2/2007 perussuomalainen - suomen uutiset2 internet-sivut: .ﬁ sähköposti:...

PERUSSUOMALAISETPerusPerus

Perussuomalaisten eduskuntavaalilehti 2007

12. vuosikerta - Poliittinen lehti - Irtonumero 3 e - Perussuomalaiset - Sannfi nländarna rp:n äänenkannattaja

2/2007

PerusSuomalainen

Ihmiselle hyväkautta maan

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 2/2007 Sähköposti: [email protected] 2

PerusSuomalainen-lehtiPerussuomalaiset rp:n äänenkannattaja v. 1996 lähtienISSN 1239-2324Ilmestyy: Joka kuun 15. päivä. 12 numeroa vuodessa.Painos: 315.000 kplJulkaisija: Perussuomalaiset-Sannfi nländarna rpPankkitili: Nordea 218518 - 157282Toimitus: Mannerheimintie 40 B 56 00101 Helsinki Puh: 0207 430 800 Fax: 0207 430 801 [email protected] Päätoimittaja: Harri Lindell Puh. 0207 41 51 62e-mail: [email protected] Vast. poliittinen pt: Hannu Purho 0207 430 804e-mail: [email protected] Toimittaja: Jussi NiinistöErikoistoimittaja: Rolf ”Fred” Sormo 0207 430 805e-mail: [email protected] Valokuvaaja: Pauli Artturi Luttinen ja Futureimagebank sekä toimittajien ja puolueväen ottamia kuvia Layout ja taitto: Graafi nen Hintaveistämö PL 164, 38701 Kankaanpää Puh: 0207 41 51 61, fax: 0207 41 51 60Webmaster: Lauri Heikkilä, Jussi Niinistö ja Iiris PeltomaaVakituiset avustajat: Reijo Ojennus, Ahti Moilanen, Marjo Pihlman, Jorma Uski, Vesa-Matti Saarakkala, Olli Sademies Vaili K. Jämsä, Alpo Ylitalo.Tilaukset/jäsenrekisteri: Marjo Pihlman 0207 430 802E-mail: [email protected] Jäsenmaksu: 25 €/vuosi, sisältää lehden Tilaushinnat: Vuosikerta 30 €, 1/2 vuotta 20 € irtonumero 3 €Ilmoitushinnat: Teksti, määräpaikka ja kuulutukset: 2,00 € / pmmRivi-ilmoitus: 5,00 € / riviAineiston muokkaus: 50 € / tuntiPainopaikka: SPOY, KokemäkiPainopinta-ala: 260 x 380 mmPalstojen määrä: 5 kplPalstaleveys: 47 mmAineisto: Toimitukseen viim. kuun vaihteessa kirjeitse tai sähköisessä muodossa. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja otsikoida tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamattoman aineis- ton säilyttämisestä tai palauttamisesta.

Poliittinen vastaava päätoimittajah a n n u . p u r h o @ e d u s k u n t a . f i

On muutoksen aika

Suomen talous on ollut me-nestystarina jo usean vuo-den ajan. Valtio voi hyvin ja on rikkaampi kuin kos-kaan. Kuinka on kansan lai-ta? Monet pärjäävät ja ovat saaneet jopa verohelpotuk-sia ja palkkakin on nous-sut. Periaatteessa myönteis-tä kehitystä. Silti maassam-me on noin kaksi miljoonaa ihmistä, joilla ei ole lautas-ta missään pöydässä. Nyt on tuon kansanosan vuoro saa-da Suomen taloudellisesta menestyksestä osansa.

Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki muut edus-kuntapuolueet ovat olleet

hallituksessa viimeisten 15 vuoden aikajaksolla. Ovat-ko tänä aikana oikeutettuja korotuksia saaneet esimer-kiksi opiskelijat, pienelä-keläiset, lapsiperheet, yk-sinhuoltajat, omaishoitajat, työttömät tai sotiemme ve-teraanit? Ei. Valtapuolueet ovat muistaneet vain raha-rikkaita, optiosaalistajia ja EU:törsääjiä.

Tuloerot ja eriarvoisuus ovat kasvaneet. Leipäjo-not ovat pidentyneet ennä-tysmittoihin, vaikka niistä-kään ei julkisuudessa puhu-ta. Onhan toki mediaseksik-käämpää käydä keskuste-lua ”pääministerivaaleista”, kuin tuoda julki vaikkapa

kaikkein unohdetummat: vanhukset, vaikeavammai-set tai asunnottomat. Ikä-vää on sekin, että jopa suo-malainen media keskittyy vahtimaan rikkaiden raho-ja. Sitä ei tunnu köyhän lei-pä juurikaan kiinnostavan.

Vanhat puolueet ovat to-ki huolissaan perusturvas-ta, mutta eivät anna mitään. Vuoteen 2011 asti sovituista peruspalveluraameista vaie-taan visusti. Lisärahaa ei ole luvassa euroakaan, suurista puheista huolimatta. Köyhät pannaan tappelemaan piene-nevästä kakusta keskenään. EU-kolhoosin myötä umpi-kujaan joutunutta maaseutu-akin muistetaan ainakin se-

minaareissa ja juhlapuheissa. Silti suomalaisen maaseudun yritteliäs ihminen on ”mur-heellisten laulujensa kans-sa” yksinäisempi kuin kos-kaan. Syrjäkylillä on kohta enää jäljellä vain liikenne-merkit, aurauskepit ja näl-käisten susien ulvonta.

Päätoimittaja, Harri Lindellp e r u s s u o m a l a i n e n . t o i m i t u s @ s a u n a l a h t i . f i

Asevarustelua

Supervallat varustautuvat kilpaan, taisteluun luotuja uhkia vastaan. Varusteluun käytetyt rahat ovat mam-muttimaisia, niillä voisi mo-neen kertaan poistaa nälän-hädän maailmasta.

Oman maan kansalaiset voivat nähdä nälkää ja kuol-la kulkutauteihin, silti val-tionjohtajat ovat vain kiin-nostuneita oman asemansa vahvistamisesta asevaruste-lun keinoin.

Toisinajattelijat siirretään syrjään, heidän mielipiteil-

lään ei ole mitään merkitys-tä suuren rahan mahtia vas-taan. Eri uskonnolliset piirit antavat varoitusta suuresta sodasta, johon liittyy pedon merkki ja ihmisten joukko-kuolema. Näille nauretaan ja varoittajat leimataan hu-rahtaneiksi.

Aseteollisuutta puoluste-taan työllistävillä vaikutuk-silla. Tottahan se on, aseteol-lisuus työllistää suuren jou-kon ihmisiä. Mutta totuus on myös se, että hautausura-koitsijat sekä lääkärit ja sai-raanhoitajat työllistyvät noi-den aseiden vaikutuksesta.

Ja heillä riittäisi tehtävää ja autettavaa muutenkin.

Toinen vaihtoehto

Ihmisen pitää oppia ym-märtämään, että kaikkea ei voi itse omistaa ja hallita, vaan muillekin on annetta-va mahdollisuus menestyä. Hallitsevimmatkaan ihmiset eivät saa mitään mukaansa, vaan tyhjänä he ovat tähän maailmaan tulleet ja täysin tyhjinä he täältä lähtevät.

