1•16

Aamupala tärkeä työvireyden ylläpitäjä

TUNTURIN PÄÄLLÄ

IHMINEN HUOMAA

PIENUUTENSA

Ympäristöala on

varmaveikkaus!

sisältö 1•16

Toimitus ja toimisto Vuorikatu 22 A 15, 00100 Helsinki09 622 6850, www.ykl.fi, etunimi.sukunimi@ykl.fi

Osoitteenmuutoksetwww.ykl.fi, 09 622 68530, ykl@ykl.fi

PäätoimittajaTuula Kilpeläinen, 040 583 2494

ToimituskuntaTuovi Kurttio, Vilja Varho, Tuula Kilpeläinen

Ilmoitushinnat1/1 sivu 800 e, 1/2 sivua 550 e, 1/4 sivua 350 e, takakansi 1 000 e

IlmoituksetJuha Halminen, 09 873 6944, juha.halminen@kolumbus.fi

Ulkoasu ja taittoTotal Layout Oy / Toni Talvenheimo

PainoERWEKO, Helsinki Lehti on painettu Lumisilk -paperille, joka täyttää joutsenmerkityn painotyön vaatimukset.

Tilaushinta: 20 euroa vuosikerta

A i k a k a u s l e h t i e n l i i t o n j ä s e n

Y M P Ä R I S T Ö A S I A N T U N T I J O I D E N K E S K U S L I I T O N J Ä S E N L E H T I

ISSN-L 1459-515X

IAET- kassa on YKL:n jäsenten työttömyyskassa

Puhelinpalvelu: 09 4763 7600Faksi: 09 4763 7690Asiakaspalvelupiste: ma ja ke 10-15 ja pe 10-13Ratavartijankatu 2, 4. kerros, 00520 Helsinkiwww.iaet.fi, iaet@iaet.fi

Seuraava numero 10.6.2016

1•16

Aamupala tärkeä työvireyden ylläpitäjä

Ympäristöala on

varma

TUNTURIN PÄÄLLÄ

IHMINEN HUOMAA

PIENUUTENSA

veikkaus! Kannen kuva: Eeva Vänskä

Loimu MARRASKUUN LOPULLA YKL:n, Luonnontieteen Akateemisten ja

Metsänhoitajaliiton valtuustot hyväksyivät kokouksissaan aiesopimuksen liittojen yhdistymisestä yhdeksi uudeksi liitoksi. Aiesopimus allekirjoitet-tiin joulukuun 8. päivänä ja sen jälkeen alkoi todellinen fuusioon tähtäävä työ. Teknisesti uusi liitto rakennetaan LALin säännöt uudistamalla uuden

liiton säännöiksi.Jo koko viime vuoden ajan liittojen toimistojen työryhmät keräsivät

erilaisia taustatietoja yhdistymisen tausta-aineistoksi. Myös liittojen hallitukset ja valtuustot käsittelivät asiaa seminaareissaan.

Tammikuussa LALin valtuusto hyväksyi myös uudelle liitolle moni-vaiheisessa yhteistyössä valmistellun nimen – Luonnon-, ympäristö- ja

metsätieteilijöiden liitto Loimu ry. Nykysuomen sanakirja sanoo muun muassa: loimu on sama kuin loimuaminen, loimotus, loimo, leimu, heh-ku, palo. Kuvaako liiton lyhytnimi, Loimu, liittoa vai ei? Se jääköön jokai-

sen itsensä pääteltäväksi, mutta kuten valtuustomme ylimääräisessä kokouksessa marraskuussa tuli esille, niin ”Loppujen lopuksi on

ihan sama, mikä liiton nimi on. Tärkeää on se, mitä liitto tekee jäseniensä eteen.”

Toivon ja uskon, että vuoden 2017 alussa aloittava noin 15 000 jäsenen liitto tulee tuomaan jäsenistölle entistä pa-

rempaa edunvalvontaa. Uskon myös liiton vaikuttavuu-den lisääntyvät, sillä suurempi koko nostaa liittoamme

korkeammalle Akava-yhteisössä. Uskon myös, että suurempi liitto voi järjestää toimintonsa tehokkaam-min ja esimerkiksi koulutuspoliittinen vaikuttami-nen tehostuu, samoin kuin opiskelijatoiminta.

Alkaneen vuoden toiminta tulee keskittymään onnistuneen fuusion toteuttamiseen normaaleja toimintoja unohtamatta. Tämä edellyttää ennen kaikkea toimiston väeltä kestävyyttä, venymistä ja yhteistyötä – tekemisen paloa. Kun jaksam-me puurtaa, niin saamme varmasti aikaiseksi entistä paremmin jäsenistöä palvelevan liiton – Loimun.

Jouni Vainio | puheenjohtaja YKL

LUONNON- YMPÄRISTÖ JA METSÄTIETEILIJÖIDEN LIITTO LOIMU RY aloittaa toimintansa 1.1.2017. Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL,

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL ja Metsänhoitajaliitto lyövät hynttyyt yhteen ja yhdistyvät yhdeksi isommaksi liitoksi.

Uusi ammattijärjestö toimii luonnon-, ympäristö- ja metsätieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneiden ja näitä tutkintoja opiskelevien edunvalvojana.

Sen tehtävä on valvoa ja edistää jäsentensä palkkauksellisia, ammatillisia ja yhteiskunnallisia etuja sekä vaikuttaa jäsenten asiantuntemuksen hyödyntämiseen

yhteiskunnan eri aloilla. Uuteen liittoon tulee noin 15 000 jäsentä.

PÄÄKIRJOITUS | puheenjohtajalta

04

02 Pääkirjoitus: Loimu

04 Henkilökuvassa Jan Ekebom

07 Ympäristöala on varma veikkaus

10 Edunvalvonta: Lomaa kohti

12 Kiertotalous – materiaalit kiertoon

16 Kohti täydellistä tekstiilikiertoa

20 Tieto Suomenlahden tilasta kerättiin tietokantaan

24 Fiiliksiä Opiskelija ja vastavalmistunut työelämässä -kiertueelta

26 Syö vireyttä työpäiviin

28 Kuopion tutkimusryhmä pienhiukkasten kimpussa

30 Tankavaaran luontokeskuksessa

32 YKL mukana Horisontti 2020 hankkeissa

34 Uutispaloja

35 Koulutuskalenteri 2016

12

METSÄHALLITUKSEN ENSIMMÄINEN MERIBIOLOGIJan Ekebom esittelee vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmaa.

SUOMENLAHTI ELPYY HITAASTI REHEVÖITYMISESTÄÄNItämeren tila kohenee, mutta näköpiirissä on jo uusia uhkatekijöitä.

PORTTI SUOMEN TOISEKSI SUOSITUIMPAAN KANSALLISPUISTOONMetsähallituksen suunnittelija Aini Magga esittelee kansallispuiston historiaa ja mahdollisuuksia

TOISEN YLIJÄÄMÄ ON TOISEN RAAKA-AINEKiertotalous tarjoaa paljon mahdolli-suuksia, mutta niiden eteen on tehtävä vielä töitä.

TEKSTIILIKUIDUT KIERTOON!Tekstiilien kiertotalous -hankkeessa etsitään ratkaisuja tehokkaampaan tekstiilien kierrätykseen.

30

SHU

TT

ERS

TOC

K

16

22

2 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 3

HENKILÖKUVA | Jan Ekebom

Vedenalaista meriluontoa on tutkittu systemaattisesti vasta 2000-luvulla. Suomen ympäristökeskuksen vetämä Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inven-

tointiohjelma Velmu alkoi 12 vuotta sitten. Sen puitteissa on selvitetty meri- ja rannik-koalueemme tärkeimpien luontotyyppien ja lajien esiintyminen ja levinneisyys.

Velmun ensimmäinen inventointikierros on nyt käyty rannikon koko pituudelta ja tammi-kuussa julkaistiin sen pohjalta laadittu, kaikille avoin karttapalvelu verkossa.

– Keskeisimmät työtehtäväni ovat liittyneet Velmuun. Metsähallituksen luontopalvelujen meribiologisissa tehtävissä meitä on nyt kym-menen henkilöä ja kaikki ovat jossain vaiheessa olleet mukana Velmussa. Useat kymmenet lisää oli mukana maastotyössä, Ekebom sanoo.

Velmun kenttätyössä Metsähallitus teki valtaosan biologisista inventoinneista, ensisi-jaisesti valtion vesillä. Biologisiin inventoin-teihin osallistuivat myös ELY-keskukset. Syke inventoi aluksillaan avomerellä ja syvemmillä

Kun Jan Ekebom tuli töihin Metsähallitukseen vuonna 2002, hän oli talon ensimmäinen meribiologi ja metsämiesten keskuudessa melkoisen outo lintu. Hänen tehtäviään oli meriluonnon inventointi, nyt hän koordinoi meriluonnon suojelua valtion vesillä. Välillä hän on ehtinyt olla töissä EU-komissiossa merialuesuunnittelun ympäristöasiantuntijana.

Pinnan alla meribiologi on omassa elementissään

teksti • kuva • H A R R I E T Ö S T E R

aiheesta ei oikein ollut työllistäjäksi, joten hän siirtyi Syke:n palvelukseen, missä työkenttänä oli rannikon kasvillisuuspohjien kartoitus sekä meriluonnon suojelu. Syke:ssä hän oli runsaat seitsemän vuotta ennen siirtymistään Metsä-hallitukseen.

VELMULLE TARVITAAN JATKOA

– Velmun puitteissa on kerätty vedenalaista inventointitietoa videolla kaikkiaan 70 000 pisteessä. Lisäksi on sukeltamalla tehty tuhat-kunta inventointilinjaa ja otettu pohjanäytteitä. Silti monet alueet ovat edelleen inventoimatta ja paikoin inventointipisteet ovat niin kaukana toisistaan, että ne antavat vain summittaista tietoa kustakin alueesta, Ekebom sanoo.

– Siksi jatkoprojekti Velmu 2 olisi tarpeen. Se antaisi mahdollisuuden tarkistaa, missä määrin tiedot edelleen pitävät paikkaansa. Ensimmäisis-tä inventoinneista vuonna 2004 jotkut asiat ovat saattaneet muuttua huomattavasti, hän sanoo.

Ekebom koordinoi Metsähallituksen me-ribiologista työtä ja hoitaa suhteet muihin yh-teistyötahoihin ja viranomaisiin. Metsähallitus tekee myös meriluonnon tilanarviointeja omilla

vesillään, esimerkkinä hiljattain tehty selvitys Suomenlahden merikansallispuistojen täyden-tämistarpeista.

– Merellinen luonnonsuojelu ja aluesuun-nittelu kulkevat käsi kädessä. Luonnonsuoje-lualueet eivät sellaisinaan riitä, vaan on toimit-tava kestävällä tavalla sekä niillä että niiden ulkopuolella. Taustatietoa tarvitaan, jotta merirakentamisen ja meriliikenteen suunnitte-lussa löydetään ympäristöä vähiten kuormitta-va vaihtoehto, Ekebom toteaa.

YMPÄRISTÖNÄKÖKULMA EU:N MERISUUNNITTELUUN

Merialueiden suunnittelu oli keskipisteessä myös Ekebomin toimiessa 2009–2011 Euroo-pan komissiossa Brysselissä. Hän oli virkava-paalla Metsähallituksesta ja töissä kansallisena ympäristöasiantuntijana komission meriasioi-den ja kalastuksen pääosastolla.

– Päätehtäväni oli selvittää taustatietoja mahdolliseen merisuunnittelua koskevaan direktiiviin. Käytännössä toimin linkkinä me-riasioiden ja ympäristöasioiden pääosastojen välillä, hän sanoo.

– Työ ja työympäristö Komissiossa olivat kiinnostavia. Kukaan ei siellä tee työtään yksin, vaan kaikki tehdään ryhmässä ja siellä on fiksua porukkaa töissä. Tuo direktiivi julkaistiin sitten vuonna 2014.

Ekebom on yhtenä EU:n alaisen Euroopan meri- ja kalatalousrahaston sihteereistä mu-kana valmistelemassa varojenkäytön suunni-telmaa. Hän on myös neljän vuoden ajan ollut Helcom Habitat -työryhmän puheenjohtajana.

PINNAN ALLE SNORKLATEN

Ollessaan Syke:ssä Ekebom toimi luottamus-miehenä ja tuli näin mukaan YKL:n toimintaan. Hän istui valtuustossa 1998–2002 ja samaan aikaan hallituksessa. Ensi vuodenvaihteessa tapahtuvaan YKL:n, Luonnontieteiden akatee-misten liiton ja Metsänhoitajaliiton yhdistymi-seen hän suhtautuu myönteisesti.

– Näiden järjestöjen allianssista keskustel-tiin jo silloin, kun istuin hallituksessa.

– Kaikki kolme ovat melko pieniä järjestöjä ja jäsenpohja on saman tyyppinen. Yhteisjärjes-tö saa enemmän painoarvoa ja tulee paremmin kuulluksi sekä Akavassa että keskusteluissa

työnantajien kanssa. Monessa työpaikassa – kuten Syke:ssä ja Metsähallituksessa – jäsen-asioita hoitaa jo yhteinen luottamusmies.

– Mutta toivon, että YKL:n jäseniä palvele-vaa asiantuntemusta ei saa fuusiossa hukata tai vähentää.

Ei ole mikään yllätys, että meribiologin harrastukset liittyvät luontoon ja mereen: kesämökkeily, kalastus sekä merellisen luonnon ja laivojen valokuvaaminen. Ekebom valittiin vuosi sitten Natur och Miljö -järjestön hallituk-sen puheenjohtajaksi.

– Puheenjohtajuus kuuluu vapaa-aikaani, mutta on tavallaan enemmän kuin harrastus, hän sanoo.

Vedenalaisen luonnon inventoinneissa hän oli alkuvuosina itse mukana kenttätyössä, mut-ta lopetti sukeltamisen yhdeksän vuotta sitten.

– Työssä sukeltaminen vaatii hyvää rutiinia ja kovaa kuntoa. Ellei siihen kykene, sukeltami-seen liittyvät riskit kasvavat, hän toteaa.

– Kävin tosin snorklaamassa viime loka-kuussa, kun tutustuin Saaristomeren kansallis-puiston vedenalaiseen veistospolkuun Dalskä-rin rantavedessä. Se on hieno paikka. ○

alueilla. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, nykyinen Luonnonvarakeskus, vastasi kalojen kutualueiden inventoinneista ja Geologian tutkimuskeskus kartoitti merenpohjan raken-netta. Yhteistyökumppaneita olivat myös useat yliopistot sekä Merivoimien tutkimuslaitos.

NELJÄNNES METSÄHALLITUKSEN MAISTA ONKIN MERTA

Valtion merialueet, eli yli puolet Suomen alue-vesistä, siirrettiin Metsähallituksen hallintaan vuonna 1996. Yhtäkkiä neljännes Metsähalli-tuksen alueista olikin merta ja suurin osa siitä merenpinnan alla olevaa luontoa. Taloon kirjoi-tettiin meristrategia vuonna 2001 ja päätettiin, että alkuun palkataan meribiologi töihin.

– Siihen asti merenpohjaa oli yleensäkin tut-kittu vain satunnaisesti, rakennushankkeiden ympäristövaikutusten selvittelyn yhteydessä, tai biologisten asemien ympärillä. Tarvittiin pikaisesti tietoa meriluonnosta ja sen tilasta, Ekebom toteaa.

Ekebom opiskeli meribiologiaa Helsingin yliopistossa ja teki lisensiaatintyön merenpoh-jien toisenvaraisista siimaeliöistä. Siimaeliö-

Ekebomin mielestä merellinen luonnonsuojelu ja aluesuunnittelu

kulkevat käsi kädessä.

Velmun ensimmäinen inventointikierros on nyt käyty rannikon koko pituudelta ja sen pohjalta on laadittu kaikille avoin karttapalvelu verkossa.

