Tekniikka avustaa, kuljettaja toimii s. 16

“Ihmistä ja ihmiselle viestimistä ei saa unohtaa.”

Trafin viesTinTäjohTaja anna jokela s. 8

3•2013

Älyliikenteestä tukea ennakoivaan ajamiseen s. 12

Nuori innostuu osallistumalla s. 24

2

Tuula Taskinen Hannu MieTTinen

tien päällä

2 3/2013

Tuike Holopaisella on Feretas-ratsu varmassa otteessa Kuopion Hiltu-lanlahdessa.

3

M aastossa ja maanteillä liikkuvat hevoset ovat tottuneet au-toihin ja muuhun liikenteeseen, mutta äänekkäät mopot ja moottoripyörät saattavat yllättää hevosen. Kaksipyöräisen

kuljettaja ei tule ehkä ajatelleeksi, että hevonen voi pelästyessään paitsi lähteä karkuun, myös tehdä nopean väistöliikkeen ja rynnätä ajoneuvon eteen.

Jos hevosella liikutaan tiellä ratsain, on sen paikka yleensä tien oikeassa reunassa. Kevyen liikenteen väylälle ratsastaja saa mennä silloin, kun se on erillisellä liikennemerkillä sallittua. Myös ratsas-tajan tai ohjastajan pitäisi osata liikennesäännöt ja huolehtia siitä, että erottuu ympäristöstä.

Talutettaessa hevosta taluttaja ja hevonen ovat jalankulkijoita ja käyttävät tien vasenta reunaa. Hevosta pitäisi taluttaa niin, että se on pientareen puolella. Myös talutettava hevonen voi käyttäytyä ar-vaamattomasti, joten muun liikenteen kannattaa hiljentää ja ohit-taa hevonen huomiota herättämättä.

Hevoskuljetusautossa tai trailerissa hevonen on käytännössä irti, korkeintaan vain ohuen riimunarun varassa ja puomien välissä. Suhtaudu siihen kuin vaarallista ainetta kuljettavaan rekkaan. Jätä hyvä turvaväli eteen. Muista, että hevosia kuljettava pyrkii välttä-mään viimeiseen asti äkkiliikkeitä ja jarrutuksia.

kun kohtaat hevosen liikenteessä:

• Hiljennäjaohitahevonenrauhallisesti.• Seuraamyösratsastajantaiohjastajankäsimerkkejä.

Joshänpyytääsinuapysähtymäännostamallakädenpystyyn,pysähdy.Takaaontulossalisäähevosiatai hevonenonjosäikähtänyt.

• Älävilkuttelevaloja,annaäänimerkkejätaijäähevosentaakseturhaanodottelemaan.Hevonenkuuleekyllätulosi,jahuomiotaherättäväkäytösvoivainpelästyt-täähevosen.

Keskikokoinenkinhevonenpainaavähintäänsamanverrankuinhirvi.

INFO

Huomaa Hevonenliikenteessä

33/2013

4

2 Hevonen voi olla arvaamaton liikenteessä

12 Liikkumisen vallankumous

16 Autojen itsesuojeluvaistoa kasvattamassa

22 Kasvavat massat ovat uhka liikenne- turvallisuudelle

24 Osallistavampaa menoa nuorille

26 Turvaistuinten vaatimukset kiristyvät

vakiot

5 Pääkirjoitus: Kare Ojaniemi

6 Lyhyesti

8 Henkilö: Anna Jokela

29 Näkökentässä: Tapio Koisaari

30 Svensk resumé

3/2013

26

22812

Kuva

: Juh

a m

etso / Plu

gi

4 3/2013

5

alogeenipolttimot, kaistavaroitin, McPherson-tuenta. Sivu-törmäyssuoja. Etuveto, 3-pistevyöt. Rumpujarrut, ESC, Ralph Nader. EuroNCAP, kaupalliset näkökohdat, direktii-vit. Niskatuet, adaptiivinen vakionopeuden säätö. Kaksipiiri-

jarrut, kokoonpainuva ohjausakseli. Iskunvaimennus. Kuljettajan vireysti-lan valvonta, takalasin lämmitys. Energiaa vaimentava keularakenne. Le-vyjarrut, ABS-jarrut. Turvavyön asennuspakko, turvavyön käyttöpakko ( . . . ), turvavyökiristimet. Renkaiden pintamateriaalien kehitys, jalankul-kijan tunnistava pysäytysautomatiikka, laminoitu tuulilasi. Automaatti-nen valojärjestelmä pimeälle, turvatyynyt, teräsvyörenkaat. Ilmastointi. Ja kaistalla pysymisen tuki.

Auton kehittyminen alkoi viime vuosisadan alusta. Toistasataa vuot-ta on myös saatu oivalluksia ja tehty keksintöjä, jotka ovat tehneet auton käyttämisestä mukavampaa.

Turvallisuuden lisääminen on varsin uusi asia autoissa. Muudatta poh-joismaista poikkeusta lukuunottamatta kuljettajan ja matkustajien turval-lisuusasiat olivat autoteollisuudelle pitkään vieraita. Esimerkiksi USAssa sikäläinen autoteollisuus voimaperäisesti vastusti turvallisuusparannuk-sia. Asiat alkoivat edetä vasta, kun niiden käsittely siirrettiin kauppami-nisteriöltä yleisten töiden ministeriölle vuonna 1964.

Kun tarkastelee eri maiden liikenneturvallisuuden kehittymistä kuvaa-via käyriä, ne ovat hyvin samanlaisia. 1970-luvun alkuun asti liikentees-sä kuolleiden määrä nousi tasaisesti ja aika jyrkästikin. Sen jälkeen kuvaa-jat kääntyvät laskuun. Syinä ovat usein uusien lakien ja asetusten säätä-minen ja niiden valvonta.

Mutta on tekniikallakin hyvään kehitykseen osansa. Avauskappalees-sa on lueteltu monia autoihin tulleita parannuksia. Monet niistä on tehty 1970-luvun jälkeen. Osa on, varsinkin viime aikoina, tullut lainsäädän-nön määräämänä, mutta osa markkinalähtöisesti. Turvallisuustekniikan uusimmat hienoudet tulevat usein ensin kalliisiin automalleihin ja muuta-man vuoden viiveellä halvemman hintaluokan autoihin.

Tämän päivän autossa on paljon ominaisuuksia, jotka auttavat välttä-mään kolariväkivaltaa. Harkitsevalle liikenteessä olijalle niistä on paljon iloa. Mikään nykyinen tai tuleva tekninen parannus ei kuitenkaan korvaa vam-maa asenteessa tai sitä, että ei ota muita liikenteessä oli-joita huomioon.

kare ojaniemipäätoimittaja

HKaistalla pysymisen tuki

pääkirjoitus

JulKaisiJaLiikenneturvaSitratie 7, 00420 HelsinkiPuh. 020 7282 300, faksi 020 7282 303s-posti: liikenneturva@liikenneturva.fiwww.liikenneturva.fi

PääToimiTTaJa Kare Ojaniemi

ToimiTusKunTa Kare Ojaniemi, Pasi Anteroinen (toimitussihteeri), Tuula Taskinen, Nina Hedberg, Juha Valtonen, Antero Lammi, Tuija Holttinen

ToimiTusLiikenneturva ja Legendium OyMelkonkatu 28 D, 00210 HelsinkiPuh. 010 229 1630

TaiTToLegendium Oy

KansiKuva: Hanna Linnakko

TilauKseT, PeruuTuKseT Ja osoiTTeenmuuToKseTLiikenneturva Tarja HämäläinenPL 29, 00421 HelsinkiFaksi 020 7282 303s-posti: tarja.hamalainen@liikenneturva.fi

PainoSP-Paino Oy

JaKeluSuomen Posti OyPL 6, 00011 PostiPuh. 020 4517 188faksi 020 4517 578

ISSN 0355-668960. vsk. Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen

53/2013

6

lyhyesti

kännikäki ja kännikala muistuttavat huolenpidosta

tarkkaamattomuus liikenteessä lisääntyy

liikkuvan poliisin jussi pohjonen palkittiin

iikkuvan poliisin viestintäpääl-likkö jussi pohjonen palkit-

tiinLiikenneturvantiedotuspalkinnol-la.Tunnustusmyönnetäänviestinnäl-liselleteolle, jonkatavoitteenaonlii-kenneturvallisuuden lisääminen tailiikenneilmapiirin ja -käyttäytymisenparantaminen. JussiPohjosen jämäk-kä jahelpostiperillemenevätyyli lii-kenneturvallisuusaiheistaontuttumo-nestamediasta.Pohjonenonaidostikiinnostunuttieturvallisuudenkehittä-misestä jaosaa tuodaasiansa selke-ästiesille.Hänseuraakattavastime-diakenttääjanostaasieltäuutisaihei-taesillekommentoitavaksiesimerkik-siFacebookissa.

tutka

vähäinen uni lisää vähäisenkin alkoholin vaikutusta

Tutkimustenmukaan

yöunenjälkeennautittuolutpullollinen

vastaavaiku-

tuksiltaanjopa

Kuva

: tePPo Ko

mu

lain

en

Kampanjahahmot Kännikala ja Kännikäki eivät pääse hölmöilemään, sillä ystävät pitävät heistä huolen.

iikenneturva kampanjoi kesällä laajasti nuorten lii-kenneraittiuden puoles-

ta positiivista ryhmäpainetta hyö-dyntäen. Kantavana ajatuksena on kannustaa nuoria pitämään huolta kavereista, jottei kukaan tarttui-si rattiin humalassa tai väsyneenä.

Kampanjan kolme kehotusta ovat: älä päästä humalaista rattiin, pidä porukka kasassa ja mene vain selvän kuskin kyytiin.

Rattijuopumuksesta ilmoitta-minen on nuorille vaikeampi ti-lanne kuin aikuisille. Kaveria ei

ole kiva käräyttää. 43 prosenttia nuorista kuitenkin vastaa ilmoit-tavansa todennäköisesti poliisille humaltuneesta tutusta kuskista. Tuntemattoman humalaisen kus-kin ilmiantaminen on helpompaa: seitsemän kymmenestä ilmoittaisi poliisille.

