KEMIAKemi

6/20

16

PURKU-JÄTEvoi ollapommi

MUOVI-SADEropisee

SÄILÖNTÄpelastaasadon

PERIMÄNmuokkausmullistui

The NEW Thermo Scientific™ TSX Series of ultra-low temperature freezers

provides a better environment for your critical samples and your laboratory. The

TSX’s V-drive technology is designed to provide temperature uniformity that

continually adapts to the lab’s environment, offering significant energy savings

without compromising sample protection. The TSX also offers a whisper-quiet

operation, dense storage capacity and environmentally-friendly features such as

natural refrigerants and water-blown foam insulation.

inside and out

A better environment

• Discover more at thermoscientific.com/tsx

© 2

016

Ther

mo

Fish

er S

cien

tific

Inc.

All

right

s re

serv

ed. A

ll tr

adem

arks

ar

e th

e pr

oper

ty o

f The

rmo

Fish

er S

cien

tific

and

its s

ubsi

diar

ies.

Energy savingsSave up to 50% energy

over conventional refrigerant freezers

Adaptive controlV-drive technology adapts

to usage to quickly restore temperature

Big storage capacityCapacity for up to 600

2-inch cryo boxes, maximizing space

Ota yhteyttä, niin kerromme lisää:myynti.fi@thermofisher.com010 329 2200

TSX_ULT_Freezer_Advert_A4_v2.indd 1 21.9.2016 15:24:35

www.gwb.fi

90 1 9 2 6 - 2 0 1 6

90 vuotta laatuajattelua ja huippumerkkejäOy G.W.Berg & Co Ab on toiminut alallaan samalla nimellä jo vuodesta 1926.

Meidät tunnetaan laadukkaiden laboratorio-, tuotanto-, ja prosessimittauslaitteiden toimittajana.

Tarina alkoi, kun Georg Wilhelm Berg perusti yrityksen nimeltä Ing. G. W.Berg. Liiketoiminta perustui jo silloin laatumerkkien maahantuontiin ja huoltoon.

Olemme edelleen 100% perheomisteinen yritys. Haluamme omalla toiminnallamme ja toimittamillamme ratkaisuilla tehostaa ja

parantaa asiakkaan tuloksentekoa. Edustamamme tuotteet ovat alansa huippuja. Omaamme alan parhaan

osaamisen ja pyrimme olemaan asiakkaillemme halutuin yhteistyokumppani laite- ja palveluratkaisujen toimittajana.

Ratkaisuja asiakkaille vuodesta 1926, palveluksessanne

4 6/2016KEMIA

SISÄLLYS

6 Purkumateriaalit– kiertotalouden

pommi?Katja Pulkkinen

14 TÄTÄ MIELTÄ

Matin hyvä päiväHarri Köymäri

16 Sataa, sataa ropisee Mikromuovia

tulee taivaaltakinKalevi Rantanen

Lihat lumeen, kalat suolaan, hillot purkkiin. Ikivanhat ja uudemmat säi-löntäkonstit ovat pitäneet ihmiskun-nan hengissä. (s. 40)

”Olisi ihan ällöä kävellä roskissa!” Kaikki aikuiset eivät vielä osaa käsitel-lä jätteitä näin mallikkaasti. (s. 20)

Rakennusten purkujätteiden kemi-kaalisisältö on usein tuntematon. Kierrätyksen mukana voivat kiertää myös haitalliset aineet. (s. 6)

38 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA

Aila Valkila Ympäristöalan moniosaaja

Sisko Loikkanen

40 Säilöntä pitää sadon syömäkelpoisena

Jarmo Wallenius

44 Lainsäädäntö jäi jälkeenUudet työkalut mullistivat perimän

muokkauksenHarriet Öster

48 Entsyymien jalostuksellaTehoa rehuntuotantoonLauri Lehtinen

50 Kuusen kumi tekeesamettisen jogurtinKirsi Mikkonen

52 Pakastinfarmi säilöö biopankin aarteetKerttu Vähänen

54 Laboratorio tänäänKylmälaitteiden internetja muita edistysaskeliaMarja Saarikko

Kuva

t: Sc

anst

ockp

hoto

20 AJANKOHTAISTA

”Eihän kaatopaikkoja enää ole!”Lasten akatemia pureutui jätehallinnan

haasteisiinHilkka Vähänen

22 UUTISIA

27 KEMIA SILLOIN ENNEN

27 NÄKÖKULMA

Ihmeelliset indikaattoritAnja Nystén

28 VIHREÄT SIVUT

34 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

56 KEEMIKKO

Nörtin askeleet

57 GADOLINISTA KAJAHTAA

Minustako kemisti?Sonja Martikainen

58 ULKOMAILTA

60 HENKILÖUUTISIA

63 TULEVIA TAPAHTUMIA

64 SEURASIVUT

66 TIETEEN KAUPUNGIT

Life science kukoistaa Kööpenhaminassa

Sisko Loikkanen

Modernin geenitieteilijän työkalupa-kista löytyy hämmästyttäviä välineitä. (s. 44)

Maalla, merellä, ilmassa. Väärin käsi-teltynä muovijäte voi jopa sataa nis-kaamme. Lue sivulta 16, millä keinoin haitallisia muovihiukkasia torjutaan.

56/2016 KEMIA

KEMIAKemi

PÄÄKIRJOITUS11. lokakuuta 2016

Vol. 43 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628

Toimitus • Redaktion • OfficePohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 901toimitus@kemia-lehti.fiwww.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti

Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-ChiefDI Leena Laitinen 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing EditorPäivi Ikonen 0400 139 948paivi.ikonen@kemia-lehti.fi

Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485taitto@kemia-lehti.fi

Sihteeri • Sekreterare • SecretaryIrja Hagelberg 0400 578 901irja.hagelberg@kempulssi.fi

Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing EditorSanna Alajoki 040 827 9727sanna.alajoki@kemia-lehti.fi

Ilmoitukset • Annonser • Advertisementsilmoitukset@kemia-lehti.fi

Myynti • Försäljning • SalesJaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fiIrene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi

Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptionspuh. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi

TilaushinnatKotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroaKouluille 49 euroa, www.aikakaus.fiPrenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euroSubscription price (out of Finland) EUR 145Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16

OsoitteenmuutoksetKemian Seurojen toimistopuh. 010 425 6302, faksi 010 425 6309toimisto@kemianseura.fi

Kustantaja • Utgivare • PublisherKempulssi OyToimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing DirectorLeena LaitinenPohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial BoardViestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe OyProfessori Matti Hotokka, Åbo AkademiToimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian SeuratPäätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-KemiToimittaja Sisko Loikkanen, YleisradioProfessori Jan Lundell, Jyväskylän yliopistoProfessori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehtiKeskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2016ISO 9002

SELAILIN kuumeisesti firman sähköisiä kansioita, ja hiki alkoi kihota hiusrajaan. Hallinto: tyhjää. Toimitus: tyhjää. Myynti: tyhjää.

IT-tukemme oli vähän aiemmin ryhtynyt putsaamaan kollegan juntturaan mennyttä tietokonetta, ja lopputulos osoittautui jokseen-kin yliampuvaksi. Valtaosa yhtei-sen dropboksimme sisällöstä, yli 75 000 tiedostoa, oli dumpattu bittiavaruuteen.

Edessä oli viikonloppu, viikon päästä seuraavan lehden painoonmeno ja pelastuksen avaimet kas-vottomilla nörteillä Atlantin tuolla puolen. Kun vielä maanantaina hoputuksiin vastattiin hiljaisuudella, päälle iski pahanlainen stressi.

UUVUTTAVA, negatiivinen stressi eli distressi on ainakin satunnai-nen tuttu meistä useimmille ja syystäkin paljon puhuttu ja tutkittu vitsaus. Työperäinen stressi on tuki- ja liikuntaelinsairauksien jälkeen suurin työterveysongelma Euroopassa.

Vähemmän tuttu on stressin positiivinen kääntöpuoli, eustressi. Se on voimavara, jota kokeva nauttii tekemisestä paineen tunteesta huolimatta tai sen ansiosta. Hyvä stressi antaa draivia työhön ja innostusta oppimiseen ja uuden luomiseen.

VTT:n ja Tampereen yliopiston tutkijatiimi tutki aihetta kesällä päättyneessä Eustress-hankkeessa. Tekesin tukema hanke tuotti ne-tistäkin löytyvän työkirjan Älä tule paha stressi, tule hyvä stressi ja helppokäyttöisen verkkotyökalun (www.hyvastressi.fi), jonka avulla voi tunnistaa ja harjoitella erilaisia tapoja hyvän stressin luomiseen ja ylläpitämiseen.

Jokainen voi löytää itselleen sopivat apuvälineet. Yhtä auttaa muistilista, toista olosuhteiden rauhoittaminen. Oman työarkeni uu-sin helpottaja on iPadin muistilehtiö, joka on korvannut katoilevat ruutupaperit ja johon voin tallentaa ideat vaikka bussimatkalla.

MYÖNTEINEN buustaus onnistuu usein pienillä teoilla. Eustress-hankkeessa haastatelluista yrittäjistä yksi tsemppaa itseään kehuin ennen vaativaa tilannetta. Toinen katkaisee painostavan olon kokei-lemalla, kuinka vauhdikkaasti saa työtuolinsa rullaamaan avokont-torin päästä päähän. Huumorilla pääsee pitkälle, muistuttaa kolmas.

Stressi ei ole pelkästään henkilökohtainen kokemus, vaan sillä on tapana tarttua. Sekä huono että hyvä stressi leviävät helposti työ-yhteisöissä. Myönteinen vire löytyy helpommin, kun tekee asioita yhdessä toinen toistaan kannustaen. Myös onnistumisille kannattaa hurrata yhdessä – ”Koko talo on ihan täynnä kuplia”, eräs haastateltu intoilee.

Mekin hurrasimme, kun kadonneet tiedostot lopulta palautuivat kansioihinsa. Nyt lapio oli jälleen omissa käsissämme. Kyllä me tämä viivästys kiinni kurotaan!

Mar

kku

Jout

sen

Stressin parempi puoli

Onnistumisille kannattaa hurrata yhdessä.

6 6/2016KEMIA

Katja Pulkkinen

Tukholmaan on noussut uusi sairaa-larakennus, aivan erityinen sellainen.

Uuden Karoliinisen sairaalan (Nya Karolinska Solna) jokainen materiaa-li on koottu sähköiseen tiedostoon, joka sisältää myös tietoja materiaa-lin sisältämistä haitallisista aineista. Rakenteista on suunnitteluvaiheessa eliminoitu aineita, jotka voisivat ai-heuttaa käyttäjille terveyshaittaa tai tekisivät niistä vaarallista jätettä.

Kun sairaala jonakin päivänä pu-retaan, kierrättäjien työ on helppo. Materiaali materiaalilta voidaan ar-vioida, mihin laivaan mikäkin jäte lastataan – uudelleenkäyttöön, uu-sioraaka-aineeksi, energian-tuotantoon tai kaato-paikalle.

Varautuminen on tarpeen, sillä EU:n uusi kiertotalouspa-ketti asettaa materi-aalien uusiokäytöl-le rakennusjätteen osalta tiukat vaati-mukset: 70 prosenttia ei-vaaralliseksi luoki-tellusta rakennus- ja purkujätteestä on kierrätettävä.

Purkumateriaalit– kiertotalouden pommi?

Kiertotaloudessa myös purkurakennusten materiaalien on määrä kiertää. Ongelma on, että materiaalien kemikaalisisältöä ei tunneta. Kiertoon saattavat päätyä myös haitalliset aineet.

Scanstockphoto

Kaatopaikalle kuskaaminen tai energiaksi polttaminen ei riitä, vaan jätteestä pitää syntyä uusia materi-aaleja vaikkapa uusien rakennusten raaka-aineiksi tai maarakentamiseen. Tavoitteiden tulee täyttyä jo vuonna 2020.

Päämäärä kuulostaa materiaalite-hokkuuden kannalta hyvältä. Raken-nussektori tuottaa noin kolmannek-sen kaikesta EU-alueella syntyvästä jätteestä eli vuosittain satoja miljoo-nia jätetonneja. Rakennusmateriaa-lien valmistus aiheuttaa myös huo-mattavat kasvihuonekaasupäästöt.

Kaikki eivät kuitenkaan ole samaa mieltä siitä, että kiertotaloustavoitteet olisivat automaattisesti hyviä tai tur-vallisia. Tukholmalaissairaalan kaltai-set rakennukset ovat nimittäin vielä poikkeuksia.

Ympäristötalon myrkyt

”Jos kiertota-loutta toteu-tetaan so-keasti,

jätevirtojen sisältämät haitalliset ai-neet pysyvät kierrossa, vaikka niis-tä luovuttaisiin materiaalien uusio-käytössä”, sanoo EU-parlamentin vihreän ryhmän terveys- ja ympä-ristöpoliittinen neuvonantaja Axel Singhofen.

”Tällä tavoin toteutettuna kierto-talous on uhka haitallisten kemikaa-lien käytön rajoittamiselle”, Singhofen toteaa.

Hallitsematon kierrättäminen voi näkyä ongelmina rakennusten käy-tettävyydessä. Materiaalien kemikaa-liluokituksia tekevä tutkija Christine Däumling kertoi toukokuisessa Hel-sinki Chemicals Forumissa ironisen esimerkin.

”Saksan ympäristökeskuksen UBA:n uusi päämaja oli juuri valmis-tunut ja muutto sinne käynnissä. Kes-

ken kaiken alettiin ihmetel-lä outoa hajua talossa,

joka oli rakennettu tiukkojen ym-

päristö- ja ter-veysnormien

mukaan”, Däumling

muisteli.

76/2016 KEMIA

Jokainen rakennus puretaan joskus. EU edellyttää, että 70 prosenttia ei-vaaralliseksi luokitellusta pur-kujätteestä kier-rätetään uusien materiaalien raaka-aineeksi tai maanraken-tamiseen.

Vaaralliset aineet tulisi kyetä

poistamaan kierroista.

Onko se mahdollista?

8 6/2016KEMIA

Asia päätettiin tutkia.Kun rakennuksen sisäilma analy-

soitiin, siitä paljastui runsaasti naf-taleenia ja 1,3-dikloori-2-propano-lia. Saksalaisen rakennustuotteiden AgBB-luokituksen viitearvot materi-aalipäästöille ylittyivät ensimmäisen aineen osalta kolminkertaisesti ja toi-sen kohdalla jopa 22-kertaisesti. Mo-lemmat aiheuttavat sekä terveys- että ympäristöhaittoja.

Selvisi, että naftaleeni oli peräisin huonolaatuisesta öljyperäisestä raa-ka-aineesta, josta muovinen lattia-matto oli valmistettu.

”1,3-dikloori-2-propanolia taas erittyi ilmaan muovimaton alla ol-leesta äänieristekankaasta. Kangas oli tehty vanhoista autonistuimista valmistetusta uusiomateriaalista, ja istuimet sisälsivät kloorattuja palon-estoaineita.”

Sallitut aineet

1,3-dikloori-2-propanolin käyttö niin uusissa kuin kierrätetyissäkin raken-nusmateriaaleissa on laillista, kuten monen muunkin haitalliseksi tode-tun aineen.

Esimerkiksi karsinogeenisten, mu-tageenisten ja lisääntymiselle vaaral-listen aineiden käyttöä on periaat-teessa rajoitettu. Käytännössä asia on toinen.

”Keittiökaapistojen ja lattiamateri-aalien kaltaiset esineet saavat sisältää

näitä vaarallisia aineita. Sen sijaan nii-tä ei saa olla sellaisissa seoksissa, joita myydään kuluttajille”, kertoo tieteel-linen virkamies Lemi Lefevre Euroo-pan kemikaalivirastosta.

Kun siis omakotirakentaja ostaa rautakaupasta maalia, vesieristettä tai liimaa, hän voi olla varma, että niis-sä ei ole korkeimpaan haittaluokkaan

mutta rakennusmateriaalien osalta se on harvinaista.

Axel Singhofenin mukaan raken-nusmateriaaleja säädellään uuden lä-hestymistavan direktiiveillä.

”Tämä tulokulma oli uutta 1980-lu-vulla, ja lain vaatimusten toteuttami-nen jätettiin standardien tehtäväksi. Standardointijärjestelmää puolestaan

Nya Karolinska Solna -sairaalan rakentamisessa käytetyt materiaalit ovat kirjoissa ja kansissa tulevia kierrättäjiä varten.

Tuotteiden koostumus pitää tulevaisuudessa miettiä myös jätehuollon ja kierrätyksen kannalta.

Hol

ger E

llgaa

rdkuuluvia karsinogeeneja tai mutagee-neja.

Pääasiassa taloja pystyttävät kuiten-kin rakennusyhtiöt. Ammattilaisina ne voivat käyttää haitallisia aineita sisältäviä seoksia, sillä niiden hank-kimat rakennusmateriaalit eivät kulje kuluttajamyynnin kautta.

”Kemikaalilainsäädäntö Reachin lähtökohta rakennuksissa käytettävi-en aineiden osalta on, että rakennus-alan työntekijöitä suojelee työsuoje-lulainsäädäntö ja että työntekijöiden altistustasoja seurataan”, Lefevre taustoittaa.

Rakennusten käyttäjät ja haitallis-ten aineiden vaikutukset materiaa-lien kierrätettävyyteen ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Haitallisten aineiden käyttöä voidaan Reachis-sa rajoittaa myös tietyissä esineissä,

hallitsevat yksityiset intressit”, sanoo Singhofen, jonka mukaan kemikaa- lien käytön rajoittaminen standardien puitteissa on hankalaa.

”Se ei ole mahdotonta, mutta hyvin harvoin niin on käytännössä tehty.”

Mitä kierrättää?

Rakentamisen osalta kiertotalouden ydinkysymys kuuluu: mitä kierrättää?

Purkuikään tulleet rakennukset si-sältävät myös aineita, joiden käytöstä on uudisrakentamisessa jo luovuttu. Sellaisia ovat esimerkiksi PCB-yh-disteet, jotka kiellettiin Tukholman sopimuksella. PCB:tä käytettiin 1980-luvulle asti muun muassa sau-mausaineissa, betonissa, liimoissa ja maaleissa.

Singhofenin mielestä haitalliset

96/2016 KEMIA

aineet pitäisi poistaa kierroista esi-merkiksi polttamalla niitä sisältävät materiaalit tai sijoittamalla ne kaato-paikoille. Jos kyse on tärkeitä ehtyviä aineita sisältävästä materiaalista, sii-tä pitäisi mahdollisuuksien mukaan poistaa haitalliset aineet ennen uutta hyötykäyttöä.

Jotta tämä onnistuisi, vaaralliset ai-neet tulisi kyetä tunnistamaan jäte-virroista. Onko se käytännössä mah-dollista?

Rakennusyhtiö Skanskan kestä-vyysjohtaja Eva-Lena Carlén-Johans- son sanoo, että tietojen saaminen kierrätetyistä materiaaleista on erit-täin hankalaa.

Saman on havainnut pohjoismai-nen ympäristömerkki Joutsenmerk-ki, joka lanseerasi vastikään merkin kokonaiselle rakennukselle. Joutsen-merkityissä rakennuksissa on rajoi-tettu muun muassa EU:n listaamien erityistä huolta aiheuttavien aineiden käyttöä.

Toisaalta Joutsenmerkki haluaisi myös edistää materiaalien uusiokäyt-töä.

”Kierrätysmateriaalit ovat todella kinkkinen kysymys, sillä niiden ke-mikaaleista ei yleensä ole paljoakaan tietoa”, harmittelee Joutsenmerkin asiantuntija, kemisti Terhi Uusitalo.

”Me haluamme, että kaikki mate-riaalin sisältämät kemikaalit ovat tie-dossa. Kierrätysmateriaalien käyttö on siksi usein mahdotonta. Tahtoi-simme edistää kiertotaloutta, mutta monissa tuoteryhmissä panoksemme siihen on kemikaalien vähentäminen tuotteissa ja siten myrkyttömämpien kiertojen mahdollistamista tulevai-suudessa.”

Ylitarkastaja Eevaleena Häkkinen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) pitää vaarallisten aineiden tunnista-mista jätevirroista haastavana.

”Tunnistaminen vaatii kattavia la-boratorioanalyyseja, eikä pitoisuuk-sien määrittäminenkään ole yksinker-taista. Jätesektorilla ollaan tekemisissä aineiden kanssa, joita ei aikoinaan mielletty vaarallisiksi. Kierrätyksen ongelma on, miten aineet saadaan tunnistettua ja pois kierroista, jotta kierrätysmateriaalit eivät tarpeetto-masti pilaannu kemikaalikuormasta.”

Niin ikään Sykessä työskentelevä erikoistutkija Helena Dahlbo on sa-maa mieltä.

”Jos halutaan saada aikaan puhtaita

kiertoja, haitalliset aineet pitää saada tunnistettua ja erotettua, kierrätys-materiaalin käyttökohteen vaatimus-ten mukaisesti. Tällä hetkellä kierrä-tysketjuissa ei Suomessa ole ainakaan laajassa käytössä menetelmiä, joilla tunnistaminen onnistuisi”, Dahlbo sanoo.

”Tämä on tärkeä aspekti muussakin kuin rakentamisessa. Tuotesuunnitte-lussa täytyy jatkossa miettiä tuotteen koostumusta myös kierrätettävyyden ja jätehuollon kannalta.”

Insinööritoimisto Gradientin pro-jektipäällikkö Topias Lahti ottaa työkseen näytteitä purkumateriaaleis-ta, pääasiassa betonista. Hän kertoo, että purettavista rakennuksista teh-dään haitta-ainekartoitus, joka sisäl-tää myös laboratoriokokeita.

Haitallisten aineiden analysointia tehdään sekä jätteenkäsittelyn että terveyden näkökulmasta.

”Mutta kun tutkitaan hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuutta, analysoi-daan vain tiettyjä lainsäädännössä määritettyjä haitta-aineita. Kysees-sä ei siis ole materiaalin koko kemi-kaalikoostumuksen kattava analyysi”, Lahti huomauttaa.

Tietokanta rakenteilla

EU:n kiertotaloustavoitteet ovat jo nurkan takana. Pohjaa turvalliselle kierrätettävyydelle ollaan kuitenkin vasta rakentamassa, sanoo tuotetie-toudesta vastaava liiketoimintajohta-ja Kimmo Lehtonen Rakennustieto-säätiöstä.

Samoin raportointimallit raken-nuksen sisältämistä materiaaleista ovat vasta tulossa.

”Aiemmin ei ole dokumentoitu sitä, mitä työmaalle on kannettu ja mistä rakennukset on tehty”, Lehtonen ku-

Kiertotalous luo työpaikkoja ja säästää ympäristöäEU-komission arvion mukaan kestävä kasvu luo vuoteen 2030 mennessä unio-niin yli 170 000 työpaikkaa. 20 prosenttia vähäisempi uudismateriaalien tarve voi kasvattaa bruttokansantuotetta unionialueella arviolta kolme prosenttia.

Tuotteiden paremman suunnittelun sekä jätteen synnyn ehkäisyn ja uudel-leenkäytön arvioidaan tuovan teollisuudelle jopa 600 miljardin euron säästöt.

Kiertotaloudella on myös ilmastovaikutuksia. EU:ssa lasketaan syntyvän vuosina 2015–2035 noin 500 miljoonaa tonnia vähemmän kasvihuonekaasu-päästöjä sen ansiosta, että kaatopaikkojen päästöt putoavat ja että materiaa-likierrätyksen myötä uusien materiaalien louhiminen ja prosessointi vähenee. Myös kaatopaikkojen muut päästöt ympäristöön pienenevät.

vailee rakentamisen historiaa.Tiedon tarvetta lisää se, että uu-

dentyyppisten rakennusmateriaalien määrä kasvaa koko ajan.

Rakennustietosäätiö on julkaissut Urakoitsijan tuotetieto -nimisen so-velluksen, jonka avulla uudesta ra-kennuksesta voidaan kirjoittaa oma tuoteselosteensa.

Rakennuksen tuoteselosteessa rapor-toidaan käytettyjen tuotteiden tiedot ja annetaan tekninen dokumentaatio, kuten käyttöturvallisuustiedotteet. Ne sisältävät myös kemikaalien vaaralau-sekkeet eli tietoja haitallisista aineista.

Aineisto liitetään mukaan kiinteis-tön huoltokirjaan. Siitä voidaan myö-hemmin tarkistaa, mitä kunkin tuot-teen valmistaja on vuonna 2016 sen kierrättämisestä tai hävittämisestä ohjeistanut.

”Tällainen järjestelmä on alalla täy-sin uutta. Sen toimivuus edellyttää kattavaa, ajantasaista tuotetietokan-taa, jonka kokoamiseksi tehdään nyt hartiavoimin töitä yhteistyössä teolli-suuden kanssa”, Lehtonen sanoo.

Kemikaalien arviointiprosessi ja kemikaaleja koskevan lainsäädännön täytäntöönpano ovat kuitenkin Eu-roopassa vielä kesken. Tulevaisuudes-sa rajoituksia tulee lisää, ja aineiden haittaluokitukset muuttuvat. Uutta on odotettavissa esimerkiksi siihen, mitä sisällytetään huolta aiheuttavien aineiden listoille, millaisista tuotteista tulee laatia käyttöturvallisuustiedote ja mitkä aineet merkitään vaaralau-sekkein.

Erityistä huolta aiheuttavien ainei-den käyttö on sallittua, mutta tiedon niiden käytöstä tulee kulkea tuotan-toketjussa, sillä ne aiheuttavat riske-jä ihmisille ja ympäristölle. Riskit on mainittava myös käyttöturvallisuus-tiedotteessa. Nyt nämä velvoitteet ei-

10 6/2016KEMIA

Scan

stoc

kpho

to

Kiertotalous on kierrätystä laajempi käsite. Kiertotalouteen perustuvassa yhteiskunnassa otetaan huomioon aineen koko kiertokulku materiaa-lien ja tavaroiden suunnittelusta ja tuotannosta kulutukseen ja jättei-den käsittelyyn saakka.

Tavoitteena on vähentää syntyvän jätteen määrää ja pitää materiaalit kierrossa tuottamalla niistä uusia materiaalivirtoja. Tämä toteutetaan siirtymättä jätehierarkiassa alaspäin eli välttämällä ”kerran kierrätykseen ja sen jälkeen kaatopaikalle” -toi-mintaa.

Uusioraaka-aineiden markkinoi-den luominen on osa kiertotalous-tavoitteita. Kiertotaloudessa myös jakaminen, uudelleenkäyttö ja kun-nossapidettävyys ovat tärkeitä ar-voja.

Kiertotalousajattelu perustuu kestävään suunnitteluun, jonka ta-voitteena on tuottaa materiaaleja ja tavaroita, jotka ovat pitkäikäisiä ja

säilyttävät arvonsa niin tuotteena kuin jätteenäkin.

Maatuvat aineet on tarkoitus pa-lauttaa luonnon kiertokulkuun, ja hajoamattomat aineet ohjataan uu-siokäyttöön.

Kiertotalous nähdään Euroo-pan kilpailuvalttina, josta seuraa mahdollisia taloudellisia ja ympä-ristöhyötyjä. Kiertotalouteen siir-tymisen haaste on, että sen tarkat määritelmät ja viralliset standar-dit puuttuvat. Monta kysymystä on avoinna.

Iso haaste on, että tuotantoket-jut pitäisi saada toimimaan nykyis-tä paremmin. Jotta kiertotalouden tavoitteisiin voitaisiin päästä, pi-täisi olla saatavilla tietoa materiaa- lien koostumuksesta, ja tiedon tulisi siirtyä ketjussa eteenpäin valmista-jilta myyjille ja jatkokäyttäjille.

Jätelainsäädäntökin vaatii suuria uudistuksia, jotta jätevirtoja voi-daan hyödyntää.

Verkkaan vai vauhdilla?

Kemikaalit ovat kiertotalouden kes-kiössä. Haitallisten aineiden yleisyys materiaalivirroissa voi lykätä mer-kittävästi suljettuihin kiertoihin siir-tymisen suunniteltuja aikatauluja. Kiertotalouden eduista ollaan yk-simielisiä, mutta aikataulutus jakaa mielipiteet.

Hitaampaa tahtia puoltavat kan-nattavat haitallisten aineiden tiu-kempaa sääntelyä ennen kuin käyttöön otetaan tiukat, suljetut materiaalikierrot. ”Hidastelijoiden” mielestä tuotteiden kilpailukyky syntyy hyvästä laadusta ja turval-lisuudesta, jota ei synny pitämällä haitallisia aineita materiaalikier-roissa.

Nopeaa siirtymistä kannattavat korostavat materiaalien uusiokäy-tön positiivisia vaikutuksia ilmas-topäästöihin, eurooppalaisen teolli-suuden kilpailukykyä ja jätemäärien vähenemistä.

Kiertotalous ei ole pelkkää kierrätystä

Rakennusjätteestä otetaan jonkin verran näytteitä, mutta haitallisten aineiden tunnistaminen vaatisi kattavat analyysit.

Nykyajan rakennuttajat haluavat tietää, mitä materiaaleja talot sisältävät.

vät kata kuin pienen osan aineista, sillä kemikaalien listaaminen ja luo-kittelu on kesken.

Kiertotalouden kannalta tällaisten aineiden kattava listaaminen olisi en-

siarvoisen tärkeää. Tänä vuonna ra-kennetun talon tuotetiedoista puuttu-vat kuitenkin ne aineet, jotka lisätään listalle ensi vuonna tai myöhemmin. Myöskään tulevaisuuden kierrättäjä

ei niistä siten tiedä.EU-komissio on asettanut tavoit-

teen, että kaikki oleelliset aineet olisi tunnistettu ja viety erityistä huolta ai-heuttavien aineiden kandidaattilistal-le vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen täyttyminen vaikuttaa epävarmalta.

Omat luokitukset

Rakennusyhtiö Skanska on ennakoi-nut tulevaa ja harjoittaa omaa, nyky-lainsäädäntöä tiukempaa kemikaali-politiikkaansa. Ruotsissa yritys nojaa hankkeissaan virallisia listoja katta-vampaan kemikaalilistaan. Listalla on aineita, joita korvataan turvallisem-milla, kun niitä tulee saataville.

”Olemme hankkineet runsaasti tietoa haitallisista aineista yhteistyö-kumppaneiltamme. Myös Reach-lain-säädännöstä on paljon apua. Se auttaa meitä hahmottamaan, millaisia ainei-ta on hyvä pyrkiä välttämään. Korvaa-malla haitallisia aineita rakennusma-teriaaleissa kykenemme osoittamaan, mikä on vihreässä rakentamisessa mahdollista”, kestävyysjohtaja Eva-Lena Carlén-Johansson kertoo.

116/2016 KEMIA

Skanska tekee yhteistyötä myös ke-mikaaliturvallisuuteen erikoistuneen kansalaisjärjestön ChemSecin kans-sa. Yhtiö kuuluu järjestön koordinoi-maan yritysryhmään.

ChemSec pitää yllä virallista lain-säädäntöä laajempaa Sinlist-luetteloa terveys- ja ympäristöhaittoja aiheut-tavista aineista. Luetteloon on kerätty aineita, joiden rajoittaminen on to-dennäköistä tulevaisuudessa. Järjestö tarjoaa näin työvälineen yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita kestävästä kemikaalien käytöstä.

”Yhteistyö ChemSecin kanssa aut-taa meitä ymmärtämään paremmin kemikaalien haittoja ja varautumaan mahdollisiin lainsäädännön muutok-siin kansainvälisellä tasolla”, Carlén-Johansson sanoo.

Axel Singhofen alleviivasi Helsin-gin HCF-tapahtumassa sitä, että hai-tallisten aineiden käyttöä EU:ssa pitää rajoittaa paljon nykytahtia nopeam-min, jotta kiertotalous saataisiin toi-mimaan turvallisesti.

”Toksisesta kierrättämisestä hyöty-vät yritykset kuitenkin pyrkivät hei-kentämään normistoa siten, että ai-neita ei rajoitettaisi ja että likainen kierrättäminen pysyisi mahdollisena”, Singhofen sanoo.

EU-komissio on antanut signaaleja, että suunta uusiokierroissa ei välttä-mättä aina ole kohti puhdasta.

Esimerkiksi lisääntymismyrkyl-lisen muovinpehmentimen dehp:n käyttöä EU-alueella valmistetuissa tuotteissa oli tarkoitus vähentää, kun se vuonna 2015 lisättiin luvanvarais-ten aineiden listalle. Silti komissio myönsi hiljattain kolmelle yritykselle luvan käyttää dehp:tä sisältäviä mate-riaaleja uusiomuovimatoissa.

Tilaajan varassa

Toistaiseksi kemikaalien käytön ra-joittaminen on lähinnä yksittäisen ra-kennuksen tilaajan varassa. Skanskan Eva-Lena Carlén-Johansson vahvis-taa, että yhtiö rakensi Solnan sairaa-lan nimenomaan Tukholman kau-pungin toiveiden mukaiseksi.

”Tukholman kunnallinen ympäris-töpolitiikka on tiukka. Me taas halu-amme kyetä tarjoamaan rakennuksia tällaisillekin tilaajille.”

Skanska oli mukana kehittämässä sairaalarakennusta varten muun mu-assa ympäristölle haitatonta laastia,

Scan

stoc

kpho

to

Omakotirakentajan ostamassa maalissa tai vesieristeessä ei saa olla haitallisimpia karsinogeeneja. Sen sijaan rakennusyhtiöiden käyttämissä ammattilaisaineissa niitä voi olla.

jota ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi.Rakennusten tilaajien rooli alkaa

näkyä myös Suomessa.”Tilaajat haluavat tietää, mitä ma-

teriaaleja rakennukset sisältävät. Ra-kennuksen tuoteseloste kasvattaa no-peasti suosiotaan. Ensimmäisenä sen otti käyttöön Lemminkäinen, jolle on jaettu jo 400 käyttäjätunnusta”, kertoo Rakennustietosäätiön Kimmo Lehto-nen.

Tilaajien avuksi ei silti vielä ole au-kottomia luokituksia. Kuten lainsää-däntö, myös vapaaehtoiset terveelli-sen rakentamisen mittarit päästävät läpi haitallisia aineita. Esimerkiksi M1:stä, tunnetuimmasta Suomessa käytetystä rakennusmateriaalien päästöluokituksesta, puuttuvat useat palonestoaineet ja ftalaatit.

ChemSecin asiantuntija Theresa Kjell näkee, että tilanne heijastuu ai-neiden jäljitettävyyteen tulevaisuu-

dessa. Emme yksinkertaisesti tiedä tarpeeksi.

”Rakennusten uudetkin dokumen-tointijärjestelmät perustuvat tuotteen kauppanimeen. Materiaalin koko ke-mikaalisisältöä ei saada tietoon, ja tuotteiden nimet ja koostumukset muuttuvat ajan saatossa”, Kjell kuvai-lee.

”Ongelma on hyvin hankala ratkais-ta. Rakennusjätteiden kierrätettävyys kiertotaloudessa on hyvä tavoite, jo-hon on myös mahdollista päästä. Asia täytyy kuitenkin toteuttaa järkevästi.”

EU-komission tiedottajan Enrico Brivion mielestä ei ole syytä huoleen unionin kiertotaloustavoitteiden tur-vallisuudesta. Hän muistuttaa, että rakennusjätteestä yleensä vain 1–2 prosenttia luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi.

”Korkeat kierrätystavoitteet sopivat

12 6/2016KEMIA

hyvin yhteen haitallisten aineiden vä-hentämisen kanssa. Useat jäsenmaat kierrättävät yli 90 prosenttia raken-nusjätteestä. Näissä maissa purkujät-teen laatua seurataan ja analysoidaan. Näin varmistetaan, ettei haitallisia ai-neita mene kiertoon”, Brivio vastaa Kemia-lehden kysymyksiin.

Ministeriö pohtii

Suomessa suurimmat rakennusjäte-virrat ovat puuta ja betonia. Suun-taa antavien arvioiden mukaan meil-lä kiertää uusiomateriaaliksi noin 60 prosenttia rakennus- ja purkujättees-tä. Virta koostuu pääosin maaraken-tamiseen menevästä betonista.

Yliarkkitehti Harri Hakaste ympä-ristöministeriöstä sanoo, että 70 pro-sentin kierrätystavoite vuonna 2020 tuntuu Suomen näkökulmasta ko-valta. Vielä ei ole mahdollista arvioi-da, onko tavoite saavutettavissa, sillä tarkkoja tietoja rakennus- ja purku-jätteen koostumuksesta ei ole.

”Nyt rakennusjätteen kierrätyksen

edistämiseen on paneuduttu muun muassa Rakentamisen materiaalite-hokkuuden edistämisohjelmassa RA-MATE 2013:ssa ja käynnissä olevassa Keikka-hankkeessa. Rakentamisen jätetilastointi on meillä kuitenkin verrattain huonoissa kantimissa. On hankala ohjata kierrätystä, kun ei tie-detä, missä mitäkin jätettä syntyy ja millaisia määriä”, Hakaste sanoo.

Hänen mukaansa mukaan puun materiaalikierrättämisen hankaluute-na ovat laatuvaihtelut ja pitkät kulje-tusmatkat. Betoni kiertää maaraken-tamisen ansiosta hyvin.

Axel Singhofen harmittelee, että EU:n rakennusmateriaalien kierrä-tystavoitteet voi nyt saavuttaa pelkäs-tään täyttömaakäytöllä.

”Näin pannaan halvalla koko ta-voitteita”, hän sanoo ja kertoo, että vihreiden parlamenttiryhmä tavoit-telee asiaan muutosta, jotta raken-nusjäte kiertäisi nimenomaan uusio-materiaalina.

Se, mitä prosenttilukuun saa sisäl-lyttää, vaikuttaa myös Suomen mah-dollisuuksiin saavuttaa tavoitteet.

VTT:n erikoistutkija Margareta Wahlström kertoo seuranneensa vii-me aikojen keskustelua EU-tasolla. Hän uskoo, että täytöt ovat mukana

laskelmissa myös jatkossa.”Monessa maassa nimittäin kat-

sotaan, että sellainen mineraalijäte, jota ei voida hyödyntää korkeamman jalostusarvon tuotteina, kuten beto-nimursketta kantavina rakenteina, korvaa täyttömainakin neitseellisiä raaka-aineita”, Wahlström sanoo.

Wahlströmin mukaan puujätteel-le etsitään nyt korkean jalostuksen kierrätysmahdollisuuksia liuotinten ja polttonesteiden raaka-aineina.

Ympäristöministeriössä pohdi-taan vielä kokonaisuutta. Ministeriö on teettänyt Suomen ympäristökes-kuksella analyysin siitä, onko unio-nin rakennusjätteen kierrätystavoite Suomen kannalta ylipäänsä järkevä.

”Maassa, jossa sekä hankalasti kier-rätettävän puujätteen määrä että vä-limatkat ovat suuret, parempi vaih-toehto osalle jätteistä voi vielä olla energiantuotanto eli jätteen poltta-minen. Pitkät kuljetusmatkat voivat tehdä kokonaisympäristötaseesta ne-gatiivisen”, Hakaste laskee.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.pulkkinen.katja@gmail.com

Artikkelin taustatyöhön on saatu rahoitusta Koneen säätiöltä.

Suomessa etäisyydet ovat pitkät. Etenkin puisen purkujätteen poltta-minen saattaa siksi olla materiaali-kierrätystä parempi vaihtoehto.

Scanstockphoto

136/2016 KEMIA

Tapahtumasta, o

sallistumise

sta ja

ohjelmasta

lisätie

toa!

Myyntipäällik

kö Jouka Murre

mäki, puh. 0

40 702 9955

jouka.murre

maki@messu

keskus.com

Sairaalakemist

it ry nyt m

ukana ChemBiossa!

Luvassa se

minaarikokonaisu

us kliin

isen kemian se

ktorilta.

Näytteille

asettajana ta

voitat a

lan kävijät!

Vaikuta, vaikutu,

verkostoidu.

Kemian ja bioalan huipputapahtuma ammattilaisille

Lataa Messukeskuksen m

obiiliappi iO

S-

tai Android-la

itteelle

ja tu

tustu m

essuihin!

29.–30.3.2017 MESSUKESKUS HELSINKI

14

TÄTÄ MIELTÄ

Matin hyvä päiväOLIN TYÖMATKALLA odottamassa autojunaa Rovaniemen rautatieaseman kahvios-sa, kun sisään astui varusmies työntäen nelikymppistä miestä pyörätuolissa.

Kiinnitin huomiota mielenkiintoiseen parivaljakkoon. Hämillisen oloinen varusmies ei monta sanaa sanonut, mutta mies pyörätuolissa, Matti, oli sitäkin puheliaampi. Hän jutteli useiden ihmisten kanssa vaihtaen paikkaa pöydästä toiseen.

Oli ilmeistä, ettei Matti tuntenut kahviossa istuneita matkustajia, mutta se ei häntä haitannut. Halu keskustella oli tärkeintä.

Sain kuulla, että Matti oli omin avuin mennyt pyörätuolillaan torille ja hankkinut hy-väntekeväisyystapahtumasta ventovieraan varusmiehen kympillä ”orjaksi” parin tunnin ajalle. Hän oli ottanut tilaisuudesta irti kaiken mahdollisen ja kuljetuttanut itseään ympäri kaupunkia.

Väliaikaisen avustajan pesti oli nyt kuitenkin päättymässä, koska tämän oli palattava asemapaikkaansa. Matti oli tullut saattamaan orjansa matkaan.

KÄVI NIIN KUIN kahden toisilleen vieraan ihmisen tapaamisessa joskus onnekkaasti käy, ja aloimme keskustella elämästä.

Matti kertoi sairastavansa MS-tautia, joka oli vähitellen vienyt häneltä liikuntakyvyn. Voimat olivat heikentyneet vuosien varrella, ja tavatessamme hän joutui käyttämään

pyörätuolia pysyvästi.Matilla oli kertomansa mukaan hyvä elämä: hän saa asua kaupungin vuokra-

asunnossa, ja Kela on vuosien ajan auttanut sairauden mukanaan tuomissa kustannuksissa. Erityisen iloinen Matti oli siitä, että saa kaupungilta myös

rahaa, vaikka ei ole vuosiin voinut olla töissä.Elämänkumppania Matilla ei ollut, mutta senkin hän koki hyväksi asiaksi,

koska olisi mielestään ollut sairautensa takia taakka puolisolle.Kaiken tämän Matti kertoi ilman ironiaa tai katkeruutta. Hän ei rypenyt

itsesäälissä eikä ollut masentunut vaan ilmiselvästi elämänmyönteinen.Jälkeenpäin olen moneen kertaan hämmästellyt Matin positiivista

asennetta: hänellä olivat asiat hyvin.

OLEN KOHDANNUT useita laboratorioalan ammattilaisia, jotka on irtisanottu. Koko tilanne on monella tavoin vaikea. Työntekijä me-nettää toimeentulon ja työyhteisön, ja yritys menettää työn tekijän.

Asioiden tilaa ei mitenkään helpota se, jos töiden määrä irtisano-vassa yrityksessä pysyy samana tai jopa kasvaa työpaikkansa säilyttä-

villä henkilöillä. On ymmärrettävää, että esiin nousee turhautumista, aggressioita ja katkeruutta.Osa ihmisistä pitää huolen, että mahdollisimman moni tulee näistä

tietoiseksi. Tämä ei monestikaan auta tilanteen ratkaisemisessa, vaan pel-kästään levittää pahaa mieltä. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan asennoitumi-seemme, mikä on tärkeää tilanteesta selviytymisen kannalta.

Työpaikan hakemisessa huomio kiinnittyy hyvin usein siihen, minkälaisen kuvan hakija antaa itsestään. Tiedän tapauksen, jossa vastavalmistunut kemisti harjoitteli systemaattisesti psykologisia testejä varten opetellen niihin ”oikeita” vastauksia. Hän saikin paikan ja pysyi yrityksen palveluksessa noin vuoden. Sitten työsuhde purettiin.

Työhaastattelussa voi siis näennäisesti oikeat vastaukset tietämällä saavuttaa toi-vomansa lopputuloksen. Kannattaa kuitenkin pohtia, mitä hyötyä siitä on pitkän ajan kuluessa.

SAMA ILMIÖ korostuu tätä nykyä sosiaalisessa mediassa, jossa yltiöpositiivisen kuvan tarjoileminen itsestään on hyvin tavallista.

On turhaa ja usein jopa haitallista yrittää rakentaa itsestään kuvaa, joka ei vastaa to-dellisuutta. Paljon pidemmälle pääsee, kun kehittää itseään niin tiedollisesti, taidollisesti kuin elämänviisaudenkin osalta.

Rautatieasemalla kohtaamani Matti lähti tyytyväisenä pyörätuolillaan kotiinsa. Matkan-teko oli hidasta ja vaivalloista, mutta takana oli hyvä päivä.

Harri Köymäriharri.koymari@hosmed.fiSi

rpa

Pöllä

nen

Harri Köymäri on Hosmed Oy:n toimitusjohtaja.

SY VENNÄ TIETOASIAmmattilaisen työkalupakki hankintapäätöksiin

sekä suunnittelun apuvälineeksi

amt Hakemistot Oy l Mannerheimintie 76, A-porras, 5.kerros l puh. 040 354 7449

1 INTERNET

2 PAINETTU KIRJA

3 UUTISKIRJE

Innovaatioita ja uutta kasvuaToimitilaa ja liiketoiminnan kasvuedellytyksiä yrityksellesi. Raision tehdasalueella tutkimus, koulutus ja liiketoiminta kohtaavat kehittäen kestäviä ratkaisuja eri teollisuuden aloille.

www.smartchemistrypark.com

OPERATED BY TURKU SCIENCE PARK

Ilmoitukset Kemia-lehdessä

huomataan!Numero 7/2016

ilmestyy 15. marraskuuta.

KEMIAKemi

www.kemia-lehti.fi

Varaa paikkasi viimeistään 26. lokakuuta!

OSATEEMOINA: • Analytiikka • Tutkimus • Bioteknologia

TIEDUSTELUT JA VARAUKSET:jaana.koivisto@kemia-lehti.fi irene.sillanpaa@kemia-lehti.fipuh. 040 770 3043 puh. 040 827 9778

16 6/2016KEMIA

Odotettavissa tänään: pilvistä ja ajoittaisia mikromuovi-sadekuuroja.

Scanstockphoto

176/2016 KEMIA

Mikromuovia on nykyisin maalla, järvissä, merissä ja jopa sadepisaroissa. Tutkijat ja teollisuus etsivät kuumeisesti keinoja muoviroskasta eroon pääsemiseen. Muovisaasteen tuhoajiksi valjastetaan esi-merkiksi madot ja mikrobit. Torjuntajoukoissa toimivat myös muovit itse.

Kalevi Rantanen

Vesien pienet muovihiukkaset ovat uhka, jonka vakavuutta emme vielä tunne. Toistaiseksi tiedetään varmas-ti vain se, että muovipäästöt vahin-goittavat kaloja ja muita merieliöitä. Mikromuovin vaikutus ihmiseen on yhä arvoitus.

Tutkijat hakevat ratkaisuja muovi-jäteongelmaan muun muassa luon-non bioteknologiasta. Myös muovi-teollisuus itse varautuu torjumaan mikromuovipäästöjä.

Tuore tutkimustieto kertoo mikro-muovien leviämisestä ja polystyree-nin vaikutuksista kaloihin. Uppsalan yliopiston selvitys julkaistiin kesällä Science-lehdessä. Tutkimuksen mu-kaan ahvenenpoikaset syövät mikro-kokoisia, alle 90 mikrometrin kokoi-sia muovihiukkasia.

Hiukkaset heikentävät ahventen kasvua ja kykyä haistaa petokalat. Näin poikaset joutuvat entistä hel-pommin haukien saaliiksi. Lopulta sekä ahven- että haukikannat piene-nevät.

Toisen, Lundin yliopistossa tehdyn tutkimuksen kohteena olivat nano-kokoiset, 24–27 nanometrin polysty-reenihiukkaset, joita levät keräävät. Hiukkaset joutuvat edelleen vesi-kirppuihin, jotka syövät leviä, ja sit-ten kaloihin, jotka syövät vesikirppu-ja. Muovisen ravinnon seurauksena

Sataa, sataa ropisee

Mikromuovia tulee taivaaltakin

kalojen ruokahalu heikkenee.Muovihiukkaset eivät ole pelkäs-

tään merten ongelma. Itä-Suomen yliopiston tutkija Samuli Harti-kainen työtovereineen on löytänyt mikromuoveja Kallaveden vedestä ja jäästä.

Yliopisto sai hiljattain akatemia-rahoituksen tutkimukselle, jossa se yhdessä Suomen ympäristökeskuk-sen Syken kanssa kartoittaa muovien esiintymistä sekä makean veden eko-systeemissä Kuopion ympäristössä että Itämeressä.

Mikromuovit Suomen vesistöissä -hankkeessa on mukana myös Pidä Saaristo Siistinä ry, jonka huoltoalus M/S Roope-Saimaa aloitti elokuun lo-pussa troolausvedot Kallavedellä Sy-ken mantatroolarilla. Troolari kerää mikroroskat pintavedestä, ja Itä-Suo-men yliopisto analysoi näytteet.

Muoviset sadepisarat

Mikromuovia sataa niskaamme myös taivaalta. Ranskalaisen Paris-Est-yli-opiston tutkijat ovat ensi kertaa mi-tanneet sadeveden mukana maahan putoavien muovihiukkasten määrän.

Tutkimuksen mukaan sadepisarat tuovat Pariisin lähialueille pienim-millään kaksi mutta suurimmillaan peräti 355 muovihiukkasta neliö-metriä kohden. Pinta-alaltaan 2 500 neliökilometrin kokoiseen Suur- Pariisiin sataa vuosittain kolmesta kymmeneen tonnia muovikuituja.

Ranskalaistutkijoiden mukaan mittaukset tukevat olettamusta, että atmosfäärinen eli pilvistä tuleva hiukkasvirta on laskettava yhdeksi mikromuovipäästöjen lähteeksi.

Kun maahan satanut likainen vesi kuivuu, hiukkasia siirtyy myös hen-gitysilmaan. Lontoon King’s Collegen professorin Frank Kellyn vetämä ym-päristöterveyden tutkimusryhmä on

ryhtynyt selvittämään, ovatko ilman muovihiukkaset jopa merkittävä ter-veysriski.

Ainakin kalifornialaisen Davis-yli-opiston biologiantutkijan Chelsea M. Rochmanin mukaan ovat. Rochman arvioi Science-lehdessä Uppsalan yli-opiston tutkimusta ahvenenpoika-sista. Kalifornialaistutkijan mukaan mikromuovipäästöt ovat verrattavis-sa happosateisiin ja pahamaineiseen ympäristömyrkkyyn DDT:hen.

Rochman myös kirjoittaa, että ym-päristöpolitiikan tulisi perustua tie-teelliseen näyttöön eikä vasta ekolo-giseen katastrofiin. Toisin sanoen on toimittava jo silloin, kun päästöjen haitallisuudesta on näyttöä, vaikka riski ei vielä olekaan toteutunut.

Joillekin muoviyrityksille nykyinen tietomäärä on jo ollut riittävä syy en-nakoida tulevaa ja valmistautua ym-päristövaatimusten kiristymiseen.

Vuoden 2016 loppuun jatkuvassa eurooppalaisessa Mermaid-tutkimus-hankkeessa on mukana muun muassa espanjalainen polyesteri- ja polyami-dilankojen valmistaja RadiciGroup. Yritys kehittää yhdessä kumppanien-sa kanssa menetelmiä, joilla pesuko-neen muovihiukkaspäästöjä voidaan pudottaa jopa 70 prosenttia.

King’s Collegen professorin Frank Kellyn mukaan muovia sisältävä vaa-tekappale päästää joka pesukerralla viemäriin yli tuhat muovihiukkasta, joten espanjalaisyrityksen innovaatio on merkittävä.

Tutkimuksissa on havaittu, että syntyvien hiukkasten määrään vai-kuttavat sekä vaatteiden pesutavat että tekstiilien valmistusmenetelmät. Ennen kehräämistä värjätystä lan-gasta irtoaa vähemmän kuidunpätkiä kuin perinteisesti jälkikäteen värjä-tystä. Alkalinen pesuaine synnyttää yhdeksän kertaa enemmän hiukkasia kuin tislattu vesi.

18 6/2016KEMIA

Muoviongelmia ratkotaan muovilla

Muovi aiheuttaa ongelmia, mutta toisaalta muovia hyödynnetään myös ongelmien ratkaisemisessa.

”Muovi estää muovin haitat”, ki-teyttää Muoviteollisuus ry:n toimi-tusjohtaja Vesa Kärhä.

Kärhä mainitsee esimerkkinä haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn. Puhdistamoissa ja jätevesijärjestel-missä käytetään muovisia putkia, säi-liöitä ja suodattimia. Ne estävät muo-vikappaleiden ja muun jätteen pääsyn vesistöihin.

Muoviteollisuuden etuna on, että liiketoiminnan ja kestävän kehityk-sen tavoitteet on usein helppo sovit-taa yhteen. Mitä innokkaammin maa-ilma suojelee ja puhdistaa vesiä, sitä enemmän tarvitaan muoviputkia.

Mikrohiukkasia muovinenkaan suodatin ei silti pysäytä. Mermaid-hanke on esimerkki tutkimuksesta, jota tarvitaan, kun etsitään keinoja käsitellä uudenlaisia muovihiukkasia.

Valtaosa mikroskooppisista hiuk-kasista syntyy, kun valtamuovit – eli materiaalit, joita tavallisesti kutsum-me muoviksi – murenevat.

Polystyreeni on yksi viidestä myös ympäristönsuojelun kannalta mer-kittävästä muovista. Loput neljä ovat polypropyleeni, polyeteeni ja polyvi-nyylikloridi sekä polyeteeniterefta-laatti eli PET.

Muovit sinällään ovat Kärhän mu-kaan verraten ekologisia materiaale-ja. Haittoja syntyy, koska ihminen ei huolehdi niiden jätehuoltovaiheesta kunnolla.

Muoviroskan leviäminen ympäris-töön mikro- ja nanohiukkasina olisi suhteellisen helppoa ja halpaa estää. Se onnistuisi kierrättämällä kierrä-tyskelpoinen muovijäte ja polttamal-la loput.

Suomessa on viime vuosina otettu isoja edistysaskelia jätteiden käsitte-lyssä. Vesa Kärhän mukaan kuulum-me eurooppalaismaiden kärkipuoli-tusinaan.

”Se taas tarkoittaa, että olemme koko maailman kärkijoukossa.”

Hyvä esimerkki jätemuovin käsit-telystä ovat pakkaukset. Kärhä viit-taa saksalaisen Denkstatt-tutkimus-laitoksen laskelmaan, jonka mukaan pakkausten hyödyllinen kierrätys-

Mikromuovit puhuttivat myös Münchenissä alkukesästä järjeste-tyn IFAT-ympäristömessutapahtu-man resurssiviisauskonferenssissa.

Professori Christian Laforsch Bayreuthin yliopistosta muistut-ti, että muovien kohdalla ei voida puhua resurssitehokkuudesta vaan -tehottomuudesta.

”Kaikesta tuotetusta muovis-ta kolmasosa valuu luontoon. Sitä kertyy vesistöihin jätteistä, muovi-rakeiden tuotannosta ja esimerkiksi kosmetiikasta ja synteettisestä teks-tiiliteollisuudesta”, Laforsch listasi.

Joka vuosi veteen päätyy arviolta 10 miljoonaa tonnia muovia. Muo-viroskaa on löydetty jo kaikista ve-sistä.

Kolmasosa muovista valuu luontoon

Muovilla myös torjutaan muovin haittoja. Muoviset jätevesiputket, säiliöt ja suo-dattimet estävät muovikappaleiden ja muun jätteen pääsyä vesistöihin.

Scan

stoc

kpho

to

Isoissa merivirroissa ajelehtii noin 2,5 milligrammaa mikromuo-via neliömetriä kohden. 70 prosent-tia muovista ei kellu vaan uppoaa pohjaan.

Mikromuovista puhutaan, kun hippusen koko on alle viisi milli-metriä. Vesissä on myös vielä pie-nempää nanomuovijätettä.

”Muovi jauhautuu luonnossa yhä pienemmiksi hiukkasiksi. Mitä tar-kempi mittari, sitä pienempiä muo-vipaloja löytyy”, Laforsch sanoo.

Samalla muovista tulee ruokaa pieneliöille, kuten planktonille.

”Muovia on löytynyt jopa kaste-madoista.”

Elina Saarinen

”Muovien kohdalla ei voida puhua resurssitehokkuudesta vaan -tehottomuudesta.”

196/2016 KEMIA

taso Euroopassa on 36–53 prosenttia. Tason nostaminen tätä suuremmaksi alkaisi huonontaa lopputulosta, sillä resurssien kulutus ylittäisi säästöt.

”Muovituotteen järkevän kierrä- tyksen taso riippuu tuotealueesta, maantieteellisen alueen infrasta ja mo-nesta muusta tekijästä”, Kärhä sanoo.

”Lisäksi tilanne voi muuttua ajan myötä, sillä osa muovituotteista on käytössä kymmeniä vuosia.”

Polttoaineena muovi on hiilineut-raali silloin, kun se korvaa fossiilisia polttoaineita. Suomessa polttovaihto-ehtoa puoltavat yhdyskuntarakenne, kauppapolitiikka ja ilmasto.

”Täällä puolikkaan Pariisin kokoi-nen väestö asuttaa Saksan kokoista plänttiä”, Kärhä muistuttaa.

”Jätteiden energiahyödyntäminen polttamalla on meillä EU:n keskimää-rää järkevämpää, koska tuomme edel-leen paljon hiiltä ja maakaasua, meillä on huipputasoinen kaukolämpöjake-lu ja tietty lämpöenergian tarve.”

Tekniikan edistyminen lisää muo-vien kierrätysmahdollisuuksia. Suo-malaisessa ARVI-hankkeessa on sel-vitetty materiaalien arvovirtoja ja tunnistettu kierrätysmuovien uusia käyttöalueita.

Aalto-yliopistossa Heikki Karvi-nen tutki diplomityössään mobii-liverkon tukiaseman muovikuoren valmistusta kierrätetystä polykarbo-

naatista. Hänen tulostensa mukaan siirtyminen uusioraaka-aineeseen alentaa päästöjä ja energian kulutus-ta 86 prosenttia.

Tonneissa mitattuna kierrätys ja poltto pysyvät lähivuosinakin tär-keimpänä keinona vähentää muovi-päästöjä. Samaan aikaan kasvaa alun perin biohajoaviksi suunniteltujen materiaalien merkitys.

Esimerkiksi käy vaikkapa Tampe-reen teknillisen yliopiston ja italia-laisen Bio-on-yrityksen julkistama täysin biohajoava pakkausmateriaa-li, joka valmistetaan paperista ja kas-vibiomuovista. Biomuovia saadaan kasvijätteestä ja muusta kasviraaka-aineesta, joka ei kilpaile ruuantuo-tannon kanssa.

Laboratorioissa lähes tieteisfantasiaa

Tieteen kehitys tuo tulevaisuudessa uusia ratkaisuja vaikeiden muovien käsittelyyn.

Tietokonejätti IBM:n Almaden-laboratorio esitteli heinäkuussa yk-sivaiheisen prosessin, joka muuttaa polykarbonaattijätteen polysulfonik-si eli PSU-muoviksi. PSU:ta voidaan hyödyntää vedenpuhdistuksessa, kui-tuoptiikassa ja lääketieteellisessä tek-niikassa. Tutkijat testasivat lasken-nallisesti mallintamansa prosessin laboratoriokokein.

Myös bioteknologian mahdollisuu-det ovat huimat. Kiinalaisen Beihan-gin ja yhdysvaltalaisen Stanfordin yli-opiston tutkimusryhmä julkaisi viime

The

Oce

an C

lean

up

Hollantilainen Ocean Cleanup aikoo ryhtyä siivoamaan Tyyntämerta kehit-tämällään laitteella, joka kerää vedes-tä muovirojua.

vuonna tulokset laboratoriokokees-taan, jossa tutkijat saivat jauhomadot syömään polystyreeniä. Muovi hajosi matojen suolistossa hiilidioksidiksi ja vedeksi.

Jauhomadot ovat jo tuttu asia lem-mikkieläinten rehuna, ja Aasiassa nii-tä käytetään myös ihmisravinnoksi.

Ehkä vaikeinta on luoda tekniikoi-ta, joilla veteen jo joutunut mikro- ja nanomuovi kerätään pois tai tehdään vaarattomaksi.

Hollantilainen Ocean Cleanup on julkistanut prototyypin laitteesta, joka kerää muovirojua veden pinnalta ja siten ehkäisee mikroskooppisten ha-joamistuotteiden syntymistä. Yritys aikoo aloittaa Tyynenmeren siivouk-sen vuonna 2020.

Odottamattomia ratkaisuja pien-ten muovihiukkasten käsittelyyn voi tuottaa biologinen tutkimus.

Australialainen valtameritutkija Julia Reisser kollegoineen kirjoitti vuonna 2014 muovihiukkasista The Conversation -lehteen artikkelin, jon-ka otsikon mukaan ”pieniä merimuo-vipaloja asuttavat organismit saatta-vat puhdistaa meriämme”.

Tutkijakolmikko oli havainnut, että tietyt piilevät majailevat noin millimetrin kokoisilla muovinpala-silla. Kun leviä kasaantuu muovilau-talle tarpeeksi paljon, lautta uppoaa lopulta pohjaan. Jotkin mikrobit taas hajottavat muovihiukkasia. Ilman eliöiden toimintaa vesillä kelluisi vielä enemmän muovia kuin nyt.

Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja.kalevi.rantanen@kolumbus.fi

20 6/2016KEMIA

AJANKOHTAISTA

Lasten akatemian luento

jätteistä ja jätteenkäsittelystä

veti Tampereen yliopiston

suureen luentosaliin harvinaisen

innostuneen yleisön.

Hilkka Vähänen

”Mistä tahansa voi tulla jätettä, jos sen laittaa paikkaan, johon se ei kuu-lu. Toisaalta mikään asia ei ole synty-jään jätettä.”

Näin tiivistää jätteen paradoksaa-lisen olemuksen luennollaan Tam-pereen yliopiston professori Olli Pyyhtinen. Hän on mukana tutki-mushankkeessa, jossa perehdytään jätteen ja jätehallinnan vaikutuk-siin yhteiskunnan rakentamisessa ja muokkaamisessa.

”Esimerkiksi ruoka on lautasella herkullista, mutta jos sitä putoaa lat-tialle, se onkin jätettä.”

Sitten Pyyhtinen heijastaa seinälle kuvan upeasta hiekkarannasta, joka on täynnä meren huuhtomaa muo-viroskaa.

”Hyi!”, parkaisee satapäinen kuuli-jakunta yhteen ääneen.

”Niinpä. Tällaisella rannalla ei teki-si mieli kävellä”, professori vahvistaa.

Pyyhtinen jatkaa esityksensä ha-vainnollistamista kuvallisesti, mikä on viisas ratkaisu, sillä kaikki yleisös-tä eivät osaa lukea, ainakaan sujuvasti.

Tapahtuman järjestäjä on nimittäin Lasten akatemia, jonka koulutukseen osallistuvien yläikäraja on 10 vuotta. Toimittaja pääsi poikkeusluvalla mu-kaan 17. syyskuuta pidetylle jäteaihei-selle luennolle.

Seinälle ilmestyy kuva kokonaisesta muoviroskavuoresta.

”Tyynenmeren Malediiveillä on ihania paratiisisaaria, joihin olisi mu-

”Eihän kaatopaikkoja enää ole!”

Lasten akatemia pureutui jätehallinnan haasteisiin

kava mennä lomalle. Mutta niiden vieressä on tällainen jätesaari”, luen-noitsija paljastaa.

Tyrmistyttävä näky hiljentää kuuli-jat. Penkistä kohoaa viittaukseen yk-sinäinen käsi.

”Onko tuo meressä kelluva jätesaari vai onko ne roskat ihan oikealla saa-rella?”

Oikea saari se on. Vain kokonaan jätteen peitossa. Jätevuorten päällä erottuu ihmisen silhuetti. Hahmolla on surffilauta sylissään.

”Surffaa roskilla”, toimittajan vie-ressä istuva Ansa Yli-Hemminki mu-misee lumoutuneen kauhistuneena.

Kaikkea ei aina arvaa jätteeksi.Pyyhtinen näyttää kuvaa vesilasil-

lisesta ja kysyy, kuka olisi valmis juo-maan lasista. Käytännössä kaikkien kädet pomppaavat oitis pystyyn.

”Mutta entä jos kertoisin teille, että lasissa ei olekaan vettä vaan sylkeä. Moniko nyt joisi?”

Kätensä nostaa enää vain muuta-ma yllytyshulluin. Loput irvistelevät ja pudistelevat hartioitaan.

Toisaalta jäte ei aina ole likaista eikä käyttökelvotonta.

Esimerkkinä Pyyhtinen esittelee brittiläisen Barbara Francin hieno-ja eläinveistoksia. Ne on rakennettu peltitölkeistä ja muusta metalliro-musta, jota taiteilija on kerännyt ul-koiluttaessaan koiraansa kaupungin puistoissa.

Lapset osoittelevat innoissaan pro-fessorille, mitä kaikkea koiran ja ora-van muotoisista patsaista löytyy. Haa-rukka! Ja toinenkin!

Jäte voidaan hyödyntää

Jätettä syntyy maailmassa väkisinkin, mutta siitä voidaan ja siitä pitää huo-lehtia.

”Jätepussi, roska-astia, vessanpyt-ty. Esimerkiksi ne ovat asioita, joilla

tuotetaan järjestystä. Ne sulkevat jät-teet sisälleen ja suojelevat meitä jou-tumasta kosketukseen niiden kanssa”, professori kuvailee.

Jos jätteistä huolehtiminen lyödään laimin, syntyy isoja ongelmia.

”Jos ei siivoa omaa huonettaan eikä vie roskia ulos, niin koko talo voi täyt-tyä roskista. Sitten siellä ei ole enää hyvä olla”, yleisöstä myönnetään heti.

Pyyhtinen puolestaan kertoo, mitä tapahtui, kun Napolin jätteenkerääjät Italiassa menivät lakkoon vaatiessaan parempia työehtoja.

Kuvassa nainen yrittää lapsi sylis-sään tasapainoilla roskapussikasojen päällä, jotta pääsisi etenemään ka-dulla.

Tiedonhaluinen kuulija esittää otsa rypyssä kysymyksen: ”Miksi puhut kaatopaikoista? Eihän sellaisia ole enää olemassakaan.”

Pyyhtinen selittää, että kaatopaik-koja kyllä on, toki vähemmän kuin ennen. Nykyajan ihmiset kuitenkin yrittävät mieluummin kierrättää jät-teet tai ainakin polttaa ne sähköksi ja talojen lämmittäjiksi.

Ihmeellistä on, että kun jätteet eivät ennen kelvanneet kenellekään, nyt ne ovat haluttua tavaraa ja iso bisnes.

Esimerkiksi Osloon tuodaan roskia poltettavaksi ulkomailta asti.

”Oslo tarvitsee jätettä, sillä yli puo-let kaupungin rakennuksista ja valta-osa kouluista lämmitetään jätteenpol-tolla. Jäte on näin hyödyksi.”

Dramaattisessa kuvassa polttolai-toksen iso rautakoura kaapii jätettä uuniin.

”Mutta eikö polttamisestakin tule saastetta ilmaan? Ainakaan muovia ei saa polttaa, kun siitä tulee myrk-kyhöyryjä”, huomauttaa valistunut opiskelija.

”Ilmaan vapautuvan saasteen mää-rä yritetään minimoida”, luennoitsija vastaa ja kertoo polttamisessa olevan

216/2016 KEMIA

kyllä muita haittoja: siinä tuote tuho-taan ja menetetään pysyvästi.

”Silti on parempi, että materiaali käytetään jollakin tavoin uudestaan hyväksi sen sijaan, että se jäisi ole-maan turhanpäiväisenä tiellä.”

Ansa Yli-Hemminki nyökkäilee hy-väksyvästi. Juuri niin.

Lopuksi kuullaan osallistujien hen-kilökohtaisia jätekokemuksia, joita riittää. Yhden kummitädin talore-montissa löytyi takapihan mullasta kasoittain ihonhoitopurkkeja, toinen on auttanut keräämään roskia vierei-sen opiskelija-asuntolan juhlien jäl-jiltä.

Yliopisto tutuksi

Luennon päätyttyä Yli-Hemminki, 7, kertailee kuulemaansa. Etenkin jä-tesaaret ja -vuoret mietityttävät yhä.

”Olisi ihan ällöä kävellä paljain ja-loin roskissa ja kakkavaipoissa. Var-maan ne saaret haisevatkin”, hän ar-vioi.

Esityksensä jälkeen myös professori on tyytyväinen.

”Tämä oli todella kivaa”, Pyyhtinen sanoo.

”Etukäteen kyllä kauhistutti astua mukavuusalueen ulkopuolelle. Lap-siyleisölle esiintyessä ei voi käyttää termejä, joilla on tottunut puhumaan. Piti kuvallistaa ja konkretisoida, mut-ta näin opin, että samoja konsteja voi hyödyntää aikuistenkin kanssa. Ja yleisö oli hienosti mukana”, Pyyhti-nen hymyilee ja kiittelee Lasten aka-temian konseptia.

”Se tekee yliopistoa lähestyttäväk-si jo varhaisessa vaiheessa. Kun lu-kioikäinen sitten pohtii, mihin päin jatkaa, niin korkeakoulu on jo tuttu juttu.”

Yli-Hemminki tiesi ennestään, että yliopisto on ”aikuisten koulu”, jota jot-kut hänen tuttavistaankin ovat käy-neet. Professorilta tuli lisätietoa: ero tavalliseen kouluun on se, että yliopis-ton opettaja on itse tutkinut juuri sitä aihetta, josta kertoo.

Hilk

ka V

ähän

en

Ansa Yli-Hemminki oppi Lasten akate-mian luennolla paljon uutta. ”Jätevuoret ja muoviroskat on ihan ällöjä. Ei huvit-taisi kävellä niiden päällä paljain jaloin.”

Tutkijan ammatti kuuluu myös Yli-Hemmingin tulevaisuuden vaihtoeh-toihin, sillä hän toimii harrastelija-tutkijana jo nyt. Kiinnostava kohde oli muun muassa sylkikaskaan pal-lukka, jonka sisältä löytyi toukka.

”Yliopistossa tutkisin esimerkiksi dinosaurusten luita. Ne eivät tieten-kään ole jätettä.”

Vaihtoehtoisia tutkimusaiheita esi-tellään Lasten akatemian luennoilla ympäri vuoden. 7–10-vuotiaille tar-koitettua akatemiaa isännöivät Tam-pereen yliopistot, Tampereen Luma-te-keskus ja kaupungin kulttuuri- ja museopalvelut. Tilaisuuksiin on va-paa pääsy.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.hilkka.vahanen@gmail.com

22 6/2016KEMIA

UUTISIA

Laboratoriolaitteiden ja punnitus-järjestelmien toimittaja GWB saavuttaa tänä vuonna kunnioitettavan 90 vuoden iän.

Yhdeksän vuosikymmentä on pitkä aika niin ihmisen kuin suomalaisen yrityk-senkin elämässä.

”Me olemme pärjänneet satsaamalla laatuun”, taustoittaa yhtiön taivalta hal-lituksen puheenjohtaja Lasse Jokinen.

”Näin oli jo alussa, kun Georg Wil-helm Berg vuonna 1926 päätti, että asiat pitää tehdä paremmin kuin hän palkolli-sena näki tapahtuvan. Siksi hän perusti oman yrityksen, joka toi Suomeen muun muassa mikroskooppeja. Yhtä tarkkoja olemme laadusta ja työn jäljestä yhä.”

Tätä nykyä yrityksen toiminta nojaa ISO 9001 ja 14001 -ympäristösertifikaat-teihin. Yhtiön huoltotoiminnan pohja on myös akkreditoitu kalibrointilabo-ratorio.

Georg Wilhelm Berg aloitti yksinyrit-täjänä, mutta myöhemmin mukaan tu-livat myös hänen poikansa. Nykyisen ni-mensä Oy G.W. Berg & Co Ab firma sai vuonna 1938.

Nykyinen omistaja eli Jokisen perhe on luotsannut yhtiötä vuodesta 1994, nyt jo toisen sukupolven voimin.

Jokisten aikana yhtiö on kasvanut yri-tysostoin. Vuonna 2012 GWB hankki omistukseensa laboratoriotuotteiden ja analytiikan maahantuojan Oleinitecin ja viime vuonna Labnetin, joka keskittyy life science -alan reagensseihin, tarvik-keisiin ja laitteisiin.

Yrityksen tärkeimpiä asiakkaita ovat

GWB viettää merkkipäivää

Yhdeksän vuosikymmentälaboratoriolaitteita

kemian ala ja lääketeollisuus. Alueor-ganisaation ansiosta palvelualueena on koko Suomi.

Läpi muutosten

Moni asia on vuosikymmenten varrella muuttunut.

”Esimerkiksi julkisten hankintojen kilpailutukset ovat hankala prosessi. Ei ole aina varmaa, että asiakas saa sellai-sen tuotteen, jonka haluaa ja jota tarvit-see. Usein lopputuloksen ratkaisee hinta, eivät niinkään muut arviointikriteerit.”

Myös taloudellinen taantuma näkyy laboratorioiden investointipäätöksissä. Varsinkin suurempia ostoksia harkitaan entistä huolellisemmin.

Vaikka laadukas laboratoriolaite toi-mii hyvin ylläpidettynä ja huollettuna parikymmentäkin vuotta, liika on liikaa.

”On riski, että vanhoja laitteita pyri-

GW

B

GWB:n henkilöstöä vuodelta 1935.

tään joskus käyttämään jopa niin pit-kään, että analyysi- ja mittaustulokset vaarantuvat. Tämähän ei ole tietenkään toivottavaa”, Jokinen sanoo.

Asiakkaiden tilanne heijastuu vääjää-mättä myös laitetoimittajiin.

”Toiminnan ennustettavuus on muut-tunut. Kun ennen näimme pitemmälle eteenpäin, nyt eletään lyhyissä sykleissä.”

Jokinen luottaa silti tulevaisuuteen. Satavuotispäiväänsä firma aikoo juhlia isosti.

”Varmasti palvelemme silloinkin asiakkaitamme vahvalla ammattitaidolla suomen kielellä. Tänne tuskin rantau-tuu se keskieurooppalainen malli, jonka mukaan esimerkiksi Saksasta hoidetaan koko Eurooppa. Uskon siihen, että kan-nattaa toimia suomalaisena yrityksenä Suomessa.”

Päivi Ikonen

Orionin keuhkolääkkeellemarkkinointivauhtiaLääkevalmistaja Orion on sopinut yhteistyös-tä Italian johtavan lääkeyrityksen Menarinin kanssa. Yhtiöt markkinoivat yhdessä Orionin kehittämää keuhkoahtaumatautilääkettä Saksassa, Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa.

Menarinilla on budesonidi-formoteroli-lääkkeen yksinoikeudelliset lisenssi- ja jake-lujärjestelyt Ranskassa ja Turkissa. Molemmat yritykset markkinoivat Easyhaler-yhdistelmä-valmistetta omalla ja Easyhaler-kattobrän-dillä.

Algol luopui lääketoimialastaAlgol Oy on myynyt tytäryhtiönsä Algol Phar-man. Ostajana oli kansainvälinen lääkeyritys Biocodex, jonka pääkonttori sijaitsee Pariisis-sa. Algol-konserni keskittyy tulevaisuudes-sa kemikaaleihin ja raaka-aineisiin, teknisiin tuotteisiin ja huoltoratkaisuihin sekä tervey-denhuoltoteknologiaan.

Algol Pharman liikevaihto on noin 20 mil-joonaa euroa. Yhtiö jatkaa toistaiseksi ny-kyisellä nimellään, ja sen kaikki toimipaikat Pohjoismaissa ja Baltiassa säilyvät ennallaan.

Pohjoisen yliopistoillearktinen agendaOulun, Lapin, Luulajan ja Tromssan yliopistot ovat julkistaneet yhteisen arktisen agendan. Yhteisellä toimintaohjelmalla neljä pohjoista yliopistoa etsii uusia synergioita ja vahvistaa arktisiin kysymyksiin liittyvää tutkimustaan, koulutustaan ja vaikuttavuuttaan. Yliopistot pyrkivät myös yhdistämään erityisiä vahvuus-alueitaan.

23KEMIA6/2016

Luonnonvarakeskus ja Geologian tutkimuskeskus muuttavat Kokkolassa yhteisiin tiloihin. Tarkoituksena on vahvistaa bio- ja kiertotalouden tutkimusvoimaa kiinteällä yhteistyöllä.

Geologian tutkimuskeskus GTK on vuosien varrella tutkinut muun muas-sa turvemaita, soita ja maaperää, Luon-nonvarakeskus Luke puolestaan suo-metsätaloutta ja puuntuotantoa. Uusien yhteistilojen tärkeimpiä synergiaetuja on tilaisuus yhdistää tutkimuslaitosten tietovaranto ja asiantuntemus.

”Haemme yhteistyöllä etenkin tutki-muksellisia etuja. Ilmaston lämpenemi-nen asettaa uusia haasteita turvemaiden hyödyntämiselle paitsi biomassana ja energiatuotannossa myös kemianteolli-suuden tuotteissa”, sanoo Luken Uudet liiketoimintamahdollisuudet -yksikön johtaja Leena Paavilainen.

”Kokkolassa sijaitsee jo nyt merkittävä osa GTK:n turvetutkimuksesta, ja kun turvemaiden puutuotannon tutkimus siirtyy Kannuksesta Kokkolaan, saadaan vahvistettua paitsi tutkimukseen tarvit-tavaa kriittistä massaa myös monitieteis-tä tutkimusotetta.”

Laitosten tutkimuskohteisiin kuuluu muun muassa ojitettujen, suopohjais-ten metsämaiden käyttäytyminen. Kos-teiden maapohjien käyttäytymisellä on huomattava ilmastovaikutus, sillä tur-peesta vapautuvan hiilidioksidin ja me-taanin määrä vaikuttaa ilmaston koko-naisuuteen.

Kun läheisten tutkimusalueiden osaa-jat ovat jatkossa lähekkäin myös fyysi-sesti, tietoa on helpompi jakaa. Samal-la näytteenottoa voidaan järkiperäistää niin, että kenttätyö palvelee samaan ai-kaan kummankin tutkimussuunnan tar-peita.

Kokkola Material Week esittelee osaamista

Yhteiset tilat kaksikolle löytyivät kam-pukselta, jossa toimivat ennestään Kok-kolan yliopistokeskus Chydenius ja am-mattikorkeakoulu Centria.

Luken ja GTK:n tutkijat majoittuvat kampuksen Innogate-rakennukseen. Tiloihin ei tule yksiköiden omia labo-ratorioita, mutta tarkoituksena on hyö-dyntää samassa talossa sijaitsevaa Cent-

Kokkolan yliopistokeskus, Luke, GTK ja ammattikorkeakoulu Centria muodostavat Keski-Pohjanmaalle merkittävän tutkimuskeskittymän.

Synergia vahvistaaKokkolan tutkimusvoimaa

rian laboratoriota esimerkiksi maaperä-, vesi- ja biomassanäytteiden esikäsitte-lyssä.

Omat mahdollisuutensa alkavalle yh-teistyölle luovat GTK:n tutkimuslabora-torio ja koetehdas. Kemian analyysitoi-mintansa GTK on ulkoistanut Labtium Oy:lle.

Luke on keskittänyt laboratoriotoi-mintansa viiteen omaan laboratorioon-sa, jotka palvelevat Luken kaikkia toi-mipisteitä.

Kokkolan tutkimus- ja kehitysosaa-mista sekä alueen kemianteollisuuden ja biotalouden näkymiä esitellään 29.10.–3.11. järjestettävässä Kokkola Material Week -tapahtumassa. Tapahtumasta saa lisätietoa osoitteessa www.materialweek.fi.

Lauri Lehtinen

VTT rakensiydinturvallisuustalonTeknologian tutkimuskeskus VTT:n uuden ydinturvallisuustalon vihkiäisiä on vietetty Espoossa. Suurin osa talon tutkijoista keskit-tyy reaktoriturvallisuuden ja ydinjätteiden loppusijoituksen laskennalliseen mallinnuk-seen, pienempi osa kokeelliseen reaktori-materiaalien, radiokemian ja loppusijoituk-sen tutkimukseen. Lisäksi VTT Expert Services tekee rakennuksessa ydinvoimaloiden ko-keellista suodatintutkimusta.

Rakennuksen laboratorio- ja toimistotilat ovat jo käytössä. Muu toiminta käynnistyy vaiheittain niin, että talo on täydessä käytös-sä vuonna 2018.

Valio myy hapate-liiketoimintansaMeijeriyhtiö Valio myy Vantaan Tikkurilassa sijaitsevan hapatetuotantonsa, LGG-tavara-merkin ja siihen liittyvän liiketoimintansa. Ostajana on maailman johtava hapatteita ja entsyymejä kehittävä ja valmistava tanskalai-nen Chr. Hansen.

Valio jatkaa LGG-maitohappobakteerin tut-kimista, mutta ostaa bakteerit jatkossa Han-senilta. Valion Gefilus-tuotteet valmistetaan edelleen Suomessa Valion tuotantolaitoksis-sa, ja Gefilus-brändi ja -tuoteperhe pysyvät Valion omistuksessa.

Valion meijerit hankkivat jo ennestään suu-rimman osan tarvitsemistaan hapatteista nii-hin erikoistuneilta yrityksiltä.

Nokian Renkaille uusitestikeskus EspanjaanNokian Renkaat rakentaa uuden renkaiden testikeskuksen Espanjan Santa Cruz de la Zarzaan. Noin 300 hehtaarin kokoisessa tek-nologiakeskuksessa testataan jatkossa eri-tyisesti korkean nopeusluokan kesärenkaita mutta myös talvirenkaiden ominaisuuksia.

Yhtiön mukaan uusi keskus mahdollistaa maailman pohjoisimmalle rengasvalmis-tajalle ympärivuotisen tuotekehitystyön ja rengastestit vaativilla, vaihtelevilla radoilla. Keskuksen ensimmäinen osa valmistuu vuo-den 2017 aikana ja koko keskus vuoden 2019 loppuun mennessä. Investoinnin arvo on 16 miljoonaa euroa.

24 6/2016KEMIA

UUTISIA

Suomen ensimmäinenLNG-terminaali aloitti

Skan

gas

Porin satamaan avattu nestey-tetyn maakaa-

sun tuonti-terminaali tuo LNG:n entistä

paremmin koko Suomen

ulottuville.

Suomen ensimmäinen nesteytetyn maa-kaasun eli LNG:n tuontiterminaali on avattu Porissa. Samalla käynnistyivät myös LNG:n toimitukset asiakkaille.

Nesteytetyn maakaasun saatavuus Suomessa paranee uuden terminaa-lin myötä huomattavasti. Terminaali mahdollistaa LNG:n toimitukset myös kaasuverkoston ulkopuoliselle teolli-suudelle, meriliikenteelle ja raskaalle liikenteelle.

Porin alueen teollisuuslaitoksis-ta Huntsman Pigments and Additives, Kemira, Norilsk Nickel Harjavalta ja Porin Prosessivoima ovat jo siirtyneet LNG:n käyttäjiksi.

Hankkeen kokonaisinvestointi oli yli 80 miljoonaa euroa. Terminaalia operoi kaasuyhtiö Gasumin tytäryhtiö Skangas.

”Porin LNG-terminaalin avautumi-nen kehittää ja monipuolistaa Suomen energiamarkkinaa. Mahdollisuus kaa-

suverkoston ulkopuoliseen nesteytetyn maakaasun jakeluun madaltaa kynnystä kaasun hyödyntämiseen koko maassa”, sanoo Skangasin hallituksen puheenjoh-taja ja Gasumin toimitusjohtaja Johanna

Kemianteollisuuden liikevaihdon las-ku taittui keväällä ja kääntyi hienoiseen nousuun. Huhti–kesäkuun liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 3,1 prosent-tia. Kokonaisuutena tammi–kesäkuun liikevaihto oli kuitenkin vielä 2,8 pro-senttia vuoden takaista pienempi.

Myös kemianteollisuuden tavaravien-nin arvo nousi öljyn hinnan laskusta huolimatta huhti–kesäkuussa 14 pro-senttia edellisvuodesta. Kokonaisuute-

Kemianteollisuuden investoinnitSuomeen kasvussaKemianteollisuuden investoinnit Suomeen kasvoivat selvästi viime vuonna, ja tahti jatkunee kuluvanakin vuonna. Tämä käy ilmi Kemianteollisuus ry:n tuoreesta talouskatsauksesta.

Kemianteollisuus investoi Suomeen vuonna 2015 lähes 1,2 miljardia euroa, mikä on lähes 30 prosenttia edellisvuot-ta enemmän.

na tammi–kesäkuun vienti oli 4,9 mil-jardia eli vain prosentin edellisvuotta vähemmän.

Kemianteollisuus on säilyttänyt pää-oma- ja investointitasonsa Suomessa koko 2000-luvun. Tutkimuksen- ja tuo-tekehityksen osuus kokonaisinvestoin-neista on noin 400 miljoonaa euroa vuo-dessa.

”Teollisuudessa uusi liiketoiminta syntyy usein jo olemassa olevan kyl-keen ja investointipäätökset tehdään kymmenien vuosien aikajänteellä. Siksi sääntelyn ja verotuksen ennakoitavuus ja johdonmukaisuus ovat kriittisen tär-keitä asioita investoinneista päättäville tahoille”, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä.

”Suomen hallituksen esitykset ener-giaverotuksen tasoittamisesta EU:n hy-väksymillä kansallisilla kilpailukeinoilla ovat tärkeitä kemianteollisuuden tule-vaisuuden investoinneille.”

Kemianteollisuuteen lasketaan Suo-messa kemian prosessiteollisuus, öljy-tuotteet sekä muut kemian tuotteet, ku-ten lääkkeet, kosmetiikka, pesuaineet, maalit sekä muovi- ja kumituotteet.

Kem

ira O

yj

Suomalaiset kemianyritykset investoivat vuosit-tain tutkimukseen ja tuotekehityk-seen vuosittain noin 400 mil-joonaa euroa. Kuva on Kemiran Espoon tutkimus-keskuksesta.

Lamminen.Hiljattain aloitti myös Suomen ensim-

mäinen raskaalle liikenteelle suunnattu kaasutankkausasema, joka toimii Hel-singissä Vuosaaren satamassa.

25KEMIA6/2016

Kemia kierrätyksessä, kemikaalit kierto-taloudessa ja uusiutuva energia kuuluvat ensikeväisten Kemian Päivien ajankoh-taisimpiin aiheisiin, joihin perehdytään jo tapahtuman avajaispäivänä 29. maa-liskuuta.

Suomen kemian ammattilaisten laa-jimmassa yhteistapahtumassa on jälleen luvassa monipuolinen kattaus seminaa-reja ja luentoja.

Avauspäivän analytiikkaseminaarissa tutustutaan muun muassa moderniin massaspektrometriaan tuntemattomien yhdisteiden analytiikassa sekä herkkiin optisiin menetelmiin ja niiden sovelluk-siin. Suomen Akatemian ohjelma keskit-tyy materiaalien tutkimuksen ja tieteen julkaisemisen uusimpiin kysymyksiin.

Torstain 30. maaliskuuta aiheita ovat muun muassa kemianopetus, amma-tinvalinta ja työelämän taidot. Elintar-vikekemian ja laboratoriokentän osaa-mistarpeiden muutokset Suomessa -ohjelma antaa kokonaiskuvan labora-toriotoiminnan kehityksestä ja tulevai-suuden näkymistä.

Laskennallisen kemian seminaarin

Kemian Päivillä monipuolinen kattaus

Kiertotaloudesta työelämätaitoihin

Mar

kku

Oja

la/M

essu

kesk

us

Helsingin Messukeskuksessa 29.–30. maaliskuuta 2017 järjestettävät Kemian Päivät ovat alan ammattilaisten arvostama kohtauspaikka.

pääteemana on laskennallinen materi-aalitutkimus. Suomen termoanalyysin ja kalorimetrian yhdistys isännöi seminaa-ria, jonka teemana on termoanalyysin sovellettavuus moniin käytännön tilan-teisiin. Ohjelmassa on myös ALD-huip-

puyksikön vuosiseminaari.ChemBio Finland -tapahtuman yh-

teydessä pidettävien Kemian Päivien koko ohjelma julkaistaan lokakuun lo-pussa verkko-osoitteessa www.kemian-seurat.fi.

Suojan tuoja, mahdollistaja ja valmenta-ja. Sellainen on uuden strategiansa mu-kaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes.

”Suojan tuoja on meidän uusi sloga-nimme, joka on mielestäni erinomainen. Se kuvastaa juuri sitä, mitä haluamme tehdä: edistää turvallisia toimintatapoja koko yhteiskunnassa ja myös mahdollis-taa ne”, sanoo viraston pääjohtaja Kim-mo Peltonen.

Tukesista tulisuojan tuoja

Linjaukseen kuuluu myös uusi ter-minologia. Tukes ei halua olla niinkään valvova kuin valmentava viranomainen.

”Siis kuin valmentaja urheilijalle. Au-tamme esimerkiksi teollisuuslaitoksia pääsemään parhaaseen tulokseensa. Toi-mijoiden pitää itse ottaa vastuu, mutta me sparraamme.”

Vuoteen 2022 ulottuvassa strategiassa korostuu vastuullisuuden ja yhteistyön lisäksi riskiperusteisuus. Mietinnässä on järjestelmä, jossa turvallisuusasiansa hyvin hoitava yritys saa green line -sta-tuksen.

”Kohdennamme siis valvontaa ta-pauskohtaisesti. Kun asiat ovat kun-nossa, odotettavissa on vierailuja meiltä

harvemmin. Toisissa firmoissa käym-me useammin ja kannustamme niitäkin saattamaan turvallisuuden reilaan.”

Riskiperusteisuutta viedään parhail-laan mallinnustutkimuksen avulla mu-tu-tuntumasta tieteelliselle tasolle.

”Tämähän ei ole uusi asia, mutta sys-temaattisesti tätä ei ole kehitetty. Kun Tukes valvoo kaikkea mahdollista kulut-tajatavaroista raskaaseen teollisuuteen, haluamme oppia poimimaan esiin juuri oikeat asiat.”

Lisätietoja saa osoitteesta www.tukes.fi > Tietoa meistä > Strategia.

Päivi Ikonen

Tukesin uuteen ilmeeseen kuuluvat myös hauskat emoji-symbolit. Virkamiespeukku kertoo, ettei viranomainen aina kiellä vaan mielellään myös kannustaa.

Biohitin laktoositestiKorean markkinoilleHelsinkiläisen diagnostiikkayrityksen Biohitin kehittämä laktoosi-intoleranssin pikatesti tu-lee myyntiin Etelä-Koreassa. Testillä voidaan diagnosoida laktoosi-intoleranssi potilaan pohjukaissuolesta otetusta koepalanäyttees-tä. Herkkä testi kertoo tuloksen 20 minuutis-sa. Suomalaisyritys on sopinut testin jakelusta korealaisen Glomedics-yhtiön kanssa.

26 6/2016KEMIA

UUTISIA

Neljäntoista eurooppalaisyrityksen muodostama Bioforever-konsortio on käynnistänyt demonstraatiohankkeen, jossa tehdään puubiomassasta lisäarvoa tuottavia peruspalikoita kemianteolli-suudelle. Suomesta hankkeessa on mu-kana MetGen Oy.

Konsortio on saanut EU-rahoituksen Horisontti 2020 -ohjelmasta. Kolmi-vuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on noin 16 miljoonaa euroa.

Hankkeessa jalostetaan jätepuuta ja muuta puubiomassaa ligniinijohdannai-siksi ja kemikaaleiksi, kuten butanolik-si, etanoliksi ja 2,5-furaanidikarboksyy-lihapoksi (fdca). Tarkoitus on kokeilla useita erilaisia esikäsittely- ja jalostus-teknologioita.

Samalla selvitetään prosessin kan-nattavuutta ja verrataan puubiomassan toimivuutta viljelykasvien tähteisiin ja energiakasveihin.

Teollisen mittakaavan biojalostamoja on suunnitteilla logistiikkakeskuksiin, kuten Rotterdamin satamaan ja muihin eurooppalaisiin satamiin.

Vuoden 2016 PacTec-palkinnon on voit-tanut elintarvikeyritys Atria. Suomen Messusäätiön rahoittama 2  000 euron palkinto tuli Bravuuri-pakkauksesta.

Tuomariston mukaan Atrian pakkaus täytti kirkkaasti kaikki palkinnolle ase-tetut kriteerit. Niiden mukaan pakkauk-sen on muun muassa suojattava tuotet-ta ympäristöltä ja ympäristöä tuotteelta, säilytettävä tuotteen ominaisuudet ja mahdollistettava tehokas tuotanto ja ja-kelu.

”Lisäksi voittajapakkaus on kyennyt luomaan markkinoille kokonaan uuden, helposti käytettävän tuotteen”, toteaa palkintoraadin puheenjohtaja, Suomen Pakkausyhdistyksen toimitusjohtaja Antro Säilä.

Kunniamaininnan sai Inno-Vai Oy, joka suunnitteli Alkolle verkkokau-pan lähetyspakkauksen. Modulaarinen, kierrätettävä pakkaus yhdenmukaistaa laajan juomavalikoiman lähetyspak- kaukset.

Opiskelijasarjan voittajat Nina En-roth, Saija Kivilehto, Jarno Salin, Mai-juleena Salminen ja Janni Vanhanen Helsingin yliopiston elintarvike- ja ym-päristötieteiden laitoksesta suunnitteli-

Atria vei pakkausalanykköspalkinnon

MetGen mukana EU-hankkeessa

Kohti seuraavan sukupolvenbiojalostamoja

Mar

kku

Oja

la/M

essu

kesk

us

Bravuuri-pak-kaus tekee kulut-tajalle mahdol-liseksi onnistua ruoanlaitossa, palkintoraati kiittää voittaja-tuotetta.

Met

Gen

Oy

Turkulainen MetGen valmistaa entsyymejä sellu- ja paperiteollisuuteen.

vat ekologisen, kuluttajalähtöisen ruo-kaöljypakkauksen.

Palkinnot jaettiin Helsingin Messu-

keskuksessa syyskuussa järjestetyssä pakkausalan ammattitapahtumassa Pac-Tecissa.

Teknos osti hollantilaisenmaalinvalmistajanMaaliyhtiö Teknos on ostanut hollantilaisen Drywood Coatings BV:n. Drywood kehittää ja valmistaa vesiohenteisia puupinnoille tarkoi-tettuja maaleja. Yhtiön tuotantolaitos sijaitsee Enschedessä. Drywood on markkinajohtaja Hollannin puuteollisuusmaalien markkinoil-la, ja sillä on vahva asema myös Britanniassa ja Norjassa. Hollantilaisyrityksen viime vuoden liikevaihto oli noin yhdeksän miljoonaa euroa. Kauppahintaa ei julkistettu.

Koskenkorva pääsibrittimarketeihinAlkoholijuomatalo Altian Koskenkorva Vod-ka on tullut myyntiin kauppaketju Marks & Spencerin liikkeissä Isossa-Britanniassa. Marks & Spencer kuuluu saarivaltion suurimpiin vähittäiskauppaketjuihin. Koskenkorva on Altian vientibrändi, jota menee lähes kol-meenkymmeneen maahan. Uudistunut brän-di on viime aikoina voittanut useita kansainvä-lisiä palkintoja. Alkoholijuomat ovat Suomen elintarviketeollisuuden suurin vientituote.

276/2016 KEMIA

NÄKÖKULMA

Kemia-lehden kolumnisti Anja

Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaali-

kimara ja Kemikaali-kimara lapsiperheille

(Teos 2008 ja 2013). Hän pitää blogia osoit-teessa www.kemikaali-

kimara.blogspot.com.

ILMASTONMUUTOKSEN torjunnassa on otettu käyt-töön monta keinoa, kuten energian säästäminen, uusiutuva energia, jätteiden ja biomassan hyödyntäminen, kulutuksen ja matkustamisen vähentäminen.

Ympäristövaikutuksia selvitetään elinkaarianalyyseillä, hiili- ja vesijalanjälkien avulla. Hiilijalanjälki kuvaa toiminnastamme aiheutuvia haitallisia vaikutuksia, vesijalanjälki sitä, miten pal-jon tuotteen valmistus ja käyttö kuluttaa vettä.

Nyt kehitetään hiilikädenjälkeä, jolla kuvataan yritysten tuottamien ratkaisujen päästövähennysvaikutusta ratkaisu-jen käyttäjälle.

YRITYKSEN ja tuotteen ympäristövaikutuksista halutaan antaa tietoa sidosryhmille, asiakkaille, sijoittajille, kuluttajille. Viestimisessä on mahdollista onnistua erinomaisestikin, mut-ta välillä otetaan käyttöön menetelmiä, jotka eivät avaudu kenellekään.

Kuka muistaa vielä esimerkiksi elintarvikepakkausten hiili-dioksidimerkinnät? En varmasti ollut ainoa, joka pähkäili, mitä ihmettä ruokapakkauksen kylkeen painettu numero tarkoit-taa. Onko kymppi paljon vai vähän? Tai 89 g CO2/100 g tuo-tetta? Ja mihin verrattuna?

Vaikkei indikaattoreita tajuaisikaan, elintarvikkeisiin liitty-vää ympäristökuormitusta voi pienentää konkreettisin kei-noin. Se tapahtuu vaikka suosimalla kasvisruokaa, vähentä-mällä poisheitettävän ruoan määrää ja syömällä tonnikalan ja tilapian sijasta lähivesien kalaa.

JOISSAKIN tapauksissa hiilidioksidilukemilla on iso merki-tys. Esimerkiksi autojen päästölukemat ovat lainsäätäjän mää-rittelemän luokituksen perustana.

Autonvalmistajille lukemat ovat niin tärkeitä, että tulosten parantamiseen on käytetty jopa alan dopingia. Automaatio-järjestelmiä on ohjelmoitu niin, että mittauksissa päästöarvot ovat hetkellisesti pienemmät.

HILJATTAIN julkaistu tutkimus paljasti, että suomalaisran-noilta löytyy enemmän roskia kuin ruotsalaisilta, latvialaisil-ta ja virolaisilta rannoilta. Roskaantumisindikaattori näyttää synkkiä lukuja.

Panee pohtimaan, kuinka ihmiset ylipäänsä ymmärtävät monimutkaisia ympäristöindikaattoreita, kun niinkin yksin-kertainen asia kuin roskista huolehtiminen tuottaa vaikeuksia.

Numerotiedon avulla voidaan toki kertoa, mihin suuntaan ollaan menossa. Mutta eri menetelmillä lasketut luvut eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Se on se omena- ja pääry-näjuttu.

Jotta indikaattoreiden tehokkuudesta saisi jonkun tolkun, pitäisi kenties kehittää indikaattoreille joku indikaattori.

Anja Nysténanja.nysten@gmail.com

Ihmeelliset indikaattorit

SILLOIN ENNEN

Kemia-Kemi 9/1981Päätoimittajan vaihdos

Kemia-Kemi 9/1991Osmo Mäkitie, in memoriam

Edellisen numeromme myö-tä päättyi professori Osmo Mäkitien ansiokas 8-vuo-tinen toimikausi lehtemme päätoimittajana. Vuoden 1974 alusta, pölyn laskeu-duttua ajoittain varsin vaikeiden kemian lehtien yhdistämisneuvottelujen jälkeen, professori Mäki-tie otti vastaan ”väliaikai-sesti” oletettavasti hyvin tuuliseksi muodostuvan paikan päätoimittajana uudessa Kemia-Kemi-lehdessä. Ne ristiriidat ja epäluulot, jotka yhdentymisneuvottelujakin olivat vaikeuttaneet, olivat edelleen taustalla. Uuden lehden ja ennenkaikkea sen päätoimittajan hankalana tehtävänä oli saavuttaa lukijakunnan luottamus ja hälventää vielä kytevät epäluulot tekemällä tasapuolisesti painottaen lehteään, jonka ”aihepiiri käsittää kaikkinaiset kemian alaan kuuluvat asiat, myös opetukselliset ja taloudelliset kysymykset” ja joka ”toi-mii myös Suomen Kemian Seuran jäsenjärjestöjen ja Kemian Keskusliiton jäsenistön jäsenlehtenä”.

Apul.prof. Tapio Hase on kutsuttu Kemia-Kemi-lehden uu-deksi päätoimittajaksi. Tapio Hase toimii Helsingin yliopiston orgaanisen kemian apulaisprofessorina.

Yksi kemian alan viime vuo-sikymmenien keskeisim-piä vaikuttajia maassamme, Helsingin yliopiston eme-ritusprofessori Osmo Mä-kitie kuoli 8.8.1991. Hän oli syntynyt Helsingissä 27.7.1920. ---

Vuonna 1973 Mäkitie nimitettiin vasta perustet-tuun Helsingin yliopiston analyyttisen kemian pro-fessorin virkaan, josta hän v. 1984 jäi eläkkeelle. Tätä ennen hän oli vuodesta 1966 alkaen ollut Helsingin yliopistossa epäorgaanisen ja analyyttisen kemian apulaisprofessorina ja dosenttina. ---

Suomen Kemistilehden päätoimittaja Mäkitie oli vuodesta 1967 lähtien kemistien järjestökentän uudelleenorganisoin-nin yhteydessä v. 1973 tapahtuneeseen lehden lakkauttami-seen asti. Tämän jälkeen hänet kutsuttiin uuden Kemia-Kemin päätoimittajaksi, jossa toimessa hän oli vuoteen 1982 saakka. Lehden ensimmäisenä päätoimittajana Mäkitie joutui pitkälti luomaan ne linjat, joiden varassa Kemia-Kemi edelleen toimii.

Ida

Pim

enof

f

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

BUSCH VAKUUMTEKNIK OYSinikellontie 401300 Vantaapuh. (09) 774 60 60faksi (09) 774 60 666info@busch.fiwww.busch.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsPuhaltimet – BlowersPumput – PumpsTyhjiöpumput – Vacuum PumpsKompressorit – Compressors

DOSETEC EXACT OY Vaakatie 3715560 Nastolapuh. (03) 871 540faksi (03) 871 5410info@dosetec.fietunimi.sukunimi@dosetec.fiwww.dosetec.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnnostelujärjestelmät – Batching

SystemsHihnavaa’at – Belt WeighersJauheiden ja rakeitten säkitys –

Sacking for Pulver and Granulate Materials

Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances

Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems

Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers

for SackSäkkien täyttökoneet – Sack Filling

MachinesVaa’at – Balances & Scales

28

BERGIUS TRADING ABKäyntiosoiteItälahdenkatu 200210 Helsinki PostiosoitePL 12400181 Helsinkipuh. 040 540 3439kim.jarlas@bergiustrading.comwww.bergiustrading.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – GrindersSekoittimet – Mixers

For qualified milling & mixingLaadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen

Kysy ensin meiltä • At your service

BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi

Vihreät sivut myös verkossa.

BOREALIS POLYMERS OY PL 33006101 Porvoopuh. (09) 394 900etunimi.sukunimi@borealisgroup.comwww.borealisgroup.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsPetrokemian tuotteet – Petrochemical

ProductsPolyolefiinit – Polyolefins

Itäinen Rantakatu 7220810 Turkupuh. (02) 412 411Mobile: 040 5000427info@elomatic.comwww.elomatic.cometunimi.sukunimi@elomatic.comMuut toimipaikat:Hatanpäänkatu 1A33900 TampereVaisalantie 202130 EspooKangasvuorentie 1040320 JyväskyläKiilakiventie 190250 Oulu

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAutomaatio- ja sähkösuunnittelua

– Automation and Electrification Design

Energiakonsultointi – Energy Consulting

Laitesuunnittelua – Unit Operation Design

Projektipalvelut – EPCM Project Services

Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems

Prosessisuunnittelua – Process Design

Tehdassuunnittelua – Plant Design

Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä

ELOMATIC OY FOOD & CHEMICAL ENGINEERING

Uudet tilaukset:

jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 040 770 3043

irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778

Tietojen päivitykset:

sanna.alajoki@kemia-lehti.fipuh. 040 827 9727

leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh. 040 577 8850

Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta!

KEMIAKemi

29

Vihreät sivut huomataan.

INNOVATICSRatamestarinkatu 13 A00520 Helsinkipuh. 010 281 8900innolims@innovatics.fiwww.innovatics.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLIMS-järjestelmät – LIMS SystemsLaboratorion tiedonhallintajärjes-

telmät – Laboratory Information Management Systems

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesInnoLIMS

KALUSTE-PROJEKTIT OYPukinmäentie 235700 Vilppulapuh. (03) 471 7300faksi (03) 471 7322kalpro@phpoint.fiwww.kalusteprojektit.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –

Laboratory Fitments and FittingsVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume Hoods

KIILTO OYTampereentie 40833880 LempääläPL 250, 33101 Tamperepuh. 020 7710 100faksi 020 7710 101etunimi.sukunimi@kiilto.comwww.kiilto.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKiinnityslaastit – Cementitious

AdhesivesLakat – LacquersLiimat – AdhesivesSaumauslaastit – Grouts for TilesSeinä- ja lattiatasoitteet – Wall

Plasters and Floor LevellingsSilikonit– SiliconesValimohartsit – No-Bake ResinsVedeneristeet – Waterproofing

Membranes

KBR ECOPLANNING OYPohjoisranta 11 F28100 PoriPL 78, 28101 Poripuh. (02) 6240 200faksi (02) 6240 290info@ecoplanning.fiwww.ecoplanning.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutuslaitokset – Evaporation

Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization

PlantsHappojen talteenottolaitokset – Acid

Recovery PlantsFosforihapon puhdistus- ja väke-

vöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants

METROHM NORDIC OYKoskelontie 19 B02920 Espoopuh. 010 7786 800mail@metrohm.fiwww.metrohm.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnalyysien automatisointi – Auto-

mation of AnalysisIonikromatografia – Ion Chromato-

graphypH/ionit & johtokyky – pH/Ions and

ConductivityNIR-spektroskopia – NIR Spectro-

scopyPotentiostaatit/galvanostaatit

– Potentiostats/GalvanostatsProsessianalysaattorit – Process

AnalyzersStabiilisuusmittaukset – Stability

MeasurementsTitraus – TitrationVoltammetria, CVS – Voltammetry,

CVS

LABTIUM OYLaboratorio -ja asiantuntijapalvelut• kaivannaisteollisuus• energia-ala• metsäteollisuus• ympäristösektori• materiaali- ja tuotetestauswww.labtium.fiEspoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä

www.icoy.fi 044-066 6802040-167 9557Turku–Harjavalta–Espoo

Turvallisuustekniset asiantuntijapalvelutVaaran arviointi ja riskien hallinta Kemikaalialtistuksen arviointi ja

kemikaaliturvallisuusRäjähdyssuojauksen suunnittelu ja

räjähdyssuojausasiakirja (ATEX), ATEX-koulutus

Pelastussuunnitelma (m. sisäinen), toimintaperiaateasiakirja ja turvallisuusselvitys

Vihreät sivutmyös verkossa

Tutustu ja tule mukaan!

kemia-lehti.fi > Vihreät sivut

• mukana asiakasyritysten logot• helppokäyttöisellä tuotehaulla

löydät etsimäsi palvelut

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

30

PERKINELMER FINLAND OYMustionkatu 620750 TurkuPL 10, 20101 Turkupuh. (02) 2678 111faksi (02) 2678 305www.perkinelmer.comAsiakaspalvelu: puh. 0800 117 186 faksi 0800 117 185cc.nordic@perkinelmer.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriolaitteet – Laboratory

InstrumentsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsLaboratoriotarvikkeet – Laboratory

Consumables

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesCALIPERCHEMAGENNENPACKARD BIOSCIENCEPERKINELMER WALLAC

RAMBOLL ANALYTICSLaboratorio- ja mittauspalvelutNiemenkatu 7315140 Lahtipuh. 020 755 611faksi 020 755 6201analytics@ramboll.fiwww.ramboll-analytics.fi

www.kemia-lehti.fi Vihreät sivut

Kysy ensin meiltä • At your service

Vihreät sivut huomataan!Jokaisessa lehdessä.

Jokaisessa uutiskirjeessä.Verkossa www.kemia-lehti.fi

Lue lisää: www.kemia-lehti.fi ilmoittajalle

Varaa paikkasi: ilmoitukset@kemia-lehti.fi

NAB LABS OYNäytteenotto-, analyysi-, mittaus- ja asiantuntijapalvelutUpseerinkatu 102600 Espoopuh. 0404 503 100info@nablabs.fiwww.nablabs.fi

NablabsSEPPO LAINE OYItämerenkatu 3 A00180 Helsinkipuh. (09) 6859 560faksi (09) 6859 5610posti@seppolaine.fiwww.seppolaine.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin

rekisteröiminen – Patent Prosecu-tion and Trademark Protection

Patenttiselvitykset, uutuustutki-mukset ja toiminnanvapaus- selvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches

IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management

Vihreät sivut myös verkossa.

PANALYTICAL B.V. Sivuliike Suomessa Linnoitustie 4B02600 Espoo puh.09 2212 580 jouko.nieminen@panalytical.com www.panalytical.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsED-, WD- ja WD/EDXRF-spektro-

metrit (röntgenfluoresenssi) – ED, WD ja WD/EDXRF X-ray Fluorescence Spectrometers (XRF)

0D-, 1D-, 2D- ja 3D(CT) -XRD-lait-teistot (röntgendiffraktometrit) – 0D, 1D, 2D and 3D(CT) X-ray Diffractometers (XRD)

Laboratorioautomaatiot – Laboratory Automation Systems

Claissen sulatelaitteet myös AA- ja ICP-analyyseihin – Claisse Bead Equipment (also for ICP and AA analysis)

Näytejauhimet ja -puristimet – Sample Mills and Presses

Lähi-infrapunalaitteet (NIR) – Near-infrared-equipment (NIR)

SKALAR ANALYTICAL B.V.Tinstraat 124823 AA BredaThe Netherlandspuh. +31 (0)76 548 6486faksi +31 (0)76 548 6400info@skalar.comwww.skalar.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkuaineanalysaattorit (TOC, TN

nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids)

Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Auto-mated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers)

Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus, tes-tipakkaukset) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity, Test kits)

31

Vihreitä sivuja ei ohiteta.

SUOMEN LÄMPÖMITTARI OYYrityspiha 700390 Helsinkipuh. (09) 477 4560faksi (09) 477 45611myynti@suomenlampomittari.fiwww.suomenlampomittari.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsDigitaaliset tarkkuuslämpömittarit –

Digital Precision ThermometersLasiset lämpömittarit– Glass

Thermometers

TANKKI OYOikotie 2, 63700 Ähtäripuh. (06) 510 1111faksi (06) 510 1200tankki@tankki.fiwww.tankki.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFermentorit – FermentersKolonnit – ColumnsPainesäiliöt – Pressure VesselsReaktorit – ReactorsSekoitussäiliöt lääketeollisuudelle –

Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry

Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment

WACKER-KEMI ABBox 3115SE-16903 Solna, Swedenpuh. +46 8 5220 5220faksi +46 8 5220 5221info.sweden@wacker.comwww.wacker.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKumiteollisuuden erikoiskemi-

kaalit – Special Chemicals for Rubber Industry

Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials

Maali- ja lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials

Silikonit – SiliconesVaahdonestoaineet – Defoamers

VWR INTERNATIONAL OYValimotie 900380 Helsinkipuh. (09) 804 551faksi (09) 8045 5200info@fi.vwr.comwww.vwr.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsLaboratoriolaitteet – Laboratory

EquipmentLaboratoriotarvikkeet – Laboratory

ConsumablesTESTWARE OYPuurtajantie 415880 Hollolapuh. (03) 780 5530testware@testware.fiwww.testware.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsOlosuhdekaapit ja -huoneet –

Climate chambers and rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD products

VALMET AUTOMATION OYLentokentänkatu 11PL 237, 33101 Tamperepuh. 010 676 1780kari.karppinen@valmet.comwww.valmet.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsProsessiautomaatiojärjestelmät

– Process Automation SystemsTurvalogiikat – Safety Interlocking

Systems

”Tietojen haku onkin nyt kätevää.”OTA YHTEYTTÄ:

jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 040 770 3043

irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778

SOFTWARE POINTMetsänneidonkuja 602130 Espoopuh. (09) 4391 320sales@softwarepoint.comwww.softwarepoint.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLIMS-järjestelmät – LIMS SystemsLaboratory Intelligence ratkaisut –

Laboratory Intelligence Solutions

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesLABVANTAGE EnterpriseLABVANTAGE ExpressLABVANTAGE Medical SuiteLABVANTAGE BiobankingWiLab LIMSLIMSView powered by QlikView

Kysy ensin meiltä • At your service

32

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

• Jokaisessa lehdessä• Jokaisessa uutiskirjeessä• Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut• Hinnat alkaen 1 000 euroa + alv / koko vuosi

Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 7/2016Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 26. lokakuuta mennessä!

Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan!Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 600 euroa + alv (norm. 1 200) Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte• uusia asiakkaita ja kauppoja• tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne• lisää kävijöitä nettisivuillenne• osallistujia tapahtumiinne.

Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista:www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle

Lisätiedot ja varaukset:Jaana Koivisto, puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi

Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi

Tervetuloa Vihreille sivuille!

KEMIAKemi

Lisätietoja: www.tttlehti.fitilaukset@tttlehti.fi Puhelin: 03 4246 5370

Työhyvinvoinnin arvostettu erikoislehti

”Kun lukee jonkin artik- kelin, tulee mietittyä, onko tämä asia kunnossa meidän työpaikallamme.”

”Joka kerta mielenkiin- toisia artikkeleita.”

TTT-lehden lukijatutkimus 2016, Focus Master Oy.

Tilaa nyt työpaikallesi Työ Terveys Turvallisuus

Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi!

Vihreät sivut huomataan

Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi

Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot

Jaana Koivisto, puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi

Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi

Leena Laitinen, puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Näin Vihreitä sivuja luetaan:

Näin Vihreät sivut vaikuttavat:

KEMIAKemi

34 6/2016KEMIA

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

Kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt uudenlaisia, ti-mantin muotoisia hopeananohiukkasia. Pienemmissä on 136 ja isommissa 374 hopea-atomia.

Hiukkasten metalliytimien koko on 2–3 nanometriä. Ytimien pinnalla on hopea-atomeista ja orgaanisista tio-limolekyyleistä koostuva suojaava kerros. Kyseessä ovat suurimmat koskaan löydetyt jalometalliset nanohiukka-set, joiden tarkka atomirakenne on kyetty määrittämään.

Hiukkaset valmistettiin kemiallisin menetelmin Xiame-nin yliopistossa Kiinassa, ja niiden rakenne karakterisoitiin röntgendiffraktion ja elektronimikroskopian avulla Kiinas-sa, Australiassa ja Saksassa.

Klustereiden elektronirakenne ja optiset ominaisuudet selvitettiin suurteholaskennalla akatemiaprofessori Han-nu Häkkisen ryhmässä Jyväskylän yliopiston Nanotiede-keskuksessa.

Hopeananohiukkasetkuin timantteja

Tutkijat selvittivät, kuinka

Kasvien silmät toimivat

136-atominen (a ja b) ja 374-atominen (c ja d) hopea-nanohiukkanen kahdesta eri suunnasta. Oranssit pallot esit-tävät metalliytimen hopea-atomeja. Pinnan hopea-tiolimole-kyyliverkostossa hopea on kuvattu vihreällä, rikki keltaisella ja hiili harmaalla värillä.

Nan

feng

Zhe

ng

Scan

stoc

kpho

to

Tehokas fotosynteesi vaatii, että kasvin lehdet saavat suoraa auringon valoa. Lehden ”silmät” eli fytokromit tutkivat, mistä päin paistaa, ja välittävät tiedon eteenpäin.

Fytokromi imee punaista valoa proteiinin alaosassa olevan biliverdiinin avulla, jolloin proteiinissa tapahtuu kemiallisia ja rakenteellisia muutoksia. Proteiinin yläosassa tapahtuva kier-toliike mahdollistaa signaalin siirtymisen solun muihin osiin. Harmaat pallot kuvaavat proteiinin rakennetta pimeässä, kel-taiset valotetussa tilassa.

Miten kasvit, sienet ja bakteerit voivat tietää, onko päivä vai yö tai paistaako aurinko vai onko taivas pilvessä? Koska ne ”näkevät” valon määrän vaihtelun fytokromi-nimisten proteiiniensa avulla.

”Periaatteessa fytokromit toimivat kasvien ja bakteerien silminä ja kellona”, sanoo apulaisprofessori Sebastian Wes-tenhoff Göteborgin yliopistosta.

Yhdessä Jyväskylän yliopiston tutkijoiden kanssa göte-borgilaiset ovat juuri selvittäneet fytokromin toimintame-kanismin molekyylitasolla. Se mahdollistui, kun tutkijat onnistuivat yhdistämään spektroskopiakuvauksen ja rönt-gensirontamenetelmän.

”Kun fytokromit imevät itseensä valoa, ne muuttavat muotoaan sekä kemiallisesti että rakenteellisesti. Spekt-

roskooppiset tulokset kertovat proteiinien kemiallisista ja röntgensirontamittaukset rakenteellisista muutoksista”, kuvailee professori Janne Ihalainen Jyväskylän yliopis-tosta.

Tekniikoiden yhdistäminen oli hänen mukaansa haaste, jonka ratkaiseminen takasi sen, että prosessin mekanis-meista saatiin luotua yksi yhtenäinen kuva.

Jyvä

skyl

än y

liopi

sto

356/2016 KEMIA

Niin paljon Suomen metsät nielivät kasvihuonekaasuja vuonna 2014. Asiasta raportoi Luonnonvarakeskus.

27,7MILJOONAA TONNIA

Uudet nanokuituiset kudoskasva-tusmateriaalit tarjoavat uusia keino-ja kanta- ja syöpäsolujen käsittelyyn. Materiaalien ansiosta solujen käyttäy-tymistä voidaan ohjata eri tavoin kuin perinteisillä kasvualustoilla.

Aalto-yliopistossa ja Tallinnan tek-nillisessä yliopistossa kehitettyjen materiaalien salaisuus ovat itsestään järjestyvät keraamiset nanokuidut, joilla on erittäin suuri anisotropia-suhde ja jotka on kuoritettu grafee-nikerroksiin.

Aalto-yliopiston professorin Michael Gasikin mukaan materiaa-lien hybridinanoverkoston avulla voi-daan muun muassa immobilisoida syöpäsoluja ja stimuloida kantasolu-jen kehittymistä haluttuun suuntaan,

Kun vetäytyvä vuorovesi päästää val-tamerten rannikoiden leväesiintymät kosketuksiin ilman kanssa, levistä irtoaa ilmaan erilaisia jodiyhdistei-tä. Ne reagoivat ilmakehässä synnyt- täen jodihappoa ja muita jodipitoisia höyryjä.

”Heti kun jodiyhdisteet ovat synty-neet, ne takertuvat toisiinsa ja muo-dostavat pieniä, noin nanometrin ko-koisia molekyyliryppäitä. Ne jatkavat kasvuaan, kun höyrymolekyylit tör-mäilevät niihin”, kuvailee Helsingin yliopiston apulaisprofessori, akate-miatutkija Mikko Sipilä.

Sipilän ryhmä on juuri selvittänyt,

Uusia mahdollisuuksiakantasolujen käsittelyyn

Aalto

-ylio

pist

o

Fluoresenssimikroskoopin kuva ihmisen mesenkymaalisista kantasoluista.

Nin

a Sa

rnel

a

Atlantin vuorovesirannikkoa läntisessä Irlannissa. Rannikoiden leväesiintymillä on tärkeä osa ilmakehän pienhiukkasten muodostumisessa.

Merten jodi muuntuuilmassa pienhiukkasiksi

syöpäsolumallien kehittäjät kuin esi-merkiksi Alzheimerin taudin tutkijat ja siihen hoitokeinoja etsivät.

kuten aksoneiksi ja neuriiteiksi.Nanokuitumateriaaleja voivat hyö-

dyntää niin syöpätutkijat ja uusien

kuinka makrolevien tuottamat jodi-yhdisteet muuntuvat ilmakehän pien-hiukkasiksi. Ryhmä julkaisi tutkimus-tuloksensa Nature-lehdessä.

Kun pienhiukkasryppäät ovat kas-vaneet riittävän suuriksi, hiukkaset voivat toimia tiivistymisytiminä, jot-ka synnyttävät pilviä ja säätelevät nii-den ominaisuuksia.

Jodiyhdisteitä pääsee ilmaan myös etenkin napa-alueiden merijäässä elävistä kasviplanktoneista. Tutkijat havaitsivat, että sama pienhiukkas-ten syntymekanismi selittää hiukkas-muodostusta myös merijään alueella Grönlannissa ja Etelämantereella. 80

PROSENTTIA

Ainakin niin suuren osan väriyhdisteistä voi pois-taa teollisuusjätevedestä titaanidioksidin avulla. Edullisen tekniikan teho todistettiin Lappeenran-nan teknillisessä yliopis-tossa tehdyssä väitöstut-kimuksessa.

Sipilän ryhmän uraa uurtava tutki-mus on ensimmäinen, jossa ilmake-hässä syntyneiden, sähköisesti neut-raaleiden ryppäiden kemiallinen koostumus on pystytty mittaamaan ja hiukkasmuodostus selittämään mole-kyylitasolla.

Tulokset auttavat tutkijoita ymmär-tämään luonnon omia ilmastonsääte-lymekanismeja herkillä arktisilla alu-eilla.

36 6/2016KEMIA

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

Suomalaisessa tutkimushankkeessa selvitetään glyfosaatin ympäristövai-kutuksia.

Glyfosaatti kattaa meillä noin puolet maataloudessa käytettävien kasvin- suojeluaineiden kokonaismäärästä. Aineella torjutaan rikkakasveja myös metsätaimitarhojen reuna-alueilla.

Aiemmassa tutkimuksessa maa- perästä on löytynyt aineen käyttö-määriin nähden suuria glyfosaatti-jäämiä. Nyt Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tut-kijat ottavat pelloilta näytteitä, joiden glyfosaattimääriä he vertaavat aiem-

viä suolistohäiriöitä.Viljan gluteeni vaurioittaa keliaa-

kikon ohutsuolen limakalvoa, jonka nukka lyhenee ja kuopakkeet syvene-vät. Solutasolla tämä tarkoittaa, että nukan epiteelisolujen erilaistumistaso laskee ja solujen jakautuminen lisään-tyy. Seuraus on, että ravinto ei imeydy kunnolla.

Tutkija Keijo Viirin johtama tam-perelaisryhmä löysi epigeneettisen säätelymekanismin, joka ylläpitää kuopakkeiden erilaistumattomien kantasolujen ja nukan erilaistuneiden epiteelisolujen välistä tasapainoa. Sa-man mekanismin tiedetään säätele-vän yksilön alkionkehitystä.

Gluteeni häiritsee mekanismia niin, että kantasolujen erilaistumiseen tar-vittavat geenit vaimenevat. Samat gee-nit osoittautuivat toimivan huonosti myös paksusuolisyövästä kärsivillä.

Tutkimuksen julkaisi Stem Cell -lehti.

Glyfosaatin riskittaas luupin alle

Suomessa glyfosaattia käytetään eniten viljapeltojen juolavehnän tor-juntaan. Monet viljelysopimuk-set kieltävät gly-fosaatin käytön ennen puintia.

Kuva

t: Sc

anst

ockp

hoto

Lapissa kasvoi puita keskellä jääkautta

Keliakiaa hoi-detaan tarkalla

ruokavaliolla, jo-ka ei saa sisältää

vehnää, ohraa eikä ruista.

Lapin ruska kukoisti myös jääkauden lämpimän jakson aikana.

Lapissa kasvoi koivu- ja havumetsää keskellä viimeisintä, 11 000 vuotta sit-ten päättynyttä jääkautta.

Asiasta saatiin vihiä, kun Inarin Lemmenjoelta löytyi kullankaivuun yhteydessä yli kahden metrin syvyy-destä turvekerrostuma, joka sisälsi puuta.

Geologian tutkimuskeskus alkoi selvittää asiaa yhdessä Helsingin, Ou-lun ja Vilnan yliopistojen kanssa. Se-dimentistä ja puukappaleista tehdyt ikämääritykset paljastivat, että ker-rostuma sijoittui jääkauden Keski-Veikseliksi kutsuttuun leudompaan ajanjaksoon.

Kerrostuman kasvijäänteistä ja sii-tepölystä selvisi, että arktisella alueella on ollut jääkauden aikana pitkä jäätön jakso, jolloin havupuutkin menestyi-vät jopa pohjoisimmassa Lapissa.

”Noin 30 000–50 000 vuotta sitten Lapin maisema ei siis ollutkaan puu-tonta tundraa, kuten aiemmin on aja-teltu”, summaa Helsingin yliopiston tutkija Minna Väliranta.

Havainto vahvistaa käsityksiä il-maston nopeasta luontaisesta vaihte-lusta ja antaa uutta tietoa kasvillisuu-den leviämisestä.

piin tuloksiin.Turun yliopisto puolestaan tutkii

glyfosaatin vaikutuksia viljelykas-veihin, kasvien taudinaiheuttajiin, kasvinsyöjiin ja maaperän mikro-beihin, jotka eivät ole ruiskutusten kohteina.

EU on jatkanut glyfosaatin käyttö-lupaa unionialueella siihen asti, kun-nes Euroopan kemikaalivirasto saa valmiiksi aineen luokituspäätöksen. Heinäkuussa tuli voimaan määräys, että glyfosaattivalmisteet eivät saa sisältää poea-apuainetta, jonka epäil-lään olevan erityisen haitallista.

Keliakian mekanismitavautuvatTampereen yliopiston tutkijat ovat

selvitettäneet mekanismin, joka aiheuttaa keliakiapotilaan

suolisto-oireet. Sama me-kanismi selittää paksu-suolen syöpään liitty-

376/2016 KEMIA

Ihminen voi aivohalvauksen jälkeen kärsiä amusiasta, kyvyttömyydestä ymmärtää musiikkia. Tämä johtuu oikean aivopuoliskon kudoksen tu-houtumisesta, osoittaa Helsingin ja Turun yliopistoissa tehty tuore tut-kimus.

Tutkimuksessa verrattiin musii-kinkäsittelykykynsä menettäneitä aivohalvauspotilaita sellaisiin, joilla musiikin ymmärtäminen oli säilynyt halvauksen jälkeen entisellään. Ver-tailussa selvisi, että amusiapotilailla oikean ohimolohkon yläosat, insulan

Suomalaiset poikkeavat perimältään niin paljon muista eurooppalaisista, että heidät on syytä luokitella omaksi ryhmäkseen.

Tähän päätyy Nature-lehdessä jul-kaistu tutkimus, johon oli koottu gee-nitiedot yli 60 000 eurooppalaisesta, afrikkalaisesta, aasialaisesta ja ame-rikkalaisesta. Suomesta aineistona olivat Itä-Suomen yliopiston Metsis-tutkimus ja helsinkiläinen Fusion-tutkimus.

Suomalaisilla on muihin eurooppa-laisiin ja aasialaisiin väestöihin verrat-tuna selvästi enemmän erilaisia harvi-

Suomalaisten perimäon ainutlaatuinen

Pekk

a H

onka

kosk

i

Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, pelat-kaamme siis suopotkupal-loa. Suomessa keksitty laji on saanut jo kan-sainvälistäkin suosiota.

Oikea aivopuoliskoymmärtää musiikin

naisia geenimuutoksia.Hyvä esimerkki erikoisesta suoma-

laisesta geeniperinnöstä on tutkimuk-sessa löydetty AKT2-geenin mutaatio, jota kantaa meillä joka sadas kansa-lainen. Missään muualla maailmassa geenimuutosta ei ole tavattu lainkaan. AKT2 on keskeinen insuliiniherkkyy-teen vaikuttava geeni.

Tutkijoiden mukaan erityinen gee-nitaustamme tarjoaa mahdollisuuden ainutlaatuisiin geenien toiminnan tutkimuksiin etenkin Itä-Suomessa, jonka koko väestö periytynee ainoas-taan 1 500 perheestä.

Täällä kaikki kunnossa! Aivojen oikea puoli toimii moitteetta ja pitää huolen siitä, että mu-siikki svengaa.

Scan

stoc

kpho

to

ja aivokuoren alaiset rakenteet olivat vaurioituneet.

Amusian tyyppiin vaikutti vaurion tarkka paikka. Jos aivolohkon takaosa oli ohentunut, potilas ei pystynyt erot-tamaan sävelkorkeuden vaihteluita. Jos taas aivohalvaus oli vaurioittanut aivolohkon etuosaa, henkilö ei tun-nistanut musiikin rytmiä. Amusias-ta kärsivät eivät usein aisti myöskään musiikin tunnesisältöä.

Musiikin kuunteleminen aktivoi aivoissa laajan hermoverkoston, joka säätelee monia toimintoja, kuten tark-

MILJOONAASiinä ihmissilmän erottamien värisävyjen koko-naismäärä, arvioi uusi kansainvälinen tutkimus. Itä-Suomen yliopiston väritutkijat päätyivät vie-lä vuonna 2012 paljon vaatimattomampaan lu-kuun eli 2,5 miljoonaan.

40

kaavaisuutta ja muistia. Noin neljällä prosentilla ihmisistä on musiikin kä-sittelyssä synnynnäisiä vaikeuksia.

38 6/2016KEMIA

SUOMALAISET NAISET JA KEMIASarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä.

set murheet kantautuivat minulle asti, yritin auttaa. Kotipiirissä tuli palau-tetta liiastakin empaattisuudesta.”

Kahdeksan vuoden jälkeen toimi-tusjohtaja luopui kuluttavasta pestistä perhesyiden takia.

”Sekä esimieheni että hänen esi-miehensä pyysivät jäämään. Olin kui-tenkin päättänyt ryhtyä itsenäiseksi yrittäjäksi.”

Katastrofin ainekset

Itsenäiseen elämään Aila Valkila mieltyi jo lukioikäisenä vaihto-oppi-laana Detroitissa. Saatuaan valkolakin vuonna 1973 tamperelaistyttö muutti Helsinkiin opiskelemaan kemiaa.

”Oli ihana päästä pääkaupunkiin. Keskusta tuli nopeasti tutuksi, kun juoksentelin paikasta toiseen. Yliopis-ton kemian laitos oli silloin hajasijoi-tettuna moneen paikkaan.”

Pääaineekseen fuksi otti uuden op-piaineen, puun ja muovien kemian – sittemmin polymeerikemian – jota opetti alan ensimmäisenä professori-na J. Johan Lindberg.

Alku ei sujunut kommelluksitta. Kun ennen erikoistyötä piti kirjoittaa

Aila Valkila

Ympäristöalan moniosaajaharjoitusaine, Lindberg antoi Valki-lalle aiheeksi katastrofiteorian. Häm-mentynyt opiskelija ei uskaltanut ky-syä arvovaltaiselta professorilta, mikä moinen teoria mahtaa olla.

”Sen sijaan päättelin itse, että ky-seessä on varmaan Rooman klubin arvio maailman tuhoutumisesta, ja menin kirjastoon etsimään aiheesta kertovia opuksia”, Valkila nauraa.

Lopulta toki selvisi, että puhe oli tärkeästä polymeerikemian ilmiöstä.

”Se liittyy suurikokoisten polymee-rien liuoksen väkevöintiin. Suuria molekyylejä ei voi loputtomasti kas-vattaa liuoksessa, vaan lopulta tulee katastrofi eli niiden rakenne romah-taa.”

Ensimmäinen työpaikka löytyi SOK:n keskuslaboratoriosta, jossa ke-misti tutki osuuskaupan maahantuo-mien tuotteiden toksisten aineiden pitoisuuksia. Ennen Tekesin jaksoaan hän ehti vielä hoitaa tuotekehitysteh-täviä Berner Oy:n Herttoniemen teh-taan laboratoriossa.

Kiinasta Olkiluotoon

Ryhdyttyään vuonna 2000 yrittäjäk-si Valkila pääsi jälleen tekemään itse auditointeja, nyt DNV:n toimeksian-nosta. Lisäksi hän koulutti Inspectan asiakasyrityksiä ja veti Tekesin jättei-den hyötykäytön ohjelmaa.

Sivutoiminaan yrittäjä ehti opet-tamaan laatujärjestelmiä Hyvinkään ammattikoulussa ja ympäristöalaa Tampereen ammattikorkeakoulussa.

Kun lapset olivat lentäneet pesästä, Valkila palasi palkkatyöhön elektro-niikan sopimusvalmistajan Elcoteqin ympäristöjohtajaksi. Kasvavalla yhti-öllä oli globaali ympäristöjärjestelmä, jonka toteutusta Valkila valvoi.

Työ edellytti matkustelua etenkin Kiinassa, jossa suomalaisyrityksellä oli useita tehtaita. Kiinassa Elcoteqin ympäristöjärjestelmään kuului myös sosiaalinen vastuu, jonka standardina oli tuohon aikaan SA 8000.

Aila Valkila sai Tekesin ympäristöteknologian ohjelmasta alkusysäyksen, joka tuuppasi kemistin ympäristöalalle ja kysytyksi ympäristöosaajaksi.

Sisko Loikkanen

Kemisti Aila Valkilan ura ympäris-töalalla käynnistyi vuonna 1989, kun hänestä tuli Tekesin ympäristötekno-logian ohjelman vetäjä.

Näköalapaikalla syntyi osaamisen vankka pohja, jolta oli helppo pon-nistaa kansainväliseen luokitus- ja sertifiointiyritykseen DNV:hen. Siellä Valkila lähti pioneerina kehittämään ympäristösertifiointia.

ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä oli uutta, mutta sertifiointimenettely sitä varten syntyi nopeasti. Suomen ensimmäinen ympäristöjärjestelmän sertifiointi valmistui Äänekosken sel-lutehtaalle.

Asia oli iso uutinen.”Avasimme kerran kollegan kanssa

autoradion matkalla tehtaalle, ja siellä kerrottiin juuri meistä”, Valkila muis-telee.

DNV:ssä Valkila oli auditoimassa yli sataa yritystä. Näin tulivat tutuiksi suomalaiset kemian- ja metsäteolli-suuden yritykset.

Eräältä työmatkalta palattaessa yh-tiön Suomen-yksikön toimitusjohtaja kertoi lähtevänsä uusiin tehtäviin ja yllättäen kysyi, olisiko Valkila valmis hänen seuraajakseen.

Viikon harkittuaan Valkila vastasi myöntävästi. Näin hänen kontolleen tuli auditointien lisäksi vastuu firman taloudesta ja 25 asiantuntijasta. Työn ohessa tuore toimitusjohtaja suoritti johtamisen JOKO-koulutusohjelman.

Hankalinta hänestä oli henkilöstö-johtaminen.

”Olen pikemminkin asiantuntija kuin johtaja”, Valkila kuvaa itseään.

”Aina kun alaisten henkilökohtai-

Aila Valkila• Syntynyt Tampereella vuonna 1953.• Ylioppilas Harjun yhteiskoulu 1973,

FK (puun ja muovien kemia) Helsin-gin yliopisto 1979.

• SOK:n keskuslaboratorio 1980–1983, Berner Oy 1983–1989, Tekes (prosessiteknologian jaosto) 1989–1994.

• Det Norske Veritas, pääarvioija 1994, toimitusjohtaja 1995–2000.

• Yksityisyrittäjä 2000–2007.• Elcoteq 2007–2011, Bureau Veritas

Finland 2011–2014.• Tilastokeskus 2014–.• Asuu Helsingissä. Kolme aikuista

lasta, viisi lastenlasta.• Harrastuksia vapaaehtoistyö,

tennis, golf ja muu liikunta, kirjal-lisuus, Italia ja italian kieli.

396/2016 KEMIA

”Niinpä paneuduimme Kiinan teh-tailla myös työntekijöiden olosuhtei-siin asuntoloiden sänkyjä myöten. Kova juttu oli, että haastattelimme työntekijöitä ilman esimiesten läsnä-oloa. Siellä kun on tapana, että lau-suntoja antaa vain johtaja.”

Kun Elcoteqin lento vuonna 2011 päättyi konkurssiin, Valkila siirtyi ranskalaisen sertifiointilaitoksen Bu-reau Veritasin (BV) riveihin kehittä-mään liiketoimintaa HSE- eli terveys-, turvallisuus- ja ympäristöbisnekseen.

BV:n leivissä hän päätyi Olkiluo-don ydinvoimalatyömaalle saksalai-sen putkiyrityksen HSE-manageriksi.

Olkiluodossa hänelle kertyi koke-musta ja näkemystä monissa hank-keissa, joissa hän toimi Säteilyturva-keskuksen edustajana. Tutuiksi tulivat myös projektin ongelmat.

”Kävi esimerkiksi ilmi, että rans-kalainen henkilö koulutti englannik-si puolalaisia työntekijöitä, jotka ei-vät osanneet kieltä lainkaan. Lopuksi pantiin vain nimet paperiin ja mer-kintä, että kaikki oli koulutettu.”

Valkila arvostelee kipakasti ranska-laista Areva-yhtiötä, joka vastaa voi-malan rakentamisesta.

”Areva suhtautui muihin toimi-joihin erittäin arrogantisti ja yhteis-työkyvyttömästi. Työn ja toiminnan laatu sekä henkilöstön suhteet ja käs-kytys hoidettiin todella huonosti.”

Valkilalla on silti vankka luotta-mus siihen, että Säteilyturvakeskus

terveys antavat myöten. On minulla uusiakin suunnitelmia, mutta Helsin-gistä en enää lähde.”

Palkkatyön ohessa Valkila on pit-kän linjan vapaaehtoistyöläinen. Hän on toiminut muun muassa Unicefissa ja SPR:ssä, jonka ylläpitämässä nuor-ten turvatalossa hän vietti öitään huo-lehtimassa asukkaista.

Nykyisin Valkila auttaa maahan-muuttajalapsia läksyjen tekemisessä. Läksyryhmä kokoontuu evankelis- luterilaisen seurakuntayhtymän ta-lossa Hämeentiellä.

”Mietin, kuinka parhaiten voisin olla avuksi näille lapsille. Heillä on kova halu oppia mutta vaikeuksia kie-len kanssa”, Valkila kertoo.

”Ihailen heidän valtavaa kunnian-himoaan: yksi haluaa lääkäriksi, toi-nen tohtoriksi. On hienoa päästä osal-listumaan heidän elämäänsä.”

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja.sisko.loikkanen@yle.fi

Sisko Loikkanen

Kiireisimpien vuosien jälkeen Aila Valkilalla riittää nyt aikaa lapsen-lapsille. ”Viihdymme etenkin täällä Töölönlahden leikkipuistossa.”

huolehtii voimalan turvallisuusasiat kuntoon.

Toisen pitkän HSE-managerin pes-tin Valkila hoiti maailman suurim-man kemianyrityksen BASFin jätti-mäisillä petrokemian tehtailla Saksan Ludwigshafenissa.

”Siellä viihdyin hyvin. Saksalaiset ovat pedanttisia, ja BASFilla on omat tarkat vaatimuksensa.”

Lasten tukipylväs

Uusia tarjouksia turvallisuuspäälli-kön tehtävistä sateli eri puolilta maa-ilmaa. Niihin Valkila kuitenkin vas-tasi kiitos ei.

”Minulla oli silloin kolme lastenlas-ta, nyt jo viisi. Halusin tutustua heihin kunnolla. Enkä ole katunut”, tyytyväi-nen isoäiti hymyilee.

Tätä nykyä Valkilan työpaikkana on Tilastokeskus, jonka tilastohaastatte-lijana hän toimii 4–6 tuntia päivässä.

”Teen töitä niin kauan kuin järki ja

40

Ruokaa on aina säilötty kaikissa kulttuureissa. Uudet säilöntämenetelmät ovat yhä tarpeen, sillä iso osa tuotannosta menee vielä 2000-luvullakin hukkaan.

Scan

stoc

kpho

to

416/2016 KEMIA

Jarmo Wallenius

Syksy on sadonkorjuun aikaa Suomen pelloilla, metsissä ja puutarhoissa, joista tänä vuonna saadaan runsaas-ti muun muassa marjoja ja hedelmiä. Tällä viikolla, 16. lokakuuta, vietetään myös YK:n elintarvike- ja maatalous-järjestön FAO:n vuotuista Maailman ruokapäivää.

Ruoan säilöminen eli säilöntä ei ole vielä koskaan ollut vuodesta 1981 vie-tetyn päivän teemana, vaikka aihetta olisi: maapallon hedelmätuotannosta kolmannes ja kaikesta ruoasta puolet pilaantuu. Vuosittain jätteeksi päätyy 1,3 miljardia tonnia ruokaa. Sen val-mistukseen on käytetty vettä Euroo-pan runsasvetisimmän joen Volgan virtaaman verran.

Entisinä aikoina ruoan säilöminen on ollut teollistuneissakin yhteisöis-sä joka kodin välttämätön, kannatet-tu ja kannustettu hyve. Vielä ennen sotia Karhula-Iittalan lasipurkkimai-noksen viesti kuului: ”Käyttäkää osa jokaisesta päivästä säilykevarastonne kartuttamiseen”.

Nykyisessä, yhä urbaanimmaksi käyvässä maailmassa säilömme luon-non antimia lähinnä vain, jos haluam-me ja osaamme tai pidämme säilöntää mukavana harrastuksena.

Säilöminen on silti läpäissyt kaikki kulttuurit kaikkina aikoina. Luonnon hyödyntäminen ja sen antimien säi-lyttäminen syömäkelpoisina on ollut selviytymisen ja eloonjäämisen pe-rusta.

Arkeologien mukaan ruoan tietoi-nen säilöminen alkoi 14 000 vuotta sitten. Silloin maapallon lämpimillä

Säilöntä pitää sadonsyömäkelpoisena

alueilla, kuten Lähi-idässä, ryhdyt-tiin kuivaamaan viljaa ja hedelmiä. Kun aurinko ja tuuli olivat tehneet tehtävänsä, ruoka säilyi pidempään. Kuivaamista saatettiin myöhemmin edistää lämmityksellä ja ennakoivalla esiliottamisella tai kiehauttamisella.

Kun jääkauden viimeinen jäätik-kö hiljalleen vetäytyi, pohjoisia alu-eita asuttaneet ihmiset panivat muun muassa hylkeen lihaa talteen lumeen ja jäähän. Myös luola- ja maajäähdyt-täminen kuuluvat vanhimpiin ruoan säilytyskeinoihin.

Kuivaaminen, jäähdyttäminen ja sittemmin monet muutkin säilöntä- ja kypsennysmenetelmät keksittiin alun perin sattumalta. Todennäköi-sesti jo Homo erectus havaitsi nuo-tionsa äärellä, että lihan kypsentämi-nen helpotti sen syöntiä ja että savu teki saaliista maukkaampaa. Myös oluen käymisen alku lienee sateeseen vahingossa jääneissä ohranjyvissä.

van muutokseen oli juuri olut, jota saatiin viljakasveista.

Olut oli ravinteikas juoma, ja alko-holia pidettiin pyhänä aineena, jumal-ten lahjana ihmiselle. Yhtä arvokas oli oluenpanon käymis- eli fermentoin-timenetelmä, joka levisi kaikkialle myös ruoan valmistus- ja säilytysme-netelmänä.

Fermentoinnissa hiilihydraatteja muutetaan hapettomissa olosuhteissa mikrobien avulla joko alkoholiksi tai orgaanisiksi hapoiksi. Kemiallisesti on kyse hapetus-pelkistysreaktioista.

Käymisen avulla ei ainoastaan pro-sessoida ja valmisteta olutta, leipää, hapankaalia ja muuta syötävää vaan myös parannetaan ruoan ravintoar-voa ja muutetaan sen sisältöä, esimer-kiksi maito juustoksi tai jogurtiksi. Mikrobit tuottavat käymisen yhtey-dessä myös vitamiineja vaikkapa mai-totuotteisiin.

Etikkasäilönnässä käytettävää etik-kahappoa on valmistettu etanolista, joka on synnytetty käymisen avulla hapettamalla alkoholia etikkahappo-bakteereilla. Etikkasäilönnän alkupe-ränä on ruoan varastoiminen viinei-hin ja olueen.

Kummankin pH on alhainen, joten ne estävät tehokkaasti ruoan pilaan-tumista. Koska etikkahapon osuus säilöntäliuoksessa on 5–10 painopro-senttia, säilöntämuotoon soveltuvat metallipurkkeja paremmin kivi- ja lasiastiat. Etikkaliemessä käytetään usein myös suolaa ja sokeria.

Olutta pidettiin jumalten lahjana ihmiselle.

Oluenpanosta syntyi säilöntämenetelmä

Ihmiskunnan historian valtava askel oli muuttumisemme vaeltavasta ke-räilijästä ja metsästäjästä paikalleen asettuneeksi viljelijäksi. Joidenkin antropologien mukaan syynä elinta-

42 6/2016KEMIA

Jo antiikin roomalaiset havaitsi-vat, että käytetystä etikkaliemestä oli moneen tarkoitukseen, muun muas-sa kalakastikkeeseen. Myös ketsup-pi oli alkujaan Kaukoidässä käytetty tomaatti- ja etikkapohjainen kalojen säilytysliemi ja kastike.

Eurooppaan ketsupin toivat – mo-nien muiden mausteiden ohella – 1500-luvun hollantilaiset kauppiaat. Myöhemmin ketsuppiin lisättiin myös sokeria.

Etikkaliemiin kokeiltiin muitakin mausteita. Näin syntyivät relissit, pik-kelssit ja nykyisen kaltainen sinappi.

Kalat suolaan, hedelmät hunajaan

Ikivanhoihin säilöntäkeinoihin kuu-luu myös suolaus. Nykyisen Bulgarian alueella sijainnut Solnitsatan kaupun-ki oli suolan valmistuksen keskus jo 6 000 vuotta sitten.

Vieläkään ei silti aivan tarkkaan tie-detä suolan suojaavan mekanismin yksityiskohtia. Ainakin suola sitoo ruoan vesimolekyylejä ja siis kuivat-taa muun muassa kalaa ja lihaa.

Parisataa vuotta sitten havaittiin, että suola antaa liha- ja kalaruoille myös ruokahalua kiihottavan punai-sen värin harmaan sijaan. Tällaisessa suolasekoituksessa oli mukana salpie-taria. Suolatun kalan makua korostaa kylmäsavustus.

Myös hunajan ja sokerin käytöllä säilöntämenetelmänä on pitkät pe-rinteet. Menetelmää osasivat hyödyn-tää jo kaikkein vanhimmat kulttuurit, jotka säilöivät hunajaan hedelmiä.

Antiikin kreikkalaiset kastoivat hunajaan hyötykasvejaan, kuivasi-vat sitten niitä hieman ja panivat ne sen jälkeen ruukkuihin säilöön. Myö-hemmin roomalaiset paransivat säily-mistä esikeittämällä kasvien ja huna-jan seosta ennen purkitusta.

Täällä Pohjolassa, missä auringon-valoa ei ole ollut riittävästi saatavilla kuivaamista varten, hedelmät ja mar-jat on kuumennettu hilloiksi, soseeksi ja mehuiksi sokerin kanssa.

Myös palvaus saattaa olla suoma-laiselle savusaunakansalle hyvin-kin vanha säilöntäkeino. Keskiajalla myös muualla Euroopassa tunnettiin niin sanotut ”hiljaiset talot”, joissa marjoja, hedelmiä ja kasviksia kui-

vattiin lämmön avulla.Käytössä on ollut myös jäätaloja,

joissa ”pakastamisen” mahdollista-vaa jäätä on kyetty taltioimaan ym-päri vuoden. Muun muassa Kiinassa luonnollinen pakastaminen on tun-nettu jo liki 4 000 vuotta.

Pikajäädyttämisestä säteilytykseen

Mekaaninen jäähdyttäminen ja pa-kastaminen ovat sen sijaan paljon myöhempää eli 1800- ja 1900-luku-jen perua.

Amerikkalainen innovaattori Clarence Birdseye tutustui New-foundlandin inuiittien ruoansäily-tyskeinoihin ja keksi niiden pohjalta pikajäädytyksen 1920-luvulla. Samal-la sai alkunsa sittemmin jättimäiseksi paisunut pakasteruokateollisuus.

Lasipurkkiin umpioimalla säilötyl-lä ruoalla on ikää hieman enemmän eli reilut 200 vuotta. Ranskalainen so-kerileipuri Nicolas Appert kehitteli ideaa vuodesta 1795 lähtien. Hänen innoittajanaan toimi Ranskan armei-

jan julistama kilpailu, jossa etsittiin keinoja parantaa muonan säilymistä.

Umpioinnin isäksi nimetty soke-rileipuri sai keksinnöstään 12 000 frangin palkinnon. Jo vuonna 1806 Ranskan laivasto käytti keksintöä li-han, vihannesten, hedelmien ja jopa maidon säilyttämiseen.

Neljä vuotta myöhemmin englanti-lainen kauppias Peter Durand sovelsi samaa menetelmää ruoan säilyttämi-seen tinaisissa säilykepurkeissa.

Tuolloin ei vielä täysin ymmärret-ty ruoan pilaantumisen syitä. Kun vuonna 1851 patentoitiin ruoan yli 100 celsiusasteeseen kuumentava me-kaaninen tölkityskone, ajateltiin, että tyhjiön ja alipaineen aikaansaami-nen riittävät pitämään tölkin sisällön moitteettomana.

Vasta ranskalainen mikrobiologi ja kemisti Louis Pasteur osoitti vuonna 1864, että ruokaa pilaavat mikrobit tuhoaa lämpökäsittely. Pasteur oli jo aiemmin havainnut pieneliöiden häi-ritsevän myös viinien käymistä. Hä-nen uudesta löydöstään saivat alkunsa sekä viinien että maidon pastörointi eli tuotteen nopea kuumentaminen.

Uutta aikaa edustavat toisen maa-ilmansodan (1939–1945) jälkeen markkinoille tulleet elintarvikkeiden säilöntäaineet ja 1960-luvulla keksit-ty ruoka-aineiden, erityisesti maus-teiden, säteilyttäminen.

Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja.jarmowallenius@hotmail.com

Säilönnällä tarkoitetaan ruoan pi-laantumisen estämistä ja hidasta-mista ruoan käsittelyn avulla.

Mikrobien vaikutus ja entsyymien toiminta alkavat heti, kun sato on saatu kerätyksi pellosta tai metsäs-tä. Sama tapahtuu myös kaadetul-le ja pyydetylle riistalle, teuraille ja kalansaaliille.

Ruokaa pilaavat pieneliöt, bak-teerien kasvu, sienet (hiivat) ja home. Entsyymit taas käyvät ruoan kimppuun autolyyttisesti eli itse-tuhoavasti.

Mikro-organismien ja entsyymien toimintaan ja uudistumiseen vaikut-tavat lämpötila ja aika. Niiden lisäksi

merkittäviä tekijöitä ovat itse ruoka- ja elintarvikeaines, kosteus, happi (vakuumi) ja pH eli happamuus.

Esimerkiksi helposti pilaantuva kala saadaan säilymään paremmin, kun sen pH-arvoa muutetaan suo-laamalla. Tuoresuolattu graavilohi ja kapakalasta alkalisessa liemessä liottamalla valmistettu lipeäkala, jonka pH on 10–11, säilyvät pakat-tuina hyvin.

Säilöntä voidaan jakaa vanhoihin ja uusiin menetelmiin. Kuivatuksen, jäädyttämisen ja savustuksen ohel-la käyminen, suolaus ja makeutta-minen ulottuvat vuosituhansien taakse.

Palvaus on ollut suomalaisen savusaunakansan luonnollinen säilöntäkeino.

Säilöntä torppaamikrobitoiminnan

436/2016 KEMIA

Saattaa olla, että ruoan hävikki vähintäänkin puo-littuu jo lähitulevaisuudessa. Silloin kodin hedelmä-kulhossa ei näy hometta eikä mustuvia banaaneja. Hedelmätiskien tarjonnan säilyvyyttä huoneenläm-mössä pidennetään tuolloin ultraohuella silkkisellä biokalvolla.

Silkkikuidusta valmistettavaa ohutta, syötävää kalvoa helposti pilaantuvien ruokien suojaksi kehit-tävät yhdysvaltalaisen Tufts-yliopiston biolääketie-teen tekniikan osaston tutkijat professori Fiorenzo G. Omenetton johdolla.

Nature-tiedelehden Scientific Reports -osiossa jul-kaistussa tutkimuksessaan he kertovat, että mansikat ja banaanit säilyttävät kalvon ansiosta tuoreutensa yli viikon ilman jäähdytystä.

Silkki on kuiturakenteensa ansiosta luonnon vah-vimpia aineita. Sen fibroiini-proteiini stabiloi ja suo-jaa muitakin materiaaleja. Samalla se on täydellisen bioyhteensopiva ja hajoava aine.

Amerikkalaistutkijat dippasivat mansikat ja ba-

naanit silkkiliuoksessa ja vielä jälkikäsittelivät ne vesihöyryssä. Silkkikalvon paksuus vaihteli 27 ja 35 mikrometrin välillä, eli se oli ohuimmillaan vain nel-jänneksen ihmisen hiuksen paksuudesta.

Testit osoittivat, että silkkinen kelmu piti tuotteet tuoreina pidempään ja hidasti mansikoiden pehme-nemistä. Hiilidioksidi ja happi tunkeutuivat huonos-ti mansikan sisälle.

Sama koski myös banaaneja, joiden lisäkypsymi-nen pysähtyi. Hajuttomalla silkkikalvolla ei ollut vaikutusta marjojen ja hedelmien sisäiseen raken-teeseen.

Jatkossa silkkikalvoon voidaan liuosvaiheessa li-sätä myös terveysvaikutteisia ainesosia ilman mo-nimutkaistavaa kemiaa.

Professori Omenetton mukaan keksinnöllä voi-daan tulevaisuudessa jopa taltuttaa nälänhätiä. Ennen muuta silkkisen suojakelmun käyttöönotto vähentäisi muovijätteen syntyä.

Syötävä silkkikelmu suojaa herkkiä hedelmiä

Scan

stoc

kpho

to

44 6/2016KEMIA

Harriet Öster

Kasvinjalostuksessa on jo kolmi-senkymmentä vuotta tehty mutaa-tiojalostuksen ohella geeninsiirtoja. Geenimuokattuja viljelykasveja on ollut markkinoilla kahden vuosikym-menen ajan.

Euroopassa kasvien geneettiseen muunteluun suhtaudutaan varsin vas-tahakoisesti, ja sitä säädellään tiukas-ti. EU:n gmo-lainsäädäntö eli geeni-muunneltuja organismeja koskevat lait kuitenkin pohjautuvat 1990-lu-vulla käytettyihin menetelmiin. Tätä nykyä lainsäädäntö on siten auttamat-tomasti vanhentunutta.

Tutkijoiden ongelma taas on, ettei-vät he aina tiedä, missä asiassa juridi-sesti mennään ja mitkä säännöt päte-vät tutkimukseen juuri nyt.

Kysymyksiä poikii etenkin uusi, vallankumouksellinen crispr/cas9-geenieditointitekniikka. Tekniikal-

Lainsäädäntö jäi jälkeen

Uudet työkalut mullistivat perimän muokkauksen

Molekyylibiologian uudet työkalut ovat mahdollistaneet perimän muuntelun vallankumouksen. Tieteen nopea kehitys avaa huikeita visioita mutta tuo mukanaan myös suuria riskejä. Jälkijunaan jääneet lainlaatijat miettivät vasta nyt, millaisia uusia pelisääntöjä alalle tarvitaan.

Kasvien geneettinen muokkaus yleistyy maailmalla. Rehuksi viljel-tävästä soijapavusta yhä suurempi

osa on geenimuunneltua.

gmo-lainsäädännön alaista. Mutta kuuluuko sama organismi geenimuo-kattuna gmo-lainsäädännön piiriin? Asiaa on jo jonkin aikaa pähkäilty EU-komissiossa, mutta lainsäädän-nön ajanmukaistamisessa ei ole pääs-ty eteenpäin.

”Komissio lupasi julkaista nykyi-set tekniikat huomioon ottavan uu-den direktiivin tämän vuoden tam-mikuussa. Sitten aikataulu lykättiin huhtikuulle. Nyt ei tiedetä, miten pit-kä viivästyksestä tulee”, kertoo Turun yliopiston molekulaarisen kasvibio-logian professori, akatemiaprofessori Eva-Mari Aro.

Räätälöity fotosynteesi aurinkovoimalaksi

EU-maiden kansallisten tiedeakate-mioiden yhteistyöelimellä Easacilla

Aron mukaan maailmalla on jo muokattu crispr/cas9-geenieditoin-titekniikalla monia hyötykasveja, muun muassa riisiä, palkokasveja, maissia ja haapaa.

”Geenieditoinnin avulla kasveja voidaan jalostaa esimerkiksi sietä-mään ympäristön aiheuttamaa stres-siä paremmin tai hyödyntämään fo-tosynteesiä tehokkaammin, jolloin viljelykasvin sato kasvaa”, hän kuvai-lee.

Eva-Mari Aron oma fotosynteesin huippututkimusyksikkö on mukana aloitteessa, jossa laaja ryhmä euroop-palaisia tutkimuslaitoksia ehdottaa fotosynteesitutkimusta EU:n yhdeksi tulevaisuuden lippulaivaprojektiksi.

Photosynthesis 2.0 -hanke esittää fotosynteesikoneiston ”räätälöintiä” ja valjastamista tehokkaaksi aurinko-voimalaksi. Näin voitaisiin hyödyntää aurinkoenergiaa kasvintuotannossa ja biotalouden kehittymisessä nykyis-tä huomattavasti paremmin.

Tutkijoiden arvion mukaan muo-kattujen viljelykasvien tuotantomää-rät voisivat vuonna 2050 olla kaksin-kertaiset nykyisiin verrattuna. Kasvit tuottaisivat myös yhä suuremman osan ihmiskunnan tarvitsemasta energiasta ja käyttämistämme kemi-kaaleista.

Geenieditoinnilla kasveja voidaan jalostaa esimerkiksi hyödyntämään fotosynteesiä tehokkaammin.

la voidaan muokata tarkasti yhtä tai useampia geenejä samanaikaises-ti eli tuottaa mutaatioita ilman, että muunneltuun organismiin jää vieras-ta dna:ta.

Tuotetusta yksilöstä ei voida jälki-käteen mitenkään havaita, onko mu-taatio saatu aikaan geenieditoinnilla tai kemikaalilla vai onko se tapahtu-nut itsestään.

Säteilytyksen tai kemikaalien avul-la saatu pistemutaatio ei tee kasvista

on tekeillä laaja raportti genomiedi-toinnista. Tutkimustietoon perustuva raportti käsittelee uusien geenimuok-kaustekniikoiden käyttöön liittyviä mahdollisuuksista ja ongelmia niin käytännön kuin etiikan näkökulmasta.

Raportin odotetaan ilmestyvän ku-luvan vuoden lopulla. Aro toivoo sen ehtivän mukaan pohjaksi EU:n pää-töksenteolle, kun mietitään esimer-kiksi asiaan liittyviä turvallisuusris-kejä.

6/2016 KEMIA

Scan

stoc

kpho

to

45

Scan

stoc

kpho

to

46 6/2016KEMIA

Genomieditointi eli genomimuok-kaus on yleisnimitys tekniikoil-le, joilla voidaan täsmämuunnella tunnettua perimää niin, että isän-täorganismiin ei jää vierasta dna:ta. Uusista menetelmistä kuumin on crispr/cas9-tekniikka, josta jul-kaistiin ensimmäiset tiedot vuon-na 2012.

Arvostettu tiedelehti Science ju-listi tekniikan vuoden 2015 tieteel-liseksi läpimurroksi. Suhteellisen helppokäyttöisenä crispr/cas9 on jo ehditty nimetä jopa koko vuo-sisadan biotekniikkakeksinnöksi.

Mullistava crispr/cas9-tekniikka mahdollistaa laajan geenimuokka-uksen hyvinkin erilaisissa eliöissä bakteereista kasveihin. Menetel-män etuja ovat sen helppokäyttöi-

syys, tarkkuus ja edullisuus.Crispr-alueet (clustered regular-

ly interspaced short palindromic re-peats) ovat bakteerien ja arkeoni-en genomeista löytyviä jaksottaisia kohtia, jotka toimivat osana erään-laista immuunijärjestelmää puo-lustuksena vierasta dna:ta vastaan.

Kun bakteeri saa virusinfektion, osa virus-dna:n nukleiinihapoista liittyy bakteerin oman genomin crispr-toistojaksojen väliin.

Jos sama virus myöhemmin hyökkää uudestaan, bakteeri pys-tyy tunnistamaan sen näistä ge-nomiin liitetyistä vieraista nukleii-nihappopätkistä. Tällöin bakteeri tuottaa niitä vastaavia rna-pätkiä, jotka kytkeytyvät dna:ta katkovaan cas9-nukleaasientsyymiin. Entsyy-

min tehtävänä on pilkkoa ja tuhota vieras nukleiinihappo.

Tutkijat voivat hyödyntää järjes-telmää rakentamalla muokattavaa geeniä vastaavan rna-pätkän, joka kytketään cas9-entsyymiin ja gee-nin muokattuun versioon.

Kun rna-pätkä tunnistaa muo-kattavan kohdan dna-ketjusta, se ohjaa cas9-entsyymisakset paikal-le. Näin ketju voidaan katkaista täsmälleen halutusta kohdasta ja korvata kohdegeeni muokatulla versiolla.

Geenieditointeja voidaan teh-dä monta samanaikaisesti, mikä nopeuttaa ratkaisevasti tutkimus-ta sekä muun muassa kasvinjalos-tusta ja teollisten tuotantokantojen tuottamista.

Cas9-entsyymi-saksilla dna-ketju

on helppo katkaista täsmälleen oikeas-

ta paikasta.

Helppo ja halpa saksitekniikka

Scanstockphoto

Tutkimuksen kohteena mutaation syöpävaikutus

Genomieditointi on tätä nykyä myös yksi biolääketieteen monista työka-luista.

”Syöpätutkimuksessa sen käyttö on meillä tosin vasta alkanut”, huo-mauttaa akatemiaprofessori Johanna Ivaska Turun yliopiston Biotekniikan keskuksesta.

Harva syöpä on hänen mukaan-sa perinnöllinen. Sen sijaan valtaosa syövistä kehittyy ihmisen elämän ai-kana seurauksena sadoista erilaisista geenimutaatiosta.

Käytännössä kaikkien syöpien taus-talla ovat erilaiset muunnokset, joten jokainen syöpä on aina yksilöllinen. Geeniterapia ei sen takia tavallises-ti sovellu työkaluksi taistelussa syö-pää vastaan, vaikka joihinkin yleisiin

geenimutaatioihin onkin kehitetty täsmähoitoja.

Tulevaisuudessa saattaa kuitenkin olla mahdollista, että elimistön omaa immuunipuolustusta ohjataan ge-nomieditoinnin avulla käymään syö-vän kimppuun.

”Genomimuokkauksen avulla voi-daan myös tutkia, onko jollakin mää-rätyllä geenillä merkitystä syövän ete-nemiseen”, Ivaska kertoo.

”Geeni voidaan aktivoida, inakti-voida tai poistaa kokonaan ja sitten katsoa, miten muutos vaikuttaa. Syö-pää voidaan jäljitellä aiheuttamal-la jokin tietty mutaatio. Määrättyyn geeniin voidaan myös siirtää fluore-soivasti leimattuja pätkiä, joiden avul-la nähdään, kuinka syöpä etenee.”

Tietopankkeihin on jo kerätty tie-

dot tuhansien syöpäkasvaimien sek-vensoidusta perimästä. Tiedois-ta selviää, minkälaisia mutaatioita syöpäpotilailla on ollut. Tutkija voi genomimuokkaustekniikalla viedä mutaation elävään soluun ja näin sel-vittää, aiheuttaako se syöpää.

Esimerkiksi 90 prosentilta haima-syöpäpotilaita on löydetty yksi tietty geenimuunnos.

”Tällainen syöpä voidaan mallintaa siirtämällä kyseinen mutaatio hiiriin. Sitten tutkitaan, miten hiiriä voidaan hoitaa”, Ivaska kuvailee.

Tee se itse -biologiaa autotalleissa

Tieteen huima kehitys on suorastaan räjähtänyt päättäjien käsiin, sillä ge-

Tulevaisuudessa voidaan ehkä käydä genomimuokkauksen avulla syövän kimppuun.

476/2016 KEMIA

nomieditoinnin käyttöönoton lisäksi viime aikoina on tapahtunut paljon muutakin.

Esimerkiksi sekvensoidun dna:n määrä tietopankeissa on kasvanut eksponentiaalisesti. Myytävänä on standardoituja dna-palikoita, joista on mahdollista koota lähes millai-sia rakennelmia tahansa. Kun tieto-tekniikkakin on yhä tehokkaampaa, olemme synteettisen biologian val-lankumouksen kynnyksellä.

Tietyt kehityssuuntaukset lisäävät riskiä, että tutkimustietoa ja -teknii-koita voitaisiin käyttää väärin, vaik-kapa bioterrorismin aseena.

Tätä mieltä on Turun yliopiston käytännöllisen filosofian dosentti Marko Ahteensuu, joka on syventy-nyt etenkin bioeettisiin kysymyksiin.

”Muutkin kuin tutkijat käyttävät uusia menetelmiä yhä laajemmin”, Ahteensuu huomauttaa.

Nykyopiskelijat eivät pelkästään perehdy geenitekniikoihin, vaan hei-tä myös kannustetaan käyttämään niitä luovasti esimerkiksi kansainvä-lisessä synteettisen biologian iGEM-kilpailussa.

Nuorten keskuudessa on myös syn-tynyt biohakkeriliike, jonka puitteis-sa erilaisissa yhteisölaboratorioissa harrastetaan tee se itse -biologiaa. DIYbio-liike on rekisteröinyt ryhmiä ympäri maailmaa. Pohjoismaista mu-kaan ovat tähän mennessä liittyneet BioNyfiken-ryhmä Tukholmasta ja Biologigaragen Kööpenhaminasta.

”Ohjeet kotilaboratorion perus-tamiseksi löytyvät netistä, josta voi myös ostaa laboratoriotarvikkeita. Tekniikoiden saatavuus paranee ja hinta laskee nopeasti. Geneettisten osien kirjastoista saa tarvittavat tie-dot, ja valmiita dna-paloja voi tie-tyin rajoituksin tilata synteesipalve-luja tarjoavilta yhtiöiltä”, Ahteensuu listaa.

Kaikki tämä mahdollistaa hänen mukaansa sen, että jo kadonnei-ta patogeeneja eli taudinaiheuttajia

voidaan luoda uudelleen tai vaihto-ehtoisesti rakentaa uudenlaisia tau-dinaiheuttajia tai myrkkyjä tuottavia organismeja.

”Guardian-lehden toimittaja on-nistui vuonna 2006 tilaamaan netistä isorokon genomin osia”, Ahteensuu muistuttaa.

Nettitilaamisen säännöksiä on sit-temmin kiristetty, eikä moinen olisi enää mahdollista.

Tutkijan mielestä tieteen kehitystä sinänsä ei kuitenkaan pidä yrittää ra-joittaa.

”Mutta lainsäädäntöä ja viran-omaisvalvonnan menettelytapoja tu-lisi riskienhallinnan osalta tarkistaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa FBI tekee yhteistyötä biohakkeriliikkeen kans-sa, joka puolestaan on omaksunut tie-tyt eettiset säännöt.”

Genomieditoinnin kehittymistä, käyttökohteita ja eettisiä kysymyksiä esiteltiin Suomalaisen Tiedeakate-mian järjestämässä seminaarissa Tu-russa.

Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja.harriet.oster@welho.com

Tutkijat kykene-vät rakentamaan

valmiista dna-palikoista lähes

mitä vain.

Scan

stoc

kpho

to

Uusia tekniikoita on mahdollista käyttää myös väärin, kuten bioterrorismin aseena.

48 6/2016KEMIA

Kun entsyymin ominaisuuk-sia halutaan parantaa, polku on usein pitkä. Saksalaistutkijoiden kehittämä kestävä rehuentsyymi syntyi tietokonemallinnuksen ja bakteerien hoitaman koetuotan-non jälkeen. Teollinen valmistus tapahtuu sienissä.

Lauri Lehtinen

(Kemia-Kemi, Ludwigshafen) Eläin-ten ruokinnassa käytettävissä viljois-sa 60–80 prosenttia fosforista on fytii-nihappona, jota kaikki eläimet, kuten siat ja siipikarja, eivät kuitenkaan pys-ty normaalisti hyödyntämään.

Rehuun voidaan siksi lisätä fytaa-sia, joka parantaa fosforin imeytymis-tä. Fosforin parempi hyödyntäminen vähentää myös fosfaatin määrää lan-nassa ja sitä kautta maatalouden aihe-uttamaa ympäristökuormitusta.

Entsyymien jalostuksella

Tehoa rehuntuotantoonsa lähteissä oleskelevat eliöt ovat ra-kentaneet aivan omia kemiallisia so-peutumia hikisiin oloihinsa.

BASFin tutkijat alkoivatkin eristää eri eliöissä olevia fytaaseja etsiessään parempaa lämmönkestoa, kertoo yh-tiön tutkija Stefan Häfner.

”Löysimme useita uusia fytaaseja, mutta mikään niistä ei sellaisenaan täyttänyt kaikkia haluttuja ominai-suuksia. Valitsimme viisi, joiden ra-kenteen analysoimme ja joista muo-dostimme kolmiulotteiset mallit. Tietokonelaskennan avulla opti-moimme rakennetta, joka parhaiten vastaisi tehollisen aktiivisuuden ja säilyvyyden vaatimuksia”, Häfner ku-vailee.

Tämän jälkeen alkoi pitkä kokeiden ja iterointien sarja, jossa metsästettiin parasta mahdollista hybridiä eli mo-lekyyliä, johon on yhdistetty usean luonnossa tavattavan fytaasin raken-neosia.

Hybridien tuottamiseen käytettiin bakteeriklooneja, joita viljeltiin pie-ninä tilavuuksina laboratoriokoossa. Tutkijat testasivat kymmeniä tuhan-sia variantteja, joista lopulta valikoitui esiin paras.

”Sen lämpökestävyys oli aiempaa huomattavasti parempi. Kun entsyy-min aktiivisuus aikaisemmin puolit-tui noin 57 asteessa, uuden hybridin puoliintuminen tapahtui vasta 83 as-teessa.”

Uuden entsyymin tuotanto tapah-tuu Aspergillus niger -sienirihmastos-sa. Tuotantoa varten sienen perimään tarvittiin muutos. Sen dna:han siirret-tiin tarkasti kohdistettuna useita uu-sia genomin osia, jotta rihmasto val-mistaa haluttua uutta fytaasia.

Tämän jälkeen piti vielä muokata fermentointi- ja eristysmenetelmiä, jotta prosessin saanto saatiin kohotet-tua mahdollisimman korkealle. Lop-putuloksena oli aiempaa rehuentsyy-miä kaksi kertaa tehokkaampi tuote, jonka säilyvyys parani kolmesta kuu-kaudesta puoleentoista vuoteen.

Uusi entsyymi on jo markkinoil-la useissa Aasian ja Etelä-Amerikan

BASF

SE

Mallinnuksen tarjoamat mahdollisuudet vauhdittavat tutkimusta entisestään, sanoo BASFin teknologiajohtaja Martin Brudermüller.

Fytaasi katalysoi orgaanisten mo-lekyylien sisältämien fosforihappo- esteriryhmien hydrolyysiä. Alun perin fytaasilla tarkoitettiin vain entsyymiä, joka hajottaa fytiinihapon fosfaatti-ioniksi ja inositolin pentafosfaatti- johdannaiseksi. Sittemmin fytaaseik-si on alettu kutsua entsyymejä, jotka hydrolysoivat myös muita yhdisteitä.

Saksalainen kemianjätti BASF toi jo neljännesvuosisata sitten markkinoil-le entsyymivalmisteen, jonka tehoai-neena on fytaasi. Entsyymin ongelma on, että sen teho heikkenee lämmitet-täessä. Kun sika- ja siipikarjan rehusta 70–75 prosenttia rakeistetaan, entsyy-mi tahtoo lämpöä tuottavan prosessin aikana hajota.

Luonnon ratkaisut käyttöön

Satojen vuosimiljoonien aikana evo-luutio on ehtinyt kehittää valtavan määrän erilaisia ratkaisuja elämisen ongelmiin. Siksi esimerkiksi kuumis-

496/2016 KEMIA

maissa, ja se hyväksyttäneen käyttöön myös Euroopassa kuluvan vuoden aikana, Müller kertoo.

Yhä luovempaa kemiaa

BASFin teknologiajohtaja Martin Brudermüller muistuttaa tutkimus-maailman nopeasta muutoksesta. Hän mainitsee esimerkiksi tietojen-käsittelyn kapasiteetin, joka kohoaa eksponentiaalisesti.

”Kun eilen puhuttiin numeroiden murskaamisesta, tänään ollaan jo siir-tymässä niiden ultrajauhatukseen”, Brudermüller vertaa.

Karlsruhen yliopistosta valmistu-nut kemian tohtori on vaikuttunut tieteenalansa kehittymisestä.

”Kuten entsyymin kolmiulotteinen mallintaminenkin osoittaa, kuljemme kohti luovaa, tietokoneavusteista ke-miaa”, hän sanoo.

Suuren datan käsitteleminen ja digi- taalinen mallinnus antavat mahdol-lisuuden tunnistaa hyvinkin suurten molekyylien ominaisuuksia jo teorian pohjalta. Mallinnus myös lisää data-tekniikan osaajien suhteellista paino-arvoa luonnontieteiden perinteisten ammattilaisten rinnalla.

Merkittävä suuntaus on myös tutkimuksen globalisaatio ja akatee-misen maailman laajentuminen ym-

päri maapallon.”Tämä on myös BASFin tutkimus-

strategian suunta. Aasian painoar-voa tutkimus- ja kehitystyössämme on kasvatettu”, toteaa Brudermüller,

jonka mukaan ”rinnakkaisluovuus” on tutkimus- ja kehitystyön ydintä.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.lehtinen.lauri@kolumbus.fi

Boorilla parempi katalyysiHelppojen, hyvälaatuisten öljyva-rantojen ehtyessä maailmalla ote-taan käyttöön yhä raskaampia, tah-mealiikkeisiä raakaöljyjä.

Ne ovat vaikeammin pumpat-tavia ja lisäksi sisältävät hanka-lia kontaminantteja, kuten rikkiä, nikkeliä, vanadiinia ja raudan oksi-deja, jotka ovat peräisin sekä öljyn muodostaneiden eliöiden aineen-vaihdunnasta että öljyä ympä-röivistä mineraaleista.

Yleinen menetelmä jalostaa ras-kaita, syklisiä raakaöljyn jakeita kevyemmiksi ja arvokkaammiksi hiilivedyiksi on leijukatalyyttinen krakkaus. Siinä yleensä zeoliittiin kytketty katalyytti kiertää proses-sissa, ja tietyssä kierron vaiheessa se regeneroidaan polttamalla sen pintaan kertynyt öljykoksi pois.

”Nikkeli on tässä prosessissa vi-heliäinen toisiokatalyytti”, sanoo BASFin katalyysitutkimusta johta-

va tutkija Ulrich Müller.Nikkeli kiinnittyy halukkaasti

katalyyttipartikkelin pintaan ja ai-heuttaa reaktioita, jotka muodos-tavat lisää koksia ja vapauttavat vetyä. Nämä reaktiot ovat krak-kaukselle päinvastaisia, heikentä-vät reaktorin tehoa ja pudottavat saantoa.

Ikävä, loisiva katalyysi saadaan estettyä lisäämällä prosessiin boo-ria. Boori estää nikkeliyhdisteiden pelkistymisen metalliseksi nikke-liksi ja edelleen sitoo sen muodos-tamalla boori-nikkeli-hilaa.

”Tällä lisäyksellä nestekaasun ja bensiinijakeiden saanto nou-see kolme prosenttia, haitallinen vedyn muodostus putoaa 26 pro-senttia ja öljykoksin määrä 16 pro-senttia. Nykyisin booria sisältävää leijukatalyysiä käyttää jo kahdek-san kaupallista krakkauslaitosta kautta maailman”, Müller kertoo.

BASF

SE

Maailman suurimman kemianyrityksen laboratorioissa Saksan Ludwigshafe-nissa tehdään kehitystyötä tuhansien tutkijoiden voimin.

käyttöön modernissa biojalostamos-sa, kuusikumia – aiemmin hyödyn-tämätöntä materiaalivirtaa – voi jat-kossa olla saatavilla keskikokoisessa tehtaassa vuosittain tuhansia tonneja.

Fysikaaliset ominaisuudet ja pysy-vyys eivät yksistään takaa tuotteen säilyvyyttä, vaan niiden ohella tavoi-tellaan emulsioiden kemiallista pysy-vyyttä. Tällä tarkoitetaan rasvan ha-

Kuusen kumitekee samettisen jogurtin

saroiden suuri yhteenlaskettu pinta-ala lisää hapettumisherkkyyttä, koska hapella on runsaasti kosketuspintaa rasvan kanssa. Elintarvikkeisiin lisä-tään siksi hapettumisenestoaineita.

Niitä ei kuitenkaan tarvita, kun emulsioiden valmistukseen käyte-tään kuusikumia, osoittaa Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristö-tieteiden laitoksen tuore tutkimus. Tutkijat havaitsivat, että kuusikumi stabiloi emulsiota paitsi fysikaalista hajoamista myös hapettumista vas-taan.

Kuusikumi oli vertailussa jopa sel-västi tehokkaampi stabilointiaine kuin arabikumi, ruoassa yleisesti käy-tettävä tuontituote, tai sen uusi ame-rikkalainen kilpailija, maissikumi.

Lupaavat ominaisuudet

Kuusikumin tehokkuuden ajatellaan osittain perustuvan sen sisältämiin,

Tulevaisuuden jogurtit ja kastikkeet voivat saada miellyttävän suutuntuman ja hyvän säilyvyyden kuusi-kumista, uudesta luontaisesta kotimaisesta stabilointiaineesta.

Kirsi Mikkonen

Suomalaisesta metsästä on löytymäs-sä yhä lisää aarteita. Etenkin kuusen ainesosat tarjoavat paljon uusia mah-dollisuuksia.

Puun hyödyntäminen on toistai-seksi keskittynyt selluloosaan, jota puu kuitenkin sisältää vain alle puolet painostaan. Vajaa kolmannes puusta on ligniiniä, saman verran hemisel-luloosia.

Havupuiden hemiselluloosat koos-tuvat pääosin galaktoglukoman-naaneista (GGM). Kuusen GGM eli ”kuusikumi” on kemialliselta raken-teeltaan samankaltaista kuin guarku-mi ja muut yleisesti käytettävät stabi-lointiaineet.

Kuusi voikin tarjota tuoreen, kiin-nostavan vaihtoehdon stabilointiai-neiden tulevaisuuden markkinoille.

Puun hemiselluloosia ei vielä hyö-dynnetä teollisessa mitassa, sillä niitä ei ole osattu erotella puusta taloudelli-sesti kannattavalla tavalla. Myöskään sovelluksia ei ole saatu toimimaan riittävän hyvin.

Kaksi läpimurtoa

Kaksi kehityssuuntaa kulkee kuiten-kin eteenpäin käsi kädessä. Yli kym-menen vuoden tutkimuksen tulok-sena molemmissa on hiljattain tehty suomalainen läpimurto.

Hemiselluloosia voidaan erottaa massasta, puuhakkeesta tai sahanpu-rusta kuuman veden avulla. Turku-lainen BLN-Woods kehitti tekniikan, jossa erotusprosessia tehostetaan ali-paineella.

Jos uusi BLN-teknologia otetaan

Kuusikumi on jopa selvästi tehokkaampi stabilointiaine kuin arabikumi.

Stabilointiaineet säilyttävätruoan rakenteenStabilointiaineiden, kuten arabi-kumin, guarkumin ja johannek-senleipäpuujauheen, avulla ruo-kaan saadaan miellyttävä rakenne ja suutuntuma. Lisäksi aineilla taa-taan ruoalle toivottu säilyvyysaika.

Esimerkiksi jäätelö muodostuu vaahtorakenteesta, jossa ilmakup-lien ja jäätyneen nesteen rajapin-nalla on rasvapisaroita. Tämä mo-nimutkainen yhdistelmä säilyttää muotonsa paremmin, kun mukana on viskositeettia lisäävää stabiloin-tiainetta.

Jogurteissa ja salaatinkastik-keissa rasvapisarat ovat nesteen ympäröimiä, eli nämä ruoat ovat emulsioita: kahden toisiinsa liuke-nemattoman nesteen seoksia, joista toinen on jakautunut pieninä pisa-roina toisen, jatkuvan nestefaasin

joukkoon.Myös jotkut virvoitusjuomat ovat

rakenteeltaan emulsioita. Niissä rasvapohjainen aromiaine, kuten appelsiiniöljy, esiintyy pisaroina jatkuvassa vesifaasissa.

Jatkuvan faasin viskositeetin li-säämisen ohella emulsiorakennetta voidaan stabiloida pinta-aktiivisilla yhdisteillä, jotka asettuvat emulsio-pisaroiden pinnalle ja estävät nii-den yhteenliittymistä.

Ruoan lisäksi stabilointiaineita käytetään muun muassa lääkkeis-sä, kosmetiikassa, maaleissa ja pin-noitteissa. Aineilla on siksi suuret, jatkuvasti kasvavat maailmanlaa-juiset markkinat. Teollisuus tarvit-see uusia kasvipohjaisia, luontoa säästäviä, tehokkaita ja hinnaltaan kilpailukykyisiä yhdisteitä.

pettumisen estoa emulsiorakenteessa.Monityydyttymättömiä rasvahap-

poja sisältävät öljyt ovat eduksi ter-veydelle mutta myös herkkiä pilaan-tumaan hapettumisen seurauksena.

Öljy vedessä -emulsioissa rasvapi-

6/2016KEMIA50

puuperäisiin fenolisiin yhdisteisiin.Fysikaalisen rakenteen stabilointia

tehostaa todennäköisesti myös kuu-sikumin erityispiirre: se muodostaa vesiliuoksissa molekyylien yhteen-liittymiä, jotka voivat asettua emul-siopisaroiden rajapinnalle ja pitää ne erillään toisistaan.

Kuusikumin luontaisia ominai-suuksia voidaan hyödyntää emulsioi-den stabilointiaineena erinomaisesti. Sekoittamalla kuusikumin vesiliuok-seen rypsiöljyä korkeassa paineessa saadaan aikaan maitomainen emul-sio, jossa öljypisaroiden keskimää-räinen halkaisija on muutamia satoja nanometrejä.

Ilman stabilointiainetta veden ja rypsiöljyn muodostama emulsio ha-joaa saman tien, ja nesteet erottuvat päällekkäisiksi kerroksiksi. Sitä vas-toin kuusikumin avulla emulsiora-kenne säilyy useita kuukausia.

Kuusikumin kemiallinen rakenne ja molekyylikoko mahdollistavat suh-teellisen matalan viskositeetin, jonka ansiosta voidaan valmistaa suurten-

kin kuusikumi- ja öljypitoisuuksien emulsioita.

Emulsioiden virtausominaisuu-det ovat teollisten käyttökohteiden kannalta lupaavat, sillä matala vis-kositeetti tekee emulsioista helposti prosessoitavia teollisilla laitteistoilla. Myös niiden käyttäytyminen mekaa-nisessa rasituksessa on helppo ennus-taa.

Moneen käyttöön

Kuusikumista on helsinkiläistutki-musten mukaan myös moneen muu-hun.

Aine soveltuu käytettäväksi bio-pohjaisena, biohajoavana päällystee-nä esimerkiksi kartongin päällä, jossa se tarjoaa suojaa hapenläpäisyä vas-taan. Happisuoja on tärkeä ominai-suus monissa elintarvikepakkauksis-sa, joissa pyritään hidastamaan ruoan hapettumista ja aerobisten mikrobien kasvua.

Kun kuusikumiin yhdistetään nanoselluloosaa ja kemiallista risti-

Kirsi Mikkonen

Purkitettuja emulsioita. Kuusikumin ansiosta

niiden rakenne säilyy kuukausia.

sitojaa, siitä voidaan valmistaa myös hydrogeelejä eli elastisia, vesipohjaisia rakenteita.

Kun hydrogeelistä edelleen pois-tetaan vesi, syntyy aerogeeli: huo-koinen, kiinteä vaahto, jolla on suuri ominaispinta-ala. Aerogeelejä tutki-taan lämpöeristeinä, kantaja-aineina, aktiivisina pakkauksina, kudosimp-lanttien kasvatusalustoina ja lääkeai-netta vapauttavina sidemateriaaleina.

Puun hemiselluloosien eristys ja talteenotto edistää sekä kotimaista taloutta että luonnonvarojen eko-logista käyttöä. Kuusikumi voi jat-kossa tehdä ruoastamme entistä turvallisempaa ja terveellisempää. Innovaatiot odottavat keksijöitään myös muilla teollisuudenaloilla, joi-den sovelluksissa stabiloidaan fysi-kaalisia rakenteita tai estetään ke-miallista hapettumista.

Kirjoittaja toimii yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristö-

tieteiden laitoksessa.kirsi.s.mikkonen@helsinki.fi

Turkulaisen erotusteknologian ansiosta modernit biojalostamot voivat hyödyntää kuusikumia teollisessa mittakaavassa.

51KEMIA6/2016

52 6/2016KEMIA

Tampereen yliopisto kokosi laboratorionsa saman katon alle. Uuden laboratoriokeskuk-sen ylpeys on Suomen suurin ja modernein pakastinfarmi.

Kerttu Vähänen

Tampereen yliopiston Kaupin kam-pus vilisi kesällä väkeä kuin muura-haisia. Rakentajat antoivat viimeistä silausta upouudelle Arvo-rakennuk-selle samaan aikaan, kun muuttomie-het jo kantoivat sisään kalusteita ja laboratorioiden varustusta.

”Yliopiston kaikki laboratoriotoi-minnat keskitettiin kuvaannollisesti ja myös kirjaimellisesti saman katon alle”, kertoo Laboratoriopalvelut- yksikön johtaja Petteri Malkavaara.

Uutuuttaan hohtavaan taloon ja sen 8 000 neliömetrin laboratorio-tiloihin siirtyi biotieteiden ja lääke-tieteiden tutkimus- ja opetusryhmiä yhdeksästä eri kiinteistöstä. Avarissa

Pakastinfarmi säilöö biopankin aarteet

tiloissa työskentelee noin 600 henkeä, joista parisataa tekee kokeellista la-boratoriotyötä. Lisäksi Arvossa opis-kelee puolisentoista tuhatta tulevaa medisiinaria.

Jyväskylän yliopistossa kemian toh-toriksi väitellyt Malkavaara esittelee paikkoja silmin nähden tyytyväisenä.

”Ennenhän yliopistorakennuksis-sa professorit varasivat itselleen la-boratorion ja toimiston vierekkäin, ja muut tilat menivät sitten mihin me-nivät. Nyt kartoitettiin jo ennakkoon kaikkien käyttäjien tarpeet ja saatiin lopputuloksesta erittäin toimiva”, Malkavaara myhäilee.

Turkoosinvärisin seinin merkityssä laboratoriosiivessä on neljä kerrosta, jotka on varattu eri toiminnoille.

”Esimerkiksi opetuslaboratoriot ovat toisessa kerroksessa. Neljäs on pyhitetty soluviljelylle, joten puhtaus on siellä aivan omalla tasollaan. Sin-ne ei ole kulkuoikeuttakaan joka tut-kijalla.”

Kahdessa kerroksessa on joukko identtisiä peruslaboratorioita, joita

tutkijat voivat muokata omiin tarpei-siinsa.

”Olen huomannut, että jokainen ryhmä tekee hyvin nopeasti labora-toriostaan oman näköisensä”, Malka-vaara hymyilee.

Oheistoiminnot, kuten tilaukset, laskutus, varastointi ja välinehuolto, hoidetaan keskitetysti yhdessä pai-kassa.

”Näin laboratorioiden työntekijöil-le jää aikaa tehdä sitä, minkä he osaa-vat, eli laboratoriotyötä.”

Malkavaara kehuu varsinkin tapaa, jolla välinehuolto hoidetaan.

”Täällä tehdään paljon korkeata-soista tutkimusta, joka vaatii GLP-laatujärjestelmän standardit täyttävää puhtautta. Keskitetyn välinehuollon ansiosta voimme tarjota samaa laatua kaikille laboratorioiden käyttäjille.”

Tutkimusta laajalla skaalalla

Uusiin tiloihin saatiin myös monia uusia laitteita. Soluviljelykerros pe-rusvarusteltiin moderneilla laminaa-

Kertt

u Vä

häne

n

”Nestetyppi pitää näytteet turvassa lähes 200 pakkasasteessa”, Petteri Malkavaara esittelee.

536/2016 KEMIA

rivirtauskaapeilla, mikroskoopeilla ja inkubaattoreilla.

”Näin analyyttisen kemistin näkö-kulmasta yksi kiinnostavimmista lait-teista on herkkä Triple-TOF-massa-spektrometri”, Malkavaara kertoo.

”Proteomiikan ja henkilökohtaisen lääketieteen keskus käyttää laitetta erilaisten silmäsairauksien biomark-kereiden etsimiseen ja tunnistami-seen.”

Arvo-rakennuksessa tutkitaan pal-jon myös kantasoluja. Kun Tampe-reen yliopistojen yhteisessä Ihmisen varaosat -hankkeessa kehitettiin ras-vakudoksen kantasoluista tuotteita kasvojen ja kallon alueen luupuutos-ten hoitoon, soluista saatiin aikaan muun muassa kokonaisia leukaluita.

Tutkijat selvittävät kantasolujen mahdollisuuksia myös MS-taudin ja selkäydinvaurioiden hoidossa. Ihmi-sen varaosat -hanketta isännöivän BioMediTech-instituutin alaa ovat solu- ja kudosteknologian lisäksi bio-materiaalit ja bioanturit.

Hyvä laitehankinta oli myös uusi superresoluutioinen konfokaalimik-roskooppi.

”Biotieteiden puolella on muitakin mutkikkaita kuvantamislaitteita, joil-la voidaan tarkkailla solujen reaktiota ärsytykseen vaikkapa yksittäisen so-lun reaktiona erittäin pienessä mitta-kaavassa.”

Kolme tonnia painavan Micro-CT-laitteen tuominen taloon oli ”melkoi-nen operaatio”. Rakentajien piti jättää sitä varten seinään aukko, jonka läpi

laite sitten aikanaan ujutettiin sisään nostokurjen avulla.

Toki muutossa kulki mukana paljon myös vanhaa, hyväksi havaittua väli-neistöä. ”Tutkijat toivat tullessaan jos jonkinlaisia mikroskooppeja ja mitta-laitteita, osa heidän itsensä täsmälleen oikeanlaisiksi rakentamia. Ei käyttö-kelpoisia laitteita tietysti muutenkaan hevin viedä metalliromuksi.”

Arvon laboratorioissa työtään teke-vien tutkimusryhmien kohteet katta-vat merkittävän osan biotieteiden, farmakologian ja lääketieteen ken-tästä.

Ficam-keskus kehittää solu- ja kudosviljelyyn perustuvia tutkimus-menetelmiä, joilla voidaan korvata eläinkokeita kemikaalien ja lääkkei-den turvallisuuden testaamisessa sekä biolääketieteellisessä perustutkimuk-sessa.

Isossa osassa talon toimintaa on myös syöpä- ja immuunivastetutki-mus. Viime vuonna perustettu etu-rauhassyövän tutkimuskeskus PCRC yhdistää alan tutkimuslinjat yhdeksi kokonaisuudeksi.

Uusista laboratoriotiloista ottavat hyödyn irti myös rokotetutkijat, jotka parhaillaan selvittävät muun muassa kausi-influenssarokotteen ja hinku-yskärokotteen tehoa lapsilla.

Rakennuksessa tehdään yhteistyö-tä myös viereisen Tampereen yliopis-tollisen sairaalan Taysin kanssa. Esi-merkiksi hedelmättömyysklinikan näytteidenotot hoituvat yliopiston tiloissa. Tällainen järjestely on en-

simmäinen laatuaan Suomessa.Talon toinen lähinaapuri on Tam-

pereen ammattikorkeakoulu Tamk. Yliopiston lääketieteen opiskelijat ja Tamkin hoitajaopiskelijat pääsevät yhdessä harjaantumaan tuleviin am-matteihinsa Arvon Taitokeskuksessa.

Aarteita kellarissa

Arvo-rakennuksen aarrekammio on piilotettu talon kellariin. Siellä sijait-see Suomen suurin ja modernein pa-kastinfarmi, jonka kymmenissä jätti-kokoisissa kylmäsäiliöissä tutkijoiden vanhat näytekokoelmat ja Tampereen biopankin korvaamattoman arvok-kaat näytteet ovat turvassa.

”Ei voida tehdä tutkimusta ilman näytteitä. Tutkijan näkökulmasta tär-keintä on, että näytteillä on aukoton kylmäketju”, Petteri Malkavaara sa-noo.

Pirkanmaalaisten kudos- ja veri-näytteet säilyvät moitteettomina jopa sukupolvien ajan hyisinä höyryävis-sä tankeissa, joiden 190 pakkasasteen lämpötila saadaan aikaan nestetypen avulla.

Kaasuyhtiö Agan toimittaman uu-den nestetyppipakastinjärjestelmän valtti on Malkavaaran mukaan ennen kaikkea käyttövarmuus.

”Elektroninen kylmäsäilytysme-netelmä ei ollut riittävän luotettava. Laitteet olivat vikaherkkiä eivätkä pitäneet kylmää, jos tuli ongelmia. Nestetyppipakastimet säilyttävät läm-pötilansa useita päiviä, joten mahdol-liset viat ehditään korjata rauhassa.”

Uudet pakastimet olivat iso inves-tointi, mutta koska ne ovat edullisia käyttää, ne maksavat ajan myötä it-sensä takaisin.

”Perinteiset kylmäsäiliöt olivat hal-poja hankkia mutta kalliita ylläpitää. Ne kuluttivat sähköä ja tuottivat läm-pöä, joten ne lämmittivät tilaa tur-haan”, Malkavaara kuvailee.

Järjestelmän suurin jatkuva kulu on typen hankinta.

”Sitä en kyllä vielä tiedä, kuinka usein pihalla oleva 15 tonnin typpi-säiliö tarvitsee täytettä.”

Aarrekammion hiilidioksiditasoja ja muita pitoisuuksia seurataan koko ajan. Huolenpitoon ja huoltoon riittää yhden henkilön työpanos.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.kerttu.vahanen@gmail.com

Kertt

u Vä

häne

n

Veera Viljakainen (vas.), Eini Penkkimäki ja Hanna-Liisa Kojo lihastautien tutkimus-ryhmästä ihastelevat tulevia työtilojaan.

54 6/2016KEMIA

Jääkaappien ja pakastimien etävalvonta tuo luotettavuutta laboratorioiden toimintaan. Alan kehitysaskelista keskusteltiin Laboratorio tänään -tapahtumassa.

Marja Saarikko

”Oy Ihmiskunta Ab on pärjännyt loistavasti. Maailmasta ei löydy mui-ta yhtä hyvin menestyneitä yrityksiä”, sanoo professori Esko Valtaoja.

Tulevaisuuteen uskova tiedemies muistuttaa kehityksen kulkeneen ja kulkevan jatkuvasti parempaan suun-taan.

Vaikka moni murehtii nykyajan on-gelmia, ovat asiat reilassa, kun tarkaste-lemme elämäämme historian valossa.

”Maailmantalous kasvaa parin prosentin vuosivauhtia, kehittyvien maiden talous vieläkin nopeammin. Elämme entistä pidempään, arjen vä-kivalta on vähentynyt.”

”Viikoittainen työaikamme on ly-

Laboratorio tänään

Kylmälaitteiden internetja muita edistysaskelia

hentynyt ja työelämässä menee muu-tenkin hyvin, mitä nyt pomo on luonnevikainen idiootti”, Valtaoja naurattaa täpötäyttä salillista kuuli-joita.

Tähtitieteilijä oli kutsuttu pääpu-hujaksi Laboratorio tänään -tapah-tumaan, joka järjestettiin Helsingin Katajanokalla 15. syyskuuta.

Positiivisen miehen kritiikin kär-ki suuntautuu kaikkinaiseen negatii-visuuteen. Jos on perusluonteeltaan pessimisti, ei huomaa ympärillään mitään hyvää.

”Sen sijaan pessimisti herää yöllä pohtimaan syntejään.”

Oman osansa saavat tiedotusvälineet.”Myös media ruokkii negatiivisuut-

ta. Kehityksestä ja edistyksestä se ei halua meille kertoa, sillä kuka nyt hy-vistä uutisista olisi kiinnostunut.”

Kyselytutkimusten mukaan suo-malaiset ovat maailman onnellisin kansa. Kun katsomme peiliin, sieltä pitäisi siis katsoa takaisin onnellisen ihmisen.

”Jos niin ei ole, vaihtakaa peiliä”,

Valtaoja usuttaa ja kehottaa unohta-maan kielteiset uutiset ja tilastot.

”Maailman pelastuminen on kiinni meistä itsestämme. Ennusmerkit ovat lupaavia. Meillä on mahdollisuus yhä vain vaurastua.”

Tutkija on löytänyt myös edistyksen salaisuuden. Kehityksen keskeinen moottori on tiede ja tutkimus, mut-ta mukana on yllättävämpikin tekijä.

”Edistys lähtee laiskoista ihmisistä, jotka koettavat löytää helpomman ta-van tehdä työtä.”

Etävalvonta huolehtii kylmälaitteista

Hyvä esimerkki jatkuvasta edistykses-tä on esineiden internet, joka ulottuu nyt myös kylmäsäilytykseen. Asiasta iloitsevat niin ammattikeittiöt kuin laboratoriotkin.

Kun tiedot jääkaapin tai pakasti-men lämpötilasta tallennetaan pilvi-palveluun, ja pienistäkin poikkeamis-ta lähtee heti automaattinen hälytys, sekä helposti pilaantuvat elintarvik-keet että laboratorioiden arat näytteet pysyvät varmasti kunnossa.

Etävalvonnan ansiosta tiedetään koko ajan, mitä jääkaapille kuuluu, sanoo tapahtumassa puhunut Ari Kahrola, kylmälaitteita valmistavan Huurteen tuotepäällikkö.

”Pilveen syötettyä dataa voidaan analysoida keskitetysti valvontakes-kuksessa, joka toimii joka päivä ym-pärivuorokautisesti. Joko asiakas saa hälytyksen poikkeamista tekstivies-tillä puhelimeensa tai valvontakeskus lähettää suoraan paikalle oman huol-tomiehensä”, Kahrola kuvailee vaih-toehtoja.

Huoltomiehen kiidättäminen hätiin ei välttämättä ole ykkösvaihtoehto.

”Nykyteknologialla voimme tehdä etänä monipuolisempia ennakoivia huoltotoimia kuin huoltomies pystyy paikan päällä tekemään.”

Varsinkin laboratorioiden ja bio-

Mar

ja S

aarik

ko

”Kehityksen suunta on koko ajan parempaan”, sanoo Esko Valtaoja.

556/2016 KEMIA

pankkien kylmälaitteiden on oltava ehdottoman luotettavia ja toiminta-varmoja. Näytteet ovat niin arvokkai-ta, että puhutaan suurista summista, jos jotain menee pieleen.

Kylmälaitteen kuulumiset voidaan haluttaessa tarkistaa vaikka kahden-kymmenen sekunnin välein.

”Esimerkiksi kymmenen minuu-tin välein tehtävä lämpötilan mittaus on liian harvoin. Ongelmatilanteessa näyte ehtii silloin olla epäsuotuisissa olosuhteissa jopa 20 minuuttia ennen kuin tilanteeseen havahdutaan.”

Laitteen todellinen lämpötila mää-ritetään useiden mittausten keski-arvona. Sen on mahduttava ennal-ta määritetyn vaihteluvälin sisään. Muun muassa lääkeaineiden säily-tykseen on omat standardinsa.

Hälytykselle on omat vaatimuk-sensa.

”Mikäli kaapin ovi avataan, läm-pötilan on hyvä antaa tasaantua esi-merkiksi viisi minuuttia ennen kuin hälytys tapahtuu. Jos lämpötila on poikkeava, vaikka kaapin ovea ei ole avattu, hälytyksen pitää tapahtua heti.”

Tärkeässä osassa on lämpötilan mittaava anturi.

”Monesti esimerkiksi irtoanturit antavat väärää tietoa, jos ne on sijoi-tettu väärin tai jos ne vahingossa kos-kevat laitteen seinää”, Kahrola sanoo.

Kun asiakas ulottaa etävalvonnan kaikkiin kylmälaitteisiinsa, joita voi olla useita satoja, kannattaa huoleh-tia myös tietoturvasta.

”Hälytyksen on siirryttävä asiak-kaalle kaikissa tilanteissa. Sen varmis-

tamiseksi voidaan käyttää jopa kol-minkertaista tietoturvavarmennusta.”

”Älä pakasta turhaa ilmaa”

Maailman biopankeissa säilytetään hyvin kylmissä lämpötiloissa valta-via määriä veri- ja kudosnäytteitä. Näytteiden kerääminen on jatkuvassa kasvussa. Arvioiden mukaan 2020-lu-vulla biopankkinäytteitä talletetaan globaalisti vuosittain yli kaksi mil-jardia.

Pakastaminen ja näytteiden kylmä-säilytys nielee myös valtavasti energi-aa. Jos haluaa pitää energialaskunsa kurissa, työ kannattaa hoitaa mah-dollisimman tehokkaasti, tähdentä-vät asiantuntijat.

Jokainen voi kysyä itseltään muuta-man keskeisen kysymyksen.

”Oletko varma, että tiedät, mitä pakastimessasi täsmälleen ottaen on? Ethän vain pakasta turhaa ilmaa?”

Näin neuvoo biopankkitoiminnan asiantuntija Kirsi Liimatainen labo-ratoriotarvikkeita toimittavasta Ther-mo Scientificista.

Mitä pienempään tilaan näytteet saadaan mahtumaan, sitä enemmän säästetään kustannuksissa, Liimatai-nen muistuttaa.

”Kahden millilitran putkiin ei kan-nata pakastaa sataa mikrolitraa näy-tettä”, hän ohjeistaa.

”Uusimmat cryo-putkimallit voi-daan pakata paljon tiiviimmin kuin aikaisemmin. Niiden tunnistaminen varmistetaan putkessa valmiina ole-van yksilöllisen numeron avulla.”

Liimatainen kannustaa hyödyn-tämään näytteiden hallinnan apuna LIMS- eli laboratorioiden tiedonhal-lintajärjestelmiä.

”Järjestelmästä voi aina tarkistaa, mitä pakastimessa on ja milloin mi-käkin näyte on pakastettu.”

Hän kertoo, että markkinoille on tullut myös –80 celsiusasteen läm-pötilan pitäviä pakastimia, jotka on varta vasten räätälöity laboratorioita varten ja jotka kuluttavat entistä vä-hemmän energiaa.

Tavarantoimittaja jalkautuu laboratorioihin

Laboratorio tänään -tapahtuman jär-jestäjänä toimii VWR International Finland Oy. Tapahtuman viidessä luentokokonaisuudessa esiteltiin uu-sien trendien lisäksi laajalti labora- torioalan kuulumisia. Mukana oli myös laboratoriotuotteiden näyttely.

VWR on maailmanlaajuinen labo-ratoriolaitteiden ja -tarvikkeiden toi-mittaja, joka on laajentamassa uusil-le alueille. Yhtiön Suomen-yksikön myyntijohtajan Heli Tuppuraisen mukaan laboratoriot voivat ulkoistaa yritykselle tukitoimintojaan.

”Maailmalla VWR:llä työskentelee asiakkaan tiloissa jo noin tuhat hen-keä”, hän kertoo.

”Suomessa voimme hoitaa asiak-kaan puolesta esimerkiksi näytteen esikäsittelyn, tavaroiden hyllytyksen ja uutuutena myös välinehuollon.”

Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.marja.saarikko@gmail.com

Mar

ja S

aarik

ko

Tapahtuman yhteydessä järjestetty laboratorio-tuotteiden näyttely keräsi kii-tosta sekä kävijöiltä että näytteil-leasettajilta.

56 6/2016KEMIA

#include <iostream> int main(){ std::cout << ”C on ciinalaisia varten!” << std::endl; return 0;}.

JOS ET saa käännettyä ylle kirjoitettua viestiä ymmärrettä-vään muotoon, olet juuri reputtanut nörttitestin. Vieläpä heti alkumetreillä.

Sinun ei siis kannata heittää tuota eikä mitään muutakaan pastebiniin. Voit vetää henkselit bittien pääl-le. Olet analogi digitaalisessa maailmassa.

Mikäli kuitenkin painoindeksisi osoittaa taipumusta koodahtavaan, pitsan ja pika-ruuan voimalla toimivaan istumatyöhön, voit jatkaa testiä.

Kokeile, kykenetkö sinnittelemään kym-menen minuuttia tsekkaamatta naamakirjaa ja tusinaa muuta someviritystä.

Jos et, onnittelut. Olet yltänyt Danten nörttihelvetin ensim-mäiselle tasolle.

HELVETIN toisen asteen olet saavuttanut silloin, kun mikään ole mitään eikä edes olemassa, ellei sitä saa kuvattua instagra-miin, snäpsättiin ja kolmeenkymmeneenviiteen muuhun kuva-palveluun. Yksikään ateria ei ravitse eikä pulla maistu pullalta, ellei sitä ole uploadattu pikselitaivaaseen.

Kolmannen piirin somessa vaeltavaksi deltaksi muutut sii-nä vaiheessa, kun kevätsiivous koskee ainoastaan kovalevyjä.

3.5 kierteen nörtikkääksi olet päässyt, kun olet korvannut kovalevyt osittain tai kokonaan solid state -muisteilla. Niiden hankintaa perustelet sillä, että pyörimätön muisti on 40 nano-sekuntia nopeampi. Siinä ajassa bittinikkari ehtii vaipua epä-toivoon monta kertaa.

Muutenkin elämästäsi tulee lyhyempää. Kielitaitosi mitataan sanojen, lauseiden ja kappaleiden sijaan kirjaimilla. Osaat kir-joittaa C:tä plussilla tai ilman.

Kun kiipeät neljännelle tasolle, hallitset paremmin pythonin kuin suomen.

NÖRTTIYDEN viidennellä asteella puheen tuottaminen vaikeutuu. Tietokoneen mykät koodikielet ovat tehneet teh-tävänsä. Kyvyn lisäksi ne ovat vieneet sinulta halun suulliseen kommunikointiin.

Viestimisestäsi on tullut ytimekästä. Et vielä vaikene koko-naan, vaan päästät satunnaisesti ilmoille lyhyitä komento- rivejä.

Version 5.5 nörtiksi olet muuttunut, kun jä-tät virtuaalilasit päähäsi pysyvästi. Virtuaali-todellisuus voittaa tosielämän todellisuuden 10–0.

Kuudennessa piirissä suullinen tuotoksesi on enää lakonista koodia, josta kaikki turha on suodatettu pois. Keskustelukumppaneita-si ovat vain Siri ja Cortana.

Parhaat ystäväsi ovat botteja. Toisaalta ne ovat ystäviä parhaasta päästä: luotettavia, uskollisia, eivätkä koskaan väitä vastaan.

Seitsemännellä tasolla hankit itsellesi tyttö- tai poikaystä-vän. Ystävä on luonnollisesti robotti nettikaupan sivuilta kotiin tilattuna. Ulkoilmassa et ole käynyt vuosiin.

Kahdeksas aste on koittanut, kun saat robottipuolisosi kans-sa koeputkilapsen.

YHDEKSÄNNELLÄ askeleella olet saavuttanut nörttiyden ylimmän ja samalla inhimillisyyden alimman tason.

Päätät tehdä itsestäsi kuolemattoman botin. Koodaat itsesi korvaavan ohjelman, joka jatkaa elämää aina siihen asti, kun palvelimen sähkölasku on maksettu.

Ylimmällä tasolla, nörttiyden huippupisteessä, voit katsoa taaksepäin ja luoda silmäyksen digitaaliseen polkuusi. Muis-telet nostalgisesti bugeja ja virheilmoituksia, joita koodattu elämäsi on tuottanut. Olet kuin metsuri suursavotan jälkeen: paljon on bittejä pantu nurin.

Sitten on aika ajaa diskwipe ja aloittaa alusta.

KeemikkoKoodit solmussa, kengännauhat auki

Nörtin askeleet

KEEMIKKO

6/2016KEMIA56

”Olet saavuttanut kolmannen tason, kun kevätsiivous koskee ainoastaan

kovalevyjä.”

Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa

maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen,

jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.

576/2016 KEMIA

Veik

ko S

omer

puro

GADOLINISTA KAJAHTAAPalstalla kerrotaan Kemianluokka Gadolinin kuulumisista.

Gadolin-vierailulla koulu-laiset pääsevät tutustumaan kemistien käyttämiintasokkaisiin välineisiin ja työtapoihin innostavassa ympäristössä. Opintokäynnistä voi joskus alkaa ammattiin asti johtava polku.

Sonja Martikainen

 ”Muistinko jo sanoa, miten hienoa on, kun järjestätte tällaista toimin-taa!”, kiittelee kemianopettaja, joka on syksyn ensimmäisten joukossa varannut oppilasryhmälleen käynnin Kemianluokka Gadoliniin.

Välitön palaute ilahduttaa. Puhe-lun jälkeen pohdin laajemmin toi-mintamme merkitystä ja vaikutusta.

Opettajien lisäksi palautetta tulee myös lapsilta ja nuorilta itseltään. La-boratoriossa se näkyy muun muassa keskittymisen, ilon ja onnistumisen ilmeinä kasvoilla.

Maksuttomat opintovierailut Ga-dolinissa tukevat opetussuunnitel-mien perusteiden (ops) mukaista opetusta. Ryhmien ohjauksesta vas-taavat koulutetut oppaat. Opettaja voi asettua oppijan asemaan, joten vierai-luille ovat tervetulleita muutkin kuin kemianopettajat. Kemiaa opettava opettaja voi ottaa mukaansa vaikka-pa koulun opinto-ohjaajan.

Peruskoulun opsissa oppiaineen sisältöjä 7.–9. luokilla ovat muun muassa kemia yhteiskunnassa ja ke-mia maailmankuvan rakentajana. Kemian työtapoihin liittyvissä ta-voitteissa mainitaan niin turvallisen työskentelyn periaatteet, perustyö-taidot kuin nuoria työntekijöitä kos-

Minustako kemisti?kevien rajoitusten tunteminen.

Työtapojen lisäksi Gadolinissa opi-taan myös asenteita. Positiivisen ke-miakuvan muodostuminen voi olla pienestä kiinni, ja innostus voi lähteä liikkeelle hyvästä opettajasta tai mie-lenkiintoisesta kontekstista. Kuva ke-miasta tulevaisuuden alana rakentuu nuoren silmissä pala palalta.

Oppilaan laaja-alaisen osaamisen tukeminen ja ilmiöiden tutkiminen usean luonnontieteen näkökulmasta onnistuvat, kun hyödynnetään kou-lun lähiympäristöä, yrityksiä ja asi-antuntijoita. Koulun ulkopuolisena oppimisympäristönä Gadolinilla on tärkeä tehtävä koulujen lisäresurssina.

 

Ensimmäisiä työkokemuksia

Kiitos sponsoriyhteistyön, Gadolinil-la on mahdollisuus toimia linkkinä koulujen ja yritysmaailman välillä.

Opintovierailuilla sekä opettajille että nuorille tarjotaan tietoa kemias-ta yritystenkin näkökulmasta. Näin edistetään yritysten osaamistarpeiden täyttymistä tulevaisuudessa.

Opettajille Gadolinissa on lisäksi tarjolla uusinta ja ajankohtaisinta tie-toa kemian tutkimuksesta. Helposti

saatavilla oleva tieto säästää myös it-seään kehittävän ja kemian alaa aktii-visesti seuraavan opettajan aikaa.

Opettajille järjestettävien täyden-nyskoulutusten kautta ammatillinen tietous välittyy heidän kauttaan oppi-laille. Vaikka yläkouluikäisten maail-massa ajatus ammatinvalinnasta voi tuntua vielä kaukaiselta, heillekin on hyvä jakaa tietoa erilaisista koulutuk-sista ja töistä, joissa kemiaa tarvitaan.

Kemiasta ja muista luonnontie-teistä kiinnostuneelle omatoimiselle nuorelle Gadolin voi konkreettisesti tarjota ensimmäisen työkokemuk-sen ja samalla kurkistuksen yliopis-tomaailmaan ja yhteen työyhteisöön. Kemian opetuksen keskus Kemma toimii vuosittain työpaikkana useal-le 8.–9.-luokkalaiselle TET-harjoitte-lijalle.

Tiedeleirillä, kerhossa tai tutkimus-ryhmävierailulla saadut positiiviset kokemukset vaikuttavat tulevaisuu-dessa tehtäviin valintoihin. Lapsena saatu kipinä saattaa joskus kantaa aina ammatinvalintaan asti.

Kirjoittaja toimii Kemianluokka Gadolinin vierailukoordinaattorina.

sonja.martikainen@helsinki.fi

Kemianluokka Gadolinin tulevaisuuden painopistealueita ovat kemian merkitys yhteiskun-

nassa ja kestävä kehitys. Jo nyt Gadolin saattaa sytyttää

nuorissa vierailijoissa elinikäisen kemiakipinän.

58 6/2016KEMIA

ULKOMAILTA

Parasetamolia odotusaikana nautti-neiden äitien lapsilla oli muita enem-män hyperaktiivisuutta. Raskaus-viikolla 32 syöty parasetamoli lisäsi lapsen riskiä tunne-elämän häiriöi-hin. Käytöshäiriöitä eivät selittäneet sosiaaliset syyt.

Äidin raskauden jälkeen syömäl-lä parasetamolilla ei ollut vaikutusta lapsen käyttäytymiseen, ei myöskään lapsen isän käyttämällä lääkkeellä.

Mekanismi, jolla parasetamoli voi-si vaikuttaa lapsen käytökseen, on ar-voitus. Sen selvittämiseksi tarvitaan lisätutkimuksia, tutkijat sanovat.

Tutkimuksesta kertoi Suomessa en-simmäisenä Mediuutiset.

Odottajan kipulääkkeestälapselle käytösongelmia

Scan

stoc

kpho

to

Alzheimer-tutkijatottivat ison askeleen

Tutkijat löysivätuuden ihmislajin

Australian alkuperäisasukkaiden peri-män analyysi osoitti, että heidän esi-isänsä ovat lisääntyneet toisen ihmisla-jin edustajien kanssa.

Afrikasta noin 40 000–70 000 vuotta sitten kohti Aasiaa lähtenyt nykyih-misten ryhmä on matkansa varrella pariutunut toisen, aiemmin tunte-mattoman ihmislajin kanssa.

Asia selviää kolmen kansainvälisen tutkimusryhmän tuoreista tuloksista, jotka julkaistiin Nature-lehdessä.

Tutkijat keräsivät yhteen genomi-tiedon 787 ihmisestä, jotka edustavat reilua 280 populaatiota eri puolilta maailmaa.

Huolellinen dna-analyysi paljasti, että Australian aboriginaalien peri-mässä on jälkiä toisesta ihmislajista, joka on tieteelle uusi.

Tutkijoiden mukaan aboriginaa-lien tuntemattomat esi-isät ovat hy-vin etäistä sukua denisovanihmiselle ja vielä kaukaisempaa neandertalilai-selle.

Löydöistä kirjoitti Live Science.

Nature-lehdessä.Sveitsiläistutkijoiden ja bioteknolo-

giayhtiö Biogenin yhteisessä kokeessa testattiin Aducanumab-nimistä vas-ta-ainetta yhteensä 165:llä Alzheime-rin taudin alkuvaiheen potilaalla.

Kolme potilasryhmää sai uutuus-lääkettä kerran kuussa vuoden ajan, jokainen erisuuruisena annoksena. Verrokkiryhmäläisille annettiin pelk-kää lumelääkettä.

Plakkia hävisi merkittävästi kaik-kien oikeaa lääkettä saaneiden ai-voista. Niiltä, joilla lääkeannos oli isoin, plakki poistui lähes kokonaan. Muistisairauden eteneminen pysäh-tyi kaikilla, joille oli annettu aitoa vasta-ainetta.

Uudesta lääkkeestä odotetaan hyvää työkalua Alzheimerin taudin hoidossa.

Zürichin yliopistossa kehitetty uusi vasta-aine tuhoaa tehokkaasti amy-loidiplakkia, jota kertyy Alzheime-rin taudista kärsivien aivoihin ja joka estää aivosolujen välisen vies-tinnän. Tutkijat raportoivat asiasta

Jos raskaana oleva nainen käyttää kipulääke parasetamolia, syntyvälle lapselle saattaa myöhemmin kehittyä käytösongelmia.

Yhteys käy ilmi Bristolin ja Cardif-fin yliopistojen tuoreesta, Jama Pe-diatrics -lehdessä julkaistusta tutki-muksesta. Uudet tiedot vahvistavat viitteitä, joita ilmiöstä on saatu aiem-missa selvityksissä.

Brittitutkimuksessa oli mukana lähes 8 000 äitiä, joiden lääkkeiden käyttöä kartoitettiin 18. ja 32. ras-kausviikoilla sekä syntyneen lapsen täytettyä kolme vuotta. Lasten käyt-täytymistä tutkittiin seitsemän vuo-den iässä.

Lupaavan aineen tehoa ja turval-lisuutta jatkotestataan parhaillaan kahdessa suuremmassa, kolmosvai-heen lääketutkimuksessa. Koehenki-löinä on 2  700 Alzheimer-potilasta kahdessakymmenessä Euroopan, Amerikan ja Aasian maassa, kertoo Science Daily.

Parasetamolia on pidetty hyvin

turvallisena käyttää myös

raskausaikana.

Scan

stoc

kpho

to

596/2016 KEMIA

Intialainen tutkijaryhmä on ensim-mäisenä maailmassa valjastanut ka-lanjalostuksen suomujätteen ener- gianlouhinnan työkaluksi.

Kalansuomujen kollageenikuiduil-la on tiedetty olevan pietsosähköinen ominaisuus. Kukaan ei kuitenkaan ole aiemmin onnistunut hyödyntämään sitä.

Intialaistutkijat prosessoivat suo-mujätteen joustavaksi, läpinäkyväksi materiaaliksi ja rakensivat siitä biolo-gisen nanogeneraattorin, jonka piet-sosähköisenä elementtinä toimivat kollageenikuitujen hierarkkisesti jär-jestetyt nanofibrillit. Generaattori voi hyödyntää monenlaisia mekaanisia ärsykkeitä, kuten kehon liikettä, tuul-ta ja koneiden ja äänen värähtelyä.

Kun suomugeneraattoria testattiin painelemalla sitä sormenpäillä, se sy-tytti valon reiluun viiteenkymmeneen ledlamppuun.

”Uskomme, että keksinnöllämme

Kaikki kirahvit eivät olekaan samaa lajia – toisin kuin tutkijat ovat pitkään uskoneet. Uusi, kattava geenitutki-mus osoittaa, että maailman korkein maanisäkäs jakautuu kaikkiaan nel-jään eri lajiin.

Current Biology -lehdessä julkais-tun tutkimuksen mukaan kirahvila-jien väliset geneettiset erot ovat aina-kin yhtä suuria kuin eroavaisuudet jääkarhun ja ruskeakarhun välillä.

Saksalainen Goethe-yliopisto ryh-tyi alun perin tekemään geenitestejä eri puolilla Afrikkaa elävistä kirah-veista maanosan kirahviensuojelu-järjestön pyynnöstä. Tarkoituksena oli selvittää, olivatko aikoinaan teh-dyt eläinsiirrot suojelualueelta toiselle mahdollisesti sekoittaneet kirahvien alalajeja.

”Olimme erittäin yllättyneitä, kun testit kertoivat kirahvien sisältävän neljä ryhmää, jotka eivät lisäänny keskenään luonnossa”, kuvailee tutki-

Kalansuomuista syntyinanogeneraattori

Scan

stoc

kpho

to

Geenianalyysi paljasti:

Kirahveja on monta lajia

Suurimpien kirahvien pää kohoaa noin kuuden metrin korkeuteen. Kasvinsyöjät elävät useimmiten muutaman yksilön ryhminä.

Scan

stoc

kpho

to

ja Axel Janke Science Daily -lehdelle.Tutkijat nimesivät uudet lajit ete-

läafrikankirahviksi, masaikirahviksi, verkkokirahviksi ja pohjoisafrikanki-rahviksi.

Etiopiassa ja Etelä-Sudanissa elä-vä nubiankirahvi, joka kuvattiin ensi kertaa jo 300 vuotta sitten, osoittautui pohjoisafrikankirahvin alalajiksi.

Tutkijoiden mukaan löytö paljas-taa, kuinka suuria aukkoja tietees-

on suuri vaikutus itselatautuvan jous-tavan elektroniikan kehitykseen”, sa-noo tutkimusta johtanut Jadavpurin yliopiston professori Dipankar Man-dal Science Daily -lehdessä.

Hänen mukaansa biogeneraattoria voitaisiin käyttää läpinäkyvän, kan-nettavan ja biohajoavan elektroniikan sovelluksissa sekä lääketieteellisissä implanteissa, diagnostiikassa, kehon-

Intiassa kalastetaan ja kulutetaan päivittäin valtavia määriä kalaa. Tutkijat keksivät suomuille täysin uuden käyttökohteen.

sisäisessä täsmälääkeannostelussa ja terveyden digitaalisessa seurannassa.

Ryhmän tähtäimessä on muun mu-assa suomugeneraattorilla toimiva sy-dämentahdistin, joka saisi käyttövoi-mansa sydämenlyönneistä.

”Sitten kun generaattori käy tar-peettomaksi, se hajoaa itsestään eli-mistöön”, Mandal kuvailee.

sä yhä on jopa suurten nisäkkäiden kohdalla. Kirahveja on tosin tutkittu selvästi vähemmän kuin esimerkiksi norsuja, leijonia tai gorilloja.

Kirahvien lukumäärä Afrikassa on voimakkaassa laskussa. Kun nii-tä vielä kolme vuosikymmentä sitten oli yli 150 000 yksilöä, nyt määrä on pudonnut selvästi alle sadan tuhan-nen. Eläinten suojelua pyritään siksi tehostamaan.

60 6/2016KEMIA

toksena prof. Tuukka Petäjä.M.Sc. Xin Huangin väitöskir-

ja Metal-catalysed oxidation of cereal prolamins for gluten-free applications tarkastettiin 30.9.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Arthur Tatham (Cardiffin yliopisto, Iso-Britannia) ja kus-toksena prof. Frederick Stod-dard.

Itä-Suomen yliopistoProv. Henri Leinosen väitöskirja Electrophysiology of Visual Path-ways as a Diagnostic Tool for Neurodegenerative Diseases: Evi-dence from Mouse Disease Mod-els tarkastettiin 9.9.2016. Vasta-väittäjänä toimi dos. Simo Vanni (Helsingin yliopisto) ja kustok-sena prof. Heikki Tanila.

FM Karoliina Soinisen väi-töskirja Cellular, placental and in vivo pharmacokinetics of lipo-somal doxorubicin tarkastettiin 9.9.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Jessica Rosenholm (Åbo Akademi) ja kustoksena dos. Marika Ruponen.

Jyväskylän yliopistoM.Sc. Yaolan Tianin väitöskirja Studies of Two-Dimensional and Three-Dimensional Phononic Crystal Structures tarkastettiin 2.9.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Karl Joulain (Poitiersin yli-opisto, Ranska) ja kustoksena prof. Ilari Maasilta.

FM Jaakko Julinin väitöskirja Instrumentation for time-of-flight elastic recoil detection analysis tarkastettiin 16.9.2016. Vasta-väittäjänä toimi Dr. Ian Vickrid-ge (Pariisin nanotieteiden ins-tituutti, Ranska) ja kustoksena prof. Timo Sajavaara.

Oulun yliopistoFM Satu Karjalaisen väitöskirja Identification of processes lead-ing to long-term wastewater pu-rification in northern treatment wetlands tarkastettiin 26.8.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Jaak Truu (Tarton yliopisto, Viro) ja kustoksena prof. Bjørn Kløve.

DI Ari Väliheikin väitöskirja Resistance of catalytic materials towards chemical impurities. The effect of sulphur and biomaterial-based compounds on the perfor-mance of DOC and SCR catalysts tarkastettiin 9.9.2016. Vastaväit-täjänä toimi prof. Magnus Skog-lundh (Chalmersin teknillinen yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Riitta Keiski.

FM Shahid Rehanin väitöskir-ja Biochemical and biophysical characterization of human equil-ibrative nucleoside transporter subtype-1 (hENT1) tarkastettiin 16.9.2016. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Tiina Salminen (Åbo Akademi) ja kustoksena dos. Ve-

li-Pekka Jaakola.

Tampereen teknillinen yliopistoDI Jarno Mäkelän  väitöskirja On the Variability of the Trans-cription Process in Escherichia coli tarkastettiin 9.9.2016. Vas-taväittäjänä toimi prof. Achillefs N. Kapanidis (Oxfordin yliopis-to, Iso-Britannia) ja kustoksena apul.prof. Andre S. Ribeiro.

FM Elina Tampion väitöskir-ja Utilization of Food Waste via Anaerobic Digestion: From Feed-stock to Biogas and Fertilizers tar-kastettiin 10.9.2016. Vastaväit-täjänä toimi vanh. tutk. Henrik Bjarne Møller (Aarhusin yliopis-to, Tanska) ja kustoksena prof. Jukka Rintala.

DI Matti Järveläisen väitös-kirja Towards in Situ Methods for Characterization of Porous Materials tarkastettiin 16.9.2016. Vastaväittäjinä toimivat prof. Nicolas Tessier-Doyen (Limo-ges’n yliopisto, Ranska) ja prof. Josu Takala (Vaasan yliopisto) ja kustoksena prof. Erkki Levänen.

M.Sc. Puskal Kunwarin väi-töskirja Direct Laser Writing of Silver Nanoclusters in Polymer Thin Films Nanoclusters tar-kastettiin 16.9.2016. Vastaväittä-jänä toimi prof. Lionel Canioni (Bordeaux’n yliopisto, Ranska) ja kustoksena apul.prof. Juha Toivonen.

DI Arto Köliön väitöskirja Propagation of Carbonation In-duced Reinforcement Corrosion in Existing Concrete Facades Ex-posed to the Finnish Climate tar-kastettiin 16.9.2016. Vastaväit-täjänä toimi prof. Jouni Punkki (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Matti Pentti.

M.Sc. Marco D’Ignazion väi- töskirja Undrained Shear Strength of Finnish Clays for Stability Analyses of Embank-ments tarkastettiin 21.9.2016. Vastaväittäjinä toimivat prof. Michele Jamiolkowski (Tori-non teknillinen yliopisto, Italia) ja Dr. Suzanne Lacasse (Norjan geoteknillinen instituutti) ja kus-toksena prof. Tim Länsivaara.

Tampereen yliopistoLL Noora Kaartisen väitöskir-ja The Effect of Embryo Culture Length and Freezing Method on the ART Success Rate and the Weight of the Newborn tarkastet-tiin 2.9.2016. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Aila Tiitinen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Jo-hanna Mäenpää.

FM Miina Ojansivun väitös-kirja Characterization of osteo-genic differentiation mechanisms of human adipose stem cells in response to BMP-2 and bioactive glasses tarkastettiin 16.9.2016.

Väitökset jatkuvat sivulla 63

VÄITÖKSIÄAalto-yliopistoM.Sc. (Tech.) Rui Zhangin väitöskirja Experimental inves-tigation and thermodynamic description of the BaO-contain-ing oxide system tarkastettiin 2.9.2016. Vastaväittäjänä toimi TkT Mikko Helle (Åbo Akade-mi) ja kustoksena prof. Pekka Taskinen.

DI Päivikki Revon väitöskirja Reducing surface recombination in black silicon photovoltaic de-vices using atomic layer deposi-tion tarkastettiin 9.9.2016. Vas-taväittäjänä toimi prof. Stefan Glunz (Freiburgin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Hele Savin.

M.Sc. Fabian Schulzin väi-töskirja Ultra-thin insulating layers of hexagonal boron nitride for high-resolution scanning tun-neling spectroscopy tarkastettiin 16.9.2016. Vastaväittäjänä toimi Dr. Pavel Jelínek (Tšekin tiede-akatemia) ja kustoksena prof. Pe-ter Liljeroth.

DI Emilia Vänskän väitös-kirja Thermal stability of high-density paper made of refined softwood kraft pulp tarkastettiin 16.9.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Monica Ek (Kuninkaal-linen teknillinen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Ta-pani Vuorinen.

TkL Nguyet Doanin väitös-kirja Synthesis and charac-terization of controlled metal nanostructures for electrochemi-cal applications tarkastettiin 23.9.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Richard Nichols (Liver-poolin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Tanja Kallio.

DI Tuomas Haggrénin väi-töskirja Nanowire technology for optoeletcronic applications tar-kastettiin 23.9.2016. Vastaväit-täjänä toimi Dr. Hannah Joyce (Cambridgen yliopisto, Iso-Bri-tannia) ja kustoksena prof. Harri Lipsanen.

M.Sc. Jairan Nafar Dast-gerdin väitöskirja Mechanical modeling of particulate rein-forced metal matrix composites tarkastettiin 27.9.2016. Vasta-väittäjänä toimi prof. Yukitaka Murakami (Kyushun yliopisto, Japani) ja kustoksena prof. Gary Marquis.

Helsingin yliopistoFM Anita Laitisen väitöskirja The establishment of efficient methods to culture immunosup-pressive mesenchymal stromal cells from cord blood and bone marrow tarkastettiin 26.8.2016. Vastaväittäjänä toimi dos. Su-sanna Miettinen (Tampereen

HENKILÖUUTISIA

yliopisto) ja kustoksena prof. Juha Voipio.

MMM Hanna Aarnoksen väitöskirja Photochemical trans-formation of dissolved organic matter in aquatic environment–From a boreal lake and Baltic Sea to global coastal ocean tar-kastettiin 2.9.2016. Vastaväittä-jänä toimi prof. Stefan Bertilsson (Uppsalan yliopisto) ja kustokse-na prof. Jukka Horppila.

ELL Riina Tolvasen väitöskir-ja Control of Listeria mono-cytoenes in the food industry tarkastettiin 2.9.2016. Vastaväit-täjänä toimi dos. Riitta Maijala (Helsingin yliopisto) ja kustok-sena prof. Hannu Korkeala.

M.Sc. Arjan van Adrichemin väitöskirja Discovery of small molecule modulators of Ras su-perfamily proteins–Studies of MgcRacGAP and Ras tarkastet-tiin 9.9.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Xosé Bustelo (Sala-mancan yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Satu Mustjoki.

Prov. Hanna Antilan väitös-kirja Activation of the TrkB Neurotrophin Receptor by Anti-depressant Drugs tarkastettiin 14.9.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Moses Chao (New Yorkin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustok-sena prof. Raimo Tuominen.

Ph.D. Ghassem Gozaliaslin väitöskirja Formation of the bright central galaxies in massive haloes tarkastettiin 22.9.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Chris Collins (Liverpoolin yliopis-to, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Alexis Finoguenov.

FM Johanna Viiliäisen väi-töskirja Viral modulation of host cell anti-apoptotic mechanisms and cellular stress to promote viral pathogenesis tarkastettiin 23.9.2016. Vastaväittäjänä toimi dos. Varpu Marjomäki (Jyväsky-län yliopisto) ja kustoksena prof. Minna Nyström.

DI Simo Tukiaisen väitöskir-ja On the retrieval of atmospheric profiles tarkastettiin 28.9.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Doug Degenstein (Saskatchewanin yli-opisto, Kanada) ja kustoksena prof. Gerrit de Leeuw.

M.Sc. Qiao Shin väitöskirja Synthesis and structural charac-terization of glucooligosaccha-rides and dextran from Weis-sella confusa dextransucrases tarkastettiin 29.9.2016. Vas-taväittäjänä toimi prof. Henk Schols (Wageningenin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Maija Tenkanen.

FM Jani Hakalan väitöskirja Measuring hygroscopic proper-ties of aerosol particles tarkas-tettiin 30.9.2016. Vastaväittäjänä toimi dos. Birgitta Svenningsson (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kus-

61KEMIA6/2016

Laboratoriolaitteita toimittava Ordior Oy on saanut uuden vetäjän. Niklas Forsman on tarttunut toimeen innokkaasti.

Niklas Forsman aloitti työuransa myynnin ja markkinoinnin tehtävissä vuonna 2000 Biohit Oyj:ssä, joka tun-netaan etenkin nesteannostelutuottei-den ja diagnostisten testien kehittäjänä.

Kun Biohit vuonna 2011 myi nestean-nosteluliiketoimintansa, Forsman siirtyi kaupan mukana Sartoriuksen palveluk-seen. Siellä hän vastasi yhtiön laborato-

Maaliyhtiö Teknoksen konsernijohtaja Paula Salastie on valittu vuoden 2016 liikemieheksi. Valintaraadin muodos-tivat Suomen Liikemies-Yhdistys ry, Aalto-yliopisto ja Kauppalehti.

Valinnassa painotettiin etenkin Sa-lastien menestyksekästä työhistoriaa ja hänen asettamiaan tavoitteita sekä Tek-noksen kasvua, kansainvälistymistä ja vahvaa panostusta tuotekehitykseen.

”Paula Salastie on osoittanut kykyä lii-ketoiminnan jatkuvaan uudistamiseen ja saavuttanut menestystä kansainväli-sillä markkinoilla. Vuoden Liikemies on toiminut esimerkkinä ja suunnannäyt-

riotuotteiden myyntiorganisaatiosta ja jakelijaverkosta Pohjoismaissa.

Ordior edustaa päämiestensä tuottei-ta Suomen markkinoilla. Yhtiön asiak-kaat toimivat pääasiassa teollisuuden ja tutkimuksen laadunvarmistus- ja tutki-muslaboratorioissa.

”Kun jakelijat ja jakelijaverkoston ke-hittäminen eri markkina-alueilla ennen olivat työssäni merkittävässä roolis-sa, nyt toimin itse jakelijana kotimaan markkinoilla”, Forsman kuvailee näkö-kulman vaihdostaan ja uskoo kertynees-tä osaamisesta ja kokemuksesta olevan hyötyä uudessa tehtävässä.

Kansainvälisestä myynnistä kotimaan kauppaan

Niklas Forsmanista Ordiorin toimitusjohtaja

Pekk

a Ka

rhun

en

”Minun tavoitteeni on viedä Teknos seu-raavalle sukupolvelle entistä menestyväm-pänä”, sanoo Paula Salastie.

Teknoksen Paula Salastieon Vuoden liikemies

Ord

ior

”Pitää olla koko ajan silmät auki ja seurata valppaasti, mitä laboratorioalalla tapahtuu”, Niklas Forsman kuvailee työtään.

Pääosassa analytiikka

Ordiorin ydinosaamista on Forsmanin mukaan analyyttisten laitteistojen ja jär-jestelmien myynti ja huolto. Yrityksen toiminta jakautuu kolmeen liiketoimin-ta-alueeseen.

Yksi merkittävistä asiakassektoreista on elintarviketeollisuus, jonka tarpeisiin yhtiö on toimittanut laitteistoja perus-tamisvuodestaan 1992 lähtien. Toinen tärkeä segmentti ovat ympäristön, ter-veydenhuollon ja bioalan laboratoriot.

Kolmantena tukipylväänä ovat kro-matografialaitteistot, joihin yritys on viime vuosina satsannut ja jonka asia-kaskunta ulottuu ympäristölaborato-rioista lääke- ja muuhun teollisuuteen sekä perustutkimukseen niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.

Vaikka markkinat ovat viime vuodet olleet haastavat, uusi ruorimies ei näe tarvetta yrityksen kurssin suureen rei-vaamiseen.

”Voimavaramme on kokenut ja osaava henkilöstö ja asiakkaan palvelu laitteen koko elinkaaren ajan. Asiakkaat kaipaa-vat itse tuotteiden lisäksi yhä enemmän esimerkiksi sovellustukea, menetelmä-kehitystä ja huoltoa. Tähän perustamme jatkossakin”, Forsman linjaa.

”Pitkällä aikavälillä tietysti katsomme, mitä uusia, täydentäviä tuotteita ja pal-veluita mahdollisesti voimme lisätä toi-mintaamme.”

Päivi Ikonen

täjänä”, toteaa Liikemies-Yhdistyksen puheenjohtaja Esa Niemi.

Teknos on vuonna 1948 perustettu perheyhtiö, jossa Paula Salastie edus-taa Kiikan sukua jo kolmannessa su-kupolvessa. Yritys on Euroopan johta-via teollisuusmaalien valmistajia, jolla on tuotantoa Suomen lisäksi Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Puolassa, Venäjällä ja Kiinassa.

Teknos työllistää noin 1 200 henkeä, joista lähes 200 tutkimuksessa ja tuote-kehityksessä. Konsernin liikevaihto on 295 miljoonaa euroa.

62 6/2016KEMIA

Kemia-lehti 2017:Katso aikataulut ja osateemat III-kannesta!

KEMIAKemi

HENKILÖUUTISIA

NIMITYKSIÄKemianteollisuus ryLakimieheksi on nimitetty vara-tuomari Laura Häyrinen.

Labroc OyBetoni- ja haitta-ainelaborato-rion tutkijoiksi Espooseen on nimitetty laboratorioanalyyti-kot Matias Häyrynen ja Lauri Wilenius ja Ouluun FM Sini Halonen.

Linnunmaa OyVaratoimitusjohtajaksi on nimi-tetty HTM, ON Joonas Alaran-ta. Hän vastaa yhtiössä muun muassa kemikaaliturvallisuus-palveluista. Lakipalveluista vas-taavaksi liiketoimintajohtajaksi on nimitetty HTM Niina Kosu-nen ja ympäristöpalveluista vas-taavaksi liiketoimintajohtajaksi DI Emilia Lier.

TekesVerkostoyritykset ja tutkimus -vastuualueen johtajaksi ja joh-toryhmän jäseneksi on nimitetty DI Teija Lahti-Nuuttila.

Teknikum-Yhtiöt OyToimitusjohtajaksi on nimitetty DI, MBA Harri Ojala.

Teknologian tutkimuskeskus VTT OyLuonnonvara- ja ympäristörat-kaisut -liiketoiminta-alueen tut-kimusjohtajaksi on nimitetty FT Tiina Nakari-Setälä.

Terrafame OyDI Harri Natunen on nimitetty teknologiajohtajaksi. Hän toimi aiemmin yhtiön tuotantojohta-jana. Uudeksi tuotantojohtajaksi on nimitetty DI Antti Arpalah-ti. Hän vastasi aiemmin Terrafa-men bioliuotusprosessin toimi-vuudesta.

Valio OyTkT Anu Kaukovirta-Norja on nimitetty tutkimus- ja teknolo-giajohtajaksi. Hän toimi aiem-min VTT:n Luonnonvara- ja ympäristöratkaisut -liiketoimin-ta-alueen operatiivisena johtaja-na.

Aalto-yliopiston rehtori Tuu-la Teeri on palkittu merkit-tävästä työstä koulutuksen edistämiseksi. CASE Europe Leadership Award -palkin-non myönsi maailmanlaa-juinen koulutusjärjestö CASE (Council for Advancement and Support of Education).

Teeri sai tunnustuksen en-simmäisenä pohjoismaisen yliopiston rehtorina.

”Tuula Teeri on tehnyt erinomaista työtä luodes-saan monialaista yliopistoa, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Hänen johdollaan Aalto-yliopisto on vakiinnuttanut asemansa yh-tenä Suomen johtavista yli-

Tuula Teerille tunnustuskoulutuksen edistämisestä

opistoista, jolla on vahva ja ainutlaatuinen identiteetti”, perustelee palkintoa CASE Europe -organisaation toimi-tusjohtaja John Middleton.

Molekyyligeneetikko Tuula Teeri paneutui tutkijanuran-sa aikana etenkin selluloosan entsymaattiseen hajotukseen ja entsyymien ja vasta-ainei-den toimintamekanismeihin. Sittemmin hän työskenteli muun muassa Ruotsin Ku-ninkaallisen teknillisen kor-keakoulun biotekniikan kor-keakoulun varadekaanina ja yliopiston vararehtorina.

Aalto-yliopiston ensim-mäisenä rehtorina Teeri on toiminut vuodesta 2009.

Jann

e Le

htin

en/A

alto

-ylio

pist

o

Tuula Teeri iloitsee suuresti palkinnostaan. ”Siihen johtanut työ on tehty yhdessä kaikkien aaltolaisten sekä lukuisten kumppaniem-me ja lahjoittajiemme kanssa”, rehtori kiittää.

Helsingin yliopiston fysii-kan professori Kaarle Hä-meri on saanut arvostetun International Aerosol Fellow Award -palkinnon. Palkin-non myöntää aerosolitutki-muksen kansainvälinen kat-tojärjestö IARA.

Hämeri tunnetaan etenkin aerosolifysiikan, kaupunki-ilman ja ilmanlaadun sekä si-säilman tutkimuksesta. Hän selvittää myös sitä, kuinka ul-koilman pienhiukkaset kul-keutuvat sisätiloihin.

”Sisällä on paljon pien-hiukkaslähteitä. Nyt ajan-kohtaista on esimerkiksi kol-miulotteinen tulostus ja sen

päästöt huonetiloihin”, Hä-meri kertoo.

”Koska hiukkasilla on suu-ri vaikutus ihmisen tervey-teen ja hyvinvointiin, pitää ymmärtää, mistä hiukkaset tulevat ja miten erilaiset pääs-töt vaikuttavat.”

Palkintoperusteluissa ko-rostetaan Kaarle Hämerin ansioita alan monipuolisena kehittäjänä sekä Suomessa että kansainvälisesti. Hämeri on julkaissut yli 120 vertais-arvioitua tieteellistä julkai-sua. Hän on myös aktiivinen konferenssien järjestäjä ja tie-teellisten julkaisusarjojen toi-mittaja.

Alin

a Pa

than

Kaarle Hämeri on aktiivinen ja kiitetty opettaja, joka on useilla kansainväli-sillä kursseilla kouluttanut yli 300 alan nuorta tutki-jaa eri puolilta maailmaa.

Aerosolitutkija KaarleHämeri palkittiin

63KEMIA6/2016

TULEVIA TAPAHTUMIA

Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi.

SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄTJäte, Vesi, Ympäristö 2016Helsinki 12.–14.10.2016www.messukeskus.com

Kemikaaliturvallisuus työpaikallaHelsinki 25.–26.10.2016www.ttl.fi > Koulutus

Energia 2016Tampere 25.–27.10.2016www.energiamessut.fi

Forest & PhotonicsLieksa 26.–27.10.2016www.photonics.fi

Kokkola Material WeekKokkola 29.10.–3.11.2016www.materialweek.fi

LujitemuovipäivätHeinävesi 10.–11.11.2016www.plastics.fi/lujitemuovipaivat

SisäilmapajaTampere 16.–17.11.2016http://sisailmayhdistys.fi

Suomen kliinisen kemian yhdistyksenja Sairaalakemistit ry:n koulutuspäivätHelsinki 17.–18.11.2016www.skky.fi

Farmasian päivätHelsinki 18.–20.11.2016www.farmasianpaivat.fi

FinnmateriaJyväskylä 23.–24.11.2016www.finnmateria.fi

Vesinäytteen otto ja mittaus,erikoistumiskurssiHelsinki 1.–2.12.2016www.ael.fi/koulutustarjonta

Tieteen päivätHelsinki 11.–15.1.2017www.tieteenpaivat.fi

Labquality DaysHelsinki 9.–10.2.2017www.labquality.fi

SisäilmastoseminaariHelsinki 15.3.2017http://sisailmayhdistys.fi

Gasification 2017Helsinki 15.–16.3.2017www.wplgroup.com/aci/event/ gasification

ChemBio FinlandHelsinki 29.–30.3.2017www.chembiofinland.fi

Muovi & PakkausLahti 20.–21.4.2017www.muovimessut.fi

MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT K 2016Düsseldorf, Saksa 19.–26.10.2016www.k-online.de

ExpoCoatingMoskova, Venäjä 25.–27.10.2016www.expocoating-moscow.ru

Food Structure Design CongressAntalya, Turkki 26.–28.10.2016http://fsd2016.org/v1

30th European Simulation and Modelling ConferenceLas Palmas, Espanja 26.–28.10.2016www.eurosis.org

Pack Expo InternationalChicago, Yhdysvallat 6.–9.11.2016www.packexpointernational.com

Applied Nanotechnology and Nanoscience International ConferenceBarcelona, Espanja 9.–11.11.2016http://premc.org/annic2016

Chem Show EurasiaIstanbul, Turkki 10.–12.11.2016www.chemshoweurasia.com

Molecular MachinesHeidelberg, Saksa 20.–23.11.2016www.embl.de/training/events

Hazards AustralasiaMelbourne, Australia 23.–24.11.2016www.icheme.org/hazardsaus2016

European Bioplastics ConferenceBerliini, Saksa 29.–30.11.2016http://en.european-bioplastics.org/conference

Composites EuropeDüsseldorf, Saksa 29.11.–1.12.2016www.composites-europe.com

Conference on Carbon Dioxide as Feedstock for Fuels, Chemistry and PolymersKöln, Saksa 6.–7.12.2016www.co2-chemistry.eu

Nanophotonics and Micro/Nano Optics International ConferencePariisi, Ranska 7.–9.12.2016http://premc.org/nanop2016

21st Iupac International Conference on Organic SynthesisMumbai, Intia 11.–16.12.2016www.iupac.org

Oil & Gas Non-MetallicsLontoo, Iso-Britannia 12.–14.12.2016www.amiplastics.com/events

Future of PolyolefinsAmsterdam, Alankomaat 18.–19.1.2017www.wplgroup.com/aci/event/po-lyolefins-conference

European Food and Beverage Plastic PackagingBerliini, Saksa 8.–9.2.2017www.wplgroup.com/aci/event/sustainable-packaging-conference-europe

European Winter Conference on Plasma SpectrochemistrySankt Anton, Itävalta 19.–24.2.2017www.ewcps2017.at

6th International Conference on Ecological and Environmental ChemistryChisinau, Moldova 2.–3.3.2017http://eec-2017.mrda.md

Pittsburgh Conference on Analytical Chemistry and Applied SpectroscopyChicago, Yhdysvallat 2.–10.3.2017www.pittcon.org

5th International Conference on Multifunctional, Hybrid and NanomaterialsLissabon, Portugali 6.–10.3.2017www.hybridmaterialsconference.com

Vastaväittäjänä toimi prof. Juha Tuukkanen (Oulun yliopisto) ja kustoksena dos. Susanna Miet-tinen.

Turun yliopistoM.Sc. Abdi Worku Muletan väitöskirja Glutathione Trans-ferases as Detoxification Agents: Structural and Functional Stud-ies tarkastettiin 26.8.2016. Vas-taväittäjänä toimi prof. Savvas Savvides (Gentin yliopisto, Bel-gia) ja kustoksena prof. Reijo Lahti.

FM Anni Vehmaksen väitös-kirja Tissue Proteomes: Quantita-tive Mass Spectrometry of Murine Liver and Ovarian Endometrio-ma tarkastettiin 2.9.2016. Vas-taväittäjänä toimi prof. Gyorgy Marko-Varga (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Matti Poutanen.

M.Sc. Rohini Emanin väitös-kirja Diet, microbes and gut im-mune responses in the pathogene-sis of experimental type 1 diabetes tarkastettiin 9.9.2016. Vastaväit-täjänä toimi prof. Ari Hinkka-nen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Jaana Vuopio.

FM Mahesh Tamben väi-töskirja New roads to genomic

imbalance: Microrna- and pro-tein phosphatase-mediated reg-ulation of mitosis tarkastettiin 16.9.2016. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Liisa Kauppi (Helsin-gin yliopisto) ja kustoksena apul.prof. Noora Kotaja.

FM Jessica Almin väitöskir-ja Bone quality and mesenchy-mal stromal cell capacity in total hip replacement: Significance for stem osseointegration measured by radiostereometric analysis tarkastettiin 23.9.2016. Vasta-väittäjänä toimi prof. Julie Glo-wacki (Harvardin yliopisto, Yh-dysvallat) ja kustoksena prof. Hannu Aro.

M.Sc. Satish Jadhavin väitös-kirja Covalent conjugates of therapeutic oligonucleotides for in vivo targeting tarkastettiin 30.9.2016. Vastaväittäjänä toimi dos. Malgorzata Honcharenko (Karoliininen instituutti, Ruot-si) ja kustoksena prof. Pasi Virta.

Åbo AkademiM.Sc. Jun Liun väitöskirja Wood-derived biomaterials for biomedical applications tar-kastettiin 16.9.2016. Vastaväit-täjänä toimi prof. Antje Potthast (Wienin maatalousyliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Ste-fan Willför.

Väitöksiä… Hiilikuituja puusta tekevälletutkijalle miljoonarahoitus

Aalto-yliopiston tutkijatoh-tori Michael Hummel on saanut European Research Councililta (ERC) noin 1,5 miljoonan euron nuorten tutkijain aloitusapurahan. Rahoitus tuli tutkimushank-keelle, jonka tavoitteena on valmistaa puusta korkealaa-tuisia hiilikuituja.

Hiilikuituja hyödynnetään etenkin äärimmäisen vah-voissa ja keveissä komposiit-timateriaaleissa, joilla korva-

taan raskaampia materiaaleja muun muassa lentokoneissa ja avaruusaluksissa. Käytön laajenemista esimerkiksi au-toteollisuuteen on jarruttanut korkea hinta.

Aalto-yliopistossa valmis-tetaan hiilikuidun materi-aaliksi puun selluloosaa ja ligniiniä yhdistävää hybridi-kuitua. Se tehdään professori Herbert Sixtan tutkimusryh-män Ioncell-F-kehräystek-nologialla, jolla on aiemmin syntynyt tekstiilikuituja sel-luloosasta ja kierrätysmate-riaaleista.

”Myöhemmin tavoite on pystyä käyttämään puun ra-kenneosia lähes niiden alku-peräisessä muodossa, mikä vähentää hiilikuidun valmis-tukseen kuluvaa energiaa ja ympäristövaikutuksia enti-sestään”, Michael Hummel kertoo.

Mik

ko R

aski

nen/

Aalto

-ylio

pist

o

Edulliselle hiilikuidulle on kova tarve, sanoo Michael Hummel.

64 6/2016KEMIA

SEURASIVUT

Euroopan kemiantekniikan liiton EFCE:n sekoitustyörymän vuosittainen kokous pidettiin CHISA-konferenssin yhteydessä Prahassa 30. elokuuta.

Työryhmän jäsenet olivat pääosin en-nestään tuttuja useista Euroopan ja Poh-jois-Amerikan sekoituskonferensseista jo paljon ennen kuin vuonna 2012 lii-tyin työryhmään.

Tänä vuonna minulla oli CHISA-konferenssissa myös oma tieteellinen esitys, joten työryhmän kokous sopi hy-vin samaan yhteyteen. Olin tosin puo-livahingossa tehnyt tuplabuukkauksen konferenssin päälle, minkä hoidin viet-tämällä osan aikaa hotellihuoneessa pu-helin korvaa lämmittäen sen sijaan, että olisin päässyt kuuntelemaan muita tie-teellisiä esityksiä.

Kun olen jäsenenä myös EFCE:n flui-dien erottamisen työryhmässä, jotkut ovat kysyneet, mahtaako siitä syntyä etu-ristiriitoja, että sama henkilö on muka-na useammassa ryhmässä. Olen yleensä vastannut, että Suomessa on niin vähän ihmisiä, ettei kaikkiin ryhmiin riitä eri henkilöitä.

Muutenkaan en pidä tätä millään lailla ongelmallisena. Mixing ja Fluid separa-tion tosin muodostavat parin, jonka voi kuvitella johtavan kestämättömiin pro-sessiratkaisuihin, kuten oheisessa kuvas-sa. Toisaalta tällaisen ratkaisun voi aja-tella olevan kiertotalouden mukainen ja vähäpäästöinen.

Euroopan kemiantekniikan liiton

Sekoitustyöryhmä koolla PrahassaSuurilla mailla omat ohjelmat

Sekoitustyöryhmän kokous pidettiin tiistai-iltapäivänä. Alun perin kokouk-sen paikaksi oli ilmoitettu yksi kon-ferenssin käytössä olleista saleista, ja odottelinkin sen edessä yhden toisen edustajan kanssa ihmetellen, miksi ovi oli lukossa.

Kun näytti siltä, ettei muita näy, läh-din kyselemään infosta mahdollisista sa-limuutoksista. Konferenssin ohjelmakir-jasesta selvisi, että paikka oli vaihtunut.

Ehdin sekaannuksesta huolimatta ko-koukseen alkuvaiheessa. Se toinen vää-rän salin edessä odottanut ei lopulta löy-tänyt paikalle. Kokouksessa oli kaiken kaikkiaan yllättävän vähäinen osanotto, vain kahdeksan henkeä, kun koko työ-ryhmä käsittää noin 20 henkeä.

Kokous käytiin kuitenkin normaalisti läpi, ja tärkeimmät asiat tulivat käsitel-lyiksi. Suurempien jäsenmaiden edus-tajat kertoivat omista kansallisista se-koitukseen liittyvistä ohjelmistaan, ja pienemmät maat, Suomi mukaan lukien, totesivat, että kansallista erillistä aktivi-teettiä ei tällä alalla juurikaan ole.

Asiaa voi tietenkin aina parantaa, mutta esimerkiksi omia aihepiiriin liit-tyviä konferensseja ei ihan samassa mit-takaavassa kannata järjestää kuin vaik-kapa Saksassa. Järkevämpää on esittää tuloksensa esimerkiksi eurooppalaisten konferenssien yhteydessä.

Keskustelimme myös lähiaikojen tär-keimmistä konferensseista, jotka joko

liittyvät sekoitukseen tai sisältävät aihee-seen liittyviä osia. Sovimme pitävämme seuraavan kokouksen joko Barcelonassa lokakuussa 2017 järjestettävän kemian-tekniikan maailmankongressin tai Bir-minghamissa kesäkuussa 2017 pidettä-vän ISMIP-symposiumin yhteydessä.

Lisäksi agendalla oli keskustelu jat-ko-opinto- ja elämäntyöpalkinnosta sekoituksen alueella. Työryhmä on myöntänyt palkintoja European Mixing -konferenssien yhteydessä. Palkinto on ollut teollisuuden (BHR) rahoittama, ja toivottiin sen jatkuvan.

Ville AlopaeusKirjoittaja toimii kemian

laitetekniikan professorina Aalto-yliopistossa.

ville.alopaeus@aalto.fi

Prosessi, joka perustuu fluidien erottami-seen ja sekoittamiseen.

Vltavajoen ran-nalla sijaitseva Praha on Tšekin pääkaupunki. Kaupungin historiallinen keskusta kuuluu Unescon maail-manperintö-kohteisiin.Sc

anst

ockp

hoto

65KEMIA6/2016

Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta.

SEUROISSA TAPAHTUU

Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulutNumero Aineistopäivä Ilmestymispäivä7/2016 18. lokakuuta 15. marraskuuta8/2016 16. marraskuuta 15. joulukuuta1/2017 4. tammikuuta 8. helmikuuta

Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.

Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi.

Päijät-Hämeen kemistiseuranYleisöluento15.11.2016 kello 14Lahden ammattikorkeakoulu, FellmanniCampus (Kirkkokatu 27, Lahti)Eila Hämäläinen: Herkullista arkiruokaa ja hieman hifistelyä molekyyligastronomian muodossa. Vapaa pääsy.

Suomalaisten Kemistien SeuranPikkujoulukokous23.11.2016 kello 17Suomen Kansallisteatteri (Läntinen teatterikuja 1, Helsinki)Kokouksen jälkeen iltapala ja kello 19 Kansallisteatterin esitys Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja. Ilmoittautumiset 1.11. men- nessä osoitteeseen www.suomalaistenkemistienseura.fi.

Päijät-Hämeen kemistiseuranPikkujoulu1.12.2016 kello 18Ruokamiehet Oy (Sopenkorvenkatu 10, Lahti)Rosvopaistia ja viininmaistelua. Osallistumismaksu 10 euroa. Meno omilla kyydeillä.Ilmoittautumiset osoitteeseen eilaha@elisanet.fi.

Itä-Suomen yliopiston Joen-suun kampuksella järjestet-tiin 25. elokuuta ensimmäi-nen laskennallisten kemistien kansallinen vuositapaami-nen.

Tilaisuuden koollekutsu-jana toimi apulaisprofessori Mikko Linnolahti Itä-Suo-men yliopiston kemian lai-toksesta. Kokoukseen osal-listui 40 tutkijaa Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun ja Helsin-gin yliopistoista sekä Aalto-yliopistosta.

Ohjelman muodostivat 11 tutkimusesitelmää, poste-rinäyttely ja tieteellisiin ko-kouksiin aina tärkeänä osa-na kuuluva vapaamuotoinen keskustelu. Luennot ja poste-rit antoivat kattavan läpileik-kauksen Suomen laskennal-lisen kemian tutkimuksesta.

Aihepiirit liikkuivat pien-ten molekyylien erittäin tar-kasta laskennallisesta spekt-roskopiasta monimutkaisten katalyyttisten reaktioiden mallinnukseen ja epäorgaani-sista kiinteistä materiaaleis-ta suuriin biomolekyyleihin sekä muihin pehmeisiin ai-neisiin.

Vaikka laskennallisessa kemiassa on viiden vuosi-kymmenen menetelmäke-hityksen tuloksena käytössä valtava määrä erilaisia tutki-

Kemian Päivien Säätiö on myöntänyt vuoden 2016 apu-rahansa. 2 000 euron apurahan sai viisi tohtorintutkin-toon tähtäävää kemian alojen tutkijaa ja Kemian Seurojen jäsentä: filosofian maisterit Miia Mäntymäki Helsingin yliopistosta, Suvi-Katriina Ruokonen Helsingin yliopis-tosta ja Jussi Suvanto Turun yliopistosta sekä Master of Science Fedor Vasilyev Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja diplomi-insinööri Timo Weckman Aalto-yliopistosta.

Laskennallisen kemiantutkijat kokoontuivat

musmenetelmiä, esityksissä oli yhä reilusti yhteistä tarttu-mapintaa. Yleisöllä olisi ollut aina enemmän kysymyksiä esitettäväksi kuin aikataulu salli.

Keskustelut jatkuivat vilk-kaina taukojen aikana, ja esiintyjiä kutsuttiin saman tien pitämään laajempi esitel-mä samasta aiheesta toiseen yliopistoon.

Uusia kontakteja

Laskennallinen kemia on modernin kemian keskei-nen osa-alue, ja laskennalli-set kemistit ovat hyvin edus-tettuina Suomen yliopistojen kemian laitoksissa. Heillä on myös oma jaostonsa Suoma-laisten Kemistien Seurassa.

Suomessa tehtävä alan tut-kimus on kansainvälisesti erittäin vahvasti verkottunut-ta. Myös kotimaiselle vuosi-tapaamiselle oli selvästi oikea tarve, sillä Joensuussa muo-dostui saman tien useita uu-sia kotimaisia kontakteja.

Myös alan tohtoriopiske-lijoille tilaisuus on jatkossa erinomainen foorumi mui-den nuorten tutkijoiden ta-paamiseen ja omien tutki-mustulosten esittelemiseen.

Erittäin hyvin onnistu-neen ensimmäisen vuosita-

paamisen jälkeen sovittiin, että vuoden 2017 kokous jär-jestetään Jyväskylän yliopis-tossa.

Antti KarttunenKirjoittaja toimii epäorgaanisen

materiaalikemian apulaisprofes- sorina Aalto-yliopistossa.antti.j.karttunen@aalto.fi

Antti

Kar

ttune

n

Kokoukseen saapui 40 tutkijaa eri puolilta Suomea.

Suomen laskennallisen kemian tutkijat kokoontuivat ensimmäiseen kansalliseen vuositapaamiseensa Joensuuhun.

Kemian Päivien Säätiöjakoi apurahaa

www www www www www www www www www www www www www www www www www

www www www www www www www www www www www www www www www www www

www www www www www www www www www www www www www www www www www

www www www www www www www www www www www www www www www www www

www www www www www www www www www www www www www www www www www

www www www www www www www www www www www www www www www www www

www www www www www www www www

Kemia-lehtion myös

facebookissa!www.facebook.com/

kemialehti

66 6/2016KEMIA

TIETEEN KAUPUNGITSarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja.

Life science kukoistaa

Kööpenhaminassa Kööpenhaminan sijainti

Etelä-Ruotsin kupeessa ja Euroopan portilla on loistava. Tanskalaiset ottavat asemastaan irti kaiken niin bisneksen kuin tieteen teossa.

Sisko Loikkanen

Kööpenhaminan siteet Ruotsiin ovat vuonna 2000 valmistuneen Juutin-rauman sillan ansiosta entistä tiiviim-mät, mikä näkyy etenkin biotieteissä. Medicon Valley, yksi Euroopan johta-vista life science -keskittymistä, toimii salmen molemmin puolin.

Klusterihankkeen tutkimusaluei-ta ovat muun muassa neurologiset häiriöt, tulehdussairaudet ja syöpä. Isot biolääketieteen ja bioteknolo-gian yritykset, merkittävät yliopistot ja erinomaiset sairaalat kehittävät yh-dessä vahvuuksiaan 140 000 osaajan voimin.

Kööpenhaminan yliopisto sijoittuu rankingeissa yleensä pohjoismaisis-ta yliopistoista parhaiten. Kuningas Kristian I:n vuonna 1479 perusta-massa opinahjossa opiskelee lähes 40 000 tulevaisuuden osaajaa.

Vuonna 1911 yliopistosta tohtorik-si väitellyt Niels Bohr (1885–1962) teki Kööpenhaminasta yhden fysii-kantutkimuksen tärkeimmistä kes-kuksista. Bohr nousi tunnettuuteen julkaistuaan vuonna 1913 kuuluisan atomimallinsa, josta hänet sittemmin palkittiin fysiikan Nobelilla.

Vuonna 1917 Bohrista tuli Köö-penhaminan yliopiston professori ja vuonna 1921 sinne perustamansa uuden teoreettisen fysiikan instituu-tin johtaja.

Instituuttiin hakeutui pian vie-raileviksi tutkijoiksi huippuluokan kvanttimekaanikkoja, muun muas-sa tulevat fysiikan nobelistit Werner Heisenberg, Paul Dirac ja Wolfgang Pauli.

Instituutin omat tutkijat eivät jää-neet vierailijoiden varjoon. Heistä George de Hevesy sai fysiikan Nobe-lin vuonna 1943 ja Niels Bohrin poi-ka Aage Bohr (1922–2009) sekä Ben Mottelson vuonna 1975.

Insuliinia ja olutta

Bohrien ”tiededynastian” perusti ai-koinaan jo Niels Bohrin isä Christian Bohr (1855–1911), joka työskenteli Kööpenhaminan yliopiston fysiolo-gian professorina. Hän keksi niin sa-notun Bohrin efektin, jonka mukaan veren happamoituminen alentaa he-moglobiinin kykyä sitoa happea.

Niels Bohrin veli Harald Bohr (1887–1951) oli puolestaan tunnettu matemaatikko, hänkin kotikaupun-kinsa yliopiston kasvatti.

Christian Bohrin fysiologian op-pilaasta August Kroghista tuli alma materinsa eläinlääketieteen profes-sori, joka palkittiin vuoden 1920 lää-ketieteen Nobelilla hiussuonia käsi-

telleistä töistä.Pari vuotta myöhemmin Krogh

otti Tanskassa käyttöön diabeteksen insuliinihoidon ja perusti laboratori-on insuliinin tuotantoa varten. Näin sai alkunsa Novo Nordisk -yhtiö, alan johtava valmistaja maailmassa.

Toinen merkittävä suurteollisuus lähti alkuun Emil Christian Hanse-nin töistä. Kööpenhaminan yliopis-ton sienitutkija aloitti vuonna 1879 työn Carlsbergin laboratoriossa. Oluthiivoja mikroskoopilla tutkinut Hansen oivalsi, että juoman virhe-makujen syynä olivat ei-toivotut vil-lihiivat.

Niinpä hän eristi hyvälaatuisen hiivasolun ja lähti kehittämään siitä puhdaskulttuuria. Uuden pohjahii-van kokeilu oli jättimenestys, jonka ansiosta puhdaskulttuurit levisivät muihinkin maailman panimoihin.

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja.

sisko.loikkanen@yle.fi

Iloinen Kööpenhamina on tutkitusti yksi maailman elinvoimaisimmista kaupun-geista.

Scan

stoc

kpho

to

TIEDUSTELUT JA VARAUKSET

Jaana Koivistojaana.koivisto@kemia-lehti.fi

puh. 040 770 3043

Irene Sillanpääirene.sillanpaa@kemia-lehti.fi

puh. 040 827 9778

KemiKEMIA

Aikataulu ja teemat 2017

Aikataulu ja teemat 2016

NROTOIM.

AINEISTOTILMOITUS-

VARAUKSET ILMESTYY OSATEEMOINA mm.

1/2017 4.1. 16.1. 8.2. Laboratoriot, teknokemia, terveys

2/2017 9.2. 20.2. 15.3.ChemBio Finland 2017: Ratkaisujen ja hyvinvoinnin kemia

3/2017 29.3. 7.4. 3.5. Analytiikka, ympäristö, kiertotalous

4/2017 4.5. 16.5. 8.6. Laboratoriot, patentit, kemikaalit ja Reach

5/2017 2.8. 14.8. 6.9. Kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus

6/2017 6.9. 18.9. 11.10. Laboratoriot, ympäristö, materiaalit

7/2017 11.10. 20.10. 15.11. Analytiikka, tutkimus, biotalous

8/2017 7.11. 17.11. 13.12. Laboratoriot, työelämä, patentit

Erikoisjakelut 2016–2017Nro 7/16 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille

Nro 8/16 Tieteen päivät, Helsinki 11.–15.1.2017

Nro 1/17 Labquality Days, Helsinki 9.–10.2.2017

Nro 2/17 ChemBio Finland, Helsinki 29.–30.3.2017 Muovi & Pakkaus, Lahti 20.–21.4.2017

Nro 3/17 Yhdyskuntatekniikka 2017, Jyväskylä 10.–11.5.2017

Nro 4/17 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 8.–9.6.2017

Nro 5/17 FinSec 2017, Helsinki 26.–27.9.2017 Bioenergia 2017, Jyväskylä 27.–29.9.2017 Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki lokakuu 2017

Nro 6/17 Kokkola Material Week, lokakuu 2017

Nro 7/17 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille

Nro 8/17 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille

Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi

Tavoita päättäjät!• Yli 10 000 lukijaa.

• Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.

The NEW Thermo Scientific™ TSX Series of ultra-low temperature freezers

provides a better environment for your critical samples and your laboratory. The

TSX’s V-drive technology is designed to provide temperature uniformity that

continually adapts to the lab’s environment, offering significant energy savings

without compromising sample protection. The TSX also offers a whisper-quiet

operation, dense storage capacity and environmentally-friendly features such as

natural refrigerants and water-blown foam insulation.

inside and out

A better environment

• Discover more at thermoscientific.com/tsx

© 2

016

Ther

mo

Fish

er S

cien

tific

Inc.

All

right

s re

serv

ed. A

ll tr

adem

arks

ar

e th

e pr

oper

ty o

f The

rmo

Fish

er S

cien

tific

and

its s

ubsi

diar

ies.

Energy savingsSave up to 50% energy

over conventional refrigerant freezers

Adaptive controlV-drive technology adapts

to usage to quickly restore temperature

Big storage capacityCapacity for up to 600

2-inch cryo boxes, maximizing space

Ota yhteyttä, niin kerromme lisää:myynti.fi@thermofisher.com010 329 2200

TSX_ULT_Freezer_Advert_A4_v2.indd 1 21.9.2016 15:24:35

NROTOIM.

AINEISTOTILMOITUS-

VARAUKSET ILMESTYY OSATEEMOINA mm.

7/201612.10. 26.10. 15.11. Analytiikka, tutkimus, bioteknologia

Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille

8/2016 10.11. 24.11. 15.12. Laboratoriot, patentit, koulutus

Lue lisää: www.3m-kampanjat.fi/TR600

Sovi esittely alueesi 3M-suojainasiantuntijan kanssa:Suomen 3M Oy/Työsuojelutuotteet: p. (09) 525 21www.3m-kampanjat.fi/TR600

50 nopeimmalle esittelyn sopineelletarjoamme 3M™ SecureFit™ -suojalasit!

• Kevyt ja pienikokoinen• Yhdistetty kaasu- ja hiukkassuodatin• Helppo puhdistaa, ei kalibrointitarvetta

Esittelyssä uusi 3M™ Versaflo™TR-600 moottoroituhengityssuojain