kunnanjohtajan katsaus 1 - enonkoski.fi 2016.pdf · työllisten määrä lisääntyy vuosina...

KUNNANJOHTAJAN KATSAUS ......................................................................................... 1

1 Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys ............................................................................. 4

1.1 Kansantalouden kehitys ............................................................................................. 4

1.2 Kuntatalous ................................................................................................................. 4

1.3 Savonlinnan seudun ja kunnan kehitysnäkymät ......................................................... 6

1.4 Kuntauudistus ............................................................................................................. 9

1.5 Enonkosken kunnan taloudellinen tilanne .................................................................. 9

1.6 Vuoden 2016 talousarvioesityksen lähtökohtia ......................................................... 10

1.7 Käyttötalous (ulkoinen) ............................................................................................. 10

1.8 Enonkosken kunnan investoinnit vuodelle 2016 ....................................................... 10

1.9 Tulojakauma ja menot hallinnonaloittain (ulkoinen) .................................................. 11

2 Kunnan kehittämisen lähtökohtia .................................................................................... 12

2.1 Verotus, taksat ja valtionosuudet .............................................................................. 12

2.2 Lainoitus vuosille 2016–2018 ................................................................................... 12

2.3 Tulevaisuus .............................................................................................................. 12

2.4 Seuranta ................................................................................................................... 13

2.4.1 Riskienhallinta .................................................................................................... 13

2.5 Sitovuus .................................................................................................................... 14

2.6 Yhteistoiminta ........................................................................................................... 14

3 Henkilöstö ....................................................................................................................... 15

3.1 Henkilöstötaulukko ................................................................................................... 15

3.2 Työllisyysmäärärahat ................................................................................................ 17

4 Kuntastrategian jalkauttaminen talousarvion tavoitteenasettelun perustana ................... 18

4.1 Strategiasta tavoitteisiin ............................................................................................ 18

4.2 Strategiasta johdetut tavoitteet vuodelle 2016 .......................................................... 19

4.3 Konserniyhteisöille asetettavat tavoitteet vuodelle 2016 .......................................... 21

5 Käyttötalousosa (sisäinen/ulkoinen)................................................................................ 24

5.1 Kunnanhallitus .......................................................................................................... 24

5.2 Sosiaalilautakunta .................................................................................................... 34

5.3 Sivistyslautakunta ..................................................................................................... 41

5.4 Vapaa-aikalautakunta ............................................................................................... 50

5.5 Tekninen lautakunta ................................................................................................. 57

5.7 Kunnan käyttötalous yhteensä (ulkoinen/sisäinen) ................................................... 65

6 Investointiosa .................................................................................................................. 66

7 Rahoitusosa .................................................................................................................... 69

8 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut .............................................................................. 70

9 Tuloslaskelma (ulkoinen) ................................................................................................ 71

10 Talousarvio 2016 määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto ........................................ 72

1

KUNNANJOHTAJAN KATSAUS

Kunnan elinvoimaisuuden parantamista ja toimintojen kehittämistä muuttuvassa toimintaympäristössä ja vaikeassa taloudellisessa tilanteessa Kuntien valtionosuuksien leikkaukset vuosittain vuodesta 2012 aina vuoteen 2017 ja yhteisövero-osuuden alentaminen kiristävät kuntien taloutta huomattavasti. Kaikkiaan valtionosuuden leikkaukset ovat vuoteen 2017 mennessä 6,9 miljardia euroa. Leikkaukset johtuvat valtiontalouden tasapainottamisesta ja ns. kestävyysvajeen paikkaamisesta. Painetta valtionosuuksiin aiheuttaa entisestään pitkään jatkunut alhainen talouskasvu, jonka vuonna 2015 ennakoidaan olevan itse asiassa miinusmerkkinen, pientä kasvua vuodelle 2016 odotetaan. Euroalueella on edelleen ongelmia ja ne heijastuvat viennistä riippuvaiseen maahamme ja sen lisäksi meillä on myös kotikutoinen, joskin globaaleista trendeistä riippuvainen, talouden rakennemuutos meneillään. Yleinen taloustilanne kiristää siis kuntien taloutta entisestään. Vuoden 2016 tulokseksi ennakoidaan kuntataloudessa 0,29 mrd. euron alijäämää. Myös vuoden 2015 tilinpäätösten ennakkotieto kertoo alijäämäisestä tuloskehityksestä, samoin pitemmän aikavälin ennusteet. Kunnat joutuvat huonosti ennustettavassa ja huonossa taloustilanteessa vahvistamaan rahoituspohjaa veronkorotuksin. Joissakin ennusteissa vuoden 2007 BKT:n taso saavutettaisiin Suomessa vasta vuoden 2017 puolella. Suomen Pankin viimeisimmän talouskatsauksen mukaan Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 2012 toisesta neljänneksestä lähtien. Vuodelle 2015 talouskasvun ennakoidaan jäävän lähelle nolla prosenttiin. Vuodelle 2016 ennakoidaan jo kuitenkin piristymisen merkkejä, kun kasvun ennakoidaan olevan 1,2 prosenttia. Suomen Pankin mukaan kotimaista kysyntää pitää yllä erityisesti tuotannollisten investointien lisääntyminen. Näiden investointien kasvun odotetaan vauhdittuvan tuntuvasti vuonna 2015 ja edelleen vuonna 2016. Työvoiman kysyntä lisääntyy vain vähän. Talouskasvu on heikkoa, ja tuotannon kasvun painottuessa vientiin, on sillä keskimääräistä vähemmän työllistävää vaikutusta. Palveluihin syntyy vain vähän työpaikkoja, kun yksityinen kulutus kasvaa hitaasti ja kunnissa on paineita työvoiman määrän vähentämiseen. SP:n ennusteen mukaan työllisten määrä lisääntyy vuosina 2014–2016 vain muutamalla tuhannella. Työttömyysaste alenee 1 prosenttiyksikön verran vuoteen 2016 mennessä. On tietysti aivan eri asia millä aikajaksolla ja viiveellä tämä talouskasvu heijastuu kuntatalouteen. Kasvukeskuksissa ja hyvän työllisyystilanteen omaavilla seutukunnilla heijastus on nopeampaa, mutta väestöään menettävillä, työttömyyden vaivaamilla alueilla vaikutus on hitaampaa. On realismia sanoa, että Savonlinnan seudulta puuttuu selkeä talousveturi, joka kääntäisi työttömyyden laskuun ja väestökehityksen nousuun. Savonlinnan seudun viimeisimmät työttömyysluvut olivat 16 prosenttiyksikön luokkaa ja väestökato on kiihtynyt. Seutukunnan elinvoimaisuuden turvaamiseksi tämä kierre pitäisi saada ehdottomasti pysäytettyä. Tässä mielessä metsäteollisuusjättien megainvestointien positiiviset heijastusvaikutukset seutukunnan metalliteollisuuteen ja puunkorjuupuolelle, ovat tervetulleita. Samoin UPM Kymmenen Savonlinnan vaneritehtaan investointien realisoituminen uusina työpaikkoina. Maamme hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu biotalous, jota kautta odotetaan suomeen tuhansia uusia työpaikkoja ja teollisia innovaatioita. Tulevaisuuskenaarion mukaan vuoteen 2030 mennessä tarvitsemme 50 % enemmän ruokaa, 45 % enemmän energiaa, 30 % enemmän vettä. Biotalouden odotetaan tuovan ratkaisun tähän.

2 Metsäala on suomalisen biotalouden perusta. Vahvan metsäalan yhteistyö muiden alojen kanssa tekee Suomesta todellisen biotalouden edelläkävijän. Metsästä peräisin olevia biomassoja hyödynnetään puutuotteiden ja paperin lisäksi mm. kangaskuiduissa, lääkkeissä, kemikaaleissa, funktionaalisissa elintarvikkeissa, muoveissa, kosmetiikassa, älypakkauksissa ja bioöljyssä. Etelä-Savo on biotalouden ydinaluetta ja tässä mielessä koko maakunnalla ja tällä seutukunnalla on käsillä se tulevaisuuden momentun, jonka turvin seutukunnan elinvoimaa voidaan vahvistaa ja parantaa. Matkailun oheen tarvitsemme näitä biotalouden uusien innovaatioiden tuomia työpaikkoja. Onnistuminen tässä edellyttää yhteistyötä eri toimialojen välillä ja kuntarajoista välittämättä. Enonkosken kunnan talousarviota on jouduttu tekemään entisestään tiukentuvassa taloustilanteessa. Verotuksen ennakkotietojen mukaan verotulot laskevat vuonna 2016 vuoden 2015 tasosta. Vähennys on -1,3 prosenttia ja laskennallisesti 57 000,00 euroa. Tämä tarkoittaa kunnallisveron tuottona melkein 1,5 prosenttiyksikön pudotusta! Verotuloissa ennakoitu pudotus kohdistuu tuloveroon ja yhteisöverotuottoon, jossa kunnan korotettu jako-osuus tippuu ensi vuonna. Tilanteen tekee talousarviovuonna vaikeaksi se, että valtionosuudet eivät kompensoi verotulojen menetystä. Valtionosuudet pysyvät ennakkolaskelman mukaan vuoden 2015 tasolla pari seuraavaa vuotta. Kuntaliitto on tehnyt kuntakohtaiset veropainelaskelmat. Siinä on arvioitu taloudellisia paineita kunnallisveroon tilanteessa, jossa vain veroprosentti joustaisi. Vuosikatetavoitteen ollessa 100 %, olisi vuodelle 2016 paine veroprosenttiin 0,9 % Enonkoskella. Eli tasapainotilanteessa veroprosentti olisi 21,90 %. Hallintokuntien esitysten jälkeen talousarvio oli alijäämäinen n. 293 000,00 euroa. Hallintokunnat olivat kuitenkin tehneet hyvää työtä ja pääsääntöisesti oli pysytty raamissa ja taloussuunnitteluohjeet oli otettu tosissaan. Raamista poikkeamat, joita tuli ennen kaikkea sosiaalilautakunnan osalta, olivat hyvin perusteltuja ja perustuivat nimenomaan kuntalaisten palvelutarpeeseen tai tehtyihin palvelupäätöksiin. Kunnanvaltuusto päätti kuitenkin 26.10. hallituksen esityksen mukaisesti, ettei veroja koroteta, vaan haetaan säästöjä toiminnoittain. Tältä pohjalta on valmisteltu kunnanjohtajan talousarvioesitys, joka sisältää säästöjen lisäksi myös tulopuolen lisäämistä. Tästä huolimatta kunnanhallituksen käsittelyyn 9.11.2015 lähtevä talousarvioesitys on alijäämäinen. Talousarvion tasapainoa on haettu metsänmyyntitulojen ja tonttikauppojen vilkastuttamisella (+40 000,00 euroa), teknisen toimen vesi- ja jätevesien ja kaukolämmön taksamuutoksin (+31 500 euroa). Toimintakuluja on leikattu sosiaalitoimesta (-70 000,00 euroa), terveystoimesta (-30 000,00 euroa) ja asuntoimesta (-20 000,00 euroa) sekä avustusmäärärahoista (-20 000,00 euroa). Näillä esityksillä talousarvio on alijäämäinen noin 83 000,00 euroa. Kaikki on siis tältä osin kunnanvaltuuston päätösten varassa. Investointeja talousarvioesityksessä (kj:n esitys) on nettona 410 500 euroa. Suurin yksittäinen investointikohde talousarviovuonna on liikuntahallin kuntosalin remontointi ja laajennus laitteineen 235 000 euroa. Tälle haetaan OPM:n liikuntapaikka-avustusta 50 000 euroa. Kunnan elinvoiman kehittämisen kannalta taajaman asemakaavan tarkistaminen ja Hyypiänniemi-Jokisivu-Kangassaari-alueen kaavoituksen toteuttaminen ja vahvistaminen

3 vuonna 2016 ovat ratkaisevia. Samoin jo kaavoitetun Leirimajan alueen tonttien myyntiä pitäisi saada käyntiin. Toivon vuoden 2016 aloittavan kunnassamme myönteisen jakson, joka ilmenee positiivisena kunnan kehittämisenä ja eteenpäin suuntautumisena.

Kari Kuuramaa, kunnanjohtaja

4

1 Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys

1.1 Kansantalouden kehitys

Vuoden 2015 talousennusteet ovat huonontuneet pitkin vuotta. Vielä alkuvuodesta (maaliskuu 2015) talouskasvuksi ennakoitiin 0,5 prosenttia, mutta syyskuun ennuste arvioi talouskasvuksi 0,2 prosenttia. Joidenkin arvioiden mukaan talous jopa supistuu vuonna 2015.

Joka tapauksessa Suomen talouden tilanne on vakava. BKT:n kasvu on lähellä nollaa. Työttömyys kasvaa ja työttömyysjaksot pitenevät. Taantuman jälkeenkin kasvu jää kituliaaksi. Kansainvälisessä talouskehityksestäkin on kuultu huolestuttavia uutisia. Kiinan talousnäkymät hiipuvat ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan.

Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden ennustetaan kasvavan lähes kolme prosenttia vuodessa ja Isossa-Britanniassa kasvu on laaja-alaista. Euroalueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt.

Vuoden 2016 kasvuksi ennakoidaan 1,3 %. Kasvun taustalla on investointien suotuisa kehitys. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun kääntyy vm:n ennusteen mukaan negatiiviseksi. Huolimatta viennin asteittaisesta noususta lisääntyy tuonti enemmän johtuen kotimaisen kysynnän paranemisesta.

Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, vaikkakin mittavat sopeuttamistoimet pienentävät sitä. Julkinen velka ylittää vuonna 2015 jo 60 prosentin rajan, eikä velkasuhde ole taittumassa lähivuosina joskin velkasuhteen kasvu hidastuu.

1.2 Kuntatalous

Paikallishallinnon rahoitusasema pysyy tulevina vuosina selvästi alijäämäisenä. Painelaskelman mukaan kuntien verotulot kasvavat vuosina 2016–2019 maltillisesti. Määräaikaisen korotetun yhteisöveron jako-osuuden poistuminen supistaa verotuloja vuonna 2016. Jakson loppupuolella kuntien verotulojen arvioidaan kuitenkin jälleen vahvistuvan työllisyystilanteen parantuessa.

Lakisääteinen valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, jossa perushinnat sekä rahoitus tarkistetaan vastaamaan toteutuneita kustannuksia, kasvattaa kuntien valtionosuuksia vuonna 2016.

Hallitusohjelman sisältämät kuntatalouteen vaikuttavat sopeutustoimet hidastavat paikallishallinnon kulutusmenojen kasvua vuosian 2016–2019. Hallitusohjelman toimien arvioidaan vahvistavan kuntataloutta yhteensä vajaalla 500 milj. eurolla vuoden 2019 tasolla. Tässä ei ole huomioitu mahdollisen kuntien tehtävien vähentämisen vaikutusta,

5 jolla tavoitellaan 1 miljardin euron säästöjä. Samoin arvion ulkopuolelle on jätetty sote-uudistuksen vaikutus.

Kuntaliiton arvion (painelaskelma) mukaan vuoden 2016 kuntien verotulot tippuvat 0,5 prosenttia. Suurin pudotus tulee nimenomaan yhteisöverotulojen pudotuksesta. Kunnallisverotulon odotetaan nousevan 0,5 prosenttia ja kiinteistöveron 2,8 prosenttia. Tässä ei ole huomioitu mahdollisia kunnallisveroprosenttien korotuksia.

Kuntien vuosikatteen ennakoidaan pysyvän vuoden 2015 tasolla, mutta tulos heikentyy poistojen suhteessa. Tuloksen ennakoidaan olevan alijäämäinen ennustejaksolla 2015–2019.

Kuntien ja kuntayhtymien valtionavut ovat yhteensä 10,9 mrd. euroa vuonna 2016. Valtionavut yhteensä kasvavat vuonna 2016 valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen seurauksena, mutta vähenevät sen jälkeen huomattavasti johtuen perustoimeentulotuen maksatuksen siirtämisestä kunnilta Kelan hoidettavaksi. Siirto on kunta-valtio-suhteessa kustannusneutraali, mutta se vaikuttaa sekä kuntien saamien valtionapujen, että kuntien menojen tasoon.

Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus lisää peruspalvelujen valtionosuuksia 310 milj. euroa vuonna 2016. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain nojalla rahoitettavien toimintojen osalta yksikköhintojen kustannuspohjan tarkistus lisää kuntien valtionosuuksia n. 30 milj. euroa.

Peruspalvelujen valtionosuutta pienentävät aiempien kehyspäätösten mukaiset leikkaukset, jotka ovat yhteensä 90 milj. vuosina 2016–2017.

Seuraavalla sivulla oleva Kuntaliiton laatima kuvio havainnollistaa tehtyjen päätöksien vaikutusta kuntien valtionosuuksiin vuoteen 2019 asti.

6

1.3 Savonlinnan seudun ja kunnan kehitysnäkymät

Talousnäkymien osalta seutukunnan odotukset ovat varovaisia. Merkittävimmät toimialat ovat matkailu, metalli-, elektroniikka- ja puuteollisuus. Suurimmat odotukset investointien ja työpaikkojen suhteen kohdistuvat pk-yrityksiin. Toisaalta nykyisestä suhdannenäkymästä huolimatta alueen suuret mekaanisen puunjalostusteollisuuden yksiköt ovat pystyneet pitämään tilauskantansa kohtuullisena ja irtisanomisilta on vältytty.

Savonlinnan seudun vahvuuksia ovat edelleen puunjalostus- ja teknologiateollisuus, palveluliiketoiminnan osaaminen ja hyvinvointimatkailu. Seudun mahdollisuuksiksi ovat nostettu mm. IT-alan avaukset, luonto- ja kulttuurimatkailu sekä Venäjän suunnalta avautuvat liiketoimintamahdollisuudet.

Suuret metsäteollisuuden investoinnit Suomessa ja maailmalla ovat tuoneet laitetilauksia seutukunnan metalliteollisuudelle. Lisäksi mekaanisen mekaaninen puunjalostusteollisuus etenee positiivisissa näkymissä UPM Kymmenen Savonlinnan vaneritehtaan investoinnin myötä. Syksyllä 2015 tehdas antoi tiedotteen, jonka mukaan se palkkaa 40 työntekijää lisää.

7 Pk-sektorilla ei tällä hetkellä näkymät ole kovinkaan hyvät. Uusyrityskeskuksen selvityksen perusteella aloittavien yritysten asiakasmäärä on tippunut melkein puoleen ja uusien yritysten perustaminen neljänneksen. Tässä vertailuvälinä vuodet 2014–2015.

Työttömyysaste on noussut Savonlinnan seudulla vuodesta 2011 (11,6 %), työttömyysasteen ollessa elokuussa 2015 jo 15,7 %. Alla olevasta kaaviosta näkyy työttömyyden kehitys.

Seudun yhteisessä edunvalvonnassa korostuu Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen toimintojen pitkäjänteinen kehittäminen valituilla erikoistumisaloilla, Mikkelin ammattikorkeakoulun kehittäminen, Lappeenrannan teknillisen yliopiston kuituerottelutekniikkaan liittyvät seudun kärkitoimialoja tukevat osaamisalat, Metlan toiminnot, Enonkosken Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos.

Parikkalan rajanylityspaikan saaminen kansainväliseksi rajanylityspaikaksi mahdollistaa toteutuessaan laajan kehityskäytävän Pietarista Savonlinnan seudulle ja laajemminkin.