Oman ajokunnon arvioinnissa ollaan lepsuja. Joka neljäs nuori olisi valmis lähtemään kuskiksi ko-timatkalle festareilta lievästi päih-tyneenäkin, ja yli kolmasosa nuori-sogalluppiin vastanneista ei kaih-taisi ajamista krapulassa.

uoret näpräävät entistäenemmän puhelinta ajaes-saan.Liikenneturvankyselys-

sänuoristalähespuoletoliajaessaanlukenuttekstiviestejätaipikaviestejä.varsinkin tytöt kertovat tarttuvansauseinkännykkääntarkastamaanjalä-hettämäänviestejämyösratissaolles-saan.Kännykkäänpuhuminenajonai-kanaolitekstiviestienlukemistaharvi-naisempaa.Tieliikennelainmukaanmitäänvies-

tintälaitettaeisaaajonaikanakäyttää

niin,ettäomanajoneuvonhallintatailiikenteenseuraaminenhäiriintyy.– Tarkkaamattomuus liikenteessä

onyhäsuurempitieliikenteenturvalli-suusuhka,toteaaLiikenneturvankou-lutuspäällikköantero lammi.Matkapuhelimenkäyttöheikentää

erityisesti kuljettajan kykyä reagoidasamanaikaisestimuuttuviintilanteisiin.– Jos kuljettajan katse on poissa

tiestäkaksisekuntia,hänetenee80ki-lometrinnopeudella44metriäkatso-mattatietä,Lammimuistuttaa.

n

6 olutpullollista.

l

4 tunnin

l

6 3/20136

7

oulut ovat alka-neet ja sadattuhan-net lapset ja nuo-

ret – joukossa lähes 60000ekaluokkalaista–ovatliiken-teessä. Aikuisilla on merkit-täväroolilastenkoulumatko-jenturvaamisessasekäkasva-tuksenkeinoinettäautoilles-saomallaesimerkillään.

Punaista päin ajaminenonyhävarsinyleistä.Liiken-neturvan kevään 2013 seu-rannoissa havaittiin yhdentai useammanauton ajavanpäinpunaistajokaviidesker-taliikennevalojenvaihtuessa.Lapsen on vaikea hahmot-taaautonäänensuuntaataietäisyyttä,eikäkäsitysliiken-

teenvaaroistaolevielämuo-toutunut.Liikenneturva kampanjoi

koulujen alkaessa muistut-taen autoilijoita varovaisuu-teen.Koululaisetovatliiken-teessämuulloinkinkuinelo-kuussa.

pin-palkinto tanskaan

liikenneoppia opettajille

iikenneturvan”Liiken-nehurahtiverkkoon

–jaopettajatmenivätmu-kana”-hankkeenkoulutuk-siinonosallistunutjoyli500opettajaaympäriSuomen.Palauteonolluterinomaista:tällaistatarvitaan!Syksyntäydennyskoulu-

tustoteutetaanyhteistyössäehytry:nkanssa.Koulutus-päivänaikanavahvistetaanperusopetuksenjatoisenas-teenoppilaitostenopettaji-enliikennekasvatusosaamis-tamonipuolisestijamyöskäytännönharjoituksin.Katsokoulutuspaik-

kakunnatjaajankohdatLiikenneturvannettisivuilta. Ilmoittautuminenpäättyy4.10.2013,paikkojaonrajoi-tetusti.

Kuva

: liiKenn

eturva

ministeri Kyllönen kuljettamassa käve-levää koulubussia.

www.liiken neturva.fi/tayden-

nyskoulutus

e uropeanTransportSafetyCouncilinjakamaPIn-pal-kinto hyvästä liikenneturvallisuustyöstä meni tänävuonnaTanskaan.eTSCseuraaeuroopanmaidenlii-

kenneturvallisuudenkehitystäjapalkitseeenitenliikennekuo-lemialeikanneitamaita.Tanskaonvuoteen2001verrattunakyennytvähentämäänliikennekuolemia59prosentilla.Palkinnon noutanut Tanskan oikeusministeri morten

Bødsovkorostituloksentaustallaolevaaonnistuneenliiken-neturvallisuusstrategiantoimeenpanoa,toimenpiteidenpai-nottamistaliikenteensuurimpiinriskitekijöihinkutennopeu-

KuvA:MIrCeASTerIun

k

Jokainentieonjälleen

koulutie

morten Bødsov vastaanotti eTsC:n liikenneturvallisuus-palkinnon.

teen,rattijuopumukseenjaväsy-mykseen sekä kampanjointia javalistusta jota tuettiinnäkyvälläpoliisivalvonnalla.

l

73/2013 7

8

henkilöPasi anTeroinen Maria Miklas

8 3/2013

9

näKöala-paIKallauseissa eri liikennealan virastoissa osaavaksi viestijäksi kouliintunut anna Jokela korostaa hyvää toimintaa kilven kiillotuksen asemasta. Vuoden alusta aloittanut liikenteen turvallisuusvirasto Trafin uusi viestintäjohtaja uskoo yhteistyöhön.

93/2013

10

alvinen maanantaiaamu vuonna 2010: 70-tonni-nen junavaunu törmää hotellirakennukseen tu-hoten täysin yhden neu-vottelutilan. Pelastus-

laitoksen mukaan uhreilta säästyttiin vain, koska huoneessa ei ollut ketään. anna jo-kelan ensimmäinen työpäivä Liikennevi-rastossa alkaa kirjaimellisesti ryminällä.

Nyt reilu puoli vuotta Trafin viestintäjoh-tajana toiminut Jokela on tuttu nimi liiken-nealan viestijöille, sillä hän on aikaisemmin toiminut muun muassa Merenkulkulaitok-sessa, Tiehallinnossa ja Liikennevirastossa.

eläKöön yHTeisTyöLiikenneturvalle Jokela on pitkäaikainen yhteistyökumppani eri kampanjoista ja vies-

tintähankkeista. Kumppanuuden juuret juontuvat jo Tiehallinnon aikana teh-

tyihin yhteisiin tietoiskuihin, joista esimerkkinä voisi mainita alueel-liset kelikahvit. Nyt sekä Liiken-neviraston että Trafin kanssa saman pöydän ääressä istutaan Eläköön-yhteiskampanjan mer-keissä. Kampanja jatkuu vielä ainakin vuoden 2014 loppuun. – Yhteistyö Liikenneturvan kanssa on sujunut todella hyvin, Jokela kiittää ja kertoo uskovan-sa luontevaan, sujuvaan ja kan-salaista palvelevaan yhteistyö-hön.

– Pointti on, ettei kansalaisen tarvitse ymmärtää hallinnonalan rajoja. Yhteistyötä tekevät ne ta-

hot, joiden sitä on järkevääkin teh-dä, hän toteaa. Toisaalta, jos yhteistyö ei toimi, pi-

tää olla rohkeutta myös ilmoittaa siitä ja ko-keilla jotain aivan muuta.

VirasTouudisTuKsen alKuHämmennys TaKanaPäinKahden suurviraston perustamisen ja muun valtionhallinnon työnjaon järjestely-

jen myötä Jokelan toimenkuvaan on lukeu-tunut virastojen tunnettuuden lisääminen. Erityiseen brändityöhön hän ei kuitenkaan tunnusta uskovansa, vaan toteaa tunnetta-vuuden syntyvän organisaation hyvän työn kautta.

Juna helsinkiläisen hotellin seinässä oli vain startti äärimmäisen haastaville viestin-täharjoituksille Liikennevirastossa.

– Sitä junaonnettomuutta seurasi kaik-kien aikojen talvi lumiongelmineen, eikä ku-kaan voinut kuvitella, että seuraavakin talvi olisi samanveroinen, Jokela muistelee.

Haastavat talvet opettivat Jokelan mu-kaan sen, ettei organisaatiolla itsellään ole merkitystä, vaan sen teoilla. Organisaatioi-den tehtävien opettaminen kansalaisille on sinänsä turhaa.

– Asemalla junaa odottava ihminen tai auraamattoman tien takana motissa oleva ei välitä siitä, kenen olisi pitänyt tehdä työt, vaan odottaa toimia.

Filosofiaansa valtionhallinnon viestin-nässä Jokela kuvaakin niin, että hyvä brän-di on tulosta hyvästä työstä. Hyvä työ puhuu omasta puolestaan ja luo hyvää mainetta.

Viranomainen ViesTii moniPuolisesTiHarvalla viestijällä on käytössään sellaisia viestintäväyliä kuin Jokelalla Trafissa. Esi-merkiksi joka vuosi virasto lähettää autoili-joille yli seitsemän miljoonaa veropäätöstä. Kirjeiden mukaan mahtuu myös muita har-kittuja viestejä, joita kulloinkin halutaan tuo-da esiin.

– Tätä mediaa ei voi ryöstöviljellä, mut-ta sitä voidaan käyttää jonkun tärkeän asian eteenpäin viemiseksi.

Jokelan mukaan liikenneturvallisuus on yksi tuettavista teemoista, sillä Trafin toi-menkuvaan kuuluu liikennejärjestelmään liittyvien viranomaistehtävien lisäksi liiken-nejärjestelmän turvallisuuden kehittäminen ja liikenteen ympäristöystävällisyyden edis-täminen.

Vuonna 2010 alussa muodostettu Liiken-teen turvallisuusvirasto Trafi luotiin yhdis-tämällä Ajoneuvohallintokeskus AKE, Il-

T

ikÄ: 46kouluTus: valtiotieteiden maisteriTYÖkokeMus: • viestintäjohtaja Trafi 2013–• viestintäjohtaja liikennevirasto 2010–2012• viestintäjohtaja Tiehallinto 2005–2009• viestintäpäällikkö merenkulkulaitos 2003–2005• viestintäpäällikkö Viestintävirasto 1993–2003PerHe: mies, 16- ja 11-vuotiaat pojat, kaksi mäyräkoiraaHarrasTukseT: liikunta, lukeminen, historia, käsityöt

anna jokela

10 3/2013

11

Trafin viestintäjohtaja anna Jokela sanoo viihtyvänsä erinomaisesti valtionhallinnossa.

mailuhallinto, Rautatievirasto sekä Meren-kulkulaitoksen meriturvallisuustoiminto. Trafin tehtäviin kuuluukin kaikkien liiken-nemuotojen viestintä aina autoilijoiden tal-vikeliin varautumisesta ultralentäjien opas-tukseen.

– Siinä missä Liikennevirastossa painot-tui kriisityö ja operatiivinen toiminta, Tra-

liiKenneTurVallisuusTyön TärKeyTTä Ja merKiTysTä

ei Voi KyseenalaisTaa.

fissa ote on pikemminkin ennakoiva ja toi-saalta myös jälkikäteen tutkiva ja analysoi-va, Jokela selventää.

PalVeleVaa ViesTinTääUudella viestintäjohtajalla on vahva näke-mys valtionhallinnon viestinnän roolista pal-veluyksikkönä: kansalaisia, mediaa ja omaa

organisaatiota palvelevana toimijana. Vies-tinnän tehtävä on saattaa nämä ryhmät yh-teen ja auttaa ymmärtämään toisiaan. Mo-tivaatiota ei tarvitse erityisemmin hakea, se tulee merkityksellisestä työstä, jota ei tarvitse selitellä.

