A l u s t u k s e t j a E r i t y k s e t •

i S o s . - d e m . T y ö l ä i s n u o r i s o l n t o n ne l jänne l l e edustaja­

k o k o u k s e l l e H e l s i n g i s s ä 1 7 — a 8 p . l o k a k u u t a i g 5 i

s e k ä

L i i t o n j a p i i r i j ä r j e s t ö j e n t o i m i n t a ­

k e r t o m u k s e t .

Sos.-dem. Työläisnuorisoliitto.

Sosialistinen kasvatus liiton jäsenistön keskuudessa.

Sosialistiset nuorisojär jestöt o v a t syn tynee t meillä n i inkuin muissakin maissa sellaisiksi elimiksi, joiden k a u t t a työväen luo-

.kan nuor in polvi yhd i s t ää vo imansa v a n h e m m a n polven kanssa s a m a a n k a m p p a i l u u n kapi ta l i smin v a l t a a vas t aan . Jo työläis-nuorisoli ikkeen alkaessa käs i te t t i in sosialistien piirissä, e t t ä työläisnuoriso]ärjestoissa tulee sosialistisella kasvatuksel la , j o t a nuore t oma-aloi t te isest i j ä r j es tävä t ja toisiansa tuk ien harjoi t ­t a v a t , o lemaan tä rke in ja samal la koko sosialistiselle t yöväen ­liikkeelle m i t ä suurimerki tyksel l is in t e h t ä v ä . Va ikkak in t y ö ­lä isnuor ten jär jes tö t ova t ennen ka ikkea tais telujär jestöjä , j o t k a valtiollisessa ja yhteiskunnal l isessa to iminnassa kunak in a ikana s a a t t a v a t miel ipi teensä j a t a h t o n s a v a i k u t t a m a a n työväen luo­kalle ja sen nuorisolle t ä rke i s tä kysymyks i s tä , ni in kokemus on ku i t enk in sekä meillä e t t ä muissa maissa v a k u u t t a v a s t i todis­t a n u t sen, e t t ä sosialistinen k a s v a t u s t y ö on se to iminnan muoto , j o n k a k a u t t a työ lä i snuor ten jär jes tö t vo iva t pa rha iden edis tää t yöväen luokan v a p a u t u s t a . Sillä t yöväen luokan v o i m a k k a a n pol i i t t isen to iminnan syn tyminen , sen jär jestelmäll isyys ja j a t k u m i n e n kaikissa vaiheissa on mahdol l inen vain sillä edelly­tyksel lä , e t t ä pol i i t t inen to imin ta poh j au tuu sellaiseen sosialisti­seen t ie to isuuteen, joka on selvillä yh te i skunnan , val t ion ja tuo tan to jä r j e s t e lmän raken tees ta sekä ni is tä tekijöistä, j o t k a t y ö n j a p ä ä o m a n välisen k a m p p a i l u n r in t amien vo ima t muodos­t a v a t . T ä m ä t ie toisuus vakaumukseks i lu j i t tuneena j a y h t y ­neenä luonteeksi muu t tuneeseen sosialistiseen e lämänkäs i tyk­seen ja - tun toon , luova t sen siveellisiin arvoihin p e r u s t u v a n innos tuksen j a u h r a u t u v a n joukkovo iman , joka he tken vas tuk ­sia s ä i k k y m ä t t ä käy määrä t ie to i ses t i e teenpäin ja kykenee sosialistisen ta is te lun vo i t toon s a a t t a m a a n .

T ä n ä a j ankoh tana , jolloin t a a n t u m u s , nykyaika is ia kapi ta ­l is t ien kansainväl is iä tais telu keinoja k ä y t t ä e n h y ö k k ä ä t yö ­väen luokkaa vas t aan , t a rko i t uksenaan nu je r t aa v o i m a m m e j a taistelukuntomme, on sos ia l idemokraat t i sen nuorisoli ikkeen k o h d i s t e t t a v a to iminnassaan er ikoinen huomio sosialistisen k a s v a t u k s e n jär jes tämiseen mahdo l l i s imman tehokkaaks i . On ens innäkin op i t t ava e ro i t t amaan to is i s taan n.s . puoluee ton j a

4

myöskin »työväen hengessä» ha r jo i t e t t ava opiskelu- ja s ivis tys­t y ö sosialistisesta kasva tukses t a ja t o r j u t t a v a sellainen esille p y r k i v ä käs i tys , e t t ä yleensä jär jes tyneen työväes tön , myöskin l i i t t omme jäsenis tön, op i ske lu - j a s iv is tys työ tulee suor i te tuks i j a joukkojen k a s v a t u s k y s y m y s r a tka i s tuks i va l t ion j a kun t i en r aho i t t amien la i tosten j a jär jestöjen k a u t t a .

T ä m ä sosialistisen ja yleissivistyksellisen k a s v a t u s t y ö n erilai­suuden t o t e a m i n e n ei merk i t se sitä, e t t ä j ä r j e s tyny t sosialide­m o k r a a t t i n e n nuoriso pi tä is i a r v o t t o m a n a yleissivistystä ja n i i tä yhte iskunnal l i s ia t ietoja, jo i ta va l t ion j a y h t e i s k u n n a n t u e n varassa to imiva t , v a p a a t a kansanva l i s tu s työ tä h a r j o i t t a v a t lai­tokse t j a jä r jes tö t t a r joava t , t a i e t t ä ni ihin olisi s u h t a u d u t t a v a kokonaan kielteisesti . L i i t t o m m e jäsenis tö voi k ä y t t ä ä opiskelu­j a s iv is tys tarpeensa t y y d y t t ä m i s e k s i myösk in main i tun la i s t en jär jestöjen ja la i tosten apua , ja vars inkin si tä yh te i s työ tä , m ikä l i i tol lamme on esim. T y ö v ä e n Sivistysl i i ton kanssa op in tokerho­ja luen to to iminnan alalla olemassa, on edelleenkin j a t k e t t a v a . M u t t a t ä m ä yh te i s työ , e n e m m ä n kuin y leensäkään n.s . v a p a a kansanva l i s tus to imin ta ei t ee t a rpee t t omaks i vars ina is ta sosia­l is t is ta opiskelu- ja kasva tus työ tä , v a a n on l i i t tomme p y r i t t ä v ä sellaista i tsenäisest i j ä r j e s t ämään jäsenis tönsä keskuudessa ja myöskin i tsenäisesti sen ohjaamises ta huo leh t imaan . Sillä va in l i i ton i tsenäisesti ha r j o i t t aman k a s v a t u s t y ö n merkeissä vo idaan työläisnuorison luokkavais toa keh i t t ää sosialistiseksi luokka t i e ­to isuudeksi j a t u t u s t u t t a a niihin peruskysymyks i in , joiden r a t ­kaisemisen kansa inväl inen sosialistinen nuorisoli ike omaksuu varsinaiseksi t eh t äväkseen ja tor jua ne moninaise t ha rhakäs i ­tyks ien v i r t aukse t , j o t k a oikeal ta j a v a s e m m a l t a t u n k e u t u v a t myöskin työläisnuorisojoukkoihin ja valheellisesti p y r k i v ä t sosialismina es i in tymään . J a va in o m a n k a s v a t u s t y ö n avul la vo idaan luoda todella vo imakas nuorisoliike, sosialismin e tu-var t io joukko , pe rus tus koko työväenl i ikkeel le ja sen voitolliselle ja tkumisel le . Tällaisen sosialistisen t ie to i suuden ja e lämänkäs i ­tyksen e l ä h d y t t ä m ä n j a i n n o i t t a m a n luokkata is te l i ja joukon kasva t t amiseen kohdis taa l i i t t omme läh immässä vas ta i suudessa huomionsa ja työskente lynsä , samal la suor i t t aen re ippaas t i osansa työväenl i ikkeen käytännöl l is issä pä ivän teh täv i ssä . Ja t ä s sä mielessä olisi l i i ton sä i ly t e t t ävä k ä y t ä n n ö s s ä jo nykyis in l i i ton t o i m i n t a a n s isäl tyvä kirjeellinen sosialismin alkeiden opiskelukurssi j a t ä t ä i t senäis tä op iske lu to imin taa k e h i t e t t ä v ä edelleen, pyrk ien siihen, e t t ä l i i t to voi j ä r jes tää opinto-ohjelmia myöskin jäsenjär jestöjensä opintokerhoi l le ja ni iden työsken­te lyä oh ja t a s a m a a n t a p a a n kuin esim. Ruo t s in Sos.-dem. nuorisoli i tossa jäsenis tön op i ske lu to imin taa on j ä r j e s t e t ty .

Li i ton äänenkanna t t a j a l l a on sosialistisessa kasva tus työssä edelleenkin e r i t t ä in t ä rkeä merk i tys . Ja niin ollen on jär jestöjen

5

t a r m o k k a a s t i huo l ehd i t t ava sii tä, e t te i jäsenis tön k a s v a t u s muodos tu ilveilyksi, ni in ku in as ianla i ta on siellä, missä henki ­sestä ka sva tukse s t a varsinaisest i huo leh t iva t a janvie te luke-mistojen t o imi t t a j a t j a k u s t a n t a j a t j a joiden varassa suuri osa l i i t t omme jäsenis töä vielä n y k y j ä ä n e lämän- j a m a a i l m a n k a t s o ­muksensa muodos t aa .

T ä r k e ä n osan l i i t t omme ha r jo i t t amassa kasva tus työssä muo­d o s t a v a t kokous ten , i l tamien j a juhl ien ohje lmat . Ja l i i ton jä r ­jes töjen on k i in teäs t i p y r i t t ä v ä , ka ikk ia n i i tä vas tuks i a u h m a t e n jo i ta suuren yleisön huv inä lkä ja taloudell iset se ikat a i h e u t t a v a t , j ä r j e s t ämään ka ikk i kokouksensa , i l t amansa ja juhla t i la isuu­t ensa aat teel l ise t eli kasvatukse l l i se t n ä k ö k o h d a t huomioon o t t a e n . On m u i s t e t t a v a , e t t ä t o iminnas samme e i ole k y s y m y k ­sessä työläisnuorison vo i t t aminen sosialismille yks inomaan niillä huvi t tamiskeinoi l la , jo i t a porvar i s tokin k ä y t t ä ä j a v a r a k k a a m ­pia ollen, usein pa remmal l a menestyksel lä ku in köyhien työläis­nuor t en jär jes töt . J ä r j e s t ämiemme t i laisuuksien olisi k y e t t ä v ä t a r j o a m a a n osanottaj i l leen ennen ka ikkea sellaista, joka on i lmaisunsa s a a n u t sosialistisen py rk imyksen innoi tukses ta ja joka niin ollen mahdol l ises ta va java i suudes taank in huo l ima t t a , poh j au tuu pro le ta r iaa t in m a a i l m a n k a t s o m u k s e e n ja on siis mei­d ä n omamme," j o t k a m i t k ä ä n m u u t j ärj es tot e ivä t kykene tarj oa-m a a n . Nä in ollen s iv is tysherkut te lua , sosialistisen hengen t u o t ­te iden es i t tämisen v ieroksumis ta ja porvari l l is ten ohje lmanu­meroiden suosimista, m u k a suurempien tai teel l is ten arvojensa vuoksi , on jä r jes tö issämme jyrfiästi v a s t u s t e t t a v a ja ohjelma­n u m e r o t va l i t t ava , p i t äen s i lmämääränä henkisen nau t innon j a kauneusarvo jen ohella ennenka ikkea sosialistisen l uokka tunnon ja ta is te lumielen h e r ä t t ä m i s t ä ja ja los tamis ta . Ni in ikään on l i i t to to imikunnan , p i i r i to imikunt ien ja osastojen huo lehd i t t ava siitä, e t t ä va l i s tus t i la i suuks iemme ohjelmissa t u l ev a t y h ä enem­m ä n k ä y t ä n t ö ö n j oukko to imin t aan j a -vo imaan p e r u s t u v a t esi­tykse t , jol laista esityslajia meillä joukko lausun ta - sekä laulu­r y h m ä t , va ikkak in vielä en immäkseen alkeellisissa muodoissaan, ova t onnis tunees t i edus tanee t .

Edel lä s ano tun perusteel la e h d o t a m m e p ä ä t e t t ä v ä k s i :

1. Sos ia l idemokraat t inen Työläisnuorisol i i t to p i t ää to iminnassaan sosialistisen k a s v a t u s t y ö n sellaisena pe ru s t eh t ävänä , jonka t a rko i tuksenmuka i suudes t a r i ippuu l i i t t omme ja koko työväenl i ikkeen vo ima ny­kyisyydessä ja vas ta isuudessa .

2 . L i i t t o m m e jäsenis tö, t u n n u s t a e n n .s . v a p a a t a kansanva l i s t u s työ t ä har jo i t tavien , jär jes tyneen työ ­väes tön muodos tamien jär jestöjen ja la i tosten mer ­k i tyksen yleissivistyksen ja yhte iskunnal l i s ten t ie to-

8

jen an ta jana , e i ku i t enkaan j ä t ä jäsenis tön kasva tu s ­t y ö t ä yks inomaan näiden va raan , v a a n keh i t t ää itse­näisesti sosialistista opiskelu- ja kasva tus to imin taa ; ensi aluksi kirjeellistä sosialismin alkeiden op in tokurs ­sia t ä y d e n t ä m ä l l ä j a pyrk ien u l o t t a m a a n k a s v a t u s t y ö myöskin i tsenäisen op in tokerho to iminnan jär jes tämi­seen ja ohjaamiseen.

3 . E t t e i sosialistinen kasva tus työ , j onka ka ikk i osas to t l i i t toomme yh tyessään o v a t t eh t äväkseen hy­väksynee t , muodos tu ilveilyksi, on liiton ä ä n e n k a n n a t ­t a j aa l ue t t ava ja l ev i t e t t ävä myöskin niiden osastojen keskuudessa, joiden henkinen k a s v a t u s on vielä näihin as t i pääasial l isest i ol lut a janvieteleht ien varassa .

4 . Kokous ten , i l tamien, juhl ien ja y leensä kaikkien t i la isuuksien ohjelmia jär jes te t täessä , on p i d e t t ä v ä silmällä sitä, e t te i yleisön huv i t t e luha lu ja ta loudel l i se t seikat syr jäy tä kasvatuksel l is ia näkökoht ia . Myöskin on v a r o t t a v a e t te i s iv is tys tavoi t te lu johda hyljeksi­m ä ä n sosialistisia oh je lmanumero i ta ja j ä r j e s t ämään ohjelmia, sosialistisen l u o k k a t u n n o n ja ta is te lumielen viljelemisen unoh taen , porvari l l isen l a i n a t a v a r a n v a r a a n . L i i t t omme kaikkine järjestöilleen on p y r i t ­t ä v ä s a a m a a n joukkoes i tykse t oh j e lmanumero ina ylei­sesti k ä y t ä n t ö ö n liiton piirissä ja ni i tä edelleen kehi­t e t t ä v ä .

Sosialidemokraattisen Työläisnuorisoliiton Toimikunta.

Liittomme suhde Sosialidemokraattiseen Puolueeseen.

Li i t t omme ei ole a inoas taan sosialistinen kasvatus jär jes tö , v a a n myös sos ia l idemokraa t t inen pol i i t t inen jär jestö. E i k ä sosia­l is t inen ka sva tu s työ tuo t t a i s ikaan t y y d y t t ä v i ä tuloksia, jos se olisi luon tee l taan vain selostavaa, teoree t t i s ta . Nuore t kouli in­t u v a t puo lue to imin taan pa rha i t en osal l is tumalla siihen sopi­val la t ava l la . Nä in y h d i s t y y l i ikkeemme sosialistiseen kasva­t u s t e h t ä v ä ä n elimillisesti t a rko i tuksenmuka inen puoluetoi­min ta .

M a a m m e sos.-dem. nuorisoli ikkeen suhde Sosia l idemokraat ­tiseen Puolueeseen on ollut eri a ikoina jossain määr in eri lainen, m u t t a ku i tenk in on luo t tamukse l l inen yh te i s työ t y ö v ä e n l u o k a n hyväks i n u o r e m m a n j a v a n h e m m a n polven välillä j a t k u n u t .

Er i t t ä i nk in vi imevuosina on suh t eemme sos.-dem. puolueeseen lu j i t t unu t j a y h t e i s y mmär ry s l i s ään tyny t .

Viime a ikais ta kehi tyksen s u u n t a a p i d ä m m e oloihimme sovel­t u v a n a . Nuoren ta i s te luvoiman m u k a a n t u l o puo lue to imin taan vahv i s t aa työväenl i ikkeen yh te i s t ä joukkovoimaa . E r i t t ä i n k i n nykyisissä oloissa, jolloin k ä y d ä ä n a n k a r a a ja suur imerk i tyk-sellistä ta is te lua t a a n t u m u s t a v a s t a a n j a kansanva l l an puolus­tamiseksi , k a i v a t a a n kaikkien voimien kokoamis ta j a t yöväen­liikkeen sisäistä sol idar isuut ta .

T ä m ä e i k u i t e n k a a n merki tse sitä, e t t ä l i ikkeemme ka t so t t a i ­siin va in vanhempien j o h t a m a n työväenl i ikkeen apuväl ineeksi . L i ikkeemme i tsenäisyys on edelleenkin sä i ly te t t ävä . Nuor t en on o t e t t a v a ka ikk i s a a t a v a n a oleva oppi vanhempien j o h t a m a l t a työväenl i ikkeel tä , j onka saavu tuks ia nuore t kunn io i t t ava t , m u t t a myös heidän on p y r i t t ä v ä a la t i s y v e n t ä m ä ä n j a keh i t t ä ­m ä ä n sosialistista ka t somus ta . T ä m ä on t ä r k e ä t ä juur i siksi, e t t ä luokka ta i s te lumuoto jen edel ly tyks inä olevat pol i i t t i se t o losuhteet a la t i m u u t t u v a t j a yh te i skunna l l inen kehi tys on kaikinpuol in j a t k u v a a . Aina on myös p i d e t t ä v ä silmällä t yö ­väenl i ikkeen yh te i s t ä menes tys tä .

L i ikkeemme t ä y t y y siis t a rpeenvaa t iessa k y e t ä oma-alo t te i -sestikin mää r i t t e l emään k a n t a n s a moninaisi in poli i t t is i in kysy­myksi in j a l i ikehtimisiin nähden sekä j a t k u v a s t i t a r k k a i l e m a a n työväenl i ikkeen sisäistä keh i tys tä . L i i t t o m m e k a n n a n o t o s t a poli i t t is luonteisi in kysymyks i in ei ole m u i t a l i i t topää töks iä ku in a inoas taan se, e t t ä o m a k s u m m e sos.-dem. puolueen per iaat te l l i -sen ohjelman. Mikäli l i i ton yleisemmin omaksumis t a käs i tyk­sistä j a l i i ton pää tös t en yleisestä henges tä vo idaan v e t ä ä määr i ­telmäll isiä joh topää töks iä , on t ä n ä pe ruska t somuksena p ide t ­t ä v ä marx i l a i suu t t a , johon sos.-dem. puolueen per iaa t tee l l inen ohjelmakin r aken tuu . Va ikka työväenl i ikkeen mene t t e ly t a ­voissa t a p a h t u u ja tuleekin t a p a h t u a (m.m. t y ö v ä e n eneneväs tä va iku tusva l l a s t a joh tuvaa ) kehi tys tä , niin on t y ö v ä e n pol i t i ikan t ä m ä n pe ruska t somuksen m u k a a n silti o l t ava i tsenäis tä , sosia­l is t is ta ja kapi ta l is t iseen y h t e i s k u n t a m u o t o o n kielteisesti s u h t a u t u v a a . E r i t t ä i nk in tä l la isena a ikana , jolloin m o n e t t ek i ­j ä t o v a t omiaan seko i t t amaan käs i t t e i t ä sosialistisesta luokka­ta is te lus ta , on tarpeel l is ta koros taa m a i n i t t u a k a t s a n t o k a n t a a .

Li i ton t eh täv ien kasvatuksel l i ses ta luontees ta ja sen j ä sen ten nuores ta iäs tä joh tuu , e t t ä hyödyl l i s impänä ja suos i te l tav im-p a n a poli i t t iseen to imin taan osa l l i s tumismuotona on p i d e t t ä v ä nuor ten työlä is ten j ä r j e s t e t tyä mukanao loa kaikessa sellaisessa puoluetoiminnassa , jossa t u l ev a t kysymykseen työväen luokan vo iman ja t a h d o n i lmaisut . Nä in on li i ton osastojen ja j äsen ten sekä a p u a a n a n t a e n e t t ä t a rpeenvaa t i essa oma-alot te ises t ik in osa l l i s tu t tava puolueen jä r jes tämi in mielenosoituksiin, vaal i -

8

agi ta ts ioni in ja sosialistiseen va l i s tus työhön. Vaal iagi ta ts ioni-työssä o v a t k i n l i i t tomme osas to t j a j äsene t jo t ehnee t suur ia palveluksia puolueelle j a on t ä t ä t o imin tapuo l t a en t i ses täänk in t ehos t e t t ava .

Osastojen olisi myös huo lehd i t t ava siitä, e t t ä 21 v u o t t a t ä y t ­t ä n e e t j äsene t l i i t t yvä t puolueeseen. Kokouksissa olisi p ide t ­t ä v ä p u h e t t a puolueeseen kuu lumisen tarpeel l i suudesta . Nuor­ten olisi myös k ä y t ä v ä puolueosastojen kokouksissa ja nä in t u t u s t u t t a v a puo lue to imin taan sekä vähi te l len muul lak in t a ­val la siihen osa l l i s tu t tava .

Työväenl i ikkeen yhte iskunnal l i sen va iku tusva l l an l isään­tyessä j o u t u v a t työväenjä r jes tö t s i jo i t t amaan jäseniä tärkeis i in valtiollisiin ja kunnal l is i in l uo t t amus teh t äv i in . Työläisnuori­son k a n n a l t a e i ole saman tekevää , mi ten nuo t e h t ä v ä t j a e t a a n ja mi t en ne t u l ev a t hoidetuks i . Teh täv ien luonnoll is ten pä t e -vyyseh to jen lisäksi on v ä l t t ä m ä t ö n t ä huoleht ia siitä, e t t ä t y ö ­väen o m a t luo t t amushenk i lö t t u n n u s t a v a t selvää sosialist ista vär iä , o m a a v a t työväenjä r jes tökouluutuksen j a ova t t yöväen­jär jestöjen kanssa he rkeämä t tömässä kosketuksessa . Myöskin n u o r e m m a n polven kykeneviä to imihenki lö i tä on s i jo i te t tava t eh täv i in , jo i t ä he p y s t y v ä t ho i t amaan .

Yleensä on p i d e t t ä v ä huol ta siitä, e t t ä v:n 1930 puoluekokouk­sen h y v ä k s y m ä ä , nuor i so to iminnan tukemis t a koskevaa pää ­tös t ä t o t eu t e t aan , koska si ten pa rha i t en ed is te tään nuorisoli i ton ja sos.-dem. puolueen keskinäisiä suhte i ta .

E d e l l ä s a n o t u n perusteel la e h d o t a m m e p ä ä t e t t ä v ä k s i :

1. Sos ia l idemokraa t t inen Työläisnuorisol i i t to p i t ää o m a n a a n Sosia l idemokraat t i sen Puolueen per iaat te l l i -sen ohje lman sekä ka tsoo velvoll isuudekseen osall is tua ka ikki in jär jes tyneen t y ö v ä e n vo iman j a t a h d o n i lmaisut i laisuuksi in, k u t e n esim. mielenosoituksiin ja vaa l i to imin taan . L i i t to edis tää j a t ukee myös puolueen ha r jo i t t amaa sosialistista va l i s tu s työ tä . M u t t a t ä m ä n ohella l i i t to ka t soo oikeudekseen ta rpeenvaa t iessa oma-alot te isest i määr i te l lä k a n t a n s a polii t t isi in kysy­myks i in ja työväenl i ikkeen sisäiseen kehi tykseen nähden .

2 . Li i ton 21 v u o t t a t ä y t t ä n e i d e n j ä sen t en olisi l i i t y t t ävä m a i n i t t u u n puolueeseen j a käymäl l ä puolue­osastojen kokouksissa t u t u s t u t t a v a puo lue to imin taan sekä vähi te l len osa l l i s tu t t ava siihen muul lak in tavoin .

3 . L i i t t o p i t ää t ä r k e ä n ä , e t t ä jär jes tö- j a yhte is ­kunnall is i in l u o t t a m u s t e h t ä v i i n va l i t aan selvän sosia­listisen ka t somuksen omaav ia ja työväenjä r jes tö­kou luu tuksen käyne i t ä tovere i ta , j o t k a k ä s i t t ä v ä t vä-

9

l i t t ömän koske tuksen työväenjär jes tö jen kanssa väl t ­t ä m ä t t ö m ä k s i . Nuorisojär jes töjen riveissä to imivia , p y s t y v i ä n u o r e m m a n polven tovere i t a on myös sijoi­t e t t a v a sellaisiin t eh täv i in , joihin he o m a a v a t edelly­tyks iä . — V:n 1930 puoluekokouksen h y v ä k s y m ä ä nuor i so to imin taa koskevaa p ä ä t ö s t ä on p y r i t t ä v ä kaik­kial la t o t e u t t a m a a n .

Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton Toimikunta.

Suhteemme ammattiyhdistysliikkeeseen.

Niiden vuosien a ikana , j o t k a ova t kuluneet vi imeksi p ide tys t ä edus ta jakokoukses ta , on meidän ammat t iyhd i s tys l i i kkeessämme t a p a h t u n u t merk i t t äv i ä muu toks i a . Sitä v a n h a a a m m a t t i ­yhdis tys l i ike t tä , j o t a k o m m u n i s t i t ha l l i t s ivat j a j o t a käy t e t t i i n poli i t t isi in t a rko i tuks i in tava l la , j oka e i vo inu t t y y d y t t ä ä so-s ia l idemokraat t i ses t i a ja t te levia työläis iä , e i ole enää . N y t on to iminnassa uusi ammat t iyhd i s tys l i ike , joka seisoo p u h t a a s t i ammati l l isel la pe rus ta l l a ja j o k a e i kohd i s t a t o imin t aansa so­s ia l idemokraa t t i s ta työväen l i ike t t ä vas t aan . T ä m ä n vuoks i sos ia l idemokrat ia ja sen nuorisoli ike t i e ty s t i a se t t uu m y ö t ä t u n ­toiselle kannal le t ä t ä a m m a t t i y h d i s t y s l i i k e t t ä koh t aan , o t t a en huomioon, e t te i voi olla vo imakas t a po l i i t t i s ta työväenl i ike t tä , jollei ole sellaista ammat i l l i s t a työväen l i ike t t ä , j o k a ta is te lee pa rempien ta loudel l i s ten olojen puoles ta t y ö t ä t e k e v ä l l e kan ­salle.

T ä m ä n k a n n a n mukaises t i on sos ia l idemokraa t t i sen nuoriso­l i ikkeen e tu jen m u k a i s t a v o i m a k k a a n ammat t iyhd i s tys l i i kkeen luominen.

Muutamissa maissa on m u o d o s t e t t u erikoisia ammat i l l i s ia nuorisojär jestöjä . V a i k k a k a a n ei ole tarpeel l i s ta tässä y h t e y ­dessä o t t a a h a r k i t t a v a k s i k y s y m y s t ä tä l la is ten jär jes töjen pe­rus t amisen sopiva isuudes ta Suomessa, on ku i t enk in h u o m a u t e t ­t a v a , koska k y s y m y s on ol lut keskustelujen a la isena a m m a t t i -yhdistyspi i reissä, e t t ä tällaisi l la järjestöil lä tu sk in on samoja mahdol l isuuksia työskennel lä ja k e h i t t y ä meidän pienissä olois­s a m m e kuin suurissa. S i tävas to in voitais i in ku i t enk in näissä kysymyks issä ajatel la l äh emp ää yh te i s työsken te lyä l i i t t omme ja ammat t iyhd i s tys l i i kkeen välil lä.

E h d o t a m m e , e t t ä edus ta jakokous pää t t ä i s i :

1. Sos.-dem. Työläisnuorisol i i t to p i t ä ä edelleen v ä l t t ä m ä t t ö m ä n ä , e t t ä meidän m a a m m e ammat i l l i nen

10

työväenl i ike k e h i t t y y siihen suun taan , joka t a k a a var­m a n j a hedelmiä t u o t t a v a n tu leva i suuden j a ko i tuu koko työväenluokal le hyödyks i .

2 . L i i t tokokous toivoo, e t t ä ka ikki liiton jäsenet , joi l la siihen on t i l a i suu t ta , l i i t t y v ä t a lansa ammat i l l i ­siin jär jestöihin.

3 . Li i ton ä ä n e n k a n n a t t a j a n on kir joi tuksissaan ja l i i t t o to imikunnan sekä osastojen va l i s tus työssään k i inn i t e t t ävä suu r t a huomio ta ammati l l i seen työväen­liikkeeseen ja yleensä työväen luokan taloudell isen aseman koho t t amisen merki tykseen.

4 . L i i t t o to imikun ta ve lvoi te taan Suomen A m m a t t i ­y h d i s t y s t e n Keskusl i i ton johdon kanssa neuvot te le ­m a a n työläisnuorison keskuudessa ha r jo i t e t t avan ammat i l l i sen ag i t a t io työn sopivista muodois ta .

Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton Toimikunta.

Suhteemme valtiokirkkoon

Yksi t ä rke impiä oh je lmakysymyks iä sosia l idemokraat t isen nuorison jä r jes tö to iminnan a lkuajo i l ta s aakka on ol lut suh­t a u t u m i n e n val t ioki rkkoon ja myöskin uskonnolliseen h u r m a -henkisyyteen. Alus ta a lkaen esi tet t i in k i in teäs t i v a a t i m u s kir­kon ja val t ion erosta sekä uskonnon vapaudes t a . V a a t i m u s uskonnon v a p a u d e s t a on saa tu to teu te tuks i , m u t t a k i rkon j a va l t ion ero on t o t e u t t a m a t t a . 1

K u n uskonnon vapaus oli saa tu , luu l iva t useatkin , e t t ä uskonnollisia kysymyks iä ja va l t iok i rkkoa koskeva t as ia t on työväenl i ikkeen tahol la loppuun käs i te l ty . Niin ei ku i t enkaan ole asian la i ta . Va ikka laki u skonnonvapaudes t a saat i inkin, ei se ole vielä työväes töä v a p a u t t a n u t ni iden käs i t te lys tä . Ma in i t semamme lain perusteel la ei ole va l t iok i rkos ta e ronnu t kuin pieni osa kaikkein t ie tois inta työväes töä . Val t ioki rkon va iku tusva l t a on edelleenkin a r v a a m a t t o m a n suuri ja porvar i s ­t o m m e osaa s i tä va l t aa menestyksel lä k ä y t t ä ä omien luokka-pyy t e i t t en sä palvelukseen. Missä ikinä k ö y h ä n työlä is joukon ja t yönan ta j a in edu t j o u t u v a t vas takka in , siellä j ä lk immäinen po ikkeukse t t a saa t u k ea va l t ioki rkon ja sen pa lkkapa imen ten taho l ta . O n p a va l t ioki rkon auk to r i t ee t t i j a va iku tusva l t a a s e t t u n u t silloinkin t yöväen luokkaa vas t aan , kun työväen­l u o k k a on j o u t u n u t porvar i s ton väkiva l lan uhriksi , vieläpä kir-

11

kon pa lkkapa imene t o v a t olleet t ehokka ina väk iva l lan yl ly t ­tä j inä j a har jo i t ta j inakin . K u n t ä m ä n t i edämme, niin käsi­t ä m m e myöskin, e t t ä työläisnuoriso e i voi v ä l i n p i t ä m ä t t ö m ä n ä s u h t a u t u a edellä main i t semi imme seikkoihin.

Tais te lu va l t iok i rkkoa ja sen va iku tu sva l t a a v a s t a a n muo­dos taa siis edelleenkin yhden työläisnuorison oh je lmakysymyk-sen. Si tä ta is te lua on k ä y t ä v ä v a k a v a n va l i s tus työn avul la , eikä missään tapauksessa s u h t a u d u t t a v a as iaan kevytmiel ises t i j a h a r k i t s e m a t t o m a s t i . On muis t e t t ava , e t t ä t yöväes tön kes-kuudessakin on pal jon sellaisia yksilöitä, j o t k a p i t ä v ä t uskon to -k y s y m y s t ä er i t tä in a r k a n a tunneas i ana ja he use immiten sekoit­t a v a t toisiinsa va l t iok i rkon ja uskonnon, p i t äen val t ioki rkkoon kohd is tuv ia arvoste luja uskontoon kohdis tuvina .

Pap i s to koe t t aa kaikin keinoin juu r i tässä suhteessa so tkea käs i t te i tä , vä i t t ä en joka is ta k i rkkoon kohd i s tuvaa arvos te lua n.s . j u m a l a n pi lkaksi . Onhan m a a s s a m m e s a t t u n u t lukuisia t apauks ia , jolloin k i rkonmies ten to imes ta on nos t e t t u j uma lan ­p i lkka-syy t t e i t ä va l t ioki rkos ta es i te t ty jen arvostelujen joh­dos ta . P a p i s t o m m e on y l ipäänsäkin y r i t t ä n y t sel i t tää sosiali­demokraa t t i en olevan jumalanp i lkkaa j i a ja siis erääl lä t ava l la moraa l i t tomia , kaikkien »kunnon ihmisten» ha lveks i t t av ia hylkiöi tä . N ä m ä pap i s tomme e s i t t ä m ä t vä i t t ee t ova tk in osit­t a i n t ehonnee t yksinker ta iseen val t ioki rkon henkisessä hol­houksessa e lävään kansaan .

Samal la kun virallisen k i rkkomme t aho l t a on k i i hdy t e t t y sos ia l idemokraa t t i s ta l i ike t t ä v a s t a a n k ä y t y ä ag i ta t io ta , niin samal la myösk in eri n imiset uskonnoll iset l a h k o k u n n a t ova t k o e t t a n e e t l aa jen taa v a i k u t u s v a l t a an s a työväes tön keskuu­teen. K u n va l t iok i rkko on to iminnal laan a n t a n u t a ihe t t a arvos­te luun, ova t l a h k o k u n n a t si i tä saaneet e r inomais ta ag i ta t io-a ihe t t a työväes tön keskuudessa har jo i t tamal leen toiminnal le . Y k s i n k e r t a i s i m m a n k a a n ihmisen ei ole ol lut va ikea t a käs i t t ää , e t t ä va l t iok i rkomme s u h t a u t u m i n e n t y ö n j a p ä ä o m a n väliseen sekä yhteiskunnal l iseen ta i s te luun on pakos tak in h e r ä t t ä n y t työväes tössä k a t k e r u u t t a . T ä h ä n t ie to isuuteen pe rus tuen o v a t epäi lemät tä- erilaisten, köyhäl is tön keskuudessa v a i k u t t a v i e n , uskonlahkojen to imin taoh jee t muodos t e t t u . N i i s t ähän useim­m a t vars in anka ra s t i a rvos te leva t va l t iok i rkkoa j a sen pa lkka-paimenia , v e d o t e n erikoisesti siihen tosiasiaan, e t t ä k i rkko on m u o d o s t u n u t r ikkaiden asianajajaksi j a e t t ä köyhien to ivee t j ä t e t ä ä n sillä tahol la huomioon o t t a m a t t a . Erikoisest i myösk in usea t l a h k o k u n n a t v e t o a v a t a rvos te lussaan siihen tosiasiaan, e t t ä virall inen k i rkkomme ei ole r a u h a n ja h y v ä n t a h d o n , v a a n sodan ja väk iva l lan k i rkko.

On luonnoll is ta , e t t ä t ä m ä n t a p a i n e n p u h e v a i k u t t a a t yö ­väes tön keskuudessa puoleensa ve täväs t i , mis tä on seurauk-

12

sena, e t t ä useiden l ahkokunt ien pääas ia l l i s imman k a n n a t t a j a ­joukon m u o d o s t a v a t ka ikke in v ä h ä v a r a i s i m m a t työlä ise t . Sii tä ka ike t i myöskin joh tuu , e t t ä to is inaan jä r jes tyneidenkin työlä is ten m y ö t ä t u n t o on lahkolais ten puolella, v a i k k a p a heis tä ei mon ikaan niihin kuulu . Tosin kyl lä on jo i takin t apauks i a jolloin j o n k u n jär jes tö to iminnassakin m u k a n a olevan sos ia l idemokraat in m y ö t ä t u n t o on uskonnol l is ta l ahko la i suu t t a k o h t a a n ollut niin vo imakas , e t t ä he ova t ni iden piirissä ak t i i ­visesti työskennel leetkin . E i k ä meillä luonnoll isest ikaan ole ha lua eikä o i k e u t t a k a a n k e t ä ä n sii tä moi t t ia , e t t ä h ä n oman uskonnoll isen v a k a u m u k s e n s a m u k a a n on myöskin to iminu t .

M u t t a työläisnuorisolla on ku i tenk in oikeus jopa velvollisuus­kin arvostel la ja määr i te l lä k a n t a n s a uskonnollisiin liikkeisiin yleensäkin, samoin kuin olemme va l t iok i rkkoonkin n ä h d e n kan ­t a m m e m ä ä r ä n n e e t . Va ikka uskon to lahko t tosiasioihin vedo­ten a rvos te leva tk in va l t iok i rkon to imin taa , jopa os i t ta in samoilla perustei l la ku in sos ia l idemokraat i tk in , ni in he kui­t enk in po ikkeukse t t a v e t ä v ä t a rvos te lus taan meille oudo t j oh topää tökse t . K u n me l ähdemme a rvos te lussamme yhte is­kunnal l ise l ta poh ja l t a ja v ä i t ä m m e , e t te i asioita s aada kor­j a a n t u m a a n m u u t e n k u n työväen luokan lujan j ä r j e s täy tymisen ja o m a n to iminnan avulla, ni in uskon lahko t se l i t tävä t , e t t ä apu tulee va in rukoilemisen ja ka ikes ta yh te i skunnal l i ses ta t o iminnas t a syr jään v e t ä y t y m i s e n avulla . Tällöin siis lahko­k u n n a t k i n s a a r n a a v a t sellaista orjan oppia, j o t a e i kapi ta l i smin pa inos tukses ta v a p a u t u m a a n py rk ivä työläisnuoriso voi va i t i -ollen s ivuu t t aa .

Tällöin j o u d u m m e myöskin siihen, e t t ä uskon to on p i d e t t ä v ä jokaisen yksi ty isas iana , eikä si tä saa mil lään nimellä seko i t t aa esim. työväenl i ikkeeseen, jossa liikkeessä on uskonnoll is is ta kysymyks i s t ä hyv ink in eri t ava l la a ja t te levia , m u t t a jossa liikkeessä ku i t enk in m u k a n a olevat a j a t t e l eva t i tse työväen­l i ikkeen t e h t ä v i s t ä ja vars inaises ta p ä ä m ä ä r ä s t ä suurin piir­te in samal la tava l la .

Sos ia l idemokraat t i sen nuorison on k ä y t ä v ä e tu r in t amassa ta i s te lua ka ikkea sellaista va s t aan , mikä ehkäisee ja h i d a s t u t t a a t yöväen luokan jä r jes tymis tä . Tällöin meidän on myöskin v a k a u m u k s e m m e perusteel la u ska l l e t t ava s a n o u t u a ir t i va l t io­k i rkon holhoukses ta . Nyky i se tk in lai t a n t a v a t meille yksi­löinä mahdol l i suuden vä l i emme se lv i t tämiseen k i rkon kanssa , j a k u n lisäksi t o imimme niin, e t t ä ke r r an s a a d a a n va l t ion ja k i rkon ero to t eu te tuks i , ni in silloin on yksi osa ohje lmakysy-m y k s i s t ä m m e t o t e u t e t t u .

L ä h t e m ä t t ä laa jemmin se lv i t t ämään n y t kysymyksessä o levaa asiaa ja v i i t a t en aikaisempiin l i i t tokokouspäätöks i in , e h d o t a m m e edellä olevan perusteel la p ä ä t e t t ä v ä k s i :

13

1. L i i t tokokous keho i t t aa ka ikkia l i i t tomme jäseniä j a t k a m a a n t a r m o k k a a s t i t a i s te lua k i rkon e ro t t ami ­seksi va l t ios ta ja sen va iku tusva l l an heikentämiseksi , jolloin l i i ton j ä sen ten olisi henki lökohtaises t i n ä y ­t e t t ä v ä toisille es imerkkiä k i e l t äy tymäl l ä n o u d a t t a ­m a s t a kirkollisia t apo ja yksi tyisessä e lämässään.

2 . H u o m a u t t a e n , e t t ä uskon to on jokaisen yks i ­tyisasia, l i i t tokokous keho i t t a a l i i ton jäseniä p ä ä t t ä ­väs t i v a s t u s t a m a a n uskonnoll is ta h u r m a h e n k i s y y t t ä , va rs ink in jos se pyrk i i p e s i y t y m ä ä n työväen jä r jes ­töihin s i ten l a m a a n n u t t a e n työväes tön sosialist ista luokkata i s te lua .

3 . Tais te lua va l t iok i rkkoa samoin kuin uskonnol­l ista h u r m a h e n k i s y y t t ä k i n v a s t a a n on suor i t e t t ava v a k a v a n va l i s tus työn avulla, v ä l t t ä e n sellaisia o t te i ta , j o t k a an t a i s i va t a i h e t t a v ä i t t ä ä yliolkaisen j a pi lkal­lisen es i intymisen olevan kysymyksessä .

Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton Toimikunta.

Sotilaskysymys.

Sosial idemokraat t isen työläisnuorison per iaat teel l inen k a n t a sot i laskysymyksessä on tu l lu t meidänkin maas samme kyll in selväst i es i te tyksi kaikissa niissä l i i t tokokouksissa, joissa t ä t ä k y s y m y s t ä l i i ton perus tamisen , vuoden 1906 jä lkeen on käsi­te l ty . Tosin on er imiel isyyt tä j onkun ve r ran ol lut lähempiä vaa t i ­muks ia koskenees ta mene t t e ly t avas t a , jos ta on a ikoinaan t e h t y hyv ink in erilaisia pää töks iä , m u t t a i tse py rk imys ja p ä ä m ä ä r ä o v a t sii tä h u o l i m a t t a pysynee t samoina.

Sos.-dem. työläisnuoriso kä s i t t ä ä mil i tar ismin ilmiöksi, joka on oleellinen ja omina inen kaikil le luokkayhte iskunni l le . As te as tee l ta on mil i tar ismi k e h i t t y n y t si ten a i k a m m e suur immaks i raakalais i lmiöksi , joka p i t ää ihmiskun taa ainaisen sodan u h k a n edessä — sodan, j onka sy t t yminen nykyisen t ekn i ikan a ikakau­della u h k a a i hmiskun taa hirveillä kärs imyksi l lä ja kokonaisia kansoja s u u n n a t t o m a l l a tuhol la .

Kapi ta l ismil le on mil i tar ismi a ina ol lut vo imakka in l i i t to­lainen, j o n k a avu l la se on y r i t t ä n y t r a t k a i s t a niin sisäiset ku in u lkonaise tk in pu lmakysymyksensä . Milloin on ol lut kysymys uusien markkina-a lue iden va l t auks i s t a on siinä t u r v a u d u t t u mil i tar ismiin. K u n sorrossa ja puu t teessa e lävä t kansanker rokse t ova t i lmaisseet oleviin oloihin t y y t y m ä t t ö m y y t t ä ja nousseet

14

v a a t i m a a n o ikeut ta , on mil i tar ismia k ä y t e t t y sen t u k a h d u t t a ­miseen ja kun kapi ta l i smi on j o u t u n u t umpiku jaan sekä hava in­n u t voi ton mahdol l i suutensa en t i ses tään supis tuneen, on tu r ­v a u d u t t u mil i tar ismin a p u u n .

T ie täen mil i tar ismin suur immaks i kapi tal is t isen y h t e i s k u n n a n m a h d i k s iomaksuu sos ia l idemokraat t inen työläisnuoriso lopulli­seksi p ä ä m ä ä r ä k s e e n mil i tar ismin ja sodan täydel l isen pois ta­misen j a p i t ää t ä m ä n p ä ä m ä ä r ä n t a v o i t t a m i s t a y h t e n ä t ä r ­k e i m p ä n ä t e h t ä v ä n ä ä n pyrkiessään sosialistiseen yh te i skun­t a a n . J a j oudu t t aakseen t ä m ä n p ä ä m ä ä r ä n s a a v u t t a m i s t a t a h t o o se jo ' nykyisenkin yh te i skunta jä r jes te lmän val l i tessa voimiensa m u k a a n to imia mil i tar ismin va l lan vähentämiseks i .

L i i t t o m m e ohjelmassa on sot i laskysymyksel lä ol lut a ina v i ime vuosiin as t i e n e m m ä n per iaat teel l inen kuin käytännöl l i ­nen merki tys , j oh tuen siitä, e t t ä maas samme e i l i i t tomme perus­t amisen jä lkeen ennen v u o t t a 1918 ollut ko t ima i s t a sotalai­t o s t a la inkaan, m u t t a Suomen t u l t u a i tsenäiseksi k i i ruh t i myösk in meidän val lassa oleva po rva r i s tomme m u o d o s t a m a a n vakina isen sotala i toksen ja vak i innu t t i sen rinnalle luokkaher -r u u t e n s a v a r m i m m a k s i tueks i vielä vapaaeh to i se t asekaar-t insa , suoje luskunnat . Näiden yl läpi toon sekä kaikki in muihin mil i tar is t is i in t a rko i tuks i in on senjälkeen vuosi vuode l t a kulu­t e t t u y h ä suurempia summia kansan raskaas t i kokoamia va ro ja ja samanaika ises t i on myöskin- vapaassa kansalaiselä-mässä maanpuo lus tuksen nimissä t a p a h t u v a mil i tar is t isen hengen l ie tsonta j a t k u v a s t i y l t y n y t j a s a a n u t y h ä rä ikeämpiä muoto ja . Koululaisnuorisoa on moninais ia keinoja k ä y t t ä e n k a s v a t e t t u yl t iö- isänmaal l isuuteen ja sodan ihannoimiseen. Vars inaisen kansan keskuudessa t a a s p y r i t ä ä n samoihin pää­määr i in i lma- ja kaasupuolus tusyhdis tyks iä peruste lemal la j a moni l la muil la samansuunta is i l la keinoilla.

Kaiki l la näi l lä to imenpi te i l lään on porvaris to- s a a t t a n u t m a a m m e m u u t a m a s s a vuodessa E u r o o p a n mil i tar is t is impain m a i d e n joukkoon, j a o n t ä m ä t a p a h t u n u t kansan v a u r a s t u m i ­sen, s ivistys- ja ku l t t uu r i e l ämän sekä t yö t ä t ekevän - väes tön k ipeäs t i ka ipaamien yhte iskunnal l i s ten uud i s tus ten kus t an ­nuksel la . Ja kun taantumuksel l i s i l la piireillä on a rmei jaan sen näennä ises tä kansanva l t a i suudes ta huo l ima t t a suuri va iku tus ­va l t a , niin o v a t siinä päässeet v a i k u t t a m a a n ki ihkoi levat se ikkai l i ja t j a suursuomihaavei l i ja t , s aa t t aen m a a n sodan par­t aa l l e ja jo ke r ran myöskin kansanva l ta i sen val t io jär jes tyksen v a a r a a n .

Edel lä v i i t a t u t seikat , yhdessä sen tosiasian kanssa, e t t ä so ta n y k y i s t e n murhavä l ine iden a ikakau tena , ellei sen s y t t y m i s t ä p y s t y t ä ehkä isemään, tulee m u o d o s t u m a a n siihen joutunei l le suoranaiseksi tuhoks i , ova t t ehnee t meidänk in oloissamme

15

so t i laskysymykses tä jär jestyneelle työväestöl le ja e r i t t ä ink in työläisnuorisolle en t i s tä suuremmassa määr in myöskin käy ­t ä n n ö n kysymyksen .

Meidän m a a m m e sosia l idemokraat t i sen nuorison on y h d y t ­t ä v ä siihen äske t t ä in pidetyssä Sosialistisen T y ö v ä e n In te r -nats ional in kokouksessa es i t e t tyyn aja tukseen, e t te i r i i tä sodan tuomi t seminen v a a n se on t u h o t t a v a , t . s . p e r i a a t t e i t t e m m e mukaises t i on meidän jokapäiväisessä e lämässä ja ta is telussa t e h t ä v ä ka ikkemme mil i tar ismin kukis tamiseksi . Sodan seu­rauks i s ta t ie toisena l i i t tomme y h t y y kansainväl isen sosialis­t isen työväes tön vaa t imukseen , e t t ä yleiseen asevarus tus ten supis tamiseen on r y h d y t t ä v ä v i i p y m ä t t ä , o d o t t a m a t t a tois ten maiden a n t a m a a esimerkkiä, p ä ä m ä ä r ä n ä täydel l inen aseista­r i isuminen.

Siksi kunnes aseidenri isuminen on t o t e u t e t t u , l i i t tomme yhdessä sos.-dem. puolueen kanssa, sen ohjelman mukaises t i , toimii kaikin käy te t t äv i s sä olevin keinoin nykyisen sotala i tok­sen kansanva l ta i s tu t t amiseks i , vaa t ima l l a sotilaille myönne t ­t äväks i t ä y d e t kansala isoikeudet j a po i s te t t avaks i ka ikki epäin­himilliset ranga is tukse t sekä sot i la i ta t y l s i s t y t t ä v ä t har jo i tus­muodo t . Soti laiden palvelusaikaa on h u o m a t t a v a s t i lyhen­n e t t ä v ä .

Li i ton kaikkien jär jestöjen ja yks i ty i s ten jäsen ten on aseista-r i i sumisvaa t imuksen puoles ta r y h d y t t ä v ä ta rmol la ponnistele­m a a n ja t e h t ä v ä t unne tuks i nuorison keskuudessa sosialide­mokra t i an r a u h a n t a h t o .

Edel lä e s i t e t tyyn v i i t a t en e h d o t a m m e l i i t tokokouksen hyväk ­sy t t äväks i seuraavan pää tös lause lman:

1. Sos ia l idemokraat t inen Työläisnuorisol i i t to y h t y y Sosia l idemokraat t isen Puolueen sot i lasohjelmaan ja a n t a a kanna tuksensa t ä m ä n ohjelman mukaisel le puolueen toiminnal le .

2 . Koska työläisnuoriso j ou tuu sotalai toksessa i lmenevis tä epäkohdis ta , pää l lys tön raakuuks i s t a ja vää r inkäy töks i s t ä en i ten kärs imään, on li i ton k i inn i t e t t ävä v a k a v a a huomio ta näihin ilmiöihin j a t o i m i t t a v a voimiensa m u k a a n näiden epäkoht ien pois tamisen ja palvelusajan lyhentämisen puoles ta sekä v a a d i t t a v a myöskin sotilaille t äys iä kansala is­oikeuksia .

3 . Li i ton kaikkien elinten ja jäsenten on työsken­ne l t ävä ase is tar i i sumisvaat imuksen to teu t t amiseks i ja p i d e t t ä v ä yllä kirjal l isuuden, puheiden ja luentojen muodossa sekä yksi tyisessä seuraelämässä sodan­vas ta i s ta henkeä . Li i ton ä ä n e n k a n n a t t a j a n on myös-

16

kin kirjoituksien k a u t t a työskenne l t ävä s a m a n pää ­m ä ä r ä n puolesta .

4. Kaikissa käytännöl l is issä toimissa tu lee osasto­jen ja j äsen ten n o u d a t t a a l i i ton ja sos.-dem. puolueen a n t a m i a ohjeita.

Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton Toimikunta.

Yhteistyö Työväen Urheiluliiton ja Sos.-dem. Työläisnuoriso­liiton välillä.

Työväenl i ikkeen a lkuvuos ina keski t ty i kaikenla inen t y ö v ä e n sivistyksell inen sekä ruumii l l inen e t t ä henkinen to imin ta enem­m ä n erillisten järjestöjen piiriin. Täl lais ina jär jestöinä ol ivat l äh innä työväenyhd i s tykse t , joiden alaisina to imiva t n ä y t t ä m ö ­jä lauluseura, nais ten ompeluseura, puhujaseura , usein nuor iso-osasto j a urhei luseura j . n . e . Nä in k a n t o i v a t ka ikki kor tensa yhteiseen kekoon. Työväenl i ikkeen laajeneminen joh t i kui ten­kin p ian siihen erikoistumiseen, mikä meillä n y k y j ä ä n on ole­massa: moninaisi in t yöväen keskusjärjestöihin, joilla kaikil la myös on perusjär jes tönsä t a i n i i tä v a s t a a v a t . Tällä er ikois tumi­sella on ol lut ja edelleenkin on o m a t e tunsa; t yö on kul lakin erikoisalalla s y v e n t y n y t j a vo imakkaas t i k e h i t t y n y t . Es imerk­k inä t ä s t ä ma in i t t akoon va in urhe i lu to imin ta . M u t t a erikois­t uminen on t u o n u t myös e räänla i s ta ha j ana i suu t t a työväen­li ikkeen kokonaisuuteen . Pa ikkakunna l l i se l t a n ä k ö k a n n a l t a asiaa tarkas te l lessa h u o m a a esim. e t t ä mone t tover i t ha r ras ­t a v a t va in er ikoisalaansa e ivä tkä juur i m u u s t a p i i t t aa . Toi­saa l ta t a a s ova t i n n o k k a i m m a t j a työväenl i ikkeen kokonai ­s u u t t a silmällä p i t ä v ä t tover i t pulassa sen vuoksi , e t t e ivä t voi j a k a a a ikaansa ja h a r r a s t u s t a a n kaikkeen, missä tekisi mieli olla m u k a n a .

N y t t u n t u u si l tä "kuin t ä m ä er ikois tuminen olisi s a a v u t t a ­massa hu ippunsa . Päiväjär jes tykseen tulee pakos tak in sosialis­t isen sivistys- j a ka sva tus työn y h t e n ä i s t y t t ä m i s k y s y m y s . Työ­väenjär jestöjen välil lä on s aa t ava suu rempaa y h t e n ä i s y y t t ä ja yh te i s to imin taa . T ä t ä sosialistisen k a s v a t u s t y ö n yh t enä i s t y t -t ämi s t ä on p o h d i t t u m.m. Sosialistisen Nuor iso in terna ts ionaa-lin piirissä. Main i tun in te rna ts ionaa l in 1929 Wienissä p i d e t t y kongressi k i inni t t i as iaan ansa i t t ua huomio ta ja kehoi t t i eri maiden lii t toj a p y r k i m ä ä n yh te i s työhön tois ten t yöväen sivistys-ja kasvatus jär jes to jen kanssa . Pää töksessä s ano taan m.m. : »Tämän yh te i s työn t e h t ä v ä n ä t ä y t y y olla — l o u k k a a m a t t a

17

» k u i t e n k a a n to is ten kasvatus jär jes to jen i t senä i syy t tä —• seuraa­v a t kohda t : 1) on luo tava koko työväen l i ike t t ä v a r t e n yh te inen kasva tusohje lma; 2) on po i s t e t t ava ka ikki k a h n a u s k o h d a t eri kasvatus jär jes to jen välil lä ja p y r i t t ä v ä a ikaansaamaan sopi­muks ia eri järjestöjen to iminta-a lueis ta ; 3) on ra jo i t e t t ava eri jär jestöjen to imin ta ni iden omien to imintapi i r ien mukaan ; ja 4) on huo lehd i t t ava siitä, e t t ä määr i te l tä is i in se väh in sosialisti­sen k a s v a t u s t y ö n mää rä , jos ta j onkun p a i k k a k u n n a n prole taa­r inen väes tö on s a a t a v a osalliseksi.»

In t e rna t s ionaa l imme ohjeiden m u k a a n on l i i t tomme t eh t ä ­v ä n ä siis edistää työväenjär jes tö jen väl is tä yh te i s to imin taa l äh innä sosialistisen henkisen kasva tuksen kanna l t a . K y s y m y s tu lenee koko laa juudessaankin a ikanaan työväenl i ikkeemme ja l i i t tomme ra tka i s t avaks i . Käytännöl l i ses t i ka t soen lienee t a r ­ko i tuksenmuka is ta , e t t ä l i i t tomme r y h t y y käs i t t e l emään kysy­m y s t ä ensiksi n i i t ten jär jestöjen kohda l ta , j o tka lähinnä työs ­ken te l evä t yhteisellä työkentä l lä . Ja näin jou tunee myös esille k y s y m y s työväen urheilujärjestöjen ja nuorisojärjestöjen suh­te is ta .

Työväen urheiluli ike ja työläisnuorisoli ike to imiva t s a m a n nuorison, työläisnuorison piirissä. ^Periaatteellisesti ka tsoen on väär in , e t t ä t yöväen ruumii l l inen ja henkinen k a s v a t u s kilpaile­v a t keskenään . Sii tä kärsi i läh innä henk inen k a s v a t u s . Sosia­l ist inen Urhei lu in terna ts ionaal i onkin v. 1929 kongressissaan h y v ä k s y m ä s s ä kasvatusohje lmassa o m a k s u n u t oikean peri­aa t t een : »Periaat teessa on p i d e t t ä v ä voimassa, e t t ä ihminen on yksilö ja nä in ollen ei ruumii l l i s ta ja henkis tä k a s v a t u s t a voida e ro i t t aa tois is taan. — Käytännöl l isessä kasva tus työssä es ' in tyy ku i t enk in selvästi kaksi suun taa , toinen, joka panee pääpa inon ruumi inhar jo i tuks i in j a toinen, joka t ä h t ä ä enemmän henkiseen sivistykseen.» M u t t a nä iden suunt ien välillä on s a a t a v a yhte is ­to imin ta . Sii tä s ano taan ohjelmassa: »SUI y l läp i tää val iokun-t iensa avulla säännöll is tä y h t e y t t ä to is ten jär jestöjen kanssa, j o tka ha r jo i t t ava t sosialistista k a s v a t u s t a (m.m. sosialistisen nuor isointernats ionaal in kanssa) . Se o t t a a osaa t a p a h t u v i i n neuvot te lu ih in ja suosit telee mahdol l i s imman pi tkäl le menevää köyhäl i s tön kaikkien sivistys- ja kasvatus jär jes to jen yhte is­työtä .»

Molemmat in te rna ts ionaa l i t ova t siis periaat teel l isest i samalla kannal la . T ä h ä n no jau tuen olisi maassammekin työläisnuorison sosialistisen henkisen kasva tuksen tehostamismielessä pyr i t ­t ä v ä a i k a a n s a a m a a n yh te i s to imin ta T U L : n j a l i i t tomme välillä. K u n k y s y m y s on vas t a alkuasteel la , eikä m i t ä ä n neuvot te lu ja asiasta ole k ä y t y , niin on va ikea ta esitellä n i i tä muoto ja , jo i ta k ä y t t ä e n t ä m ä yh te i s to imin ta pa rha i t en järjestyisi . Kaikkein t ä r k e i m p ä n ä on ku i t enk in p ide t t ävä , e t t ä yhteistoiminnan peri-

2 — Työläisnuorisol. Alustukset ja Esitykset.

18

aate sosialistiseen kasvatukseen nähden tunnustetaan ja e t t ä l i i t t o to imikun ta o ikeu te taan neuvo t t e l emaan as ias ta T U L : n johdon kanssa .

Edel lä sano tun perusteel la e h d o t a m m e p ä ä t e t t ä v ä k s i :

1. No jau tuen sekä Sosialistisen Nuor isoin ternats io-naal in e t t ä Sosialistisen Urhei lu in terna ts ionaal in kas­vatusohje lmiin p i t ä ä l i i t tokokous s u o t a v a n a yhte is­to iminnan a ikaansaamisen sosialistisessa ka sva tuk ­sessa T U L : n ja l i i t t omme välil lä ja keho i t t aa l i i t to-t o i m i k u n t a a puoles taan h a k e m a a n neuvo t t e lumahdo l ­l isuuksia.

2 . Pi i r i jär jes töt ja osas tot ova t o ikeu te tu t jär jes tä­m ä ä n paikall isest i t ä t ä yh te i s to imin taa , m u t t a on nä iden jär jestöjen kysymyksen ollessa nä in a lkuva i ­heessa, yleensä n e u v o t e l t a v a as ias ta myös l i i t to toimi-k u n n a n kanssa.

Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton Toimikunta.

Valistustyö.

L i i t t o m m e to imin ta pe rus tuu pyrk imykseen koota liiton j äsenyyteen Suomen työläisnuoriso sekä va l i s taa ja k a s v a t t a a s i tä sos ia l idemokraat t i sen maa i lmanka t somuksen mukaisessa hengessä kunnoll iseksi taistel i jajoukoksi t yöväen luokkata is -teluarmeijal le . Nä iden py rk imys t en tulee myöskin olla perus­ohjeena kaikessa liiton suor i t t amassa val is tus työssä .

Vars inainen sosialistinen kasva tus - ja kou luu tu s työ on suo­r i t e t t a v a jäsenis tön keskuudessa m u t t a sen ohella on myös­kin j a t k u v a s t i huo lehd i t t ava n .s . h e r ä t t ä v ä s t ä va l i s tus työs tä , jolla vede t ään uusia joukkoja liiton jäsenyyteen .

Viime m a i n i t t u u n va l i s tus työhön onkin läh immässä vas ta i ­suudessa k i inn i t e t t ävä ent i s tä e n e m m ä n huomiota , sillä poliit­t i s ten olosuhteiden m a a s s a m m e vi ime aikoina j onkun ver ran ent i ses tään m u u t u t t u a on myöskin sosia l idemokraat t isen ( va l i s tus työn t a r v e l i sään tyny t .

L ä h i n n ä h e r ä t t ä v ä ä j a he rä t t e i t ä a n t a v a a va l i s tus työ tä s i lmälläpi täen on vakinaisen jär jes tä jän saamis ta l i i ton pa lve­lukseen p ide t t y jo t ä h ä n ast isessakin to iminnassa v ä l t t ä m ä t t ö ­m ä n ä ja . on sellaisen saamiseen edelleenkin py r i t t ävä . Li i ton taloudell isen aseman ollessa nykyisel lään' on ku i tenk in t y y ­d y t t ä v ä k ä y t t ä m ä ä n jär jes tä jää va in niin k a u a n kuin v a r a t sen sal l ivat . Jä r jes tä jän t y ö on nä in ollen myöskin suunna t -

19

t a v a e tupäässä ni iden piiri järjestöjen alueille, joilla ei ole t i l a i suu t t a k ä y t t ä ä omia järjestäjiä, ja on piirijärjestöjen, j o tka jär jes tä jän s aava t käy te t t äväkseen , osa l l i s tu t tava mahdoll i­suuksiensa m u k a a n sen pa lkkaukseen . Samoin on he rä t t e i t ä an tavassa val is tus työssä myöskin osastojen jär jestämil lä hyökkäys - j a va l i s tusmatkoi l la k o r v a a m a t t o m a n suuri merk i tys ja olisikin ni iden to imeenpano s aa t ava kaikkial la liiton toi­minta-alueel la en t i s tä yleisemmäksi . L i i t t o to imikunnan on p y r i t t ä v ä mahdol l isuuksiensa m u k a a n ed i s t ämään osastojen oma-aloi t te is ta , ni iden omas t a to imintapi i r i s tä ulospäin suun­t a u t u v a a va l i s tus to imin taa .

Li i ton to imin taa ja oh je lmakysymyks iä käsi t te levien kirjoi­t u s t e n ju lkaisemis ta puoluelehdissä on p y r i t t ä v ä t e h o s t a m a a n ja h e r ä t e t t ä v ä siinä ta rkoi tuksessa uudelleen to imin taan m.m. a ikaisemmin to iminu t sanomaleh t ipropagandajaos to . Myöskin liiton oh je lmakysymyks iä ja t a rko i tusper iä käsi t te levien lento­kir jasten ja -lehtien pa ina t tamisessa olisi p ä ä s t ä v ä siihen, e t t ä ni i tä voitaisi in j a k a a a inakin kaikkein tä rke impien val is tus-toimien ja pol i i t t i s ten t a p a h t u m a i n ollessa kysymyksessä .

Osastojen sisäisen to iminnan e lvyt tämiseksi on l i i t totoimi­k u n n a n työskenne l t ävä uusien to imin tamuoto jen k ä y t ä n t ö ö n saa t tamiseks i ja täl löin k i inn i t e t t ävä erikoisesti huomio t a kaikki in r y h m ä - j a joukkotoimi in . Jo käy t ännössä olevia j oukko to imin t amuo to j a on v a k i i n n u t e t t a v a j a k e h i t e t t ä v ä m .m. hankk imal l a osastoille sopivaa ohjelma-aineistoa sekä an t ama l l a ka ikkia m u i t a mahdoll is ia neuvoja ja ohjeita.

Vi ikkokokous to imin taa on edelleenkin p i d e t t ä v ä osastojen sisäisessä to iminnassa keskeis impänä va l i s tus työmuotona ,

;jossa varsinaisen har joi tus- ja va lmennus työn tulee t a p a h t u a . S i tävas to in syväll isempi opiskelutyö on suor i t e t t ava opin to­kerhojen avulla jollainen pitäisi olla kaikil la osastoilla. Er i -

.koisesti on osastojen k i inn i t e t t ävä kerhotyössään huomio ta sosialismin opiskeluun ja l i i t to to imikunnan olisi osastojen kerho ja s i lmälläpi täen l a ad i t t ava m .m. mahdol l i s imman help­pota ju inen ja j ous t ava sosialismin alkeiden opiskelusuunni­te lma. Op in toke rho to iminnan y h ä yleisemmin käyn t i in saa t ­t amiseks i on l i i t t o to imikunnan työskenne l t ävä yhte is to imin Työväen Sivistysli i ton kanssa . Kerho to iminnan r innal la on myöskin ed i s t e t t ävä k i r jas to to imintaa . .

L i i ton kirjeellinen opintokurss i p ide t ään edelleenkin toimin­nassa t ä y d e n t ä m ä l l ä ja uusimal la siinä jo olevia sekä l isäämällä siihen uusia opiskeluainei ta .

Ammat i l l i s t a va l i s tus työ tä on liiton jäsenis tön keskuudessa suor i t e t t ava ja on l i i t to to imikunnan työskenne l t ävä nuorison ammat i l l i sen jä r jes täy tymisen edistämiseksi yhte is to iminnassa A m m a t t i y h d i s t y s t e n Keskusl i i ton kanssa .

20

Ra i t t i u sva l i s tu s työ tä on suo r i t e t t ava l i i ton jäsen is tön ja myöskin m u u n työläisnuorison keskuudessa ja sen t ehos tami ­seksi o l t ava yhte is työssä Sos.-dem. Rai t t ius l i i ton kanssa .

L i i t t o to imikunnan on t ä h ä n a s t i s t a k ä y t ä n t ö ä n o u d a t t a e n j ä r j e s te t t ävä toimihenki löiden kasva t t amiseks i sopivin väli­ajoin koko m a a t a k ä s i t t ä v ä t opas tuskurss i t , joille aikovien liiton j ä sen ten osanoton helpot tamiseksi on myöskin osastojen j a p i i r i to imikunt ien m y ö n n e t t ä v ä apuraho ja .

Paikal l is ia ja maakunnal l i s ia lyhyempiaikais ia kursseja on e tupäässä p i i r i to imikunt ien p y r i t t ä v ä yhdessä l i i t totoimi­k u n n a n kanssa j ä r j e s tämään . Muiden t y ö v ä e n keskusjär jestö­jen to imeenpanemil le kursseille on l i i t to to imikunnan jär jes te t ­t ä v ä nuor isol i iket tä käs i t te leviä luentoja ku ten t ä h ä n k i n asti .

L u e n t o t o i m i n t a a on myöskin p i d e t t ä v ä yllä jär jes tämäl lä n.s . luento- ja neuvot te lukokouks ia , joissa luentojen lisäksi keskuste l laan eri kysymyks i s t ä ja joilie osanot taj iksi k u t s u t a a n useimpien lähekkä in toimivien osastojen jäseniä.

Piirisihteereille olisi vuos i t t a in j ä r j e s te t t ävä yhte inen neuvot ­te lukokous , jossa pohd i t aan e tupäässä käytännöl l i s iä nuoriso­to imin t aa koskevia kysymyks iä .

Läh innä j ä s e n m ä ä r ä n l isäämistä s i lmäl läpi täen on joka vuosi j ä r j e s te t t ävä val is tusvi ikko, j onka a ikana to imeenpan tav i in t i laisuuksiin on l i i t to to imikunnan h a n k i t t a v a osastoille kirjal­lista ohje lma-apua. Samoin v ie te tään vuos i t ta in joulukuul la liiton kirjall isuusviikkoa, j o n k a a ikana työskennel lään li i ton ä ä n e n k a n n a t t a j a n ja yleensä sosialistisen kirjal l isuuden levit­t ämiseks i .

L i i t t o to imikunnan on t a rko in s eu ra t t ava osastojen t o imin t aa j a va lvo t t ava , e t t ä ka ikk i l i i t t o t eh t ävä t t u l eva t a ikanaan j a kunnoll isest i suor i te tuiksi . Samoin on l i i t to to imikunnan seu­r a t t a v a ulkolais ten toveri jär jestojen k ä y t t ä m i ä va l i s tus työ-menete lmiä j a t o imin t amuo to j a sekä o t e t t a v a n i i tä k ä y t ä n t ö ö n myöskin l i i ton val is tus työssä sikäli ku in ne meikäläisi in oloihin sove l tuva t .

E h d o t a m m e kokouksen p ä ä t e t t ä v ä k s i :

1) L i i t t o to imikunnan on va l i s tus työssään j a t k u v a s t i p y r i t t ä v ä k o k o a m a a n työläisnuorisoa l i i ton jäsenyy­teen ja k a s v a t e t t a v a jäsenis töä sos ia l idemokraat t i ­sen, maa i lmanka t somuksen mukaisessa hengessä ja on li i ton kaikkien jär jes tö-orgaanien ja yks i ty is ten j ä sen ten t ä t ä p y r k i m y s t ä voimiensa m u k a a n edis­t e t t ä v ä .

2) Li i ton palvelukseen k i inn i t e t ään jär jes tä jä niin p ian kuin v a r a t sen sal l ivat ja on toimi, jos suinkin mahdol l i s ta p i d e t t ä v ä vakinaisena. Li i ton jär jes tä-

21

j än työ on k o h d i s t e t t a v a e tupäässä ni iden piirijärjes­töjen alueelle, j o t k a e ivä t ole t i laisuudessa k ä y t t ä m ä ä n omia järjestäj iä. Piir i järjestöjen, joiden alueella jär jes tä jä to imi i on mahdol l isuuksiensa m u k a a n osa l l i s tu t tava sen pa lkkaukseen .

3) L i i t t o to imikun ta julkaisee agitatsionikir jasia ja -lehtisiä, e tenkin tä rke iden pol i i t t i s ten t a p a h t u m i e n ja l i i t totoimien kysymyksessä ollessa sekä a n t a a osasto­jen agi tats ioni- y n n ä muihin t i laisuuksiin kirjal l ista ohje lma-apua ja tekee puolueleht ien k a u t t a l i i ton t o imin t aa tunne tuks i .

4) Uusien to imin tamuo to j en k ä y t ä n t ö ö n s a a t t a m i ­seksi on l i i t to to imikunnan j a t k u v a s t i t yöskenne l t ävä j a p y r i t t ä v ä v a k i i n n u t t a m a a n j a k e h i t t ä m ä ä n eten­kin ka ikkia r y h m ä - j a joukko to imin tamuoto ja , hankk i ­mal la osastoille t ä h ä n t a rko i tukseen sove l tuvaa ohjel­mis toa sekä an t ama l l a tarpeell is ia neuvo ja ja ohjei ta.

5) Osastojen op in tokerho to imin taa on l i i t to toimi­k u n n a n yhte i svoimin Työväen Sivistysli i ton kanssa p y r i t t ä v ä j a t k u v a s t i k e h i t t ä m ä ä n j a k i inn i t e t t ävä kerhoto iminnassa erikoisesti osastojen huomio sosia­l ismin opiskeluun, l aa t imal la tässä ta rkoi tuksessa m.m. osastojen kerhoja s i lmäl läpi täen sosialismin alkeiden opiske lusuunni te lman. Samoin on l i i t totoimi­k u n n a n o p a s t e t t a v a osastoja kirjojen hank innassa laa t imal la luet te loja ni is tä kirjoista, joiden hankk i ­mis ta osastojen j a ni iden j ä sen ten k ä y t t ä m i i n työväen-kir jastoihin vo idaan suositella.

6) Li i ton kir jeopis toa keh i t e t ään uusimal la siinä jo olevia ja l isäämällä siihen uusia opiskeluainei ta .

7) Nuor ison ammat i l l i sen j ä r j es täy tymisen edis­tämiseksi on l i i t to to imikunnan t o i m i t t a v a läheisessä yhte i s to iminnassa A m m a t t i y h d i s t y s t e n Keskusl i i ton kanssa.

8) Ra i t t iusva l i s tus työn tehostamiseksi työläis­nuorison keskuudessa p i t ää l i i t tokokous l i i ton osasto­jen yh t e i s työ t ä Sos.-dem. Rai t t ius l i i ton kanssa t ä r ­keänä .

9) Toimihenki löiden kasva t t amiseks i on l i i t totoimi­k u n n a n joka to inen vuosi j ä r j e s t e t t ävä kaksi v i ikkoa kes t ävä t koko m a a t a k ä s i t t ä v ä t opas tuskurss i t .

10) Mikäli mahdol l i s ta j ä r j es te tään vuos i t t a in ennen syys to imin takauden a lkamis ta piirisihteereille yh te i ­nen neuvo t te lukokous .

11) J o k a vuosi j ä r j es te tään li i ton val is tusvi ikko, j o n k a a ikana työskennel lään e tupäässä j ä s e n m ä ä r ä n

22

»Työläisnuoriso.»

Tärkein sija l i i t tomme val is tus työssä on a n n e t t a v a äänen­kanna t t a j a l l e »Työläisnuorisolle» ja niinollen on sen l ev i t t ämis t ä p i d e t t ä v ä jokaisen osaston ja yks i ty i s ten l i i ton jäsen ten ehdot­t o m a n a velvol l isuutena.

T ä s t ä keskeisestä a semas t aan ja ka ik is ta vuosien kuluessa t ehdy i s t ä ve lvo i t t av i s ta pää töks i s t ä h u o l i m a t t a e ivä t ku i t en­k a a n edes ka ikk i osastot , l i i ton yksi ty is is tä jäsenis tä p u h u m a t t a ­kaan , ole o m i s t a n u t lehdelle ja sen lev i t tämisen t ä rkey t een mi­t ä ä n huomio ta , v a a n n.s. kaunokir ja l l iset v i ikkolehdet t ä y t t ä v ä t he idän lukemis tarpeensa , mis t ä on seurauksena se, e t t ä mahdol ­l isuudet lehden j a tkuva l l e julkaisemiselle ova t l ev ikk imäärän ollessa nykyise l lään sangen heikot . Nykyisel le kus tan ta ja l l een t u o t t a a leht i vuos i t t a in h u o m a t t a v a n rahall isen t a p p i o n j a ka ikkein v ä h i m m i n on l i i to l lamme mahdol l i suuks ia sen kus­t a n t a m i s e e n .

Ä ä n e n k a n n a t t a j a n mene tys olisi ku i t enk in l i ikkeellemme tapp io , j onka ko rvaamis t a mil lään muul la val is tustoimel la voi­d a a n tusk in a ja te l lakaan. Sii tä t ie toisena on lehden levi tyksen ja taloudell isen r i i p p u m a t t o m u u d e n puoles ta j a tkuvas t i ponnis­t e l t ava , ja niin k a u a n kunnes mahdol l i suuksia i lmenee lehden o t tamiseen li i ton kus t anne t t avaks i , on l i i t to to imikunnan pyr i t ­t ä v ä j a t k a m a a n k u s t a n t a m i s t a koskevaa sop imus ta lehden ny­kyisen k u s t a n t a j a n kanssa sekä j a t k u v a s t i h u o l e h d i t t a v a myös­kin siitä, e t t ä leht i s isäl tönsä ja myöskin kokonsa puoles ta t ä y t t ä ä ne vaa t imukse t , m i t k ä liiton äänenkanna t t a j a l l e näissä­k i n oloissa vo idaan kohtuude l la ase t t aa .

Mitä tu lee lehden levi t tämiseen, niin olisi s i inäkin l i i t totoimi­k u n n a n käs i tyksen m u k a a n erinäisiä mahdol l isuuksia , joiden

l isäämiseksi. Myöskin omis t e t aan vuos i t t a in joulu­kuul la yks i vi ikko li i ton kirjall isuusviikoksi, l i i ton ä ä n e n k a n n a t t a j a n ja sosialistisen kir jal l isuuden levit­tämiseksi .

» 12) L i i t t o to imikunnan on va lvo t t ava , e t t ä ka ikk i l i i t t o t eh t ävä t t u l ev a t kunnoll isest i suor i te tuiksi . Lii t ­t o t o i m i k u n n a n on myöskin s e u r a t t a v a ulkolais ten tover i l i i t to jen va l i s tus työmenete lmiä j a t o imin ta ­muo to j a sekä o t e t t a v a ni i tä l i i ton to iminnassa käy ­t ä n t ö ö n sikäli ku in ne meikäläisi in oloihin sove l tuva t .

Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton Toimikunta.

23

k ä y t ä n t ö ö n o t t a m i s t a yleisemmin vo idaan r y h t y ä vakavas t i ha rk i t s emaan . Nyky i s t en k ä y t ä n n ö s s ä olevien »Työläisnuori­son» levi tys tapojen ( t i lausten h a n k i n t a ja i r tonumeroiden myyn t i ) lisäksi voitaisi in m.m. r y h t y ä n o u d a t t a m a a n , mikäl i mahdol l i s ta , kaikissa osastoissa s i tä t apaa , e t t ä »Työläisnuo­riso» t i l a t aan kaikille jäsenille osas ton varoil la. Erä i ssä osas­toissa qnkin jo asia tä l lä t avo in j ä r jes te t ty , eikä sen k ä y t ä n t ö ö n o t t a m i n e n y leensäkään k o h d a n n e v o i t t a m a t t o m i a vaikeuksia . Jäsenil le t i l a t tu jen leht ien r aho i t t aminen vo idaan jä r jes tää to imeenpanemal la t a r k o i t u s t a v a r t e n i l tamia ja juhlia, sekä o t t ama l l a v a s t a a n lahjoi tuksia ni i l tä jäsenil tä , j o tka ova t t i lai­suudessa ja t u n t e v a t velvoll isuudekseen h y v i t t ä ä osastoa saa­m a s t a a n lehdestä v a i k k a p a p ienemmäl läk in summal la . Voi-d a a n p a jossain t apauksessa ajatel la p i en t ä jäsenmaksujen ko-ro i tus tak in t ä s t ä syys tä , joskin se on t e h t ä v ä va rovas t i ja ha rk i t en .

E h d o t a m m e kokouksen p ä ä t e t t ä v ä k s i :

1 . L i i t tokokous p i t ä ä o m a n ä ä n e n k a n n a t t a j a n ju lkaisemis ta liitolle v ä l t t ä m ä t t ö m ä n ä ja on sen levit­t ä m i n e n jokaisen osas ton ja l i i ton jäsenen ehdoton velvoll isuus.

2. »Työläisnuorison» kus t an t amis - sop imus ta on liit­t o t o i m i k u n n a n p y r i t t ä v ä lehden nykyisen k u s t a n t a j a n kanssa j a t k a m a a n niin k a u a n kunnes mahdol l isuuksia i lmenee lehden siir tämiselle l i i ton k u s t a n n e t t a v a k s i .

3 . L i i t t o to imikunnan on va lvo t t ava , e t t ä leht i t ä y t t ä ä l i i ton äänenkanna t t a j a l l e j a sosialistiselle kasvatus lehdel le a s e t e t t a v a t v a a t i m u k s e t .

4 . 'Osas to jen on l ev i t e t t ävä lehteä i r tonumero ina ja t i lauksia hankk ima l l a ja to ivoo l i i t tokokous, e t t ä osas­t o t y h ä yle isemmin ryh ty i s ivä t t i l a a m a a n lehden o m a s t a a lo t t ees taan kaikil le jäsenilleen.

Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton Toimikunta.

Liittopuku.

Retke i l yha r r a s tuksen saavu t t aessa y h ä laa jempaa ja lansi jaa l i i ton jäsenis tössä on sen yh teydessä a s t u n u t päiväjär jes tykseen k y s y m y s re tke i lypuvus ta . P a r i v u o t t a s i t ten syn ty i meillä u lkomais ten veljesjärjestojen es imerkkien va iku tukses t a m u u -

24 \

t amissa osastoissa h a r r a s t u s t a t ä h ä n kysymykseen . M u t t a vasta, Tampereen nuor isopäivä t an to iva t asialle sen suunnan , joka s i t t emmin on yleisesti l i i tossamme o m a k s u t t u ja jol le t ä m ä a lus tuskin pe rus tuu . K u n Helsingin Sos.-dem. Nuorisoyhdis­tyksen sommi t te lema re tke i lypuku, j o t a yhd is tyksen l i i t tojuh­liin osal l is tuneet jäsenet kan to iva t , s a a v u t t i saapuvi l la olleen liiton jäsenis tön suosion ja kun yhdis tyksel le juhl ien jälkeen saapui p u v u n suhteen runsaas t i t ieduste luja eri osista maa t a , o t t i l i i ton to imis to l i i t to to imikunnan päätöksel lä hoi taakseen puku t a rpe iden ja va lmi idenkin pukujen vä l i tyksen halullisille liiton jäsenille. H a r r a s t u s asiaan oso i t tau tu ik in p ian vars in laa­jaksi , niin e t t ä l i i ton to imis tos ta on t ä h ä n mennessä v ä l i t e t t y nä i t ä puku ja niin runsaas t i , e t t ä käytännöl l i ses t i ka tsoen se t u n n e t a a n k a u t t a maan . K u n p u k u o n n ä y t t ä n y t t y y d y t t ä v ä n ! sille a se te t t av ia vaa t imuks i a ja k u n se samal la on o s o i t t a u t u n u t erinomaiseksi agi tats ioniväl ineeksi , heräsi kysymys sen hyväk ­symisestä l i i t topuvuks i . L i i t t o to imikun ta e i k u i t e n k a a n katso­n u t vo ivansa k y s y m y s t ä r a t k a i s t a v a a n j ä t t ä ä asian l i i t toko­kouksen ha rk i t t avaks i .

L i i t t o to imikun ta e h d o t t a a seuraavanla i s ta l i i t topukua : Ty t tö j en puku : P i t k ä pusero, va lmi s t e t t u ruskeas ta suuri-

ruu tu i ses ta tuu l ikankaas ta . Kau lus a l a spä inkään tyvä , ko lme pää l l eommel tua kannel l is ta ja napil la su l e t t avaa t a skua , jois ta yksi y lhääl lä vasemmal la puolen ja kaksi a lhaal la . Li i ton om­mel tu merkk i y l ä t a skun alapuolelle. P i t k ä t , liningeillä va rus ­t e t u t h iha t j a puna inen kau lanauha , ruskea n a h k a v y ö . H a m e , laskos te t tu , va lmis te t tu sinisestä sheviot is ta ja y h d i s t e t t y na­peilla puseron a la la i taan . Sininen Faus t -mal l inen pääh ine .

Poikien puku : E d e s t ä aukeneva p i t k ä pusero s a m a s t a kan­kaas t a kuin tytöi l lä , kaksi kannel l is ta napil la su l je t t avaa taskua , l i i ton merkk i v a s e m m a n t a skun alle. Kau lus a l a skään tyvä , avo­nainen j a puna inen kau lanauha . Taval l ise t h iha t , v a r u s t e t u t liningeillä. H o u s u t sinistä sheviot t ia , taval l i s ta vyöhousumal l ia , ruskea n a h k a v y ö . E h d o t u s t a pääh ineen suhteen e i liene ta r ­peell ista t ehdä , sillä t o i v o t t a v i n t a on, e t t ä es i innytään yleensä avopäin. ,

L i i t t opuvun suh teen on t a rpeen myöskin eräänlaiset k ä y t t ö ­ohjeet . K u n p u k u on helpost i t u n n e t t a v a ja sen k a n t a j a t iede­t ä ä n sosia l idemokraat t i sen työläisnuorisoli i ton jäseneksi , niin on jäsen ten mieliin t e ro i t e t t ava , e t t ä missä ikinä l i iku taank in tässä puvussa , on m u i s t e t t a v a esi intyä niin, e t te i t u o t e t a hä­peää sille järjestölle, j onka merkkejä k a n n e t a a n . Myöskin on mu i s t e t t ava , e t t ä puku on oleva eräänla inen juh l apuku , joka p u e t a a n pääl le retkil le, juhla t i la isuuksi in ja niinin ve r ra t t av i in , joissa vo idaan edus t aa l i i ke t t ämme ja t e h d ä h e r ä t y s t y ö t ä sen vä l i tyks in j ä r j e s t y m ä t t ö m ä n nuorison keskuudessa .

25

Li i ton to imis ton t e h t ä v ä n ä on ent iseen t a p a a n t e h d ä p u k u a t u n n e t u k s i l i i ton jäsenis tön keskuudessa ja si ten saada se l eve ­n e m ä ä n mahdol l i s imman laajalle, sekä huoleht ia p u k u t a r p e i d e n vä l i tykses tä .

Ede l läes i t e tyn perusteel la e h d o t a m m e :

1. L i i t tokokous v a h v i s t a a k ä y t ä n n ö s s ä olevan r e tke i lypuvun l i i t topuvuks i ja on li i ton to imis ton huo lehd i t t ava sen t u n n e t u k s i tekemises tä sekä t a r ­peiden vä l i tykses tä .

2 . K u n p u k u on l i i t t opuku ja sen k a n t a j a edus t aa sos ia l idemokraa t t i s ta nuorisoa, niin on h u o l e h d i t t a v a siitä, e t t ä sitä kanne t t aessa , samoinkuin muul loinkin l i i ton jäsen ten on k ä y t t ä y d y t t ä v ä esimerkiksi sopivalla t ava l l a .

3 . Muu toks i s t a t ä h ä n p u k u u n p ä ä t t ä ä l i i t to toimi­k u n t a .

Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton Toimikunta.

Ohjelmakokoelmien perustaminen.

Alustus Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton edustajakokoukselle.

Osas to jemme juh la - j a kokous to imin taa h a i t t a a kaikkia l la suurest i sopivien ohje lmanumeroiden p u u t t u m i n e n , mikä j o h t u u siitä, e t t ä t a rko i tuksenmuka i s t a ohjelmistoa on t a v a t t o m a n v ä ­hän, ja s i t äkään , m i t ä on jo olemassa, e i ole mil lään t avo in koo t tu eikä luet te loi tu jo ten m o n e t k a a n osas tot e ivä t ole t i la i ­suudessa si tä s aamaan .

Viimeksi p ide tyssä Tampereen piir in Sos.-dem. Nuorisojärjes­tön edus jakokouksessa oli oh j e lmanhank in t akysymys ke skus ­t e l t a v a n a j a pi t i kokous t ä ssä y h t e n ä h y v ä n ä to imenpi teenä eri­koisten ohjelmakokoelmien pe rus t amis t a sekä velvoi t t i piiri­t o imikunnan l a a t i m a a n si tä t a r k o i t t a v a n es i tyksen myöskin l i i t tokokouksel le .

Tällaisen ohje lmakokoelman a ikaan saamiseksi olisi osastojen t a l l e t e t t ava ka ikki kokouksissa ja juhlissa es i t e ty t a rvokka im­m a t oh je lmanumero t vas t a i s t a k ä y t t ö ä va r t en . Samoin olisi kokoe lmaa j a t k u v a s t i k a r t u t e t t a v a hankk ima l l a siihen esi tys-kelpois ta ohjelma-aineistoa s i sä l tävää ki r ja l l i suut ta sekä tal let­t amal la l i i ton ä ä n e n k a n n a t t a j a s t a ja muis ta ju lkaisuis ta esi­t e t t ä v ä k s i sopivat k i r jo i tukset j . n . e . Ohjelmiston kokoamisessa

26

ja sä i lyt tämisessä vois ivat osas tot k ä y t t ä ä kullekin pa rha i t en sovel tuvaa mene t te lyä . Pääas i a on, e t t ä ohje lmaa h a n k i t a a n j a t a l l e t e t aan .

Osastojen muodos tamien ohjelmakokoelmien lisäksi olisi l i i t to to imikunnan m u o d o s t e t t a v a vars ina inen keskusohjelma-kokoelma, johon eri l äh te i tä k ä y t t ä e n h a n k i t a a n mahdol l i s im­m a n monipuol inen ja täydel l inen ohjelmisto, jo ta m o n i s t e t t u n a l ähe t e t ään kohtuul l i s ta ko rvaus t a v a s t a a n haluavi l le osastoille.

E h d o t a m m e l i i t tokokouksen p ä ä t e t t ä v ä k s i :

1. L i i t tokokous keho i t t aa osastoja va l l i t sevan oh-j e lmapuu t t een pois tamiseksi p e r u s t a m a a n ohjelma-kokoelmia, t a l l e t t amal la juhlissa ja kokouksissa esite­t y t a r v o k k a i m m a t ohje lmanumerot , hankk ima l l a esi-tyskelpois ta aineistoa s i sä l tävää ki r ja l l i suut ta sekä o t t ama l l a liiton ä ä n e n k a n n a t t a j a s t a ja muis ta jul­kaisuis ta ka ikk i es i t e t t äväks i sopivat k i r jo i tukset ta l teen .

2 . L i i t t o to imikun taa keho i t t aa kokous j a t k u v a s t i t o i m i m a a n mahdol l i s imman täydell isen keskusohjel-makokoe lman a ikaan saamiseksi, jos ta vo idaan kaik­kia t a rko i tuksenmuka i s i a oh je lmanumero i ta l ä h e t t ä ä osastoil le t i la t ta issa .

Tampereen piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön Toimikunta.

Li i t t o to imikun t a y h t y y edellä o levaan ehdotukseen .

Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton Toimikunta.

Nuorisoliittolaisille erikoinen toveritervehdys.

Alustus Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton Liittokoukselle.

T a p a t e rveh t i ä ilmaisee ihmisten t a rpeen olla vuorova iku­tuksessa keskenään ja i lmais ta lyhyellä sanal la to ivomuksensa t apaamal leen tunne tu l l e toveril leen. Te rvehdys on siis yhte is ­kunna l l i suuden ja ys tävä l l i s ten suhte iden merkk i .

Pa i t s i kansal l is ia y le i s te rvehdysmuotoja , on k ä y t ä n t ö ö n o t e t t u m ä ä r ä t t y j e n ryhmien j a ikäluokkien keskuudessa käy­t e t t ä v i ä er ikois tervehdyksiä . Nä in ova t eri uskonnoll iset ta i yhte iskunnal l i se t aa tepi i r i t a lkaneet t e rveh t i ä to is iaan j o n k u n v e r r a n y le is te rvehdykses tä poikkeaval la t ava l la . Sen ei siis

27

t a rv i t se su inkaan t a p a h t u a i t sekkäässä t a i er is täytymismielessä v a a n si ten s a a t e t a a n pyrk iä t e h o s t a m a a n m ä ä r ä t y n y h t e y d e n sisäisten ta rkoi tusper ien mu i s t amis t a ja yleensä yh teenkuu lu ­va i suuden t u n n e t t a . Nä i s t ä . sy i s t ä o v a t ennenka ikkea sellaiset nuorisojärjestöt , j o t k a jär jestöissään h a r r a s t a v a t käy tännöl l i s t ä to imin taansa lähinnä i t seha l l in taper iaa t te iden m u k a a n , omak­s u n u t jär jes tön jäsentenkeskeisen t e rvehdyksen . Nä in on mei­dän m a a s s a m m e m.m. part iolaisi l la j a Sos.-dem. Rai t t ius l i i ton alaisilla lastenosastolaisi l la sekä a ikaisemmin myöskin kom­munist is i l la jär jestönuori l la kul lakin o m a t e rvehdysmuotonsa , joka l äh innä v a s t a a suomala is ta k ä s i t e t t ä nä iden jär jestöjen u lkomaala is is ta t e rvehdyks i s tä . Tervehdysasen to on kansa in-vä l i s te t ty niin e t t ä se on kaikissa maissa samanla inen .

Sosialist inen nuorisokin etsii ja sen mie les tämme tuleekin etsiä k i innekoht ia o m a n aa t t eensa ja omien py rk imys tensä yhdis tämiseks i koko sosialistista nuorisoa s i tovaksi . Nuoriso-l i ikkeemme toimii i t seha l l in taper iaa t te iden m u k a a n ja sen teh­t ä v ä n ä on sosialistisen maa i lmanka t somuksen lev i t täminen työläisnuorison keskuuteen . Meillä on siis siinä määräs sä yh te i ­nen ja toisel ta puolen yleisistä yhte iskunnal l i s i s ta to iminnois ta po ikkeava aa t tee l l inen jä r jes tö to iminta , e t t ä siinä myösk in oma ér ikois tervehdys mie les tämme puolustais i pa ikkaansa . Nä in s i täkin suuremmal la syyllä, koska sosialistinen nuoriso­liike eräissä muissa maissa jo on o t t a n u t täl laisen k ä y t ä n t ö ö n . Niin on as ianla i ta m .m. I t äva l l an veljesjärjeston keskuudessa, jos ta käsin m.m. sos ia l idemokraa t t inen las ten rai t t iusl i ike mei­dän m a a s s a m m e on o m a k s u n u t te rvehdyksensä . T ä m ä sama t e rvehdys (nos te taan oikea käsi ylös p ä ä n kohdal le siten, e t t ä käden e tu- j a keskisormi, j o t k a o v a t suorassa asennossa, m u u t k ä m m e n e e n t a i v u t e t t u n a , k o s k e t t a v a t lakin r eunaa j a samal la l au su t aan kuuluvas t i : »Toveruus!») sopii mie les tämme myöskin nuorisolii t tolaisille. Nä in seuraav is ta syistä: koska t ä m ä ter-v e h d y s m u o t o on o m a k s u t t u Ulkolaisissa veljesjärj estoissa ja yhdenmuka i suu t een olisi k o e t e t t a v a pääs tä ; j a koska t ä m ä ter­vehdys on käy t ännössä jo meikäläisissä lastenosastoissa, jo is ta nuor iso-osas tot s a a v a t eri pa ikkakunni l l a jär jes tö työssä mu-kanao l lu t t a nuorisoa, j a n ä m ä siis o v a t jo p ienes täp i täen t o t t u ­nee t t ä h ä n te rvehdykseen .

Edel läolevi in peruste luihin no jau tuen es i t ämmekin arvoisalle L i i t tokokoukse l le p ä ä t e t t ä v ä k s i :

e t t ä L i i t tokokous h y v ä k s y y Sosia l idemokraat t i seen Työläisnuorisol i i t toon kuuluv ien osastojen j ä sen ten er ikois tervehdykseksi kuu luvas t i l a u s u t t u n a sana: »Toveruus» j a samal la nos tamal la oikea käsi p ä ä n kor-

28

keudelle, s i ten e t t ä e tu- ja keskisormi k o s k e t t a v a t lak inreunaa , muiden sormien ollessa kämmeneen ta i ­v u t e t t u i n a .

Vuorelan Sos.-dem Nuorio-osasto r. y.

Alustuksessa es i t e t tyä t e rvehdysmuo toa vo iva t liiton jäsenet keskuudessaan k ä y t t ä ä kaikkial la missä siihen on edel lytyksiä olemassa ja koska se on käy tännössä myöskin sos.-dem. lasten järjestöissä. L i i t t o to imikunnan käs i tyksen m u k a a n on kysy­m y s ku i tenk in sellainen, j o t a tusk in s aadaan päätöksi l lä järjes­t y m ä ä n j a e h d o t t a a t ä m ä n käs i tyksensä perusteel la , e t te i as ias ta l i i t tokokouspää tös tä tehtä is i .

Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton Toimikunta.

Ehdotus Helsingin, Viipurin ja Hämeenlinnan piirien rajain muuttamisesta.

Helsingin, Viipurin ja Hämeen l innan nuorisopiir ien ra ja t , j o t k a ku lkeva t U u d e n m a a n , Vi ipur in länt isen j a H ä m e e n ete­läisen vaal ipi ir ien rajain m u k a a n , j o h t a v a t siihen, e t t ä maini­tui l la nuorisopiireil lä on osastoja, j o t k a ova t .piirien rajamail la ja t u l eva t sangen vaikeiksi ho i t aa ja lisäksi a i h e u t t a v a t suur ia j a m u u t e n k i n r a ska i t a ho i tokus tannuks ia . T a r k o i t a m m e nä iden piirien s i tä kolkkaa, joka on Kouvolan asemaseudun läheisyy­dessä. Siellä on Helsingin piirillä K y m i n t e h t a a n , Kuusankos ­ken, Kausa lan , E l imäen Lak iasuon ja J a a l a n Verlan osas tot , Viipurin piirissä Kouvolan osasto ja Hämeen l innan piirissä L a h d e n osasto. Helsingin piirin osastois ta ova t Kuusankosken , K y m i n t e h t a a n ja Verlan osas tot niin k a u k a n a piir in keskuk­sesta, e t t ä niihin mennessä on jär jes tä jän m e n t ä v ä ohi Hämeen­l innan piiri in k u u l u v a n L a h d e n osaston ja Viipurin piiriin kuu luvan Kouvo lan osaston. K u n joka tapauksessa y l lämaini t ­tu jen vi iden Helsingin piirin osaston, j o t k a m u o d o s t a v a t seu­dul laan erikoisen aluejärjestön, on edelleen k u u l u t t a v a Helsin­gin piiriin, ni in mikä olisi sen luonnoll isempaa kuin se, e t t ä myös­kin t ä m ä n sä teen sisällä olevat Kouvolan ja L a h d e n osastot , j o t k a tu l i s iva t samal la jär jes telytyöl lä ho ide t tua , l i i tet täisi in Helsingin piiriin ja si ten vapau te t t a i s i in Viipurin ja H ä m e e n ­l innan piir i t , joille m a i n i t u t osas tot ovat a inoat niin etääl lä

29

olevat , raska is ta ho i tokus tannuks i s t a . Täl lä t avo in saatais i in e i yks in k u s t a n n u k s e t ja jär jes te lytyö j ous t avammaks i , v a a n myöskin Helsingin piirin Kausa lan aluejärjestö, joka sellaise­naank in kärsi i p i i r i to imikunnan ko t ipa ikan e tä isyydes tä , pir-t e ä m m ä k s i ja suuremmaks i , ja k u n siis aluejärjestö suurenisi , ni in p i i r i to imikunnal la olisi s y y t ä k i inn i t t ää siihen e n e m m ä n jär jes te lytehoa, koska se tulisi suor i te tuks i jokseenkin samoilla kus tannuks i l l a .

K u n eräissä muissakin piireissä, joiden maant ie teel l ise t r a ja t ova t vaal ipi ir ien rajoja orjallisesti n o u d a t t a e n tul leet k ä y t ä n ­nössä haitallisiksi, on l i i t topäätöksi l lä rajoja m u u t e t t u , ehdo­t a m m e l i i t tokokouksen ha rk i t t avaks i , eikö Helsingin, Viipurin ja Hämeen l innan piir ienkin rajoja olisi t a r k i s t e t t a v a yl läolevan ehdo te lman mukaises t i . T ä m ä t a rk i s tus koskisi, e i yksin n y t jo olevia osastoja, v a a n myöskin vas tedes pe rus te t t av ia , s i ten, e t t ä i täisen U u d e n m a a n rajaseudui l la s i ja i tsevat Vi ipur in ja Hämeen l innan piirien osas tot (Kouvola ja Laht i ) yhdis te t tä i s i in Helsingin piiriin ja sikäli ku in niille seuduille, t a r k e m m i n sanoen L a h d e n j a Kouvo lan r a t aosan vä l i t t ömään yh tey t een osastoja pe rus te taan , n i in ikään l i i tet täisi in Helsingin piiriin. T ä t e n saa­taisiin agi ta ts ioni työ ja main i t tu jen osastojen hoi to maan t i e ­teellisesti sop ivammin ja vähemmi l lä kus tannuks i l l a jär jeste­tyks i ja tärnä seutu vede tyks i k i in t eämmin jonkun piir i järjestön yh tey t een .

Yl läolevan perusteel la e h d o t a m m e l i i t tokokoukselle ,

e t t ä I tä i sen U u d e n m a a n ra jamai l la s i ja i tsevat Viipurin piiriin kuu luva Kouvolan osasto ja H ä m e e n ­l innan piiriin kuu luva L a h d e n osas to l i i tet täis i in Helsingin piiriin, ja sikäli k u n L a h d e n — K o u v o l a n r a t aosan v ä l i t t ö m ä ä n y h t e y t e e n uusia osastoja perus­t e t aan , nekin tu l i s iva t k u u l u m a a n Helsingin piiriin.

Helsingin piirin Sos.-dem Nuorisojärjestö.

Alustuksessa ma in i t tu j en L a h d e n ja Kouvo lan osastojen l i i t tämisessä Helsingin piiriin olisi l i i t to to imikunnan käs i tyksen m u k a a n k u u l t a v a läh innä as ianomais ten osastojen j a myöskin piiri järjestöjen mie l ip ide t tä sekä j ä t e t t ä v ä lopull inen ra tka isu l i i t t o to imikunnan ja nä iden väl is is tä mahdol l is is ta neuvo t t e ­luista r i ippuvaks i .

Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton Toimikunta.

30

Sääntöjen muutoksia.

Li i t t o to imikun ta e h d o t t a a liiton sääntö jen 12 pykä l än lop­p u u n l i sä t täväks i s eu raavan m o m e n t i n :

L i i t t o to imikunnan jäsen, j o k a s a a m a s t a a n kokous­k u t s u s t a h u o l i m a t t a j a i l m o i t t a m a t t a h y v ä k s y t t ä v ä ä syy tä , on poissa kahdes t a pe räkkä in p ide tys t ä kokouk­sesta, ka t so t aan l i i t to to imikunnas ta eronneeksi ja k u t s u t a a n vara jäsen h ä n e n ti lalleen.

Osastojen sään tö jen 16 pykä län t i l in tarkas ta j ien va l in t aa koskevas t a kohdas t a e h d o t t a a l i i t to to imikun ta epäselvänä po i s te t t avaks i m ä ä r ä y k s e n :

»joiksi ei saa va l i t a ke t ään eronneen joh to ­k u n n a n jäsentä» .

Stipendirahaston säännöt.

Vuonna 1924 perus t i l i i t to to imikun ta S t ipendi rahas ton e t u ­päässä Työväen A k a t e m i a a n aikovien li i ton jäsen ten opiskelun helpot tamiseksi , j a onkin r ahas to s t a t ä h ä n as t i ' m y ö n n e t t y apuraho ja yks inomaan t ä h ä n ta rko i tukseen . K u n s t ipendi­r ahas ton vastaisel le kehi tyksel le olisi epä i l emät t ä eduksi , jos sii tä voitaisi in m y ö n t ä ä apurahoja , pai ts i Työväen Aka t e ­miassa opiskeluun, myöskin muihin arvokkais i in opiskelu-ta rkoi tuks i in , ja kun s t ipend i rahas to s i ten tulisi myöskin nyky i s t ä suuremmassa määr in pa lve lemaan liiton jäsen ten opiskelupyrkimyksiä , niin e h d o t t a a l i i t to to imikunta , e t t ä l i i t to­kokous vahvis ta is i li i ton s t ipendirahas tol le s eu raava t säännöt :

Sos.-dem. Työläisnuorisoli i ton S t ipendi rahas ton säännö t .

1 §• Sos.-dem. Työläisnuorisoli i ton S t ipendi rahas to on

pe rus t e t t u apuraho jen m y ö n t ä m i s t ä va r t en liiton jäsenille opiskelutarkoi tuksi in . Apuraho ja myönne­t ä ä n opiskeluun Työväen Akatemiassa t a i l i i t totoi­m i k u n n a n h a r k i n n a n m u k a a n muihinkin arvokkais i in opiskelu tarkoi tuks i in .

2 §•

S t ipendi rahas to on liiton t o imikunnan h o i d e t t a v a n a ja on l i i t t o to imikun ta liitolle vas tuuna la inen sii tä.

31

3 §•

R a h a s t o n poh jana on l i i t t o to imikunnan t a rko i tuk ­seen m y ö n t ä m ä s u m m a 6,000 m a r k k a a . R a h a s t o a k a r t u t e t a a n pi i r i to imikunt ien , osastojen ja yks i ty is ten henkilöiden tekemil lä lahjoituksil la sekä keräyks ien ja muiden soveliaiksi h u o m a t t u j e n keinojen avul la .

R a h a s t o n k ä y t t ä m ä t t ö m ä t v a r a t ova t a ina p ide t t ä ­v ä t korkoa ka svamassa .

4 §•

Poh ja rahas toa ä lköön l a ske t t ako a l e n t u m a a n 2,000 m a r k k a a p ienemmäks i . Sellaiset r a h a - a v u t j a mää rä ­r aha t , j o t k a ova t rahas to l le a n n e t u t suoras taan j a k a m i s t a va r t en , s aa t akoon k ä y t t ä ä m ä ä r ä t t y y n ta rko i tukseensa h u o l i m a t t a poh ja rahas ton suuruu­des ta .

5 §• R a h a s t o s t a kunak in v u o n n a anne t t av i en s t ipendien

luvun j a suu ruuden m ä ä r ä ä l i i t to to imikun ta j a samal la ju l is taa s t ipendi t li i ton j ä sen ten hae t t av iks i sekä p ä ä t ­t ä ä s t ipendien jaos ta .

6 §•

S t ipendien saamisen eh tona on, e t t ä haki ja on li i ton jäsen. S t ipendiä myönne t t äes sä o t e t aan huo­mioon hak i jan to imin ta -a jan p i tuus sosia l idemokraat­tisessa nuor iso työssä kuin myöskin se seikka, onko hak i jas ta to ive i ta tu leva i suu teen nähden sos.-dem. nuor isotyössä j a muussak in puoluetoiminnassa .

7 §• S t ipend iaa t t i on velvoll inen p ä ä t e t t y ä ä n opintonsa ,

e s i t t ämään l i i t to to imikunnal le saamansa tod is tuksen t a i a n t a m a a n m u u n t y y d y t t ä v ä n selostuksen opiske­lus taan ja työsken te l emään sos.-dem. nuor isotyön hyväks i .

8 §'

T ä m ä n rahas ton i t i l i t t a r k a s t e t a a n vuos i t t a in Sos.-dem. Työläisnuorisol i i ton muiden ti l ien yh teydessä sekä t i l ivapaudes ta p ä ä t e t ä ä n li i ton edus ta jakokouk­sessa yhdessä l i i ton yleisten ti l ien kanssa .

32

9 §•

Jos Sos.-dem. Työläisnuorisol i i t to l a k k a u t t a a toi­min tansa , l a n k e a v a t t ä m ä n r a h a s t o n v a r a t siihen ta rkoi tukseen , mihin m u u t k i n l i i ton v a r a t ova t m ä ä r ä t y t .

10 §.

N ä m ä säännö t a s t u v a t vo imaan het i kun l i i t to­kokous on ne v a h v i s t a n u t . L i i t tokokous p ä ä t t ä ä myös sään tö jen m u u t t a m i s e s t a .

Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton Toimikunta.

Liittokokousedustajain matkakulut.

Nuorisol i ikkeessämme on t ä h ä n as t i ol lut käy tännössä sellai­nen jär jestelmä, e t t ä l i i t tokokousedusta ja in m a t k a k u l u t on suo­r i t t a n u t kuk in edus ta jan l ä h e t t ä n y t osasto itse ja myöskin liit­t o m m e nykyis issä säännöissä on tä l la inen m ä ä r ä y s .

Li i ton vi imeksi , v u o n n a 1928 p ide t ty edus ta jakokous p ä ä t t i ku i tenk in keho i t t aa l i i t t o to imikun taa l a a t i m a a n seuraaval le edusta jakokouksel le ehdo tuksen liiton sääntö jen ede l lämain i tun k o h d a n m u u t t a m i s e s t a si ten, e t t ä l i i t tokokousedusta ja in m a t k a ­ku lu t tasa t ta i s i in ka ikkien liiton osastojen kesken j a e t t ä t ä m ä jär jes te lmä voitaisi in sovel taa k ä y t ä n t ö ö n jo seuraavan edus­ta jakokouksen m a t k a k u l u i h i n nähden .

Täl lä pää tökse l lään t a h t o i kokous käs i tyksemme m u k a a n edis tää sen p ä ä m ä ä r ä n s aavu t t ami s t a , e t t ä edusta jakokouksissa , joissa h y v ä k s y t ä ä n liiton ohje lma ja p ä ä t e t ä ä n yleensä ka ikes ta muus t ak in l i i ton to iminnas ta , ol isivat edus t e t tu ina mahdol l i ­s imman mone t osastot . M y ö n n e t t ä v ä onkin, e t t ä tä l la inen jär­jes te lmä lisäisi l i i t tokokousedus ta ja in l ukumäärää , koska ma tkaku lu j en suori tus-velvol l isuudesta e ivät tällöin vapau ­tuisi n e k ä ä n osastot , j o t k a ova t ehkä j ä t t ä n e e t edus ta jan lähet­t ä m ä t t ä . Samoin on p ä ä t ö s t ä teh täessä p i d e t t y s i lmämääränä myöskin sitä, e t t ä edus ta jan l ähe t t äminen tulisi kaukaisemmil ­lekin osastoille he lpommaks i kun m a t k a k u l u t t asa t ta i s i in jäsen­m ä ä r ä n perusteel la ka ikkien osastojen kesken.

Y k s i n o m a a n edel lämaini t tu ja näkökoh t i a silmällä p i t äen t u n ­t u u k i n k.o. sääntö jen m u u t t a m i n e n vars in onnis tuneel ta . M u t t a uudel la jär jestelmällä on myösk in o m a t h a i t t a n s a ja heikkou­tensa , jo i t a e i missään t apauksessa voida j ä t t ä ä h u o m i o t t a ja ka ikkein v ä h e m m i n nykyis i ssä oloissa.

33

Ma tkaku lu j en t a saaminen osastojen kesken j ä s e n m ä ä r ä n pe­rusteella edel lyt tä is i sitä, e t t ä edustaji l le suori te t ta is i in m a t k a ­ku lu t kokouksessa l i i ton kassas ta ja l i i t to perisi ne sen jä lkeen osastoi l ta . Tällöin t äy ty i s i liitolla olla k ä y t t ö v a r o j a jo yksin­o m a a n t ä t ä t a rko i tu s t a v a r t e n h u o m a t t a v a s t i e n e m m ä n kuin m i t ä sillä nykyis in on varo ja y leensäkään . Edelleen on o t e t t a v a huomioon, e t t ä l i i ton osastois ta on runsaas t i noin kolmas osa sellaisia, jo i l ta ei edes vakinais ia verot i l i tyksiä saavu m ä ä r ä ­aikoina, p u h u m a t t a k a a n yl imääräis is tä suor i tuksis ta . Seurauk­sena tulisi o lemaan se, e t t ä l i i t to joutuis i s i i r t ämään epävarmojen saa tav ien joukkoon melkoisen osan pe r i t t äv iä edus ta ja in m a t k a ­kuluja ja s i tä ei l i i ton ta lous nykyise l lään m i t e n k ä ä n kes tä , ellei s i tä t e h d ä m u u n to iminnan kus tannukse l la .

Myöskään ei ma t k ak u l u j en t a saamis t a osastojen kesken jäsen­m ä ä r ä n perusteel la voida p i t ää t äys in o ikeudenmukaisena , j a m i t ä ä n m u u t a k a a n t a saamispe rus te t t a , j oka voisi tu l la kysy­mykseen, tusk in vo idaan löy tää . Osastojen j ä senmää rä j a myös ­kin taloudell iset mahdol l i suude t ova t monil la muissa suhteissa toisiinsa ve r ra t t av i l l ak in pa ikkakunni l l a sangen erilaiset. Muu­tami l la pa ikkakunni l l a o v a t tover i t uu t t e ra l l a työl lä j a ponnis­telulla koho t t anee t osastonsa j ä s e n m ä ä r ä n suhteellisesti melko suureksi . S i tävas to in toisilla pa ikkakunni l la , joilla epä i l emät tä olisi nuorisotoiminnal le väh in t ä in y h t ä h y v ä t ulkonaiset edelly­tykset , s a a t t a a osastojen j ä senmäärä olla syys tä ta i toisesta, j opa k y m m e n e n k i n k e r t a a edel lämaini t tu ja p ienempi . Tällöin jou­dut ta is i in edus ta ja in m a t k a k u l u j a per i t tä issä suoras taan r an ­ka i semaan nä i t ä to imekka i t a osastoja siitä, e t t ä ne ova t jaksa­nee t k o h o t t a a j ä senmääränsä mahdol l i s imman suureksi .

Myöskään osastojen taloudell iset mahdol l i suude t e ivä t lähes­k ä ä n aina pidä y h t ä j äsen ten l u k u m ä ä r ä n kanssa . Monilla j ä sen luvu l t aan pienillä osastoilla s a a t t a a olla pal jon p a r e m m a t mahdol l i suude t h a n k k i a varo ja esim. i l t amato iminna l la ku in sellaisilla jäsenrikkai l la osastoilla, j o tka s a a v a t ko t ipa ikkakun­t ansa työväen ta lo l t a i l t amavuoron ker ran t a i kahdes t i vuodessa ja näissäkin on y le i sökannatus use immiten per in huono.

E n n e n k u i n tä l la inen ma tkaku lu jen suori tusjär jestelmä olisi osastoille v ä h i m m ä s s ä k ä ä n mää r in oikeuden mukainen , edellyt­täisi se koko edusta ja in val i tsemisperusteen m u u t t a m i s t a nyky i ­sestä toiseksi. Tällöin olisi v a a d i t t a v a jokin vissi alin jäsen­mää rä , m i l t ä osasto t a i u s e a m m a t osas to t yhdessä sais ivat edus­t a j a n kokoukseen. Täl le pohjal lehan r aken tuu m .m. sos.-dem. puolueen puoluekokousedusta ja in va l in ta . Nuorisoliikkeessä e m m e k u i t e n k a a n voi edes a ja te l lakaan täl laisen jär jes te lmän kannalle Siirtymistä, koska se olisi omiaan v ä h e n t ä m ä ä n l i i t to­kokousedus ta ja in l u k u m ä ä r ä ä nykyises täänkin ja tekisi yleensä kaikil le pienemmille osastoille o m a n edus ta jan saamisen l i i t to-

3 — Työläisnuorisot. Alustukset ja Esitykset.

34

kokouksi in kokonaan m a h d o t t o m a k s i . Lisäksi olisi edus ta ja in val innassa tä l löin melko suur ia käytännöl l i s iä vaikeuksia .

Li i ton heikon ta louden ja m u u t edellä ma in i tu t se ikat huo­mioon o t taen , j o t k a t od i s t ava t uuden edusta ja in ma tkaku lu j en suor i tus jär jes te lmän k ä y t ä n t ö ö n o t t a m i s t a vas t aan , e i l i i t to­t o imikun t a näe m i t ä ä n mahdo l l i suu t t a v i ime edus ta jakokouk­sen p ä ä t t ä m ä n sääntö jen muu tosehdo tuksen tekoon. T ä m ä n vuoksi e h d o t a m m e edus ta jakokouksen p ä ä t e t t ä v ä k s i :

E t t ä l i i t tokokousedus ta ja in m a t k a k u l u t suor i t t aa kuk in edus ta jan l ä h e t t ä n y t osasto itse, k u t e n t ä h ä n k i n ast i , j a e t t ä s i tä koskeva sääntö jen m ä ä r ä y s p ide t ään edelleenkin voimassa .

Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton Toimikunta.

Liiton sääntöjen 18 § muuttaminen.

Ehdotus Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton edustajakokoukselle.

Li i t t o to imikunnan l a a t i m a n a lus tuksen johdos ta , jossa ehdo­t e t aan , e t t ä l i i ton sääntö jen 18 § p ide t ään edelleen voimassa . T ä t ä k a n t a a n s a l i i t to to imikun ta puo lus taa seuraavil la perus­teilla: ens innäkin es i te tään , e t t ä ma tkaku lu j en edus ta jakokouk­sen jä lkeen per iminen osastoil ta , jos m a t k a k u l u t makse t ta i s i in ensin liiton kassas ta , tuo t ta i s i vaikeuksia , j opa kent ies jäisi osa pe r imä t t äk in , osastojen la iminlyönnin vuoksi . Myönne t t ä ­köön e t t ä asiassa onkin perää , m u t t a eikö voisi edus ta jakokouk­sen kuluja per iä a ikaisemmin ennen edus ta jakokous ta , jolloin l i i t to to imikunnan e i tarvi tseis i hankk ia niin suuria k ä y t t ö ­varo ja . Toiseksi t ä s t ä olisi se e tu , e t t ä edus ta jakokouskulujen suor i t t anee t osastot , va in - saadessaan osall is tua kokoukseen, myöskin suor i t t a i s iva t p a r e m m i n maksunsa . Jos maksuaja l la perus te t ta is i in uusia osastoja, vois ivat nekin osall istua edus ta ­jakokoukseen, suor i t t amal la osuutensa ma tkaku lu i s t a . Toi­sena syynä es i te tään , e t t ä ma tkaku lu jen per iminen j ä senmää rän perusteel la ei ole o ikeudenmukais ta , m u t t a o t t aen huomioon, e t t ä ammatt i l i i to i l la on myöskin käy t ännössä l i i t tokokouskulu-jen per iminen j ä senmää rän perusteel la , niin ei se t u o t t a n e suu­rempia va ikeuks ia me idänkään l i i tossamme. Edel leen esite­t ä ä n , e t t ä jos kysymyksessä oleva mu u t o s ma tkaku lu j en m a k ­sujär jes te lmään t ehdään , niin olisi t e h t ä v ä m u u t o s edus ta ja in val i tsemisperusteessa s amaan s u u n t a a n ku in se on Sos.-dem.

35

Puolueen säännöissä. T ä t ä ku i tenk in v a s t u s t e t a a n sillä, e t t ä e i saada niin suu r t a edustaj ien lukua edus ta jakokoukseen, ku in nykyis in . O t t a e n ku i t enk in huomioon, e t t ä nykyisen edusta ja-perus teen m u k a a n vo idaan liitolle, e r i t tä in t ä rke iden asiain tul lessa esille, pe rus t aa uusia p ikkuosastoj a , t a rkoi tukse l la saada s i v u u t t a a mone t v a u r a a m m a t j a l i i ton hyväks i työskennel leet osas to t . Nä iden j ä senmää rän ollessa esim. 200 saisivat ne l ä h e t t ä ä vain kaks i edus ta jaa . K u n t a a s nuo p ikkuosas to t v o i ­s iva t saada k a h t a s a t a a j ä sen t ä kohden jopa k a k s i k y m m e n t ä edus ta jaa , ni in jo s i l täkin k a n n a l t a k a t s o t t u n a olisi syy t ä m u u t t a a edus ta j ape rus te t t a . S a m a a mene t t e lyähän yr i te t t i in TUL:säk in sovi t taa , o n n i s t u m a t t a se k u i t e n k a a n onneksi . Ase t t amal la edusta japerus teeks i yks i edus ta ja s a t aa j ä sen tä kohden , ja val i t semal la ne pi i re i t tä in , e i edus ta ja in luku tulisi pa l joakaan vähä isemmäks i , m u t t a päästä is i in tä l lä järjestel­mäl lä pal jon o ikeudenmuka i sempaan val i tsemisjär jes te lmään. T ä s t ä olisi se hyö ty , e t t ä mone t osastot , j o t k a e ivät voi vähien varojen vuoksi l ä h e t t ä ä edusta jaa , jou tuessaan osa l l i s tumaan edusta jakulujen suori tukseen, käsi t te l is ivät lii ton edusta ja­kokoukselle tu levia asioi ta pa r emmin kuin nykyisel lään.

Edel läo levas ta selvinnee, e t t ä nyky inen jär jes te lmä on kau­kaisemmille ja va r a t t omammi l l e osastoille sangen epäedull inen. Sen vuoksi es i t tääkin Tampereen piirin sos.-dem. nuorisojär­jes tön t o i m i k u n t a l i i t tokokouksen p ä ä t e t t ä v ä k s i seuraavaa :

1) e t t ä l i i t tokokous edus ta ja t va l i t a an pi i re i t tä in siten, e t t ä yksi edus ta ja va l i t aan joka i s ta piirin a lka­v a a sa taa j ä sen t ä kohden mikä sillä on ollut, veroti l i­t yksen m u k a a n l i i t tokokouksen lähinnä edellisen vuo­den viimeisen vuosinel jänneksen lopussa;

2) e t t ä edus ta j a t kus t ak in pi i r is tä va l i t aan äänes­tyksen perusteel la , j o t a va r t en osastojen on va l i t t ava edus ta jaehdokkaansa yks i ku t ak in v i i t t ä k y m m e n t ä j ä sen t ä kohden ja i lmoi t taa sii tä pi i r i to imikunnal le v i imeis tään kolmea k u u k a u t t a ennen l i i t tokokousta .

3) e t t ä p i i r i to imikunna t l ä h e t t ä v ä t aakkosjärjes­tykseen l aad i tun edus ta jaehdokas l i s tan osastoille ä änes ty s t ä va r t en v i imeis tään kaksi k u u k a u t t a ennen l i i t tokokousta , ja on osastojen suor i t e t t ava äänes tys niin, e t t ä äänes tys tu lokse t vo idaan t i edo i t t aa piiri­to imikunnal le v i imeis tään k u u k a u t t a ennen l i i t to­kokous ta ;

4) e t t ä osas to t joiden j ä senmää rä on sa ta t a i v ä h ä n yli , s aava t va l i ta edus ta jan joka is ta t ä y t t ä s a t aa j ä s e n t ä kohden . Jos j ä senmää rä on e n e m m ä n ku in v i i s i kymmen tä yli sadan, niin saa osasto silloin lisä-

36

edus ta jan . Tällöin osasto ä lköön o t t a k o osaa muih in edusta ja in va l in taan . Edus ta j a in va l innas ta i lmoit­t akoon osasto pi i r i to imikunnal le v i imeis tään k u u k a u t t a ennen l i i t tokokousta ;

5) e t t ä p i i r i to imikunna t suo r i t t ava t ä ä n t e n laske­misen ja val i tsee edustaj iksi en immän ään iä saanee t edus ta j aehdokkaa t , i lmoi t taen niistä, e t t ä nel jän­nessä kohdassa maini tu l la t ava l l a va l i tu i s ta edus ta ­j i s ta osastoille v i i t t ä to i s t a pä ivää ennen l i i t toko­kousta ;

6) e t t ä edusta ja in m a t k a k u l u t ja p ä i v ä r a h a t suori­t e t a a n liiton kassas ta j a pe r i t ä än l i i t tokokouskulu t osastoi l ta j ä s enmää rän perusteel la siten, e t t ä osas tot s u o r i t t a v a t osuutensa kahden l i i t tokokous ta läh innä edellisen vuosinel jänneksen pi i r iverot i l i tyksen yh tey ­dessä pi i r i toimikunnal le , j oka t i l i t t ää ne liitolle y h t ä k u u k a u t t a ennen l i i t tokokousta . L i i t tokokousku lu t suor i t e taan ensimmäisessä kohdassa ma in i tun jäsen­m ä ä r ä n perusteel la . Osasto joka e i suor i ta l i i t to-kokouskuluja , ei voi m y ö s k ä ä n osall istua l i i t tokokous­edusta ja in va l in taan .

P ä i v ä r a h a n suuruuden p ä ä t t ä ä l i i t tokokous .

Tamperee l la 13. 7. 3 1 .

Tampereen piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestö.

P:s ta Veikko Vasama. Kaarlo Sund.

Li i t t o to imikun ta on kysymyksessä o m a n a lus tuksensa kan­nalla, t

37

K E R T O M U S

SOS.-DEM. TYÖLÄISNUORISOLIITON TOIMINNASTA TOUKOKUUN 28 PÄIVÄSTÄ 1928 KESÄKUUN

30 PÄIVÄÄN 1931.

Alkusanat.

Li i ton vi imeksi 27 ja 28 p: inä t o u k o k u u t a 1928 Helsingissä .p ide t ty edus ta jakokous oli edusta ja- ja o sano t t a j amää rä l t ään suur in a ika i semmis ta ha j aannuksen jä lkeen p ide ty i s tä kokouk­sista ja an to i se jo sellaisenaan oivan tod is tuksen siitä, e t t ä l i i ton jäsenis tön keskuudessa on h a r r a s t u s yhteis iä asioi ta ja kysy­myks i ä k o h t a a n vuos ivuodel ta l i s ään tyny t sekä l u o t t a m u s liik­k e e m m e tu leva isuu teen v a r m i s t u n u t . T ä t ä käs i tys t ä oli omiaan t u k e m a a n myöskin se reipas henki ja ta is telumiel i , j onka vall i tessa ka ikki kokouksen p ä ä t ö k s e t teh t i in .

Myöskin l i i t tokokous ta s e u r a n n u t lähin to imin takaus i alkoi hyvien merkkien val l i tessa. S a m a n vuoden syyskuul la sos.-dem. puolueen kanssa yhdessä v i e t e t t y val is tusvi ikko anto i liitolle h u o m a t t a v a n jäsenl isän j a usea t osas to t k ä v i v ä t tosimielessä ponn i s t e l emaan kaikkien muidenk in l i i t to teh täv ien t ä y t t ä m i ­seksi. M u t t a nä in tek i ku i tenk in va in osa l i i ton osastoista, suu ren osan suh tau tues sa edelleenkin täys in v ä l i n p i t ä m ä t t ö ­mäs t i m .m. sellaisiinkin t eh täv i in ku in »Työläisnuorison» levi­tykseen, jos ta va s t i kään oli l i i t tokouksessa t e h t y joka suh­teessa k i in te i tä ja ve lvo i t t av ia pää töks iä . Lehden levikissä e i vielä v:n 1928 lopulla ol lut hava i t t av i s s a m i t ä ä n m e r k i t t ä v ä m ­p ä ä m u u t o s t a p a r e m p a a n päin, ja n i inpä oli l i i t to to imikunnan-kin l u o v u t t a v a lehden liiton k u s t a n n e t t a v a k s i o t t a m i s t a t a r ­ko i t t aneen l i i t tokokouspää töksen to t eu t t amises t a .

Uus ia osastoja on j a t k u v a s t i pe rus t e t t u l i i ton sekä nuor t en i tsensä a loi t tees ta jo ten nykyis in on useimmilla m a a m m e h u o m a t t a v i m m i l l a k a u p u n k i - j a teo l l i suuspaikkakun nilla jo l i i t tomme osastoja to iminnassa . Li i ton j ä senmää rä osoit t i myösk in t a sa i s t a k a s v u a aina v:n 1930 puoliväli in, jol­loin ku i tenk in hu ippuunsa noussu t lapuala i s r iehunta a iheu t t i monil la seuduil la osastojen to iminnal le täydel l isen keskey tyksen j a y h t ä r innan y l t y v ä t y ö t t ö m y y s p y s ä h d y t t i t ä m ä n keh i tyk­sen nii l läkin pa ikkakunni l l a j o i i a e i te r ror i p y s t y n y t mieliä l ann i s t amaan .

38

Valistus- ja järjestelytyö.

Valis tus työssä on l i i t t o to imikun ta p y r k i n y t t o t e u t t a m a a n edus t a j akokous ten tekemiä päätöks iä , joskin se on varojen ja voimien puu t tue s sa j o u t u n u t j ä t t ä m ä ä n m o n t a ensi luokkaisen t ä r k e ä t ä k i n t e h t ä v ä ä liian pienelle huomiolle .

Järjestäjät. Vuoden 1928 syksyllä va l i t t i in liiton ja Sos.-dem. Rai t t ius l i i ton yhteiseksi jär jestäjäksi tover i Arvo Leivo K a r h u ­lasta . Tov . Leivo oli main i tussa toimessa syyskuun 15 p :s tä 1928 maa l i skuun 2 p:n 1929 ja teki h ä n tä l lä ajalla jär jes tely-m a t k a n Porin , Hämeen l innan , Helsingin, Vi ipur in j a T a m p e ­reen piir i järjestöihin.

Vuoden 1929 lokakuun 1 p : s t ä maa l i skuun 30 p :n 1930 oli lii­ton ja Sos.-dem. Rai t t ius l i i ton yhte isenä jä r jes tä jänä tov . Eero Meriluoto Helsingistä. H ä n kävi täl lä ajalla ja r jes te lymatkoi l la Vaasan , Joensuun , Tampereen , Varkauden , Savonl innan, T u r u n , J y v ä s k y l ä n j a Por in piirijärjestöissä.

Viimeksi ku luneena t a lv ikau t ena e i l i i t t o to imikun ta k a t s o n u t jär jes tä jän pa lkkaamis t a mahdoll iseksi l i i ton heikon taloudell i ­sen aseman vuoksi . Jä r jes tä jän p u u t e t t a on ku i tenk in p y r i t t y mahdol l isuuksien m u k a a n k o r v a a m a a n sihteerin tekemil lä järjestely- ja puhu jamatko i l l a .

S. Manninen on s ihteer inä ollessaan t e h n y t vi ikon ja kahden vi ikon jä r jes te lymatko ja v . 1929 Savonl innan, Oulun, J y v ä s ­ky län ja Helsingin piiriin; v . 1930 Joensuun , Ouiun, Tampereen , Por in ja T u r u n piiriin sekä v . 1931 Vaasan ja J y v ä s k y l ä n piiri­jär jes töihin.

Ne piir i järjestöt , joiden alueilla l i i ton jär jes tä jä t ova t käy ­neet , ova t m u u t a m a a po ikkeus ta l u k u u n o t t a m a t t a suo­r i t t anee t h u o m a t t a v a n osan jär jes tä jän m a t k a k u s t a n n u k ­sista. P i i r i to imikunt ien osuudes ta on kussakin t apauksessa neu­v o t e l t u j a sovi t tu erikseen.

Jär jes täj ien m a t k o j a suunni te l ta issa on mahdol l isuuksien m u ­k a a n p y r i t t y p i t ä m ä ä n silmällä e tupäässä he ikompia piirijärjes­töjä ja yleensä ni i tä , j o t k a e ivä t ole kyennee t o m a a jä r jes tä jää p a l k k a a m a a n , joskin jär jes tä jän saamiseen on myöskin suuressa määr in v a i k u t t a n u t as ianomaisen piir i järjestön mahdol l i suus osall is tua ma tkaku lu jen suori tukseen. Taloudellisesti v a u r a a m ­m a t Viipurin, Joensuun , Hämeen l innan ja Helsingin pi ir i t ova t v i ime vuos ina k ä y t t ä n e e t e tupäässä omia jär jestäj iä ta i maksa ­neet k ä y t t ä m i e n s ä l i i ton järjestäjien m a t k a k u l u t kokonaisuu­dessaan.

Kurssitoiminta. L i i t tokokouspää töksen m u k a a n to imeen­pan t i in koko m a a t a käs i t t ävä^ opas tuskurss i t v . 1928 lokakuun 8—18 pä iv inä Työväen Akatemiassa Grankul lassa . Näil lä kurs ­seilla oli osanot ta j ina 29 li i ton j ä sen tä eri puol i l ta m a a t a , kasit-

39

t a en kurssien ohjelma 50 luen to- ja opas tus tun t i a . Apura ­ho ina kurssien osanottaj i l le l i i t t o to imikun ta jakoi n. 5,000 m a r k k a a .

Vuoden 1930 lokakuun 10—16 pä iv inä to imeenpan t i in niin­ikään Työväen Aka temiassa koko m a a t a k ä s i t t ä v ä t opas tus -kurss i t . N ä i t ä kursseja jä r jes te t tä i ssä ol t i in sikäli yh te i s to imin­nassa Työväen Sivistysli i ton ja Sos.-dem. Rai t t ius l i i ton kanssa, e t t ä kurssien osano t t a j a t ol ivat m u k a n a myöskin vi ime main i t ­tu jen jär jestöjen yhdessä jär jes tämil lä va rha i snuor ten ohjaaja­kursseilla, j o t k a to imeenpan t i in samassa paikassa vi ikkoa aikai­semmin, j a joiden p ä ä t y t t y ä a lko iva t vä l i t t ömäs t i l i i t t omme kurss i t . Osanot ta j ia oli näil lä kursseil la 42 henkilöä ja sisältyi ni iden ohje lmaan 30 luento- ja ha r jo i tu s tun t i a .

Muu luento- ja kurssitoiminta. Varsinaisia paikall isia t ah i maakunnal l i s ia kursseja ei suoranaises t i l i i ton to imes ta ole ku lu­neena t o i m i n t a k a u t e n a jä r jes te t ty , m u t t a sen s i jaan o te t t i in v:n 1929 syksyllä k ä y t ä n t ö ö n n.s . ' luento- ja neuvo t t e lupä iv ien jär jes täminen, joilla on p ide t t y 2—4 luen toa ja a lus t e t tu a ina jo i tak in keskus te lukysymyksiä . Tällaisia 1 ja 2 pä ivää kes tä­nei tä luento- ja keskuste lut i la isuuksia on to imeenpan tu eri puo­lilla m a a t a 14 pa ikkakunna l l a ja on niillä p i d e t t y yh teensä 61 luen toa ja keskus te lua lus tus ta . Näissä t i la isuuksissa on sään­nöllisesti ollut osanot ta j ia use immis ta eri osas tois ta .

Useimpia päiviä kes täne i tä nuorisokursseja joilla l i i t to toimi­k u n t a on luennoits i joidensa k a u t t a ollut m u k a n a ova t ku luneena a ikana jä r jes tänee t T u r u n piirin t o i m i k u n t a yhdessä sikäläisen vaal ipi i r in t o i m i k u n n a n kanssa v . 1930 huh t ikuu l l a Ha l ikon Var tsa lassa sekä J y v ä s k y l ä n pi i r in t o i m i k u n t a v . 1930 J y v ä s ­ky län pi tä jässä ja v . 1931 Vi i tasaaren Löytänä l lä .

Nuorisol i iket tä j a l i i t t omme oh je lmakysymyks iä koskenei ta luentoja on j ä r j e s t e t ty Sos.-dem. vaa l ip . to imikun t i en ja muiden keskusjärjestöjen kursseille sikäli k u n siihen on t i la isuus ta r jou­t u n u t . Luennoi ts i jo ina eri kursseil la ova t olleet tover i t K. Kukkonen , V. H u h t a , A. Leh tonen , A. H a u t a m ä k i ja S . Manni ­n e n .

Valistusviikot. L i i t tokokouksen t e k e m ä n pää töksen m u k a i ­sesti v ie te t t i in v. ]928 li i ton val i s tusvi ikkoa sos.-dem. puolueen kanssa yhdessä j a omis te t t i in t ä h ä n t a rko i tukseen syyskuun vi imeinen vi ikko. Tuloksena v i ikon vie tos ta oli, e t t ä l i i ton j ä senmää rä l i sääntyi v ä l i t t ö m ä s t i sen k a u t t a n . 600 uudel la jäsenellä. V. 1929 omis te t t i in l okakuun to inen vi ikko l i i ton val is tusvi ikoksi ja h a n k i t t i i n sen a ikana n . 200 u u t t a j ä sen tä .

K u m p a n a k i n v u o t e n a on l i i t t o to imikun ta l ä h e t t ä n y t osas­toille val is tusvi ikon t i laisuuksien ohjelma-avuksi k i r jo i te tun puheen, pak inan j a runon .

V. 1930 ei va l i s tusvi ikkoa jä r jes te t ty , sillä pol i i t t inen t i l anne

40

m a a s s a m m e oli sen tulokselliselle viet tämisel le mahdol l is im­m a n epäedul l inen ja s i täpai ts i ol ivat osas to t j uu r i niihin aikoi­h in vaal ival is tus työssä , johon niissä oloissa oli päähuomio k o h d i s t e t t a v a .

Kirjallisuusviikkoa on vuos i t t a in v i e t e t t y joulukuul la ja on sen a ikana huomio k i inn i t e t ty läh innä ä ä n e n k a n n a t t a j a n levi­tyksen tehos tamiseen .

Kansainvälinen nuorisopäivä. Kansa invä l i s tä nuor i sopä ivää v ie te t t i in v. 1928 lokakuun 7 p:nä. K u n li i ton j ä sene t ol ivat ku i tenkin va s t i kään työskennel leet val is tusvi ikon jä r jes te ­lyissä, e i p ä i v ä n v ie t to m u o d o s t u n u t niin vo imakkaaks i ku in olisi ansa innut , m u t t a ku i tenk in suuri osa liiton osastois ta jä r ­jes t i sen johdos t a juhl ia ja kokouksia . V. 1929 v ie te t t i in k a n s a i n v ä l i s t ä nuor i sopä ivää lokakuun 6 p :nä ja p ide t t i in s i tä samal la merkk inä o m a n va l i s tusv i ikkomme alkamises ta . Pä ivän v i e t to e i tä l lö inkään s aanu t kyll in s u u r t a huomio ta osakseen. V. 1930 jä i kansa inväl inen nuor isopäivä v ie t t ä ­m ä t t ä samas ta syys tä ku in val is tusvi ikkokin.

Maarianpäiväjuhlat. Ni iden to imeenpanos ta on l i i t to toimi­k u n t a a n t a n u t joka vuosi osastoille kehoi tuks ia ja on nii­den ohje lman avuks i va lmis te t tu vuos i t t a in myöskin kirjoi­t e t t u puhe . V. 1930 omis te t t i in maa r i anpä ivä juh l a t sodanvas­taiselle agi ta ts ioni työl le ja niissä merkeissä ka ikk i juhl ia jär ­j es tänee t osas to t n i i t ä v ie t t ivä tk in .

Numero t i e to ja ei l i i t to to imikunnal la maar ianpä ivä juh l ia jär jes täneiden osastojen l u k u m ä ä r ä s t ä ole. m u t t a suuri se ei ole y h t e n ä k ä ä n vuo tena ollut . M.m. juhl ia v a r t e n kirjoitet­tu ja puhe i t a on vuos i t ta in t i l a t t u va in m u u t a m i a kappa­lei ta l u k u u n o t t a m a t t a ku luvaa vuo t t a , jolloin n i i t ä t i la t t i in eni ten kuin a ikaisemmin eli n. 50 kappa l e t t a .

Julistuksia ja kehoituksia on l i i t t o to imikun ta ju lkaissut , pai ts i säännölliseen liiton to imin taan kuuluvia , myösk in edus­k u n t a - ja kunnal l isvaaleja koskevia. V. 1930 kevääl lä , t a a n t u ­muksel l is ten varsinaisen hyökkäyksen a l je t tua , an to i l i i t to­t o imikun t a liiton jäsenistölle ja työläisnuorisolle omis te tun jul is tuksen, jossa selostett i in t i l anne t t a ja sen työläisnuorisolle a se t t amia vaa t imuks ia . Useissa eri kiertokirjeissä on myöskin koskete l tu pol i i t t i s ta t i l a n n e t t a ja a n n e t t u sen vaa t im ia ohjei ta osastoille.

Alustukset. L i i ton ohjelmaa ja järjestöllisiä kysymyks iä kos­kevia a lus tuks ia on l ähe t e t t y vuos i t ta in piiri järjestöjen edus ta­jakokouksi l le . Samoin on nuor i so to imin taa käs i t te leviä alus­tuks i a t o i m i t e t t u vaalipi ir ien edusta jakokouksi in . Viimeksi pidetyl le puoluekokouksel le l i i t to to imikun ta laa t i a lus tuksen, jossa puoluekokouksen huomio ta k i inni te t t i in nuorisoli ikkee­seen. Keskus te lua lus tuks ina osastoille on l ä h e t e t t y kirjallisia

41

a lus tuks ia ammat i l l i ses ta työväenl i ikkees tä , so t i laskysymyk-sestä, s u h t e e s t a m m e n.s . puo luee t tomaan s iv is tys työhön ja maa ta louske rho to imin taan .

Lentokirjaset. V. 1928 julkais t i in sos ia l idemokraat t i sen nuorison s u h d e t t a m a a m m e silloiseen ammat i l l i seen t yöväen liikkeeseen käs i t te levä lentokir janen sekä s a m a n vuoden valis-tusvi ikol la lentoleht inen, j o t a vi ime m a i n i t t u a pa ine t t i in •15,000 kpl . ja j ae t t i in p i i r i to imikunt ien väl i tyksel lä osastojen l ev i t e t t äväks i . E d u s k u n t a v a a l i e n edellä v . 1929 levi te t t i in n i in ikään p i i r i to imikunta in väl i tyksel lä25,000 kpl . lentoki r jas ta , jossa kosketel t i in vaaleissa es i in tynei tä nuor i sokysymyksiä .

Opintokerhotoiminta. Op in toke rho to imin taan on k i inn i t e t ty j a t k u v a s t i osastojen huomio ta . Sitä silmällä p i t äen on vuosi t ­t a in l i i t t o to imikunnan t a h o l t a m .m. t i l a t t u kaikille osastoille Ty öläisopiskeli j a-lehti .

T o u k o k u u n 31 p :nä 1931 oli kerhoja to iminnassa 41 eri osas­tol la ja näissä 58 eri op i ske lu ryhmää . Opiskelijoita oli kerhoissa y h t e e n s ä 651 .

Raittiusvalistustyö. L i i t t o to imikun ta on ol lut j a t k u v a s t i yh te i s to iminnassa Sos.-dem. Rai t t ius l i i ton kanssa ja on yhte is ­t y ö t ä p i d e t t y yllä m .m. yhte isen jär jes tä jän avul la , j o n k a p a l k k a j a m a t k a k u l u t on m a k s e t t u puoliksi . Sopimus yhte isen p u h u j a n p i tämises tä on l i i t to jemme välillä edelleenkin ole­massa , v a i k k a l i i t tomme ei ta loudel l is is ta syistä ole vo inu t to imeen henki löä s i t ten v:n 1930 kevään p a l k a t a .

L i i ton osastois ta kuulu i v. 1930 pää t t ye s sä 86 Sos.-dem. Ra i t t ius l i i t toon .

Osanotto lapsi- ja varhaisnuorisotyöhön. Sos.-dem. Ra i t t i u s ­l i i ton yh teydessä to imivaan eri keskusjär jestöjen edusta j i s ta m u o d o s t e t t u u n las ten jaos toon o v a t l i i ton edus ta j ina kuu lunee t K. K u k k o n e n ja M. Vaah te ra , sekä v i ime m a i n i t u n m u u t e t t u a pois p a i k k a k u n n a l t a , hänen t i la l laan S. Manninen . Osastoja on kiertokirjeil lä keho i t e t tu osa l l i s tumaan lapsijärjestöjen t o i m i n t a a n ja myöskin puhe iden ja luentojen yh teydessä on asiaa koskete l tu . Monilla pa ikkakunni l l a ova tk in l i i t tomme jäsene t nä iden jär jes töjen ohjaaj ina.

Kirjeellinen opintokurssi. L i i ton kirjeellisinä t u t k i n t o ­aineina o v a t edelleenkin olleet sosialismin teor ia ja his tor ia sekä ammat i l l inen työväenl i ike . Kurss in suori t ta j iksi i lmoi t tau­t u i ku luneena t o i m i n t a k a u t e n a 11 henkilöä, jo is ta t u t k i n n o n suor i t t i 7 ja ni is tä m u u t a m a t kaikissa aineissa.

Liittojuhlat.

Li i ton to inen koko m a a t a k ä s i t t ä v ä l i i t to juhla to imeenpan­tiin ytldeSSä Sos.-dem. Ra i t t ius l i i ton Las ten jaos ton kanssa

42

v. 1930 kesäkuun 7—9 pä iv inä Tampereel la . Pä iv ien osan­o t ta j ina oli l i i ton jäseniä eri puol i l ta m a a t a yli 800 henki löä sekä las tenosastojen j ä sen iä , n. 1,200. L u k u u n o t t a m a t t a yh te i s t ä ava ja is juhlaa ja j uh laku lkue t t a , oli nuori l la ja lapsilla o m a t juhla t i la i suutensa , joissa suor i te t t i in sen muka inen ohjelma.

Nuorisoli i t tolaisi l la oli kaks i er ikoisjuhlaansa, j o t k a v ie te t t i in Tampereen Työväenyhd i s tyksen hal l i tsemassa Viikinsaaressa ja n.s . »Pyynikin» juh lakentä l lä . Näissä juhlissa suor i te t t i in m.m. osastojen väl inen joukko lausun ta - j akansan tanss ik i lpa i lu sekä viest injuoksukilpai lu ja pesäpal lo-ot telu. Tampereen työväen ta lossa pidet t i in nuorisol i i t tolais ten juh lakokous , jossa eri piirijärjestöjen edus ta ja t es i t t ivä t t e rvehdyksensä , ja. jossa lisäksi h y v ä k s y t t i i n ju lk i l ausuma sosialistisen t a i s t e lu t ahdon ilmaisemiseksi ja kansa la is ten o ikeus tu rvan vaa t imiseks i . Lisäksi k ä v i v ä t päivien s sano t t a j a t t e rvehdyskäynni l l ä T a m p e ­reen h a u t a u s m a a l l a sijaitsevilla t ov . Väinö Vankko jan ja k a n s a ­laissodan uhr ien haudoil la , joilla p ide t t i in puhe i t a ja lasket t i in seppele.

Pääpuhu j ina nuorisol i i t tolais ten juhlat i la isuuksissa esi intyi­v ä t puoluesihteer i K. H. Wiik ja t o imi t t a j a Väinö Meltti. Yhteisessä avajais juhlassa p u h u i pormes ta r i Väinö Hakkila. Juh l i en y h t e y t e e n oli myöskin j ä r j e s t e t ty Tampereen t yöväen ­ta loon osastojen seura- ja seinälehtien sekä las ten osastojen ha r ra s tus tö iden näy t t e ly . . Rau ta t i eha l l i t u s myönsi päivien osanottaj i l le 25 prosent in a lennuksen rau ta t i e l ippu jen hinnois ta .

Juh l i s t a koi tu i liitolle melkoinen rahal l inen tapp io , j o h t u e n e tupäässä siitä, e t t ä Tampereen suuri työläisyleisö osoi t t i o d o t t a m a t t o m a n v ä h ä n niille huomio ta .

Stipendirahasto.

Vuonna 1924 pe rus te t tu s t ipendi rahas to , Työväen Aka te ­m i a a n opiskelemaan aikovien li i ton jäsen ten opiskelun hel-poi t tamiseksi , on ol lut edelleenkin käy tännössä . V. 1928 myönne t t i i n r a h a s t o s t a s a n o t t u u n t a rko i tukseen 1,000 m a r k a n a p u r a h a Lauri Nurmelle Lohja l ta , j oka oli a inoa a p u r a h a n haki ja . V. 1929 ei a p u r a h a a i lmoi te t tu l a inkaan h a e t t a v a k s i syys tä , k u n rahas tossa e i ol lut varo ja s i tä mää rää , jos ta sään­töjen m u k a a n vo idaan a p u r a h a m y ö n t ä ä . S a m a n a v u o t e n a t e k i v ä t osas tot r ahas toon ku i tenk in lahjoi tuksia sikäli, e t t ä v. 1930 voi t i in jälleen m y ö n t ä ä 500 m a r k a n a p u r a h a t Sulo Winterille Ensos t a ja Mauno Suomiselle P u n k a l a i t u m e l t a .

43

»Työläisnuoriso.»

Viimeksi p i d e t t y l i i ton edus ta jakokous teki pää töksen »Työ­läisnuorison» o t t amises ta v:n 1929 a lus ta l i i ton k u s t a n n e t t a ­vaksi , j ä t t ä e n kokous ku i tenk in l i i t toneuvostol le mahdoll i ­suuden lopullisen pää töksen tekoon siinä tapauksessa , jos lehden li i ton k u s t a n n e t t a v a k s i o t t amiseen e i m i t ä ä n mahdol l i ­suuksia i lmaannu .

T ä m ä n pää töksen ve lvo i t t amana ryh ty ik in l i i t to to imikun ta het i l i i t tokokouksen jälkeen h a n k k i m a a n mahdol l i s imman yksi­ty i skohta is ia t ie to ja j a l a a t i m a a n laskelmia lehden k a n n a t t a -va isuudes ta . Tuloksena oli ku i tenk in se, e t te i lehden l i i ton ha l t uun o t tamiseen t o d e t t u olevan m i t ä ä n mahdol l i suuksia v a a n e t t ä oli edelleenkin y r i t e t t ä v ä saada Kus tannusosakeyh t iö Kansanva l l an kanssa a ikaan sopimus lehden kus t an t ami se s t a j a a l i s t e t t ava k y s y m y s l i i t toneuvos ton käs i te l täväks i .

L o k a k u u n 14 p :nä 1928 k o k o o n t u n u t l i i t toneuvos to hyväksy i myöskin t ä m ä n l i i t t o to imikunnan o m a k s u m a n k a n n a n . Samal la h y v ä k s y t t i i n l i i t to to imikunnan j a Kus t annusosakeyh t iö K a n ­sanval lan välil lä t e h t y sopimus, jolla K a n s a n v a l t a s i toutu i erinäisin ehdoin j a t k a m a a n lehden k u s t a n t a m i s t a vielä v . 1929 a lus ta j a onkin K a n s a n v a l t a j a t k a n u t lehden k u s t a n t a m i s t a sen jä lkeen yh t ämi t t a i s e s t i i lman uusien sopimusten tekoa .

»Työläisnuorison» levikin pa ran tamiseks i on j a t k u v a s t i ponnis te l tu kus t an t a j an , l i i ton ja lehden to imi tuksen t aho l ta , m u t t a tu lokse t o v a t ka ikes ta huo l ima t t a olleet melkoisen pieniä. Vuoden 1929 a ikana alkoi levikki jossain mää r in en t i ses tään l i sään tyä ja tasa is ta ' nousua oli hava i t t av i s sa a ina v:n 1930 puoliväli in, jolloin huono ta loudel l inen a ika a iheu t t i pysähdyksen .

Lehden t o i m i t t a j a n a oli maa l i skuun 1 p :än 1929 V. Huhta ja si i tä a lkaen on t o i m i t t a j a n a ol lut K. Kukkonen.

Kustannustoiminta.

Lii ton ju lka isu t »Kevätmyrsky» ja Työläisnuorison Joulu leht i on k u s t a n n e t t u säännöll isest i j oka vuosi . »Kevätmyrskyä» pa ine t t i in v. 1928 7,000 kpl. , v. 1929—30 8,000 kpl . ja v. 1931 6,500 kpl . Työläisnuor ison Jou lu leh teä on p a i n e t t u joka vuosi 6,000 kpl . Pa inokse t ova t tul leet l oppuun myydyiks i , l ukuun­o t t a m a t t a vi imeisimpiä, jois ta on j ä ä n y t joku m ä ä r ä m y y ­m ä t t ä . Ju lkaisujen t o imi t t a j ana on koko ajan ol lut K. Kukko­nen.

Aikaisemmin k u s t a n n e t t u a Työläisnuorison Lauluk i r jaa on j a t k u v a s t i m y y t y . Samoin v . 1927 k u s t a n n e t t u a »Nuoriso-osastojen pe rus t amis - ja nuor isotyön opasta».

44

Osastoille on h a n k i t t u ja l i i ton toimistossa m o n i s t e t t u joukko-lausun ta runo ja kaksi eri kokoelmaa ja myöskin lauluryhmil le t a rko i t e t t u j a viisuja on Helsingin Sd. Nuor i soyhdis tyksen »laulavien kisällien» myötäva iku tukse l l a h a n k i t t u yks i ko­koelma.

I l t a m a - j a kokous i lmot te i ta sekä kunn iak i r j a lomakke i t a y .m . p ienempiä pa ino tuo t t e i t a on myöskin j a t k u v a s t i pa ina ­t e t t u j a t o imi t e t t u osastoille.

Kansainväliset suhteet.

L i i t t o m m e on j a t k u v a s t i k u u l u n u t j äsenenä Sosialistiseen Nuor iso-Internats ional i in . V. 1929 Wienissä p ide tyssä I n t e r -nats ional in kongressissa o l ivat l i i ton edusta j ina K. Kukkonen ja R. Paasio sekä v. 1930 Köpenhaminassa p ide tyssä In t e r -nats ional in to imeenpanevan komi tean kokouksessa K. K u k k o ­nen. Muihin I n t e m a t s i o n a l i n to imeenpanevien el inten kokouk­siin ei l i i t to ole ta loudel l is ten seikkojen vuoksi vo inu t osallis­t ua . Kir jevaihdon avul la on kui tenkin kansa invä l i s tä y h t e y t t ä p i d e t t y j a t k u v a s t i yllä j a ka ik is ta l i i t t omme t ä r k e i m m i s t ä to imis ta sekä m a a m m e t a p a h t u m i s t a on myös a n n e t t u In te r -nats ional in sihteeristölle t ie toja . T o i m i n t a a m m e koskevia selostuksia on ju lka is tu I n t e m a t s i o n a l i n t iedonanto lehdessä . Myöskin Sosialistisen Nuor iso in te rna ts iona l in t aho l t a on osoi­t e t t u k i i t e t t ä v ä ä h a r r a s t u s t a t o i m i n t a a m m e j a e tenkin m a a m m e vi ime aikaisia t a p a h t u m i a k o h t a a n .

L i i t t o m m e on myöskin ol lut j a t k u v a s t i yh te i s to iminnassa Skandinaviassa toimivien veljesjärj estojen ja Viron toveril i i-t o n kanssa. V. 1930 Köpenhaminas sa p ide tyssä Skand ina ­v ian maiden Sosialististen Nuorisol i i t tojen Yhte is työjär jes tön , johon l i i t tommekin kuu luu , kokouksessa oli l i i ton edus ta jana K . K u k k o n e n j a o l ivat m a a m m e silloiset t a p a h t u m a t tässä kokouksessa yleisen mielenki innon koh te ina . V. 1928 ol ivat Ruo ts in Sos.-dem. Nuorisol i i ton edus ta jakokouksessa l i i t tomme edus ta j ina K.-A. Fagerho lm ja K. K u k k o n e n sekä Viron veljes­li i ton edusta jakokouksissa 1929 ja 1930 A. H a u t a m ä k i .

K o k o u s - y n n ä m u i t a ku tsu ja on l i i t t omme s a a n u t yleensä ka ik i l ta Sosialistiseen Nuor iso- In terna ts iona l i in kuu luv i l t a vel­jesli i toil ta ja on niihin v a s t a t t u onni t te lukir je lmil lä t a i sähkö­sanomilla. Myöskin on eri ma iden tover i l i i t to jen jä r jes tämi in , nuor i so to imin taa es i t tävi in näy t t e ly ih in l ä h e t e t t y to imin­t a a m m e es i t täviä kuvia , kirjoja, lentolehtis iä , merkke jä y .m. sekä selostuksia l i i t tomme organisa t ios ta ja to imin ta t avo i s t a .

Pa i t s i ke r ran kuukaudessa i lmes tyvää Sosialistisen Nuoriso­i n t e r n a t s i o n a l i n t i edonan to leh teä »Jugendkor respondenz ' ia»

45

l ä h e t t ä v ä t myöskin usea t u lkomaala i se t veljesli i tot säännöll i ­sest i ä ä n e n k a n n a t t a j a n s a l i i ton to imis toon.

Osanotto kansainvälisille nuorisopäiville. V. 1929 jär jes t i Helsingin Sos.-dem. Nuor i soyhdis tys m a t k a n Wienissä vie­te tyi l le kansainväl is i l le nuorisopäivil le. M a t k a a n osallistui yli 60 henki löä , jo i s ta suur in osa liiton jäseniä. V. 1930 Köpen­haminas sa v ie te ty i l lä pohjoismaisil la nuorisopäivil lä oli 6 l i i t t omme j ä sen tä .

Toimintaamme vastaan kohdistetut mieli- ja virkavaltaisuudet.

Vuoden 1929 syksyllä Lapua l l a t a p a h t u n e e t väk iva l ta i ­suude t j a n i i tä seurannee t lukuisa t »kansalaiskokoukset» j a m u u t t aan tumukse l l i s t en ainesten puuha i lu t v i i t t a s iva t sii­hen, e t t ä myöskin meidän jä r jes tömme vo iva t monil la seuduil la j o u t u a lapuala is ten j a myöskin v i ranomais ten mieli- j a v i rka­va l lan kohteiksi . Sii tä syys tä l ähe t t ik in l i i t t o to imikun ta v. 1930 t a m m i k u u l l a osastoille kiertokirjeen, jossa osastoja pyyde t t i i n a n t a m a a n l i i t to to imikunnal le t ie to ja ka ik is ta m a h ­dollisista t o i m i n t a a m m e v a s t a a n suunna tu i s t a l a i t tomuuks i s ta . Vuoden a lkupuol i t u n t u i ku i tenk in sujuneen siinä suhteessa vielä melko rauhall isest i joka puolella, sillä a inakaan l i i t to­t o imikunnan t ie toon e i tu l lu t y h t ä ä n sellaista t a p a u s t a , jolloin t o i m i n t a a m m e olisi enempää sivilihenkilöiden kuin v i rano­m a i s t e n k a a n t a h o l t a hä i r i t ty .

V a s t a vuoden 1930 kesällä, l apua la i s r iehunnan ollessa yl im­mil lään, t a p a h t u i tekoja , joihin lähinnä t e k i v ä t i tsensä syy-päiksi pol i is iviranomaiset j a j o t k a k u v a s t a v a t vall inneen ajan­k o h d a n henkeä .

K e s ä k u u n 28 p :nä kul je t t i poliisi Karhulassa kaksi re tkei ly-puseroissa e s i i n tyny t t ä l i i t to tover ia poliisikonttoril le kuulus te l ­tav iks i . V a s t a p o i s t e t t u a a n puserois ta puna ise t k r a v a t i t pää ­s ivät t o v e r i m m e po i s tumaan . T a p a h t u m a n johdos ta k ä ä n n y t ­t i in l i i ton to imis tos ta puhel imi tse K y m i n poli is iviranomaisten puoleen, j o t k a se l i t t ivä t saaneensa ha rhaan joh t av i a i lmiantoja . S a m a n suun ta inen vä l ikoh taus sa t tu i elok. 10 p :nä Herralassa, jossa nuorison a lue juhlaan saapui kaks i au tokuormal l i s t a miehiä ja ni iden joukossa Hollolan piirin nimismies vaa­t ien retkei lypuseroissa es i in tynei tä l i i t to tovere i ta po i s t amaan puna i se t k r a v a t i t .

V a k a v i n t a on osas ton to iminnan terrorisoint i o l lut Evijär-ven Kirkonkylässä. Jo a ikaisemmin v:n 1930 kesällä y r i t e t t i in

46

siellä v i ranomais ten t a h o l t a pa inos taa ja l a m a a n n u t t a a osas­t o n t o imin t aa siinä ku i t enkaan o n n i s t u m a t t a . J o u l u k u u n 6 p :nä ha jo i t t i nimismies Ev i jä rven osaston koolle k u t s u m a n u u d e n osas ton pe ru s t avan kokouksen Ev i jä rven L a h d e n k y l ä n t yöväen t a lo s t a ja j ou lukuun 17 p :nä esti samainen nimismies jäl leen osaston j ä r j e s t ämän toveri- i l lanvieton, vieden mennes­sään t i l a i suu t t a v a r t e n to imi t e tun seuralehden. Nimismiehen mene t t e lys tä va l i te t t i in osaston t a h o l t a Vaasan läänin maaher ­ralle.

V. 1930 syksyllä t akavar iko i Pälkäneen nimismies sikäläisen osaston pöy täk i r j a t y .m. paper i t . -Tapah tumas ta sai l i i t to­t o imikun t a ku i tenk in t iedon v a s t a k ier to te i t se noin k u u k a u t t a m y ö h e m m i n ja kävi l i i ton toimits i ja s i t t emmin hakemassa ki r ja t n imismiehel tä pois. I l t ama lup ia ova t n imismiehet evän­neet osastoi l ta monil la pa ikkakunni l l a ja Ukko lan osastol ta , Pohjois-Karjalassa, kielsi nimismies v. 1931 ta lvel la kävely-re tk ienkin to imeenpanon . Tampereel la on poli isimestari vaa t i ­n u t t a r k a s t e t t a v a k s e e n runoja , jo i t a osas tot ova t a ikoneet i l tamissaan es i t t ää j oukko lausun t ana ja on h ä n myöskin kiel­t ä n y t kokonaan m u u t a m i e n runojen es i t tämisen.

Muil ta pa ikkakunn i l t a e i l i i t to to imikun ta ole s a a n u t t ie to ja miel ival ta isuuksis ta , m u t t a todennäkö i s t ä on, e t t ä n i i t ä on t a p a h t u n u t a i nak in l ievemmässä muodossa muua l l ak in kuin m i t ä edellä on lue te l tu . Ainakin pa inos tus on monil la pa ikka­kunni l la osastojen to imihenki lö i tä ja jäsenis töä v a s t a a n ol lut hyv in suuri . M.m. joissakin Heinävedel lä toimivissa osastoissa va ihde t t i i n v . 1930 t ä s t ä syys tä kesken v u o t t a osaston to imi­henki lö i tä . Samoin m u u t a m a t E te l ä -Poh janmaa l l a to imiva t osas to t o v a t a n k a r a n pa inos tuksen j a to imihenki löiden p a m p u ­t u s - u h k a u s t e n johdos ta j ou tunee t o lemaan jo i t ak in a ikoja k o k o n a a n to ime t tomina . Myöskin useissa eri t i la isuuksissa, jo i ta osastojen ja l i i ton t a h o l t a on jä r jes te t ty , on »hiljaista painostus ta» ollut ha r jo i t t amassa autokuormal l i s ia miehiä.

Lakiasuon osaston talon palaminen. Jou lukuu l la 1929 paloi Lak ia suon osaston ta lo pe rus tuks iaan myöden poroksi vars in hämär i s sä olosuhteissa. Pa lo oli i lmeinen murhapo l t t o , jo skaan pol i is iviranomaisten vi tkas te l len t o i m e e n p a n e m a t t u t k i m u k ­set e ivät j oh t anee t t ihu työn tek i j ä in selville saamiseen. Ta lo oli v a k u u t e t t u va in vähä ises tä s u m m a s t a ia koi tu i sen pa los ta osastolle h u o m a t t a v a t app io . V. 1930 to imeenpan i l i i t to toimi­k u n t a l i i ton jäsenis tön keskuudessa yleisen keräyksen osas ton uuden t a lon r akennus rahas ton hyväks i j a t u o t t i k i n se lähes 9,000 m a r k k a a , va ikkak in suur i osa osastois ta j ä t t i s aamansa keräys l i s tan kokonaan p a l a u t t a m a t t a . Lak iasuon osasto r y h t y i myöskin he t i uuden t a lon r akennuspuuh i in j a va lmis tu i t a lo jo 1930 syyskesällä.

47

Liittotoimikunta.

Li i t t o to imikun taan ova t vi ime edus ta jakokouksen val i tse­m i n a kuu lunee t vakinais ina jäseninä: Arvi Hautamäki puheen­joh ta j ana , Mikko Ampuja, Kyösti Salminen, Kerttu Koivisto, Vihtori Huhta, Martti Vaahtera, Ilmari Nurminen, Rafael Paasio ja K.-A. Fagerholm ruots inkiel is ten jär jestöjen edusta­j a n a sekä vara jäseninä Eero A. Pulli, Eero Vuori, Aleksi Lehtonen, Sulo Manninen, Toini Paasivuori ja Elsa Paasio.

Maal iskuun 29 p :nä pois tui kuo leman k a u t t a l i i t to to imikun­n a n jäsen I lmar i N u r m i n e n ja s a m a n vuoden kesäkuul la erosi­v a t t o i m i k u n n a s t a p a i k k a k u n n a l t a pois m u u t o n vuoksi K . Salminen ja M. Vaah te r a . Myöskin va r i j ä sen Ee ro Vuori siir­ty i s a m a n a v u o t e n a toiselle pa ikkakunna l le . T ä t e n eronneiden jäsenten t i la l la ova t sen jälkeen to imineet l i i t to to imikunnan vakina is ina jäseninä E. A. Pull i , A. Leh tonen ja Toini Paas i -vuor i .

Li i ton s ihteerinä to imi edus ta jakokouksen va l i t semana t a m m i k u u n 31 p :än 1929 K. Kukkonen ja hänen e r o t t u a a n val i ts i l i i t t o to imikun ta to imeen 5. Mannisen.

Varapuheenjoh ta jaks i val i ts i l i i t to to imikun ta edusta ja­kokouksen jä lkeen I lmar i Nurmisen ja hänen k u o l t u aan Rafael Paasion. Li i ton r ahas tonho i t a j ana ja v. 1929 läh t ien myöskin t a loudenho i t a j ana on t o iminu t Aino Laakso.

Li i t t o to imikun t a on t o i m i k a u t e n a a n k o k o o n t u n u t 45 ke r t aa ja on sen käs i t te lemis tä asioista m e r k i t t y pöytäkir jo ihin 320 pykä lää .

Kokouksissa ova t t o i m i k u n n a n jäsenet käynee t seuraavas t i : M. A m p u j a 4 1 , K e r t t u Koivis to 39, A. H a u t a m ä k i 37, R. Paas io 37, A. Leh tonen 29, K. A. Fagerho lm 27, V. H u h t a 27, Toini Paas ivuor i 18, M. V a a h t e r a 17, E. A. Pul l i 13, K. Salminen 12, I . N u r m i n e n 11 ja E. Vuori 3 ke r t aa . »Työläisnuorison» to imi t ­t a j a K. K u k k o n e n on ol lut läsnä 33, S. Manninen 30 ja ta lou­d e n h o i t a j a Aino Laakso 12 kokouksessa.

Liiton toimiston työskentely.

Lii ton to imis to on v ä l i t t ä n y t osastoille kir ja l l isuut ta , to i ­min tavä l ine i t ä , k i lpai lupalkintoja ja r e tke i lypuku ta rpe i t a sekä h o i t a n u t osastojen rekisteröimisasioi ta , h a k e n u t arpajais lupia y. m.

L ippu ja ja l ippu ta rpe i t a on to imis ton väl i tyksel lä hankk i ­n u t ku luneena t o i mi k au t en a 18 osastoa ja yks i pi i r i toimi­k u n t a .

L i i t t omerkke jä ja merkil lä va rus t e t t u j a sormuksia on s a m a n a a ikana m y y t y yh teensä 1,814 kpl .

48

Kirjevaihto. Li i ton to imis toon on ku luneena a ikana s a a p u n u t yh t eensä 4,859 eri pos t i l ähe tys tä ja s a m a n a a ikana on l ä h e t e t t y 14,189 l ähe tys t ä sekä lisäksi l i i ton julkaisuja 1,091 pake t t i a . Kier tokir je i tä on osastoille ja pi ir i toimikunnil le l ähe t e t t y 36 yh teensä 6,075 eri k i r je t tä .

Muita liiton toimintaa koskevia tietoja.

Liittoneuvosto kokoontu i yhden ker ran vuoden 1928 lokakuul la Työväen Akatemiassa Grankul lassa . Kokouksessa käsi tel t i in »Työläisnuorison» k u s t a n t a m i s k y s y m y s , suh teemme ammat i l l i ­seen työväenliikkeeseeni ja maa ta louske rho to imin taan .

Piirisihteerien neuvottelukokous p ide t t i in v. 1929 syyskuun 21 ja 22 p :nä Helsingissä. Kokouksessa pohdi t t i in e tupäässä käytännöl l i s i s tä nuor iso to imintaa koskevia kysymyks iä .

Avustuksia. Sos.-dem. Puo lue to imikunna l t a on l i i t to s a a n u t a v u s t u s t a v. 1928 20,000 mk. , 1929 22,000: —, jos ta 2,000: — k ä y t e t t ä v ä k s i vaa l iva l i s tus työhön, v . 1930 20 ,000:— ja kulu­m a s s a olevalle vuodelle s a m a n s u m m a n .

Työväen Sivistysl i i t to on vuos i t t a in , m y ö n t ä n y t l i i to l lemme lu en toavu s tus ta .

Opetusminis ter iö l tä on l i i t to s aanu t vuos i t t a in 3,500 m a r k a n a rvos ta luot topi le t te jä r a u t a t i e m a t k o j a va r t en .

Piirijärjestöt, osastot ja jäsenmäärä. Li i tossa on n y k y ä ä n seu raava t 13 piir i järjestöä: Helsingin, Hämeen l innan , Joensuun , J y v ä s k y l ä n , Oulun, Por in , Savonl innan, Tampereen , Tu run , Vaasan , v a r k a u d e n ja Vi ipur in pi ir i t sekä F in lands Svenska Arbe ta rungdomsklubbars Cent ra lkomi té . Oulun piiri järjestö perus te t t i in to imikauden a ikana . Toiminnassa olevia osastoja oli v. 1930 pää t tyes sä 193 ja niissä s a m a n vuoden viimeisen nel jänneksen verot i l i tys ten m u k a a n 4,849 jäsen tä . Ruo t s in ­kieliset osas tot ja ni iden j ä senmää rä ei sisälly nä ih in lukuihin .

Loppusanat.

Tarkka i l l e s samme l i i t t omme to imin t aa kuluneiden kolmen vuoden aja l ta , j o u d u m m e t o t e a m a a n , e t te i se vielä ole saavu t ­t a n u t l äheskään si tä v o i m a k k u u t t a , m ikä t e h o k k a a n sosialis­t isen k a s v a t u s t y ö n k a n n a l t a olisi v ä l t t ä m ä t ö n t ä . Ne moni­naiset va ikeude t , jo i ta l i i tol lamme on j a t k u v a s t i ol lut vo i t e t t a ­vana , ova t h i d a s t u t t a n e e t t o i m i n t a m m e niin u lkona is ta kuin sisäistäkin vo imis tumis ta . Voimme kui tenkin kuluneel takin a janjaksol ta laskea voi ton puolelle sen, e t t ä sosia l idemokraat­t inen a ja t te lu j a määrä t i e to inen p y r k i m y s ta is te l la t yöväen­luokan asian vo i t toon viemiseksi, on en t i ses tään v a k i i n t u n u t j a v a r m i s t u n u t . J a myöskin monien sellaisten pa ikkakun t i en

49

työlä isnuore t ova t l i i t tyneet r iveihimme, joilla t o i m i n t a m m e vielä m u u t a m i a vuosia s i t ten oli kokonaan vieras ta .

Viimeksi k u l u n u t t y ö t t ö m y y d e n j a t a a n t u m u k s e n temmel­lyksen vuosi on ol lut l i i tol lemme koetuskivi . j onka se on kun­nialla kes t äny t . Myöskin lähin tu levaisuus tu lee v a a t i m a a n l i i t tomme ka ik i l ta elimiltä ent i s tä a n k a r a m p a a ponnis te lua ja ta is te lua . K ä y k ä ä m m e siihen rohkein mielin, sillä tu levai­suus on s i t t enk in meidän!

Helsingissä 30 p :nä k e s ä k u u t a 1931.

A. Hautamäki. S. Manninen. Puheenjohtaja. Sihteeri.

Tilikertomukset vv. 1928-1929-1930.

Tiliasema 31. 12. —28.

V a r a t : R a h a a kassassa 16,466: 91

» T v . Sääs töpankissa Talletusti l i l lä 16,002: — ,) ,) » Juoks . tilillä 100:43

Saa tav ia (luettelon mukaan) 15,788: 05 Kalus toa , (luettelon mukaan) 3,173: 25

» po i s te taan 3,172: 25 1: —

Sijoituksia 770: Toimintavä l ine i tä (luettelon mukaan) 6,051: —

Smk. 55,179 39

V e l a t : Velkojat :

K u s t . O / Y K a n s a n v a l t a 20,582: 90 Tampereen Työv . Sanomal . O / Y 4,082: 55 K.-S. Työv . Kir japaino 1,523: 90 Sosialistin Kir japaino _ 513: 30 26,702: 65 I t a l . tov . avus t . t i l i 150: — Toimin tansa lopet t . osastojen varo ja 8,492: 61 V. Vankko jan h a u t a p a t s a s r a h a s t . tili 175: — P u h d a s omaisuus 19,659: 13

Smk. 55,179: 39

4 — Työläisnuorisot. Alustukset ja Esitykset.

f

50

Voitto- ja Tappiotili.

T u l o t :

Jou lu lehdes tä 17,468: 25 K e v ä t m y r s k y s t ä 17,167:60 K o r k o a 1.188:54 Li i t tovero ja 28,866: — Lahjo i tuks ia 45: — Pos t ikor te i s t a 36: —-Penikkasosia l is te is ta 100: — Sos.-dem. Puo lue to imikunnan avus tus 20,000: — Toimin tavä l ine i s tä 11,552:70 Omai suudenvähennys 4,771: 56

Smk. 101,190:65

M e n o t :

Ku lunke ja 9,916: 65 Vuokra 5,400: — K a l u s t o a l i sä t ty 3 ,172:25 Kansa invä l . Nuor i so- In te rn . vero 1,502: 20 Työv . Sivistysli i ton vero 1,000: — Li i t tokokousku lu t 8 ,175:65 L i i t toneuvos ton kokousku lu t 773 : — M a t k a k u l u t ja jä r jes tä jän p a l k k a 10,115: 50 Opas tuskurss i t 5,427: 50 P a l k a t 51,560: — Työläisopiskelija-lehti 752: — Val is tusvi ikko 1-798: 40 E p ä v a r m o j a saa tav ia po i s te t tu 1,602: 50

Smk. 101,190: 65

Tilintarkastuskertomus.

Val i t tu ina t a r k a s t a m a a n Sos.-dem. Työläisnuorisol i i ton t i ­lejä, o lemme t ä n ä ä n suor i t t anee t edel lämaini tun liiton ti l ien t a rka s tuksen vuodel ta 1928, ja t a rkas tuksessa hava innee t seuraavaa :

1) e t t ä t i l ien avaus oli oikein t eh ty ; 2) e t t ä tu lo t ja meno t ol ivat y h t ä p i t ä v ä t meille es i te t ty jen

t i l i todis te iden kanssa ja oikein kir jaan viedyt ;

\

51

3) e t t ä t i l inpää tös oli oikein t eh ty ; ja 4) e t t ä t ä n ä ä n l a skemamme kassa vas tas i pä ivän kassa-

sääs töä sekä t a l l e tukse t vas t a s iva t as ianomais ia todis te i ta j a t i lejä.

T a r k a s t u k s e m m e perusteel la , koska e m m e ole hava innee t a i h e t t a muis tu tuks i in , e h d o t a m m e , e t t ä asianomaisi l le tilivel­vollisille m y ö n n e t ä ä n y l l ämain i tu l t a t i l ikaudel ta t i l i - j a vas tuu ­v a p a u s .

Helsingissä h u h t i k u u n 1 p : n ä v. 1929.

Aatu Halme. Artturi Aalto.

Tiliasema 31. 12. —29.

V a r a t :

R a h a a kassassa 15,835: 61 » Työväen Sääs töpankissa 21,115: 40

Saa tav ia ( luettelon mukaan ) 11,613: — Kalus toa (luettelon mukaan ) 2,186: —

» po i s t e t aan 2,185: — 1; —

Sijoituksia 770: Toimintavä l ine i tä (luettelon mukaan) 5,520: — Viera i ta velkakir joja 2,500: — Kirjoja (luettelon mukaan) 983: 40

Smk. 58,338:41

V e l a t : Velkojat :

Kus t . Oy. K a n s a n v a l t a 25,971: 30 Tampereen Työv . Sanomal . O /Y 4 ,082:55 30,053:85 I ta l . tov . avus t . t i l i 193: 51 V. Vankko jan h a u t a p a t s a s r a h a s t o n ti l i 219 :86 To imin tansa lopet t . osastojen va ro ja 6,079: — P u h d a s omaisuus 21,792: 19

Smk. 58,338:41

52

Voitto- ja Tappiotili.

T u l o t :

Jou lu lehdes tä 9,313: 70 K e v ä t m y r s k y s t ä 10,005: 75 Toimin tavä l ine i s tä 7 ,529:60 Kirjoista 303: 10 Li i t toveroja 30,354: 25 Sd. Puo lue to imikunnan avus tus 22,000: -— To imin t . lopet t . osastojen varoja 6,569: 06 Lahjo i tuks ia 2,530: 1 1

Korkoja 526: 60

Smk. 89,132: 16

M e n o t :

Ka lus toa l i s ä t ty 2,185; -Vuokra .............................. 5,400: — K u l u n k e j a 13,045:25 P a l k a t 4 6 , 7 0 0 : -M a t k a k u l u t ja jä r jes tä jän p a l k a t 9,065: 75 Val is tusvi ikko " 0 : -Kansa invä l . Nuor iso- In te rn . vero 1,923: 20 Työväen Sivistysl i i ton vero 1,000: -Työläisopiskeli jä-lehti - 654: Vaa l i to imin ta 2,030: 45 Pi i r is ihteer ien neuvo t t e lukok . 'ku lu t 228: 50 Lahjo i tuks ia 873: 60 Nuor i sopä ivä t 2,816: 35 E p ä v a r m o j a saa tav ia po i s t e t tu ! 307: Omaisuuden lisäys » 2 ,133:06

Smk. 89,132: 16

Tilintarkastuslausunto.

T a r k a s t e t t u a m m e Sos.-dem. Työläisnuorisol i i ton t i l i t vuo­de l ta 1929, o lemme t a rkas tuksessa hava innee t , e t t ä l i i ton t u lo t j a m e n o t o v a t todis te iden m u k a a n oikein k i r j a tu t ; t i l in-

53

p ää t ö s oikeilla perustei l la t eh ty ; ja, e t t ä kä te iskassa ja p a n k k i ­ta l le tus va s t a s iva t as ianomais ia t i le jään.

Ede l l äma in i tun perusteel la j a kun t a r k a s t u k s e n kuluessa e m m e s y y t ä mu i s tu tuks i in hava innee t , ni in e h d o t a m m e , e t t ä t i l inpää tös vahvis te t ta i s i in ja asianomaisi l le tilivelvollisille myönne t t ä i s i in v a s t u u v a p a u s v u o d e n 1929 t i le is tä .

Helsingissä 12 p :nä h u h t i k u u t a 1930.

Artturi Aalto. Aatu Halme.

Tiliasema 31. 12. —30.

V a r a t :

R a h a a kassassa 11,711:4b » T y ö v ä e n Sääs töpankissa 19,921: 50

Saa t av i a ( luettelon mukaan ) 12,205: 95 Viera i ta velkakir joja 2,500: — Sijoituksia 770: Ka lus toa (luettelon mukaan ) 54: 75

po i s t e t aan 5 3 : 7 5 1:—. To imin tavä l ine i t ä ( luettelon mukaan) 9,240: 05 R e t k e i l y p u k u t a r p e i t a 1,946: 85 Kirjoja ( luettelon m u k a a n ) 831: 60

Smk. 59,128:41

V e l a t : Velkoja t :

K u s t . O / Y K a n s a n v a l t a 19,664: 05 Tampereen T y ö v . Sanomaleh t i O / Y ... 4 ,082:55 K.-S. T y ö v ä e n Kir japa ino 10,000: —• 33,746: 60 I t a l . t ov . avus t . t i l i ~~. '207: 06 V. Vankkojan hautapatsas rah. t i l i 235: 25 To imin tansa lopet t . osastojen varo ja 4,520: 15 P u h d a s omaisuus 20,419: 35

Smk. 59,128: 41

54

Voitto- ja Tappiotili.

T u l o t :

Li i t toveroja 28,062: 50 Jou lu lehdes tä 6 ,701:45 K e v ä t m y r s k y s t ä 9,255: 80 Toimintavä l ine is tä 7,136: 85 Kirjoista 395: — Re tke i lypuku ta rpe i s t a nn Sd. Puo lue to imikunnan avus tu s 20,000: — Toimin tansa lope t tane iden osastojen varo ja 1,923:55 Korko ja •> ' 9 7 7 : 16 Omaisuuden vähennys i 1,372:84

Smk. 77,186:70

M e n o t :

Vuokra 5,400: — Kulunke ja 11,119:70 Pa lka t 46,800: — M a t k a k u l u t 5,808: 80 Kansa invä l . Nuor iso- In te rn . vero 2,870: 80 T y ö v ä e n Sivistysl i i ton ve ro 1,000: — Nuor i sopä ivä t 1,187:85 Opas tuskurss i t 1,816: Työläisopiskeli ja-lehti 584: — K a l u s t o a l i s ä t ty 53: 75 Lahjo i tuks ia 1 70: 80 Po i s t e t t u epäva rmoja saa tav ia 475: —

Smk. 77,186:70

Tilintarkastuslausunto.

Li i t tokokouksessa va l i t t u ina t i l in ta rkas ta j ina o lemme n y t t a r k a s t a n e e t Sos.-dem. Työläisnuorisoli i ton t i l i t vuode l t a 1930 j a t a rkas tuksessa hava innee t ,

e t t ä t i l ien avaus pe rus tuu edellisen vuoden t i l inpäätökseen; e t t ä tu lo t j a meno t ova t meille es i te t ty jen todis te iden

m u k a a n oikein k i r j a tu t j a t i l inpää tös on oikein t e h t y , sekä e t t ä t ä n ä pä ivänä l a skemamme käte iskassa j a t a l l e tukse t

vas t a s iva t as ianomaisia t i le jään.

55

Ede l lä sano tun perusteel la j a k u n t a rkas tuksen kuluessa emme hava innee t syy t ä muis tu tuks i in , ni in ehdo tamme , e t t ä t i l inpää tös vahvis te t ta i s i in ja asianomaisil le tilivelvollisille myönne t t ä i s i in v a s t u u v a p a u s vuode l t a 1930.

Helsingissä 25 p :nä maa l i skuu ta 1931.

Artturi Aalto. Aatu Halme.

Stipendirahasto.

Tiliasema 31. 12. —28.

V a r a t : R a h a a Työväen Sääs töpankissa Smk. 2,607: 40

V e l a t : P u h d a s omaisuus Smk. 2 ,607:40

Voitto- ja Tappiotili.

T u l o t

Korkoja 233: 15 Omaisuuden vähennys 766: 85

Smk. 1,000: —

M e n o t : 1

M a k s e t t u avus tu s t a opiskelij Smk. 1,000: •

Tilintarkastuslausunto. T a r k a s t e t t u .

Helsingissä huh t ik . 1 p :nä 1929.

Artturi Aalto. Aatu Halme,

56

Tiliasema 31. 12. —29.

V a r a t : R a h a a Työväen Sääs töpankissa Smk. 3,685: 20

V e l a t : P u h d a s omaisuus Smk. 3 ,685:20

Voitto- ja Tappiotili.

T u l o t : Lahjo i tuks ia 865: — Korkoja 212 :20

Smk. 1,077: 80

M e n o t : Omaisuuden lisäys Smk. 1,077: 80

Tilintarkastuslausunto.

T a r k a s t e t t u j a m u i s t u t u k s i t t a h y v ä k s y t t y . E h d o t e t a a n t i l i -v a p a u t t a .

Helsingissä 12 p. h u h t i k u u t a 1930.

Artturi Aalto. Aatu Halme.

Tiliasema 31 . 12. —30.

V a r a t : R a h a a Työväen Sääs töpankissa Smk. 2,952: 20

P u h d a s omaisuus V e l a t :

Smk. 2,952: 20

58

K E R T O M U S

Helsingin piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön toiminnasta vuosina 1928—29—30—31.

Piir in t o iminnas t a v:n 1928 l i i t tokokoukselle anne tussa ke r tomuksessa tode t t i in piirin to iminnan ja kehi tyksen olevan hyvässä vauhdissa j a e t t ä tu levaisuus n ä y t t ä ä valoisal ta. Toi­ve ikas mieli, joka esi intyy ker tomuksessa , ei o l lu tkaan aiheeton, sillä nousu si i tä he ikkouden t i lasta , jossa piiri oli vielä v. 1924 oli siksi h u o m a t t a v a , e t t ä se an to i a i h e t t a o le t t aa vas t ak in t a p a h t u v a n s a m a n s u u n t a i s t a keh i tys tä . Ede l l äma in i tun l i i t to­kokouksen jä lkeen kuluneina vuos ina on e teenpä inmeno kui­t enk in melkoisest i h idas tunu t , j opa niin, e t t ä t ä t ä k e r t o m u s t a laadi t taessa on p a k k o t o d e t a piirin olevan ulkonais i l ta m i t t a ­suh te i l t aan sillä tasolla, j oka saavu te t t i i n jo 1928. Ma in i t t una vuonna oli n imi t t ä in piir i järjestöön kuuluvien osastojen luku­m ä ä r ä 20, niissä jäseniä yh teensä 681, s eu raavana v u o n n a ol ivat n u m e r o t suunnil leen s ama t , m u t t a v . 1930 oli to imivia osastoja 21 yhte isen j ä s enmää rän pysyessä jo t aku ink in ennal laan . E r i vuos ina on pe rus t e t t u jo i tak in uus iakin osastoja, m u t t a k u n to isaa l ta j oukko osastoja on l ope t t anu t to imin tansa , niin on p y s y t t y entisissä asemissa. Täl lä hetkel lä on piirissä to imivia osas to ja 19.

Tode t e s samme piirin ulkonaisen keh i tyksen pysäh tyneen sille asteelle, m ikä saavu te t t i i n n . neljä v u o t t a s i t ten, on s i tä mie­lu isempaa sisäistä t i l anne t t a t a r k a t e s s a m m e p a n n a merkille se h u o m a t t a v a edis tyminen, joka siinä selväst i on h a v a i t t a ­vissa. Y h t e n ä se lv impänä merkk inä t ä s t ä ma in i t t akoon »Työläisnuorison» l ev i tysmäärän kohoaminen piirissä. K u n lehden levi tys v. 1928 nousi 10,233 kpheen, oli se v. 1930 17,325 kpl . Taso ei tosin ole n y t k ä ä n kovin korkea, ei edes t y y d y t t ä v ä , m u t t a t i lan teen pa ranemis t a y l l äma in i tu t nume­r o t ku i tenk in oso i t t ava t . Osastojen välisessä to imintak i lpa i -lussa, j o t a k ä y d ä ä n kahdessa sarjassa ja joka kilpailu käs i t t ää ka ikki t o iminnan alat , on p ä ä s t y sikäli e teenpäin, e t t ä osas to t en t i s tä p a r e m m i n t ä y t t ä v ä t j a p a l a u t t a v a t nel jännesvuosira-por t t insa . K u n r a p o r t i t täydell isest i p a l a u t t a n e i d e n osastojen luku v. 1928 oli 10, nousi se v. 1930 15. Siis n. 3 / 4 osastois ta t ä y t t ä ä tässä suhteessa t eh t ävänsä , j o t en p a r a n t a m i s e n v a r a a vielä on.

K u n edel läolevaan vielä l i sä tään verojen suor i tuksen pa ran ­tuminen , niin jb h a v a i t a a n , e t t ä osastojen sisäinen t o imin t a on ent i ses tään e d i s t y n y t .

U u d e t t o imin t amuodo t , k u t e n joukko lausun ta j a l au luryh­m ä t , ova t nopeas t i levinneet mil tei ka ikki in piirin osastoihin.

59

Nä iden es i tysmuotojen taso onkin piirissä ve r r a t t a i n korkea . Sensi jaan seinäleht ien ha r r a s tu s on melko vähä is tä .

Va l i s tus työ tä on ho ide t tu entiseen t a p a a n jär jes tä jää k ä y t t ä ­mäl lä . J o k a vuosi on syys to imin takauden alussa jär jes tä jä k i e r t ä n y t osastoissa opas tamassa to imin taa , h e r ä t t ä m ä s s ä n u k a h t a n e i t a ja pe rus t amassa uusille seuduille osastoja. Muu piirin t aho l t a t a p a h t u n u t va l i s tus työ on suor i te t tu joko kir­jeellisesti, a lus tuksin t a i ke r t apuhe in . Pi i r ikokous p i d e t ä ä n maal i skuussa a ina eri seuduil la ja suor i t e t aan sen yh teydessä osastojenkeskeisiä sekä henkisiä e t t ä ruumiil l isia kilpailuja. Pi i r in ja osastojen t a h o l t a on ase te t tu usei ta k ier topalk in to ja , jo is ta on vuos i t t a in k ä y t y anka r i a kamppai lu ja .

Ni in ikään on piir i j ä r j e s t äny t kesäkuukaus ina jo i takin kesä­juhl ia eri puolilla piiriä. Viime aikoina ova t tä l laiset j u h l a t olleet taloudell isesti k a n n a t t a m a t t o m i a .

Va l i s tus työ tään va r t en on piir i s aanu t vuos i t t a in vähä i s t ä a v u s t u s t a v a n h e m m a l t a piir i järjestöltä, j o n k a avus tuksen t u r v i n jär jes tä jän m a t k a t o v a t olleet mahdoll iset j a t a rko i ­t u k s e n m u k a i s e m m a t .

Re tke i ly to imin ta on piirissä vähä is tä . Suuremmassa mää r in o v a t s i tä ha r ra s t anee t Helsingin ja Tapan i l an sekä jossain määr in Vuorelan osastot , muiden osa l ta on re tke i ly s u p i s t u n u t melko vähi in .

Kulune iden ker tomusvuos ien a ikana on maassa t o imi t e t t u usei ta vaaleja . Vaal i ta is te luihin ova t piirin osas to t osall istu­neet avus tama l l a eri t avo in puoluejär jestöjä .

K u v a a v a n a ajani lmiönä ma in i t t akoon tässä piir i järjestöön kuu luvan Lakiasuon osas ton r a k e n t a m a n uuden to imi ta lon m u r h a p o l t t o jou lukuussa 1929. T ä m ä n u o r t a osas toa k o h d a n ­n u t isku oli a n k a r a , m u t t a se e i k u i t e n k a a n k y e n n y t s i tä l a m a u t t a m a a n . Ripeäs t i r y h t y i osasto r a k e n t a m a a n ta loa uudelleen, ollen se t aa s en t i s tä ehoimmassa kunnossa . L i i t to t u k i osas toa t o imi t t ama l l a keräyksen koko maassa , samoin p i i r i to imikunta myön tämä l l ä osastolle v a p a u t u k s e n piiri-verois ta v:n 1930 ajal ta .

Piir i l lä on k i e r t ävä kir jasto, joka perus te t t i in ta rkoi tukse l la e l v y t t ä ä h y v ä n kir jal l isuuden ha r r a s tu s t a osastojen jäsenissä. T ä h ä n mennessä on se e h t i n y t olla va s t a kahden osas ton hal­lussa m u u t a m i a kuukaus i a .

Alue to imin taa on piirin t a h o l t a y r i t e t t y s a a d a käyn t i i n jo use i ta vuosia s i t ten . T ä m ä n t o i m i n t a m u o d o n t ä r k e y d e n j a t k u ­v a s t a pa inos tukses ta huo l ima t t a o v a t tu lokse t heikonlaiset . Kolme aluejärjestöä on kyl lä olemassa, m u t t a ni iden to imin­nassa e i ole saa tu a ikaan suu rempaa v i lkkau t t a . Osastojen suuri e tä isyys to is i s taan lienee pääasial l is in syy t ä m ä n alan v a a t i m a t t o m i i n tuloksi in,

60

P i i r i to imikunnan puheenjoh ta jan t e h t ä v i ä on v :na 1928—29 h o i t a n u t tov . M a r t t i Vaah te ra , 1930—31 tov . Toivo Hänn inen , s ihteer inä ova t to iminee t v :na 1928—29 tov. Vihtor i H u h t a ja v :na 1930—31 tov . Rafael Paas io . P i i r i t o imikun taan ova t tä l lä ajalla kuu lunee t t ov . K e r t t u Koivis to ja Aino Laakso rahas tonhoi ta j ina , Elsa Paas io , T y y n e Kallio, Kyös t i Salminen, Sulo Manninen, Kal le Kukkonen , va ra jäsen inä Toini Paas i ­vuori , Niilo Helenius, Eero Pul l i ja Ee ro Meri luoto.

Edel läolevat suppea t ma in inna t piirin t o iminnas t a nä inä l i i t tokokousten väl ivuosina kyennevä t oso i t t amaan , e t t ä piirin to iminnassa on hava i t t av i s sa vak i in tumis t a ja sisäisen to imin­t a vo iman kasvua . Vas t a i suu t t a ajatel len on p i d e t t ä v ä t ä t ä sisäisen työsken te lyn keh i t t ymis t ä t e rveenä i lmiönä, sillä epä i l emät t ä sisäisen t o iminnan heikkous on use immiten syynä suurempien s aavu tu s t en vähyy teen . Lopuks i t ode t t akoon , e t t ä piirin osastoissa vall i tsee va ikeas ta a j ankohdas t a huoli­m a t t a to iveikas mieliala j a l u o t t a m u s p a r e m p a a n tu levaisuu­teen lyö le imansa to imin taan .

Helsingin piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestö r. y

Rafael Paasio.

Sihteeri.

K E R T O M U S

Hämeenlinnan piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön toiminnasta ajalta 1/6—28 1/6—31.

V. 1928. H e t i l i i t tokokouksen jä lkeen oli pi ir in vuosikokous, joka siihen as t i p ide t t i in a ina kesäjuhlien yh teydessä , m u t t a joka silloisen pää töksen m u k a a n m u u t e t t i i n ta lvi juhl ien yh t ey ­teen. P i i r i to imikunnan puheen joh ta jana to imi silloin Väinö Kivisalo ja s ihteer inä Onni Hyvä r inen . Ku i t enk in syksyllä Hyvär i sen m u u t e t t u a p a i k k a k u n n a l t a val i t t i in sihteeriksi j a rahas tonhoi ta jaks i I r ja Kekälä inen .

Valistusviikolla julkais t i in piiri lehti H ä m e e n K a n s a erikoisena nuor isonumerona , l ähe t t äen siihen osas tot kir joi tuksia ja kuv ia to iminnas t aan . Juh l i a jär jes te t t i in piirin alueella useampiak in . Syksyl lä loka -mar raskuun a ikana kiersi piirin osas to t l i i ton silloinen jär jes tä jä tov . Arvo Leivo, käyden 24 eri pa ikkakun ­nalla, tode ten nuor i so to iminnan yleensä t y y d y t t ä v ä k s i pii­rissä va ikka r ipeäs t i to imivia osastoja onkin va in harvoja .

Syksyl lä pidetyi l lä liiton jär jes tämil lä nuorisokursseil la oli

61

piirin a lueel ta 5 osanot ta jaa , avus t aen p i i r i to imikunta he i t ä sinne yh teensä 1,000 marka l l a . Samoin Hämeenl innassa olleille TSL:n opintojohtajakurssei l le osanottaj i l le myönne t t i i n 400 •markan avus tus k a h t e n a osana.

Pi ir in kesä juhla t jär jes te t t i in Turengissa, onnis tuen ne verra­ten hyv in niin taloudell isesti ku in aat teel l isel takin puolel ta ka tsoen.

Li i ton ä ä n e n k a n n a t t a j a a Työläisnuorisoa on m y y t y piirissä t y y d y t t ä v ä s t i , joskin kor jaamisen v a r a a si inäkin puolessa olisi.

Vuoden t o i m i n t a a voi yleensä p i t ää vo i tokkaana entisi in s aavu tuks i in ver ra t taessa . Pi i r in j ä senmää rä vuoden lopussa oli 528 j ä s e n t ä .

V. 1929. Taipaleel le l ähde t t i in n y t kokonaan uusin voimin ja uusin toivein. Pi i r ikokouksessa Lahdessa 9—10/3 1929 va l i t t i in puheenjohta jaks i Keijo E lovaara , s ihteer inä ja r ahas ­tonho i t a j ana to imi edelleen I r ja Kekälä inen . Pi i r i to imikun­t a a n va l i t t i in m .m. H: l innan lähiosastois ta kaks i j äsen tä .

Val i s tus työssä k i inn i te t t i in t änäk in v u o n n a päähuomio suullisiin esi tyksiin. Syksyllä pa lka t t i in jär jestäjäksi tov . A r m a s Kiiski Helsingistä k u u k a u d e n ajaksi . Matkase los tuk-sessaan maini t see jär jes tä jä piirin to iminnan olevan keski tasoa y l e m p ä n ä . Lisäksi käv i p i i r i to imikunnan jäsen Jussi Saar inen p u h u m a s s a kolmella eri pa ikkakunna l l a pe rus taen m.m. uuden osaston Jokiniemeen. Myöskin Forssaan perus te t t i in vuoden a ikana uusi osasto, joka läh t i a lkutaipaleel le ve r ra t en vaikeissa olosuhteissa, m u t t a n ä y t t ä ä ku i t enk in ka ikki va ikeu tensa voi t ­t aneen .

Pi ir in ta lv i juhla t v ie te t t i in pi i r ikokouksen yh teydessä Lah­dessa ja onn i s tu iva t ne kaikin puolin hyvin , m.m. kilpaili­joi ta näi l lä juhli l la oli to i s ta sa t aa .

Suur impia yr i tyks iä oli vuoden a ikana j ä r j e s t e ty t piirijär­jes tön arpajaiset , j o t k a onn is tu iva t hyv in ja an to iva t rahall i­sesti t y y d y t t ä v ä n tu loksen.

Pi ir i jär jestön j ä senmää rä oli vuoden lopussa 537. Vuosi 1930 a loi te t t i in hyv in toivein k u t e n edell inenkin,

joskin l a m a a n n u s t a oli j onk in ve r ran hava i t t av i s sa . Puheen joh ta jana to imi edelleen Keijo E l o v a a r a ja s ih teer inä

I r ja Selin (Kekäläinen) . Pi i r in jär jes tä jänä oli tov . Jussi Saar inen, joka kiertel i osastoissa kaksi eri ke r t aa . To imin ta piirillä on ollut ve r r a t en h y v ä ä , joskin maaseu tu osastot ova t v i ime aikoina e läneet kireissä oloissa, sillä t y ö t t ö m y y s on pako i t -t a n u t monen toimel iaan jäsenen m u u t t a m a a n pois pa ikkakun­n a l t a .

Pi i r in ta lv i juhla t v ie te t t i in pi i r ikokouksen yh teydessä Riihi­mäel lä . Kesäjuhl ia ei s i tä vas to in voi tu jä r jes tää ol lenkaan, sillä v i ranomaise t kiels ivät juhl ien jär jes tämisen piirin lounaispuo-

62

lella ra ivonneen laps ihalvausepidemian vuoksi . Aluejuhlia sen si jaan jä r jes te t t i in kolmella eri pa ikkakunna l l a .

J ä s e n m ä ä r ä oli vuoden lopussa 539. Vuosi 1931 a lo i te t t i in jälleen uusin voimin. Pi i r ikokouksessa

va l i t t i in puheenjohta jaks i K. K a u k o v a a r a ja sihteeriksi vali tsi p i i r i to imikunta J . Saarisen.

Osastoja ja jäsenis töä painoi kaikkial la r a s k a a t taloudell iset huolet ja t o imin t a on ol lut j o n k u n ve r ran hi l ja isempaa kuin a ikaisemmin. Pi ir in talvi juhli l la ei ol lut o sano t t a j amää rä läheskään niin runsas kuin a ikaisemmin. Jä r jes tä jää ei myös­k ä ä n ole voi tu a h t a a n ajan vuoks i p a l k a t a v a a n ova t puheen­joh ta j a j a sihteeri olleet p i t ämässä k e r t a p u h e i t a m u u t a m i s s a osastoissa.

E t e l ä - H ä m e e n puna inen nuoriso tu lee vas tuks i s t a huoli­m a t t a t ä y t t ä m ä ä n pa ikkansa jär jes tyneen työläisnuorison r in tamassa . Siinä mielessä l ä h e t ä m m e edus ta j ammekin edessä o levaan l i i t tokokoukseen keskus te lemaan j a p ä ä t t ä m ä ä n yhte i ­sistä asioista.

Hämeen l innassa 1 p :nä k e s ä k u u t a 1931.

Hämeenlinnan piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestö. P s t a Jussi Saarinen.

K E R T O M U S

Joensuun piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön toiminnasta vv. 1928—29—30.

K e r t o m u s k a u d e n kunk in vuoden t o imin t ake r tomus t en alussa on piir i järjestön yleinen t i la k u v a t t u seuraavas t i : »Nuoriso­to imin ta piirissä 1928 on ku lkenu t tasaisen kehi tyksen mer­keissä . . .» »Piirijärjestön to iminnassa ei v. 1929 ole s a t t u n u t s a n o t t a v a m p i a muutoks ia , v a a n on se ol lut t asa i s ta ja suunni l ­leen samanlaa ju i s ta ku in sen edell isenäkin vuonna.» Ja edel­leen v. 1930 to imin taker tomuksessa : »Vuosi 1930 on ollut monessakin suhteessa t apaus r ikas ja samal la raskas työväen­liikkeelle sekä kärs imyksiä a n t a n u t yksilöille.».

Koska kysymyksessä on suppeahko esi tys l i i ton ke r tomukseen l i i te t täväks i , on r a jo i t u t t ava k e r t o m a a n a inoas taan piiri jär­jes tön keh i tys t ä j a to iminta-a lo ja k u v a a v a t t ä r k e i m m ä t sei­ka t . Siispä main i t t akoon , e t t ä

jäsenmäärä piirissä väes tö- ja maant ie tee l l i s ten seikkain vuoksi ei ole vo inu t n o u s t a korkeaksi . Kesk imäär in se on

63

ollut 400—500 yh teensä noin 16—20 osastossa. Verot i l i tys ten m u k a a n oli j ä s enmää rä v. 1928 alussa 402, v. 1929 yh teensä 337 ja v. 1930 alussa yh teensä 462.

Valistustoiminnasta ma in i t t akoon : osas tot j ä r j es tävä t v i ikkokokouksia , ohjelmallisia i l t amia ja juhl ia sekä suurempien juhl iensa yh teydessä t o imeenpaneva t lausunta- , kaunoluku-y .m. ki lpai luja . V. 1930 ajalla saat i in muu tamis sa osastoissa hyväl le alulle r y h m ä l a u s u n n a n har ras te lu . Tässä suhteessa on erikoisesti k u n n o s t a u t u n u t Joensuun osasto, j onka lausuja t ova t es i in tyneet pai ts i osaston omissa myös piir i järjestön sekä puoluejärj estojen juhlat i la isuuksissa . Maini tussa osastossa öva t m y ö s k e v y t t ä huumor i a harras te l lee t n.k. »Laulavat kisällit».

»Työläisnuorison» levitys on o s o i t t a u t u n u t vaivaloiseksi . Lev i tyksen edistämiseksi on jokaisessa pi ir ikokouksessa t e h t y j y r k ä s t i ve lvo i t tav ia pää töks iä , sekä p i i r i to imikunta on p a n n u t to imeen osastojen keskeisiä kilpailuja, m u t t a tu lokset e ivä t silti ole olleet t y y d y t t ä v i ä . Useissa osastoissa on ku i tenk in koe t e t t u p i t ää yl lä niin hyv in t i l aushank in t aa kuin myös i r tonumerojen k a u p p a a k i n . Samanlais in heikoin tuloksin on myös ku lkenu t liiton t i lapäisjulkaisujen k a u p p a a m i n e n .

Re tke i ly to imin ta on saa tu laa jempaan vireeseen v. 1930. Ni inpä ma in i t t akoon , e t t ä s ano tun vuoden he inäkuun alussa Kolille j ä r j e s t e t tyyn koko piiriä k ä s i t t ä v ä ä n re tkeen osallistui 189 henkeä 9 osastosta . P i i r ikokoukset ova t tä l läkin alal la t ehnee t keho i t t av ia pää töks iä .

Suull is ta va l i s tus ta ja j ä r jes te ly työtä on suor i te t tu jokainen vuosi piir i järjestön to imes ta pa lkkaama l l a s i tä v a r t e n henki lö n . kuukaudeks i kerral la . Osastojen juhli in on v ä l i t e t t y p u h u ­jia. P a i n e t t u j a puhe i t a , ' r uno ja y .m. ohjelma-aneis toa v ä l i t e t t y sama ten .

Piirikunnallisia kisoja on p i i r i to imikunta j ä r j e s t äny t jokai­sen pi i r ikokouksen yh tey teen . Tällöin on k u u l u n u t oh je lmaan osastojen väl inen näy te lmien esitys ja urheilukilpailuja, va r ­sinkin talvis in joukkuehi idossa . Henki lökihta is ia kilpailuja piir i juhlien y h t e y t e e n on j ä r j e s t e t ty lausunnassa , kaunolu­vussa, puhumisessa y .m. Vars inkin näyte lmäki lpa i lu ih in on h a r r a s t u s ol lut v i lkas ta ja olisi vieläkin enemmän , m u t t a p i t k ä t m a t k a t piirin eri ku lmi l t a e s t ä v ä t ka ikkia halull isia osastoja m u k a a n pääsemäs tä .

Piirikokoukset o v a t ka ikk ina ke r tomuskauden vuos ina onnis­tunee t hyv in , sillä osas to t p i t ä v ä t ve lvol l i suutenaan olla kokouk­sissa edus t e t tu ina . Ni inpä v. 1929 pi ir ikokouksessa oli 13 edus­t a j aa 12 osastosta , 1930 kokouksessa 16 edus ta jaa 15 osas tos ta ja 1931 kokouksessa, jossa 1930 to imin taa käsi tel t i in, s ama ten 16 ed. 15 osastosta . —• Kokousku lu t , p ä i v ä r a h a a l u k u u n o t t a -

64

m a t t a , on suor i te t tu piir i järjestön kassas ta j a koo t tu ne myö­h e m m i n taka is in osastoi l ta j äsen luvun ja m a k s u k y v y n perus ­teella.

Toimitsijavoimien kasvattamiseksi on piir i järjestön varois ta j a e t t u joka inen vuosi osastojen jäsenille apu raho ja osano t toa v a r t e n l i i ton opastuskurssei l le . Samoin on j ae t tu apuraho ja piirin osastojen jäsenille opiskeluun Työväen Akatemiassa . Edel leen j ae t t i in v. 1930 apuraho ja Tampereen l i i t topäivil le osano t toon .

Piirijärjestö kuuluu jäsenenä pai ts i l i i t toon Työväen Aka­t e m i a n kanna tusyhd i s tykseen . Osuusliike O m a a n - A p u u n ja Kansan-Voima Osakeyht iöön . P i i r i to imikun ta on har jo i t ta ­n u t y h t e i s t o i mi n t aa Kuopion i t . piirin sos.-dem. Pi ir i toimi­k u n n a n kanssa . Sen k ä y t e t t ä v ä k s i on valt iol l is ten vaal ien edellä osoi te t tu varoja vaa l iva l i s tus työ tä va r t en . Suh tee t l i i ton ja l i i ton ä ä n e n k a n n a t t a j a n kanssa ova t olleet h y v ä t .

Kymmenen vuotta tulee toimineeksi Joensuun piirin Sos.-dem. Nuorisojär jestö. K u l u v a n vuoden syksyllä p ide t ään kai­kissa piirin osastoissa 10-vuotisjuhlia. V. 192,1 syksyllä jär ­j e s t ä y t y i v ä t näe t sos.-dem. kannal le j äänee t osas to t uudeks i piiri järjestöksi, kommunis t i en s a m a n vuoden pi i r ikokouksessa t o i m i t e t t u a kaappauksen . S i t t emmin h a i h t u i ku i tenk in p ian kommuni s t i nen to imin ta , eikä sen koommin k y e n n y t vah in­g o i t t a m a a n sos.-dem. nuor isol i iket tä piirissä. V a n k a t juurensa voi sanoa olevan sos.-dem. nuorisoliikkeellä Pohjois -Kar ja lan työlä isnuor ison keskuudessa, joka ilmeisesti on k y e n n y t ja kykenee a n t a m a a n el invoimaa myös puolueen sisälle.

Joensuussa 3 0 / 6 — 3 1 .

Joensuun piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön toimikunta.

J. Kosonen. Sihteeri.

K E R T O M U S

Jyväskylän piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön toiminnasta v. 1928—29—30.

Vuosi 1928. To imin ta meni piirillä r ipeäst i e teenpäin samoin kuin muual lak in maassamme. Vuoden alkupuolel la pe rus te t ­t i in 3 u u t t a osastoa ja syyspuolella 2 osastoa tu loksena Ääne­kosken osas ton t ekemis tä va lmis tusre tk is tä . Vuoden pää t tyes sä oli piirissä 15 osastoa.

65

Osastojen to iminnassa k i inn i te t t i in j a t k u v a s t i huomio ta eri va l i s tus työmuoto ih in . Erikoisest i on p i d e t t y yllä liiton ja puolueen julkaisujen sekä m u u n sosialistisen kirjal l isuuden levi­t y s t ä , m .m. Säynä t sa lon osasto levi t t i »Kevätmyrskyä» 250 kpl. Kir ja l l isuuden levi tys tä s i lmäl läpi täen jär jes te t t i in vuo­den lopulla osastojen vä l inen kilpailu, johon osallistui neljä osas toa .

P i r i t o imikunnan va l i s tus työ tä e i taloudell isista syis tä saa tu kaikessa laa juudessaan käynt i in . Jär jes tä j inä ol ivat he lmikuun 1 p : s t ä maa l i skuun 10 p :n Arvo Leivo ja l okakuun 15 p : s t ä m a r r a s k u u n 1 p :n Lasse H iekkanen . Lisäksi käv i tov . H iekka ­nen p i i r i to imikunnan to imes ta p i t ämässä use i ta ke r t apuhe i t a eri osastoissa.

Piir i juhlia to imeenpant i in vuoden a ikana ka ikk iaan kuudel la eri pa ikkakunna l l a . Juh l ien yh teydessä on to imeenpan tu osas­tojen väl inen näyte lmäki lpa i lu sekä erilaisia urheilukilpailuja.

L i i t t o to imikunnan jär jestämil lä opastuskurssei l la lokakuul la T y ö v ä e n Aka temiassa oli piirin alueel ta 4 osanot ta jaa , joille kul lekin p i i r i to imikun ta myönsi 200 m a r k a n a p u r a h a n .

P i i r i t o imikun taan kuu lu iva t vuoden a ikana vakinais ina jäseninä: J . Mäkinen, O. Pel tonen, E. Niini, J . Telen ja M. Sygren ja vara jäseninä V. Noronen, T . Halonen , E . H i l t unen ja E l n a Ri i t t inen . Sihteer inä j a r ahas tonho i t a j ana to imi E r k k i Ni in i .

Vuosi 1929. Pi ir i jär jestön t o imin t aa ha i t t a s i suurest i se, e t t ä p i i r i to imikunnan jäsene t ol ivat tu l leet a ivan liian monilla muil la puolue teh täv i l lä k u o r m i t e t t u a . J a k u n lisäksi J y v ä s ­ky län kaupung in osasto oli kokonaan n u k a h t a n u t eikä sen hen­kiin he rä t t ämises t ä n ä y t t ä y n y t olevan pa l joakaan toivei ta , heräsi p i i r i to imikunnan jäsenissä a ja tus s i i r tää p i i r i to imikunta a inak in joksikin a ikaa toiselle pa ikkakunna l le , jossa sen t u k e n a olisi v o i m a k a s paikal l inen osasto. K u n p i i r i to imikunnan jäsen­ten kokouks i in saan t i oli t a v a t t o m a n va ikea ta , j ou tu i puheen­joh ta ja ja s ihteeri h o i t a m a a n yks inään sellaisetkin asiat , jo is ta p i i r i to imikunnan olisi p i t ä n y t p ä ä t t ä ä .

Vuoden a lkupä iv inä a io t t i in piirin jär jes tä jäksi p a l k a t a Lassi H iekkanen , m u t t a h ä n e i työes te iden vuoksi o l lu t t i lai­suudessa p idemmäl le jär jestely ma tka l l e l ä h t e m ä ä n ja niinollen ra jo i t tu i jä r jes tä jän k ä y n t i va in m u u t a m a a n osastoon.

Vuoden alkupuolel la ra jo i t tu ik in piirin virkail i joiden toi­m i n t a l äh innä osastojen kesken jä r jes te tyn to imin tak i lpa i lun seuraamiseen.

Pi ir i juhlia to imeenpant i in k a h d e t j a ni iden yh teydessä suo­r i te t t i in t a v a n m u k a i s e t osastojen väl iset k i lpai lu t .

T ä r k e ä m m ä k s i t eh t äväks i osastoille muodos tu i osanot to kesällä, val t iol l is ten vaal ien edellä suo r i t e t tuun vaal ival is tus-

5 — Työläisnuorisol. Alustukset ja Esitykset.

66

työhön . P i i r i to imikunnan t aho l t a lähe te t t i in osastoille kier to­kirje, jossa kehoi te t t i in osastoja uu t t e r a s t i t yösken te l emään vaal ien hyväks i ja mone t osastot suor i t t iva tk in vaal ien edellä suurenmoisen t y ö m ä ä r ä n .

P i i r i to imikunnan puheen joh ta jana to imi J . Mäkinen ja s ihteer inä E . Niini .

H e i n ä k u u n 7 p :nä Jyväsky lässä p idetyssä pi i r ikokouksessa pää t e t t i i n p i i r i to imikunta s i i r tää J y v ä s k y l ä s t ä Äänekoskel le j a val i t t i in t o imikunnan jäsene t Äänekosken ja osi t ta in Suolahden osaston j ä sen i s t ä .

U u d e n p i i r i to imikunnan to imes ta jär jes te t t i in kaksi juh laa syyskau tena j a l i i t to to imikunnan myö täva iku tukse l l a teki S. Manninen p u h u j a m a t k a n yhdeksään eri osastoon. Val is tus-vi ikon a ikana perus te t t i in piiriin kolme u u t t a osastoa.

Vuoden pää t tyes sä kuului piiri järjestöön 17 osastoa ja vi i- , meisen nel jänneksen verot i l i tys ten m u k a a n 503 jäsen tä .

Pi ir in to iminnassa oli siis hava i t t av i s sa e teenpäin menoa; va ikkak in se on ollut h idas ta .

Vuosi 1930. Se poikkeuksel l inen t i lanne, joka m a a s s a m m e val l i ts i n .s . lapuanl i ikkeen ansiosta, ha i t t a s i myöskin p i i r imme nuor i so to imin taa sikäli, e t te i -voi tu ajatel la m i t ä ä n s u u r e m p a a e tenemis tä . Kevä t t a lve l l a teki tov . Ee ro Meriluoto k a h d e n vi ikon jär jestely m a t k a n piirin osastoissa. To imeenpan tu jen eduskun ta - ja kunnal l i s ten vaal ien edellä suo r i t e t tuun vaal i -va l i s tus työhön osal l is tuivat useat piirin osastois ta innolla ja myöskin p i i r i to imikunnan toimihenki löt j a jäsenet käv ivä t useissa vaal ival is tust i la isuuksissa puhumassa .

Toimihenkilöiden kasva t tamiseks i ja osastojen to iminnan e lvyt tämiseksi jär jest i p i i r i to imikunta m a r r a s k u u n 6—9 p :nä opas tuskurss i t J y v ä s k y l ä n pi tä jässä Lohikosken t y ö v ä e n t a ­lossa ja oli kursseilla 49 osanot ta jaa . P ä ä h u o m i o kursseilla k i inni te t t i in käytännöl l is i in osas to teh tavi in .

T a v a n m u k a i s e t piirin ta lv i juh la t jär jes te t t i in pohjoispuolen osastoja s i lmälläpi täen Vi i tasaaren Löy tänä l l ä ja eteläis ten osas-toj en j uh la Säynätsa lossa . Vi imemaini tui l la j uhlilla oli ensikerran kilpailu-aineina joukko lausun ta ja kansan tanss i t . Pi ir in kesä­juhl ia to imeenpant i in myöskin k a h d e t erilaisine kilpailuineen, ens immäinen Vaaj akoskella j a toinen Vi i tasaaren Kirkonkylässä .

Tampereel la vietetyi l le nuorisopäivil le ei osano t toa piirin osastois ta saa tu p i i r i to imikunnan yr i tyks i s tä h u o l i m a t t a r i i t­t ä v ä n suureksi . Osanot ta j ia oli nel jästä osastosta yh teensä n. 50 henkilöä. Päivil lä to imeenpan tu ih in kilpailuihin o t t i v a t osaa J y v ä s k y l ä n p i tä jän ja Suolahden osastot .

Vuoden a ikana perus te t t i in myöskin ens immäinen aluejär­jes tö piirin osastojen keskuuteen J y v ä s k y l ä n ja sen ympär i s ­t ö n osastojen yhdyssi teeksi .

67

Vuoden lopussa oli piirissä 17 osastoa j a verot i l i tys ten m u k a a n 477 jäsen tä .

P i i r i to imikunnan to imihenki lö inä ova t koko t o imikunnan Äänekoskel la ajan. to imineet E ino R a n t a l a puheenjohta jana , E m i l Pa lonen sihteerinä j a Yrjö M a n n s t r ö m rahas tonhoi ta jana , s ekä muina jäseninä viimeksi ku luneena ke r tomusvuo tena H i l m a Paka r inen , Fel ix Si l tanen ja Juss i Raa t ika inen . Vara­jäsen inä Vilho Leh tonen ja U r h o Jokela .

Kokouks ia on to imikunna l la ol lut vi imeksi ku luneena v u o t e n a 9 ja niissä käs i te l ty 39 eri asiaa.

Jyväskylän piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön Toimikunta.

P:s ta Emil Palonen. Sihteeri.

K A T S A U S

Oulun piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön toimintaan.

Oulun sos.-dem. Nuorisopiir i pe rus t e t t i i n 19/4—30. Perus ­t avas sa kokouksessa, jossa oli l äsnä myöskin Sos.-dem. Työ­läisnuorisoli i ton sihteeri S. Manninen, val i t t i in p i i r i to imikunnan jäseniksi Oulun sos.-dem. Työläisnuoriso-osastosta Lilli U t r i ­ainen, K. A. Pa lmqvis t , Aune Hannukse la , Helga Vinell, H e i k k i Kemi, R a a h e n sos.-dem. Työläisnuoriso-osastosta P a a v o T ä h t i n e n j a K a a k a m o n sos.-dem. Työläisnuoriso-osastosta J . F . Ail inpiet i . P i i r i to imikunnan puheenjohta jaks i val i t t i in Lilli Utr ia inen, sihteeriksi Aune Hannukse l a ja lopulla v u o t t a hänen s a i r a s t u t t u a a n M a r t t i Vi i tanen .

Pe rus t avas sa kokouksessa neuvote l t i in piirin to iminnan a lkamises ta j a pää te t t i i n , e t t ä kuk in osasto toimii yhden i l ta­m a n piirin hyväks i . T ä m ä n p ä ä t ö k s e n on a inoas taan Oulun osasto t ä y t t ä n y t .

Muutenk in on to imin ta ol lut he ikkoa ja a loi t te levaa, joskin t i e to siitä, e t t ä piiri on olemassa, on ol lut jonkinlaisena toi­m i n n a n vir ikkeenä. P i i r i to imikunnan to imin taa on suures t i h a i t a n n u t se, e t t ä t o imikunnan jäsen inä on suu r immal t a o sa l t a koululaisia, joiden aika ei r i i tä ni in intensiiviseen osanot toon piir in to iminnassa kuin s u o t a v a a olisi.

Valt iol l inen t i l anne t ie tenkin on osa l taan ol lut h i d a s t u t t a ­massa piirin m u u t e n k i n va ikeas t i a lkavaa to imin taa .

Uusia osastoja on t o i m i n t a v u o d e n a ikana l i i t t yny t ainoas­t a a n yksi , n imi t t ä in K a r i h a a r a n sos.-dem. Työläisnuoriso-osas to .

68

P i i r i to imikunta kui tenkin toivoo, e t t ä t o imin ta vähi te l len saadaan v i lkkaammaks i , k u n val t iol l inenkin sekasor to vähi te l ­len t a s a a n t u u . Pohjoisessa piirin osassa n ä y t t ä ä olevan enem­m ä n t o i m i n n a n edel lytyksiä ku in eteläisessä.

Oulun piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön Toimikunta. P:s ta Lilli Utriainen.

i

P I I R T E I T Ä

Porin piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön Toiminnasta v. 1929—30—31.

R y h t y e s s ä m m e t a r k a s t a m a a n Por in piirin Sos.-dem. Nuoriso­jär jes tön t o i m i n t a a ku luneena ko lmivuot i skau tena , j o u d u m m e to t eamaan , e t te i se ole ol lut erikoisen lois tavaa. Ku i t enk in on ilolla ma in i t t ava , e t t ä p i i r imme alueella on osastoja, j o tka ova t to imineet säännöllisesti vuodes ta toiseen, työskennel len t y ö t ä t e k e v ä n nuorison val taamiseks i sosialististen aa t t e iden ilmapiiri in. P i i r imme v a n h e m m i s t a osastois ta ma in i t t akoon Oriniemen Li i t to lan p i r teä maaseu tuosas to , joka on y h t ä m i t ­taisest i ollut to iminnassa m u k a n a . S a m a a vo idaan sanoa K a u v a t s a n , Panehan , Por in , H inne r joen, Köylypolven ja K a u v a t s a n k y l ä n osastoista. Myöhempinä tu lokka ina ma in i t t a ­koon Ki ikan, Lavian , Vanha-Koiv is ton , E u r a n , Ris teen ja T y r v ä ä n osastot . Vars inkin vi ime vuoden loppupuolel la perus­t e t t u E u r a n osasto on nuo ruudes t aan h u o l i m a t t a ponnis te l lu t re ippaas t i e teenpäin , lähennellen sen jäsenluku nykyis in jo sa taa . Usea t m u u t piirin maaseu tuosas to i s ta s i tä vas to in e lävä t vars in vaikeissa olosuhteissa. M.m. Lav ian osas to on vail la tä l lä ke r t aa kokonaan to imipa ikkaa , syystä , k u n työ ­väen ta lo jou tu i kommunis t i en huseerauksen ansiosta polku­h innas t a vieraiden ha l tuun . To imipa ikan p u u t e h a i t t a a myös­kin Köylypolven osastoa.

P i i r imme jäsenluku on usei ta vuosia pysy te l ly t jo tenk in samassa pisteessä, ollen se n. 400. K u n o t t a a huomioon, e t t ä p i i r imme alueeseen kuuluu usei ta väk i r ikka i t a ky lä ryhmiä , jo i ssa löy tyy työläisnuorisoa k y m m e n i t t ä i n , ni in m i k ä ä n suuri ei p i i r imme jäsenluku ole. To imin t aa on myöskin y r i t e t t y s a a t t a a alulle monilla huomat t av i l l ak in pa ikkakunn i l l a siinä k u i t e n k a a n o n n i s t u m a t t a . M.m. R a u m a n seudul la oli osasto jo yh teen a ikaan hyväl lä alulla m u t t a e i k u i t e n k a a n j a k s a n u t pysyte l lä m u k a n a kuin he tken . S a m a n kohta lon alaiseksi j o u t u i myöskin Nakk i l an osasto, j o n k a j ä s e n m ä ä r ä pa r -

69

ha immi l l aan ollessa lähentel i s a t aa ja joka useilla piirin juh ­lilla kilpaili menestyksel l isest i muiden osastojen kanssa . Toi­m i n t a oli ku i tenk in hetkel l is tä ja osasto si ir tyi kuolleiden jouk­koon. S a m a n koh ta lon uhr iks i j o u t u i v a t myöskin Mouhi­j ä rven ja Ikaa l i s ten osastot . Syynä to iminnan loppumiseen ma in i t aan taval l ises t i osaston pa rha iden to imin tavo imien s i i r tyminen työansioil le toisille pa ikkakunni l le . Missä mää r in t ä m ä puolus te lu p i t ä ä pa ikkansa , on asia erikseen, a inak in p i i r i to imikunta p i t ä ä y h t e n ä s u u r i m p a n a syynä si tä, e t t e m m e ole pys tynee t t e k e m ä ä n perus teel l i sempaa ja syväl l i sempää va l i s tus työ tä , sillä selviöhän on, e t te i p a r e m p i k a a n puhu ja voi yhdessä pä ivässä saada ihmei tä a ikaan .

Pi i r ikokouksissa on kyl lä t e h t y pää töks iä syväl l i semmän va l i s tus työn tekemises tä , m u t t a he ikko ta lous on säännöll i ­sesti r a jo i t t anu t j a t e h n y t m a h d o t t o m a k s i hyv ienk in suunni te l ­mien t o t e u t t a m i s e n . On t ä y t y n y t j a t k u v a s t i suullisessakin va l i s tus työssä t y y t y ä va in p u h u j a n lähe t tämiseen ke r t a k ä y n ­nille osastoihin ja senkin on p i i r imme p y s t y n y t h a n k k i m a a n va in par iks i viikoksi kerra l laan. Li i t to to imikunnal le , joka on jär jes tä jän kulu is ta taval l ises t i m a k s a n u t runsaas t i puolet , s a a m m e olla kiitollisia, e t t ä o lemme niiksikin ajoiksi onnis tu­nee t jä r jes tä jän p i i r imme alueelle s aamaan .

Jä r jes tä j inä ova t pi i r i l lämme l i ikkuneet tover i t Ville Komu, Sulo Manninen ja Ee ro Meriluoto. Lisäksi ova t osastojen ja p i i r i to imikunnan to imeenpanemissa luento- ja juhla t i la i suuk­sissa es i in tyneet puhu j ina edellisten lisäksi tover i t A. Leh tonen , V. R a n t a n e n , K. Kukkonen , A. H a u t a m ä k i , A. Las tu , V. R a n t a l a , E . Niini, H . Varjola j a A. Manninen .

Luento t i la i suuks ia ja ni iden yh teydessä juhl ia on to imeen­p a n t u Panel iassa, H inne r joella j a Kauva t sa l l a j a ova t ne onn is tunee t ka ikki e r i t t ä in hyv in . Osanot ta j ia on a ina kerään­t y n y t runsaas t i j a yksimielinen a ja tus osanot ta ja in kesken on ol lut se, e t t ä ni iden to imeenpanoa k a n n a t t a a edelleenkin j a t k a a .

Pa i t s i puhe iden ja luentojen muodossa suor i t e t tua va l i s tus­t yö t ä , on p i i r i to imikun ta p y r k i n y t h e r ä t t ä m ä ä n nuorisoa t o i m i n t a a n sosialismin aa t t e iden puoles ta myöskin pi ir i lehden »Uuden Ajan» ja »Työläisnuorison» avulla . Ju lka isemal la leht ien t o imi tu s t en myö täva iku tukse l l a erikoisia p i i r imme nuoriso­to imin t aa selostavia numero i t a . Kii toksella onkin m a i n i t t a v a p i i r i leh temme myötämie l inen s u h t a u t u m i n e n sosia l idemokraat­t isen nuor ison har ras te lu ih in . Sillä vä l i l lämme on j a t k u v a s t i va l l i nnu t h y v ä yh te i s to imin ta .

Va l i s tus työ-sa r jaan vo imme myöskin laskea pi i r i juhlamme, joiden ohje lmaan ova t säännöll isest i kuu lunee t puhe iden lisäksi monenla ise t osastojen ja j äsen ten keskeiset ki lpai lut . E r i -

70

koisesti ansa i t seva t tul la maini tu iks i vi imeiset E u r a s s a t ä m ä n vuoden heinäkuul la v i e t e t y t pi i r i juhlat , j o t k a todella muodos­t u i v a t koko m a a k u n t a a käs i t täv iks i . Osas to t ol ivat va lmis te l ­leet juhlille osanot tonsa erinomaisella huolel la ja m.m. eri ki lpai luihin osallistui h y v ä n joukon to i s t a sa taa henkilöä. Pa ika l l inen osasto oli myösk in huo leh t inu t juhl ien jär jes te lys tä k i i tos ta ansai tseval la tava l la .

»Työläisnuorison» levi t tämiseen on myöskin j a t k u v a s t i k i inn i t e t ty huomio ta . Osas to t ova t siinä mielessä jä r jes tänee t n.s . haas teki lpai lu ja ja myöskin on oltu m u k a n a eri pi i r ien välisissä ot teluissa, joskin huonol la menestyksel lä , sillä piirin osas to i s ta e ivä t ka ikki ole j aksanee t olla m u k a n a lehden levi-tys työssä . P i i r i to imikun ta on voimiensa m u k a a n k o e t t a n u t kolkute l la osastojen omia tun to j a tässä asiassa, m u t t a ka ikki keho i tukse t o v a t j äänee t mil tei tu lokse t tomiks i . Niissä osas­toissa, joissa lehteä l ev i te tään on myöskin kaikessa muussa to iminnassa val lal la oikea sosialistinen »nuorisoliit tolaismei-ninki».

P i i r imme joh to on j a t k u v a s t i p y r k i n y t kaikil la käy t e t t äv i s s ä olevilla keinoilla i n n o s t a m a a n nuorisoa m u k a a n ja ohja i lemaan s i tä pa rempien el inehtojen puoles ta k ä y t ä v ä ä n ta i s te luun .

Voimme iloita s i i t äk in v ä h ä s t ä m i t ä olemme to iminee t j a ennen ka ikkea siitä, e t t ä maaseudul lak in l ö y t yy jo lukuisas t i tovere i ta , j o t k a k a m p p a i l e v a t samassa r i n t amassa k a u p u n k i ­laisten tover iensa kanssa . Meitä y h d i s t ä ä luja usko u u d e s t a p a r e m m a s t a huomenes ta . Toivor ikka in mielin ka t se lemme tu le ­va isuuteen . Re ippa in o t te in työsken te l emme nuorison va l t aa ­miseksi r ive ih imme!

Porin piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön Toimikunta.

V. Niemi. Sihteeri.

K E R T O M U S

Savonlinnan piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön toiminnasta vuosilta 1928—29—30.

Sen jä lkeen k u n p i i r i t o imikun tamme v. 1928 p ide tyn l i i t to­kokouksen jä lkeen läht i työsken te lemään , on se s a a n u t olla v a i n y h d e n ka len te r ivuoden samal la pa ikkakunna l l a , mikä on osal­t a a n v a i k u t t a n u t kuluneen ko lmivuo t i skauden työsken te lyyn .

Ni inpä ei v : l ta 1928 ole o ikeas taan m i t ä ä n s ano t t avaa , sillä

71

p i i r i to imikun ta on p i t ä n y t l i i t tokokouksen jälkeisellä vuoden osalla v a i n kaksi kokous ta , joissa on käs i t e l ty 14 asiaa. Jär jes­t ä jä on p ä ä t e t t y p a l k a t a vi ikon ajaksi m u t t a sekin on j ä ä n y t varojen puu t t ees sa va in pää tökseks i .

S i tävas to in v . 1929 n ä y t t ä ä r ipe i tä e lpymisen merkke jä . P i i r i t o imikun ta on k o k o o n t u n u t 16 k e r t a a ja t e h n y t lähes s a t a pää tö s t ä . Erikoisest i on k i inn i t e t ty huomio t a va l i s tus työhön ja s a m a n v u o d e n kesällä olleisiin valtioll isi in vaale ihin . Savon­l innan ympär i s tössä t o imiva t osas to t n ä y t t ä v ä t k ä y t t ä n e e n ahkeras t i myöskin p i i r i to imikuntaa puhuj ien hank innassa y . m . Mikkelin osas to s i tävas toin , a inoana sillä puolella lääniä o levana on j o u t u n u t m a t k a - y .m. va ikeuks ien vuoksi , e r i s t e t t yyn ase­m a a n . S a m a n a v u o t e n a perus te t t i in ku i tenk in Mikkelin osas ton a lo i t tees ta osasto O t a v a a n , joka v i ime ma in i t t u onkin sen jä l ­keen m e n n y t r ipeäs t i e teenpäin . .

Vuosi 1930 alkoi p i i r i to imikunnan si ir tämisellä Savonl in­nas t a Mikkeli in. U u d e n p i i r i to imikunnan a lo i t tees ta pe rus te t ­t i ink in he t i uusi osas to Kangasniemeen, jos ta tu l i s i t t emmin p i i r imme pa rha impi in kuu luva .

Myös t ä n ä v u o n n a to imeenpan tu ih in val t iol l is i inpa kunnal l i ­siin vaale ihin käy tä i ssä oli p i i r i to imikun ta yh te i s to iminnassa va l i s t u s työ t ä tehtaissa sos.-dem. vaa l ip . to imikunnan kanssa .

Varsinaisessa nuor isoval is tus työssä on huomio e tupäässä k i i nn i t e t t y »Työläisnuorison» levi tykseen, jos ta osastoja on use i ta ke r to j a h u o m a u t e t t u .

Taloudell isen asemansa tukemiseks i jär jest i p i i r i to imikun ta 10,000 kpl . m a r k a n a r p a a k ä s i t t ä v ä t arpajaiset , j o t k a onnis tu i ­v a t olosuhteis i in ka t soen v e r r a t t a i n hyv in .

V u o d e n lopussa oli p i i r i l lämme to iminnassa 7 osastoa, jois ta 4 Savon l innan ja 3 Mikkelin ympär i s tössä .

P i i r i jä r jes tömme to imin t a on melko p ien tä , j oh tuen sii tä, e t te i a luee l lamme ole m i t ä ä n suurempia teol l isuuslai toksia ja maanvi l je lyksessä työsken te levä työläisnuoriso on s u u r i m m a l t a osa l taan v ä h e m m ä n luokka t ie to i suu teen h e r ä n n y t t ä . Lisäksi t ekee h a r v a a su tus osastojen t o iminnan vaikeaksi , jos ta esim. m a i n i t t a k o o n pi i r i imme k u u l u v a Saar ikansan osasto , j o n k a jäsene t a s u v a t neljässä eri saaressa u lo t tuen t o i m i n t a säde a ina 16 k m . p ä ä h ä n .

K a i k e s t a h u o l i m a t t a m e n n ä ä n siellä, missä t o i m i n t a on saa tu alulle, re ippaal la mielellä e teenpäin , toivossa, e t t ä E te l ä -Savossak in »viel' uusi pä ivä ka ikki m u u t t a a voi».

Savonlinnan piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestö.

P:s ta Leo Nykänen. Sihteeri.

72

K E R T O M U S

Tampereen piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön toiminnasta ajalta 31. 3. 1928—15. 7. 1931.

Pi i r imme to imin t a ots ikossa m a i n i t u l l a ajalla on ol lut enem­m ä n ulospäin n ä k y v ä ä ku in a ikaisemmin, j a onpa j ä s e n m ä ä r ä n nousuak in ol lut hava i t t av i s sa , joskaan e i niin suuressa mää rä s sä kuin olisi o l lut suo tavaa .

To imin ta ulospäin on ol lut n ä k y v ä m p ä ä useas tak in syys tä . Ens innäk in voisi ni is tä m a i n i t a »Kansan Lehden» nuorisosivun, j o t a on ju lka is tu k e r r a n kuukaudessa toukok . 15 p :s tä 1929 läht ien. Toisen h u o m a t t a v a n a syynä on ol lut v i ime vuoden he l lun ta ina p i d e t y t koko m a a t a k ä s i t t ä v ä t Nuorison j a lasten-p ä i v ä t Tampereel la , j o t k a samalla t o i v a t j äsen i imme u u t t a innos tus ta nuor isol i iket tä k o h t a a n pi i r issämme. Samoin on ulospäin t ä h d ä t t y t o imin t a k i i n n i t t ä n y t y h ä e n e m m ä n yleisön mielenki in toa nuor i so to imin taan . Osas to jemme t o i m i n t a on ol lut v i l k k a a m p a a Tamperee l la j a sen ympär i s tössä kuin k a u e m ­p a n a maaseudul la , joskin m u u t a m i a po ikkeuks ia löy tyy .

T ä h ä n maaseu tuosas to jen heikkoon t o i m i n t a a n on o l lu t , v a i k u t t a m a s s a ennenka ikkea piirin he ikko raha ta loudel l inen asema, jo ten ei ole vo i tu jä r jes tää lähe isempää yh t e i sy tö t ä p i i r i to imikunnan ja osastojen kesken, ja joka olisi o l lut v ä l t t ä ­m ä t ö n t ä t o iminnan edistymisel le . Myöskään e i Tampereen puolen osas to t ole vo inee t j ä r jes tää h y ö k k ä y s m a t k o j a p i tem­mälle maaseudul le ku in harvoin , k u n jäsenien to imeen tu lo ­mahdol l i suude t va l l i t sevan t a louspu lan johdos t a o v a t olleet huonot , eikä to ise l tapuolen ole osastoj en v a r a t k a a n ni iden tekoj a sallineet. Edel leen läh innä maaseu tuosas to jen to iminnan heik­kouteen ku luneena t o i m i n t a k a u t e n a on ol lut v a i k u t t a m a s s a to imin tavo imien p u u t e j a loppuosal la t o i m i n t a k a u t t a n .s . lapualaisl i ike, j onka j ohdos t a j ä r j e s t e ty t va ino to imenpi tee t j ä r j e s t y n y t t ä työlä isnuorisoa k o h t a a n o v a t v a i k u t t a n e e t sen, e t t ä usean t o imin t aan k y k e n e v ä n tover in on ol lut t y ö p a i k k a n s a mene t t ämisen vuoks i p a k k o v e t ä y t y ä n .s . hi l jaisten jäsenien joukkoon. To i saa l t a on lapuanl i ike a n t a n u t to imin ta - innos tus ta niille jäsenille, j o t k a t y ö p a i k k a n s a puoles ta vo iva t v a p a a s t i to imia osastoissaan. Näinol len uska l l ammekin to ivoa, e t t ä sos.-dem. Nuorisoli ike pi i r i ssämme tulee seu raavana to imin ta ­k a u t e n a s a a v u t t a m a a n suurempia tu loksia kuin viimeksi kuluneena .

Va l i s tus työ tä on p i i r i ssämme har jo i t e t tu sikäli ku in r aha ­v a r a t o v a t a n t a n e e t myöden . Saadaksemme va l i s tus työn te ­h o k k a a m m a k s i on nuor i sopi i r i to imikunta ol lut läheisessä yh­te is to iminnassa Sos.-dem. Ra i t t iu sp i i r i to imikunnan ja Sos.-dem.

73

vaa l ip i i r i to imikunnan kanssa sekä läh innä Sos.-dem. Työläis­nuorisol i i ton kanssa . Monet ova tk in ne yhdessä j ä r j e s t e ty t t i la isuudet , joilla on p y r i t t y l e v i t t ä m ä ä n a a t e t t a m m e t y ö ­väes tön keskuuteen . Työläisnuorisol i i ton ja p i i r i to imikunnan luennoits i joina ova t olleet Ee ro Meri luoto ja l i i ton sihteeri Sulo Manninen, lisäksi on p i i r i to imikunta h a n k k i n u t puhuj ia osastojen t i la isuuksi in, sekä muu to ink in a v u s t a n u t osastojen t o imin t aa . P i i r i to imikunnan t o imin t aa on t u n n u s t u s t a ansa i t ­sevalla t ava l l a t ukenee t Tampereen ja sen l äh iympär i s tön osas to t . N i inpä nä iden kanssa jär jest i k u l u v a n vuoden alussa p i i r i to imikun ta j ä senhank in tav i ikon , joka t u o t t i k i n hyv iä t u ­loksia. Tulkoon tässä yh teydessä main i tuks i , e t t ä pi i r i imme k u u l u v a n Tampereen sos.-dem. Nuor isoseuran v ie raana käv i kesäk. 26 p :nä 1931 Pohjois-Saksan sos.-dem. Työläisnuoriso­li i ton puheen joh ta ja Er ich Baul .

V a l i s t u s t y ö t ä m m e o v a t rahalahjoi tuks i l la t u k e n e e t T a m p e ­reen Työväen Sanomaleh t i Oy. ja Osuusli ike Voima i. 1.

Alue to imin taa on har jo i t e t tu t y y d y t t ä v i l l ä tuloksi l la T a m p e ­reen ja sen l äh iympär i s tön osastojen kesken, jä r jes tämäl lä yhte is iä a luekokouksia ke r ran kuukaudessa , vuoroin k u n k i n osas ton to iminta-a lueel la . Er iko is ta aluejär jestöä ei ole ole­massa , v a a n on a lue to iminnan va lvo jana ol lut p i i r i to imikunta . Aluekokouksissa on viral l is ten asioiden lisäksi suor i te t tu ohjel­maa , sekä keskuste l tu a lus tus t en y .m. t o imin t aa koskevien asioiden johdos ta ja vie läpä on ni iden yh teydessä j ä r j e s t e t ty urhei luki lpai lujakin.

P i i r i s sämme on to iminnassa olevia osastoja a lun k o l m a t t a ­k y m m e n t ä , jois ta j o t k u t ova t olleet nukuks issak in m u u t a m a n vuoden , m u t t a on vi imeaikoina usea t tä l laiset osas to t he rännee t jälleen to imin taan . P i i r ikokouksia on p i d e t t y vi ime l i i t to­kokouksen jä lkeen kolme, n imi t t ä in Orivedellä, Nokial la ja Korkeakoskel la j a ova t ne ve r r a t en hyv in onn is tunee t niin osan­o t tonsa kuin t eh ty jen pää tös t enk in suhteen.

T o i m i k u n t a on p i t ä n y t kokouks ia seuraavas t i : v . 1928 17 kokous ta , v. 1929 28 kokous ta , v. 1930 21 kokous t a ja v. 1931 ajalla 1. 1.—15. 7. 12 kokous ta . T iedonan to ja on osastoille a n n e t t u kiertokirjeil lä ja »Kansan Lehden» Nuorisos ivun väl i ­tyksel lä . To imikunnan virkai l i joina ova t olleet t o imikauden a ikana seu raava t tover i t : puheen joh ta jana v . 1928 Lau r i Kai t i l a , v . 1929 Valter Ja lonen, v. 1930 Heikk i Mäkinen ja v. 1931 Veikko Vasama: s ih teer i - rahas tonhoi ta jana v. 1928 Vuokko Vester lund, v. 1929 ja v. 1930 Meeri Niemi ja v. 1931 O t t o Reijonen. T o i m i k u n t a a n k u u l u v a t n y k y ä ä n s e u r a a v a t tover i t : Meeri Niemi , Maire Sandell , Kaa r lo Sund , P e n t t i Vil janen ja Kal le Leh t inen .

Yl läoleva yle iskatsaus p i i r imme t o i m i n t a a n an t an ee lyhyes t i

74

selon ku luvas t a t o imin takaudes t a , jo skaan se ei kykene tu lk i t ­semaan ka ikkea si tä, m i t ä nuor isotoiminnal la on pi i r i ssämme s a a v u t e t t u .

Vas ta is i s ta suunni te lmis ta ma in i t t akoon , e t t ä p i i r i to imikun­n a n a ikomuksena on en t i s t ä vo imaperä i semmin työskennel lä l i ikkeemme hyväks i p i i r i ssämme ja t o ivo t t avas t i myösk in osas­t o t k i i n n i t t ä v ä t y h ä e n e m m ä n h u o m i o t a j ä s e n h a n k i n t a a n j a t o iminnan vo imaperä i semmäks i saa t tamiseen , niin e t t ä y h ä s u u r e m m a t työlä isnuor isojoukot s aadaan y m m ä r t ä m ä ä n työ ­väenl i ikkeen t ä r k e ä merk i tys y h t e i s k u n t ae l ämää koskevien asioiden ra tka isussa , jos ta koko vähäväk i sen kansanosan koh­ta lo r i ippuu.

Tamperee l la 15 p :nä he inäk. 1931.

Tampereen piirin Sos.-dem, Nuorisojärjestön Toimikunta. K : t t a Otto Reijonen.

K E R T O M U S

Turun piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön toiminnasta ajalta 1928—1930.

Lii ton edelliselle edusta jakokouksel le l aa t imassaan to imin ta ­ker tomuksessa pi i r i jär jes tömme t o i m i k u n t a lausui sen v a k a u ­muksensa , e t te i se heikkous, m ikä silloin (1928) p i i r imme nuo­r isotoiminnassa oli hava i t t av i ssa , vo inu t j ä ä d ä pysyväks i . Vuosina 1925—27 oli p i i r i ssämme 3—5 to imivaa nuoriso-osastoa, joiden jäsenluku yh teensä vaihte l i n . 65—125. Ver ra ­t en min imaa l i s t a oli siis sos.-dem. nuorisoli ike t ä ssä piirissä ko lmivuo t i skau tena 1925—27. Aikaisemmin oli osastoja enem­m ä n j a t o i m i n t a merki tyksel l i sempää. M u t t a laskua j a t k u i vielä pa r ina seu raavanak in vuo tena . Vuosi 1929 oli aal lon pohja , va in kaksi (2) osas toa hengissä, n i i s täk in to inen vars in heikko. V a s t a vi imeinen to imin tavuos i , vuosi 1930, osoit t i kään ­n e t t ä p a r e m p a a n . Pi i r iveroja on näe t m a k s e t t u v. 1928 3 osas­t o a 69 jäsenel tä , v. 1929 2 osastoa 44 jäsenel tä ja v. 1930 6 osas toa 166 jäsenel tä . — K u n vielä o t a m m e huomioon, e t t ä v. 1931 alussa osastojen luku t ä s t ä k i n vielä on noussut , on va in t o d e t t a v a oikeaksi se käs i tys , m i n k ä p i i r i t o imikun tamme v. 1928 esi t t i p i i r imme nuor iso to iminnas ta .

Taloudel l is ta asemaa va la i seva t s eu raava t numero t : v . 1927 ol ivat p i i r i to imikunnan tu lo t 574: 06 ja meno t 512: 80, v. 1928

75

v a s t a a v a s t i 5 1 3 : — ja 4 9 5 : — . v . 1929 1,292:— ja 1,360:75, v. 1930 1,112:50 ja 1,917:95. Tampereen nuorisopäiviä va r t en h a n k k i p i i r i to imikunta edus ta jakokouksen pää töksen mukaises t i piirijärjestölle l ipun, joka tul i m a k s a m a a n Smk. 891 : —.

Va l i s tus to imin taa ei p i i r i to imikunta s ano t t avas t i ole he ikon ta loudel l isen asemansa vuoksi vo inu t i tsenäisest i suor i t t aa . He lmikuussa 1930 pa lka t t i i n l i i ton jär jes tä jä E. Meri luoto, joka k a h d e n vi ikon a ikana käv i 14 pa ikkakunna l l a . Jou lukuussa s a m a n a v u o n n a l i ikkui l i i ton sihteeri S. Manninen pi i r i ssämme k ä y d e n 10 paikassa ja pannen alulle useampien uusien osastojen pe rus tamisen M e r k i t t ä v ä t ova t myös Var tsa lassa huh t i kuus sa 1930 j ä r j e s t e ty t nuor i sokurss i t , . joiden ohjaajana to imi O t t o Toivonen. Tilapäisiä puhuj ia on pyyde t t äe s sä koe t e t t u osasto­jen t i la isuuksi in h a n k k i a .

Pi i r i juhl ia ei ole p i d e t t y kuin v. 1930, jolloin n i i tä oli k a h d e t . T a m p e r e e n nuorisopäivil le koe te t t i in jä r jes tää T u r u n piirin y h t e i n e n edus tus . Pa i t s i p i i r i to imikunnan edus ta j ia ol ivat m u ­k a n a ku i t enk in v a i n U u d e n k a u p u n g i n osasto l ippuineen j a U u d e n k i r k o n osasto.

Mitä m u u h u n t o i m i n t a a n tulee, e i s i i tä ole h u o m a t t a v a m p a a s a n o t t a v a a . Osastojen välisiä vierai luja on v a s t a n y t a le t tu ha r jo i t t aa j a t o i v o t t a v a a on, e t t ä täl löin myös j ä r j e s t e tään henkisiä y .m. ki lpai luja osastojen kesken. V. 1931 pi i r ikokous ve lvoi t t ik in p i i r i to imikunnan j ä r j e s t ämään t ä m ä n l a a t u i s i a kil­pa i lu ja myös pi i r ikokousten yh tey teen , k u n n i i tä a ika i semmin ei ole ol lut . •—• Työläisnuorisoa ja m u i t a ju lkaisuja o v a t to ise t osas to t jonk in m ä ä r ä n lev i t tänee t , m u t t a toiset s i tävas to in e ivä t ole l ev i tys työhön osal l is tuneet .

Pi i r i jär jes tön ko t ipa ikka on koko ker tomusa jan ol lut T u r k u ja ova t p i i r i to imikunnan jäsenet olleet pääas iassa T u r u n osas ton jäseniä . Sihteer inä oli v. 1928 E ino Leht inen , 1929 Raf. R i n n e , 1930 Turjo Taivalkoski ja Raf. R inne . P i i r ikokoukset on sään­nöllisesti p i d e t t y puolueen pi i r ikokouksen yh teydessä Turussa , mikä se ikka osa l t aan on h e i k o n t a n u t ni iden i t senä i syy t t ä . Syys tä p ä ä t t i k i n v i imeinen pi i r ikokous, e t t ä vas tedes on nä i t ä kokouks ia vuoroon p i d e t t ä v ä eri pa ikkakunni l la , jolloin ni iden merk i ty s s a a t t a a tu l la t u n t u v a m m a k s i .

Pi i r i jär jes töön kuu lu iva t v. 1931 alussa seuraavissa paikoissa o leva t työläisnuoriso-osastot : Auran , Ha ja lan , Salon, Sau­von , Tu run , Uudenkaupung in , Uudenk i rkon j a Va r t s a l an osas to t .

T u r u n piiri on nä ih in ast i k u u l u n u t ka ikkein he ikompi in . N y t v i i t t a a v a t ku i t enk in merk i t siihen, e t t ä t ä s säk in piirissä nuoriso alkaisi va lveu tua . Pa l jon r i ippuu ku i t enk in m y ö s piiri­t o i m i k u n n a n to imenpi te i s tä . T o i v o t t a v a a senvuoksi onk in , e t t ä

76

se löytäisi o ikea t keinot j a t k u v a n innos tuksen säilymiseksi . Taloudell iset va ikeude t tosin a s e t t a v a t estei tä , m u t t a u u t t e r u u s j a in to n ä y t t e l e v ä t s i t tenkin r a tka i sevaa osaa.

Turussa , kesäkuussa 1931.

K E R T O M U S Vaasan piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön toiminnasta vuosina;

1928—29—30.

Vuoden 1928 kevääl lä p ide tyssä pi ir in edus ta jakokouksessa p ä ä t e t t i i n p i i r i to imikunta , j o k a siihen as t i oli s i j a innu t K a n ­nuksessa, s i i r tää Kokko laan ja va l i t t i in t o i m i k u n t a a n jäsenet Kokko lan osas ton jäsenis tä . P i i r i to imikun ta p i t i vuoden a ikana 11 kokous ta ja käsi t te l i niissä yh teensä 71 as iaa .

Mi tään v o i m a k a s t a va l i s tus työ tä e i p i i r i to imikun ta vo inu t varo jen puu t t ees sa suor i t t aa joskin y h t ä j a to i s ta vo idaan sen s u o r i t t a m a s t a va l i s tus työs tä ku i tenk in main i t a . P i i r i to imikun ta k ä ä n t y i kir jelmällä l i i ton puoleen p u h u j a n saamiseksi ja l i i t to­t o i m i k u n n a n l ä h e t t ä m ä n ä tek ik in S . Manninen kahden vi ikon p u h u j a m a t k a n piir in alueella. Lokakuu l l a p ide t t i in Seinäjoella pi ir in osastojen yh te inen neuvo t te lukokous , jossa keskuste l t i in nuor i so to iminnan e lvy t t ämises t ä piirissä sekä mui s t a t o imin t aa koskevis ta kysymyks i s t ä . Er ikoisest i kohdis te t t i in tässä ko­kouksessa huomio t a ä ä n e n k a n n a t t a j a n »Työläisnuorison» le­v i t t ämiseen , joka on j a t k u v a s t i ol lut piirin osastoissa melkoisen he ikkoa .

Uus ia osastoja pe rus te t t i in vuoden a ikana Seinäjoelle, I lma­joelle, Lapua l le ja Jalasjarvel le , jois ta kaks i v i ime m a i n i t t u a ku i t enk in n u k k u i he t i pe rus tamisen jä lkeen. Myöskin K a n n u k ­sen osasto he rä t e t t i i n vuoden a ikana t o imin t aan .

Varsinais ia piiri juhlia jä r jes te t t i in kahde t , jois ta kesäjuhla Kannuksessa ja ta lv i juhla pi i r ikokouksen yh teydessä Seinä­joella. Lisäksi to imeenpan i p i i r i to imikun ta usei ta p ienempiä juh l ia j a i l t amia va l i s tus työrahas ton ka r tu t t ami seks i .

To iminnassa olevia osastoja oli t o imin takaude l l a 9 ja niissä n. 200 j äsen tä .

P i i r i t o imikunnan puheen joh ta jana to imi T a a v e t t i Ha lonen ja e lokuus ta läh t ien J . V. Kan to l a . S ih teer inä oli koko ajan Yrjö Saar inen.

Vuosi 1929. To imin takaus i alkoi jäl leen p i i r i to imikunnan si ir tämisellä, tä l lä k e r t a a Kokko las t a Seinäjoelle, jossa osaston t o imin t a oli o s o i t t a u t u n u t vars in elinvoimaiseksi .

Raf. Rinne. Sihteeri.

77

Piir in va l i s tus työ pysyi edelleenkin varojen puu t t ee s sa he ikkona . Lokakuu l l a tek i l i i ton jär jes tä jä E. Meri luoto 14 pä ivää kes täneen p u h u j a m a t k a n piir in alueella. P i i r i to imikun ta y r i t t i p a r h a a n s a m u k a a n t ehos taa »Työläisnuorison» lev i tys tä o n n i s t u m a t t a k u i t e n k a a n s a a m a a n ka ikkia osastoja t ä h ä n t y ö ­hön m u k a a n . Kier tokir je i tä l ähe te t t i in osastoille vuoden a ikana ka ikk iaan 12.

Juh l i a jär jes te t t i in k a h d e t Seinäjoella ja yks i j u h l a Ilmajoella, joissa kaikissa suor i te t t i in henkisiä ja fyysillisiä kilpailuja.

Uusia osastoja pe rus te t t i in Äystöön, Vaasaan ja Evi järvel le . Osas to ja oli t o imin t avuoden pää t t ye s sä to iminnassa 10 ja niissä y h t e e n s ä n. 300 j äsen tä .

P i i r i t o imikunnan puheen joh ta jana to imi Olav i Tuomikosk i sekä s ih teer inä ja r ahas tonho i t a j ana Vil l iam Niemelä .

Pi i r in to iminnassa oli siis hava i t t av i s sa hi l jais ta e teenpäin menoa, joskin p i i r i to imikunnank in työsken te lyä heikensi suu­rest i se, e t t ä j äsene t o l iva t monil la muil la jä r jes tö teh täv i l lä k u o r m i t e t t u j a.

Vuosi 1930. P i i r i t o imikunnan ko t ipa ikkana oli edelleenkin Seinäjoki ja pysy i p i i r i to imikunnan kokoonpanokin suunnil leen ent ise l lään l u k u u n o t t a m a t t a m u u t a m i a henki lövaihdoksia .

Va l i s tus työ jäi k.o. v u o t e n a mil tei kokonaan o lemat tomi in ja p i i r i to imikunnan työsken te lyk in oli koko vuoden ajan lamassa . Myöskin suur in osa piirin osastois ta laiskottel i ja to imivissakin osastoissa ra jo i t tu i t o imin t a pääas iassa juoksevien asioiden hoi toon. T o i m i n t a a va ikeu t t i suures t i Poh janmaa l l a koko maa l ­lekin lapuanl i ikkeen nimellä t u n n e t t u fascistinen liike, j o n k a ter ror isoint i l a m a a n n u t t i monil la pa ikkakunn i l l a osastojen t o i m i n n a n melkein kokonaan .

To imikauden p ä ä t t y e s s ä oli piirissä to imivia osastoja 6, jo is ta Ev i j ä rven L a h d e n k y l ä n osasto pe rus te t t i in s a m a n vuoden lopulla. J ä s e n m ä ä r ä lienee ol lut vuoden lopulla 200 paikkei l la .

K u l u n u t vuosi , jolloin työväen ta lo j a suljet t i in, j ä r j e s tö jämme ja ni iden jäseniä terrorisoi t i in ja lisäksi ta loudel l inen pu lakaus i l a m a a n n u t t i mieliä, a iheu t t i p i i r imme nuor isotoiminnal lekin h u o m a t t a v a n taka-askeleen . Olemme ku i t enk in v a k u u t e t t u j a , e t t ä se tu lee l äh immässä tu levaisuudessa kaks in kerroin t aka i s in vo i te tuks i , sillä sosialismi on j u u r t a n u t Poh janmaa l l ak in j u u ­rensa siksi syvälle, e t t ä n i i tä on va ikea pois t e m m a t a .

Vaasa , 1 . 7 . — 3 1 .

Vaasan piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön Toimikunta.

P:s ta Kaarlo Rodén.

Sihteeri.

78

K E R T O M U S

Varkauden piirin sos.-dem. Nuorisojärjestön toiminnasta ajalta 1928—12. 7. — 3 1 .

Viime l i i t tokokousvuosi oli eräässä suhteessa piiri järjestöl­lemme merkkivuos i . Sen kuluessa pe rus te t t i in V a r k a u d e n piirin sos.-dem. Nuorisojärjestö, t a i o ikeammin sanoen se oli jo a ikai­semmin pe rus t e t tu , m u t t a oli to iminu t Kuopion piir in nimellä. Viime l i i t tokokous teki pää töksen V a r k a u d e n piirin pe rus t ami ­sesta, m u t t a j ä t t i rajojen määräämisen l i i t to to imikunnan , sekä Savonl innan ja Kuopion piir ien to imikun t i en lopullisesti pää­t e t t äväks i . Yhte inen neuvo t t e lukokous p ide t t i in syksyllä Varkaudessa , jossa kokouksessa m ä ä r ä t t i i n piirin ra ja t , ni in e t t ä ka ikki ent i se t Kuopion piirin osas tot j ä i vä t j a Savonl innan piir in pohjoisosassa s i ja i tsevat osastot s i i r ty ivä t pi i r i imme.

V. 1928 kevääl lä teki j ä r jes te ly työ tä pi i r i ssämme Arvo Leivo, käyden 12 paikassa ja p u h u e n yh t . 681 kuulijalle. Lokakuussa jä r jes te t t i in V a r k a u d e n Naisosas ton kanssa yhte ise t kolmipäi­väiset luentokurss i t V a r k a u d e n Työväenta lossa . Li i ton t aho l t a oli luennoi ts i jana silloinen sihteeri K. K u k k o n e n . T a m m i ­kuussa 1930 oli piirillä jä r jes tä jänä E. Meriluoto. H ä n p u h u i 13 pa ikassa 782 kuulijalle. Syksyl lä suunni te l t i in opas tuskurss ien j ä r j es tämis tä Varkau teen , m u t t a t ä y t y i sii tä osanot ta j ien vä ­h y y d e n t ä h d e n luopua. Syksyl lä 1930 ei piirillä ollut jä r jes tä jää palveluksessaan. T ä m ä joh tu i osaksi varojen vähyydes t ä , osaksi si i tä syys tä e t t ä tä l la isena epävaka i sena a i k a n a e i ka t ­so t tu jä r jes tä jän m a t k a s t a olevan v a s t a a v a a h y ö t y ä . Sen si jaan lahjoi t t i p i i r i to imikunta Kuopion 1. läntiselle vaalipiiril le Smk. 500: — vaa l iva l i s tus työ tä v a r t e n .

Viime l i i t tokokouksen a ikana kuului pi ir i järjestöön 5 osastoa ja näissä jäseniä 190. Savonl innan pi i r is tä si ir tyi piirijaossa seu raava t osastot : H a a p a l a h d e n , K a t a j a m ä e n , K e r m a n , Kui t -tuan , P ieksämäen , R a u h a m ä e n j a R u m m u k a n osastot . Nä i s t ä k u i t e n k a a n e i H a a p a l a h d e n ja K a t a j a m ä e n osas tot ole a n t a n e e t minkään la i s t a e lonmerkkiä i t ses tään, jo ten niiden to imin ta lienee ollut a ivan kuo l lu t t a jo V a r k a u d e n piiriin s i i rret täessä. P ieksämäen osasto oli to iminnassa , joskin sen to imin ta oli he ikkoa ja n y t se on ol lut a ivan lamassa pa r in vuoden a jan . T ä m ä n vuoden maal iskuussa käv i l i i ton sihteeri S . Manninen si tä herä t te lemässä , saa n y t s i t ten n ä h d ä kes tääkö se elävien joukossa t a i ei. En t i s i s t ä on Pöl jän osasto l o p e t t a n u t toimin­t ansa . Nykyis in on piirissä 8 to imivaa osastoa ja niissä jäseniä 150. Se e t t ä j ä s e n m ä ä r ä on p i enen tyny t , va ikka osastoja on kolmea e n e m m ä n , j oh tuu suu r immal t a osal ta V a r k a u d e n osas-

79

t o n j ä s e n m ä ä r ä n vähen tymises t ä . V. 1928 oli V a r k a u d e n os. j ä sen iä yli 100 ja n y t noin 40.

Pi i r in edus ta jakokoukse t on p i d e t t y j o k a vuosi Varkaudessa . P i i r ikokous ten yh teydessä on aina j ä r j e s t e t t y pi ir i juhla ja h i ih toki lpa i lu t . Hi ihdossa on erikoisesti k u n n o s t a u t u n u t S a r k a m ä e n osasto. J o k a kesä on j ä r j e s t e t ty j u h a n n u s j u h l a t ja t ä n ä kesänä kesäjuhla He inäveden kk. Juhl issa oli ensi ker­r a n k i lpa i l t avana viest injuoksussa k ie r topa lk in to , j onka vo i t t i vuodeks i ha l t uunsa V a r k a u d e n osasto.

Osastojen t o i m i n t a on ol lut j o t aku ink in t y y d y t t ä v ä ä . Suur in e p ä k o h t a on »Työläisnuorison» lev i t tämisen la iminlyönt i . A inoas t aan V a r k a u d e n osasto on t ä y t t ä n y t velvol l isuutensa t ä ssä suhteessa. Leh ton iemen os. o t t i a ika isemmin osaa lehden levi tykseen, m u t t a sekin on n y t lyöny t t e h t ä v ä n s ä la imin. Mui ta osastoja e i p i i r i to imikunta ponnis te lu i s taan ja kehoi tuk-s i s taan h u o l i m a t t a ole s aanu t lehden lev i tys työhön m u k a a n .

Pi i r in t o i m i k u n t a a n on k u u l u n u t koko k e r t o m u s t a koskevan a janjakson nyky inen puheenjoht . Aksel Häyr inen , sekä E d l a L iukkonen , j o k a on. koko a jan t o i m i n u t s ihteer inä . L y h e m p i ä aikoja ova t p i i r i to imikunassa olleet: Onni H i l t u n e n ja A. F . P ä r n ä n e n puheen joh ta jana , jäseninä Hi lda Tervonen, Aune La i t inen , Helmi Heiskanen , Helvi Levänen , H. Jääskelä inen, A. K u h l m a n , E . Koponen, J . Py lkkönen , Y. K innunen , K. Oinonen , O. Turunen , T . I m m o n e n ja V. Könönen .

T a r k a s t a e s s a m m e piirin t o imin t aa nykyis in , n ä y t t ä ä sil tä ku in l a m a a n n u s , j o k a ku lune ina vuos ina on v a i v a n n u t osas to jemme, vars ink in V a r k a u d e n osaston, to imin taa , olisi s i vuu t e t t u ja v o i m m e ka t soa t u l eva i suu t t a kohden to ivor ikkain mielin.

Varkauden piirin sos.-dem. Nuorisojärjestön toimikunta.

L Y H Y T K A T S A U S

Viipurin piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön toimintaan

vv. 1928—1931.

Vuoden 1928 l i i t tokokouksen jä lkeen on Viipurin piirin sos.-dem. Nuorisojär jestö edelleen hiljalleen m u t t a v a r m a s t i edis ty­n y t . J a t ä m ä kehi tys on j a t k u n u t vi ime aikoinakin, v a i k k a va l l i t sevan t a a n t u m u k s e n j a t a louspulan vuoksi va s tukse t ova t ­k in suures t i l i sääntyneet .

Vi ime vuosina on p i i r i to imikunta erikoisesti työskennel ly t piirin t a louden pa ran tamiseks i j a t o iminnan vak i innu t tamiseks i . J a t ä m ä t y ö o n myös t u o t t a n u t hyv iä tuloksia . Piir i o n n y t sellaisessa t i lassa, e t t ä vas ta i suu teen vo idaan ka t soa t äys in luot tamuksel l i ses t i .

80

Valistustyötä

on nä inä vuos ina t e h t y s a m a a n t a p a a n kuin a ika i semminkin . Järjestäjiä on ollut usei ta . V. 1928 huh t ik . 15—30 päivien

väl isenä a i k a n a käv i Arvo Leivo 7 osastossa, es i te lmöiden yh ­teensä 1,239 henkilölle. Vv. 1928—1929 va ih teessa oli jälleen jä r jes tä jänä Leivo, käyden tä l lä ke r t aa 36 eri p a i k k a k u n n a l l a ja esi telmöiden y h t e e n s ä 1,025 henkilölle. V. 1929 syksyllä oli j ä r ­j es tä jänä L a i n a Andersson, joka kävi jokseenkin kaikissa piirin osastoissa j ä r j es tämässä »Työläisnuorison» l ev i t t ämis tä j a m u u t a osas to to imin taa . V. 1930 syystalvel la käv i Va l to Käke lä esitel­möimässä 29 osastossa.

Jär jes tä jä in l isäksi ova t p i i r i to imikunnan jäsenet sekä usea t puolue tover i t t e h n e e t t i l apä i smatko ja osastoihin.

Opintotoiminnassa on p y r i t t y sosialismin opiskeluun, m u t t a tois taiseksi on siihen p ä ä s t y va in eräissä e l invoimais immassa osastoissa. Sensijaan m u i t a hyödyll is iä a inei ta , k u t e n esim. kunnal l i s t ie toa , on useissa osastoissa säännöll isest i opiskel tu.

Vaalitoiminta. Usea t valt iol l iset ja kunnal l i svaal i t ova t an t a ­nee t p i i r i to imikunnal le j a osastoille t y ö t ä runsaas t i . Ka ik in sopivin t avo in on koe te t tu puo lueväkeä a u t t a a vaa l iva l i s tus-to iminnassa .

»Työläisnuorison» levitys.

Varsinaisen val is tus- ja jä r jes te ly työn ohella on e r i t t ä ink in huo lehd i t tu »Työläisnuorison» levi tykses tä ja lehden m u u s t a tukemises ta .

V. 1928 kevääl lä julkais t i in erikoinen pi i r inumero, jossa selos­t e t t i i n piirin ja jokseenkin kaikkien osas to jemme to imin taa . Pa i t s i k i r joi tuksia h a n k k i p i i r i to imikunta t ä h ä n numeroon eri l i ikkeiltä maksull is ia i lmoituksia yh teensä 1,800 m a r k a n a rvos ta . Osas to t i lmo i t t i va t p i i r i to imikunnal le l ev i t t ävänsä t ä t ä erikois­n u m e r o a 1,945 kpl.

V. 1929 syksyllä haas to i Helsingin nuorisopiir i p i i r imme kans­saan k i lpa i lemaan lehden i r tonumeroiden levi t tämisessä. Ki l ­pa i lua v a r t e n ju lka i s iva t m o l e m m a t pi ir i t er ikoisnumeron. P i i r inumeromme levi t tämiseksi laa t i p i i r i to imikunta suun­ni te lman, joka käs i t t i yh teensä 6,565 kpl . Vain m u u t a m a t osas­t o t e ivä t l ev i t t änee t suunni te lmassa olevaa määrää , m u t t a sen­si jaan usea t s i tä h u o m a t t a v a s t i koro i t t iva t . L e v i k k i m ä ä r ä m m e oli pyörein luvuin 8,000 kpl . Vo i t t a j ana sai p i i r imme Helsingin piirin v a l m i s t u t t a m a n tai teell isen kunniak i r jan .

Toisen kunniak i r j an vo i t t i p i i r imme v. 1930 piirienvälisessä levi tyskilpai lussa.

S a m a n a v u o n n a ennen jou lua haas to i p i i r i to imikunta Helsin­gin, T u r u n ja Por in nuorisopi i r i t yhdessä p i i r iämme v a s t a a n

81

le ivtyski lpai luun. T ä m ä kilpailu p ä ä t t y i k u l u v a n he inäkuun 1 p:nä , m u t t a t ä t ä kir joi t taessa ei ki lpi lun tu los ole vielä tie­dossa .

E r ä ä t p i i r in osas to t ova t kunnia l la t ä y t t ä n e e t velvollisuu­t e n s a ä ä n e n k a n n a t t a j a m m e levi t tämisessä. Nä is tä erikoisesti on m a i n i t t a v a K y m i n länt . osasto, joka useissa levityskilpai-luissa on suor iu tunu t vo i t t a j ana .

Piirijuhlia

on ent isen t a v a n m u k a a n to imeenpan tu kevä t ta lve l la piiri­kokouksen yh teydessä sekä kesäisin m u u t a m i a piirin eri puolilla. Kaik issa piirijuhlissa on suor i te t tu erinäisiä osastojenvälisiä ki lpai luja . J u h l a t ova t po ikkeukse t t a onnis tunee t hyv in j a e r ä i s t ä on myös saa tu melkoinen taloudell inen vo i t to .

Osastot ja jäsenmäärä.

V. 1928 oli pi ir in kirjoissa* 30 osastoa. N y t osastojen luku­m ä ä r ä on 32.

Pi ir in j ä senmäärä verot i l i tys ten m u k a a n oli v. 1928 1,027, v. 1929 1.263 ja v . 1930 1,070.

Piiritoimikunnan puheen joh ta jana oli edelleen koko ajan T a a v i L indman . Sihteer inä to imi koko kauden Yrjö Mar t t i l a ja r ahas tonho i t a j ana ensin Vilho Pa lonen ja vuoden 1930 maal is ­k u u s t a Mar t t i Vaah te ra .

Osoi tuksena siitä, e t t ä piirissä on myös poli i t t isen t i lan teen keh i tys t ä t a rko in seura t tu , ma in i t t akoon e t t ä v . 1930 piiri­kokouksessa h y v ä k s y t t i i n laa jahko ju lk i lausuma silloin jo es i in tyneiden t aan tumus i lmiö iden johdos ta .

*

T ä m ä lyhy t ka t saus , jossa ei ole voi tu edes ka ikkea t ä rke im-p ä ä selostaa, e i t i e t enkään voi a n t a a kuin hyv in puut teel l isen k u v a n Viipurin sos.-dem. nuorisopiir in to iminnas ta kyseessä-o levana a ikana . Se sen tään osoi t tanee, e t t ä yhte isen as i amme hyväks i on piirissä t y ö t ä t e h t y j a myös s a a v u t e t t u tuloksia, joihin, es i in tyneet va ikeude t huomioono t t aen , vo idaan olla t yy tyvä i s i ä .

Viipurissa he inäkuun 19 p .nä 1931.

Viipurin piirin sos.-dem. Nuorisojärjestön toimikunta.

6 — Työläisnuorisot. Alustukset ja Esitykset.

82

Finlands Sv. Arbetarungdomsklubbars Centralkommittés verksamhet under år 1930—31.

Den svenska socia ldemokrat iska a rbe tarungdomsröre lsen kan icke för denna period inregistrera någ ra märkl igare hän­delser eller u tveckl ing. An ta l e t k lubba r ha r s t a n n a t vid de t gamla, 7 st., med e t t s a m m a n l a g t medlemsan ta l av c. 250 k lub-bister . Dock för t jänar den livliga ag i ta t ionsverksamheten vid valen e rkännande , den ha r m å h ä n d a i sin m å n b idragi t till de t a l l t j ämt ökade an ta le t svenska socia ldemokrat i ska röster . Den v ik t igas te händelsen unde r denna period va r o tv ive lak t ig t Ungdomsdaga rna under pingsten, 18—20 maj 1929, i J a k o b ­s tad , i v i lka del tagare från alla k lubba r och t .o .m. från Sverige voro n ä r v a r a n d e j ä m t e or t sbor till e t t a n t a l av e t t tusen ta l personer. De t lyckade förloppet av dessa daga r gav en kraftig impuls för rörelsen, särski l t i J a k o b s t a d , d ä r ungdomsrörelsen ha r en livlig och energiskt a rbe t ande k lubb .

Som en k ä n n b a r motgång mås t e Till S to rms ' indragning vid årsskiftet 30—31 be tecknas . Till S to rms ' p r o v n u m m e r u t -k o m m o i november och till ju len 1928, varef ter t idningen någor­lunda rege lbundet u t k o m de t v å följande åren, va runde r t id­ningen redigerades och expedierades av frivilliga kraf ter särski l t t i l l en början och r ä t t flitigt försåldes av de olika k lubbarna . Upp lagan uppgick, då den va r som s törs t till cirka tusen exem­plar , s tö rs ta delen lösnummer . P r e n u m e r a n t a n t a l e t , som från början va r i t lågt , hade y t ter l igare s junki t unde r dess sis ta år , och då även lösnummerförsäl jningen nedgick, s tod C. K:s ans t r ängda ekonomi icke bi vid e t t fo r t sa t t u tg ivande . I s täl let ha r C. K. få t t sig reserverad en Ungdomss ida i Arbe ta rb l ade t en gäng i månaden . Dessu tom ha r C. K. nu l iksom t idigare genom vänl ig t t i l lmötesgående k u n n a t expediera e t t mindre an ta l exx. av de t r ikssvenska ungdomsorgane t F r ihe t till k lubbarna .

Cen t ra lkommi t t éns ordförande ha r var i t Cay Sunds t röm. Övriga m e d l e m m a r ha var i t : Mar t in Fager , Atos Wir t anen , Carl R a m s d a h l , Anna Elfving och Pau l Spjut . I s täl let för R a m s d a h l , som avf ly t t a t från or ten , ha Tekla N y m a r k i n t r ä t t i kommi t t én . Som sekre terare ha r C. R a m s d a h l och däref ter A. Wi r t anen fungerat , medan Mar t in Fage r va r i t kommi t t éns kassör.

D e t t a är i ko r t s a m m a n d r a g de t huvudsakl iga av C. K:s ve rksamhe t för denna period.

Cay Sundström. Ordf.

A. Wirtanen. Sekr.

83

K E R T O M U S

Finlands Svenska Socialdemokratiska Arbetarungdomsklubbars Centralkommitté (Suomen ruotsalaisten sosialidemokraaattisten

nuorisoklubien keskuskomitea) toiminnasta v:lta 1928—31.

Suomen ruots inkiel inen sos ia l idemokraat t inen työlä isnuo-risoliike e i voi t ä l t ä t o imin t akaude l t a an merk i t ä tililleen m i t ä ä n h u o m a t t a v a m p i a t a p a u k s i a t a i suu rempaa keh i tys tä . Osas to­jen l u k u m ä ä r ä on entisellään, ollen n i i t ä se i t semän ja ni iden yh te inen j ä senmää rä n . 250. T u n n u s t u s t a ku i t enk in ansai tsee se melko v i rkeä t o imin t a j o t a osas to t osoi t t iva t vaa l iag i ta t io-työssä, j a j o k a k a u t t a a l t a a n v a i k u t t i siihen, e t t ä ruots inkie l is ten sos ia l idemokraat t ien äänes t ä j ämää rä vi imeisimmissä vaale issa h u o m a t t a v a s t i l i sääntyi .

Tärke in t a p a h t u m a tä l lä ajalla oli v. 1929 he l lun ta ina 18—20 p :nä P ie ta rsaaressa v i e t e ty t nuor isopäivät , joil la oli osanot ta j ia ka ik is ta osastois ta j a myöskin Ruots i s ta . Pa ikkakun ta l a i se t m u k a a n lue t t una oli o sano t t a j amää rä n. 1,000 henkilöä. Nä iden päivien er inomainen onn is tuminen an to i v o i m a k k a a n vir ikkeen l i ikkeellemme, e tenkin Pie tarsaaressa , jossa on t a r m o k k a a s t i to imiva osasto.

T u n t u v a n a vas to inkäymisenä t ä y t y y maini ta , ä änenkan­n a t t a j a m m e »Tili Storms'in» l a k k a u t t a m i n e n v. 1930—31 vaih­teessa. Tili S to rms in ens immäise t n ä y t e n u m e r o t i lmestyi­v ä t mar ra s - ja jou lukuul la 1928, m inkä jälkeen leht i jo taku in­kin säännöllisesti i lmestyi kaksi seuraavaa v u o t t a ker ran kuu­kaudessa , t o i m i t e t t u n a j a ho ide t tuna kokonaan vapaaehtois i l la voimilla. Osas to t m y i v ä t lehden i r tonumero i ta ve r r a t t a i n innokkaas t i , e tenkin alussa. Pa inos nousi korke immil laan olles­saan n. 1,000 kappaleeseen. T i laa jamäärä , joka a lus ta a lkaen­kin oli alhainen, laski lehden vi imeisenä i lmes tymisvuotena t u n t u v a s t i en t i ses täänkin , j a k u n myöskin i r tonumeroiden m y y n t i samanaikaises t i pieneni , muodos tu i lehden julkaisemi­nen taloudell isesti a ivan m a h d o t t o m a k s i .

Lehden korv ikkeena on Keskuskomi tea t o i m i t t a n u t ke r ran kuukaudessa erikoisen nuorisosivun »Arbetarbladetissa». Sitä­pa i t s i on komi tea n y t n i inkuin a ika isemminkin vo inu t osastoille l ä h e t t ä ä Ruots in Sos.-dem. Nuorisol i i ton ä ä n e n k a n n a t t a j a a »Fr ihef iä» .

Keskuskomi tean puheen joh ta jana on to iminu t Cay Sund­s t röm ja mu ina jäseninä Mar t in Fager , Atos Vir tanen , Carl R a m s d a h l , A n n a Elfving j a P a u l Spjut . R a m s d a h l ' i n e r o t t u a p a i k k a k u n n a l t a po i smuuton t a k i a ku t su t t i i n komi teaan Tek la Nymaxk . Komi t ean sihteerinä to imi aluksi C. R a m s d a h l ja