KylteriNo business like show business

Kauppatieteilijät politiikassa

Tupsulakkiset koulukaverimme

¡La Fiesta!

Kehyn kellarissa

no. 3 2010

kylteri Apinat no. 3 32010

Accelerate your careerfrom day one

To learn more about our work, people, and career options visit www.mckinsey.fi. With any questions, please contact

Merja Kolehmainen, merja@mckinsey.com or +358 40 508 1094.

You can send your application anytime, already before graduation, by filling in an online application at www.mckinsey.fi.

Sol

dier

(det

ail).

Ves

a P

eson

en.

Join McKinsey as a management consultant (Junior Associate) and you become part of the world’s most influential leadership network: our collegues, clients, and alumni. You will have unrivalled choice to shape your career and future.

The McKinsey Helsinki office is looking for outstanding Master’s degree candidates for permanent positions. We hire exceptional people with excellent capabilities and great potential in problem solving, leadership, drive, and interpersonal skills.

TiinaKanninen

OlliRappe

MiroAhti

Tiina-MariHaka

VilleLarimo

Tapio Melgin

SaraLaurila

Iida Hietala & Maria Honkanen

Janne Kajasmaa

Xiang Ye

MikkoLaapas

AstaMykkänen

no. 3 52010kylteri4

Osallistu.kylteri@kyweb.fi

kylteri on Helsingin kauppatie-teiden ylioppilaat ry:n julkaisema aikakaustyyppinen ylioppilaslehti. Syksyllä 1999 perustettu lehti toimii ikkunana Aalto-yliopiston kauppa-korkeakoulun opiskelijoiden maail-maan ja käsittelee ajankohtaisia aiheita heidän näkökulmastaan.

Kylterissä ilmoituksesi tavoittaa kampuksen noin 4000 tulevaa talouselämän vaikuttajaa. Kylteri ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja lehteä jaetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun toimipisteissä.

Painettu 100% kierrätetylle paperilleCyclusOffset 200 g/m² & 115 g/m²Forssan Kirjapaino

Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ryPohjoinen Rautatienkatu 21 b 3. krs00100 Helsinki

8No business like show business

Solar Filmsin toimitusjohtaja Jukka Helle ammensi aikoinaan oppia Kauppiksessa ja ky:n elokuvakerhossa. Mutta koska Mannerheim rymistelee valkokankaille?

26Kehyn kellarissa

Entinen ky:n Kehitysyhteistyöjaosto jatkaa monipuolista toimintaansa myös uudessa ylioppilaskunnassa.

20¡La Fiesta!

In vino veritas. Baccus matkusti Kata-loniaan tutustumaan Prioratin viinin-viljelysalueeseen, joka on viime vuosi-kymmeninä noussut yhdeksi maailman arvostuimmista.

10Kauppatieteilijät politiikassa

Moninkertainen ministeri Erkki Tuomioja ja kunnallispolitiikan tulokas Lasse Männistö ovat molemmat Helsingin kauppakorkeakoulun kasvatteja. Onko ktm-tausta eduksi politiikassa?

päätoimittajaOlli Rappe050 308 1131olli.rappe@kyweb.fi

ilmoitusmyyntiEmmi Harno050 304 7603ilmoitusmyynti@kyweb.fi

adSara Laurila040 353 8287sara.laurila@kyweb.fi

Pääkirjoitus

Menu

”Why think about that when all the golden land’s ahead of you and all kinds of unforeseen events wait lurking to surprise you and make you glad you’re alive to see?” Kerouac

no. 3 72010kylteri6

Kylteri 2/2010 otti katsauksen Aalto-yliopiston kampuspäätökseen ja haastatteli Aallon opiskelijoi-den näkemyksiä kampusasiasta. Asia on äärimmäisen ajankohtainen, sillä päätös kampusratkaisuista tehdään vuoden 2010 loppuun mennessä. Aikaa päätöksen muodostamiseen on siis enää reilu kuukausi.

Kampuspäätöksen merkitystä ei voi olla korosta-matta. Tärkeydestään huolimatta hiljaisuus aiheen ympärillä on ollut koko kuluneen vuoden kiusallista. Keskustelun herättämiseksi ky ja tokyo teettivät jo keväällä jäsenilleen kyselyn, johon vastasi 1 100 kylteriä ja taikkilaista. Myös Aalto toteutti oman kyselynsä kesällä. Syksyn aikana yliopisto kutsuu koolle kolme työpajaa, joissa käsitellään eri teemoja kampusasian ympärillä. Syyskuun lopulla järjestetty ensimmäinen työpaja ei liikaa kehuja kerännyt: hienosti toteutettu työpaja käsitteli hyvin korkealen-toisesti kampusasiaa, mutta konkretia loisti poissa-olollaan. Myös työpajaan osallistuneiden opiskelijoiden määrä oli nolostuttava. Kourallinen opiskelijoita oli löytänyt paikalle, vaikka mukaan olisi mahtunut useita kymmeniä.

Aalto-yliopiston tulisi käydä keskustelua rohkeasti eri vaihtoehdoista. Kaikki ovat varmasti samaa mieltä, että kampuksella tulee olla elämää, tilojen tulee tukea opiskelua ja Aalto-yhteisön kohtaamista. Kesällä alkanut ja nyt jatkunut keskustelu unelmien kampuksen elementeistä saa siis ajattelemaan, että onko päätös jo tehty jossain, kun suora puhe vaihto-ehdoista puuttuu. Itse toivoisin, että Aalto kokoaisi eri varteenotettavat vaihtoehdot kampusratkaisuista esille tasapuolisesti ja keskustelua käytäisiin niiden pohjalta nyt loppuaika ja vertailtaisiin niiden hyviä ja huonoja puolia.

Oma näkemykseni on, että Aallon tulee olla keskeinen osa elävää yhteiskuntaa. Sijainti Helsingissä olisi Aallolle myös tulevaisuudessa valttikortti. Otaniemestä ei tarvitse muuttaa, mutta ei koko kampusta ole sinne mielestäni myöskään mielekästä sijoittaa. Yhteinen yliopisto ja poikkitieteellinen yhteistyö eivät edellytä yhtä kampusta tai kampus-aluetta. Ajallinen etäisyys eri toimipisteiden välillä sekä erilaiset inspiroivat kohtaamispaikat ovat oleel-lisempia. Ihmiset kohtaavat vain jos heillä on syy kohdata. Mielestäni Aallon tulisikin rakentaa enem-män Desing Factoryn tyyppistä menoa ja seuraavaksi ehdottomasti Helsinkiin. ky-talosta on vapautumassa pian useampi kerros, joten kenties siinä olisi sijainti koko Aalto-yhteisön kohtaamispaikaksi?

Helsinki valttikorttina Aallolle

ky ry:n hallituksen puheenjohtajatiina kanninen

Puheenjohtajalta

no. 3 92010kylteri8 No business like showbusiness

No business like show business

Solar Films on Suomen suurimpia elokuvayhtiöitä, joka on tuottanut monia tunnettuja elokuvia, esi-merkkeinä Vares-sarja, Paha maa sekä uusimpana Sisko tahtoisin jäädä.

Yritys perustettiin vuonna 1995 tavoitteena tuoda suuren budjetin elokuvien kulttuuri Suomeen. 90-luvun puoliväli oli sopivaa aikaa tälläiselle eloku-valle, sillä markkinat olivat muuttumassa sellaisiksi, että suomalaiselle viihde-elokuvalle oli enemmän tilaa.

Aloitamme haastattelun osoittamalla täydellistä tietämättömyyttä koko alasta. Kysymme, mitä tuot-taja tarkkaan ottaen tekee. Helteen mukaan tuottaja vastaa pitkälti koko elokuvan business-puolesta aina leffaprojektin rahoituksen järjestämisestä valmiin kokoillan elokuvan markkinointiin.

Elokuvien rahoitustilanne on Suomessa mielen-kiintoinen, sillä kaikki kaupalliset elokuvat rahoite-taan suurelta osin valtion rahalla. Valtion elokuva-säätiö päättää, mitä elokuvia se tukee ja nämä sitten ovat yleensä niitä, jotka tulevat tehdyksi.

Valtion lisäksi rahaa tulee myös sopimuksista esimerkiksi elokuvateatterien ja TV-yhtiöiden kanssa. Sopimuksissa annetaan teattereille ja tv-kanaville oikeudet elokuvan levittämiseen vastineeksi siitä, että ne ovat mukana rahoittamassa projektia.

Tuottaja valitsee, mitkä elokuvat tulevat lopulta tehdyksi. Vaikka kyseessä onkin rahallisesti tärkeä päätös, niin loppujen lopuksi valinta kulminoituu tuottajan omaan harkintaan.

– Pohjimmiltaan kuitenkin on tärkeää, että tuot-taja itse oikeasti välittää elokuvasta, Helle toteaa.

Paljon puhutun Mannerheim-elokuvan tuotanto on yhä työn alla ja ensi-iltaa kaavaillaan syksylle 2011. Kompastuskiveksi on muodostunut elokuvan rahoitus, minkä johdosta ensi-iltasuunnitelmat ovat siirtyneet kerta toisensa jälkeen.

– Uskoimme, että ’isänmaallisen rahan’ löytä-minen Suomesta ei olisi vaikeaa, mutta yllättävän vaikeaksi se sitten osoittautuikin, Helle toteaa.

Jokainen elokuva, jossa Solar Films on mukana, on suuri riski yhtiölle. Elokuvia ei nimittäin tehdä montaakaan vuodessa. Helle kertoo kauhutarinoita, kuinka yksikin elokuva kaataa sen tuottaneen yrityk-sen – tähän vain tulee alalla sopeutua.

Internetistä huolimatta elokuva-alalla menee nyt hyvin. Helteen mukaan viimeiset pari vuotta ovat olleet alan parhaimpien joukossa ikinä.

Toista kertaa paljastamme tietämättömyytemme, ja kysymme, ketkä itse asiassa ovat Solar Filmsin kilpailijoita. Helteen vastaus on moninainen. Kil-pailijoita eivät ole pelkästään toiset isot suomalaiset elokuvayhtiöt. Solar Filmsin elokuvat kilpailevat toki Hollywoodin kanssa, mutta myös pienet suomalaiset indie-elokuvat saattavat yllättää suosiollaan.

– Loppujen lopuksi kyseessä on kilpailu ihmisten ajankäytöstä, Helle tiivistää.

Kilpailevien tuotantoyhtiöiden julkaisuaikataulu otetaan huomioon erityisesti päätettäessä ensi-iltojen ajankohdista. Ensi-ilta ei voi osua muutamaan viik-koon ison Hollywood-elokuvan jälkeen, sillä silloin kaikki teatterien suuret salit ovat käytössä. Myös muita isoja tai samankaltaisia suomalaiselokuvia pitää välttää.

Helteen opiskelutausta vaikutti hänen päätymi-seensä elokuva-alalle. Opiskeluaikoinaan hän oli mukana ky:n silloisessa Promille-elokuvakerhossa. Kun kerhon elokuvaprojektit alkoivat muuttua ammattimaisemmiksi, pyydettiin avuksi erityisesti kuvaajia TaiK:sta. Tätä kautta Helle tutustui TaiK:lai-siin ja päätyi mukaan heidän opiskelijaprojekteihinsa, nimenomaan tuottajan ominaisuudessa. Pikkuhiljaa elokuva-alasta tuli ammatti.

Henkilöstöhallinnon ja laskentatoimen opinnoista on Helteen mukaan ollut hyötyä. Laskentatoimi on ollut itsestään selvästi hyödyllistä yrityksen käytännön pyörityksessä, mutta myös henkilöstöhallinnon osaa-minen on hyödyttänyt, sillä Solar Filmsin palkkalis-toilla on vuosittain satoja ihmisiä.

– Onhan opinnoista ollut hyötyä. Suoraan elokuva-alalle Kauppakorkeakoulu ei valmista, mutta ei se toisaalta valmista millekään muullekaan alalle, Helle tiivistää

Helle kuitenkin kehottaa ihmisiä olemaan varo-vaisia, jos he haluavat olla alan kanssa tekemisissä.

– Suomessa tehdää vain noin 14 elokuvaa vuo-dessa. Ala on pieni ja siksi on vaikeaa päästä sisään. Se vaatii suurta omistautuneisuutta.

Elokuva-ala on ala, josta varmasti kaikki ovat tavalla tai toisella kiinnostuneita. Halusimme selvittää, millaista alalla oikeasti on ja mitä ala voisi tarjota kiinnostuneelle kylterille. Pyysimme haastatteluun Solar Filmsin toimitusjohtajaa Jukka Hellettä joka toimii myös tuottajana. Entisenä Kauppakorkeakoulun opiskelijana Hellesuostuikin Kylterin haastatteluun välittömästi.

Miro Ahti & Ville Larimo

Solar Films

teksti

kuva

Miltä elokuva-ala näyttää kaupallisesta näkökulmasta?

© s

ola

r fi

lms,

rö

öpe

ri-e

loku

va

no. 3 112010kylteri10 Kauppatieteilijät politiikassa

Kun ylioppilasliike 60-luvulla politisoitui ja Helsingin yliopistolla kuohui, tyydyttiin ky:llä polttele-maan rauhassa ”oman Amerin” tupakkia. Vanha ylioppilastalo vallattiin solidaarisuuden hengessä aitoa demokratiaa vaatien, kun kylterit miehittivät Kauppakorkea-koulun lähinnä urheiluhengessä. Yhteiskuntatieteilijöitä yhdistävä piirre on kiinnostus yhteiskunnal-lisiin asioihin, politiikkaan, mutta tekeekö kauppatieteellinen tässä poikkeuksen? Nyrkkituntumalla voisi sanoa, että politiikan johto-paikoilla vilisee valtio- ja oikeustie-teilijöitä, mutta kiinnostaako Oy Suomi Ab:n luotsaaminen kauppa-tieteilijöitä, ja millaiset valmiudet ekonomitutkinto antaa poliittisille foorumeille? Kylteri päätti ottaa selvää ja haastatteli kahta kokenutta ekonomipoliitikkoa.

Kauppatieteilijät politiikassa

Mikko Laapas

Sara Laurila

teksti

kuva

no. 3 132010kylteri12 Kauppatieteilijät politiikassa

Hän toteaa kommenttiensa perustuvan lähes 40 vuoden takaiseen ajanjaksoon.

– Moni asia kauppatieteen opiskelussa on sen jälkeen varmasti muuttunut, ja toivottavasti parem- paan.

Tosin ulkopuolisen silmin varsinkin kansantalous-tieteen opintojen luulisi mitä suurimmassa määrin auttavan vapaisiin markkinoihin perustuvan nyky-yhteiskuntamme toimintaa arvioitaessa. Lisäksi Tuomiojan mukaan amerikkalaiset sosiaalipsykologit ovat tutkimuksissaan päätyneet siihen että ”kauppa-opiskelu” tuottaisi jonkinlaisen vamman ihmisten sieluun ja tekisi heistä laskelmoivampia ja vähemmän altruistisia kuin ihmiset yleensä.

– Toivon kuitenkin välttyneeni tältä vammalta, hän sivaltaa.

Kansantaloustiedettä opiskellut Tuomioja tunnus-taa leikkimielisesti, että liiketaloudelliset markkinointi-opit taisivat valua hänen kohdallaan ”kuin vesi hanhen selästä”.

Valtakunnanpolitiikan lisäksi kylterit ovat aina olleet aktiivisia opiskelijapolitiikassa. Tämä on näkynyt kautta aikojen ky:n vilkkaana toimintana ja palvelukulttuurina sekä nykyisenä aktiivisuutena Aalto-yliopiston ylioppilaskunnassa. Myös Suomen ylioppilaskuntien liitossa (syl) kylterit ovat keskeisillä pelipaikoilla. Liitolla on ollut mm. useampia ”kylteri-puheenjohtajia”, joiden sarjaa jatkaa nykyinen puheenjohtaja Matti Parpala.

Sekä Männistölle että Tuomiojalle on jäänyt positiivisia muistoja opiskelijapolitiikasta. Tuomioja muistaa laittaneensa iloisesti sekä valtakunnan- että opiskelijapolitiikan samaan pakettiin, kun hän tuli valituksi eduskuntaan jo opiskeluaikana.

Männistölle on nuoresta iästään huolimatta ker-tynyt jo iso kasa poliittista kokemusta: hän on toimi-nut mm. ky:n hallituksessa ja syl:n puheenjohtajana.

Eduskuntavaalikampanjaansa Männistö lähtee rakentamaan ennen kaikkea ”vahvan talouden ja työllisyyden, yhtenäisen metropolipolitiikan sekä suomalaisten kasvuyritysten ja yrittäjyyden varaan”. Perinteisillä kauppisteemoilla siis mennään?

– Mielestäni eduskuntaan ei pidä lähteä ajamaan minkään yksittäisen eturyhmän etua, mutta uskon, että usein kauppatieteilijöiden näkökulma asioihin voi olla samansuuntainen, hän korjaa.

Männistön mielestä ekonomitutkinto antaa hyvät eväät ymmärtää yhteiskuntajärjestelmää.

– Yhteiskunta ja politiikka sen ohjaajana muo-dostuvat ihmisten välisestä kanssakäymisestä aivan kuten liiketoimintakin. Ainakin itse koen saaneeni Kauppiksesta mainiot eväät poliittiselle uralle!

Poliitikon tärkeimmiksi ominaisuuksiksi hän lin-jaa suoraselkäisyyden ja pitkäjänteisyyden. Hermoja-kin tarvitaan:

– Joskus tuntuu, että valtuustossa pienimmistä asioista saadaan aikaiseksi suurin riita, Männistö jatkaa.

Tuomiojan mielestä poliitikossa tärkeitä omi-naisuuksia ovat oikeat arvot ja kyky toimia niiden mukaisesti. Poliitikon täytyy myös pystyä hahmotta-maan laajoja kokonaisuuksia ja erottamaan tärkeät asiat vähemmän tärkeistä. Kauppatieteellisen tutkin-non hyödyllisyyden hän kuitenkin kyseenalaistaa:

– En kyllä havainnut että kauppatieteellinen koulutus olisi mitenkään edesauttanut näiden [omi-naisuuksien] kehittymistä tai yleensä parantanut valmiuksia yhteiskunnan ymmärtämiseen, Tuomioja arvostelee.

Suurin osa kyltereistä suuntaa jo opinnoissaan yksi-tyiselle sektorille, jossa ekonomilla on kyllä paikkansa. Varma urakehitys siintää silmissä ja eurot kilisevät kassaan tasaista vauhtia. Ekonomi ei kuitenkaan ole harvinaisuus julkisellakaan sektorilla, eikä ”ammatti-poliitikkojen” keskuudessa. Muun muassa Suomen kolmestatoista europarlamentaarikosta neljä on koulutukseltaan kauppatieteiden maistereita. Listaa voisi jatkaa Kimmo Sasista (kok.) aina Elisabeth Rehniin (r.) asti.

Yksi tunnetuista Kauppiksen käyneistä poliiti-koista on kansanedustaja, entinen ulkoministeri ja politiikan moniottelija vtt, ekonomi Erkki Tuomioja (sd.). Tuomiojan mukaan 70-luku oli Kauppakorke-assakin ainutkertaista poliittisen aktivismin aikaa. Hän itse tuli Kauppikselle opiskelemaan kansanta-loustiedettä suoritettuaan valtiotieteen kandidaatin tutkinnon. ky:n edustajistoon hän pääsi aikanaan sosiaalidemokraattien listoilta.

– Ei mennyt kuitenkaan montaa vuotta tämän jälkeen kun panin merkille, että ky:n edustajistossa oli vain kaksi tasavahvaa ryhmää: kokoomus ja siitä oikealle sijoittuvat sitoutumattomat, Tuomioja muistelee.

Uuden sukupolven ekonominäkemystä sen sijaan edustaa Helsingin kaupunginvaltuustossa vaikuttava ktm Lasse Männistö (kok.), joka pyrkii myös ehdok-kaaksi ensi kevään eduskuntavaaleihin.

– Pyrin ehdokkaaksi, sillä näen tarpeen muutoksille yhteiskunnassamme ja tällä hetkellä tuntuu, että monet päättäjät haluavat kieltää tosiasiat. Sanoisin siis, kliseistä tai ei, että yhteiskuntamme tila on suurin motivaatio pyrkiä ehdolle, hän perustelee intoaan kiivetä Arkadianmäelle.

– hyy:n edustajistossa oli myös toinen istuva demarikansanedustaja, Erkki Liikanen, ja aikatau-lujemme vuoksi havaitsimme käytännöllisimmäksi pitää ryhmäkokouksemme eduskunnassa sivistysva-liokunnan huoneessa, hän muistelee.

Männistölle on jäänyt mieleen kirkkaimpien muistojen osalta valinta syl:n puheenjohtajaksi sekä opintorahan tasokorotuksen kirjaaminen Vanhasen I hallituksen ohjelmaan vuonna 2007.

– Hyviä muistoja löytyy kyllä todella monia. Milloin on etsitty ky:ltä vuoden opettajalle sillisvaate-tusta ja milloin juostu Akateemista Warttia pukuun puettua puheenjohtajaa kottikärryissä työntäen, hän naurahtaa.

Taseen ja tuloslaskelman lisäksi kylterit pyörittävät siis sujuvasti myös poliittista peliä. Voitaneen jopa sanoa, että myös kylteri on poliittinen eläin.

Sosiaalipsykologit ovat todenneet, että ”kauppaopiskelu” tuottaisi jonkinlaisen vamman ihmisten sieluun ja tekisi heistä laskelmoivampia ja vähemmän altruistisia kuin ihmiset yleensä.

Yhteiskunta ja politiikka sen ohjaajana muodostuvat ihmisten välisestä kanssakäymisestä aivan kuten liiketoimintakin.

no. 3 152010kylteri14 Zimbabwe calling – tupsulakkiset koulukaverimme

113T rullaa läpi Lauttasaaren kohti metsäistä Espoota. Kassissa turvanani kilisee muutama “sheriffi”, kulkulupani Otaniemeen. tkk:n päärakennuksella pois noustessani minulla ei ole harmainta aavistustakaan oikeasta suunnasta kohti Teekkarikylää ja tunnen itseni huonoksi aaltolaiseksi. Pätevien arkkitehtiopiskelijoiden puuttuessa maisemasta kysyn ensimmäisiltä vastaantulleilta tietä ja saankin tarkan opastuksen kohti illan isännän, ympäristö- ja rakennustekniikan fuksin, Pyryn, residenssiä.– Ihmiset, jotka on kunnianhimoisia saa yleensä

paljon aikaan. Kunnianhimon tyydyttäminen vaatii

aina jonkun toisen, joka noteeraa sun saavutuksesi.

Mikä taas ruokkii kunnianhimoa, niin kaikista

yhteisin ja selättämättömin motiivi on raha,

Pyry määrittelee lähestymistapaansa kauppatieteisiin ja rahakeskeiseen kouluttautumiseen.– Minkä takia Nokia kiinnostaa tavallista suoma-

laista on sama kuin jääkiekossa. Mennään siihen,

että kunnianhimon tyydyttäminen on sitä, että kun

sun suosikkijoukkuees menestyy niin sä kuvittelet

että oot itse parempi. Kun sä saat tehtyä paljon

rahaa muut kunnioittaa sua väkisin, ei oo vaihto-

ehtoa olla kunnioittamatta. Paitsi hyvin pienellä

marginaalilla, mutta kun ne ajetaan rahaäijien

toimesta pieneen rakoseen, ne ei voi tehdä mitään.

Mua kiinnostaa raha, koska mä oon kunnianhimoinen

ihminen. Mikä on parempi tapa tyydyttää kunnianhimoa

suuren yleisön silmissä kuin se että sä teet v***sti

fyrkkaa?

Paikalla olevien teekkareiden (Pyry, Riku, Roope, Ville, Arto ja Pauli) puheissa korostuu perinteinen näkemys, jonka mukaan tek- nillinen osaaminen on eksaktia ja kaupallinen yleispätevämpää, mutta pinnallisempaa. – Tuotantotalous on ollut teekkareille tarvittava

lähestyminen kaupallisiin aineisiin mitä on aiemmin

ollut - moni on lukenut vaikka energiatekniikkaa ja

sitten tuotantotalouden sivuaineeksi. Niin, että

sulla on osaaminen itse asiasta ja sen lisäks vielä

asian markkinoinnista, Pyry jatkaa.Riku painottaa, ettei tkk:n tuta ole sitä excel-taulukkojen vääntöä,

johon kylterit ovat tottuneet:– Meillä tuta on ihan eri asia, yleiskattava katsaus

talouteen.

Zimbabwe calling– tupsulakkiset koulukaverimme

Olli Rappeteksti

kuvat

no. 3 172010kylteri16 Zimbabwe calling – tupsulakkiset koulukaverimme

Suurin yksittäinen kitkan aiheuttaja kyltereiden ja teekkareiden välillä on liittynyt ylioppilaskuntien yhdistymisen myötä tapahtuneeseen varainsiirtoju-pakkaan. Ainakaan nämä herrasmiehet eivät kanna kaunaa tapahtuneesta.– Ky on käärinyt rahaa jostain niiden

sijoituksista, ne on Ky:n oikeutta ne

rahat. Sitten on perustettu Ayy, joka

pakottaa jakamaan rahaa, jonka periaate

on se, että rahat jaetaan tasan. Jos

jollain on enemmän rahaa niin totta

kai se v***ttaa. Eikä siinä vaiheessa

katsota pidemmällä tähtäimellä yhtään

mitään. Vähän sama kuin Suomi tekee

fyrkkaa ja Zimbabwe ei tee. Halutaanko

me laittaa meidän verorahoja Zimbabween?

Riku : – Ei mulla henkilökohtaisesti oo mitään näitä rahansiirtoja vastaan,

mutta kiinnostaa miten se raha käyte-

tään, mikä on laitettu Ayy:n ulottumat-

tomiin. Mutta ei mitään ongelmaa.

Sekä ennen Aaltoa, että nykyään teekkareiden opiskelijatoiminnan pyörittäminen on ollut pääasi-assa kiltojen vastuulla. Roopen näkemyksen mukaan killat eivät mammonassa pyöri. – Killoilla ei juuri ole rahaa. Esimer-

kiksi koneinsinöörikillan liikevaihto

on noin 100 000 euroa vuodessa ja KIK

on kuitenkin isoimpia kiltoja, 1000-

1200 opiskelijaa. Mun mielestä juuri

kukaan teekkari ei ole kiinnittänyt

varainsiirtoon juuri mitään mielenkiin-

toa. Otaniemessä yritykset aika paljon

sponssaa pippaloita.

Aalto on ehtiny jo yli puolen vuoden ikään. Kauppa-korkean puolella uusi yliopisto on näkynyt ainakin kiivaana keskusteluna puolesta ja vastaan, sekä spekulointina tulevaisuudesta. Otaniemen vehreissä maisemissa muutoksen tuulet ovat olleet laimeita.– Ei tämä opiskelijalle täällä tunnu

miltään, enemmän hallinnollinen rat-

kaisu. Ennenkin on ollut joo-opinnot

joilla on voinut lukea kauppiksesta.

Kyllä uskon, että hyviä puolia tulee

kun saadaan yhteisiä kursseja, Riku summaa – Sillon kun me ollaan haettu opiske-

lemaan ollaan tehty valinta jo ennen

hakua. Mä haen tkk:lle ja en tule luke-

maan mitään kauppiksen kursseja, koska

se ala ei mua kiinnosta. Valtaosa ajat-

telee täällä näin, Pyry selvittää.Huolimatta haastateltavien vähäisestä mielen-

kiinnosta kauppatieteiden opiskeluun, näkevät he kuitenkin poikkitieteellisemmän yliopistotaustan vauhdittavan henkilökohtaista urakehitystä. Pyry analysoikin Aallon antavan diplomi-insinööreille lisämeriittiä työmarkkinoille.– yritysten johtoporras on vaihtumassa,

on vaihtunut ehkä jo, enemmän ammatilli-

sesta osaamisesta talouden osaamiseen.

Eli diplomi-insinööreistä ekonomeihin.

Se, että ollaan nyt Aalto-yliopisto-

laisia pitäisi suosia meitä. Voidaan

hankkia alan osaaminen ja sitten mennä

oppimaan sinne rahan sydämeen, kauppik-

seen, asioita joilla ammattitaito val-

jastetaan tuloksentekoon.

Riku on samoilla linjoilla:– Rajapinnat kapenee ja Aalto antaa

mahdollisuudet moneen. Työelämässä

on hyötyä laaja-alaisesta osaamisesta.

Pitää olla avarakatseinen ja välttää

lokerointia kauppislaisiin ja teekka-

reihin.

Hienoa, suurta ja äärimmäistä osaamistA” Keep the change!

Teekkareiden mukaan vuodenvaihteessa enti-nen tkk jaetaan neljään osaan ja Aaltoon kuuluu periaatteessa kuusi lähes samankokoista tiedekuntaa. Tämän he toivovat vauhdittavan integraatiota.– Pikkuhiljaa varmaan asenteet muuttuu,

kun rupeaa olemaan opiskelijoita, jotka

on ensisijaisesti Aalto-yliopistoon

tulleita. Ei niinkään Taideteolliseen,

Kauppakorkeaan, eikä Teknilliseen kor-

keakouluun hakeneita, Arto toteaa.Kaikki ovat yhtä mieltä hankkeen tärkeydestä ja

ideologisesta hienoudesta. Eikä teekkaripiireissä kuulema kukaan ole uutta yliopistoa vastaan.– Suomi joutuu taloudellisen ja kansal-

lisen hyvinvoinnin jatkeeksi joskus

panostamaan johonkin tuotannon yläpää-

hän, jolloin pitää keksiä uutta. Aalto

antaa avaimet siihen, että me voitaisiin

kehittää jotain ihan v***n hienoa ja

suurta. Sellainen systeemi mikä loisi

jotain, mitä juuri missään muualla maa-

ilmassa ei ole. Paketti, jossa osaaminen

on viety äärimmilleen. Aallon idea on

erittäin kunnianhimoinen ja jos toimii,

niin hemmetin hyvä juttu, Pyry hehkuttaa.Taideteollisen korkeakoulun suunnalta tullut kritiikki taiteen esineellistämisestä aiheuttaa naureskelua. – Jos valtio järjestää niille huippu-

tason koulutuksen, niin totta kai se

haluaa jotain takaisin. Menkää piirtään

himaan muuten.

Pyry saa äänensävyynsä paatoksellista jylhyyttä– Mä sanon et pitäkää rahanne ja olkaa

solidaarisia. Me täällä Zimbabwessa

kyllä pärjätään ihan s***anan hyvin.

Me ollaan ylpeitä Zimbabwelaisia. Kyl

mä ymmärrän et jotkut kokoomuspoliitikot

miettii, että sun rahat on ansaittu

työllä ja sillä mitä sä oot tehnyt ja

ne on sun. Lähtökohdat on aina erilaiset

ja siihen kulminoidutaan politiikassakin.

– Jos kaikki rahat olisi yhteisessä

käytössä ja Ky:llä oltaisiin samaa

mieltä, sehän olis hieno juttu. Mutta

mun mielestä se ei ole niin iso asia

että pitäisi aloittaa mitään vastakkain-

asettelua, Roope komppaa.– Tottakai ymmärretään, että se on

Ky:lle iso asia. Minkä takia Ky:n

pitäisi lahjottaa omia rahojaan meidän

käyttöön. Ei me tarvita niitä, toteaa Pyry ja kiittää kyltereitä ayy:lle jo annetuista varoista.

Riviteekkarit haluavat jättää kinastelut mennei-syyteen ja keskittyä toimivan opiskelijayhteisön luomiseen.– Tää systeemi tulee tuottamaan, jos

jengi on solidaarista ja uskoo tähän

juttuun. Eihän me muuten voida tehdä

mitään niin hienoa kuin mikä on Aalto-

yliopiston perimmäinen idea, jos me ei

uskota toisiimme p**kaakaan.

no. 3 192010kylteri18 Zimbabwe calling – tupsulakkiset

Missä kylterit?

Lähden teekkareiden matkassa kohti Helsinkiä ayy:n Hyökyaalto-tapahtumaan. Keskustelu kääntyy Aalto-yliopiston kampusratkaisuun. Mitä tulisi sijoittaa ja minne?– Eihän se toimi, että me yhtäkkiä lai-

ttettaisiin yksi kampus vaan jonnekin,

Otaniemeen muuttokin kesti TKK:lla vuo-

sikymmenet, Riku toteaa.– Kampusratkaisu ei voi merkata talou-

dellisesti kovin paljoa, se ei ainakaan

saa olla haitaksi millekään koulutukselle,

Pyry jatkaa.Riku ehdottaa hallinnollista keskuspaikkaa, jossa

voitaisiin järjestää yhteisiä koulutustilaisuuksia. Muuten hän näkee hajaantumisen järkevänä. Pauli ottaa esimerkiksi Helsingin yliopiston, jonka toi-minta on onnistunutta huolimatta pirstaloituneesta infrastruktuurista. Muutama penkki taaksepäin kuu-luu kannanottoja. Myös kaupunkiin matkalla oleva teekkari Kristofer näkee kaksi järkevää ratkaisua.– Pääkampus tulisi sijoittaa joko Ota-

niemeen tai Helsingin keskustaan. En

hirveästi vastustaisi sitä jos Aalto-

yliopiston hallinnollinen keskus olisi

kauppiksessa, sinne on kuitenkin erittäin

hyvät yhteydet.

ayy:n tapahtumissa ei juuri kyltereitä näy. Tie-dotus uuden ylioppilaskunnan tempauksista on allekirjoittaneenkin mielestä jäänyt pimentoon kauppakorkeassa.– Tää Hyökyaalto on kauppislaisille

ilmeisesti aika huonosti promottu,

mielelläni näkisin enemmän kyltereitä,

toteaa Ville Arton nyökytellessä taus-

talla.

– Ei tarvitsis Otaniemeen edes tulla,

sillä on näitä tapahtumia ihan Stadis-

sakin, kuten tänään.

Arto toivoo että eri tiedekuntien opiskelijat koh-taisivat jatkossa enemmän toisiaan ja Riku toivottaa kylterit tervetulleiksi Otaniemen “superhuikeisiin” tapahtumiin tehokkaalla mainospuheella:– Viina on halpaa.

no. 3 212010kylteri20 ¡La Fiesta!

Viinikerho Baccus teki viiden päivän matkan Suomen syyskuusta aurinkoiseen Barcelonaan ja ympä-röiville viinialueille. Matkan aikana vierailtiin viidellä viinitilalla ja tutustuttiin Barcelonan ainutlaatui-seen kaupunkiin.

Retket sykkivässä ydinkeskus-tassa sijaitsevalta hostelliltamme suuntautuivat luonnonkauniille viiniviljelmille Prioratissa, Popoledassa, Manresassa ja Sant Sadurní d’Anoniassa. Tutustuimme viinin kiehtovaan valmistusproses-siin ja sadonkorjuun kynnyksellä olleilla tiloilla pääsimme tosissaan näkemään ja kokemaan miten viiniä valmistetaan aivan rypäleiden poiminnasta lähtien. Luonnollisesti

vieraanvaraiset isäntämme eivät myöskään jättäneet viinikerhoa kuivin suin. Elämykset tilavierai-luilla ja Barcelonassa takaavat, että kotiinpalanneet viinikerholaiset tuntevat nyt paremmin katalonia-laisen ruoka- ja juomakulttuurin.

Tai juoma- ja ruokakulttuurin. Fiestaa ylläpidettiin ansiokkaasti niin viininmaisteluissa, ruokaillessa, bussissa kuin Barcelonan yössäkin. Ansioituneimmat ottivat kaiken irti niin kiinteähintaisista all inclusive –lounaista, La Ramblan pimeästä oluesta kuin viinimaisteluiden sylkykuppien sisällöistä. Lähes aina valkoviini kuitenkin erotettiin punaviinistä ja harvemmin punavii-niä sekoitettiin Red Bulliin.

Matkan henkevimmät kokemuk-set tapahtuivat Montserratin luos-tarin pihalla viinikerhon nukkuessa aiemman illan väsymystä pois ja toivoessa, että viinimatkan viinit muuttuisivat vedeksi. Matka oli kuitenkin erittäin onnistunut viinikerholaisten jakaman kuplivan hedonistisen asenteen ja tähän sopivan espanjalaisen elämäntyylin ansiosta. Onnelliset, mutta väsyneet viinikerholaiset ovat päässeet tur-vallisesti kotiin – laukut täynnä Katalonian tuliaisia.

Iida Hietala & Maria Honkanen

Janne Kajasmaa

teksti

kuva

¡La Fiesta!

no. 3 232010kylteri22 ¡La Fiesta!

» ky-sub «

parhaimmillaan lähes 20 metrin syvyyteen saadakseen tarpeeksi vettä ja ravinteita. Samalla rypäleisiin siirtyy suuri määrä maapohjan mineraaleja.

Prioratin uusi nousu alkoi, kun viininvalmistaja René Barbier osti vuonna 1979 maata alueelta, ja alkoi valmistamaan viiniä. Barbier sai vakuutettua alueen potentiaalista entisen työnantajansa, Álvaro Palaciaksen, tunnetun Riojalaisen viinitilallisen, sekä muita viininvalmistajia. Ensimmäiset vuosikerrat saatiin 1990-luvun vaihteessa, ja alueen vanhempia köynnöksiä alettiin myös pian hyödyntää uudentyylisen viinin valmistukseen.

Mas Doixin tila on yksi Prioratin arvostetuimpia. Sen tuotanto on alueen pienimpiä, ja tilan huippu-viiniä, Doixia, valmistetaan vuosittain vain noin 6000-7000 pulloa.

Doix käyttää usean muun alueen viininvalmistajan tapaan vanhempia köynnöksiä, jotka kasvavat vapaasti vaikeakulkuisilla ja pengertämättömillä rinteillä. Vanhimmat ovat vuodelta 1902, ja tuottavat vain 300 grammaa rypäleitä kasvia kohden. Näistä rypä-leistä saadaan valmistettua hyvin konsentroitunutta viiniä, jotka mahdollistavat yhdessä korkean mineraali- pitoisuuden kanssa hyvin pitkäikäisten viinientuotannon.

Maailman laadukkaimpia viinejä valmistaviin viinialueisiin lasketaan perinteisesti muun muassa Bordeaux, Burgundi, Toscana – ja aivan viime vuosina myös Priorat.

Espanjan Kataloniassa sijaitseva pieni Prioratin viinialue tuli maailmalla tunnetuksi 1990-luvulla. Läpilyöntiin tarvittiin vain yksi arvostelu. Bordeaux’hon erikoistunut viinimaailman guru, Robert Parker, tutustui alueeseen, ja ylisti täysin tuntematonta aluetta maailman kenties parhaaksi.

Priorat oli keskiajalla tunnettu viineistään, jotka korkean alkoholipitoisuutensa vuoksi kestivät hyvin

kuljetusta. Carthusialainen luostari Scala Dei toi viininviljelyn alueelle 1100-luvulla, ja viljely yleistyi Prioratin mineraalipitoisilla rinteillä. Ennen viini-kirva phylloxeran iskemistä alueelle 1800-luvun lopulla alueen tuotanto oli kasvanut 5000 hehtaariin. Vaikka tuotanto on aloitettu uudestaan, käsittää nykyisen viljelyala yhä vain kolmanneksen tästä.

Alueen alkuperäisiä lajikkeita, Garnachea ja Cariñenaa viljeltiin pengertämättömillä rinteillä, joille tunnusomaista on liuskekivestä, licorellasta, muodostuva punertava maapohja. Vesi valuu kvartsipi-toisten kerrosten läpi, ja köynnösten juuret kaivautuvat

Tapio Melgin

Tapio Melgin & Janne Kajasmaa

teksti

kuvat

no. 2 252010kylteri24 ¡La Fiesta!

Jörgen Gunnarsson työskentelee Mas Doixin tilalle, ja kertoo vanhempien Garnacha- ja Cariñera-köynnösten kasvavan sekaisin eikä lajikkeittain ryhmiteltynä, kuten yleensä tehdään sadonkorjuun helpottamiseksi. Vaikka tilalla on aikanaan päätetty tehdä toivottu rypälesekoitus jo sadonkorjuun yhtey-dessä, tehdään Doixilla nykyään kaksi sadonkorjuuta näillä rinteillä, sillä rypäleet kypsyvät eri tahtiin.

Cariñera kypsyy myöhään syksyllä ja vaatii paljon lämpöä kehittyäkseen. Se on siksi harvinaisempi lajike, vaikka siitä saadaankin pienisatoisena tuotettua voimakasväristä ja tanniinista, laadukasta viiniä. Prioratin vuorten keskelle muodostuva mikroilmasto antaa mahdollisuuden lajikkeen menestykselliseen kasvatukseen, sillä vuorten keskellä vuotuinen sade-määrä jää 400-600 millimetriin, ja lämpötilat ovat ympäröiviä alueita korkeampia.

Uudemmat Doixin köynnökset on istutettu pengerretyille rinteille, ja tilalla käytetään alueelle tyypillisesti myös Ranskalaisia lajikkeita, Cabernet Sauvignonia, Syrahia ja Merlot’ta. Uudempien köyn-nösten rypäleistä ei kuitenkaan saada vielä toivottavan konsentroituneita, ja Prioratin laadukkaimmat viinit valmistetaankin yleensä vähintään osittain vanhoista köynnöksistä.

Tänä päivänä Prioratin punaviinit ovat Espanjan kalleimpien luokassa. Ikääntyneitä viinejä alueelta ei ole kuitenkaan saatavissa lainkaan, sillä monet alueen tunnetuimmatkin tuottajat ovat valmistaneet ensimmäiset viinit aikaisintaan 1990-luvulla.

Maailman tunnetuimmat viinikriitikot ovat antaneet huippuluokituksia monille alueen tiloista. Esimerkiksi Mas Doixin vuosikerrat ’03 - ’05 ovat saaneet Parkerilta 98p, ja suurempiin volyymeihin pääsevät Barbierin Clos Mogador ja Palacioksen L’Ermita ovat yltäneet useana vuonna samaan 96-98p haarukkaan.

Alueen mielenkiintoisuutta lisääkin juuri vanhem-pien vuosikertojen puute, vaikka viinit arvioidaankin jo maailman huippuluokkaan. Priorat saikin viime vuosikymmenellä Riojan ohella ainoana Espanjassa laatuluokituksen DOCa, Denominación de Origen Calificada.

Suomeen tuodaan muutamaa Prioratin viiniä, mutta haasteena ovat tilojen pienet tuotantovolyymit.

How about the ultra modern Oslo Opera House, theworld’s biggest luxury liner Oasis of the Seas, LondonHeathrow Terminal 5, or perhaps the SwedbankStadium in Stockholm?

All of these achievements share Ruukki’s innovativeconcepts, components and services developed by ourexperts. Efficient, tried and tested solutions thatmake our customers’ operations faster and easier insteel construction, engineering and special steelprojects.

Over 12 000 Ruukki professionals in 27 countries arecelebrating at their workplace. Together with ourcustomers we build solutions for the future. Solutionsworth celebrating.

Where would youcelebrate the resultsof hard work andsuccess?

www.ruukki.com

Baccuksen huippuviini-tastingissa marraskuussa maistetaan muun muassa Doix ’03.

no. 3 272010kylteri26 Kehyn kellarissa

Vaikka koulussamme ei maailman- taloutta usein tarkastellakaan kehitys-maiden vinkkelistä, kuuluu teema silti ehdottomasti myös kauppiksen alaan.

Usealla Suomen ylioppilaskunnalla toimii oma kehitysyhteistyöjaosto, eikä vasta-aloittanut ayy ole tässä jäänyt muiden varjoon. Alkujaan ky:n alainen jaosto Kehy perustettiin seitsemän vuotta sitten organisoi-maan Brasiliassa sijaitsevaa avustus- hanketta. Toiminta sai kipinän muutaman aktiivisen ihmisen hen-kilökohtaisista Brasiliaan liittyvistä kokemuksista. Kehyn toiminta ei suinkaan jäänyt pienen piirin pyöri-teltäväksi, vaan vuosien varrella jaosto on laajentanut sekä jouk-kojaan että reviiriään, ja tuettava kohdekin on ehtinyt kertaalleen vaihtua.

Seminaarit, tiedotuskampan-jat ja varainhankintaprojektit ovat Kehyn asiapitoisempaa puolta, unohtamatta tietenkään tämän-hetkistä kummihanketta. Kehyn tukema Swazimaan toimintakes-kus keskittyy lasten hyvinvoinnin edistämiseen tukemalla koulun-käyntimahdollisuuksia ja paranta-malla yleisiä elinoloja. Swazimaan toimintakeskus löytyi myös alunpe-rin kuntalaisten omien yhteyksien kautta, sen taustalla olevalla yhdis-tyksellä kun on suomalaiset juuret. Syy siihen miksi Kehy tukee hank-keita usein jo valmiiksi tutuissa ympäristöissä on yksinkertainen: yhteydenpito on sillä tavoin hel-pompaa. Kuluvana vuonna Kehy pyrkii kehittämään kehitysyhteis-

työtoimintaansa, sillä jaoston osaa-mista liiketaloustieteiden puolella tahdotaan pystyä hyödyntämään paremmin.

Aktiiveja sekä kanssahengaa-jia osallistuu Kehyn toimintaan vaihtelevasti ja tapahtumasta riippuen, mutta lienee turvallista sanoa, että säännöllisesti mukana on noin parikymmentä kylteriä. Kehyllä on aina ollut porukassaan rento ilmapiiri. Kokouksiin ovat kaikki kiinnostuneet tervetulleita, ja mökkireissut ja muut illanistu-jaiset keräävät monia samanhenki-siä ihmisiä koolle. Suuren yleisön huvitukseksi Kehy järjestää kun- tiksia, usein hieman valtavirrasta poikkeavalla teemalla (ja parem-malla musiikilla, jos saa näin sanoa).

Omaan käyttöön tarkoitetun tilan Kehy sai ky:ltä kolmisen vuotta sitten. ky-talon kupeessa sijaitse-van, aiemmin valokuvapimiönä toimineen kellarihuoneen remon-toiminen oli aikamoinen urakka; kaikki seinät maalattiin uusiksi ja muun muassa väliseinä piti purkaa ajanviettotilaa rajaamasta. Tämä kaiken kokenut kellari on aikanaan palvellut myös toissijaisena kaupun-kiasuntona Kehyn puheenjohtajan nukkumistarpeisiin - perinne, joka

toiseksiedellisen puheenjohtajan sen aloitettua, on ollutkin toistai-seksi tauolla. Pitkän kunnostuksen myötä kellaritilat on täksi syksyksi jälleen saatu viihtyisään kuntoon. Pieni kellarihuone ei ehkä ole kaik-kein prameimmasta päästä, mutta keskeinen sijainti kaupungilla on kätevä. Uuden ilmeen saanut kolea kellari sopii, kehyläisten onneksi, taas mainiosti seuralliseen oleske-luun, satunnaisiin kokoontumisiin ja kuntisjatkoihin – tai vaikkapa luovaksi majoitusratkaisuksi.

Mutta se kellaritiloilla kehuske-lusta. Tärkeämpi kysymys on, mikä on kehitysyhteistyöjaoston paikka kauppatieteissä. Kauppatieteillä ja liiketaloudella on usein kylmä ja kovan kilpailullinen julkisuuskuva. Markkinavoimien lait eivät aina kaikkia miellytä, mutta menestyk-sekäs taloudellinen toiminta on silti yhteiskunnan kannalta perustavan-laatuisen tärkeää. ”Globalization doesn’t cause child labour, poverty does”, sanoi luennoitsija nimeä-mättömän yliopiston valtiotieteel-lisessä, kun maailmanpolitiikan ja globalisaation haasteita käsitelleen kurssin haukuttiin liiaksi katsovan asioita pelkästään taloustieteiden näkökulmasta.

Toki kehitysapukysymykset ovat monitasoisia ongelmia, joihin vaikuttavat niin poliittinen ilmapiiri, oikeusvaltiokehitys, siviiliyhteiskunta, ja monien muiden tekijöiden vuoro- vaikutus. Kehitysyhteistyöstä puhut- taessa tarkoitetaan kuitenkin juuri taloudellista kehitystä – mitattavissa olevan elintason parannusta eikä henkistä valaistumista.

”Trade not aid” rimmaa paremmin englanniksi mutta sloganin viesti on sama: perinteisen avun sijasta painopistettä tulisi siirtää kehitys-maiden taloudellisten toiminta-mahdollisuuksien edistämiseen. Kehitysyhteistyön tärkeyttä tuskin kukaan kieltää, vaikkei yksiselitteisiä ratkaisuja ongelmiin olekaan tarjolla. Liike-elämän piirissä kehitysyhteis-työn näkökulma on tavannut jäädä vähemmälle huomiolle. Yhtymä-kohtia näiden aspektien välillä löy-tyy silti runsaasti, ja olisi absurdia uskoa kehityskysymysten tiivistyvän pelkäksi politiikaksi tai viherpii-perrykseksi. Lintujen ruokintaa kannattaa harrastaa nimenomaan talvella: kehitystyönkin edistäminen voi lopulta saada paljon aikaan juuri sillä sektorilla, jossa nämä arvot todennäköisimmin muutoin jäisivät huomioimatta. Kauppiksen ja ayy:n yhteydessä Kehyllä on oiva mahdollisuus tarkastella tulevaisuuden tuulia, vaikkei opiskelijajaoston voimin nyt aivan koko maailmaa pelastettaisikaan.

Kehyn kellarissa

Asta Mykkänen

Sara Laurila

teksti

kuvat

kehy.kyweb.fi

no. 3 292010kylteri28 arena-messut

Sinustako kisälli?

www.pwc.com/fi/kisalli

Etsimme tulevaisuuden osaajia ja tarjoamme vuosittain yli 30 korkeakouluopiskelijalle mahdollisuuden tutustua asiantuntijan työhön Kisälli-ohjelmamme kautta. Kisällipaikkoja löytyy niin neuvontapalveluiden, tilintarkastuksen, verokonsultoinnin kuin yritysoikeudenkin parista.

Haku vuodelle 2011 on käynnissä 4.10.–15.11.2010. Lisätietoja ja hakulomakkeen löydät osoitteesta www.pwc.com/fi/kisalli.

Kylteri_2010_PwC_kisälli.indd 1 29.9.2010 20:27:17

Kauppiksen päärakennuksen täytti kunnon vilske ja äänekäs puheensorina eräänä marraskuisena keski-viikkona kauan sitten. Uutuuttaan kiiltävät mursun-viikseni vipattivat vimmatusti haistellessani bisnes-mäisen hektistä ja asiallista ilmapiiriä, jonka ajattelin olevan minullekin arkipäivää sitten joskus isona. Deloitte, P&G, KPMG… ja monia muita nimiä, jotka soinnahtivat korvissa tutuilta, mutta joista en vielä silloin osannut kertoa sen enempää. Nyt sain kuitenkin hyvän tilaisuuden kysellä jakkupukuisilta asiantuntijoilta, mikä tuo yritys tuossa oikein on ja millaisia osaajia se on kiinnostunut palkkaamaan.

Pari vuotta myöhemmin tallustelin koulun käy-tävillä samaisessa jännittävässä tapahtumassa. Nyt tunsin jo olevani huomattavasti enemmän perillä alastani, osaamisestani ja kiinnostuksenkohteistani. Kiertelin ahkerasti minua kiinnostavien yritysten ständeillä ja esittelin rohkeasti itseni monen yrityk-sen edustajalle. Kävin myös CV-klinikalla hakemassa vinkkejä ansioluetteloni ja työhakemusteni hiomi-seen, kuulin uramahdollisuuksista ja rekrytointi-prosesseista yritysesittelyissä ja tutustuin yritysten henkilökuntaan vapaamuotoisemmin Hedelmäto-rilla. Opin, että tarjolla oli kesätöitä, osa-aikatöitä, trainee-ohjelmia; pidin messuilta hankitut tiedot ja kontaktit mielessäni seuraavan kerran töitä hakiessani.

arena 2010 -messut ke 10.11. klo 10–16 kauppakorkeakoulun päärakennuksessa tutustu myös arena-on-line-yrityksiin 22.10. – 19.11. osoitteessa www.hse.fi/arena

Valmistumisen lähestyessä aion marraskuun 10. päivänä kierrellä jälleen messuilla, tällä kertaa enem-män ”tositarkoituksella” kuin koskaan aiemmin. Odotan innolla pääseväni keskustelemaan tarjolla olevista työtehtävistä, mahdollisista gradutoimeksi-annoista sekä graduate-ohjelmista minua kiinnos-tavien organisaatioiden edustajien kanssa. Pidän silmäni ja korvani auki ja varustaudun päivitetyn ansioluetteloni kopioilla, sillä en halua päästää yhtä-kään hyvää mahdollisuutta käsistäni.

Olit sitten tosissasi hakemassa työpaikkaa unel-mayrityksestäsi, kartoittamassa sinua kiinnostavia ja alasi opiskelijoiden rekrytoinnista kiinnostuneita yrityksiä tai etsimässä vinkkejä työnhakuun, arena-messuilla on jotain tarjota Sinulle. Tänä vuonna messuille osallistuu lähes 60 näytteilleasettajaa, joukossa myös ensikertalaisia, jotka ovat paikalla kaikkia opiskelijoita varten vuosikurssiin katsomatta.

Kylteri, tervetuloa arena-messuille!

Terveisin Xiang Yearena-koordinaattori 2010

Mitä Sinä haet tänä vuonna arena-messuilta?

no. 2 312010kylteri30 no. 3 2010PunakulmaKolumni

Ylioppilaskunnasta yhdis-tykseksi – mitä tapahtui?

Omaisuuslahjoitus puhuttaa edel-leen. Kywebiin avattiin syyskuussa infosivusto, joka tarjoaa kattavasti tietoa yhdistymiseen ja omaisuus-lahjoitukseen liittyen ensisijaisesti yhdistyksen jäsenille. Käy tsekkaa-massa faktat kuntoon osoitteessa ylioppilaskunnasta_yhdistykseksi.kyweb.fi/.

Hae ky ry:n hallitukseen vuodeksi 2011!

Vietä elämäsi mahtavin vuosi ja hae ky ry:n hallitukseen vuodelle 2011! ky ry:n edustajisto valitsee vuoden 2011 hallituksen kokouk-sissaan 9.11. (muodostaja) ja 23.11. (loput hallituksesta). Ensi vuonna hallitus tulee toimimaan koko-päiväisesti ja olemaan kooltaan tämänvuotista hieman pienempi.

Lähetä vapaamuotoinen hake-muksesi sekä kuvallinen cv osoit-teeseen hallitusvalinta@kyweb.fi 2.11 klo 23.59 mennessä. Kaikkien määräajassa hakemuksen lähettä-neiden ehdokkaiden nimet julkais-taan hallitusvalinta-blogissa 3.11.

Lisätietoja ky Ry:n hallituksesta saa osoitteesta hallitusvalinta.kyweb.fi/

ky mukana Aalto-yliopis-ton varainkeruussa

ky on lähtenyt yhdistyksenä kerää-mään puuttuvia varoja Aalto-yli-opiston pääomaan. Käytännössä ky kantaa kortensa kekoon varain-keruuhankkeen haastamalla ky:n ja Kauppakorkeakoulun alumnit osallistumaan uuden yliopiston toiminnan tukemiseen.

Hanketta varten on rekrytoitu yhdistyksen jäseniä sekä jaostoja kontaktoimaan alumneja ja kerto-maan Aalto-yliopistolle lahjoitta-misesta. Hankkeeen edistymisestä ja tuloksista tiedotetaan syksyn aikana Kywebissä.

Toimitusjohtajat tentissä

Maanantaina 29.11. ky:n yläkert-sille saapuu seitsemän eri metalli-alan yrityksen huippujohtajat, ja kyltereillä on tuhannen taalan paikka päästä heitä tenttaamaan. Mitä piirteitä toimitusjohtajalta vaaditaan? Mistä kaikesta heidän työpäivänsä koostuu? Mitä mah-dollisuuksia metalliala tarjoaa kauppatieteilijöille?

Koska tila on rajallinen, tapah-tumaan on ennakkoilmoittautumi-nen – voit ilmoittautua lähettämällä sähköpostia osoitteeseen yritys@kyweb.fi. Myöhemmin voit myös lähettää netin kautta kysymyksiä paneelia varten, seuraa siis Kywebiä.

Syksyllä tapahtuu

kv- ja välitenttiviikkojen jälkeen voikin alkaa valmistautua pikku-joulukauteen. Sitä ennenkään ei tarvitse kulttuurityhjiössä näivettyä. Luvassa mm. kyl-kuntis 4.11., Kulttuurimatka Pietariin 11. - 14.11., Syksyn lauluilta ja Kiljukaulan julkistamistilaisuus 18.11. sekä Puurojuhlakuntis 2.12.

ky ry:n edustajisto kokoustaa tämän vuoden puolella vielä 13.10., 9.11. ja 23.11. Edarin kokoukset ovat avoimia kaikille ky:n jäsenille.

Kaikki ky:n tapahtumat löydät jatkossakin Kywebin tapahtuma- kalenterista.

4.11kyl-kuntis

4.11Syksyn lauluilta ja Kiljukaulan julkistamistilaisuus

2.12Puurojuhlakuntis

11. –14.11Kultturimatka Pietariin

Kisailua

2/2010 lukijakilpailun voittaja

”Vastaukseni on 7296 a-kirjainta... Tähän vastaukseen pääsin ensinnäkin skannaamalla koko lehden, minkä avulla pääsin hieman vajaaseen 7000 a-kirjaimeen...

Mutta tekstintunnistusohjelmallani tuntui olevan ongelmia kuviin upotettujen tekstien kanssa (valkoisella taustalla tai kuvan päällä), joten ne jouduin laskemaan käsin. Tämä kohotti a-kirjainten määrän lähelle vastaustani. Myös pääkirjoitus oli ohjelman tekstintunnistukselle liikaa, ikävä kyllä.”

Onnittelut Teppo Jokinen (nimi muutettu)! Voit noutaa palkintosi ky:n toimistolta.

kylteri32

Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry