Arjessa mukanaH Ä M E E N L I N N A N K A U P U N G I N A S U K A S T I E D O T E 3 / 2 0 0 9

2/2007

3/2009

Wetterhoffista kaupunkilaisille uusi olohuone TIKU toi lisäpalveluja kirjaston asiakkaille

Hämeenlinnan Terveyspalvelut-liikelaitoksen uudet puhelinnumerot

2

Pääkirjoitus

Kaupunkilaiset ovat saaneet uuden olohuoneen. Linja-autoaseman vieressä uljaana seisova Wetterhoffin talo siirtyy kaupungin palvelutuotannon käyttöön vuoden alussa.

Wetterhoffista kaupunkilaisille uusi olohuone

Yksi asia meille on yhtä varmaa kuin entisaikojen merimiehille, matkaan on päästävä, paikalleen ei voi jäädä.

Kutalantien päiväkoti ja Hauhon Eteläis-ten päiväkoti ovat saaneet kunnian olla uuden Hämeenlinnan ensimmäisiä uusia palveluyksiköitä. Ylpeänä toivotamme lapset ja vanhemmat viihtymään. Vai-keiden aikojenkin keskellä Hämeenlinna kehittyy.

Tämän asukaslehden sisäsivuilta löytyy enemmän asiaa uusista tiloista ja palve-luiden kehittämisestä.

Kulmilla kohdataan!

Päivi Raukkopalvelutuotantojohtaja

Jokin talon olemuksessa saa ajattelemaan suurta purjelaivaa. Ehkä se on sisäpihan vino lasiseinä joka valuu alas kuin iso-purje, tai kenties päädyn kaarevat par-vekkeet, jotka tuovat mieleen maston päässä keikkuvan märssykorin. Purjelaivoja on aina rakastettu suurel-la sydämellä. Alukset ovat jatkaneet matkaansa kapteenien ja miehistöjen vaihtuessa. Juuri korjaustelakalta tul-leen Wetterhoffin talon miehistöllä on matkakuumetta. Onkohan uuden Hä-meenlinnan kurssi kohti asiakaslähtöisiä palveluja huolella valittu ja selvitäänkö karikoista? Kuinka kauan pitää odotella talouden suotuisampia tuulia?

Kuva Jenni Mankonen

3

1/2007Arjessa mukana H ÄM E E N L I N N A N K AU P U N G I N A S U K A S T I E D OT E 3 / 2 0 0 9

s. 6

s. 16-17

s. 19-20

Arjessa mukana on Hämeenlinnan kaupungin julkaisema asukastiedote, joka ilmestyy vuonna 2010 neljä kertaa.

Julkaisija:Hämeenlinnan kaupunki, PL 84,13101 HämeenlinnaPuh. (03) 621 2385Fax (03) 621 2585

Toimituskunta:Tiina Vahtokari vastaava toimittaja

Ulkoasu ja taitto:Hämeenlinnan kaupunki/ViestintäTuula Mäkinen

Painopaikka:Painoyhtymä Oy

Kannen kuva:Kuvatoimisto Plugi

ISSN 1796-2501

SISÄLTÖPääkirjoitus: Wetterhoffista kaupunkilaisille uusi olohuone.................................... 2

Oma koti omalle tontille ....................................................................................................... 4

Vanhaa korjataan enemmän kuin uutta tehdään ........................................................ 5

Lammi-Tuulos-Hauho -alueella hyvää vettä .................................................................. 6

Ensihoito paranee .................................................................................................................. 6

TIKU toi lisäpalveluja kirjaston asukkaille ................................................................... 8-9

Uusia katuja ja kunnostustöitä .........................................................................................10

Apua lapsiperheiden arkeen .............................................................................................11

Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset käynnistyivät ......................................11

Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen uudet puhelinnumerot ..... 12-13

IKÄ+ auttaa selviämään kotona pidempään ...............................................................14

Kutalan ja Eteläisten päiväkodit ovat valmiina touhukkaisiin päiviin ................15

Wetteri palvelee matalan kynnyksen yli ................................................................ 16-17

H1N1-influenssa.....................................................................................................................18

Värikylpyjä ja teatteria .................................................................................................. 19-20

Palvelupisteet lähikirjastoihin

Rengon palvelupiste muutti kuluvan vuoden syyskuun alussa Rengon kirjaston tiloihin. Muutto oli pilottihanke ja siitä saadut kokemukset sekä asiakaspalaute ovat olleet niin positiivisia, että pilotti muutetaan pysyväk-si toiminnaksi.

Ensi vuoden alkukuukausina myös muiden liitoskuntien (Hauho, Kalvo-la, Lammi ja Tuulos) palvelupisteet siirretään toimimaan ao. liitoskuntien kirjastojen yhteyteen. Tarkemmat muuttoajankohdat selviävät vuoden-vaihteen tuntumassa ja niistä tiedotetaan vielä erikseen jokaisen muuton yhteydessä.

Muutos parantaa palvelupisteiden aukioloaikoja sekä henkilöresursseja. Palvelupisteiden henkilökuntaa perehdytetään myös kirjaston palvelui-hin.

Palvelupisteissä toimineet muut palvelut, kuten esim. sosiaalityö, maaseu-tuasiamies ja yritysasiamies, jäävät toistaiseksi toimimaan entisiin kiinteis-töihin. Poikkeuksena Rengon palvelupiste, jossa kirjastolle syyskuun alus-sa muuttivat myös maaseutuasiamies ja sosiaalityö.

4

Arkinen juomavesi muuttuu jännittäväksi seikkailuksi Vesikoulussa,

uudessa koululaisille suunnatussa verkkomateriaalissa. Maksuton Vesi-koulu on kaikille avoin ja siihen voi käydä tutustumassa osoitteessa www.vesikoulu.fi tai ruotsiksi osoit-teessa www.vattenskolan.fi

Vesihuollosta perittävät käyttömaksut ovat 1.1.2010 lukien seuraavat

(sis. alv 22 %):

• veden käyttömaksu 1,16 €/m3

• jäteveden käyttömaksu 2,03 €/m3

Vuotuinen perusmaksu nousee kaikissa maksuluokissa 20 %

Tonttien myyntihinnat Hämeenlinnassa vaihtelevat Tuuloksen 1 eurosta Kanta-Hämeenlinnan 20 euroon neliöltä. Tont-tikokoja löytyy kantakaupungin tiivistä rakentamista edellyttävistä pientonteista liitoskuntien jopa yli hehtaarin kokoisiin haja-asutusalueen tontteihin. Nyt on mistä valita.

Tonttitilanne netissäKaupungin internetsivuilta löytyy ajan-tasaisin tieto kaupungin tonttitilantees-ta. Myös paikallislehdissä ilmoitetaan uusien asuinalueiden tonttierien tulles-sa haettavaksi. Uusien tonttierien en-simmäinen haku kestää kolme viikkoa, jonka jälkeen vapaaksi jääneet tontit siirtyvät viikoittaiseen hakuun. Haut päättyvät perjantaihin klo 15 mennessä ja saapuneet hakemukset käsitellään seu-raavan viikon alussa.

Hakijoita ei pisteytetäTontinhakijoita ei Hämeenlinnassa pis-teytetä tai luokitella, toisin kuten useissa suuremmissa Suomen kaupungeissa. Ai-noa poikkeus tästä on, että ensisijaisessa asemassa uusien tonttierien jaossa ovat ne hakijat, jotka eivät 10 vuoden aikana ole saaneet kaupungilta tonttia.

Viikoittaisessa haussa olevilla tonteilla kaikki hakijat ovat samassa asemassa. Hakemukseen täytetään vaihtoehtoiset tontit ensimmäisenä se tontti, joka en-sisijaisesti halutaan. Jos useampi hakee ”ykkösenä” samaa tonttia, tontti arvo-taan hakijoiden kesken.

Hinnat ja maksutMikäli kunnallistekniikka on tontilla val-miina, on varausaika 6 kuukautta, muu-toin se on noin 6-10 kuukautta. Muiden tonttien varausaika on yksi vuosi.

Varausmaksu tulee maksaa eräpäivään mennessä, muutoin kaupunki katsoo hakijan luopuneen tontista ja se laite-taan uudelleen hakuun. Ensimmäinen varausmaksu hyvitetään varaajalle tontin hinnassa tai vuokrassa.

Vuokratontti on mahdollista ostaa myö-hemmin omaksi. Kauppahinta määräy-tyy kaupantekohetkellä olevan tonttihin-nan mukaan.

Uusia tonttejaKantakaupunkiin tulee uusia tontteja ja-koon vuoden 2010 aikana Vuorentakaa Rääpiälästä sekä Siiri 2 alueelta. Sampo 3 alueelta uusia tontteja saadaan jakoon joko 2010 tai 2011. Liitoskunnissa va-paita tontteja on jatkuvasti noin 120 kpl, koot ja hinnat vaihtelevat hyvinkin suu-resti.

Ota yhteyttäIlmoittamalla yhteystietosi Sirpa Rahi-kaiselle, puh. (03) 621 2525, sirpa.ra-hikainen@hameenlinna.fi saat tonttien hakupaperit suoraan kotiisi heti niiden valmistuttua.

Viikoittain päivittyvät vapaat tontit ja hakulomakkeet löytyvät osoitteesta www.hameenlinna.fi/tontit.