Enonkosken kunnassa asukasluku on vähentynyt vuosi vuodelta. Lisäksi tilanteen tekee haastavaksi tulevina vuosina korkea työttömyysaste ja väestön ikääntyminen. Vaikka väestön määrä kokonaisuutena laskee, niin yli 65-vuotiaiden määrä ja osuus nousevat. Tämä johtaa väistämättä siihen, että verotulopohja pienenee. Yksi kunnan tulevien vuosien haasteista onkin ylipäätään peruspalvelujen järjestäminen ikääntyvälle väestölle nykyisen tasoisena tulopohjan heikentyessä. Alla oleva kaavio on tilastokeskuksen ennuste väestön kehittymisestä Enonkoskella.

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

Elokuu

2007

Elokuu

2008

Elokuu

2009

Elokuu

2010

Elokuu

2011

Elokuu

2012

Elokuu

2013

Elokuu

2014

Elokuu

2015

Työttömien osuus työvoimasta

Enonkoski

Savonlinnan seutu

Etelä-Savo

Koko maa

8

Työpaikat yhdessä monipuolisen ja vahvan elinkeinoelämän kanssa luovat perustan, jolle kunnan kehittämistä voidaan rakentaa. Uusien työpaikkojen luominen ja elinkeinorakenteen monipuolistaminen ovat edelleen keskeisiä haasteita niin Savonlinnan seudulle kuin Enonkosken kunnallekin. Väestökehityksen taittaminen kasvuun edellyttää käytännössä myös työpaikkojen määrän kasvua. Kunnan osalta tämä edellyttää sekä yritysmyönteisen ilmapiirin ja toiminnan kehittämistä kunnan koko organisaatiossa että tonttitarjonnan kehittämistä. Kunnan kannalta pk-yrityksillä on kasvava merkitys työpaikkakasvun vauhdittajina.

2011 2013 2015 2020 2025

Yhteensä 1566 1509 1461 1374 1311

85- 66 66 71 77 79

75-84 171 175 164 171 217

65-74 231 239 270 278 231

20-64 821 764 697 605 549

17-19 45 41 41 33 31

7-16 149 139 132 132 130

0-6 83 85 86 78 74

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

Enonkosken väestöennusteLähde: Tilastokeskus

9 1.4 Kuntauudistus

Kuntajaon muutoksiin sovelletaan Kuntarakennelakia, joka tuli voimaan 1.7.2013. Hallituksen esitys kuntarakennelain muuttamiseksi on annettu 24.9.2015 ja muutokset on tarkoitus saada voimaan vuoden 2015 aikana.

Ehdotuksessa esitetään muutettavaksi kuntarakennelakia niin, että kuntien yhdistymistä koskeva selvitysvelvollisuus määräaikoineen kumottaisiin. Lisäksi kumottaisiin säännös kuntajaon muutoksissa sovellettavasta henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojasta.

Kuntauudistukseen vahvasti kytkeytyvä sote-rakenneuudistus valmistellaan tällä hallituskaudella täysin uudelta pohjalta. Hallitusohjelman mukaan sote-järjestelmä rakentuu kuntia suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Näillä alueilla päätöksenteko kuuluisi vaaleilla valituille valtuustoille. Hallitusohjelman mukaan uudistus etenee vaiheittain. Ensin uudistetaan sote-palvelurakenne siten, että kaikista palveluista muodostuu eheä kokonaisuus, jota johdetaan alueittain. Hallitusohjelman mukaan sote-alueita on yhteensä enintään 19. Sote-alueet tuottavat alueensa palvelut itse tai voivat käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia. Ensivaiheessa selvitetään myös vaihtoehdot kuntien ja/tai valtion rahoitusmalleille. Sen jälkeen valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusuudistus. Se tarkoittaa, että nykyisestä monikanavaisesta rahoituksesta siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen.

Lokakuussa 2015 hallituksen on määrä linjata itsehallintoalueiden määrän. Valmistelussa on esitetty 9 – 12 itsehallintoalueen pohjaa.

Uudistus on valtava kuntatalouden, rahoituksen, henkilöstön ja sote-infran kannalta.

1.5 Enonkosken kunnan taloudellinen tilanne

Vuoden 2016 talousarvion pohjana ovat verotulojen ja valtionosuuksien suhteen Suomen Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön ennusteet. Talousarvioraamissa tavoiteltiin nollatulosta 1 prosentin henkilöstökulujen nousulla ja muiden menojen osalta vain perustellut nousut sallittiin. Hallintokuntien esitysten jälkeen tuloslaskelma oli kuitenkin alijäämäinen n. 293 000,00 euroa. Nollatulosta on haettu teknisen toimen taksakorotuksilla (vesi- ja kaukolämpötaksat), metsänmyynnin ja tonttikauppojen vilkastuttamisella, ja toimintakulujen leikkauksilla mm. avustusmäärärahat.

Erityisen hankalaksi tilanteen tekevät verotulojen tippuminen vuonna 2016 (-1,3 %) ja valtionosuuksien pysyminen vuoden 2015 tasolla. Verotulot ennusteen mukaan nousevat suunnitelmavuosilla, mutta valtionosuudet pysyvät samalla tasolla.

10 1.6 Vuoden 2016 talousarvioesityksen lähtökohtia

1. Kunnan palveluja kohdennetaan vastaamaan paremmin kuntalaisten palvelutarpeita, missä oleellista on vanhustenhuollon palvelurakenne ja panostaminen perusterveydenhuoltoon ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

2. Aktiivisella kaavoituksella pyritään tulevina vuosina saamaan entistä enemmän myynti- sekä verotuloja. Aktiivisella elinkeinopolitiikalla mahdollistetaan uusien työpaikkojen syntyminen ja yritysten toimintaedellytysten parantuminen.

3. Verotulot on arvioitu kunnan vuoden 2016 ennakkotietojen sekä Suomen Kuntaliiton arvioihin perustuen.

4. Valtionosuudet perustuvat kunnan ja Suomen Kuntaliiton laskelmiin.

5. Palkkamäärärahoihin varataan 1 prosentin korotus, muilta osin noudatetaan nollalinjaa niin, että tästä poikkeamat on perusteltava.

6. Väestöpohjana on käytetty asukaslukua 1 477

1.7 Käyttötalous (ulkoinen)

Toimintakulut ovat 11,4 miljoonaa euroa ja toimintatuotot 2,2 miljoonaa euroa. Toimintakulujen on arvioitu pienenevän edellisvuodesta 0,1 %:lla (11 417,00 euroa). Suurimmat menoerät ovat terveystoimi 3,2 miljoonaa euroa (28 %), sosiaalitoimi 3,5 miljoonaa euroa (31 %) ja sivistystoimi 1,8 miljoonaa euroa (16 %). Toimintatulojen on arvioitu pienenevän edellisestä vuodesta 1,2 % (27 050,00 euroa).

1.8 Enonkosken kunnan investoinnit vuodelle 2016

Talousarviovuodelle esitetään 460 500,00 euron investointeja. Suurin investointi talousarviovuonna on liikuntahallin kuntosalilaajennus laitteineen 235 000,00 euroa. Tähän hankkeeseen haetaan OPM:n liikuntapaikka-avustusta, jota on budjetoitu 50 000,00 euroa.

Talousarviovuoden investoinnit pyritään rahoittamaan suunnitelman mukaan tulorahoituksella. Vesihuollon varmistaminen on suuri peruspalveluihin liittyvä strateginen, iso investointi, joka on ajateltu toteutettavan vuonna 2017 ja 2018. Tämän kustannusarvio on yhteensä 1 010 000,00 euroa ja tätä varten on suunniteltu otettavan pitkäaikaista lainaa 800 000 euroa vuonna 2017. Vuonna 2017 toiminnan tulorahoitus ei riitä yksinään kattamaan investointimenoja, joten niiden rahoittaminen kassavaroin vaarantaisi liikaa juoksevien kuukausimenojen hoitamista. Hankkeelle haetaan myös ELY-keskuksen

11 vesihuollon hankeavustusta, jonka suuruus voi olla jopa 50 % hankkeen kustannuksista. Hankkeelle budjetoitua avustusta on 25 % kustannuksista, eli 225 000 euroa.

Tarkempi luettelo investoinneista liitteenä.

1.9 Tulojakauma ja menot hallinnonaloittain (ulkoinen)

Verotulojen arvioidaan pienenevän 1,3 % edellisestä vuodesta, valtionosuustulojen nousevan 0,4 % ja toimintatuottojen laskevan -1,2 %.

Tulojakauma 2016

TA 2015 t €

TA 2016 t €

Muutos %

verotulot

valtionosuudet

toimintatulot

rahoitustulot

4 528

5 083

2 286

79

11 976

4 471

5 104

2 259

76

11 910

-1,3 %

0,4 %

-1,2 %

-3,6 %

Alla olevassa taulukossa ja kaaviossa on havainnollistettu menot hallinnonaloittain ja näiden muutokset edellisen vuoden talousarvioon.

MENOT HALLINNONALOITTAIN 2016

1 000 € TA

2015 TA

2016 muutos % %-

osuus Sosiaalitoimi 3 368 3 532 4,9 31,0

Sivistystoimi 1 838 1 802 -2,0 15,8

Vapaa-aikatoimi 171 172 0,6 1,5

Tekninen toimi 1 565 1 533 -2,0 13,5

Tarkastustoimi 10 10 0,0 0,1

Kunnanhallitus 4 453 4 345 -2,4 38,1

YHTEENSÄ 11 405 11 394 -0,1 100,0

02 0004 0006 0008 000

10 00012 000

Menot hallinnonaloittain 2016

TA 2015

12

2 Kunnan kehittämisen lähtökohtia

2.1 Verotus, taksat ja valtionosuudet

Talousarvio 2016 on laadittu Enonkosken kunnanvaltuuston 26.10.2015 vahvistamalla 21,0 kunnallisella tuloveroprosentilla ja seuraavilla kiinteistöveroprosenteilla:

• yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80 • vakituiset asuinrakennukset 0,50 • muut kuin vakituiset asuinrakennukset 1,10 • yleishyödylliset yhteisöt 0,00

2.2 Lainoitus vuosille 2016–2018

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

lainamäärä 1.1.

600 000 680 000 0 760 000

€/asukas (1477)

399 450 0 515

korot 10 000 5 000 10 000 10 000

lyhennykset 80 000 680 000 40 000 80 000

yhteensä 90 000 685 000 45 000 90 000

lainanotto 0 800 000

nettomuutos -90 000 -685 000 -755 000 -90 000

2.3 Tulevaisuus

Suomen julkisen talouden kasvu alkoi heikentyä kesän 2011 aikana ja heikko taloustilanne jatkui vuoden 2015 puolelle. Pientä kasvua on ennakoitu vuodelle 2016. Euroalueen taloudet ovat alkaneet näyttämään positiivisia merkkejä, Suomea lukuun ottamatta. Suomen talouteen vaikuttaa dramaattinen rakennemuutos, kun kasvun veturina ollut teknologiateollisuus on hiipunut. Julkisen talouden pysyessä alijäämäisenä julkinen velka jatkaa kasvuaan. Julkisen talouden tila ja kehitys heijastuvat tulevina vuosina niiden taloudellisten voimavarojen suuruuteen, joista kuntia tuetaan.

13 Kuntiin kohdistuu paljon taloudellisia haasteita, joista kaikkiin se ei voi itse vaikuttaa. Tulevan toiminnan turvaaminen on kuitenkin pitkälti kunnan omista ratkaisuista ja valinnoista kiinni. Avainsanoja näissä ovat tarkka taloudenpito, vastuullisuus, huolellinen talouden ja toimintojen valmistelu, ennakointi ja riskien hallinta sekä toimeenpanon valvonta, valintojen tekeminen kunnan pitkän tähtäimen etua silmälläpitäen, voimavarojen kohdentaminen palvelutarpeiden mukaisesti, kehittämis- ja kehittymismyönteisyys sekä valmius uudenlaisten valintojen tekemiseen, mikäli nämä todetaan toiminnallisesti ja taloudellisesti järkeviksi valinnoiksi. Kunnan tulevaisuuteen vaikuttaa kunnan itsenäisten ratkaisujen ohella vahvasti myös kuntien välisen yhteistyön kehittäminen niillä toiminnan alueilla, joissa tästä on kunnalle ja kuntalaisille etua. Kuntien palvelutarjonnan on peruspalveluiden osalta vastattava muutosten tuomiin haasteisiin. Ikääntyneiden osuus niin Enonkosken kunnassa kuin valtakunnallisestikin nousee jo seuraavan vuosikymmenen aikana. Tämä johtaa ennen pitkää erityisesti vanhustenhuollon palvelutarpeessa tapahtuvaan selvään kasvuun. Samanaikaisesti lasten ja nuorten sekä työikäisen väestön osuus laskee. Kunnan taloutta on nyt kehitettävä ja sopeutettava kehityksen vaatimalla tavalla, jotta se muodostaisi riittävän vahvan ja toimivan perustan, jolla voitaisiin tarjota kuntalaisille laadukkaat peruspalvelut myös jatkossa.

2.4 Seuranta

Kunnan taloussuunnitelmassa näkyvät toiminta-ajatukset, avaintulokset ja tulostavoitteet. Seuranta tapahtuu edellä olevien tasojen mukaisina 30.4., 31.8., ja 31.12. tilanteista annettavilla seurantaraporteilla, joista näkyy toiminnan ja talouden kehittyminen. Tavoitteita ja mittausta kehitetään edelleen. Tarkastuslautakunta seuraa tavoitteiden toteutumista ja antaa tilintarkastuksen yhteydessä selvityksen toteutumisesta. 2.4.1 Riskienhallinta Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa ja sen tavoitteena on varmistaa kunnan strategisten, toiminnan ja talouden tavoitteiden saavuttaminen sekä toiminnan jatkuvuus ja häiriöttömyys. Riskienhallinnalla pyritään ennaltaehkäisemään toiminnan ja talouden kannalta merkittäviä ja uhkaavia tapahtumia. Riskienhallinnan tavoitteellinen organisointi perustuu kunnan perustehtävään, toimintaympäristön analysointiin, kuntastrategiaan sekä toiminnan ja talouden tavoitteisiin. Kartoituksen pohjalta määritellään riskitason suuruus ja toimenpiteet tehokkaan hallinnan ylläpitämiseksi ja saavuttamiseksi. Riskien arviointi ja analysointi on osa kunnan päivittäistä toimintaa ja päätöksenteon valmistelua.

Vuoden 2016 talouden ja toiminnan yhteydessä hallintokunnat antavat raportin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan toteutumisesta. Talousarviossa on pyritty kartoittamaan ja tunnistamaan kunnan toiminnan ja talouden kannalta merkittävimpiä riskejä hallintokunnittain. Riskienhallintalomakkeelle on listattu erilaiset toimintaan ja talouteen

14 liittyvät riskit, niiden suuruus, seuraukset ja tarvittavat toimenpiteet, sekä hallinnan aikatauluttaminen ja seuranta.

2.5 Sitovuus

Avaintulokset ja tulostavoitteet ovat sitovia, ellei toisin ole mainittu kyseessä olevassa kohdassa. Vastuualueiden toimintakate on sitova valtuustoon nähden. Poikkeamiseen tulee olla perusteltu syy ja lisämäärärahaa täytyy hakea kunnanvaltuustolta hyvissä ajoin. Määrärahoihin liitetyt perustelut ovat myös sitovia siltä osin kuin ne on mainittu. Investointien sitovuustaso on nettokustannukset investointihankkeittain.

2.6 Yhteistoiminta

Enonkosken kunta tekee yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa. Näistä tärkeimpänä terveydenhuolto järjestetään yhteistoiminta-alueella Itä-Savon sairaanhoitopiirin (Sosterin) toimesta.

Sosiaalipalvelut ovat kunnan omaa toimintaa, mutta sosiaalitoimi tuottaa palveluja kuntayhtymien kautta mm. kehitysvammaisten erityishuollossa ja päihdehuollossa.

Kunnalla ei ole omaa elinkeinoasiamiestä ja elinkeinotoimintaan liittyvät palvelut (mm. aloittavien yritysten neuvonta ja kehittämishankkeet) tuotetaan yhteistyössä Savonlinnan seudun yrityspalvelut Oy:n kanssa.

Pelastustoimi on Etelä-Savon pelastuslautakunnan hoidettavana.

15

3 Henkilöstö

Henkilöstömenot ovat vuoden 2016 talousarviossa noin 4.683 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 talousarviossa henkilöstömenojen osuus oli noin 4.714 miljoonaa euroa. Tämä merkitsee 0,7 %:n laskua vuoden 2015 henkilöstömenoihin verrattuna.

3.1 Henkilöstötaulukko Enonkosken kunnan henkilöstö 2014 2015 2016 2017 2018

Sosiaalitoimi ltk kj/kh

sosiaalijohtaja 1 1 1 1 1 1

sosiaalityöntekijä 1 1 1 1 1 1

toimistosihteeri 1 1 1 1 1 1

lähihoitaja/perhetyöntekijä 26 28 27 27 27 27

fysioterapeutti/kuntohoitaja 1 1 1 1 1 1

vanhustenhuollon esimies 1 1 1 1 1 1

sairaanhoitaja 1 1 2 2 2 2

perushoitaja/lähihoitaja 2 2 2 2 2 2

osastoapulainen/laitoshuoltaja 3 3 3 3 3 3

ruokapalveluesimies 1 1 1 1 1 1

keittolanhoitaja/ruokapalveluvastaava 1 1 1 1 1 1

ruokapalvelutyöntekijä 1 4 4 4 4 4

keittiöapulainen 3

henkilökohtainen avustaja 1 1 1 1 1 1

työllistetyt vanhainkoti 2

työllistetyt palveluasunnot 3 3 2 2 2 2

työllistetyt kotipalvelu 1

työllistetyt keittiöt 2 2 2 2 2 2

yhteensä 52 51 50 50 50 50

Sivistystoimi 2014 2015 2016 2017 2018

ltk kj/kh

rehtori-sivistystoimenjohtaja 1 1 1 1 1 1


kirjastovirkailija 2 1,6 1,5 1,5 1,5 1,5

lehtori 4 4 4 4 4 4

luokanopettaja 5,5 5,5 5 5 5 5

päätoiminen tuntiopettaja 2 1

erityisopettaja 1,5 1,5 2 2 2 2

esiopettaja 1 1 1,5 1,5 1,5 1,5

koulunkäyntiavustaja/ip-ohjaaja 2 2 2 2 2 2

päiväkodin johtaja 1.1.2014 1 1 1 1 1 1

16

2014 2015 2016 2017 2018

ltk kj/kh

lastentarhanopettaja 1 1 1 1 1 1

perhepäivähoitaja 1.1.2014 3,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5

lastenhoitaja 2 5 6 6 6 6

ma. rpph./lastenhoitaja 1

työllistetty koulunkäyntiavustaja 1 1 1 1 1 1

työllistetty ryhmäperhepäiväkoti 1 1 1 1 1 1

yhteensä 30,5 29,1 29,5 29,5 29,5 29,5

Vapaa-aikatoimi 2014 2015 2016 2017 2018

ltk kj/kh

toimistosihteeri 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15

liikunnanohjaaja/nuorisotyöntekijä 1 1 1 1 1 1

nuorisotilojen valvoja/liikuntap.hoitaja 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7

liikuntatalon iltavalvoja 0,7 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

työllistetty/kausiapulainen 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45

yhteensä 3 2,8 2,8 2,8 2,8 2,8

Tekninen toimi 2014 2015 2016 2017 2018

ltk kj/kh

kunnaninsinööri 1 1 1 1 1 1


laitosmies/kiinteistönhoitaja 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3

siistijä 4 4 4 4 4 4

rakennusmies 1 1 1 1 1 1

työllistetty ulko- ja liikuntapaikat/kiint. 1 1

työllistetty yleiset alueet 1,5 2 2 2 2 2

yhteensä 12,8 13,3 12,3 12,3 12,3 12,3

Yleishallinto 2014 2015 2016 2017 2018

kj/kh

kunnanjohtaja 1 1 1 1 1 1

kirjanpitäjä 1 1 1 1 1 1

palkkasihteeri 1 1


työllistetty maa- ja metsätilat 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

työllistetty yleishallinto 0,5 0,5 0,5 0,5

yhteensä 5,7 5,2 4,7 4,7 4,7 4,7

17 Maaseututoimi / elinkeinojaos 2014 2015 2016 2017 2018

ltk kj/kh


yhteensä 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15

Kunnan henkilöstö yhteensä 104,15 101,55 99,45 99,45 99,45 99,45

3.2 Työllisyysmäärärahat

ENONKOSKEN KUNTA TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHOIN RAHOITETTAVIEN

TÖIDEN SUUNNITELMA VUODELLE 2016

Kunnan alueella ammatissa toimivan väestön määrä on 613 henkilöä, josta 2 % on 12 henkilöä.

