PerusSuomalainen 7/2006 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 1

Sisällöstä:

Uusia nimiä kansanedustajaehdokkaiksi, s. 14

11. vuosikerta - Poliittinen lehti - Irtonumero 3 e - Perussuomalaiset - Sannfi nländarna rp:n äänenkannattaja

7/2

00

6

PerusSuomalainen

Timo Soini ei ole muuttanut mieltään sitten presidentinvaalien: EU on yhä ongelma.

Kaikkien perussuomalaisestiajattelevien asialla

- Perheviljelmän maataloustuista 5

- Huomioita pätkätöistä 7

- Euroopan ihmisoikeussopimus ja Suomi 8

- Nuoret rohkeasti mukaan politiikkaan 9

- Perussuomalaiset seurakuntavaaleihin 11

- Puolueneuvosto kokoontuu Ikaalisissa 16

Kuva: Jussi Niinistö

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 7/2006 Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 2

Päätoimittaja, Harri Lindellp e r u s s u o m a l a i n e n . t o i m i t u s @ s a u n a l a h t i . f i

Verojen maksaminen on välttämätön paha meille jo-kaiselle, jos haluamme yl-lä pitää hyvinvointivaltion tunnusmerkit. Suomella on nyt oma aikansa harmoni-soida oma kansallinen ve-rotuksensa EU:n vaatimiin raameihin.

Meidän pitää käydä ar-vokeskustelu siitä, mitä hy-vinvointipalveluita haluam-me ylläpitää, ja mitä pal-veluita haluamme lopettaa tai vähentää. Mielestäni ve-rotuksen painopistettä pi-tää muuttaa enemmän ma-talapalkka-aloja suosivaksi, koska ne, jotka ovat pienellä palkalla töissä työllistyisivät helpommin työmarkkinoil-la. Verotuksesta puhuttaessa yleensä puhutaan vain työn

verottamisesta, pitäisi puhua enemmän myös muista vero-tusmuodoista ja niiden seu-rannaisvaikutuksista.

Suomi on pakotettu muut-tamaan biopolttoaineiden verotusta ja saamaan nä-mä tuotteet kilpailukykyi-semmiksi verrattuna perin-teisiin polttoaineisiin. EU:n säädösten mukaan maam-me biopolttoaineiden osuut-ta kulutuksessa ei ole saatet-tu direktiivin vaatimalle ta-solle. Tässä asiassa on kysy-mys liikenteen/polttoaineen verotuksesta.

Omaisuusverotuksesta on jo väännetty pitkään ku-ten myös pääomaverotuk-sesta. Kansalaispalkka nou-see keskusteluun aina sään-nöllisesti eduskuntavaali-

en edellä omine veromal-leineen. Kansalaisasiaa on palloteltu jo yli kymmenen vuotta asian edistymättä yh-tään mihinkään.

Verotuksen keventäminen nousee neljän vuoden välein sopivasti yleiseen keskuste-luun, ennen puolueiden kan-nalta tärkeitä eduskuntavaa-leja. Puolueethan taistelevat kannatusluvuista, eli kan-

sanedustajapaikkojen mää-rästä.

Kysymys on suomeksi sa-nottuna vallasta, rahasta ja muutosten aikaansaamises-ta. Yksikään puolue ei kos-kaan uskalla ottaa esille ve-rojen nostamista. Nostami-nen on vääjäämättä edessä, se vain tehdään salaperäi-sin konstein, joka ei aiheuta puolueiden kannatuslukujen notkahdusta. Verotus nou-see tälläkin hetkellä mones-sa kunnassa veroäyrin muo-dossa, joka on kuntien pak-ko toteuttaa, jos ne haluavat pitää yllä nykyisen palvelu-tasonsa nykyisillä henkilös-töresursseilla.

Ihmisten on aika tiedos-taa se tosiasia, että jos halu-taan pitää tiestö kunnossa, riittävästi poliiseja, tarvitta-vat terveydenhuoltopalvelut, yms., on saatava tietty mää-

rä euroja yhteiskunnan kas-saan. Julkishallinnossa muut kuin verot ovat tulolähteenä marginaalisen pieniä.

Asiaa voidaan verrata koti-talouteen, jossa isä ja äiti käy-vät töissä, heillä on kaksi las-ta ja talosta velkaa sekä ko-titalousluottokin vielä mak-samatta. Tällä perheellä on tietty määrä kuluja, ja tietys-ti myös tulopuoli on laskettu hyvin tarkkaan että saadaan kaikki perheen menot mak-settua. Tämä perhe ei mat-kusta ulkomaan matkallaan Karibialle, vaan tyytyy ehkä halvempaan vaihtoehtoon.

Tämä perhe ei voi saada kahta hyvää samanaikaises-ti: kallista ulkomaan mat-kaa ja hoidettua velkavel-voitteensa sekä jokapäiväi-set kulutustarpeensa. Sama pätee kuntien- ja valtionta-louteen. Ilman varoja em-

PerusSuomalainen-lehtiPerussuomalaiset rp:n äänenkannattaja v. 1996 lähtienISSN 1239-2324Ilmestyy: Joka kuun 15. päivä. 12 numeroa vuodessa.Painos: 5.000 - 184.000 kplJulkaisija: Perussuomalaiset-Sannfi nländarna rpPankkitili: Nordea 218518 - 157282Toimitus: Mannerheimintie 40 B 56 00101 Helsinki Puh: (09) 454 0411 Fax: (09) 454 0466 peruss@perussuomalaiset.fi Päätoimittaja: Harri Lindell Puh. 0207 41 51 62e-mail: perussuomalainen.toimitus@saunalahti.fi Vast. poliittinen pt: Hannu Purho 050 573 8157e-mail: hannu.purho@eduskunta.fi Toimittaja: Jussi NiinistöErikoistoimittaja: Rolf ”Fred” Sormo 050 542 3704e-mail: sormo@perussuomalaiset.fi Valokuvaaja: Pauli Artturi Luttinen ja Futureimagebank sekä toimittajien ja puolueväen omia kuvia Layout ja taitto: Graafi nen Hintaveistämö PL 164, 38701 Kankaanpää Puh: 0207 41 51 61, fax: 0207 41 51 60Webmaster: Lauri Heikkilä, Jussi Niinistö ja Iiris PeltomaaVakituiset avustajat: Timo Hirvonen, Reijo Ojennus, Ahti Moilanen, Marjo Pihlman, Jorma Uski, Vesa-Matti Saarakkala, Olli Sademies Vaili K. Jämsä, Petri Kokko, Alpo Ylitalo.Tilaukset/jäsenrekisteri: Marjo Pihlman 09-454 0411E-mail: marjo.pihlman@perussuomalaiset.fi Jäsenmaksu: 25 �/vuosi, sisältää lehden Tilaushinnat: Vuosikerta 30 �, 1/2 vuotta 20 � irtonumero 3 �Ilmoitushinnat: Teksti, määräpaikka ja kuulutukset: 2,00 � / pmmRivi-ilmoitus: 5,00 � / riviAineiston muokkaus: 50 � / tuntiPainopaikka: SPOY, KokemäkiPainopinta-ala: 260 x 380 mmPalstojen määrä: 5 kplPalstaleveys: 47 mmAineisto: Toimitukseen viim. kuun vaihteessa kirjeitse tai sähköisessä muodossa. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja otsikoida tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamattoman aineis- ton säilyttämisestä tai palauttamisesta.

Poliittinen vastaava päätoimittajah a n n u . p u r h o @ e d u s k u n t a . f i

Umpikujapuolueet pyörittävät ongelmia

Suomen nykyisen hallituk-sen toimikausi on loppu-suoralla. Tuo tuskien tai-valhan alkoi reilut kolme vuotta sitten ryminällä ja suurin odotuksin. Manni-sen faksi toimi tunnetus-ti suurimmaksi puolueeksi nousseen kepun vaalivoiton hautomakoneena.

Anneli Jäätteenmäki nousi maan ensimmäiseksi naispuoliseksi pääministe-riksi. Hänen ”totuutensa” sulivat kuitenkin kuin lumi juhannuksena.

Sitten olikin jo sattuma-pääministeri Matti Vanha-sen vuoro tarttua haparoivin ottein hallituksen ruoriin.

Lopputulos on karu. On-gelmavyyhti, joka pitää muun muassa sisällään mas-satyöttömyyden, eriarvois-tumisen, peruspalveluiden alasajon, lapsiperheiden kurjistamisen, viime laman ylivelkaantuneiden hätäti-lan unohtamisen, vanhus-tenhuollon rapauttamisen entisestään, kuntatalouden umpikujan, tuloerojen kas-vun, EU-maksujen monin-kertaistumisen, maaseudun alasajon, optiosaalistuksen kiihtymisen jne., on edel-leen umpisolmussa.

On tutkittu ja selvitetty, kuten hallitus alkutaipa-leellaan lupasi ja siihen se on pääosin jäänytkin. Lau-suntoja ja mietintöjä on tul-lut metritolkulla. Komiteat ovat istuneet, uusia hallin-to-organisaatioita on luo-tu sulle-mulle periaatteel-la, kallispalkkaiset viskaalit ja jopa valtiosihteerit ovat pyörittäneet byrokratiamyl-

lyä näyttävästi. Taustatukea ja kannustusta on riittänyt ”oikean väriset” jäsenkirjat omaavilta toimittajilta, tie-dottajilta, tutkijoilta ja eten-kin gallupintekijöiltä.

Valtaapitävien mantraa ”hyvin menee ja parem-maksi kaikki vielä muut-tuu” on uskottu jopa lei-päjonoissa asti, ainakin mi-käli viimeisimmät puoluei-den kannatuslukemat pitä-vät paikkansa.

Muutos parempaan on äänestäjän kädessä. Siinä kädessä joka piirtää äänes-tyskopissa numeron vaali-lippuun. Jos valitsee ”vaih-toehdokseen” umpikujan ja vanhat eväät, tukemalla en-tistä menoa, silloin kannat-taa hankkia suuri peili, jos-ta näkyy vallitsevan tilan-teen ykköstukihenkilö.

Kenestäkään ei tule Suo-messa pääministeriä, minis-teriä tai edes kansanedus-tajaa ilman äänestäjien tu-kea. Annetut äänet ratkai-sevat. Äänestämättä jättävä puolestaan kulkeutuu kuin kuollut kala myötävirtaan

Viime vaaleissa voitta-neet vanhat puolueet ovat kykynsä, taitonsa ja tahton-sa näyttäneet. Tavalliselle kansalle on jäänyt vain luu käteen. Ollaanko siihen tyytyväisiä? Se nähdään vii-meistään 18.3.2007.

Kansalaisilla tulee ole-maan kaikissa vaalipiireis-sä tarjolla Perussuomalai-nen vaihtoehto, pääsyksi pois vallitsevasta poliitti-sesta umpikujasta.

Perussuomaisten tarjoa-maan kansanvallan pelas-tusrenkaaseen kannattaa tarttua, ennen kuin on liian myöhäistä.

Kuntauudistus - paljon melua tyhjästä.

Hallitus joka munii jatku-vasti poliittisia nahkamu-nia, saa ”parhaimmillaan-kin” aikaan vain nahka-päätöksiä. Tähän sarjaan on laskettavissa myös hal-lituspuolueidemme viimei-sin ”saavutus”, esitys kun-tauudistuksesta.

Pihtisynnytyksellä esiin vängätty kunta- ja palvelu-rakenneuudistusta luotsaa-va puitelakiesitys syntyi ke-säkuun lopulla kovien po-liittisten paineiden alla. Esi-tetty kompromissi ehätet-tiin julkisuudessa jo laajasti leimata itsestäänselvyyksi-en luetteloksi. Hienoja ta-voitteita, toiveita ja kannus-teita luetellaan melkoiset määrät. Juuri kun erehtyy luulemaan jotain puitelain pykälää tiukaksi lakiesityk-seksi joka vie asioita eteen-päin, selviääkin, että ky-seessä onkin vain hurskas tavoite. Esityksen lauseet vesittävät toisiaan.

Kuntasektorilla on pit-kään ollut näkyvissä pyr-kimys suurempiin yksiköi-hin. Tätä linjaa tukee myös rakenneryhmän esitys. Asu-kasmäärään sidottu kohta liittyy perusterveydenhuol-toon ja sosiaalitoimeen. Nii-den tehtävien hoitoa varten kunnissa tai yhteistoiminta-alueilla on oltava vähintään 20 000 asukasta.

Se saattaa olla alkusysä-ys kehitykselle, joka johtaa kuntakoon kasvamiseen sa-maan kokoluokkaan. Pak-koliitoksia on siis rutkas-ti tiedossa, vaikka lain val-mistelijoiden taholta toisin väitetään.

Kuntatalous on kriisissä jo nyt, ei vasta kahden vuo-den kuluttua. Tätä esityk-sessä ei otettu huomioon, koska hallitusyhteistyön turvaaminen olikin ilmei-nen ykköstavoite. Hallitus ei puhu myöskään mitään kunnille rästissä olevan 280 miljoonan euron pakkolai-nan takaisin maksusta jo tällä vaalikaudella. Kunta-talouden tervehdyttämistal-koot jäivät siltäkin osin tyh-jän päälle.

Pelkältä pakkomielle- tai itsetarkoituspohjalta kunta-uudistusta ei myöskään pi-dä lähteä tekemään. Kun-taliitosten tavoitteena puo-lestaan pitäisi luonnollisesti olla aina palveluiltaan entis-tä tehokkaampi ja taloudel-taan vahvempi kunta.

Kuntalaisia kiinnostaa ennen kaikkea perustur-vaan liittyvät kysymykset. Aiheellisesti pelätäänkin, että useissa kuntaliitostapa-uksissa päiväkodit, koulut, terveys- ja sosiaalipalvelut siirtyvät kauemmaksi, mat-kakustannukset nousevat, jonotusajat pitenevät, lä-heisyys ja tuttuus häviävät, sekä veroprosentti nousee. Lisäksi saattaa tulla köy-hemmän kunnan velat nis-kaan.

-Taas on siis yksi juhlalli-nen julistus valtiovallan ta-holta saatu. Koskahan tulee sen leivän vuoro?

me voi maksaa kaikkea yht-aikaa, vaan joudumme tin-kimään jonkun toisen asian kustannuksella. Perheen on pakko saada säännöllistä an-siotuloa hoitaakseen velvoit-teensa, samoin kunnan/val-tion on saatava säännöllinen verotuottonsa. Jos verotuo-tot eivät riitä, niin on pak-ko hakea yhteistyökump-paneita naapurikunnista tai karsittava palveluita omas-sa kunnassa.

Veroja ei tarvitse rakas-taa, vaan niitä pitää sietää ja maksaa saadaksemme tä-män yhteiskuntamme rat-taat pyörimään. Meidän on huolehdittava tasapuolises-ta verotuksesta, joka kohte-lee oikeudenmukaisesti eri yhteiskuntaluokkia. Yhteis-kuntamme on saatava lisää verotuloja nykyisen palvelu-tasomme ylläpitämiseen.

Kukaan ei rakasta veroja, mutta...

PerusSuomalainen 7/2006 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 3

Suomi on nyt EU-kolhoosin puheenjoh-taja ja propagandaa tulee tuutin täydel-tä. Monenmoista veivikaulaa laukkaa Suomessa. Valtamedia ja vanhat puo-lueet ovat haltioissaan. Nyt ollaan yti-missä, kun pääministeri Matti Vanhanen saa johdattaa EU-herrat lounaalle Suo-men kansan piikkiin. Tätä se nyt on puoli vuotta; turvotusta, mahtipontisuutta, ko-kouksia ja papereita. Kokouksia, joissa päätetään meidän asioista meitä kuule-matta. EU-demokratiaa, joka ei ole kan-salta peräisin, eikä ole demokraattista.

Täytyy toivoa, että EU-pullataikina paisuu yli äyräidensä, ja että Suomen kansa jossakin vaiheessa saa tarpeekseen moisesta hössötyksestä. Joka tapaukses-sa Perussuomalaiset on ainoa eduskunta-puolue, joka ei ole lähtenyt mukaan lau-lamaan EU:n ylistyslauluja. Vaihtoehdol-le on tarvetta, mutta tarvitsemme ääniä ja Suomen kansan tukea, jotta voimme ajaa itsenäisyyden ja itsemääräämisoi-keuden asiaa. Helppoa ei tule olemaan, mutta homma on hoidettava ja Perussuo-malaiset hoitavat sen.

Gallup-saippuaa kesäksi

Juuri heinäkuun kynnyksellä (ja EU-pu-heenjohtajuuden alettua) maksetut mie-lipidemittaukset näyttävät vanhojen puo-lueiden vallan pysyvyyttä. Perussuoma-

laiset saivat molemmissa mittauksessa run-saan kahden prosentin kannatuksen. Siinä on parantamisen varaa. Presidentinvaali-tulos 3,4 oli hyvä, enkä näe mitään syytä, miksi puolueen kannatus ei voisi olla suu-rempi ja sen pitää olla.

Yksi mies Imatran kesäkadulla totesi gal-lupin kuultuaan, että ” Sie Timo oot puo-luettas suositumpi”. Sanoin, että eihän sen niin päin pitäisi olla. Ukko virkkoi: ”Pe-russuomalaisten pitää olla Siun näköinen puolue”. Yksin ei kukaan ole mitään, mut-ta presidentinvaalireseptillä on kyllä syytä mennä eduskuntavaaleihin. Sen ladun tun-nen ja sitä puolueväki ja äänestäjät tukivat. Etulinja kutsuu teitä hyvät ystävät, tukijat

Eu-propagandaa tuutin täydeltä

Puheenjohtaja pakiseet i m o . s o i n i @ e d u s k u n t a . f i

”Täytyy toivoa, että

Eu-pullataikina paisuu

yli äyräidensä”

PerusSuomalainenpuheenjohtaja Timo Soini

ja taistelutoverit, naiset ja miehet. Yksi Rokka ei keittoa saa suolaiseksi.

Ikaalisiin

Perussuomalaiset kokoontuvat elokuun puolivälissä Ikaalisiin aloittamaan edus-kuntavaalikampanjansa. Sinne tarvitaan myös sinua antamaan panoksesi puolu-eemme nousun varmistamiseksi. Tarvit-semme Ikaalisista hyviä uutisia. Itse odo-tan eniten hyvän ystäväni ja luotettavan taistelutoverini Raimo Vistbackan ilmoi-tusta asettuuko hän ehdokkaaksi vielä kerran tulevissa eduskuntavaaleissa. Pää-tös on hänen, mutta rohkenen sanoa, että hänen kannallaan on suuri merkitys tä-män puolueen tulevaisuudelle. Velvolli-suudentunto ja omat toiveet voivat olla ristiriidassa. Yksilönä Raimo on visaisen paikan edessä, meille muille perussuo-malaisille asia olisi selvä. Tarvetta on...

Runohetki

PS-visan vastaukset

Eduskunnassa sanottua

”Minun mielestäni EU:n järjettömyydet tuntuvat kaiken kaikkiaan kasvavan sa-maan aikaan, kun jäsenmaksut ainakin en-nusteiden mukaan kasvavat yhä enemmän ja meidän nettomaksuosuutemme lisään-tyy. Itse uskon kyllä niin, että kansalaisten luottamus yhä laajenevaa ja syventyvää Eu-roopan unionia kohtaan vähenee pikkuhil-jaa olemattomiin erityisesti, jos Suomi nyt sitten päättää ratifioida tämän perustusla-kiehdotuksen, niin kuin näissä niteissä se on merkitty. Minun mielestäni valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, joka luovuttaa sen neljäksi vuodeksi eduskunnalle. Minun mielestäni meillä ei ole oikeutta luovuttaa sitä edelleen, niin kuin nyt minun mielestä-ni yritetään tehdä.”Raimo Vistbacka 7.6.2006

”Kun puhutaan ihmisoikeuksista, niin se ih-misoikeus, jonka minä näen kaikista suu-rimmaksi, eli oikeus elää, syntyä, ei usein näille tahoille, jotka messuavat ihmisoi-keuksista, kuulu ihmisoikeuksiin. Vaan he asettavat naisen oikeuden omaan ruumii-seensa sen edelle, että lapsella on oikeus elämään, oikeus syntyä. Tämä on sovitta-maton ristiriita, kansainvälisesti erittäin suuri kysymys latinalaisessa Amerikassa, katolisissa eurooppalaisissa maissa ja USA:ssa. Ei olisi pahitteeksi, että joskus lausut-taisiin tästäkin ihmisoikeudesta jotakin.”Timo Soini 15.6.2006

1. S

uom

essa

. 2.

59.

3.

Uru

guay

. 4.

Bra

silia

. 5.

Lat

tian

alla

. 6.

Ran

skas

sa.

7. Y

li ko

lme

milj

ardi

a.

8. R

ovan

iem

eltä

. 9.

Nai

sist

a lä

hes

puol

et,

mie

hist

ä ai

naki

n ne

ljäso

sa.

10. A

ntw

erpe

niss

ä v.

1920

.

Ylistaron Perussuomalaiset juhlistivat viisivuotista toimintaansa, tarjoten Ylistaron Joutopäivillä 2.7. markkinayleisölle monipuolisesti tietoutta Perussuomalaisesta puolueesta. Paikallisten toimijoitten ohella esittelypisteessä olivat tavattavissa puolueen varapuheenjohtaja Vesa-Matti Saarakkala, kansanedustaja Raimo Vistbacka sekä E-P:n piirin toimihenkilöitä.Kiinnostus Perussuomalaisia kohtaan on kova, melkoinen määrä esitteitä ja Perussuomalainen- lehtiä lähti esittelypisteessä poikenneitten mukana. Kuvaajana toimi Ossi Sandvik.

Onnen hetkiAlla koivun lehvähunnun

saamme aidon ilon tunnun,sydämeemme muiston kultaisen.

Poutapilvein hohteen laillakäymme unten kukkamailla,

rakkaan haaveen sieltä poimien.

Taivaan sini sieluun astikatsoo kuinka kaipaavasti,

elämme kuin ikikesää etsien.

Mutta loiste parhain ainaon vain onnetarten laina,

iloitkaamme, kun nyt saimme sen.

Hannu Purho

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 7/2006 Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 4

Puoluesihteeri Purhon uutiskommentit

Perussuomalaisten menestyksen kasvua pelätään jo presidentinlinnassakin

Presidentti Tarja Halonen käyt-ti kesäkuun alkupuolella usei-ta EU:n perustuslain ratifioinnin jarruttamiseen tähtääviä julkisia puheenvuoroja. Ne herättivät ko-hinaa niin hallituksessa, eduskun-nan ulkoasianvaliokunnassa sekä mediassakin.

Halonen selitti 14.6. ulkoasian-valiokunnalle sopimuksen ratifi-ointia vastustavia puheenvuoro-jaan. Seuraavana päivänä Helsin-gin Sanomat kommentoivat näyt-tävästi tuon ”presidentillisen po-liittisen lumehiekan” heittämisen taustoja.

HS arveli, että Halosen vasta-rinnan taustalla oli huoli siitä, että eduskuntavaaleissa Suomeen saat-taa syntyä EU-vastainen rintama, jos perustuslakia ryhdytään ratifi-oimaan vaalien alla EU:lle kieltei-sessä ilmapiirissä. Halonen selitti, että hän katsoi velvollisuudekseen puuttua asiaan. Halonen ei puhu-nut nimistä, mutta hän tarkoitti il-meisesti Timo Soinin (PerusS) jo käynnistämää hyvin EU-vastaista vaalikampanjaa. -Arveli HS:n Ar-to Astikainen artikkelissaan.

Entisenä demareiden huippu-poliitikkona presidentti Halosel-

la on tunnetusti taktista nenää. Hän vainuaa edelleen tarkasti kansojen syvissä riveissä vellovat poliittiset perusvirtaukset. Presi-dentinlinnan perukoille asti levin-nyt pelko Perussuomalaisen puo-lueen menestyksen kasvusta tule-vissa eduskuntavaaleissa, on osal-taan varma ja hyvä merkki siitä, että olemme oikealla tiellä.

Suun tukkimisenpitkä historia

Suomettumisen rotkosta ja suun tukkimisen kulttuurista ei niin vaan nousta demokraattiseen päi-vänvaloon. Tämä kävi jälleen ker-ran ilmi eduskunnan 100-vuotisis-tunnossa.

Vihreiden kansanedustaja Hei-di Hautala intoutui em. tilaisuu-dessa muun muassa kyselemään: ”Onko Venäjän demokratian ti-la taantunut valtaoikeuksiltaan vuotta 1905 edeltävään tilaan, jol-loin kaikki valta oli tsaarilla?”

Siitä tietysti voidaan kiistel-lä, oliko aika ja paikka Hauta-lan puheelle sopiva? Oikeaa het-keä ja foorumia sille, että suomes-sa saa sanoa: ”Eihän tuolla keisa-rilla olekaan vaatteita”, -ei tunnu olevan lainkaan.

Meillähän tunnetusti saa olla mitä mieltä tahansa, kunhan ei

ole valtaeliitin kanssa erimieltä. Pullikoitsijoille annetaan ”Paa-von märkää rättiä” oikein isän kädestä ja sovitellaan suitsia suu-hun, kuten Hautalan repäisyn jäl-kimainingitkin osoittivat.

Joensuun yliopiston professo-ri Arto Luukkanen tiivisti Ete-lä-Saimaassa 7.6. asian oivallises-ti, todetessaan Hautalan em. pu-heenvuoroa koskeneen pitkän kirjoituksensa lopuksi: ”Edus-kunnan 100-vuotisistunto paljas-ti suomalaisen demokratian mur-heellisen tilan. Demokratian kehi-tysmaissa kansanedustajien suita yritetään tukkia istuntosalien ul-kopuolella ja ulkoapäin. Meillä il-maisun ja puhevapauden sensuu-ria harjoittaa parlamentin jäsen ja sen etujen oletettu puolustaja. Eh-kä olisi johtopäätösten aika?”

Kepun Seppo Lahtela syyttää puoluetovereitaan mustamaalauksesta

Kymen vaalipiiristä eduskuntaan valittu keskustan kansanedusta-ja, rautakauppias Seppo Lahtela ei asetu tulevissa vaaleissa enää ehdokkaaksi.

Suurimmaksi syyksi ”rukkasten naulaan ripustamiseen” hän sanoo omassa vaalipiirissään tapahtuvan ”tarkoitushakuisen mustamaala-

uksen”, jota harjoittavat muut keskustalaiset.

Lahtela on toiminut eduskun-nassa niin rehellisesti ja itsenäi-sesti, että häntä on usein luultu-kin ”piilo perussuomalaiseksi”.

Lahtelan mukaan keskusta ei ole saanut maakuntien Suomen ääntä riittävästi kuuluviin. Työl-lisyys-, tie- ja kansaneläkeläisten asioiden huono hoito ovat myös omalta osaltaan saaneet hänen mittansa täyttymään.

Ennakkoluulottomana miehenä Seppo Lahtela kävi rakentavia kes-kusteluja myös Perussuomalaisten kanssa, mahdollisesta lähtemisestä riveissämme mukaan vuoden 2007 eduskuntavaaleihin. Muutaman vii-kon harkinnan jälkeen hän ilmoit-ti kuitenkin Kymenlaakson Radion haastattelussa, ettei lähde ehdok-kaaksi enää lainkaan eikä minkään puolueen listalla.

Kun Lahtelan kaltaisilta roh-keilta poliitikoiltakin menee us-ko kepun vaikutusmahdollisuuk-siin, käytännössä demareiden po-liittisina panttivankeina, se kertoo kepun hajaannuksen syvyyden.

Tosin majuri-kansanedusta-ja Lahtelan protestin merkitys-ta laimentaa hänen ilmoituksen-sa pysyä jatkossakin kepun jäse-nenä. Tykinlaukausta odotettiin, koiranpommi saatiin.

Kuntiin opas seksuaalivähemmistöjen huomioimisesta

STT uutisoi 3.7. tiedon, että kuntiin on jaettu Helsingin yliopiston tut-kija Jukka Lehtosen tekemä opas-kirja seksuaali- ja sukupuolivähem-mistöjen huomioimisesta kuntien tasa-arvo suunnittelussa. Työminis-teriön julkaisusarjan kirja lähete-tään kaikille kunnanjohtajille.

Mainitussa kirjassa on runsaas-ti tietoa seksuaali- ja sukupuolivä-hemmistöjen asemasta kunnissa. Lehtosen mukaan lesbot, homot, bi- ja trans-ihmiset joutuvat edelleen salailemaan suuntautumistaan sekä kuntien työyhteisöissä kuten kunti-en palveluiden asiakkainakin.

Seksuaalivähemmistöjä koskeva kirjallinen kuntavalistus herättää kansan keskuudessa kaikenlaisia mietteitä. Jopa kysellään, tulevat-ko lähivuosina kunnanhallituksiin ja lautakuntiin kiintiöt myös seksu-aalivähemmistöille, nykyisen tasa-arvopykälän tavoin? Ajatus saattaa tuntua utopistiselta, mutta niinhän tuntui aikoinaan vaatimus ”keski-olut R-kioskiinkin”.

Lisäksi mikäänhän ei estä pe-rusarvojen rippeidenkin romutta-mista, mikäli vanhat puolueet saa-vat yhä jatkaa vallassa maaliskuun 2007 eduskuntavaalien jälkeen.

Taas ihmetellään uutta tukea. Ih-metellään sitä, että viljelijät ja karjan kasvattajat saavat erilaisia tukia. Minkälainen uusi peltotuki on? Mutta harvoin kukaan mai-nitsee sitä, että osa vanhoista tuis-ta poistuu.

Karjatilalla tehdään töitä seit-semänä päivänä viikossa, eivät-kä työtunnit jää kahdeksaan tun-tiin päivässä niin kuin palkkatyös-sä. Parhaana työaikana ei riitä 16 tunnin työpäiväkään. Eläimet on hoidettava aina, ja muut työt on tehtävä sen lisäksi.

Viljelijälle pitää maksaa leiväs-tä ja lihasta sellainen korvaus, et-tä tämä työ kannattaa. Esimer-kiksi viljan hinta on ilman tukia 0,07€/kg (sis. alv). Lihasta ja muis-ta tuotteista maksetaan viljelijäl-le yhtä vähän, esim. naudanlihan hinta on 2,50€/kg, (sis. alv). Mitä saat kaupasta tähän hintaan?

Tilatuki ei ole kuten isojen her-rojen palkkojen lisäksi tulevat op-tiot ja kädenpuristukset, vaan vil-jelijän palkkaa. Viljelijän palkka vähenee vuosittain, vaikka työ-määrä pysyy samana.

Eläintuet kompensoivat leivän ja lihan hintaa kuluttajalle edul-lisemmaksi. Kaikki eläintuet las-

kivat kolme prosenttia vuonna 2005. Teurastuki poistui kokonaan vuonna 2005. Vähenevätkö muut-kin tuet vuosi vuodelta kuten tä-hänkin asti?

Kenen muun palkkaa alenne-taan vuosittain? Kenen muun työ-tä säännöstellään yhtä tarkasti; milloin saat kylvää, mitä täytyy il-moittaa etukäteen? Aikanaan tule-

vat tarkastajat, ja tarkastavat olet-ko tehnyt sen minkä ilmoitit – el-let, sanktio seuraa ja tili vähenee.

Sama karjapuolella. Ilmoita syntymäaika ja merkkaa korva-numero. Hae tuet oikeaan aikaan oikealle eläimelle. Ilmoita teuraat ensin teurastajalle ja sitten nauta-luetteloon. Tarkista, että kaikki on oikein. Vasta sitten saat palkkasi.

Esimerkiksi sonnipalkkiot alen-nettiin vuosien 2002-2003 tasolle. Vuosina 2004-2005 toimintaa laa-jentaneille tämä oli huomattava menetys. Sonnipalkkiota alenta-malla kannustetaan emolehmien pitoon. Mutta miten käy aikanaan maitotilojen?

Osa tuesta tulee keväällä ja osa syksyllä. Olisi helpompaa, jos

myös viljelijät saisivat palkkansa kuukausittain.

Kaikki hinnat ovat nousseet maataloudessa: eläinten rehut, AIV-tarvikkeet (harsot, hapot, muovit), polttoaineet, ja niin edel-leen. Millä nämä maksetaan kun tuet loppuvat?

Suomessa voidaan puhua luomu-tuotannosta niin karja- kuin vilja-tiloillakin. Käytämme vähemmän kasvinsuojeluaineita. Karja-, kana- ja sikatilat käyttävät tilan pelloilla lantaa ja vähän keinolannoitteita, joten kasveissa, lihassa ja viljassa on myrkkyjäämiä vähemmän kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa.

Muille neuvotellaan palkanli-siä ja verovähennyksiä joka ke-vät. Meillä viljelijöillä EU-tuet vähenevät joka vuosi, ja loppu-vat vuoteen 2016 mennessä ellei-vät neuvottelijamme onnistu. Mis-tä suomalainen puhdas leipä sitten otetaan? Mistä kotimainen liha ja vihannekset? Mihin on hävinnyt puhtaan leivän ja lihan arvostus?

Häviävätkö Suomesta kaikki perheviljelmät? Tilakokoa täy-tyy kasvattaa, että pärjäisi kun tuet vähenevät. Monien työmää-rä kasvaa entisestään, jotta elin-taso pysyisi ennallaan.

Perheviljelmänmaataloustuista

Juhani HannulaVarsinais-SuomenPerusSuomalaiset

PerusSuomalainen 7/2006 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 5

Eduskunnan puhemiehelle:

Lyhytaikaisen käyttöluoton voi saada nykyään todella helpos-ti. Sadan, kahdensadan euron pi-kaluoton voi saada jopa känny-kästä tekstiviestin lähettämällä. Osa tällaisista lainanantajista tar-kistaa hakijoiden taustat, mutta kaikki eivät.

Kun lainan saaminen on mah-dollista ilman varsinaista henki-lötietojen tarkistamista (usein riittää, kun tietää esim. liittymän omistajan osoitteen ja henkilö-tunnuksen), niin väärinkäytöksiä esiintyy usein.

Tällaisten suhteellisen pienten luottojen korko on kuitenkin kaik-kea muuta kuin pieni. Kun maksu-aika on lyhyt, ja lainattava summa ei ole suuri, esimerkiksi sadan eu-ron vippilaina on maksettaessa 20-30 euroa kalliimpi, mikä ei tunnu asiakkaan mielestä kalliilta. Kui-tenkin todellinen vuosikorko voi olla jopa kuutisensataa prosenttia. Tällöin voidaan jo pohtia, että on-ko kyse koronkiskonnasta?

Kun näiden helposti saatavien, todella korkeakorkoisten pika-lainojen myöntämiseen erikois-tuneiden firmojen määrä kas-vaa, lisääntyy samalla myös nii-den henkilöiden määrä, jotka voi-vat helposti ylivelkaantua. Lai-nan saannin helppous on lisännyt myös vilpillisten lainahakemus-ten määrää, kun esimerkiksi ala-ikäiset lapset hakevat vanhempi-en tietämättä heidän nimissään pikalainoja.

Hallituksen tulisikin harkita pi-kalainojen ehtoihin puuttumista lainsäädännön avulla tarkenta-malla mm. rikoslain säännöksiä kiskonnasta ja törkeästä kiskon-nasta. Näin voitaisiin hillitä vää-rinkäytöksiä sekä ylivelkaantu-mista ja siitä aiheutuvia taloudel-lisia tragedioita, jotka koskettavat usein ylivelkaantuneiden lisäksi myös heidän perheitään.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvos-ton asianomaisen jäsenen vastat-tavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallituksella suunnitel-mia puuttua lainsäädännön kaut-ta tarkentamalla mm. rikoslain säännöksiä kiskonnasta ja törke-ästä kiskonnasta tai muiden kei-nojen avulla lyhytaikaisten käyt-töluottojen, ns. vippilainojen, lai-naehtoihin, että väärinkäytöksiä voidaan vähentää ja että näiden lainojen todella korkeisiin kor-koihin voitaisiin puuttua ja näin ehkäistä ylivelkaantumista?

Helsingissä16 päivänä toukokuuta 2006 Raimo Vistbacka /ps

Oikeusministeri Leena Luhtasen vastaus:

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimitta-nut asianomaisen ministerin vas-tattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan näin kuuluvan kirjal-lisen kysymyksen. Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Tekstiviestiluotonannossa lai-nanantajan saama taloudellinen etu on melko huomattava laina-aikaan verrattuna. Sovellettaviksi voisivat siten joissain tapauksissa tulla rikoslain 36 luvun kiskontaa koskevat säännökset. Kiskontana pidetään rikoslain 36 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan sitä, että luo-tonannossa otetaan tai edustetaan itselle tai toiselle korkoa tai muu-ta taloudellista etua, joka huomat-tavasti ylittää julkisen valvonnan alaisten rahalaitosten vastaavas-sa luotonannossa ottaman tavan-omaisen koron. Kiskonnasta on säädetty rangaistukseksi sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeut-ta ja törkeästä kiskonnasta vähin-tään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta. Kiskon-ta voi tulla arvioitavaksi törkeäk-si, jos rikoksentekijä muun mu-assa käyttää häikäilemättömästi hyväksi toisen erityistä heikkout-ta tai muuta turvatonta tilaa ja te-koa voidaan myös kokonaisuute-na pitää törkeänä.

Luottokiskonnan rangaistavuus ei edellytä, että aloite olisi tullut luotonantajalta. Käytännössä luo-tonanto tapahtuukin yleensä ve-

Kansanedustaja, Raimo Vistbackar a i m o . v i s t b a c k a @ e d u s k u n t a . f i

Lyhytaikaisten käyttöluottojen väärinkäyttöja luottojen korkeat korot

lallisen omasta aloitteesta. Luot-tokiskonnan rangaistavuus ei myöskään edellytä, että asiakas olisi hädänalaisessa tai muussa avuttomassa tilassa. Riittävää on, että korko on selvästi kohtuutto-man suuri. Yleensä kohtuuttomi-en korkojen periminen tapahtuu kuitenkin olosuhteissa, joissa asi-akas on taloudellisessa ahdingos-sa tai muutoin ymmärtämätön tai ajattelematon.

Koron kohtuuttomuutta voi-daan arvioida vain tapauskoh-taisesti. Yksityisillä luottomark-kinoilla on otettava huomioon myös luotonantajan riski, jolla voidaan tiettyyn määrään asti pe-rustella pikaluotonannon tavan-omaista pankkikorkoa korkeam-pi korkotaso. Luotonannon riskiä kasvattaa se, jos luotolla ei ole va-kuuksia tai luotonsaajan luotto-rekisterimerkintöjä ei tarkisteta. Myös lainan suuruus ja maksuai-ka vaikuttavat kohtuuttomuusar-viointiin. Pikalainalla on yleensä korkeampi korko kuin pitkäaikai-sella lainalla.

Rikoslain nykyiset kiskonta-säännökset ovat riittäviä ja ajan-tasaisia kattamaan tilanteet, joissa on kyse tekstiviesti- ja muihin niin sanottuihin pikalainoihin liittyväs-tä luotonannosta. Luottokiskonta-säännöksen soveltamisesta ei kui-tenkaan ole juurikaan oikeuskäy-täntöä, ja säännöksen yksityis-kohtaiset perustelut hallituksen esityksessä (HE 66/1988 vp ) ovat suppeat. Pikaluottoja tarjoavat yh-tiöt eivät ole luottolaitoksia, joten ne eivät kuulu Rahoitustarkastuk-

sen valvottaviin. Koska luottokis-konta on virallisen syytteen alai-nen rikos, koron kohtuuttomuus tulee viime kädessä arvioitavaksi syyttäjän ja tuomioistuinten toi-mesta. Säännöksen soveltamises-ta olisikin hyvä saada oikeustilaa selventävää oikeuskäytäntöä.

Kuluttajien asemaa luottosuh-teissa turvataan myös kulutta-jansuojalainsäädännöllä. Kulut-taja-asiamies on jo vuonna 2005 puuttunut valvontatoimessaan sii-hen, että pikaluottoyritykset ovat markkinoinnissaan antaneet ku-luttajille vääriä ja puutteellisia tie-toja. Lisäksi yritykset ovat käyttä-neet sopimusehtoja, joilla on pa-kottavan lainsäädännön vastaises-ti rajoitettu kuluttajien oikeuksia, kuten oikeutta peruuttaa luotto-sopimus. Pikaluottoyritykset ovat pääosin oikaisseet menettelyta-

pansa. Siltä osin kuin viranomais-ohjeistus ja neuvottelut eivät vai-kuta yrityksen toimintaan, kulut-taja-asiamies voi hakea markki-naoikeudelta uhkasakolla tehos-tetun kiellon.

Kulutusluotot on valittu yh-deksi kuluttaja-asiamiehen vuo-den 2006 painopistealueista, jo-ten valvonta jatkuu tehostettuna myös kuluvana vuonna. Kulutta-ja-asiamies on myös kiinnittänyt huomiota kysymyksen peruste-luissa esille tuotuun väärinkäyttö-mahdollisuuteen. Kuluttaja-asia-mies aikoo selvittää rahoitusalaa ja tietosuojaa valvovien erityis-viranomaisten kanssa käytetty-jen järjestelmien turvallisuutta ja järjestelmän ylläpitäjän vastuuta koskevia kysymyksiä.

Harkittavana on ollut myös korkokaton asettaminen vakuu-dettomille kulutusluotoille, kos-ka etenkin niiden korot ja muut luottokustannukset saattavat olla hyvin korkeita. Sitä ei kuitenkaan pidetty hyvänä ratkaisuna. Korko-katosta seuraisi todennäköises-ti haittoja, muun muassa se, että pieniä vakuudettomia luottoja ei enää myönnettäisi tai että myön-täminen siirtyisi pimeille luotto-markkinoille. Silloin ongelmat - kiskontamahdollisuus, muut koh-tuuttomat ehdot ja perinnän me-nettelytavat - olisivat varmasti pa-hempia kuin valvotuilla avoimilla markkinoilla.

Kuluttajansuojan kannalta on tarkoituksenmukaisempaa pyr-kiä varmistamaan luoton hinnan ja muiden luottoehtojen selke-ys ja lainmukaisuus sekä edistä-mään kuluttajien tietämystä eri-laisista saatavilla olevista luotois-ta, niiden eduista ja haitoista se-kä luottosuhteeseen liittyvistä oi-keuksista ja velvollisuuksista.

Helsingissä6 päivänä kesäkuuta 2006 OikeusministeriLeena Luhtanen

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 7/2006 Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 6

Suomen EU-puheenjoh-tajuuskauden tavoitteis-ta käydyssä keskustelussa Perussuomalaisten ryhmä-puheenvuoron piti kansan-edustaja Timo Soini. Ohes-sa otteita Soinin puheesta.