– En ole koskaan halunnut olla muual-la kuin valtionhallinnossa. Liikenneturval-lisuustyön tärkeyttä ja merkitystä ei voi ky-seenalaistaa. En markkinoi ihmisille sellais-ta, mitä he eivät tarvitse.

Viime vuosina viestinnän asiantuntemus ja arvostus on noussut, ja Jokela kuvaakin uutta työnantajaansa viestintämyönteiseksi organisaatioksi.

Maailma on Jokelan mukaan muuttunut läpinäkyvämmäksi, ja kansalaisia tulee in-formoida siitä missä mennään. Samalla yh-teiskuntasuhteiden hoitaminen korostuu, sillä viestintä kansanedustajien, viranomais-ten ja muiden yhteistyökumppaneiden kans-sa on tärkeää.

– On löydettävä yhteistyöhakuinen toi-mintatapa ja myös tuettava sitä esimerkik-si yhteistiedotteilla. Kun viestimme yhtenäi-sesti, mutta niin, että jokaisella on oma roo-li ja oma viesti, tuemme toisiamme viestin-nässä, Jokela pohtii.

Juuri nyt hän on huolissaan piittaamat-tomuudesta liikenteessä, ilmiöstä, josta uu-tisoitiin erityisesti alkukesästä.

– Teknologia tuo paljon hyvää ajoneuvon sisään, mutta voi samalla luoda irrallisuu-den tunnetta muista tiellä liikkujista. Autos-sa voi unohtua, että toinen ei ole samalla ta-valla suojattu.

Älyliikenteestä ja teknologiasta huoli-matta ei ihmistä ja ihmiselle viestimistä saa unohtaa. Valistuksessa Jokela uskoo järke-vään ihmiseen.

– Kun antaa vastuuta, syntyy vastuuntun-toa. Toki jokaisen ikätaso huomioiden.

113/2013

12 euroncaPPeTri JÄÄskelÄinen

lykäs teknologia mullisti telealan melko nopeasti 1980-luvulla. Nykyään ei veivata johdollisen pu-helimen numerokiekkoa kotona tai työpaikalla.

Viestintäteknologia kulkee taskussa. Liikku-vuus on lisääntynyt. Sähköpostit voi lähettää ja puhelut soittaa mistä tahansa. Tuottavuus on lisääntynyt.

Samanlaista murrosta povataan liikenne-alalle. Älykästä tieto- ja viestintäteknolo giaa

uusien palvelujen ja tekniikoiden kehittämisessä on säilytettävä ennakkoluuloton asenne, jotta älyliikenteen tuomat hyödyt realisoituvat yhteiskunnalle ja yksittäisille käyttäjille. samalla on säilytettävä terveen kriittinen ote, jossa valinnat palveluihin investoimisesta perustuvat tutkittuun tietoon.

Ä

LIIKKuMISeN vallankuMous

tutkittua

12 3/2013

13

hyödynnetään ihmisten ja tavaroiden liikut-tamisen ohjaamiseen ja liikenneverkon vä-lityskyvyn optimoimiseen. Älyliikenteen avulla liikenteestä tulee sujuvampaa, tur-vallisempaa ja ympäristöystävällisempää. Liikennejärjestelmän tehokkuus ja tuotta-vuus paranevat.

TuKea ennaKoiVaan aJamiseenInhimillinen toiminta ja sen aiheuttamat riskitekijät näyttelevät suurta roolia onnet-

tomuuksien syntymisessä vuodesta toiseen. Älykkäät järjestelmät tukevat ennakoivaa ajamista ja paikkaavat kuljettajan inhimilli-siä puutteita.

Kuljettajan keskeisin tehtävä on ajoteh-tävä. Onnistunut ajotehtävä vaatii jatku-vaa liikennetilanteiden havainnointia ja ennakointia kuljettajan päätöksenteon tu-eksi. Kuljettajan saama informaatio on en-siarvoisen tärkeää päätöksenteossa. Nyky-tilanteessa informaatio on pääosin nähtyä tai kuultua. Informaatio voi kuitenkin tul-

la liian myöhään tai sitä ei osata rekisteröi-dä ennen kuin onnettomuuden välttäminen on jo myöhäistä.

Uuden tekniikan myötä on mahdollis-ta tarvittaessa terävöittää kuljettajan val-miustilaa oikea-aikaisen informaation avul-la. Ajoneuvo voi puuttua ajotehtävään, jos kuljettajan toimien seurauksena ollaan ajau-tumassa onnettomuuteen.

Tälläkin hetkeltä uusi ajoneuvo puuttuu ajoittain kuljettajan toimintoihin. Jarrutuk-sessa avustaa ABS, liukkaalla kelillä pidon kadotessa ajonvakautusjärjestelmä jarruttaa pyöriä autonomisesti. Kaistavahti varoittaa väärälle kaistalle joutumisesta. Tulevaisuu-dessa se voi tehdä korjausliikkeen ja palaut-taa auton turvallisesti omalle kaistalleen. Vuoden 2015 aikana uusiin autoihin tule-va eCall lähettää törmäyksen sattuessa au-tomaattisesti viestin hätäkeskukseen pai-kannustietoineen ja apu saadaan nopeam-min paikalle.

”Kuuluu, muTTei HäiriTse”Näin vastataan esitelmän pitäjälle, joka ky-syy äänensä kuuluvuutta takariville asti. Tämä määritelmä on oikea mittapuu myös älykkäille järjestelmille. Viestin on tultava perille, mutta sen on tultava perille turvalli-sella tavalla. Informaatio ei saa häiritä ajo-tehtävää.

Hyvänä peukalosääntönä voidaan pi-tää sitä, että kognitiivinen kuorma ei yli-tä radion kuuntelun aiheuttamaa kuormi-tustasoa, eikä kättä tarvitse irrottaa ratista kuin painaakseen nappia kuten radiokana-vaa vaihdettaessa. Katseen pitäisi pysyä ties-sä mahdollisimman tiiviisti. Ääniohjauksen hyödyntäminen on etusijalla. Yksi lupaava keino on haptinen palaute, jossa ajoneuvon ratti tai penkki antaa palautetta värisemäl-lä informaation merkiksi. Tämä kuormittaa

LIIKKuMISeN vallankuMous

Älykäs tekniikka terävöittää kuljettajan valmiustilaa.

133/2013

14

kuljettajaa vähemmän ja antaa hänen keskit-tyä rauhassa ajotehtäväänsä.

älyKäs reiTiTysLähettäessäsi sähköpostia se liikkuu ver-kossa paketteina. Kaikki internetissä liiken-nöitävä tieto pakataan IP-paketteihin, joita reitittimet siirtelevät älykkäästi keskenään. Pakettiin lätkäistään kohdeosoite, jonka jäl-keen se lähetetään matkalleen vaikka Atlan-tin alitse Yhdysvaltoihin. Internetin reititti-met vaihtavat keskenään reititystietoa, jonka avulla löydetään optimaalinen reitti.

Tulevaisuuden autot soljuvat liikennever-kolla kuin IP-paketit verkossa. Ajoneuvot ovat yhteydessä ja kommunikoivat langatto-masti toisten ajoneuvojen ja liikenteen infra-struktuurin kanssa ilman kuljettajan toimia. Liikennevirrasta otetaan jatkuvaa näytettä, ja sen avulla koko liikenneverkosta ja siellä

älykäs ajoneuvo tarkkailee kuljettajaa ja osaa suositella kahvitaukoa.

liikkuvista ajoneuvoista muodostetaan reaa-liaikainen tilannekuva. Tämä tilannekuva ruuhkautumisesta, kelistä, onnettomuuksis-ta ja muista olennaisista tapahtumista kuten hirvestä tiellä viestitään takaisin ajoneuvoil-le. Ajoneuvojen järjestelmät hakevat uuden reitin, jarruttavat tai hidastavat tarvittaes-sa reagointiajan kasvattamiseksi ja onnetto-muuksien ehkäisemiseksi. Tietojen vaihdos-sa anonymisoidun eli ilman henkilötietoja välitettävän tiedon käyttö on tärkeää palve-lujen hyväksyttävyyden kannalta.

liiKKumisTarPeiden TyydyTTämiseen Tulee uusia PalVeluKonsePTeJaKuukausimaksua vastaan voi nykyään kat-sella elokuvia ja kuunnella musiikkia. Frank-furtissa käynnistyy loppuvuodesta 2013 ko-keilu, jossa asiakas maksaa rajattomasta tak-

uuden TeKniiKan myöTä on maHdollisTa TeräVöiTTää KulJeTTaJan Val miusTilaa oiKea-aiKaisen inFormaaTion aVulla.

14 3/2013

15sinkäytöstä 48 euron kuukausimaksua. Ber-liinissä voi maksaa laina-autosta 29 sentin minuuttihintaa.

Autojen jakaminen Carsharing-palvelu-jen avulla yleistyy. Oman auton istumapaik-kojen jakaminen kimppakyytiläisten käyt-

töön esimerkiksi työmatkalla onnistuu ne-tissä.

Tulevaisuuden visioissa liikkumisen pai-kasta A paikkaan B voi tilata tekstiviestillä, ja jonkinlainen kulkuväline tulee hakemaan kotiovelta ja vie kohteeseen. Helsingissä on

jo käytössä reaaliaikainen kutsubussipalve-lu, josta voi tilata matkoja tietokoneella tai puhelimella haluamalleen pysäkille ja mää-ritellä haluamansa määräpaikan.

LiikenneturvansuunnittelijaPetriJääskeläi-nenkävikatsomassaliikenteentulevaisuu-teen ITSeurope2013kongressissa, jonkateemanaoli”realsolutionsforrealneeds”.

Peräänajohälytin järjestelmä varoittaa ja voi itse jarruttaa, mikäli kuljettaja ei reagoi edessä olevaan kohteeseen.

TuleVaisuuden aJoneuVoT KommuniKoiVaT KesKenään.

153/2013

16

uusien autojen turvallisuutta testaava euronCaP on siirtymässä pelkän kolariturvallisuuden arvioinnista myös onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn. Tekniikalla kun voidaan estää niin auton luisumista, ylinopeuden ajamista kuin itse törmäyksiäkin.

uonna 1997 autojen riip-pumattomat törmäystes-tit aloittanut EuroNCAP (European New Car As-sessment Programme) on vaikuttanut selvästi

autojen kolariturvallisuuteen. Törmäystesti-tulokset ovat nousseet kuluttajien ja valmis-tajien mielissä autojen yhdeksi tärkeimmistä asioista.

Parantunut autojen kolariturvallisuus onkin osatekijänä siihen, miten liikenne-

raiMo Tengvall

Hanna linnakko Ja euroncaP

V

auToJen iTsesuoJeluVaisToa KasVaTTamassa

16 3/2013

17

kuolemat nykyisissä EU-maissa ovat vä-hentyneet kymmenessä vuodessa lähes puo-leen. Vuonna 2002 kuolleita oli reilut 53 000, vuonna 2012 määrä oli tippunut 28 000:een.

