AIKAKIRJAT

ABIPAKETTI2005

Sisältö

1. Ylioppilastutkintolautakunnan ohjeita reaalikokeeseenosallistuvalle

2. Miten toimin reaalikokeessa?3. Miten valmistaudun reaalikokeeseen?4. Kertaustehtäviä kursseittain

2

1 Ylioppilastutkintolautakunnan ohjeitareaalikokeeseen osallistuvalle

Muokattu ylioppilastutkintolautakunnan ohjeista (10.12.1999 ja 22.9.2000)historian kysymyksiin vastaavalle

Suoritusten lukumäärä

REAALIKOKEESSA VASTATAAN KAHDEKSAAN TEHTÄVÄÄN.

Reaalikokeen tarkoitus

Tarkoituksena on selvittää, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuun-nitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukion tavoitteiden mukai-sen kypsyyden reaaliaineiden hallinnassa. Tehtävät ovat pakollisten ja syventä-vien kurssien aiheista.

Reaalikokeen toteutus

Kaikkiin koepapereihin on merkittävä koulun nimen ja numeron lisäksi koke-laan nimikirjoitus, täydellinen nimi ja numero. Vastauksen otsikoksi merkitäänaineryhmän ja tehtävän numero, esimerkiksi VI:10. Reaalikokeessa voi käyttääkoko- ja puoliarkkeja. Puoliarkeille kirjoitetaan yksi vastaus/paperi. Kokoar-keille kirjoitettaessa eri aineryhmien vastaukset kirjoitetaan eri arkeille. Vasta-uksen luonnosteluun käytetyt paperit yliviivataan. Samoin opiskelija yliviivaane suoritukset, joita ei halua arvosteltavaksi. Kirjoitusvälineenä käytetään riit-tävän pehmeää lyijykynää (HB tai numero 2), jotta jälki on vaivattomasti luet-tavaa. Kirjoita selkeällä käsialalla. Värikyniä saa käyttää piirroksissa. Punainenväri on varattu opettajan käyttöön.

Reaalikokeen arvostelu

Asianomaisen aineen opettaja tarkastaa suoritukset ja arvostelee ne alustavasti.Arvostelussa kiinnitetään huomiota seuraaviin kypsyyttä osoittaviin näkökoh-tiin:– Suoritus on jäsennelty.– Suoritus on johdonmukainen kokonaisuus.

3

– Tehtävän kannalta olennaiset tiedot esitetään kattavasti.– Syitä ja seurauksia tarkastellaan asianmukaisesti eri näkökulmista.– Esitetyt väitteet perustellaan selkeästi.– Esittelytapa ilmentää tietojen ja taitojen itsenäistä hallintaa ja kykyä niidensoveltamiseen.– Tehtäviin liittyviä aineistoja käytetään tarkoituksenmukaisesti.

Lisäansiona pidetään seuraavia näkökohtia:– Tiedot kyetään asettamaan laajempiin asiayhteyksiin.– Pohdiskelua vaativissa tehtävissä erotetaan faktat, perustellut kannanotot jamielipiteet.

Lisäansioiden merkitys korostuu erityisesti jokeritehtävissä.

Vastauksen arvoa laskevat– selvät asiavirheet– epäselvästi tai epätarkasti ilmaistut ajatukset– tehtävän käsittäminen väärin– selvästi epäolennaisten tietojen esittäminen– vastauksen rakentaminen mielipiteiden varaan.

Pisteitä vähentää– se, että kokelas vastaa useampaan kuin kahdeksaan tehtävään– se, että kokelas vastaa vaihtoehtotehtävissä eri tehtäviin, jolloin huonoinvastaus otetaan huomioon– arvostelutyötä vaikeuttava epäselvyys, sekavuus, suorituspaperin epäsiisteys.

Kokeen uusiminen

Hyväksytyn reaalikokeen voi uusia kaksi kertaa.

Todistukset

Kokelas saa todistuksen kaikista hyväksytyistä suorituksistaan. Todistukseenmerkitään arvosanan lisäksi kolmen eniten pisteitä tuottaneen oppiaineen ni-milyhenne, aineen vastauksista saatu pistesumma ja vastausten lukumäärä ky-seisessä aineessa. Jos kokelas hajauttaa tutkinnon suorittamisen ajallisesti jauusii reaalikokeen ennen ylioppilastutkintotodistuksen saamista, todistukseenmerkitään paras suoritus.

4

2 Miten toimin reaalikokeessa?

a) Tutustu tarkoin edellisessä luvussa esitettyihin ylioppilastutkintolautakunnanarvosteluohjeisiin. Niissä on sanottu yksiselitteisesti, miten tehtävät arvioidaan.

b) Reaalikoe on vaativa suoritus, joten kokeeseen tulisi saapua hyvin nukku-neena ja pirteänä. Hyvä aamupala kuuluu myös asiaan. Ennen koululle tuloaaivot voi aktivoida selailemalla kurssikirjoja, joita on lukenut ennen tutkintoa.Saatuasi tehtäväpaperin sinun kannattaa lukea läpi kaikkien niiden oppiainei-den tehtävät, joihin olet ennalta valmistautunut. Samalla voit merkitä ne tehtä-vät, jotka tuntuvat sopivilta vastattaviksi. Varsinainen vastaaminen on parastaaloittaa helpolta tuntuvasta tehtävästä, se lisää itsevarmuutta.

c) Ennen kuin kirjoitat vastauksen, on hyvä menetellä seuraavasti:– Analysoi tehtävä niin hyvin, että tiedät varmasti, mitä kysytään. Ole tarkkasanamuotojen suhteen. Esimerkiksi verbit ”vertaa”, ”pohdi”, ”tarkastele”,”selvitä”, ”väitetään” ja ”sanotaan” ohjaavat vastausta tiettyyn suuntaan. Teh-tävässä voi olla myös taustamateriaalina dokumentteja ja tilastoja, joihin tuleeperehtyä huolellisesti.– Jos tehtävässä on valmis ajan määritys, mieti hyvin sen sisältö.– Muista aina ajoittaa vastauksesi.

d) Kun olet selvittänyt kysymysmuodon ja analysoinut kysymyksen niin hyvin,että olet varma, mitä kysytään, kokoa luetteloksi ne asiat, joita aiot vastaukses-sasi käsitellä. Hahmota luettelon avulla mielessäsi vastauskokonaisuus. Kirjoitavasta sitten varsinainen vastaus. Kun olet jäsennellyt asian ensin mielessäsi japaperilla, kiinnitä erityistä huomiota hyvään ja selkeään kielenkäyttöön ja suo-rituksen siistiin ulkoasuun.

e) Koska reaalikokeessa on paljon kysymyksiä ja pelkkään tehtävien sisälukuunvoi kulua paljon aikaa, tarkkaile välillä kelloa, jotta ehdit vastata kaikkiin kah-deksaan tehtävään.

f) Seuraavaan on koottu esimerkinomaisesti joukko tehtäviä, joihin voi sisältyäjoitakin ansoja. Ne voi ohittaa näiden ohjeiden avulla. Osa tehtävistä on van-hoja ylioppilastutkintokysymyksiä.

