sidekudos b. sidekudos - university of oulucc.oulu.fi/~ehohtola/kb/hi03.pdf• perikondrium kalvo...

Sidekudos

1

3

B. Sidekudos

• kehittyy alkion mesodermista

• 3 komponenttia

• solut

• amorfinen väliaine

• säikeet

• soluvälitila suuri (vrt. epiteeli)

• tehtävät

• tuki, suoja

• kapselit elinten, soluryhmien ja yksittäisten solujen ympärillä

• verisuonet ja hermot sidekudoksen ympäröimänä

väliaine

Sidekudos

2

3

1. Varsinainen sidekudos

• löyhä eli areolaarinen sidekudos

• mesenkyymi, mukoosinen sidekudos, varsinainen

löyhä sidekudos, rasvakudos, verkkomainen sidekudos

• tiivis eli jäykkä sidekudos

• verkkomainen jäykkä sidekudos, yhdensuuntainen

jäykkä sidekudos

2. Erikoistunut sidekudos

• luu

• rusto

• veri

Sidekudoksen solutyypit

3

3

fibroblasti

Varsinaisen sidekudoksen solutyypit

� osa liikkumattomia, osa liikkuu

1. Fibrosyytit � � fibroblastit (±liikkumattomia)

• fibroblastit aktiivisia - tuottavat säikeitä ja amorfista

väliainetta

• solujen muoto vaihteleva, yl. litteähköjä

• suuria soluja, yleensä sukkulamuoto + ulokkeet


4

3

• fibrosyytit aktivoituvat esim. haavojen reunoilla � fibroblastit

• inaktiivisina ns. fibrosyyttejä - ei paljon soluorganelleja

fibroblastit, tuman koko osoittaa

aktiivisuuden, mm. kollageenin

tuotto

fibrosyytit, lepääviä,

ylläpitäviä, ei kollageenin

tuottoa


5

3

fibrosyyttejä (tumia)

jänteessä

2. Mesenkyymisolut

• erilaistumattomia, liikkumattomia

• alkion sidekudos! � mesenkyymi

• osa säilyy aikuisikään asti

(”kantasoluja”)

• fibroblasteja pienempiä


6

3

3. Makrofagit eli histiosyytit (kr. makrofagos = suursyömäri)

• joko säikeisiin kiinnittyneinä (= lepäävät solut) tai vapaina

matrixissa (= liikkuvat solut), osa retikuloendoteliaalijärjestelmää

• lepääviä soluja voi olla vaikea erottaa fibrosyyteistä

perusvärjäyksillä

• paljon imusolmukkeissa, myös löyhässä sidekudoksessa

• syntyvät veren monosyyteistä (ks. veren valkosolut)

• fagosytoosi (sekä kiinnittyneet että liikkuvat), immuunipuolustus

� stimuloivat lymfosyyttejä

fagosomit


7

3

4. Rasvasolut eli adiposyytit

• liikkumattomia, pitkäikäisiä - syntyvät preadiposyyteistä

• rasvapisara täyttää lähes koko solun

• etenkin löyhässä sidekudoksessa yksitellen tai ryhmissä

• jos paljon � rasvakudos

• erilaistuneita, eivät jakaudu, kehittyvät mesenkyymisoluista

rasvapisara

tuma+ sytoplasma


8

3

• rasvapisarat voidaan värjätä spesifisesti esim. Oil Red O-värillä

tai Sudan-mustalla

• 1-pisara � unilokulaarinen (esim. valkea rasvakudos nisäkkäillä)

• monta pisraraa � multilokulaarinen (lintujen rasva, nisäkkäiden

ruskea rasva)

Oil red O - unilokulaarinen Sudan-musta - unilokulaarinen

Oil red O - multilokulaarinen


9

3

5. Mast-solut eli syöttösolut

• hidas liikuntakyky

• solulimassa runsaasti granuloita eli jyväsiä � värjäytyvät PAS-

värjäyksellä � hiilihydraattia

• granulat ovat antikoagulanttisia � sis. hepariinia (= sulfatoitu

polysakkaridi) lisäksi histamiinia � vaikutus veren virtaukseen

• es. laajasti sidekudoksissa, lähellä verisuonia, erityisen runsaasti

jyrsijöillä


10

3

6. Veren valkosolut (liikkuvia)

• lymfosyytit, eosinofiilit, plasmasolut (ks.

veri)

7. Pigmenttisolut

• varsinkin ihon jäykässä sidekudoksessa,

aivokalvoissa, silmän suonikalvossa

• kromatofori-solut, väriaine (eu)melaniini

• melanosyytit syntyvät hermostopienasta!