Oppisopi- Nuoret Pitkäaikais- Yhteensä Kustannukset (sis. sivukulut) /

tulot mus alle 25-v. työttömät

Sosiaalitoimi 4

Palveluasunnot/kotipalvelu 2 58600/11000

Keittiö 2 50800/16000

Sivistystoimi 2

Luokka-/kouluavustajat 1 19507/0

Ryhmäperhepäiväkoti 1 18619/0

Vapaa-aikalautakunta 1

Liikuntapaikkojen hoitaja 1 8670/3500

Tekninen toimi 3

Kiinteistöt 1 15300/3600

Yleiset alueet 2 42200/15000

Yleishallinto 2

Yleishallinto 1

Maa- ja metsätilat 1

12

Arvioidut työllistämisestä aiheutuvat kustannukset yhteensä € 213 696 €

Arvioidut valtionosuudet ja muut maksuosuudet yhteensä € 49 100 €

18

4 Kuntastrategian jalkauttaminen talousarvion tavoitteenasettelun perustana

4.1 Strategiasta tavoitteisiin

Enonkosken kunnan ja kuntayhteisön toimintaa sekä keskeisiä valintoja ohjaavat seuraavat arvot:

Enonkosken kunnan toiminnan ohjaaminen ja johtaminen perustuu kuntastrategiaan, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 12.11.2013.

Enonkosken kunnan visio ulottuu vuoteen 2017 saakka. Tämä visio on määritelty seuraavasti:

Enonkoski on yritysmyönteinen yhteisöllinen Saimaan saaristokunta, jolle

laadukkaat palvelut, luonnonläheinen vakituinen ja vapaa-ajan asuminen,

elämys- ja hyvinvointimatkailu ja Koloveden kansallispuisto luovat lisääntyvää

vetovoimaa.

Enonkosken kunnan strategia on valmisteltu tasapainotetun tuloskorttimallin mukaisesti.

Asiakaslähtöisyys

- kaikissa toiminnoissa huomioimme asiakkaiden tarpeet ja lähtökohdat kuntalaisena ja veronmaksajana

Luotettavuus

- tiedotamme asioista avoimesti ja toimimme vuorovaikutteisesti vahvan luottamuksen ilmapiirin saavuttamiseksi

Ekologisuus

- kaikessa toiminnassamme ja päätöksissämme otamme huomioon kestävän kehityksen periaatteet

Yritteliäisyys

- edesautamme yrittäjyyttä ja sen toimintaedellytyksiä kaikessa päätöksenteossa

19

Kunnan hallintokunnat määrittelevät vuosittain oman hallinnonalansa ja palveluidensa osalta kriittisten menestystekijöiden pohjalta omat painopistealueensa ja tavoitteensa.

4.2 Strategiasta johdetut tavoitteet vuodelle 2016

Kriittinen menestystekijä

Tavoite 2016 Mittari/tavoitetaso

Joustava ja nopea palvelujen saanti

Palvelut asiakkaalle tavoiteajassa ja säännösten edellyttämällä tavalla

Asioiden käsittely välittömästi tai enintään 1,5 kuukaudessa

Vakaa kuntatalous Vuosikate vähintään poistoja vastaava Kunnan tuloveroprosentti + max 1-1,5 % Etelä-Savon keskimääräisestä veroprosentista Kuntaorganisaation lainamäärä alenee

Poistojen määrä 547 340,00 euroa Etelä-Savon keskimääräinen veroprosentti on 20,73. Lainamäärä <800 000 euroa

Asiakas ● Asiakkaat ovat tyytyväisiä kunnan palveluihin

● Palvelut vastaavat palvelutarvetta ja mukautuvat joustavasti muuttuviin palvelutarpeisiin

● Kuntalaiset saavat riittävästi tietoa palveluista

Toiminta ja prosessit

● Peruspalvelut ovat tehokkaita ja palvelut optimoituja

● Organisaatio jäsentyy prosessien kautta ja toimii tehokkaasti

● Konserniohjaus on onnistunutta ja yhteistyörakenteet ovat oikeanlaisia

● Elinkeinopolitiikka edistää uusien työpaikkojen syntymistä

Talous

● Kunta ei velkaannu käyttötaloudesta

● Vuosikate riittää kattamaan poistot

● Investoinnit rahoitetaan tarpeen mukaan lainoituksella

● Strategiset investoinnit pääosin peruspalveluiden parantamiseen

Henkilöstö ja osaaminen

● Henkilöstö on osaavaa, motivoitunutta ja yhteistyökykyistä

● Henkilöstömitoitus on optimoitu tehtävien ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti

VISIO Enonkoski on

yritysmyönteinen yhteisöllinen

Saimaan saaristokunta, jolle

laadukkaat palvelut,

luonnonläheinen vakituinen ja

vapaa-ajan asuminen, elämys-

ja hyvinvointimatkailu ja

Koloveden kansallispuisto

luovat lisääntyvää vetovoimaa.

20

Kunnan taseessa on kertynyttä ylijäämää Kunnan vakavaraisuus on hyvällä tasolla, alijäämän sietokyky ja kyky selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä Kunnan maksuvalmiuden turvaaminen

Kertynyttä ylijäämää tilinpäätöksessä > 1,8 miljoonaa Omavaraisuusaste vähintään 75 % * Kassan riittävyys tilinpäätöksessä >40 päivää

Kehittyvä elinkeinotoimi

Yritysten investointien ja kuntaan perustettujen yritysten lisääntyminen nykyisestä. Yritysyhteistyö ja vahvuuksien, yrityspalvelujen sekä osaamiskeskusten hyödyntäminen

Uusien yritysten / työpaikkojen lisääntyminen vuoden aikana Yrittäjät mukaan elinkeinotoimen kehittämiseen elinkeinojaoksen kautta.

Elinkeinotoimen tuloksellisuus

Nettotyöpaikkojen lisäys positiivinen

Yksityissektorin nettotyöpaikkojen lisäys /vuosi

Maapolitiikka ja kaavoitus

Tehokas maankäyttö Kirkonkylän asemakaavan tarkistaminen. Pienteollisuusalueen kaavoitus ja hyödyntäminen kuntamarkkinoinnissa. Hyypiänniemi-Kangassaari-Jokisivuntien alueen kehittäminen ja kaavoittaminen etenee.

Kunta- ja seutuyhteistyö

Tiivistyvä yhteistyö palvelutuotannossa

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhteistyöllä. Elinkeinopolitiikassa verkostomainen, sidosryhmätyö.

Oikein mitoitettu ja ammattitaitoaan ylläpitävä henkilökunta

Ammattitaidon kohottaminen ja säilyttäminen täydennyskoulutuksella.

Henkilökunnan koulutuspäivät / vuosi

21 Työilmapiiri ja työssä jaksaminen

Työilmapiirin kehittäminen ja työssä jaksamisen edistäminen. Tyky-toiminnan kehittäminen.

Työilmapiirikartoitus kerran kahdessa vuodessa, seuraava työyhteisökysely syyskuussa 2015 Sairauspoissaolojen väheneminen tyky-toiminnan avulla kunnan eri yksiköissä

Johtaminen ja henkilöstön yhteistyö

Esimiesten ja alaisten työn tavoitteita koskevat kehittämiskeskustelut käytössä kunnan kaikissa yksiköissä

Työyhteisökysely kerran kahdessa vuodessa Esimiehet käyvät vuosittaiset kehittämiskeskustelut henkilöstön kanssa kunnan kaikissa yksiköissä

*Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona pidetään kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta.

4.3 Konserniyhteisöille asetettavat tavoitteet vuodelle 2016

Kuntalain 13 §:ssä on määritelty valtuuston konsernijohtamiseen liittyvät tehtävät. Säännöksen mukaisesti valtuuston tulee päättää kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Konsernin toimintaa ohjaa Enonkosken kunnan omistajapoliittisten linjausten ohella Enonkosken kunnan konserniohje. Valtuusto voi asettaa tavoitteita ja määritellä tytäryhteisöjen toiminnan ohjausta ja valvontaa koskevia periaatteita kunnan konsernijohdolle. Valtuusto voi lisäksi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat kunnan edustajia tytäryhteisön toimielimissä. Valtuusto voi ohjata asettamillaan tavoitteilla myös tytäryhteisöjä niiden omassa tavoitteenasettelussa. Keskeisen osan konsernista muodostavat yhteensä 7 asuntoja 1 kiinteistöosakeyhtiötä, jotka kunta omistaa sataprosenttisesti. Näiden lisäksi kunta omistaa 34,64 % asunto-osakeyhtiö Enonkosken Rinnetiestä ja 17,11 % asunto-osakeyhtiö Louhelantiestä. Tytäryhtiöiden on tarkoitus fuusioitua vuoden 2016–2017 aikana. Kunnalla on myös omistusosuudet seuraavissa kuntayhtymissä: Etelä-Savon maakuntaliitto, Itä-Savon koulutuskuntayhtymä, Itä-Savon sairaanhoitopiiri, Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä ja Vaalijalan kuntayhtymä.

22 Talousarvio 2016 Konsernia ja konserniyhteisöjä koskevat tavoitteet Talous Päämäärä: Kuntakonsernin talous on tasapainossa Taloussuunnitelmakauden tavoitteet:

1.1 Kunnan toimintakate ei heikkene vuoden 2014 tasosta. 1.2 Kunnan velkataso on alhainen ja asukaskohtainen lainamäärä

konsernilainojen osalta ei ylitä 1950 euroa/asukas. 1.3 Kuntakonsernin toiminnan ja talouden ohjaus ja hallinta on tehokasta.

Konsernijohdolle ja kunnan edustajille asetetut tavoitteet

TP 2014 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Konsernin vuosikate poistoista, %

144 % 100 % + korvausinvestoinnit

100 % + korvausinvestoinnit

100 % + korvausinvestoinnit

Konsernin omavaraisuusaste, %

67,9 % 70 % 70 % 70 %

Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus, %

26 % < 30 % < 30 % < 30 %

Tytäryhteisöjen on raportoitava kunnanhallitukselle kertaa/vuosi

3 3 3 3

23 Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt

Toiminnan painopistealueet 1. Asuntojen käyttöasteen nostaminen ja pitäminen riittävällä ja taloudellisesti

kestävällä tasolla 2. Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden vuokra-asuntojen määrän sopeuttaminen

kysyntään 3. Asuntotoimen fuusio yhdeksi yhtiöksi vuoden 2016 aikana.

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2016 Mittari/Tavoitetaso

Vakaa kuntatalous Päätökset vuokra-asuntokannan sopeuttamiseksi kysyntää vastaavaksi (purku, myynti) on tehty lisätoimenpiteitä valmistellaan

Suunnitelmakauden aikana tyhjiä asuntoja 5-10 koko asuntokannasta

Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden asunnot asumiskelpoisia

Kuntoarvio, pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelma, pelastussuunnitelma sekä näiden mukaiset toimet

Asuntojen käyttöasteen nostaminen

Käyttöasteen nostaminen vuoden 2014 tilinpäätöksestä

Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt raportoivat kolme kertaa vuodessa (huhti- ja elokuussa sekä joulukuussa tilinpäätöksenä) kirjallisesti yhtiön talouden tilasta ja asuntojen käyttöasteesta.

Raportit toimitetaan keskustoimistoon käsiteltäviksi kunnan huhtikuun lopun ja elokuun lopun talousarvion toteumien sekä tilinpäätöksen yhteydessä.

Joustava ja nopea palvelujen saanti

Palvelut asiakkaalle tavoiteajassa ja säännösten edellyttämällä tavalla

Asuntohakemuksen käsittely välittömästi tai enintään kolmen viikon kuluessa

24

5 Käyttötalousosa (sisäinen/ulkoinen)

5.1 Kunnanhallitus

Toiminta-ajatus ja palvelusuunnitelma Kirjanpidossa kokonaisuus kunnanhallitus 550 sisältää laajan skaalan, johon sisältyvät erillisinä vastuualueina yleishallinto 560, terveystoimi 570, maa- ja metsätilat 580 sekä työllisyydenhoito 590.

Omana erillisenä vastuualueenaan on näiden lisäksi tarkastustoimi 510. Erillisenä toimielimenä kunnanhallituksen alla toimii elinkeinojaos.

Maa- ja metsätilat tulosalue ei ole valtuuston nähden sitova, vaan tavoitteellinen määräraha.

Taloussuunnitelma 2016–2018

Toimintaympäristön muutos

Heikentyneiden talousnäkymien vuoksi järkevän ja suunnitelmallisen taloudenpidon merkitys korostuu taloussuunnitelmakaudella. Terveydenhuollossa erikoissairaanhoidon menojen kasvun hillitsemiseen pyritään panostamalla perusterveydenhuoltoon. Sosterin kilpailuttama sopimus Med Group Oy:n kanssa Enonkosken terveysaseman palvelujen tuottamisesta jatkuu vuoden 2016 loppuun.

Enonkosken kunta on ollut mukana Etelä-Savon sote-palvelutuotantoalueen valmistelussa. Sote-aluetta on valmisteltu kuntayhtymäpohjalle. Päätöksiä kuntayhtymän perustamisesta tehdään kunnissa syksyn 2015 aikana.

Päätöksentekoa mutkistaa Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukainen sote-rakenneuudistus. Sen mukaan tuelva sote-rakenne pohjaa kuntaa suurempiin itsehallintoalueisiin. Linjaus itsehallintoalueiden määrästä on luvattu syksylle 2015 (lokakuun loppu). Mikäli Etelä-Savo ei saa omaa sote-aluetta, niin uuden sote-kuntayhtymän perustaminen tässä tilanteessa voi olla turhaa.

Hallitusohjelman mukaan uudet itsehallintoalueet aloittaisivat vuoden 2019 alusta. Tätä koskeva sote-rakennelaki vahvistettaisiin vuoden 2017 alkupuolella.

Sote-uudistus on koko kuntakentän kannalta merkittävimpiä muutoksia, mitä viime vuosikymmeninä on tehty. Sote-palvelut käsittävät, kuntakoosta riippuen, 50–70 % kuntien budjetista. Päätäntävalta palveluista tältä osin siirtyy kokonaan sote-alueelle. Kunnan henkilöstöstä lähes puolet siirtyy toisen työantajan palvelukseen.

Talous

Heikon taloudellisen tilanteen ja väestön ikääntymisen takia kunnan verotulopohja pienenee, eikä valtionosuuksien kompensaatiota ole näin ollen odotettavissa verotulokehityksen myötä. Talousarviovuoden verotulojen on arvioitu tippuvan -57 000,00 euroa. Valtionosuudet lisääntyvät ennusteen mukaan vain hiukan eli n. 21 000,00 euroa.

Enonkosken kuntastrategia on huomioitu talousarvion valmistelussa, mikä mahdollistaa sen toteutuksen taloussuunnitelmakaudella.

Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet ovat tulosaluekohtaisia.

25 Määrärahataulukko sitovalla tasolla (toimintakate):

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Asukasluku 1 505 1 510 1 477 1 477 1 477

Toimintatulot/€ 636 137,83 709 104,00 717 273,00 717 273,00 717 273,00

Toimintakulut/€ -4 380 125,89 -4 508 775,00 -4 397 025,00 -4 404 525,00 -4 404 509,00

Toimintakate/€ -3 743 988,06 -3 799 671,00 -3 679 752,00 -3 687 252,00 -3 687 236,00

€/asukas 2 487,70 2 516,34 2 491,37 2 496,45 2 496,44

26 RISKILOMAKE / Enonkosken kunta

Riskin suuruus: 1 = vähäinen riski 2 = kohtalainen riski 3 = merkittävä riski

Riski tai ongelma Pahimmat seuraukset Riskin suuruus 1-3

Riskiin varautuminen Asia hoidettu Toteutumisaikataulu

Taloudellinen riski: Erikoissairaanhoidon menojen voimakas kasvu tai menojen lisäys useana vuonna peräkkäin

Kunnan taloudellisen tilanteen merkittävä huonontuminen

3 Panostaminen peruspalveluihin (pth/sos) ja näiden yhteistoimintaan, hakemalla laajempaa yhteistoiminta-aluetta ja palvelutoiminnan integraatiota, jonka kautta voidaan osittain ehkäistä skenaariota

Sote-palvelutuotantoalue ratkaisu vuoden 2015 syksyllä on osa ratkaisu

Syksy 2015

Strateginen riski: Verotulojen ja valtionosuuksien hiipuminen pitkällisen taloustaantuman, kunnan väestökadon, ikääntymisen ja työttömyyden seurauksena

Kunnan taloudellisen tilanteen merkittävä huonontuminen

3 Lyhyellä aikavälillä veroprosenttien korotuksilla

Riskiä ei voida kokonaan poistaa

Päätöksenteon ennakoimattomuus ja kunnan kielteinen asenneilmapiiri

Rekrytointivaikeudet ja neuvotteluaseman menetys sopijapuolena

2 Avoimella asioiden käsittelyllä ja hyvällä päätöksenteon valmistelulla asiaan voidaan vaikuttaa ja riskiä pienentää

Riskiä ei voida kokonaan poistaa

27

Toimielin Tarkastuslautakunta Vastuualue 510 Tarkastustoimi Tulosyksikkö Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus ja palvelusuunnitelma Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tehtävä on jaettu selkeästi kahtia: tehtävien hoitamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen liittyvästä tarkoituksenmukaisuusarvioinnista vastaa tarkastuslautakunta ja varsinaisesta tilintarkastuksesta ammattitilintarkastaja. Tarkastustoimen tavoitteena on toimintojen tuloksellisuuden sekä kunnan toiminnan laillisuuden ja julkisen luotettavuuden edistäminen. Tarkastuslautakunta kehittää yhteistyössä hallintokuntien kanssa tavoitteiden asettamista ja niiden toteutumisen arviointia. Sitovat tavoitteet Tarkastuslautakunta seuraa ja arvioi valtuuston asettamien strategisten päämäärien toteutumista sekä arvioi valtuuston vuosittain asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Määrärahataulukko sitovalla tasolla (toimintakate):

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Asukasluku 1 505 1 510 1 477 1 477 1 477

Toimintatulot/€

Toimintakulut/€ -9 445,23 -9 911,11 -10 511,00 -10 511,00 -10 511,00

Toimintakate/€ -9 445,23 -9 911,00 -10 511,00 -10 511,00 -10 511,00

€/asukas 6,28 6,56 7,12 7,12 7,12

28

Toimielin Kunnanhallitus Vastuualue 560 Yleishallinto Tulosyksikkö Vastuuhenkilö Kunnanjohtaja Toiminta-ajatus ja palvelusuunnitelma Kunnanvaltuusto huolehtii kunnallisen demokratian toteuttamisesta ja määrittelee kunnan palvelutason ja antaa yleiset puitteet toiminnalle sekä määrittelee kunnan toiminta-ajatuksen. Kunnanhallitus huolehtii kunnan toimintojen yhteensovittamisesta sekä ohjaa vastuualueita niiden palvelutuotannossa. Keskustoimisto luo edellytykset kunnan ylimmän luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdon sekä kunnan koko organisaation tulokselliselle työskentelylle, vastaa keskitetyistä hallintopalveluista sekä edistää kunnan toiminta-ajatuksen ja vastuualueiden valitsemien kehittämistavoitteiden toteutumista. Asuntotoimi huolehtii asumisolojen kehittämisestä asukkaiden asumistarpeita vastaaviksi sekä vuokra-asuntokannan asuttuna pitämisestä taloudellisesti ja kannattavalla tavalla kunnan resurssit huomioiden. Muu yleishallinto käsittää elinkeinojaoksen, toimikunnat Savonlinnan Seudun kuntayhtymän, Etelä-Savon maakuntaliiton, Suomen Kuntaliiton, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, eri yhdistysten jäsenyydet, pää- ja luottamusmieskorvaukset, yhteisöavustukset, nuorten ensiasunnon korkotuen ja verotuksen kustannukset.