Kannattaa elää viisaasti oma aikansa ja tehdä enem-män hyvää kuin pahaa toi-

Protestoi niinettä tuntuu

Jos sinä palkkaat taloosi nel-jäksi vuodeksi remonttimie-hen joka vain lupaa, mutta ei tee mitään. Uskotko, jos hän vakuuttaa: Palkkaa mi-nut uudestaan neljäksi vuo-deksi, niin sitten alkaa ta-pahtua! -Tuskin menisit sel-laiseen halpaan. Nyt on ky-se vielä paljon suuremmista asioista. Sosiaalisesta oikeu-denmukaisuudesta, tasa-ar-vosta ja turvatusta tulevai-suudesta. On tullut aika siir-tää syrjään tyhjiä lupauk-sia antavat, epäonnistuneet voimat. Nyt tarvitaan linjan muutosta. Tukemalla Perus-suomalaisia ehdokkaita tule-vissa eduskuntavaaleissa, ää-nestäjät saavat aikaan sellai-

sen protestin, että se tuntuu ja vanhojen puolueiden kuu-lo varmasti paranee.

Tule mukaan tekemään pa-rantavaa muutosta! Ääni Pe-russuomalaisille on rohkea ja isänmaallinen teko inhimilli-syyden ja tasapuolisen hy-vinvoinnin puolesta. Jokai-nen Perussuomalaisille an-nettu ääni vähentää samal-la ratkaisevasti yhteiskun-nan mahdin ja rahanvallan ehdoilla tapahtuvaa keinot-telupolitiikan valta-asemaa. Muistathan: Äänestämättä jättävällä on kuolevan kalan kohtalo, virta vie ja pyörteet pyörittävät mielensä mukaan. Pidä puolesi! Äänestä Perus-suomalaisia. Me pidämme si-nun puoliasi eduskunnassa, kasvavin, antamaasi ääntä kunnioittavin voimin.

sille ihmisille. Vanha viisaus pitää paikkansa: tee lähim-mäiselle niin kuin haluaisit hänen tekevän sinulle.

Hallitus vaalivalheista kiinni!Hallituspuolueiden päätöksen mukaan kansalaisten peruspalveluihin ei tule

euroakaan lisää tulevina vuosina 2008-2011. Ei euroakaan!

Nykyrahoituksella peruspalveluja heikennetään rajusti

Jo vanhuspaveluihin tarvitaan lisää tuhansia työntekijöitä ja satoja miljoonia euroja.

SINUN perusturvasi on vaarassa!

Hallituksen sydämetön politiikka heikentää erityisesti pieni- ja keskituloisten ihmisten, eläkeläisten, lapsiper-heiden, sairaiden, vammaisten, työttömien, pätkätyöntekijöiden, opiskelijoiden ja yksinhuoltajien perusturvaa!

Jos 12 vuotta sitten Lipposen sinipunahallituksen aloittama peruspalveluja heikentävä ”0-linja” ja miljardien eurojen tulonsiirto optiosaalistajille ja rikkaille kansan kustannuksella on saatava loppumaan!

”Ei oikeutta maassa saa, jollei itse sitä hanki”

PerusSuomalainen 2/2007 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: [email protected] 3

Perussuomalaiset lähtevät politiikassa ja päätöksenteossa siitä mikä on ihmiselle hyvä. Asetamme ihmisen etusijalle rahan valtaan ja yhteiskunnan mahtiin nähden. Tässä peruslähtökohdassa erotumme rat-kaisevasti muista puolueista.

Näissä vaaleissa on ennen kaikkea ky-symys sosiaalisesta oikeudenmukaisuu-desta ja itsemääräämisoikeudesta. Suo-messa on rahaa enemmän kuin koskaan, mutta sen jakaminen on tapahtunut op-tiokeinottelijoita, suurta rahaa, EU- ja kotimaista byrokratiaa, kuponginleik-kaajia sekä konemiljonäärejä ja konja-kinjuojia suosimalla.

Perussuomalaiset haluavat, että verot asetetaan maksukyvyn mukaan ja että heikommista ja vaikeuksissa olevista pi-detään huolta. Kannatamme tasapuolisia mahdollisuuksia kaikille opiskella, kou-luttaa itsensä ja saada hoivapalveluita

Perussuomalaiset ovat tehokkaasti epä-kohtiin puuttuva puolue, jonka tarkoitus on tuoda Suomen kansan ääni ja mielipi-

Ihmiselle hyvä - kautta maan

Puheenjohtaja pakiseet i m o . s o i n i @ e d u s k u n t a . f i

”Asetamme ihmisen etusijalle rahan valtaan

ja yhteiskunnan mahtiin nähden.

Tässä peruslähtökohdassa

erotumme ratkaisevasti muista puolueista”

PerusSuomalainenpuheenjohtaja Timo Soini

teet poliittiseen keskusteluun ja päätöksen-tekoon. Puhumme suoraan selviä tosiasioita ja puhumme asioista niin, että itsekin ym-märrämme mitä sanomme.

Murtumaton peruslinjamme on kestävä kivijalka, johon nojaamme. Jokainen ihmi-

Puolueet ovat julkistaneet tulevan edus-kuntakauden tavoitteitaan. Ne ovat hyviä, mutta monet niistä ovat tosin perin tuttuja neljän vuoden takaa. Ihmettelyä herättää miksi hallituspuolueet eivät ole halunneet tehdä juuri mitään parannuksia heikom-massa asemassa olevan väestönosan eteen, kun ovat olleet vallankahvassa.

Kun Perussuomalaiset ovat eduskunnas-sa peränneet parannuksia pienituloisille eläkeläisille, sotiemme veteraaneille ja ko-tirintamanaisille, opiskelijoille, työttömille tai yksinhuoltajille, on vastaus ollut aina sa-ma: mistä rahat?

Rahaa on

Rahaa meillä kyllä on, kyse on sen kohden-tamisesta. Viime vuoden aikana kolmessa valtion lisäbudjetissa alkuperäistä tuloar-viota korotettiin yhteensä yli 2 200 miljoo-nalla eurolla. Kuluvan vuoden tammikuus-sa hallitus toi eduskuntaan tämän vuoden ensimmäisen lisätalousarvion. Siinä tuloar-viota korotettiin jo bruttomääräisesti 750 miljoonalla eurolla, mutta vähäosaisille sii-tä ei riittänyt euroakaan.

Eduskunta sai ennen joulua valmiiksi ku-luvan vuoden tulo- ja menoarvion. Halli-tuspuolueiden esitykseen ei äänestyksien-kään jälkeen saatu yhtään parannusta. Asiat ovat siis mallillaan ja maassa kaik-ki hyvin – kaikki hallituspuolueiden kan-sanedustajat olivat tyytyväisiä budjettiin. Mutta miksi asiat eivät nyt ole heidänkään mielestä enää kohdallaan, kun erilaisia lu-pauksia suorastaan sinkoilee suuntaan jos toiseen?

Köyhän asialla

Tosiasia on, että keskuudessamme elää noin 85 000 pelkkää noin 500 euron kansanelä-kettä saavaa henkilöä. Jokainen ymmärtää, ettei summa riitä ”herroiksi” elämiseen. Li-

säksi meillä on 120 000 lasta, jotka kasvavat perheissä, joiden elintaso on EU:nkin mää-rittelemän köyhyysrajan alapuolella.

Sotiemme veteraanien ja kotirintama-naisten asemaan ei ole saatu viime vuosina mitään oleellista parannusta. Esimerkiksi sotainvalidien kohdalla maksutonta laitos-huoltoa myönnettäessä puhutaan – yli 85-vuotiaiden veteraanien kohdalla – yhä työ-kyvyttömyysasteesta, joka jo sinällään on Perussuomalaisten mielestä loukkaavaa.

Omaishoidon ja monen muun etuuden kohdalla niiden saanti riippuu kunnan ta-loudellisesta tilanteesta. Näin ei saisi olla, koska perustuslakimme mukaan kansalaisia olisi kohdeltava tasavertaisesti lain edessä.