Kaupungilla on tällä hetkellä vapaana 126 omakotitonttia. Kantakaupungissa tontteja on kuluvana vuonna luovutettu runsaat 70 ja uusissa kaupunginosissa niitä on varattu kohtalaisen hyvin, Lammilla 9 ja Kalvolassa 8 tonttia. Kaupunki pyrkii tuottamaan vuosittain tasaiset 100-120 tonttia. Kaavoituksen painopiste onkin asuntoalueiden kaavoituksessa.

omalle tontilleOma koti

5

Hämeenlinnan alueella on 840 km ve-sijohtoja. Vanhimmat putket ovat parin metrin syvyydessä keskustan alueella, mutta vuotokohtia löytyy lähes viikot-tain eri puolilta yhtiön verkostoa. Timo Heinosen mukaan näitä putkia pitäisi pystyä korjaamaan noin 2-3% vuosi-vauhtia, mikä merkitsisi noin 20 kilo-metriä vuodessa. Viime vuosina vauhti on ollut kuitenkin vain kymmenesosa tästä. Se tarkoittaa, että joka vuosi kor-jausvelka kasvaa.

Vesi on verkossaTähän mennessä ei onneksi ole sattunut suuria vahinkoja. Tämä johtuu paitsi tuurista myös siitä, että Hämeenlinnan vesijohdoista on rakennettu oikeasti verkosto, jossa samaan paikkaan voi-daan päästä myös toista kautta. Lisäksi mahdollisimman moni laitteisto on kah-

dennettu niin, että jos joku menee epä-kuntoon, on vielä toinen tallella. Näin vahingon sattuessa kärsimään joutuva alue voidaan rajata mahdollisimman pie-neksi. Silti Hämeenlinnassakin on muu-tama päävesiputki, joiden rikkoutuessa vaikutukset olisivat kyllä tuntuvia, Hei-nonen arvioi.

Sujutusmenetelmät nopeuttavat uusi-mistöitäPutkien saneeraus on tietysti kiinni ra-hasta, mutta myös työn hankaluudesta. Putket kulkevat noin kahden metrin sy-vyydessä maan alla ja niiden kaivaminen kaikkien muiden kaapeleiden ja putkien seasta on hankalaa hommaa. Yleensä työ-tä tehdäänkin yhteistyössä katu-, sähkö- ja datapuolen kanssa niin, että päästään yhdellä kaivannolla. Nyt tämä vauhti ei kuitenkaan riitä. Käyttöön on otettava

Ensi vuonna budjetoidaan vanhojen vesiputkien korjaamiseen ensimmäistä kertaa enemmän rahaa kuin uudisrakentamiseen. Tästä huolimatta korjaamisen vauhti ei ole vieläkään riittävä, sanoo HS-Veden toimitusjohtaja Timo Heinonen.

Vanhaa korjataan enemmän kuin uutta tehdään

Teksti ja kuva Timo Pietilä

entistä enemmän ns. sujutusmenetelmiä, joissa vanhat putket pinnoitetaan tai nii-hin työnnetään uusi sisäputki. Näin nii-tä ei tarvitse kaivaa kokonaan esiin vaan pienemmät kaivannot määrävälein riittä-vät. Näin tullaan toimimaan esimerkiksi Soraharjunkadulla ja Brahenkadulla ensi kesänä.

Vesihuollon tilanne hyväKaiken kaikkiaan Timo Heinonen luon-nehtii vesihuollon tilannetta kuitenkin hyväksi. Pohjavettä riittää, seudullinen yhteistyö toimii, Iittalan aluekin saa pian varmistuksen uudesta päävesiputkesta ja Lammin raudan puhdistukseen kehitetty laitos otetaan käyttöön. Lisäksi Ahvenis-ton vanha vesitornikin voidaan lähivuo-sina kenties korvata paremman varmuu-den antavalla varavoimalaitteistolla.

Lammin ja Tuuloksen alueen yhteinen vesihuolto kuului aiemmin noihin pie-niin laitoksiin, mutta kun tämä verkos-to yhdistettiin Hauhon verkostoon, tuli myös lain velvoite tarkemmaksi ja nyt tämänkin alueen veden laadusta pitää raportoida aina Brysseliin asti. Nyt kun tuota tarkempaa aikaa on eletty vuosi, ovat tulokset selvillä. Niistä näkyy, että veden laatu on hyvä.

Tunne oman kaivosi veden laatuVesilaitoksilla veden mikrobiologisiin ongelmiin varaudutaan seuraamalla ve-den laatua ja suurimmilla laitoksilla raakavesi käsitellään ultraviolettivalolla ennen verkostoon johtamista. Ainoa ve-sinäytetuloksissa havaittu verkostoveden laatuun liittyvä ongelma, joka koskee oi-keastaan koko Hämeenlinnan seutua, on korkea rautapitoisuus, kertoo terveystar-kastaja Päivi Lindén. Rauta ei sinänsä ole

Lammin uusi uima- ja liikuntahalli avattiin

Lammin uimahallissa on 4 kpl 25-metrin pituista rataa, terapia-allas sekä lasten kahluuallas. Uimahallin yhteydessä on myös liikuntahalli, jonka vuorot ovat vuo-den 2010 alusta lähtien nähtävissä netissä osoitteessa www.hmlliikuntahallit.fi.

Uimahallilippujen hinnat ovat samat molemmissa uimahalleissa:- aikuisten kertalippu 5,50 €- alle 16-vuotiaiden lasten kertalippu 3,30 €

Lammin uimahalli, Lamminraitti 37, Lammiavoinna ti ja to klo 6-20, ke ja pe klo 13-20 ja la klo 10-17

Hämeenlinnan uimahalli, Uimarintie 2, Kanta-Hämeenlinnaavoinna ma, ke, to ja pe klo 6-20.30, ti klo 12-20.30 ja la-su klo 11-17

Lippujen myynti halleissa lopetetaan tuntia ennen sulkemisaikaa. Uintiaika loppuu puoli tuntia ennen sulkemista.

Uusi tarkempi seuranta ei tuonut yllätyksiä

6

Teksti ja kuvat Timo Pietilä

Soitto numeroon 112 - Hälytyskeskus, tarvittavat tiedot, hälytys! Kun keskus antaa hälytyksen sairasautolle, kuluu korkein-taan 60 sekuntia siihen, kun auto kyydissään kaksi ammattilaista on jo matkalla autettavan luo. Tämä on lupaus, joka sisältyy uuteen sopimusluonnokseen Hämeenlinnan seudun kiireellisten ja korkeariskisten sairaankuljetustehtävien hoitamisesta.

Uusi sopimusluonnos on tätä kirjoitet-taessa vielä valtuustokäsittelyä vailla, mutta mikäli se toteutuu suunnitellulla tavalla, tulevat palvelut Hämeenlinnan seudulla paranemaan selvästi. Nykyiseen järjestelmään verrattuna tulevat kaikki ambulanssit olemaan hoitotason auto-ja mikä edellyttää sekä varustelulta että henkilökunnalta tiettyä ammattipäte-vyyttä. Tähän asti valmiudessa on ollut myös kevyemmin varusteltuja autoja. Li-säksi kun koko aluetta käsitellään yhtenä kokonaisuutena, on mahdollista siirrellä autoja niin, että valmius säilyy mahdol-

lisimman hyvänä koko alueella. Yhteis-toiminta-alue kattaa Hämeenlinnan, Janakkalan ja Hattulan. Normaalissa tilanteessa sairasauto tavoittaa lähes jo-kaisen hämeenlinnalaisen 15 minuutissa.

Lähin auto lähteeEsimerkiksi jos Janakkalan auto lähtee viemään vakavan sydänkohtauksen saa-nutta potilasta Helsinkiin hoitoon, py-ritään Hämeenlinnasta siirtämään yksi auto päivystämään lähelle Janakkalan rajaa siltä varalta, että Janakkalasta tulisi

Ensihoito paraneeuusi hälytys, kertoo lääkintäesimies Mii-ka Koivurinne Kanta-Hämeen pelastus-laitokselta. Pelastuslaitos vastaa käytän-nön toiminnan pyörittämisestä kuntien puolesta.

Samoin mikäli Hattulan Pekolassa tarvi-taan apua, lähetetään paikalle aina lähin sairasauto eli todennäköisesti Hämeen-linnan auto, sillä Hattulan auto päivys-tää normaalisti Parolassa. Ja Parolan auto puolestaan voidaan lähettää vaikkapa Hämeenlinnan Tiiriöön, koska se pääsee sinne nopeimmin.

Lammi-Tuulos-Hauho -alueella hyvää vettä

Veden laadun seurantaa varten on säädetty laissa tarkasti miten veden laatua tulee tutkia. Yksityisten talousvesikaivojen vesi on vedenkäyttäjien omalla vastuulla kun taas vesilaitokset kuuluvat viranomaisvalvonnan piiriin. Heikoimmin seurataan yksi-tyisten omia kaivoja, sitten pieniä vesilaitoksia ja tarkimmin isompia laitoksia.

terveydelle vaarallista niinä pitoisuuk-sina, joina sitä esiintyy, mutta se kertyy putkistoon ja saattaa aika ajoin värjätä veden kellertäväksi ja mahdollisesti aihe-uttaa veteen makuvirhettä. Rautakerros putken pinnassa muodostaa myös hyvän alustan bakteereille, mutta tällaista mik-robiologista ongelmaa ei vesijohtover-kostossa ole Lindénin mukaan havaittu. Hämeenlinnan seudulla yksittäisissä kai-voissa on todettu muun muassa korkeita bakteeri-, fluoridi-, arseeni-, nitraatti- ja radonpitoisuuksia, jotka voivat aiheuttaa

vedenkäyttäjille terveyshaittoja. Tästä syystä jokaisen olisi hyvä tuntea oman kaivonsa veden laatu.