Liikennekuolemat ja henkilövahingot kyllä vähenevät autojen turvarakenteita pa-rantamalla, mutta silti fiksuinta on estää on-nettomuuksia tapahtumasta. Vaikka liiken-nesuunnittelu ja -kulttuuri esittävät tässä merkittävää roolia, myös autotekniikka on kehittynyt voimakkaasti onnettomuuksia estävään suuntaan.

Tämän on huomannut myös EuroNCAP, joka on nyt ottanut härkää sarvista onnetto-muuksia ennaltaehkäisevän tekniikan yleis-tymisessä. Törmäystestityö jatkuu entiseen malliin, mutta sen rinnalla kiinnitetään yhä enemmän huomiota onnettomuuksia estä-viin aktiivisen turvallisuuden järjestelmiin.

– Erityisen tärkeää on saada kalliimmis-sa autoissa myyntiin tulevia turvajärjes-telmiä myös edullisempiin malleihin. Us-komme, että tuomalla ne mukaan arvos-telukriteereihin niitä saadaan myös tavalli-

sempiin autoihin, EuroNCAP:n pääsihteeri Michiel van ratingen kiteyttää.

aJoVaKaus HallinTaan Ja lainsäädänTöönLukkiutumattomat ABS-jarrut olivat ensim-mäinen onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn varta vasten kehitetty, niin sanottu aktiivisen turvallisuuden teknologia. Pyörien pyörimis-tä tarkkailevien ABS-anturien keksittiin tar-joavan hyödyllistä tietoa myös muihin tar-koituksiin. Näin kehitettiin ensin sutimista

älykäs auto lisää liikenneturvallisuutta.auToJen

iTsesuoJeluVaisToa KasVaTTamassa

173/2013

18

rajoittavat luistonestojärjestelmät sekä pian sen jälkeen sivuluisuja ja puskemista estävät ajovakauden hallintajärjestelmät (ESC).

ESC tuli markkinoille 1995, mutta kesti noin kymmenen vuotta ennen kuin se alkoi yleistyä moniin edullisempiinkin automal-leihin. Samalla tuli koko ajan selvemmäk-si, miten tärkeä turvavaruste ESC todella on. Kölnin yliopiston tutkimuksen mukaan EU:n alueella säästyisi vuodessa jopa 4 000 ihmishenkeä, jos kaikki autot olisivat sil-lä varustettuja. Se on toiseksi tärkein auton turvavaruste heti turvavyön jälkeen.

Silti vuonna 2007 edelleen puolet uusista autoista Euroopassa myytiin ilman ESC:tä. EuroNCAP teki kartoituksen aiheesta, joka kertoi karua kieltään: moniin automalleihin ESC oli tehtaalta saatavissa, mutta sitä ei sil-ti tarjottu edes lisävarusteena kaikissa Eu-roopan maissa. Pieni rahansäästö koettiin isoa turvavarustetta tärkeämmäksi.

Syntyi ”Choose ESC” -kampanja, jonka tarkoituksena oli tehdä ajonvakautusjärjes-telmää ja sen etuja tunnetummiksi. Osittain tämän ansiosta EU päättikin tehdä ESC:n pakolliseksi uusissa henkilöautomalleissa marraskuusta 2011 lähtien ja kaikissa uusis-sa henkilöautoissa marraskuusta 2014 läh-tien. Jo tätä odotellessa EuroNCAP alkoi tarjota autonvalmistajille porkkanaa.

– Jotta he voisivat saada kolaritestistä viisi tähteä, pyysimme valmistajia varusta-maan ESC:llä auton kaikki malliversiot kai-kissa 27 EU-maassa. Sillä jo oli huomattava vaikutus, EuroNCAP:n van Ratingen ker-too.

EuroNCAP alkoi vuonna 2011 tehdä tes-tejä, joissa kokeiltiin ESC-järjestelmien toi-mintaa. Näissä auton ohjaamoon rakenne-taan järjestelmä, joka kääntää ratilla stan-dardoituja ohjausliikkeitä. Auton liikkeistä arvioidaan järjestelmän toimintaa ja kykyä estää sivuluisuja.

ESC:n tullessa pakolliseksi samaiset tes-tit tulevat olemaan pakollisia kaikille uu-sille automalleille. Siksi tämän vuoden jäl-keen EuroNCAP jättää nämä testit EU-vi-ranomaisille ja siirtää katseensa pidemmäl-le tulevaisuuteen.

aPua noPeusraJoiTusTen noudaTTamiseenTiekohtaisten nopeusrajoitusten seuranta onnistuu jo monissa uusissa automalleissa. Siihen voidaan käyttää joko navigaattorin kartta-aineiston nopeusrajoitustietoa, kame-raa tai näitä molempia yhdessä. Kameraver-siossa tuulilasissa oleva kamera lukee nopeus rajoitusmerkin ja muistuttaa siitä jat-kuvasti auton mittaristossa. Tämä mahdol-listaisi hyvin myös ylinopeuden ajamisesta varoittamisen. EuroNCAP on tervehtinyt tätä kehitystä ilolla ja haluaa nyt edesauttaa näiden järjestelmien yleistymistä.

esC-järjestelmää testataan standar-doiduilla ohjaus-liikkeillä.

18 3/2013

19

Ylinopeus on jollakin lailla osallisena huomattavassa osassa kuolemaan johtanei-ta onnettomuuksia. Leedsin yliopiston lii-kennetutkimusinstituutin arvion mukaan jo kuljettajaa varoittavat nopeudentarkkailu-

järjestelmät voisivat alentaa kuolemaan johtavia onnetto-muuksia 20 prosentilla.

Kokonaan ylinopeuden estävillä järjestelmillä voi-taisiin päästä vielä parem-piin tuloksiin, mutta sellais-ten tulo ei ole kuluttajille hel-posti nieltävissä. Moni kokee

tarvetta ajaa hetkellisiä ylinopeuksia esimer-kiksi ohitustilanteissa. Toisaalta teknologia ei ole aina luotettavaa: kukaan ei halua körö-tellä moottoritiellä 30 km/h sen vuoksi, että auto on lukenut liikennemerkin väärin eikä anna ajaa kovempaa.

EuroNCAP on ottanut tänä vuonna mu-kaan ohjelmaansa myös näiden testauksen. Pisteytys on kolmiportainen. Yhden pisteen saa autossa olevasta järjestelmästä, joka ker-too nopeusrajoituksen kuljettajalle kame-raan tai kartta-aineistoon perustuen. Kaksi pistettä saa, jos auto myös varoittaa nopeus-rajoituksen ylityksestä. Kolmeen pisteeseen vaadittaisiin, että auto itse rajoittaa nopeut-taan nopeusrajoituksen mukaan.

Käytännössä nykyään myynnissä olevat järjestelmät eivät vielä rajoita nopeutta, ei-vätkä useimmat myöskään varoita ylinopeu-desta. Ne toisaalta jättävät kuljettajalle va-pautta, mutta toisaalta eivät tarjoa apuaan, vaikka voisivat.

esC on ToiseKsi TärKein TurVaVarusTe

HeTi TurVaVöiden JälKeen.

michiel van ratingen uskoo jatkuvasti kehit-tyvän autoteknii-kan vaikuttavan olennaisesti lii-kennekuolemien vähenemiseen.

193/2013

20

uronCAPonsuurimpiayksittäisiäviimevuosikym-mentenvaikuttajiasiinä,miteneuroopassajamyösSuomessaonsaatuliikenneturvallisuusparannuksia

näinkinhyvinaikaan,Liikenneturvankoulutuspäällikköante-

ro lammikehuu.Hänpitääerityisentärkeänäsitä,mitenturvallisuudestaon

tehtymitattavissaolevaasia,koskanäinautonvalmistajatonsaatukilpailemaansiitäkeskenään.Kilpailunmyötävalmista-jatovatottaneetturvallisuudenkehittämisenhyvinvakavasti.onnettomuuksiaennaltaehkäisevänteknologianmukaan-

tuloaeuronCAP:narvostelukriteereihin Lammipitäähyvintervetulleena janäkeetässähuomioonotettavaamyösLii-kenneturvantyöhön.–edelleenpitkälletulevaisuuteenihmisilläonvalinnanva-

raa,valitakoauto,jossaoneSCvaiei.Suomenautokannan

ikähuomioonottaentämäonajankohtaistamonillekäyte-tynautonostajillevieläkymmenenvuodenajan.valistuksentehtäväontarjotatietoa,miteneSCtoimii,jottaihmisilläonmahdollisuustehdävalintavastuullisestijaviisaasti.TavallisenautonkäyttäjännäkökulmastaLammipitäämyös

kätevänä,miteneSCjaautomaattinenhätäjarrutustoimivatitsestään.Kuljettajaneisiistarvitseerikseenopetellaniidenkäyttöä.näidenkohdallariittää,ettävalinnanosaatehdäau-toaostaessaan.Lammionkuitenkinuseinautokaupankanssatekemisissä

oltuaanhuomannut,mitenautojenmyyntitilanteissaeivielä-käänkovinpaljoamyydäautoaturvallisuusasioilla.–Liikenneturvantoiminnallapystytääntoivottavastipaik-

kaamaantätäniin,ettäasiakkaatosaavatkysyäjavaatiaoi-keitaasioita.

– Mikään järjestelmistä ei vielä tarjoa no-peusrajoitusta kuljettajalle niin, että hän voi-si yksinkertaisesti napin painalluksella syöt-tää sen vakionopeussäätimeen tai nopeu-denrajoittimeen, pääsihteeri van Ratingen valittelee.

Toistaiseksi järjestelmät eivät muuten-kaan ole hirveän hyviä. Kamerat eivät ihan aina näe nopeusrajoitusmerkkejä tai voivat joskus lukea ne väärin. Navigaattorien kart-ta-aineistojen nopeusrajoitustiedot ovat var-sin usein vääriä. EuroNCAP haluaakin tes-teillään patistaa myös muita kuin pelkkää autonvalmistajien kehitystyötä.

TIeTO On TuRvaa

– Tämä ei ole pelkästään autoalan ongel-ma, vaan enemmän infrastruktuurin, tienpi-don ja karttadatan asia.

auToT PainaVaT JarruaEuroNCAP on jo muutaman vuoden ajan antanut Advanced Rewards -erityismainin-toja erilaisille moderneille turvateknologioil-le, kuten kaistavahdeille, kuolleen kulman valvontajärjestelmille, kuljettajan vireystilan valvonnoille sekä automaattisille eCall-hätä-puheluille. Erityisen paljon näitä alkoi kui-tenkin tulla voimakkaasti yleistyneille auto-maattisille hätäjarrutusjärjestelmille.

