© Luonnonvarakeskus

Tatu Hokkanen

MESIKE-projektin ohjausryhmän kokous

Jyväskylä 16.1.2019

Alustavia tuloksia kuusen

silmuanalyyseistä 2019

© Luonnonvarakeskus

Tavoitteet

• kehittää kuusen siemenviljelmille menetelmä, jonka avulla voidaan laatia luotettava ennuste seuraavan kevään kukinnasta käpyjenkeruun suunnittelun ja siemenhuollon päätöksenteon tueksi

• Tutkimustavoitteet:

a) Emikukkarunsauden vertailu siemenviljelmien ja talousmetsien välillä. Silmunäytteiden kerääminen hakkuuleimikoilta läheltä tutkimusviljelmiä.

b) Koevartteiden emikukkalaskennat alkukesällä 2019 ja tulosten vertaaminen silmuanalyyseihin. Tämä ei ole ennen ollut mahdollista, koska talousmetsien silmunäytteet on kerätty yksinomaan hakkuuleimikoilta kaadetuista puista.

c) Silmutuhojen esiintyminen: silmuanalyysien yhteydessä lasketaan toukkien syömät silmut.

d) Käpytuhojen esiintyminen: käpyjen talteenotto tuhotutkimuksia varten (hyönteiset, ruostesienet).

2 16.1.2019

© Luonnonvarakeskus 3 16.1.2019

© Esa Ek

© Luonnonvarakeskus 4 16.1.2019

© Esa Ek

© Esa Ek

© Luonnonvarakeskus

• Taloudelliset reunaehdot

– Näytteiden keruun ja

analysoinnin kustannukset

• Järkevä otosyksikkö: 100-150

oksanäytettä/viljelmä

– Talousmetsissä: (45-) 90

oksanäytettä/metsikkö

• 30 kloonia/viljelmä,

2 vartetta/klooni,

2-3 oksaa/varte

• Vanhoilla viljelmillä kloonien ja

vartteiden määrä vaihtelee

suuresti

Otantakehikko

5 16.1.2019

© Esa Ek

© Luonnonvarakeskus

Käpysatotietojen hyödyntäminen otannassa

• Jokaiselle kloonille on laskettu keskimääräinen vartekohtainen käpymäärä vuosien

1989 ja 1995 käpysatotietojen perusteella

-SF: lukuarvot perustuvat kyseisen viljelmän kloonikohtaisiin tietoihin

-TS: lukuarvot perustuvat eri viljelmien kloonikohtaisiin tietoihin

• Käpymäärä on kerrottu kloonin vartteiden lukumäärällä, jolloin on saatu

viljelmäkohtainen arvio kloonin käpymäärästä

• Käpymäärän perusteella aineisto on jaettu klooneittain kolmeen yhtä suureen

ryhmään:

-hyvät

-keskinkertaiset

-huonot

• Jokaisesta ryhmästä on valittu 10 kloonia, joissa on eniten vartteita

6 16.1.2019

© Luonnonvarakeskus

Siemenviljelmät: emikukkasilmu%

• Jyväskylä, Heinämäki sv 170, 1968, klooneja 59 73 %

• Iitti, Sillanpää sv 235, 1971, klooneja 46 70 %

• Inkoo, Svartbäck sv 179, 1970, klooneja 62 34 %

• Joroinen, Suhola sv 403, 1997, klooneja 29 25 %

• Parikkala, Mikkolanniemi sv 447, 2007, klooneja 25 23 %

• Luumäki, Taavetti sv 428, 2004, klooneja 40 22 %

• Lähes kaikkien viljelmien emikukkaprosentit ylittävät talousmetsien

pitkäaikaisen keskiarvon (1980-2018: ka. 15 %, max. 66 %)

• Suuret erot viljelmien välillä

7 16.1.2019

© Luonnonvarakeskus

Tulosten tarkastelua

• Taso jäämässä talousmetsiä alhaisemmaksi (E-S: 59 %)

• Osa klooneista ei kuki tai kukkii hyvin heikosti

• Sillanpää + Heinämäki: pohjoisemmille käyttöalueille luvassa paljon

siemeniä

• Koska osa klooneista kukkii hyvänäkin vuonna heikosti,

voitaisiinko tulevaisuudessa huonot kloonit jättää tutkimatta?

• Ennusteisiin liittyy aina epävarmuustekijöitä:

– Otannan onnistuminen (ei aikaisempaa sv-vertailuaineistoa,

muuttujien suuri lukumäärä, viljelmien homogeenisuus)

– Joroisissa ja Parikkalassa näytteet kaikista klooneista

– Tulosten yleistettävyys

8 16.1.2019

© Luonnonvarakeskus

• Paimio 1 90 %

• Korpilahti 1 80 %

• Lapinjärvi 79 %

• Padasjoki 77 %

• Paimio 2 76 %

• Suomusjärvi 72 %

• Korpilahti 2 68 %

• Jaala 1 65 %

• Jokioinen 63 %

• Elimäki 63 %

• Jaala 2 62 %

• Inkoo 1 61 %

• Petäjävesi 60 %

• Parkano 1 57 %

• Parkano 2 53 %

• Valkeala 51 %

• Kurikka 46 %

• Inkoo 2 43 %

• Parkano 3 26 %

• Parikkala 20 %

• Punkaharju 18 %

• Keskiarvo: 59 %

• Kukkivia puita: 93 %

Talousmetsät: emikukkasilmu% Etelä-Suomi

9 16.1.2019

© Luonnonvarakeskus

• Kannus 1 1 %

• Kannus 2 0 %

• Kolari 1 1 %

• Kolari 2 0 %

• Rovaniemi 1 0 %

• Rovaniemi 2 0 %

• Salla 0 %

Keskiarvo: 0,3 %

Kukkivia puita: 4 %

Talousmetsät: emikukkasilmu% Keski- ja Pohjois-Suomi

10 16.1.2019

© Esa Ek

© Luonnonvarakeskus

Alustavia tuloksia kuusen silmutuhoista

• Silmuanalyysien yhteydessä lasketaan toukkien syömät silmut

• Tuhonaiheuttaja on vielä epäselvä: kuusen silmukoi tai

versokoi?

11 16.1.2019

© Katri Himanen

© Luonnonvarakeskus

Alustavia tuloksia kuusen silmutuhoista

• Talousmetsät 2008-2018 (>11 000 puuta, > 326 000 silmua):

o Toukan syömien silmujen osuus vuositasolla < 2 %, min. 0.4 %,

max. 4 %

o > Ei kovin merkittävä tuholainen, mutta kuitenkin yleinen: tuhoja on

esiintynyt useammassa kuin joka neljännessä puussa

o Suuret vuosivaihtelut: 2017 toistaiseksi pahin. Esiintyminen ei näyttäisi

synkronoivan hyvien kukintavuosien kanssa.

o Yksittäisessä metsikössä tuhot voivat olla merkittäviä: pahimmillaan

25 % silmuista tuhoutunut

o Tuhoja esiintyy koko maassa Rovaniemeä ja Sallaa myöten.

• Siemenviljelmien näytteissä (2019) tuhoja on esiintynyt erittäin

vähän (0-0,7 %)

12 16.1.2019

Kiitos!