4 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 5

26.–27.5.2016 Messukeskus HelsinkiHelsinki Chemicals Forum 2016 ohjelma on julkaistu!Helsinki Chemicals Forum on vuosittain järjestettävä kansainvälinen kemikaaliturvallisuuden ja -johtamisen keskustelufoorumi ja verkostoitumistilaisuus alan ammattilaisille ja aiheesta kiinnostuneille. Konferenssin ohjelma perustuu ajankohtaisiin puheenvuoroihin ja paneelikeskusteluihin sekä niiden pohjalta käytäviin keskusteluihin. Foorumin kieli on englanti. Tervetuloa ottamaan kantaa kahdeksanteen foorumiin 26.–27.5. Messukeskus Helsinkiin!

Mediakumppani:

Yhteistyössä:

Katso koko ohjelma ja ilmoittaudu mukaan: www.helsinkicf.eu

@ChemicalsForum

Torstai 26.5.2016Keynote: The Circular Economy: a strategic opportunity for Europe Daniel Calleja-Crespo, Director General, European Commission

Keynote: Lessons learned from a decade of REACH Geert Dancet, Executive Director, ECHA

Keynote: Reflecting on the Future of Chemicals Management Sustainable Chemistry Achim Halpaap, Head, Chemicals and Waste Branch, UNEP

Panel 1: Circular Economy – Opportunities and challenges for chemicals regulationModerator: BjØrn Hansen, Head of Unit, European CommissionPanelists: • Hans Meijer, Coordinator, Ministry of Infrastucture and Environment, The Netherlands• Mari Puoskari, Strategy Director, Ekokem Group,Finland• Axel Singhofen, Member of the European Parlament• Peter Smith, Executive Director, CEFIC, Belgium• Michael Warhurst, Executive Director, CHEM Trust, UK

Panel 2: Perfluorinated chemicals – A global chemicals management issue in the need of global agreement? Moderator: Eeva Leinala, Principal Administrator, OECDPanelists:• Ronald Bock, EMEA Risk Management Manager, Chemours, Switzerland• Ian Cousins, Professor, Stockholm University, Sweden• Johanna Peltola-Thies, Senior Scientific Officer, ECHA• Lena Vierke, Scientific Officer, German Environment Agency, Germany• Mengjiao Wang, Research Scientist, Greenpeace International

Panel 3: Global Data Sharing – How can businesses and regulators make smarter use of data already available? Moderator: Andreas Herdina, Director of Cooperation, ECHAPanelists:• Bob Diderich, Head of Division, OECD• Erika Kunz, Head of Global Registration and Evaluation of Chemicals, Clariant Produkte, Germany• Christel Musset, Director of Registration, ECHA• Brian Richards, Executive Director, Office of Chemical Safety, Australia• Jake Sandersson, Manager, Environment Canada

Perjantai 27.5.2016Keynote: ARECs – The Korean REACH – A National Solution for The Control of Chemicals Jee Yoon LEE, Vice Chairman, Korea Chemicals Management Association

Panel 4: Plant Safety – Is it taking a back seat to economic pressures?Moderator: Rob Visser, Member of the HCF Programme CommitteePanelists:• Peter Kearns, Principal Administrator, OECD• Alexandros Kiriazis, Policy Officer, European Commission• Christian Schaible, Policy Manager, European Environmental Bureau(EEB), Belgium• Kenan Stevick, President, KPS Consulting, USA• Elisa Tonda, Acting Head, UNEP

Panel 5: How to tackle chemicals of high concern in products – The construction sector as a case studyModerator: Erwin Annys, Director Chemicals Policy, CEFICPanelists:• Anne-Sofie Andersson, Director, ChemSec, Sweden• Eva-Lena Carlen-Johansson, Manager, Sustainability Programs, Skanska AB, Sweden• Paolo Carrer, Professor, Milan University, Italy• Christine Däumling, Senior Scientist, German Environment Agency, Germany • Stylianos Kephalopoulos, Leader of Competence Group Exposure, European Commission – Joint Research Centre

Seuraa foorumin uutisia ja blogia osoitteessa www.helsinkicf.eu.

OsallistuminenPaikka: Messukeskus Helsinki, Messuaukio 1Rekisteröityminen: www.helsinkicf.euOsallistumismaksu: 870 € (sis. alv)

Tulevaisuustutkija Olli Hietanen näkee ympäristöalan työpaikkojen kehittymisen erittäin myönteisenä. teksti • H E I K K I J A A K K O L A kuva • M A R K K U P U L K K I N E N J A S H U T T E R S T O C K

Ympäristöala on varma veikkaus

Tulevaisuustutkija Olli Hietanen:

Cleantech eli puhdas teknologia kasvaa koko ajan niin Suomessa kuin muualla-kin. Jos Pariisin ympäristökokouksen

mukaisesti päätetään pelastaa pallo, on alan kasvu nopeaa. Jos luonnonvarojen käyttö jatkuu entiseen tahtiin, tulee pula puhtaasta vedestä ja cleantech’in kasvu on vieläkin no-peampaa. Ympäristöteknologia on aina varma veikkaus”, Hietanen tiivistää.

Ympäristöön liittyvä liiketoiminta kasvaa monella muullakin tavalla. Peltojen, metsien ja merien biomassasta jalostettavilla komponen-teilla korvataan öljyä, metallia, muovia ja kei-

nokuituja. Kaikissa biotalouden tuotantomuo-doissa ympäristöasiat huomioidaan entistäkin tarkemmin.

”Suomi ja koko maailma on siirtymässä bio-kauteen. Seuraavan 20 vuoden aikana tapahtuu enemmän kehitystä kuin edellisen 200 vuoden aikana”, Hietanen uskoo.

Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimus-keskuksessa kehitysjohtajana työskentelevää Hietasta kuunnellessa tulee välillä hiki. Hänen visionsa ovat paikoin uskomattomia, mutta osa niistä on jo tuotekehityksen alla.

Esimerkiksi havupuusta valmistettava

ekologinen vaatekuitu on tuotantovaiheessa muutamassa vuodessa. Se syrjäyttää paljon vettä ja kemikaaleja vaativan puuvillan. UPM on yhdessä VTT:n kanssa kehittänyt ”puuau-ton”, jonka materiaaleista viidennes on peräisin puusta. Puusta valmistetut biopoltto-aineet ovat arkipäivää.

Jätteen järkevästä hyödyntämisestä ener-giaksi ja lannoitteeksi Hietanen nostaa hyväksi esimerkiksi satakuntalaisen Biovakka-yhtiön.

”Käsityksemme biotaloudesta on tällä het-kellä liian kunnianhimotonta, hallituksen biota-louden kärkihanke mukaan lukien. Risuenergia

”Seuraavan 20 vuoden aikana tapahtuu enemmän kehitystä kuin edellisen 200 vuoden aikana.”

YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 7

ja lähiruoka eivät ole lähelläkään biotalouden kärkeä”, Hietanen pamauttaa.

Hän osaa kuvailla biotalouden sisällön konkreettisesti eikä vain maa- ja metsätalouden uusiksi vaatteiksi. Hietanen nimittää biotalout-ta myös fotosynteesiklusteriksi. Pysymällä bio-talouden kehityksen kärkijoukoissa työpaikat Suomessa lisääntyvät, eivät suinkaan vähene.

KIERTOTALOUS KIRITTÄÄ KEHITYSTÄ

Kiertotalous on noussut biotalouden rinnalla muotitermiksi. Silläkin Hietanen näkee oikeaa sisältöä.

”Jokainen raaka-aine pitää pystyä käyttä-mään mahdollisimman monta kertaa. Esimer-kiksi pellon biomassasta voidaan tehdä ensin ruokaa ja biomateriaaleja, sitten energiaa ja lopulta jätteestä tehdään jälleen ruokaa”, hän havainnollistaa.

Samaa pätee metsän tuotteisiin, sillä yksit-täisellä puulla voi olla monta käyttökohdetta. Ensin puu on palvelu, sitten sekä puuraken-tamisen että kuidun lähde. Puusta voidaan erottaa myös erilaisia molekyylejä ja lopuksi kaikista käyttömuodoista saadaan bioenergiaa. Tuhkakin voidaan hyödyntää.

”Biomassan tuotanto ja sen jalostaminen muistuttavat Kalevalan visiota Sammosta”, Hietanen vertaa.

Teollisen kiertotalouden ja ympäristötek-nologian rinnalla kehittyy myös uusia käyttö-kulttuureita ja sosiaalisia innovaatioita, kuten jakamistaloutta, jossa kiertotalouden idean mukaisesti myös monet kulutustavarat autoista työkaluihin ovat yhteiskäytössä. Niiden jakami-nen sosiaalisen median kautta on helppoa.

”Biotalous, kiertotalous, jakamistalous ja uusi ympäristöteknologia mahdollistavat uusia kes-täviä ratkaisuja, mutta mikään tuotantotapa ei ole automaattisesti kestävä. Siksi on tärkeää, että kehittymässä olevaa biotaloutta sekä sen rinnalla tapahtuvaa robotiikkaa, esineiden internetiä ja

tiedon louhintaa kehitetään erityisesti kestävyy-den näkökulmasta ympäristöteknologiana. Tämä on ihmiskunnan suurin mahdollisuus kestävän kehityksen ja esimerkiksi ilmaston muutoksen hallinnassa”, Hietanen painottaa.

RYHMÄTYHMYYS SYÖ IDEAT

Hietanen viljelee mielellään ryhmätyhmyys-kä-sitettä. Sitä esiintyy jokaisella alalla.

Ryhmätyhmyys tiivistyy siihen, että sa-manlaisen taustan omaavat ihmiset yrittävät kehittää omaa elinkeinoaan. Ajatukset pyörivät pääosin samaa rataa ja nykytilanne pyritään säilyttämään entisellään. Kun joukkoon sujah-taa IT-ammattilainen kehittelemään algorit-mejä 3D-tulostusta varten, tapahtuu todellista kehitystä.

”Yhteiskunnan muutoshaluttomuuden vuoksi olemme viime vuosina hukanneet suuren osan viimeisten 20–30 vuoden aikana tehdyistä innovaatioistamme. Ryhmätyhmyy-den yhtenä ilmentymänä Suomessa on lukema-ton määrä erilaisia klustereita, joissa ei tapahdu todellista kehitystä. Osa toimialoista on onneksi ohittanut pahimman ryhmätyhmyysvaiheen ja start-up-yrityksiä syntyy useille aloille”, Hieta-nen iloitsee.

”Suomalainen maaseutu ja luonto on todella rikasta. Siellä riittää puhdasta vettä ja siellä pys-tytään tuottamaan paljon biomassaa. Pelloilla, metsissä ja merissä pitää alkaa kasvattaa uusia organismeja. Esimerkiksi merien levät ovat erinomaista raaka-ainetta energiaksi tai ruoaksi. Meriteollisuudenkin kannattaisi ryhmätyhmyy-dessään unohtaa hetkeksi laivat, kuten maa-talouden ruoka ja metsäteollisuuden paperi. Silloin tuotekehityksessä päästään uudelle tasolle”, Hietanen opastaa.

HIILINIELUJA JA 3D-PIHVEJÄ

Metsä tuottaa biomateriaalien lisäksi palveluita. Metsien arvo kasvihuoneilmiön suitsijana on

yleisesti hyväksytty ja Pariisin ilmastokokouk-sessa metsien asema vielä vahvistui.

”Miksi emme esimerkiksi vuokraisi havu-puita saksalaisille luontoaktivisteille henkilö-kohtaisiksi hiilinieluiksi? Se olisi samanlainen eettinen tuote kuin kehitysmaihin ostettavat vuohet. Samalla pelastettaisiin metsiä ja met-säala saisi tuloja kaatamatta puita”, Hietanen havahduttaa.

Melko lähellä olevaa tulevaisuutta edustaa myös Hietasen näkemys siitä, että lihantuotan-toketjussa ei kohta tarvita enää eläimiä. Hän muistuttaa, että vuonna 2009 keinolihapihvin valmistaminen maksoi 300 000 euroa, kun se nykyään maksaa enää 11 euroa.

Pelloilla voitaisiin kasvattaa kyberhyöntei-siä, jotka ensin torjuisivat kasvitauteja ja sen jälkeen ne jalostettaisiin proteiinin lähteeksi. Navetat puolestaan voisivat olla biolaboratorioi-ta, joissa kasvatettaisiin 50 tonnin fileitä.

”30 vuoden päästä lehmiä ei tarvita enää mihinkään. ’Lehmä’ on silloin pelkkä algoritmi ja parhaat lehmätilat ovat tietotekniikkataloja.”

Perinteinen tapa tuottaa ruokaa säilynee silti pitkään uusien tapojen rinnalla. Eläimestä tuotetun pihvin hinta nousee pilviin, samoin luomutuotteiden. Vain rikkailla on varaa pe-rinteiseen ruokaan. Valtaväestö syö edullisista, uudella teknologialla tuotettua ruokaa.

GEENIMUUNTELUA TARVITAAN

Tulevaisuudentutkija uskoo, että geenimuun-telu hyväksytään jatkossa nykyistä laajemmin. Muuta vaihtoehtoa ei ole, sillä muuten maapal-lo eriarvoistuu. Vain rikkailla olisi mahdollisuus ostaa ruokaa.

”Nykyiset tuotantoeläimet voivat tuottaa jatkossa ruoan sijasta lääkeaineita ja entsyy-mejä. Maito ja liha syntyvät toisen prosessin kautta, eikä niiden tuottamiseen tarvita eläimiä. Biokauden tuotanto on paljon nykyistä ekote-hokkaampaa”, Hietanen painottaa.

Myös ihmisten varaosia, kuten niveliä, maksoja ja sydämiä, pystytään valmistamaan 3D-tulostimilla suoraan biomateriaaleista.

TEKNOLOGIA TUO TYÖTÄ

Hietanen ei pelkää työpaikkojen vähenevän Suomessa, päinvastoin.

”Kärsimme pian työvoimapulasta. Osa ammateista häviää, mutta teknologian osaajia tarvitaan aikaisempaa enemmän. Automatiikka ja robotit hoitavat monia nykyisiä töitä ja ihmi-sille jää aikaa uusiin töihin”, Hietanen sanoo.

”Esimerkiksi vanhusten palvelutaloissa robotit voivat hoitaa rutiinitehtäviä, kuten sii-vousta, ruoanlaittoa, lääkkeiden jakoa tai asuk-kaiden seurantaa. Hoitajille jää enemmän aikaa täyttää asukkaiden muita tarpeita ja seurustella heidän kanssaan.”

Hietanen muistuttaa, että jo höyrykoneen ja autojen keksimisen myötä pelättiin työpaikko-jen vähenevän, mutta ne lisääntyivät ja kehitys vain kiihtyi. Niin käy nytkin.

”Kun lähes kaikki on automatisoitu, pitää yhteiskunnassa olla hirvittävän suuret helpdes-kit ja ne työllistävät paljon ihmisiä.”

Onnistuneesta uuden teknologian ja ajatte-lun käyttöönotosta Hietanen nostaa esimerkiksi

Uudenkaupungin autotehtaan. Autotehdas on erittäin robotisoitunut, mutta silti se palkkaa koko ajan lisää väkeä.

Teknoajan epäonnistujiksi tutkija nimeää nettikaupan, virtuaalikoulut ja median. Uudessa ajassa asiat on tehtävä kokonaan uudella tavalla. Vanhojen käytäntöjen siirtäminen verkkoon ei ole hänen mielestään mikään innovaatio.

”Suomi on taantunut omaa syytämme. Olemme pyrkineet säilyttämään vanhoja rakenteita. Maailman tai Euroopan ongelmat eivät ole ajaneet meitä lamaan. Hyvä puoli on, että myös ratkaisut ovat omissa käsissämme,” Hietanen tiivistää suomalaisen yhteiskunnan talousongelmat.

”Työelämässä tarvitaan uusia taitoja ja avaraa ajattelua. Myös ammattiyhdistysliikkeen on muututtava työelämän mukana. Arvostan ay-liikettä ja sen satavuotista historiaa suuresti, mutta nyt se on takertunut liiaksi nykyisen tilanteen säilyttämiseen”, Hietanen varoittaa.

Visionääri tarjoilee lopuksi rajattoman tek-nologiakehityksen mahdollisuuksista esimer-kiksi ihmiselle valmistetun keinosilmän, johon on integroitu internet. Keinosilmä pystytään lääketieteilijöiden mukaan valmistamaan kym-menen vuoden sisällä.