Nämä järjestelmät havaitsevat esteen tut-kan, laserin, kameran tai näiden yhdistel-män avulla. Ensin ne varoittavat kuljettajaa äänellä ja näkyvällä varoituksella mittaris-tossa. Jos kuljettaja ei siltikään tee mitään, järjestelmät jarruttavat, kun onnettomuus vaikuttaa väistämättömältä.

Jarrutuksen ansiosta onnettomuus joko vältetään kokonaan tai ainakin esteeseen törmätään huomattavasti pienemmällä vauhdilla. EuroNCAP:n käyttämän tosielä-män dataan perustuvan arvion mukaan au-tomaattisella hätäjarrutuksella olisi vältettä-vissä jopa 27 prosenttia onnettomuuksista.

E–

Volvo V40 -malliin on kehitetty mahdollisen törmäyksen aiheuttamien vammojen minimoimiseksi jalankulkijaa suojaava turvatyyny.

20 3/2013

21

eurooppa tiennäyttäjänä maailmalle?

oko maailman liikenneturvallisuusongelmiin nähden EuroNCAP:n toiminta voi tuntua aikamoiselta teknolo-giahifistelyltä. Se kuitenkin toimii eräänlaisena tiennäyt-täjänä siinä, miten itse autotkin voisivat tehdä liikenteestä turvallisempaa myös muualla maailmassa. Tämä ei kui-tenkaan tapahdu itsestään, vaan sekä paikallisten kulutta-

jien että paikallisen lainsäädännön olisi herättävä vaatimaan turvallisuutta.Latinalaisessa Amerikassa LatinNCAP ja Kaakkois-Aasiassa ASEAN

NCAP ovat jo aloittaneet omat törmäystestinsä sikäläisille automalleille. Tu-lokset ovat olleet vaihtelevia. Mukana on ollut useita vanhoja, mutta yhä myynnissä olevia automalleja, joissa ei ole edes turvatyynyjä: nolla tähteä. Toisaalta uudemmat automallit ovat pärjänneet paremmin, mutta eivät aina yllä eurooppalaisen version tasolle.

– On tapauksia, joissa samassa tehtaassa tehdään täsmälleen samoja auto malleja Eurooppaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. Niissä latinalaisame-rikkalaiseen versioon käytetään huonompilaatuisia materiaaleja, kuten vähemmän kestäviä teräksiä, ja turvatyynyjä jätetään pois, EuroNCAP:n pääsihteeri Michiel van ratingen kertoo.

– Tämä on todella häiritsevää. Autonvalmistajat ovat pitäneet kuluttajia tyhminä vuosikausien ajan ja tehneet tulosta sillä.

LatinNCAP:n tyyppiset aloitteet auttavat herättämään kuluttajien kiin-nostuksen asioihin, mutta van Ratingen painottaa, miten turvallisuusasioissa tarvitaan aina myös paikallista lainsäädäntöä. Liikennekuolemien vähentä-minen on koko yhteiskunnan asia. Siksi turvavarusteiden yleistymistäkään ei voi jättää pelkästään ihmisten oman harkinnan varaan.

Näitä järjestelmiä on ollut markkinoil-la reilun viiden vuoden ajan, ja kalliiden edustusautojen lisäksi niitä on alkanut tulla myös eräisiin halvempiinkin autoihin. Euro-NCAP on ilahtunut tästä kehityksestä ja ha-luaa olla tärkeässä roolissa sen vauhdittami-sessa entisestään.

– Olimme selvästi myöhässä ESC:n yleis-tymisen edesauttamisessa. Haluamme teh-dä työmme paremmin automaattisen hätä-jarrutuksen kanssa, koska uskomme senkin tulevan joskus tulevaisuudessa lakisäätei-seksi, van Ratingen pohtii.

Vuonna 2014 EuroNCAP:n arvosteluihin tulee mukaan myös automaattisen hätäjar-rutuksen testaus. Ensimmäisessä vaiheessa testataan kykyä havaita toisia autoja ja jar-ruttaa niihin törmäämisen välttämiseksi.

Kaupunkiajon nopeuksilla testataan ky-kyä jarruttaa silloin, kun edessä on paikal-laan oleva auto. Tämä simuloi hyvin tyypil-listä peräänajokolaria. Maantieajonopeuk-silla testataan tämän lisäksi kykyä jarruttaa silloin, kun edessä ajava auto ajaa hitaam-min tai hidastaa vauhtiaan yhtäkkisesti.

– Testeissä käytetään perustaltaan ilma-täytteistä autoa simuloivaa kohdetta, johon on jouduttu lisäämään monenlaisia täyttei-tä, jotta järjestelmät tunnistaisivat sen au-toksi. Jos käyttäisimme vain tavallista ilma-palloa, useimmat järjestelmät ovat sen ver-ran fiksuja, etteivät pidä sitä autona.

Maantieajon edellä liikkuvan auton tes-teissä vastaavaa kohdetta vedetään oikean auton perässä, mutta turvallisen etäisyyden päässä. Kaikki testit tehdään aluksi hitaam-malla nopeudella, ja nopeutta nostetaan as-teittain suuremmaksi.

– Hitaammissa vauhdeissa kaikki yleen-sä toimivat hyvin. Kun mennään koviin no-peuksiin, toiset järjestelmät pystyvät vielä varoittamaan kuljettajaa ja jarruttamaan, toiset eivät. Odotamme järjestelmien välille tulevan varsin isoja eroja.

Kamera TunnisTaa JalanKulKiJanToisessa vaiheessa vuonna 2016 testeihin li-sätään automaattinen hätäjarrutus jalankul-kijan havaitsemistoiminnolla. Tämä vaatii

K

tutkan tai laserin yhdistämistä kameratek-nologiaan, joka tunnistaa edessä olevan koh-teen jalankulkijaksi.

EuroNCAP:n van Ratingen myöntää, että tällainen tekniikka on vaativaa, eikä varsinkaan jalankulkijan tunnistus ole myynnissä kuin vasta aivan yksittäisissä au-tomalleissa. Hän kuitenkin uskoo eteenpäin kuvaavien kamerajärjestelmien yleistymi-

seen autoissa myös muun muassa kaistavah-tien ja nopeusrajoitusten tunnistuksen myö-tä. Kun kamera kerran on, siihen on sitten helpompi ohjelmoida erilaisia toimintoja.

– EU:n komissio pitää automaattista hä-täjarrutusta liian kalliina. Juuri tässä voim-me auttaa: kun painostamme kovaa niiden tuomista markkinoille, niitä aletaan tehdä lisää ja hinnat alkavat laskea.

213/2013

22

ilpailukyvyn vauhdit-tamiseen tähtäävä ras-kaan kuljetuskaluston mittojen ja massojen ko-rotus on tuomassa Suo-men teille kokonaismas-

saltaan 76 tonnin painoiset ajoneuvoyhdis-telmät. Samalla raskaan kaluston maksi-mikorkeus nousee 4,2 metristä 4,4 metriin. Tavarakuljetusten tehostamishanke on he-rättänyt valmistelunsa aikana voimakkaita äänenpainoja sekä puolesta että vastaan. Kriitikoita on huolestuttanut erityisesti ny-kyisten teiden ja siltojen huono kunto. Nii-den parannustyöt vaativat miljardiluokan investointeja seuraavan kymmenen vuo-den aikana.

– Valtatie 2 on rakennettu 1950-luvulla ja Tampereen ja Turun välinen tie 1960-lu-vulla. Sen jälkeen niiden kantaville raken-teille ei ole tehty yhtään mitään, sanoo Lii-kenneturvan kouluttaja ja SATAEDU Sa-takunnan aikuiskoulutuskeskuksen opetta-ja unto pentinMäki.

Hänen mukaansa vanhenevan tiestön sietokyky on vasta yksi huomioitava osate-kijä. Massamuutokset tulevat olennaises-ti lisäämään kumipyörien päällä rullaavaa liike-energiaa. Tämän seurauksena raskaan kuljetuskaluston liikenneonnettomuudet saattavat tulevaisuudessa aiheuttaa entistä rajumpia tuhoseuraamuksia.

Ongelmana ovat myös kuljetusyrittäjiin kohdistuvat tulospaineet sekä valvonnan vä-heneminen, joka on johtanut ylikuorman yleistymiseen. Massojen kasvattaminen tu-lee tuskin näkymään ylikuormien vähenemi-senä. Sen sijaan tien päällä saattaa jatkossa

K

MASSATJAMITATuhkaliikenneturvallisuudelle?

liikenneturvalta lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle

liikenneturva pitää hyvänä, että maantieliikenteen tavarankuljetusten tehok-kuutta parannetaan. se ei saa kuitenkaan tapahtua turvallisuudesta tinkimällä. muutosehdotuksessa painojen noston ainoana vaatimuksena olisi tielle koituvan laskennallisen kuormituksen rajaaminen lisäämällä akseleita ja paripyöriä. mitään teknisiä tai muita lisääntyvää turvallisuusriskiä kompensoivia vaatimuksia ei esite-tä. Hyvinkin vanhalla kalustolla olisi mahdollista hyödyntää uusia painoja. liikenneturva esittää, että painojen muutoksille asetetaan turvallisuutta lisää-viä vaatimuksia. Kokonaisuutena muutoksen voimaantuloa tulisi lykätä, ja käyttää aikaa tarkempaan vaikutusarviointiin, tiestön ja siltojen parantamiseen sekä tek-nisten vaatimusten tarkentamiseen.

koko lausunto: www.liikenneturva.fi

liikkua jopa 90 tonnin painoisia, laittomalla ylikuormalla varustettuja yhdistelmiä.

ammaTTiKusKin VasTuu KorosTuuMassojen kasvu lisää entisestään ennakoi-van ajotavan merkitystä. Ammattikuljetta-jat joutuvat varautumaan muun muassa jar-rutusmatkojen pitenemiseen sekä aikaisem-paa täsmällisempään reittisuunnitteluun. Esimerkiksi siltojen ja alikulkutunneleiden koko- ja painorajoituksia on lisätty enna-koivasti nykyisen kuljetuskaluston aikakau-della.

– Syksy tulee ja kelit muuttuvat. Siinä ti-lanteessa raskaampi kalusto ei ainakaan hel-pota kuljettajan työtehtäviä. Monet heis-tä odottavat lisätietoja muutoksesta pienen pelon siivittäminä. Isompien massojen pyö-rittely liikenteessä ja paperilla ovat kaksi eri asiaa, kertoo Liikenneturvan koulutusoh-jaaja pentti tervo.

Raskaamman kuljetuskaluston saapumi-nen Suomen teille tulee heijastumaan kaik-kiin tienkäyttäjiin. Esimerkiksi henkilöau-toilijoiden on ymmärrettävä, että entuu-destaan verkkaisesti matkaa taittavat rekat pysähtyvät, kääntyvät ja lähtevät liikkeelle vieläkin hitaammin.

– Maksimikorkeuden nosto altistaa re-kat entistä helpommin kaatumiselle. Sen ja massan lisäksi akseleita tulee lisää, mikä myös vaikuttaa raskaan kaluston ajettavuu-teen. Ajonopeudella tulee olemaan ratkaise-va merkitys suurempien rekkojen hallinnas-sa, Tervo pohtii.

– Liikenneturvan raskaan kaluston RE-AK-kouluttajakurssit sekä niihin liittyvä täydennyskoulutus ovat hyviä väyliä liiken-neturvallisuuden ymmärryksen lisäämiseen kouluttajien omissa työyhteisöissä. Muutok-sen keskellä on olennaista saada ammatti-kuljettajat ajattelemaan omaa vastuutaan lii-kenneturvallisuuden edistämisessä.

ari rYTsY

aNttI EkOla / PlugIkasvavat

raskaiden ajoneuvoyhdistelmien kokonaismassan kasvattaminen pistää niin tiestön kuin kuljettajat kovaan testiin. Kuljetusalan järjestöt ovat vastustaneet tehokkuuden nimissä toteutettavaa uudistusta.

22 3/2013

23

massoJen KasVu lisää enTisesTään ennaKoiVan

aJoTaVan merKiTysTä.

233/2013

24

liikenneTurva Ja anni PieTarinen, nuorTen akaTeMia

anni PieTarinen Ja liikenneTurva

uoret voivat olla hyvinkin kekseliäitä ja saada hieno-ja juttuja aikaan, mutta toki joukkoon mahtuu floppeja-kin, miettii Liikenneturvan suunnittelija katariina

rahikainen. – Tärkeää on haastaa nuoret itse miettimään

omaa liikenneturvallisuuttaan. Pelkkä luen-nointi ja pelottelu on harvoin tehokasta – eihän kukaan meistä yleensä usko joutuvansa onnet-tomuuteen, vaikka vähän rikkoo sääntöjä – tai vaikkei rikkoisikaan.

Nuorten Akatemian suunnittelija anni pietarinen pohtii, että yksittäisen projektin taustalla saattaa olla jotain pysäyttävää ja nuor-ten ajattelutapaa mullistavaa, vaikka prosessin aikana nuorten pohtimia asioita on välillä vai-kea tehdä näkyväksi.

– Myös itse projektin suunnitteleminen on yleensä suuri oppimiskokemus ja kasvattaa elä-mään tulevaisuudessa – ei pelkästään liikenne-turvallisuuden kannalta.

iTse JärJesTeTTy, iTse KoeTTuYksi projektitukea saaneista ryhmistä oli Tavastian ammattiopiston opiskelijakun-ta. Opiskelijakunta järjesti yhdessä poliisin, A-klinikka säätiön Hämeen alueen ehkäise-vän päihdetyön, HAMK:n liikenneopettaja-opiskelijoiden, ammattiopisto Tavastian mer-konomien sekä logistiikka-alan kanssa loppu-

keväästä pari tuhatta opiskelijaa tavoittaneen liikenneturvallisuus teema päivän Hämeenlin-nassa. Siellä jokainen pääsi päivittämään ja testaamaan tietojaan toiminnallisilla pisteillä. Törmäysvoiman testaaminen, jarrutusturva-vyökelkka sekä poliisin toimintaan tutustumi-nen olivat suosittuja tehtävärasteja, joilla riitti osallistujia.

Aivan hetkessä koko päivän tapahtumaa ei järjestetty.

– Tätä on suunniteltu koko kevät pikkuhiljaa, myös kouluajalla, kertoo Tavastian opiskelija-kunnan puheenjohtaja janne liukkonen.

Laaja ja ammattitaitoisesti toteutettu tapah-tuma herätti myös paikallismedian huomion. Kokemus palkitsi järjestäjät, jotka ovat olleet jo entuudestaan huolestuneita oppilaitoksen ym-päristön liikennejärjestelyistä.

– Moni opiskelija ylittää oppilaitoksen vie-reisen vilkkaan tien, jonka varrella bussikin py-sähtyy. Siinä ajetaan todella usein ylinopeutta, Liukkonen sanoo.

Ensimmäisen puolen vuoden aikana nuorten eri projekteja tuettiin yhteensä lähes 4 500 eu-rolla 13 eri paikkakunnalla. Pääpaino on ollut nuorten ikäryhmässä 16–19-vuotiaat. Mukaan mahtui liikenneturvallisuusteemapäivää, pyö-räilyn edistämiskampanjaa, heijastinprojektia sekä kunnan liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisia kohtia valokuvin ilmaistuna. Pro-jektirahaa voi yhä hakea lokakuun loppuun asti.

www.itsetehty.fi/paataitse

liikenneturva ja nuorten akatemia löivät hynttyyt yhteen vuoden 2012 aikana ja suunnittelivat Päätä itse! -nimisen yhteistyöhankkeen. Hankkeessa rahoitetaan nuorten itsensä suunnittelemia liikenneturvallisuusprojekteja vuoden 2013 aikana.

N Konkreettinen toiminta ja siihen osallistuminen innostaa nuoria.

nuorilleOsallista vampaa

menoa

Kuva

: liiK

enn

etu

rva

Kuva

: an

ni Pieta

rinen

24 3/2013

25

lisää osallisuudesta voi lukea esimerkiksi teoksista:

• Gretschel,A.(toim.).2002.Lapset,nuoretjaaikuiset toimijoina. artikkeleita osallisuudesta. Humanistinen ammattikorkeakoulu. suomen Kuntaliitto. Helsinki.

• Gretschel,A.&Kiilakoski,T.(toim.)2007.Lastenja nuorten kunta. nuorisotutkimusseura.

• Haake,N.&Nikula,T.2011.Osallisuus,luottamus ja elinympäristö. Terveyden edistämisenkansalaiskysely2011.Terveydenedistämisenkeskuksenjulkaisuja1/2011.

• Vehviläinen,J.2006.Nuortenosallisuushankkeen hyvät käytännöt. Opetushallitus.

osallista nuoret liikenne-turvallisuuteen! osallisuuden portaat (anu flöjt 1999)• Tieto-osallisuus(esim.kysely)• Konsultaatio-osallisuus(liikenneturvallisuuspäivä)

• Päätöksenteko-osallisuus(esim.kouluntyöryhmä)

• Toimeenpano-osallisuus(esim.näytelmäkerho)• Toiminta-osallisuus(esim.nuorisoneuvosto)

sallisuudessa (englanniksi: in-clusion tai social engagement) on kysymys kuulumisesta jo-honkin. Siinä lapset ja nuoret si-

toutuvat itse tekemiseen sekä ottavat vastuu-ta. Lakisääteisistä velvoitteista huolimatta osallisuus ei käytännössä aina toteudu niin hyvin kuin sen pitäisi.

Nuorisotyössä vuorovaikutteisuus ja toi-minnallisuus ovat tyypillisiä toimintamalle-ja. Nuorten osallisuus toimintaan sitouttaa heitä osaltaan myös liikenneturvallisuuden parantamiseen – nuorten oma hyväksyntä työlle edesauttaa siinä onnistumista. Erityi-sesti vertaisoppiminen on tehokkaaksi ha-vaittu keino. Se tapahtuu yhteisöissä, mut-ta sitä voidaan myös tietoisesti tukea esimer-kiksi pienryhmissä tapahtuvissa oppimisti-lanteissa.

Päätä itse! -hankkeen kaltaiset projek-

kaTariina raHikainen

Osallisuudella vaikuttavuuttatit ovat hyvä esimerkki vertaisoppimisesta. Niissä toimitaan yhteistyössä, ja niissä neu-votellaan, joudutaan perustelemaan ja selit-tämään, autetaan ja neuvotaan muita pro-jektiin osallistuvia nuoria sekä ehkä myös vertaillaan ja väitellään. Projektin toteutuk-sen aikana nuoret keskustelevat aktiivisesti keskenään, ja liikenneturvallisuutta näky-väksi tekemällä kosketaan myös pintaa sy-vemmälle.

Tavoitteena on, että jokainen projektiin osallistuva nuori on mukana projektin kai-kissa vaiheissa ideoinnista arviointiin saak-ka. Usein tämänkaltaiset projektit vaativat lisäksi huomioivan aikuisen läsnäoloa ja in-nostamista; siksi nuorten oma Päätä itse! -projekti soveltuu hyvin esimerkiksi osak-si jotain toisen asteen kurssia kouluympä-ristössä tai nuorisotalolla tehtäväksi projek-tiksi.

O

253/2013

26

liikenneTurva

urooppa sai uudet tyyppihyväksyntävaatimuk-set lasten turvaistuimille heinäkuun alussa. Ne edellyttävät turvaistuimilta Isofix-kiinnitystä, sivutörmäystestin suorittamista sekä pituusluo-kittelua. Uudistuksen tarkoituksena on paran-taa lasten liikenneturvallisuutta sekä helpottaa

vanhempia löytämään omaan autoonsa sopiva turvaistuin. Laki-sääteisten vaatimusten lisäksi Euroopan eri autoliitot ja kuluttajajärjestöt testaavat tur-vaistuimia Euro Test -ohjelman puitteissa. Niissä istuinten kolariturvallisuutta seulo-taan normaalia tiukempien kriteerien pe-rusteella.

Positiivisesta kehityksestä huolimat-ta osa testattavista istuimista on edelleen huonoja. Vaikka testien tuoma julkisuus kannustaa valmistajia kehittämään tuottei-taan, toivotaan uusien tyyppihyväksyntä-vaatimusten korottavan turvaistuinten pe-rustasoa. Autoilevien vanhempien kan-nalta haasteellisinta on löytää turvallinen ja helposti asennettava istuin lukuisten eri merkkien ja mallien joukosta. Pari vuotta sitten uusina tyyppihyväksyttyihin automalleihin pakolliseksi tul-lut Isofix-kiinnitysjärjestelmä on helpottanut istuinten asennusta. Ennen ostopäätöstä turvaistuinta kannattaa kuitenkin sovittaa au-toon, jossa sitä aiotaan käyttää. On hyvä muistaa, että yksin tunnet-tu merkki ei takaa turvallisuutta onnettomuuden sattuessa.

– Vanhemmilla on vastuu ottaa selvää näistä asioista. Myyjän vastuulla on olla aidosti asiantunteva ja rehellinen. Maallikko on aina jossain määrin myyjän armoilla ostotilanteessa. Tällöin on tär-

lasten liikenneturvallisuutta parannetaan turvaistuinten sivutörmäystestillä sekä siirtymällä painoluokittelusta pituusluokitteluun. lisäksi uusi standardi velvoittaa perheen pienimmät matkustamaan selkä edellä.

ari rYTsYE

Turvaistuinten vaatimukset kiristyivät

26 3/2013

27

TurVaisTuinTen TurVallisuuTTa

seuloTaan TiuKoilla

KriTeereillä.

273/2013

28

keää, että ihmisille ei myydä mielikuvia, vaan myyntiargumentit perustellaan tosiasioilla, sanoo Liikenneturvan koulutuspäällikkö antero laMMi.

Kiire aJaa TurVallisuuden edelleLasten matkustaminen turvaistuimessa selkä menosuuntaan on ol-lut pitkään suositeltu matkustustapa. Turvaistuinuudistuksen myötä siitä on saatu vihdoin virallinen standardi alle 15 kuukauden ikäi-sille lapsille. Tutkimusten mukaan selkä me-nosuuntaan -asento minimoi pään ja niskan kuormitusta etutörmäyksessä. Samalla tur-vaistuin tukee lapsen kehon takaosaa, jolloin törmäysvoimat jakautuvat tasaisesti koko ke-hon alueelle.

Päähän kohdistuva tuki on erityisen tär-keää alle 2-vuotiailla lapsilla. Heidän iäs-sään pää on joustava, koska kallon luut eivät ole vielä lopullisesti kiinni toisissaan. Tästä syystä ne eivät suojaa aivoja yhtä hyvin kuin aikuisella. Kallon luut jatkavat kiinteytymistään vielä noin 6–7 ikä-vuoteen asti. Siksi myös isompien lasten siirtyminen turvaistuimes-ta turvavyönkäyttäjäksi kannattaa tehdä maltillisesti.

Turvavyöt, kuten auton istuimetkin, on mitoitettu ja suunni-teltu aikuisen kehon mukaan. Niiden antama suoja onnettomuus-tilanteessa ei ole lapsen kohdalla paras mahdollinen. Koska lapsen keho poikkeaa mittasuhteiltaan aikuisen kehosta, ovat keskeiset eli-met turvavyön kulkuun nähden eri paikassa kuin aikuisella. Yleen-sä turvavyö asettuu lapsella kaulan ja vatsan, ei rinnan ja lantion yli. Tilannetta voi parantaa turvavyöistuimella tai istuinkorokkeella.

Vaikka turvavyö olisikin kohdallaan esimerkiksi istuinkorok-keen avulla, ei lapsen keho silti kestä yhtä suuria ulkoisia voimia kuin aikuisen keho.

– Kun kiireinen isä tunkee päiväkodin pihalla ristiselkä paljaana marraskuun rän-täsateessa kahta lasta turvaistuimiin, niin ylevät neuvot unohtuvat helposti. Vyöt voivat jäädä löysälle tai lapsi kokonaan kiinnittämättä. Asian pitää olla omassa

tärkeys järjestyksessä riittävän korkealla, jotta toimii oikein silloin-kin kun on kiire ja epämukavaa. Tätä auttaa se, että auton ja istuin-ten yhdistelmä on riittävän tilava ja helppokäyttöinen. Näitä ja mo-nia muita asioita kannattaa testata sekä autoa että istuinta ostaessa, neuvoo Lammi.

auTon Ja isTuinTen yHdisTelmän

on olTaVa riiTTäVän TilaVa Ja HelPPoKäyTTöinen.

selkä menosuuntaan vähintään 3-vuotiaaksi – mielellään kauemminkin, jos lapsi mahtuu istuimeen.

28 3/2013

29

uomalaista liikenneturvallisuustyötä haastaa pitkien perinteiden ja muuttuvan toiminta-ympäristön kohtaaminen. Näköharha muo-dostuu helposti, sillä muutokset ovat hitaita.

Suomi on pieni maa, ja liikenneturvallisuustyössämme ja -keskustelussamme näkyy se, mit-kä alat meillä ovat vahvasti edustet-tuna. Eri alojen voimasuhteiden erot heijastuvat viranomaisten mieltymyk-siin, tutkimuksen painopistealueisiin ja yleiseen keskusteluun.

Teknisellä alalla ero näkyy hyvin, kun verrataan renkaita ja henkilöau-toja. Jos tutkimus on kriittinen tai huonosti tehty, eikä teol-lisuuden itsensä tilaama, keskustelu rengastutkimuksesta nousee takuuvarmasti. Jos meillä olisi kotimainen auton-valmistaja, vanha autokantamme tuskin pääsisi unohtu-maan eduskunnassa.

Nykyisetkin autoalan toimijat osaavat toki asiansa eli lobbaamisen, mutta sopivat työkalut – tuoreet kotimaiset tutkimukset – puuttuvat. Mutta jo pelkkä onnettomuus-autojen kuvien katsominen kertoo, että tekniikan kehitys on ollut vuosien varrella melkoinen. Autoala vain ei ole ol-lut omimassa sillekin kuuluvaa kiitosta liikennekuolemien vähenemisestä.

Tällä hetkellä onnettomuuden pääaiheuttajana olleen henkilöauton mediaani-ikä on noin kolme vuotta suurem-pi kuin henkilöautokantamme keskimäärin. Onnettomuus-autot on valmistettu vuosituhannen vaihteen paikkeilla.

Tekniikan osalta puhutaan siis autoista, joissa keskimää-rin on turvatyyny etumatkustajille ja lukkiutumattomat jar-rut. Toisaalta koritekniikka on pari isoa pykälää uusia auto-ja jäljessä, ja vain harvassa on ajonvakautus.

Kelvollinen turvakori, perusvarustus turvatyynyjä ja ajovakautus ovat jo sellainen yhdistelmä, joka tuo merkit-tävää suojaa. Tämä tietysti sillä oletuksella, että kuljetta-ja on tehtäviensä tasalla ja turvavyöt ovat käytössä. Onnet-tomuustilastot tukevat tätä käsitystä, sillä uusissa autoissa kuolleiden osuus on yhä pienempi kaikista kuolleista.

Pitkän alustusmutinan jälkeen on siis ilmeistä, että on-gelma on olemassa ja siihen on olemassa todistettavasti pu-reva ratkaisu, mutta mitä pitäisi tehdä?

näkökentässä

Turvaa tekniikastaNuorten vanhat autot ovat yksi iso ongelma, ja henkilö-

kohtaisesti liputan edelleen sen puolesta, että vanhemmat asettavat autosponsoroinnille ehtoja. Ensimmäinen ehto olisi tekninen: autossa on oltava ajonvakautus (jota ei mie-lellään saa kytkettyä pois). Toinen olisi selvä etukäteis-

uhkaus siitä, että auto lähtee seisontaan heti ensimmäisestä rikkeestä.

Lapsiin panostetaan nykyisin huo-mattavan paljon, mutta huolenpito tah-too löyhtyä lasten varttuessa – monien asioiden osalta näin täytyy tietysti olla-kin. Silti autonvalinnan hienoinen ohjaus olisi mielestäni viimeisiä perusteltuja pal-

veluksia nuorelle, joka muuten on jo oman itsensä herra.Toki päättäjiltäkin voisi vaatia toimia, mutta vilkai-

su historiaan ei anna paljoa toivoa tämän ratkaisun suh-teen. Ja aikana, jolloin itsenäisesti ajavat autot alkavat olla nurkan takana, on hyvä muistaa, että meillä itsellämme on edelleen suuret mahdollisuudet vaikuttaa omaan ja läheis-temme turvallisuuteen.

TaPio koisaariyhteyspäällikköLiikennevakuutuskeskus, liikenneturvallisuusyksikkö

S

NuOrtEN vaNhat autOt Ovat yksI IsO

ONgElMa.

293/2013

30

svensk resuMé

Arbete för en större sJÄlvbevarelsedrifT hos bilarna

uroNCAP började göra obero-ende kollisionstester 1997 och har sedan dess märkbart bidragit

till en högre krocksäkerhet i bilar. Anta-let dödsolyckor i trafiken har minskat med närmare hälften i EU-länderna under de senaste tio åren. En medverkande faktor till detta är att bilarna har blivit krocksäk-rare. År 2002 avled drygt 53 000 personer

i trafiken. Tio år senare hade antalet tra-fikdöda sjunkit till 28 000.

Antalet omkomna och skadade i tra-fikolyckor minskar visserligen när man bygger bilar med en säkrare konstruk-tion, men det klokaste är att förhindra att olyckor över huvud taget sker. Även om trafikplanering och trafikkultur spelar en stor roll i det här sammanhanget så får också tekniken ta åt sig en del av äran. Den har utvecklats enormt i olycksföre-byggande syfte.

– Det är ytterst viktigt att de säkerhets-system som är avsedda för dyrare bilar även installeras i billigare modeller, kon-staterar EuroNCAP:s generalsekreterare Michiel van ratingen.

moT öKad KörsTaBiliTeT Låsningsfria ABS-bromsar var den förs-ta utrustning som togs fram speciellt för att förebygga olyckor, ett exempel på så kallad aktiv säkerhetsteknik. ABS-senso-rer som mäter hjulens rotationshastighet uppfanns för att de skulle ge värdefull in-formation även för andra behov. På så sätt utvecklades de första antispinnsystemen som motverkar sladd. Strax därefter gjor-de anstisladdsystemet ESC entré. Det ing-riper vid kraftig understyrning eller övers-tyrning.

Universitetet i Köln har gjort en un-dersökning som visar att upp till fyra tu-sen människoliv skulle sparas inom EU-området om alla bilar vore utrustade med ESC.

För hög hastighet är en av de främsta orsakerna till att människor dör i trafik-

olyckor. Flera nya bilmodeller har en teknik som gör det lättare att hålla gäl-lande fartbegränsning.

EuroNCAP har under detta år bör-jat testa system som hjälper bilisterna att köra med laglig hastighet. De system som i nuläget finns på marknaden klarar inte att begränsa hastigheten och merparten av systemen kan inte ännu varna för fort-körning.

Sedan några år tillbaka har Euro-NCAP delat ut Advanced Rewards till biltillverkare för en rad tekniska inno-vationer som förbättrar säkerheten. Den prestigefyllda utmärkelsen har tilldelats för bland annat ett system för filbytes-varning, radarsensorer som hjälper föra-ren att upptäcka andra fordon i den döda vinkeln, ett system som läser av förarens vakenhetsnivå och nödsamtalssystemet eCall. Automatiska nödbromssystem har dock mottagit flest hedersbetygelser.