Jäljet pelottavat

Perussuomalaiset toivovat, että Keskus-tan ja SDP:n yllättävä herääminen vähä-osaisten puolesta olisi todellista eikä vain katteettomia vaalilupauksia. Jäljet nimit-täin pelottavat. Siksi varman päälle toimi-van äänestäjän kannattaa näissä vaaleissa äänestää Perussuomalaista ehdokasta. Me myös toimimme, emmekä vain puhu.

Eduskuntaryhmän pj, Raimo Vistbackar a i m o . v i s t b a c k a @ e d u s k u n t a . f i

Varo katteettomia vaalilupauksia! Vaalilupausten aika on käsillä. Edus-

kuntavaalityö käy kuumimmillaan. De-marit lupaavat täystyöllisyyttä. Onko jotain tuttua SMP:n ajoilta? Miten hoi-damme täystyöllisyyden? On selvää, mi-ten pian nuori aikuinen muuttuu työttö-mänä ollessaan apaattiseksi, byrokrati-an nappulaksi. Ketkä olivat hallitusvas-tuussa, säädettäessä lakia, että mikäli al-le 25-vuotiaalla ei ole ammattitutkintoa, ei pääse työttömyyskassan piiriin. Se oli keinotekoista työllisyyden hoitopoli-tiikkaa. Nyt meillä on työvoimasta pu-laa; 50 000 työpaikkaa odottaa työnteki-jöitä. Kuitenkin tilastot osoittavat edel-leen olevan n. 250 000 työtöntä. Työpaik-ka ei kohtaa työtöntä koska byrokratia pitää huolen siitä, että työtön ei saa ol-la millään tavoin aloitteellinen, aktiivi-nen työnhakija.

Samaisessa lehtikirjoituksessa dema-rit lupaavat vanhus- ja vammaishoitoon lisää rahaa, palkkaavat 20 000 uutta hoi-tajaa peruspalveluiden puolelle. On-ko nyt Suomen valtiolle todella tulos-sa jättipotti kun näin vaalien alla löy-tyy rahaa peruspalveluihin niin, että te-kee kipeää? Mihin on budjetoitu vajaat 30 miljardia euroa? Vuonna 2006 Suo-men valtiolla oli verotuloissa ennätys, n. 70 miljardia euroa. Samalle vuodelle valtion budjetti oli 40,6 miljardia euroa. Onko tämä erotus mennyt EU:n kas-saan erilaisina jäsenmaksuina?

Perussuomalaiset tarjoavat kaikki-en aikojen bonuskorttia! Olemme val-

miit toimimaan sen puolesta, että ruuan ar-vonlisävero alennetaan tulevalla vaalikau-della 17 prosentista EU-tasolle 12 prosent-tiin. Tämä ale maksaa itse itsensä kotimai-sena työllisyytenä ja palvelujen käyttönä. Kansalaisille jää yli miljardi euroa puhtaa-na käteen, samansuuruinen hyvinvointipa-ketti minkä demarit ovat luvanneet. Ruo-an alv:n alennus tulee myös hyödyntämään jokaista kuluttajaa, niin rikasta kuin vähä-varaista. Myös pienten palveluyritysten ALV-vapaarajaa tulee nostaa 8500:sta eu-rosta 50 000 euroon.

Ahti MoilanenVarapuheenjohtajaUtajärvi

Perussuomalaiset antavat suomalaisille kaikkien aikojen bonuskortin

nen ja jokainen elämä on arvokas. Veto-an Sinuun äänestäjä, anna tukesi ja ää-nestä perussuomalaista kansanedustaja-ehdokasta. Näin saamme lisää voimaa ja painetta vanhoisiin puolueisiin, jotta vält-tämättömät korjaukset saadaan aikaan.

”Työpaikka ei kohtaa työtöntä koska byrokratia

pitää huolen siitä, että työtön ei saa olla millään

tavoin aloitteellinen, aktiivinen työnhakija.”


Välikangas Arto kauppat. yo, piirin pj.Vuosaari

Helsingin vaalipiiri

Elo TimomonialatyöntekijäJakomäki

Halla-aho Jussi (sit.)FT, kielentutkijaEira

Holmström MarttimaalariKontula

Junnila Markku hovimestari/tarjoiluRuskeasuo

Kähärä Ari (sit.)kuvausassistentti, linja-autonkuljettajaKontula

Mattila JukkaKTM, projektipäällikköHaaga

Ristola Tommi (sit.)palvelupäällikköPunavuori

Rossi Johannateknologiakonsultti Herttoniemenranta

Sademies Olli pakinoitsija/kolumnistiMalmi

Salo MarianneaulavahtimestariMellunmäki

Valpas Anttiprojektikoordinaattori, toiminnanjohtajaHaaga

Koskinen Arto ”Atte” ravintolayrittäjäVallila

Kujanpää-Kyyhkynen Leila, sairaanhoitajajohtaja, homeopaatti, Kannelmäki

Kähärä-Zekki Jyndi Marika (sit.)opiskelijaVuosaari

Leino Kimmo (sit.)yrittäjäJollas

Sysimetsä Ilkka (Frederik)laulajaVuosaari

Seppo Kaltiainen (sit.)yrittäjäLaajasalo

Nurminen Petriprosessinhoitaja, datanomiHarjavalta

Satakunnan vaalipiiri

Joutsenlahti Anssi rovastivapaaehtoistyöntekijäKankaanpää

Mäenranta Pasi koneahtaajaRauma

Nevala Antti seurakuntamestari, maatalousteknikko Eura

Etelä-Savonvaalipiiri

Tuliniemi Seppo yrittäjä, eläkeläinen Huittinen

185 186 187 188

189 190 191 192

193 194 195Liana Kaarina (sit.)näyttelijäLauttasaari

196

197 198 199 200

201 202 203

55 56

57 58

Laiho Ville-PetterivartijaPori

59 60

Pehkonen Tauno lennontiedottaja, yrittäjäJoroinen

Hirvonen Timo toimittajaMikkeli

34 35

Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaat maalisvaaleissa 2007

ihmisellehyvä

Perus-suomalainen


Ylimutka KalletaksiautoilijaVantaa

Uudenmaan vaalipiiri

Falzon Petri henkilöstöpäällikköVantaa

Haataja Seijasosionomi-diakoni(AMK)merkonomiVantaa

Hakala Heimo (sit./ob.)majuri, majorInkoo, Ingå

Helin-Savolainen Ingaylipostimies,eläkeläinenEspoo

Hiltula Henryrakennusmies,metallimiesVantaa

Jokinen Jarkoeläk.(näkövamma), datanomiLohja

Jääskeläinen Pietari valtiotieteen maisteri, toimitusjohtajaVantaa (sit.)

Korpi JarkkoyrittäjäEspoo

Lahtinen Teemu FIL.YOEspoo

Lehto SaanaBBA, tradenomi-HSOEspoo

Luttinen Pauli Artturi kirjailija, fi losofi Vantaa

Manninen Anneli diplomi-insinööri Vantaa

Mikkanen Heimo rakennusmestari lautamiesJärvenpää

Männistö Niinaoik. kand., kotiäitiEspoo

Nuorteva Ilonaoik.kand.Vantaa

Oz Lasseyrittäjä, BBA Espoo

Perälahti RaimotoiminnanjohtajaHyvinkää

Petäjäjärvi TeijologistiikkatyöntekijäEspoo

Pihlman Marjoerikoissairaanhoitaja, toiminnanjohtajaEspoo

Puisto RaimoekonomiTuusula

Ruohonen-Lerner Pirkko (sit./ob.)toimittaja, redaktörPorvoo, Borgå

Salonen Pasiostajapuoluevaltuuston jäsenVihti

Sinisalo PekkaFM, EU-virkamiesKirkkonummi(Luxemburg)

Siukola JaanaIT-suunnittelijaJärvenpää

Soini Timokansanedustaja, puolueen pj.Espoo

Tala Heikki (sit.)dosentti, ylilääkäriJärvenpää

Tykkyläinen HeikkiekologiHanko

Vaskela JyrkipostimiesVantaa

2 3 4 5 6 7

8 9 10 11 12 13

14 15 16 17 18 19

252423222120

26 27 28 29 30


Jos et äänestä, sinua ei lasketa.


Van Wonterghem FreddyyrittäjäKotka

Kymen vaalipiiri

Eerola Juho tulkkikoordinaattoriKotka

Gröhn AnssiopettajaImatra

Kangasmäki Auli tilitoimistoyrittäjä Lemi

Koponen Juha-Pekkakoneteknikko Anjalankoski

Lehto RaultyönjohtajaPyhtää

Leppänen Marja-LeenayrittäjäLappeenranta

Lindström Jari painehiomomies Valkeala

Merivirta Jorma-KalevioperaattoriKotka

Pitko Eeva-Riitta hallintonotaariKouvola

Purho Hannu puoluesihteeri, kansaned. avustaja Luumäki

Rita LauraopiskelijaLappeenranta

Soukkalahti Satu lähihoitaja, ohjaaja Joutseno

Timonen Eliisa vajaamielishoitaja Valkeala

Tikka Tuula (sit.)yleislääkäriTampere

Pirkanmaan vaalipiiri

Elijah Rakelkouluttaja, numerologiTampere

Elovaara KlauskirjailijaTampere

Hautala Raija-LeenalehtoriTampere

Karvonen Petri (sit.)lääkäri, hammaslääkäriPälkäne

Taskinen PekkaeläkeläinenTampere

Mäkipää Leamerkonomi,ent. kansanedustaja,Kihniö

Nurmo Mikko (sit.)metsätalousinsinööri, paperityöläinen Valkeakoski

Pertti ”Veltto” Virtanenyht.kuntatieteilijä, psykologiTampere (sit.)

Savio Samidiplomi-insinööriYlöjärvi

Talonen Markkuvaltiotieteen maisteriTampere

Elovaara TiinaopiskelijaTampere

Mäki RaunolasityöntekijäHämeenkyrö

Mölsä Mattirakennusmest., yrittäjäPunkalaidun

Riihelä SeppolevyseppäTampere

2 3 4

5 6 7

8 9 10

11 12 13

14 15

54 55 56

57 58 59

60 61 62

63 64 65

66 67 68




Tennilä ErjamerkonomiRovaniemi

Lapin vaalipiiri

Antinkaapo Juha maanviljelijä, fi l.kand.Tervola

Mariapori Anna-Liisaverokonsultti, tutkija Rovaniemi

Tauriainen Harri prosessityöntekijä Kemi

Mursu PaavoteollisuusasentajaPosio

Pesonen Keijo (Keke)yhdistelmäajoneuvon-kuljettajaRovaniemi

Sillanpää Mattiagronomi, maatalous-museonjohtajaHelsinki

Sormo Rolf ”Fred”eduskuntatoimittaja,järjestökonsulttiHelsinki

Yliriesto JounihirsityöntekijäSodankylä

Vuorio Manuvaltiotieteen tohtori,tutkijaTurku

Varsinais-Suomen vaalipiiri

Antikainen AriteknikkoTurku

Elomaa Ritva (Kike)röntgenhoitajaviihdetaiteilija, Masku

Eskola Päivi K., gemmologi, opiskelija, Turku

Hannula Juhani maanviljelijäMynämäki

Heikkilä LauriFT, elektroniikan ja tietoliikennetekniikan erikoistutkija, Marttila

Laihinen Timo J.yrittäjäTurku

Louhi JanneylioppilasRaisio

Nummi Veijokuorma-autonkuljettajaUusikaupunki

Peltokorpi SirkeajoneuvoasentajaRaisio

Satopää Kaleviyo-merk., konsulttiSalo

Sjöman Kyöstilevyseppä-hitsaajaRaisio

Auranen JukkaFM, eläkeläinenTurku

Heikkilä ArvoliikkeenharjoittajaLoimaa

Räisänen MikkoyrittäjäVehmaa

Alinen PenttiyrittäjäLieto

Peltomaa Iirisatk-suunnittelijaPyhäranta

Suomalainen Katilakimiehen avustajaKontiolahti

Pohjois-Karjalan vaalipiiri

Leppänen Urpovalt.tieteen maisteriForssa

91 92 93 94

95 96 97 98

99 100 101 102

103 104 105 106

10736

67 68

69 70

71 72

73 74

75


37



Vähämäki VilleapulaistutkijaOulu

Oulun vaalipiiri

Aho ErkkiyrittäjäKalajoki

Jämsä Vaili K. projektisihteeriOulu

Kettunen Penttient. kansanedustajaKajaani

Kortelainen Veli-Pekka fi l.yo., opiskelijaOulu

Mattila PirkkoFM, sairaanhoitaja Muhos

Moilanen Ahtivarapuheenjohtaja, Utajärvi

Moilanen Kauko-PekkakunnanjohtajaSuomussalmi

Palosaari PenttimaanviljelijäMerijärvi

Puuronen Matti eräopasKajaani

Remes AimoautoilijaKärsämäki

Räsänen Jarkkoautonkuljettaja Kajaani

Sankilampi Jaana palveluasiantuntijaKajaani

Sikkilä EskovarastonhoitajaSiikajoki

Veikanmaa Seppoyrittäjä,diplomi-insinööriOulu

Varonen Unto kalamestari,eläkeläinenHollola

Hämeen vaalipiiri

Kauranen HarrilattiapäällysteasentajaHämeenlinna

Kerijoki Harripuuseppä, omaishoitajaHeinola

Koskinen Lasse (sit.)markkinointi- ja viestintäkonsultti, toimittaja, Lahti

Liljamo Minna varastovastaava Hämeenlinna

Lähteenmäki Matti puuseppä, toim.joht. Hämeenlinna

Mäntylä Matti (sit.) trukinkuljettaja Kärkölä

Rantanen Aki yksityisyrittäjäRenko

Roisko Erkki sotilasmestari, eläkeläinen Hämeenlinna

Salonen Hilkka sosionomi, nuorisosiht. Hämeenlinna

Sirkiä Paavo (sit.)ent. konst., asioitsija, Hämeenlinna

Hiltunen Onniosastonhoitaja, eläkeläinenOrimattila

Skippari Reijo (sit.)liikkeenharjoittajaLahti

Venesjärvi Seppoyrittäjä, autonkuljettajaOrimattila

114

117

120

123

126

115 116

119118

121 122

124 125

127 128

90 91 92

93 94 95

96 97 98

10110099

102 103


”Missä EU, siellä

ongelma.”


Ylitalo Alpoyrittäjä, varakansanedustajaKokkola

Vaasan vaalipiiri

Kivimaa Mika liiketaloustieteen opiskelijaVaasa

LamminkoskiSirkka-Liisapäihdeterapeutti, kuntohoitaja, Ähtäri

Liimatta Eeroveturinkuljettaja,eläkeläinenLapua

Lindell Anneyrittäjä, teologiPedersöre

Mäntylä Anu hallintotieteiden yo Vaasa

Palomäki Seppo psykiatrian erikoislääkäriKuortane

Saarakkala Vesa-Matti yhteiskuntatieteiden yoPerusS:n 1. varapj. Kurikka

Siirilä MikayrittäjäKälviä

Vistbacka Raimo kansanedustaja, varatuomariAlajärvi

Väli-Torala Kai turvalaitesähköasentaja kunnanvaltuutettu Ilmajoki

Puolimatka Pekka tutkijaKokkola

Ojala HarrimaanviljelijäKauhajoki

Uski Jormainsinööri, piirisihteeriJyväskylä

Keski-Suomen vaalipiiri

Andersson Harrimerkonomi, hotelli- ja ravintolaesimiesJyväskylä

Luomala Marko laitoshuoltaja Jyväskylä

Manninen Marko pääluottamusmies Laukaa (Lievestuore)

Paasonen Jarimetallimies,autonkuljettaja, Äänekoski (Hirvaskangas)

Tuominen Marke sosiaalialan ohjaaja Äänekoski (Sumiainen)

Tuupainen Kauko (sit.)eläkeläinen, tilintarkastajaJyväskylä

Levänen Tapiokirvesmies, yrittäjäKorpilahti

Martikainen MarttimyyntineuvottelijaJämsä

Tuomi Penttimaanviljelijä, herastuomariSaarijärvi (Mahlu)

Hietala Erja perushoitajaSeinäjoki

Pohjois-Savon vaalipiiri

Oinonen Penttitukihenkilökouluttaja Rautavaara

60

37 38 39

40 41 42

43 44 45

46 47 48

49 50

57 59

6261

60

6564

63

66

67


Oikeudenmukaisuuden, hyvinvoinnin ja

kansanvallan puolesta.www.perussuomalaiset.fi



Tunne vastuusi, äänestä

Perussuomalaista!

Viimeisen neljän vuoden aikana Suomessa on ajettu julkinen terveydenhuolto alas. Lääkäripula on todellinen. Sairaaloissa va-kiintuneeksi käytännöksi on tullut, että potilaista osa on pysy-västi käytäväpaikoilla. Hoitohenkilökunnasta moni on epävar-muudessa elävä pätkätyöläinen.

Valtiolla on rahaa enemmän kuin milloinkaan, mutta koska päättäjät ovat itsekkäitä eivätkä piittaa apua tarvitsevista lähim-mäisistään, tilanne on päässyt pahaksi. Mikäli sinulla ei ole ra-haa tai vakuutusta, jäät tulevaisuudessa ilman hoitoa niin kuin Yhdysvalloissa on nykykäytäntö.

Me Perussuomalaiset haluamme katkaista tämän kierteen. Etenkin naiset, tuntekaa vastuunne ja äänestäkää. Vain siten voit vaikuttaa.

Auli KangasmäkiPerussuomalaiset rp 2. varapjLemin kunnanvaltuuston pj

Kaikki naiset mukaan

vaalityöhön

Omalla puolueellamme on nyt kaikki mahdollisuudet todella mahtavaan vaalivoittoon.

Keskustelut tapaamiemme ihmisten kanssa ovat erittäin myönteisiä ja meille toivotetaan onnea ja menestystä vaalityö-hön. Meidät halutaan vaalipaneeleihin mukaan. Mainokset te-kevät hyvin kauppansa ja lehdet otetaan vastaan. Ihmisten mie-let ovat muuttumassa siihen suuntaan, että muutos on tapahdut-tava. Äänestäjät tekevät nyt mielessään valintoja, jotakin uut-ta nyt tapahtuu.

Me naiset voimme olla myös kaikin käytettävissä olevin voi-min mukana tässä vaalityössä.

Kehotankin teitä, kysykää omilta ehdokkailtanne tarvitsevat-ko he materiaalin jakajia, tai oman lehtemme Perussuomalai-sen jakajia. Pienikin lehden jakelutyö on ehdokkaidemme ja ko-ko puolueen hyväksi. Mitä enemmän saamme sanomaamme ih-misten tietoisuuteen sitä paremman vaalituloksen voimme saa-da. Kenenkään ei pidä odottaa hyvää vaalitulosta kädet sylissä ikkunan ääressä. Meitä jokaista tarvitaan tässä yhteisessä työs-sä, yhteiseksi hyväksi.

Vaalit lähestyvät päivä päivältä. Nyt on korkea aika sinunkin lähteä näihin talkoisiin mukaan. Oikeudenmukaisen, tasavertai-sen ja ihmisläheisemmän politiikan aika on koittamassa, usko-taan vaalivoittoon ja siihen, että saamme paljon lisää uusia kan-sanedustajia puolueellemme. Mutta se vaatii meidän kaikkien vahvan työpanoksen. Tulkaa mukaan!

Marja-Leena LeppänenPerussuomalaiset Naiset ryPuheenjohtaja

Perussuomalaisten vaalikampanja käynnissä. Puheenjohtaja Timo Soini ja helsinkiläisiä PerusS-ehdokkaita Kontulassa 17.2.2007.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kerää sankat kuulijajoukot tilaisuuksiinsa kautta maan. Puhe sujui ja kuuntelijoita riitti myös Helsingissä, kovasta helmikuun akkasesta huolimatta.


Aika moni suomalainen on pet-tynyt harjoitettuun politiikkaan. Moni on mennyt halpaan ja us-konut suurten puolueiden kat-teettomia ja valheellisia vaalilu-pauksia. Moni uskoo niihin tällä-kin kertaa.

Yksi ihmisiä hämäävä asia on vaalijärjestelmämme, jossa ääni ikään kuin annetaan henkilölle, mutta jossa kyseessä on kuiten-kin laskennallisessa mielessä puo-luevaali. Äänestäjä päättää, kuin-ka korkealla hänen ehdokkaansa on puolueen listalla ja ensimmäi-seksi sijoittunut saa vertausluvuk-seen puolueen koko äänimäärän kyseessä olevassa vaalipiirissä. Toiseksi tullut puolet kokonais-potista jne. Mutta ääni menee ai-na myös puolueelle.

Kaikille kaikkea

Äänestäjä kuitenkin kokee äänes-tävänsä ensisijaisesti henkilöä. Ai-ka harvalle vaalimatematiikka on edes tuttua. Suuret puolueet pyr-kivätkin haalimaan listalleen mo-nenlaista ehdokasta, joiden mie-

lipiteissä voi olla suuriakin eroja. Jokaiselle jotakin vaaleissa tar-koittaa lopulta: Ei kenellekään mitään arjessa. Eliitille arki on tietenkin kirjaimellisesti juhlaa ja vaalitkin pelkkää karnevaalia.

Suomen vaalijärjestelmä on omiaan hämäämään äänestäjiä. Monissa maissa on käytössä jär-jestelmä, jossa äänestäjä antaa ää-nensä jollekin puolueen ehdok-kaalle, mutta puolueet ovat itse päättäneet, kuka saa minkäkin sijoituksen ehdokaslistalla. Kär-keen asetetaan totta kai puolue-johtajat, ja heidän peräänsä ne, jotka ovat puolueen jäsenistön mielestä eniten puolueen linjoil-la tai ovat kyvykkäimpiä. Näissä maissa äänestäjä ymmärtää, että ei yksi pääsky kesää tee, eikä so-ta yhtä miestä kaipaa. Puolueiden käytännön linjat ratkaisevat.

Puolueiden väliset erot ovat sel-keämmät, kun ehdokkaitten kär-kijoukko (läpimenijät) on mieli-piteiltään puolueiden sisällä yh-tenäisempi. Puoluedemokratiakin toimii: Kova työ ja kentän kuun-teleminen palkitaan varmasti puo-

lueiden jäsenäänestyksissä. Vaa-leissa näissä maissa osa paikoista voidaan jakaa myös henkilökoh-taisen äänimäärän perusteella. Eli jos joku listalla alemmas sijoitet-tu vetääkin kovan potin, hän voi päästä läpi, vaikka puolue ei si-tä olisikaan halunnut. Viimeinen sana on siis aina kansalla. Kansa ohjaa puolueita, eikä kuten Suo-messa, missä puolueet ohjaavat kansaa. Demokratian portaikos-sa ei ole joka maassa niin paljon heikkoja askelmia kuin Suomes-sa. Meillä kansalaiset kompuroi-vat vaalista toiseen, herrojen nau-raessa silmät vedessä, grilliluut ja samppanjalasit kädessä yläparvel-la. Asetelma on epäreilu ja vaatii äänestäjältä paljon.

Luu käteen ja pulinat pois

Kun äänestäjä Suomessa esimer-kiksi pettyy pahasti, hän ei vaihda välttämättä puoluetta, vaan vain henkilöä. Hän uskoo, että henki-lö ratkaisee. Tai sitten hän jättää äänestämättä, koska kaikki val-tapuolueet ovat niin samanlaisia.

Kun tulee vaalitulos, sanotaan, että pulinat pois! Eliitti sai grilliluun-sa järsittyä, ja mikä jäi rahvaan kä-teen: luu. Sen voi sitten käydä heit-tämässä purkkiherneiden kans-sa kattilan pohjalle, jotta pääsee maistamaan edes aavistuksen sii-tä, miltä maistuu eliitin elämä.

”Pulinat pois” on sanonta, joka saa äänestäjän omatunnon kolkut-tamaan. ”Pulinat pois” jättää vas-tuun kuulijallensa. Se pakottaa äänestäjän unohtamaan, mitä tuli-kaan tehtyä. Kun vaali-ilta vaihtuu arjeksi ja vaalilupaukset näyttävät-kin haihtuvan taivaan tuuliin, on unohtaminen ainoa lääke pahaan oloon. Viini ei enää virtaa, kuten vielä vaali-iltana ennen tulosten tuloa. Taas neljän vuoden päästä herrat saavat narrata kansalaisia kuin kaloja konsanaan, koska po-liittinen muisti on niin lyhyt.

Perussuomalaiset demokratian vahtikoirana ja kansakunnan unilukkarina

Kun nyt on taas aika kävellä kan-sanvallan portaita ylös, eliitti hei-

luttelee grilliluitansa yläparvel-la. Viini virtaa, niin että sitä valuu pitkin suupieliä aina kansakunnan kellarikerrokseen asti. Yläparvella pyörii villapaidoissaan myös kan-sanomaista porukkaa. Tuntuu siltä, että vähän niin kuin itseänsä ää-nestäisi. Pippalot ovat pystyssä ja ikään kuin kaikki olisivat kutsuttu-ja. Pienet sirkushuvit tyyliin Jouni Backmanin karaoket itsenäisyys-päivän juhlien jatkoilla ovat takuu varmoja. Mutta juuri siinä vaihees-sa, kun väkeä alkaisi virrata par-velle enemmänkin, rappuset puto-avat... Ja herrat nauravat!

Aivan kuin kansa näkisi paina-jaista, joka tuntuu toistuvan yhä uudelleen ja uudelleen. Tarvitaan unilukkaria, joka herättää kansan unen omaisesta painajaisesta. Pe-russuomalaiset ovat aina jalkeil-la. Olemme uinuvan demokrati-an vahtikoira. Jos haluat herät-tää demokratian, äänestä meitä. Me olemme valmiita toimimaan myös unilukkareina ja herättä-mään isäntämme.

Herrat, narrit ja tavikset Vesa-Matti Saarakkala1. varapuheenjohtajaPerusSuomalaiset

Perussuomalaisten eduskuntaryh-mä on taistellut kuluneen neljän vuoden vaalikauden aikana lan-nistumatta ja kunniakkaasti Suo-men kansan parhaaksi.

Perussuomalaiset ovat toimi-neet tinkimättä asialinjalla oikeu-denmukaisuuden, tasa-arvoisen hyvinvoinnin ja kansanvallan puo-lesta. Toivottavasti työmme edus-kunnassa jatkuu kasvavin voimin, sillä Perussuomalaisille annetuil-la äänillä on todellista painoarvoa, kuten jo tässä mainitut viisi yksit-täistä asiakohtaakin osoittavat.

PerusS vastusti EU:n perustuslain hyväksymistä

EU:n perustuslain hyväksymises-tä äänestettiin 05.12.2006 noudat-tamalla perustuslain säännöksiä, jonka mukaan EU:n perustuslaki voidaan hyväksyä päätöksellä, jo-ta on kannattanut vähintään 2/3 annetuista äänistä.

Kaikki muut eduskuntaryhmät hajosivat paitsi Perussuomalais-ten ja kristillisdemokraattien ryh-mät, jotka yksimielisesti kannat-tivat EU:n perustuslain hylkää-

mistä. Hylkäys sai puolelleen 39, mutta huomiota herättää, että pe-räti 31 kansanedustajaa laisti ää-nestyksen.

PerusS vastusti varallisuusveron poistoa

Eduskunta päätti 13.12.2005 rik-kaiden varallisuusveron poistosta. Keskusta oli yksimielisesti varal-lisuusveron poiston kannalla. Op-positiopuolueet PerusS, VasL ja Vihreät olivat yhteisäänin 45 yk-simielisesti varallisuusveron säi-lyttämisen kannalla. Kaikki muut ryhmät hajosivat äänestyksessä. Varallisuusveron poistoa kannat-ti peräti 134 kansanedustajaa. So-pii kysyä, kuinka moni äänesti it-selleen lievempää verotusta.

PerusS kannattieläkeindeksin korjausta

PerusS kannatti eläkeindeksin kor-jauslausumaa 20.12.2006: ”Edus-kunta edellyttää, että hallitus ryh-tyy toimenpiteisiin työeläkeindek-sin palauttamiseksi aiemmin käy-tössä olleeksi indeksiksi, jossa se-

kä elinkustannusten että ansioiden tason painoarvo on 50 %.”

Korjausta kannattivat yksimie-lisesti vain PerusS:n ja KD:n ryh-mät ja yhteensä 43 kansanedusta-jaa. RKP:n ja Kepun ryhmän ta-holta ei löytynyt ainoatakaan elä-keläisten puolustajaa.

PerusS vaati Fortum Oyj:nkannustinohjelmien kohtuullisuutta

Fortumin jättioptiot herättivät kan-salaisissa niin suurta paheksuntaa, että eduskunnassa tehtiin välikysy-mys, jolloin äänestetään hallituksen nauttimasta luottamuksesta. Väli-kysymysäänestyksessä 25.11.2005 Fortumin optiosaalistusta kannat-tivat yksimielisesti kaikki hallitus-puolueitten kansanedustajat.

PerusS:n johdolla koko oppo-sitio olisi halunnut vaihtaa op-tiosaalistajahallituksen, mutta hal-litus pysyi nipin napin pystyssä ää-nin 99-76. Poissaolevat 24 kansan-edustajaa olisivat läsnä ollessaan saattaneet yksituumaisina kaataa hallituksen, jolloin äänestystulos olisikin ollut 99-100, kun muiste-

www.sttk.fi

Eduskunnan pöytäkirjatkin sen kertovat:Perussuomalaisille annetuilla äänillä

todellista painoarvoataan, että puhemiehel-lä ei ole täysistunnossa äänioikeutta.

PerusS esitti puoluetuen korotuksen hylkäämistä

PerusS jäi yksin esittä-essään puoluetuen korotuksen poistamista vuoden 2007 budje-tista. Soinin ja Vistbackan esitys sai vain PerusS:n ryhmän tuen. Peräti 170 opposition ja hallitus-puolueitten kansanedustajaa ää-nesti 14.12.2006 puoluetuen koro-tuksen puolesta.