”Miksei siis yksinkertaisia joka kodin tuottei-ta, kuten likaa syöviä mattoja, tapetteja, elekt-roniikkaa, vaatteita ja ruokaa, voitaisi tulostaa biomateriaaliprinttereillä järkevään hintaan jo kymmenen vuoden päästä”, Hietanen jättää kuulijan äimistelemään. ○

Olli Hietanen on aktiivinen vapaa-ajan kalastaja ja merellä on tilaa ajatella. Meriteollisuuden kannattaisi hänen mielestään unohtaa laivat ja miettiä, mitä biomateriaaleja merissä voitaisiin tuottaa.

Hiilinielu saksalaiselle. Puu voi olla ensin palvelu ja sen jälkeen teollisuuden raaka-ai-ne monessa eri muodossa. Olli Hietanen kiittelee metsäsektoria siitä, että se heräsi biokauteen ajoissa.

OLLI HIETANEN

• VTM• Kehitysjohtaja, Turun yliopiston

Tulevaisuuden tutkimuskeskus• Työskennellyt tulevaisuuden

tutkijana 15 vuotta • Toiminut aikaisemmin mm.

valokuvaajana, kustantajana ja jäte- ja kierrätysalan yrittäjänä

• Eduskunnan tulevaisuusvalio - kunnan pysyvä asiantuntija vuodesta 2011 lähtien

• 50 vuotta• Asuu Turussa• Kysytty puhuja

8 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 9

EDUNVALVONTA

Lomaa kohtiTalven selkä on taittunut ja ajatukset alkavat jo kohdistua ensi kesään ja lomaan. Pääosin vuosilomien osalta mennään edellisvuoden malliin. Hallitus on kuitenkin antanut esityksen, jonka mukaan lomalla sairastumiseen palaa karenssi ja äitiys- ja vanhempainvapaan ajalta vuosiloman karttuminen vähenee. Tässä artikkelissa käyn läpi lomiin liittyviä perusasioita.

teksti • A R J A V A R I S , e d u n v a l v o n t a p ä ä l l i k k ö , Y K L kuva • I N G I M A G E

Oikeus vuosilomaetuuksiin perus-tuu vuosilomalakiin, mutta eri alojen virka- ja työehtosopimuk-

sissa on runsaasti vuosilomaa koskevia, laista poikkeavia määräyksiä. Valtio-sek-torilla on jopa kokonaan erillinen vuosilo-mia koskeva sopimuskin, joka uusitaan aina sopimuskausittain. Nämä erilaiset sopimusmääräykset ovat syntyneet osin asianomaisen alan tarpeesta ja osin ne ovat historian tuotetta, mutta aiheutta-vat aika usein hämmennystä varsinkin silloin kun siirrytään työskentelemään toimialalta toiselle. Lisäksi yksittäisillä työpaikoilla voidaan noudattaa työnte-kijän osalta lakia tai työehtosopimusta edullisempaa käytäntöä. Tämän vuoksi on hyvä tarkistaa, mitä oman alan työ-ehtosopimuksessa on sovittu vuosilo-masta tai millainen on oman työpaikan lomakäytäntö.

VUOSILOMA ANSAITAAN

Loma kertyy ansaintaperiaatteella. Tule-van kesän lomat on ansaittu edeltävänä

lomanmääräytymisvuotena, joka on aina 1.4. - 31.3 välinen aika. Jos työsuhde yksityisellä sektorilla on kestänyt 31.3. mennessä alle vuoden, vuosilomaa on an-saittu 2 arkipäivää, tai jos työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt yli vuoden, vuosilo-maa on ansaittu 2,5 arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Puolikkaat lomapäivät pyöristetään aina ylöspäin.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi määräytyy joko ns. 14 päivän säännön tai ns. 35 tunnin säännön perusteella. Säännön valinta ratkeaa työsopimuksen mukaisen työajan perusteella. Vähintään 14 päivänä kuukaudessa säännöllisesti työskentelevät työntekijät, ansaitsevat lo-maa niiltä kuukausilta, joina hänelle kertyy yhteensä vähintään 14 työpäivää tai työs-säolopäivien veroista päivää. Työpäivien pituudella ei ole merkitystä. Työntekijä, joka ei työsopimuksen perusteella työs-kentele joka kuukausi 14 työpäivää, mutta säännöllinen työaika on kuitenkin yli 35 tuntia kuukaudessa, ansaitsee vuosilomaa

niiltä kalenterikuukausilta, joina hänelle kertyy työtä tai työssäolon veroista aikaa vähintään 35 tuntia.

Vuosilomalain mukaan vuosilomapäi-viä ovat arkipäivät, joihin myös lauantai kuuluu. Tästä johtuen yksityisen sekto-rin palveluksessa yksi täysi lomaviikko kuluttaa kuusi vuosilomapäivää. Yleinen käytäntö on, että yksittäisten lomapäivien kohdalla viisi irtopäivää kuluttaa yhden lauantaita vastaavan lomapäivän.

JULKISELLA SEKTORILLA ON ERILAINEN JÄRJESTELMÄ

Valtiolla ja kunnissa lomalaskenta on erilainen. Ansaittujen lomapäivien määrä selviää ns. lomataulukoista, kunhan vain tietää kuinka monta täyttä lomanmääräy-tymiskuukautta on lomavuoden aikana työssä ollut.

Valtiolla ja kunnissa vuosiloma kertyy ja myös kuluu työpäivinä. Viikon loma jul-kisella sektorilla kuluttaa siis viisi lomapäi-vää eikä irrallisten lomapäivien kohdalla tarvitse miettiä lauantaiden vaikutusta.

LOMA-AJAN PALKKA

Kuukausipalkkaiselle henkilölle makse-taan vuosiloman ajalta palkkaa lomal-lelähtöhetken varsinaisen kuukausipalkan mukaan. Palkkaan kuuluvat luontoisedut on annettava myös vähentämättöminä. Luontoisedut, jotka eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, korva-taan rahalla verotusarvon mukaan.

Niille, joihin sovelletaan ns. 35 tunnin ansaintasääntöä ja joille maksetaan muuta kuin viikko- tai kuukausipalkka (esim. tuntipalkkaiset), maksetaan prosentti-perusteinen vuosilomapalkka, joka on palvelussuhteen kestosta riippuen 9 % tai 11,5 % edellisen lomanmääräytymisvuo-den aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta. Myös sellaisille henkilöille, joilla työaika on lomanmääräy-tymisvuoden aikana muuttunut koko-ai-kaisesta osa-aikaiseksi tai päinvastoin, maksetaan lomapalkka prosenttiperus-teisesti. Tällaisissa tapauksissa vuosilo-mapalkka on yleensä normaalia palkkaa pienempi.

LOMAN ANTAMINEN

Työnantaja tekee päätökset lomien ajankohdista, niistä ei siis tarvitse sopia. Työntekijälle pitää kuitenkin kertoa, millä periaatteilla lomat jaetaan sekä antaa hänelle tilaisuus esittää omat toiveensa loman sijoittamisen suhteen. Loman ajankohdasta tulee ilmoittaa mahdolli-simman aikaisin, viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Mikäli kuukauden ilmoitusaikaa ei voida noudattaa, tulee loman aloittamisesta ilmoittaa viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista eikä tästä voi poiketa muuten kuin sopimalla. Ilmoitus sitoo työnantajaa ja mikäli loman ajankohtaa siirretään yksipuolisesti, jou-tuu hän korvaamaan aiheutetun vahingon, kuten matkan perumisen tai loma-asun-non vuokran.

PÄTKÄTYÖLÄISEN LOMAT

Määräaikaisessa työssä lomaa kertyy aivan samalla tavoin kuin toistaiseksi voimassa olevassakin. Määräaikaisia ei saa myös-kään kohdella eriarvoisesti vakituisiin nähden mitä lomien antamiseen tulee. Edellisellä lomanmääräytymiskaudella kertynyt loma annetaan lomakaudella ja mahdollinen talviloma sen jälkeen. Jos työsuhde päättyy ennen lomakauden päättymistä, ei vuosilomaa ole välttämättä velvollisuutta ainakaan kokonaan antaa, vaan pitämättömät lomat maksetaan työ-suhteen päättyessä lomakorvauksena. Jos määräaikaista sopimusta seuraa välittö-mästi tai aivan lyhyen katkon jälkeen uusi työ- tai virkasuhde, pitää työnantajalle ilmoittaa, että kertyneet ja pitämättömät vuosilomat halutaan siirtää pidettäväksi uuden sopimuksen aikana.

LOMARAHA JA LOMALTAPALUURAHA

Lomarahaa tai lomaltapaluurahaa koske-via säännöksiä ei ole laissa vaan niistä on sovittu virka- ja työehtosopimuksissa. Näi-tä sopimuksia on kuitenkin lukuisa määrä ja ne poikkeavat sisällöltään huomattavasti toisistaan. Kaikki ylemmät toimihenkilöt eivät myöskään ole työehtosopimusten soveltamisalan piirissä. Näiden henkilöi-den on aina syytä sopia lomarahasta tai lomaltapaluurahasta työsopimuksessaan.

Lomarahan tai lomaltapaluurahan suu-ruus on yleensä 50 prosenttia rahana mak-setusta lomapalkasta. Lomaltapaluurahaa ei yleensä makseta, ellei työntekijä palaa takaisin työhön vuosiloman jälkeen. Lo-marahan osalta ei tällaista työhön paluun vaatimusta ole, vaan lomaraha maksetaan pääsääntöisesti aina, jos vuosilomaa pide-tään työsuhteen aikana. Kunnan ja valtion palveluksessa oleville lomaraha maksetaan myös työ- tai virkasuhteen päättyessä lo-makorvauksen yhteydessä. Lomarahaa tai lomaltapaluurahaa koskevat yksityiskoh-

dat on siis syytä tarkistaa työsuhteeseen sovellettavasta työehtosopimuksesta.

Vuosilomiin liittyvistä asioista voit kysyä tarkemmin luottamusmieheltäsi tai olla yhteydessä YKL:n lakimieheen. ○

ANNETUSSA lakiesityksessä vuo-silomalain työssäolon veroista aikaa ja työssäolopäivien veroisia päiviä koskevia säännöksiä esitetään muu-tettaviksi siten, että äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalta vuosilomaa kertyisi enintään kuuden kuukauden ajalta. Sairausvakuutuslain säännöstä työnantajien oikeudesta vuosiloma-kustannuskorvauksiin ehdotetaan muutettavaksi siten, että oikeus korvauksiin olisi vain lakisääteisen vuosiloman ajalta.

Lisäksi vuosilomalakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työntekijän, virkamiehen tai viranhaltijan tullessa sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvyttömäksi vuosilomansa aikana kuusi ensimmäistä työkyvyttömyys-päivää olisivat omavastuupäiviä, jotka eivät oikeuttaisi lomapäivien siirtoon. Työntekijälle, virkamiehelle tai viran-haltijalle, joka on lomanmääräytymis-vuoden aikana ansainnut vähintään neljän viikon vuosiloman, turvattaisiin omavastuupäiväsääntelystä huolimat-ta kuitenkin aina oikeus vähintään neljän viikon vuotuiseen vuosilomaan.

Lakien on tarkoitus tulla voimaan niiden hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeisen seuraavan lomanmääräy-tymisvuoden alusta eli 1. päivänä huhtikuuta 2016.

HALLITUS PALAUTTAA LOMALLA SAIRASTAMISEN KARENSSIN JA LEIKKAA PIENTEN LASTEN VANHEMPIEN LOMAA

10 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 11

Kiertotalous on talousmalli, jossa materiaalit kiertävät ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla ja kekseliäisyydellä. Tuotannon ylijäämä on toisen tuottajan raaka-ainetta. Jos pitkän ketjun jälkeen jotain jää, se voidaan vielä kierrättää. Siitä alkaa uuden tuotteen elämä. teksti • A N I T T A V A L T O N E N kuvat • S A M I L A M B E R G

Kiertotalous – peräkkäisiä pitkiä elinkaaria, jakamista, vaihtamista ja kierrätystä Globaalin kiertotalouden markki-

na-arvoksi on laskettu jopa yli 1 000 miljardia dollaria. Suomen siivu

kiertotalousmarkkinoista on Sitran arvion mukaan 2,5 miljardia euroa. Kiertotalouden suurin potentiaali Suomessa on konepaja-, paperi-, elintarvike- ja rakennusteollisuudessa sekä yksityisessä kulutuksessa.

Euroopan komission kiertotalouspaket-tiehdotuksen keskiössä on kiertotaloussuun-nitelma. Siinä asetetaan EU:n yhteiset kierrä-tystavoitteet: 65 % yhdyskuntajätteelle ja 75 % pakkausjätteelle vuoteen 2030 mennessä. Ehdotuksessa sitoudutaan kaatopaikkajätteen alentamiseen siten, että vuonna 2030 enintään

kymmenen prosenttia kaikesta jätteestä päätyy kaatopaikalle.

Johtava asiantuntija Kari Herlevi Sitrasta kertoo, että EU:n komission mielestä elekt-roniikkalaitteiden kestävyydestä, kierrätet-tävyydestä ja korjattavuudesta pitäisi kertoa kuluttajalle vastaavalla helppolukuisella merkinnällä kuin kodinkoneiden energiatehok-kuudesta. Herlevi ymmärtää asian niin, että takuuaikoja voitaisiin pidentää, jotta tuotteiden suunniteltu vanheneminen saataisiin aisoihin.

Rooman klubi arvioi, että kiertotalous voisi vähentää Suomen hiilidioksidipäästöjä 60 %, luoda yli 75 000 uutta työpaikkaa ja parantaa vaihtotasetta 1,5 % vuoteen 2030 mennessä.

Näin kiertotalouden mahdollistama resurssite-hokkuus vähentää hiilidioksidipäästöjä.

DIGITAALISTA JA PALVELUKESKEISTÄ

Suomella on paljon tehtävää. Mikäli kaikki eläi-sivät kuin suomalaiset, tarvitsisimme yli kol-men maapallon resurssit. Juha Sipilän hallituk-sen hallitusohjelman mukaan Suomi on vuonna 2025 bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä. Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon -kärkihankkeen tavoite on hyödyntää kiertotalouden mahdollisuuksia, synnyttää uu-sia työpaikkoja ja parantaa Itämeren ekologista tilaa vähentämällä vesistöihin huuhtoutuvia ravinteita ja parantamalla ravinnekiertoa.

Kari Herlevi kertoo, että Sitra suunnittelee Suomen Tekstiili- ja Muoti ry:n kanssa ohjelmaa, joilla uusien mallien käyttöikää voitaisiin pidentää. Toinen ajan-kohtainen suunnitelma liittyy ravinteiden kierron parantami-seen ja Itämeren puhdistami-seen. Tätä vauhdittaa Baltic Sea Action Group. Sitra on myös käynnistänyt eri ministeriöiden ja muiden toimijoiden kanssa hankkeen kiertotalouden tiekartan laatimiseksi.

Rakenteeltaan vahvistuva systeemi vaalii materiaalien ja niihin sitoutuneen arvon kiertoa mahdollisimman pitkään

Sitra • Kari Herlevi • 12.11.2015 • 6

Biologiset kierrot

Viljely/keräys

BiokemiallinenhyödyntäminenPalauttaminen

maaperään

Biokaasu

Anaerobinen hajottaminen jakompostointi

Biokemiallisentuotteen ekstraktointi

Alku-/välituotteenvalmistaja

Lopputuotteen valmistaja

Jälleenmyyjä/palvelun tarjoaja

Uusiokäyttö/jälleenmyynti

Uudistus/uudelleenvalmistus

Kierrätys

Kaivostoiminta/materiaalien valmistus

Tekniset kierrot

Keräys Keräys

Energiaksi

Kaatopaikka

Kuluttaja Käyttäjä

Käyttö toisella tavalla

Ylläpito

Hyödyntäminentoisessaarvoketjussa

12 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 13

Kiertotaloudessa oleellisia eivät ole mullistavat uudet keksinnöt, vaan arkisten prosessien kyseenalaistaminen.

Suomessa on satsattu energiatehokkuuteen, teollisuuden resurssitehokkuutta on paran-nettu, tuotannon sivuvirtoja hyödynnetty ja päästöjä vähennetty, mutta kiertotaloudessa otetaan vasta ensi askelia.