De upptäcker hinder med hjälp av ra-dar, laser eller kamera eller genom en kombination av dessa. Först varnas fö-raren med en ljudsignal och en blinkan-de symbol på instrumentbrädan. Om fö-raren trots det inte reagerar och det finns risk för att bilen framför ska bli påkörd så aktiveras bromsarna.

En olycka kan därmed undvikas. Om inte så blir det en lindrigare påkörning i betydligt lägre hastighet. EuroNCAP har samlat in data från verkliga situationer ute på fältet och räknat ut att hela 27 pro-cent av alla olyckor skulle ha kunnat und-vikas med automatiska nödbromsar.

e

organisationen euronCaP testar säkerheten i nya bilar. Hittills har man enbart bedömt krocksäkerheten, men nu börjar man också arbeta med att förebygga olyckor. det går att förhindra sladdning, för hög hastighet och till och med kollisioner med rätt teknik.

raiMo Tengvall,ÖversÄTTning Marina lJungqvisT

Hanna linnakko

30 3/2013

31

leDare

Som spindeln i trafik-kommunikationsnätet

nna jokela är en ru-tinerad kommunikatör

somharmeriteratsigfrånettflertal poster inom trafikom-rådet. en bra verksamhet ärbättreänensnyggfasad,på-pekarhon.Dennyakommu-nikationsdirektören vid Tra-fi, Trafiksäkerhetsverket, sä-geratthontrorpåettsmidigtochotvungetsamarbetesommedborgarnaharnyttaav.Kommunikationsdirektö-

renharentydliguppfattningom kommunikationens rollinom ett statligt verk. Denskavaraenserviceenhetsombetjänar medborgarna, me-

diernaochdenegnaorgani-sationen. Kommunikationenhartilluppgiftattsammanfö-radessagrupperochhjälpademattförståvarandra.Honbehöver inte letaeftermoti-vation,utanmotiverasavattutföraettmeningsfulltarbe-tesomintetarvarnågonför-klaring.Faktum är att jag aldrig

harvelatjobbanågonannan-stans än inom statsförvalt-ningen.Ingenkanifrågasättaviktenochrelevansenitrafik-säkerhetsarbetet. Jag mark-nadsför ingenting sommanintebehöver.

a

Mer massiva fordon ett hot mot trafiksäkerheten?

ari rYTsY,ÖversÄTTning Marina lJungqvisT

Pasi anTeroinen,ÖversÄTTning Marina lJungqvisT

ordonskombinationermed en total vikt på

upp till 76 tonhåller på attinta vägarna i Finland.Tungtransportutrustning växer ibådestorlekochviktföratten stärkt konkurrenskraftskakunnauppnås.Samtidigtökar den maximala höjdenförtungafordonfrån4,2till4,4meter.Medmassivarefordonblir

detalltviktigaremedettför-utseendekörsätt.Yrkesföra-remåste bland annat ställainsigpålängrebromssträck-orochplanerarutternanog-grannare.

Allasomrörsigpåvägarnapåverkasavreformen.Dettarmertidförstoralångtradareattstanna,svängaochstarta.Trafiksäkerhetsorganisa-

tionen Trafikskyddet tyckerdet är bra att varutranspor-ternablireffektivare,menpå-pekarattdetintefårskepåbekostnadavsäkerheten.organisationen föreslår

därför att man ska väntamedatt låtareformenträdaikraft.undertidenbörmangöragrundligarebedömning-araveffekterna,förbättravä-garochbroarsamtskärpadetekniskakraven.

f

alogenglödlampor,filvarnare,McPherson-upphäng-ning…framhjulsdrift,trepunktsbälten,trumbrom-sar.euronCAP,kommersiellaaspekter,direktiv.Sys-temsomläseravförarensvakenhetsnivå,uppvärmd

bakruta.Manbörjadeutvecklabilaribörjanav1900-talet.Alladeuppfinningarsomkommittillunderdesenastedrygthundraårenhargjortbilenbekvämareattåkai.Satsningpåsäkerhetibilarärnågotrelativtnytt.Detdröjde

rättlängeinnanbilindustrinbörjadebetraktasäkerhetsdetal-jersomnågotnödvändigtförbådeförareochpassagerare,medundantagförennordisk tillverkare.Även iuSAfannsdetettstarktmotståndmotattgenomförasäkerhetsförbättringaravnyabilar.Ändaframtillbörjanav1970-taletskeddedetengradvisoch

rättmarkantökningavantaletdödaitrafiken.Däreftervände

kurvannedåt.enbidragandeorsakvarattnyalagarochförord-ningarinfördesochmanövervakadederasefterlevnad.Menocksåteknikenhadesittfingermedispelet.Mångainn-

ovationeridagensbilarharutvecklatsefter1970-talet.endelförbättringarberorpånylagstiftning,andrapåattdetgermark-nadsfördelar.Modernabilarharenradegenskapersomhjälpertillattfö-

rebyggakollisioner.Åandrasidankaningatekniskaframstegivärldenersättaenfelaktigattitydellerbristpåhänsyntillmed-trafikanterna.

kare ojaniemiChefredaktöröVersäTTning Marina lJungqvisT

Lättare att hålla sig i filenH

313/2013

Opettaja, innostu liikenneturvallisuudesta ja

tule täydennyskoulutukseen!

Koulutus onosallistujille maksutonta.

Liikenneturva tarjoaa opettajille uusia työkaluja liikennekasvatuksen, tuoreinta tietoa lasten ja nuorten liikenneriskeistä ja vetoapua

asennekasvatukseen. Päivän koulutus sopii niin perusopetuksen kuin toisen asteen opettajille.

Opetushallituksen tukema täydennyskoulutus on osa ”Liikenne hurahti verkostoon – ja opettajat menivät mukana, osa 2” –hanketta.

- ja opettajat menivät mukana

LIIKENNE HURAHTI VERKOSTOON

Ilmoittaudu osoitteessa:www.liikenneturva.�/taydennyskoulutus

Syksyn koulutuksiin ilmoittaudutaan 4.10.2013

mennessä. Paikkoja on rajoitetusti.

Syksyn 2013 koulutuspaikka-kunnat ja ajankohdat 29.10. Helsinki (ruotsinkielinen koulutus) Ravintola Pääpostin kokoustilat 30.10. Helsinki Ravintola Pääpostin kokoustilat 31.10 Lahti Sokos Hotel Seurahuone 6.11. Salo Sokos Hotel Rikala 7.11. Tampere Sokos Hotel Ilves 13.11. Seinäjoki Sokos Hotel Vaakuna 14.11. Jyväskylä Sokos Hotel Alexandra

Opettaja, innostu liikenneturvallisuudesta ja

tule täydennyskoulutukseen!

Koulutus onosallistujille maksutonta.

Liikenneturva tarjoaa opettajille uusia työkaluja liikennekasvatuksen, tuoreinta tietoa lasten ja nuorten liikenneriskeistä ja vetoapua

asennekasvatukseen. Päivän koulutus sopii niin perusopetuksen kuin toisen asteen opettajille.

Opetushallituksen tukema täydennyskoulutus on osa ”Liikenne hurahti verkostoon – ja opettajat menivät mukana, osa 2” –hanketta.

- ja opettajat menivät mukana

LIIKENNE HURAHTI VERKOSTOON

Ilmoittaudu osoitteessa:www.liikenneturva.�/taydennyskoulutus

Syksyn koulutuksiin ilmoittaudutaan 4.10.2013

mennessä. Paikkoja on rajoitetusti.

Syksyn 2013 koulutuspaikka-kunnat ja ajankohdat 29.10. Helsinki (ruotsinkielinen koulutus) Ravintola Pääpostin kokoustilat 30.10. Helsinki Ravintola Pääpostin kokoustilat 31.10 Lahti Sokos Hotel Seurahuone 6.11. Salo Sokos Hotel Rikala 7.11. Tampere Sokos Hotel Ilves 13.11. Seinäjoki Sokos Hotel Vaakuna 14.11. Jyväskylä Sokos Hotel Alexandra

Opettaja, innostu liikenneturvallisuudesta ja

tule täydennyskoulutukseen!

Koulutus onosallistujille maksutonta.

Liikenneturva tarjoaa opettajille uusia työkaluja liikennekasvatuksen, tuoreinta tietoa lasten ja nuorten liikenneriskeistä ja vetoapua

asennekasvatukseen. Päivän koulutus sopii niin perusopetuksen kuin toisen asteen opettajille.

Opetushallituksen tukema täydennyskoulutus on osa ”Liikenne hurahti verkostoon – ja opettajat menivät mukana, osa 2” –hanketta.

- ja opettajat menivät mukana

LIIKENNE HURAHTI VERKOSTOON

Ilmoittaudu osoitteessa:www.liikenneturva.�/taydennyskoulutus

Syksyn koulutuksiin ilmoittaudutaan 4.10.2013

mennessä. Paikkoja on rajoitetusti.

Syksyn 2013 koulutuspaikka-kunnat ja ajankohdat 29.10. Helsinki (ruotsinkielinen koulutus) Ravintola Pääpostin kokoustilat 30.10. Helsinki Ravintola Pääpostin kokoustilat 31.10 Lahti Sokos Hotel Seurahuone 6.11. Salo Sokos Hotel Rikala 7.11. Tampere Sokos Hotel Ilves 13.11. Seinäjoki Sokos Hotel Vaakuna 14.11. Jyväskylä Sokos Hotel Alexandra

Opettaja, innostu liikenneturvallisuudesta ja

tule täydennyskoulutukseen!

Koulutus onosallistujille maksutonta.

Liikenneturva tarjoaa opettajille uusia työkaluja liikennekasvatuksen, tuoreinta tietoa lasten ja nuorten liikenneriskeistä ja vetoapua

asennekasvatukseen. Päivän koulutus sopii niin perusopetuksen kuin toisen asteen opettajille.

Opetushallituksen tukema täydennyskoulutus on osa ”Liikenne hurahti verkostoon – ja opettajat menivät mukana, osa 2” –hanketta.

- ja opettajat menivät mukana

LIIKENNE HURAHTI VERKOSTOON

Ilmoittaudu osoitteessa:www.liikenneturva.�/taydennyskoulutus

Syksyn koulutuksiin ilmoittaudutaan 4.10.2013

mennessä. Paikkoja on rajoitetusti.

Syksyn 2013 koulutuspaikka-kunnat ja ajankohdat 29.10. Helsinki (ruotsinkielinen koulutus) Ravintola Pääpostin kokoustilat 30.10. Helsinki Ravintola Pääpostin kokoustilat 31.10 Lahti Sokos Hotel Seurahuone 6.11. Salo Sokos Hotel Rikala 7.11. Tampere Sokos Hotel Ilves 13.11. Seinäjoki Sokos Hotel Vaakuna 14.11. Jyväskylä Sokos Hotel Alexandra