Sosiaali- ja terveyspalvelut turvattava kaikille

Kannatamme pohjoismaista hy-vinvointivaltiomallia, jossa sosi-aali- ja terveyspalvelut turvataan kaikille. Emme hyväksy peruspal-veluiden tietoista heikentämistä, sillä Suomi on elänyt jo pitkään nousukautta ja valtion talous on ollut jo vuosia ylijäämäinen.

Julkinen terveydenhuolto voi-daan nostaa ahdingosta vain li-särahalla. Valtionapuja on koro-tettava ja ne on ohjattava kunnis-sa oikeaan paikkaan käyttämällä ns. korvamerkintää. Henkilöstö-mitoitussuosituksista on tehtävä julkisellakin sektorilla työantajaa velvoittavia eli hoitohenkilökun-nan määrää on lisättävä. Kyse on arvovalinnoista. Ihminen on ase-tettava aina etusijalle.

Verot maksukyvyn mukaan

Mahdolliset veronkevennykset tu-lee suunnata pieni- ja keskituloisil-le, eikä suurituloisille kuten nyt on tehty. Varallisuusvero on palautet-tava, eikä pääomatulojen verotus-ta tule alentaa, sillä todellinen vau-raus syntyy vain työnteolla. Myös-kään suurituloisimpien palkkave-rotusta ei tule alentaa, sillä samat tahot, joilla on suuret palkkatulot, saavat yleensä myös pääomatulo-ja, joiden vero on 28 prosenttia. Varallisuusvero tulee palauttaa.

Ruoan arvonlisäveroa on las-kettava nykyisestä 22 prosentista 12 prosenttiin, sillä se olisi tasa-puolinen veronalennus, joka lisäi-si kuitenkin suhteellisesti eniten juuri pienituloisten ostovoimaa. Vainajan asunto on poistettava perintöveron piiristä ja perintö-veron alarajaa on nostettava ny-kyisestä 3 400 eurosta jonkin ver-ran. Kokonaan perintöveroa ei tule kuitenkaan poistaa, sillä se suosisi niitä, joilla on jo valmiik-si huomattavasti pääomia.

Polttonesteiden verotus on muutettava maailman markkina-hintojen mukaan muuttuvaksi, sil-lä pitkien etäisyyksien maassa ko-hoava polttoaineen hinta nostaa hintatasoa yleisemminkin. Elä-keläisten verotusta on kevennet-tävä. Pelkän kansaneläkkeen va-rassa oleville on suunnattava 20 euron kuukausittainen veroton toimeentulolisä, kansaneläke on myönnettävä nykyistä useammal-le ja indeksikorotusten lasken-nassa on painotettava enemmän yleistä ansiotason nousua hintata-son nousun sijaan.

Missä EU, siellä ongelma

Suomi on koko jäsenyytensä ajan maksanut EU:lle enemmän kuin on siltä saanut. Nyt maksamme jo yli 600 miljoonaa euroa enem-män kuin saamme. Hintatasokin

on monelta osin vain noussut eu-ron myötä. Pahinta EU:ssa on ol-lut oman päätöksentekovaltamme kaventuminen, mitä on lisännyt vanhojen puolueiden mallioppi-laskäyttäytyminen. Suomalaisten painoarvo EU-päätöksenteossa on prosentin luokkaa. Koko Suo-men EU-jäsenyyden ajan tuloerot ovat Suomessa kasvaneet rajusti verrattuna aikaisempaan kehityk-seen. Osansa tässä on juuri EU:n ja Euroopan keskuspankin aja-malla markkinakeskeisellä politii-kalla, joka suosii pääomapiirejä ja yksityistämistä.

Suomen on ajettava EU:ssa kansallista etuamme ja pyrittä-vä pitämään EU mahdollisim-man löyhänä valtioiden välise-nä liittona. Mikäli tämä ei yhdes-sä muiden maiden EU-kriittisten voimien kanssa onnistu, on Suo-men tulevaisuudessa irtaudutta-va unionista. Unionin tai sen ra-haliiton ulkopuolisilla mailla, ku-ten Islannilla, Norjalla, Ruotsilla ja Tankalla sekä Sveitsillä menee paremmin kuin Suomella.

Turvallisuus, ihmisoikeudet ja oikeusturva

Täyttämättömät poliisivirat on täytettävä, jotta ihmisten turval-lisuus maassamme kyetään takaa-maan asuinpaikasta riippumatta. Rikosuhrin asemaa on parannet-tava ja rikostutkinnassa tulee eri-tyisesti panostaa talousrikollisuu-den sekä huumausainerikollisuu-den torjuntaan. Toistuvasti omai-suus- ja väkivaltarikoksiin syyllis-tyneet on tuomittava ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Samaan aikaan vapautuville vangeille on luotava edellytykset normaaliin elämään kiinnipääsemiseksi.

Syyttäjälaitoksen resursseja on lisättävä niin, ettei oikeuslaitos joutuisi resurssiensa perusteella seulomaan, mitkä jutut otetaan käsittelyyn ja mitkä ei. Myöskään käsittelyaikojen ei saisi venyä kohtuuttomiksi, kuten tällä het-kellä. Kansalaisten on lisäksi saa-tava viranomaisilta nykyistä yk-sityiskohtaisempia ja ymmärret-tävämpiä perusteluita sille, mihin seikkoihin ja lainkohtiin oikeusis-tuimen tekemä päätös perustuu ja millä tavoin asianosaisten asiassa esittäneet seikat ovat tulleet pää-töksessä huomioiduiksi.

Oikein suunnattu koulutus on tie hyvinvointiin

Liian moni nuori ohjataan pe-ruskoulun jälkeen suoraan luki-oon ja sieltä vuosien korkeakou-luputkeen, jonka läpikäyminen ei takaa enää työpaikkaa ja toi-meentuloa. Siksi ammattikoulu-tusta olisikin lisättävä ja sen tasoa nostettava. Maahanmuutto ei ole ratkaisu tulevaisuuden mahdolli-

seen työvoimapulaan, sillä kasva-van maahanmuuton seurauksena työttömyys- ja pätkätyöt vain li-sääntyisivät ja vähemmän koulu-tettujen työntekijöidenkin palk-kataso laskisi, kun työvoiman tar-jontaa lisättäisiin puuttumatta jo olemassa olevaan työvoiman tar-jonnan väärään painopisteeseen. Maahanmuutossa on muutenkin noudatettava periaatetta maassa maan tavalla.

Opintotukeen tulee saada 15 prosentin tasokorotus ja se olisi kytkettävä koulutuspolitiikan ko-konaisuudistukseen. Jos uudistus-ta ei saada nopeasti aikaiseksi, on opintotukea mielestämme kuiten-kin korotettava, sillä ketään ei tu-le pakottaa elämään velaksi.

”Opiskeleville perheille” on suunnattava erityiskorotus opin-totukeen ja työssäkäyville per-heille on palautettava ns. lapsivä-hennys verotukseen. Koulutuksen uudelleensuuntaaminen ja koko-aikaiset työpaikat ovat kuitenkin paras tapa mahdollistaa syntyvyy-den nousu.

Peruskoulujen tuntikehysresurs-seja voitaisiin siirtää tärkeämpiin aineisiin tekemällä ruotsin kielen opiskelu vapaaehtoiseksi. Ruotsin kielen opiskelun tulisi olla vapaa-ehtoista myös lukioissa, sillä jatko-opinnoissa ja työelämässä on ruot-sin kielen sijaan hallittava entistä paremmin englantia.

Lähi- ja kyläkoulujen massalak-kauttamisten seurauksena erityis-opetusta on alettu tarvita entistä enemmän. Yhtenä syynä ovat suu-ret luokkakoot ja isojen koulujen ongelmat, jotka poikkeavat pien-koulujen ongelmista. Lähikou-lut edustavat kestävää kehitys-tä, monimuotoisuutta, yksilöllistä opetusta yhteisöllisessä ilmapiiris-sä sekä myös alueiden elinvoimai-suutta, emmekä siksi hyväksy pe-ruskoululaitoksen keskittämistä isoihin yksikköihin.

Hyvä työllisyys ja laaja hyvinvointi toistensa edellytykset

Tehtyjen työtuntien määrä on maassamme vähentynyt. Pätkä- ja osa-aikatöistä on tullut Suo-messa arkipäivää, samoin yhteis-kunnan tukia nauttivan teollisuu-den irtisanomisista, jotka onnistu-vat Suomessa liian helposti. Poliit-tisen päätöksenteon piirissä oleva julkinen sektori on kunnostautu-nut pätkätöiden ketjuttamisessa ja näyttänyt näin huonoa esimerkkiä koko yhteiskunnalle. Perussuoma-laisten mielestä pätkätöiden tietoi-seen ketjuttamiseen on puututta-va nykyistä tiukemmin.

Uudet työpaikat ovat syntyneet lähinnä pieniin ja keskisuuriin palvelualan yrityksiin. Jotta työ-voimavaltaiset yritykset voisivat jatkossakin kasvaa ja lisätä työl-

lisyyttä sekä yleistä hyvinvointia, tulee työnantajamaksut ja arvon-lisävero porrastaa liikevaihdon mukaan kasvaviksi. Lisäksi yritys-ten sukupolvenvaihdoksia on hel-potettava, suuntaamalla perintö-veroon liittyviä helpotuksia yrit-täjille. Joustava korkotukilaina ja valtion takuu auttaisivat myös säi-lyttämään työpaikat sukupolven-vaihdoksissa.

Pitkäaikaistyöttömien saami-nen takaisin työelämään tarvitta-essa velvoitetyöllistämisen kautta on tärkeää. Työmarkkinatuella ja peruspäivärahalla eläville työttö-mille olisi palautettava esim. 500 euron ansio-oikeus, mikä mah-dollistaisi lyhyidenkin työsuhtei-den vastaanottamisen työttömäl-le. Työpaikat on pyrittävä luo-maan sinne, missä on työvoimaa, ja siksi perussuomalaiset pitävät vääränsuuntaisina toimenpiteitä, joilla väestöä kannustetaan muut-tamaan kasvukeskuksiin.

Energia, ympäristö ja liikenneyhteydet

Tulevaisuuden kohtuuhintainen ja ympäristöystävällinen ener-giansaanti turvataan paitsi lisää-mällä biopolttoaineiden ja uu-siutuvien energialähteiden hyö-dyntämistä, kehittämällä ja otta-malla käyttöön myös jo olemassa olevia energiaa säästäviä teknii-koita, joilla varaudutaan ilmas-tonmuutokseen. Kannatamme li-säksi monipuolista energiantuon-tia, jolloin emme ole riippuvaisia yhdestä toimijasta. Emme sulje pois ydinvoiman lisärakentamis-ta, mutta emme näe sitä ensisijai-sena ja ongelmattomana keino-na turvata ympäristöystävällinen energiansaanti.

Suomessa tulee panostaa myös jätteiden hyödyntämiseen kehit-tämällä jätteenpolttolaitoksia. Pi-dämme tärkeänä maaperän ja ve-sistöjen puhdistus- ja suojelutoi-menpiteitä ja kannatamme kan-sainvälisessä ilmastopolitiikassa periaatetta saastuttaja maksaa.

Joukkoliikennettä on tuettava myös Pohjois-Suomessa, sillä lii-kenteenpäästöistä valtaosa aiheu-tuu yksityisautoilusta. Siksi myös uusien autojen verotusta tulee las-kea, jotta autokantamme uudis-tuisi ympäristöystävällisempään suuntaan. Autoilusta kerättävät verot on käytettävä kokonaisuu-dessaan teiden kunnossapitoon. Ulkomaiselle rekkaliikenteelle tulee suunnata teidemme käytös-tä aiheutuvia maksuja.

Omavarainen maatalous- ja elintarviketuotanto

Perussuomalaiset kannattavat kestävän kehityksen periaattei-ta noudattavaa omavaraista maa-taloutta, jossa tiloja ei tahallises-

ti paisuteta teollisuudeksi ja jos-sa elintarvikkeiden raaka-aineet pyritään tuottamaan mahdollisim-man lähellä.

Vuoden 2007 lopussa päättyvää Etelä-Suomen 141-tukikautta on ehdottomasti jatkettava. Tukipo-litiikkaa olisi muutettava niin, et-tä ensimmäisiltä 30–40 hehtaaril-ta viljelijä saisi enemmän tukea ja otettaisiin käyttöön 100 000 euron tilakohtainen tukikatto. Mikäli tä-mänsuuntaiset ratkaisut eivät EU:ssa ole mahdollisia, tulee maata-louspolitiikka palauttaa takaisin kansalliseen päätöksentekoval-taan koko EU-alueella.

Suomen tulee saada myös itse päättää petokantojensa suuruu-desta. Metsiä ei tule siirtää kiin-teistöverotuksen piiriin.

Pakolaispolitiikka kuntoon ja kehitysavusta kriisiapuun

Suomen tulee kantaa vastuun-sa maailman kriisien hoidosta ja ottaa vastaan resurssiensa puit-teissa myös pakolaisia. Siksi Suo-men tulisikin pikakäännyttää pe-rusteettomat turvapaikanhaki-jat, jotta varat säästyisivät todel-listen pakolaisten auttamiseen, eivätkä asenteet pakolaisia koh-taan jyrkentyisi turhaan. Jo yksis-tään vuonna 2005 vastaanottokes-kuksistamme katosi 1 300 turva-paikanhakijaa.

Kehitysapumäärärahoja ei tu-le nostaa, sillä ratkaisut maail-man rakenteellisiin ongelmiin ei-vät löydy suomalaisten kukkaros-ta. Rahoillamme pidetään valitet-tavasti samalla yllä kansainvälisen politiikan nykytilaa ja pönkite-tään kansaansa sortavien halli-tusten asemaa.

Yhtenäinen kansa ja itsenäinen asevelvollisuusarmeija

Jos jotakin tapahtuisi, suomalais-ten tulee aina puolustaa maatan-sa itse. Perussuomalaisten mieles-tä Nato-jäsenyys ei ehkäisisi tur-vallisuusuhkien syntyä, vaan päin-vastoin saattaisi luoda niitä. Siksi olisi lyhytnäköistä ajaa alas oma asevelvollisuusarmeijamme, jolla puolustuspoliittisena ratkaisuna on takanaan kansan vahva kanna-tus ja jonka ylläpitäminen ei oli-si taloudellisesti mahdollista Na-to-jäsenyyden vallitessa.

Suomessa tulee harjoittaa sel-laista yhteiskuntapolitiikkaa, jot-ta suomalaiset kokevat jatkossa-kin isänmaamme puolustamisen arvoiseksi.

Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelma kokonaisuudessaan löytyy internetistä sivuiltawww.perussuomalaiset.fi

Oikeudenmukaisuuden, hyvinvoinnin ja kansanvallan puolesta

Perussuomalaisteneduskuntavaaliohjelma 2007

2/2007 perussuomalainen - suomen uutiset2 internet-sivut: .ﬁ sähköposti:...

Documents