Poresuuttimet kannattaa puhdistaa aika ajoinMittauksissa seurataan ns. indikaat-tibakteereja, sillä kaikkia mahdollisia bakteereita ei voida tutkia. Ja niinpä se, että sanotaan veden olevan puhdasta, ei tarkoita, että se olisi steriiliä, Päivi muis-tuttaa. Siinä ei kuitenkaan saa olla pien-eliöitä, loisia tai mitään aineita sellaisia

määriä tai pitoisuuksia, joista voi olla vaara ihmisten terveydelle.

Verkostoveden lisäksi omasta hanasta tu-levan veden puhtauteen vaikuttaa talon putkisto, veden virtaama ja esimerkiksi poresuuttimen puhtaus. Viranomaisval-vonnan vesinäytteet otetaan tavallisista vesihanoista esimerkiksi kouluissa ja päi-väkodeissa. Näytteenoton yhteydessä tar-kistetaan myös poresuuttimien puhtaus. Päivi suositteleekin aika ajoin puhdista-maan poresuuttimet myös kotona sekä suosittelee myös, että vettä juoksutetaan hetki ennen kuin otetaan juomaksi tai elintarvikekäyttöön. Näin talon omassa vesiputkessa mahdollisesti pitkään seiso-nut vesi saadaan valutettua ensin pois.

7

Teksti ja kuvat Timo Pietilä

Sairaanhoitaja Tomi Jokela ja sairaanhoitaja AMK Juhana Koskue varmistavat, että kaikki on kunnossa hälytystä varten.

Hoitotyön ammattilaiset asiallaNormaali arkipäivänä välittömässä hä-lytysvalmiudessa on vuorokauden ajasta riippuen viidestä seitsemään sairasautoa. Tämä edellyttää 50 ammattilaisen jouk-koa; jokaisessa työparissa ainakin toinen on hoitotason koulutuksen saanut hen-kilö, esimerkiksi sairaanhoitaja.

Uudistus tuo samanlaiset ja entistä kor-keatasoisemmat palvelut kaikille Hä-meenlinnan seudulla asuville ja entistä nopeammin.

8

T I K U Mikä ihmeen TIKU? Tiedon ja kulttuurin avoin oppimisympäristö, TIKU ESR- rahoitteinen, kolme vuotta kestävä Hämeenlinnan kaupunginkirjaston projekti on tuonut kaupunkilaisille uusia palveluja kirjastoon. Häme-Wiki käynnistyi elokuussa ja editointitila avattiin syyskuussa.

Nyt Hämeenlinnan kirjasto tarjoaa uu-dessa editointilassaan maksuttoman mahdollisuuden tallentaa tärkeät jutut dvd:lle tai cd-romille. Lisäksi siellä voi skannata dioja ja paperikuvia.

– Ensimmäisellä kerralla meillä on mu-kana ohjaaja, joka opastaa laitteiden käyttöä. Tilan voi varata 1-4 tunniksi ja me voimme ottaa varauksia kahdeksaksi viikoksi kerrallaan. Tunti on minimi, sa-noo projektisuunnittelija Maija Saraste.

Editointitila on ollut todella kysytty päi-vittäin aina jouluun saakka. Tarjolla on ollut enää vain muutamia yksittäisiä ai-koja.

Kysyntä yllätti– Kysyntä yllätti meidät. Ei se ole kui-

Moni kansalainen on hiljaa sisimmässään miettinyt, mitä tehdä rakkaille musiikkikaseteille, muistorikkaille vinyyleille tai häävideoille. Moni tallenne onkin löytänyt tiensä kirpputoreille tai roskikseen, koska tallentaminen on ollut aika kallista huvia.

Aukeaman tekstit ja kuvat Anneli Heräjärvi

Projektisuunnittelija Maija Saraste on iloinen, kun kirjaston asiakkaille voidaan tarjota entisten palvelujen lisäksi uusina digitointimahdollisuus sekä Häme-Wiki

Häme-Wikiin toivotaan

tenkaan ihme, sillä etenkin suurilla ikä-luokilla on satoja älppäreitä, kasetteja ja kymmenittäin videoita eikä niistä halut-taisi millään luopuakaan.

Digitoimassa kirjaston toisessa kerrok-sessa on näkynyt liki yhtä paljon miehiä kuin naisia sekä paljon pariskuntia.

Sarasteen mukaan tumpelonkaan ei ole mahdotonta oppia digitointia, jos vaikka opettelee yhden asian kerralla. Lopputu-lokseen ollaan oltu tyytyväisiä ja projekti-työntekijä on aina valmis auttamaan.– Kokoaikaista ohjausta ei voida tarjo-ta. Meillä on ollut syksyn aikana myös ryhmäkursseja, joissa neuvotaan alkuun. Monet haluavat tehdä rauhassa eivätkä välitä vieraan seurasta. Tarjolla tilassa on ohjeita myös kirjallisena sekä netissä.

Kirjaston editointitilassa asiakkaat voivat itsenäisesti• muuttaa LP-levyjä, kasetteja ja VHS-videoita digitaaliseen muotoon• muokata kuvia, ääntä ja musiikkia• skannata ja tulostaa paperikuvia ja dioja• polttaa työt CD- tai DVD-levyille

Editointitila on tarkoitettu asiakkaille, joilla on lainausoikeus Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa. Editointitilan käyttö on ilmaista, ainoastaan tulostus on maksullista

Varaukset• kirjaston infopisteestä puh. (03) 621 3040

– Muistot vaikkapa omasta mummosta antavat sisältöön omaa ihmisläheistä his-toriaansa ja ajankuvausta.

Häme-Wikissä on nyt noin 340 artikke-lia, joista osa on lyhyitä, osa perusteel-lisia. Saraste iloitsee työelämään tutus-tuneiden ysiluokkalaisten innosta tehdä sivustolle esittely omasta koulustaan.

Kirjastossa elokuussa avattuun uuteen palve-luun, Häme-Wikiin toivotaan lisää tarinoita, kertomuksia ja muistelmia. Projektisuunnittelija Maija Saraste suorastaan kaipaa sinne pienen ih-misen historiaa virallisempien asioiden rinnalle.

www.hamewiki.fi • www.hamewiki.fi • www.hamewiki.fi • www.hamewiki.fi • www.hamewiki.fi • www.hamewiki.fi • www.hamewiki.fi

DIGITALLENNUS pelastaa monet rakkaat muistot

uusi

a pa

lvel

uja

kirj

asto

ssa toi lisäpalveluja kirjaston asiakkaille

9

– Olin ihan onneton, kun kasetilta ei tahtonut enää kuulua mitään. Editoin-titilan laitteilla jokellus saatiin kuitenkin kuulumaan tosi hyvin, ihastelee editoija.

Rantakangas teki ohjaajan kanssa töitä neljä tuntia posket punaisina. Mukanaan hänellä oli c-kasettien lisäksi videoita ja kuviakin skannattiin. Tärkeät muistot saatiin talteen valtavan tunneryöpyn myötä.

– Kyllä minä nyt osaan digitoida kase-tilta cd-levylle, mutta muiden asioiden kanssa tarvitsen lisää apua seuraavan nel-jän tunnin session aikana, tuumi Mirja Rantakangas.

Innokas digitoija pitää kirjaston palvelua mahtavana, mutta löytää hän siitä yhden negatiivisenkin piirteen.

– Ohjeet ovat englanninkieliset, joten kieltä taitamaton ei pysty tekemään mi-tään ilman tulkkia. Näin ollen sinne ei kannata mennä yksin.

Ystävän apunaRisto Laakkonen yhdisteli ystävänsä juhlavideoita ja teki samalle dvd:lle li-säksi vielä kuvaesitystä diakuvista. – Helppoahan tämä on, etenkin vi-deopuoli, ihasteli Laakkonen, joka teki jälkikäsittelyn kotonaan omilla laitteil-laan.

Laakkonen oli mukana digitointitilan käyttöohjauksessa ja hallitsee muuten-kin homman.Hän muistuttaa, että pitää varautua ajallisesti siihen, että tunnin videon di-gitoiminen kestää tunnin.– Tahtia ei voi nopeuttaa mitenkään.

Mirja Rantakangas oli jo luopunut toivosta saada säilytettyä poikansa jokellusta, kun vanha kasetti veteli viimeisiään. Nyt vuoden ja kahdeksan kuukauden ikäisen vauvan jokellukset ja ensi sanat ovat tallessa cd-levyllä. Mirjan 36-vuotias poika saa omalla kuvallaan somistetun levyn joululahjaksi.

Nyt tältä kasetilta on siirretty pojan jokellukset cd-levylle turvaan, riemuitsi Mirja Rantakangas. Risto Laakkonen kehui editointitilan laitteita hyviksi ja helppokäyttöisiksi

Vauvan jokellus saatiin talteen

Häme-Wikiin toivotaan

Tätä nykyä noin 160 ihmisellä on tun-nukset Häme-Wikiin, mutta lisää kir-joittajia saisi mieluusti tulla joukkoon mukaan.

– Me seuraamme koko ajan, mitä si-vustolle on tullut ja joskus lisäämme kirjoituksiin linkkejä ja asiasanoja. Sopi-mattomia sinne ei pääse kertymään, sillä historiasivusta nähdään, kuka on kirjoit-tanut viimeksi. Ylläpitäjä voi poistaa asi-attomat muutokset.