Kiertotaloudessa oleellisia eivät ole mullis-tavat uudet keksinnöt, vaan arkisten prosessien kyseenalaistaminen. Oleellista on pitää huolta tuotteiden ja palvelujen arvon säilymisestä. Mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutuk-seen kannattaa ottaa kaikki osapuolet ja näin muuttaa perinteistä yksin tekemisen kulttuuria.

VIISI LIIKETOIMINTAMALLIA

Kari Herlevin mielestä liisausmalli pitäisi saada yleistymään. Kiertotalouden ensimmäi-nen liiketoimintamalli lähteekin siitä, että on edullisempaa liisata kuin omistaa. Tuottajat ja jälleenmyyjät omistavat tuotteet, joita asiakas liisaa ja joiden käytöstä hän maksaa. Omistajien etu on pitää huolta tuotteiden kestävyydestä ja suorituskyvystä.

Maailman suurimpiin kuuluva mattovalmis-taja Interface liisaa mattoja yrityksille. Käytön jälkeen ne palautuvat tehtaalle uusien mattojen raaka-aineeksi. Suomessa alan pioneereihin kuuluu Lindström Oy, joka tarjoaa vaihto- ja vuokramattoja. Repack liisaa uudelleenkäy-tettäviä pakkauksia verkkokaupoille. 3 Step IT liisaa tietoteknisiä laitteita, jolloin asiakas saa

takuut ja kunnossapidon. Yrityksen liikevaihto on jo puoli miljardia euroa. Konepajayritys Kemppi tuo koneiden myynnin sijaan työmaal-le sekä laitteet että niille osaavat käyttäjät.

Toinen liiketoimintamalli koostuu kahdes-ta kiertoketjuista, biologisesta ja teknisestä. Tämän mallin toiminta perustuu fossiilisten energialähteiden ja uusiutumattomien luon-nonvarojen korvaamiseen uusiutuvalla ener-gialla ja biopohjaisilla tai täysin kierrätettävillä materiaaleilla. Tuotteille syntyy peräkkäisiä elinkaaria.

Esimerkiksi UPM, Neste ja St1 ovat kehittä-neet uusiutuviin raaka-aineisiin pohjautuvia polttoaineita.

Kolmas liiketoiminta liittyy tuotteiden elinkaarien pidentämiseen. Tuotteita korja-taan, päivitetään ja valmistetaan uudelleen. Hyviä esimerkkejä tuotteiden ja niiden kom-ponenttien elinkaaren pidentämisestä ovat metsäkoneita valmistava Ponsse ja traktoreita ja maatalouskoneita valmistava AGCO, jotka kunnostavat käytettyjä osia. Martela ja Iskun RealGreen-ketju tarjoavat vanhoille huoneka-luille toimivat jälkimarkkinat.

Neljännessä konseptissa tuotteiden hyöty-käyttöä lisätään jakamalla. Tiloja vuokrataan, jaetaan ja vaihdetaan, jotteivät ne seiso tyhjil-lään. Airbnb:n kautta kuka tahansa voi vuokrata tyhjiä tilojaan esimerkiksi matkailukäyttöön.

Huuto.net, Tori.fi, Kuinoma ja Sharetribe ovat tarjolla, kun turhille tavaroille pitää löytää uusi omistaja.

Myös työntekijät voivat siirtyä sinne, missä heitä tarvitaan. Esimerkki tästä on CrisolteQ Oy, joka jakaa työntekijöitä partnereidensa kanssa.

Viidennessä konseptissa jätteet ovat ar-vokasta raaka-ainetta, jota voidaan käyttää muuhunkin kuin energian tuottamiseen. Viimeinen vaihe on kierrätys, jolloin tuotetta aletaan käyttää toiseen tarkoitukseen. Second hand -kauppa on Kari Herlevin mukaan edel-leen alikäytetty.

Suomessa GlobeHope valmistaa tekstiili-tuotteita kierrätysmateriaaleista, Destamatic tuottaa kevyttä puukiveä rakennus- ja pakkaus-jätteestä, Napapiirin Energia ja Vesi hyödyntää bioenergialaitoksen tuhkia metsänhoitoon tar-koitetun tuhkaraelannoitteen valmistukseen. ○

LISÄTIETOJA:

Sitran raportti Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle havainnollistaa selkokielisesti kiertotalouden potentiaalia ja tuo esimerkkejä uusista liiketoimintamahdollisuuksista. Raportissa hahmotetaan ne konkreettiset mahdollisuudet, joita etenkin yrityksille on tarjolla jo nyt.

Tutkittua tietoa Gaudeamukselta

Matti Vuento

ViruksetTutkii viruksia paitsi taudinaiheuttajina myös merkittävinä biologisina vaikuttajina eliömaailman tasapai-nossa ja evoluutiossa.

Juhani Koponen ym. (toim.)

Kehityksen tutkimusTarkastelee globaalin eriarvoisuuden syntyä, kaupungistumista, sukupuolen merkitystä sekä ympäristöä ja kestävää kehitystä.

Hanna Mattila (toim.)

Vähemmän lihaaMuutoksen avain piilee kasvatuksessa, kulttuu-rissa ja yhteiskunnalli-sissa keinoissa moni-puolistaa tarjolla olevia vaihtoehtoja.

Haggrén ym.

Muinaisuutemme jäljetUusimpaan tutkimus-tietoon perustuva yleis-esitys Suomen kaukai-simmista juurista.

Timonen & Valkonen (toim.)

Sienten biologiaPerusasiat sienten moni-muotoisuudesta, genetii-kasta, toimintatavoista, ympäristövaikutuksis-ta ja käytöstä ihmisen hyödyksi.

Karttunen ym.

Nälkä ja yltäkylläisyysPohtii ruokaa ihmis- oikeutena sekä väestö- muutosten, ilmaston ja ruokahävikin merkitystä.

Ampuja & Peltomaa (toim.)

Huutoja hiljaisuuteenLäpileikkaus ääni- ympäristön vaikutuk-sesta terveyteen ja hyvinvointiin. Miksi hiljaisuus on tärkeää?

Ilmo Massa (toim.)

Polkuja yhteiskunta-tieteelliseen ympä-ristötutkimukseenInnostavia, tutkijan arkielämästä kumpua-via virikkeitä opiskeli-joille ja tutkijoille.

Lyytimäki & Rinne

Valon varjopuoletKytkee valosaasteen muihin ympäristö- ongelmiin ja selvittää, kuinka valon varjopuo-lia voidaan vähentää.

Plutarkhos

Eläinten älykkyydestäMiltä tuntuu elämä sikana? Onko älykkyys yhteistä kaikillesielullisille olennoille?

YKL:n jäsenille vuoden loppuun asti Gaudeamuksen kirjoista 15 % alennus verkkokaupastamme osoitteessa gaudeamus.pikakirjakauppa.fi. Alennus koskee myös tarjous- ja alehintaisia kirjoja. Verkkokaupassa on muun muassa ympäristö-, luonto- ja eläinaiheisten kirjojen tarjouskampanja 4.3.–27.3.2016.

Tilausohje: Valitse haluamasi kirjat ostoskoriin, syötä kohtaan Kampanjakoodi tarjoustunnus YKL2016 ja paina Lähetä. Tämän jälkeen näet saamasi alennuksen ja tilauksen loppusumman postikuluineen. Jäsentarjous on voimassa koko vuoden 2016.

Jäsentarjous Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton jäsenille

Mikäli kaikki eläisivät kuin suomalaiset, tarvitsisimme yli kolmen maapallon resurssit.

14 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA

Kohti täydellistä tekstiilikiertoa

suomalaisvoimin

Tekstiilikuitujen kulutus maailmalla kasvaa väestön ja elintason kasvun seurauksena, jolloin kuitutuotantoa täytyy kasvattaa. Nykyisillä raaka-aineilla on kuitenkin omat rajoitteensa. Maailmalla tekstiilituotteissa käytettävistä kuiduista tärkeimmät ovat polyesteri ja puuvilla. Polyesteri ja muut synteettiset kuidut ovat öljypohjaisia. Puuvillan kasvatuksen lisääminenkään ei ole kestävää, sillä viljelymaa ja kasteluvesi olisivat pois ruuan tuotannolta ja lisäksi suuri lannoite- ja torjunta-aineiden käytön lisääminen entisestään lisäisi ympäristökuormaa. teksti • P I R J O H E I K K I L Ä , e r i k o i s t u t k i j a j a p r o j e k t i p ä ä l l i k k ö T e k n o l o g i a n t u t k i m u s k e s k u s V T T kuvat • P I R J O H E I K K I L Ä

KESTÄVIÄ RATKAISUJA UUSILLA LIUOTUSTEKNOLOGIOILLA

Teollisuuden raaka-ainelähteitä on siis etsit-tävä muualta. Selluloosasta voidaan valmistaa biopohjaisia muuntokuituja, joista kaupallises-ti tunnetuin on viskoosi. Viskoosiprosessissa tarvitaan kuitenkin rikkihiiltä muuttamaan puusta saatava selluloosa liukenevaan muo-toon kuidunvalmistusta varten, joten sillä on omat rasitteensa niin ympäristön kuin työtur-vallisuudenkin kannalta. Uusilla liuotustekno-logioilla pyritään löytämään uusia turvallisem-pia ja kestävämpiä ratkaisuja selluloosakuidun tuotantoon.

Puuvillakuitu ja muut kasvikuidut, kuten pellava ja hamppu, ovat selluloosapohjaisia, joten selluloosaa on saatavissa selluloosapoh-jaisten muuntokuitujen valmistukseen muu-altakin kuin metsistä. Uudella VTT:n teknolo-gialla tämä selluloosa voidaan kierrättää uuden tekstiilikuidun raaka-aineeksi samaan tapaan kuin keräyspaperia käytetään uusiopaperin raaka-aineeksi ja PET-pullojen synteettistä polymeeriä uusiksi tekstiilituotteiksi.

MUUTETAAN JÄTE RAAKA-AINEEKSI

Nykyisillä kulutustottumuksilla tekstiiliä poistuu kulutuksesta valtavia määriä. Suo-

men ympäristökeskuksen koordinoiman Texjäte-hankkeen arvion mukaan pelkästään Suomessa poistuu käytöstä yli 70 miljoonaa kiloa vuodessa. Tästä määrästä noin viidennes erotellaan muusta jätteestä ja loppu menee seka- ja/tai energiajätteeseen. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon astuttua voimaan vuoden 2016 alussa tekstiilijätettäkään ei enää voi viedä kaatopaikalle, joten hyödyntämiseen kaivataan uusia tapoja. Monesti käyttöön kelpaamattomalla vaatteella on edelleen arvoa raaka-aineena, jolloin tämä reitti on kestäväm-pi ja myös jätehierarkian ensisijajärjestyksen mukaan se oikea hyödyntämistapa.

Poistopuuvillasta valmistettu kuitu on ennen valkaisua

väriltään harmahtava johtuen raaka-aineen värillisyydestä, vie-ressä neitseellisestä puuvillasta valmistettua kuitua ja dekassa

kaupallista viskoosikuitua.

16 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 17

Keskinäinen vakuutusyhtiö - etua yhdessä omistamisesta

Saat ilmaisenturvantason tarkistuksen ja palovakuutustodistuksen.

Etuja liittojen jäsenilleAmmattiliiton jäsenenä saat meiltä parhaat edut.

Pysyvästi edulliset hinnatSäästät heti selvää rahaa jopa 17 % vapaaehtoisten vakuutusten mak-suista, kun kuulut liittoon (10 %) ja keskität meille vakuutuksesi (7 %).

Vahinkoapuri- turvasi tien päälläVahinkoapurin avulla voit käte-västi ilmoittaa ajoneuvovahin- gosta heti paikan päällä. Lataa ilmainen Turvan mobiilisovellus älypuhelimeesi sovelluskaupasta.

Kätevästi netissäVerkkopalvelumme on ilmainen ja käytössäsi joka päivä klo 7–23. Voit myös täydentää vakuutustur- vaasi helposti verkkokaupasta.

Kattava tuotevalikoimaMeiltä saat elämän joka vaihee-seen itsellesi, perheellesi ja omai-suudellesi oikein mitoitetut vakuutukset.

Joustava korvauspalveluIlmoita vahingosta sinulle sopivalla tavalla. Sähköisen korvauspalvelun kautta voit saada rahat tilillesi jopa päivässä.

Omistajana saat etujaVuonna 2014 jaoimme 9 miljoonaa euroa omistaja-asiakkaan etuina vakuutuksenottajille.

Oletko omistaja?Jos Sinulla on vakuutus Turvassa, olet yksi keskinäisen vakuutus- yhtiön omistajista.

Lapsesi hyötyvätLapsesi perivätomistaja-asiakasetusi.

Olemme lähelläPääkonttorimme sijaitsee Tampereella ja meillä on noin 50 toimipaikkaa ympäri Suomen.

Langoillamme ei tarvitse roikkuaVastaamme puheluusi ripeästi ja saat reilua sekä suoraa palvelua.

Palkitsemme pitkäaikaisesta asiakassuhteestaAsiakassuhteen keston mukaan kertyvä omistaja- asiakasalennus: 1 vuosi –5 % alennus 5 vuotta –7 % alennus 10 vuotta –10 % alennus

Palvelua valitsemallasi tavalla Meille on tärkeää henkilökohtainen ja ystävällinen asiakaspalvelu, asioitpa kanssamme sähköisesti, puhelimitse tai kasvotusten.

Voit vaikuttaaSinulla on omistaja- asiakkaan vaikutus-mahdollisuudet.

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi

Ota yhteyttä! Tarkistuta oma ja perheesi vakuutusturva.

Voit soittaa, käydä ostoksilla verkkokaupassamme tai tulla käymään. Lähimmän Turvan toimipaikan löydät osoitteesta turva.fi.

215x270_Ymparistoasiantuntija_Keskinaisyys_04032016.indd 1 28.1.2016 10:38:00

Kiertotalouspilotissa toteutetaan ensimmäisenä

maailmassa selluloosapohjaisen tekstiilimateriaalin

suljettu kierto teollisessa mittakaavassa hyödyntäen

liuotustekniikkaa.

SULJETUN KIERRON EKOSYSTEEMIN PILOTOINTI JA MALLINNUS KÄYNNISSÄ

Tekstiilien kiertotalous -hankkeessa (TEKI) pilotoidaan ja mallinnetaan kiertotalouden periaatteiden mukainen suljetun kierron ekosysteemi, joka luo perustan uudelleen-käyttöön soveltumattoman tekstiilijätteen uudenlaiseen teolliseen hyödyntämiseen. VTT ja Ethica ovat koonneet TEKI-hankkeeseen joukon suomalaisia toimijoita arvoketjun eri vaiheista, mikä mahdollistaa kuluttajapois-totekstiilien kierrätyspilotin toteuttamisen käytännössä. Kiertotalouspilotti onkin projektin suurin yksittäinen tehtävä, ja siinä toteutetaan ensimmäisenä maailmassa selluloosapohjaisen tekstiilimateriaalin suljetun kierron teollisessa mittakaavassa hyödyntäen liuotustekniikkaa. Kiertotalouspilotissa käytetty VTT:n teknologia mahdollistaa sen, että käytetty ja kulutukseen enää kelpaamaton puuvillatekstiili saa uuden elämän uuden vaatteen raaka-aineena.

Ensimmäinen erä puuvillaista poistotekstii-liä, jota ei voitu enää käyttää uudelleen vaattee-na tai hyödyntää kierrätystuotteiden materiaa-lina, kerättiin keväällä 2015. Tästä tehtävästä vastasivat Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus ja SUEZ Environnement. Lisämateriaalia saatiin Seppälän vuodenvaihteessa järjestämästä keräyskampanjasta, jossa kuluttaja pystyi palauttamaan poistotekstiilejään myymälään ostosreissun yhteydessä. VTT siistaa materiaa-lin ja valmistaa siitä selluloosakarbamaattiliuos-ta, joka kuidutetaan konkurssiin ajautuneen viskoositehdas Avilonin tiloissa Valkeakoskella. Kuidun odotetaan vastaavan ominaisuuksil-taan kaupallisia viskoosikuituja; se on kiiltävää ja kauniisti laskeutuvaa. Pure Waste kehrää kuidut langaksi ja valmistaa langasta neulosta. Kehruuvaiheessa kuituihin sekoitetaan mekaa-nisesti kierrätettyä tekstiilikuitua, jotta neulosta saadaan tarpeeksi myös kaupallista mallistoa varten.

Seppälä suunnittelee ja valmistaa protomal-liston sekä tuottaa pilotin jälkeen kaupallisen malliston asiakkaille loppuvuodeksi 2016. Tavoitteena on myydä mallistoa RePackin pak-kauksissa. Uudelleenkäytettävien pakkausten avulla kuluttaja saa tuotteet ilman pakkausros-kaa ja voi myös palauttaa käytöstä poistamaan-sa tekstiiliä takaisin kiertoon. Kiertotalouteen erikoistunut kehittämisyritys Ethica tutkii ja mallintaa hankkeen aikana suljetun tekstiili-kierron ekosysteemin mahdollisuuksia sekä kuluttajien kiinnostusta uuteen kiertotalouden mukaiseen toimintatapaan. Yritysten yhteinen

tavoite on edesauttaa tekstiilien kiertoa ja tuot-taa samalla lisäarvoa yritystoimintaan kaikille arvoketjun toimijoille ja luoda uutta kiertotalou-teen perustuvaa liiketoimintaa Suomeen.

KESTÄVÄN KEHITYKSEN ASIANTUNTIJAT MUKAAN KEHITYSHANKKEISIIN

Hanke on onnistunut kokoamaan joukon erilaisia toimijoita työskentelemään yhdessä kiertotalouden edistämiseksi.

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksessa ympäristöasiantuntijana ja kehitysvastaavana toiminut Pia Engström kuvaa projektia näin: ”Olisi ihanteellinen tilanne, jos tällaisissa konsortioissa olisi aina mukana joku kestävän kehityksen toimija tai ympäristöasiantuntija, joka toisi ympäristön kannalta keskeiset kysy-mykset esille prosessin jokaisessa vaiheessa. On huikean hienoa saada tehdä yhteistyötä yritys- ja teknologiaosaajien kanssa ja huomata, että ympäristöosaamista arvostetaan. Ja että kump-paneilla on aito halu etsiä ympäristömyönteisiä ja kiertotalouden hengen mukaisia ratkaisuja.”

VTT:n tutkijankin kannalta monimuotoinen konsortio avaa myös uusia näkökulmia niin in-novaatioihin ja VTT:n teknologiaan kuin myös omaan käyttäytymiseen kuluttajana siirryttäes-sä lineaaritaloudesta kohti kiertotaloutta. ○

VTT:n tutkijoita Valkea-kosken viskoositehtaan

pilot linjalla, jossa kuidut valmistetaan.

LISÄTIETOJA HANKKEEN NETTISIVULTA:

www.reloopingfashion.org

18 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA

Tiedot Suomenlahden tilasta kerättiin tietokantaan

Suomenlahti on hitaasti elpymässä rehevöitymisestään – siinä tiivistäen Suomenlahti-vuoden 2014 tutkimuksen pääviesti. Tutkijoille merkittävin tulos on kolmen osallistuvan maan mittausmenetelmien yhtenäistäminen ja mittaustietojen kerääminen laajaan tietokantaan. Ensimmäistä kertaa tiedot Venäjänkin tilanteesta on saatu yleiseen käyttöön. teksti ja kuvat • H A R R I E T Ö S T E R

Suomenlahden ekosysteemin terveys, kalat ja kalastus, merenkulun turvallisuus sekä meri-aluesuunnittelu.

ARANDA PÄÄSI VENÄJÄN VESILLE

Osallistuvat maat valitsivat vähintään 15 itsel-leen tärkeätä Suomenlahden mittauspistettä, joita kertyi yhteensä 55. Yhteiseen tietokantaan annettiin näiden kohteiden vedenlaadun mit-taustiedot vuosilta 1996–2013. Kerättyä tietoa on esimerkiksi happipitoisuudesta, ravinteista ja levän määrää kuvaavasta a-klorofyllistä. Tie-topankki on toistaiseksi Syke:n ylläpitämä.

– Nyt tutkijoilla on käytössään suuri määrä dataa, josta voi tehdä johtopäätöksiä, Raateoja toteaa.

Teemavuoden aikana tuotettiin yhteisen tutkimusohjelman puitteissa lisää, suoraan

vertailukelpoista tietoa meren tilasta, nyt yhte-neväisin mittauksin ja menetelmin. Eri maissa käytetyt mittausmenetelmät ja laitteistot kalib-roitiin keskenään.

– Tutkimusalus Aranda pääsi ensimmäistä kertaa tekemään mittauksia Venäjän vesillä itäisellä Suomenlahdella. Kullakin maalla oli oma tutkimusalus käytössään, mutta Venäjän aluksella ei pystytty tekemään talviseurantaa. Siihen tarvittiin Aranda, sanoo Syke:n johtava tutkija Kai Myrberg, Suomenlahti-vuoden 2014 koordinaattori.

Suomenlahti-vuotta on vietetty kerran aikaisemmin, vuonna 1996. Silloin asetettiin seuraavalle teemavuodelle tavoitteeksi yhteisen datan kerääminen. Tavoite toteutui hyvin.

– Jatkoa varten tavoitteeksi pitää asettaa tutkijaverkoston ja hyvien yhteyksien ylläpito,

yhteistyön kehittäminen sekä yhteistä sitoutu-mista. Kehittämistä on, koska yhteistä kieltä ei ole ja kulttuurissakin on eroja, Myrberg sanoo.

– Nyt kesti kolme vuotta saada venäläiset mukaan hankkeeseen. Vasta kun maan ylin johto lähti mukaan, kaikki muutkin innostuivat teemavuodesta.

ITÄMEREN SYVÄNTEILLÄ SUURI VAIKUTUS

Teemavuoden tärkein tutkimustulos on uusi tapa nähdä Suomenlahden rehevöitymistä. On tiedetty, että rehevöityminen johtuu sekä valuman tuomista ravinteista että pohjasedi-menttien sisäisestä kuormituksesta. On myös tiedetty, että Suomenlahtea voidaan käsittää isona jokisuistona, johon valuu makeaa vettä ja Itämeren pääaltaasta pohjaa myöten ras-

Teemavuoden tutkimuksen päätulokset julkaistiin viime vuoden joulukuussa. Varsinainen loppuraportti Suomen-

lahden tilasta julkaistaan myöhemmin tänä keväänä.

Suomenlahti-vuosi on laaja yhteistyöpro-jekti Suomen, Viron ja Venäjän välillä. Mukana ovat olleet tahot kuten Helcom, Council of the

Baltic Sea States ja EU:n Itämeristrategia. Noin 130 tutkijaa yli 30 tutkimuslaitoksesta ja yliopis-tosta on osallistunut, heistä puolet Suomesta. Lisäksi lukuisat kansalaisryhmät ja päättäjät osallistuivat vuoden aikana järjestettyyn ohjel-maan. Yhtenä päämääränä olikin kansalaisten osallistaminen ja tiedon levittäminen Suomen-lahden tilasta.

– Teemavuosi on laajin, tarkin ja luotettavin koskaan tehty tilannearvio Suomenlahden tilasta. Suomenlahti-tietokanta on siitä kaikista merkittävin tulos, sanoo Suomen ympäristö-keskuksen erikoistutkija Mika Raateoja, joka on tieteellisen loppuraportin päätoimittaja.

Tutkimustyö toteutettiin viiden teeman alla: biologinen ja geologinen monimuotoisuus,

Uhkaavin roskaamisongelma on näkymätön: mikroroskat. Niiden suurimman ja nopeasti kasvavan ryhmän muodostavat muovipartikkelit.

20 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 21

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

henkivakuutuskuntoon.fi

Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Järjestösi neuvotteleman jäsenedun ansiosta saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Nyt kaikkiin uusiin Primus-henki- ja -tapaturmavakuutuksiin kuuluu lisäetuna 2000 euron Selviytymisturva, joka on lisäkorvaus kuoleman-

tapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta

Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

2000 €Nyt

kaupan päälle

SELVIYTYMISTURVA

KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTAjos jäisit yksin?

kaampaa, suolaista vettä. Nyt nämä tiedot on linkitetty yhteen.

Itäisellä Suomenlahdella valuman tuoma vuosittainen fosforikuorma on viimeisten kym-menen vuoden aikana vähentynyt merkittäväs-ti, arviolta yli 4000 tonnia. Pietari on uudistanut yhdyskuntajätevesien käsittelyä ja ottanut käyttöön uudet puhdistuslaitokset. Venäjän Kingiseppin Fosforit-lannoitetehtaan jättimäi-set päästöt Luga-jokeen tukittiin vuonna 2012.

– Itäisellä Suomenlahdella veden fosforipi-toisuus on laskussa ja siellä leväkukinnat ovat-kin viime kesinä vähentyneet lähes kaikkialla. Fosforipitoisuus pintavesissä vaihtelee kuiten-kin paljon, johtuen sisäisestä kuormituksesta ja vesimassojen sekoittumisesta, sanoo Syke:n Merikeskuksen kehittämispäällikkö Heikki Pitkänen.

Koko Suomenlahden tilan paranemista on kuitenkin hidastanut Itämeren pääaltaan tilanne. Itämeren syvänteiden happiolot ovat jatkuvasti huonontuneet ja fosforivarastot kasvaneet. Hapetonta ja fosforipitoista vettä

tunkeutuu ajoittain Suomenlahdelle ja vaikut-taa merkittävästi etenkin läntisen Suomenlah-den tilaan. Vesivirtaus pohjaa pitkin on suurim-millaan kesällä.

– Vaihtelevat tuuliolot säätävät virtausten kautta ravinteiden kiertoa meressä ja näin myös kesäistä leväkukintaa. Ulkoinen ravinnekuor-mitus on vähentynyt, mutta Itämeren pääal-taalta työntyvien ravinteiden vaikutus koko Suomenlahden tilaan on aiemmin arvioitua suurempi, Raateoja toteaa.

MUOVIHIUKKASET KASVAVA NÄKYMÄTÖN UHKA

Suomenlahden vedestä löytyy monenlaisia haitallisia aineita, joista useat ovat pysyviä ja ravintoketjuihin kertyviä. Palonsuoja- ja pintakäsittelyaineiden kaltaisten kemikaalien vaikutuksia ekosysteemiin ei tunneta.

– Myöskään lääkeaineiden biologisia vaikutuksia merieläimiin ei tunneta. Helsingin jätevedenpuhdistamon vesinäytteistä löytyy muun muassa kipulääkkeitä, beetasalpaajia ja

mielialalääkkeitä. Tarvittaisiin ekotoksikologis-ta tutkimusta, Raateoja sanoo.

Merenpohjan kerrostumiin on vuosikym-menten aikana kertynyt suuria määriä haitta-ai-neita, kuten elohopeaa, dioksiinejä ja laivojen pohjamaaleissa käytettyä tributyylitinaa (TBT). Pitoisuudet sedimenttien pinnalla ovat ajan myötä vähentyneet, mutta ruoppauksen yhtey-dessä aineet vapautuvat uudestaan veteen ja eliöstöön.

Uhkaavin roskaamisongelma on näkymätön: mikroroskat. Mikroroskia ovat niin savuhiukka-set kuin pienet luonnonkuidut, mutta suurim-man ja nopeasti kasvavan ryhmän muodostavat muovipartikkelit. Muovihiukkasia käytetään monenlaisissa kosmeettisissa tuotteissa, kuten kosteus- ja aurinkovoiteissa, niitä irtoaa vaat-teidenpesun yhteydessä, ja niitä syntyy, kun isommat muoviroskat vähitellen hajoavat.

– Muovihiukkaset ovat erityisen vaarallisia, koska monet haitalliset kemikaalit sitoutuvat niiden pintaan. Emme vielä ole tutkineet hiuk-kasten ekologista vaikutusta, Raateoja toteaa. ○

Suomenlahti on erittäin vilkaasti liikennöity merialue ja laivaliikenne kasvaa edelleen.

22 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA

YKSI VARMA kevätlukukauden merkki on YKL:n, LAL:n ja Metsänhoitajaliiton yhteistyössä toteuttama kiertue. Kiertueen aika-na jalkauduimme jälleen kerran opiskelijajäsentemme ja ympäris-töalan opiskelijoiden pariin kaikilla kymmenellä kampuksellamme. Kuukauden aikana kilometrejä kertyi mittariin yli 3000 ja luentojen sekä infopisteiden kautta tavoitimme yli 500 ympäristöalan tulevaa huippuosaajaa. Kiitos teille kaikille, jotka kävitte moikkaamassa meitä ständillä tai luennollamme ja erityisesti kaikille opiskelijatoi-mikuntalaisille, jotka autoitte kiertueen järjestelyissä!

Infopisteellämme opiskelijoita kävi hieman vähemmän kuin vuosi sitten. Kuopiossa syynä olivat kuulemma yli 30 asteen pakkaset ja viikkoa myöhemmin Helsingissä vesisade. Vilinää riitti kuitenkin ständillä todella paljon ja tietoisuus YKL:n ja ammattiliittojen olemassaolosta on ilahduttavan hyvällä tasolla. Valtaosa ständillä kävijöistä oli jo kuullut meistä ja useimmilla oli mielessään joku työelämään liittyvä kysymys, minkä takia ständil-le tultiin. Oli mukava huomata, että palveluillemme on kysyntää ja tarvetta. Jos sinulla on hyvä tapahtumaidea mielessäsi, ota yhteyttä oman ainejärjestösi YKL-vastaavaan tai YKL:n toimistoon ja aloitetaan tapahtuman suunnittelu ja toteutus. Järjestämme mielellämme koulutuksia, tietoiskuja ja luentoja juuri sinun paikkakunnallasi.

Luennoilta keräsimme kirjallista palautetta, mistä oli havaitta-vissa muutamia selkeitä läpi kiertueen kantavia teemoja. Toinen niistä oli tarve konkreettiselle tiedolle ja esimerkeille siitä, mihin ja millaisiin tehtäviin omalla tutkinnollasi voi työllistyä. Teimme jo kiertueen luentoa suunnitellessa tietoisen valinnan, ettemme edes yritä vastata tähän kysymykseen kiertueen luennolla. Syynä tähän on se, että luennon kuulijajoukko oli niin heterogeeninen, ettei kaikkia tyydyttävää esittelyä olisi luennon puitteissa pystytty tekemään. Vastaus tähän kysymykseen on kuitenkin tarjolla. YKL:n jäsenenä voit ottaa yhteyttä allekirjoittaneeseen ja voimme etsiä juuri sinun lähtökohtiisi ja mielenkiintoosi muokatun paletin mahdollisista työnantajista ja työtehtävistä. Saamamme

palautteen avulla kehitimme luentoa läpi koko kiertueen ja molemmat kiertueen esittäjät ovat erittäin tyytyväisiä esityksen viimeisimpään versioon, jonka löydät YKL:n nettisivujen opiskeli-jaosion materiaalipankista.

Toinen palautteesta esiin noussut asia todisti, että saavutim-me yhden luennon tärkeimmistä tavoitteista. Jokaisella luennolla saimme paljon kiitosta siitä, että tilaisuus loi uskoa ja positiivi-suutta omaan työnhakuun ja työllistymiseen. On hienoa huoma-ta, että luennon kuulijat uskovat omaan työllistymiseensä omaa koulutusta ja koulutustasoa vastaaviin töihin. Myös konkreettiset vinkit ja esimerkit työnhakuasiakirjoista ja työnhakukanavista keräsivät paljon kiitosta.

Näin kiertueen jälkeen haluaisin nostaa esiin vielä kolme tärppiä: 1 muista pyytää rakentavaa palautetta ja kehittää itseäsi sen pohjalta. 2 Jos sinulta puuttuu visio siitä, minne haluaisit opintojen aikana tai niiden jälkeen työllistyä, voit saada tähän pohdintaan apua liiton toimistolta. 3 Järjestämme mielellämme erilaisia tapahtumia kampuksellasi, kunhan vain kerrot meille millaisia tilaisuuksia kaipaat opiskelukavereidesi kanssa juuri sinun kampuksellesi.

Toivottavasti tapaamme kanssasi loppukevään tai syksyn tapah-tumissamme tai opiskelijoiden luontokerhon retkellä kesällä!

OPISKELIJALLE | Tietoja, neuvoja ja vihjeitä

Fiiliksiä Opiskelija ja vastavalmistunut työelämässä -kiertueelta

Olosuhteista huolimatta fiilis oli korkealla jokaisella kampuksella, missä kiertueemme pysähtyi.

Elli Saari• hallituksen opiskelijaedustaja

Mikko Heinonen• opiskelijatoimikunnan puheenjohtaja

Henna Toivanen• opiskelijatoimikunnan varapuheenjohtaja ja valtuuston opiskelijaedustaja

Leena Lindfors• valtuuston opiskelijoiden varaedustaja

SHU

TT

ERS

TOC

K

YKL:n jäsenenä voit ottaa yhteyttä alle-kirjoittaneeseen ja voimme etsiä juuri sinun lähtökohtiisi ja mielenkiintoosi muokatun paletin mahdollisista työn-antajista ja työtehtävistä

OLEN LEENA LINDFORS, ympäristö- ja luonnonvarae-konomian maisterivaiheen opiskelija Helsingin yliopistosta. Kuluva vuosi on minulle toinen YKL:n opiskelijatoimikunnassa ja ensimmäinen opiskelijajä-senenä valtuustossa. Parasta toiminnassa on jatkuva uuden oppiminen ja ajankohtaisten asioiden ja muutosten seuraa-minen lähietäisyydeltä. Liitossa toimiminen myös antaa hyvän ikkunan työelämään ja sen haasteisiin näin oman valmis-tumiseni kynnyksellä. Tähän vuoteen erityisen kiinnostavan lisänsä tuo liittojen yhdistymi-nen ja uuden liiton toiminnan suunnittelu. Mielekästä ja hauskaa juttujen tekemisestä tekee kuitenkin ensisijaisesti ihan huikean mahtava porukka ja uusiin tyyppeihin tutustu-minen, joten odotan innolla tulevaa vuotta ja kaikkea mitä se tuo tullessaan.

OLEN HENNA TOIVANEN, 5. vuoden akvaattisten tieteiden opiskelija Keski-Suomen sydä-mestä, Jyväskylän yliopistosta. Meneillään on toinen vuosi valtuuston opiskelijajäsenenä ja ensimmäinen vuosi opiskelijatoi-mikunnan varapuheenjohtajana. YKL:n opiskelijatoiminnassa olen törmännyt mahtaviin persooniin ja päässyt vaikuttamaan kosketu-setäisyydeltä liiton tulevaisuuteen ja etenkin opiskelijatoiminnan muovautumiseen. Kaikkiaan YKL-aktiivivuosia onkin kertynyt jo neljä ja viideskin on hyvällä alulla. Tähän vuoteen tuo lisämaustetta erityisesti liittojen yhdistyminen ja uuden liiton toiminnan suunnitte-lu mahtavassa porukassa.

OLEN MIKKO HEINONEN ja opiskelen maantiedettä Itä-Suomen yliopistossa Joensuun kampuksella. Roolini vaihtui opiskelijatoimikun-nan toisesta varapuheenjohtajasta puheenjohtajaksi YKL:n viimeisen toimintavuoden ajaksi. Koen liittotoiminnan etenkin tällaisina epävarmoina aikoina hyvin tärkeäksi, ja tahdon olla omalta osaltani edistämässä toiminnan kehittämistä suurten muutosten edellä. Opiskelijatoimikunta ja liiton opiskelijajäsenmäärä ovat kasvaneet tasaista tahtia, ja uskon-kin liittojen yhdistymisen tuovan alamme ay-kentälle lisää päätös-valtaa, samoin kuin näkyvyyttä opiskelijoiden keskuudessa. Vaikka liittoon kuulumiselle löytyisi hyviä syitä lukematon määrä, itselleni tärkein syy ovat mahtavat ihmiset jotka tämän liiton muodostavat, sekä yhteinen tavoite jonka takana kaikki seisovat yhdessä.

OLEN ELLI SAARI, viidennen vuoden maantieteen opiske-lija Helsingin Kumpulasta ja odotan innolla pestiä YKL:n hallituksessa. Jännittävät ajat ovat käsillä sekä liitossa että yhteiskunnassa. On kiinnos-tavaa päästä pääkallopaikalle kun liittojen yhdistymiseen liittyvistä asioista sovitaan, ja nähdä läheltä miten ammat-tiliitot vastaavat valtiovallan uudistuksiin.

Olen aktiivisena myös Akavan opiskelijoissa, Helsingin yliopiston yliop-pilaskunnassa ja yliopiston hallinnossa, mistä voi pää-tellä että tykkään kokoustaa. Kokoustamisen lisäksi pidän hauskoista paikannimistä, vanhoista kartoista ja thai-ruo-asta. Toteemieläimeni olisi saimaannorppa.

teksti • H E N R I A N N I L A , o p i s k e l i j a t o i m i n n a n k o o r d i n a a t t o r i

YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 2524 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA

NÄIN TYÖNANTAJA VOI KANNUSTAA TERVEELLISEEN SYÖMISEEN TYÖPÄIVÄN AIKANA• Henkilöstöravintola työpaikan läheisyydessä• Lounassetelit käytössä• Ei palavereja lounasaikaan• Terveelliset palaveritarjoilut• Ei keksejä ja muuta makeaa taukotilassa jatkuvasti saatavilla. Näiden sijaan

hedelmiä, rahkaa, maustamatonta jogurttia ja pähkinöitä • Seisomatyöskentelyn ja kävelytaukojen suosiminen

Syö vireyttä

Tietokirjan työvireyttä tukevasta ravitsemuksesta julkaisseet ravitsemusasiantuntijat tietävät, mikä on paras tapa välttää iltapäivän tunteihin ajoittuva väsymystila, jota jopa ruokakoomaksi kutsutaan. teksti • K R I S T A K O R P E L A - K O S O N E N kuvat • A N T T I M A N N E R M A A , I N G I M A G E

Kuulutko niihin, jotka kuittaavat aamupa-lan parilla kupillisella kahvia ja sinnitte-levät pienessä nälässä kahvin voimalla

lounaaseen saakka? Ei kannattaisi. Koko loppupäivän hyvä työvire nimittäin pohjuste-taan heti aamusta.

Aamupalan jättäminen väliin on yksi tavalli-simmista työpäivän sujumista hankaloittavista virheistä, joita tietotyötä tekevä toimistotyöläi-nen päivän ruokailuissa tekee. Näin sanovat ra-vitsemusterapeutti, THM Reijo Laatikainen ja ravitsemusasiantuntija, ETK Henna Rannikko. Heidän viime vuoden lopulla ilmestyneessä tietokirjassaan Toimistotyöläisen ruokapäivä aamiaista tarjoillaankin lähes 50 sivun verran.

Aamiaistiedon kattavalle käsittelylle on perustellusti syytä, sillä aamupala on lounaan ohella tärkein työvireyteen vaikuttava ate-ria. Aamupala siivittää työpäivän sujumista monesta eri syystä. Se parantaa vireystilaa ja suorituskykyä työpäivän alkaessa, ja vaikuttaa muistiin, mielialaan ja keskittymiskykyyn.

”Tutkimusten perustella tiedetään lisäksi, että säännöllinen aamupalan syöminen auttaa painonhallinnassa ja pienentää tyypin 2 diabe-teksen riskiä. Tärkeintä on syödä monipuolinen ja riittävän iso aamupala, joka pitää nälkää lounaaseen saakka. Silloin myös lounaalla on helppo tehdä työvireyttä edistäviä, terveellisiä ruokavalintoja”, Reijo Laatikainen sanoo.

VAIVUTKO TOISTUVASTI RUOKAKOOMAAN?

Lounasaikaan tehdään tyypillisesti lisää työvi-reyttä nakertavia virhevalintoja. Yksi yleinen ongelma on, että työpäivän aikana syöty lounas on liian suuri. Pääruokaa annostellaan lauta-selle helposti 500-600 grammaa, kun sopiva annoskoko olisi noin 300 grammaa.

Suurikokoinen lounas väsyttää. Iltapäivän tunteihin osuva notkahdus vireystilassa, niin kutsuttu iltapäivän dippi, on tavanomainen ilmiö. Lounaan suuren koon lisäksi väsymyksen voimakkuuteen vaikuttaa lounaan ravitsemuk-sellinen koostumus. Runsaasti hiilihydraatteja ja rasvaa sisältävä lounas kutsuu nukkumatin

paikalle todennäköisemmin kuin kasvisvoittoi-nen, tasapainoisesti koostettu lounas.

”Työvireyden kannalta optimaalinen lounas sisältää ainakin puoli lautasellista kasviksia ja salaattia salaattikastikkeen ja siementen kera, noin 150 grammaa proteiinilähdettä eli lihaa, kalaa tai palkokasveja, ja desilitran verran täys-jyväriisiä tai muuta hiilihydraattilähdettä. Pala ruisleipää ja ruokajuoma täydentävät aterian. Tällaisia tasapainoisia lounasvalintoja on help-po tehdä etenkin työpaikan henkilöstöravinto-lassa”, Henna Rannikko havainnollistaa.

ILTANÄLKÄ JOHTAA VOILEIPÄRALLIIN

Liian suuren ja raskaan lounaan tavoin myös kokonaan väliin jätetty lounas on iltapäivän työ-teholle karhunpalvelus. Siitä huolimatta arviol-ta reilut 200 000 kokoaikaista työtekijää jättää arkisin luonaan toistuvasti syömättä. Rannikko painottaa, että ainakaan kiireen vuoksi ruoka-tuntia ei kannata jättää pitämättä.

”Kiire ei siitä vähene, että yrittää varastaa li-sää työaikaa puolen tunnin ruokatauosta. Väliin jätetty lounas sen sijaan kostautuu iltapäivällä heikentyneenä työtehona ja –vireytenä”, hän korostaa.

Laatikainen muistuttaa, että liian vähäinen syöminen työpäivän mittaan ilmenee viimeis-tään ilta-aikaan hallitsemattomana nälkänä. Jos aamupala tai lounas jää toistuvasti väliin, on todennäköisempää, että illan mittaan nälkä leimahtaa jatkuvaksi naposteluksi ja voileipä-ralliksi. Runsas iltasyöpöttely voi hankaloittaa painonhallintaa, häiritä yöunta ja heikentää seuraavan aamun ruokahalua.

”Aamupainotteinen ruokarytmi on tervey-den kannalta parempi kuin iltapainotteinen. Jos aamupala ei koskaan maistu, se on yleensä merkki siitä, että päivän ruokailujen rytmitys ei ole kunnossa. Ensimmäiseksi kannattaa yrittää vähentää iltasyömisen määrää ja se taas on-nistuu, kun syö työpäivän aikana kunnollisen lounaan ja tarvittaessa myös iltapäivän välipa-lan”, Laatikainen neuvoo.

RAVITSEMUKSESTA APUA TUOTTAVUUSLOIKKAAN?

Henna Rannikko ja Reijo Laatikainen halusivat kirjoittaa tietokirjan työvireyttä tukevasta ravit-semuksesta, koska sen merkityksestä työtehon edistämisessä on toistaiseksi puhuttu liian vähän. Esimerkiksi huonosti koostetun lounaan aikaansaama, iltapäivän työtehoa nakertava vä-symystila voi pahimmillaan olla niin uuvuttava, että sitä kutsutaan joskus myös ruokakoomaksi.

”Nykyisessä taloustilanteessa työpaikoilla kannattaisi kääntää jokainen mahdollinen kivi, jolla työtehoon voidaan vaikuttaa. Siksi myös ravitsemusasiat tulisi ottaa huomioon. Onko omissa tai tiimini ruokatottumuksissa jotakin sellaista, joka estää suorittamasta työtä niin hyvin kuin sen voisi suorittaa?”, Laatikainen toteaa.

Ravitsemusterapeuttina työskentelevän Laatikaisen vastaanotolla käy säännöllisesti työterveyshuollon asiakkaita, joiden kanssa työpäivän ruokatottumukset tulevat puheeksi. Etenkin iltapäivään ja iltaan painottuva väsy-mys tulee jaksamiseen liittyvänä ongelmana toistuvasti esiin.

”Käyn useita kertoja vuodessa myös työ-paikoilla luennoimassa ravitsemuksen merki-tyksestä työhyvinvoinnin tukemisessa. Hyvin tyypillistä kuitenkin on, että ylin johto jää näiltä luennoilta pois. Se on valitettavaa, sillä käytän-nöt työpaikoilla eivät muutu, jollei ylin johto niihin sitoudu”, Laatikainen harmittelee.

Kirjassa annetut neuvot ovat suurelta osin käyttökelpoisia mitä tahansa työtä tekeville, vaikka kirjan nimi viittaakin toimistotyötä tekeviin.

”Ruumiillisempaa työtä tekevät tarvitsevat kuitenkin kirjan esimerkkejä runsaampia mää-riä energiaa”, tietokirjailijat kertovat. ○

LUE LISÄÄ:

Laatikainen R ja Rannikko H. Toimistotyöläisen ruokapäivä (Talentum Pro 2015)

työpäiviin

26 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 27

Ilmakehässä kaikkialle leijuvat pienhiuk-kaset vaarantavat ihmisten terveyden mutta samalla hidastavat ilmastonmuutosta

viilentämällä maapalloa. Ilmatieteen laitoksen Itä-Suomen ilmatieteellisessä tutkimuskes-kuksessa Kuopiossa tutkimus kohdistuukin näihin ilmakehässä leijuviin pikkuriikkisiin hiukkasiin. Suurimmalla osalla pienhiukkasia on sekä suoran auringon valoa sirottavan vaikutuksen, että pilvimuodostuksen vuoksi ilmastoa viilentävä vaikutus. ”Ilmastoa vii-lentävä vaikutus tunnetaan varsin huonosti ja pienhiukkaset aiheuttavatkin tällä hetkellä suurimman epävarmuuden ilmastonmuutok-sen etenemisen ennustamisessa. Se kuitenkin tiedetään, että pienhiukkaset ovat hidastaneet ilmaston lämpenemistä mutta eivät kykene torjumaan sitä”, yksikön päällikkö Sami Ro-makkaniemi tiivistää.

Vaikka ilmaston kannalta pienhiukkaset ovat hyödyllisiä, ne ovat kuitenkin suurin ihmisten terveyteen vaikuttava ympäristötekijä. Haitat ovat nykytiedon mukaan suurempia kuin mitä vielä muutamia vuosia sitten ajatel-tiin. Hengitysilma sisältää koko joukon erilaisia hiukkasia, joista osa on peräisin luonnosta, osa ihmisten aiheuttamista päästöistä. Kuopios-sa tutkitaan mm. sitä, miten pienhiukkasten toksisuus muuttuu niiden elinkaaren aikana ja mistä ihmiselle vaarallisimmat hiukkaset ovat peräisin.

”Päästörajoitukset ovat vähentäneet hiuk-kaspitoisuuksia. Näin hengitysilma puhdistuu mutta samalla ilmakehän lämpötila voi nousta hiukkasten viilentävän vaikutuksen pienen-tyessä. On myös mahdollista, että hiukkasten

massaan perustuvat päästörajoitukset tekevät jäljelle jääneistä päästöistä entistä pahempia terveyden kannalta”, Romakkaniemi pohdis-kelee.

PIENESSÄ JA TIIVIISSÄ TUTKIJAYHTEISÖSSÄ IDEAT JA TIEDOT VAIHTUVAT

Kuopiossa ilmastonmuutoksen kannalta olen-naisimman kysymyksen parissa töitä puskee noin 20 hengen tiivis tutkijaporukka, jonka osaaminen kattaa sekä mittauksen, mallin-nuksen että kaukokartoituksen osa-alueet. Lisäksi yhteistyö Itä-Suomen yliopiston aeroso-litutkijoiden kanssa on tiivistä. ”Yhteistyö tuo kokonaisnäkemystä monitahoiseen asiaan, jossa monet yksityiskohdat ovat vielä osittain hämärän peitossa.”