Vastuualueen 560 kustannuspaikat ovat

• vaalit • valtuusto • keskustoimisto • asuntotoimi • muu yleishallinto • sosiaaliasiamiestoiminta • elinkeino- markkinointi ja kehittäminen (elinkeinojaos)

Sitovat tavoitteet

1. Asioiden joustava ja nopea käsittely 2. Henkilöstön osaaminen on ajantasaista 3. Toiminta on taloudellista ja tapahtuu vahvistetun toimintakatteen puitteissa.

Määrärahataulukko sitovalla tasolla (toimintakate):

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Asukasluku 1 505 1 510 1 477 1 477 1 477

Toimintatulot/€ 377 902,39 336 704,00 325 173,00 325 173,00 325 173,00

Toimintakulut/€ -1 140 292,87 -1 256 242,00 -1 135 816,00 -1 143 316,00 -1 143 300,00

Toimintakate/€ -762 390,48 -919 538,00 -810 643,00 -818 143,00 -818 127,00

€/asukas 506,57 608,97 548,84 553,92 553,91

29

Perustelut: Toimintatuloissa on pienennetty vuokratuloarviota edelleen tyhjentyvien vuokra-asuntojen takia. Tyhjiä asuntoja oli 28.9.2015 yhteensä 19 kpl. Toimintakuluissa asuntotoimen vuokrakuluista on arvioitu saatavan säästöä 100 000,00 euroa. Henkilöstö TP 2014 TA 2015 TA 2016

• kunnanjohtaja 1 1 1 • kirjanpitäjä 1 1 1 • palkkasihteeri 1 1 • toimistosihteerit 1,7 1,7 1,7

4,7 4,7 3,7 Henkilöstöpalvelu

• Sulkavan kunta, palkanlaskenta 0,85

25.9.2015 alkaen.

30

Toimielin Kunnanhallitus Vastuualue 560 Yleishallinto Tulosyksikkö 5650 Elinkeino, markkinointi ja kehittäminen Vastuuhenkilö Kunnanjohtaja Toiminta-ajatus ja palvelusuunnitelma: Huolehditaan elinkeinojen yleisistä toimintaedellytyksistä. Edistetään yritysten kehittämis- ja investointihankkeita yritysneuvonnan avulla. Edistetään uusien yritysten perustamista ja omistajanvaihdoksia yrityksissä. Sitovat tavoitteet: 1. Tehostetaan kunnan markkinointia eri tavoin (kampanja, tapahtumat, some). 2. Edistetään kunnan omistamien yritystilojen hyvää käyttöastetta. 3. Hankkeilla edistetään kunnan elinvoimaa.


TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Asukasluku 1 505 1 510 1 477 1 477 1 477

Toimintatulot/€ 459,80

Toimintakulut/€ -160 934,91 -179 815,00 -161 231,00 -161 231,00 -161 231,00

Toimintakate/€ -160 475,11 -179 815,00 -161 231,00 -161 231,00 -161 231,00

€/asukas 106,63 119,08 109,16 109,16 109,16

Perustelut: Kustannuspaikalta 5650 (Elinkeinojaos) on varauduttu rahoittamaan elinkeinoja tukevien hankkeiden kuntaosuuksia, joita ovat: Piällysmies ry 9 193,00 euroa Elävä Kylätalo (Ihamaniemi) -hanke 4 000,00 euroa Vuodelle 2016 on suunnitteilla kilpailutettu kunnan markkinointikampanja.

Henkilöstö TP 2014 TA 2015 TA 2016 Toimistosihteeri 0,15 0,15 0,15

31

Toimielin Kunnanhallitus Vastuualue 570 Terveystoimi Tulosyksikkö Vastuuhenkilö Kunnanjohtaja Toiminta-ajatus ja palvelusuunnitelma:

Itä-Savon sairaanhoitopiiri (Sosteri) järjestää/tuottaa kuntaan perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, kasvatus- ja perheneuvolatoiminnan sekä A-klinikka- ja ympäristöterveydenhuollon palvelut, sekä sosiaaliasiamiehen palvelut.

Sosteri on kilpailutti Enonkosken terveysaseman palvelut vuosille 2015-2016. Kilpailututuksen voitti Med Group Oy halvimmalla tarjouksellaan. Tarjoushinta oli 690 400 €/vuosi. Perusterveydenhuollon kustannukset koostuvat tästä sopimushinnasta lisättynä Sosterin palveluista (vos ja vyörytys), sekä Kuel-maksuista.

Palvelujen kilpailutus on tehty olemassa olevan palvelun mukaisena, jossa tk-lääkärin vastaanotto on neljänä päivänä viikossa ja hammaslääkärin kahtena. Hoitajien vastaanottoaikoja voi saada jokaisena arkipäivänä. Tälläkin sopimuksella tavoitellaan lähipalvelujen saatavuuden pysymistä hyvällä ja tätä kautta esikoissairaanhoidon menojen hallintaa.

Enonkosken kunnan väestö ikääntyy tulevina vuosina, mikä aiheuttaa terveydenhuollon palvelujen tarpeen kasvua. Näin perusterveydenhuollon palvelujen saatavuuden parantaminen kilpailutuksen kautta on ollut perusteltua.

Sitovat tavoitteet: 1. Palvelujen saatavuus ja joustavuus pth:n sopimuksen edellyttämällä tasolla. 2. Erikoissairaanhoidon kustannuskehityksen taittaminen ja palvelujen tuottaminen taloudellisesti kestävällä

tavalla. 3. Peruspalvelujen tehokkuus ja vaikuttavuus (hoidon arvio, lähetteet).


TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Asukasluku 1 505 1 510 1 477 1 477 1 477

Toimintatulot/€

Toimintakulut/€ -3 139 090,05 -3 135 717,00 -3 157 529,00 -3 157 529,00 -3 157 529,00

Toimintakate/€ -3 139 090,05 -3 135 717,00 -3 157 529,00 -3 157 529,00 -3 157 529,00

€/asukas 2 085,77 2 076,63 2 137,80 2 137,80 2 137,80

Perustelut: Terveystoimen määrärahaa on arvioitu vuoden 2015 toteuman ja vuoden 2016 arvioiden palvelujen käytön mukaisesti. Perusterveydenhuollossa laskua on kaavailtu 0,9 % (8 067,00 euroa) ja erikoissairaanhoidossa nousua 1,3 % (29 879,00 euroa).

Tunnusluvut, toimintakate: TP 2014 TA 2015 TA 2016

Perusterveydenhuolto -1 075 125,61 -873 262,00 -865 195,00

Erikoissairaanhoito -2 063 964,44 -2 262 455,00 -2 292 334,00

32

Toimielin Kunnanhallitus Vastuualue 580 Maa- ja metsätilat (ei sitova tulosalue) Tulosyksikkö Vastuuhenkilö Kunnanjohtaja Toiminta-ajatus ja palvelusuunnitelma: Toiminnan tarkoituksena on pitää kunnan metsät kunnossa ja tuottaa toimintatuottoa kunnan tarpeisiin. Toiminta tapahtuu kunnanhallituksen alaisuudessa siten, että kunnanhallitus päättää metsän ja tonttien myynnistä. Tekninen toimi vastaa käytännön toimenpiteistä ja metsänhoitopalvelut hankitaan ostopalveluina. Kunnan metsämaan pinta-ala on yhteensä 950,6 hehtaaria. Metsäsuunnitelma on valmistunut 27.12.2011. Suunnitelman tavoitteena ovat kestävä puuntuotanto ja tasaiset hakkuutulot. Toiminnan painopistealueet

1. Metsäsuunnitelman mukaiset hoitotoimenpiteet. Puunmyynnissä puumarkkinatilanne huomioidaan. 2. Leirimajan kaavoitusalueen tonttien myynti. 3. Asemakaavan tarkistaminen ja uusien tonttien myynti (mm. taajama-alue).

Sitovat tavoitteet:

1. Metsänhoitotyöt suoritteen suunnitellusti ja ajallaan. 2. Puunmyyntiä kestävällä tavalla, pyritään vakaaseen tuottoon. 3. Tontin myyntiä tehostetaanuusien kaavoitettavien alueiden myötä

Vuodelle 2016 maa- ja metsätilojen tulosalueen sitovuutta on muutettu. Sitä seurataan edelleen omana osastonaan, mutta se ei ole enää valtuustoon nähden sitova erä. Määrärahataulukko: (ei sitova!)

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Asukasluku 1 505 1 510 1 477 1 477 1 477

Toimintatulot/€ 258 235,44 372 400,00 392 100,00 392 100,00 392 100,00

Toimintakulut/€ -42 637,65 -38 376,00 -38 654,00 -38 654,00 -38 654,00

Toimintakate/€ 215 597,79 334 024,00 353 446,00 353 446,00 353 446,00

€/asukas 143,25 221,21 239,30 239,30 239,30

Perustelut: Puuntimyyntitavoitetta on nostettu 320 000,00 euroon.

Tunnusluvut: TP 2014 TA 2015 TA 2016

Puunmyynti 236 897,70 300 000,00 320 000,00

Käyttöomaisuuden myyntivoitot 70 000,00

33

Toimielin Kunnanhallitus Vastuualue 590 Työllisyyden hoito Tulosyksikkö Vastuuhenkilö Kunnanjohtaja Toiminta-ajatus ja palvelusuunnitelma: Toiminta toteutetaan kunnanhallituksen alaisuudessa siten, että kunnan johtoryhmä valmistelee työllisyysmäärärahoin rahoitettavien töiden suunnitelman talousarviovuodelle ja palkkasihteeri tekee muun muassa palkkatukitilitykset ja neljännesvuosittain lisätukihakemukset. Kukin hallintokunta on budjetoinut työllistettävien palkkakustannukset ja palkkatukitulot osaltaan. Kunnan työllisyydenhoidon painopiste säilyy edelleen perinteisessä palkkatuetussa työllistämisessä. Työllistettyjen työaika on pääsääntöisesti 85 % normaalityöajasta. Tukijakson pituus määritellään tehtävän vaatimusten mukaan työvoimaviranomaisten asettamien rajojen puitteissa. Työllisyydenhoidon määrärahasta katetaan palkkatukityöllistämisen palkkakustannusten ohella lähinnä pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen ja valmentamiseen tähtäävien projektien (Kanava*, Koski-paja) ja työvoiman palvelukeskuksen kunnan rahoitusosuudet. Kunnan osuus Koski-pajan kustannuksista koostuu kuntaosuudesta ja kuntalisästä, joiden lisäksi Koski-paja laskuttaa kunnan toimialoille työpanoksesta työntekijöidensä tekemän tuntimäärän mukaisesti. Työllisyysmäärärahojen toteutumista seurataan talousarvion seurantaraportoinnin yhteydessä. Toiminnan painopistealueet

1. Kunnan työllisyyden edistäminen painopisteenä erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen ja ehkäisy.

2. Kunnan työttömyysprosentin alentaminen yhteistyössä työvoimatoimiston, työllistämishankkeiden ja sosiaalitoimen kanssa.

3. Toiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen yhteistyössä Koski-paja-, Kanava-, ja Kannustin-hankkeiden kanssa.

Sitovat tavoitteet: 1. Pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden (nuorten yhteiskuntatakuu) vähentäminen.


TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Asukasluku 1 505 1 510 1 477 1 477 1 477

Toimintatulot/€

Toimintakulut/€ -58 105,32 -78 440,00 -65 026,00 -65 026,00 -65 026,00

Toimintakate/€ -58 105,32 -78 440,00 -65 026,00 -65 026,00 -65 026,00

€/asukas 38,61 51,95 44,03 44,03 44,03

Perustelut: Palveluiden ostomäärärahaa (mm. hankkeet ja Nutu:n määräraha) on pienennetty tilinpäätöksen ja toteuman perusteella.

Henkilöstö TP 2014 TA 2015 TA 2016

- Palkkasihteeri 0,15 0,15

Henkilöstöpalvelu

- Sulkavan kunta, palkanlaskenta 0,15

34

5.2 Sosiaalilautakunta

Toiminta-ajatus ja palvelusuunnitelma Sosiaalitoimen tehtävänä on tuottaa sosiaalityön ja vanhustenhuollon palveluja kuntalaisille, edistää heidän selviytymistään arjessa ja antaa riittävä sosiaalinen ja taloudellinen turva eri elämäntilanteissa eläville enonkoskelaisille. Sosiaalilautakunnan alaisten palvelujen suurin asiakasryhmä, vanhukset, kasvattaa vuosi vuodelta suhteellisesta osuuttaan palvelujen käyttäjistä ja tarvitsijoista. 75 vuotta täyttävien enonkoskelaisten joukko kasvaa kymmenisen prosenttia vuosittain. Tilastojen ja tutkimusten valossa ikääntyvän kansalaisen avuntarve alkaa kasvaa jyrkästi 75. ikävuodesta lähtien. Enonkoskelaisten ikäihmisten kotiin vietävien tukipalvelujen ja hoivan tarve siis kasvaa tuntuvasti myös vuonna 2016, mutta samalla lisääntyy paine palveluasumiseen ja intervallihoitoon. Kuntouttavan hoidon ja työotteen merkitys painottuu, kun yhä useampi vanhus pyritään kuntouttamaan esimerkiksi sairauskohtauksien tai pitkäaikaissairauksien takia annetun sairaalahoidon jälkeen kotonaan pärjääväksi. Vuosittainen, noin 100 000 euron säästö, saadaan hoitoa porrastetusti terveydenhuollon menoista. Tähän tavoitteeseen liittyen talousarvioesitykseen sisältyy yhden vanhustenhuollon lähihoitajan toimen muuttaminen sairaanhoitajan toimeksi ensi vuoden aikana tilanteessa, jossa vakinainen lähihoitajan toimi mahdollisesti avautuu täytettäväksi. Muutoin vanhustyön tavoitteita ja haasteita vuodelle 2016 on yksilöity suunnitelmassa, joka on vanhuspalvelulain säätämänä laadittu Enonkosken kuntaan ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tueksi ja hyväksytty valtuustossa syksyllä 2014. Vuonna 2016 sosiaalilautakunnan alaisessa toiminnassa jatkuu ennaltaehkäisevä työ myös lastensuojelussa ja päihdehuollossa. Toimeentulotuen tarpeen kasvu taittuu ensi vuonna vain jos työttömyys alkaa hellittää. Toiminnan laajuutta kuvaavat tunnusluvut

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Asukasluku 1 505 1 510 1 477 1 477 1 477

Toimintatulot/€ 1 105 487,34 1 115 238,00 1 108 770,00 1 108 770,00 1 108 770,00

Toimintakulut/€ -3 729 199,55 -3 866 614,00 -4 000 229,00 -4 000 229,00 -4 000 229,00

Toimintakate/€ -2 623 712,21 -2 751 376,00 -2 891 459,00 -2 891 459,00 -2 891 459,00

€/asukas 1 743,33 1 822,00 1 957,66 1 957,66 1 957,66

Suunnitelman mukaiset poistot

-13 495,28 -14 116,00 -16 415,00 -9 995,00 -9 995,00

35 Riskilomake/Sosiaalilautakunta

Riskin suuruus:

1 = vähäinen riski 2 = kohtalainen riski 3 = merkittävä riski



väkivaltainen asiakas: kotikäynti

pahoinpitelyn kohteeksi joutuminen; henkinen stressi/trauma

2 työparina työskentely työparityöskentelyä noudatettu, jos riski ennakkoon tunnistettu

väkivaltainen asiakas: toimistokäynti

pahoinpitelyn kohteeksi joutuminen; henkinen stressi/trauma

1 mahdolliseen riskitilanteeseen varautuminen (hälytin saatavilla, lähin työtoveri kuulolla)

ovisummerihälytin sosiaalijohtajan ja sosiaalityöntekijän käytössä, yhteistyö työyhteisön kesken

karkaileva muistisairas kotona

muistisairaan eksyminen ja menehtyminen

1 intervallipaikka tai pysyvä paikka osoitettavissa palvelutalosta; GPS-paikannin

intervallipaikkoja ollut osoittaa, yksi GPS-paikannin hankittu 2015 vanhustenhuollon käyttöön

karkaileva muistisairas: palvelutalot

muistisairaan eksyminen ja menehtyminen

1 ovien lukitukset Koskenhelmessä, ikkunoihin säleiköt tai näköesteen muodostavat hyönteisverkot

ovet lukittuna Koskenhelmessä

ikkunasäleiköt tai hyönteisverkot asennettaviksi Koskitiimin laajennusosaan 2016

laaja sähkökatko kunnassa

vanhusten ja liikuntaesteisten selviytyminen

1 VAPEPA-yhteistyö, ennaltaehkäisevien kotikäyntien tiedot käytettävissä asuinoloista

varautumissuunnitelma tulee päivittää 2016 kevään aikana

pitkäaikainen vesikatko

palvelutaloyksiköiden ja vanhustalouksien ruokailu ja peseytyminen vaarassa

1 pelastustoimeen pidettävä yhteys: vesisäiliöautot käyttöön

varavedenottamo?

palveluasumisen ja vanhustenrivitalojen asumiseen liittyvät riskit

vanhusten ja liikuntaesteisten turvaaminen esim. tulipalotilanteessa

1 Koskenhelmessä sprinklerijärjestelmä, rivitaloissa automaattinen palohälytysjärjestelmä, Vellamossa asukasvalinnalla pyritään turvaamaan tilanne siten, ettei liian huonokuntoisia sijoiteta taloon

Pelastus- ja varautumissuunnitelmat kohteisiin laadittu marras-joulukuussa 2014, niiden päivitys loppuvuodesta 2015

36

Toimielin Sosiaalilautakunta Vastuualue 110 Sosiaalityö Tulosyksikkö Vastuuhenkilö Sosiaalijohtaja Sosiaalityöntekijä Toiminta-ajatus ja palvelusuunnitelma Sosiaalityö tarjoaa kuntalaisille ohjausta, neuvonta ja tukitoimia kuntalaisten sosiaalisten ongelmien selvittämiseksi ja heidän turvallisuutensa ja arjessa suoriutumisensa ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Vastuualueen tehtävänä on järjestää seuraavia palveluja:

• lastensuojelu • päihdehuolto • kuntouttava työtoiminta • toimeentulotuki • muut erityispalvelut • mielenterveyspalvelut • muu kehitysvammahuolto • vammaispalvelut

Sitovat tavoitteet

1. ennaltaehkäisevä, moniammatillisesti verkottunut työ lapsiperheissä 2. työttömien aktivointi mm. kuntouttavan työtoiminnan, palkkatuetun työn ja TYP-yhteistyön avulla 3. päihdehuollossa panostukset kenttätyöhön, ns. jalkautuvaan sosiaalityöhön 4. nopean, henkilökohtaisen asioinnin mahdollistaminen asiakasvastaanotoin ja kotikäynnein 5. poikkihallinnollinen, ripeä yhteistyö erityisryhmien tukitoimissa ja asiakkaiden kriisitilanteissa 6. hakemusten käsittely viivytyksettä, lakimääräisten käsittelyaikojen alittaminen

Toiminnan laajuutta kuvaavat tunnusluvut

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Asukasluku 1 505 1 510 1 477 1 477 1 477

Toimintatulot/€ 80 078,28 72 850,00 83 000,00 83 000,00 83 000,00

Toimintakulut/€ -854 498,25 -720 220,00 -781 980,00 -781 980,00 -781 980,00

Toimintakate/€ -774 419,97 -647 370,00 -698 980,00 -698 980,00 -698 980,00

€/asukas 514,56 428,72 473,24 473,24 473,24


-1 041,60 -1 500,00 -1 458,00

37

Tunnusluvut: TILANNE

2013

joulukuu 2013

TILANNE

2014

joulukuu 2014

TILANNE

2015

elokuu 2015

TAVOITE

2016

joulukuu 2016

Ennaltaehkäisevän perhetyön lapsiperheiden kotipalvelu-asiakkuudet (ei-ls-asiakkaat) vuoden ajalta

1 2 4 5

Aktiivista yli 300 päivää työttömänä olleiden asiakkaiden työllistymisen, kuntoutumisen ja eläkepolkujen

selvittelyä: säännölliset asiakaskontaktit

TYP TYP ja Kuntakokeilu,

kontakti 100 % kaikkiin

TYP ja Kuntakokeilu,

kontakti 100 % kaikkiin

TYP, kaikkiin kontakti 100 % kaikkiin

Henkilöstö TP 2014 TA 2015 TA 2016 � perhetyöntekijä 1 1 1

(lastensuojelu 1110) � henkilökohtainen 1 1 1

avustaja (1404 vammaispalvelut)

38

Toimielin Sosiaalilautakunta Vastuualue 121 Vanhustenhuolto Tulosyksikkö Vastuuhenkilö Sosiaalijohtaja Vanhustenhuollon lähiesimies Toiminta-ajatus ja palvelusuunnitelma Asiakkaiden hoiva ja huolenpito toteutuvat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Ikääntyneiden kuntalaisten asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon liittyvät palvelut sekä arjessa selviytymistä tukevien palvelujen järjestäminen Vastuualueen tehtävänä on järjestää seuraavia palveluja:

• kodinhoitoapu • palveluasuminen ja asumispalvelut • tukipalvelut • omaishoidontuki • ruokahuollon toteuttaminen

Sitovat tavoitteet

1. vanhuspalvelulain noudattamisen seuranta ja valvonta: palvelutarpeen arviointi, omavalvonta, valituskelpoiset palvelupäätökset, vastuutyöntekijän nimeäminen

2. avohoidon tehostaminen ja monipuolistaminen mm. kotipalvelun omahoitajakäytäntöjä (asiakkaan viikoittaiset virkistys- ja liikuntatuokiot) uudistamalla

3. palvelurakenteen muutostyö siten, että kotona asuminen mahdollistuu tukitoimin ja -palveluin yhä suuremmalle osalle palvelujen piirissä olevaa vanhusväestöä: kotona asuvien 75-vuotiaiden osuuden nostaminen 89 prosenttiin vuoden 2016 loppuun mennessä

4. tehostetun palveluasumisen paikkamäärien vähentäminen Koskenhelmessä kuntouttavien intervallipaikkojen lisääntyessä samassa suhteessa pysyvästi kuuteen paikkaan

5. työhyvinvoinnin parantaminen, työtyytyväisyyskartoitus kevät 2016, vertailukohta tammikuu 2015 6. työntekijöiden 3-14 päivään kestävien sairauslomien määrällinen vähentäminen viidenneksellä vuoteen

2015 nähden 7. hoito- ja palvelusuunnitelmien ajantasaisuudesta ja asiakaskirjauksista huolehtiminen 8. palveluketjussa kuntouttavan intervallihoidon välitön tarjoaminen sairaaloista ja vuodeosastoilta tuleville

kotiutumisen tukena Määrärahataulukko sitovalla tasolla

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Asukasluku 1 505 1 510 1 477 1 477 1 477

Toimintatulot/€ 1 025 409,06 1 042 388,00 1 025 770,00 1 025 770,00 1 025 770,00

Toimintakulut/€ -2 730 960,93 -2 958 854,00 -3 006 237,00 -3 006 237,00 -3 006 237,00

Toimintakate/€ - 1 705 551,87 - 1 916 466,00 -1 980 467,00 -1 980 467,00 -1 980 467,00

€/asukas 1 133,26 1 269,18 1 340,87 1 340,87 1 340,87


-12 453,68 -12 616,00 -14 957,00 -9 995,00 -9 995,00

Perustelut:

Omaishoitoon panostaminen intervallijaksoin, omaishoidettavien osuuden nostaminen vanhuusväestöstä 6 prosenttiin nostaa ensi vuonna omaishoidon kuluja 24 % vuoden 2014 tilinpäätökseen nähden. Tehostetun palveluasumisen vakinaisen paikkamäärän laskeminen alentaa palvelumaksutuottoja 9,5 % vuoden 2014 tilinpäätöksen nähden, kun vanhustenhuollossa painotetaan kotona asumisen tukemista.

39

Tunnusluvut: TILANNE 2013

joulukuu 2013

TILANNE 2014

joulukuu 2014

TILANNE 2015

elokuu 2015

TAVOITE 2016

joulukuu 2016

Ateriapalveluasiakkuudet (kotiin vietävät ateriat)

30 37 34 40

Turvapuhelinasiakkuudet 13 10 14 16

Kylvetettävät asiakkaat (kotipalvelu, ei-kuukausilaskutuksen asiakkaat)

4 7 8 10

Omaishoidon asiakkuudet 11 17 19 21


Henkilöstö 43,5 44,5 44,5

� lähiesimies 1 1 1

� sairaanhoitaja 1 1 2 � perushoitaja 2,5 2,5 2 � lähihoitaja 24 26 25,5 � laitos-/osastoapulainen 3 3 � fysioterapeutti/kuntohoitaja 1 1 1 � palkkatuella työllistettyjä 5 4 4 � ruokapalveluesimies 1 1 1 � ruokapalvelutyöntekijä 3 3 3

koulun ruokapalveluhlöstö 2 2 2

40

Toimielin Sosiaalilautakunta Vastuualue 1800 Sosiaalitoimen hallinto Tulosyksikkö Vastuuhenkilö Sosiaalijohtaja Toiminta-ajatus ja palvelusuunnitelma Sosiaalitoimen hallinto ohjaa ja valvoo sosiaalipalvelujen järjestämistä taloudellisesti sekä tarkoituksenmukaisesti lainsäädännön ja valtuuston määrittelemissä puitteissa. Hallinnon alaisuuteen kuuluvat myös vanhus- ja vammaisneuvosto. Sosiaalitoimen johtaa vuonna 2016 vakinaiseen virkaan 1.1.2016 alkaen valittu sosiaalijohtaja. Sosiaalipäivystys siirtyi seudulliseen päivystysrinkiin 1.6.2015 alkaen. Yhteistyösopimusta on määrä jatkaa vuonna 2016 päivystykseen kohdistuvien, tiukentuneen valvonnan alaisten viranomaisvelvoitteiden (Virve-yhteydet, välitön tavoitettavuus 24 h) takia. Hallinto vastaa sosiaalityön ja vanhustenhuollon hallinnollisten tehtävien ja velvoitteiden hoitamisesta sekä viranomaispäätösten valmistelusta ja toteuttamisesta. Sitovat tavoitteet

- lakien edellyttämissä määräajoissa pysyminen päätöksenteossa - lakien ja viranomaismääräysten noudattamisen seuranta ja valvonta sosiaalitoimessa - kunnan päättävien elinten päätösten toteuttaminen sosiaalitoimessa

Toiminnan laajuutta kuvaavat tunnusluvut

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Asukasluku 1 505 1 510 1 477 1 477 1 477

Toimintatulot/€ 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Toimintakulut/€ -143 740,37 -187 540,00 -212 012,00 -212 012,00 -212 012,00

Toimintakate/€ -143 740,37 -187 540,00 -212 012,00 -212 012,00 -212 012,00

€/asukas 95,51 124,20 143,54 143,54 143,54

Tunnusluvut: TILANNE

2013

joulukuu 2013

TILANNE 2014

joulukuu 2014

TILANNE 2015

elokuu 2015

TAVOITE 2016

joulukuu 2016

Asiakashakemuksista 90 % käsitelty

2-3 arkipäivässä

toteutunut toteutunut toteutunut 95 % toteutuma lomakautta

lukuunottamatta

Henkilöstö TP 2014 TA 2015 TA 2016 � sosiaalijohtaja 1 1 1 � sosiaalityöntekijä 1 1 1 � toimistosihteeri 1 1 1

41

5.3 Sivistyslautakunta

Toiminta-ajatus ja palvelusuunnitelma Sivistyslautakunta päättää hallintosäännössä määritellyllä tavalla koulun, kuljetusten/liikennöinnin, iltapäivätoiminnan, lastenpäivähoidon ja kirjaston toiminnasta. Yhteistyössä toimijoiden kanssa kehittää alaisiaan toimintoja muuttuvan toimintaympäristön (talous, asiakasmäärä jne.) vaatimuksiin nähden. Sivistystoimi luo edellytykset kuntalaisten henkiselle ja muulle kehittymiselle huolehtimalla lastenpäivähoidon ja peruskoulutuksen järjestämisestä, kirjastotoimesta, joukkoliikenteen järjestämisestä sekä 1. ja 2. vuosiluokkien sekä erityisopetukseen otettujen lasten iltapäivätoiminnasta. Sitovat tavoitteet Palvelut säilytetään laadukkaina ja niitä kehitetään kuntalaislähtöisesti siten, että se on suunnitelmallista ja kustannustietoista. Päätettäviksi tulevista asioista keskustellaan etukäteen ja päätöksenteko pidetään sujuvana. Sivistystoimea kehitetään ulkopuolisen rahoituksen turvin ja huomioidaan hankerahojen mahdollinen väheneminen. Palveluiden taso pyritään säilyttämään, siten ettei kokonaiskustannukset juurikaan nouse. Määrärahataulukko sitovalla tasolla

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Asukasluku 1 505 1 510 1 477 1 477 1 477

Toimintatulot/€ 264 838,29 224 767,00 179 385,00 179 385,00 179 385,00

Toimintakulut/€ -2 349 900,55 -2 398 437,00 -2 358 192,00 -2 358 192,00 -2 358 192,00

Toimintakate/€ -2 085 062,26 -2 173 670,00 -2 178 807,00 -2 178 807,00 -2 178 807,00

€/asukas 1 385,42 1 439,52 1 475,16 1 475,16 1 475,16


-2 231,70 0,00 0,00 0,00 0,00

42

Riskilomake/Sivistyslautakunta



Sijaisuudet ala- ja yläkoulu, sijaiset saatava välittömästi. Esimiehen tehtäväkenttä laaja.

Pätevien sijaisten saaminen vaikeaa, kuormittaa opettajia ja ohjaajia, opetus kärsii.

1 Pyritään sijaisuusringin käyttöön, tuntipankki käytössä.

On hoidettu. Kuukausittain

Tietojärjestelmä

Oppilaiden, päivähoitolasten ja asiakkaiden tietojen häviäminen.

1 Tietojärjestelmät ja niiden ohjelmat on annettu ulkopuolisen hoidettavaksi.

On hoidettu.

Koulun oma palvelin ja

verkko

Vain yksi vastuuhenkilö,

sijaisuus järjestely puuttuu.

3 Koulun oman verkon käyttö vain

käyttäjä- ja salasanan avulla.

Sijaisuutta ei ole

hoidettu.

Julkista valtaa käyttävät virkamiehet valmistelevat päätettäväksi meneviä asioita.

Taloudelliset seuraukset.

Oikeudelliset seuraukset.

Imagokysymys.

1 Tehdään oikeudenmukaisia lakiin perustuvia esityksiä ja päätöksiä. Käytetään tarvittaessa hyväksi koettua omaa verkostoa ja ollaan

huolellisia ja tarkkoja.

On hoidettu.

Tarjouspyyntöön perustuvat koululaiskuljetukset yhden liikenneyrittäjän hallussa.

Liikenneyrittäjä irtisanoo sopimuksen, jolloin kuljetukset joudutaan hoitamaan pikku takseilla tms. järjestelyillä normi

taksojen mukaisesti. Kustannusten nousu.

1 Ei voi varautua, kuin sopimusten allekirjoittamisella, jolloin sopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta.

Sopimusta ei ole allekirjoitettu vielä uudelle sopimuskaudelle.

43

Toimielin Sivistyslautakunta Vastuualue 210 Peruskoulutus Tulosyksikkö Enonkosken koulu, erityisopetus, esiopetus, iltapäivätoiminta Vastuuhenkilö Rehtori-sivistystoimenjohtaja Toiminta-ajatus ja palvelusuunnitelma:

Enonkosken koulu kannustaa oppimaan sekä kasvattaa aktiivisia yhteiskunnan jäseniä ammattiaan arvostavan henkilökunnan avulla. Enonkosken koulu on yhtenäiskoulu käsittäen luokat 0–9. Perusopetusta annetaan yleisopetuksena ja erityisenä tukena. Palveluiden järjestämisessä huomioidaan tiukkeneva kuntatalous, harkinnanvaraisten hankeavustusten väheneminen ja pienenevät ikäluokat. Fyysisesti koulu sijaitsee kahdessa eri rakennuksessa samassa pihapiirissä. Iltapäivätoimintaa tarjotaan esiopetuksen tiloissa koulupäivien jälkeen. Tietoteknisten välineiden, oppimateriaalien, kaluston ja opetusvälineiden kuntoon kiinnitetään edelleen huomiota seuraavien vuosien aikana. Oppilaat saavuttavat hyvät valmiudet jatko-opintoja ja ammatin valintaa varten. Koulun arvot kiteytyvät seuraaviin sanoihin: Turvallisuus, terveet elämäntavat, yhteisöllisyys, avoimuus, luotettavuus.

Sitovat tavoitteet: Opetusryhmien keskikoko pyritään pitämään alle 14 opp./ryhmä. Koulukiusaamiseen puututaan välittömästi. Oppilaille tarjotaan riittävästi, tehostettua ja erityistä tukea koko koulunkäynnin ajaksi. Oppilashuolto pidetään toimivana. Oppimateriaaleja ajanmukaistetaan ja tietoyhteiskunnan kasvaviin vaatimuksiin vastataan. Wilman käytöllä parannetaan huoltajien ja koulun yhteydenpitoa. Ulkopuolista rahoitusta käytetään vähintään 5 000 € koulun kehittämiseen. Enonkosken koululla on voimassa oleva strategia vuosille 2014–2017, jota päivitetään vuosittain joulukuuhun mennessä. Opetuksessa painotetaan seuraavia asioita: Oppilaiden parempi motivointi opiskeluun, eri luokkien välisen yhteistyön kehittäminen, hyvät tavat, esi- ja alkuopetuksen yhteistyön kehittäminen, oppilaiden liikkumisen lisääminen ja kunnon kohottaminen sekä lukeminen / lukutaito. Yhteistyötä tehdään mm. päivähoidon, terveydenhoidon ja sosiaalitoimen kesken. Seudullinen OPS-työ jatkuu. Henkilökunnalle tarjotaan koulutusta vähintään 2 pv / hlö. Työssä jaksamista tuetaan tyky-toiminnalla ja vuorovaikutuksen parantamisella. Kehityskeskustelut käydään jokaisen henkilökuntaan kuuluvan kanssa. Henkilökunnan kokoukset pidetään kerran viikossa. Määrärahataulukko sitovalla tasolla:

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Oppilasmäärä ka kevät/syksy

126 126 127,50 135,50 141,50

Toimintatulot/€ 165 719,04 142 067,00 97 185,00 97 185,00 97 185,00

Toimintakulut/€ -1 676 307,14 -1 659 483,00 -1 589 378,00 -1 589 378,00 -1 589 378,00

Toimintakate/€ -1 471 588,10 -1 517 416,00 - 1 492 193,00 -1 492 193,00 - 1 492 193,00

€/oppilas 11 679,27 12 042,98 11 703,47 11 012,49 10 545,53

Perustelut: 1.8.2016 otetaan käyttöön uusi opetussuunnitelma, josta voi tulla kirjallisuus yms. lisäkuluja joita ei vielä talousarvion laadintavaiheessa ole voitu tarkkaan huomioida. Henkilöstön määrä pohjautuu siihen, että lukuvuonna 2016–2017 olisi myös yksi yhdysluokka. Ellei yhdysluokkaa pystytä järjestämään, palkataan yksi määräaikainen luokanopettaja, jota näissä talousarvion luvuissa ei ole huomioitu. Esiopetuksessa on syksyllä 2016 21 oppilasta, jonka takia esiopetukseen on varattu toisen opettajan palkkarahat.

44

Henkilöstö TP 2014 TA 2015 TA 2016 rehtori-sivistystoimenjohtaja 1 1 1 esiopetuksen opettaja 1 1 1,5 luokanopettaja 5,5 5,5 5–6 lehtori 4 4 4 sivutoiminen tuntiopettaja 1 1 0 erityisopettaja 1,5 1,5 2 koulunkäynnin ohjaaja 2 2 2 koulunkäyntiavustaja 1 1 1 Yhteensä 17 17 16,50–17,50

45

Toimielin Sivistyslautakunta Vastuualue 220 Muu koulutus Tulosyksikkö Kansalaisopisto, musiikkiopisto Vastuuhenkilö Rehtori-sivistystoimenjohtaja Toiminta-ajatus ja palvelusuunnitelma: Muu koulutus luo kunnan asukkaille mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen kansalaisopiston ja musiikkiopiston opintoja harrastustoimintaan osallistumisen muodossa. Puruvesi-opisto ja Linnalan opisto yhdistyvät 1.1.2016. Linnalan opisto antaa perinteisellä ja toisaalta joka vuosi

uusiutuvalla kurssitarjonnallaan monenlaisia mahdollisuuksia eritasoiseen opiskeluun ja harrastamiseen. Tämän lisäksi järjestetään erilaisia projekteja ja hankkeita. Linnala tarjoaa koulutusta ja yleissivistystä, mahdollisuuksia

harrastamiseen, kohtaamiseen ja virkistäytymiseen. Toiminnallaan se pyrkii myös ehkäisemään yhteiskunnallista syrjäytymistä. Musiikkiopisto toiminta hankitaan ostopalveluna Savonlinnan musiikkiopistolta. Oppilaspaikkoja on kymmenen. Yksi oppilaspaikka maksaa 927 €. Musiikkiopistoa ylläpitää Savonlinnan musiikkiopiston kannatusyhdistys ry, jonka hallitus toimii myös musiikkiopiston johtokuntana. Musiikkiopistossa opiskellaan neljällä eri tasolla. AO = aikuisosasto, MOT= musiikkiopistotaso, PJO= popjazz-osasto ja PT= perustaso. Sitovat tavoitteet: Linnalan opiston kanssa on solmittu määräaikainen kaksi vuotinen sopimus, johon on kirjattu, että Linnalan opisto sitoutuu järjestämään opetusta Enonkoskella keskimäärin vuosittain vähintään 580 tuntia. Säilytetään oppilaiden mahdollisuus saada musiikkiopistokoulutusta, pitämällä kymmenen oppilaspaikkaa/vuosi. Määrärahataulukko sitovalla tasolla:

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Asukasluku 1 505 1 510 1 477 1 477 1 477

Toimintatulot/€ 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Toimintakulut/€ -31 031,51 -29 270,00 -30 270,00 -30 270,00 -30 270,00

Toimintakate/€ -31 031,51 -29 270,00 -30 270,00 -30 270,00 -30 270,00

€/asukas 20,62 19,38 20,49 20,49 20,49

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Asukasluku 1 505 1 510 1 477 1 477 1 477

Linnala opisto

Toimintatulot/€ 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Toimintakulut/€ -23 800,91 -20 000,00 -21 000,00 -21 000,00 -21 000,00

Toimintakate/€ -23 800,91 -20 000,00 -21 000,00 -21 000,00 -21 000,00

€/asukas 15,81 13,25 14,22 14,22 14,22

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Asukasluku 1 505 1 510 1 477 1 477 1 477

Musiikkiopisto

Toimintatulot/€ 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Toimintakulut/€ -7 230,60 -9 270,00 -9 270,00 -9 270,00 -9 270,00

Toimintakate/€ -7 230,60 -9 270,00 -9 270,00 -9 270,00 -9 270,00

€/asukas 4,80 6,14 6,28 6,28 6,28

Henkilöstö Enonkoskella yhteyshenkilönä toimii sivistystoimiston toimistosihteeri.

46

Toimielin Sivistyslautakunta Vastuualue 230 Kirjasto Tulosyksikkö Kirjasto Vastuuhenkilö Rehtori-sivistystoimenjohtaja Toiminta-ajatus ja palvelusuunnitelma: Edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden harrastamiseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Sitovat tavoitteet: Kirjastojen yhteistoimintasopimuksella on muodostettu Lumme-kirjastot, sopijaosapuolet ovat: Mikkeli, Enonkoski, Heinävesi, Mäntyharju, Pieksämäki, Savonlinna, Joroinen ja Varkaus. Ensimmäisessä vaiheessa kirjastot ottivat käyttöönsä yhteisen kirjastojärjestelmän (loppuvuodesta 2015), jonka jälkeen tavoitteena on saavuttaa eteläsavolainen kirjastoasiakkuus. Etelä-Savossa maakuntakirjaston toimintasuunnitelma on laadittu yhteistyössä alueen kirjastojen kanssa, ja sen tärkein tavoite on yhteistyön tiivistäminen yhteisen järjestelmän kautta. Alueen kirjastoissa on katsottu, että yhteinen kirjastojärjestelmä on etu alueelle, koska sen kautta voidaan kehittää kokoelmia monipuolisesti ja koska se mahdollistaa esimerkiksi yhteisen kirjastokortin käyttämisen koko maakunnassa. Laajalla yhteistyöllä saavutetaan taloudellisia hyötyjä järjestelmän kehittämisessä ja käyttötuessa.

Aineistojen monipuolisuuteen ja tasoon kiinnitetään huomiota seuraavien vuosien aikana. Ikääntyvä väestö tarvitsee isotekstistä aineistoa sekä äänikirjoja, joita molempia on kysyntään nähden liian vähän. Koulun kanssa jatketaan yhteistyötä oppilaiden lukudiplomien suorittamisessa ja luokkakäynnit pidetään ennallaan. Vuoden aikana kirjaston tiloissa järjestetään erilaisia näyttelyjä ja kerhotoimintoja. Aineiston parantamisella ja muulla kehittämisellä pyritään pitämään ennallaan ja lisäämään kävijä- ja lainausmääriä (v. 2014 oli 13 000 kävijää ja 14 857 lainausta). Henkilökunnan kouluttautumiseen varataan 2 pv/henkilö. Tyky-toimintaan osallistutaan mahdollisuuksien mukaan.

Määrärahataulukko sitovalla tasolla:

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Asukasluku 1 505 1 510 1 477 1 477 1 477

Toimintatulot/€ 451,72 200,00 200,00 200,00 200,00

Toimintakulut/€ -105 456,31 -124 760,00 -122 863,00 -122 863,00 -122 863,00

Toimintakate/€ -105 004,59 -124 560,00 -122 663,00 -122 663,00 -122 663,00

€/asukas 69,77 82,49 83,05 83,05 83,05


-2 231,70 0,00 0,00 0,00 0,00

Perustelut: Kirjaston uuden ohjelman asennusta ei oltu vielä talousarvion tekovaiheessa tehty. Uuden ohjelman vuosikustannuksista ei ollut vielä täysin tarkkaa tietoa saatavilla. Henkilöstö TP 2014 TA 2015 TA 2016 Kirjastovirkailija 1,5 1,5 1,5

47

Toimielin Sivistyslautakunta Vastuualue 240 Lasten päivähoito Tulosyksikkö Vastuuhenkilö Rehtori-sivistystoimenjohtaja Toiminta-ajatus ja palvelusuunnitelma Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää yksittäisen lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia, tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatuksessa painotetaan lapsuuden itseisarvoista luonnetta, vaalitaan lapsuutta ja ohjataan lasta ihmisenä kasvamisessa. Varhaiskasvatus onkin suunnitelmallista ja tavoitteellista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, jossa lapsen leikillä on keskeinen merkitys. Lähtökohtana toiminnassa ovat palveluhenkisyys ja kasvatuskumppanuus eli tiivis yhteistyö lapsen vanhempien kanssa.

Vastuualueen tehtävänä on järjestää kunnallisia varhaiskasvatuspalveluja perheiden tarpeiden mukaisesti. Jokaisella perheellä on lain mukaan oikeus valita lapsilleen elämäntilanteeseensa sopiva palvelumuoto. Varhaiskasvatuspalveluja järjestetään Enonkoskella päiväkotihoitona sekä ryhmäperhepäivähoitona. Kunnan alueella toimii myös yksityistä perhepäivähoitoa. Lisäksi perheellä on mahdollisuus valita lasten kotihoidon tuki ja hoitaa lapset omassa kodissaan. Varhaiskasvatuspalveluja järjestetään tällä hetkellä päiväkotihoitona ja ryhmäperhepäivähoitona. Ryhmäperhepäiväkoti on aloittanut toimintansa 1.9.2015 ja ryhmäperhepäiväkodissa hoidetaan pienimmät lapset eli 1-2-vuotiaat. Päiväkodin ryhmät jakautuvat siten, että Pikku-Uikkujen ryhmässä hoidetaan 2-4-vuotiaat lapset ja Koskikarojen ryhmässä 4-5-vuotiaat lapset. Päiväkodissa hoidetaan myös vuorohoitoa tarvitsevat lapset perheiden hoidontarpeiden mukaan (ilta-, viikonloppu- ja yöhoito). Suunnitelmakauden aikana päivähoitoa kehitetään kokonaisvaltaisesti hyödyntämällä henkilöstön pedagogista erityisosaamista. Varhaiskasvatuksessa on useita erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja siksi onkin tärkeää hyödyntää erityisopettajan osaamista, jota ostetaan Savonlinnan kaupungilta. Suunnitelmakauden tavoitteena on päivittää Enonkosken kunnan varhaiskasvatussuunnitelma palvelemaan käytännön arkityötä varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatussuunnitelman päivitystyössä otetaan huomioon myös perheiden osallisuus sekä Enonkosken kunnan muiden toimijoiden antama varhaiskasvatus sekä varhaiskasvatuksen yhteistyötahot. Varhaiskasvatussuunnitelman päivitystyöhön tullaan liittämään myös henkilöstön täydennyskoulutusta vuoden 2016 aikana. Täydennyskoulutuksen avulla pyritään myös lisäämään henkilöstön osaamista lasten erityisen tuen tarpeisiin liittyen. Sitovat tavoitteet

1. Lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukeminen monipuolisen toiminnan ja leikin avulla. 2. Pedagogisen työotteen vahvistaminen toiminnassa. Kokopäiväpedagoginen toiminta.

Täydennyskoulutuksesta saadun opin hyödyntäminen. 3. Kuntakohtaisen vasun päivityksen aloittaminen. 4. Lasten erityisen tuen tarve. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan palvelujen hyödyntäminen tarpeen

mukaisesti sekä yhteistyö eri yhteistyötahojen kanssa neuvola, perpake (=perhepalvelukeskus) ym. 5. Asiakkaalle palvelujen saatavuus, päivähoitolain ja -asetuksen mukainen 100 %. 6. Asiakastyytyväisyys kysely tehdään joka toinen vuosi, vuonna 2014 keskiarvo kyselyssä 4,2 asteikolla 1–5. 7. Talouden kannalta palvelujen tehokas käyttö, hoitopaikkojen täyttöaste 100 %. 8. Osaavat ja kelpoisuusehdot täyttävät työntekijät (päivähoitolaki ja -asetus). 9. Varhaiskasvatussuunnitelman mukainen toiminta, jossa lapsi on keskiössä. Lapsen vasut on tehty kaikille

lapsille. 10. Avoin vuorovaikutus työyhteisössä, toimivat palaverikäytännöt.

48

Määrärahataulukko sitovalla tasolla

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Asukasluku 1 505 1 510 1 477 1 477 1 477

Perhepäivähoito

Toimintatulot/€ 204,68 0,00 7 000,00 0,00 0,00

Toimintakulut/€ -44 162,48 -12 403,00 -97 483,00 0,00 0,00

Toimintakate/€ -44 367,16 -12 403,00 -90 483,00 0,00 0,00

€/asukas 29,48 8,21 61,26 61,26 61,26

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Asukasluku 1 505 1 510 1 477 1 477 1 477

Päiväkoti

Toimintatulot/€ 95 870,22 82 500,00 75 000,00 75 000,00 75 000,00

Toimintakulut/€ -363 179,32 -402 640,00 -366 783,00 -366 783,00 -366 783,00

Toimintakate/€ -267 309,10 -320 140,00 -291 783,00 -291 783,00 -291 783,00

€/asukas 177,61 212,01 197,55 197,55 197,55

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Asukasluku 1 505 1 510 1 477 1 477 1 477

Kotihoidontuki -90 612,82 -89 389,00 -74 000,00 -74 000,00 -74 000,00

€/asukas 60,21 59,20 50,10 50,10 50,10

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Asukasluku 1 505 1 510 1 477 1 477 1 477

Toimintatulot/€ 95 665,54 82 500,00 82 000,00 82 000,00 82 000,00

Toimintakulut/€ -497 954,62 -504 432,00 -538 266,00 -538 266,00 -538 266,00

Toimintakate/€ -402 289,08 -421 932,00 -456 266,00 -456 266,00 -456 266,00

€/asukas 267,30 279,43 308,91 308,91 308,91

Henkilöstö TP 2014 TA 2015 TA 2016 9,5-10,5 8,5 9 lastenhoitaja 3 5 5–6 ryhmäperhepäivähoitaja 2,5 0 0 perhepäivähoitaja 1 1 1,5 päiväkodinjohtaja 1 1 1 lastentarhanopettaja 1 1 1 avustaja, työllistetty (85 % työaika) 1 1 1

Henkilöstön määrään vaikuttaa suoraan varhaiskasvatuspalvelujen kysyntä: Lastenhoitajista kahdella on määräaikainen työsuhde 30.6.2016 saakka. Toiselle näistä lastenhoitajista on varattu palkka myös loppuvuodelle eli 31.12.2016 saakka. Tarve harkitaan kun nähdään syksyn lasten määrä keväällä 2016.

Avustaja tarvitaan keväällä 2016 keittiö- ja siivoustöihin. Mikäli hän on työllistetty täydellä 100 %:n työajalla. Vaihtoehtona osa-aikainen työntekijä keittiöön ja siivous kuten syksyllä 2015 yhteistyössä teknisen toimen kanssa.

49

Toimielin Sivistyslautakunta Vastuualue 280 Sivistystoimen hallinto Tulosyksikkö Joukkoliikenne, sivistystoimen hallinto Vastuuhenkilö Rehtori-sivistystoimenjohtaja Toiminta-ajatus ja palvelusuunnitelma: Hallinto vastaa toimialan yhteisten asioiden hoidosta, tehtävien koordinoinnista ja lautakunnan työskentelyn sujuvuudesta. Hallinto ohjaa ja valvoo koulutuksen järjestämistä taloudellisesti sekä tarkoituksenmukaisesti lainsäädännön ja valtuuston määrittämissä puitteissa. Joukkoliikenne hoidetaan mahdollisimman taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti muita toimintoja palvellen. Toiminnan painopistealueet ovat esi- ja perusopetus, erityisopetus, iltapäivätoiminta, kirjasto, lasten päivähoito, joukkoliikenne ja sivistystoimen hallinto. Sitovat tavoitteet: Tietoteknisten välineiden, oppimateriaalien, kaluston ja opetusvälineiden kuntoon sekä henkilöstön koulutukseen tulee edelleen kiinnittää huomiota seuraavien vuosien aikana. Edetään koulun strategian 2014–2017 mukaisesti. Pyritään siihen että henkilökunta on oikein mitoitettu, kelpoisuusehdot täyttävä ja kouluttautumalla ammattitaitoaan ylläpitävä. Koulua pyritään kehittämään ulkopuolisen rahoituksen turvin, joskin hankerahat ovat pienenemään päin. Seutulippu hinnoitellaan kohtuulliseksi, tällä hetkellä seutulipun hinta on 73 €. Asiointiliikenne yhdistetään koululaiskuljetuksiin mahdollisuuksien mukaan kaikilla koululaiskuljetusreiteillä. Asiointiliikenne hoidetaan myös kutsutaksi menetelmällä Ihamaniemen ja Karvilan suunnista. Määrärahataulukko sitovalla tasolla:

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Asukasluku 1 505 1 510 1 477 1 477 1 477

Toimintatulot/€ 3001,99 0,00 0,00 0,00 0,00

Toimintakulut/€ -78 150,97 -80 492,00 -77 415,00 -77 415,00 -77 415,00

Toimintakate/€ -75 148,98 -80 492,00 -77 415,00 -77 415,00 -77 415,00

€/asukas 49,93 53,31 52,41 52,41 52,41


rehtori-sivistystoimenjohtaja 1 1 1 toimistosihteeri 1 1 1

50

5.4 Vapaa-aikalautakunta

Toiminta-ajatus Vapaa-aikatoimen tehtävänä on luoda edellytykset ja tarjota mahdollisuudet kuntalaisten monipuoliselle vapaa-ajan vietolle sekä terveelle ja hallitulle elämälle. Taloussuunnitelma 2016–2018 Toimintaympäristön muutos Vuonna 2016 on tavoitteena laajentaa frisbeegolfrata 9-väyläisestä 18-väyläiseksi. Uuden kuntosalin rakentaminen liikuntatalon yhteyteen. Kunnassa jatketaan kolmivuotista ”koko Enonkoski liikkumaan” -hanketta vuoden 2016 loppuun asti. Sen jälkeen hankkeessa hyväksi havaitut toimet vakiinnutetaan osaksi liikuntatoimen normaalia toimintaa. Kulttuuripalveluissa pyritään säilyttämään nykyinen palvelutaso. Painopiste on edelleen lasten ja nuorten kulttuuripalveluissa, joiden ohella taloussuunnitelmavuosina palvelutuotannossa pyritään huomioimaan vähitellen myös kunnan väestön ikääntymisen aiheuttamat muutokset palvelutarpeissa. Nuorilla on mahdollisuus kunnan järjestämään nuorisotilatoimintaan Koskipirtin tiloissa kolme kertaa viikossa. Vuonna 2016 toimintaa järjestetään edelleen vähintään kolme iltaa viikossa. Nuorisotilan lisäksi järjestetään lasten ja nuorten retkiä vapaa-aikatoimen ja sivistystoimen yhteistyönä.

Asiakas Vapaa-aikatoimen palveluista kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttäjäryhmiä ovat kaikenikäiset lapsista ikäihmisiin. Nuorisotoimen kohderyhmäksi nuorisolaki määrittelee alle 29-vuotiaat. Palvelut järjestetään taloudellisten ja henkilöresurssien puitteissa. Talous Vapaa-aikalautakunta mitoittaa toimintansa valtuuston hyväksymän talousarvion ja -suunnitelman raameihin. Käytössä olevilla taloudellisilla voimavaroilla pyritään järjestämään asiakkaille monipuolinen palvelutarjonta. Toiminta/prosessit Vapaa-aikatoimen järjestämät kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen palvelut voivat osaltaan vaikuttaa kunnan vetovoimaisuuteen työssäkäyntialueen asuinkuntana. Henkilöstö/osaaminen Vapaa-aikatoimen vakituisia työntekijöitä ovat liikunnanohjaaja/nuorisotyöntekijä, liikuntapaikkojen hoitaja (70%) sekä liikuntatalon iltavalvoja (50%). Toimistosihteerin työpanoksesta 15 % kohdistuu vapaa-aikatoimeen. Lisäksi vapaa-aikatoimessa tarvitaan talvella kausiapua. Rehtori-sivistystoimenjohtaja toimii vapaa-aikatoimen esimiehenä ja osa (5 %) hänen työpanoksestaan kohdistuu vapaa-aikatoimeen. Vapaa-aikatoimen henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus osallistua vähintään kolmeen koulutuspäivään talousarviovuoden 2016 aikana. Liikuntapaikkojen kunnossapidon osalta yhteistyötä tehdään teknisen toimen kanssa, kaikilla vapaa-aikatoimen toimialoilla yhdistysten kanssa, liikunnan osalta muiden kuntien kanssa, kerhotoiminnan osalta sivistystoimen kanssa ja ehkäisevän päihdetyön osalta sosiaalitoimen kanssa.

51


TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Asukasluku 1 505 1 510 1 477 1 477 1 477

Toimintatulot/€ 26 839,35 4000,00 3700,00 3700,00 3700,00

Toimintakulut/€ -257 011,29 -303 875,00 -286,180,00 -286,180,00 -286,180,00

Toimintakate/€ -230 171,94 -299 875,00 -282 480,00 -282 480,00 -282 480,00

€/asukas 152,94 198,59 191,25 191,25 191,25


-10 869,10 -11 857,00 -23 524,00 -23 524,00 -23 524,00

52 Riskilomake/Vapaa-aikalautakunta

Riskin suuruus: 1 = vähäinen riski 2 = kohtalainen riski 3 = merkittävä riski



Toiminnallinen Henkilöstöriski, yksintyöskentely

Tapaturma uhka, väkivallan uhka

2

Sovitta käytännöt avun saamiseksi

Ei hoidettu

2016

Toiminnallinen Tiedonkulkuriski

Tahattomat inhimilliset virheet ja erehdykset

2

Säännöllinen työpaikkakokouksien pitäminen, henkilöstön ohjeistaminen

Ei hoidettu

2016

Vahinko Laitteiston rikkoutuminen

Ei voida tuottaa joitakin palveluista

1

Varalaitteiston hankinta

Vaihtoehdot tiedossa

53 Toimielin Vapaa-aikalautakunta Vastuualue 310 Kulttuuritoimi Tulosyksikkö Vastuuhenkilö Rehtori-sivistystoimen johtaja Toiminta-ajatus ja palvelusuunnitelma Kunnan kulttuuritoimi edistää, tukee ja tarvittaessa järjestää paikallista kulttuuritoimintaa. kuntalaisia aktivoidaan omatoimiseen kulttuurin tuottamiseen ja harjoittamiseen. Kulttuurityön ensisijaisena tehtävänä on toimintaedellytysten luominen monipuoliselle ja innovoivalle kulttuuritoiminnalle. Erityiskohteena on lasten ja nuorten kulttuuriharrastustoiminta. Sitovat tavoitteet

• Lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukeminen • Kulttuuritapahtumien järjestäminen kuntalaisille


TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Asukasluku 1 505 1 510 1 477 1 477 1 477

Toimintatulot/€

Toimintakulut/€ -8 223,95 -10 302,00 -10 884,00 -10 884,00 -10 884,00

Toimintakate/€ -8 223,95 -10 302,00 -10 884,00 -10 884,00 -10 884,00

€/asukas 5,46 6,82 7,37 7,37 7,37

Henkilöstö TP 2014 TA 2015 TA 2016 Liikunnanohjaaja/nuorisotyöntekijä - 0,5 0,5

54 Toimielin Vapaa-aikalautakunta Vastuualue 320 Liikuntatoimi Tulosyksikkö Vastuuhenkilö Rehtori-sivistystoimen johtaja Toiminta-ajatus ja palvelusuunnitelma Liikuntapalveluiden tarkoituksena on toimintaedellytysten luominen monipuolista liikuntaharrastustoimintaa varten sekä terveiden elämäntapojen edistäminen. Kohderyhmänä on koko Enonkosken kunnan väestö, joista keskeisimpiä ovat lapset ja nuoret sekä erityisryhmiin kuuluvat. Palvelut järjestetään käytettävissä olevien resurssien puitteissa maksuttomana. Liikuntapalvelujen muut keskeiset tehtäväalueet ovat urheiluseurojen tukeminen sekä liikuntatalon ja muiden liikuntapaikkojen asianmukainen ylläpito. Sitovat tavoitteet

• Lapsille ja nuorille maksuttoman liikuntakehotoiminnan jatkaminen ja kehittäminen • Kuntalaisten ikääntymisen huomioiminen kehittämällä väestön toimintakykyä tukevaa liikuntatoimen

palvelutarjontaa • Suorituspaikkojen parantaminen • ”Koko Enonkoski liikkumaan” -hankkeen tavoitteiden toteutuminen


TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Asukasluku 1 505 1 510 1 477 1 477 1 477

Toimintatulot/€ 25 977,69 4 000,00 3 500,00 3 500,00 3 500,00

Toimintakulut/€ -200 885,10 -229 203,00 -216 712,00 -216 712,00 -216 712,00

Toimintakate/€ -174 907,41 -225 203,00 -213 212,00 -213 212,00 -213 212,00

€/asukas 116,22 149,14 144,35 144,35 144,35


-10 869,10 -11 857,00 -23 524,00 -23 524,00 -23 524,00

Liikuntatoimi -22 816,49 -30 299,00 -30 222,00 -30 222,00 -30 222,00

Liikuntatalo -95 637,25 -111 189,00 -113 575,00 -113 575,00 -113 575,00

Muut liikuntapaikat

-56 453,67 -83 715,00 -69 415,00 -69 415,00 -69 415,00

Henkilöstö TP 2014 TA 2015 TA 2016 Liikunnanohjaaja/nuorisotyöntekijä 1 0,45 0,45 Iltavalvoja 0,7 0,6 0,6 Liikuntapaikkojen hoitaja 0,7 0,7 0,7 Kausiapulainen 0,3 0,3 0,3

55 Toimielin Vapaa-aikalautakunta Vastuualue 330 Nuorisotoimi Tulosyksikkö Vastuuhenkilö Rehtori-sivistystoimen johtaja Toiminta-ajatus ja palvelusuunnitelma Kunnan nuorisotyön ensisijaisia tavoitteita ovat edellytysten luominen kunnassa toteutettavalle nuorisotoiminnalle ja nuorisotoiminnan tukeminen. Nuorisotyön kohderyhmänä ovat alle 29-vuotiaat. Nuorisotyö kattaa ehkäisevän päihdetyön. Sitovat tavoitteet

• Nuorisotoimen kehittäminen kunnan omana ja seudullisena yhteistyönä • Kerhotoiminnan, retkien ja tapahtumien tukeminen ja järjestäminen • Nuorisotilan kehittäminen yhteistyössä nuorten kanssa • Nuorten työharjoittelun tukeminen


TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Asukasluku 1 505 1 510 1 477 1 477 1 477

Alle 29-vuotiaat kuntalaiset*

318 322 317 317 317

Toimintatulot/€ 696,62 200,00 200,00 200,00

Toimintakulut/€ -34 518,88 -48 595,00 -43 662,00 -43 662,00 -43 662,00

Toimintakate/€ -33 822,26 -48 595,00 -43 462,00 -43 462,00 -43 462,00

€/asukas 22,47 32,18 29,43 29,43 29,43

€/alle 29-vuotias

106,36 150,92 137,10 137,10 137,10

Ehkäisevä päihdetyö

0,00 -1 300,00 -1 300,00 -1 300,00 -1 300,00

*SosiaaliEffican enonkoskelaiset 0–28 vuotiaat 14.9.2015

Henkilöstö TP 2014 TA 2015 TA 2016 Liikunnanohjaaja/Nuorisotyöntekijä 0,3 0,2 0,2

Iltavalvoja 0,4 0,4

56 Toimielin Vapaa-aikalautakunta Vastuualue 380 Vapaa-aikatoimi hallinto Tulosyksikkö Vastuuhenkilö Rehtori-sivistystoimen johtaja Toiminta-ajatus ja palvelusuunnitelma Vapaa-aikatoimen hallinto vastaa toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta, vapaa-aikatoimen henkilöstö-, talous- ja muista hallintotehtävistä sekä tiedotuksesta. Vapaa-aikalautakunta järjestää kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen palveluja. Sitovat tavoitteet

• Tiedotuksen kehittäminen • Vapaa-aikatoimen henkilöstön yhteistyön ja osaamisen kehittäminen • ”Koko Enonkoski liikkumaan” -hankkeen tavoitteiden toteutuminen


TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Asukasluku 1 505 1 510 1 477 1 477 1 477

Toimintatulot/€ 165,04

Toimintakulut/€ -13 383,36 -15 775,00 -14 922,00 -14 922,00 -14 922,00

Toimintakate/€ -13 218,32 -15 775,00 -14 922,00 -14 922,00 -14 922,00

€/asukas 8,78 10,45 10,10 10,10 10,10


Rehtori-sivistystoimen johtaja 0,05 0,05 0,05

Toimistosihteeri 0,15 0,15 0,15

57 5.5 Tekninen lautakunta

Toiminta-ajatus ja palvelusuunnitelma Tekninen toimi huolehtii kunnan toimesta tapahtuvasta maankäytön- ja rakentamisen suunnittelusta, rakentamisen neuvontatehtävistä, omien rakennustensa kunnossapidosta, liikennealueista ja -turvallisuustyöstä, vesi- ja viemärilaitoksen sekä kaukolämmön jakelusta, sekä ympäristön tilan seuraamisesta ja valvonnasta. Rakennusvalvonnan osalta teknisen lautakunnan yleisenä tehtävänä on edistää hyvää rakennustapaa ja valvoa rakennustoimintaa kunnassa, sen mukaan kuin rakennuslaissa tai muutoin on säädetty tai määrätty. Lisäksi lautakunta toimii kunnan ympäristönsuojelun viranomaisena. Vastuualueen tehtävät;

� maankäytön ja rakentamisen suunnittelu, kaavoitus � rakentamiseen liittyvät neuvontapalvelut � kunnan omien rakennusten kunnossapito � kunnan kiinteistöjen kiinteistönhoito � liikennealueiden kunnossapito � puistojen ja puistometsien hoito � sataman ja laitureiden ylläpito ja hoito � kunnan rakennuttamistehtävät � vesi-ja viemärilaitoksen ylläpito � kaukolämpölaitoksen ja verkoston ylläpito � rakennusvalvonta � kunnan ympäristönsuojelutehtävät � työsuojelutehtävä

Sitovat tavoitteet

� huolehtia, että kunnassa on vapaita tontteja rakentamiseen � rakennusten pitäminen kunnossa siten, että ovat käytettävissä käyttötarkoitukseensa � huolehtia liikenneväylien kunnosta � kuntalaisille hoidetut viihtyisät puisto-alueet � venepaikkojen tarjoaminen riittävässä määrin � vesi-ja viemärilaitoksen osalta taata vesihuollon toiminta � varmistaa lämmön toimitus kaikissa olosuhteissa � rakennusvalvonnan toiminta, luvat enintään 4 viikon käsittelyaika � valvoa ympäristön tilan säilymistä, ympäristökatselmukset vuosittain � työsuojelun kehittämien, toiminta ilman työtapaturmia


TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Asukasluku 1 505 1 510 1 477 1 477 1 477

Toimintatulot/€ 1 307 151,67 1 502 580,00 1 457 649,00 1 457 649,00 1 457 649,00

Toimintakulut/€ -1 431 200,19 -1 586 860,00 1 549 056,00 1 549 056,00 1 549 056,00

Toimintakate/€ -124 048,52 -84 280,00 -91 407,00 -91 407,00 -91 407,00

€/asukas 82,42 55,82 61,89 61,89 61,89


-386 568,15 -506 296,00 -507 401,00 -693 565,00 -735 668,00

Henkilöstö TP 2014 TA 2015 TA 2016 *kunnaninsinööri 1 1 1 *toimistosihteeri 1 1 1 *vesilaitoksen vastaava hoitaja/kiinteistön hoitaja 1 1 1 *kiinteistönhoitaja/laitosmies 2 2 2 *rakennusmies 1 1 1 *siistijä 4 4 4 *puistotyöntekijä/työllistetty 3 3 2 *oppisopimus 0 1 1 *työkokeilu 3 2 2 *opiskelijat harjoittelu SAMI 0 1 1

Yhteensä 16 17 16

58 Riskilomake/Tekninen lautakunta

Riskin suuruus: st = strateginen 1 = vähäinen riski to = toiminnallinen 2 = kohtalainen riski ta = taloudellinen 3 = merkittävä riski va = vahinko

Riski tai ongelma Pahimmat seuraukset Riskin suuruus 1-3 Riskiin varautuminen Asia hoidettu Toteutumisaikataulu Veden pilaantuminen

Uusi vedenottamo 2. to, ta, va

Varaveden toimitusjärjestelmä Toinen vedenottamo

Sopimus Esitetty kh/kv

On Ei hyväksytty

Lämmön toimitus keskeytyy

Koskenhelmi ja vanhustentalot ilman lämpöä

2. to, ta, va

Varavoimakoneet sähköllä peruslämpöä

Hankittu On

Sähkön katkeaminen yli 12 h

Talvella putkien jäätymiset, kylmyys

1. to, ta, va

Varavoimakoneet tulisijat yksityisillä kiinteistöillä

Hankittu On osin

Tietoliikennehäiriö / tuhoutuminen

Ei varmuuskopioita, jatkuvuuden varmistus

2. to, ta, va

Varmuuskopiointi, arkistot kuntoon

Osittain hoidettu Jatkuvaa

Henkilöstöriski

Käytännön töiden hoituminen

1. to, st

Sovittava käytännöt ”varallaolohenkilö” Sopimus naapurikunnan kanssa

Ei hoidettu 2016

59 Toimielin Tekninen lautakunta Vastuualue 410 Yleiset alueet Tulosyksikkö Vastuuhenkilö Kunnaninsinööri Toiminta-ajatus ja palvelusuunnitelma Kuntakeskuksen liikennealueiden ja liikuntapaikkojen ylläpitäminen, hoito ja kehittäminen. Turvallisuusnäkökohtien huomioiminen ja positiivisen kuntakuvan luominen ympäristön hoidolla. Jätehuollon ja kierrätyspisteiden kehittäminen ajan tarpeiden mukaisesti. Yksityistieavustuksen myöntämisellä pyritään helpottamaan tasapuolisesti haja-asutusalueella asuvien kuntalaisten tienpidon taloudellista rasitusta. Vastuualueen tehtävänä on

� liikenneväylien ja katuvalojen ylläpito � puistot ja puistometsiköt � yksityistieasiat sekä tielautakunnan toimitukset � jätehuollon kehittäminen � ulkoilu- ja liikuntapaikat

Sitovat tavoitteet

� vanhojen elohopealamppujen poistaminen 2018 mennessä � puistometsien raivaukset 2016 � yksityistie avustukset maksatus toukokuun loppuun mennessä � keräyspisteen (metalli, lasi, paperi, pahvi, vaate ja SER, haitallisetjätteet) säilyttäminen kuntataajamassa � liikuntapaikat kesä ja talvi kuntalaisten käytössä


TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Asukasluku 1 505 1 510 1 477 1 477 1 477

Toimintatulot/€ 66 639,48 71 520,00 44 015,00 44 015,00 44 015,00

Toimintakulut/€ -202 951,87 -202 200,00 -181 345,00 -181 345,00 -181 345,00

Toimintakate/€ -136 312,39 -130 680,00 -137 330,00 -137 330,00 -137 330,00

€/asukas 90,57 86,54 92,98 92,98 92,98


-33 478,08 -82 630,00 -74 113,00 -77 312,00 -81 512,00

Tunnusluvut: TP 2014 TA 2015 TA 2016 Elohopealamppujen vaihto lediin 12 25 50 Puistometsien raivaukset ha 20 40 60

60 Toimielin Tekninen lautakunta Vastuualue 420 Kiinteistöt Tulosyksikkö Vastuuhenkilö Kunnaninsinööri Toiminta-ajatus ja palvelusuunnitelma Ylläpitää olemassa olevaa rakennuskantaa sillä tasolla, että käyttäjillä on edellytykset kiinteistössä tarkoitettuun toimintaan ja poistaa korjausvelkaa. Pitää kiinteistöjen käyttöaste mahdollisimman korkealla tasolla.

Vastuualueen tehtävät: � kunnan omien kiinteistöjen, rakennusten kunnossapito ja käyttöturvallisuus � kunnankiinteistöjen kiinteistönhoito � rakennuksiin liittyvät rakennuttajatehtävät � kunnan kiinteistöjen vuokraus ja myynti

Sitovat tavoitteet

� rakennusten käytettävyys tarkoitukseensa � kiinteistöjenhoito ympärivuorokautisesti (varallaolo)


TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Asukasluku 1 505 1 510 1 477 1 477 1 477

Toimintatulot/€ 896 319,71 1 080 580,00 1 054 704,00 1 054 704,00 1 054 704,00

Toimintakulut/€ -538 807,44 -680 577,00 -671 682,00 -671 682,00 -671 682,00

Toimintakate/€ 357 512,27 400 003,00 383 022,00 383 022,00 383 022,00

€/asukas 237,55 264,90 259,32 259,32 259,32


-316 365,02 -379 377,00 -382 636,00 -457 543,00 -465 446,00

Tunnusluvut: TP 2014 TA 2015 TA 2016 Käyttöön soveltuvat rakennukset % 100 100 100

Kiinteistön henkilöstökulut €/m3 (54213 m3) 3,56 7,89 4,42

Vuokrausaste % 80 ? 80

61 Toimielin Tekninen lautakunta Vastuualue 440 Kaukolämpölaitos Tulosyksikkö Vastuuhenkilö Kunnaninsinööri Toiminta-ajatus ja palvelusuunnitelma Lämmön häiriötön jakelu asiakkaille biopolttoaineella alihankintaa hyväksi käyttäen.

Vastuu alueen tehtävät; � hankkia alihankintana kaukolämpö mahdollisimman edullisesti � huoltaa ja korjata jakeluverkostoa � hankkia uusi liittyjiä jakeluverkostoon

Sitovat tavoitteet

� lämmön toimitus ilman keskeytyksiä � lämmön myynti kannattavasti


TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Asukasluku 1 505 1 510 1 477 1 477 1 477

Toimintatulot/€ 194 379,69 178 630,00 187 830,00 187 830,00 187 830,00

Toimintakulut/€ -217 948,89 -206 283,00 -204 931,00 -204 931,00 -204 931,00

Toimintakate/€ -23 569,20 -27 653,00 -17 101,00 -17 101,00 -17 101,00

€/asukas 15,66 18,31 11,58 11,58 11,58


-2 387,16 -2 148,00 -1 933,00 -1 934,00 -1 934,00

Tunnusluvut: TP 2014 TA 2015 TA 2016 Lämmön jakelun keskeytys h 0 0 0

Lämpöenergian myyntihinta €/MWh 66,82 66,82 80,44 Lämpöenergian myynti tuotto € -23 569,00 -27 653,00 -17 101,00 Liittymien lukumäärä kpl 25 25 26

62 Toimielin Tekninen lautakunta Vastuualue 450 Vesi- ja viemärilaitos Tulosyksikkö Vastuuhenkilö Kunnaninsinööri Toiminta-ajatus ja palvelusuunnitelma Vesi- ja viemärilaitoksen vastuulla on talousveden luotettava jakelu asiakkaille ja jätevesien puhdistaminen

mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavasti. Laitosten ohjauksessa käytetään ajanmukaista tekniikkaa.

Vastuu alueen tehtävät; � vedenottamon ja vedenkäsittelyn hoitaminen � vedenjakeluverkoston ylläpito ja korjaukset � jätevesiverkoston ja pumppaamoiden ylläpito ja korjaukset � jäteveden käsittely lupaehtojen mukaisesti

Sitovat tavoitteet

� häiriötön vedenjakelu � veden laadun tulee täyttää juomaveden laatuvaatimukset � jätevedenpuhdistamon osalta lupaehtojen täyttäminen


TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Asukasluku 1 505 1 510 1 477 1 477 1 477

Toimintatulot/€ 135 201,10 154 850,00 150 100,00 150 100,00 150 100,00

Toimintakulut/€ -156 720,01 -174 547,00 -146 968,00 -146 968,00 -146 968,00

Toimintakate/€ -21 518,91 -19 697,00 3 132,00 3 132,00 3 132,00

€/asukas 14,30 13,04 2,12 2,12 2,12


-34 337,89 -42 141,00 -48 719,00 -156 776,00 -186 776,00

Tunnusluvut: TP 2014 TA 2015 TA 2016 Keskeytys vedenjakelussa h 0 0 0 Veden laatu huomautukset kpl 0 0 0

Jäteveden osalta häiriöt kpl 0 2 0 Vesi laitoksen tulos € -21 518,00 -19 697,00 3 132,00

63 Toimielin Tekninen lautakunta Vastuualue 460 Palo- ja pelastustoimi Tulosyksikkö Vastuuhenkilö Kunnaninsinööri Toiminta-ajatus ja palvelusuunnitelma Turvata kuntalaisille hyvä perusturvallisuuden taso ja antamalla neuvontaa sekä valistusta. Toiminnasta vastaa

Etelä-Savon pelastuslaitos, paikallisena toimijana Enonkosken sopimuspalokunta.

Vastuualueen tehtävät: � palo-ja pelastustoimi � palotarkastukset � opastus ja neuvonta � koulutus

Sitovat tavoitteet

� turvata turvallisuustaso palo ja pelastustoimen osalta kunnan alueella Määrärahataulukko sitovalla tasolla

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Asukasluku 1 505 1 510 1 477 1 477 1 477

Toimintatulot/€

Toimintakulut/€ -142 463,85 -141 380,00 -157 320,00 -157 320,00 -157 320,00

Toimintakate/€ -142 463,85 -141 380,00 -157 320,00 -157 320,00 -157 320,00

€/asukas 94,66 93,63 106,51 106,51 106,51

Tunnusluvut: TP 2014 TA 2015 TA 2016 Tulipalojen ja onnettomuuksien määrä kpl luku luku luku Vapaapalokunnan henkilöstö luku luku luku

64 Toimielin Tekninen lautakunta Vastuualue 480 Tekninen toimisto/hallinto Tulosyksikkö Vastuuhenkilö Kunnaninsinööri Toiminta-ajatus ja palvelusuunnitelma Teknisen sektorin eri tulosyksiköiden toiminnan yhteensovittaminen hoitamalla hallintoa keskitetysti. Rakennusvalvonnan palvelujen tuottaminen MRL:n ja MRA:n sekä RakMk:n mukaisesti, sekä ympäristönsuojeluun, valvontaan ja ohjeistukseen liittyvät tehtävät.

Vastuualueen tehtävät; � teknisen toimen eri toimialueiden ja henkilöstön yhteensovittaminen � rakentamiseen liittyvät neuvontapalvelut, ARA � kunnossapidon suunnittelu rakennusten ja eri toimialueiden rakenteiden osalta � rakennuttamistehtävät � rakennusvalvonta � ympäristönsuojelu � työsuojelu koko kunnan osalta

Sitovat tavoitteet;

� rakennusten käytettävyys � maksuton korjausneuvonta ns. korjausneuvoja toiminta, ARA:n avustusten hakeminen � rakennuslupien myöntäminen 4 viikon sisällä � ympäristölupien ajan tasalla pitäminen � ei työtapaturmia


TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Asukasluku 1 505 1 510 1 477 1 477 1 477

Toimintatulot/€ 14 611,69 17 000,00 21 000,00 21 000,00 21 000,00

Toimintakulut/€ -172 308,13 -181 873,00 -186 810,00 -186 810,00 -186 810,00

Toimintakate/€ -157 696,44 -164 873,00 -165 810,00 -165 810,00 -165 810,00

€/asukas 104 78 109,19 112,26 112,26 112,26

Tunnusluvut: TP 2014 TA 2015 TA 2016 ARAN hakemukset 2 2 4 Rakennusluvat, toimenpideluvat ja -ilmoitukset

76 35 35

65

5.7 Kunnan käyttötalous yhteensä (ulkoinen/sisäinen)

€ TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos-% TS 2017 TS 2018

Toimintamenot 12 156 882,70 12 674 472,00 12 601 193,00 -0,58 % 12 608 693,00 12 608 677,00

Toimintatulot 3 340 454,48 3 555 689,00 3 466 777,00 -2,50 % 3 466 777,00 3 466 777,00

Netto 8 816 428,22 9 118 783,00 9 134 416,00 0,17 % 9 141 916,00 9 141 900,00

Suunnitelmapoistot 413 164,23 532 269,00 547 340,00 2,83 % 727 084,00 769 187,00 Kertaluonteiset poistot

TUNNUSLUVUT

Asukasluku 1505 1510 1477

€/asukas 5858,09 6038,93 6184,44

66

6 Investointiosa

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 € € € € € 9100 Kotipalveluauto (korvausinvestointi/palvelun varmistaminen) 25 000 9101 Erityisryhmien kuntoilulaite 7 500,00 (uusi-investointi/palvelun parantaminen) 9301 Urheilukentän kunnostaminen 25mm juoksuratatiilimurske (tm=10.400+työt) (korjausinvestointi/palvelun parantaminen) 13 000 Koulun kaukalon kivituhka (uusi-investointi/palvelun parantaminen) 6 000 9302 Liikuntahalli

Kuntosalin suunnittelu, n. 150 m2/remontointi 6 000 200 000 Kuntosalin laitteiden uusinta 35 000 (korjausinvestointi/palvelun parantaminen)

9305 Latukone/moottorikelkka 83 000,00 (korvausinvestointi/palvelun varmistaminen)

9400 Vanhustentalot; huoneistojen kunnostus (korjausinvestointi/palvelun parantaminen) 65 521,12 45 000 45 000 45 000 50 000

Vanhustentalot, kerhotilan kunnostus ja laajennus 150 000 Vanhustentalojen paloturvallisuus , sähköinenpalohälytysj. (korjausinvestointi/palvelun varmistaminen)

9401 Palvelutalon saunan remontti 18 000

pyykkihuoneen rremontti 5 703,27

lvi-investointi, sekoittajat + termostaatit 18 000

ulko-ovien uusinta 11 500

vesikaton korjaus 30 000

(uusi-investointi/palvelun parantaminen)

9404 Kirkonkylän koulu; talotekniikka

Alakoulun remontointi, purkutyö 6 000 160 000

(korvausinvestointi/palvelun varmistaminen)

uusimisen suunnittelu, valmistelu ja kilpailutus

(korjausinvestointi/palvelun varmistaminen) 10 000

9406 Enonkosken koulu; talotekniikka

talotekniikan uusiminen 2013

(korjausinvestointi/palvelun varmistaminen)

Koulun pallokentän tekonurmi 8 500

9407 Rivitalo 2, Tervarannantie 7

Vesilinjojen uusiminen 25 000

Ikkunoiden uusinta 25 000

Päiväkodin muutokset 6 168,00 30 000 15 000

(korjausinvestointi/palvelun parantaminen)

9408 Vuokratalo Sepänmäki, 3+3 huoneistoa

Rinnetie 14

Lämminvesivaraaja 10 000


Pesuhuoneiden saneeraus/uudet keittiökalusteet 7 000

9410 Koskipirtti ja riihirakennus ulkomaalaus, katot korjaus (korjausinvestointi/palvelun varmistaminen)

Koskipirtti 10.500€ 9 655,54

Riihirakennus 7.000€ 6 204,89

67

TP 2014

€ TA 2015

€ TA 2016

€ TS 2017

€ TS 2018

€

9414 Rivitalo 1. Rantakuja 4, saunaremontti 17 500,01 60 000

Ikkunoiden uusinta 28 000


9415 Teollisuushalli 3, Teollisuustie 8

Piha-alueen asfaltointi/laajennus 15 000


9417 Teollisuushalli 1, Enonkoskentie 22T

Lämmityskattila/varaaja 12 000


9422 Kaavatiet ja maankäyttö;

Kaavateiden korjaukset

(uusi-investointi/palvelun parantaminen) 3 630,43 15 000 10 000 10 000 15 000

9422 Kaavatiet ja maankäyttö;

Kävelytien sillan korjaus 18 468,98


9423 Leirimaja-tilan suunn. ja kunn.tek.rak.

kunnallistekniikan, tiestön ja katuvalaistuksen rakentaminen (uusi-investointi/palvelun parantaminen) 96 532,00

9424 Katuvalaistuksen uusinta

(korvausinvestointi/palvelun tuottajan vaihdos) 3 245,36 6 000 6 000 6 000 6 000

9429 Kunnan strateginen yleiskaava


9434 Puhdistamon varaosat 10 074,75 23 360


9437 Pahkajärven vedenottamo; varaosapaketti 10 571,74

(uusi-investointi/palvelun varmistaminen)

Vedenottamo aitaaminen 23 358,14

(uusi-investointi/palvelun varmistaminen)

Varavoimakone

9438 Vesi- ja viemärilinjat;

Hyypiänniemi ja Jokisivu, n. 3 km 6 000 6 000 200 000 200 000

vesijohto- ja viemäriverkoston suunnittelu


Käyttöveden varmistaminen 10 000 900 000 100 000


9443 Ajettava ruohonleikkuri

(korvausinvestointi/palvelun varmistaminen) 5 804,42 6 000 6 000 6 000

9447 Soidinniemi, kunnallistekn. Suunnittelu ja rakent.

(uusi-investointi/palvelun parantaminen) 10 217,30 9 000

9448 Laukunkankaan tuulivoimalapuiston yleiskaava

9460 Rivitalo 3. Tervarannantie 5

runkovesilinjat talon sisällä uusinta 23 669,24

ikkunoiden ja ovien uusinta 35 000


9462 Hyypiäniemi laituri uusinta, veneaisat 10 kpl 19 646,35

(uusi-investointi/palvelun parantaminen) 10 000

9463 Koulun/Palvelutalon keittiö 8 000

Koulun keittiö, laitteiden uusinta 8 000

Palvelutalon ruokalaan pöydät ja tuolit 7 188,40

9465 Kirkonkylän torialue

Torialue, Toivonniemi 5 830,57 20 000

xxxx Sahalampi kunnostus, suunnittelu (6.000) (60.000)

toteutuminen käyttötalouteen


68

TP 2014

€ TA 2015

€ TA 2016

€ TS 2017

€ TS 2018

€

9550 Kiinteä omaisuus

Inv/Käyttöomaisuuden osto 29 900,00 68 000

9570 Osakkeet ja osuudet

käyttöomaisuuden osto 226 924,11

Investointimenot € 696 314,62 500 860 460 500 1 334 000 509 000

Rahoitusosuudet investointeihin

9410 Koskipirtti 1 500,00

9438 Käyttöveden varmistaminen 225 000

9465 Kirkonkylän torialue 5 000

9302 Liikuntahalli 50 000

9550 Kiinteä omaisuus/käyttöomaisuuden myynti 243 800,34

Investointitulot € 245 300,34 5 000 50 000 225 000

Nettomeno € 451 014,28 495 860 410 500 1 109 000 509 000

Investointiosan talousarvio 2015 sarake sisältää 2015 ta-muutokset

koulun pallokentän tekonurmi 500€

jäteveden puhdistamo 23 360€

soidinniemi 9 000€

palvelutalon keittiö 8 000€

Yhteensä 40 860€/alkuperäinen ta 455 000€

69

7 Rahoitusosa

VEROTULOT

Kunnan tuloverotuotoksi vuodelle 2016 on arvioitu 3 550 000 €, tuloveroprosentin ollessa 21,0 %.

Kunnan osuuden yhteisöverotuotosta arvioidaan olevan 495 000 €. Kiinteistöverotuotoksi on

arvioitu 426 000 € seuraavilla kiinteistöveroprosenteilla yleinen 0,80 %, vakituinen asuinrakennus

0,50%, ja muu kuin vakituinen asuinrakennus 1,10%. Valtuuston päätös 26.10.2015

TP 2014 € TA 2015 € TA 2016 € TS 2017 € TS 2018 €

Kunnan tulovero 3 538 691,74 3 605 000,00 3 550 000,00 3 571 300,00 3 621 298,00

Kiinteistövero 360 226,12 423 000,00 426 000,00 432 390,00 432 390,00

Osuus yhteisöveron tuotosta 495 152,91 500 000,00 495 000,00 507 375,00 529 699,00

Verotulot yhteensä 4 394 070,77 4 528 000,00 4 471 000,00 4 511 065,00 4 583 387,00

Asukasluku 1 505 1 510 1 477 1 477 1 477

€/asukas 2 919,65 2 998,68 3 027,08 3 054,21 3 103,17

VALTIONOSUUDET

Peruspalv.valt.osuus (yleinen valt.osuus)

5 709 812,00 5 083 210,00 5 104 090,00 5 104 090,00 5 104 090,00

Opetus- ja kulttuuritoimi -512 608,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Valtionosuudet yhteensä 5 197 204,00 5 083 210,00 5 104 090,00 5 104 090,00 5 104 090,00 €/asukas 3 453,29 3 366,36 3 455,71 3 455,71 3 455,71

KORKOTUOTOT 41 591,45 31 850,00 29 520,00 29 520,00 29 520,00

€/asukas 27,64 21,09 19,99 19,99 19,99

MUUT RAHOITUSTUOTOT 51 703,77 52 000,00 46 500,00 46 500,00 46 500,00

€/asukas 34,35 34,44 31,48 31,48 31,48

SATUNNAISET TUOTOT 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

€/asukas 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

KORKOKULUT -9 653,32 -5 000,00 0,00 -10 000,00 -10 000,00

€/asukas -6,41 -3,31 0,00 -6,77 -6,77

MUUT RAHOITUSKULUT -126,70 0,00 0,00 0,00 0,00

€/asukas -0,08 0,00 0,00 0,00 0,00

SATUNNAISET KULUT -150 111,27 -50 000,00 -50 000,00 -50 000,00 0,00

€/asukas -99,74 -33,11 -33,85 -33,85 0,00

RAHASTOJEN LISÄYS 0,00 -2 000,00 -2 000,00 -2 000,00 -2 000,00

€/asukas 0,00 -1,32 -1,35 -1,35 -1,35

RAHOITUSOSA YHTEENSÄ

Tulot yhteensä 9 684 569,99 9 695 060,00 9 651 110,00 9 691 175,00 9 763 497,00

Tulot €/asukas 6 434,93 6 420,57 6 534,27 6 561,39 6 610,36

Menot yhteensä -159 891,29 -57 000,00 -52 000,00 -62 000,00 -12 000,00

Menot €/asukas -106,24 -37,75 -35,21 -41,98 -8,12

Netto 9 524 678,70 9 638 060,00 9 599 110,00 9 629 175,00 9 751 497,00

Netto €/asukas 6 328,69 6 382,82 6 499,06 6 519,41 6 602,23

70

8 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 €

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 858 571 517 539 612

Satunnaiset erät, netto -150 -50 -50 -50

Rahastojen lisäys -2 -2 -2 -2

Tulorahoituksen korjauserät 109 -70 -70 -70 -70

Investointien rahavirta

Investointimenot -696 -460 -461 -1334 -509

Rahoitusosuudet investointeihin 1 5 50 225

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 135 70 70 70 70

Toiminnan ja investointien rahavirta 257 64 54 -622 101

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset

Antolainausten lisäykset

Antolainausten vähennykset 107 76 82 82 82

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 800

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -80 -680 -40 -80

Lyhytaikaisten lainojen muutos

Oman pääoman muutokset

Muut maksuvalmiuden muutokset 314

Rahoituksen rahavirta 341 -604 82 842 2

Rahavarojen muutos 598 -540 136 220 103

Rahavarat 31.12. 3167 1460 1596 1816 1919

Rahavarat 1.1. 2569 2000 1460 1596 1816

Rahoituslaskelman tunnusluvut

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä -1 254 -1 433 -1 379 -2 001 -1 900

Lainanhoitokate 9,7 0,8 11,0 6,9

Kassan riittävyys, pv 98,41 39 49,14 51,84 58,37

Asukasmäärä 1 505 1 510 1 477 1 477 1 477

Lainanhoitokate ohjearvo yli 2 / hyvä (vuosikate+korkokulut/korkokulut+l.lyhennykset)

Kassan riittävyys ohjearvo 14-30 pv / riittävä

Tavoitearvo yli 30pv

71

9 Tuloslaskelma (ulkoinen)

TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 €

Toimintatuotot 2142 2287 2259 2259 2259

Myyntituotot 851 1043 1030 1030 1030

Maksutuotot 341 350 352 352 352

Tuet ja avustukset 222 129 113 113 113

Muut toimintatuotot 728 765 764 764 764

Toimintakulut 10959 11406 11393 11400 11400

Henkilöstökulut 4533 4714 4680 4687 4687

Palkat ja palkkiot 3451 3603 3584 3590 3590

Henkilöstösivukulut 1082 1111 1096 1096 1096

Eläkekulut 920 942 912 912 912

Muut henkilösivukulut 162 169 184 184 184

Palvelujen ostot 4799 4899 4983 4984 4984

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 710 835 823 823 823

Avustukset 437 429 456 456 456

Muut toimintakulut 480 529 451 451 451

Toimintakate -8817 -9119 -9134 -9142 -9142

Verotulot 4394 4528 4471 4511 4583

Valtionosuudet 5197 5083 5104 5104 5104

Rahoitustuotot ja -kulut 84 79 76 66 66

Korkotuotot 42 32 30 30 30

Muut rahoitustuotot 52 52 46 46 46

Korkokulut -10 -5 0 10 10

Muut rahoituskulut 0 0 0 0 0

Vuosikate 858 571 517 539 611

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -413 -532 -548 -727 -769

Muut lisäpoistot

Satunnaiset erät

Satunnaiset tuotot 0

Satunnaiset kulut -150 -50 -50 -50

Tilikauden tulos 295 -11 -81 -238 -158

Rahastojen lisäys/vähennys -2 -2 -2 -2

Tilikauden yli/alijäämä 295 -13 -83 -240 -160

Tunnuslukuja: Toimintatuotot/Toimintamenot % 20 20 20 20 20 Vuosikat/Poistot % 208 107 94 74 79 Vuosikate, euro/asukas 570,34 378,33 349,83 365,10 414,08 Kertynyt yli-/alijäämä 4808 4795 4712 4472 4312

Asukasluku vuoden lopussa 1505 1510 1477 1477 1477

72

10 Talousarvio 2016 määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto

Toimintakate Menoarviot Tuloarviot

KÄYTTÖTALOUSOSA Sitovuus 1)

Tarkastuslautakunta

Tarkastustoimi N -10 511 10 511

Kunnanhallitus

Yleishallinto N -810 643 1 135 816 325 173

Terveystoimi N -3 157 529 3 157 529

Maa- ja metsätilat N 353 446 38 654 392 100

Työllisyydenhoito N -65 026 65 026

Sosiaalilautakunta

Sosiaalityö N -698 980 781 980 83 000

Vanhustenhuolto N -1 980 467 3 006 237 1 025 770

Sosiaalitoimen hallinto N -212 012 212 012

Sivistyslautakunta

Perusopetus N -1 492 193 1 589 378 97 185

Muu koulutus N -30 270 30 270

Kirjasto N -122 663 122 863 200

Lasten päivähoito -456 266 538 266 82 000

Sivistystoimen hallinto N -77 415 77 415

Vapaa-aikalautakunta

Kulttuuritoimi N -10 884 10 884

Liikuntatoimi N -213 212 216 712 3 500

Nuorisotoimi N -43 462 43 662 200

Vapaa-aikatoimen hallinto N -14 922 14 922

Tekninen lautakunta

Yleiset alueet N -137 330 181 345 44 015

Kiinteistöt N 383 022 671 682 1 054 704

Kaukolämpölaitos N -17 101 204 931 187 830

Vesi- ja viemärilaitos N 3 132 146 968 150 100

Palo- ja pelastustoimi N -157 320 157 320

Teknisen toimen hallinto N -165 810 186 810 21 000

TULOSLASKELMAOSA

Verotulot B 4 471 000

Valtionosuudet B 5 104 090

Korkotulot B 29 520

Muut rahoitustulot B 46 500

Korkomenot B

Muut rahoitusmenot B

Satunnaiset erät B 50 000

Rahastojen lisäys (-) B 2 000

73 INVESTOINTIOSA

Sosiaalilautakunta

Kotipalveluauto N 25 000

Vapaa-aika lautakunta

Kuntosalin remontointi ja laitteiden uusinta N 235 000 50 000

Tekninen lautakunta

Vanhustentalot, huoneistojenkunnostus N 45 000

Palvelutalo, ulko-ovien uusinta N 11 500

Kirkonkylän koulun remontointi

(purku ja suunnittelu) N 16 000

Rivitalo 2, päiväkodin muutokset N 15 000

Rivitalo 1, saunaremontti N 60 000

Teollisuushalli 3, piha-alueen

asfaltointi/varaston laajennus N 15 000

Kaavateiden korjaukset N 10 000

Katuvalot N 6 000

Vesi- ja viemärilinjat, Hyypiänniemi

vesijohto/viemäriverkosto N 16 000

Ajettava ruohonleikkuri N 6 000

RAHOITUSOSA

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset

Antolainasaamisten vähennykset B 82 000

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys

Pitkäaikaisten lainojen vähennys B

Lyhytaikaisten lainojen muutos

Oman pääoman muutokset

Vaikutus maksuvalmiuteen 136 194

TALOUSARVION LOPPUSUMMA -9 134 416 13 249 887 13 249 887

1) N = sitovuus nettomäärärahana/-tuloarvio, B =

bruttomääräraha/-tuloarvio

Tämä talousarvio / taloussuunnitelma vuosille 2016–2018 on hyväksytty Enonkosken kunnanvaltuuston kokouksessa 14.12.2015 § 50

Tauno Nurmio Kari Kuuramaa valtuuston puheenjohtaja kunnanjohtaja

kunnanjohtajan katsaus 1 - enonkoski.fi 2016.pdf · työllisten määrä lisääntyy vuosina...

Documents