• melanofori = ihon makrofagi, joka

fagosytoi hajonneiden melanosyyttien

jätteitä

Varsinainen sidekudos

11

3


A.Löyhä eli areolaarinen sidekudos

A1. Mesenkyymi

• alkiossa, mesenkyymisolut + amorfinen väliaine

A2. Mukoosinen sidekudos

• hyytelömäinen

• napanuorassa, ns. Wharton’s jelly

A3. Varsinainen löyhä sidekudos

• kehittyy mesenkyymistä

• kaikissa elimissä

• verisuonten ja hermojen ’embedding medium’


12

3

Mesenkyymi

Mukoosinen sidekudos,

Wharton’s jelly


13

3

A3. Varsinainen löyhä sidekudos (areolaarinen sidekudos)

• tyypillisiä soluja: fibroblastit, makrofagit

• runsaasti kollageenisäikeitä

• voidaan tarkastella suoraan esim. suoliliepeestä (whole-mount-

preparaatti)

• areola = amorfisen matrixin muodostamia ’rakenteettomia’ lokeroita

kollageenisäie

elastinen säie

tuma


14

3

A4. Rasvakudos - white adipose tissue (WAT)

• energiavarasto, erittää myös paljon hormoneja (esim. leptiini) ja kasvutekijöitä

• rasvasolut ryhmittyvät lobuluksiin, joiden välillä säikeisiä väliseiniä

• rasva triglyseridejä (ns. neutraalirasva), rasvapisaroiden koko vaihtelee:

pienenee paastossa

• nisäkäs: ihonalainen rasvakudos (subkutaaninen), suolilieve (abdominaalinen),

vatsapaita, munuaisten ympärillä, lisäkiveksen ympärillä (hiiri), energiavarasto,

mutta myös suoja, esim. lisämunuaisen ympärillä

Triglyseridi


15

3

Karhun rasvakudos ennen talviunta

Lintujen rasvakudos: ruumiinontelossa (abdominal) ja hankaluun alueella (furcular)


16

3

A5: Ruskea rasvakudos - brown adipose tissue (BAT)

• rasvasoluja paljon, väliainetta suhteellisen vähän

• sama kantasolu kuin lihassoluilla(!), mutta myös WAT � BAT

• rasva multilokulaarinen, erillisinä kudoksina tai soluina valkoisten rasvasolujen

seassa

• erittäin paljon mitokondrioita, hiussuonia ja sympaattisen hermoston

hermopäätteitä � lämmöntuotto


17

3

Laurila,…, Hohtola, et al. Science Translat Med 2016


18

3

Kun rasvan määrä kasvaa, kasvaa ennen

kaikkea kunkin rasvasolun sisältämän

rasvapisaran koko

(db/db-hiiri: ei leptiinireseptoreja)

Adiposyyttejä (rasvasoluja)

pyyhkäisyelektronimikroskoopilla

kuvattuna


19

3

A6. Retikulaarinen eli verkkomainen sidekudos

• primitiivinen sidekudostyyppi

• retikulaarisäikeet + retikulaarisolut, muistuttavat mesenkyymiä,

voivat erilaistua fibroblasteiksi, verisoluiksi, makrofageiksi

• retikulaarisäikeet yleisiä sidekudoksissa, mutta retikulaarinen

sidekudos harvinaisempi

• muodostaa ’hilaverkon’

• luuytimen

• maksan

• lymfaelinten

kudosrakenteelle


20

3

B. Jäykkä sidekudos

• runsaasti säikeitä

• soluja suhteellisen vähän

• amorfista väliainetta vähemmän kuin löyhässä sidekudoksessa

• kapselit, liitokset

• jaottelu säikeiden orientaation perusteella �

B1. Verkkomainen jäykkä sidekudos

• levymäiset muodostumat

• säikeillä verkkomainen rakenne (irregular)

• kollageeni + hieman elastisia ja retikulaarisia säikeitä

• pääkomponenttina: kalvoissa, verinahassa (dermis) ja kiveksiä,

maksaa, imusolmukkeita, luita ja rustoja ympäröivässä

kapseleissa


21

3 Varsinainen sidekudos

22

3

testis


23

3

B2. Jäykkä yhdensuuntainen sidekudos

• koostuu yhdensuuntaisista, tiiviisti pakkautuneista

kollageenisäikeistä

• välissä muutamia fibroblasteja/fibrosyyttejä

• jänteet, ligamentit, aponeuroosit

jänne

Erikoistunut sidekudos

24

3


1. Rusto

• perusaine (matrix) pääasiassa kondromukoidia, jossa paljon

kondroitiinisulfaattia

• kollageeni ja elastisia säikeitä, luokittelu säikeiden avulla

• muodostaa alkion tukirangan � korvautuu luulla

• säilyy aikuisilla mm. luiden nivelpinnoilla, kylkiluissa,

korvalehdissä, henkitorvessa, nikamien välilevyissä

• rustosolut eli kondrosyytit � mesenkyymisolut

• verisuonet puuttuvat! � ravitsemus diffuusion avulla

• mesenkyymisolut muodostavat ruston ympärille säikeisen kalvon

= perikondrium


25

3

Ruston kasvu

1. nuoressa rustossa kondrosyytit tuottavat väliainetta ympärilleen

� interstitiaalinen eli endogeeninen kasvu

2. perikondriumin fibroblastit muuntuvat kondrosyyteiksi ja

tuottavat väliainetta ruston pintaan � appositionaalinen kasvu

Rustotyypit

1. Lasirusto eli hyaliinirusto

hyalos kr. = lasi

• sikiöllä lähes kaikki rustot lasirustoa � korvautuvat luulla

• aikuisella luiden nivelpinnat, kylkiluut, nenä, kurkunpää,

henkitorvi, bronkukset


26

3

• kondrosyytit rustokoteloissa eli kondroneissa, pinnalla yksittäin,

syvemmällä ryhmissä (’cell nests’)

• kondrosyytit: suuria mitokondrioita, vakuoleja, rasvapisaroita ja

glykogeeniä

• täyttävät elävässä rustossa koko kondronin, leikkeissä usein

kutistuneet

• väliaine näyttää homogeeniselta (hyalos!), sisältää kuitenkin

amorfisen osan + säikeet (kollageeni + elastiini)

• amorfinen materiaali pääosin kondromusiinia, joka keskittyy

solujen lähelle (’territorial matrix’)

• perikondrium kalvo ympäröi, puuttuu nivelpinnoilta

• solujen määrä ja läpinäkyvyys alenee iän myötä, säikeet suurenevat

(’asbestimuodostus’), diffuusio hidastuu


27

3

rustosolu

kondroni

territorial matrix


28

3


29

3

• nivelpinnan lasirusto vyöhykkeistä, voi sisältää verisuonia


30

3

2. Elastinen rusto

• ulkokorva, korvakäytävä, kurkunkansi, kurkunpään jotkin rustot

• tuki + taipuisuus

• elastiset säikeet � kellertävä väri, ei niin läpinäkyvä

• perikondrium

kurkunkansi


31

3

3. Säikeinen rusto

• suurta lujuutta vaativissa paikoissa

• nikamien välilevyt, häpyliitos, olka- ja lonkkanivel, jänteiden ja

luiden rajapinta

• vaihettuu aina lasirustoon tai jäykkään sidekudokseen

• ei perikondriumia

• koostuu oik. jäykästä sidekudoksesta, jonka juosteiden lomassa

lasirustomainen matrix

• ei lasiruston johdannainen

• � ruston ja tiiviin sidekudoksen ’välimuoto’


32

3

säikeinen rusto

annulus

fibrosus

nucleus

pulposus

sidekudos b. sidekudos - university of oulucc.oulu.fi/~ehohtola/kb/hi03.pdf• perikondrium kalvo...

Documents