5

• Tehtävä: ”Suomen ja Saksan suhteet toisen maailmansodan aikana”

Tehtävässä on ajan määritys ”toisen maailmansodan aikana”, siis vuoden 1939syyskuusta vuoden 1945 toukokuuhun. Tehtävässä täytyy käsitellä Suomen jaSaksan suhteita koko tuona aikana, ei pelkästään jatkosodan aikaa vuodesta1941 lähtien.

• Tehtävä: ”Saksa ja Neuvostoliitto 1939–45”

Nyt tehtävässä ovat rajauksena vuodet. Vastauksesta voi helposti unohtua poisalkuvuoden 1939 viileät välit ja elokuussa solmittu Ribbentrop-sopimus.Ajanjakson lopusta täytyy muistaa, että Neuvostoliitto oli Saksassa miehitys-vyöhykkeen haltija vuoden 1945 lopussa.

• Tehtävä: ”Nationalismi Euroopassa 1800-luvulta ensimmäisen maa-ilmansodan jälkiselvittelyihin saakka”

Vastauksessa pitää selvittää nationalismin aatteellinen sisältö ja sen erilaisiailmenemismuotoja. Helpoimmin se on tehtävissä konkreettisten esimerkkienavulla: Saksan yhdistyminen 1871, Itävalta-Unkarin keisarikunnan hajoaminen1918, Suomen, Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan itsenäistyminen Neuvosto-Venäjästä. Huomaa, että vastauksen täytyy yltää 1900-luvulle saakka.

• Tehtävä: ”Millä eri tavoilla alla olevat lainaukset heijastelevat puheen-pitohetkellä maassa vallinnutta tilannetta?”

Adolf Hitler valtiopäivillä 1.9.1939:”En pyydä keneltäkään Saksan mieheltä enempää kuin mitä olin itse neljänvuoden ajan valmis tekemään. Olen tästedes vain Saksan valtakunnan ensim-mäinen sotilas. Vielä kerran olen pukenut ylleni asetakin, joka on minulle pyhäja rakas. Sitä en riisu ennen kuin voitto on varma, taikka en selviä loppuratkai-suista hengissä.”

Winston Churchill alahuoneessa 4.6.1940:”Me emme väsy emmekä murru. Me jatkamme loppuun asti. TaistelemmeRanskassa, taistelemme kotivesillä ja valtamerillä, taistelemme yhä luottavai-semmin ja voimakkaammin ilmassa, puolustamme saartamme, maksoipa semitä tahansa, taistelemme rannoilla ja maihinnousukentillä, taistelemme pel-loilla ja kaduilla, taistelemme kukkuloilla; me emme ikinä antaudu.”

Vastauksessasi sinun on viitattava pohjatekstiin, josta saamasi tiedot liitätmuuhun historialliseen tietämykseesi. Hitlerin puhe on pidetty sinä päivänä,jolloin Saksa hyökkäsi Puolaan ja toinen maailmansota alkoi. Winston Chur-chillin puhe liittyy ajankohtaan, jolloin hänestä oli tullut Englannin pääministe-

6

ri ja Saksa oli aloittanut suurhyökkäyksensä lännessä. Tekstianalyysin avulla voipäätellä Hitlerin puheen minä-muodon viittaavan diktatuuriin. Churchillinkäyttämä me-muoto puolestaan viittaa koko kansan yhteiseen taisteluun elidemokraattiseen järjestelmään.

• Tehtävä: ”Miten eurooppalaiset toteuttivat uuden ajan alussa Diazinesittämiä eri tavoitteita löytöretkien kohdealueilla?”

Espanjalainen löytöretkeilijä Bernal Diaz perusteli 1500-luvulla Intian mat-kaansa seuraavasti: ”Olemme lähteneet Intiaan palvellaksemme Jumalaa jaHänen Majesteettiaan, antamaan uskon valoa niille, jotka elävät pimeydessä, jarikastumaan, kuten jokainen ihminen toivoo tekevänsä.”

Ensin tulee huomata ajoitus: uuden ajan alkupuolella, siis 1500-luvulla ja 1600-luvun alussa. Tekstilainauksessa kerrotaan kolme tavoitetta: Jumalan ja majes-teetin palvelu (uusien alueiden liittäminen hallitsijan valtakuntaan), uskon va-lon antaminen (kristinuskon levittäminen ja pakanoitten käännyttäminen) jahenkilökohtainen rikastuminen. Hyvässä vastauksessa on käsiteltävä näidentavoitteiden toteutumista vähintään kahdella löytöretkien kohdealueella. Ame-rikan mantereen valloitus Väli- ja Etelä-Amerikasta vähitellen Pohjois-Amerikkaan tarjoaa runsaasti esimerkkejä, samoin Intian liittäminen ensinportugalilaisten ja sittemmin brittien valtapiiriin.

• Tehtävä: ”Maanpuolustus ja sen merkitys turvallisuuspolitiikan osa-na”

Tehtävä on kaksiosainen, varsinaisesti siinä kysytään maanpuolustuksesta, jon-ka osa-alueet (sotilaallinen, taloudellinen, henkinen, väestönsuojelu) on käsi-teltävä tarkasti. Sen lisäksi on osattava selvittää maanpuolustuksen merkitysnimenomaan osana turvallisuuspolitiikkaa.

7

3 Miten valmistaudun reaalikokeeseen?

Reaalikokeessa vastataan kahdeksaan tehtävään. Historian ja yhteiskuntaopinviidestä pakollisesta ja kolmesta syventävästä kurssista on kustakin kaksi teh-tävää. Tehokas apu opiskeluun ovat sivulta 8 alkavat kertaustehtävät.

Näin opiskelen kurssin

1. Kaikissa Aikakirjat-sarjan kirjoissa on teksti Lukijalle. Lue se ensimmäiseksi.Siitä saat selville kurssin sisällön ja tietoja kirjan tekotavasta.

2. Lue kirjan sisällysluettelo. Yritä aktiivisesti muistella, mitä tiedät tai muistatasiasta otsikoiden perusteella.

3. Ota esille oppikirjan ensimmäinen aloitusaukeama. Lue johdantoteksti jatutustu aloitusaukeaman kuviin. Selaile kirjaa seuraavaan aloitusaukeamaan astikatsellen kuvia, tilastoja, karttoja ja mahdollisia omia, kurssin aikana tekemiäsimuistiinpanoja. Näin käyt koko kirjan lävitse. Aktivoi ajatteluasi asettamallaitsellesi kysymyksiä.

4. Opiskele kirja kunnolla pääluku kerrallaan. Parhaiten opit, kun haet kokoajan vastauksia joihinkin kysymyksiin. Jos et itse osaa asettaa kysymyksiä, saatvinkkejä aloitusaukeaman Lukiessasi huomaa -kohdasta. Luettuasi pääluvun kat-so, että sait vastauksen asettamaasi kysymykseen ja varmista osaamisesi muis-telemalla pääluvun sisältöä.

5. Kun olet opiskellut koko kirjan, hahmota vielä kerran kokonaisuus selaile-malla se läpi ja muistelemalla, mitä juuri olet oppinut.

6. Voit testata koko kurssin oppimäärän osaamistasi miettimällä vastauksiaseuraaviin tehtäviin. Ne on jaettu kursseittain. Kysymykset on laadittu katta-maan kurssien keskeiset teemat ja sisällöt.

8

4 Kertaustehtäviä kursseittain

Ihmisen ja ympäristön AikakirjaIhminen, ympäristö ja kulttuuri

1. Miten käsitys ihmisen alkuhistoriasta muuttui 1800-luvulla? Entä miten kä-sitys on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana?

2. Mihin tekijöihin Ateenan kaupungin vauraus ja taloudellinen hyvinvointiperustuivat 2 500 vuotta sitten?

3. Mihin seikkoihin Genovan kaupungin vauraus pohjautui oheisen piirroksenperusteella? Tarkastele lisäksi Pohjois-Italian taloudellista merkitystä 1200–1400-luvun Euroopan historiassa.

Genova 1400-luvulla

9

4. Mitä oheisesta syntyneiden ja kuolleiden tilastosta voidaan päätellä? Milläseikoilla 145 vuoden aikana tapahtunut muutos voidaan selittää?

Syntyneet (‰) 1830/31 1860/61 1890/91 1920/21 1950/51 1974/75Suomi 35,9 37,1 33,6 26,6 23,8 13,7Englanti 32,1 34,5 30,8 24,0 15,7 12,6Ranska 30,1 26,6 22,2 21,1 19,4 14,7Venäjä-Nl – 49,7 50,5 31,8 26,9 18,1Yhdysvallat – 44,3 31,5 28,0 23,1 14,9

Kuolleet (‰) 1830/31 1860/61 1890/91 1920/21 1950/51 1974/75Suomi 31,6 24,3 20,4 16,0 10,1 9,4Englanti 22,3 21,4 19,9 12,3 12,1 11,5Ranska 26,1 22,3 22,9 17,5 13,0 10,6Venäjä-Nl – 34,7 36,3 20,4 9,7 9,0Yhdysvallat – – 17,2 12,3 9,7 9,1

Lähde: Jutikkala. Kuolemalla on aina syynsä, s. 252–254.

5. Euroopan väkiluku nousi 1800-luvulla sadassa vuodessa 186 miljoonasta401 miljoonaan. Mitkä tekijät selittävät tätä voimakasta väestönkasvua? Mitenkasvavalle väestölle saatiin ravintoa?

6. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen ohjelmassa vuodelta 1961 esite-tään muun muassa seuraavia tavoitteita:

”Seuraavalla kymmenvuotiskaudella – 1961–70 – Neuvostoliitto rakentaa kommu-nismin aineellisen ja teknisen perustan ja ohittaa tuotannoltaan kapitalistisen maail-man voimakkaimman ja rikkaimman maan, USA:n. Seuraavan kymmenvuotiskaudenaikana Neuvostoliitto ohittaa USA:n tärkeimpien maataloustuotteiden tuotannossaasukasta kohden. Seuraavan kymmenvuotiskauden aikana maan asuntopula katoaa.”

Miksi puolueohjelmassa verrataan Neuvostoliittoa nimenomaan USA:han?Selvitä lisäksi, miten esitetyt tavoitteet toteutuivat käytännössä.

7. Intialainen tutkija, taloustieteen nobelisti Amartya Sen on teoksessaan Po-verty and Famines (1981) sanonut, että nälkäkriisi tai nälänhätä ei ole Jumalantuomio tai luonnonkatastrofin seuraus, vaan kyse on ennen kaikkea sosiaali-sesta, taloudellisesta ja varsinkin poliittisesta ongelmasta. Tarkastele tätä Seninkannanottoa kahden historiallisen tai nykyhetken esimerkin avulla.

8. Vuonna 2004 Japanissa oli alle 15-vuotiaita 14 prosenttia ja Afrikan väkirik-kaimmassa maassa Nigeriassa lähes 50 prosenttia väestöstä. Yli 65-vuotiaitaJapanissa oli 19 prosenttia ja Nigeriassa kolme prosenttia väestöstä.

Selvitä, mistä esitetyt erot johtuvat.Miten tietojen tulisi vaikuttaa maassa harjoitettavaan yhteiskuntapolitiikkaan?

10

9. Kanadalaiset tutkijat ovat kehittäneet uuden mittarin ihmisen kulutuksenarvioimiseksi ja nimenneet sen ”ekologiseksi jalanjäljeksi”. Se kertoo hehtaa-reina laidun-, pelto- ja metsäalan, joka kuluu ruuan ja muiden hyödykkeidentuottamiseen. Mukana on lisäksi maa-ala, joka tarvitaan jätteiden käsittelyyn jahiilidioksidin sitomiseen takaisin luonnon kiertokulkuun. Pienimmän jalanjäl-jen vuonna 1996 jättivät bangladeshiläiset (0,5 hehtaaria) ja suurimman USA:nasukkaat (9,7 hehtaaria). Koko maailman keskiarvo oli 2,3 hehtaaria. Tilas-tointivuonna suomalaisen jättämän jalanjäljen suuruus oli 8,4 hehtaaria.

Miten jalanjälkien suuruuserot voidaan selittää?

10. Maailman teollisuustuotanto jakautui vuosina 1900–2000 alla olevan kuvanosoittamalla tavalla.

a) Selvitä tapahtuneiden muutosten pääpiirteet ja niiden taustatekijöitä.b) Miten Eurooppa on yrittänyt vahvistaa omaa tuotantoaan viimeisten vuosi-kymmenten aikana?

Itä-Aasia = Kiina, Japani, IntiaPohjois-Amerikka = Yhdysvallat, KanadaEurooppa = Saksa, Britannia, Ranska, Italia, Espanja, Ruotsi, Belgia, Sveitsi

Lähde: Helsingin Sanomat 25.6.2004.

Maailman teollisuustuotannon jakautuminen vuosina 1900–2000

11

Jäsennysesimerkki tehtävään 5

Esseevastaus jaetaan aloituskappaleeseen ja useampaan käsittelykappaleeseen.

1. Lähtökohta, joka sopii aloituskappaleen rungoksi:

Väestö kasvoi, koska syntyvyys pysyi edelleen korkeana koko 1800-luvun ajan, muttakuolleisuus alkoi vähitellen laskea.

2. Käsittelykappaleissa nostetaan esiin ainakin seuraavat seikat:

Kuolleisuuden laskun taustalla olleet ravinnon määrä ja laatu sekä hygienia paranivat.Tämän seurauksena tarttuvat taudit vähenivät. Esimerkiksi koleraa, tuberkuloosia ja ri-pulia esiintyi entistä vähemmän, ja isorokko taltutettiin rokotuksin.

Syntyvyys pysyi edelleen korkeana, mutta syntyvyyden säännöstelyyn ei ollut tarvetta.Suurin osa eurooppalaisista sai vielä elantonsa maataloudesta, ja jokainen syntyvä lapsimerkitsi tarpeellista uutta työvoimaa. Pikkulapsien kuolleisuus oli ollut suuri, ja oli to-tuttu suuren osan syntyvistä lapsista kuolevan varhain. Oli siis varmempaa hankkiapaljon lapsia, jotta edes osa heistä eläisi aikuisikään saakka. Lisäksi 1800-luvulla ehkäi-syvälineitä ei vielä ollut laajalti saatavilla. Avioitumisikä alkoi nousta vasta vuosisadanvaihteessa. Toisaalta myös naimattomuus alkoi yleistyä.

Kasvava väestö saatiin ravittua, koska uutta viljelymaata raivattiin paitsi Euroopassamyös Siperiassa, Amerikan mantereilla ja Australiassa, joista tuotiin viljaa Eurooppaan.Kehitettiin uusia viljelymenetelmiä, jotka lisäsivät huomattavasti sadon määrää. Maata-loutta alettiin tehokkaasti koneellistaa 1800-luvun toisella puoliskolla, mikä nosti tuot-tavuutta.

12

Eurooppalaisen ihmisen AikakirjaEurooppalainen ihminen

1. Antiikin ajoista meidän päiviimme asti eri ajattelijat ja heidän kannattajansaovat esittäneet erilaisia elämänasenteita ja tapoja selviytyä elämästä. Tällaisiaovat esimerkiksi askeetti, epikurolainen, stoalainen, kristitty, skeptikko, yli-ihminen ja eksistentialisti. Seuraavassa on lyhyt kuvaus neljästä filosofiasta.

a) Minä haluan saavuttaa elämässäni mielenrauhan nautinnollisesti ystäväpiiris-sä eläen.b) Minulla on korkea äly, jalo sielu ja voimakas vallanhalu. Voin asettua vallit-sevan moraalin yläpuolelle.c) Mielestäni hyveellinen ja järkevä elämä antaa viisaalle ominaisen järkkymät-tömän mielenrauhan.d) Mielestäni ihminen on yksin maailmassa. Minun tulee olla vapaa valitse-maan, mitä elämästäni tulee.

Mihin ajattelutapoihin esimerkit liittyvät?

2. Mikä merkitys antiikin Kreikan mytologialla oli omana aikanaan ja miten seon myöhemmin vaikuttanut koko länsimaiseen kulttuuriin?

3. Mitä aikakautta ja tyylisuuntaa alla olevat kuvat edustavat? Mistä aikakaudentunnistaa? Miten aikakauden tyyli on vaikuttanut myöhemmin eurooppalaiseenkulttuuriin?

4. Katolinen kirkko oli keskiajan Euroopan tärkein instituutio. Se vaikutti us-konnollisen elämän lisäksi politiikkaan, talouteen ja taiteisiin. Se oli läsnä niinarjessa kuin juhlassa.

Millä eri tavoin katolinen kirkko vaikutti ihmisten jokapäiväiseen elämään kes-kiajan Euroopassa?

5. Mitä oli 1500-luvun humanismi ja miten se vaikutti omana aikanaan?

13

6. Selvitä, millainen valtio- ja yhteiskuntakäsitys on piispa Sorolaisen esittämänajatuksen takana.

Ericus Erici Sorolainen kirjoitti 1600-luvun postillassaan:

”Erotus on esivallan ja alamaisten välillä. Ja sen jälkeen kuin itsekukin täsä maailmas-sa on, sen jälkeen hän myös istuu täsä ylimäises eli alimaises siasa. Yhden kuninkaanja Ruhtinaan tulee olla ylempänä kuin yksi Kreivi, se taas ylempänä yhtä Friiherraa,Friiherra ylempänä yhtä aatelis miestä, niin Borgmestari on ylempänä yhteistä Kaup-pamiestä, ja niin toinen toisensa jälkeen.”

Lähde: Suomen kulttuurihistoria 1, s. 387.

7. Ohessa on kaksi 1400-luvun puupiirrosta, jotka kuvaavat kalojen ja hyönteistensyntymistä. Miten tieteen kehittyminen uudella ajalla ja 1800-luvulla muutti kuvissaesitettyjä käsityksiä?

8. Oheinen piirros on aikalaiskuvaus ranskalai-sesta yhteiskunnasta vuonna 1788.a) Pohdi kuvan perusteella eri yhteiskunta-ryhmien asemaa.b) Miten Ranskan suuren vallankumouksenaikana esitetyt ajatukset pyrkivät muuttamankuvan esittämää yhteiskuntajärjestystä?

14

9. 1800-luvun tunnetuin islamilainen ajattelija Dzamal al-Afghani kirjoittivuonna 1882:

”Eurooppalaiset ovat nyt vallanneet koko maailman. Britit ovat Afganistanissa, rans-kalaiset Tunisiassa. Mutta itse asiassa... valtaus ei ole ranskalaisten tai brittien työtä.Tiede on se, joka kaikkialla on osoittanut valtansa ja voimansa. Tietämättömyydelle eiole muuta vaihtoehtoa kuin nöyrtyminen tieteen edessä ja alistuminen...”

Arvioi kannanottoa esittämällä perusteluja näkemyksen puolesta ja sitä vas-taan.

10. Miten Euroopan rooli ja merkitys muuttuivat 1900-luvun kulttuurielämäs-sä?

11. Selvitä oheisia kuvia hyödyntäen, miten postmoderni taide ja ajattelu eroa-vat modernista taiteesta ja ajattelusta.

Martti Aiha: Neljä suuntaa1990. Kirjoja, puu, paperi,pigmentti; 20 x 273 x 273 cm;Nykytaiteen museo, Helsinki.

San Francisconmodernin tai-teen museo,Kalifornia.ArkkitehtiMario Botta1995.

15

Kansainvälisten suhteiden AikakirjaKansainväliset suhteet

1. ”Sijoittakaa nappulanne hyvät herrat”, kehottaa alla olevan piirroksen pe-linjohtaja. Pöydän vasemmalla puolella istuvat Ranska, Iso-Britannia ja Venäjäja oikealla Saksa, Itävalta-Unkari, Italia ja Japani. Saksalainen piirros on vuo-delta 1904.

a) Miten piirroksessa otetaan kantaa aikakauden suurvaltapolitiikkaan?b) Arvioi kannanottoa sitä seuranneen kymmenvuotiskauden tapahtumienvalossa.

Lähde: Suuri maailmanhistoria 12. s. 151.

2. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Eurooppaan syntyi uusia valtioita,joissa otettiin käyttöön kansanvaltainen hallitustapa. Myös aiemmin yksinval-taisesti hallitut maat muuttuivat demokratioiksi. Miksi useimmissa tapauksissakansanvaltainen järjestelmä ei kuitenkaan kestänyt maailmansotien välisenäaikana?

16

3. Oheisessa kuvassa etualallamarssii Englannin uusi pääminis-teri Winston Churchill. Hän as-tui virkaansa toukokuussa 1940,jolloin piirros ilmestyi EveningStandardissa.

”All behind you, Winston”Low, David. Evening Standard

14.5.1940.

4.6.1940 Churchill piti parlamentissa puheen, joka sisälsi muun muassa seu-raavan usein lainatun kohdan:

”Vaikka suuri osa Eurooppaa ja monet vanhat ja kunniakkaat valtiot ovat joutuneettai joutuvat Gestapon ja koko natsihallinnon iljettävän koneiston kynsiin, me emmekuitenkaan anna periksi emmekä luovuta. Me taistelemme Rankassa, me taistelemmemerillä ja valtamerillä, me taistelemme yhä enemmän itseemme uskoen ja vahvistuvinvoimin ilmassa, me puolustamme saartamme mihin hintaan tahansa. Me taistelemmerannoilla, me taistelemme kiitoradoilla, me taistelemme pelloilla ja kaduilla, me tais-telemme vuorilla: me emme antaudu koskaan. Ja jos kävisikin niin, mitä en hetkeä-kään usko, että tämä saari tai suurin osa sitä kukistettaisiin, silloin meidän impe-riumimme merien tuolla puolen jatkaisi varustautuneena ja brittilaivaston suojaamanataistelua edelleen siihen päivään asti, jolloin uusi maailma kaikessa voimassaan jamahdissaan nousee pelastamaan ja vapauttamaan vanhan.”

Lähde: Suuri maailmanhistoria 13, s. 198.

a) Vertaa toisiinsa piirroksen ja puheen viestiä mielialoista ja tunnelmista tuonajan Englannissa.b) Selvitä Englannin rooli ja merkitys toisen maailmansodan syttymisessä, so-tatapahtumissa ja rauhanteoissa.

4. Nobel-palkittu fyysikko, Yhdysvaltoihin muuttanut saksalainen Albert Ein-stein varoitti elokuussa 1939 kirjeitse presidentti Franklin D. Rooseveltiämahdollisuudesta rakentaa uudenlainen ja erittäin tuhovoimainen pommi. Hä-nellä oli selvä viesti presidentille: pommia suunnitellaan Saksassa ja Yhdysval-loilla olisi aihetta ehtiä ensin. Ydinaseen kehittäminen sai USA:ssa vauhtiavasta joulukuun 1941 jälkeen.

Lähde: Klemola, Matti. Valta, uhkaaminen ja pelkoovat ydinaseen rakennusaineet. Helsingin Sanomat 9.11.2003.

a) Miksi pommin rakentaminen vauhdittui joulukuun 1941 jälkeen?b) Selvitä ydinaseen rooli ja merkitys 1940-luvun kansainvälisessä politiikassa.

17

5. ”Pystyykö hän estämäänsen?” kysytään oheisessa piir-roksessa.

a) Selvitä kuvan historiallisetyhteydet (kuka, mitä, missä,milloin).b) Miten estämisyritys onnis-tui?

6. Euroopan isäksi sanottu Robert Schuman totesi vuonna 1953:

”Meidän on rakennettava Eurooppaa vapaiden kansakuntien etujen mukaisesti, muttaottaen huomioon myös sen, että Itä-Euroopan maat voidaan ottaa mukaan heti, kunne vapauduttuaan pyytävät päästä yhteisön jäseniksi.”

Lähde: Euroopan Aika. Euroopan parlamentin tiedotuslehti 1/2003.

Selvitä, mitä Schuman tarkoitti tällä toteamuksellaan. Miten Schumanin visioon toteutunut tähän päivään tultaessa?

7. Oheisessa Masi-sarjakuvassa yhdysvaltalaiset sotilaat ovat palaamassa so-dista eri puolilta maailmaa. Valitse kaksi kuvassa mainituista sodista ja selvitä javertaile Yhdysvaltain roolia niissä.

18

8. USA:n syyskuussa 2002 julkaistussa turvallisuusstrategiassa todetaan muunmuassa:

”Emme voi puolustaa itseämme ja liittolaisiamme vain toivomalla, että asiat sujuisivatlopulta parhain päin. – – Perinteitämme ja periaatteitamme kunnioittaen emme hyö-dynnä voimaamme oman edun tavoitteluun, vaan pyrimme edistämään sellaisen val-tatasapainon syntymistä, joka edistää vapauden asiaa kaikkialla maailmassa.”

EU:n Thessalonikin huippukokouksessa kesäkuussa 2003 hyväksytyssä strate-giassa puolestaan sanotaan:

”Hyvin hallituista demokraattisista valtioista koostuva maailma on paras turvallisuus-tae omalle yhteiskunnallemme. Turvallisuusstrategiaan on kuuluttava vaikuttaminenhyvän hallintotavan omaksumiseen avustusohjelmilla, ehdollisuudella ja kohdenne-tuilla kaupan toimenpiteillä.”

Lähde: Helsingin Sanomat 30.6.2003.

Kiinan vuoden 2002 puolustuspoliittisessa linjapaperissa todetaan:

”Rauha ja kehitys ovat entistä epävarmemmalla pohjalla. Maailma on kaikkea muutakuin rauhallinen. Vanha kansainvälinen poliittinen ja taloudellinen järjestys, joka onepäoikeudenmukainen ja järjenvastainen, täytyy muuttaa vielä perusteellisesti.”

Lähde: Mykkänen, Pekka. Kiina rynnistää huipulle, s. 465.

Miten kannanotot eroavat toisistaan? Miten kannanottojen mukaiset linjauksetovat näkyneet käytännön politiikassa meidän aikanamme?

9. Vuonna 2004 USA:n poliittiseen kielenkäyttöön tulivat termit ”Vanha Eu-rooppa” ja ”Uusi Eurooppa”. Mitkä seikat tekevät osasta Eurooppaa”vanhan” ja mitkä ”uuden”?

19

Sanoma- ja aikakauslehtienmäärän kasvu Suomessa

1860–1920

Suomen historian AikakirjaSuomen historian käännekohtia

1. Mitä oheisesta tilastosta voidaanpäätellä? Mitkä seikat selittävät tilastonkuvaamaa kehitystä?

Lähde: Tommila-Salokangas 2000, s.67.

2. Yhteiskunnalliset vastakohdat syvenivät Suomen maaseudulla 1800-luvunlopulla. Miten tämä ilmeni ja mitkä seikat selittävät tätä kehitystä?

3. Forssan työväentalolle kokoontui elokuussa 1903 joukko työmiehiä, suuta-reita, räätäleitä ja toimittajia, jotka hyväksyivät uuden ohjelman ”sosiali-demokraattiselle puolueelle Suomessa”. Ohjelma sisälsi tukun vaatimuksia,joiden piti ja jotka ovatkin monella tavoin mullistaneet koko suomalaista yh-teiskuntaa. Ohessa on poimintoja ohjelmasta. Selvitä, miten nämä vaatimuksetovat kuluneen sadan vuoden aikana ilmenneet ja toteutuneet.

20

Yleinen, yhtäläinen ja välitön vaali- ja äänioikeus kaikille 21 vuoden ikäisilleSuomen kansalaisille sukupuoleen katsomatta kaikissa vaaleissa.

Täydellinen yhdistymis-, kokoontumis-, lausunto- ja painovapaus.

Maksuton oikeudenkäyttö ja oikeusapu.

Maksuton opetus kaikissa oppilaitoksissa.

Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta.Uskonnonopetus on poistettava kouluista.

Yleinen kieltolaki väkijuomain valmistuksen ja kaupan suhteen.

4.a) Miten tilanne Suomessa muuttui oheisen aikalaispiirroksen mukaan maaliskuussa1917?b) Mitä muita muutoksia Suomessa tapahtui vuoden 1917 loppuun mennessä?

Lähde: Huttunen, Veikko 1968. Kansakunnan historia 6 1917–1939. Täysivaltainen kansakun-ta. WSOY, Helsinki, s. 18.

5. Suomessa tuli vuonna 1919 voimaan kieltolaki.a) Miksi se säädettiin?b) Miten kieltolakia noudatettiin Suomessa?c) Milloin ja miten kieltolaki kumottiin?d) Miten alkoholin valmistus ja myynti järjestettiin kieltolain kumoamisen jälkeen?

21

6. Analysoi ja tulkitse alla olevaa kuvaa historiallisen tietämyksesi pohjalta.(Pienen miehen vyössä lukee ”Finland”.)

Leslie Illingworthin piirros 29.12.1939.

7. Vuosi 1944 käännekohtana Suomen historiassa.

8. Sanotaan, että Suomi aloitti toisen maailmansodan jälkeen uuden ulkopoli-tiikan. Mikä oli tämän politiikan pääsisältö? Miten uusi ulkopolitiikka käytän-nössä ilmeni?

9. ”Miksi Neuvostoliitto on sallinut Suomen säilyttää itsenäisyytensä?” USA:npresidentti John F. Kennedy esitti tämän kysymyksen suomalaiselle diplomaa-tille Max Jakobsonille vuonna 1961 ennen presidentti Kekkosen USA:n vie-railua.

Lähde: Jakobson, Max. Kivikasvot. Helsingin Sanomien Kuukausiliite, elokuu/2004.

Vastaa kysymykseen omien tietojesi pohjalta.

10. Miksi 1990-lukua voidaan pitää Suomen lähihistorian suurena käännekoh-tana? Ota vastauksessasi huomioon– talouselämän vaihtelut– kansainvälisen tilanteen muutokset: Euroopan mullistus ja maailmanlaajui-nen kehitys– osallistuminen eurooppalaiseen integraatioon– muu kansainvälinen yhteistyö.

22

11. Brittiläinen historiantutkija Eric Hobsbawn on sanonut, että 1900-luvunsuurimpia muutoksia oli naisen aseman muuttuminen. Miten tämä näkyi Suo-messa?

12.a) Mitä oheisesta kuvaajasta voidaan päätellä?b) Mitkä seikat selittävät kuvattua kehitystä?

Lähde: ETLA 2003. Kansantalous 2028, s.156.

Venäjän ja Neuvostoliiton osuus Suomen viennistä

23

Jäsennysesimerkki tehtävään 2

Vastauksen voi jakaa neljään osaan.

1. AloitusMitä, missä, milloin? Esimerkiksi: Yhteiskunnalliset vastakohdat syvenivät Suomenmaaseudulla 1800-luvun loppupuolella.

2. Taustoja, syitä tai asioiden yhteyksiäSelvitetään, että 1800-luvun alkupuolella Suomen maaseudulla elettiin enimmäkseenomavaraistaloudessa. Talonpojat muodostivat maata omistavan säädyn, mutta maaseu-dun tilattomien määrä oli kasvamassa. Kriisin merkit olivat näkyvissä, koska ruuan li-sätuotanto ei vastannut kasvavaa väkimäärää.

3. Selvitetään kysyttyä asiaaMiten yhteiskunnallisten vastakohtien syveneminen ilmeni, ja mitkä seikat selittivät ku-vattua kehitystä?

Maata omistavat talonpojat muodostivat maaseudun asukkaiden vähemmistön. Maan-omistajat saivat tuloja metsän myynnistä, ja heillä oli resurssit hyödyntää kaupallistamaataloutta. Maanomistuksesta oli tullut vaurauden lähde. Varallisuutensa he käyttivätmaatalouden koneistamiseen ja elintasonsa kohottamiseen. Siten he erottuivat selvästimaaseudun tilattomasta väestöstä. Väestönkasvu aiheutti alenevan säätykierron ja sen,että tilattoman väestön suhteellinen osuus kasvoi. Tilattoman väestön työpaikat olivatusein kausiluontoisia. Teollisuuden synty sai aikaan metsän arvonnousua. Kasvavatkaupungit ja vienti erityisesti Venäjälle lisäsivät karjataloustuotteiden kysyntää.

4. LopetusSeuraukset.

24

Yhteiskunnan AikakirjaValta, valtio ja yhteiskunta

1. Suomessa on kesäkuusta 2003 lähtien istunut Matti Vanhasen punamulta-hallitus. Mitä tällaisella hallitusnimikkeellä tarkoitetaan? Mitkä ovat oppositiontoimintamahdollisuudet tämäntyyppisen hallituskoalition aikana?

2. Suomessa on käytössä parlamentaarinen hallitustapa. Mitä sillä tarkoitetaanja miten se käytännössä toteutuu?

3. Arvioi, miten hyvin oheiset kansanvaltaisuuden ja oikeusvaltion periaatteetkäytännössä toteutuvat.

Suomen perustuslain 2 §: ”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtio-päiville kokoontunut eduskunta. Kansanvaltaan sisältyy oikeus osallistua ja vaikuttaayhteiskuntaan ja elinympäristön kehittämiseen. Julkisen vallan käytön tulee perustualakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.”

4. Selvitä oheista kuvaa käyttäen, millä perusteilla kansanäänestystä on a) kan-natettu b) vastustettu.

Lähde: Uutislehti 100 08.09.2003.

5. Mistä eri syistä kuntien mahdollisuudet hyvinvointipalvelujen tuottamiseeneroavat toisistaan?

6. Suuren kaupungin kunnallisvaaleissa ehdokas X sai 725 ääntä ja ehdokas Y578 ääntä. Pienemmästä äänimäärästään huolimatta ehdokas Y tuli valituksi.Miten kuntavaalien vaali- ja ääntenlaskentatavat selittävät kuvatun tilanteen?

25

7. Arvioi, mikä on oheisen piirroksen antama kuva kuntavaaleista ja niidenluonteesta. Pohdi käsityksen totuudenmukaisuutta.

8. Sanotaan, että kunnallisvaalit ovat kansalaisen kannalta eduskuntavaalejatärkeämmät. Millä seikoilla väite voidaan perustella? Mitä vastaväitteitä voi-daan esittää?

9. Kansainvälisen lahjonnan vastaisen järjestön Transparency Internationalensyyskuussa 2004 julkaistun tutkimuksen mukaan Suomi oli viidennen kerranperäkkäin maailman vähiten korruptoitunut maa. Mitkä tekijät suomalaisessahallintokulttuurissa selittävät tämän hyvän tilanteen?

10. Alla olevassa tilastossa on Yhdysvaltain, EU:n ja Suomen talous- ja väes-tötietoja 2000-luvun alkuvuosilta. Vertaa tunnuslukuja.

a) Mitä luvut kertovat Suomen tilanteesta verrattuna muihin maihin?b) Miten erilaiset työttömyysluvut vaikuttavat kunkin alueen kehitykseen?c) Tarkastele tuloeroista kertovia lukuja. Mitä positiivista ja negatiivista liittyytoisaalta suuriin tuloeroihin, toisaalta pieniin?

USA EU SuomiVäkiluku (milj.)Syntyvyys/1 000 henkeäUlkomaan kansalaisia (%)Bkt/asukas (USD)TyöttömyysastePitkäaikaistyöttömyys (% työttömistä)Korkein tuloveroasteJulkiset koulutusmenot (% BKT:stä)Suurituloisimman 20 %:n tulojen suhde pienituloisimman20 %:n tuloihin

278,114,110,136 5006,06,045,67,38,9

377,810,65,225 5007,846,753,55,24,6

5,210,61,925 90010,029,059,77,33,6

Lähde: Hautamäki, Antti. Kyllä Amerikka opettaa.

26

Maailmankulttuurien AikakirjaKulttuurit kohtaavat

1. Vuonna 2004 ilmestyneessä teoksessaan Apinasta ihmiseksi Juha Valste tote-aa: ”Huolimatta ulkonäkö- ja kulttuurieroista ja pääasiassa niistä johtuvistarotuennakkoluuloista maailman ihmiset ovat todella ja kirjaimellisesti yhtäperhettä.”

a) Miten Valsteen toteamus voidaan perustella tieteellisesti?b) Valitse jokin eurooppalaisen ja ulkoeurooppalaisen kulttuurin kohtaaminen.Miten siinä näkyivät kulttuurierot?

2. USA:ssa 17.8.2004 julkaistun Population Reference Bureaun raportin mu-kaan vuonna 2004 Intiassa oli 1 087 miljoonaa ja Kiinassa 1 301 miljoonaaasukasta. Raportin ennusteen mukaan vuonna 2050 Intiassa on 1 628 miljoo-naa ja Kiinassa 1 437 miljoonaa asukasta. Miten ennuste voidaan perustella?

3. Japanilainen Fukuzawa Yukichi kirjoitti vuonna 1885:”Kiina ja Korea eivät meitä voi auttaa. Päinvastoin eurooppalaiset pitävätmeitä niiden naapureina, usein samanlaisina. Tämä on erittäin onnetonta. Meemme voi odottaa naapureitamme uudistaessamme Aasiaa. Meidän on pi-kemminkin vältettävä heitä ja liityttävä länsimaiden kehittyneisiin kansakun-tiin.”

Miten Yukichin esittämät ajatukset toteutuivat toisen maailmansodan alkuunmennessä?

4. Vuona 2003 Nigerian pohjoisosien Kanon ja Zamfaran osavaltioissa lope-tettiin rokotukset. Alueen uskonnolliset johtajat olivat leimanneet rokotuksetosaksi USA:n suunnittelemaa maailmanlaajuista salaliittoa, jonka tarkoitus ontehdä muslimitytöt hedelmättömiksi. Väitteen taakse asettui Kanon osavaltionislamilaista sharia-lakia valvova korkein neuvosto. Jyrkimmät uskonoppineetleimasivat kaikki rokotukset islaminvastaisiksi, koska vain Jumala voi säätääihmisen elämästä.

Lähde: Pesonen, Hannu. Polio palaa Afrikkaan. Suomen Kuvalehti 32/2004.

Mitä länsimaisen ja islamilaisen kulttuurin eroja näissä maailmanlaajuista huo-miota herättäneissä toimenpiteissä näkyy?

5. Kenian vapaustaistelijan ja ensimmäisen presidentin Jomo Kenyattan(1893–1978) kerrotaan usein toistaneen toteamusta: ”Lähetyssaarnaajat tulivatmaahamme ja käskivät kenialaisia sulkemaan silmänsä ja rukoilemaan. Kun he

27

avasivat silmänsä, he huomasivat, että heidän maansa oli otettu heiltä pois jaannettu valkoisille.” Arvioi Kenyattan toteamuksen todenperäisyyttä ottaenhuomioon Kenian ja/tai koko Afrikan siirtomaahistorian vaiheet.

6. Kun eurooppalaisperäinen asutus levisi vähitellen Australiaan 1800- ja 1900-luvuilla, alueen alkuperäisasukkaiden, aboriginaalien, ja eurooppalaisten välilläsyntyi runsaasti yhteenottoja. On arvioitu, että niissä kuoli 2 000 valkoista ja 20000 aboriginaalia. Selvitä yhteenottojen syitä ja kuolleisuuslukujen suuria eroja.

7. Oheisessa kuvassa Kristofer Kolumbus joukkoineen on saapunut Väli-Amerikkaan.

a) Mitä kulttuurieroja kuvassa voi nähdä?

b) Mitkä tekijät aiheuttivat intiaanikulttuurin rappion 1500-luvun Väli-Amerikassa?

28

Taloustiedon Aikakirja

1. Tulopoliittiset neuvottelut käynnistyivät nihkeästi syksyllä 2004, kun suurintyöntekijäjärjestö piti esillä vaatimusta työntekijöiden muutosturvasta.

a) Ketkä osallistuvat tulopoliittisiin neuvotteluihin?b) Yleensä ostovoima ja palkankorotusvara ovat olleet neuvottelujen keskeisiäasioita. Miksi?

2. Mitä oheisesta tilastosta voidaan päätellä? Mitkä seikat selittävät taulukonkuvaaman kehityksen?

Yritysten henkilöstö ja reaalinen liikevaihto

Henkilöstö Liikevaihto Liikevaihto/henkilö1990 = 100

10097,2100,7110,8121,7124,5128,8135,3136,9140,2153,6153,0152,5

1990199119921993199419951996199719981999200020012002

10091,382,075,173,076,278,482,285,988,390,591,791,5

10088,782,583,288,994,9101,0111,2117,6123,7139,0140,4139,5

Lähde: Tilastokeskus

3. Miten hyvin oheisen tilaston mukaan pitää paikkansa näkemys, jonka mu-kaan vienti on Suomen kansantalouden kasvun veturi?

29

4. Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki aloitti hallituksen talousarvioesityk-sen lähetekeskustelun 14.9.2004 seuraavasti:

Päättäessään esityksestään vuoden 2005 talousarvioksi on hallitus samalla tehnyt sel-väksi, että sillä on valmius täydentää esitystä myöhemmin syksyllä. Silloin hallituksellaon valmius tuntuvaankin työn verotuksen keventämiseen ja merkittäviin panostuksiinsekä infrastruktuuriin että suomalaisen osaamistason nostamiseen.

Hallituksen näin ilmaisema valmius on kuitenkin sidottu valtiontalouteen saata-vaan lisäliikkumavaraan. Veronkevennysten ja menonlisäysten tarkoituksenmukaisuusriippuu keskeisesti siitä, saadaanko kuluvan syksyn aikana sovittua maltillinen, kattavaja pitkäkestoinen tuloratkaisu.

Lähde: http://www.vm.fi/vm/liston/page.lsp?r=88646&l=fi&menu=2622.

Selvitä, miten ministeri Kalliomäen mainitsemat asiat liittyvät yhteen ja vai-kuttavat Suomen kansantalouteen.

5. Suomessa on noin 2,5 miljoonaa kotitaloutta. Niiden käytettävissä olevattulot voivat vaihdella merkittävästi. Mistä käytettävissä olevien tulojen vaihte-lut johtuvat? Miten kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen suuruus vai-kuttaa Suomen kansantalouteen?

6. Miten muutokset oheisen tilaston muuttujissa voidaan selittää?

30

7. Selvitä oheisen tilaston avulla, mikä merkittävä muutos Suomen kansanta-loudessa on tapahtunut tilaston kuvaamana aikana.

8. Mihin oheisen tilaston korkoja kansantaloudessa käytetään?

31

9. Miksi eri maissa on erilainen keskuspankkikorko? Mitkä ovat tärkeimmättaustatekijät euroalueen keskuspankkikoron määräytymisessä?

10. Mitä tarkoitetaan työn tuottavuudella? Tarkastele työn tuottavuuden mer-kitystä työntekijän, työnantajan ja koko kansantalouden kannalta.

11. Selvitä oheisen tilaston muutokset ja niiden taustatekijät.

Valtionvelan kehitys

32

12. Sveitsiläisen tutkimuslaitoksen lokakuussa 2004 julkaiseman raportin mu-kaan Suomi on maailman kilpailukykyisin maa. Suomen nosti vuonna 2003Yhdysvaltojen ohi ensimmäiselle sijalle luokitustavan muutos, jossa valtionmenoja bruttokansantuotteesta ei enää pidetty miinustavana tekijänä. Millä eritavoilla valtion menojen osuus bruttokansantuotteesta voi parantaa kansanta-louden kilpailukykyä?

13. Selvitä esimerkein, millä eri tavoin vapaa kilpailu näkyy ja vaikuttaa kan-santalouden eri sektoreilla.

14. Euron ja dollarin kurssivaihtelu on maailmantalouden seuratuimpia tun-nuslukuja. Miten kyseinen kurssivaihtelu vaikuttaa Suomen kansantalouteen?

33

Lakitiedon Aikakirja

Lakitietoa opiskeltaessa oikeudellisten termien sisällöllinen hallinta on tärkeää.

1. Miten lapsen etu- ja sukunimi määräytyy Suomen oikeusjärjestyksen mu-kaan?

2. Juuri ylioppilaaksi päässyt 19-vuotias Pekka jätti toimeentulotukihakemuk-sen entisen koulunsa kansliaan. Hakemuksensa perusteluna Pekka esitti täysi-ikäisyytensä ja sen, ettei hänellä ollut muuta mahdollisuutta elantonsa saami-seksi. Lukioaikanaan Pekka oli saanut opintorahaa.

a) Mikä on Pekan elossa olevien vanhempien vastuu Pekan elättämisessä?b) Mikä on koulun kanslian rooli hakemuksen käsittelyssä?c) Mitä Pekan saamasta päätöksestä tulee ilmetä?d) Mitä oikeusturvakeinoja Pekalla on käytössään, jos hakemukseen tuleekielteinen päätös?

3. Mikon vanhemmat ovat eronneet ja Mikko asuu äitinsä kanssa. Mikko on16-vuotias.

a) Mikko osti kesätöistä saamillaan ansioilla sähkökitaran. Isä vaati kaupanpurkamista, koska Mikon olisi pitänyt säästää rahat opiskelua varten.b) Isä uhkasi tehdä Mikon perinnöttömäksi, koska Mikko ei aloittanut lukiotaisän toivomusten mukaisesti.c) Mikko jäi kiinni graffitien teosta, ja isä halusi olla läsnä poliisikuulustelussa.

Tarkastele isän aikomuksia oikeudelliselta kannalta.

4. Selvitä, milloin on merkitystäa) lakiosavaatimuksellab) avioehtosopimuksella.

5. Vuokralaisen asema, oikeudet ja velvollisuudet nykyhetken Suomessa.

6. Mitkä ovat rangaistuksen määräämisen edellytykset Suomessa?

7. Mitä seikkoja otetaan huomioon vahingonkorvauksen suuruutta määrättäes-sä?

34

8. Mitä rahoille ja omaisuudelle tapahtuu seuraavissa tapauksissa?

a) Kalle ja Maija ovat aviopari, joka asuu vanhainkodissa. Kallella on rahaapankkitilillä 90 000 euroa. Heillä ei ole muuta omaisuutta. Kalle kuolee. Yhtei-siä lapsia on kolme.b) Tilanne on sama kuin edellä, mutta rahat ovat Kallen ja Maijan yhteiselläpankkitilillä ja heillä on keskinäinen omistusoikeustestamentti. Yksi lapsistaesittää lakiosavaatimuksen.c) Tilanne on sama kuin kohdassa a). Kallen kuollessa rahat ovat kuitenkinMaijan nimissä pankkitilillä.d) Kalle ja Maija asuvat Kallen kuollessa omakotitalossa, jonka lainhuuto onKallen nimissä. Omakotitalon arvo on 90 000 euroa.

9. Maanviljelijä X suunnitteli rakentavansa omistamalleen maallea) rantamökin vuokratakseen sitä lomalaisilleb) kalanviljelylaitoksen.Mitä oikeudellisia asioita X:n tulee ottaa huomioon toteuttaessaan suunnitel-miaan?

10. Miten sopimus syntyy? Miten testamentti ja kiinteistökauppa eroavat ta-vanomaisesta sopimuksesta?

11. Hannu ja Henna ovat avopari. He suunnittelevat ostavansa omakotitalonensimmäiseksi yhteiseksi kodikseen. Mitä oikeudellisia seikkoja heidän tulisiottaa huomioon toteuttaessaan suunnitelmaansa?