Sekä Puijon tornin huipulla sijaitseva mittausasema, että Ilmari-laboratorio ovat molempien tutkimusryhmien yhteiskäytössä. Ilmari-laboratoriossa tutkitaan, miten erilai-set pienhiukkaset muodostuvat, kasvavat ja muuttuvat valvotuissa olosuhteissa, ja miten niiden kemiallinen koostumus vaikuttaa niiden elinkaareen. Puijon tornin huipulla puolestaan mitataan luonnollisissa olosuhteissa, miten pienhiukkaset vuorovaikuttavat pilvien kanssa.

”Vastaavia mittausasemia, jossa mittauksia päästään tekemään pilven sisällä, ei ole ole-massa maailmalla kuin kourallinen. Lisäksi Puijon torni on yksi Suomen neljästä ICOS-mit-tausasemasta ja se tuo tietoja kasvihuone-kaasujen käyttäytymisestä myös kaupunkiolo-suhteissa.” ○

Julkaistu Atmos 3/2015

Kuopion tutkimusryhmäIlmakehän hyviksiksi ja pahiksisi kutsutut pienhiukkaset tarjoavat Kuopion tutkijoille visaisen haasteen. teksti • E I J A V A L L I N H E I M O kuva • J A A K K O S U V A L A

RYHMÄN KOKO: 22

KESKI-IKÄ: Lähestyy uhkaavasti

MOTTO: Parempi hiukkasen pilvessä ku immeisen kehuhkossa.

28 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 29

Tankavaaran luontokeskus Sodankylän Tankavaarassa toimii oivallisena porttina Urho Kekkosen kansallispuiston jylhiin maisemiin. Joka vuosi noin 300 000 ihmistä tulee tutustumaan kansallispuistoon.

TANKAVAARAN LUONTOKESKUKSESSA

puisto. Suojelualueista myös Sompion luon-nonpuisto ja Hammastunturin erämaa-alue sekä muut pohjoiset erämaa-alueet kuuluvat mukaan.

Pohjois-Lapin puistoalueen eteläraja menee Lokan ja Porttipahtaan tekoaltaiden pohjois-puolitse ja UK-kansallispuiston etelärajaa myötäillen. Suojelualueiden ulkopuolelta muun muassa Inarin retkeilyalue ja Inarijärven kesä-retkeilykohteet ovat puistoalueen hoidossa.

Itse UK-puisto on 255 000 hehtaarin laajui-nen.

– Luontokeskuksemme on profiloitunut kansallispuistoon. Olemme kansallispuistoa esittelevä piste. Vaikka ei itse menisi syväl-le puistoon, niin käymällä täällä saa kuvan luonnon monimuotoisuudesta, eläimistöstä, kulttuurihistoriasta ja poronhoidosta.

Näyttelyssä on esillä esimerkiksi Kullervo Kemppisen retkeilyvarusteita. Hän kirjoitti aikanaan kansallispuiston alueen luonnosta, mikä innosti muitakin tulemaan tutustumaan ihmeellisiin maisemiin.

– Retkeily käynnistyi laajemmassa mitassa UK-puiston alueella 1950-luvulla. Myös histo-riaa halutaan esitellä.

Ei tässä vielä kaikki. Alueen sotahistoriaan pääsee tutustumaan erityisellä sotahistorian polulla. Voi kurkistaa korsuun ja tutkia panssa-rintorjuntakanuunaa. Moni kävijä on toivonut lisää tietoa myös tästä aiheesta.

Mikä sitten tekee kansallispuiston alueesta niin erityisen?

– Tunturin päällä ihminen huomaa pienuu-tensa ja sen, kuinka suuri ja kaunis luonto on. Laelta tekee mieli lähteä juoksemaan rinnettä alas, kun maasto näyttää niin helppokulkui-selta.

Kansallispuistoon mahtuu monenlaista luontoa: mäntymetsiä, kuusikkoja, aapasoita ja laaja Saariselän tunturialue.

– Alue on kirjaimellisesti erämaata. Täytyy ymmärtää luontoa, sekä tietysti karttaa, kom-passia ja gps:ää.

Aini Magga muistuttaa kansallispuiston merkityksestä. Kun muu luonto muuttuu esi-merkiksi metsätalouden myötä, suojelualueen merkitys korostuu. Se on pala luontoa, joka pysyy muuttumattomana, ja säilyy tuleville sukupolville.

MITTAAMINEN JA RAHOITUS

Tankavaaran luontokeskus on auki vain osan vuotta. Viime vuosikymmenen lopulla kävijä-määrät laskivat, minkä vuoksi aukioloa supis-tettiin.

Rahoituksessa pohjataan vaikuttavuuteen, käynti- ja opastusmääriin. Mutta miten käynti-määriä voi nostaa, jos asiakkaiden palveluun ei ole riittäviä resursseja?

– Tässä on tietenkin vaarana supistumisen kierre. Miten saada lisää kävijöitä, jos ovet eivät ole auki. Toki muutkin seikat vaikuttavat siihen, saammeko ohikulkijat ja matkailualueen asiak-kaat vierailemaan kohteissamme.

Toisaalta nyt on ihan virallisesti tutkittu ja laskettu luonnon hyvää tekeviä vaikutuksia. Luonnossa liikkuminen, siis kansallispuistot, ehkäisevät uupumusta ja vaivoja sekä vähentä-vät stressiä! Näillä perustein matkailijamäärät ovat lisääntymään päin.

Ehkä aukioloa voidaan tulevaisuudessa taas laajentaa. Vaikka kansallispuisto on suoje-lualue, se on luotu ihmisiä varten.

– Ministeriörahoitus ei tule ainakaan suurentumaan lähitulevaisuudessa. Kaikkeen

”ylimääräiseen” pitää siis hankkia erillisrahoitus muualta.

Toimittajaa vähän ihmetyttää se, onko tupa-verkoston peruskorjaus ylimääräistä, sillä siihen ei saada budjettirahaa.

YHTEISTYÖTÄ JA VIIPYMIÄ

– Vaikka toisaalta roolimme on olla viranomai-sen ja maanhaltijan asemassa, olemme mukana muutenkin yhtenä toimijana matkailualueella.

Tankavaaran luontokeskus hakee lisää vaikuttavuutta yhteistyöllä.

– Tankavaaran alueella on kolme toimijaa: meidän lisäksemme Kultamuseo sekä Kulta-kylä-ravintola. Tavoittelemme sitä, että asiakas kävisi täällä vieraillessaan kaikissa kolmessa kohteessa.

Yhteistyön tuloksena on jo syntynyt yhtei-nen parkkialue sekä joukko opasteita. Jatkossa yhteistyötä voisi tiivistää esimerkiksi markki-noinnissa ja tapahtumien järjestämisessä.

Itse luontokeskuksessa ei ole houkuttimena kahvilaa tai ravintolaa. Siinä mielessä kävijä saa viipymisestä täyslaidallisen luontotietoutta ja elämyksiä, eikä pelkkää kahvikupposen ääressä istuskelua. Vaikuttavuus on suuri.

– Ehkä viipymästä voisi tehdä yhden mitta-rin, jolla tutkitaan luontokeskuksen vaikutta-vuutta, Aini Magga ehdottaa.

UK-puistossa on neuvottelukunta, joka auttaa puiston hoidossa. Magga toimii neuvot-telukunnan sihteerinä muun työn ohessa.

Neuvottelukuntaa ollaan jo oltu lakkaut-tamassa, mutta se on saatu pidettyä koossa. Ryhmään kuuluu laajalti paikallisia tahoja sekä Ympäristöministeriön edustus. Aini Magga pitää neuvottelukuntaa hyvänä tukena kansal-lispuiston toiminnalle. ○

Suunnittelija Aini Magga Tankavaaran luontokeskuksesta on nähnyt ympärille levittyvän Urho Kekkosen kansallis-

puiston taipaleen alusta saakka. Nykyään kansallispuisto on Suomen toiseksi suosituin: matkailijoita on päiväretkeläisistä tunturissa pitempiä aikoja vaeltaviin.

ASIAKKAIDEN LUOKSE?

Aini Magga on vuotsolainen, ja tuntee ympäröi-vät maastot ja tunturit hyvin. Hän tuli aikanaan Urho Kekkosen kansallispuistoon toimisto-töihin ja on sillä tiellä. 2013 tuli kuluneeksi 30 vuotta uran aloituksesta.

– Jaan työaikani Saariselän palvelupiste Kie-hisen ja Tankavaaran luontokeskuksen välillä suurin piirtein puolet–puolet-periaatteella.

MAGGAN TYÖKENTTÄ ON LAAJA

– Olen mukana luontomatkailusopimuksiin liittyvässä yritysyhteistyössä ja hoidan kansal-lispuiston sopimus- ja lupa-asioita Lisäksi on talousasioiden seurantaa, osallistumista hank-keisiin, kehitystyötä ja muita kansallispuistoon liittyviä työtehtäviä.

Asiakaspalvelupisteissä työskentelee neljä vakituista työntekijää sekä kahdesta viiteen mää-räaikaista vuodessa. Harjoittelijat tulevat lisäksi.

– Olisi hienoa, jos voisi jalkautua nykyistä enemmän luontoon ja asiakkaiden pariin.

Yksi esimerkki jalkautumisesta on retki-päivä yhteistyössä paikallisen sanomalehden kanssa. Toive on siis saatu pieneltä osalta jo toteutumaan.

PIENI IHMINEN, SUURI LUONTO

Kansallispuisto lähtee levittymään suoraan luontokeskuksen portailta.

Puistoalueorganisaatiossa UK-puisto kuuluu Pohjois-Lapin alueeseen. Mukana ovat Utsjoen ja Inarin kunnat mukaan lukien Lem-menjoen kansallispuisto ja Kevon luonnon-

Suunnittelija Aini Magga haluaisi jalkautua työssään nykyistäenemmän luontoon ja asiakkaiden pariin.

tek

sti j

a ku

vat

• E

EV

A V

ÄN

SK

Ä

30 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 31

KINDRA hankkeen tavoitteena on koota yhteen Euroopan-laajuisesti pohjavesiin ja muihin hydrogeologisiin tutkimuksiin liittyviä tietoja ja luodaan niistä yhteinen, yleistä käyttöä palveleva tietokanta. Tämän hetkiset tiedot tutkimuksista ja innovaatioista ovat epäyhtenäisessä muo-dossa eurooppalaisissa tutkimuslaitoksissa ja muissa instituutioissa. KINDRA toimii teknisten ja tieteellisten organisaatioiden ja sidosryhmien kanssa, joiden asiantuntemusta hyödynnetään hankkeessa.

Hankkeen avulla saadaan kokonaiskuva tie-teellisistä tutkimuksista ja tuloksista Euroopassa. Tutkimustiedon keruun piiriin kuuluvat kansal-liset ja kansainväliset projektit ja tutkimusohjel-mat, tietokannat, raportit ja tieteelliset julkaisut. Työn yhtenä päämääränä on määritellä tärkeät tutkimustarpeet ja -haasteet ja välttää päällekkäi-syyksiä. Tiedonkeruu tapahtuu EFG:n (European Federation of Geologists) kansallisten liittojen kautta 20 Euroopan maassa. Tiedot kootaan yhtenäisen luokittelujärjestelmän HRC-SYS (Harmonised Researh Classification System) mukaisesti tietokantaan, jonka lopputuloksena on eurooppalainen pohjavesi- ja hydrogeolo-gisten tutkimusten inventaario EIGR, European Inventory of Groundwater Research. Käytössä oleva EIGR-ohjelma ei itsessään sisällä suoraa tutkimustietoa, vaan pikemminkin metadataa antaen linkit yksityiskohtaisiin tietoihin. EIGR-tietokanta on julkisesti yleisön käytettävissä.

Projektin tavoitteena on myös kehittää ja pa-rantaa pohjavesivarojen hoitoa ja vaikuttaa niihin liittyviin vesidirektiivipäätöksiin, kuten The Water Framework Directive (WFD) ja The Groundwater Directive (GWD).

Hankkeen koordinaattorina toimii Sapienza University of Rome Italiasta partnereinaan:• REDIAM – Environment and Water Agency

of Andalusia, Espanja• LPRC – La Palma Research Centre for

Future Studies S.L., Espanja• University of Miskolc, Unkari• GEUS – Geological Survey of Denmark

and Greenland, Tanska• EFG – European Federation of Geologists,

BelgiaKINDRA-projektin ensimmäinen kansainvälinen workshop pidettiin 26-27.3.2015 Roomassa, jossa käsiteltiin projektin tavoitteita, tulevia aktiviteetteja, tiedonkeruu- ja raportointisystee-mejä ja potentiaalisia projektin tulosten käyttäjiä. Seuraava workshop järjestetään Espanjassa, Sevillassa, 5.2.2016.

KINDRA:n tuotoksista informoidaan sidos- ja kohderyhmille ja yleisölle lehtiartikkeleissa, konferensseissa, workshopeissa sekä opetustoi-minnan, näyttelyiden ja muiden asiaankuuluvien keinojen avulla. KINDRA alkoi helmikuussa 2015 ja kestää 36 kuukautta. YKL järjestää myös projektiin liittyvän kansallisen workshopin vuoden 2016 lopulla.

YKL mukana Horisontti 2020 hankkeissaYKL osallistuu neljään Euroopan komission Horisontti 2020 puiteohjelman hankkeeseen, jotka ovat käynnistyneet joko viime vuonna tai käynnistyvät kuluvan vuoden alkupuolella. teksti • M A R K K U I L J I N A j a U L P U V Ä I S Ä N E N kuva • I N G I M A G E

Tässä esiteltävistä hankkeista INTRAW on ehtinyt pisimmälle, hanke toimitti ensimmäiset maaraportit Euroopan komissiolle joulukuussa 2015. Kooste tuloksista julkaistaan helmikuussa 2016.

INTRAW on helmikuussa 2015 alkanut ja 36 kuukautta kestävä hanke. INTRAW:n tarkoituk-sena on kartoittaa ja parantaa EU:n ja muiden kehittyneiden maiden välisiä yhteistyömuotoja raaka-ainevaroihin liittyen. Osallistujia on Euroopan lisäksi Australiasta, Kanadasta, Japanista, Etelä-Afrikasta ja Yhdysvalloista.

Hankkeessa käsitellään seuraavia aiheita:• Tutkimus ja innovaatiot• Raaka-aine politiikat ja strategiat• Yhteiset koulutukseen ja osaamiseen liittyvät

ohjelmat• Lisensiointi ja luvitusprosessit sekä royaltit ja

veropolitiikat• Aineiston raportointijärjestelmät• Malminetsintä-, hyödyntämis- ja

kierrätyspolitiikatINTRAW hankkeen vetäjänä on EFG (European Federation of Geologists), joka koordinoi 15 part-nerin konsortiota yhdeksästä Euroopan maasta sekä Australiasta, Etelä-Afrikasta ja USA:sta.

Neljä julkista ja yksityistä tutkimukseen ja innovointiin erikoistunutta organisaatiota• ATSE (Australian Academy of Technological

Sciences and Engineering), Australia• CSIR (Council for Scientific and Industrial

Research), Etelä-Afrikka• FCT (Fundação para a Ciência e a Tecnologia),

Portugali• Fraunhofer, Saksa

Kaksi geotieteelistä yhdistystä• EFG (European Federation of Geologists),

Belgia• AGI (American Geoscience Institute), USA

Yksi standardisointielin• PERC (Pan-European Reserves & Resources

Reporting Committee), Belgia

Kaksi yliopistoa• Exeter, Englanti• Miskolc, Unkari

Neljä pientä ja keskisuurta yritystä• LPRC (La Palma Research S.L.), Espanja• Recifemetal S.A., Portugali• RCI (Resource Computing

International Ltd), Englanti• MinPol, Itävalta

Yksi geologian tutkimuskeskus• GeoZS, Slovenia

Yksi teollisuusliitto• Assimagra (Associação Portuguesa dos

Industriais de Mármores, Granitos e Ramos Afins), Portugali

Kaikista projekteista tietoa http://ykl.f i/f i/liitto/projektit

INTRAW – mineraalialan kehittämishanke

CHPM2030 – yhdistettyä energian ja metallien tuottoaCHPM hankkeen lyhenne tulee sanoista Combined Heat, Power and Metal extraction. Nimensä mukaisesti hankkeessa tutkitaan ja kehite-tään tekniikoita, joilla pystyttäisiin paremmin yhdistämään lämmön, energian ja metallien tuotantoa syvältä kallioperästä. Tavoiteltavalla tekniikalla pyritään muuttamaan elektro-metallurgisin keinoin syvällä olevat metallirikastumat hyödynnettäviksi malmeiksi samanaikaisesti tuotettavan geoenergian tukemana. Hankkeessa hyödynnetään jo olemassa olevia erityisen syviä, 2–4 kilometriin ulottuvia kairausreikiä. CHPM2030 on 3,5 vuotta kestävä pilottihanke kehitystyössä, jossa tuotantomittakaavan sovellukset olisivat valmiina vuonna 2030. Hanketta johtaa Miskolc yliopisto Unkarista.

UNEXMIN – autonomisen vedenalaisen tutkimuslaitteen kehitys ja testausUNEXMIN hankkeen päämääränä on kehittää itsenäisesti toimiva tutkimuslaite, joka kykenee suorittamaan 3D kartoitusta veden täyttämissä kaivoksissa. Suomessa testaustoimintaa tehdään Kaatialan kvartsi-maasälpäkaivoksella; muita ensimmäisen vaiheen testauspaikkoja ovat Urgeiriçan uraanikaivos Portugalissa ja Idrijan elohopeakaivos Sloveniassa. Hankkeen kunniahimoisena päättötyönä on kartoitustyö historiallisessa Deep Ecton kuparikaivoksella Englannissa.

Kuten muissakin tässä esitellyissä H2020 hankkeissa YKL on mukana Kolmantena osa-puolena yhdessä usean muun EFG:n kansallisen jäsenjärjestön kanssa. Kaikkiaan UNEXMIN kon-sortiossa on 13 partneria eri puolilta Eurooppaa Tampereen teknillisen yliopiston ollessa yksi. Hanke kestää neljä vuotta.

Hanke käynnistyi 1. helmikuuta 2016 ja sitä johtaa Miskolc yliopisto Unkarista.

KINDRA – kansainvälinen pohjavesi varojen inventointi- ja luokittelu

KAIKISSA NÄISSÄ hankkeissa YKL on mukana ns. Kolmantena osapuolena yhdes-sä usean muun EFG:n (European Federation of Geologists) kansallisen jäsenjärjestö kanssa. Kolmansien osapuolien tehtävänä on tukea pääpartnereita ja tiedottaa hank-keen tuloksista. Hankkeista kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä yhdyshenkilöihin sekä seurata hankkeiden edistymistä YKL:n web-sivuilta (Projektit) tai kunkin hankkeen omilta sivuilta. Esitellyistä hankkeista Kindran yhteyshenkilönä toimii Ulpu Väisä-nen (ulpuvaisanen@gmail.com) ja muiden hankkeiden osalta Markku Iljina (markku.iljina@geoconsulting.fi).

32 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 33

UUTISPALOJA | YKL

Aikuiskoulutustuki tarjoaa hyvät mahdollisuudet oman osaamisen päivittämiseen vielä tämän vuoden ajan.

OMIEN VAHVUUKSIEN TUNNISTAMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN TYÖNHAUSSA • Pilvi Nybom, InCoaching• 11.5.2016 Helsinki • Lähiopetus: klo 16:00–19:00, Meeting Park,

Kukontori, Yrjönkatu 23 B, 6. kerros, Kukko1, Forum

• Samaan aikaan webinaari klo 16:30–19:00• Webinaariosallistujien minimilaitevaatimus:

internet-yhteys ja kaiuttimet/kuulokkeet• Ilmoittautuminen linkin kautta avautuvalla

lomakkeella 14.4.2016 mennessä: http://www.luonnontieteilijat.fi/omien_ vahvuuksien_tunnistaminen tai suoraan kurssisihteerille: Eila Ruonala, eila.ruonala@luonnontieteilijat.fi, puh. (09) 2511 1660.

• Ilmoita osallistutko lähiopetukseen (myös mahdollinen ruokavalio) vai webinaariin. Muista mainita, että olet YKL:n jäsen.

Koulutuksessa paneudutaan siihen, miten tunnistaa omaa osaamista ja vahvuuksia sekä kuinka hyödyntää niitä työnhaussa. Koulutuksessa käydään läpi erilaisia tapoja oman osaamisen tunnistamiseen sekä siihen, miten näiden pohjalta luodaan myyvä ja markkinoiva kokonaisuus, jolla erottua työnhakijana. Innostava koulutus sisältää kouluttajan alustuksia, harjoituksia ja runsaasti vinkkejä oman osaamisen tunnistami-seen ja hyödyntämiseen työnhaussa.

Osallistujille lähetetään vahvistus kurssin toteutu-misesta sähköpostitse ilmoittautumisajan päätyttyä. Lähetämme tiedon myös varasijoilla oleville, ja ilmoitamme välittömästi mahdollisesta kurssipaikan vapautumisesta.

Koulutus on maksuton, mutta peruuttamatta jääneestä poissaolosta lähetetään sakkomaksu 25 euroa kulujen kattamiseksi.

Lisätietoja antaa: Suvi Liikkanen, suvi.liikkanen@luonnontieteilijat.fi, (09) 2511 1663

TYÖNHAKUWEBINAARI 2: LUONNONTIETEILIJÖIDEN OSAAMINEN Luonnontieteilijöiden osaaminen koostuu erilaisista osa-alueista, jotka hyvä tunnistaa ja hyödyntää työnhaussa. Webinaarissa käydään läpi luonnontieteilijöiden osaamiseen ja työmarkki noille sijoittumiseen liittyviä kysymyksiä. Osallistujilta otetaan vastaan ennakkokysymyksiä. Webinaarista tehdään tiivistetty tallenne.• Torstai 25.8.2016, webinaari klo 14.30-16.00• Kouluttaja: Satu Roos, FK, YTM, työnohjaaja,

Underose Ky• Webinaariosallistujien minimilaitevaatimus:

internet-yhteys ja kaiuttimet/kuulokkeet• Ilmoittautumiset viimeistään 10.8.2016• YKL:n  jäsenet suoraan kurssisihteerille:

Eila Ruonala, eila.ruonala@luonnontieteilijat.fi, puh. (09) 2511 1660. Muista ruokavalio ja että olet YKL:n jäsen.

Osallistujille lähetetään vahvistus kurssin toteutumi-sesta sähköpostitse ilmoittautumisajan päätyttyä. Lähetämme tiedon myös varasijoilla oleville, ja ilmoitamme välittömästi mahdollisesta kurssipaikan vapautumisesta.

Lisätietoja antaa: Suvi Liikkanen, suvi.liikkanen@luonnontieteilijat.fi, (09) 2511 1663

ESIMIESTYÖ – KUINKA JOHDAN JA TULEN JOHDETUKSI MENESTYKSEKKÄÄSTI • Mari Mattson, FM, Certified Business

Coach Master, Business Coaching Center Oy• 15.9.2016 Helsinki• Lähiopetus: klo 16:00 – 19:30 Meeting Park,

Kukontori, Yrjönkatu 23 B, 6. kerros, Kukko1, Forum

• Samaan aikaan webinaari klo 16:30–19:30• Webinaariosallistujien minimilaitevaatimus:

internet-yhteys ja kaiuttimet/kuulokkeet• Ilmoittautuminen linkin kautta avautuvalla

lomakkeella 18.8.2016 mennessä: http://www.luonnontieteilijat.fi/esimiestyo tai suoraan kurssisihteerille: Eila Ruonala, eila.ruonala@luonnontieteilijat.fi, puh. (09) 2511 1660.

• Ilmoita osallistutko lähiopetukseen (myös mahdol-linen ruokavalio) vai webinaariin. Muista mainita, että olet YKL:n jäsen

Koulutuksessa keskitytään valmentavaan esimiestyö-hön ja sen aikaansaamaan muutokseen koko tiimin tai työyhteisön kukoistuksessa. Koulutus sopii sekä esimiestyötä tekeville että siihen tähtääville, ja se on kohdennettu erityisesti asiantuntijaorganisaatioiden esimiehenä toimiville. Mari Mattson on kokenut ja innostava kouluttaja, joka on erikoistunut orga-nisaatiokulttuurin tavoitteelliseen kehittämiseen, muutosprosessien toimeenpanoon sekä valmentavan johtamisotteen vahvistamiseen. Lähikoulutukseen otetaan rajattu osallistujamäärä, mutta koulutukseen voi osallistua myös webinaarin kautta.

Aikuiskoulutustuki mahdollistaa osaamisen laajentamisen ja työuran jatkumisen.

KENELLÄ ON parhaat mahdollisuudet pitää työpaikkansa? Kenellä on parhaat mahdollisuudet työllistyä, jos tulee potkut? Näitä asioita pitäisi meidän kaikkien miettiä. Työntekijän omalla vastuulla on huolehtia, että oma osaaminen on kilpailukykyistä. Työntekijä ei voi jäädä odottelemaan, että aloite koulutukseen tulee työnantajalta. Työelämän muutokset ja omat tarpeet muuttuvat nopeasti eikä niitä aina osaa ennakoida, välillä olisi hyvä varmistaa omaa osaamistaan ja kilpailukykyään laajem-minkin. Tähän tarjoaa Aikuiskoulutustuki hyvät mahdollisuudet vielä tänä vuonna. Lisää tietoa hakuehdoista www.koulutusra-hasto.fi.

Tuki uhkaa kuitenkin romuttua ensi vuonna. Hallitus aikoo lakkauttaa valtion suoran aikuiskoulutustuen 2017 alussa ja korvata sen lainalla.

Koulutuskalenteri 2016

Varsinainen jäsenmaksu kk vuosi

Työaika / palkka 60–100 % / kk

32 euroa 384 euroa

Työaika / palkka alle 60 % / kk • Vuorottelu-, opinto-, virkavapaa tai työtön• Palkaton äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaa• Ulkomailla työskennellessä

14 euroa 168 euroa

Muut jäsenmaksuluokat vuosi

Rinnakkaisjäsen (Professoriliitto) 180 euroa

Rinnakkaisjäsen 66 euroa

Yrittäjäjäsen 66 euroa

Eläkeläisjäsen 24 euroa

Opiskelijat vuosi

Opiskelijan jäsenmaksu 5 euroa

Kassaan kuuluvan opiskelijan jäsenmaksu 110 euroa

Jäsenmaksut 2016

Vuosimaksu voi koostua näiden maksujen yhdistelmästä tilanteesi mukaan.

Varusmies- ja siviilipalvelusaika on jäsenmaksusta vapaata.

TEKOJEN TORILLA KUNTATYÖ UUDELLE AIKAKAUDELLEKUNTEKO on uusi tapa kehittää kunta-alalla tehtävää työtä. Kuntekossa jaetaan ideat, kokemukset ja kehittämistulokset kollegoiden ja työyhteisöjen kanssa yli kuntarajojen ja toimi-alojen.

Keskiössä ovat työntekijät ja työyhteisöt. Uusia ja tuloksel-lisia arjen työkäytäntöjä syntyy parhaiten työpaikoilla, joissa kehittäminen lähtee omista ja asiakkaiden tarpeista. Kunteko tarjoaa areenan, Tekojen Torin, jossa työpaikoilla tehtävä hyvä työ tulee näkyväksi kaikille.

LÄHTÖKOHTANA YHTEISTOIMINNALLINEN KEHITTÄMINENOnnistunut kehittämistyö edellyttää luottamusta ja yhteistyö-tä. Kuntekon lähtökohtana on, että kehittäminen työpaikoilla tapahtuu yhteistoiminnallisesti niin, että siihen osallistuvat johto, esimiehet, henkilöstö ja mahdollisesti myös palveluiden käyttäjät. Kuntekossa ei tueta toimintaa, jonka tavoitteena on lomauttaminen tai irtisanominen.

www.kunteko.f i

VALTUUSTON VARSINAINEN KOKOUS 13.5.2016 HELSINGISSÄVALTUUSTON varsinaisessa kokouksessa on • esitettävä edelliseltä toimintakaudelta hallituksen toimintakertomus ja tilintarkastajien kertomus  • vahvistettava edellisen vuoden tilinpäätös • päätettävä niistä toimenpiteistä, joihin hallinto ja tilit antavat aihetta • päätettävä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille • hyväksyttävä toimin-tasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle toimintakaudelle • päätettävä jäsenmaksujen suuruudesta eri jäsenryhmille • määrättävä hallituksen jäsenten, luottamushenkilöiden ja tilintarkastajien palkkiot • valittava joka toinen vuosi YKL:n puheenjohtaja seuraavalle kaksivuotiskaudelle (2016) • valittava vuosittain hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle • valittava tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja ja heille varamiehet • käsiteltävä muut kokouskutsussa käsiteltäviksi ilmoitetut asiat

Valtuuston kokouksessa päätetään myös mahdollisista työtaistelu-toimenpiteiden aloittamisesta tai niihin liittymisestä, sekä työtaistelu-toimenpiteiden lopettamisesta. Valtuuston kokous voi myös valtuuttaa yhdistyksen hallituksen tekemään nämä päätökset.  Jos jäsen haluaa saada asian valtuuston päätettäväksi, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti YKL:n hallitukselle vähintään kuukautta ennen valtuuston kokouksen ajankohtaa

Illalla on kaikkien kolmen liiton YKL:n, LAL:in ja Metsänhoitajaliiton yhteinen illanvietto. Kutsu on tulossa!

Päivitä itse omat tietosi! MUISTA PÄIVITTÄÄ muuttuneet tietosi YKL:n jäsenrekisteriin. Jäsensivujen kautta voit päivittää osoitteesi, muuttuneen nimesi ja työpaikkasi tiedot. Tätä kautta voit myös tilata tai peruuttaa kalen-terin. Voit myös valita haluatko Ympäristöasiantuntijan sähköisenä vai paperiversiona. • Kirjaudu YKL:n sivuille ja klikkaa sivun ylälaitaan ilmestyvää

”Omien tietojen päivitys”. • Käyttäjätunnuksesi on jäsennumerosi. Se löytyy tämänkin lehden

osoitelipukkeesta sekä jäsenmaksun viitenumeron alusta. • Salasanasi on syntymäaikasi muodossa ppkkvv.

SÄHKÖPOSTIOSOITTEET KUNTOONVIESTINTÄMME siirtyy yhä enemmän sähköiseksi. Tämän takia on tärkeää, että jäsenrekisterissämme olevat sähköpostiosoitteet toimivat. Läheskään kaikki eivät ole ilmoittaneet sähköpostiosoitettaan jäsenrekisteriin tai osoite on virheellinen tai vanhentunut. Jos et ole saanut uutiskirjettämme, syy on todennäköisesti väärässä sähköpostiosoitteessa.

Opiskelijoilla on usein korkeakoulun meiliosoite ja valmistumisen jälkeen vanha osoite unohtuu päivittää. Myös työpaikan vaihdon yhteydessä jäävät yhteystiedot helposti vaihtamatta.

Käy tarkistamassa yhteystietosi jäsensivuiltamme: Kirjaudu YKL:n sivuille ja klikkaa sivun ylälaitaan ilmestyvää ”Omien tietojen päivitys”. • Käyttäjätunnuk-sesi on jäsennumerosi. Se löytyy tämänkin lehden osoitelipukkeesta sekä jäsen-maksun viitenumeron alusta. • Salasanasi on syntymäaikasi muodossa ppkkvv.

34 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 35

Tarjous päättyy 31.12.2016. Vakuutukset saattavat edellyttää terveysselvityksen täyttämistä verkossa. Selvityksen perusteella ratkaistaan, voidaanko haettu vakuutus myöntää ja millä ehdoilla. Vakuutuksen myöntää Pohjola Vakuutus Oy.

Terveysvakuutus on arjen säästämistä – vahinkojen varautumista, oman selustan suojaamista. Terveysvakuutuksemme on ystäväsi huonoinakin aikoina. Se turvaa nollasta sataan: vauvasta vaariin ja mitä erilaisempien vastoinkäymisten varalta.

Voit saada Pohjolan Terveysvakuutuksen nyt vuodeksi -30%. Lue lisää ja vakuuta itsesi osoitteessa op.fi/kuntotesti

30124813_YA_0403_OP_Terveysvakuutus_215x270.indd 1 21.1.2016 16.33