkimuslaitoksesta.

Maatalouden osuus Itämeren ravinnekuormasta on noin 40 prosenttia. Typen ja fosforin huuhtouma Itämereen kasvoi aina 1980-luvun loppupuolelle. Siitä alkaen maataloudessa on vähen-


netty etenkin fosforin käyttöä, ja kuormitus on selvästi pienentynyt. – Mutta vaikka ravinnekuormitus on saatu vähenemään, veden

laatu ei muutu nopeasti. Selitys tälle löytyy meren pohjasta: pohjasedimenttiin on kerrostunut vuosikymmenten ajan fosforia. Hapettomissa oloissa se muuttuu liukoiseen muotoon ja rehevöit-tää merta aiheuttaen levien kasvua.

Itämeren ekologisen tilan paraneminen vaatii aikaa myös sen vuoksi, että meri on matala ja vesimäärä on suhteellisen pieni. Haastetta lisää se, että vesi on muita meriä vähemmän suolaa sisältävää murtovettä. Tutkijat sanovatkin, että viive kuormituksen vähentymisessä ja veden laadun paranemisessa on 20 vuotta.

– Vaikka haaste on mittava, Itämeren tila on pelastettavissa. Hyvä esimerkki on Musta meri, jossa oli suuria kuolleita alueita. Päästöjen vähenemisen seurauksena meren tila on lähtenyt pa-ranemaan, kertoi Ilkka Herlin BSAG:sta. Hän korosti ravinteiden kierrätyksen merkitystä.

Maatalouden tehtävänä on tuottaa ruokaa niin, että ravinne-päästöjä veteen ja ilmastoon syntyy mahdollisimman vähän. Seminaarissa todettiin, että tämä on mahdollista. Nykyisin entistä paremmin, koska uusi teknologia tarjoaa työkaluja täsmäviljelyyn.

FOSFORI AVAINASEMASSSA– Kasvit tarvitsevat fosforia kasvun ylläpitämiseen, se on itse asias sa avain koko ruuantuotantoon, kiteytti MTK:n ympäristö-johtaja Liisa Pietola. Viljasadot tarvitsevat kasvuunsa fosforia 20–40 kiloa hehtaaria kohti, ja sadot vievät pois 15–30 kiloa, kun hehtaarisato on 4–8 tonnia. Säilörehusato, 25 tonnia hehtaarilta, vie fosforia noin 20 kiloa.

Pietola muistutti, että kasvi ottaa suuren osan fosforista maas-ta, saman vuoden lannoitefosforista vain 10–20 prosenttia tulee käyttöön, loppu sitoutuu maahan ja tulee käyttöön seuraavina vuosina. Jotta kasvin fosforinsaanti on hyvää, sen juuriston täytyy

Y

Feeding the

FUTURE

Sadonkorjuu on fosforin talteen-otossa A ja O.


olla kunnossa. Maassa täytyy olla kasville suoraan käyttökelpois-ta fosforia sekä helposti käyttökelpoiseksi muuntuvaa eli labiilia fosforia.

Fosforin vesistökuormituksen vähentämiseksi Pietola nostaa-kin ensiksi maan rakenteen hoidon ja toiseksi lannoituksen maan viljavuuden mukaan ja satopotentiaalin mukaan.

Hyvärakenteisessa maassa vesi liikkuu alaspäin eikä maan pintaa pitkin sivusuunnassa, joka huuhtoisi maahiukkasia vesis-töön – ja samalla fosforia. Maan hoidossa ei saa keskittyä vain pintamaahan, vaan hoidettava maata muokkauskerroksen ala-puolelta niin, että syntyy hyvä rakenne – maa, jossa on erikokoi-sia huokosia ja juuret kasvavat hyvin ja jonne huuhtoutumisaltis fosfori voi pidättyä.

–Tehokkaaksi keinoksi parantaa maan rakennetta ja vähentää fosforikuormitusta on osoittautunut kipsin lisääminen runsas-fosforisille maille. Se tekee maan rakenteesta kestävämmän ja myös sitoo liukoista fosforia.

– Täytyy muistaa, että sadonkorjuu on fosforin talteenotossa A ja O. Hyvien satojen kasvattaminen on parasta ympäristön-hoitoa. Sadot tulisikin aina korjata, jotta fosforia viedään pellolta pois eikä se jää maan pinnalle. Mikäli suojavyöhykkeiltä ei korjata vihermassaa, se altistaa vesistöt fosforihuuhtoutumille. Tässä suhteessa uuden CAP:n viherrytykseen kuuluvat ekologi-set fokusalueet huolestuttavat, totesi Pietola.

YARA N-SENSOR TARKENTAA TYPENTyppilannoituksen täsmentämiseen on saatu hyviä kokemuksia Itämeren alueella. Yara N-Sensorin käytöstä. Ruotsissa koke-muksia on usealta vuodelta, ja Suomessakin laitteita on jo 13. Täsmäviljelyssä säästöt syntyvät siitä, että typpilannoituksen kokonaismäärästä levitetään keväällä kaksi kolmasosaa ja loppu kolmannes tarpeen mukaan myöhemmin kesällä ja siitä, että laitteen avulla lisälannoite levitetään täsmällisesti juuri niihin kohtiin pellolla, jossa typestä saadaan satovastetta.

Täsmäviljelyllä voidaan parantaa paitsi sadon määrää, myös varmistaa leipäviljan laatu. Uudet satoisat vehnät tuottavat ai-kaisempia satoa, ja mikäli viljelyssä ei käytetä tarpeeksi typpeä, valkuainen jää matalaksi ja leivontalaatu kärsii.

MTK:n Liisa Pietola ja BSAG:n Ilkka Herlin toivat esityksissään esiin keinoja tehostaa ravinteiden hyödyn-tämistä maataloudessa.

Pohjois-Saksassa syysohrasadot ylit-

tävät onnistuessaan reilusti kymppi-

tonnin hehtaarilta.

Kirjoittaja ja kuvaaja: Seija Luomanperä

ihmisiihmisistä. Kyllä suomalainen viljelijä osaa.

Onnistuitko tuitko sinäkin? Anna kokemuksesi näkysi näkyä:www.yara.fi/terve

Terve!

Ikuista viljelyyn tai eläimiin

liittyvä onnistumisesi eli ota

itsestäsi farmie, ja jaa kuvasi

Yara Suomen Facebook-

galleriassa.

Jaossa on muhkeita

YaraVita-tuotepalkintoja!

Sadan ensimmäisen farmi-

en galleria julkaistaan myös

Maaseudun Tulevaisuus

-lehdessä. Lue lisää:

yara.fi/terve

facebook.com/yarasuomi

Nappaa farmie ja voita!

2/14 lehti leveämmäksi maatalouden ammattilaisille lauri hantula jakaa viljan lannoituksen...

Documents