- Perussuomalaiset eivät ole Suomen EU-puheen-johtajuuskaudesta erikoi-sen innostuneita. Me emme usko, että EU, joka pyrkii vain laajenemaan ja syve-nemään, olisi osa kestävää kehitystä. EU on keskitet-ty byrokratia, jolta puut-tuu paitsi Euroopan kan-sojen, myös Suomen kan-san täysi tuki. Viimeiset mielipidemittaukset todis-tavat, että jos Suomen EU-jäsenyydestä järjestettäisiin kansanäänestys nyt, olisivat jäsenyyden kannatus ja vas-tustus yhtä suuria.

- Ympäristökysymyksis-sä EU:lla voisi olla myön-

teinen merkitys, mikäli se keskittyisi todellisiin ongel-miin. Kuten pahenevaan il-masto-ongelmaan, ilman-saasteisiin ja vesistöjen ter-veydentilaan, susien ja pyö-riäisten tarkkailun sijaan.

- Demokratiavaje on Eu-roopan Unionissa krooni-nen. Tämä EU:han ei ole mikään demokratia vaan nyt sen aloitemonopoli on teknokraateista koostuval-la komissiolla. ”Kohta siel-lä päätetään, mitä meil-lä on jäljellä. Ei niin, et-tä me päätämme mitä siel-lä muutetaan.” Näin lausui presidentti Mauno Koivis-to, mielestäni viisaasti ja to-tuudenmukaisesti.

- Mikä on EU:n vaihtoeh-to? Sellaista ei olekaan, jos EU:lta kysytään. Perussuo-malaisten vaihtoehto on it-senäisten kansallisvaltioiden välinen yhteistyö. Emme ole

Kansanedustaja, Timo Soinit i m o . s o i n i @ e d u s k u n t a . f i

Missä EU, siellä ongelma

Euroopassa yksin, EU-kriitti-siä puolueita on joka maassa ja on selvää, että nämä ryh-

mät tulevat järjestäytymään vauhdilla. Näin itsenäisyys on päivää lähempänä.

- EU:ta pitää tarkastella sen käytännön tulosten ja to-siasioiden perusteella, pelk-

kä rauhantilan hokeminen ei enää riitä. Pienet maat tule-vat kerta toisensa jälkeen jy-rätyiksi EU:ssa. Tämä tilanne on sietämätön ja tähän pitää saada muutos Suomen EU-puheenjohtajuuden aikana. Mutta hallituksen otteet ei-vät hyvää lupaa. Pakastetun EU-perustuslain sulattelu on kolhoosin kokkamiehel-le huono alku, tämä mikro ei valmista kilahda.

- Luonnollisesti tuemme hallitusta siinä, että EU-ko-koukset voidaan Suomes-sa järjestää turvallisesti ja hyvin. Presidentinvaaleis-sa totesin: missä EU, siel-lä ongelma. En ole miel-täni muuttanut. Minulle EU on osa ongelmaa; ja se näyttäisi olevan myös puo-lelle suomalaisia ongelma - ei mikään ratkaisu. Ei edes Suomen puheenjohtajakau-della.

Noin 82 prosenttia suoma-laisista uskoo, että suoma-lainen työ ja osaaminen menestyvät myös jatkossa, vaikka globalisaation vai-kutuksista ollaankin epä-varmoja.

Menestymisen eväinä pi-detään laatua, koulutusta ja kielitaitoa sekä luovuut-ta. Tiedot selviävät Suoma-laisen Työn Liiton Avainlip-pu-vappukampanjaa varten tehdystä internetkyselystä, johon vastasi 1940 suoma-laista.

- Oli hienoa huomata, että suomalaiset suhtautuvat tu-levaisuuteen valoisasti viime aikojen synkistä irtisanomi-suutisista huolimatta. Kyse-lyyn vastattiin odottamat-tomalla innolla, ja erityises-ti runsaslukuisista avoimista vastauksista välittyy ihailta-van myönteinen asenne.

Hyviä esimerkkejä ta-vallisten suomalaista työtä koskevista ajatuksista löy-tyy myös kampanjasivus-toltamme osoitteesta www.vappupuhe.fi, kertoo Suo-malaisen Työn Liiton toi-mitusjohtaja Lars Collin.

Avainasemassa laatu, luovuus ja koulutus

Suomalaiset uskovat, et-tä maamme tulevaisuu-den menestymisen kannal-

ta kolme tärkeintä tekijää ovat laadulla kilpaileminen, jonka valitsi 47 prosenttia vastaajista, koulutus, yleis-sivistys ja kielitaito, jonka valitsi 40 prosenttia vastaa-jista sekä uudet innovaatiot ja luovuus, joihin uskoi 39 prosenttia vastaajista.

Vähiten menestykselle ar-veltiin olevan merkitystä in-formaatioteollisuuden alal-la; vaihtoehdon valitsi vain 3 prosenttia vastaajista.

- Korkea laatu liitetään perinteisestikin suomalai-seen tuotantoon. Jonkinlai-sena yllätyksenä voidaan pitää sitä, että tutkimus- ja kehitystoimintaan panos-tamista ei pidetä miten-kään merkittävänä – aino-astaan 4 prosenttia vastaa-jista valitsi sen kolmen tär-keimmän tekijän joukkoon, sanoo Collin.

Globalisaatioon suhtau-dutaan kaksijakoisesti. Mel-

kein yhtä moni uskoo ilmi-ön olevan haitaksi (28 %) kuin hyödyksi (35 %) suo-malaiselle työlle. Lähes kol-mannes (32 %) ei osaa ar-vioida globalisaation vaiku-tusta ollenkaan.

Suomalaiset uskovat kui-tenkin vahvasti, että joten-kin globalisaatio työllisyy-teen vaikuttaa; vain vajaa viisi prosenttia vastasi, et-tei sillä ole lainkaan vaiku-tusta.

Usko suomalaisen työn menestykseen vahvaa

Suomalaista työtä edistettävä eri tahojen toimesta

Vappukyselyyn vastanneet suomalaiset uskovat kulut-tajien vaikutusvaltaan, mut-ta toivovat vastuuta myös yhteiskunnalta ja kaupalta.

Kuluttajat arvioivat, et-tä parhaita tapoja edistää suomalaista työtä ovat ve-rohelpotukset ja muut kil-pailukyvyn ja investointiha-

lujen parantamiseen tähtää-vät valtiovallan keinot (56 % vastaajista), kotimaisten vaihtoehtojen huomioimi-nen julkisia hankintoja teh-dessä (53 %) sekä yritysten työllisyydestä kantaman vastuun lisääminen (51 %).

Erityisesti kaupan suun-taan kohdistuu kuluttajien toive siitä, että kotimaiset vaihtoehdot olisivat nykyis-tä selkeämmin esillä kaupan hyllyllä. Tätä mieltä oli lähes 40 prosenttia vastaajista.

- Vastaajat uskovat kui-tenkin vahvasti myös ku-luttajien vaikutusvaltaan. Peräti 95 prosenttia vas-tasi, että kulutusvalinnoil-la on paljon tai jonkin ver-ran merkitystä työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta. Valtaosa, 83 prosenttia, on myös itse tehnyt tietoisia kulutusvalintoja esimer-kiksi vastuullisuuden perus-teella, selvittää Collin.

Lisäksi vastaajat ennus-tavat, että niin kuluttajien vaikutusvalta kuin kulut-tajien kiinnostus kulutta-misella vaikuttamista koh-taan kasvavat.

Noin 80 prosenttia sanoi suosivansa ainakin silloin tällöin kotimaisia Avainlip-pu-tuotteita työllisyysvaiku-tusten takia, ja 12 prosent-tia arveli tekevänsä näin jat-kossa aiempaa useammin.

PerusSuomalainen 7/2006 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 7

Yrittäjien sosiaaliturvaantulossa uudistuksia

Lähde:Taloustaito Yritys 1/2006

Yrittäjän asema on pal-kansaajaan verrattuna eri-lainen. Activeworking Oy:n omistaja, yrittäjä Tarja Pur-siainen toivoo, että yrittäjät pääsisivät samalle sosiaali-turvan tasolle kuin työsuh-teessa olevat. Hän iloitsee kuitenkin yrittäjien sosi-aaliturvaan tulleista uudis-tuksista.

Hallituksen yrittäjäohjel-massa kohennetaan yrittäji-en sosiaaliturvaa jo tämän vuoden puolella. Sairaus-ajan karenssi lyhenee yh-deksästä päivästä neljään. Omavastuupäiviä ovat sai-rastumisen alkamispäivä ja sitä seuraavat kolme arki-päivää. Tämän jälkeen yrit-täjä saa Kelalta sairauspäi-värahaa lääkärin kirjoitta-man sairausloman ajalta.

- Pidän hyvänä sairaus-ajan karenssin lyhenemis-tä. Yrittäjä ei kovin helpos-ti jää sairastamaan, koska sovittujen tehtävien siirto tuottaa usein hankaluuk-

sia. On kuitenkin tärkeää, että yrittäjätkin sairastaisi-vat ja lepäisivät flunssansa ja muutkin pienet vaivansa, sanoo Tarja Pursiainen.

Yrittäjien eläkelain muutos voimaanensi vuoden alusta

Sairauspäiväraha on YEL-maksuun sidottu, ja mitä suuremman YEL-maksun on maksanut, sitä parem-paa päivärahaa yrittäjä saa. YEL-maksuihin on tulossa muutoksia.

Yrittäjämääritelmää on tarkoitus muuttaa siten, et-tä osakeyhtiössä yrittäjäk-si katsotaan henkilö, jo-ka omistaa yrityksestä yk-sin vähintään 30 % tai per-heenjäsenen kanssa yhdes-sä vähintään puolet.

Ennen kolme samansuu-ruista osuutta yrityksestä omistavat ovat kuuluneet palkansaajien eläketurvan piiriin. Avopuoliso luoki-

teltaisiin myös perheenjä-seneksi.

Yrittäjien eläkelain muu-toksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alus-ta samanaikaisesti työnte-kijäin eläkelain, TyEL:in kanssa.

Kun markkinointiviestin-tää, konsultoimista ja kou-luttamista harjoittava Acti-veworking Oy:n Tarja Pur-siainen siirtyi työntekijästä yrittäjäksi, hän piti tärkeä-nä huolehtia sosiaaliturvan-sa kuntoon laittamisesta.

- Huolehdin siitä, et-tä YEL-maksu on kohdal-laan, työttömyysturva hoi-dettu, tapaturma- ja saira-usvakuutus sekä yrityksen perusvakuutukset ovat kun-nossa, kertoo Tarja Pursiai-nen. Hän tekee yhteistyötä muun muassa Naisyrittä-jyyskeskus ry:n kanssa se-kä toimii aloittelevien yrit-täjien kouluttajana.

- Yrittäjän on äärettömän tärkeää huolehtia oma tur-

vaverkkonsa heti kättelyssä kuntoon, ettei kapasiteettia mene sen murehtimiseen, että jos ei pärjääkään, pai-nottaa Pursiainen.

Eläkemaksujenoikeinmitoitus tärkeää

Eläkemaksut pitäisi mitoit-taa oikein. Nuoret yrittä-jät eivät ajattele juurikaan

työttömyyttä, saati eläke-päiviä, mutta YEL-maksul-la on kauaskantoiset seura-ukset. Sen perusteella mää-räytyvät sairauspäiväraha, äitiyspäiväraha ja työky-vyttömyyseläke.

- Jos eläkemaksut ovat kovin pienet, päivärahat jäävät mitättömiksi, Pursi-ainen muistuttaa.

Hänestä YEL-maksuihin tullut uudistus, joka mah-dollistaa joustot, oli erit-täin tervetullut. YEL-mak-suja voi korottaa 10-100%, jos yritys on menestynyt hyvin ja varaa korotuksiin on. Maksua voi väliaikai-sesti myös alentaa 10-20% mikäli yrityksen talous sitä edellyttää. Jokaisen vuoden maksut painavat aikanaan.

Sosiaaliturvan suhteen Tarja Pursiainen toivoisi li-sääkin muutoksia. Yrittä-jät tarvitsisivat myös mah-dollisuutta kouluttautumi-seen tai mahdollisuutta ir-tiottoon yrittäjyydestä.

- Monilla on tarpeita muutaman kuukauden kou-lutukseen tai ikääntyneem-millä pidempään irtiottoon yrityksestään. Yrittäjäl-lä juoksevat kuitenkin ko-ko ajan kiinteät kulut. Esi-merkiksi vuorottelukorva-us antaisi pienen lisäturvan toimeentuloon, jos yrittäjä katsoisi muutoin mahdol-liseksi kouluttautumisen tai sapattivapaan, ajattelee Tarja Pursiainen.

Hän tarttuu myös työt-tömyysturvaan. Jos yrityk-sen toiminta on sesonki-luonteista, yrittäjä ei voi lo-mauttaa itseään.

- Menettely on raskas. Yritys täytyy ajaa alas ja taas käynnistää, ja vakuut-taa asiakkaat jatkuvuudes-ta. Sellaisilla toimialoilla missä toiminta on sesonki-luonteista, pitäisi sallia, että yrittäjä välillä on lomautet-tuna työttömyysturvalla, Pursiainen painottaa.

Olen iloinen, että määrä-aikaisissa työsuhteissa sin-nittelevien asia on tullut laajasti kansalaisten tietoi-suuteen ja sen sekä per-heille että yhteiskunnalle vahingollinen vaikutus on ymmärretty! Toivon, että muutoksia tilanteeseen on tapahtumassa!

Kirjoitin ketjutetussa pät-kätyössä työskentelevän on-gelmista toisen vuosituhan-nen tällä puolen mm. seu-raavaa: ”Päättäjät, antakaa riittävästi korvamerkittyä rahaa sairaanhoitoon ja sosiaalitoimeen! Antakaa meille VAKITUISIA työ-paikkoja! Pätkätyöläisen konkreettinen ja henkinen turvattomuus on järkyttä-vä. Yksinhuoltajalla turvat-tomuus moninkertaistuu.

Perheen elämän suunnit-telu on miltei mahdotonta, kun tulevaisuus hahmot-tuu vain joitakin viikkoja kerrallaan. Käytännössä se merkitsee luopumista kai-kesta sellaisesta, mihin vaa-ditaan rahallista tai ajallista sitoutumista. Aikuinen ih-minen on kadottanut itse-näisyytensä!

Työsopimuksen umpeu-tumiseen saattaa olla vain muutama päivä, ennen kuin uusi tulee. Täysin varma ei voi olla siitä, onko työtä vai ei. Sairastua ei voi ai-nakaan.

Monien kohdalla epävar-ma tilanne on jatkunut jopa kymmenen vuotta, ja mää-räaikaisuuksia saattaa ol-la yli sata. Esimies on käy-nyt tietyin välein kertomas-sa suunnitelmista vähentää työntekijöitä lähitulevai-suudessa. Kaikki pysyvät varuillaan.

Tässä jatkuvassa turvat-tomuuden ja epävarmuu-den kehässä pitäisi kasvat-taa lapset tasa-arvoisiksi ja oman arvokkuutena tiedos-taviksi, vahvoiksi kansalai-siksi, täysipainoisesti palve-lemaan yhteiskuntaa!”

Pyysin mm. kansanedus-tajiamme valvomaan lain toteutumisen ja myös vaati-maan toimenpiteitä, kaikki-en määräaikaisissa työsuh-teissa sinnittelevien, usein yksinhuoltajien – usein naisten – ja heidän lasten-sa tuvallisuuden lisäämi-seksi. Voimassa olevan lain

mukaan jatkuvasti samas-sa työpaikassa toimineen työntekijän pitkään uusit-tu sijaisuus tulisi vakinais-taa. Laki oli siis olemassa, mutta muutamat työnanta-jat ”viittasivat kintaalla”!

Perussuomalaiset kansan-edustajat Raimo Vistbacka ja Timo Soini tekivät asi-asta kirjallisia kysymyksiä ja pitivät asiaa esillä edus-kunnan suullisilla kysely-tunneilla.

Kirjoitin kirjeet parille naisministerillemme aihees-ta. Sain ministereiltä Mön-käre ja Filatov vastauksen, jossa he kumpikin lupasivat toimenpiteitä epäkohdas-

sa, josta usein kärsivät juu-ri pienipalkkaiset naiset.

Töihin riittävästi tekijöitä

Huolestuttavat merkit oli-vat kentällä näkyvissä! Sil-ti vielä pari vuotta sitten esimies uskoi, että ”hoita-jia saa aina”, ja pitämällä kyykyssä ja pienessä pelos-sa, saadaan puristettua vie-lä vähän työntekijöiden sel-känahasta.

En todellakaan vähätte-le toimenhaltijan työtaak-kaa (samat vastuut ja vel-vollisuudet molemmilla), mutta sijaisen työsopimus

voidaan jättää uusimatta! Esimiehelläkin oli esimies. Heitäkin kilpailutettiin. Si-tä nimitettiin tulosvastuuk-si. Suoritteiden lukumääräl-lä mitattiin sairaiden hoi-don tehokkuutta!

Nyt vuonna 2006 ihme-tellään, miksi sairaanhoi-tajat eivät tule töihin. Pula on kokonaisvaltainen, mut-ta jälleen heikoimmat kär-sivät eniten. Vanhusten hoi-to on hirveässä jamassa.

Ne, jotka ovat sitä miel-tä, että kysymys ensisijai-sesti olisi rahasta, eivät eh-kä ymmärrä kokonaisuuk-sia. Vaikka palkkatasokin kertoo osaltaan arvostuk-sesta, sanoisin, etteivät sai-raanhoitajat ole kadonneet työstään palkan vuoksi. He ovat paenneet työn pak-kotahtisuutta ja jatkuvaa oman elämän hallitsematto-muuden tunnetta. Kun asiat vaan vyöryvät eikä ole mi-tään mahdollisuuksia vai-kuttaa, ihmiset lopulta uu-puvat. Näin on käynyt mm. terveydenhuoltoalalla.

Minkään kokoinen raha ei kevennä työtaakkaa, ei vähennä vastuuta eikä pa-

ranna ilmapiiriä, jos olo-suhteet ovat mahdottomat, resurssit täysin riittämät-tömät, kun samaan aikaan vaatimukset kasvavat ja kil-pailutus kiihtyy! Kokemuk-sesta voin sanoa, että hoito-työ on äärimmäisen palkit-sevaa ja mielenkiintoista, kun sitä saa tehdä eettises-ti kestävin arvoin.

En pidä loppuun ajatel-tuna sitäkään esitettyä ide-aa, että työnantajan edusta-ja lähtee rekrytoiman ulko-maille muuttaneita ammat-tilaisia työhön Suomeen tar-joamalla huomattavia etuja, kuten esim. ilmainen asun-to määräajaksi, mutta sa-malla edellyttää kotimaassa vajaalla miehityksellä töitä paiskineita vain ymmärtä-mään tilanteen. Eihän sel-laista voi edellyttää!

Jos todella halutaan paran-taa työolosuhteita, ilmapii-riä ja tuloksia, on työnanta-japuolenkin opittava tapah-tuneista ja luovuttava näin pinnallisista ja lyhytnäköisis-tä ratkaisuista! Myös sitou-tuneisuus, ahkeruus ja koke-mus pitää vihdoinkin ymmär-tää, tunnustaa ja palkita!

Huomioita pätkätöistä

naiset

Marjo PihlmansairaanhoitajatoiminnanjohtajaPerussuomalaisetNaiset ry.

Työntekijä voi laittaa hanskat naulaan työn pakkotahtisuuden vuoksi.

Tarja Pursiainen (konsultti) onActiveworking Oy:n perustaja.

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 7/2006 Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 8

Suomi on ratifioinut Euroopan Ihmisoikeussopimuksen touko-kuussa 1990. Tällöin tuli mahdolli-seksi tehdä viranomaistoiminnas-sa tapahtuneen virheen johdosta valitus EIT:hen. Vastaajana ihmis-oikeusasiassa on Suomen valtio ja valitus perustuu nimenomaan ih-misoikeussopimuksen turvaamaa oikeutta koskevaan sopimuslouk-kaukseen.

EIT:llä on ollut tärkeä rooli se-kä lainsäädännön että viranomais-ten toimintatapojen kehittämisen kannalta. Siten Euroopan Ihmis-oikeussopimuksella on yhteiskun-nan kehitystä ohjaava vaikutus.

Euroopan Ihmisoikeussopimus, johon on tehty useampi lisäpöy-täkirja, turvaa samankaltaiset pe-rusoikeudet kuin Suomen Perus-tuslakikin. Ihmisoikeussopimus kieltää syrjinnän ja kidutuksen, korostaa oikeutta oikeudenmu-kaiseen oikeudenkäyntiin riippu-mattoman tuomioistuimen edessä ja kohtuullisessa ajassa, pyrkii tur-vaamaan sananvapauden ja omai-suudensuojan jne.

Mikäli EIT katsoo, että ihmis-oikeussopimuksen turvaamaa oi-keutta on loukattu, oikeusloukka-uksen uhri voi periaatteessa saa-da täyden korvauksen kärsimäs-tään taloudellisesta ja ei-taloudel-lisesta vahingosta. Tuomioistuin käyttää varsin laajaa harkintaval-taa korvausten suhteen ja usein pelkkä oikeudenloukkauksen to-teaminen on katsottu riittäväksi. Kansainvälisesti katsoen jokainen sopimusloukkaus on valtion kan-nalta häpeällinen. Kansainvälis-ten sopimusten kunnioittaminen on tärkeää.

Valitus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen

Valituksen EIT:lle voi tehdä hen-kilö, ryhmä ja kansalaisjärjestö, jotka katsovat, että Euroopan ih-misoikeussopimuksessa ja/tai sen lisäpöytäkirjoissa turvattuja oi-keuksia on loukattu. Kysymys on valittajaa tai valittajaryhmää kos-kevasta oikeudenloukkauksesta. Nähdäkseni myös oikeushenkilö voi tuollaisen valituksen tehdä.

Valitus voi koskea ainoastaan viranomaisen tekoa tai laimin-lyöntiä, joka on sopimusloukka-us. Edellytyksenä asian käsitte-lyyn ottamiselle on, että kansalli-sella tasolla oikeussuojakeinot on käytetty loppuun, joskin tähän-kin on poikkeus. Valitus on teh-tävä kuuden (6) kuukauden ku-luessa siitä, kun viimeinen tuo-mio on kansallisella tasolla annet-tu. Yleensä ei ole edellytetty, että asianosainen tekisi vielä purkuha-kemuksen (ylimääräinen muutok-senhakukeino).

Yli 90 % EIT:lle osoitetuista valituksista jätetään tutkimatta. Kynnys saada asia EIT:n tutkitta-vaksi on korkea.

Ihmisoikeustuomioistuimen ongelmat

Tuomioistuimelle lähetetään vuo-sittain valtava määrä valituksia. Vuonna 2004 valitusten määrä oli yli 44.000. Kasvu on hurja, kun vertaan tilannetta vuoteen 1997 (4.750 valitusta). Suuri valitusten määrä tukkii tuomioistuimen ja on pelko, että sellaiset henkilöt, jotka todella apua tarvitsevat, hukkuvat valitustulvaan. Lokakuussa 2005 vireillä oli 82.100 juttua ja juttu-jen määrä vain kasvaa.

Kun valituksen voi tehdä myös yksityishenkilö itse, valituskirjel-män laatu – tai rajanveto siitä, mi-kä voidaan katsoa valituskirjel-mäksi ja mikä ei – on ongelmal-lista. Valituskirjelmän tulisi olla hyvin laadittu ja selkeä. Valitus-perusteen eli sopimusloukkauk-sen tulisi olla konkreettinen.

EIT:n roolia ei ole täysin sisäis-tetty. Valitus saatetaan laatia ja lä-hettää, kun kansallisen tuomiois-tuimen lopulliseen päätökseen ollaan tyytymättömiä. On tärke-ää ymmärtää, että EIT ei ole ylei-nen valitustuomioistuin vaan an-taa ratkaisuja tärkeissä ennakko-tapausluontoisissa asioissa.

Ihmisoikeustuomioistuimen kehittäminen

Lord Woolfin johtama toimikunta on joulukuussa 2005 laatinut ra-

portin tuomioistuinta koskevista kehittämisehdotuksista. Raportis-sa esitetään mm. seuraavaa:

1. Ns. satelliittitoimistojen perus-taminen sellaisiin maihin, jois-ta tulee paljon valituksia, joita ei oteta tutkittavaksi. Näille satel-liittitoimistoille annettaisiin teh-täväksi: - tiedottaminen niistä perusteista, joilla EIT voi ottaa asian tutkitta-vakseen.- tiedottaminen kansallisen tason oikeussuojakeinoista, joita ovat mm. kantelu oikeusasiamiehelle ja vaihtoehtoiset riidanratkaisu-keinot (joita raportissa ei ole yk-silöity).- EIT:lle osoitettujen valitusten alustava käsitteleminen… ja laa-tisivat niistä lyhyet yhteenvedot englanniksi tai ranskaksi Stras-bourgissa sijaitsevaa tuomiois-tuinta varten. 2. EIT ja sen satelliittitoimistot kehottaisivat ihmisoikeusvalitus-ta harkitsevia käyttämään kansal-lisia ylimääräisiä oikeussuojakei-noja, joita ovat mm. kantelu oi-keusasiamiehelle ja vaihtoehtoi-set riidanratkaisukeinot (joita ra-portissa ei ole yksilöity).

3. EIT:n pitäisi saada erityinen osasto (Friendly Settlement Unit), joka pyrkisi saamaan ihmisoike-usvalituksissa aikaan sovinnolli-sen ratkaisun.

4. EIT:n pitäisi antaa enemmän ns. pilottituomioita (Pilot Judgments) ja käsitellä tämän jälkeen vastaa-vat tapaukset nopeasti summaari-sessa menettelyssä.

5. EIT:n yhteyteen pitäisi perustaa erillisen yksikkö, joka määritteli-si tietyt asteikot korvaus-summil-le, koska vaaditut korvaukset ai-heuttavat tuomareille paljon työ-tä. Lisäksi korvauskysymykset tu-lisi – milloin mahdollista – siirtää kansallisten tuomioistuinten rat-kaistaviksi.

6. Lakimiesten kouluttaminen ih-misoikeusasioihin ja –prosessiin kuin myös kielitaidon paranta-minen.

Mitä Suomi voisi tehdä?

1. Suomeen tulisi perustaa ihmis-oikeusvalituksia käsittelevä toi-misto, joka tiedottaisi EIT-järjes-telmästä ja valitusperusteista se-kä käsittelisi alustavasti yksittäi-set valitukset kuten Lord Woolfin raportissa on ehdotettu.

2. Ihmisoikeustoimiston tulisi tehdä sovintoesityksiä, kun asi-assa voidaan nähdä tapahtuneen virhe(itä). Tämä puuttuu Lord Woolfin raportista. Ennen sovin-toesityksen tekemistä ihmisoike-ustoimiston tulisi kuulla Ulko-asianministeriötä, joka edustaa

valtiota EIT:ssä. Sovintoesityk-sen ei tarvitsisi olla Ulkoasianmi-nisteriötä sitova mutta sovintoesi-tys perusteluineen tulisi toimittaa EIT:lle. Valittajalla tulisi olla oike-us antaa lausuma sovintoesityk-seen ja sen perusteluihin.

3. Suomessa on korostettu hal-linnon lainalaisuusperiaatetta ai-na tsaarin ajoista lähtien. Mikäli asiassa on selvästi tapahtunut vir-he, tuo virhe pitäisi oikaista viran-puolesta ja viranomaisten pitäisi pyrkiä sopimaan asia. Tämä vaa-tii ajattelutavan muutoksen, kos-ka kokemukseni mukaan Suomen viranomaiset eivät periaatteessa sovi asioita muutoin kuin poliitti-sen painostuksen alla.

4. Oikeusaputoimistojen tulisi tarjota oikeudellista neuvontaa ja apua valitusten laatimiseksi, jotta valitus olisi asianmukaisesti laadittu ja valitusperuste(et) olisi selkeästi yksilöity ja selostettu.

5. Erillinen rahasto tulisi perustaa niitä kuluja varten, jotka aiheutu-vat ihmisoikeusvalitusten laatimi-sesta ja ajamisesta. Rahasto on perusteltu sen vuoksi, että monet henkilöt eivät yksinkertaisesti ky-kene vastaamaan oikeudenkäyn-nin kuluista eikä Suomen maksu-ton oikeudenkäynti kata ihmisoi-keusprosessia. EIT:n maksamat maksuttoman oikeudenkäynnin kulukorvaukset ovat ylettömän pieniä ja vähävaraisuuden raja erittäin alhainen.

6. Kansalaisjärjestöjen tulisi ot-taa aktiivisempi rooli – jo kansal-lisella tasolla – ja osallistua sivu-väliintulijana amicus curiae –roo-lissa sellaiseen oikeudenkäyntiin, jolla voidaan nähdä olevan tärkeä merkitys laajemmissakin piireissä. Tietyt edunvalvontaliitot voisivat tällöin omalta osaltaan kertoa oi-keudelle perustellun näkemyksen asiaan yleiseltä kannalta.

Lopuksi

Jutun Nikula v. Suomi taustalla on oikeudenkäynti, jossa henki-lö on pyritty lavastamaan syylli-

seksi. Virallinen syyttäjä ryhtyi ns. roolimanipulointiin: syytettynä on ollut työntekijä, jota olisi voitu kuulla todistajana, ja todistajaksi nimettiin yhtiön hallituksen pu-heenjohtaja, jonka olisi tullut ol-la syytteessä muiden hallituksen jäsenten kanssa. Perusteettomas-ti syytetty vapautettiin mutta hän-tä puolustanut lakimiestä kohtaan esitettiin syytöksiä, jotka eivät pi-täneet paikkaansa.

Tapaus oli erityisen mielenkiin-toinen, koska sen taustalla oli yri-tyskonkurssiin liittyvä oikeuden-käynti ja koska kaikki EIT-proses-sin asianosaiset olivat lakimiehiä (samoin kuin puolustusasiamies-tä koskevassa herjausoikeuden-käynnissä).

Jutussa Nikula v. Suomi ei ole kysymys sananvapauden rajois-ta. Tapauksessa on kyse siitä, et-tä tosiasiat tunnustetaan ja niiden pohjalta tehdään loogiset loppu-päätelmät. Tosiasioiden vääriste-ly ja virheiden peittely ei ole hy-väksyttävää.

Suomen kannalta on noloa, että kansainväliseen tietouteen tulee tuonkaltainen virallisen syyttä-jän epäasiallinen menettely. Suo-men asianajajien kannalta on no-loa, että Suomen Asianajajaliitto ei osallistunut prosessiin, vaikka puolustusasianajajan sananvapa-us on juuri asianajajien intressis-sä. Erityisen noloa suomalaisten lakimiesten kannalta on ollut Ni-kula –tapauksen saama mielen-kiinto ulkomaisten lakimiesten (yliopiston professoreita ja asian-ajajia) piirissä, joista eräät osallis-tuivat EIT-prosessiin amicus cu-riae –roolissa.

Vaikeutena ihmisoikeusasiois-sa on se, että myös EIT-järjestel-mä on viranomaistoimintaa ja et-tä Ulkoasiainministeriö nimeää ehdokkaat, joista joku nimitetään EIT-tuomariksi määräajaksi. Voin vain toivoa, että Anders Chyde-niuksen (1729-1803), K.J. Ståhl-bergin (1865-1952) ja Korkeim-man hallinto-oikeuden presiden-tin Pekka Hallbergin (1944-), pa-ri nimeä mainitakseni, viitoittama tie ihmisoikeuksien edistämisek-si ja lain kunnioittamiseksi jatkuu myös tulevaisuudessa.

Euroopan ihmisoikeussopimusja Suomi

Anne NikulaVaratuomari

Kirjoittaja on varatuomari. Hän on hoitanut erilaisia asianajotehtäviä ja toimii nykyisin verotuksen parissa. Vuonna 2002 Suomen valtio sai moitteet Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) puolustusasianajajan sananvapautta koskevassa asiassa, jossa Nikula oli kantajana. Nikula toivoo, että valtionhallinto kehittyy suuntaan, jossa ihmisoikeusvalitusten määrä vähenee huomattavasti – ihmisten oikeusturvan vaarantumatta. Mikäli laillisuus ei toteudu, on pelko siitä, että asioita ryhdytään laajemminkin hoitamaan tavalla, joka ei sovi demokraattiseen yhteiskuntaan.

Nyt on jo yli 690 000...Kuten ehkä tiedätte, Euroopan parlamentin käytännöksi on muodostunut, että koko laitos työntekijöineen ja kalusteineen muuttaa kerran kuukaudessa muutamaksi päiväksi Brysselis-ta Strasbourgiin. Ainut syy tälle on ranskalaisten itsekorostuk-sen tarve. Tämän naurettavan karusellin kulut ovat 200 miljoo-naa euroa vuodessa, joista 99 % tulee muiden jäsenmaiden kuin Ranskan maksettavaksi!

Tätä käytäntöä vastustavat parlamentaarikot eri maista (Suo-mesta mm. Pia-Noora Kauppi ja Alexander Stubb) keräävät nyt kansalaisten allekirjoituksia, jotta tämä typeryys ja rahojen haas-kaus saataisiin lopetettua. He tarvitsevat miljoona allekirjoitus-ta tuekseen ja ovat saaneet kerättyä kahdessa päivässä jo 25 000 nimeä. Eli käypä sinäkin pistämässä omasi listaan osoitteessa: www.oneseat.eu.

PerusSuomalainen 7/2006 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 9

Varsinais-Suomen piirin edus-kuntavaaliehdokkaita tukijouk-koineen oli Laitilan kaksipäiväi-sillä munamarkkinoilla. Teema-na oli tietty, että Perussuomalai-set erottuvat munista.

Torivieraille tarjottiin kuumana hellepäivänä Pertin tekemää me-hua, Perussuomalainen –lehtiä ja Perus-karkkeja. Juhani oli nikka-roinut markkinakatoksen, joka tarjosi suojaa säälittä porottaval-ta auringolta.

Paikalla kävi porukoita kannus-tamassa Aarre Lahtonen Uudes-takaupungista. Mukana menos-sa olivat myös eduskuntavaali-ehdokkaat Veijo Nummi ja Lau-ri Heikkilä. Lauri oli koristellut munamarkkinoiden teemaan so-pivan taulun Varsinais-Suomen piirissä ehdolle asetettujen nimil-lä ja ikuisti piirin työmyyrät ka-merallaan.

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri ry. toivottaa tsemp-piä kesätoreille ympäri Suomen. Käykääpä tekin valistamassa to-rikansaa Perussuomalaisesta vaih-toehdosta. Varsinais-Suomessa on oltu jo päivä Turussa kauppakes-

kus Forumissa ja sunnuntaipäivä Turun torilla, jossa teemana oli monikulttuurinen mahdollisuuk-sien tori. Toimme esiin Perus-suomalaista vaihtoehtoa ja pu-heissamme korostimme sitä, et-tä myöskin suomalaisille nuoril-le pitäisi olla tarjolla mielekästä ja kannattavaa työtä.

Tämänkertainen osallistumien Laitilassa kaksipäiväisille mark-kinoille oli siis jo kolmas kesäta-pahtuma, jossa oltiin esillä tule-via eduskuntavaaleja varten. Esil-lä on oltu jo nyt enemmän kuin edellisten eduskuntavaalien al-la. Käykääpä tekin kokeilemas-sa, vaalikeli tuntuu hyvältä ja sa-noma uppoaa.

Kävipä joku umpikiero kepulai-nen vielä kyselemässä, että mikäs se näiden Perussuomalaisten puo-lueen nimi oikein on? Sitten tuo puolikuuro vaari horjui kepun tel-talle rauhoittumaan.

On tainneet nuoret hylätä hal-lituspuolueen, kun eivät halua, et-tä kaikki päätösvalta annetaan ul-komaille.

Kesätorilla köyhäkin tarkenee!

TerveisetLaitilan Munamarkkinoilta!

Lauri HeikkiläPuheenjohtajaVarsinais-SuomenPerusSuomalaiset

Kuvassa piirin taloudenhoitaja Pertti Hannula sekä eduskuntavaaliehdokkaatIiris Peltomaa ja Juhani Hannula.

päivän ongelmia ratkomaan pitäi-si valita myös nuoria, jotka katso-vat maailmaa ja vallitsevaa tilan-

netta ennakkoluulottoman roh-keasti sekä jo lähtökohdiltaan uu-sin ideoin. Politiikka on tulevai-

suuden rakentamista, itselle sekä muille. Siksi tahdon omalta osal-tani olla mukana Perussuoma-

Perussuomalaisten Kymen pii-ritoimikunta nimesi kokoukses-saan 17.6.lisää eduskuntavaali-ehdokkaita vaalipiirinsä alueelle. Heidän joukossaan on ilmeisesti ainakin tällä hetkellä nuorin Pe-russuomalainen ehdokas, 19-vuo-tias opiskelija Laura Rita Lap-peenrannasta. Lauran vanhem-matkin ovat olleet aina kiinnostu-neita politiikasta ja myös hän itse pitää yhteiskunnallista vaikutta-mista tärkeänä.

- Median välityksellä ja uutisia seuraamalla politiikasta saa hel-posti hyvin yksitoikkoisen ja kui-van vaikutelman. Kun puhutaan lähinnä vain muutamista suurista asioista, etenkin moni nuori tulee helposti ajatelleeksi, ettei tavalli-nen ihminen voi tapahtumiin juu-rikaan vaikuttaa. Suurin osa yh-teiskunnallisista asioista ja ongel-mista ovat kuitenkin yhteisiä niin nuorille kuin vanhemmillekin. Esimerkiksi monet tänään kau-kaisilta tuntuvat peruspalveluun liittyvät pulmat saattavat nopeas-tikin muuttua oma- ja ajankohtai-siksi, vaikkapa äkillisen terveyden menettämisen vuoksi.

- Nuorilla on aivan eri näkökul-ma asioihin, kuin jo pitkään po-litiikassa mukana olleilla. Tämän

laisten ehdokkaana vaikuttamas-sa siihen, että Suomi olisi jatkossa kaikille kansalaisille entistä tasa-arvoisempi maa asua ja elää.

Opintotukiasiat kuntoon

Laura Rita opiskelee tällä hetkel-lä Helsingissä, mutta aikoo lähi ai-koina muuttaa takaisin kotikon-nuilleen Lappeenrantaan. Oman vaalipiirinsä huonon työllisyysti-lanteen lisäksi Laura on huolis-saan opintotuen jämähtämisestä vuosien takaiselle tasolle.

- Opintotuki ei ole vuosikau-siin noussut juuri lainkaan. Tämä on vaikeuttanut erityisesti taustal-taan vähävaraisempien opiskelijoi-den mahdollisuutta täysipäiväiseen opiskeluun. Opiskelu töiden lomas-sa toimeentulo- ja muine huolineen vaikeuttavat ja hidastavat tavoittei-den saavuttamista. Lisäksi tuntuu oudolta, että jotkut tahot ovat vaa-tineet jopa syyllistäviä ja rankaise-via opintoaikojen rajoituksia sekä korkosanktioita, hitaammalla tah-dilla opiskeleville. Opintotuen eri muodot olisi saatava nostettua sel-laiselle tasolle ja kokonaispaketik-si, että se mahdollistaa kokopäiväi-sen opiskelun ja turvaa opiskelun aikaisen toimeentulon.

PerusS:n kansanedustajaehdokas Laura Rita Lappeenrannasta vetoaa -

Nuoret rohkeasti mukaan politiikkaan

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 7/2006 Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 10

kymmenen kysymystä asiasta ja vähän sen vierestä

SSS-henkilöhaastattelusarja

1. Vihdistä, Vihtijärven kylästä2. Vantaalla, Nikinmäessä.3. Vaimoni Päivi, poikani Juha 7 vuotta ja tyttäreni Eerika 5 vuotta.4. Pyry, koira.5. Ei varsinaista poliittista taustaa, mutta mielenkiintoa ollut aina.6. Toukokuussa 2007, asetettu Uuden- maan kansanedustajaehdokkaaksi.7. Ainoa oikea puolue, jossa ajetaan oikeita asioita.8. Enemmän paikallispiirin toimintaa yleisölle, esim. kesä - ja talviriehat.9. Suomalainen kotiruoka.10. Perheen kanssa puuhastellessa, koti- maassa.

S Jyrki VaskelaPostimies 1. Olen syntynyt Ranualla, mutta asunut

vuodesta 2004 Espoossa.2. Espoon Matinkylässä.3. Avopuolisoni sekä reilun vuoden ikäi- nen tyttäreni.4. Ei tällä hetkellä, mutta tulevaisuus on avoin.5. Poliittinen historiani on vasta alku- sanoissa ja loppusanoja kirjoitellaan jossain kaukana tulevaisuudessa.6. Liityin puolueeseen vuoden alussa.7. Perussuomalaiset kannattavat niitä ar- voja, jotka ovat minulle tärkeitä.8. Suuremmaksi ja vahvemmaksi ajat- telutapaan puuttumatta.9. Hirvikäristys perunamuusin, puolukoi- den ja kylmän maidon kera. Itsetehtynä tietenkin.10. Puolison ja omien sukulaisten luona kierrellen ympäri suomea.

S Teijo PetäjäjärviLogistiikkatyöntekijä

Nämä henkilöt ovat jo tulleet tutuiksi. Sinullakin on mahdollisuus esittäytyä!

Erkki Aho

Timo Soini

Olli Sademies

Erja Kouvo

Mikko Nurmo

Marjo Pihlman

Hannu PurhoOssi Sandvik Harri Lindell

Lauri HeikkiläHelena Ojennus Marja-Leena Leppänen

Ahti MoilanenAuli KangasmäkiVesa-Matti Saarakkala

Toni KokkoTiina SivonenJussi NiinistöReijo OjennusJorma KaleviUski

Juhani PilpolaAnssi Joutsenlahti

Teemme täällä lehden toimituk-sessa henkilöhaastattelusarjaa puolueen aktiivista toimijoista.

Tarvitsemme tulevia lehden nu-meroita varten lisää haastatteluja puolueen henkilöistä kautta Suo-men.

Kuvat ja tekstit voit lähettää mielellään sähköisessä muodossa osoitteeseen perussuomalainen.toimitus@saunalahti.fi

Jos käytössäsi ei ole sähköpos-tia, lähetä kuvasi ja tekstisi meille postitse osoitteeseen: PerusSuomalainen-lehti, PL 164, 38701 Kankaanpää.

Tarvitsemme myös tiedon olet-ko piirin johtohenkilöitä, pai-kallisosastossa tai puoluevaltuus-tossa?

Vastausten merkkien määrä maksimissaan 2500 merkkiä.

Henkilöhaastattelusarja jatkuu tänäkin vuonna! Tule mukaan ja kerro itsestäsi, niin muutkin tutustuvat sinuun lehden sivuilla!

Kysymykset:1. Mistä olet kotoisin?

2. Missä asut tällä hetkellä ?

3. Ketkä kuuluvat perheeseesi?

4. Onko teillä lemmikki- eläimiä?

5. Poliittinen historiasi?

6. Mistä lähtien olet ollut Perussuomalaisissa?

7. Miksi juuri tämä puolue?

8. Miten kehittäisit puoluetta?

9. Lempiruokasi?

10. Miten vietit viime kesäloman?

Pauli ArtturiLuttinen

Lea Mäkipää Lasse Lehtinen HeimoMikkanen

PerusSuomalainen 7/2006 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 11

PerusSuomal ainen

Suomen evakelis-luterilaisen kirkon seura-kunnissa toimitetaan seurakuntavaalit mar-raskuussa 2006. Vaaleissa valitaan noin 12 000 luottamushenkilöä nelivuotiskaudeksi 2007 - 2010. Tavoitteena on saada jokaiseen seurakuntaan eri-ikäisiä, erilaisissa elämän-tilanteissa eläviä ja eri aloja edustavia luot-tamushenkilöitä, jotka antavat kokemuksen-sa ja näkemyksensä seurakunnan käyttöön. Erityisesti toivotaan, että nuorten aikuisten luottamushenkilöiden määrä kasvaa.

Perussuomalaisten kannalta on tärkeää, että puolueemme aatemaailman omaksu-neet henkilöt osallistuvat kautta maan ak-tiivisesti seurakuntavaaleihin ehdokkaina sekä äänestäjinä.

Perussuomalaisen lähtökohdan: Jokainen ihminen ja jokainen elämä on arvokas, toi-votaan näkyvän jatkossa entistä enemmän seurakuntien toiminnassa ja päätöksenteos-sa. Seurakuntien tulevaisuuden rakentajik-si tarvitaan lisää Perussuomalaisesti ajatte-levia, kristillisiä perusarvoja kunnioittavia sekä sosiaalista oikeudenmukaisuutta pe-räänkuuluttavia henkilöitä.

Milloin vaalit ovat?

Ennakkoäänestys on jokaisen seurakunnan kirkkoherran virastossa maanantaista per-jantaihin 30.10. - 3.11. 2006 klo 9-18 sekä muissa mahdollisissa ennakkoäänestyspai-koissa erikseen ilmoitettuna aikana. Kaikis-sa seurakunnissa sunnuntai 12.11. on vaali-

päivä. Osassa kunnista vaalit jatkuvat vie-lä maanantaina 13.11. Vaalit alkavat sun-nuntaina 12.11. päiväjumalanpalveluksen jälkeen kirkossa. Muista mahdollisista ää-nestyspaikoista seurakunta ilmoittaa erik-seen. Vaalit päättyvät viimeistään maanan-taina 13.11. klo 18. Mikäli äänioikeutetun on vaikea päästä äänestyspaikalle, hän voi pyytää seurakunnasta mahdollisuutta ää-nestää ennakkoäänestysaikana kotonaan. Seurakuntavaaleissa saa äänestää evanke-lis-luterilaisen kirkon jäsen, joka on 15.8. mennessä merkitty vaaliseurakunnan läsnä olevaksi jäseneksi ja joka täyttää 18 vuotta viimeistään 12.11.2006.

Kenestä ehdokas?

Luottamushenkilöiksi toivotaan eri taus-toista tulevia ja eri ikäisiä ihmisiä, jotta he edustaisivat mahdollisimman laajasti kaik-kia seurakuntalaisia. Luottamustoimi on julkinen tehtävä, joka edellyttää näkyvyyt-tä ja avoimuutta. Valituksi tulemiseen tar-vitaan ehdokkailta yleensä aktiivista vaali-työtä. Vaalityössä voi käyttää vaalien tun-nuksia. Nuorten, alle 30-vuotiaiden osal-listumista ehdokkaina vaaleihin toivotaan erityisesti, koska he ovat tällä hetkellä sel-keästi aliedustettuja seurakunnissa. Ehdok-kaan tulee täyttää 18 vuotta viimeistään 12.11 ja olla vaaliseurakunnan konfirmoi-tu jäsen viimeistään 15.8. Ehdokkaan tu-lee antaa kirjallinen suostumus ehdokkaak-

si asettumisestaan. Ehdokas ei saa olla vaa-liseurakunnan viranhaltija tai työsopimuk-sessa oleva päätoiminen työntekijä. Myös-kään holhouksenalainen henkilö ei voi olla ehdokkaana.

Miten ryhtyä ehdokkaaksi?

Seurakuntavaaleissa ehdokkaita asetta-vat valitsijayhdistykset, jotka kokoavat eh-dokkaita omille listoilleen. Seurakunnassa jo toimivien ryhmittymien lisäksi on mah-dollista myös koota uusi ryhmä, joka pe-rustaa oman valitsijayhdistyksen ja jättää oman ehdokaslistan. Uuden ryhmän perus-taminen on erityisen tarpeellista niissä seu-rakunnissa, joissa ei ennestään ole ollut Pe-russuomalaisesti ajattelevien seurakunta-laisten muodostamaa valitsijamiesyhdistys-tä ja ehdokaslistaa.

Valitsijayhdistyksen perustaminen

Valitsijayhdistyksen voi perustaa vähintään 10 äänioikeutettua seurakunnan jäsentä. Oman seurakunnan kirkkoherranvirastos-ta saa tarvittavat ohjeet ja asiakirjat. Peri-aatteessa valitsijayhdistyksen perustaminen käy näin: Yhdistyksen perustamisasiakirjat voi tulostaa nettisivulta evl.fi.vaali-info

tai noutaa kirkkoherranvirastosta. Edellä mainituista paikoista löytyvät myös muun muassa ehdokasasettelun-, kotiäänestyk-sen sekä ennakkoäänestyksen lomakkeet.

Kirkkoherranvirastossa on syytä varmistaa, onko omassa seurakunnassa joitain erityi-siä käytäntöjä ehdokasasettelussa, esim. eh-dokkaiden kuvauksissa.

Yhdistyksen listalla voi olla ehdokkaita tietty määrä suhteessa seurakunnan luot-tamushenkilöpaikkoihin. Joku perustamis-asiakirjan allekirjoittajista nimetään yhdis-tyksen asiamieheksi ja joku toinen hänen varamiehekseen. He eivät saa olla valitsi-jayhdistyksen ehdokkaita eivätkä seura-kunnan vaalilautakunnan jäseniä. Muut va-litsijayhdistyksen perustajat ja allekirjoitta-jat saavat itse olla ehdokkaita.

Nimi valitsijayhdistykselle

Valitsijayhdistys määrittelee teeman ja ta-voitteet sekä antaa listalle nimen. Valitsi-jayhdistyksen nimen tarkoitus on kertoa äänestäjille, mikä yhteisö on ryhmän taus-talla tai mitkä ovat sen tavoitteet. Sama ehdokas voi olla vain yhden valitsijayhdis-tyksen ehdokaslistalla. Perustamisasiakir-ja, asiamiehen vakuutus ja jokaisen ehdok-kaan allekirjoittama kirjallinen suostumus toimitetaan kirkkoherranvirastoon viimeis-tään maanantaina 15.9.2006 klo 16.

Tulevien seurakuntavaalien teemana on: Käytä sydäntä - se tekee hyvää.

*Tässä kirjoituksessa mainitut faktat pe-rustuvat evl.fi.vaali-info -tiedotuksen koko-amaan vaaliohjeistukseen.

Perussuomalaisesti ajattelevat mukaansyksyn 2006 seurakuntavaaleihin

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 7/2006 Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 12

Perussuomalaisten Pohjois-Sa-von piirin puheenjohtaja, kan-sanedustajaehdokas Pentti Oi-nonen Rautavaaralta aloitti vappuna vaalityönsä Vappu-tapahtumassa Kuopion toril-la, jonka jälkeen pidettiin en-simmäiset PS -tanssit Varpais-järvellä.

Pentti Oinonen vierailee pi-täjillä haastattaen kansan syviä rivejä muun muassa ravintola-miljöössä. Taustalla Perus-Pe-

Perus-Pena eduskuntaan !

nalla on koillis-savolainen yhtye Trio Gorkit Pois. Triossa soitta-vat Juankoskelaiset Mika Walli-us, Petri Rastas sekä Kari Kank-kunen.

Perussuomalaisia tanssi-iltoja sekä samalla puhetilaisuuksia jär-jestetään kerran kuussa eri puo-lilla Savoa.

PS. Yhtye on käytettävissä ti-laisuuksiin myös muille paikka-kunnille.

Kun tämän kirjoittaja hakeutui vuonna 1963 vapaaehtoisena va-rusmiespalvelukseen, eipä tiennyt, mikä odotti. Vielä siihen aikaan sotaväessä näet vallitsi ”preussi-lainen kuri”, simputusta esiintyi yleisesti ja monet ns. kantahenki-löistä olivat ankaria miehiä. Tut-tu repliikki: ”Ei ole mikään lepo-koti tämä intti”! Kenttätykistö oli hevosvetoista, ainakin Kankaan-pään Niinisalossa.

Mutta elossahan tuosta selvit-tiin, vaikka sielun vammoja ehkä jäi... Satoja muita ruotukavereita

kävi yhtä kovaa koulua. Myöhem-min alikessuna jopa nauratti, kun muisteli pahimpia höykytyksiä.

Nyt eletään vuotta 2006 ja on toisenlaiset ongelmat ja uhat. Suomi-Isänmaata ajetaan soti-lasliitto Natoa päin ja talousliit-to EU määräilee lähes kaikesta. Ei hyvältä näytä. Ja kansa mak-saa, sillä muuta ei voi.

PS. Muistellaanpa menneitä ai-koja...Tiedoksi, että Helsingin seudun Lähiradiossa on kuulu-nut jo yli puoli vuotta ohjelma-ni ”Piippolan poika”. Seuraava

Isänmaan puolesta

Rakkau-della ja hel-lyydellä viljellyistä kasveista saat-tavat olla aamulla jäljellä vain lehtiruodit, jos puutarhojemme suursyömärit, etanat, pääsevät herkuttelemaan kasvimaan anti-milla. Viime vuonna ongelma kä-vi erityisen vaikeaksi lähes koko maan alueella.

Luonnonmukaiseen puutarhan-hoitoon erikoistunut Esbau Oy tuo nyt markkinoille Neudorf-fin valmistaman Ferramol-eta-nasyötin etanoiden ja kotiloiden torjuntaan. Luontoystävälliset ra-keet ovat erittäin tehokkaita sa-malla, kun ne ovat täysin vaarat-tomia lemmikkielämille, siileille, kastemadoille ja muille hyödylli-sille puutarhan eläimille.

Ne soveltuvat etanoiden ja ko-tiloiden torjuntaan puutarhassa, kasvihuoneissa ja viljelysmailla. Rakeissa ei ole lainkaan varoai-kaa, joten puutarhan antimia voi syödä huoletta vaikka heti rakei-den levittämisen jälkeen. Tehoai-neena toimii luonnon oma rauta-fosfaatti.

Torjunta onhyvä aloittaa ajoissa

Etanoiden torjuntaan kannattaa ryhtyä heti ensimmäisten kasvi-vaurioiden ilmestyttyä. Jos talvi on ollut erityisen leuto, torjunta on aloitettava jo aikaisin keväällä, sillä etanat lisääntyvät vauhdik-kaasti. Paras aika Ferramol-syö-tin levittämiseen on alkuilta, jol-loin maan kosteustaso on korke-ampi kuin päivällä, ja silloin myös etanat lähtevät liikkeelle.

Ympäristölle ystävällisiä rakei-ta sirotellaan tasaisesti kasvien väliin ja myös puutarhan reunoil-le, jonne etanat usein vetäytyvät. Rakeiden ripotteleminen yhtenäi-senä linjana kasvien ympärille ei anna riittävää suojaa etanoita vas-taan, sillä ne voivat syödä kulku-väylän linjan läpi.

Syötyään rautafosfaattia eta-nat ryömivät takaisin koloihinsa kuolemaan. Näin ne katoavat täy-sin näkyvistä, eikä puutarhaan jää ikäviä limajälkiä.

Etana etenee hitaastimutta varmasti

Etanat kuuluvat puutarhojemme sitkeimpiin tuholaisiin. Viime vuo-sien kosteat kesät ovat saaneet ne lisääntymään koko maassa. Etana onkin varsinainen lisääntymisky-vyn mestari; se on hermafrodiit-ti, joka voi munia jopa 400 munaa kesän kuluessa. Nuoremmat eta-nat myös talvehtivat, samoin nii-den munimat munat.

Maa- ja elintarviketalouden tut-kimuskeskuksessa vuosien 2004-2005 välisenä aikana tehdyssä tut-kimuksessa todettiin, että Ferra-mol-etanasyötti tappaa puutar-han tuholaiset tehokkaasti. Syöt-tiä testattiin 100 etanan otoksen avulla, joista kaikki kuolivat vii-den päivän kuluessa.

Luonnonmukainen Ferramol tehoaa kaikkiin lajeihin. Sen avul-la pääsee eroon myös tappajaeta-noina tunnetuista pahamaineisis-ta espanjansiruetanoista.

Espan-jans i rue ta -

na on kaikkiruokai-nen tuholainen, jonka ravinnok-si kelpaavat koriste- ja hyötykas-vit, kukat ja sipulit. Toisin kuin muut suuret etanat, espanjansi-ruetana ruokailee myös päiväs-aikaan. Hurjan lisänimensä se on saanut siitä, että se syö myös kuol-leita lajitovereitaan. Ensimmäiset havainnot espanjansiruetanasta tehtiin Suomessa runsaat 15 vuot-ta sitten.

Suomessa moniahaitallisia etanalajeja

Etana- ja kotilokannat ovat viime vuosina olleet kasvussa. Onnistu-nut talvehtiminen, kostea kevät ja lämmin kesä ovat edesauttaneet etanoiden lisääntymistä. Myös vi-herlannoitus, lehtikompostit, hoi-tamattomat joutoalueet ja taka-pihat vaikuttavat kantojen kas-vamiseen.Tarkastaja Bengt Lindqvistin mie-lestä nopea toiminta heti keväällä tai alkukesästä on tärkeää.

- Silloin ongelma on vielä mah-dollista saada hallintaan, Lind-qvist toteaa.

Yleisimmät ja haitallisimmat etana- ja kotilolajit ovat valepel-toetana, peltoetana, keltajuovae-tana ja lehtokotilo.

Uusin puutarhojen tuholainen on tappajaetanaksi kutsuttu es-panjansiruetana. Se on 7-15 sent-timetriä pitkä ja väriltään puna-ruskea. Suomessa kasvimaita tu-hoava espanjansiruetana on le-vinnyt jo ammattiviljelmienkin riesaksi.

Tappajaetanoista eroon luonnonmukaisin keinoin

lähetys 26.7. klo 18.30–19.30 Ke-säextra, jossa kerron sotaväkiko-kemuksiani 60-luvulta. Elokuulla 9.8. alkaen jatkuu taas normaalit lähetykset, joka neljäs keskiviikko klo 19–19.30 kanava 100,3 MHz. Ohjelmista aina maininta sen päi-vän Helsingin Sanomissa.

Kuulemisiin!

Pauli Artturi LuttinenKirjailija, fi losofi VantaaPerussuomalaisten kansanedustajaehdokas

Taloustaidon keväisessä nu-merossa käsitellään kulutta-jan oikeutta valittaa ostamas-taan tuotteesta.

Alennusmyynti ei tarkoita lupaa myydä huonoa tavaraa. Kauppa ei saa ilmoittaa, että ”aletuotteita emme vaihda”. Sen sijaan se voi kyllä ilmoit-taa, että ”virheettömiä aletuot-teita emme vaihda”, muistut-taa Kuluttajaviraston tiedotus-päällikkö Marianne Saine Ta-loustaito-lehdessä.

Taloustaidon artikkelissa korostetaan, että tuotteen vir-hevastuu ei lopu takuuseen. Takuu on lisäetu, jonka myy-jä vapaaehtoisesti antaa tuot-teen ostajalle. Vaikka takuu olisi loppunut, tuotetta kos-kee normaali, lakisääteinen virhevastuu.

Takuuaika on silti tärkeä, koska sen kuluessa näyttö-vastuu on myyjällä. Jos tuote

menee rikki takuuaikana, myyjä vapautuu vastuusta vain, jos hän pystyy näyttämään, että tuottees-sa ei ole vikaa tai että kuluttaja on kohdellut tuotetta väärin.

Tuotteen pitää kestää. Vaikka ta-kuu olisi jo päättynyt, tuotteen vir-he on korjattava, jos tuote on kes-tänyt oletettuun kestoikäänsä näh-den liian lyhyen aikaa. Tuotteen pi-tää myös vastata sitä, mitä siitä on mainoksissa tai kaupanteon yhte-ydessä kerrottu tai luvattu.

Toisaalta kuluttajan kannattaa muistaa, ettei Suomessa ole la-kisääteistä oikeutta purkaa teh-tyä kauppaa. Myöskään lakisää-teistä tuotteiden palautusoikeut-ta ei ole. Ainoastaan koti- ja etä-myynnistä ostetuille tuotteille on palautusaika (14 päivää), ja lo-maosakekaupassa on peruutusai-ka (10 päivää). Kaupan purkami-seen voi olla oikeus vain, jos tuot-teessa on virhe.

Lisätiedot: www.taloustaito.fi

Virheelliset aletuotteetkin pitää vaihtaa

PerusSuomalainen 7/2006 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 13

TILAAELÄKEVIESTIITSELLE TAILAHJAKSI!

Lehden saaja

____________________________________________________Lähiosoite

____________________________________________________Postinumero ja -toimipaikka

____________________________________________________

Lehden maksaja

____________________________________________________Lähiosoite

____________________________________________________Postinumero ja -toimipaikka

____________________________________________________Allekirjoitus

____________________________________________________

Tilaan Eläkeviesti-lehden itselle/lahjaksiVuositilaus 10 euroa, 5 numeroa

POSTI-MAKSU

Eläkeviestin toimitusPL 16438701 Kankaanpää

En tilaa tällä kertaa. Osallistun vain arvontaan.

Hyvä lahjavinkki on tilata Eläkevies-ti vuodeksi ystävälle, sukulaiselle tai muuten vaan tuttavalle alla olevalla lehden lahjatilauslomakkeella.

1 Eläkeviesti

ELÄKEVIESTI

Monet unelmat karisevat silloin, kun todellisuus lyö kät-

tä unelmien kanssa. Brasilia on monen kaukomatkaajan

unelmakohde. Todellisuudessa monilla alueilla eletään

suuressa köyhyydessä ja ehkäpä koko maailman suurin

slummialue sijaitsee Rio de Janeiron läheisyydessä.

sivulla 10.

Brasilia...Brasilia...

- muutakin kuin Rion karnevaalia- muutakin kuin Rion karnevaalia

Oikeutta Eläkeläisille ry sitoutumaton julkaisu 3 2005

Kiitämme hyvin tehdystä

työstä kaikkia talkoolai-

sia, jotka ovat olleet mu-

kana lomakeskus Rauha-

lan kunnostustalkoissa.

sivulla 11.

Rauhalaa fiksaillaanRauhalaa fiksaillaan

1 Eläkeviesti

ELÄKEVIESTI

voiko parisuhteesi hyvin?hyvin?

Viinin kerrotaan vain paranevan vanhetessaan. Samoin

tulisi olla parisuhteessa. Suhteen alkuvaiheen niin kut-

suttu romanssivaihe kun loppuu, jatkuu yhteenhioutu-

minen ja meidän perheen “pelisääntöjen” luominen.

sivulla 6.

Oikeutta Eläkeläisille ry sitoutumaton julkaisu 2 2005

Perussuomalaiset rp ja Itsenäisyyspuolue Vapaan Suomen Liitto rp sol-mivat vaaliliiton ke 28.6.2006 Oulun vaalipiirissä.

Vaaliliittosopimuksen allekirjoittivat Perussuomalaiset rp:stä puo-lueen 3. varapuheenjohtaja Ahti Moilanen Utajärveltä ja Paula Juka Muhokselta. Itsenäisyyspuolue VSL rp:stä allekirjoittajina olivat Ou-lun piirin puheenjohtaja Jaakko Jukkola Pyhäjoelta ja varapuheenjoh-taja Maija Laakso Kajaanista.

Vaaliliitto asettaa vaalilistalle 18 ehdokasta, joista Perussuomalaiset asettaa 15 ja Itsenäisyyspuolue VSL 3 ehdokasta. Vaaliliitolla on tavoit-teena saada eduskuntaan Suomen kansan itsemääräämisoikeutta kun-nioittavia pohjoissuomalaisia kansanedustajia.

Vaaliliittosopimus Oulussa

Kuvassa vasemmalla Ahti Moilanen, PS:n 3. varapuheenjohtaja sekä Jaakko Jukkola, VSL Oulun piirin puheenjohtaja

Sitä saamitä tilaa

Jorma UskiPiirisihteeriKeski-Suomen PerusSuomalaiset

Sosiaali- ja terveysministeriön professori Sirkka-Liisa Kiveläl-tä tilaaman vanhustenhoidon ti-laa selvittäneen raportin julkista-misesta tuli piirileikki, kun rapor-tissa todettuja epäkohtia kavahta-nut ministeriö peruutti kesäkuun puolivälissä pidettäväksi suunni-tellun tiedotustilaisuuden.

Vanhustenhoidon vakavat on-gelmat ovat jo toistuvasti nous-seet julkiseen keskusteluun, joten siihen nähden tutkimus ei voinut olla ministeriöllekään yllätys. Sil-lä perusteella voidaan ministeriö-

tä arvostella myös halukkuudes-ta ongelmien pimittämiseen ja yli-reagoimisesta. Ehkä vaalit ovat taas liian lähellä, ja ministeri Lii-sa Hyssälä yritti siksi pitää kilpe-ään epätodellisen kirkkaana.

Huolestuttavaa oli kuitenkin Kivelän julkisuuteen saattaman oman tiedotteen sanoma: Minis-teriö oli jo raportin laatimisvai-heessa pyrkinyt ohjailemaan, mitä siinä olisi saanut esittää; ainakaan parannusehdotukset eivät olisi saaneet aiheuttaa lisäkustannuk-sia. Kivelä ei kuitenkaan suostu-

nut korvaamaan etiikkaansa eti-kalla: ”Minä en voinut kirjoittaa, että kaikki on hyvin.”

Ministeriön sensuroinnilla ta-voittelema matala profiili koho-si korkeammaksi kuin jo tiedossa olleitten ongelmien tunnustami-nen olisi voinut aiheuttaa. Profii-lia kohottaa sensuroinnin muka-na virinnyt epäilys, että ministe-riöiden tilaamia lausuntoja oli-si aikaisemminkin kaunisteltu ti-laajalle mieluisampaan muotoon; sitä saa mitä tilaa!

Viitteitä lausuntojen tarkoituk-senhakuisuudesta on toki aiem-minkin ilmennyt; asian tunteneet ovat joutuneet ihmettelemään on-gelmallisten kysymysten sivuutta-mista tai suorastaan vääristymis-tä tunnistamattomaan muotoon.

Nyt niiden tilaajalähtöinen alku-perä sai vahvistuksen.

Lausunnon antajan asema on kieltämättä kiusallinen. Hän jou-tuu puun ja kuoren välissä aset-telemaan sanojaan säilyttääk-seen mahdollisimman suuren osan omasta arvovallastaan, mut-ta kuitenkin turvaamaan tuottoi-san asemansa lausunnonantajana; tyytymättömän tilaajan on help-po antaa seuraavat toimeksiannot ”myönteisemmin” asiaan suhtau-tuville.

Kun tutkijan omatunto on koe-tusti venyvä ja selkäranka taipui-sa, voi tilaaja luottaa ”oikeaan” asenteeseen seuraavissakin toi-meksiannoissa.

Asiassa on myös vakavampi puoli: noita lausuntoja tilataan ja

käytetään lainsäädännön valmis-telussa. Jos lausunto on tarkoitus-hakuinen, ei sen perusteella laa-dittu normikaan voi olla enem-pää. Lausunnon antajan vastuu lausuntonsa vuoksi kieroutunee-seen normiin on juridisesti selvit-tämättä.

Toivottavasti nyt ilmi tulleen ta-pauksen perusteella käydään ai-nakin poliittinen keskustelu lau-sunnonantajien riippumattomuu-desta ja puolueettomuuden var-mistamisesta.

Tuollaisen keskustelun avauk-seksi haluan siteerata meilläkin käytössä olevan vallan kolmijako-opin luonutta Montesquieu’a: ”Ei ole julmempaa tyranniaa kuin on se, mitä harjoitetaan lakien varjol-la ja oikeuden naamion takana.”

”Vanhustenhoidon ongelmat eivät voi olla ministeriölle yllätys.”

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 7/2006 Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 14

Järjestötoimintaa

Kymen piirin uudet ehdokkaat

Perussuomalaisten Kymen pii-rin piiritoimikunta kokoontui 17.6.2006 Lappeenrannassa. Ko-kouksessa käsiteltiin eduskunta-vaaleihin liittyviä asioita. Piiritoi-mikunta antoi piirin johdolle val-tuudet keskustella keskustapuo-lueen jättävän kansanedustaja Seppo Lahtelan kanssa mahdol-lisesta eduskuntavaaliehdokkuu-desta Perussuomalaisten listoilla.

Kokouksessa nimettiin myös kaksi uutta eduskuntavaaliehdo-kasta, joista toinen on Etelä-Kar-jalasta ja toinen Kymenlaaksosta.

Valituiksi tulivat:- Rita Laura (19), opiskelija, Lappeenranta- Eerola Juho (31), tulkkikeskusvälittäjä, Kotka

Aikaisemmin on asetettu seu-raavat ehdokkaat (suluissa eh-dokkaan ikä):

- Kangasmäki Auli (52), tilitoimistoyrittäjä, Kotimäki- Koponen Juha-Pekka (29), koneteknikko, Anjalankoski- Lehto Raul (32), työnjohtaja, Heinlahti- Leppänen Marja-Leena (58)

yrittäjä, Lappeenranta- Lindström Jari (40) painehiomomies, Oravala- Merivirta Jorma-Kalevi (51)

operaattori, Kotka- Timonen Eliisa (52) vajaamielishoitaja, Utti- Van Wonterghem Freddy (51) yrittäjä, Kotka

PerusS:n Kymen piiri on nyt asettanut kymmenen ehdokas-ta. Ehdokkaiden keski-ikä on 41,5 vuotta. Naisia on neljä, mie-hiä kuusi. Kymenlaaksosta seitse-män, Etelä-Karjalasta kolme. Lo-put neljä ehdokasta asetetaan vii-meistään piirin syyskokouksessa.

Omaishoidontukija sen tila Suomessa

Kuntien taloudesta omaishoidon-tuki on vain pieni prosentti, mut-ta laatukriteerejä muuttamalla on voitu vähentää omaishoidontu-keen oikeutettujen määrää. Tuen kriteerit tulee asettaa lakisäätei-sesti samanlaiseksi koko maassa. Näin ei jää tulkinnan varaa, vaan omaishoidontukeen oikeutettujen määrää voidaan lisätä.

Ovatko päättäjät ajamassa hei-kossa asemassa olevia kuntia edelleen taloudellisesti vaikeam-paan tilanteeseen mahdollisesti pakollisilla kuntaliitoksilla?

Omaisen henkiset ja fyysiset terveysolosuhteet ovat yleises-ti ottaen parantuneet. Kuitenkin huonommalle huomiolle on jää-nyt omaishoitajan jaksaminen; hänelle tulee mahdollistaa kesä-loman pitäminen.

Usein omaishoitajana toimii iä-käs puoliso, koska pitkäaikaissai-rasta ei ole varaa hoitaa julkises-sa laitoksessa.

Kuinka pitkälti vanhuksia pe-lottaa nykyinen laitoshoito? Pe-lätäänkö esimerkiksi, että laitok-sissa vanhuksen elämänpäivät tu-levat lyhenemään?

Komennusmiehet ja verotus

Komennusmiesten matkakorva-usten ja päivärahojen verotus tu-lee poistaa erityisesti Pohjois-Suo-messa.

Esimerkiksi Kainuun työvoima riippuu komennustöistä. Siksi on pikaisesti puututtava matkakor-vausten ja päivärahojen verotuk-seen. Nykyinen verotus on koh-tuuton niitä miehiä kohtaan, jotka joutuvat työn perässä matkusta-

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin piiritoimikunta valit-si Liedossa pitämässään kokouksessa 15.6.2006 seuraavat henkilöt ehdokkaiksi vuoden 2007 eduskuntavaaleihin:

- Laihinen Timo, yrittäjä, Turku- Nummi Veijo, kuorma-autonkuljettaja, Uusikaupunki- Peltokorpi Sirke, ajoneuvoasentaja, Raisio

Lisää ehdokkaita tullaan asettamaan myöhemmin kesällä. Aikai-semmin ehdokkaita on valittu huhtikuussa:

- Hannula Juhani, maanviljelijä, Mynämäki- Heikkilä Lauri, filosofian tohtori, elektroniikan ja tietoliikennetekniikan erikoistutkija, Marttila- Louhi Janne, ylioppilas, Raisio- Peltomaa Iiris, ATK-suunnittelija, Pyhäranta- Sjöman Kyösti, levyseppä-hitsaaja, Raisio

Perussuomalaiset tavoittelevat Uudellamaalla kahta paikkaa

Perussuomalaiset tavoittelevat tulevissa eduskuntavaaleissa Uudel-lamaalla vähintään kahta paikkaa. Perussuomalaisten vaaliveturina Uudellamaalla toimii puolueen puheenjohtaja ja Uudeltamaalta va-littu kansanedustaja Timo Soini, jonka hyvälle menestykselle presi-dentinvaaleissa odotetaan jatkoa nyt myös eduskuntavaaleissa.

Perussuomalaisten Uudenmaan piiritoimikunta on eilen illalla pi-tämässään kokouksessa päättänyt tehdä teknisen vaaliliiton Eläke-läiset kansan asialla -puolueen, Itsenäisyyspuolue Vapaan Suomen Liiton ja Köyhien asialla –puolueen kanssa. Vaaliliiton ehdokaspaik-kajaosta on parhaillaan neuvottelut käynnissä.

Tässä vaiheessa Perussuomalaisten Uudenmaan piiritoimikunta päätti asettaa seuraavat yhdeksän eduskuntavaaliehdokasta:

- Espoosta Timo Soinin lisäksi:Saana Lehto, BBA, tradenomi-HSO Teijo Petäjäjärvi, logistiikkatyöntekijäMarjo Pihlman, erikoissairaanhoitaja, toiminnanjohtaja

- Vantaalta:Petri Falzon, henkilöstöpäällikköPauli Artturi Luttinen, kirjailija, filosofiJyrki Vaskela, postimiesKalle Ylimutka, taksiautoilija

- Vihdistä ostaja Pasi Salonen

Perussuomalaisten Uudenmaan piiri etsii vielä ehdokkaita.

Perussuomalaisten Oulun ja Kainuun piirin ylimääräinen

piirikokous Muhoksella

maan pois kotipaikkakunnal-taan ja jättämään kotinsa sekä sen hoitamisen vaimoilleen. Ei ole oikein, että tällaisia yritte-liäitä ihmisiä lainvoimalla jäl-kikäteen rangaistaan.

Matkakorvaukset ja päivä-rahat tulee saada verottoma-na, koska komennusmiehet joutuvat pitämään kahta asun-toa ellei työnantaja ole järjes-tänyt asuntoja.

Onko verotuksen tarkoi-tuksena edelleen vauhdittaa Pohjois-Suomen tyhjentämis-tä; tehdäänhän tältä alueelta työkeikkoja esimerkiksi Ete-lä-Suomen telakoille?

Työttömät ja työvoimakoulutus

Työttömien ja työvoimakoulu-tuksen hoitaminen Suomessa on sattumanvaraista ja suun-nittelematonta sekä usein ih-misarvoa alentavaa. Onko järkevää kouluttaa ikäihmisiä uuteen ammattiin, koska hei-dän työterveytensä ja –moti-vaationsa ovat alhaalla?

Työttömän kuntoutus tulee maksamaan enemmän kuin työttömän ansioista saama ve-rotulo yhteiseen kassaan. Täl-laiset iäkkäät työttömät tulee laittaa kuntoutuksen kautta eläkkeelle.

Tällöin työvoimakoulutuk-sen voimavaroja voidaan pa-nostaa nuorempaan työttö-mään ja näin pystytään tehos-tamaan koulutusta ja saamaan nuori pitkäaikaistyötön takai-sin työelämään. Iäkäs työtön pääsee elämään ihmisarvoista elämää eikä näin ollen ole vi-ranomaisten pompoteltavana!

Perussuomalaiset Oulun ja Kainuun piirin kokous valitsi ensim-mäiset eduskuntavaaliehdokkaansa. Ehdokkaiksi valittiin seuraa-vat seitsemän henkilöä:

- Vaili K. Jämsä, Oulu, projektisihteeri- Veli-Pekka Kortelainen, Oulu, filosofian ylioppilas, opiskelija- Pirkko Mattila, Muhos, sairaanhoitaja, TTM- Ahti Moilanen, Utajärvi, autonkuljettaja, liikenneopettaja- Esko Sikkilä, Siikajoki, varastonhoitaja- Aimo Remes, Kärsämäki, autoilija- Seppo Veikanmaa, Oulu, diplomi-insinööri

Loppujen ehdokkaiden valitsemiseksi piirikokous delegoi valin-nan piiritoimikunnalle. Loput ehdokkaat tullaan valitsemaan syys-kuun puoliväliin mennessä.

Oulun ja Kainuun piirin julkilausumat:

Varsinais-Suomen piirin uudet kansanedustajaehdokkaat

www.vaalit.fi

Muista tilatakampanjamateriaalit ajoissa!

PerusSuomalainen 7/2006 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 15

Perussuomalainen 2 / 1997historia

HenkilökuviaOlavi Linna

Muusikko J. Karjalainen - vaikka en lukeudukaan hä-nen ihailijoihinsa - on tehnyt biisin ”Väinö”, joka on soinut radiossa menneen vuoden vähän väliä. Taitei-lijan tavaramerkkihän oli taannoisina vuosina J. Kar-jalainen ja Mustat Lasit. Erään keskustalaisen puolu-een erään ministerin orkesteri olisi vastaavasti voinut olla A. Karjalainen ja Tyhjät Lasit.

Perussuomalaiset Nuoret perustettu

Kuopiossa 18.1.1997 perustettiin valtakunnallinen nuorisojärjestö Perussuomalaiset Nuoret. Yhdistyk-sen tarkoitus ei ole olla byrokraattinen järjestö järjes-töjen joukossa vaan ”suoramarkkina” -kanava nuor-ten ja päättäjien välillä.Puheenjohtajaksi valittiin Pia Fihlman-Lehikoinen Suonenjoelta sekä varapuheenjohtajiksi Ritva Marin ja Minna Ropponen. Sihteeriksi valittiin Marja Tikka-nen Maaningalta.

EU tuleeSuomelle kalliiksi

- Suomea liitettäessä Euroopan unioniin korostet-tiin, kuinka hyvä kauppa jäsenyys maallemme oi-kein on. Alussa Suomen piti jopa rahallisesti hyö-tyä jäsenyydestä.- EU:n kokonaishyöty on osoittautunut lähinnä ti-lastolliseksi näpertelyksi ja jäsenyyden todellinen vaikutus kansalaisten kukkarossa on ollut miinus-merkkinen. Näin varsinkin köyhimpien kansalaisten ja vaikeuksissa olevien kohdalla, totesi Perussuoma-laisten puheenjohtaja, kansanedustaja Raimo Vist-backa puheessaan Seinäjoella 25.1.1997.

Lasten suusta

Pikku-Jeremia (4) oli matkalla isomummun hautajaisiin ja asia as-karrutti. Aiheesta oli ollut kotona puhetta ja Jeremia kysyi autossa: ”Äiti, ollaanko me nyt menossa sinne taivaisiin?”

● ● ●

Mikael (6) tuli aamulla äidin ja isin viereen sänkyyn ja rupesi tut-kiskelemaan äidin kasvoja. Äidillä kasvonpiirteet ja korkeat poski-päät kiinnostivat pikkumiestä. Tuumauksen tuloksena Mikael tote-si: ”Äiti, sulla on samanlaiset posket kuin Nasulla.”

● ● ●

Kolmevuotias Kristiina näytti äidin mielestä hyvin mietteliäältä. Äi-ti kysyi: ”Mitä sun päässä mahtaa liikkua?” Siihen Kristiina tokai-si heti: ”Matoja”.

● ● ●

Toimitus ottaa vastaan hauskoja lasten suusta-juttuja, joita julkais-taan tällä palstalla. Voit lähettää aineistoa osoitteeseen:anne.aviisi@saunalahti.fi

Leivän ja Sanan jakajaravinto

Tälle vakiopalstalle toivotaan lukijoilta hengellisiä kirjoituksia (kirjeen päälle

merkintä Leivän ja Sanan jakaja)

Missä vietätiankaikkisuutesi

Yllä oleva kysymys ei tule yleensä ihmisten mieleen niin kauan, kun kaikki elämässä on kohdallaan. Monikaan ei ajat-tele sitä, mitä on tämän elämän jälkeen. Näemme jatkuvasti, kuinka ihmisiä siirtyy tästä elä-mästä rajan yli. Tästä huolimat-ta eletään niin kuin elettäisiin täällä ikuisesti. ”Ihmisille on määrätty, että heidän on kerran kuoleminen, mutta sen jälkeen tulee tuomio.” (Hepr.9:27)

Tulevan elämän varmistami-sessa kukaan ei menetä mitään sellaista, joka olisi välttämätön-tä, vaan varmistaisi sen, missä viettää iankaikkisuuden tämän elämän jälkeen. Tässä tarvitaan

vain halu ja tahto toimia Jumalan sanan mukaan, muuten; ”Kovuu-dellasi ja sydämesi katumatto-muudella sinä kartutat päällesi vihaa vihan ja Jumalan vanhurs-kaan tuomion ilmestymisen päi-väksi.” (Room. 2:5)

Tuntuu käsittämättömältä se, että monissa eri asioissa järke-västi ajattelevat ihmiset ovat täs-sä asiassa täysin välinpitämättö-miä, vaikka tämä on ihmisen tär-kein asia. Tätä ei voi puolustaa edes sillä, ettei ole saanut tietoa tästä asiasta. Kannattaisi suhtau-tua tähän asiaan varovaisesti, kos-ka on paljon muitakin asioita, joi-ta ihmisjärki ei käsitä. Käsittämä-töntä on myöskin tämä, mutta on

Kotisivu-uudistus etenee

hyvinPerusSuomalaisten Varsinais-Suo-men piirisihteeri Iiris Peltomaa on uudistanut puolueen kotisivut. Ne löytyvät tutusta osoitteestawww.perussuomalaiset.fi.

Sivuja tullaan jatkossa vielä täy-dentämään, muun muassa englan-ninkielinen osio puuttuu, mutta pääpiirteissään uudistustyö on nyt valmis. Suurkiitos siitä Iirikselle!

kaikkien koettavissa. ”Mut-ta kaikille, jotka ottivat hänet (Jeesuksen) vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi” (Joh.1:12).

Kannattaisi ajatella tätä asi-aa, jos sittenkin, vaikka et si-tä nyt käsittäisi, olisi olemas-sa taivas ja helvetti. Ettei kävi-si niin kuin sille ateistille, joka teki kuolemaa ja aatetoveri tu-li vahvistamaan häntä ja sanoi: ”Pidä kiinni lujasti siitä”, tar-koittaen aatetta, joka hänellä oli. Kuoleva vastasi tähän: ”oli-sipa jotakin, mistä voisin pitää kiinni”.

Leo Koukku

Uusmaalaiset Loviisan raveihin

Uudenmaan PerusS lähtee 24.07.2006 puheenjohtaja Timo Soinin johdolla Loviisan raveihin, jotka alkavat klo 18.00 (koelähdöt jo klo 17.30). Lähde Uudenmaan piiriläisenä jännittämään ”oman” hevo-sen puolesta ja nauttimaan ravitunnelmasta, yhdessäolosta, virvok-keista, kahvista ja makkarasta! Timo Soinin kanssa suuntaamme ajatukset vuoden 2007 eduskuntavaaleihin! Viimeksi raveissa oli yleisöä noin 1600 henkeä. Matkaa Loviisan torilta 500 metriä.

Loviisassa tapahtuu:- loimitamme oman voittajahevosen Perussuomalaisin värein, logoin ja tekstein- kuuntelemme lähtöjen välillä PerusS -mainoskuulutusta- tutustumme ravien käsiohjelmassa olevaan PerusS -mainok- seemme

20 ensimmäiselle ilmoittautujalle PerusS:n Uudenmaan piiri tarjo-aa vapaalipun raveihin, kahvin ja makkaran.Soita 041-548 6740 / Marjo Pihlman.

Soini 19.7. MTV3:n SuomiAreenassa

Eduskuntavaalikampanjan ensimmäinen suuri vaalikeskustelu jär-jestetään keskiviikkona 19.7 2006 iltapäivällä Porissa, ravintola Buc-con terassilla. Mukana kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjoh-tajat. Keskustelu esitetään suoranomaisesti MTV3-kanavalla klo 19.30-21.00.

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 7/2006 Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 16

Allasosastolla voi nauttia trooppisen lämpimästä ilmasta ja vedestä.

1. PÄÄRAKENNUS MAININKI2. HOTELLI IKAALIA3. HOTELLI TERME4. KYLPYLÄ-HOTELLI5. KUNTOUTUMISKESKUS6. VILLA WEGELIUS/

TI-TI NALLE -PERHEEN ELÄMYSTENTALO/ KESÄTEATTERI

7. SAVUSAUNA8. KLUBISAUNA9. RIVÉRA BEACH

10. TENNISKENTÄT11. GOLF-HARJOITUSKENTTÄ12. KARTANORAKENNUS13. AS. OY LOMARINNE14. LOMAKYLÄ N. 1 KM15. LASKETTELURINNE

1.

3.

2.

4.

5.

6.

7.

9.

8.

10.

11.12.

13.13.

13.

14.

15.

Ikaalisten Kylpylä sijaitsee kauniissa maisemissa Kyrösjärven rannalla.

Ikaalisten kaupungissa upealla paikalla Kyrösjärven rannalla si-jaitsee kaupungin ylpeys – maan-kuulu Ikaalisten Kylpylä.

Kylpyläpalvelujen ja ihanien hoitojen lisäksi Ikaalisten Kylpy-lässä on monipuolinen valikoima majoituksen ja ohjelman suhteen. Majoittua voi niin hotellihuoneis-sa kuin kodikkaissa apartemen-tos-tyyppisissä huoneistoissakin.

Uudella lomakyläalueella puo-lestaan on majoitusvaihtoehdoksi hyvin varusteltuja rivitalo- ja pari-taloasuntoja kylpylävieraille.

Ikaalisten Kylpylä on erinomai-nen miljöö myös kokousten pitä-misen kannalta. Muuntuvista ti-loista löytyy moniin tarpeisiin ko-koustilaa. Kokouksia voi järjestää pienistä palavereista aina suuriin

konferensseihin, jopa tuhannen hengen tapahtumiin. Kokousvie-raiden käytettävissä on uusin tek-niikka, ja varsinaisten kokoustilo-jen lisäksi myös vapaamuotoisem-pi työskentely on mahdollista.

Hyvien kokoustilojen lisäksi maittavaa ruokaa

Ikaalisten Kylpylän ravintoloissa on kaiken kaikkiaan yli 4000 asia-kaspaikkaa, ja valinnanvaraa on paitsi ravintoloiden suhteen myös niiden valikoimissa. Kylpyläosas-tolla on mahdollisuudet vesileik-keihin, rentoutumiseen ja virkis-tymiseen. Trooppisen lämmin, 30 asteinen ilma ja vesi hemmotte-levat jokaista. 58-metrinen huima

Etäisyyksiä Ikaalisiin

Jyväskylä 210 km Tampere 50 kmHämeenlinna 125 km Turku 185 kmPori 97 km Vaasa 180 kmHelsinki 230 km Oulu 400 km

vauhtiliukumäki kiinnostaa lapsia ja lapsenmielisiä.

Koettaa voi myös vastavirta-al-lasta, lukuisia porealtaita, hiero-via vesipisteitä… Myös täysin va-rustettu Tropical Bar palvelee al-lasosastolla.

Ikaalinen on kaunis kesäkau-punki ja kylpylän lähistöllä ristei-levät ulkoilureitit. Iltaisin voi lait-taa ykköset ylle, ja siirtyä viihde-elämän puolelle ravintolapalve-luiden pariin. Yli neljä vuosikym-mentä palvellut Ikaalisten Kylpylä aloitti toimintansa terveyskylpy-länä, sittemmin palvelut ovat mo-nipuolistuneet ja nykyisin kylpylä on nykyaikainen vapaa-aika, hy-vinvointi- ja konferenssikeskus.

Anne Kukkonen

Puolueneuvoston kokous 12.-13.7. Ikaalisten Kylpylässä

Hotelli Ikaalia (n. 200m kylpylästä)90 euroa/hlö/vrk. Sama sisältö kuin edellisessä vaihtoehdossa.2vrk. 140:- euroa /hlö

Hinnat ilman illallista:Maininki 90 euroa ja Ikaalia 67 euroa

Pelkät yöpymiset ilman ruokailuja Maininki 76 euroa ja Ikaalia 53 euroa. Kokouspaketti ilman majoitusta40:- euroa /hlö kahdella ruokailulla

Kokoukseen ovat tervetulleita neuvostoon kuuluvi-en lisäksi kaikki asiasta kiinnostuneet, sekä mahdol-liset tulevat kansanedustajaehdokkaat.Kokous on samalla lähtölaukaus eduskuntavaali-työhön.

Majoitusvaraukset:

Helena tai Reijo Ojennus

puh: 0400 236154 tai 0400 984238.

tai sähköpostilla: paakari@jippii.fi .

Majoitusvaihtoehdot:

Varaa majoituksesi ajoissa. Tervetuloa!

PerusSuomalainen 7/2006 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 17

Perussuomalaisten puolueneuvoston

kokouskutsu

Perussuomalaiset - Sannfinländarna rp:n puolueneuvoston kokous pidetään lauantaina 12.08.2006 klo 13.00 alkaen ja jatkuen sunnuntaina klo 11.00 Ikaalisissa, Ikaalisten kylpylässä.

Kokouksessa hyväksytään Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelma 2007, saadaan selostukset eri-tyisjärjestöjen toiminnasta, valitaan puolueneuvoston ansioituneet jäsenet ja käsitellään muut asiat, jotka voidaan laillisesti käsitellä.

Kokouksessa on puhe-, esitys- ja äänioikeus kaikilla Perussuomalaiset - Sannfinlän-darna rp:n Kok-kolan VI puoluekokouksessa 2005 puolueen puoluevaltuustoon valituilla henkilöillä, sekä niillä puo-lueen listoilta 2004 valituilla kunnanvaltuutetuilla, jotka ovat ilmoittautuneet Perussuomalaiset rp:n jäseniksi tai Perussuomalaiset rp:n sitoutumattomiksi valtuutetuiksi.

Kokouksessa on osallistumisoikeus kaikilla Perussuomalaiset - Sannfinländarna rp:n jo nimetyillä kansanedustajaehdokkailla ja puolueen jäsenillä, joilla on puheoikeus lisäksi esityslistan 12 § Yleis-keskustelu kohdassa, sekä kaikilla niillä, joille puolueneuvoston kokous läsnäolon myöntää.

Kokoukseen ovat tervetulleita lisäksi Perussuomalaisten jäsenten perheenjäsenet sekä muutkin Pe-russuomalaisista kiinnostuneet. Kokous on lähtölaukaus tuleviin eduskuntavaaleihin.

Helsingissä 01.07.2006Perussuomalaiset - Sannfinländarna rp

Timo Soini Vesa-Matti Saarakkala Auli Kangasmäki Ahti Moilanen Hannu Purhopuheenjohtaja 1. varapuheenjohtaja 2. varapj 3. varapj puoluesihteeri

Kokouksen ohjelma

Perjantai 11.08.2006

18.00 Puoluehallitus

Lauantai 12.08.2006

10.00 Toritilaisuus, Ikaalisten tori - kansanedustajat Tony Halme, Timo Soini ja Raimo Vistbacka tavattavissa.

11.00 – 12.30 buffet-lounas kokouspaikalla

12.00 Ilmoittautuminen

13.00 Puolueneuvostonkokous alkaa - tervehdykset 1 § Avaus, järjestäytyminen, laillisuus - puheenjohtaja Timo Soini 2 § Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelma 2006:n vaaliteemat - esittely - lähetekeskustelu – esitykset - valmistelevat työryhmät 3 § Eduskuntavaalit 2006 - vaalilainsäädäntö - Veikko Granqvistin vetoomuskirjelmä

Kokous keskeytetään viimeistään klo 17.00 kylpylän javesitropiikin vapaan käytön sekä iltaohjelman takia.

20.00 Illallinen ja illanvietto - tanssiravintola ja vapaata ohjelmaa

Sunnuntai 13.08.2006

8.00 – 10.00 Hotelliaamiainen

10.45 Hartaustilaisuus kokoussalissa Anssi Joutsenlahden johdolla

11.00 Puolueneuvoston kokous jatkuu 4 § Selostus Perussuomalaiset Naiset - Sannfinländska Kvinnor ry:n toiminnasta - puheenjohtaja Marja-Leena Leppänen 5 § Selostus Perussuomalaiset Nuoret ry:n toiminnasta - puheenjohtaja Vesa-Matti Saarakkala 6 § Selostus Perussuomalaisten eduskuntaryhmän toiminnasta - puheenjohtaja Raimo Vistbacka 7 § Selostus Oikeutta Eläkeläisille ry:n toiminnasta - puheenjohtaja Reijo Ojennus 8 § Selostus Kristillinen toimikunnan toiminnasta - puheenjohtaja Harri Lindell 9 § Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelma 2006 ja muut vaaliasiat - lopullinen käsittely 10 § Ansioituneiden jäsenten kutsuminen puolueneuvostoon - puheenjohtaja Timo Soini 11 § Muut kokoukselle esiteltävät, päätöstä vaativat asiat

- esittely, käsittely, päätös 12 § Yleiskeskustelu - avoin foorumi kaikille kokoukseen saapuneille, ei valmisteltuja asioita 13 § Kokouksen päättäminen

Kokouksen yhteydessä sunnuntaina iltapäivällä puolueentarjoamat voileipäkahvit.

PerusS:n Nuorten hallituksen kokous puolueneuvostonkokouksen päätyttyä.

Puolueen, piirien ja yhdistysten päämääränä on kristillis-sosiaa-liselta pohjalta koota yhteen ne väestöryhmät, joiden etujen aja-misesta ja tasavertaisesta sosiaa-lisesta ja taloudellisesta sekä yh-teiskunnallisesta asemasta ei ole oikeudenmukaisesti huolehdittu.

Näitä kansalaisryhmiä ovat:

1) lapsiperheet, jotka kasvattavat tulevan hyvinvointimme rakenta-jia ja tärkeintä kansallisomaisuut-tamme lapsia;2) eläkeläiset, jotka ovat pitkäl-lä päivätyöllään ja uhrauksillaan luoneet maamme nykyisen hyvin-voinnin ja turvanneet vapautem-me, sekä maksaneet itse työllään etukäteen oikeutetut eläkkeensä;3) työttömät, jotka elinkeino-elämämme arvokkaana työvoi-mareservinä ilman omaa syytään joutuvat tinkimään omasta elinta-sostaan;4) pien- ja perheyrittäjät sekä it-senäiset ammatinharjoittajat, jotka elinkeinoelämämme merkittävim-pinä tukipilareina pitävät pystyssä nykyistä sosiaaliturvaamme;5) pienipalkkaiset kansantalo-uttamme niin ulkomaankaupas-sa kuin ennen kaikkea kotimark-kinoilla, sekä rahoittavat samalla korkeilla välillisillä maksuilla toi-mihenkilöt, virkamiehet ja työnte-kijät, jotka ahkeralla työllään mm. yhteiskunnan, palveluelinkeinon, hoitoalan ja tuotantotoiminnan piirissä työskennellen pyörittävät yhteiskuntaamme;.6) opiskelijat, jotka itseään kou-luttamalla turvaavat yhteiskun-tamme toimintakyvyn ja kansain-välisen kilpailukyvyn myös tule-vaisuudessa pienten opintososiaa-listen tukien turvin;

7) maa- ja metsätalouselinkei-non harjoittajat, jotka toiminnal-laan turvaavat puhtaiden kotimais-ten elintarvikkeiden saannin myös kriisiaikana ja pääosaltaan huoleh-tivat puunjalostusteollisuutemme raaka-aineen riittävyydestä.

Kutsumme mukaan oikeuden-mukaisen yhteiskunnan rakentami-seen myös kansaa lähellä olevan si-vistyneistön ja vapaat taiteilijat.

Lisäksi puolueen, piirien ja yh-distysten päämääränä on edistää maamme talouden rakentamista vahvaksi ja kilpailu-kykyiseksi si-ten, että työntekoa ja yrittämis-tä kunnioitetaan, kansallista itse-määräämisoikeutta sekä suoma-laisia arvoja ja kulttuuria puolus-tetaan, sekä kansalaisille taataan taloudellinen perusturva ja oike-us työhön

Piirin toiminnan muodot

Tarkoituksensa toteuttamisek-si piiri:1) kokoaa kansalaisia toimimaan perussuomalaisuuden edistämi-seksi.2) osallistuu kunnallis-, eduskun-ta- ja presidentinvaaleihin sekä Euroopan parlamentinvaaleihin puolueen ja yhdistysten jäsenten valitsemiseksi kunnanvaltuustoi-hin, eduskuntaan, Suomen Tasa-vallan Presidentiksi sekä Suomen edustajiksi Euroopan parlament-tiin sekä edistää puolueen vaali-toimintaa alueellaan.3) toimii puolueen alaisena pii-ritason vaali- ja muuta toimin-taa hoitavana kansalaisjärjestönä noudattaen puolueen ja sen viral-listen elinten tekemiä päätöksiä ja antamia ohjeita.

4) huolehtii alueellaan puolu-een julkaisujen ja muun mate-riaalin levittämisestä ja perus-työn tekemisestä alueellaan.5) järjestää tiedotus-, valistus- ja esitelmätilaisuuksia, koko-uksia, kursseja, neuvottelu- ja puhetilaisuuksia sekä juh-lia sekä muilla vastaavilla ta-voilla pyrkii tarkoitusperien-sä edistämiseen.6) toimii toiminta-alueensa perussuomalaisten yhdistys-ten yhdyssiteenä.

Toimintansa tukemiseksi piiri:

1) julkaisee ja myy lehtiä ja muita painotuotteita sekä ää-ni- ja kuvamateriaalia.2) harjoittaa kustannus-, ra-dio- ja televisiotoimintaa.3) toimeenpanee arpajaisia, varojen keräyksiä ja myyjäi-siä.4) harjoittaa bingo-, tanssila-va-, ravintola- ja kioskimyyn-titoimintaa.5) hankkii ja omistaa toimin-taansa varten tarpeellista ir-tainta ja kiinteää omaisuutta.6) ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja.

5 § Eritystoiminta

Piirillä voi olla naisten, nuor-ten, eläkeläisten, yrittäjien, ympäristöasiain, piirin sisäistä alueellista toimintaa tai muuta erityistoimintaa varten rekis-teröityjä tai rekisteröimättö-miä yhdistyksiä, toimintaver-kostoja tai alaosastoja, jotka eivät ole piirin jäseniä ja joilla ei ole ääni- eikä edustusoike-utta piirin kokouksessa.

Piirien tarkoitus ja toiminnan laatu

Tyylikkäitä sinivalkoisia 10 cm x 20 cm PerusS -autotarroja voi tilata hintaan 3,60 euroa/kpl Vesa-Matti Saarakkalalta sähköpostitse:vesa-matti.saarakkala@ps-nuoret.net taivesa-matti.saarakkala@netikka.fi(Edellisessä lehdessä sähköpostiosoite oli väärin.)

PerusS -autotarrat myynnissä

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 7/2006 Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 18

PerusS:n puoluehallitus: Timo Soini, puheenjohtaja Iivisniementie 2 D 100, 02260 Espoo Puh. 050-511 3027, 09-4321* E-mail: timo.soini@eduskunta.fi

Vesa-Matti Saarakkala, 1. varapuheenjohtaja Tourulantie 10 A 40, 40100 Jyväskylä Puh. 050-402 4339 E-mail: vesa-matti.saarakkala@netikka.fi

Auli Kangasmäki, 2. varapuheenjohtaja Kuitontie 193, 54820 Kotimäki Puh. 05-454 7685, 040-556 9159 E-mail: auli.kangasmaki@kolumbus.fi

Ahti Moilanen, 3. varapuheenjohtaja Ikäläntie 3, 91600 Utajärvi Puh. 040-413 4941 E-mail: ahti.moilanen@elisanet.fi

Hannu Purho, puoluesihteeri Savitaipaleentie 265, 54500 Taavetti Puh. 050-573 8157 Fax: 09-454 0466 E-mail: hannu.purho@eduskunta.fi Raimo Vistbacka, eduskuntaryhmän edustaja Pekkolantie 36, 62900 Alajärvi Puh: 050-511 3186, 09-4321* E-mail: raimo.vistbacka@eduskunta.fi

Lauri Heikkilä Sepäntie 14, 21490 Marttila Puh. 02-484 5773, 050-514 6764 E-mail: lauri.heikkila@marttila.fi

Osmo Kokko Vakkosalmenkatu 8, 80200 Joensuu Puh. 0400-375 472, 013-137 529 E-mail: osmo.kokko@kolumbus.fi

Marja-Leena Leppänen Mäntyläntie 22, 53650 Lappeenranta E-mail:. lpr.laatusiivous@co.inet.fi Puh. 05-416 9500, 040-775 1757

Harri Lindell, Yrittäjänkatu 5, 32700 Huittinen Puh: 040-913 4659 Fax: 02-578 3543 E-mail: perussuomalainen.toimitus@saunalahti.fi

Helena Ojennus Majakkakatu 8, 39700 Parkano Puh. 03-448 0350, 0400-236 154 Fax: 03-448 0350 Uusi e-mail: paakari@jippii.fi

Marjo Pihlman Niittymaanaukea 4 B 23, 02200 Espoo Puh. 041-548 6740 Email: marjo.pihlman@perussuomalaiset.fi

Piirien puheenjohtajat:

Etelä-PohjanmaaPj Tapio Pihlaja, KAUHAJOKIPuh: 040-8200 465Etelä-SavoPj Erkki Rakkolainen, SAVONLINNAPuh. 050-559 4855HelsinkiPj Arto Välikangas, HELSINKIPuh: 050-376 9046, E-mail: arto.valikangas@kolumbus.fi HämePj Harri Kerijoki, HEINOLAPuh: 050-547 7101Keski-PohjanmaaPj Alpo Ylitalo, KOKKOLAPuh: (06) 822 4900, 0500-369 998Keski-Suomi Pj Marke Tuominen, VIHIJÄRVIPuh: 040-092 5187, E-mail: marke.tuominen@pp1.inet.fi Kymi Pj Hannu Purho, TAAVETTIPuh. 050-573 8157, E-mail: hannu.purho@eduskunta.fi LappiMatti Säärelä, ROVANIEMIPuh: 040-719 7757, E-mail: matti-k.saarela@luukku.comOulu ja KainuuPj Ahti Moilanen, UTAJÄRVIPuh: 040-413 4941, E-mail: ahti.moilanen@elisanet.fi PirkanmaaPj Reijo Ojennus, PARKANOpuh: (03) 448 0350, 0400-984 238,E-mail: paakari@jippii.fi Pohjois-KarjalaPj Osmo Kokko, JOENSUUPuh. (013) 137 529, 0400-375 472,E-mail: osmo.kokko@kolumbus.fi Pohjois-Savo Pj Pentti Oinonen, RAUTAVAARAPuh: 040-846 0444, E-mail: oinonen.pentti@luukku.comSatakuntaPj Seppo Toriseva, RAUMA Puh. 050-517 2810UusimaaPj Marjo Pihlman, ESPOOPuh: 041-548 6740,E-mail: marjo.pihlman@perussuomalaiset.fi Varsinais-Suomi Pj Lauri Heikkilä, MARTTILAPuh: (02) 484 5773, 050-514 6764,E-mail: lauri.heikkila@marttila.fi

Perussuomalaiset rp:n tilinumerot:

Nordea .............. 218518-148703Sampo ............. 800013-70212996

Perussuomalaiset - Sannfi nländarna rpPerustettu: 1995Puoluetoimisto:Mannerheimintie 40 B 56, 00100 HelsinkiPuh. 09-454 0411, Fax: 09-454 0466peruss@perussuomalaiset.fi

Perussuomalaisen puolueen johtoa:Perussuomalaisten Eduskuntaryhmä: 00102 Eduskunta Puh. 09-4321*, Fax 09-432 3274 Raimo Vistbacka (pj.) Timo Soini (vpj.) Tony Halme 050-511 3111, 09-4321*

Pääsihteeri: Jussi Niinistö Puh 09 - 432 3276 E-mail: perussuomalaiset@eduskunta.fi

Eduskuntasihteeri: Toni Kokko 09-432 4186 toni.kokko@eduskunta.fi

Taloudenhoitaja Tiina Sivonen Puh. 09-454 0411 Fax 09-454 0466 E-mail: tiina.sivonen@eduskunta.fi

Perussuomalaiset Naiset: Puheenjohtaja: Marja-Leena Leppänen Mäntyläntie 22, 53650 Lappeenranta E-mail:. lpr.laatusiivous@co.inet.fi Puh. 05-416 9500, 040-775 1757 Toiminnanjohtaja: Marjo Pihlman ESPOO Puh: 041-548 6740 Taloudenhoitaja: Auli Kangasmäki Kuitontie 193, 54820 Kotimäki Puh. 05-454 7685, 040-556 9159 E-mail: auli.kangasmaki@kolumbus.fi

Perussuomalaiset Nuoret: Puheenjohtaja: Vesa-Matti Saarakkala (Yhteystiedot puoluehall. jäsenten kohdalla)

Varapuheenjohtaja: Harri Väänänen Rönkönniementie 17, 73200 Varpaisjärvi Puh. 040-575 7896

Sihteeri: Mikko Nurmo Lepolankuja 13, 37600 Valkeakoski Puh. 040-841 5980 E-mail: mikko.nurmo@luukku.com

Kansanedustajien avustajat

Soinin avustajat (Uudenmaan vaalipiiri) Hannu Purho 050-573 8157 E-mail: hannu.purho@eduskunta.fi Jukka Jusula 0400-606 220 jukka.jusula@myrskylyhty.inet.fi

Vistbackan avustaja (Vaasan vaalipiiri) Toni Kokko 09-432 4186, 050 591 6221 toni.kokko@eduskunta.fi

Halmeen avustaja (Helsingin vaalipiiri) Jonni Sinkkonen 050-598 0947 jonni.sinkkonen@eduskunta.fi

PuheenjohtajaTimo Soini

1. varapuheenjohtajaVesa-Matti Saarakkala

2. varapuheenjohtajaAuli Kangasmäki

3. varapuheenjohtajaAhti Moilanen

PuoluesihteeriHannu Purho

Elämme viidettä eurovuotta. Sil-ti päivittäin kuulee ihmisten sel-vittelevän markoissa kauppojen euro-hintoja. Vertailevat ihmiset ovat hintatietoisia.

Viime vuosien korot ynnä muut hinnankorotuspaineita aiheutta-vat tekijät ovat olleet harvinaisen matalia, mutta silti omakotitalojen hinnat ovat kohonneet huimasti.

Kohonneet hinnat ajattelutta-vat. Miten lähellä onkaan aika, jolloin kahvi ja munkki maksoi-vat huoltoaseman kahviossa mar-koissa saman kuin nyt euroissa. Varsinkin isoilla liikenneasemilla kahvi ja pulla maksavat kolmes-ta ja puolesta eurosta ylöspäin - 20,81 markkaa tai enemmän. Tut-tavani kertoi joutuneensa tilan-

teeseen, jossa myyjä oli verran-nut nykyrahaa niin, että hänelle vanha sata markkaa on kaupan-teossa sama kuin sata euroa. Ku-luttajan näkökulmasta tämä ajat-telutapa näyttää olevan valitetta-van usein totta.

Yritysten ketjuuntumisen tulok-sena kuluttajahinnat alkavatkin kohota, vaikka ostojen keskitty-minen suuremmiksi määriksi an-taisi mahdollisuuteen alentaa hin-toja. Kunnallisia energialaitoksia on myyty suurille konserneille ja energian hinta on kohonnut hui-masti. Moni on itse kokenut, et-tä aiemmin palvelualttiutta osoit-tanut henkilökuntakin on saatta-nut muuttua tiukkailmeiseksi ko-neiston osaksi.

Jon-Hydro ja Pohjan Pultti siir-tyivät suurkonsernin omistukseen. Tarvitsin yhden 12 x 15 mm:n pul-tin ja prikan. Tarve ei ole kaup-piaalle bisnes, vaikka pultin arvo olisi kokonaan voittoa. Palvelu lie-nee kuvaava termi. Minulle ilmoi-tettiin, että pultti maksaa euron. Sehän on hirveä hinta tavallisesta 8.8 pultista. Sain vastaukseksi, että joo, joo, mutta aika maksaa.

Olin aamun ensimmäinen asia-kas, ja monta myyjää oli vapaana. Esimies tuli paikalle ja totesi vir-kamiesmäiseen tyyliinsä, että hin-ta on aivan oikea - aika maksaa. Jätin pultin myyjälle todeten, että minulla ei ole varaa ostaa noin kal-lista aikaa. Henkilökunnan käytös ja korkea hinta ajoivat ulos.

Rauta-Keskolla sama ostos maksaa 20 senttiä ja Työkaluäs-sässä 12 senttiä. Lidll myy rasva-tonta maitoa 58 sentin litrahin-taan, kun muualla se maksaa 79 senttiä. Näin meitä viedään!

Monille toden totta markas-ta on tullut euro ja vanhasta sa-tasesta sata euroa! Ei ole häpeä tehdä hintavertailua.

Tietysti kauppiaankin pitää elää siitä, mitä tekee, mutta koh-tuus kaikessa. Monella alalla nä-kyy merkkejä lamaa edeltänees-tä ajasta. Köyhät köyhtyvät ja rik-kaat rikastuvat.

Euron hinnaksi määriteltiin 5,9457 markkaa. Hintatietoisuus edistää talouden vakaata kehi-tystä.

Eurostaon tullut markka

Alpo YlitaloPuheenjohtajaKeski-PohjanmaanPerusSuomalaiset

PerusSuomalainen 7/2006 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 19

Vapaa sana

Minne ovat kadonneet pientilat?

Minne ovat kadonneet pientilat? Eikö EU-direktiiveissä voisi ol-la joku säädös monimuotoisuu-den puolesta myös asumisasiois-sa, jolloin ikään kuin pientilallis-ta elämänmuotoa, vähän sellaista ”elämäntapaintiaani-systeemiä”, laajennettua versiota omakoti-taloasumisesta suosittaisiin. Jo-pa niin, että kunnilla olisi tarjota vuokralle näitä pieniä ekosystee-mejä, silloin juuri vähävaraisetkin voisivat niin halutessaan kokeilla mitä on alkutuotanto.

70-luvulla oli paljon pientilo-ja, joissa talon väki kävi myös ns. palkkatyössä lisäksi. Punainen tu-pa ja perunamaa pitäisi olla noin 5-10 ha, jotta saataisiin kasaan toimiva ekosysteemi, että talous voisi jopa pienestä metsästä saa-da lämmityspuita, rehuja ja leipä-viljaakin vähän viljellä, ja kasvi-maat ja puutarhat. Maakellari on tosi eko-laitos. Ei vie sähköä.

Koska Jumala rakastaa meitä ihmisiä, miksi emme vaalisi luon-toa ihan asumisasioiden moni-muotoisuuttakin lisäämällä. Ne ruokahuollosta pääosin vastaa-vat nykyiset suurtilat ovat kovan luokan työlaitoksia kovine vas-tuineen. Tasapuolisuuden nimis-sä peräänkuulutan pientiloja ta-kaisin Suomen luontoon - onhan ihminenkin osa luontoa!

Ari Nenonen, Tohmajärvi

Paikalleen juurtuneet

Kun pitkän talven jälkeen lumet taas sulivat ja ilmat lämpenivät, al-koi hiljaisimmillakin kylän raiteil-la raktoreiden edestakainen ähel-lys. Takana on kyntöauraa, äestä, levitintä ja kylvökonetta. Aina ti-lanteen ja tarpeen mukaan. Teh-dään pitkää päivää. Moni viljelee kotitilaansa varsinaisen leipätyön ohessa. Silloin voidaan puhua jo yötä myöten menemisestä.

Peltojen muokkaajista löytyy myös paljon ikääntyneitä ja jo touhuun väsähtäneitä. On vain jatkettava, sillä muutakaan ansio-ta ei ole näköpiirissä. Joukossa on

leskeksi jääneitä sekä eroproses-sin repimiä maalaistalojen poikia ja isäntiä. Maausko on silti jäänyt tähteeksi elämän murjomista rau-nioista. Jokavuotiset maatyöt hoi-detaan. Naisväellekin riittää maa-seudulla puuhaa. Joko karjanhoi-dossa, tilan ulkopuolisissa töissä tai vaikkapa lastenlasten kaitse-misessa.

Eläkeikäisetkin siellä touhua-vat täyttä päätä. On puutarhan ja kasvimaan hoitoa, pihan siivous-ta, kunnostustöitä, kattiloitten ko-lisuttelemista ja sämpylöiden te-kemistä. Jotkut taas sommittele-vat päätöitään sellaiseen järjes-tykseen, että ehtivät myös yhteis-kunnallisten asioiden hoitoon. Joskus kokoukseen tai palaveriin menon estää vaikkapa lehmän poikiminen. Koettelevatko ne sil-lä tavalla naisten maauskoa? Jos-ko muuttaisivat mukavuuksien perässä trendikkäisiin lähiöihin, pubeihin tai antautuisivat muihin taajamien houkutuksiin?

Kaikki eivät sentään ole muoti-ilmiöiden vietävissä. Aina löytyy paikallisväestöstä sellaisia ”kyn-sistään maahan kasvaneita”, jotka eivät muuta kotikonnuiltaan aivan vähäpätöisten asioiden takia.

On nähty jo yhtä sekä toista maailman menossa ja maaseu-dun mullistuksissa. Maaseutuelä-mä tuntuu silti hyvältä, näiden ympärillä kuohuvien Kiina-ilmi-öiden keskellä. Maaseutua kun ei oteta edes osakesalkkuun ja vie-dä Sveitsiin, enempää kuin siirre-tä Kiinaankaan. Luojan lykky!

Liisa Salmi, Pielavesi

Vaalityö tehokkaasti

käyntiinPerustuslakimme mukaan valtio-valta suomessa kuuluu kansal-le, jota edustaa valtiopäiville ko-koontunut eduskunta. Eduskun-taan kuuluu 200 kansanedusta-jaa, jotka valitaan joka neljäs vuo-si valittavilla vaaleilla.

Seuraavat eduskuntavaalit pide-tään 18. maaliskuuta 2007. Perus-suomalaiset ovat nyt kovassa nou-sussa ja lähdemme hakemaan vaa-livoittoa eduskuntavaaleissakin.

Tarvitsemme eduskuntavaa-leihin ahkeria vaalityöntekijöi-tä. Jokaiselle riittää tehtävää. Tu-

le nyt reippaasti toimintaan mu-kaan! Vaalityö on hyvä aloittaa heti. Keskustelkaamme ihmisten kanssa ajankohtaisista asioista, ku-ten työttömyydestä. Tuo ongelma koskettaa todella suurta joukkoa suomalaisista.

Voikkaan tehtaan lopettamis-päätös ei ainakaan lisää EU:n suosiota. Tuotantolaitoksista, jois-ta monet ovat saaneet valtion tu-kea, ovat lopettaneet toimintan-sa. Siksi tahdomme nyt itse päät-tää omista asioistamme ja me pys-tymme siihen, tuoden esille jär-keviä vaihtoehtoja. Eurovaluutta on johtanut siihen, että kokonai-sia puunjalostustehtaita on suljet-tu ja sahoja ajettu alas. Työttömyys lisääntyy kovaa vauhtia.

Siksi on tärkeää, että Perussuo-malaiset saavat lisävoimaa seu-raavissa eduskuntavaaleissa. Tule sinäkin mukaan Perussuomalais-ten toimintaan! Yhdessä saamme enemmän parannuksia aikaan.

Eino Kuusinen, Kuusankoski

Sano:ei perintävero

Miltei jokainen suomalainen on sitä mieltä, ettei perintöveroa tar-vita enää. Olen samaa mieltä, jo-kainen meistä on maksanut ve-ronsa jo kertaalleen yhteiskun-nalle kerätessään omaisuuttaan tai jopa useampaan kertaan eri-laisin maksuin.

Perintövero joutaa samaan ro-mukoppaan varallisuusveron kanssa. Jokainenhan saa käyttää omat varansa eläessään kuten ha-luaa; säästää, matkustella, viettää kulutusjuhlaa tai jopa pelata kasi-nolla yhdessä illassa. Tuntuu vain, että säästäminen on näistä vielä huonoin vaihtoehto, sillä on vie-läkin rikollista omistaa Suomessa omaisuutta.

PK-yrittäjien sukupolvenvaih-dokset helpottuvat, eikä jatkajan tarvitse myydä yritystä saadak-seen verorahat perintöverojen maksuun. Oletan tämän lisäävän PK-yrittäjien halukkuutta inves-toida ennen ja jälkeen sukupol-venvaihdoksen, mikä osaltaan li-sää Suomi Oy:n tuottavuutta sekä hyvinvointia kansalaisille enem-män kuin mitä perintövero tekee.

Näin saamme uusia työpaikkoja ja lisää maksuvalmiita veronmak-sajia palkkatulojen merkeissä se-kä suurempia yritysverokertymiä. PK-yrittäjien työllistävä vaikutus on erittäin merkittävä, ja merkitys vain kasvaa isojen firmojen muut-taessa pois Suomesta. Tarvitsem-me lisää vientiyrityksiä Suomeen, eikä vietäviä yrityksiä Suomesta.

Myös investointien poistoai-ka verotuksessa olisi tarkastelta-va uudestaan isojen investointi-en kohdalla yrittäjien haluamaan suuntaan.

Maatiloja ei tarvitse enää pilk-koa eli myydä osaa tilasta perin-töverojen maksuun ja ”kuihdut-taa sitä pois EU kunnosta”, vaan maatilatkin säilyvät paremmassa

kunnossa. Maatiloja on jo saatettu sietämättömään ahdinkoon tuot-tajahintojen laskun myötä, kiitos EU:n. Toivottavasti saisimme ai-na syödä suomalaista ruokaa, jon-ka saanti on taattu kansainvälisis-tä kriiseistä huolimatta.

Toivon sukupolvenvaihdosten helpottuvan maatiloilla ja uusia maatalousyrittäjiä tulevan vielä entisten lisäksi, muistakaa suosia suomalaista, kuljetusmatkat ovat lyhyet ja näin säästämme myös fossiilisia polttoaineita.

Ehdotan siis perintöveron pois-tamista. Perinnön hankintahin-naksi tulisi kuitenkin 0,- eli mikäli perinnön myy pois jollekin ulko-puoliselle, joutuu koko summasta maksamaan luovutusvoittoveron (tai myynti – ed. om. hankintahin-ta = voitto, josta luovutusvoittove-ro) Luovutusvoittoveroa ei kui-tenkaan tarvitsisi maksaa mikäli yksi tai useampi perinnön saaja lu-nastaa muut ulos esim.; asunto, ke-sämökki, maatila tai yritys….jne.

Uudenmaanpiirin kansanedustajaehdokasJyrki Vaskela

Mistä köyhyys Suomeen tuli?

Presidentti Kekkosen valtiotai-dolla ja suomalaisella työllä Suo-mi toipui sodan tuhoista ja kehit-tyi hyvinvointivaltioksi. Professo-ri Henrik Meinander sanoo kirjas-saan ”Tasavallan tiellä”: ”Suomi on yksi maailman kehittyneim-mistä hyvinvointivaltioista, kun se 1990-luvun puolivälissä liittyi Euroopan Unioniin.”

Meillä oli omien aineellisten ja henkisten voimavarojen varassa luotu vankka, monipuolinen ta-lous. Joillakin aloilla oli päästy ai-van huipputasolle. Yritykset olivat vakavaraisia. Rahat, ja asiat pidet-tiin omissa käsissä. Kusti Syväjärvi

(sd) kirjoitti Aamulehdessä: ”Suo-men valtiolla oli tuskin lainkaan velkaa, silloin kun Koivistosta tu-li presidentti. Kekkosen jälkeen meille tuli demarivetoinen val-tiojohto. Se otti aisaparikseen oi-keistopuolue Kokoomuksen aja-maan Suomea EU:hun. Kevääl-lä 1987 SDP:n Koivisto ja Sorsa tekivät Kokoomuksen kanssa yh-teishallituksen. Ja pääministeriksi otettiin Kokoomuksen Harri Hol-keri, joka julisti ”hallittua raken-nemuutosta”, ”uutta poliittista kulttuuria” ja lupasi keventää ve-rotusta. Hallitun rakennemuutok-sen nimikkeellä polkaistiin käyn-tiin kansantalouden alasajo. Isku-sana oli saneeraus. Ensimmäisek-si saneerattiin pois Suomen suu-rin työpaikka; Wärtsilän Turun telakka. Etevät insinöörit ja pys-tyvät ammattimiehet työnnettiin työttömiksi. Sitten Holkeri julisti, ettei Suomessa kannata vaatteita tehdä. Meillä oli kukoistava teks-tiiliteollisuus. Taitavat naiset teki-vät paljon vientiinkin. Mutta Hol-kerin hallitus oikein urakoi teks-tiiliyritysten hävitystä. Ja tällaista peliä jatkettiin. Yrityksiä hävitet-tiin ja työntekijöitä saneerattiin laumoittain pois työpaikoistaan.

Rahamarkkinat oli jo 1986 va-pautettu. Ja meiltä alkoi valtava rahavuoto länteen. ”Holkerin hal-lituksen karmea tilinpäätös val-mistunut. Pahin talousromahdus sitten nälkävuosien”, kirjoitti Il-talehti 5.2.1992 Tilastokeskuksen tietojen perusteella. Suomeen tuli köyhyys sieltä EU:sta. Omat euro-kiihkoilijat sen saivat aikaan. Suo-mella oli samanlainen mahdolli-suus säilyttää kansallisvarallisuu-tensa, toimintavapautensa ja itse-näisyytensä kuin Norjalla. Mutta europuolueet SDP ja Kokoomus eivät sitä onnea kansallemme suo-neet, vaan Suomi alistettiin län-nen lypsettäväksi. Ja kansalla on maksajan ja kärsijän osa.

S. LindströmTurku

1. Missä maassa on Länsi-Euroopan halvimmat matkapuhelut?2. Kuinka monta käräjäoikeutta Suomessa on? 3. Mikä maa voitti miesten jalkapallon ensimmäisen MM-turnauk-

sen vuonna 1930? 4. Mikä maa voitti miesten jalkapallon MM-kisat v. 2002? 5. Porvoon tuomiokirkkoon putosi lentopommi vuonna 1941 – missä se räjähti? 6. Missä maassa jaetaan Concourt-kirjallisuuspalkinto? 7. Kuinka moni maailman ihmisistä ei käytä pankkipalveluja?8. Mistä kaupungista Lordi-yhtye on kotoisin?9. Kuinka suuri osa suomalaisnaisista sairastaa masennuksen ennen 70. ikävuottaan? Entä suomalaismiehistä? 10. Missä olympiakisoissa yleisurheilijat juoksivat ensi kertaa 400 metrin rataa?

Testaa tietojasi PS-visan kysymyksillä! Joka kuukausi uudet 10 kysymystä. Oikeat vastaukset sivulla 3.

PS-visa

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 7/2006 Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 20

POSTI-MAKSU

MAKSETTU

Esko

n ku

vaku

lma

Verottajan yltiöpäisyys mieletön-tä, jos verottaja väittää jotakin ai-van tolkutonta ei voi olla oikeu-tettua että syytetty joutuu ensin maksamaan ja sitten pitkän pro-sessin jälkeen saa rahat takaisin jos on enää olemassa mistä ottaa. Mutta lopultahan oikeus toteutuu ja todetaan että verottajan tieto-konevian takia oli väärässä eikä kukaan saa mitään seuraamusta mokastaan.

• • •

Arvonlisävero poistettava. Silloin tulisi ilmatteiset lääkkeet takaisin. Se halventaisi elämistä muuten-kin. Ajatelkaa meitä köyhiä.

• • •

Puolueen lehti on nyt aidon leh-den näköinen ja sillä jos millään me luomme vaalityölle profiilin. Kiitos lehden ulkoasun toteutta-jille ja juttujen tekijöille, lehdes-sä on nyt muutakin kuin puolu-een väelle luettavaa.

Autokoulujen, taksien, apteekki-en, postin kilpailuttamiselle luo-tava todellinen mahdollisuus. Ny-kyisin ne ovat monopoleja joita en voi käsittää.

• • •

Uudet jäsenet tervetuloa puo-lueeseen yhteisiin talkoisiin pa-remman ja oikeudenmukaisem-man Suomen puolesta.

• • •

Älkää nurisko kun työpaikat me-nevät ulkomaille. Pyytäkää lisää

Kerro mielipiteesi matkapuhelimella!palkkaa ja Pekkasia, jos niihin ei suostuta niin aloittakaa sit-ten vaikka laiton lakko. Kyllä se siitä asiat lutviutuu.

• • •

Ruotsin kieli vapaaehtoiseksi kaikissa oppilaitoksissamme, elämmehän vapaassa suomes-sa emmekä ruotsin vallan al-la enää.

• • •

Onko ryhmäkuri eduskunnassa esteenä kansanedustajan toi-minnalle? Edustajanhan pitäi-si toteuttaa äänestäjiensä tah-toa eikä puoluevallan tahtoa.

Sana on vapaa ”Lyhyet” -palstalla. Lähetä puheen-vuorosi meille ja muistathan allekirjoittaa viestisi. Palstalle tarkoitetut viestit numeroon 0207 415162

(Hinta on normaali teksti-viestin hinta.)

lyhyet

Kännykkäviestit

Liity PerusS-listalleKun haluat ajankohtaisia uutisia politiikasta, kannanottoja tai tietojatulevista tapahtumista,liity PerusS-sähköpostilistalle.

Lähetä sähköposti-osoitteesi osoitteeseenperussuomalaiset@eduskunta.fi

Listalle kuuluminen on maksutontaeikä edellytä Perussuomalaisenpuolueen jäsenyyttä.

2006

Eduskuntavaalit2007

Kiinnostaako kansanedustajuus?

www.vaalit.fi

Perustuslakimme mukaan valtiovalta Suomessa

kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville

kokoontunut eduskunta. Eduskuntaan kuuluu

200 kansanedustajaa, jotka valitaan joka neljäs

vuosi toimitettavilla vaaleilla.

Seuraavat eduskuntavaalit pidetään 18. maaliskuuta 2007. Timo Soi-nin hienon presidentinvaalimenestyksen jälkeen Perussuomalaiset ovat vahvassa nousussa ja lähdemme luonnollisesti hakemaan vaalivoittoa eduskuntavaaleissakin.

Haluatko tukea työtämme Suomen kansan parhaaksi? Haluatko olla mukana tekemässä historiaa? Tarvitsemme eduskuntavaaleihin paitsi hyviä ehdokkaita myös tarmokkaita vaalityöntekijöitä. Jokaiselle löy-tyy tehtävää!

Ota yhteys Perussuomalaisten puoluesihteeriin Hannu Purhoon puhe-limitse 050-5738157 tai sähköpostitse hannu.purho@eduskunta.fi ja ker-ro tilanteestasi tai esitä kysymyksiä.

Jatkossa voit tutustua sivujen www.perussuomalaiset.fi kautta Perus-suomalaisten ehdokkaisiin.

Lisätietoja eduskuntavaaleista löydät sivuilta www.vaalit.fi.