agora 3_2010

Opiskelijayrittäjän hoivakotiGood care until the very end

4

Nettipuuhastelijasta toimitusjohtaksiSanteri’s entrepreneurship

7

Tuotteet Pikku-Apinan valttiShop for chlidren’s products

8

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

Soteekki, avain yrittäjyyteen

entrepreneurial wayS of action at Soteekki

3| 2

01

0

AGORA 3|2010

Sisäl lysluettelo Index4

7

8

11

12

14

16

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISETSATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

3•10

3

4

6

7

8

10

11

12

14

16

18

Pääkirjoitus

Editorial

Yrityskiihdyttämöopiskelija rakennutti hoivakoti Kultaruskon Euraan

Good care until the very end

Mentori vaalii ja tukee opiskelijayrittäjää

Mentors support student entrepreneurs

Vapaa-ajan nettisivupuuhastelijasta tuli toimitusjohtaja

Studies of culture and arts paved the way for Santeri’s entrepreneurship

Sukupuoli ei ratkaise yrittäjyyttä

A man who set up a shop for children’s products

Enterprise Accelerator at Satakunta University of Applied Sciences

– a useful provider of assistance

Kiihdyttämö käy kokeneillekin

Enterprise Accelerator provides assistance to existing enterprises too

Soteekissa opiskelijat oppivat yrittäjämäistä toimintatapaa käytännössä

At Soteekki, students learn entrepreneurial ways of action put into practice

Opettajia palkittiin yrittäjyyttä edistävästä opintokokonaisuudesta

Teachers were awarded a prize on the grounds of entrepreneurship studies

Haastava ja mielekäs työura voi löytyä kaupan alalta

Headhunting for lost trades people

Uutisia

News

AGORA 3|2010



julkaiSija puBliSHerSatakunnan ammattikorkeakouluSatakunta University of Applied SciencesTiedepuisto 3, 28600 Poripuh./tel. + 358 (0) 2 620 3000fax + 358 (0) 2 620 3030

päätoiMittaja eDitor in cHiefHanna Isoaho

toiMituSkunta eDitorSEeva-Leena FormaSari KahriAnna-Liisa MontonenElina ViitanenKatri Väkiparta

käännökSet tranSlationS Jarmo Nousiainen

taitto layoutHeidi Valtonen/Vida Design

kannen kuva cover pHotoVeera Korhonen/Vida Studio

painopaikka printPainorauma Oy

painoS circulation4 000 kpl

SäHköpoStit [email protected] [email protected]

Seuraava aGora ilMeStyyfollowinG aGora will Be puBliSHeDMarraskuussa/in November 2010www.samk.fi

oSoitteenMuutokSet, leHtitilauk-Set, palautteet cHanGeS of aDDreSS, SuBScriptionS, feeDBack:[email protected]

ISSN 1456-114X

Opiskelupaikkaa hakiessa ja opintojen aikana

moni miettii, mitä tapahtuu valmistumisen

jälkeen. Löytyykö työpaikka ja miten nopeasti?

Miten löytäisi jo opiskeluaikana oman alan

harjoittelupaikan ja kesätöitä. SAMKissa toi-

miva yrityskiihdyttämö tuplaa mahdollisuudet

työllistyä ja onnistua. Uskotko?

Agoran osaamisuutisten teemana on tällä

kertaa yrittäjyys SAMKin koulutuksessa,

erityisesti yrityskiihdyttämö ja sen

toiminta eri muodoissaan. Yrittäjiksi jo

opiskeluaikana ryhtyneiden opiskelijoiden

tarinat ja esimerkit kertovat, että itsensä

työllistäminen on paitsi motivoivaa ja

hauskaa, myös kannattavaa. Se on unelmien

toteuttamista. Ja kaikkeen tähän voi

valjastaa omat opinnot ja SAMKin osaavan

mentorihenkilökunnan tuen ja tietotaidon.

Liikeidean kehittäminen, yrittäjänä

toimiminen ja yrityksen kehittäminen ovat

osa korkeakoulututkintoa. Yrityskiihdyttämö

on kaikkien SAMKissa opiskelevien

opiskelijoiden käytettävissä.

Jos toistakymmentä vuotta sitten perustettu

yrityskiihdyttämö aluksi ehkä näytti tekniik-

ka- ja insinöörivetoiselta toiminnalta, ovat

muut ammattialat kirineet etumatkaa kiinni.

Liiketoiminnan ja kulttuurin alalle on syntynyt

innovatiivisia yrityksiä. Sosiaali- ja terveysalalla

yrittäjyyden opettaminen ja siihen kannusta-

minen on merkittävä satsaus, jonka hedelmät

poimitaan ihmisten auttamisen ja hyvinvoinnin

kentillä tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

SAMK on yrityskiihdyttämöllään edelläkävijä am-

mattikorkeakoulujen yrittäjyyteen kannustavassa

ja yrittäjyyttä tukevassa toiminnassa. Yritys-

kiihdyttämö on opetusministeriön palkitsema am-

mattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksikkö.

Ja se tukee omalta osaltaan myös Satakunnan

positiivista rakennemuutosta laajentamalla yritys-

verkostoa uusilla osaamisintensiivisillä yrityksillä.

Yrityskiihdyttämö on tuplamahdollisuus

tekSti teXt: Päätoimittaja Editor in Chief Hanna Isoaho

Enterprise Accelerator is a unit with an inno-

vative pedagogical approach to higher edu-

cation and entrepreneurship. In this unit the

student can combine degree studies with a

practical goal of becoming an entrepreneur.

− Established in 1996

− Over 200 co-operation agreements, out of

which nearly all have resulted in founding an

enterprise

− A network of almost 200 enterprises

− Employment for some 350 people

− 20 mentors from all faculties

EntERpRISE AccElERAtOR

AGORA 3|20104

tekSti teXt: Eeva-Liisa Vallin kuvat pHotoS: Jussi Partanen

täMä Minun oli pakko teHDä.

Hoivakoti kultaruskon toimitusjohtaja laura löppönen harjaa annikki kujalan hiuksia.

YRITYSKIIhDYTTäMöOPISKELIjA RAKENNUTTI hOIVAKOTIKULTARUSKON EURAAN

AGORA 3|20105

toimitusjohtaja laura löppönen sylissään hoivakoira roosa.

”Kun sain opinnot loppuun ja hoivaKodin valmiiKsi tuntui siltä, että olen onnellinen. silloin täyttyi joKin lovi ja tuntui siltä, että tämä minun oli paKKo tehdä”, sanoo laura löppönen.

Satakunnan ammattikorkeakoulun yritys-kiihdyttämön vuoden yrityskiihdyttämö-yrittäjäksi on valittu euralainen Hoivakoti Kultaruskon toimitusjohtaja ja omistaja laura löppönen, 36.

Löppönen on opiskellut ensin Turussa perushoitajaksi ja Porissa sairaanhoita-jaksi. Yhteistyön ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämön kanssa hän aloit-ti 2005. Laura suunnitteli yrittäjäksi ryhtymistään pitkäjänteisesti ja esimer-kiksi hänen opinnäytetyönsä aiheena oli hoivakodin liiketoimintasuunnitelma. Opiskelujen aikana Löppönen työskente-li lähihoitajana ja oli kahden kouluikäi-sen lapsen äiti.

HYVää HOITOAELäMäNKAAREN LOPPUUN Perushoitajatutkintonsa jälkeen, vähän yli kaksikymppisenä Laura perusti Turkuun kotipalveluyrityksen, jossa hänen lisäkseen oli töissä kolme hoitajaa.

Haave omasta hoivakodista eli kuitenkin kaiken aikaa, mutta sitä varten hänen piti suorittaa sairaanhoitajan opinnot. Vuonna 2004 Laura aloitti opintonsa Satakunnan ammattikorkeakoulussa ja työskenteli opintojen ohessa kolmivuorotyössä Euran terveyssairaalassa sekä päivystysvastaan-otossa.– Laadin opinnäytetyönäni hoitokodin liiketoimintasuunnitelman, joka oliisoon tarpeekseen, kun kävin esimerkiksi lainaneuvotteluja.

HOIVAKODISSA ON TILAA20 ASUKKAALLEArkkitehdin suunnittelemassa hoitokodissa on yhden hengen huoneita 16 kappaletta ja kahden hengen kaksi. Lauran mukaan tällä hetkellä hoivakodin asukkaat ovat 58–93-vuoden ikäisiä.– Tarjoamme myös intervallihoitoa, jolloin hoitoon tullaan tilapäisesti avuntarpeen

mukaan. Eri kunnat ovat ostaneet hoiva-kodista paikkoja asiakkailleen sekä joitain asukkaita asuu Kultaruskossa myös oma-kustanteisesti.– Tällä hetkellä meillä on kahdeksan työnte-kijää. Määräysten mukaan jokaista asukasta kohden pitää olla 0,6 hoitajaa, joten talon täyttyessä myös hoitajamäärä kasvaa.– Meillä on vielä vapaita paikkoja ja toivon-kin, että ne saadaan täyteen pian, Laura sa-noo. Nyt asukkaita on esimerkiksi Raumalta, Eurasta, Eurajoelta, Köyliöstä ja Turusta.– Tarkoituksemme on antaa asukkaille hyvää hoitoa niin kauan kuin hetarvitsevat eli elämänkaaren loppuun saakka.

YRITYSKIIHDYTTäMöSTäPALJON APUALaura Löppösen yrityskiihdyttämön men-torina toimi lehtori Hanna rautava-nurmi Satakunnan ammattikorkeakoulusta. Laura kiittelee saamaansa apua.– Kun sain opinnot loppuun ja hoivako-din valmiiksi tuntui, että olen onnellinen. Täyttyi jokin lovi ja tuntui siltä, että tämä minun oli pakko tehdä.

MIKä ON SAMKINYRITYSKIIhDYTTäMö?Yrityskiihdyttämö on edistyksellinen

pedagoginen menetelmä, jonka myötä

opiskelija kasvaa sekä korkeakoulututkinnon

omaavaksi asiantuntijaksi että yrittäjäksi

jo opiskeluaikanaan. Yrityskiihdyttämössä

liikeidean kehittäminen, yrittäjänä toimiminen

ja yrityksen kehittäminen ovat osa

korkeakoulututkintoa. Yrityskiihdyttämö

toimii kaikkien SAMKin koulutusohjelmien

yhteydessä.

www.samk.fi/yrityskiihdyttamo

www.kultarusko.net

GOOd cARE untIl thE vERy End“When I finished my studies and the nursing home was complete, I did feel happy. A gap was filled in my life, and I felt that this is something I just had to do,” Laura Löppönen says.

Laura Löppönen, 36, Managing Director and owner of the Kultarusko nursing home in Eura, was elected as the Enterprise Accelerator Entrepreneur of the Year at Satakunta University of Applied Sciences. Löppönen first qualified as an auxiliary nurse in Turku and then as a registered nurse in Pori. Her cooperation with SAMK’s Enterprise Accelerator commenced in 2005.

Laura persistently planned the setting up of her enterprise; for example, the topic of her thesis was the business plan of a nursing home. During her studies, Löppönen, mother of two school-age children, worked as a practical nurse.

The nursing home has facilities for 20 residents, whose ages range from 58 to 93.“We also offer respite care which means that the person attends care temporarily in accordance with his or her needs. Some municipalities have purchased places in the nursing home for their clients, and some residents of Kultarusko cover the living costs on their own,” says Löppönen.

AGORA 3|20106

Mentori vaalii ja tukee opiskelijayrittäjää

mentorit ovat opettajia, jotKa toimivat yritystoiminnasta Kiinnostuneiden nuorten sparraajina ja tuKihenKilöinä.

Vuoden 2011 alussa SAMKin yrityskiihdyttä-mön vastuullisena päämentorina aloittava lii-ketoimintaosaamisen lehtori petri Martikkala korostaa, että mentorien ensimmäinen tehtävä on saada opiskelijat tietoiseksi yrityskiihdyttä-mön olemassaolosta.– Infojen yhteydessä opiskelijat täyttävät kyselyn, jossa selvitetään kiinnostusta yritys-toimintaan. Myönteisesti vastaaviin otetaan yhteyttä ja siitä se matka alkaa!

KULTAHIPPUJA HUUHTOMAANMartikkalan kokemusten mukaan 5–10 prosenttia opiskelijoista on kiinnostunut kuulemaan lisää. Näistä kultahipuista seu-loutuu keskimäärin 20 kiihdyttämöyritystä vuodessa.

Yhteistyösopimusta allekirjoitettaessa opiskeli-ja ei vielä sitoudu mihinkään, mutta monet opis-kelijat kokevat sen eräänlaiseksi kynnykseksi.– Vaikka kynnys tuntuisi liian korkealta, opiskelijalle jää mieleen kipinä, joka saattaa johtaa yritystoiminnan perustamiseen myö-hemmin elämässä.

Martikkalan mukaan ihannetilanne olisi, jos yrityskiihdyttämön siipien suojiin tultaisiin jo ensimmäisenä opiskeluvuonna. Viimeisenä vuonna voidaan toki auttaa ja neuvoa, mutta opintojen räätälöinti ei enää onnistu.

OPINNOT OMAN YRITYKSEN HYVäKSIYrittäjyys voidaan huomioida henkilökoh-taisessa opintosuunnitelmassa monin tavoin.

tekSti teXt: Hanna Isoaho kuva pHoto: Veera Korhonen

kilpailijatilanteen kartoitus, markkina-analyysi ja kova tahto auttavat yrittäjän polulle, mutta mentorin tehtävänä on havahduttaa noviisit näkemään myös liian epärealistiset suunnitelmat. Hulluimpiakaan

ideoita ei kuitenkaan voi suoralta kädeltä tyrmätä, koska kukaan ei voi etukäteen tietää, mistä jutusta tulee hitti, sanoo mentori petri Martikkala.

Mentori auttaa opiskelijaa valitsemaan opintojaksoja tai niiden osia niin, että opinnot tukevat yritystoimintaa.– Toki myös opinnäyte ja harjoittelu voidaan tehdä oman yrityksen hyväksi. Olemme pyrki-neet tuomaan esille sitä, että mitä varhaisem-massa vaiheessa herää ajatus yrittäjyydestä, sitä paremmin pystyy hyödyntämään opintojaan.

HENKISTä TUKEA JA KESKUSTELU-KUMPPANUUTTAYrittäjyydestä kiinnostuneet opiskelijat hake-vat apua opintojen suunnitteluun ja yrityksen perustamiseen liittyviin paperitöihin, mutta yksi asia on yli muiden.– Eniten ehkä tullaan hakemaan henkistä tukea ja keskustelukumppania, kun kipinä on syttynyt.

Meillä ei ole varaa Hukata yHtään

MaHDolliSta yrittäjää.

The mentors in the Enterprise Accelerator support students aspiring to become entrepre-neurs in a number of ways. They discuss the business idea, give advice in different stages of the start-up process; they encourage and listen. As entrepreneurship studies can be included in a degree, the mentor prepares an individual entrepreneurship study plan together with the student. A student entrepreneur often also completes the required practical training in his or her own enterprise, and the thesis serves the purpose of developing the enterprise.

The faculties of Satakunta University of Applied Sciences have approximately 20 mentors altogether. One of them is Petri Martikkala, Senior Lecturer in Business.

MEntORS SuppORt StudEnt EntREpREnEuRS

AGORA 3|20107

Vapaa-ajan nettisivupuuhas-telijasta tuli toimitusjohtajatekSti teXt: Elina Viitanen kuva pHoto: Veera Korhonen

Santeri Kyrövaara was at the beginning of his studies in the Faculty of Business and Culture Pori when he set up the advertising agency Framill. Following corporatisation, the enterprise has, in a couple of years, expanded its clientele first in Luvia, which is Kyrövaara’s place of domicile, and also later on, elsewhere in the Satakunta region. In the future, Framill will certainly be able to employ other professionals from the communications sector.

StudIES Of MEdIA And cOMMunIcAtIOn pAvEd thE wAy fOR SAntERI’S EntREpREnEuRShIp

mainostoimisto Framill oy on juuri avannut uudet toimitilat porin KesKustan ytimeen. nettisivuihin eriKoistunut ja myös muita mainosalan hommia teKevä yritys tuli perustettua hieman vahingossa yritysKiihdyttämön avulla.

Framill (framill tarkoittaa Rauman murteel-la esillä olemista) on kehittynyt muutamassa vuodessa hurjasti. Vuonna 2007 SAMKissa viestinnän opinnot aloittanut Santeri kyrö-vaara auttoi ensimmäisenä opiskeluvuotena vapaa-ajallaan kaverinsa kiireistä nettisivu-firmaa. Laskutuksen helpottamiseksi oman toiminimen perustaminen tuli pian eteen. Kuin huomaamatta Kyrövaara alkoi myös saada omia toimeksiantoja kotipaikkakun-tansa Luvian yrityksiltä.

Asiakasmäärän kasvaessa Kyrövaaran toisen opiskeluvuoden aikana ajankohtaiseksi tuli yritysmuodon vaihtaminen osakeyhtiök-si. Tässä vaiheessa kuvioihin tuli mukaan SAMKin yrityskiihdyttämö.– Kiihdyttämö osui kohdalleni oikeal-la hetkellä. Saamani apu yritysmuodon muuttamisen vaiheissa on korvaamatonta. Paperihommat, kirjanpito, verot ja muut monimutkaiset asiat tuli ratkaistua yhdessä mentorini, petri Martikkalan kanssa.

MAAN VALLOITUS ALKOI LUVIALTAAluksi Framillin asiakkaat olivat pääasiassa luvialaisia yrityksiä. Pienellä paikkakunnalla tieto hyvästä ja paikallisesta mainostoimis-tosta levisi nopeasti, joten Kyrövaara onkin tehnyt monen luvialaisen yrityksen netti-sivut. Vähitellen asiakaskunta on levinnyt Poriin ja muuallekin Satakuntaan. Yritys on edennyt omalla painollaan, eikä Kyrövaara ole joutunut stressaamaan uusien asiakkai-den hankkimisesta. Ainuttakaan mainosta ei Framill ole itselleen tehnyt, joten rahaa ei ole kulunut mainostamiseen.

Kyrövaaraa ei ole pelottanut yrittäjyys missään vaiheessa, koska kaikki on mennyt omalla painollaan eteenpäin. Aluksi hän sai nauttia töiden tekemisestä kotona ja siitä, ettei tar-vinnut etsiä kesätöitä. Myös opintojen ohella työskentelyä ei ole muiden opiskelukavereiden tapaan joutunut miettimään.

INNOLLA KOHTI TULEVAAYrittäjyyden parhaana puolena Framillin toi-mitusjohtaja pitää oman ajan järjestelemistä: töitä voi paiskia siihen aikaan päivästä kun itse haluaa. Kyrövaara ei nimittäin ole kello 8–16 töitä tekevää tyyppiä. Parhaat ideat saattavat tulla yön pikkutunteina. Oma pää-täntävalta tuo haasteita, mutta myös suuria onnistumisen tunteita.

Valmistuminen häämöttää keväällä 2011 samaan aikaan muiden vuonna 2007 aloit-taneiden medianomiopiskelijoiden kanssa. Kiireinen yrittäjyyselämä ei ole siis venyttä-nyt opintoja. Framillin tulevaisuus näyttää positiiviselta työtilausten määrän kasvaessa. Kyrövaaralla onkin jo kaksi opiskelukaveria alihankkijoina, jotka auttavat suurimmissa hommissa. On vain ajan kysymys, koska Fra-mill pystyy työllistämään toimitusjohtajan lisäksi muita työntekijöitä.

Mainostoimisto framill oy:n toimitusjohtaja Santeri kyrövaara katsoo luottavaisesti yrityksensä tulevaisuuteen.

AGORA 3|20108

SUKUPUOLI EI RATKAISE YRITTäjYYTTä

tuotteet ovat pikku-apinan valtti.

tekSti teXt: Antti Muttakuvat pHotoS: Veera Korhonen

pikku-apinan omistaja Marko Heino elementissään.

AGORA 3|20109

juttuKeiKalla muKana ollut Kuvaaja sen sanoi parhaiten. etuKäteen mielessä ollut Kuva lastentavaraKauppiaasta ei todellaKaan vastannut Mar-ko Heinoa. tisKin taKana seisoi hiuKset nutturalle sitonut, vasemman Kätensä lähes KoKo-naan tatuoinut, hyvin pitKä ja laiha mies, jonKa voisi paremmin Kuvitella heilumassa Konemu-siiKin tahtiin Kuin myymässä lastenrattaita. haastattelun jälKeen mielipide oli aivan toi-nen. mutta miten heino päätyi myymään lastentavaroita rau-malle?

– Tiesin, että halusin yrittäjäksi jossain vai-heessa, koska saisin olla oman itseni pomo ja vaikuttaa siihen mitä teen. Itävallassa vaihdossa ollessani päätin, että Suomeen palattuani perustan yrityksen.

Tarkempaa ideaa ei sitten ollutkaan. Varmaa oli, että matkalle yrittäjäksi lähdettäisiin, mutta minne, miten ja mitä, oli pitkään epävarmaa. Pitkän mietinnän jälkeen yritysideaksi kehkeytyi perintei-nen kivijalassa toimiva kauppa, joka myisi jotain uniikkia. Muttei kuitenkaan mitään niin erikoista, ettei se kannattaisi. Ehkä siis lastentarvikkeita? Kävisikö paikaksi Eura, jossa ei ainakaan olisi kilpailijoita. SAMKin Liiketoiminta Rauman opiskelija Heino päätti lopulta perustaa yrityksensä Raumalle.

MIES MERKITSEE MYYJäNäTässä kohtaa kuvaan astuu SAMKin yritys-kiihdyttämö, jota Heino päätti käyttää alus-ta alkaen. Mentoriksi valittu teppo lundell piti yritysideaa hyvänä, pyysi purkamaan idean toimivaksi ja auttoi byrokratian selvit-telyssä. Yrityssuunnitelman jälkeen haettiin rahoitus. Tarkkaan mietityn suunnitelman ansiosta lainan hankkiminen helpottui. Rahoitusyhtiö piti etenkin miespuolises-ta myyjästä. Ehkä isätkin saataisiin näin liikkeeseen, vaikka sitten rattaiden teknisiä puolia kyselemään. Vaikka miespuolinen kauppias saattaa olla vahvuus, Heino otti yhtiökumppaniksi toista lastaan odottava Lauran.

Rahoituksen varmistuttua oli aika siirtyä käytännön toimiin. Tarvittiin tuotteita myytäväksi ja toimitilat, joissa näitä voitai-siin esitellä. Jälkimmäinen löytyi keskustan ulkopuolelta. Näin saatiin halvemmalla neliöitä ja parkkitilaa. Alueella sijaitsee myös huonekaluliike ja rautakauppa, jotka saattavat houkutella samaa kuluttajakuntaa. Lisäksi kauppaan pääsee vaikka rattailla ja pihalla voi kokeilla, miten uudet mahtuisi-vat autoon.

UNIIKKIA JA UUTTATuotteet ovat Pikku-Apinan valtti. Ensin kauppaa pyöritettiin äitiysvaatteiden voi-min, sillä näitä eivät kilpailijat tarjoa lähes lainkaan. Päätuotteina olivat muun muassa tyylikkäät venyvät paidat, joita ei edes vält-tämättä huomaisi äitiysvaatteiksi. Valikoi-massa on myös käteviä ja kauniita kietaisu-vaatteita. Erikoisimpana tuoteryhmänä ovat seksikkäät alusvaatteet, joita menee Heinon mukaan paljon.

Pikku-Apinan tarkoituksena on muutenkin myydä merkkejä ja tuotteita, joita ei löydy esimerkiksi isoilta ketjuilta. Yritys tuo esi-merkiksi tuotteita suoraan Puolasta ja agen-tuurin kautta Englannista. Perusvalikoiman vuoksi on kuitenkin kannattavaa edustaa myös tuttuja merkkejä, joiden hintoja ei to-

pinnasängyt kuuluvat valikoimiin.

sin määrien vuoksi saada aina hilattua isojen ketjujen tasolle.

Vaikka yritys on ollut pystyssä vasta puo-lisen vuotta, yrityskiihdyttämön tarve on vähentynyt. Heino arvostaa mahdollisuutta soittaa ja kysyä apua mentorilta – myös pienissä asioissa, joita ei muilta kehtaisi kysyä. Heino pitää yleisesti ottaen yritys-kiihdyttämöä erinomaisena apuna, etenkin opiskelijayrittäjille.

– Yrityskiihdyttämö on mielestäni hyvä tuki ja palvelu, jos päättää ryhtyä yrittäjäksi opiskelujen ohella. Kiihdyttämössä myös muistutetaan opinnoista ja niiden hoitami-sesta.

Marko Heino leads a happy life in Rauma. After finishing his business studies and the Enterprise Accelerator phase at SAMK, he has a job that he loves. This nice man works as a salesman in his own shop. Face to face with customers, just the way he wants it. The only surprising aspect is the line of business Heino has chosen. The setting up of a shop for children’s products is a surprising move from a man, and in particular from Heino, who with his tattoos and large earrings would be more likely to be seen swinging to the beat of electronic music.

A MAn whO SEt up A ShOp fOR chIldREn’S pROductS

AGORA 3|201010

When I was establishing my enterprise in

the field of sound reproduction, the only

thoughts in my mind were related to my ex-

perience of nearly ten years in the field, and

to harnessing this expertise into my source

of income.

I had completed the entrepreneurship

course at the upper secondary school rela-

tively long ago and, therefore, had no clear

memory of those lessons any longer. So I

decided to contact the personnel in charge

of the Enterprise Accelerator. I was already

familiar with the operating principle of the

accelerator, which facilitated and, above all,

expedited the establishment of the enter-

prise. The enterprise was operational in less

than a month from the first contact.

For me, the actions related to the establish-

ment of an enterprise were nearly clear, so

the progress was rapid. In a way, I had pre-

pared and developed the business idea and

adopted other initial measures prior to the

discussions with the Enterprise Accelerator.

The most rewarding assistance took the

form of strengthening the feeling of en-

trepreneurship, as well as mental support

and encouragement. In fact, the Enterprise

Accelerator advised on how to proceed

throughout each stage towards entrepre-

neurship. The bureaucratic formalities were

handled and the actual measures related to

the establishment of the enterprise adopted

primarily in the ENTER Enterprise Services.

I consider this operational model excellent;

because, in retrospect, the Enterprise Accel-

erator prepared the new entrepreneur for his

or her first meeting at ENTER. All the neces-

sary documents had been prepared, and it

was possible to discuss the establishment

of the enterprise with advisers who were on

the same wavelength.

However, I perhaps did not obtain enough

information on foreign trade, or not even a

reference to it at the time of establishing the

enterprise. As a matter of fact, the greatest

benefit to the national economy is brought

by money entering the Finnish territory from

abroad, whereby the amount of currency

available for a national change in the owner-

ship of commodities increases.

I do not know if the Enterprise Accelerator

at Satakunta University of Applied Sciences

provides direction and a roadmap on the

way towards the great and unknown foreign

trade, or if the Enterprise Accelerator com-

missions theses on the needs of foreign

markets in different sectors. As regards the

former aspect, the accelerator has no obli-

gation, and the latter aspect involves plenty

of work to be done. I am sure Satakunta

University of Applied Sciences holds ex-

pertise in any matter related to international

trade. At some point it is likely to be useful

for me and certainly for many others too.

So what did the Enterprise Accelerator offer

me, after all? A channel through which I had

my enterprise established and made opera-

tional, or something else too? More recently,

I have received email announcements of

meetings between new entrepreneurs – i.e.

networking. Thus, it is possible that I will

conclude cooperation arrangements through

the Enterprise Accelerator, or at least I am

going to meet other student entrepreneurs.

I can also attend various seminars and

thereby increase my expertise in entrepre-

neurship. I also believe that my thirst for

knowledge concerning foreign trade will be

fully quenched.

All of these things will be much more

significant than the establishment of the

enterprise.

Enterprise Accelerator at Satakunta University of Applied Sciences

– a useful provider of assistance?tekSti teXt: Heikki Kaplas, the Project Planner in the SaTaVa project

SATAVA

SaTaVa is a joint project between Satakunta,

Tampere and Vaasa universities of applied

sciences and aims at promoting entrepre-

neurship at higher education institutions. It

enhances the innovation prerequisites of these

higher education institutions and research

institutes by creating a pro-entrepreneurship

innovation and learning environment shared

by the higher education institutions. The

councils of the Satakunta region, the Tampere

region and Ostrobothnia have allocated ERDF

funds for the project.

AGORA 3|201011

Kiihdyttämö käy kokeneillekin

SAMKin yrityskiihdyttämön apua ei näin oikeastaan aluksi ehditty huomioida. Yri-tys oli jo ehditty perustaa ja kauppa kävi Vanhalle Raumalle perustetussa liikkeessä, kun kiihdyttämö otettiin kuvioihin.

TUKEMINEN TäRKEää TAUSTALLAYleisiä yrityskiihdyttämön opintojak-soja tärkeämpiä valmiille yrittäjille on ollut henkilökohtainen tuki. Yrityksen kasvukipuja käsitteleviin kysymyksiin on osannut parhaiten vastata mentori teppo lundell. Korvaamattomaksi avuksi osoittautunut Lundell osasi esimerkiksi ehdottaa SAMKissa opettajana toimivaa

Arto Koskista kirjanpitäjäksi. Bankshoti-laiset kehuvat Koskista avuliaaksi ja kiinnostuneeksi heidän koulunkäynnistään.

Positiivisuutta ulkopuo-lisilta on kaivattukin, sillä toiset eivät uskoneet kaupan pärjäävän puolta vuotta pidempään. Vaan miten kävi? Kaksi vuotta on takana. Lifestyle-vaatteiden ohella Bankshotilla on nykyään yritys- ja seuramyyntiä merkkitekstiileillä, joihin saadaan painettua lähes mitä tahansa.

tekSti teXt: Antti Mutta kuva pHoto: Veera Korhonen

vaatteet on jaakko juholan ja Matti vaimalan aatteet.

BanK shot merKitsee englannin Kielessä liiKettä, jossa peliväline Kimmotetaan esteen Kautta maaliin. tämä voi olla onnenKantamoi-nen tai taidolla toteutettu. perustaessaan samannimistä liFesty-le- ja KatuvaateKauppaa samKin liiKetoiminta rauman opisKelijat jaakko juHola ja Matti vaiMala valitsivat jälKimmäisen. oli yKsin-Kertaisesti liian Kiire odotella onnenpotKuja. BanKshot haluttiin pystyyn ja heti.

Times were very busy when Jaakko Juhola and Matti Vaimala, students in the Faculty of Busi-ness and Culture Rauma, decided to establish a lifestyle and street clothing shop in Rauma, according to their plan. In fact, times were so busy that they did not have an opportunity to participate in SAMK’s Enterprise Accelera-tor programme at that time. When the shop had been operating for some time, the owners of Bankshot Street Fashion became interested in the assistance provided by the accelerator. Unfortunately, the benefits to them were not the same as to those setting up an enterprise. However, Juhola and Vaimala obtained a great deal of assistance, and their mentor has become an important factor in the development of Bankshot Street Fashion.

EntERpRISE AccElERAtOR pROvIdES ASSIStAncE tO ExIStInG EntERpRISES tOO

Hiljan avattu nettikauppa myy ja laajen-nusideat ovat ilmassa.

Tässä kaikessa on yrityskiih-dyttämölläkin paikkansa, vaikka Bankshot hyppäsi kelkkaan myöhäisessä vai-heessa. Juhola ja Vaimala

eivät kadu valintaansa ja muistuttavat, että kiihdyt-

tämöstä on eniten hyötyä yri-tyksen perustamista harkitseville

opiskelijoille.

BankSHot Haluttiin pyStyyn

ja Heti.

AGORA 3|201012

SOTEEKISSA OPISKELIjAT OPPIVAT YRITTäjäMäISTä TOIMINTATAPAA KäYTäNNöSSä

tekSti teXt: Hanna Isoaho kuvat pHotoS: Veera Korhonen

sosiaali- ja terveysalan opisKelijat harjoittelevat yrittäjämäistä ja moniammatillista työtapaa samKin omassa palveluKesKuKsessa soteeKissa. soteeKKi tarjoaa palveluita opisKelijatyönä lähinnä yrityKsille ja yhteisöille maKsua vastaan.

projektipäällikkö Heli lamminen ohjaa moniammatillista opiskelijaryhmää, johon kuuluu niin hoitotyön, sosiaalialan kuin fysioterapiankin opiskelijoita. jenni Honkanen edustaa tiimissä tulevia fysioterapeutteja.

AGORA 3|201013

– Sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja-, sosio-nomi- ja fysioterapeuttiopiskelijat työs-kentelevät opettajan ohjauksessa. Soteekin palveluja saa sekä Porissa että Raumalla, kertoo projektipäällikkö Heli lamminen.

Soteekki on toteuttanut lastenkutsuja, ryh-mäliikuntaa, tyky-iltapäiviä, kerhotoimintaa sekä kuntotestausta ja terveystarkastuksia, koulutuksia ja luentoja. Palveluvalikoimaan kuuluvat myös ohjaavat kotikäynnit ja omaishoitajille suunnatut palvelut.

IKäIHMISET JA OMAISHOITAJAT HYöTYVäTSatakunnan Vanhustuki ry:n toiminnan-johtaja irma roinisella on pitkä kokemus yhteistyöstä SAMKin kanssa erilaisissa projekteissa ja hankkeissa. Soteekin synty-misen myötä opiskelijat ovat olleet entistä enemmän toiminnassa mukana.

Vanhustuki ry:n toiminta on suoraa jatkoa SAMKin hallinnoimalle, vuosituhannen alussa käynnistyneelle Ikäihmiset voimava-rana -projektille. – Tarkoituksena on vanhusten psyykki-sen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen sekä kaikinpuolinen arvokkaan vanhenemisen turvaaminen. Tältä pohjalta syntyi ikäihmisten neuvola, joka on siirty-mässä Porin kaupungin toiminnaksi, Irma Roininen kertoo.

Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ovat toimineet ikäihmisten neuvolassa hen-kilökunnan apuna. Opiskelijat hoitavat vastaanottoa, mittaavat verenpainetta, veren sokeria, hemoglobiinia sekä keskustelevat asiakkaiden kanssa.– Teemme kotikäyntejä ja kuuntelemme, mitä vanhuksella on mielen päällä, koska meillä on ollut aikaa. Vanhus voi saada opiskelijoista apua terveyden ja toiminta-kyvyn edistämiseen, ulkoiluun, asioiden hoitoon ja vaikkapa saattajaksi lääkäri-käynnille, Roininen kertoo.

Opiskelijat ovat suorittaneet ikäihmisten neuvolassa myös harjoittelujaksojaan. Roinisen mukaan harjoittelijat ovat pitäneet työstään.– Tämä on ollut uudenlaista toimintata-paa, josta on saanut erilaista työkokemus-ta kuin laitoshoidosta.

Viimeisimpiä ikäihmisten neuvolan hank-keita on 75 vuotta täyttäneille porilaisille tehtävät terveystarkastukset, jotka toteute-taan yhteistyössä Soteekin ja Porin kaupun-gin peruspalvelujen kanssa. Opiskelijoita hankkeeseen on tulossa mukaan kolmekym-mentä.

IDEOINTIA, VASTUUTA JA OMA-ALOITTEISUUTTAFysioterapian opiskelija jenni Honkanen teki opintoihin kuuluvat harjoittelut Sotee-kissa viime syksynä ja viihtyi niin hyvin, että jatkoi palvelukeskuksessa vielä vapaasti valittavien opintojen merkeissä.– Työ on sisältänyt esimerkiksi kunto-testausta, ryhmänohjausta ja luentojen pitämistä.

Jennin mukaan Soteekissa oppii oma-aloitteisuutta, vastuun ottamista ja orga-nisointia.– Kun Soteekin toimintaan pääsee sisälle, niin siitä tulee ”oma yritys” ja kaiken ha-luaa tehdä mahdollisimman hyvin. Koska Soteekki ei ole vielä valmis vaan kehittyy koko ajan, pääsee harjoittelussa myös parantamaan ja kehittämään olemassa ole-via tuotepaketteja sekä suunnittelemaan ihan uusia. Soteekissa oppii tietenkin myös tekemään tarjouksia, sopimuksia ja mainoksia.

Students of social services and health care prac-tise entrepreneurial, multiprofessional ways of action at Soteekki, SAMK’s service centre, located in Pori and Rauma. Soteekki provides services based on student work primarily to companies and corporations in return for payment. Students specialising in nursing, public health nursing, social services or physiotherapy work under the supervision of a teacher.

Soteekki has organised children’s parties, physical exercise for groups, afternoon events intended to support working capacity, club activities, fitness tests, physical examinations, training sessions and lectures. It also provides services such as supervisory house calls and services aimed at informal carers.

One of Soteekki’s long-term cooperation part-ners is Irma Roininen, Executive Manager of Satakunnan Vanhustuki ry (regional association for the welfare of the elderly). She was involved in the establishment of the guidance centre for the elderly. Students of SAMK have actively partici-pated in the activities of the centre.

Heli Lamminen is the supervising teacher at Soteekki in Pori. Jenni Honkanen, a physiother-apy student, has gained comprehensive practical training at the service centre. Her work has included fitness testing, group supervision and giving lectures, among other things.

At SOtEEkkI, StudEntS lEARn EntREpREnEuRIAl wAyS Of ActIOn put IntO pRActIcE

toiminnanjohtaja irma roininen on SaMkin pitkäai-kainen yhteistyökumppani, jonka kanssa on suunnitel-tu myös Soteekin tarjoamia palvelupaketteja. roininen on työskennellyt porin kaupungin sosiaalitoimessa yli 30 vuotta, viimeksi vanhainkodin johtajana Himme-lissä. eläkkeellä ollessaan hän on halunnut edelleen kehittää vanhusten ja omaishoitajien asemaa.

AGORA 3|201014

yrittäjyysmoduulin opettajat tarja Mäkelä, Marjatta Häsänen ja Hanna rautava-nurmi kiittelevät yhteistyökumppaneita ja iloitsevat tuloksesta. palkintona on opintomatka sekä tietysti opiskelijoilta saatu hyvä palaute.

Opettajia palkittiin yrittäjyyttä edistävästä opintokokonaisuudestatekSti teXt: Anna-Liisa Montonen kuvat pHotoS: Anna-Liisa Montonen & Veera Korhonen

sataKunnan ammattiKorKeaKoulussa opetus on oppija- ja työelämälähtöistä. KesKeisin tavoite on luoda ja ylläpitää sellaisia olosuhteita, oppimisympäristöjä ja oppimistilanteita, jotKa tuKevat opisKelijan Kasvua ammattinsa osaavaKsi asiantuntijaKsi. opetuKsen teemoissa esille nousevat niin eettinen osaaminen, yhteisöllisyys, Kansainvälisyys Kuin yrittäjyys ja Kestävä Kehitys seKä innovaatio-osaaminen.

AGORA 3|201015

SAMKin henkilöstöpäivässä palkitaan vuosittain yksi kunkin toimialan opet-tajatiimeistä. Sosiaali- ja terveysalalla palkinnon sai tänä vuonna Yrittäjyysmo-duulin opettajatiimi, johon kuuluvat tun-tiopettaja Marjatta Häsänen, lehtori tarja Mäkelä sekä lehtori Hanna rautava-nurmi. Palkitsemisperusteina olivat mm. hyvät opintojaksopalautteet ja opintojakson monimuotoinen toteutus.

Tiimin jäsenet iloitsivat palkitsemisesta: – Tämä on hieno juttu! Tunnustus työstä kannustaa eteenpäin. Sosiaali- ja terveysalalla sekä koko SAMKissa tehdään paljon hyvää työtä, sellaistakin joka jää ilman tunnustusta. Tällä kertaa oli meidän vuoromme tulla palkituksi.

OSA HOITOTYöN OPETUSTAYrittäjyysmoduuli on hoitotyön ammatin osaaminen -moduuli, joka koostuu yrittä-jyysopinnoista sekä harjoittelusta palvelu-keskus Soteekissa, joka toimii sekä Porissa että Raumalla.

– Soteekki mahdollistaa opiskelijoille yrittäjämäisen työtavan oppimiseen ja voi jopa toimia ponnahduslautana yrityksen perustamiseen, kertoo Tarja Mäkelä.– Yrittäjyys on sosiaali- ja terveysalalla vielä hiukan harvinaisempaa kuin muilla

toimialoilla ja siksi yrittäjyysmoduuli on hyvinvointialan yrittäjyysosaamisen kan-nalta merkittävä.

Yrittäjyysmoduulia ei ole luotu pelkästään Soteekille vaan se toimii monipuolisena kokonaisuutena ja voidaan tarvittaessa jaksottaa pienempiin osiin. Yrittäjyysopin-not suoritetaan pääosin verkossa. Niihin sisältyy teorian lisäksi myös yrittäjyyspäivä ja yritysvierailu.

LIIKKU TUO JATKOAYrittäjyysmoduuliin linkitetään myös ylimaakunnallisen Hyvinvointipalveluja tukeva ja hyvinvointiyrittäjyyttä edistävä liikkuva oppimis- ja kehittämisympäristö, LIIKKU-hanke. Jyväskylän ammattikor-keakoulu hallinnoi hanketta ja Tampereen ammattikorkeakoulu ja Satakunnan ammat-tikorkeakoulu toimivat siinä partnereina.

tEAchERS wERE AwARdEd A pRIzE On thE GROundS Of EntREpREnEuRShIp StudIESThe graduates from Satakunta University of Applied Sciences (SAMK) consider that SAMK provides the best education among the Finnish universities of applied sciences. (OPALA surveys 2009, 2010). SAMK’s core processes aim to gear education towards the needs of learners and working life.

During SAMK’s Staff Day, one team of teachers in each faculty is awarded a prize every year. In the social and health sector, the prize was awarded to the team of teachers in charge of the entrepreneurship module: Lecturer Marjatta Häsänen, Senior Lecturer Tarja Mäkelä and Senior Lecturer Hanna Rautava-Nurmi. The

grounds for awarding the prize included good feedback on courses and multiform course imple-mentation.

The entrepreneurship module is the “Pro-fessional Competence in Nursing” module (10 ECTS credits), which consists of entre-preneurship studies (4 ECTS credits) and practical training (6 ECTS credits) at Soteekki, SAMK’s social and health service centre operating in Pori and Rauma. The entrepre-neurship module is not designed for Soteekki only; it operates as a versatile entity and can be divided into smaller parts when necessary. The entrepreneurship studies are mainly completed

online; the online material is interlinked and is of regional relevance. In addition to theory, these studies also include an Entrepreneurship Day and a visit to an enterprise.

Although the implementation of the entrepre-neurship module has been a challenge to the team of teachers, the team praises the positive feelings brought by it: “This has been a tremendous expe-rience! There has been close cooperation between the schools for several years now, and it will, of course, continue. We have shared competence among ourselves, i.e. maximised our strengths and merged them into an entity, the splendid outcome of which this is.”

MUUT PALKITUT OPETTAjATIIMIT

Liiketoiminta ja kulttuuri:

Innovative Business Services -koulutusohjel-

man Reijo Koivula, Aulis Kaarnio, Outi Kata-

jamäki, Rami Kulmala, Tytti Reinikka-Wasen,

Jeff Salahub ja Juha Stenfors.

Tekniikka ja merenkulku:

Tuotantotekniikan laboraatiot -opintojakson

toteuttajat Markku Salonen, Teuvo Teinilä,

Petteri Reunamo ja Olavi Pensas.

Raati kiinnitti valinnoissaan huomiota

mm. yhteisölliseen opettajuuteen, haluun

ja intoon kehittää opetusta, opintojakson

toteutusten monimuotoisuuteen sekä ope-

tusmateriaalin laatuun ja saatavuuteen.

– Hanke soveltuu hyvin yrittäjyysmoduu-lin sisään osaksi hoitotyön, sosiaalialan ja fysioterapian opintoja. Ensimmäinen opiskelijatiimi on nyt aloittanut ja heidän tehtävänään on lähestyä sosiaali- ja ter-veysalan yrityksiä ja neuvotella yhteis-työn mahdollisuuksista ja päästä samalla lähemmäksi yrittäjien arkea. Tavoitteena on virittää yrittäjien tarpeisiin perustuvaa pitkäjänteistä yhteistyötä, kertoo Marjatta Häsänen.

AGORA 3|201016

hAASTAVA jA MIELEKäS TYöURA VOI LöYTYä KAUPAN ALALTA

tekSti teXt Tuula Miettinen & Antti Mutta kuvat pHotoS: Antti Mutta ja Futureimagebank

jo useamman vuoden aiKana on ollut näKyvissä, että yhä useammalla on Kiinnostusta työsKentelyyn Kaupan alalla. esimerKiKsi Keväällä 2010 uutisoitiin mediassa tutKimuKsesta, jonKa muKaan toimihenKilöiden KesKuudessa isot päivittäistavaraKaupan toimijat houKuttelevat työnantajana yhä enenevässä määrin. Kaupan alaa pidetään jatKuvasti Kehittyvänä ja KärKiyritysten osalta KansainvälistyvänäKin alana.

AGORA 3|201017

Students in SAMK’s Faculty of Business and Culture have the opportunity to participate in the Retailer Path Studies module, which Ruokakesko has developed in cooperation with various universities of applied sciences. This form of cooperation aims to enhance contacts between companies and universities of applied sciences, to increase the attractiveness of trade and entrepreneurship and to encourage those interested in entrepreneurship to orientate themselves to tradesmanship and other tasks within retail trade.

hEAdhuntInG fOR lOSt tRAdES pEOplE

Kaupan alan toimijat taas haluavat alalle kiinnostuneita ja koulutettuja henkilöitä, jotka ymmärtävät ja osaavat vähittäiskaupan liiketoimintaa laajemmin: muun muassa toimintaympäristön näkymien, keskeisten kilpailukeinojen, henkilöstöjohtamisen ja toiminnan seurannan osalta. Ammattikor-keakoulut ovat myös osaltaan vastanneet työelämälähtöisiin tarpeisiin ja ovat lisän-neet opetustarjontaan vähittäiskauppaan liittyviä opintoja.

YRITYSYHTEISTYöN AVULLA OPETUS KäYTäNNöNLäHEISEKSIRuokakesko lähti yhteistyössä ammattikor-keakoulujen kanssa kehittämään päivit-täistavarakaupan opintojaksoja, joiden tavoitteena on kasvattaa kaupan alan ja yrittäjyyden kiinnostavuutta sekä kannustaa yrittäjyydestä kiinnostuneita kauppiasuralle sekä muihin vähittäiskaupan tehtäviin.Tuloksena syntyi vähittäiskaupasta kiinnos-tuneille ammattikorkeakouluopiskelijoille päivittäistavarakaupan Kauppiasyrittäjyys-polku -opintopaketti, joiden osia opiske-lija voi halutessaan valita vaihtoehtoisiksi opinnoiksi.

KAUPPIASYRITTäJYYSOPINNOISTA HYöTYä MONELLE JA MONELLA TAVALLAKauppiasyrittäjyyspolkuopintojen tavoit-teena on antaa opiskelijalle tiedot ja taidot, jotka luovat pohjaa vähittäiskauppayrittä-jyydelle päivittäistavarakaupassa tai vas-tuullisissa tehtävissä päivittäistavarakaupan saralla.

Kauppiasyrittäjyyspolku -opinnot on tarkoitettu kaikille vähittäiskaupasta ja yrittäjyydestä kiinnostuneille opiskelijoille. Opiskelun eri vaiheet sisältävät verkko-opis-kelua, kaupassa havainnointia ja laajimmil-laan muun muassa työharjoittelua, projekti-työmahdollisuuden paikallisessa K-kaupassa kauppiaan ohjauksessa sekä opinnäytetyön tekoa.

Opinnot ovat hyvin käytännönläheisiä, tehtävät sijoittuvat aidosti päivittäistavara-kaupan maailmaan ja ne rakentuvat neljästä 5 opintopisteen opintojaksosta.

– Vähittäiskauppakokemus edesaut-taa oppimista, mutta ei ole pakollista

ensimmäisen kahden opintojakson osalta. Vähimmäisvaatimuksena opintojen aloittamiselle on ammattikorkeakoulun markkinoinnin perusjaksojen suoritta-minen, kertoo opettaja tuula Miettinen Liiketoiminta Huittisten toimipisteestä.– Opintojen edetessä kolmannelle ja neljän-nelle opintojaksolle, päivittäistavarakaupas-sa työskentely on jo suorastaan edellytys ja taustaopintoina pitää olla jo laskentatoimen ja henkilöstöasioiden opintojaksoja, lisää liiketalouden koulutusohjelmavastaava jukka rajala.

TEHTäVäT OVAT HAASTAVIA JA HYöDYLLISIäOpiskelija Rebekka Wallenius koki opinnot varsin mielenkiintoisiksi: – Kauppa on kaikille tuttu -opintojen jälkeen kokonaiskäsitykset päivittäistavara-kaupan liiketoiminnasta syvenivät. Nyt kau-passa käynnin yhteydessä tulee kiinnitettyä huomiota myös kauppaan yrityksenä: kuten liiketoiminnan konseptiin eli tapaan toimia esimerkiksi asiakaspalvelussa tai vaikkapa ympäristöasioissa.

Wallenius koki kahden ensimmäisen opintojakson tehtävät varsin haastaviksi, mutta ei mahdottomiksi – tehtävät ja ten-tit ovat vaativia, lähdeaineistoon paneu-tumisen lisäksi tarvittiin kekseliäisyyttä

tehtäviin vastaamisessa: teorian lisäksi omaa havainnointia ja pohdintaa sekä innovointiakin.

Kauppiasyrittäjyyspolun suorittaminen voi toimia hyvänä referenssinä, jos myöhem-min hakee työtä K-ryhmästä. Opiskelija voi myös päästä koulutettavaksi edelleen sekä aloittaa varsinaisen kouluttautumisen K-kauppiasuralle.

Huittisissa liiketaloutta opiskeleva rebekka wallenius on suorittanut kauppiasyrittäjyysopintoja yhteensä

10 opintopistettä.

INFOSAMKin Liiketoiminnan ja kulttuurin alan opis-

kelijoilla on mahdollisuus osallistua Kauppias-

yrittäjyyspolkuopinnot -opintokokonaisuuteen,

jonka Ruokakesko on kehittänyt yhteistyössä

ammattikorkeakoulujen kanssa.

Yhteistyömuodon tavoitteena on lisätä työ-

elämäyhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja

yritysmaailman välillä, kasvattaa kaupan alan

ja yrittäjyyden kiinnostavuutta sekä kannustaa

yrittäjyydestä kiinnostuneita kauppiasuralle sekä

muihin vähittäiskaupan tehtäviin. SAMKin opin-

totarjontaan Kauppiasyrittäjyyspolku -opinnot

tuovat mielenkiintoisen lisävaihtoehdon ja niitä

voi valita vaihtoehtoisiksi ammattiopinnoiksi ja

niihin voivat osallistua kaikki kaupan alasta ja

yrittäjyydestä kiinnostuneet opiskelijat.

AGORA 3|201018

YRITYSKIIhDYTTäMöLLE MARKKINOINTIMATERIAALIA

Keväällä 2010 järjestetyn suunnittelukilpailun

voittajan Eero Sundvallin (viestinnän opiskelija)

käsistä syntyi Yrityskiihdyttämön markkinointi-

materiaalina mm. postikortteja, rintanappeja ja

tarroja. Puuaiheinen grafiikka kertoo Yritys-

kiihdyttämön perusidean: siellä niitä yrityksiä

kasvaa – rakkaudella.

Luovuutta ikä kaikki

sataKuntaan Kehitetään omaa senioritaideaKatemiatoimin-taa, josta tulevaisuudessa on suunnitteilla myös valtaKun-nallinen toimintamalli.

Senioritaideakatemia on tarkoitettu lähinnä yli 50-vuotiaille taiteen ammattilaisille ja kuvataiteesta kiinnostuneille sekä pitämään yllä kulttuurialalla toimivien työkykyä. Akatemi-aan liittyy olennaisesti kuvataiteen lisäksi myös hoivapuolen osaaminen. Tarjolla on muun muassa laadukasta kuvataiteen toimintaa elinikäisen oppimisen ajatusta mukaillen. Tuot-teena voi olla innovatiivista yritystoimintaa sekä taidealan koulutuksen ja kuntoutuspalve-luyritysten tarjonnan laajentumista.

PONNAHDUSLAUTANA TOINEN HANKESenioritaideakatemiaselvityksessä hyödyn-netään kokemuksia sosiokulttuurisesta Sata Lämmintä Sydäntä –hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on luoda toimintakonsepti, joka lisää hyvinvointia, luovuutta ja kommuni-kaatiota pohjois-satakuntalaisissa hoitoalan organisaatioissa. Sata Lämmintä Sydäntä

-hanke kannustaa myös hoitosektoria hyö-dyntämään paremmin työntekijöiden sekä asiakkaiden luovuutta.

Sata Lämmintä Sydäntä hankkeen kulttuu-rin, taiteen ja käsityön rajapintoja yhdiste-levien työpajojen ollessa kaikille avoimia, on Senioritaideakatemia suunnattu hieman kokeneemmalle ja ammattimaisemmalle kohderyhmälle.

– Sata Lämmintä Sydäntä -hankkeen aikana on hahmoteltu Senioritaideakatemiaa ja olemme kyselleet seniorikansalaisten halua akatemiatoimintaan sekä kartoittaneet asenteita toimintamallia kohtaan, kertoo Sata Lämmintä Sydäntä -hankkeen projek-tikoordinaattori ja Senioritaideakatemian selvitystyötä tekevä Saija Mustaniemi. – Teemme hankkeessa yhteistyötä muun muassa Kankaanpään kuntoutuskeskuksen kanssa, joten tältä pohjalta on hyvä lähteä Senioritaideakatemian toimintaan. Sata Lämmintä Sydäntä -hankkeen edistymistä voi seurata muun muassa Sata Lämmintä Sydäntä -blogin kautta, osoitteessa http://satasydanta.blogspot.com/.

tekSti teXt & kuva pHoto: Maarit Gratschew

Hanketyöntekijä Saija Mustaniemi ja tiina vehkaperän teos Sidotut juuret, 2010.

uutisia news 3|10

AGORA 3|201019

NIMITYKSIä SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

Satakunnan ammattikorkeakoulussa aloittavat

uusina koulutusjohtajina Harri Ketamo Liike-

toiminta ja kulttuuri Porin kampuksella ja Timo

Mattila Liiketoiminta Huittisten kampuksella.

Harri Ketamon odotukset tehtävän suomista

mahdollisuuksista ovat korkealla. Hänen mie-

lestään kaikki lähtee opiskelijan tarpeista.

– Koulutusjohtajana voi vaikuttaa en-

nen kaikkea siihen, miten asiat toteutetaan

opiskelijan kannalta parhaiten. Käsissäni on

käytännössä opetussuunnitelman kehittäminen,

opetuksen resursointi, uuden henkilöstön kiin-

nittäminen ja opetushenkilöiden resursoinnin

jako – paljon sellaista, joka vaikuttaa opetuksen

ison kuvan näkyvyyteen, Harri Ketamo kertoo.

Ketamon tavoitteena on opetussuunnitelmi-

en virtaviivaistaminen, mikä tarkoittaa keskit-

tymistä aloihin, joilla on oikeasti tulevaisuutta.

Avain Ketamon mukaan on laadun merkitys

määrän sijaan.

TULEVAISUUS AIKUISKOULUTUKSESSAKoulutusjohtaja Timo Mattila uskoo Liiketoimin-

ta Huittisten kampuksen tulevaisuuden olevan

aikuiskoulutuksessa. Nuorten kiinnostus Huit-

tisten liiketalouden koulutukseen on hiipumas-

sa, mutta sen sijaan aikuisopiskelijoita riittää

jonoksi asti ympäri Suomea. Huittisissa olisikin

tarkoitus jatkossa panostaa aikuiskoulutukseen.

– Tämä tietää muutoksia monessa asiassa,

kuten kontaktiopetuksen vähenemisessä ja sen

painottumisessa loppuviikkoon sekä verkko-

opetuksen lisääntymisessä. Muutos varmasti

laittaa henkilökunnan ajattelemaan, mitä se

merkitsee kunkin kohdalla. Ajatus on kuitenkin

se, että kyllä me tästä voittajina selvitään, Timo

Mattila uskoo.

Harri ketamo pekka Sirén timo Mattila

UUSI LVI- JA ENERgIATEKNIIKAN LEHTORI SEKä KANSAINVäLISTEN ASIOIDEN ASSISTENTTIMphil Pekka Sirén on nimitetty LVI- ja energiatek-

niikan lehtoriksi Tekniikka ja merenkulku Porin

kampukselle. Sirén opettaa enimmäkseen raken-

nustekniikan koulutusohjelmassa, mutta myös

muunto- ja täydennyskoulutuksen opinnoissa.

– Tulevaisuudessa uskon työhöni sisältyvän

myös uusiutuvaan energiaan liittyvää opetusta

ja tutkimustyötä, Pekka Sirén kertoo.

Restonomi Leena Isomäki on nimitetty kansain-

välisten asioiden assistentiksi Liiketoiminta ja

kulttuuri Porin kampukselle. Hänen tehtäviinsä

kuuluvat vaihtoon lähtevien ja saapuvien opiske-

lijoiden, opettajien ja henkilökunnan avustami-

nen käytännön järjestelyissä sekä koulutusohjel-

mien avustaminen kansainvälisissä asioissa.

– Toivon omalla työlläni laskevani opiskelijoi-

den kynnystä lähteä ulkomaille tukemalla siihen

liittyvää prosessia. Tärkeää on myös varmis-

taa, että vaihtoon saapuvilla ulkomaalaisilla

opiskelijoilla on tarvittavat puitteet. Opetus- ja

kulttuuriministeriö on asettanut SAMKille korke-

at kansainvälisyystavoitteet, joten toivon tietysti

omalta osaltani edistäväni niiden täyttämistä

yhdessä muun henkilökunnan kanssa, Leena

Isomäki kertoo.

KOULUTUS- JA TUTKIMUSJOHTAJATKoulutusjohtajiksi kaudeksi 1.8.2010–

31.12.2011 on nimitetty toimialoittain seuraavat

henkilöt:

Liiketoiminta ja kulttuuri:

Kimmo Kallama

Harri Ketamo

Timo Mattila

Jaana Vase

Tekniikka ja merenkulku:

Anne Kleemola (toimikausi 1.8.–31.12.2010)

Heikki Koivisto

Jussi Koskinen

Sirpa Sandelin

Sosiaali- ja terveysala:

Anne-Maria Kanerva

Tuula Rouhiainen Valo

Jaana Simula

Tutkimusjohtajiksi kaudeksi 1.8.–31.12.2010

on nimitetty:

Cimmo Nurmi, liiketoiminta ja kulttuuri

Antti Soini, tekniikka ja merenkulku

Anne Kärki, sosiaali- ja terveysala

leena isomäki

AGORA 3|201020

ajankoHtaiSta täyDennySkoulutuSta SatakunnaSSa

PARANNA KILPAILUKYKYä hANKINTATOIMEA TEhOSTAMALLAHankintatoimen valmennusohjelma pk-yrityksille

20.1.–19.5.2011 | Pori

• Hankintastrategia ja sen kehittäminen

• Hankintatoimen analysointimenetelmät

• Hankintatoimen vaikutus yrityksen taloudelliseen tilanteeseen

• Hinnan seuranta ja asettaminen

• Osto- ja hankintasopimukset

• Neuvottelutaitojen kehittäminen

Valmennus on tarkoitettu pk-yrityksen hankintatoiminnoista vas-

taaville henkilöille, jotka haluavat kehittää hankintatoimea ja pa-

nostaa kansainvälisyyteen. Toteutus Satakunnan ELY-keskuksen

osaamisen kehittämispalveluiden Osaamisesta Kasvua 2 -hanke

yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa.

Hinta: 1100 € / osallistuja (alv 0 %, verovapaa koulutuspalvelu)

Lisätietoja: www.samk.fi/hankintatoimi

ERIKOISTUMISOPINNOILLA LISääT OSAAMISTASIHenkilöstöhallinto 30 op

Logistiikan erikoistumisopinnot 30 op

Korjausrakentaminen 30 op

Kalligrafian erikoistumisopinnot (Italicin variaatiot) 30 op

Johtaminen ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla 30 op

Terveydenhuollon työnjaon kehittäminen 30 op

Työterveysala 30 op

HAKUAIKA: 1.–31.10.2010Lisätietoja: www.samk.fi/erikoistumisopinnot

PERjANTAIN hUIPUT jA MUUT SEMINAARIT 2010

29.10. Tuloksellisuuden arviointi | Pori

Professori, laitoksen johtaja, HT Ismo Lumijärvi,

Johtamistieteiden laitos, Tampereen yliopisto

19.11. Työpaikan hyvä henki ja kuinka se tehdään | Pori

Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti,

Approved supervisor, AAMFT Ben Furman

26.11. Työaikojen kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla | Pori

Tutkija, Psykologi, TkT Tiina Kalliomäki-Levanto,

Työterveyslaitos

Yhteistyössä Satakunnan Yrittäjien kanssa järjestämme:

12.10. Ajankäytön hallinta | Huittinen

3.11. Työhyvinvointi on yhteistyötä | Rauma

Lisätietoja seminaarien sisällöistä ja kouluttajista:

www.samk.fi/seminaarit

Satakunnan ammattikorkeakoulu | Täydennyskoulutuskeskus | www.samk.fi/taydennyskoulutus

agora 3_2010

Documents