akuutin munuaisvaurion uudet merkkiaineet...bellomo r et adqi. crit care 2004; 8: r204-r212 adqi,...
TRANSCRIPT
AKUUTIN MUNUAISVAURIONAKUUTIN MUNUAISVAURIONUUDET MERKKIAINEETUUDET MERKKIAINEET
-- SKKY ja Sairaalakemistit ry 16.11.2012SKKY ja Sairaalakemistit ry 16.11.2012
Mikko HaapioSisät ja nefr erikoislääkäriHYKS Nefrologian [email protected]
Esityksen aiheina
Akuutti munuaisvaurio(AKI, acute kidney injury)
Taustasta ja tärkeydestäDiagnostinen ongelma
Biomarkkerien laaja kirjoKIM-1, IL-18, KysC, L-FABPNGAL
Tulevaisuuden näkymiä
Munuaisten akuutti vajaatoimintaja sairaalahoidon tarve
0
100 000
200 000
300 000
400 000
500 000
600 000
700 000
0
5 000 000
10 000 000
15 000 000
20 000 000
25 000 000
30 000 000
35 000 000
40 000 000
45 000 000
ARF All Hospitalizations
National Center for Health Statistics, National Hospital Discharge Survey.
USA 1979-2002
Suomessa kasvu 9-12% per vuosi
M. Haapio 2012
Keinomunuaishoitojen määriä, Meilahti
MEILAHTI
M. Haapio 2012
”Munuaisten akuutti vajaatoiminta”ARF (acute renal failure)ATN (acute tubular necrosis)
Sovitut määritelmät ja löydökset (esim. kliininen kuvatai lab.löydökset) puuttuivat aiemmin, kunnes
AKI (acute kidney injury) –määritelmäRIFLE- ja AKIN –luokitukset
Bellomo R et ADQI. Crit Care 2004; 8: R204-R212ADQI, ASN, ISN, NKF, ESICM. Vicenza, Italy 2004Mehta RL et AKIN. Crit Care 2007; 11: R31
ADQIM. Haapio 2012
Munuaisten akuutin vajaatoiminnan luokittelu
• Syyn/sijainnin mukainen luokittelu
– Prerenaalinen
– Renaalinen
– Postrenaalinen
• Vaurion asteen mukainen luokittelu
– Ns. RIFLE- ja AKIN-luokitukset M. Haapio 2012
AKIN-luokitus (modifioitu RIFLE)
Krea-kriteerit Diureesi-kriteerit
M. Haapio 2012
Kokonaiskuolleisuus-% (13 tutkimusta, n > 71.000 pt)
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
Non-AKI Risk Injury Failure
Mor
talit
y
Ricci Z et al Kidney Int 2008;73:538-546
6.96.9
18.918.9
36.136.1
46.546.5
Kaikki AKI-potilaat: 31%!!
M. Haapio 2012
Akuutti munuaisvaurio ja kuolleisuus(FINNAKI-tutkimus: Teho-osastojen potilaat)
Nisula S ym. Int Care Med 2012, painossa.M. Haapio 2012
FINNAKI: Teho-osastojen ulkopuolisetAKI-potilaat, elossa 90vrk kuluttua (n=93)
M. Haapio 2012
AKI ja progressio munuaistenvaikea-asteiseksi vajaatoiminnaksi
0 %
5 %
10 %
15 %
20 %
25 %
30 %
0.5 yr 1.0 yr 1.5 yr 2.0 yr 2.5 yr 3.0 yr
Total CKD Non CKD
28.2%
7.6%
13.4%
Eggers PW, NIH-NIDDK.M. Haapio 2012
Riski
Tiedossa:
jos S-krea / GFR
tai jos diureesi
sairaalahoidon aikana,
tai jos ilmenee
keinomunuaishoidon tarve
munuais- jaeloonjäämisennuste
Coca SG et al. Am J Kidney Dis. 2007 Nov;50:712-20.Hoste EAJ, Kellum JA. Curr Opin Crit Care 2006;12:531-537.
GFR ja kreatiniini AKI:n detektoinnissa
Aika (päiviä)
120 –
100 –
80 –
60 –
40 –
20 –0 –
7 –
6 –
5 –
4 –
3 –
2 –
1 –
0 –
Leikkaushoito, Sepelvaltimotautikohtaus, Sepsis…
Iskeemisen tilan loppuminen
| | | | |
0 7 14 21 28
Moran SM, Myers BD. Kidney Int 1985;27.
GFR(ml/min)
S-Krea(mg/dl)
M. Haapio 2012
Sydäninfarktindiagnostiikka
Akuutin munuaisvauriondiagnostiikka
1950 –luku B-Leuk S-Krea
1960 –luku LDH S-Krea
1970 –luku CK S-Krea
1980 –luku CK-MB S-Krea
1990 –luku Troponiini T S-Krea
2000 –luvun alku Troponiini I Aina vain S-Krea !!
M. Haapio 2012
ToimintamarkkeritP-kreaP-urea
Rakenteelliset markkeritMikroskopia, biopsia
Vauriomarkkerit
M. Haapio 2012
Varhaisen AKI-merkkiaineen ajatus
Haapio M, Lassus J. Duodecim 2010;126.Vaidya VS et al. Annu Rev Pharmacol Toxicol 2008;48. M. Haapio 2012
Paljon vaatimuksia- Onko tällaisia biomarkkereita?
Sensitiivinen (aikainen ilmaantuminen)
Spesifinen (tyypillinen ko. elimen vauriolle)
Helppo detektoida
Kuvaa määrällisesti vauriota,
myös tyypillisten kliinisten löydösten puuttuessa
Korreloi vaikeusasteeseen (ennuste)
Kykenee indisoimaan hoidon aloituksen
Millainen olisi käytännössä hyvävauriomerkkiaine?
M. Haapio 2012
AKI:n merkkiaineita virtsassaTubulaariset entsyymit:
-glutationi S-transferaasi-glutationi S-transferaasi-glutamyylitransferaasi
LDHNAGAFOSproksimaalinen renaalinen tubulaarinen epiteliaalinen antigeeni
Pienimolekyyliset proteiinit:-1 ja -2 mikroglobuliinit
kystatiini Cklusteriiniretinol-binding proteiini
Inflammaation merkkiaineet:IL-1, -6, -8 ja -18MMP2TNFPAF (platelet activating factor)interferoni- indusoima monokiini
Proksimaalisen tubuluksen iskeemisetmerkkiaineet:NGALKIM-1kystatiini Costeopontin
Proksimaalisen tubuluksenepiteelisoluista, erityisestiiskeemisessä vauriossa
Tubuluksissa ja virtsassahavaittavia inflammaationja vaurion välittäjäaineita
Filtroituvat vapaastiglomeruluksissa, sitten
reabsorboituvat(norm ei löydy virtsasta)
Vapautuvat lysosomeista,ns. brush-border entsyymeistä
ja prox tubuluksen epiteeli-solujen sytoplasmasta
Varhainen diagnostiikka Erotusdiagnostiikka Ennusteellisuus
AKI:n havaitseminen
Akuutti siirrännäisen hyljintä
Perustaudin uusiutuminensiirrännäisessä(FSGS, HUS...)
AKI:n etiologia (prerenaalinen,renaalinen,postrenaalinen)
Akuutin tubulusnekroosin syy(sepsis, varjoaine, sydän-kirurgia, nefrotoks. lääkitys
Glomerulaarinen vs.tubulaarinen vs.obstruktiivinen sairaus
Virtsatieinfektio
Siirrännäisen myöhästyneentoiminnan syy
AKI:n vaikeusasteen jakeinomunuaishoidon tarpeenennakoiminen
Mortaliteettiriskin arvio
Kroonisen munuaistenvajaatoiminnan riskinennustaminen
Siirrännäisen pitkän aikavälintoiminnan ennustaminen
Fetaalisen munuaisentoiminta
Al-Ismaili Z ym. Pediatr Nephrol 2011;26. M. Haapio 2012
Tutkituimpia / lupaavimpia uusiamerkkiaineita:
KIM-1 (Kidney Injury Molecule-1)
IL-18 (Interleukin-18)
Kystatiini C
L-FABP (Liver Fatty Acid Binding Protein)
NGAL (Neutrophil Gelatinase-Associated Lipocalin)
M. Haapio 2012
www.argutusmed.comM. Haapio 2012
KIM-1
Kidney injury molecule -1 (104 kDa)
Transmembraani glykoproteiini, tehtäviä:Apoptoosi, oksidatiivisen vaurion esto, immuunipuolustus,epiteelisolujen migraatio ja proliferaatio
Spesifinen proksimaalisen tubuluksen soluilleIskeeminen, nefrotoksinen vaurio
Hiirien monoklonaaliset vasta-aineet humaani-KIM-1:lleKaupallinen määritysmetodi saatavilla
Han WK et al. Kidney International 2002; 62: 237–244.
U-KIM-1 ja iskeeminen ATN
M. Haapio 2012
• Tubulusvaurion merkkiaine
• RTx: matalampi U-IL-18assosioitui jyrkempäänS-krea:n laskuun post.oper.päivinä 0-4 (p = 0.009).
• U-IL-18 –tasot korreloivatmyöhästyneeseensiirrännäisen toimintaan
Parikh CR et al. AJKD 2004;43.
U-IL-18
U-Kystatiini C ja tubulaarinen dysfunktio
Conti M, et al. Clin Chem Lab Med, 2006,44(3)
Normal Tubulardysfunction
Glomerulardysfunction
M. Haapio 2012
P-Kystatiini C – näyttöä:
Krea:a nopeampi ja tarkempi:
Munuaisfunktion osoittaja
AKI:n ennakoijaSydänleikatutVarjoaineen jälkeen
Osoittamaan munuaissiirteen toiminnan viivästyneenkäynnistymisen
Ei ole NGAL:ia parempi AKI:n ennakoinnissa
Moore E et al. Minerva Anestesiol 2010
L-FABP (liver fatty acid binding protein)Osallistuu vapaiden rasvahappojen aineenvaihduntaan (14 kDa)
Pitoisuus nousee massiivisessa proteinuriassa ja iskeemisessä ja toksisessa vauriossa
Argutus Medical Ltd 2011, Dublin, Ireland.M. Haapio 2012
L-FABP ja sydänleikatut lapset
Portilla D ym. Kidney Int 2008;73.
n = 404h postoper L-FABP:nkyky ennakoida AKI:a- ROC 0.81- sens 0.71- spesif 0.68
M. Haapio 2012
NGAL (Neutrophil gelatinase-associated lipocalin)
NGAL:n fysiologisia tehtäviä
Haapio M, Lassus J. Duodecim 2010;126.M. Haapio 2012
Munuaisten NGAL mRNA
*
*
*
* **
** *
** *
**
**
1000
100
10
1
0.1
0.01
Schmidt-Ott KM et al. JASN. 2007;18.
mRNA-taso
Tuntia (iskemian jälkeen)
NGAL
FGF2
HF
EMP7
*p 0.05
0 10 20 30 40 50
M. Haapio 2012
NGAL:n patofysiologisesta roolista
Haapio M, Lassus J. Duodecim 2010;126. M. Haapio 2012
Mishra J et al. Lancet 2005;365.
S- ja U-NGALLapset sydän-leikkauksenjälkeen(n=71)
2 4 6 8 12 24 36 48 60 72 84 96 108 120
M. Haapio 2012
Mishra J et al. Lancet 2005;365.
S- ja U-NGALLapset sydän-leikkauksenjälkeen(n=71)
M. Haapio 2012
Bennett et al. CJASN 2008. M. Haapio 2012
Varjoainevaurio (CIN) ja NGAL
Hirsch R et al. Pediatr Nephrol 2007;22.
n = 91ROC 2h U-NGAL 0.92ROC 2h P-NGAL 0.91
M. Haapio 2012
U-NGAL ja päivystyspkl
U-NGAL µg/g Osuus potilaista
Nickolas TL et al. Ann Intern Med 2008;148.
n = 30 88 106 411
M. Haapio 2012
Sydänleikatut lapset – paras näyttö
Sydänleikatut aikuiset – AUC 0.77-0.96
Varjoainenefropatia – 2h (U-NGAL) ja 4h (P-NGAL)varjoaineen jälkeen
Tehohoitopotilaat – ristiriitaista näyttöä
Munuaissiirron jälkeen – viivästynyt käynnistyminen
Kroonisen munuaisten vajaatoiminnan eteneminen
NGAL - näyttöä:
Moore E et al. Minerva Anestesiol 2010M. Haapio 2012
Akuutti dekompensoitunut sydämen vajaatoimintan = 102. Mediaani-NGAL 130 vs 69 ng/ml, p = 0.002
Macdonald S et al. BMC Cardiovasc Disord 2012;12.
NGAL > 89 ng/ml
M. Haapio 2012
Meta-analyysi19 tutkimusta
n = 2538
Haase M et al. AJKD 2009;54.M. Haapio 2012
U-NGAL ja S-krea riskiarvioinnissa
Nickolas TL ym. JACC 2012; 59.M. Haapio 2012
HUSLAB 11/2009 lähtien:
P-NGAL (tutk.nro 6131)”munuaisvaurion varhaistoteaminen ja seuranta”Viitearvo < 150 µg/lHinta 36,40€
U-NGAL (tutk.nro 6132)Viitearvo < 92 ng/mlHinta 33,50€
Testimenetelmät
(Biosite) Alere Triage NGAL Test®Point-of-care, ”vieritestilaite”250 µl kokoverta tai plasmaaImmunologinen, fluoresoivasti merkittyjä vasta-aineitaTulos noin 15 min:ssaSäilyvyys 24h huoneenlämmössä, sen jälkeenplasmana -20°C60-1300 ng/ml
Abbott ARCHITECT Urine NGAL®
Immunokemiluminometrinen, CMIASäilyvyys 24h huoneenlämmössä, sen jälkeen7vrk jääkaapissa, sitten -20°CTehdään laboratoriossa10-1500 ng/ml (laimennoksen jälkeen ad 6000 ng/ml)
M. Haapio 2012
NGAL-määrityksen ongelmia
Mori K et al. J Clin Invest 2005;115.
U-NGAL (ng/ml) S-NGAL (ng/ml)
Virheellisen korkeita arvoja: sepsis, inflammaatio, VTI
M. Haapio 2012
NGAL-nousun ekstrarenaalisia syitä:
Kehittyvä sepsisVaikea pankreatiittiCOPD:n akutisoituminenGastrinen karsinoomaHaimasyöpäAkuutti koronaaritauti / ST-nousu infarktiKLLGlioomaTulehduksellinen suolistosairausEndometrihyperplasia
Gonzalez F, Vincent F et al. Minerva Anestesiol 2012
NGAL-määritys - ongelmia:
M. Haapio 2012
Monomeeri, 25 kDa Homodimeeri, 45 kDa
Heterodimeeri135 kDa
NGAL:n munuaisia suojaaviaja korjaavia ominaisuuksia
Mori K et al. J Clin Invest 2005;115.
?
M. Haapio 2012
Millaisilta potilailta NGAL?
Poissulkututkimuksenaesim. angiografian jälkeen ( kotiutus turvallisesti)
Erotusdiagnostisena tutkimuksenapäiv.pkl:n potilas, AKI vai krooninen vajaatoiminta?
Potentiaalisesti munuaistoksisen lääkityksen aloituksessasyntyykö vauriota, voidaanko lääkitystä jatkaa?
Varhaisen AKI:n huomaamiseksiesim. teho-hoitoon tuleva, leikattu riskipotilas
AKI? hoitojen optimointi munuaisten suojelemiseksi
AKI:n uudet merkkiaineet- Seuraamisesta aktiiviseen hoitoon
Riskipotilaiden havaitseminen Lisävaurion esto
Merkkiaine aluksi tarkoin kohdennetuista potilasryhmistä
Muutokset hoitopäätöksiin?Biomarkkerien todellinen hyöty??
BiomarkkeripaneeliBiomarkkeri, P-krea ja virtsalöydös(NGAL? KIM-1? L-FABP? IL-18? jne.)
Munuaisvaurion spesifiset hoitotoimenpiteet
AKI ja virtsan merkkiaineiden aikataulu
Pitoisuudennousu(kertaluokkaa)
Tuntia sydänoperaation jälkeen
Merkkiaine (AUC)
Devarajan P. CRRT 2011 San Diego M. Haapio 2012
Biomarkkerien yhdistelmäHan WK et al. Kidney Int 2007;73.
Uusi AKIN + biomerkkiaine-luokitus?
Vanhat AKIN-kriteerit Uudet biomerkkiainekriteerit
Mutta:
Entä tubulusten toiminta?
Entä glomerulaarinen vaurio?
Mikä on oikea ”aikaikkuna”?
M. Haapio 2012
Edellä sanottu yhdessä kuvassa:
Akuutti munuaisvaurioYleinen sairaalapotilailla ja yleistyyTuo mukanaan vahvasti heikentyneen ennusteen
Toiminnalliset merkkiaineet (mm. P-krea)riittämättömiä akuutin vauriondiagnostiikassa
AKI-potilaiden varhainen tunnistaminenensiarvoisen tärkeää
Uudet merkkiaineet avuksiJo käytössä: NGAL – ja monia muita tulossa…
M. Haapio 2012