Käyttöongelmaa ei ole ollut. Käyttäjät ovat enimmäkseen keski-ikäisiä tai van-

hempia aihepiirinään usein oma yhdistys.

Monien mahdollisuuksien paikkaHäme-Wiki on monien mahdollisuuksi-en paikka. Siellä on nyt eniten yksittäi-sistä paikoista tai rakennuksista kertovia juttuja. Saraste pitää Ihmisiä Hämeestä – osioita, jossa esitellään paikkakunnan väkeä. Nyt siellä on tietoa mm. Matti Jo-hannes Koivusta ja Johanna von Schoul-zista, mutta ei mainintaakaan Irwin Goodmanista.

– Ei esiteltyjen henkilöiden tarvitse olla yhteiskunnallisesti merkittäviä henkilöi-tä eikä kuuluisuuksia. Käyttäjäkuntahan sivustoa ylläpitää, joten omat mummot

ja vaarit mukaan. Koko perhe vaan ide-oimaan, kehottaa Saraste.

Paikallisuus arvossaan Kuntaliitosten myötä paikallisuus on nyt arvossaan. Häme-Wiki ei korvaa kirjoja, mutta on uusi väline säilyttää ja välittää aineistoa, josta käyttäjäkunta on kiin-nostunut. Se mahdollistaa sellaisen ai-neiston julkaisemisen, joka muuten olisi ihmisiltä piilossa.– Tämä on hieno mahdollisuus yksittäi-selle ihmiselle tuoda esille omaa tietoa. Häme-Wiki on lisäksi ilmainen ja turval-linen. Ei kannata arastella, vaikkei tiedä-kään kaikkea. Toinen voi täydentää jut-tua omilla tiedoillaan, kehottaa Saraste.

lisää kivoja tarinoita ja muistoja

www.hamewiki.fi • www.hamewiki.fi • www.hamewiki.fi • www.hamewiki.fi • www.hamewiki.fi • www.hamewiki.fi • www.hamewiki.fi

Uusia katuja ja kunnostustöitä Uusien asuinalueiden kadut ja kunnallistekniikka, kunnossapito, korjaukset, puistot ja ulkoilualueet, metsät ja kiinteistöt - huolehdittavaa on paljon ja tiukassa taloudel-lisessa tilanteessa kaikkea mitä haluttaisiin, ei voida tehdä. Mutta paljon kuitenkin myös tapahtuu. Kehitys ehkä hidastuu, mutta ei lopu.

Näin näkevät Hämeenlinnan kaupungin luonnonhoitopäällikkö Kaarina Aulin, projektipäällikkö Marko Soramäki ja rakennuspäällikkö Jukka Salminen ensi vuoden. He hoitavat yhdyskuntalau-takunnan palvelusopimuksen mukaan kiireellisyysjärjestyksessä jonossa olevat työt.

Koulujen ja päiväkotien kentät pidetään kunnossaTeiden talvikunnossapidosta tingitään mahdollisimman vähän, kun on kysy-mys liikenneturvallisuudesta. Lumikasat sen sijaan eivät häivy katujen varsilta en-tiseen tahtiin.

Ulkoliikuntakenttien talvikäyttöä sen si-jaan supistetaan tuntuvasti. Periaate on, että koulujen ja päiväkotien yhteydes-sä olevat kentät jäädytetään ja pidetään

kunnossa, mutta muita kohteita on kar-sittu. Näin kokonaisuus voidaan hoitaa vähemmillä jäädytysyksiköillä.

Moottoriradalle tykitetään lunta uudel-la mallilla yhteistyössä urheiluseurojen kanssa. Myös Lammilla oleva valaistu lenkki lumetetaan samalla tavalla yhteis-työssä.

Yhdellä kaivuulla tekniikka maahanHelmikuussa alkavat laajenevalla Sam-mon asuinalueella ja Rääpiälän uudella asuinalueella kunnallistekniset työt, jot-ka tehdään yhteistyössä AinaComin ja HS-Veden kanssa. Näin kaikki tarvittava tekniikka saadaan kaivettua maahan sa-malla kertaa. Tämä on järkevää ja kus-tannustehokasta.

Harvoilankylässä sekä korjataan vanhoja

että tehdään uusia teitä ja myös Moree-nin alueella tehdään tietöitä uusia yrityk-siä varten.

Lisäksi korjataan katuja eri puolilla kau-punkia, mm. Palkkisillantie Lammilla päällystetään. Myös Viipurintien sillan etelän puoleinen kaista korjataan. Sil-lan lisäksi jatketaan laivarannan puiston ja Ystävyydenpuiston peruskorjausta, joka saatetaan loppuun ensi kesän aika-na, mutta sen jälkeen onkin uusi entistä kauniimpi puisto rannan paraatipaikalla.

Netistä ajantasaista tietoa työohjelmistaAjankohtaiset työohjelmat löytyvät Hä-meenlinnan kaupungin nettisivuilta kohdasta Ympäristö ja luonto/Metsä-luonto/Työohjelmat (Ulkoliikunta, Ra-kentamiskohteet)

Aukeaman tekstit ja kuvat Timo Pietilä

10

Työtä, josta kaikki hyötyvät Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset käynnistyivät

Kotipalvelun perhetyö on lyhytaikaista, tilapäistä perheiden kotona tapahtuvaa tukea ja apua lapsiperheille erilaisissa tilanteissa, kun perhettä kohtaa akuutti elämän kriisi. Näitä voivat olla esimerkiksi vanhemman sairastuminen, sairaalassaolo, loukkaantuminen, masennus, uupuminen tai muu vaikea elämäntilanne.

Tilaukset puh. (03) 621 2593

lapsiperheiden arkeen

11

Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että pitkittynyt työttömyys ja terveyson-gelmat kulkevat usein käsi kädessä. Pit-käaikaistyöttömien terveystarkastusten tavoitteena on ennaltaehkäistä terveys-haittoja, tarjota tietoa ja mahdollisuus saada apua sairauksiin. Näin tiivistävät sosiaalityöntekijä Ritva Vihersalo ja työ-voimaohjaaja Pipsa Nurmi syyskuun alussa käynnistyneen työn perusteita.

Pysyvään käytäntöön pyritäänHämeenlinnan seudun työvoiman pal-velukeskuksen työntekijät ohjaavat hä-meenlinnalaisia pitkäaikaistyöttömiä asiakkaitaan terveyskeskukseen tervey-denhoitaja Salla Lehtosen vastaanotolle.

Tavoitteena on syksyn aikana tehdä 100 terveystarkastusta ja toimintaa on ensi vuonna tarkoitus laajentaa koskemaan myös TE-toimiston pitkäaikaistyöttömiä asiakkaita. Jatkossa toivotaan, että tästä toiminnasta tulisi pysyvä käytäntö.

Ohjausta omatoimiseen terveyden-hoitoonTarkastuksessa käydään haastattelemalla läpi henkilön elämäntilannetta ja teh-dään perusmittaukset, joiden perusteella keskitytään hoitamaan tarpeellisia ter-veyteen liittyviä asioita. Kaiken kaikki-aan vastaanotolla on käynyt tyytyväistä väkeä. Jokainen asiakas on saanut tietoa omasta terveydentilastaan ja he ovat saa-

Apu voi löytyä kaupungin Lapsiperhei-den kotipalvelusta. Tämä palvelu, joka käynnistyi kokeiluna tänä vuonna, va-kinaistetaan vuoden vaihteessa ja seitse-män työntekijän voimin se hoitaa lapsia tällaisessa hätätilanteessa kaikkialla Hä-meenlinnassa.

Yhteistyötä MLL:n kanssaJohtava perhetyöntekijä Virva Koivisto on tyytyväinen toiminnan vakiintumi-seen. Tarvetta hänen mukaansa todella on. Alun käynnistysvaiheen jälkeen las-tenhoitajia on tarvittu yhä kiihtyvään tahtiin, kun tieto palvelusta on levinnyt. Nyt hoitajien kalenterit on pääsääntöi-sesti täytetty jo pariksi viikoksi eteen-päin, mutta tästä huolimatta jos hätä tu-lee niin apua pyritään toki järjestämään lyhyemmälläkin varoitusajalla, Virva

vakuuttaa. Tässä auttaa myös yhteistyö Mannerheimin lastensuojeluliiton kans-sa, jolla on tarjolla samanlaista apua. Jos toiselta resurssit loppuvat, ehkä toinen voi auttaa.

Avun määrä vaihteleeTyypilliset tilanteet, joissa apua on tarvit-tu ovat olleet esimerkiksi tilanteet, joissa yksinhuoltajan jalka tai käsi on murtu-nut ja kipsattu ja on päästävä kontrolli-käynnille lääkäriin. On uupuneita van-hempia, jotka eivät kerta kaikkiaan jaksa huolehtia lapsesta ilman apua ja sitten tietysti muita sairauksia, jotka edellyttä-vät hoitokäyntejä, joksi ajaksi lapsi tar-vitsee aikuisen. Avun määrä vaihtelee sit-ten tietysti tapauksen mukaan: jollakin käynti on kertaluonteinen ja kestää vain muutaman tunnin, joissakin tapauksissa

neet ohjausta omatoimiseen terveyden-hoitoonsa. Joukossa on ollut sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole käyneet mis-sään terveystarkastuksissa 15 vuoteen.

Lähes kaikille Sallan vastaanotolla käy-neille on tehty suunnitelma jatkohoidos-ta. Tavoite on saada asiakkaita motivoi-tua huolehtimaan omasta terveydestään entistä paremmin ja saada heidät asian-mukaisen hoidon piiriin ajoissa.

Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuk-siin osoitettu lisävaltionosuus maksetaan kunnille osana terveydenhuollon lasken-nallisia kustannuksia.

apua tarvitaan useiden kuukausien ajan.

Kun muita auttajia ei oleEdellytyksenä avun saannille on paitsi pakottava tarve, myös se, että muita aut-tajia ei kerta kaikkiaan ole. Isovanhem-mat, sisarukset, ystävät jne. saattavat olla niin kaukana, tai tällaista sosiaalista verk-koa ei vain yksinkertaisesti ole tukena. Silloin apu voi löytyä Virvan numerosta.

Apua Mitä tehdä, kun vanhemman on pakko päästä vaikkapa lääkäriin, mutta lapselle ei ole siksi aikaa hoitajaa?

Hämeenlinnan terveyspalvelut ottaa käyttöön uudet puhelinnumerot. Kos-ka Hämeenlinnan terveyspalvelut –lii-kelaitoksen puhelinnumerot siirtyvät kaupungin puhelinvaihteen alle, muut-tuvat kaikki puhelinnumerot. Samalla otetaan kaikilla terveysasemilla käyttöön vastasoittojärjestelmä. Tämän jälkeen hämeenlinnalaisen ei tarvitse enää aikaa varatakseen soittaa useita kertoja, vaan soittajan numero tallentuu terveysase-man puhelinjärjestelmään ja sieltä soite-taan takaisin niin pian kuin mahdollista.

Ensimmäiset tämän E-contact -järjes-telmän vastasoittopalvelut otettiin Hä-meenlinnassa käyttöön reilu vuosi sitten.

Kuntaliitoksen myötä on mukaan saatu jo aiemmin Lammin ja Tuuloksen alu-eet ja nyt järjestelmään liitetään vielä Hauho, Kalvola ja Renko. Sitten koko-naisuus on valmis, kertoo osastonhoitaja Kirsti Helkiö Hämeenlinnan Terveyspal-velut -liikelaitoksesta.

Yli vuoden kokemukset vastasoitoista ovat ehdottomasti positiivisia, Kirsti va-kuuttaa. Soittajat ovat oppineet helposti noudattamaan vastaajan antamia ohjeita ja vastasoittoon kulunut aika on jäänyt keskimäärin alle puoleen tuntiin.

Terveysaseman uuteen numeroon soitet-taessa vastataan kuten ennenkin jos lin-

Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen

uudet puhelinnumerot

PÄÄTERVEYSASEMA Viipurintie 1-3, Hämeenlinna

Apuvälinekeskus 03 621 9266apuvälineiden lainaus ma-ti, to-pe 8-10 ja 12-14 ke klo 12-18 Diabetesvastaanotto 03 621 9354ajanvaraus ma-pe klo 10-11.30Reumavastaanotto 03 621 9352ajanvaraus ma-pe klo 10-11.30Tartuntatautivastaanotto 03 621 9353ajanvaraus ma-pe klo 10-11.30 Matkarokotukset 03 621 9352 ja 03 621 9353ajanvaraus ma-pe klo 10-11.30 Fysioterapia 03 621 9260ajanvaraus ma, ti, to, pe klo 8-12 ja 13-15, ke 10-12 ja 13-15 Laboratorio 03 629 3355ajanvaraus klo 8-15 Röntgen 03 621 9281ajanvaraus ma-to klo 8-15, pe klo 8-13.30 Geriatrian poliklinikka, sihteeri 03 621 9867

Ikä + terveydenhoitopiste 03 621 9864ajanvaraus ma-pe klo 10-11.30 Muistihoitaja 03 621 9873Hoitotarvikejakelu 03 621 9943ma-ti klo 8-12, ke-to klo 15-17Potilasasiamies 03 621 9880ajanvaraus ti klo 9-11 SosiaalityöntekijätJohtava sosiaalityöntekijä 03 621 9884Sairaalan sosiaalityöntekijä 03 621 9882Ravitsemusterapeutti 03 621 9885Toimintaterapeutti 03 621 9881ajanvaraus ma klo 11-12 Vahtimestarit 03 621 9950neuvonta Maksuliikenne 03 621 9935 ja 03 621 9937tiedustelut ma-pe klo 9.30-15

ja on vapaa. Jos se on varattu, nauhoite antaa soittajalle ohjeet numeron tallen-tamiseksi vastasoittoa varten. Numero tallentuu myös automaattisesti mikäli soittaja kuuntelee nauhoitteen viestin loppuun asti. He, joiden numero on sa-lainen, voivat jättää vastaajaan viestin, mistä numerosta he ovat tavoitettavissa.

Puhelimessa pyritään selvittämään poti-laan ongelma ja löytämään siihen mah-dollisimman tarkoituksen mukainen hoito, aika lääkärille tai sairaanhoitajalle, ohjaus esim. laboratoriotutkimuksiin, tai annetaan ohjausta ja neuvontaa ja välttä-mättä käyntiä ei tarvitakaan.

03 621 9165Tekstit Timo Pietilä

12

TERVEYSASEMAT

Idänpään terveysasema, ajanvaraus 03 621 9145Anttilankatu 4, 13210 Hämeenlinna

Jukolan terveysasema, ajanvaraus 03 621 9150Eeronkuja 6, 13500 Hämeenlinna

Kaurialan terveysasema, ajanvaraus 03 621 9155Viipurintie 1-3, D-rakennus, 2. krs

Keskustan terveysasema, ajanvaraus 03 621 9165Viipurintie 1-3, E-rakennus, 1. krs

Ojoisten terveysasema, ajanvaraus 03 621 9170Veteraanipolku1, 13600 Hämeenlinna

Vanajaveden terveysasema, läntinen puoli, ajanvaraus 03 621 9180Viipurintie 1-3, A-rakennus

Vanajaveden terveysasema, itäpuoli, ajanvaraus 03 621 9185Viipurintie 1-3, A-rakennus

Hauhon terveysasema, ajanvaraus 03 621 9140Vihniöntie 5, 14700 Hauho,fysioterapia 03 621 9600ajanvaraus ma klo 12-13laboratorio 03 629 3355ajanvaraus ma-pe klo 8-15

Kalvolan terveysasema, ajanvaraus 03 621 9160Nordstedtintie 6, 14500 Kalvolafysioterapia 03 621 9512ajanvaraus ti klo 13-14 laboratorio 03 629 3355ajanvaraus klo 8-15

Lammin terveysasema, Evontie 33, 16900 Lammipohjoinen vastaanotto, ajanvaraus 03 621 9130eteläinen vastaanotto, ajanvaraus 03 621 9120Tuuloksen vastaanotto, ajanvaraus 03 621 9110apuvälinekeskus 03 621 9752puhelinaika ma-pe klo 12-13 fysioterapia 03 621 9751 ajanvaraus ma-pe klo 12-13 hoitotarvikejakelu 03 621 9743puhelinaika ma-pe klo 12-13, jakelu ti ja to klo 14-15 laboratorio 03 621 3355ajanvaraus ma-pe klo 8-15 röntgen 03 621 9750avoinna ma-ti klo 8-15.15, pe klo 8-13.30, ajanvaraus klo 10-11

Rengon terveysasema, ajanvaraus 03 621 9175Rengonraitti 28, 14300 Renkofysioterapia 03 621 9276ajanvaraus ma klo 12-13 laboratorio 03 629 3355ajanvaraus ma-pe klo 8-15

TERVEYSKESKUKSEN SAIRAALAT

Vanajaveden sairaala, Viipurintie 1-3osasto 1, kanslia/omaisten puhelut 03 621 9813osasto 2, kanslia/omaisten puhelut 03 621 9823osasto 3, kanslia/omaisten puhelut 03 621 9833osasto 4, kanslia/omaisten puhelut 03 621 9843

Lammin sairaala, Evontie 33, 16900 Lammiomaisten puhelut 03 622 9735

Potilastoimisto, Viipurintie 1-3 vuodeosastohoidon laskutus ja veteraanikuntoutusasiat 03 621 9941 ja 03 621 9942

HAMMASHOITOLAT

Ajanvaraus kaikkiin hammashoitoloihin 03 621 9100ma-pe klo 7.45-15.30

Viikonlopun särkypäivystystiedote 03 621 9101

Pääterveysaseman hammashoitola, Viipurintie 1-3, E-rakennus 3. krsHauhon hammashoitola, Vihniöntie 5, 14700 HauhoHätilän hammashoitola, Viipurintie32, 13210 HämeenlinnaJukolan hammashoitola, Eeronkuja 6, 13500 HämeenlinnaKalvolan hammashoitola, Nordstedtintie 6, 14500 IittalaKaurialan hammashoitola, Parolantie 6, 13130 HämeenlinnaLammin hammashoitola, Evontie 33, 13600 LammiOjoisten hammashoitola, Veteraanipolku 1, 13600 HämeenlinnaRengon hammashoitola, Rengonraitti 28, 14300 Renko

03 621 9165

036219165•036219813•036219100•036219101•036219913

IKÄ+ pisteen tarkoituksena on tukea yli 70-vuotiaiden arjessa selviytymistä ja edistää heidän henkistä ja fyysistä ter-veydentilaansa. Sairauksien ehkäisy sekä asiakkaan ohjaus tarvittaessa vertais- ja virkistystoimintaan ovat osa palvelua. IKÄ+ on tarkoitettu pääasiassa niille, jotka eivät ole säännöllisen sairaanhoi-don tai kotihoidon piirissä. Pisteessä ei hoideta sairauksia, eikä pisteen toiminta korvaa olemassa olevia palveluita, vaan toiminta tukee muita ikäihmisille tarkoi-tettuja palveluita.

IKÄ+ pisteen yhtenä tarkoituksena on toimia ennaltaehkäisevästi. Palvelua voisi siis verrata joiltain osin neuvolaan ja joil-lain paikkakunnilla samantyyppinen toi-minta kulkeekin nimellä seniorineuvola.- Ihminen on ensin neuvolan, sitten kou-luterveydenhuollon ja sen jälkeen työter-veyshuollon piirissä. Eläkkeelle jäätyään ihmisen on oltava itse aktiivinen, vaikka juuri silloin tuki olisi usein erityisen tär-keää, sairaanhoitaja Katja Kontio sanoo.

Ilman lääkärin lähetettäIKÄ+ pisteestä vastaava Katja Kontio

työskentelee yhteistyössä fysioterapeutin ja muiden geriatrian poliklinikalla työs-kentelevien kanssa ja konsultoi tarvitta-essa ravitsemusterapeuttia tai lääkäriä. Aluksi asiakkaan tilanne kartoitetaan laajasti, jotta saadaan selville mahdolliset palvelutarpeet. - Käymme vastaanotolla läpi asiakkaan kanssa hänen terveydentilansa sekä uneen ja vuorikausirytmiin, apuvälinei-siin, taloudellisiin tukiin, muistiin, mie-lialaan, sosiaalisiin suhteisiin, asumiseen tai ravitsemukseen liittyviä asioita. Suuri osa asiakkaista ohjautuu esimerkiksi ge-riatrisen fysioterapeutin vastaanotolle tarkempaan arviointiin ja ohjaukseen. Vaikka todettaisiin asioiden olevan kun-nossa on hyvä tietää etukäteen, minkä-laista apua on saatavissa. Riskitekijöihin on helpompi vaikuttaa, kun ne havaitaan ajoissa. Jos kaikki on kunnossa, voimme sopia yhteydenotosta esimerkiksi puolen vuoden päähän, Katja Kontio kertoo. IKÄ+ pisteestä saa tietoa alueen ikäih-misille tarkoitetuista palveluista ja akti-viteeteista. Pisteen yksi tärkeä työmuoto on verkostoitua eri vanhustoimijoiden ja palveluntuottajien kanssa.

Pienempiä ja isompia murheita- Usein asiakkaat kysyvät ravitsemukseen ja uniongelmiin liittyvistä asioista sekä liikuntakyvyn heikkenemisestä. Myös yksinäisyys ja muistiongelmat nousevat keskusteluissa esiin. Yksinäisyys ei ole sairaus, mutta sitä ei voi ohittaa, koska se vaikuttaa niin paljon asiakkaan elämään ja voi aiheuttaa monenlaisia hankaluuk-sia. Jo pelkästään juttelu jonkun kanssa voi auttaa, Katja Kontio tietää kokemuk-sesta.- Palvelutarpeet vaihtelevat hyvin paljon. Toisinaan asiakkaan kanssa voidaan hoi-taa jokin asia puhelimitse tai netistä tie-toa hakemalla. Enkä minä puhelimessa ensimmäisenä ala ikää kysyä, vaan kyllä tänne voi soittaa nuorempikin. Hyvä, jos nuoremmatkin ovat kiinnostuneista ikääntymisestä. Vastaanotolle on kyllä sitten 70-vuoden ikäraja, Katja Kontio sanoo ja toivoo, että mahdollisimman moni ikääntynyt löytäisi palvelun ja hyö-tyisi siitä.

auttaa selviämään kotona pidempäänIKÄ+ on terveydenhoitopiste, jonka tehtävänä on edistää ikääntyneiden kotona selviämistä ja hyvinvointia. Pisteestä voi kysyä neuvoja ja kartoittaa oman tilanteensa jo siinä vaiheessa, kun kotona pärjätään ongelmitta.

Teksti ja kuva Jenni Mankonen

IKÄ+ terveydenhoitopiste ikääntyneille

- Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen alainen - ajanvaraus ja neuvonta arkisin kello 10.00-11.30, puh. 03 621 9864 - ajanvaraukseen ei tarvita lääkärin lähetettä - vastaanotolle 70-vuoden ikäraja - toimii Viipurintiellä, pääterveysaseman 2. kerroksessa

14

IKÄ+ Sairaanhoitaja Katja Kontio neuvoo IKÄ+ asiakkaita. – Tänne soittaessa iäkäs ei soita koskaan väärään paikkaan. Jos en pysty itse neuvomaan, selvitän kuka asiakasta voisi auttaa, hän kertoo.

Kutalantien päiväkoti nousi paikoilleen käytännössä kolmessa viikossa. Raken-nus koostuu yhteensä 17 teräskennorun-koisesta moduulista. Moduulirakenta-misen nopeus sopi kiireiseen aikatauluun ja toteuttajan mukaan rakennustapa on riskeiltään ihanteellinen, sillä osat on rakennettu kuivissa tehdastiloissa. Esi-merkiksi vessat, naulakot ja seinät on asennettu paikoilleen tehtaalla, seinät on rapattu valmiiksi ja vesikattokin on pai-kallaan moduulien saapuessa tontille.

Kutalantien päiväkoti luovutetaan käyt-täjille tammikuun lopussa. Pienet asi-akkaat kuudessa eri ryhmässä ja 30-päi-nen henkilökunta pääsevät nauttimaan uusista toimivista tiloista 8. helmikuuta alkaen. Talon on suunnitellut arkkitehti Mari Matomäki, joka on pyrkinyt niin pitkälle kuin mahdollista toteuttamaan ratkaisut lapsiystävällisesti. Myös päivä-kodin henkilökunta on päässyt vaikut-tamaan tilojen suunnitteluun. Väritystä

hallitsee rauhallisuus ja tilat ovat valoisat – lattiaan asti ulottuvat ikkunat avaavat päivän myös konttausikäisille lapsille.

Kutalantielle tulee alle 3-vuotiaita hoito-lapsia runsaasti, siksi päiväkodissa aloit-taa nyt 112 lasta, vaikka hoitopaikkoja on 126. Päiväkoti korvaa käytännössä Hätilän päiväkodin sulkemisen aiheutta-man paikkapulan itäisellä puolella kau-punkia.- Tällä hetkellä paineet kohdistuvat Sii-rin uudelle omakotitaloalueelle ja muu-tenkin itäpuolella on kovimmat hoito-paikkajonot. Olemme kuitenkin tähän asti pystyneet sijoittamaan lapset suh-teellisen hyvin lähipäiväkoteihin, kertoo palvelusuunnittelija Matti Putkonen.

Eteläisiin nousi luontopainotteinen päiväkotiEteläisiin on valmistunut 4-ryhmäinen ja 68-paikkainen päiväkoti, joka sijait-see Eteläisten koulun yhteydessä. Päi-

Hämeenlinnaan on valmistumassa kaksi upouutta päiväkotia, toinen kantakaupunkiin Kutalantielle ja toinen Hauholle Eteläisten koulun kupeeseen. Kutalantien päiväkoti on tiettävästi omassa lajissaan ainutlaatuinen, sillä talo on koottu tehdasvalmiista moduuleista paikanpäällä.

Tavoitteena tyytyväiset pikkuasiakkaat Kutalantien ja Eteläisten päiväkodit ovat valmiina touhukkaisiin hoitopäiviin

Teksti Jenni Mankonen kuvat Jenni Mankonen ja Juha Laine

väkodissa alkaa täysi tohina heti vuo-denvaihteen jälkeen, 4. tammikuuta. Luonnonkauniilla ja metsäisellä paikalla sijaitsevan päiväkodin toiminta painot-tuu liikuntaan ja luontoon. Yhteistyötä koulun kanssa tullaan kehittämään tu-levaisuudessa entistä tiiviimpään suun-taan, sillä päiväkodista lähtee lasitettu käytäväkuja koululle. Päiväkodin on suunnitellut arkkitehti Juha Laine. - Tämä on ollut pitkään odotettu päivä-koti ja ensimmäinen varta vasten päivä-kodiksi tehty rakennus Hauholla. Nyt hoitopaikat pystytään keskittämään Ete-läisten alueella yhteen päiväkotiin mo-nen eri hoitopisteen sijaan, Putkonen iloitsee. Tulevina vuosina päiväkoteja on Hä-meenlinnan alueella suunnitteilla Tuu-lokseen ja Siiriin. Nummen päiväkodin peruskorjaus on mahdollinen aikaisin-taan vuonna 2012.

Kutalantien viimeinen moduuli laskettiin paikoilleen marraskuussa. Paloista koottu talo nousi paikalleen kolmessa viikossa.

15

Wetterin harjannostajaisia päästiin viet-tämään marraskuun lopussa ja joulu-kuussa taloon muuttivat lasten ja nuor-ten palvelut sekä ikäihmisten palvelut. Lisäksi uusiin tiloihin siirtyivät toimeen-tulotuen etuuskäsittelijät, mutta sosi-aalityön ja toimeentulotuen asiakkaita palvellaan Wetterillä vasta tammikuun puolesta välistä alkaen. Tammikuussa Wetteriltä löytyvät las-tensuojelupalvelut sekä kaikki teknisen puolen palvelut. Muuton jälkeen kau-punkilaiset hakevat sieltä siis esimerkiksi rakennusluvat, mittaus- ja tonttipalve-lut, ympäristöluvat ja luonnonhoidon palvelut. Kaikkiaan taloon muuttaa 150

kaupungin työntekijää. - Tärkeintä olisi, että ihmiset löytäisivät palvelut helposti ja taloon olisi helppo tulla. Wetterin voi ajatella jakautuvan tietyllä tapaa kolmen eri sektorin pal-veluihin. Sieltä löytyvät lastensuojelun ja sosiaalityön palvelut, teknisen puolen palvelut sekä lasten ja nuorten sekä ikäih-misten palveluiden hallinto, kuudesta eri kerroksesta, kertoo muuttoa koordinoi-nut kaupungin palvelutuotantojohtaja Päivi Raukko.

Tavoitteena parempi asiakaspalveluAsunto- ja tonttiasiat hoidetaan jatkos-sa siis Wetterin pisteessä, mutta muilta

osin Palvelupiste Kastellin toiminta jat-kuu entiseen tapaan. Kaupungin kon-sernihallintoväki ja johto työskentelevät jatkossakin Raatihuoneenkadun varres-sa sijaitsevalla kaupungintalolla. Lisäksi kaupungin palveluita löytyy Uppsala-talosta, jossa on muun muassa lasten ja nuorten erityispalveluja. Wetterillä vietetään helmikuussa ava-jaisia ja avoimien ovien päivää, jolloin kaikilla kaupunkilaisilla on mahdolli-suus tutustua remontoituihin tiloihin. Wetterhoffin henkeen sopiva ilme on säilytetty esimerkiksi eri kerroksien tee-mavärien osalta entisellään. Useat entiset luokkahuoneet on muutettu avokont-

Wetteri palvelee matalan kynnyksen yli Hämeenlinnan keskustassa sijaitseva entinen Wetterhoffin talo on saamassa täysin uuden käyttötarkoituksen. Wetteriksi kut-suttu talo palvelee jatkossa kaupunkilaisia monissa asioissa rakennusluvista toimeentulotukiin. Osa kaupungin työntekijöistä pääsi muuttamaan taloon joulukuussa, loput asettuvat uusiin työpisteisiinsä tammikuussa. Kaupunki tiedottaa asiakaspalve-luiden muuttoa koskevista tarkemmista päivämääristä seudun lehdissä ja suoraan niille asiakkailleen, joita muutos koskee.

Palvelusihteeri Sirpa Perhon ja palvelutuotantojohtaja Päivi Raukon takana avautuu kaupunkimaisema Wetterin kuudennen kerroksen neuvotteluhuoneesta.

16

toreiksi kevyiden akustisten väliseinien avulla. Suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että työnte-kijöiden välinen kommunikointi olisi sujuvaa ja tieto kulkisi mahdollisimman tehokkaasti. - Wetterille muutto tukee uutta organi-saatiomallia eli tilaaja-tuottaja-malliin siirtymistä. Palvelutuotannon väki saa-daan nyt samaan taloon uuden organi-saation mukaisesti. Tämä mahdollistaa uudenlaisen tavan tehdä töitä ja tähtäi-menä on parempi asiakaspalvelu. Myös yhteistyö työntekijöiden kesken helpot-tuu ja tehostuu uusissa tiloissa, Raukko uskoo.

Wetterin muutostyöt suunnitteli arkki-tehtitoimisto Kaipainen Oy ja pääura-koitsijana toimi Turengin Arvotyö Oy. Muutostöiden hinta oli 2,2 miljoonaa euroa.

Kerros kerrokseltaLinja-autoaseman vieressä sijaitsevan Wetterin sisäänkäynti tapahtuu Wetter-hoffinkadun puoleisesta pääovesta. En-simmäiseen kerrokseen avataan kaikille avoin lounasravintola, jonka toimijaa ei ole vielä valittu. Ravintola on tarkoitus avata maaliskuun aikana. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevaa auditoriota ja kou-lutusluokkaa voivat myös ulkopuoliset

vuokrata omaan käyttöönsä helmikuusta alkaen (tiedustelut Sirpa Perho, puh. 03 621 2246). Wetterin toisesta kerroksesta löytyy palvelupiste, jossa asiakas saa yhdellä luukulla hoidettua maankäytön, ympä-ristön ja yhdyskuntarakenteen asiat. Kol-mannessa kerroksessa istuvat kaavoitus, kiinteistö- ja mittauspalveluista vastaa-vat asiantuntijat sekä kunnallistekninen suunnittelu. Neljännestä kerroksesta löytyy osa so-siaalityön ja lastensuojelun palveluista. Viides kerros on ikäihmisten palveluiden keskittymä. Ylimmässä eli kuudennessa kerroksessa toimii lasten ja nuorten pal-veluiden hallinto eli muun muassa ope-tus ja varhaiskasvatus.

Kierrätystä ja ekotukeaUuden Hämeenlinnan strategian 2015 mukaan kaiken toiminnan tärkeä arvo-perusta on ekologisuus. Kestävä kehitys tulee huomioida kaikessa ja kaupungin tavoitteena on tulla kestävän kehityksen johtavaksi kunnaksi Suomessa. Myös Wetterin suunnittelussa ja toimin-tatavoissa ekologisuus näyttelee suurta roolia. Jo talon sijainti keskeisellä paikal-la mahdollistaa julkisten kulkuneuvojen käytön sekä asiakkaille että työntekijöil-le. Talon kalustuksessa on hyödynnetty mahdollisimman pitkälle kierrätystava-raa. Kalusteet on kerätty kaupungin eri pisteistä ja hyödynnetty tarpeiden mu-kaan. Ekotuki-malli tulee jatkossa ohjaamaan talon toimintatapoja. Ekotuki-hankkeen tavoitteena on edistää ympäristövastuul-lisuutta työyksiköihin nimettävien ja koulutettavien ekotukihenkilöiden avul-la. Wetterin jokaisessa kerroksessa toimii ekotukihenkilö, joka huolehtii muun muassa kierrätyksen toimivuudesta ja energian säästämisestä.

Entisestä Wetterhoffin talosta löytyy jatkossa useat kaupunkilaisten tarvitsemat palvelut

Teksti Jenni Mankonen kuvat Jenni Mankonen ja Sirpa Perho

17

18

Koska rokotuksia annetaan koko loppu-vuoden ajan, rokotteet ovat kymmenenannoksen pulloissa ja henkilöstöä on ra-jallinen määrä käytettävissä rokotuksiin,on rokotukset jouduttu keskittämään Pääterveysasemalle ja Lammin terveys-asemalle.

Kausi-influenssarokotuksia annetaan ris-kiryhmäläisille omalla terveysasemalla.

Mistä tietoa?Terveyskeskuksen puhelinnumerot ovat ruuhkautuneet kyselyistä. Rokotusaika-tauluista tiedotetaan kaupungin ilmoi-tuslehdissä sekä verkkopalvelussa osoit-teessa www.hameenlinna.fi.

Henkilöitä, jotka epäilevät saaneensa H1N1-influenssan ja tarvitsevat vakavi-en oireidensa vuoksi hoitoa, pyydetään kuitenkin ottamaan ensin puhelinyhteys ennen hakeutumista terveyskeskukseen tai yhteispäivystykseen:

1. Oman terveysaseman ajanvarausnu-meroon arkisin klo 8-15

2. Influenssapalvelunumeroon joka päivä klo 8-15 puh. (03) 621 9090

3. Yhteyspäivystykseen virka-ajan ul-kopuolella puh. (03) 629 4500

Puhelimessa tehdään hoidon tarpeen ar-vio, annetaan hoito-ohjeita ja tarvittaessa ohjataan sairaanhoitajan tai lääkärin vas-taanotolle.

Kansallisessa neuvontapuhelinnumeros-sa 0800-02277 annetaan yleistä infor-maatiota H1N1-influenssasta.

Riskiryhmään kuuluvatLähtökohtana on, että henkilölle kuuluu maksuton rokotus, jos hän on vuoden sisällä ollut sairaalahoidossa tai käynyt lääkärin vastaanotolla rokotusindikaati-

oihin kuuluvan sairauden vuoksi ja hä-nellä on säännöllinen lääkehoito johon-kin näistä sairauksista:

Krooninen sydänsairaus • sydämen vajaatoiminta

(KELA-kortin nro 201)• krooniset sydämen rytmihäiriöt

(KELA-kortin nro 207)• sepelvaltimotauti

(KELA-kortin nro 206)• eikuulu:pelkkä verenpainetauti

Keuhkosairaus • astma (Kela-kortin nro 203)• copd, keuhkoahtaumatauti

(KELA nro 203)• muu hengitystä vaikeuttava

keuhkosairaus• infektioastma

Aineenvaihduntasairaus • lisämunuaisten kuorikerroksen va-

jaatoiminta (KELA-kortin nro 105)• diabetes (KELA-kortin nro 103) • eikuulu: diettihoitoinen diabetes• eikuulu:kilpirauhasen vajaatoi-

minta

Munuaisten vajaatoiminta• dialyysihoitoa edellyttävä uremia

(KELA-kortin nro 137)• S-Kreatiniini-taso yli 150

Maksan vajaatoimintaPotilaat, joiden sairastama tauti tai sen hoito heikentää vastustuskykyä. Rokotus annetaan immunosuppressiivisen hoi-don tauon aikana ja ainakin 1–2 viikkoa ennen voimakasta hoitojaksoa • leukemiat (KELA-kortin nro117) • muut pahanlaatuiset veri- ja

luuydintaudit sekä pahanlaatuiset imukudostaudit

• elinsiirron tai kudossiirron jälkitila (KELA-kortin nro 127),

• HIV• pernan poiston jälkitila• eiesim. aikaisemmin hoidettu

syöpä ilman aktiivisia hoitoja ei yli vuoteen

• eiesim. eturauhassyövän hormoni-hoito

Kortisonikorvaushoitoa saavat tai im-muunivajavuutta sairastavat • reuma ja reumalääke• Crohnin tauti/colitis ulcerosa ja

immunosupressiivinen lääkitys• pitkäkestoisessa salisylaattihoidos-

sa olevat lapset ja nuoret (Reyen oireyhtymän ehkäisemiseksi)

• eikuulu:Hypogammaglobuline-mia, joka edellyttää immunoglobu-liinikorvaushoitoa,

• eikuulu:fibromyalgia, • eikuulu: reuma, jossa vain tuleh-

duskipulääke hoitona• eikuulu: crohnin tauti/colitis ulce-

rosa, jos ei lääkitystä

Krooninen neurologinen sairaus tai hermolihastauti erityisesti jos hengitystä ahtauttava sairaus • vaikea cp• Parkinsonin tauti• MS-tauti• ALS• myastenia gravis• eikuulu: migreeni• eikuulu: epilepsia, jossa kouristuk-

set pysyvät poissa lääkityksellä

Maksuttoman rokotteen antamisesta voi yleensä päättää rokotuksen antava terve-ydenhoitaja tai sairaanhoitaja. Epäselvis-sä tapauksissa päätöksen tekee hoitava lääkäri.

H1N1-influenssa (sikainfluenssa)Pandemia H1N1-taudin ehkäisyyn tarkoitetut rokotteet saapuivat Suomeen lokakuussa. Väestö rokotetaan Sosiaali- ja terveysministeriön esittämän rokotusjärjestyksen mukaisesti.

Palanderin talo joulun juhla-asussa loppiaiseen 6.1.2010 saakka.

Palanderin talo on hämeenlinnalaisek-si porvariskodiksi sisustettu kotimu-seo. Vuonna 1861 rakennetun talon näyttävästi sisustetut huoneet tarjoavat harvinaisen mahdollisuuden eläytyä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kaupunkiasumiseen. Asuinhuoneita on juhlavasta salista kotoiseen kyökkiin ja ne kaikki huokuvat taas vuoden ihanim-man juhlan tunnelmaa. Esimerkiksi sa-liin on katettu runsas juhla-ateria kodin kauneimpine astioineen.

Kotimuseoon tutustutaan oppaan joh-dolla. Opastetut kierrokset pidetään aukioloaikoina puolen tunnin välein, ensimmäinen alkaa klo 12 ja viimeinen klo 15.

Palanderin talo, Linnankatu 16, avoinna la-su klo 12-15, avoinna 2. joulupäivänä ja loppiaisenaPääsymaksu 4/1 €

Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX

Vekaraviikko –perheen pikkuväen oma kulttuuriviikko22.3. klo 9.30 vauvojen värikylpy22.3. klo 11 vauvojen värikylpy23.3. klo 14 vauvasirkus 6-12 kk23.3. klo 15 muksusirkus 1-2v24.3. klo 9.30 taaperoiden taidemaalaus24.3. klo 11 taaperoiden taidemaalaus25.3. klo 14 vauvatanssi 3-5 kk25.3. klo 15 vauvatanssi 6-12 kk25.3. klo 16 muksutanssi 1-2v

Työpajojen liput ovat myynnissä Lippu-palvelussa. Katso lisätiedot osoitteesta arx.hameenlinna.fi

MusaARXantai 30.1. klo 12-16Päivän ohjelmassa riemukkaita työpajo-ja, joissa soitetaan kanteletta. Ilmoittau-du ennakkoon: ann-marie.fagerström@hameenlinna.fi. Vapaa pääsy!

SirkusARXantai 20.3. klo 12-15Koko perheen yhteinen sirkuspäivä, jossa ensin ihastellaan Sirkuskoulun esitystä ja kokeillaan sen jälkeen sirkustelua omin avuin. Vapaa pääsy!

KässäARXantai 10.4. klo 12-16.30Käsityökoulu Aimon oppilaat esittävät Puhuva puu –näytelmänsä, minkä jäl-keen tehdään omia taideteoksia. Iltapäi-vän ohjelmassa on vielä Peukalo-Liisa –teatteriesitys. Vapaa pääsy!

Teatterin uudet kantaesitykset!

Veera TyhtiläDeadline kantaesitys 2.12.2009, esitykset jatkuvat 30.1.2010Ohjaus Hannu Matti Tyhtilä

Entä jos pystyisit aina korttipelissä en-nakoimaan täydellisesti vastapelaajan seuraavan siirron? Entä jos pystyisit te-kemään niin elämässä? Jos voisi luoda matemaattisen järjestelmän, jonka avulla pystyy ennakoimaan kaikkien ihmisten käyttäytymistä?

Jokaisella on omat tahtonsa, toiveensa, pelkonsa ja himonsa. Ja niiden takana kaikilla jokin ratkaisematon salaisuus. ”Paras hetki tieteessä on se, kun tietää saavansa vastauksen mutta ei vielä tiedä, mikä se on.” (Ekonomisti Bengt Holm-ström) Sama taika pätee taiteen tekemi-seen.

Anna-Leena HärkönenEiKiitosKantaesitys 28.11 2009, esitykset jatkuvat 15.1.2010Ohjaus Heikki Paavilainen

Anna-Leena Härkösen Ei kiitos-romaa-nin näyttämösovitus tuo kirjan teemat korvin kuultaviksi ja silmin katsottavik-si. Kirjan maailmalevittäytyy nyt kaikille aisteille, eikä varmasti jätä kylmäksi!

Nauramatta ei pariskunnan taaperrusta voi seurata ja jos vain uskaltaa katsoa, näkee moni lavalla varmasti aika ajoin tuttuja - nimittäin itsensä. Kaikkiin pari-suhteisiin liittyy ongelmia ja jotkut niistä ovat varsin universaaleja.

Kuva Terho Aalto: Kai Vaine ja Sinikka SalminenKuva Terho Aalto: Katariina Kuisma ja Reino Nordin

värikylpyjä ja teatteriaE i K i i t o s D e a d l i n e

19

Hämeenlinnan TaidemuseoLeonhard Lapin, Merkitjatyhjyys 10.1. saakka

Vielä ehdit tutustua tunnetun virolaisen taiteilijan tuotantoon!Museoteatteria näyttelyssä la 9.1. klo 14: Koodi A vai NYleisöopastus su 10.1. klo 14

Hämeenlinnan TaidemuseoViipurintie 2, www.hameenlinna.fi/taidemuseopuh. (03) 621 3017Avoinna ti–to 11–18, pe–su 11–17

Kolmen linnan loppiainen ke 6.1.2010 klo 10-15 Hämeen linna, Kustaa III:n katu 6 Loppiaistapahtumassa järjestetään tee-makierroksia linnassa, Lastenorkeste-ri Loiskiksen konsertteja, askartelua, mäenlaskua, koira- ja hevosajelua lin-nanpuistossa. Loppiaisen ohjelmassa on lumivaraus sekä koira-ajeluiden että pulkkamäen toteuttamiseksi.

Linnantuvassa voi istahtaa syömään ja juomaan ja joulupukinkin voi vielä tava-ta, ennen kuin hän lähtee takaisin Korvatunturille.Ilmaistapahtuma.

Kuva: Pekka Hovi

20

3/2009

Arjessa mukana

I6.1.2010 Hämeenlinnan Naiskuoro Laulu-Siukut, Joulukonsertti Rengon Pyhän Jaakon kirkossa

19.1.2010 Kaupungin syntymäpäivä. Vapaa pääsy historialliseen museoon, Palanderin taloon, Sibeliuksen syntymäkotiin, Vankilamuseoon

30.1.2010 Muumi satunäytelmä, Verkatehdas, Vanaja-Sali

5.2.2010 Grand Slam ”Ei elämästä selviä hengissä” –kiertua, Verkatehdas, Vanaja-Sali

11.2.2010 Svengaava Broadway – Sinfonia Lahti, Verkatehdas, Vanaja-Sali

13.2.2010 Ahveniston TalviGP, kansallinen ranking-kilpailu perinteisellä tyylillä, yhteislähtö ja kirimaali, vapaa pääsy

13.2.2010 Hää- ja Juhlamessut, Hämeenkaari. Muotinäytökset klo 11, 13 ja 15

19.-20.2.2010 Tangolaulaja Carlos Gorastiza, Kaupungin Teatterin Päänäyttämö

20.2.-7.3.2010 Vallu Vankilarotta ystävineen seikkaileeVankilamuseolla. Tule tutustumaan Vallun kotipesään ja selvitä tehtävärata!

24.2.2010 Sinfonia Lahti – Ludovic Morlot, Andrei Korobeinikov, Verkatehdas, Vanaja-Sali

10.-13.3.2010 Circo Aereo & Racehorse: Petit Mal, Verkatehdas, Vanaja-Sali. Kansainvälistä ja suomalaista nykysirkusta.

18.3.2010 SIB – Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri, Pekka Kuusisto, Verkatehdas, Vanaja-Sali

19.3.2010 Pate Mustajärvi: N.Y.T!, Verkatehdas, Vanaja-Sali

20.3.2010 Suuri Suuri Stand Up Kiertue, Verkatehdas, Vanaja-Sali

27.3.2010 Hämeen linnan pääsiäismarkkinat

27.3.2010 Club For Five – You’re The Voice, Verkatehdas, Vanaja-Sali.

Sattuu ja tapahtuu alkuvuodesta

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin