4.luento...

4. LUENTO: TIETEELLISEN ARTIKKELIN JULKAISUPROSESSI + BIBLIOMETRIA

1

Tieteellisen artikkelin julkaisuprosessiTieteellisen artikkelin julkaisuprosessiTieteellisen artikkelin julkaisuprosessiTieteellisen artikkelin julkaisuprosessi

1. Käsikirjoituksen (manuscript) tuottaminen

• Alkuvaiheessa ”yleismuotoinen” (so. ei tietyn

sarjan formaatissa)

pääkirjoittaja

muut kirjoittajat

kollega(t)


2

2. Julkaisufoorumin (tieteellisen sarjan) valinta2. Julkaisufoorumin (tieteellisen sarjan) valinta2. Julkaisufoorumin (tieteellisen sarjan) valinta2. Julkaisufoorumin (tieteellisen sarjan) valinta

• viimeistelyvaiheessa valitaan tieteellinen sarja, johon käsikirjoitusta tarjotaan julkaistavaksi

• käsikirjoitus muokataan sarjan vaatimusten mukaiseksi (jaottelu, kuvat, viitteet); vaatimukset löytyvät lehdestä tai WWW-sivuilta esim 2

• sarjan valinta: aihepiiri ei aina selviä sarjan nimestä

• esim. American Naturalist: ”Naturalist” on ”luonnontieteilijä” havaintojen tekijä

• Amer. Nat. on kuitenkin nykyään teoreettisen ekologian/biologian johtavia sarjoja

• siis: on hyvä tuntea sarjan ”perinne ja tyyli”


3

• sarjan näkyvyys: kansainvälinen vs. kotimainen sarja

• kansainvälinen sarja = kansainväliunen toimituskuntaja arvioijat, so. tutkijoita eri maiden yliopistoista ja tutkimuslaitoksista; � kotimaassa ilmestyvä sarja voi olla kansainvälinen


4

• sarjan tieteellistä vaikuttavuutta mitataan impactfactor -luvulla (IF, perustuu sarjassa julkaistujen artikkelien saamien viittausten määrään)

Esim. Nature 30.40Ecology 3.90Ornis Fennica 0.52

• eri tieteenalojen impact factorit eivät ole vertailu-kelpoisia!

• IF:t saa ISI Web of Knowledge –tietokannasta (WOS)

• biologian alan IF:t yleensä 0.5 – 5

• käytetään erilaisissa arvioinneissa (apurahat, virat ym.) (vrt. bibliometria)


5

3. Käsikirjoituksen lähettäminen3. Käsikirjoituksen lähettäminen3. Käsikirjoituksen lähettäminen3. Käsikirjoituksen lähettäminen

• useimmiten sarjan päätoimittajalle (editor in chief); mukaan saatekirje; corresponding author hoitaa kirjeen-vaihdon, mainitaan myös painetussa julkaisussa (e-mail)

• nykyään useimmiten sähköisen asiointi, ks. Esim. Journal of Experimental Biology

• toimittajalta ’kuittaus’ vastaanotetusta käsikirjoituksesta (+ käsikirjoituksen saama diaarionumero)

• artikkeliin viitataan tässä vaiheessa ilmaisulla "submitted" l. lähetetty (sarja voidaan mainita)


6

4. Editorien työskentely4. Editorien työskentely4. Editorien työskentely4. Editorien työskentely

• päätoimittaja tutkii artikkelin sopivuutta (voidaan hylätä jo tässä vaiheessa, Nature: 75% hylätään tässä vaiheessa)

• lähettää artikkelin aihe- tai apulaistoimittajalle (associate editor)

• aihetoimittaja lähettää artikkelin 2 tai kolmelle arvioijalle (referee) � peer review (vertaisarvio, arvioijina muut saman alan tutkijat)

• arvioijien löytäminen usein työlästä (ei palkkiota, kuten ei myöskään toimittajille): monissa sarjoissa tekijöiltä pyydetään ehdotuksia arvioijiksi

• arvioijille aikaa 2-6 viikkoa, lausunnot yl. nimettöminä


7


8


9

• toimittaja tekee yhteenvedon arvioijien lausunnoista ja toimittaa ne kirjoittajille korjauksia varten, jos arvioijat suosittelevat käsikirjoituksen hyväksymistä (yleensä artikkeli ei kelpaa sellaisenaan!)

• jos arvioijat eivät suosittele hyväksymistä, käsikirjoitus palautetaan kirjoittajille (hylkäys-% riippuu sarjasta)

• korjausten (voi olla useampia kierroksia) jälkeen toimittaja ilmoittaa että käsikirjoitus on hyväksytty painettavaksi

• artikkeliin viitataan tässä vaiheessa ilmaisulla "accepted" l. hyväksytty painettavaksi + sarjan nimi


10

5. Artikkelin painaminen5. Artikkelin painaminen5. Artikkelin painaminen5. Artikkelin painaminen

• toimittaja � kirjapainon press editor

• kirjapaino (lehti) pyytää copyright-lausunnot kirjoittajilta

• arvostetuissa lehdissä usein sivumaksu, esim. American Journal of Physiology 70 $/sivu

• ”ladonta” � oikovedos toimituksen kautta kirjoittajille, nykyään usein sähköisesti

• oikovedoksen tarkistus ja palautus (aikaa 48 h!), voi vielä nykyäänkin vaatia paperilähetyksen (fax)

• artikkeliin viitataan tässä vaiheessa ilmaisulla "in press, painossa"


11

Oikoluvun merki-tys vähentynyt sähköisen tiedon-siirron myötä, varsinaisia oiko-lukumerkkejä ei tarvitse käyttää!


12

• oikovedoksen mukana lähetetään mahdollinen

eripainostilaus (yleensä 50 eripainosta ilmaiseksi), tai

maksetaan oikeus jaella julkaisua pdf-muodossa

• …WAIT… � artikkeli ilmestyy

• koko prosessiin voi kulua > 1 vuosi!

6. Artikkelin leviäminen6. Artikkelin leviäminen6. Artikkelin leviäminen6. Artikkelin leviäminen

• Artikkelitietokannat (Scopus, Wof Science PubMED)

• tilaajat (henk. koht., kirjastot, www)

• eripainokset, offprints t. reprints (ennen tärkeitä)

• huom: pdf-tiedoston lähettäminen omasta artikkelista

sähköpostilla ei välttämättä ole sallittua


13

Eripainos: Erillisenä painettu artikkeli tutkijalle ”jakelua” varten. Pyydettiin ennen erityisellä "Reprint request"-kortilla. Nykyään yhä useammin pdf-tiedosto ko. artikkelista.


14

Dr. Watson

Role of melatonin in seasonal

reproduction

J Pineal Res 23: 12-15 (2009)

Esa Hohtola


15

Tyytyväinen tutkija myhäilee saatuaan runsaasti eripanospyyntöjä artikkelistaan (80-90-luku)


16

Open access -lehdet

• julkaisu www:ssä (joskus myös lisäksi paperilla):

normaali referee käytäntö + julkaisumaksu � aina

kaikkien vapaasti luettavissa

• esim. PLoS Biology (Public Library of Science)

• mahdollista myös "tavallisissa" sarjoissa lisämak-

susta (esim. PNAS, Journal of Experimental Biology)

� Yksittäinen artikkeli voi olla open access

• miksi tutkijat maksavat?

• artikkelin helppo saatavuus lisää sitaatioita ja

samalla tutkijan meriittejä


17

7. Yleisimmät virheet, jotka viivyttävät käsittelyä7. Yleisimmät virheet, jotka viivyttävät käsittelyä7. Yleisimmät virheet, jotka viivyttävät käsittelyä7. Yleisimmät virheet, jotka viivyttävät käsittelyä

• artikkeli ei sovi sarjan profiiliin

• käsikirjoitus ei noudata lehden ohjeita

• saatekirje puutteellinen

• joskus käsikirjoituksia häviää, yhteys editoriin, jos

’kuittausta’ tai referee-lausuntoja ei kuulu


18

Kuka sarjoja julkaisee?Kuka sarjoja julkaisee?Kuka sarjoja julkaisee?Kuka sarjoja julkaisee?

Kaupalliset (tiedelehti)kustantamot (osalla muutakin kustannustoimintaa):

• Springer Verlag, Wiley, Elsevier etc., nykyään tutkijoita paljon, uusia sarjoja syntyy koko ajan; myös kaupallista intressiä; hinnat usein korkeita

Tieteelliset seurat ja järjestöt:

• American Physiological Society, Society for Experimental Biology, Suomen Lintutieteellinen yhdistys (lehti saattaa kuulua jäsenmaksuun)

• eivät pyri liikevoittoon

• varsinainen painatus kaupallisissa kirjapainoissa


19

Esimerkkejä:• Ekologia (yleinen):Ecology, Oecologia, Oikos, American

Naturalist, Ecology Letters• Eläinekologia: Journal of Animal Ecology• Kasviekologia: Plant Ecology, Journal of Vegetation Science• Kasvifysiologia: Plant Physiology, Planta• Eläinfysiologia: Journal of Comparative Physiology, Journal of

Experimental Biology• Genetiikka: Hereditas, Genetics, Evolution• Ekofysiologia: Functional Ecology• Käyttäytymistieteet: Behaviour

Missä sarjoissa Oulun biologit julkaisevat?


20

Artikkelityypit (biologia) - kertaus

1. Alkuperäinen tieteellinen artikkeli (Original publication)

• perustuu yleensä empiiriseen tutkimukseen

2. Katsaus (Review)

• yleensä pyydetty, voidaan myös tarjota

• nykyään yhä enemmän minireview –tyyppiä

3. Metatutkimus (Metastudy)

• numeerinen aineisto saadaan aiemmista tutkimuksista, käsitellään yhdistettynä uudelleen hypoteesin testaamiseksi

4. Tiedonanto (Short note)

• pienimuotoinen empiirinen tutkimus

• mielenkiintoinen havainto

5. Kirje (Letter to editor)

• kommentti lehdessä julkaistuun artikkeliin

6. Editoriaali (Editorial)

• johdantokirjoitus teemanumeroon


21

Kongresseihin liittyvä julkaisutoiminta:

• Abstrakti: tehdään kaikista esityksistä (posterit, suulliset

esitykset, kutsutut luennot l. plenaarit) , jaetaan yleensä vain

kokouksen osanottajille, joskus myös julkaistaan tiet. sarjassa tai

sen lisänumerossa, ns. Supplement(um); ei yleensä läpikäy

referee-arviota

• (Full length) paper: useimmiten vain esitelmistä, julkaistaan

Proceedings-kirjassa (joka voi ollatieteellisen sarjan erikois-

numero tai erillisteos): normaali referee-käytäntö, editoriksi

valitaan usein kongressin järjestäjän edustaja; ei kuitenkaan yhtä

arvostettu kuin varsinainen alkuperäisjulkaisu

• Kongressiposteri l. ”tieteellinen juliste”


22


23

Posteriesitykset 4. LUENTO: TIETEELLISEN ARTIKKELIN JULKAISUPROSESSI + BIBLIOMETRIA

24


25

Esimerkki abstraktikirjasta


26

Esimerkki proceedings-julkaisusta


27

Kirjat:

• aloite kustantajalta tai halukkaalta toimittajilta

• toimittaja(t) koordinoi(vat)

� kirjoittajat ja arvioijat

� kustantaja

� formaatti

� tekninen toteutus


28

BIBLIOMETRIABIBLIOMETRIABIBLIOMETRIABIBLIOMETRIA

• julkaisujen ja viittausten määrään liittyviä

tunnuslukuja, yleensä osana viitetietokantoja

KÄYTTÖ

Tutkijat:

• muiden saman alan tutkimusryhmien tunnistaminen:

� Kuka viittaa omiin julkaisuihin? Kuka viittaa

johonkin avainjulkaisuun?

Apurahojen ja virkojen myöntäjät:

• tutkimuksen laadun ja määrän arviointi


29

Tärkein (lähes monopoli) biblio-

metristen indeksien tuottaja

Institute of Scientific Informa-

tion (ISI)

ISI Web of Knowledge


30

Sitaatiotiedot (mittaavat tutkijan työn vaikuttavuutta):

• tutkimusten mukaan luonnontieteissä artikkeli saa

keskimäärin 1.5 sitaatiota!! Huom: artikkelilla voi olla

vaikutusta, vaikka sitä ei siteerata, mutta tätä

vaikutusta ei voida mitata!

• ISI:n tietokannassa mukana vain ”ehdot täyttäviä”

sarjoja > 8000 kpl

• sitaatioluvuista ei ilmene sitaation luonne (+/-), mutta

vaikuttavuuden mittaukseen se ei vaikuta

• eivät ole vertailukelpoisia eri alojen tutkijoiden välillä

(esim. matemaatikko vs. biokemisti)


31

ISI Cited ref search:


32


33


34


35


36

h-indeksi

• mittaa tutkijan tuotannon yleistä vaikutusta

• fyysikko Hirsch esitti 1994

• h kasvaa jos tutkijan useita julkaisuja siteerataan, voi

olla pieni vaikka siteerauksia on paljon, jos ne

keskittyvät pariin julkaisuun

Varttuneella tutkijassa biologiassa yleensä h > 10


37

Tieteellisten sarjojen bibliometriset indeksit:

• Impact factor: sitaatioiden määrä suhteutettuna

sarjassa ilmestyvien artikkelien määrään.

Julkaistaan vuosittain.

• Esim vuoden 2007 IF sarjalle X

• X:ssä 250 artikkelia v. 2005-2006

• Näitä siteerattu 730 kertaa vuonna 2007 �

IF =750/250 = 3.0

• Ei ole vertailukelpoinen tieteenalojen välillä


38

• Citation half-life: missä ajassa (keskimäärin!) sarjassa

ilmestynyt artikkeli saa 50% siihen kohdistuvista

siteerauksista

• Immediacy index, miten nopeasti sitaatioita alkaa

ilmestyä artikkelin ilmestymisen jälkeen.

• Lasketaan vuosittain: kuinka suurta osaa tietyn

vuoden artikkeleista siteerataan jo samana vuonna

• Esim. 0.25 � 25 % artikkeleista saa vähintään

yhden viittauksen samana vuonna

• Total citations, sitaatioiden kokonaismäärä


39

ISI Journal citation reports. 129 Ekologian alan lehteä, alla 20 ”parasta” IF:n mukaan.

4.luento...

Documents