KORKEAKOULUJENARVIOINTINEUVOSTONJULKAISUJA

�:����

Merja Saarela • Päivi Jaatinen • Kari JuntunenAntti Kauppi • Leenamaija Otala • Veli�Matti TaskilaKarl Holm • Matti Kajaste

Ammattikorkeakoulujen koulutuksenlaatuyksiköt ����–����

ISBN 978-952-206-097-6 (painettu)ISBN 978-952-206-098-3 (pdf)ISSN 1457-3121

Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto

Kansi: Juha IlonenLayout: Pikseri Julkaisupalvelut

Esa Print OyTampere 2009

Esipuhe

Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksikköarviointi on nyt toteutettuneljättä kertaa. Toistaiseksi viimeistä kertaa tällä vuodesta 2000 käytössä ol-leella menetelmällä. Vuonna 2009 toteutettavassa laatuyksikköarvioinnissa siir-rytään tuloskausittaiseen, kolmeksi vuodeksi kerrallaan tehtävään valintaan.Muutosta tulee myös siinä, että aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköitä ei jat-kossa enää valita erikseen. Vastaavan tyyppinen muutos tapahtuu yliopistosek-torilla, jossa aiemmin erikseen suoritetut aikuiskoulutuksen laatuyliopistova-linnat yhdistetään koulutuksen laatuyksikkövalintoihin. Muutos voidaan tul-kita paitsi menetelmällisenä myös symbolisesti siten, että aluekehitys ja aikuis-koulutus ovat muodostuneet osaksi korkeakoulujen perustoimintoja.

Laatuyksikköarvioinnin tärkein tavoite on tukea korkealaatuista koulu-tusta ja sen kehittämistä. Kehittävä arviointi on myös korkeakoulujen arvi-ointineuvoston kaiken toiminnan perusta. Laatuyksikköarvioinnit sekä par-haillaan käynnissä olevat laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit täydentävätsiinä mainiosti toisiaan. Kun auditoinneissa keskitytään korkeakoulujen tavoit-teiden toteuttamista tukeviin prosesseihin, arvioidaan laatuyksikkövalinnoissaitse toiminnan ja sen tulosten laatua.

Laatuyksikkövalinnoilla on myös merkittävä ohjaava vaikutus pitkäjäntei-seen koulutuksen kehittämistyöhön. Korkeakoulut itse vastaavat aina antaman-sa koulutuksen laadusta, mutta arviointiprosessit voivat olla merkittävä työka-lu toiminnan laadun kehittämisessä. Muusta KKA:n arviointitoiminnasta poi-keten laatuyksikköarviointeihin liittyy taloudellisia kannustimia. Onhan ky-seessä myös keskeinen opetusministeriön koulutuksen laatuun liittyvä rahoi-tusindikaattori.

Koulutuksen laatuyksikköarvioinnissa on ensimmäistä kertaa mukanaerillinen koulutusyksikön tuloksia tarkasteleva osuus. Arviointiin osallistuneetkorkeakoulut ovat jo palautteissaan kiitelleet sitä hyvin tarpeelliseksiuudistukseksi. KKA:n saama palaute eri valintakierroksilla on ilahduttavallatavalla kertonut, että sekä itse hakuprosessi että palautteet koetaan hyödylli-siksi koulutuksen kehittämisen välineiksi. Onkin hyvin tärkeää, että arviointion prosessina uskottava ja että se koetaan korkeakouluissa oikeudenmukaise-na ja luotettavana.

Korkeakoulujen arviointineuvoston ammattikorkeakouluilta saamat kir-jalliset esitykset laatuyksiköiksi olivat erittäin tasokkaita: kaikista arviointiinosallistuneista yksiköistä löytyi paljon hyviä käytänteitä, joihin muiden kor-

keakoulujen kannattaa perehtyä. Arvioinnin tavoite on, että koulutuksen laa-tu kehittyy koko ammattikorkeakoulukentällä, eikä vain palkituissa yksiköis-sä. Arviointineuvosto toivoo, että myös jatkossa hyvien käytänteiden levittä-miseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta esitän parhaimmat kiitoksetammattikorkeakoulujen johdolle, henkilökunnalle, opiskelijoille ja sidosryh-mille osallistumisesta laatuyksikköarviointiin. Kiitokset myös arviointiryhmälleerittäin asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä.

Riitta Pyykkö, professoriKorkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja

Sisällys

����� Laatuyksikköarvioinnin valmisteluLaatuyksikköarvioinnin valmisteluLaatuyksikköarvioinnin valmisteluLaatuyksikköarvioinnin valmisteluLaatuyksikköarvioinnin valmistelu ____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ �������� Laatuyksikköarvioinnin taustaa _______________________________________ ���� Arvioinnin valmistelu ________________________________________________ ���� Arviointiryhmä _____________________________________________________ ����� Hakuohjeet ja arviointikohteet _______________________________________����� Arvioinnin toteutus _________________________________________________ ��

����� Ammattikorkeakoulutuksen laatu vuonna �Ammattikorkeakoulutuksen laatu vuonna �Ammattikorkeakoulutuksen laatu vuonna �Ammattikorkeakoulutuksen laatu vuonna �Ammattikorkeakoulutuksen laatu vuonna �– yhteenvetoa arvioinnista– yhteenvetoa arvioinnista– yhteenvetoa arvioinnista– yhteenvetoa arvioinnista– yhteenvetoa arvioinnista __________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ ����������

��� Koulutuksen laatuyksiköt vuonna � _______________________________ ����� Strategiakytkentä ja toiminnan tuloksellisuus _________________________ ���� T&k�toiminta arviointikohteissa _____________________________________ ���� Työelämäyhteistyö __________________________________________________����� Laadunvarmistus ___________________________________________________ ����� Opiskelijoiden osallistuminen koulutuksen suunnitteluun

ja toteutukseen ____________________________________________________ ����� Osaamisen arviointi ja opetussuunnitelmatyö _________________________ ��

����� Koulutuksen laatuyksikköjen kirjalliset esitykset ja arviointiryhmänKoulutuksen laatuyksikköjen kirjalliset esitykset ja arviointiryhmänKoulutuksen laatuyksikköjen kirjalliset esitykset ja arviointiryhmänKoulutuksen laatuyksikköjen kirjalliset esitykset ja arviointiryhmänKoulutuksen laatuyksikköjen kirjalliset esitykset ja arviointiryhmänpalautteetpalautteetpalautteetpalautteetpalautteet _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ �����

��� HAAGA�HELIA�ammattikorkeakoulu johdon assistenttityönja kielten koulutusohjelma __________________________________________ �

��� Arviointiryhmän palaute ____________________________________________ ���� Laurea�ammattikorkeakoulu turvallisuusalan koulutusyksikkö ___________ ����� Arviointiryhmän palaute ____________________________________________ ����� Rovaniemen ammattikorkeakoulu hyvinvointialojen kampus

hoitotyön koulutusohjelma _________________________________________ ���� Arviointiryhmän palaute ____________________________________________ ���� Savonia�ammattikorkeakoulu Peruskauraa ja riskisti bisnestä

yrittäjyysosaamisen kehittäminen maaseutuelinkeinojenkoulutusohjelmassa _______________________________________________ �

�� Arviointiryhmän palaute ___________________________________________ ����� Turun ammattikorkeakoulu rakennustekniikan koulutusohjelma ________ ������ Arviointiryhmän palaute ___________________________________________ ���

�

� Laatuyksikköarvioinninvalmistelu

��� Laatuyksikköarvioinnin taustaa

Korkeakoulujen arviointineuvosto KKA on toteuttanut opetusministeriöntoimeksiantoina ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksikköarvioinnitvuosina 2000, 2002 ja 2005. Vuorovuosin on arvioitu ammattikorkeakoulujenkoulutuksen laatuyksikköjä ja aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköjä. Kor-keakoulujen arviointineuvoston nimittämien arviointiryhmien arviointeihinpohjautuen opetusministeriö on KKA:n esityksen perusteella nimennyt am-mattikorkeakoulujen laatu-/huippuyksiköitä, joille vuodesta 2000 lähtien onarvioinnin perusteella myönnetty osa ammattikorkeakoulujen tuloksellisuus-rahoituksesta. Arviointien tarkoituksena on ollut edistää koulutuksen laatua javaikuttavuutta sekä kannustaa ammattikorkeakouluja pitkäjänteiseen kehittä-mistyöhön.

Aiemmin palkitut ammattikorkeakoulujenkoulutuksen laatuyksiköt

Laatuyksiköt vuodelle �:

– Haaga Instituutin ammattikorkeakoulun Haaga Instituutti,– Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusyk-

sikkö,– Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemia,– Kymenlaakson ammattikorkeakoulun energiatekniikan koulutusohjelma,– Lahden ammattikorkeakoulun muotoiluinstituutti ja– Pirkanmaan tuolloin väliaikaisen ammattikorkeakoulun fysioterapian

koulutusohjelma.

Laatuyksiköt vuosille ��–��:

– Hämeen ammattikorkeakoulun muotoilun koulutusohjelman muotoilunsuuntautumisvaihtoehto,

– Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan laitoksen Oppimis-keskus Optiimi,

– Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun ammatillisen kasvun ohjausprosessisosionomi AMK-koulutuksessa sekä

– Satakunnan ammattikorkeakoulun Degree Programme in InternationalBusiness and Marketing Logistics.

Laatuyksiköt vuosille ��–��:

- Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian suun terveydenhuollon koulutus-ohjelma,

- Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Meduusa-akatemia,- Laurea ammattikorkeakoulun Learning by developing (tutkiva oppimi-

nen kehittämishankkeissa) ja– Satakunnan ammattikorkeakoulun Yrityskiihdyttämö O’Sata Enterprise

Accelerator.

Arvioinnin toimeksianto opetusministeriöltä

Opetusministeriö pyysi 8.5.2007 päivätyssä toimeksiantokirjeessä Korkea-koulujen arviointineuvostoa toimittamaan opetusministeriölle 30.11.2008mennessä esitykset 4–6 ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköstävuosille 2008–2009. Koulutuksen laatuyksikkönä voi kirjeen mukaan tulla ky-symykseen paitsi ammattikorkeakoulu kokonaisuudessaan, myös sen osasto taivastaava yksikkö tai koulutusohjelma. Opetusministeriö ilmoitti myöhemminosoittavansa KKA:n valitsemille koulutuksen laatuyksiköille tuloksellisuusra-hoitusta ilman erillistä arviointineuvoston esitystä.

Arvioinnin tavoitteet

Laatuyksikköarvioinnin päätavoitteena on kehittää ammattikorkeakoulujenkoulutuksen laatua. Koulutuksen laadun arvioinnilla saadaan tietoa siitä, mil-laisia uusia pedagogisia kehittämisratkaisuja ammattikorkeakouluilla on ole-massa ja kuinka tuloksellisesti erilaiset pedagogiset ratkaisut toimivat ammat-tikorkeakoulun opetusprosessien ja pedagogisten strategioiden kehittämisnä-kökulmista. Arvioinnilla myös edistetään uusien innovatiivisten pedagogistenlähestymistapojen leviämistä. Sen odotetaan lisäksi kannustavan ammattikor-keakouluja pitkäjänteiseen kehittämistyöhön koulutuksen laadun ja vaikutta-vuuden edistämiseksi. Arvioinnin tavoitteena on opetus- ja oppimisprosessienkehittäminen ja niitä palvelevien toimintatapojen sekä organisatoristen ratkai-sujen tunnetuksi tekeminen.

Koulutuksen laatuyksikköarvioinneissa on tuotu esiin hyviä, korkealaa-tuisia opetuskäytänteitä sekä annettu tunnustusta koulutuksen ja oppimisenhyväksi tehdystä työstä. Raportoimalla ja esittelemällä arvioinnissa esiin tul-

�

leita hyviä opetuskäytänteitä on tahdottu kannustaa kaikkia ammattikorkea-kouluja koulutuksen jatkuvaan kehittämiseen.

��� Arvioinnin valmistelu

Korkeakoulujen arviointineuvosto asetti kokouksissaan 12.6.2007 ja15.5.2007 projektille suunnitteluryhmän, jonka tehtävänä oli laatia projekti-suunnitelma ja ohjeet ammattikorkeakouluille koulutuksen laatuyksikköarvi-oinnista vuonna 2008.

Suunnitteluryhmään KKA nimesi seuraavat henkilöt:

Puheenjohtaja:

Sakari Heikkilä, koulutuspoliittinen sihteeri, Samok ry. (nimettiin jo15.5.2007)

Jäsenet:

Päivi Jaatinen, kehitysjohtaja, Satakunnan ammattikorkeakouluAntti Kauppi, johtaja, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskusPalmeniaMerja Saarela, johtaja, Hämeen ammattikorkeakoulun hyvinvoinninkoulutus- ja tutkimuskeskus

Sihteerit:

Karl Holm, Korkeakoulujen arviointineuvostoMatti Kajaste, Korkeakoulujen arviointineuvosto

Suunnitteluryhmän puheenjohtajaksi valittiin perinteiseen tapaan arviointi-neuvoston jäsen Sakari Heikkilä. Jatkuvuus edellisestä ammattikorkeakoulu-jen koulutuksen laatuyksiköiden arvioinnista taattiin edellisen arviointiryh-män jäsenen, Merja Saarelan osallistumisella suunnitteluryhmään. Kokemus-ten välittyminen edellisessä arvioinnissa palkituista ammattikorkeakouluistasaatiin valmisteluun nimittämällä ryhmään näistä edustaja (Päivi Jaatinen).Myös Antti Kaupilla oli kokemusta aiempien laatuyksikköarviointien suun-nittelutyöstä.

Laatuyksikköarvioinnin arviointikohteet muodosti KKA:n nimeämäsuunnitteluryhmä. Kohteet muodostettiin pitkälti aiemmissa laatuyksikköar-vioinneissa käytettyjen arviointikohteiden ja -kriteerien perusteella. Suunnit-teluryhmä hyödynsi työssään myös ammattikorkeakoulutusta ohjaavia asiakir-joja (muun muassa opetusministeriön luonnosta muistiosta Koulutus ja tutki-

�

mus 2007–2012), omaa asiantuntemustaan ja kokemuksiaan aiemmista arvi-oinneista.

Suunnitteluryhmä pohti koulutuksen ja opetuksen erilaisia merkityksiälaatuyksiköiden arvioinnin kannalta. Ryhmä näki koulutuksen kattavan am-mattikorkeakoulun koko toiminnan, kun taas opetus nähtiin yhdeksi koulu-tuksen osa-alueeksi. Koulutuksen laatuyksiköksi hakevaa ammattikorkeakou-lua tai ammattikorkeakoulun osaa arvioidaan laajasti myös tukipalvelujen jamuiden opetukseen välillisesti liittyvien toimintojen osalta. Koulutuksen ar-viointi on ammattikorkeakoulun tai sen yksikön kokonaisvaltaista arviointia.Se täydentää näin Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamia laadunvar-mistusjärjestelmien auditointeja, joissa arvioinnin kohteena ei ole korkea-koulun toiminnan laatu vaan sen laadunvarmistus.

KKA:n toteuttama ammattikorkeakoulujen laatuyksikköarviointi onluonteeltaan kehittävää arviointia. Koulutuksen laatuyksikköarvioinnin tavoit-teena on tuoda näkyville tuloksellisia pedagogisen kehittämisen ratkaisuja jalevittää näitä hyviä käytänteitä toisten ammattikorkeakoulujen käytettäväksi.Arviointiprosessi on osoittautunut vahvaksi ammattikorkeakoulutuksen kehit-tämismenetelmäksi.

Toiminnallisina arviointikeinoina ovat toisaalta osallistava itsearviointi jatoisaalta vertaisarviointi. Osallistava itsearviointi ohjaa tarkastelemaan toimin-nan historiaa, tätä päivää ja ennakoitavaa tulevaisuutta sekä systemaattisten ta-voitteiden ja niistä johdettujen toimenpiteiden mahdollisuuksia toiminnankehittämisessä. Tavoitteiden asettamisen vertailupohjana voidaan käyttää omanammattikorkeakoulun ja koulutusalan valtakunnallisia vertailulukuja. Näinvoidaan laventaa itsearvioinnin perspektiiviä. Itsearviointiin osallistuvat tavallatai toisella oppilaitoksen johto, henkilöstö, opiskelijat ja työelämän sidosryh-mäedustajat. Yhteinen itsearviointi lisää kokonaisvaltaisesti toimijoiden tietoi-suutta tavoitteisen toiminnan kehittämisen edellytyksistä. Vertaisarviointi toteu-tuu siten, että arviointiryhmä muodostuu toisten ammattikorkeakoulujenasiantuntijoista, jotka tuntevat hyvin ammattikorkeakoulujen lainsäädännölli-set tehtävät ja toimintaympäristön.

Ammattikorkeakouluilla on lakisääteiset ja opetusministeriön asettamatvelvoitteet ja tehtävät. Myös nämä tekijät vaikuttivat koulutuksen laatuyksik-köarvioinnin arviointikohteisiin. Suunnitteluryhmä halusi tuoda arviointiinmyös vahvan ammattikorkeakoululähtöisyyden. Se tarkoittaa ammattikorkea-koulujen toiminnan arviointia suhteessa niiden omiin strategioihin ja tavoit-teisiin. Suunnitteluryhmä halusi näin toteuttaa kehittävän arvioinnin periaa-tetta.

Suunnitteluryhmä päätyi jakamaan arviointikohteet kahteen osaan: toi-mintaan ja tuloksiin. Toiminta-osassa kuvataan koulutusyksikön toimintaa sekä

��

toiminnan suunnittelua, arviointia ja kehittämistä. Tulokset-osassa koulutus-yksikkö kuvaa toiminnan tuloksia suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin. Tu-losten arviointi tuli uutena elementtinä koulutuksen laatuyksikköarviointiin.

Arvioinnin suoritti alusta loppuun yksi arviointiryhmä, johon koottiintarvittava alakohtainen asiantuntemus pedagogisen ja muun tarvittavan asian-tuntemuksen ohella.

Korkeakoulujen arviointineuvosto päätti suunnitteluryhmän esityksenmukaisesti, että arviointi on edellisen kierroksen tapaan kaksivaiheinen: arvi-oituaan ammattikorkeakoulujen laatimat esitykset arviointiryhmä tekee vie-railut parhaisiin kohteisiin ja täydentää esitysten perusteella tehtyjä aiempiaarvioitaan. Lopuksi arviointiryhmä tekee esityksensä 4–6 koulutuksen laatu-yksiköstä Korkeakoulujen arviointineuvostolle.

��� Arviointiryhmä

Koulutuksen laatuyksikköarvioinnin arviointiryhmä nimettiin KKA:n ko-kouksissa 18.12.2007 ja 25.3.2008. Arviointiryhmään toivottiin jatkavan mah-dollisimman monen suunnitteluryhmän jäsenistä. Tapana on ollut, etteivätsuunnitteluryhmän puhetta johtaneet KKA:n jäsenet jatka arviointiryhmiinja näin toimittiin tässäkin tapauksessa.

Arviointiryhmään nimettiin:

Puheenjohtaja:

Merja Saarela, johtaja, Hämeen ammattikorkeakoulun hyvinvoinninkoulutus- ja tutkimuskeskus

Jäsenet:

Päivi Jaatinen, kehitysjohtaja, Satakunnan ammattikorkeakouluKari Juntunen, koulutuskuntayhtymän johtaja, Oulun seudun koulutus-kuntayhtymäAntti Kauppi, johtaja, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskusPalmeniaLeenamaija Otala, yliopettaja, Helsingin ammattikorkeakoulu StadiaVeli-Matti Taskila, koulutuspoliittinen sihteeri, SAMOK ry.

Sihteerit:

Karl Holm, Korkeakoulujen arviointineuvostoMatti Kajaste, Korkeakoulujen arviointineuvosto

��

��� Hakuohjeet ja arviointikohteet

Korkeakoulujen arviointineuvoston kokouksessa 22.11.2007 hyväksyttiin pro-jektisuunnitelma, arviointimenettely, arviointikohteet sekä ohjeet ammattikor-keakouluille. Ne toimitettiin ammattikorkeakouluille välittömästi.

Antamissaan ohjeissa KKA pyysi ammattikorkeakouluja tekemään esityk-sensä koulutuksen laatuyksiköksi 31.3.2008 mennessä. Esitys sai olla korkein-taan 15 sivun tai 60 000 merkin mittainen. Kullakin ammattikorkeakoulullaoli mahdollisuus tehdä yksi koulutuksen laatuyksikköesitys. Esitys ei voinutkoskea edellisellä arviointikierroksella, vuonna 2005 palkittua yksikköä. Kos-ka arvioinnin kohteena on toteutuva, käynnissä olevaa toiminta, ei esitystävoinut tehdä vasta suunnitteilla olevasta toiminnasta, josta ei vielä ole näyttöä.

Arviointikohteet

Ammattikorkeakoulujen lähettämät koulutuksen laatuyksikköesitykset arvioi-tiin ennaltalaadittujen arviointikohteiden mukaan. Arviointikohteet olivat sa-malla ammattikorkeakoulujen esitysten otsikot. Suunnitteluryhmä päätyi ja-kamaan arviointikohteet kahteen osaan: toimintaan ja tuloksiin. Toiminta-osassa ammattikorkeakoulut kuvaavat koulutusyksikön toimintaa, toiminnansuunnittelua, arviointia ja kehittämistä.

Uutena kokonaisuutena laatuyksikköarvioinnin kohteissa käytettiin tu-lokset-osiota. Koska laatuyksikköehdokkaat poikkeavat toisistaan koon, teh-tävän ja luonteen puolesta hyvinkin voimakkaasti, suunnitteluryhmä ei ha-lunnut määrittää tarkkaan lukuja, joita ehdokkaiden tulisi ilmoittaa. Sen si-jaan ammattikorkeakouluja pyydettiin kertomaan tuloksistaan suhteessa nii-den omiin tavoitteisiin. Suunnitteluryhmä päätti käyttää arviointikriteeristönsijasta otsikkomaisia arviointikohteita. Edellisessä laatuyksikköarvioinnissa luo-dun arviointikriteeristön käyttöä pidettiin käytännössä vaikeana ja osittainheikosti soveltuvana heterogeenisen ehdokasjoukon arviointiin.

Arviointikohteet esiteltiin ammattikorkeakoulukentälle 19.10.2007 järjes-tetyssä työseminaarissa. Tilaisuudessa keskusteltiin laajasti arvioinnin toteutuk-sesta ja muokattiin arviointikohteiden sanamuotoja. Lopullisen arviointikoh-teet hyväksyttiin Korkeakoulujen arviointineuvoston kokouksessa 22.11.2007.

Toiminta

■ Koulutusyksikön toiminnan kuvaus ja nivoutuminen ammattikorkea-koulun strategiaan sekä keskeisiin pedagogisiin linjauksiin– Ydinosaaminen– Työelämäkytkös

��

– Verkostoituminen ammattikorkeakoulun sisällä ja sidosryhmien kans-sa (toiminta ja synergiaedut, osaamisen kumuloituminen, yhteistyö ja-toiminta)

– Koulutuksen ja t&k-toiminnan yhteennivoutuminen– Koulutusyksikön toiminnan suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehit-

täminen■ Toimintaympäristön osaamistarpeiden ennakointi ja niihin vastaaminen

– Resurssien hallinta, arviointi ja kehittäminen (raha, osaamispääoma jainfrastruktuuri)

– Opetussuunnitelman laatimisprosessi ja kehittämiskäytännöt (opiske-lijat ja muut sidosryhmät)

– Oppimisprosessi ja sen ohjaus– Oppimisympäristöt– Laadunvarmistusmenettelyt

Tulokset

■ Koulutusyksikön toiminnan tulokset suhteessa sille asetettuihin tavoittei-siin. (arviointiryhmä arvioi myös tavoitteiden realistisuutta)– Opiskelijoihin liittyvät tulokset– Työelämään liittyvät tulokset– Henkilöstöön liittyvät tulokset– Taloudelliseen suorituskykyyn liittyvät tulokset– Kansainvälistymiseen liittyvät tulokset– Aluekehitystehtävään liittyvät tulokset

��� Arvioinnin toteutus

Määräaikaan 31.3.2008 mennessä Korkeakoulujen arviointineuvostoon saapuiyhteensä 20 esitystä koulutuksen laatuyksiköiksi. Määrä on samaa suuruus-luokkaa kuin aiemmissa laatuyksikköarvioinneissa.

Laatuyksiköiksi esitettiin:

■ Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala■ HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, johdon assistenttityön ja kielten

koulutusohjelma■ Hämeen ammattikorkeakoulu, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon

yksikkö■ Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ”Tiimiakatemia – Rajoja rikkova tiimi-

yrittäjyyden yksikkö”

��

■ Kajaanin ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö■ Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, avoin verkkoammattikorkea-

koulu AVERKO■ Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala, hoitotyön

koulutusohjelma, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja amk■ Lahden ammattikorkeakoulu, Se onnea on! Musiikkiteatterikoulutus

Lahdessa■ Laurea-ammattikorkeakoulu, turvallisuusalan koulutusyksikkö■ Mikkelin ammattikorkeakoulu, terveysalan laitos, Savonlinna, monialai-

nen oppimisprosessi terveysalan koulutuksessa – rinnakkaisesta työsken-telystä yhteisölliseen tiedonrakentamiseen

■ Oulun seudun ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan yksikkö■ Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, liiketalous eXpertia, Ikaalinen■ Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, muotoilun koulutusohjelma,

D´ART Muotoilun palvelukeskus■ Rovaniemen ammattikorkeakoulu, hyvinvointialojen kampus, hoitotyön

koulutusohjelma■ Satakunnan ammattikorkeakoulu, T&O – työelämälähtöinen oppimisym-

päristöratkaisu■ Savonia-ammattikorkeakoulu, Peruskauraa ja riskisti bisnestä, yrittäjyys-

osaamisen kehittäminen maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa■ Seinäjoen ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan yksikön täyden-

nyskoulutuspalvelut■ Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, osaamisyhteisö D■ Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutus■ Turun ammattikorkeakoulu, rakennustekniikan koulutusohjelma

Ammattikorkeakoulujen kirjalliset esitykset julkaistiin KKA:n verkkosivuilla.Arviointiryhmä perehtyi kirjallisiin esityksiin ja pisteytti ne arviointikohteit-tain. Lisäksi kukin ryhmän jäsen otti kantaa, tulisiko kyseiseen koulutusyksik-köön suorittaa arviointivierailu. Kirjallisten esitysten perusteella arviointiryh-mä päätti suorittaa arviointivierailut yhdeksään ammattikorkeakouluun. Niil-le korkeakouluille, joihin ei päätetty tehdä vierailua, laadittiin kirjalliset pa-lautteet. Arviointiryhmän jäsenet eivät osallistuneet oman oppilaitoksensa esi-tyksen arviointiin, kyseiseen korkeakouluun tehtyyn arviointivierailuun taikeskusteluun ammattikorkeakoulun ehdokkaasta prosessin missään vaiheessa.

��

Arviointikäyntien kohteiksi valittiin seuraavat ammattikorkeakoulut:

■ HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu■ Jyväskylän ammattikorkeakoulu■ Mikkelin ammattikorkeakoulu■ Laurea-ammattikorkeakoulu■ Pirkanmaan ammattikorkeakoulu■ Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu■ Rovaniemen ammattikorkeakoulu■ Savonia-ammattikorkeakoulu■ Turun ammattikorkeakoulu

Arviointivierailut toteutettiin syyskuussa 2008. Vierailut toteutettiin arvioin-tiryhmän laatiman ohjelman mukaisesti siten, että ensin koulutusyksikkö an-toi oman näyttönsä koulutuksen erinomaisuudesta. Näytön oli vastattava ar-viointiryhmän ennaltamäärittämiin aiheisiin, jotka olivat kaikille samat. Kol-masosa ajasta oli varattava keskustelulle. Sen jälkeen arviointiryhmä haastatteliopiskelijoita, sidosryhmiä sekä henkilökunnan edustajia. Haastattelujen tavoit-teena oli täydentää annettua näyttöä ja todentaa kirjallisen esityksen toden-mukaisuutta.

Arviointiryhmä kokoontui vierailukierroksen jälkeen ja pisteytti laatu-yksikköehdokkaat uudemman kerran vierailuilla tehtyjen havaintojen perus-teella. Niille korkeakouluille, joita ei päätetty esittää valittaviksi, lähetettiin kir-jalliset palautteet joulukuun alussa 2008.

Korkeakoulujen arviointineuvosto valitsi kokouksessaan 13.11.2008 am-mattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköiksi vuosille 2008–2009 arvioin-tiryhmän esityksen mukaan:■ HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, johdon assistenttityön ja kielten

koulutusohjelma■ Laurea-ammattikorkeakoulu, turvallisuusalan koulutusyksikkö■ Rovaniemen ammattikorkeakoulu, hyvinvointialojen kampus, hoitotyön

koulutusohjelma■ Savonia-ammattikorkeakoulu, Peruskauraa ja riskisti bisnestä, yrittäjyys-

osaamisen kehittäminen maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa■ Turun ammattikorkeakoulu, rakennustekniikan koulutusohjelma

Arviointiin osallistuneilta korkeakouluilta sekä arviointiryhmän jäseniltä ke-rättiin palautetta, jota hyödynnetään Korkeakoulujen arviointineuvoston toi-minnan kehittämisessä sekä seuraavan laatuyksikköarvioinnin suunnittelussa.

��

� Ammattikorkeakoulutuksenlaatu vuonna �– yhteenvetoa arvioinnista

��� Koulutuksen laatuyksiköt vuonna �

Arviointiryhmä pohti laajasti koulutuksen laatuun liittyviä tekijöitä ja teki pal-jon havaintoja ammattikorkeakoulukentän tilanteesta kirjallisten esitysten sekäerityisesti arviointivierailujen perusteella. Nämä koko järjestelmää koskevathavainnot on koottu tähän lukuun.

Opetusministeriön linjaukset suomalaisen ammattikorkeakoulutuksen ke-hittämiseksi konkretisoituvat keskeisimmiksi strategisiksi kehittämistavoitteiksiKoulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmissa (KESU). KESUn ta-voitteiden saavuttamista vauhditetaan keskeisimpiin kehittämiskohteisiin suun-natuilla resursseilla, ns. pääkonttori-hankkeilla. Vuosien 2007–2012 KESUssakorkeakoulujen kehittämishaasteiksi on nostettu profiloituminen, rakenteelli-nen kehittäminen, rahoitusmallien uudistaminen, kansainvälistyminen sekäkoulutuksen ja tutkimuksen laadukkuus.

Ammattikorkeakouluissa painopiste on korkeatasoisessa työelämälähtöi-sessä opetuksessa sekä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ja palvelusektoriatukevassa soveltavassa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Alueellisesti enna-koitava väestönkehitys ja elinkeinoelämän muutokset aiheuttavat työelämänkehittämistarpeita ja työvoimatarpeita. Niihin vastaaminen on ensisijaisestiammattikorkeakoulujen vastuulla. Tämä laatuyksikköarviointi avaa omaltaosaltaan sitä, millaisin pedagogisin ratkaisuin ja millaisin tuloksin KESUssa2007–2012 asetetut tavoitteet ovat toteutuneet valtakunnallisesti ammattikor-keakouluissa. Kuviossa 1 on pyritty jäsentämään arviointiryhmän ajatuksellistaarviointikehikkoa, jolla suhteutetaan toisiinsa arvioinnin kohteina ammatti-korkeakoulujen lakisääteiset tehtävät ja toteutunut laadukas toiminta.

��

Kuvio �� Ammattikorkeakoulutuksen laatuyksikköarvioinnin arviointikehys

Yhteistä arviointivierailukohteille

Yhdeksälle toiselle kierrokselle valitulle koulutusyksikölle oli yhteistä muunmuassa innovatiivinen ydin. Ytimen ympärille oli systemaattisesti rakennettupedagoginen ratkaisu, jonka onnistumisesta oli myös esittää konkreettisia tu-loksia. Pedagoginen innovatiivisuus palveli monessa tapauksessa myös alueel-lista kehittämistehtävää. Innovatiivisuus näyttäytyi monella eri tavalla; se saat-toi konkretisoitua esimerkiksi toimintasuunnitelmana, metodina, keinona taiympäristönä. Innovaatio oli poikkeuksetta tulosta systemaattisesta kehittämis-työstä.

Pedagogien innovaatiotoiminnan promoottorina näytti olevan vahva yli-opettaja, joka oli onnistunut saamaan johdon ja opettajakollegoiden tuen ke-

�

hittämisen vauhdittamiseksi. Laadukkaimmissa yksiköissä innovatiivinen ja in-nostunut ilmapiiri oli vallannut koko toimintayksikön. Korkealaatuisessakoulutusyksikössä ammattikorkeakoululain määrittelemät tehtävät tunnettiinhyvin ja ne ohjasivat tehokkaasti käytännön työtä. Laatuyksiköissä toteutuivatmyös kansainvälistymis- ja yrittäjyystavoitteet. Koulutuspalveluita toteutettiinjoustavasti ja monipuolisesti niin, että sekä tutkintoa suorittavat että osaamis-taan täydentävät aikuiset oli otettu huomioon tarjonnassa. Rajapinnalla kor-keakoulun ulkopuoliseen työelämään toimittiin järjestelmällisesti ja monipuo-lisesti. Näin varmistettiin koulutuksen työelämälähtöisyys.

Tietotekniikan hyödyntäminen

Arviointiin osallistuneet ammattikorkeakoulut ovat ottaneet yleisesti käyttöönetäviestintäteknisinä ratkaisuina Moodlen ja ConnectPROn. Niitä käytetäänlähinnä dokumenttien hallinnassa ja tiedon jakelussa. Opetusmateriaalit tal-lennetaan yhteiseen tietokantaan, jossa materiaalit ovat kaikkien opiskelijoidenkäytettävissä. Opetusmateriaalia jaetaan verkon avulla. Opiskelijat palauttavatharjoitustöitään ja saavat opettajien palautteet verkon kautta. Erityisesti haja-asutusalueilla tämä etäyhteys koulun ja opiskelijan välillä on tarjonnut opis-keluun hyviä mahdollisuuksia. Sosiaalisen median käyttöönotto opetuksen tu-kena on vielä alkuvaiheessa. Vain harvoissa tapauksissa opiskelijat tuottavat yh-dessä tietoa verkossa ja hyödyntävät yhteisöllisyyttä oppimisessa. Aidosti so-siaalinen media tarjoaa mahdollisuuksia, jotka ovat vielä pitkälti hyödyntä-mättä.

Ammattikorkeakouluissa, joissa verkon käyttö ja tietotekniikka ovat kes-keisessä roolissa, on korostettu opettajien koulutusta. Verkko-opetus ja tiedontuottaminen verkkoon ovat ’pakollinen’ osa opettajien täydennyskoulutusta.Ammattikorkeakoulut ovat varanneet siihen sekä aikaa että rahaa. Erityisestihaja-asutusalueilla toimivat korkeakoulut ovat tukeneet tehokkaasti verkko-opetuksen käyttöönottoa.

��� Strategiakytkentä ja toiminnan tuloksellisuus

Laatuyksikköarvioinnissa ammattikorkeakoulun ja/tai koulutusyksikön strate-giaa tarkasteltiin kolmella tasolla: strateginen kehittämistyö ammattikorkea-koulun sisällä, jossa tarkastellaan, miten koulua kehitetään strategisen johta-misen avulla, alueellinen strategiatyö, jossa tarkastellaan ammattikorkeakoulunosallistumista alueellisen strategian laatimiseen ja alueelliseen strategiseen ke-hittämiseen sekä arvioitavan koulutusyksikön kytkentää yhtäältä ammattikor-keakoulun ja toisaalta alueen strategiaan.

��

Strateginen kehittämistyö ammattikorkeakoulun sisällä

Opetusministeriö on pyrkinyt strategisten linjauksien ja resurssien kohdenta-misen avulla edistämään ammattikorkeakoulujen kehittymistä sekä keskinäistäverkottumista. Koulutuksen laatuyksikköarviointi nosti erinomaisella tavallanäkyviin laajan ammattikorkeakouluissa toteutetun strategisen kehittämistyön.Se näkyy yhteisinä aluekehitysponnisteluina ja ennakointeina, jossa on selvi-tetty koulutustarpeita ja koulutuksen kehittämistä. Hyviä esimerkkejä löytyivarsinkin ammattikorkeakouluista, joissa strategista johtamista toteutettiin par-haiden yritysoppien mukaan.

Alueellinen strategiatyö

Parhaissa tapauksissa ammattikorkeakoulun strategia täydentää alueella tehtä-vää kehittämistyötä ja oppilaitos onkin aktiivisesti mukana alueellisten toimi-joiden yhteisessä strategiatyössä. Yhteistyön tuloksena yhteiset aluekehitysta-voitteet jalkautuvat ammattikorkeakoulun strategiaan ja edelleen koulutus-ohjelmien kautta aina toiminnan tasolle asti.

Aito yhteinen ponnistelu alueen tulevaisuuden rakentamiseksi näkyy par-haimmillaan kaikilla tasoilla. Ehkä tärkeintä on, että strategisille painopiste-alueille voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisimmat käytössä olevat voima-varat. Yhteinen alueellinen strategiatyö auttaa ammattikorkeakouluja kehittä-mään omia osaajaresurssejaan ja suuntaamaan ajoissa tai jopa ennakoivasti kou-lutusta tukeviin osaamis- ja osaajatarpeisiin.

Koulutusyksikön tulostiedon hyödyntäminen

Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota myös ammattikorkeakoulun ja palkitta-vaksi esitetyn koulutusyksikön vision ja strategian realistisuuteen sekä kykyyntoteuttaa kaikkein kriittisimmät kohdat. Yhtenä tärkeänä arviointikohteena oliarvioida toiminnan tuloksellisuutta. Toiminnan tulosten esittely vaihteli hei-kosta erinomaiseen. Yksikön esitys tuloksistaan kertoi paljon sen analytiikantasosta sekä kyvystä ja halusta soveltaa toteumatietoa omissa strategioissaan jatoimintasuunnitelmissaan. Osa ammattikorkeakoulujen laatuyksikköehdok-kaista vaikutti olevan analyyttisesti vielä kehitysvaiheessa. Nämä korkeakouluttekevät visioitaan ja niihin liittyviä suunnitelmia lähes sokkona, koska eiväthankitun tiedon perusteella voi olla varmoja siitä, mitä eri ydinprosesseissa ta-pahtuu. Näille ammattikorkeakouluyksiköille olisi kehittämisen kannalta hyö-dyllistä hankkia paikkansa pitävää dokumentoitua tietoa toiminnan kehittä-misen perustaksi.

Osa ammattikorkeakouluista tavoittelee jo aitoa analyyttisyyttä toimin-nassaan. Ne ovat integroineet seurantatiedon analyysin muuhun kehittämis-

�

toimintaansa. Prosesseja pystytään seuraamaan ja näiden tietojen avulla paran-netaan niitä ominaisuuksia, jotka tuottavat kilpailuetua ja vaikuttavuutta alu-eelle. Erinomaisena näyttäytyivät ammattikorkeakoulut, joiden tiedonhankintaja käsittely oli kattavaa. Yhteiskunnan trendejä seurattiin ja analysoitua tietoakyettiin käyttämään innovointiin ja erottautumiseen. Nämä ammattikorkea-koulut pystyvät myös miettimään kokonaisvaltaisen analyysin keinoin mitä pi-tää tehdä seuraavaksi, mikä on mahdollista ja miten säilytämme saavuttamam-me etumatkan.

��� T&k�toiminta arviointikohteissa

Toinen ammattikorkeakouluille KESU:ssa esitetyistä strategisista kehittämis-tavoitteista liittyy t&k-toimintaan, johon on kohdennettu kehittämisrahoina.Tämä laatuyksikkökierros avaa omalta osaltaan sitä, kuinka t&k-toiminnan tu-loksellisuus näyttäytyy osana laatuyksikköehdokkaiden toimintaa. Yhteenve-tona kaikista 20 esityksestä oli jäsenneltävissä t&k-toiminnan kohdistuminenseuraavasti:

1) Pedagogiikkaan ja sen kehittämiseen kohdistuva tutkimus.Tämä on luonteeltaan vahvasti kasvatustieteellistä tutkimustoimintaa. Ammat-tikorkeakoulutus ja sen kehittämisratkaisut ovat alan tutkimuksen soveltavakenttä. Tälle alueelle oli kohdistunut varsin suuri osa ammattikorkeakoulujent&k-toiminnasta koulutusalasta riippumatta. Hankkeiden laajuus vaihtelee yk-sittäisestä koulutusohjelmasta kansallisiin ja kansainvälisiin pedagogisen kehit-tämisen hankkeisiin. Näissä hankkeissa näyttäytyy monin tavoin myös yhteis-työ suomalaisen ja kansainvälisen yliopistosektorin kanssa.

2) Ammattialaan kohdistuva tutkimus. Tutkimusta luonnehtii toisaal-ta ammattikasvatuksellinen, toisaalta koulutusalojen tieteelliseen taustaan tu-keutuva tutkimus ja ammattialan ennakointitoiminta. Esimerkiksi terveysalallatehdään hoitotieteellistä tutkimusta, luonnonvara-alalla maa- ja metsätieteel-listä tutkimusta ja liiketalousalalta taloustieteellistä tutkimusta. Ammattialaankohdistuvaan tutkimuskenttään sisältyvät sekä yksittäisen ammattialan hank-keet että moniammatilliset hankkeet. Tutkimus- ja kehittämishankkeet vaih-telivat laajuudeltaan yksittäisen ammattialan ja työelämäkumppanin hank-keista verkostomaisiin ammattikorkeakoulujen yhteisiin tai valtakunnallistentoimijoiden kanssa toteutettaviin yhteishankkeisiin. Yhteistyökumppaneidenkirjo on suuri, kumppaneina on yksittäisistä yrittäjistä kansainvälisesti merkit-täviin toimijatahoihin.

3) Alueelliseen kehittämiseen kohdistuva tutkimus- ja kehittä-mistoiminta. Pedagogiikkaan ja ammattialaan kohdistuvan tutkimuksenohella ammattikorkeakoulut tekevät paljon alueen tarpeista lähtevää ja siihen

��

kohdistuvaa t&k-työtä. Koska t&k-työhön kohdistetut resurssit ovat olleet pe-rinteisesti varsin niukat, ammattikorkeakoulut ovat integroineet t&k:n lähei-sesti koulutustoiminnan yhteyteen. Se konkretisoituu monissa tapauksissaopiskelijan tutkivan ja kehittävän työotteen rakentamisena.

��� Työelämäyhteistyö

Työelämäyhteistyö on tärkeä osa ammattikorkeakoulujen toimintaa. Ammat-tikorkeakoulut kouluttavat ihmisiä työhön ja niillä olisi myös mahdollisuustoimia työelämän osaamisen ylläpitäjänä ja työssäolijoiden elinikäisen oppi-misen tuottajina. Käytännön yhteistyö työelämän kanssa rajoittuu kuitenkinyleensä opetuksen kehittämiseen ja opiskelijoiden opinnäytetöiden järjestämi-seen.

Ammattikorkeakouluilla ja niiden eri koulutusohjelmilla on yleensä työ-elämän edustajista muodostettu neuvottelukunta tai muu vastaava foorumi.Neuvottelukunta käsittelee opetusta sekä sen sisältöä ja suuntaa. Joissakin ta-pauksissa tulevia osaamistarpeita ja harjoittelupaikkojen, harjoitustöiden jahankkeiden järjestämistä.

Alumnitoiminta on yksi keskeinen tapa työelämäyhteyksien rakentami-seen ja ylläpitämiseen. Käytännössä monet alumnit toimivat entisissä kouluis-saan vierailevina luennoitsijoina, sivutoimisina tuntiopettajina tai osallistuvattyöelämäedustajina opetuksen kehittämiseen neuvottelukunnissa tai vastaavis-sa opetuksen kehittämisfoorumeissa.

Työelämän edustajat esiintyvät jonkin verran ammattikorkeakoulujenopetuksessa. Opettajat sen sijaan toimivat vain varsin harvoin korkeakoulujenulkopuolisessa työelämässä henkilöstön koulutustehtävissä. Sosiaali- ja terve-ysalalla vaikuttaisi olevan ehkä eniten tasapuolista vuorovaikutusta. Opettajientyöaikakäytännöt tukevat heikosti työelämäyhteistyötä. Monissa ammatti-korkeakouluissa opettajille oli järjestetty mahdollisuus työelämäjaksoihin, mut-ta niissä opettajat ovat työelämässä lähinnä oppijoina. Opettajien käyttö työ-elämän kouluttajina oman alansa asiantuntijoina on kovin vähäistä jopa nytpalkituissa laatuyksiköissä.

Ammattikorkeakoulujen hanketoiminta (t&k) ja koulutus on integroitueräissä ammattikorkeakouluissa toisiinsa niin kiinteästi, että hanketoiminnastamuodostuu yksi on keskeinen opetusmuoto. Hankkeet sitovat monissa kou-luissa opiskelijat ja opitut asiat työelämään ja käytäntöön. Hanketoimintaa voi-daan pitää yhtenä konkreettisista yhteistyömuodoista. Monissa ammattikor-keakouluissa on luotu yrittäjyyden oppimisen edistämiseksi starttihautomoita,joissa toimii erimuotoisia opiskelijoiden harjoitteluyrityksiä. Erityisesti trade-nomien koulutuksessa käytetään joissakin ammattikorkeakouluissa opetus-

��

muotona harjoitteluyritystä myös starttihautomotoiminnan ja harjoitusyritys-ten yhteydessä. Eräässä ammattikorkeakoulussa paikalliset pankinjohtajat arvi-oivat esimerkiksi opiskelijoiden laatimien yritysten liiketoimintasuunnitelmat.Harjoitteluyrityskin voi ottaa mallia alueen toimivista yrityksistä haastattele-malla yritysedustajia ja keräämällä niistä tietoja.

Aidosti tasavertaiset yhteiset kehittämishankkeet ja opetusprosessit työ-elämän ja ammattikorkeakoulujen kanssa ovat vielä harvinaisia, mutta kehit-tymässä. Kun yritykset muodostavat yhä enemmän verkostoja, jotka kokoavatyhteen joustavasti erilaisia yrityksiä, olisi ammattikorkeakouluilla hyvä tilai-suus toimia näiden verkostojen koordinoijina ja yhteisen osaamisen kehittä-jinä.

Ammattikorkeakouluille on toimintansa alusta alkaen ollut tärkeää luodavahvat työelämäyhteydet. Monessa ammattikorkeakoulussa työelämäyhteyksiävoisi kuitenkin edelleen kehittää ja monipuolistaa. Monipuolistaminen edel-lyttäisi yhtäältä ammattikorkeakoulujen rakenteiden muuttamista sekä toisaal-ta työelämältä uudenlaista sitoutumista ja vastaan tulemista. Ammattikorkea-koulun henkilöstön toimimista ja vaikuttamista työelämässä tulisi seurata jamitata tarkemmin. Siihen tulisi myös allokoida aikaa ja resursseja. Uudenlai-nen yhteistyö hyödyttäisi molempia osapuolia. Ammattikorkeakoulun henki-löstön kontaktipinta ja osaaminen tulisi ylläpidettyä ja työelämä puolestaansaisi kehittämisensä tueksi räätälöityä korkeatasoista osaamista.

��� Laadunvarmistus

Laadunmäärittelyn taustalta voidaan tunnistaa useampia erilaisia orientaatioi-ta. Ne kertovat siitä, keitä varten organisaatio kokee tekevänsä työtään, kenel-le tai mille taholle se kokee olevansa ensisijaisesti vastuussa tekemisistään jamitkä asiat osoittavat organisaation onnistuneen tehtävässään. Eri orientaatiotpitävät sisällään implisiittisesti myös laadun määrittelyn. Orientaatiot voivatvaikuttaa organisaatiossa samanaikaisesti, mutta niiden välinen tasapaino voivaihdella eri aikoina. Ne voivat ajoittain olla jopa ristiriidassa keskenään. Eritutkijat ovat tunnistaneet laatuajattelun taustalta muun muassa asiantuntija-orientaation (trust the experts), standardiorientaation (trust, but verify) ja mark-kina- tai asiakasorientaation (trust the customers). Lisäksi on tunnistettu poliit-tinen ja eettinen orientaatio.

Kun koulutuksen laatuyksikköesityksessä kuvattuja laadunvarmistusme-nettelyjä ja -järjestelmiä tarkastellaan erilaisten laatuorientaatioiden näkökul-masta, sieltä voidaan tunnistaa kaikkia edellä kuvattuja orientaatioita, paino-tusten vaihdellessa. Asiantuntijaorientaatio ilmeni muun muassa siten, ettäkoulutusyksiköissä korostettiin koulutusohjelmakohtaisia laadunvarmistusme-

��

nettelyjä ja autonomiaa suhteessa koko ammattikorkeakoulun laadunvarmis-tusjärjestelmään. Koulutusohjelmakohtaisen asiantuntijuuden korostamisenpositiivinen puoli on se, että oman suunnittelutyön jäljen näkyminen saattaasitouttaa vahvemmin koulutusohjelman toimijoita ja saattaa johtaa koulutus-ohjelman puitteissa parempaan tulokseen kuin koko ammattikorkeakoulunyhteinen laatujärjestelmärakenne. Varjopuolena on taas se, että ammattikorkea-koulun kokonaislaadun kuvaamisesta tulee ongelmallista. Laatu voidaan ku-vata vain ammattikorkeakoulun osien laadun kautta. Yhtenä asiantuntijaorien-taation ilmentymänä voidaan pitää myös itsearviointien korostunutta roolialaadunvarmistuksessa. Itsearvioinnit ovat oleellinen osa korkeakoulun laatu-menettelyjä. Ilman säännöllistä asettumista ulkoisen arvioinnin kohteeksi voiitsearviointi kuitenkin antaa harhaisen kuvan organisaation laadusta.

Asiakasorientaatio ilmeni esityksissä muun muassa mittavina asiakaspalau-temenettelyinä. Asiakkaiksi nimettiin useimmiten opiskelijat ja työelämä.Joissakin esityksissä laatu kuvattiin lähes yksinomaan opiskelijatyytyväisyyte-nä. Palautteiden välittömiä käsittelymekanismeja oli kuvattu useissa esityksis-sä, mutta usein kyselyjen ja niiden tuloksiin perustuvien toimenpiteiden vai-kuttavuuden seuranta jäi hämäräksi. Standardi- tai manageriaalinen orientaa-tio ilmeni osassa esityksistä muun muassa selvänä kytkentänä ammattikorkea-koulun johtamisjärjestelmään ja sekä omiin että alueellisiin strategioihin.

Merkille pantavaa esitysten laadunvarmistuksen kuvauksissa oli lisäksi se,että orientaatiopainotuksista riippumatta kuvauksissa painottuivat erilaiset seu-ranta- ja arviointimenetelmät eli selvitettiin sitä, oliko laatua syntynyt. Vähem-män painoa oli annettu prosesseihin sisällytettyjen laadunvarmistusmenettely-jen eli niiden menettelyjen kuvaamiselle, joilla laatu varsinaisesti synnytettiin.

��� Opiskelijoiden osallistuminen koulutuksensuunnitteluun ja toteutukseen

Yhtenä ammattikorkeakoulujen keskeisenä haasteena on yhdistää aikaisem-malta opistotasolta siirtyneet perinteet korkeakoulutasoiseen ammatilliseenkoulutukseen. Perinteillä ja ammatillisuudella perustellaan tavallisesti muunmuassa sitä, että opinnot ovat joustamattomia ja esimerkiksi läsnäolopakkoakäytetään paljon. Onneksi myös toisenlaisia opintojen toteuttamistapoja voi-daan käyttää, ja näin tehtiinkin laatuyksiköksi esitetyissä yksiköissä.

Arviointivierailujen aikataulussa oli varattu osio opiskelijoiden kuulemi-selle. Ammattikorkeakoulu sai valita nämä opiskelijat itse. Ainoa ennakkovaa-timus oli, että yhden heistä tuli olla opiskelijakunnan/-yhdistyksen edustaja.Arviointivierailukierrokselle pääsi mukaan luonnollisesti vain parhaimmatlaatuyksikköehdokkaat. Opiskelijoiden osallistuminen yksikön ja koko

��

ammattikorkeakoulun toimintaan kuitenkin vaihteli paljon niiden yksiköidenvälillä joihin tehtiin arviointivierailu.

Suurimmassa osassa vierailluista yksiköistä oli omia työryhmiä, mutta har-vassa niistä oli opiskelijaedustus ja vielä harvemmassa olivat opiskelijakunnannimeämät opiskelijaedustajat. Opiskelijaedustajien valintaan liittyviä käytäntöjätulisi selkeyttää lähes kaikissa vierailukohteissa sekä opiskelijakunnan että am-mattikorkeakoulun toimesta. Opiskelijakunta edustaa kaikkia ammattikorkea-koulun opiskelijoita siitä huolimatta, että siihen kuuluminen ei ole pakollista.Opiskelijaedustajien valintaan tulee luoda selvät ja läpinäkyvät käytänteet, jottakaikki opiskelijat pystyvät pyrkimään edustamaan opiskelijoita niin halutes-saan. Käytänteiden tulee olla selvät myös ammattikorkeakoulun henkilökun-nalle. Olisi tärkeää, että ammattikorkeakoulu tukisi opiskelijakuntaa käytän-teiden luomisessa.

Opiskelijoiden osallistumiselle esteitä

Opiskelijaedustajien toimintaa tulisi helpottaa opintojen joustavuutta lisäämäl-lä. Eräiden vierailukohteiden opiskelijoiden haastatteluista kävi ilmi, että pa-kolliset läsnäolot ja opintojen aikataulut haittasivat osallistumista ammattikor-keakoulun toimielinten toimintaan. Opiskelijaedustus ammattikorkeakouluntyöryhmissä ja toimikunnissa tai esimerkiksi opiskelijatutorina on nähtävä hy-väksyttävänä syynä olla ajoittain poissa kontaktiopetuksesta. Tämän lisäksi tu-lisi harkita liiallisten läsnäolopakkojen poistamista, jotta aktiivitoiminta opis-kelijakunnassa ja -yhdistyksissä olisi nykyistä helpompaa.

Joissakin vierailukohteissa opintojen liiallinen kuormittavuus näyttäytyiesteenä toimia opiskelijoiden edustajana. Opintojen mitoituksen ja kuormit-tavuuden arviointiin on suhtauduttava vakavasti kaikissa ammattikorkeakou-luissa. Mitoitus ja kuormittavuus vaikuttavat merkittävästi paitsi opetuksenlaatuun ja keskeyttämisasteeseen, myös opiskelijan mahdollisuuksiin toimia ak-tiivina opintojen ohessa. Suuri osa opiskelijoista työskentelee opintojensaohella, joten heidän vapaa-aikansa on varsin rajattu. Opintojen oikealla mitoi-tuksella ja kuormittavuudella voidaan tukea opiskelijoiden osallistumista am-mattikorkeakouluyhteisön toimintaan.

Useissa vierailluista yksiköistä kerättiin opintojaksopalautteen lisäksi muu-takin palautetta. Opiskelijoiden antamaan palautteeseen suhtauduttiin kaikissavierailukohteissa vakavasti ja sen perusteella oli tehty muutoksia opintojak-soihin, opetuksen käytöntöihin ja opetussuunnitelmiin. Osassa vierailukohteis-ta palautteesta annettiin palautteen palaute, jota voi pitää hyvänä käytänteenä.Palautteen palaute lisää avoimuutta, parantaa opiskelijoiden sitoutumista opin-toihin ja lisää viihtyvyyttä opiskeluyhteisössä. Ainakin yhdessä vierailluistakohteista opiskelijoiden antama palaute laitettiin kaikkien opiskelijoiden saa-taville nettisivuille, mikä oli omiaan lisäämään avoimuutta.

��

��� Osaamisen arviointi ja opetussuunnitelmatyö

Keskeisenä koulutuspoliittisena linjauksena Suomessa ja Euroopassa on olluthuomion kiinnittäminen osaamiseen. Osaamisen aikakauden voidaan katsoaalkaneen Suomessa 1990-luvulla aikuisten ammatillisten näyttötutkintojenmyötä. Osaaminen ja sen osoittaminen tutkintoa varten muuttuivat riippu-mattomaksi osaamisen hankintatavasta. Näyttöä suorittamaan voi tulla vaikkailman valmistavaa koulutusta, jos on hankkinut riittävän osaamisen muualla,esimerkiksi työssä oppien. Osaamisen aikakausi on laajentunut myös nuortenammatilliseen koulutukseen työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjenmyötä. Korkea-asteella ollaan osaamisen aikakauden kynnyksellä.

Korkea-asteen koulutuksen kannalta keskeinen rajapyykki on eurooppa-laisen tutkintojen viitekehyksen (European Qualifications Framework, EQF) hy-väksyminen. Se on täysin yhdenmukainen korkeakoulujen kehittämistä lin-jaavan Bolognan prosessin yhteydessä kehitetyn korkeakoulututkintojen vii-tekehyksen kanssa. EQF:ssä olennaista on huomion kiinnittäminen oppimis-tuloksiin ja osaamisen tasoihin sekä epävirallisen ja arkioppimisen validointiin.

Osaamisen korostuminen korkea-asteen koulutuksessa näkyy myös Ope-tusministeriön aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen linjauksissa. Korkea-koulujen aikuiskoulutuksen nykytilaa ja kehittämiskohteita selvittänyt työryh-mä ehdottaa väliraportissaan 18.12.2008 muun muassa aiemmin hankitunosaamisen tunnustamis- ja tunnistamisjärjestelmää sekä tutkinnon jälkeen han-kittavia laajoja osaamiskokonaisuuksia, erityispätevyyksiä, jotka luodaan osaa-mistulosten kokonaisuuksina ja osoitetaan näytöin.

Osaamispohjaiset opetussuunnitelmat

Osaamisen korostaminen on luontevaa erityisesti ammattikorkeakouluissa, jot-ka valmentavat opiskelijoita läheisessä työelämäkytköksessä. Useat ammatti-korkeakoulut ovatkin jo rakentamassa osaamispohjaisia opetussuunnitelmia.Myös useissa laatuyksiköissä osaamispohjainen opetussuunnitelma on ollutkeskeisenä kehittämisalueena.

Osaamispohjaista opetussuunnitelmaa on lähestytty useimmiten toimin-nallisten opetusratkaisujen kautta. Opetussuunnitelmaan voi sisältyä ongelma-perustaista oppimista, harjoitusyritystoimintaa, simuloituja oppimisympäristö-jä, tiimiyrityksiä, työelämäprojekteja, hankkeistettuja opinnäytetöitä, jne. Ope-tussuunnitelman voi nähdä myös oppimistehtävien sarjana, jossa oppimisteh-tävät kytkeytyvät läheisesti toimintaan ammattikorkeakoulun ulkopuolella.Toiminnallisiin opetusratkaisuihin kytkeytyy usein prosessiarviointi.

Toinen lähestymistapa on määritellä opetussuunnitelman tavoitteet osaa-mistavoitteina. Tällöin koulutuksen suunnittelun keskeisenä lähtökohtana on

��

määritellä, mitä opiskelijan on osattava opintojen päätyttyä. Joissain laatuyksi-köissä onkin kehitetty mm. kompetenssitaulukoita apuvälineiksi osaamista-voitteiden määrittelyyn. Tämä ajatustapa on ainakin periaatteessa yhdenmu-kainen EQF:n ja Bolognan prosessin kanssa, mikäli osaamisen tavoitetasot vas-taavat EQF:n tasoja. Osaamistavoitteiden määrittelyssä on tärkeää, että ammat-tikorkeakoulun tavoitteet ovat korkeakoulutasoisia. Tässä ei ole riittävä lähtö-kohta, että osaamista tarvitaan työelämässä. Osaamistavoitteiden tulee olla kui-tenkin yhteen sopivia työelämän tarpeiden kanssa.

Laatuyksikköarvioinnissa oli yllättävää havaita, että EQF-kytkentää ei ol-lut kaikilta osin osaamisen määrittelyn osalta opetussuunnitelmissa tiedostet-tu, vaikka se muodostaa yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen tutkintojärjes-telmällemme. Työelämän osallistuminen osaamistavoitteiden määrittelyyn olimyös useissa tapauksissa enemmänkin muodollista kuin aidosti sisällöllistä.

Osaamistavoitteiden määrittelyllä on myös oma historiansa, josta on syy-tä ottaa oppia. Päätekäyttäytymistavoitteiden määrittely oli aikoinaan keskei-nen behavioristisen ja opetusteknologisen kasvatusajattelun työväline. Oppi-mistutkimus on edennyt huimasti viimeisten vuosikymmenten aikana ja sentulee näkyä osaamistavoitteiden määrittelyssä. Osaamistavoitteiden tulee myössuhteutua saman alan toisen asteen koulutuksen osaamistavoitteisiin ja tutkin-tojen perusteisiin. Osaamisen suhteen on pystyttävä hahmottamaan ammatil-linen jatkumo.

Osaamisen arviointi laatuyksikköarvioinnissa

Laatuyksikköarviointiin osallistuneissa yksiköissä ei ollut vielä luotu selkeitäkorkea-asteen osaamisen tavoitemalleja, joissa näkyy uusin oppimistutkimus.Tämä on selkeä kehittämisalue. Tosin osaamiseen kytkeytyvää oppimistutki-mustakaan ei ole olemassa runsaasti. Myös ammatillisen jatkumon kokonais-valtainen huomioiminen osaamistavoitteiden määrittelyssä on alkutekijöissään.

Osaamispohjaisen opetussuunnitelman toteuttaminen edellyttää osaami-sen arviointia. Toisaalta pitää pystyä arvioimaan opiskelijan osaaminen ennenkoulutukseen tuloa, jotta pystytään tunnistamaan ja tunnustamaan hänen ai-empi osaamisensa; toisaalta pitää pystyä arvioimaan hänen osaamisensa koulu-tuksen jälkeen, jotta voidaan myöntää tutkinto. Osaamisen arvioinnin tulisiolla riippumaton osaamisen hankintatavasta, mikä tarkoittaa sitä, että opiskeli-ja voi opiskella saman asian monella erilaisella tavalla. Lisäksi osaamisen arvi-oinnin olisi tarpeen tapahtua mahdollisimman autenttisessa työtilanteessa, jottavoidaan varmistaa osaamisen työelämärelevanssi.

Osaamisen arvioinnin menetelmien kehittäminen tuntuu olevan ammat-tikorkeakoulujen laatuyksiköissä alkuvaiheessa. Joitain hyviä ja toimivia rat-

��

kaisuja on kehitetty ja ne ovat käytössä, mutta vasta yksittäisinä esimerkkeinä.Osaamispohjaisen opetussuunnitelman käyttöönotto edellyttää jatkossa erityi-sen huomion kiinnittämistä korkea-asteen osaamisen arviointimenetelmienkehittämiseen ja soveltamiseen sekä huomioimiseen opetussuunnitelmassa.

�

� Koulutuksen laatuyksikköjenkirjalliset esityksetja arviointiryhmän palautteet

��� HAAGA�HELIA�ammattikorkeakoulu johdon assistenttityön ja kieltenkoulutusohjelma

A ToimintaA ToimintaA ToimintaA ToimintaA Toiminta

� Koulutusyksikön toiminnan kuvaus ja nivoutuminenammattikorkeakoulun strategiaan sekä keskeisiin pedagogisiinlinjauksiin

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun kokonaisstrategia perustuu uudista-miseen ja uudistumiseen työelämän kanssa. Visiona on olla metropolialueenvaikuttavin palvelualojen ja yrittäjyyden kehittäjä (kuva 1). HAAGA-HELIAs-sa on 10 347 opiskelijaa (tammikuu 2008).

HAAGA-HELIA on ainoa ammattikorkeakoulu, joka tarjoaa ammatti-korkeakoulututkintoon johtavaa johdon assistenttikoulutusta. Johdon assis-tenttityön ja kielten koulutusohjelmassa on 136 aloituspaikkaa vuodessa ja598 opiskelijaa (FTE, 2007). Aloituspaikkoina koulutusohjelma edustaa 8,5%:a HAAGA-HELIAn nuorten tutkintokoulutuksen kokonaistarjonnasta.Johdon assistenttikoulutus kuuluu yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hal-linnon alaan, mutta sillä on muusta tradenomikoulutuksesta selkeästi eroavaprofiili: koulutus tuottaa johdon assistenttityössä tarvittavaa osaamista. Kaikkiopiskelijat lukevat suomen kielen lisäksi vähintään kolmea muuta kieltä. Or-ganisatorisesti koulutusohjelma sijoittuu HAAGA-HELIAn johdon assistent-ti- ja toimittajakoulutusyksikköön, jossa on 1062 opiskelijaa (FTE, 2007).Suomen- ja englanninkielisten johdon assistenttikoulutusohjelmien lisäksi yk-sikkö kouluttaa kirjoittavia toimittajia viestinnän koulutusohjelmassa. Lisäksiyksikkö toteuttaa erityisesti johdon assistenttien uudistumista palvelevat Työ-yhteisöviestijän erikoistumisopinnot sekä Tiedonhankinnan ja hallinnan eri-koistumisopinnot.

��

Kuva �� HAAGA�HELIAn strategia

��� Ydinosaaminen

HAAGA-HELIAn pedagogisen strategian mukaan opiskelija kasvaa opinto-jensa aikana proaktiiviseksi, itseohjautuvaksi asiantuntijaksi, joka on motivoi-tunut kehittämään itseään, työtään ja työyh teisöään. Pedagogisen strategianperiaatteiden mukaisesti HAAGA-HELIAsta valmistuneen assistentin asian-tuntijuuden yleisluonne on määritelty seuraavasti:

Strategia 2007–2012

VISIO 2012HAAGA-HELIA on kansainvälinen, osaamiseltaan ja laadultaanjohtava opiskelijoiden ja yritysten menestystä ja uudistumista

palveleva ammattikorkeakoulu.Se on metropolialueen vaikuttavin palvelusektorin ja

yrittäjyyden kehittäjä.

STRATEGIAT

KAUPALLISENTYÖELÄMÄ- PEDAGOGINEN TOIMINNANSTRATEGIA STRATEGIA STRATEGIAAktiivinen Oppiminen Ammatillisen

yrityskumppanuus työelämän kehittymisenkanssa jatkumo

T&K- KV-STRATEGIA STRATEGIA

Liiketoimintaa Globaali yritystenuudistavat ja korkeakoulujeninnovaatiot yhteistoiminta

OSAAMIS-STRATEGIAKv-tasontyöelämä-

kompetenssit

ARVOPERUSTAToimimme huippujoukkueena yhdessä uudistaen

– vastuullisen liiketoiminnan menestystä palvellen

�

Keskeistä on assistenttien kyky hallita ammattialansa monimutkaisia kokonai-suuksia soveltamalla teoreettista tutkimustietoa työelämässä. Assistentit pystyvätratkaisemaan luovasti johtajuuden ja työyhteisön toimivuuden tukemiseenliittyviä uusia ongelmatilanteita. He kehittävät itseohjautuvasti ja aloitteellisestityöelämän käytänteitä.

Johdon assistenttikoulutuksen opiskelijoiden ammatillisen kasvun prosessi jakoulutuksesta valmistuneen tradenomin ydinosaamista kuvaava osaamisvisioon esitetty kuvassa 2.

Kuva �� Assistenttiopiskelijan ammatillisen kasvun prosessi kohti osaamisvisiota(HAAGA�HELIA �)

PROSESSIOSAAMISEN KEHITTYMINEN

3. opiskeluvuosi

ORGANISOINTIOSAAMISEN KEHITTYMINEN

2. opiskeluvuosi

VERKOSTO-OSAAMISEN KEHITTYMINEN

1. opiskeluvuosi

Liiketoimintaosaaminen- organisaatiot ja johtaminen

- markkinointi- oikeus

- laskentatoimi- strategiat ja liiketoimintaprosessit

Tieto-asiantuntijuus- tiedonhankinta

- tiedon muokkaus- tiedon tuottaminen

Johtamisenja

työyhteisöntukeminen

Monikulttuurinenviestintäosaaminen

- yhteisöviestintä- kielet

- kulttuurit

osaaminenTietotekniikka-

prosessi-Verk

osto-

,organisointi- ja

osaaminen

➜➜

➜TRADENOMI, HSO

��

Assistenttien ydinosaamisalueita ovat monikulttuurinen viestintäosaaminen,liiketoimintaosaaminen ja tietoasiantuntijuus (taulukko 1).

Taulukko �� Johdon assistenttien osaamisalueet (HAAGA�HELIA �)

MonikulttuurinenMonikulttuurinenMonikulttuurinenMonikulttuurinenMonikulttuurinen TietoasiantuntijuusTietoasiantuntijuusTietoasiantuntijuusTietoasiantuntijuusTietoasiantuntijuus LiiketoiminnanLiiketoiminnanLiiketoiminnanLiiketoiminnanLiiketoiminnanviestintäosaaminenviestintäosaaminenviestintäosaaminenviestintäosaaminenviestintäosaaminen osaaminenosaaminenosaaminenosaaminenosaaminen

Johdon assistentit Johdon assistentit Johdon assistenteilla on laaja-alainen- pystyvät toteuttamaan ja - pystyvät tietoa hankkimalla, ymmärrys liiketoiminnan eri osa-kehittämään yhteisöviestintää muokkaamalla ja jalostamalla alueista ja globaalista verkosto-- osaavat tuottaa korkeatasoisia tukemaan organisaationsa taloudesta.liike- ja hallintoviestinnän johtajien, asiantuntijoiden ja Johdon assistentit kykenevätasiakirjoja muiden työyhteisön jäsenten - ymmärtämään organisaatioiden- pystyvät viestimään suullisesti työtä toimintaa teoriassa ja kehittämäänliike-elämän ja julkishallinnon - pystyvät käyttämään sitä käytännössäammattitilanteissa sekä suomeksi tietotekniikkaa monipuolisesti - toimimaan liikkeenjohdonettä vähintään kolmella muulla etsiessään, muokatessaan ja työparina ja yhteistyössä keskeistenkielellä. jalostaessaan tietoa. sidosryhmien kanssa.Hyvä kulttuuri- ja tapatietouden Johdon assistentitymmärrys antaa kyvyn tunnistaa - osaavat luoda sekä organisaationkulttuurieroja ja valmiuden että oman dokumenttientyöskennellä monikulttuurisissa hallintajärjestelmän jatyöyhteisössä sekä hoitaa kulttuu- pystyvät ylläpitämään jarien väliseen viestintään liittyviä kehittämään niitä.tehtäviä.

Assistentin ydinosaamiskuvaus ja ammatillisen kasvun prosessi määriteltiinvuonna 2004. ECTS-järjestelmän mukaan osaamisperusteisesti kirjattu ope-tussuunnitelma otettiin käyttöön vuonna 2005, vuotta aikaisemmin kuin am-mattikorkeakoulujen ECTS-projekti antoi suosituksensa osaamisperustaiseenopetussuunnitelmaan siirtymisestä (ks. Ammattikorkeakoulut Bolognan tiellä2007). ECTS-järjestelmän mukaisesti koulutusohjelman opintojaksojen kuor-mittavuutta on seurattu vuosina 2005 ja 2006.

��� Työelämäkytkös

HAAGA-HELIAn pedagogisen strategian ydin on oppiminen työelämänkanssa. Johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelman ja työelämän yh-teiset oppimisen verkostot on esitetty kuvassa 3.

Assistenttijärjestöistä merkittävimmät yhteistyökumppanit ovat Tra-denomi HSO Sihteerit ry ja European Management Assistants (EUMA). Tra-denomi HSO Sihteerit ry on assistenttikoulutusohjelmien alumnien ammat-tijärjestö. Siihen voivat liittyä ainoastaan HAAGA-HELIA ammattikorkea-koulun tai sitä edeltäneiden oppilaitosten Helsingin liiketalouden ammatti-korkeakoulun Helian ja Helsingin Sihteeriopiston (HSO) assistenttikoulutuk-sen saaneet alumnit. Järjestöllä on 2324 jäsentä (maaliskuu 2008). Oma alum-

��

nikunta ja sen alumnijärjestö ovat erittäin merkittävä sidosryhmä assistentti-koulutukselle. Koulutuksen tarjoajien ja alumnien yhteisenä intressinä on ol-lut vaikuttaa siihen, että tradenomi, HSO-koulutus merkitsee Suomen työ-markkinoilla assistenttityön kärkeä ja ylivoimaista osaamista.

Tradenomi HSO Sihteerit ry:n ja HAAGA-HELIAn partnerityösopi-mukseen on dokumentoitu yhteistyömuodot. Näistä työelämäkummiyh-teistyö aloitettiin syksyllä 2005. Tradenomi HSO Sihteerit ry huolehtii siitä,että jokaisella aloittavalla ryhmällä on työelämäkummi ensimmäisen opiske-lulukukauden aikana. Koulutusohjelmassa on ollut maaliskuuhun 2008 men-nessä 12 työelämäkummia. Opiskelijoiden ammatillisen kasvun tukemiseksijärjestetään Tradenomi HSO Sihteerit ry:n avulla kahdesti lukuvuodessa as-sistenttipaneeleja, joissa työelämässä olevat assistentit kertovat urastaan opis-kelijoille. Järjestö organisoi vierailuluennoitsijoita ja kontakteja opetta-jien työelämävierailujen toteuttamiseksi. Yhteistyössä järjestetään vuosittai-nen täydennyskoulutustapahtuma, HSO-Forum, jonka teemoina ovat ol-leet viestintä, brändit, kansainvälisyys ja henkilöstövoimavarat.

European Management Assistants (EUMA) edustaa ylimmän johdon as-sistentteja. Koulutusohjelma tekee yhteistyötä sekä EUMAn Suomen osastonettä järjestön eurooppalaisten jäsenjärjestöjen kanssa. Esimerkkinä yhteistyös-tä on 2006–2007 organisoitu Leonardo-projekti, jossa 12 assistenttikoulutuk-sen opettajaa vieraili kahdeksassa Euroopan maassa selvittäen assistenttien kva-lifikaatiovaatimuksia assistentti- ja esimieshaastattelujen avulla (Tuorinsuo-By-man 2008, tulossa). EUMA-verkosto auttoi kontaktien luomisessa.

Assistenttikoulutuksen työharjoitteluverkostoa on kehitetty pitkäjän-teisesti. Jo opistokoulutuksen aikana kehitettiin työnantajille non-stop-palve-lu, jossa edellinen harjoittelija perehdyttää seuraavan. Yksi pisimpiä harjoitte-luketjuja on Suomen Messut -organisaatiolla, jossa on ollut sihteeri- tai assis-

Kuva �� Assistenttikoulutuksen työelämäverkostot

Harjoittelu-paikka

verkosto

Assistentti-järjestöt

T&K-yhteis-työkumppanit

Neuvottelu-kunta ja

HSO-säätiö

Projekti-toimeksiantajat

��

tenttiharjoittelija yli 20 vuotta. Yhteensä työharjoittelijoita keväällä 2008 onkotimaassa 55 opiskelijaa ja ulkomailla 7 opiskelijaa. Harjoittelupaikkoja onmm. ministeriöissä, ammatti- ja elinkeinojärjestöissä, teollisuusyrityksissä ja asi-anajotoimistoissa. Harjoittelupaikkojen yhteyshenkilöinä toimivat useimmitenalumnit, jotka tietävät, mitä opintojensa viidennen lukukauden assistenttiopis-kelijoilta voi odottaa. Harjoittelupaikkojen edustajilta pyydetään toimeksian-toja opiskelijoiden opinnäytetöihin.

Johdon assistenttikoulutuksen neuvottelukunta ja HSO-säätiö tuovatassistenttikoulutusohjelmiin yritysten ja julkisen hallinnon edustajien näkö-kulmaa. Neuvottelukunta osallistuu laatu-, ennakointi- ja opetussuunnitelmat-yöhön. Vuonna 2006 perustetun HSO-säätiön hallituksen nimeävät EK, Kes-kuskappakamari, Helsingin kaupunki, Suomen Yrittäjät ry ja Tradenomi HSOSihteerit ry, jotka haluavat tukea johdon assistenttityön koulutusta ja varmis-taa johdon assistenttien saatavuuden työmarkkinoille.

Uudenlaisia kontakteja työelämään on saatu työelämäprojektien kaut-ta. Vuonna 2007 koulutusohjelman opiskelijat tekivät 44 kielten työelämäpro-jektia. Pääasiassa ryhmätöinä valmistuneissa projekteissa opiskelijat käänsivättai työstivät yritysten, järjestöjen ja muiden organisaatioiden toimeksiantoinawww-sivuja, esitteitä, käyttöohjeita, koulutusmateriaaleja sekä muita organi-saatioviestintään liittyviä tekstejä. Projekteja tehtiin englanniksi (21), espan-jaksi (2), ruotsiksi (9), saksaksi (4) ja venäjäksi (8).

Uutena työelämäprojektimuotona alkoivat vuonna 2007 yritystilaisuuk-sien järjestämisprojektit. Vuonna 2007 tehtiin 13 yritystilaisuusprojektia, joissaoli mukana 80 opiskelijaa. Opiskelijat järjestivät mm. perehdyttämistilaisuu-den, markkinointitapahtuman, henkilöstömatkan ja verkostoseminaarin.

Markkinoinnin ja viestinnän pääaineopintoihin sisältyy työelämäprojek-ti. Viestinnän opiskelijat tekivät vuonna 2007 Suomen Raha-automaattiyh-distykselle julkisuuskuva- ja mediaseurantaanalyysin ja kehittivät YIT:n sidos-ryhmäviestintää. Markkinoinnin pääaineopiskelijat tekivät projekteinaanvuonna 2007 brändi- ja markkinointiviestintäselvityksiä Kemianteollisuusry:lle, Salibandyseura SBVantaalle sekä Vihreälle Langalle.

Myös T&K- ja ennakointitoiminta tuottaa koulutusohjelmalle tärkei-tä työelämäkontakteja. Esimerkiksi liikeviestintähankkeen (Söderqvist 2004)yhteydessä työelämäkontakteja oli 42 yritykseen, ja Työyhteisöviestintä 2010-hankkeen aineisto kerättiin 14 tietointensiivisestä organisaatiosta (Juholin2007). Opetussuunnitelmatyötä tukevaan ennakointiin on kytketty kaikkienpäätoimisten opettajien työelämävierailut vuosina 2003, 2005 ja 2008. Näis-sä hyödynnetään koulutusohjelman kontakteja assistenttijärjestöihin.

Muita merkittäviä työelämäyhteistyön muotoja ovat opettajien työssäop-pimisjaksot assistentin tehtävissä (kaksi vuonna 2006, yksi vuonna 2008).

��

Opettajille myönnettyjen sivutoimilupien avulla halutaan tukea työelämätie-touden päivittämistä. Erityisesti kielten opettajat saavat tulkkaus- ja käännös-töiden kautta tuoretta tietoa kielen kehittymisestä. Opettajat toimivat myöskouluttajina ja vierailuluennoitsijoina yrityksissä erityisesti assistenttityön jatyöyhteisöviestinnän alueilla.

��� Verkostoituminen ammattikorkeakoulun sisällä ja sidosryhmien kanssa(toiminta ja synergiaedut osaamisen kumuloituminen yhteistyöja �toiminta)

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoululla on toimintaa Helsingissä, Porvoossaja Vierumäellä. Helsingissä on neljä toimipistettä, joista Pasilan kampus onsuurin (5113 opiskelijaa, tammikuu 2008).

Johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelma sekä englanninkielinenDegree Programme for Multilingual Assistants -koulutusohjelma toimivat tii-viissä yhteistyössä. Kaikki englanninkielisen assistenttikoulutuksen ryhmäänkuuluvat opettajat opettavat myös johdon assistenttityön ja kielten koulutus-ohjelmassa. Molempien koulutusohjelmien ennakointi- ja opetussuunnitelma-työ tehdään yhdessä. Koulutusohjelmien opiskelijoille tarjotaan yhteisinä es-panjan, kiinan, saksan, ranskan ja venäjän alkeisopinnot sekä espanjan, kiinanja venäjän perus- ja ammattiopinnot. Koulutusohjelmat tarjoavat yhteisetmarkkinoinnin ja viestinnän pääaineopinnot sekä vapaasti valittavia opintoja.Yhteisten opintojaksojen opetuskielenä on pääsääntöisesti englanti.

Koulutusohjelma hyödyntää myös HAAGA-HELIAn muita opettaja-resursseja. Keväällä 2008 koulutusohjelmassa opettaa kahdeksan opettajaa, jot-ka eivät hallinnollisesti kuulu assistentti- ja toimittajakoulutusyksikköön. Kou-lutusohjelma hyötyy monella tavalla HAAGA-HELIA ammatillisen opettaja-korkeakoulun asiantuntijuudesta. Yhteistyömuotoja ovat olleet konsultointi,opetus- ja projektisuunnitelmien kommentointi sekä opettajien räätälöidyttäydennyskoulutusohjelmat.

Opiskelijat voivat valita opintoja koko HAAGA-HELIAn tarjonnasta.Esimerkiksi Pasilan kampuksella liiketalouden koulutusohjelmien tarjoamatmarkkinoinnin ja laskentatoimen opintojaksot lisäävät assistenttiopiskelijoidenvalinnan mahdollisuuksia. Ristiinopiskelu on vilkasta myös toisin päin, esimer-kiksi keväällä 2008 johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelman tarjoa-milla espanjan kielen opintojaksoilla opiskelijoista 38 % (83 opiskelijaa) onyksikön ulkopuolelta.

Koulutusohjelma on aktiivisesti mukana kieltenopettajien yhteistyössäalueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Koulutusohjelman aloitteestasyntyi projekti, jonka tuloksena otettiin Europassi käyttöön HAAGA-HE-LIAssa. Nyt valmisteluvaiheessa on hankehakemus, jonka tavoitteena on saadarahoitusta ammattikorkeakoulun ja sen kansainvälisten yhteistyökumppanei-

��

den yhteiselle kielisalkkuprojektille. Hankkeessa on mukana myös muita suo-malaisia ja eurooppalaisia korkeakouluja sekä toisen asteen oppilaitoksia. Kie-lisalkkuprojektin tavoitteet liittävät kielten opetuksen kehittämisen HAAGA-HELIAn tutkivaa ja kehittävää oppimista korostavaan pedagogiseen strate-giaan.

Koulutusohjelma toimii kahdessa kansallisessa kieltenopetuksen verkko-opetuksen renkaassa. Norden-verkostossa neljä ammattikorkeakoulua(HAAGA-HELIA, LAMK, Savonia ja SEAMK) tarjoavat toisilleen Pohjois-maa-tietouteen liittyvää ruotsin verkko-opetusta. Toinen verkkoopetusyhteis-työ liittyy jäsenyyteen harvinaisten kielten virtuaaliopetusrenkaassa.Vuonna 2007 HAAGA-HELIA tarjosi verkostossa kiinan ja italian kieltenverkko-opetusta, yhteistyökumppanit (Helsingin yliopiston kielikeskus, Sta-dia ja Laurea) taas vastavuoroisesti tarjosivat japanin ja ranskan verkko-opin-tojaksoja.

Koulutusohjelma tekee yliopistoyhteistyötä Helsingin yliopiston ja Hel-singin kauppakorkeakoulun kanssa. Yhteistyötä tehdään Helsingin yliopistonviestinnän laitoksen kanssa. Sopimus mahdollistaa vuosittain kahdeksan haa-gahelialaisen opiskelijan opinnot viestinnän laitoksen opintojaksoilla. HAA-GA-HELIA on sitoutunut vastaanottamaan kahdeksan yliopisto-opiskelijaaomille opintojaksoilleen. Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa tehdään syn-typeräisten venäläisten venäjän kielen opiskeluun liittyvää opiskelijavaihtoa.Kauppakorkeakoulun venäläiset opiskelijat opiskelevat HAAGA-HELIAssavenäjän kielenhuoltoa (keväällä 2008 neljä opiskelijaa) ja HAAGA-HELIAnvenäläiset opiskelijat kauppakorkeakoulussa suullista yritysvenäjää (13 opiske-lijaa syksyllä 2007).

Kansainvälinen oppilaitosyhteistyö ja vaihto ovat vilkkainta sellaisten kor-keakoulujen kanssa, joilla on joko assistenttityötä lähellä oleva koulutusprofii-li tai laaja kielten opetus. Yhteistyöoppilaitosten kanssa tehdään myös T&K-yhteistyötä. Liikeviestintäprojektissa (ks. Söderqvist 2004) yhteistyökumppa-neita olivat Helsingin kauppakorkeakoulu ja St. Peterburg State University ofEngineering and Economics. Itävaltalaisen Fachhochschulstudiengänge Bur-genlandin kanssa on tehty oppikirjan kustantamiseen liittyvä yhteisprojekti,jonka aikana assistenttiopiskelijat käänsivät englanniksi ”Lestnitsa Steps” -ni-misen venäjän oppi- ja tapakulttuurikirjan, jossa alkuperäinen sidekieli oli sak-sa (Berditchevskij 2007). Burgenlandin kanssa suunnitellaan tandem-kielen-opetusmetodiin liittyvää tutkimushanketta kesästä 2008 alkaen. Tandem-ope-tuksessa venäläiset opiskelijat opettaisivat venäjää suomalaisille opiskelijoille sa-malla kun suomalaiset opiskelijat opettaisivat venäläisille suomea. Eurassi-hankkeessa (ks. Tuorinsuo-Byman 2008, tulossa) opettajat haastattelivat eu-rooppalaisia assistenttikouluttajia kahdeksassa eri maassa.

��

��� Koulutuksen ja T&K�toiminnan yhteen nivoutuminen

T&K-työssä keskitytään HAAGA-HELIAn strategisista painopistealueistaviestintään ja tietoasiantuntijuuteen. T&K-toiminnan ja koulutuksen yhteennivomisessa on onnistuttu hyvin. Esimerkiksi vuonna 2006 koulutusohjelma-ryhmään kuuluvista päätoimisista opettajista kymmenen oli aktiivisesti mu-kana T&K-hankkeissa. Esimerkiksi liikeviestintähanke (Söderqvist 2004, Ar-vinen ja Isoluoma 2004, Binder et al. 2006) kuvaa hyvin assistenttikoulutus-ohjelmien erinomaisia mahdollisuuksia toimia T&K-toiminnan kasvualusta-na. Tuskin missään muussa ammattikorkeakoulussa pystyttäisiin laatimaan lii-keviestinnän malleja seitsemällä eri kielellä. Työyhteisö 2010 hankkeen avullaon kehitetty työyhteisöviestinnän teoria, jonka avulla uudistetaan sekä työ-elämän käytänteitä että työyhteisöviestinnän opetusta. Taulukossa 2 on kuvat-tu T&K-projektien yhteyttä opetukseen.

Taulukko �� T&K�hankkeiden hyödyntäminen opetuksessa

HankeHankeHankeHankeHanke TavoitteetTavoitteetTavoitteetTavoitteetTavoitteet JulkaisutJulkaisutJulkaisutJulkaisutJulkaisut Kytkentä opetukseenKytkentä opetukseenKytkentä opetukseenKytkentä opetukseenKytkentä opetukseen

Liikeviestintä 1 Selvittää liikeviestinnän 1 Söderqvist, M. (toim.) 2004. 1 Opetussisällötnykytila ja tulevaisuus Tyylikkäästi tuloksiin: 2 Opetusmateriaali

2 Kerätä autenttista liike- englannin-, ranskan-, ruotsin-, 3 Ennakointiviestintä materiaalia, jonka saksan-, suomen- ja venäjän-pohjalta laaditaan kielisen kirjallisen liikeviestinnänmallikirjeitä merkitys, nykytila ja visio

3 Käyttää mallikirjeitä 2 Arvinen, E.-K., Isoluoma T.opetuksessa (toim.) 2004. Tyylikkäästi

4 Tehdä kaupallinen tuote, tuloksiin -mallikirjeetjossa eri kielten mallikirjeet 3 Binder, T. et al. 2006.yhdistetään käytännön- Liikeviestinnän käsikirja –läheiseksi käsikirjaksi viestit vaihtoon 7 kielellä

4 Guo, H. 2008. Mitä tapahtuu,kun lohikäärmeelle lisätäänsilmät? Kiinan kielen taitoisensuomalaisen assistentinkoulutukselle asetettavatvaatimukset

Palaverikäytäntöjen Tuottaa tietoa palaveri- Surakka, T. 2005. Työyhteisön 1 Opetussisällötkäytäntöjen tehostamiseksi palaverit – yhdessä tavoitteisiin 2 Opetuksen oheismateriaali

Työyhteisöviestintä 1 Selvittää, mitkä ovat 1 Juholin, E. 2007. 1 Opiskelijat keränneet2010 aikakauden vallitsevia Työyhteisöviestinnän uusi tiedot opinnäytetöinään2006–2008 viestinnän paradigmoja ja agenda yrityksistä

miten viestintä vaikuttaa työ- 2 Juholin, E. 2008. Viestinnän 2 Uusi paradigma muuttaayhteisön toimivuuteen ja sen vallankumous – Löydä uusi työyhteisöviestinnäntavoitteiden saavuttamiseen työyhteisöviestintä opetuksen sisällön

2 Kehittää em. pohjalta 2000- 3 Verkkotyökalu BIBLO perusteellisestiluvun tietointensiivisiin 3 Opiskelijat testaavatorganisaatioihin soveltuva verkkotyökaluatyöyhteisöviestinnän malli

��

3 Julkaista erityisesti yritystenkäyttöön tarkoitettu työ-yhteisöviestinnän käsikirja

4 Kehittää verkkopohjainentyökalu

5 Kehittää strukturoitu mitta-risto työyhteisön viestinnänkehittämiseksi mittaamiseksi

UUDIN Kehittää uusi pitkäkestoinen - Caset opetuksen sisältöön(työyhteisöviestintä) työyhteisöviestinnän toteutus-2006–2007 malliEurooppalainen Selvittää eurooppalaisen Tuorinsuo-Byman, S. 2008 1 Haastattelunauhat litteroituassistentti assistentin nykyiset ja tulevat (tulossa). European Management ja käännetty opiskelijoiden2006–2008 kvalifikaatiot Assistants Work, Challenges and kielten työelämäprojekteina

the Future 2 Opetussisällöt3 Ennakointi

Myynnin tuki Mallintaa ja kehittää myynnin - Opiskelijat tekevät case-2007– organisaatioiden myynnin

tukiprosessien kartoitusta jakehitystä opinnäytetöinään

Tiedonhankinta Tuottaa käsikirja assistenttien Haasio, A. 2008 (tulossa). Oppimateriaali2007–2008 Assistentin tiedonhankinnan

opas

� Koulutusyksikön toiminnan suunnittelu toteutus arviointija kehittäminen

Koulutusohjelman oman pedagogisen strategian laatimisen yhteydessä tehtiinsen vuosikohtainen toimeenpanosuunnitelma vuosille 2005–2009. Sen mu-kaisesti on kehitetty opinnäytetyöprosessia, työharjoittelua ja opiskelijan roo-lia laatutyössä. Assistenttikoulutuksen pedagoginen strategia on yhteensopivavuonna 2006 laaditun HAAGA-HELIAn pedagogisen strategian kanssa.Opinnäytetyöprosessin kehittämiseksi tehtiin laaja kysely johdon assistentti-koulutusohjelmista valmistuneille. Heiltä kysyttiin, olivatko he saavuttaneetmielestään opinnäytetyölle asetetut tavoitteet. Valmistuneita pyydettiin myösarvioimaan sitä, missä määrin he tarvitsevat opinnäytetyöprosessin tuottamiavalmiuksia työelämässä. Projektiin liittyi myös assistenttikoulutusohjelmienopinnäytetyön palauteprosessin kehittäminen (ks. Taimio ja Salmi 2005) sekäopettajien täydennyskoulutusta toiminnallisten opinnäytetöiden lisäämiseksi.Yhtenä kehittämisprojektin tuotoksena kehitettiin yksikössä opinnäytetyötätukevat tutkimusmenetelmäopinnot verkko-opinnoiksi. Opiskelijat voivat va-lita määrällisten, laadullisten tai toiminnallisten menetelmien vaihtoehdon.

Työharjoitteluun liittyvän Triangeli-projektin tavoitteena oli kehittää kol-mikantayhteistyötä työnantajien, oppilaitoksen ja opiskelijoiden kesken. Pro-jektin tuotoksena uudistettiin työharjoitteluprosessia. Opiskelijoille järjestetään

�

ns. puolimatkan krouvi harjoittelujakson puolessa välissä. Krouvi tarjoaa väli-etapin tarkastella, ovatko harjoittelulle asetetut tavoitteet realistisia sekä mah-dollisuuden oppia assistenttityöstä muiden harjoittelijoiden kokemuksista.

Tulevaisuuden kannalta erittäin merkittäväksi muodostui pedagogiseenstrategiaan kirjattu määritelmä opiskelijasta yhteistyökumppanina. Koulutus-ohjelman käytänteiden reflektointi saatiin yhdistettyä KKA:n ”Opiskelijaopiskelun laadun arvioijana” (OOLA) -projektiin, jossa koulutusohjelmasta olimyös opiskelijoiden edustaja. Projektin tuotoksena saatiin kehitettyä opiskeli-jan roolia korostavia yhteistoimintamuotoja, mm. opiskelijoiden laaturyhmäLaatuassit sekä henkilökohtaiset tuutorit ensimmäisen lukukauden opiskeli-joille (Junkkari et al. 2006).

Opiskelijan äänen tarkempaa kuuntelemista tavoitellaan myös parhaillaanmeneillään olevassa Dialogi-hankkeessa. Siinä on tarkoitus kehittää erilaisiadialogitapoja, kuten opettajan ja opiskelijan välisiä, opiskelijoiden välisiä, op-pilaitoksen ja työelämän, opettajien keskinäisiä sekä opettajien ja esimiestenvälisiä dialogeja. Hanke on osa valtakunnallista Kehittyvä ammattikorkea-koulun opettajuus (KEKO) -hanketta. Käytännön kehittäminen tehdään opet-tajien omina alaprojekteina vuosien 2007–2009 aikana. Alaprojektit liittyvätmm. tietotekniikkaan ja verkko-opetuksen opiskelijaopettajadialogiin, kieltenja substanssiopettajien väliseen dialogiin sekä työelämäprojekteihin ja työhar-joitteluun. (Dialogi 2008). KEKO-hankkeeseen liittyy myös koulutusohjel-massa tekeillä oleva ammattikorkeakoulujen esimiestyötä koskeva väitöskirja.

Yksikössä toimii kehittämisryhmä, johon kuuluvat yksikön johtaja, kou-lutusohjelmapäälliköt ja johdon assistentti. Ryhmässä käsitellään yksikön toi-mintaan ja hallintoon liittyviä asioita. Vuosisuunnittelua ja edellisen vuodenarviointia toteutetaan HAAGA-HELIAssa toimintasuunnitelman, BalanceScorecardin ja kehityskeskustelujen avulla. Arviointia on dokumentoitu mm.erillisessä koulutusohjelman laaturaportissa vuonna 2006 sekä vuonna 2007HAAGA-HELIAssa järjestetyssä tutkintokoulutusohjelmien itse- ja ristiinar-viointiprojektissa.

��� Toimintaympäristön osaamistarpeiden ennakointi ja niihin vastaaminen

Vuoden 1994 ennakointihankkeessa (Pirhonen 1997) haastateltiin harjoitte-lupaikkojen edustajia. Ennakointihankkeen tutkimustulosten mukaan kaikilleassistenteille oli oleellista hyvä suomen kielen taito. Laajan kielitaidon nähtiinlisäävän uramahdollisuuksia. Ennakointitutkimuksen tietotekniikkaa koskevattulokset olivat vaikuttamassa siihen, että koulutusohjelmaan rakennettiin pää-ainepolku Tietotekniikan hyödyntäminen, jonka tavoitteet asetettiin assistent-tityön näkökulmasta.

��

Vuosina 1999–2000 toteutettiin ennakointihanke (Juvonen 2000), jonkametodeina käytettiin sekä esimiesten haastatteluja että assistenteille tehtyjä ky-selyjä. Ennakoinnin tuloksia hyödynnettiin seuraavan opetussuunnitelman uu-distamisessa mm. kehittämällä integroitujen opintojaksojen pedagogiikkaa. In-tegroidut opintojaksot suunniteltiin käytännön ammattitilanteiden pohjaltaniin, että esimerkiksi työyhteisöviestinnän opintojaksolla yhdistettiin viestin-täteoriaa sisällön tuottamiseen ja yhteisöviestinnän graafiseen toteutukseen.

Vuoden 2005 opetussuunnitelmatyössä käytettiin erilaisia ennakointime-netelmiä. Assistenttityön määrällistä arviointia tehtiin sekä yksityisen että jul-kisen sektorin näkökulmasta. Julkisen sektorin osuus teetettiin opiskelijoidenopinnäytetöinä. Lisäksi kerättiin Tradenomi HSO Sihteerit ry:n kautta assis-tenteilta case-kuvauksia heidän autenttisista työtilanteistaan. Heitä pyydettiinkuvaamaan tilanne, jota he eivät olleet aikaisemmin kohdanneet. Tällä mene-telmällä pyrittiin saamaan tietoa siitä, minkälaisissa tilanteissa luovaa ongel-manratkaisukykyä ja asiantuntijuutta tarvitaan (ks. assistenttityön osaamisvisios. 2). Tulosten perusteella havaittiin tärkeäksi osaamisalueeksi tiedonhankin-taan ja -hallintaan liittyvä osaaminen. Caset antoivat sysäyksen uuden tieto-asiantuntijuuden osaamisalue- ja erikoistumisvaihtoehdon kehittämiselle vuo-den 2005 opetussuunnitelmaan.

Tutkimus- ja kehittämishankkeena toteutettu liikeviestinnän nykytilan jatulevaisuuden kartoitus (Söderqvist 2004) antoi tarkkaa tietoa liikeviestinnäntyöelämätarpeesta. Tutkimuksessa saatiin selkeä vastaus siihen, että assistentti-opiskelijoiden tulee yhä osata liikekirjeenvaihtoa kaikilla työkielillään.

Vuoden 2005 opetussuunnitelman yhteydessä ennakoinnin ja opetus-suunnitelman välinen yhteys tuotiin esille eri tavalla kuin ennen. Koulutus-ohjelmassa otettiin tietoinen tulevaisuuden tekijän rooli ja vastuu. Enää ei pu-huttu siitä, että koulutusohjelman tehtävänä on vastata työelämän tarpeisiin,vaan keskeiseksi nähtiin tulevaisuuden työelämän kehittämiseen osallistumi-nen (ks. Kauppi 2003). Voidaan myös perustellusti väittää, että proaktiivinen,työelämää uudistava lähestymistapa kuvaa assistenttikoulutuksen ja työelämänsuhteita myös pitkällä aikavälillä. Koulutusohjelma ja sitä edeltänyt opistota-soinen sihteerikoulutus ovat pystyneet 40 vuoden ajan olemaan edellä työ-elämää omien pedagogisten valintojensa avulla. Esimerkiksi tietoasiantuntijuu-teen erikoistuneet tai kiinaa osaavat assistentit vaikuttavat 2010-luvun työ-markkinoilla assistenttien työnkuvaan ja tuottavat organisaatioille uudenlaistakilpailukykyä.

Eurassi-hankkeessa (Tuorinsuo-Byman 2008, tulossa) tarkasteltiin assis-tenttityön nykytilaa ja tulevaisuutta Euroopassa. Tutkimuksen mukaan sihtee-ri-nimike on katoamassa myös muualla Euroopassa ja korvaantumassa assis-

�

tentti-nimikkeellä. Assistenttien tehtävät sekä monipuolistuvat että itsenäisty-vät. Haasteiksi koetaan tekninen kehitys, yritysten monikulttuuristuminen,globalisaatio sekä assistenttien ja esimiesten yhteistyön kehittäminen.

Uusi ennakointikierros käynnistyy huhtikuussa 2008. Ennakointisuunni-telmaan kuuluu useita osia. Ennakointiblogin avulla pyritään perehdyttä-mään ja sitouttamaan koko henkilökunta ennakointiin. Assistenttien näkö-kulmaa selvitetään opettajien tekemillä assistenttihaastatteluilla. Assistentitkutsutaan myös päivän kestävään tulevaisuusverstaaseen. Työnantajien näkö-kulmaa selvitetään opinnäytetyönä tehtävien työnantajahaastattelujen sekätyönantajien tulevaisuusverstaan avulla. Yhtenä menetelmänä käytetään opis-kelijoiden ja alumnien tuottamia tulevaisuuskertomuksia mahdollisista tu-levaisuuksista. Lopuksi yhdistetään assistenttiverstaan ja työantajaverstaan eri-laiset osaamisvisiot ns. Delfoi-menetelmää hyödyntäen.

Vuoden 2005 opetussuunnitelman ja 2010 käyttöön otettavan opetus-suunnitelman väliin ajoittui strategisesti merkittävä päätös nostaa kiina yhdeksikielivaihtoehdoksi koulutusohjelmaan. HAAGA-HELIA on ainoa korkea-koulu Suomessa, jossa alkaa laaja liikekielipainotteinen kiinan opetus. Kiinankielen osaamistarpeesta laadittiin erillinen osaamistarvekartoitus (Guo 2008).

��� Resurssien hallinta arviointi ja kehittäminen (raha osaamispääomaja infrastruktuuri)

Vaikka assistenttikoulutusta toteutetaan alhaisella liiketalouden yksikköhinnal-la, ovat koulutusohjelman iso koko ja synergiamahdollisuudet englanninkieli-sen koulutusohjelman kanssa mahdollistaneet laajan vaihtoehtoisten opinto-jen tarjonnan. Opiskelijat valitsevat vähintään kolme kieltä seitsemästä vaih-toehdosta (ruotsi, englanti, saksa, ranska, venäjä, espanja ja kiina). Kussakin kie-lessä pakollisten opintojen osuus on 17 op. Lisäksi on tarjolla vapaasti valitta-via opintoja kaikissa kielissä. Opiskelijat voivat erikoistua yhteen seuraavista:organisaatiot ja johtaminen, laskentatoimi, oikeus, viestintä, markkinointi taitietoasiantuntijuus. Suosituimpia erikoistumisalueita ovat olleet organisaatiotja johtaminen (18 käynnistyvää opinnäytetyötä keväällä 2008), markkinointi(16 käynnistyvää opinnäytetyötä) sekä viestintä (13 käynnistyvää opinnäyte-työtä). Taloudellinen toiminta on ollut ylijäämäistä ja mahdollistanut mm. ve-näjän opetuksen tarjonnan katkeamattomana, vaikkei venäjän opiskelijoistamuodostu normaalin kokoista opetusryhmää. Venäjän opetus nähdään kuiten-kin koulutusohjelman yhteiskunnallisen tehtävän kannalta välttämättömänä.

Taloudelliseen tulokseen pyritään vaikuttamaan vähentämällä keskeyttä-misiä oikein tehtyjen opiskelijavalintojen avulla. Opiskelijavalinnan soveltu-vuusarviointi uudistettiin vuonna 2006. Psykologisen profiloinnin pohjaksi

��

tutkittiin ammatissa menestyneitä assistentteja ja opinnoissaan menestyneitäopiskelijoita. Opiskelijavalinnan seurantatutkimus on meneillään keväällä2008.

Keväällä 2008 johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmaryhmäänkuuluu 19 päätoimista ja 4 sivutoimista opettajaa. Päätoimisista 95 prosentillaon muodollinen opettajanpätevyys. Opettajista viisi on tutkijakoulutettuja, li-säksi yksi opettaja valmistuu lisensiaatiksi vuonna 2008. Opettajien osaamis-pääoman kehittämistä tehdään HAAGA-HELIAn osaamisstrategian mukaises-ti. Keskeisinä kehittämisalueina ovat tulevaa ennakoiva työelämäosaaminen,tutkiva ja kehittävä oppiminen sekä laaja-alainen kv-osaaminen. Päätoimisilleopettajille on varattu vuosisuunnitelmassa 100 tuntia itsensä kehittämiseen.Kehittämissuunnitelmasta sovitaan vuosittain kehityskeskustelussa esimiehenkanssa. Yksikön opettajille järjestetään säännöllisesti myös yhteistä pedagogistatäydennyskoulutusta. Teemoina ovat olleet oppimistehtävien arviointi, PBL,projektinhallinta, opintojaksojen integrointi, caset opetuksessa ja dialogisuus.Vuoden 2008 täydennyskoulutus liittyy tutkivaan ja kehittävään oppimiseen.

Opettajilla on myös mahdollisuus työssäoppimisjaksoihin. Systemaattisenosaamisen lisäksi koulutusohjelmassa halutaan panostaa oppimista edistäväänkulttuuriin. Knightin ja Trowlerin (2005) mukaan laitoksen kulttuurilla onmerkittävä vaikutus siihen, haluavatko opettajat edistää oppimista ja opettaaparemmin. Pakonomaiset kehitystoimenpiteet aiheuttavat näennäistottelemi-sen riskin, jolloin todellinen muutos estyy. Johdon assistenttityön ja kieltenkoulutusohjelmaan kuuluvat opettajat pitävät ryhmäänsä toimivampana kuinammattikorkeakoulussa keskimäärin (ilmapiiritutkimuksen keskiarvo 4,7, as-teikko 1–6) sekä kokevat kehityskeskustelut (keskiarvo 4,4) ja esimiestyön(keskiarvo 5,2) omaa työtänsä tukevana. Esimiestyö onkin merkittävää myösRamsden et al. (2007) tutkimustulosten valossa. Heidän tutkimuksissaan löy-dettiin yhteys opiskelijan kokeman laadun ja opettajan kokeman esimiestyönvälillä.

Johdon assistenttikoulutusohjelmien opiskelijoilla on oma ainejärjestöHSOY ry, joka kuuluu HAAGA-HELIAn opiskelijakunta Helgaan. Käytän-nön yhteistyömuotoja ovat mm. valintakokeisiin osallistujien ja uusien opis-kelijoiden neuvonta. Koulutusohjelman opiskelijoiden käytössä olevia tiloja,laitteita ja muita palveluita käsitellään kohdassa 2.5 Oppimisympäristö.

��� Opetussuunnitelman laatimisprosessi ja kehittämiskäytännöt(opiskelijat ja muut sidosryhmät)

Vuonna 2005 voimaan tullut opetussuunnitelma tehtiin niin, että koulutus-ohjelma tuotti ensin yhteisöllisesti pedagogisen strategian, jonka pohjalta laa-dittiin ammatillisen kasvun prosessin kuvaus ja opetussuunnitelma. Käytän-

��

nön työskentely eteni niin, että assistenttikoulutusohjelmien osaamisalueryh-mät (IT-opettajat, kieltenopettajat, viestinnän ja suomen opettajat sekä liike-toiminnan opettajat) työstivät asiaa omissa ryhmissään. Osaamisalueiden vetä-jät edustivat ryhmiään opetussuunnitelmaryhmässä, jossa oli yksikön johtajanja koulutusohjelmavetäjien lisäksi myös opiskelijoita. Opetussuunnitelmapro-jektilla oli lisäksi ohjausryhmä, jossa oli sekä neuvottelukunnan nimeämiä työ-elämän edustajia että pedagoginen konsultti. Opintojaksopalautteiden ja kuor-mittavuusseurantatietojen pohjalta on tehty opintojaksokohtaisia tarkistuksia.Koulutusohjelman kokonaisarviointi tehdään syksyllä 2008. Työelämäpalaut-teiden pohjalta voidaan kuitenkin jo nyt sanoa, että ainakin yritystilaisuuk-sien järjestäminen ja sähköinen arkistointi ovat olleet oikein valittuja uudis-tuksia.

HAAGA-HELIAn kaikki opetussuunnitelmat harmonisoidaan niin, ettävuoteen 2010 mennessä niiden rakenteiden vertailu on mahdollista. Myösjohdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelman opetussuunnitelma uudis-tuu keväällä 2010. Opetussuunnitelmatyön etenemistä määrittävät HAAGA-HELIAn pedagoginen strategia ja sen pohjalta laadittu yhteinen kriteeristöhaagahelialaisille opetussuunnitelmille.

��� Oppimisprosessi ja sen ohjaus

Opiskelijan ammatillisen kasvun prosessi etenee taulukon 3 mukaisesti.

Taulukko �� Opiskelijan ammatillisen kasvun prosessi (HAAGA�HELIA �)

Verkosto-osaamisen vuosi Opiskelija- hahmottaa assistentin roolin ja verkoston merkityksen organisaatiossa- tutustuu suomalaisiin ja eurooppalaisiin assistenttijärjestöihin ja tapaa

heidän edustajiaan- oppii suomenkielisen viestinnän ja kolmen vieraan kielen perustaidot

ja ymmärtää kulttuuritietouden merkityksen verkostoitumisessa- hankkii verkostoitumisen edellyttämät tietotekniikan, tiedonhaun ja

asiakirjahallinnan perustaidot- oppii aktiivisesti seuraamaan yhteiskunnallista keskustelua.

Organisointiosaamisen vuosi Opiskelija- oppii soveltamaan teoriatietoa käytännön toiminnan, moni-

kulttuurisen kirjallisen ja suullisen viestinnän, yritystoiminnan jajulkisyhteisöjen näkökulmasta.

Työharjoittelu Opiskelija- osaa siirtää oppimansa teoriat käytännön toiminnaksi

Prosessiosaamisen vuosi Opiskelija- pystyy analysoimaan ja mallintamaan sekä käyttämään hyväksi

tiedonjalostamistaitoaan tekemällä ohjatusti työelämää palvelevanopinnäytteen pääaineensa alalta

- pystyy toimimaan vieraskielisessä toimintaympäristössä.

��

Opiskelijan ammatillisen kasvun reflektointia tukevat joko ryhmäkohtai-sen mentorin tai koulutusohjelman opinto-ohjaajan kanssa käytävät HOPS-keskustelut vuosittain. Opiskelija kerää ammatillisen kasvunsa vaiheista säh-köisen portfolion.

��� Oppimisympäristöt

HAAGA-HELIA ja sen Pasilan kampus tarjoavat opiskelulle laadukkaat jamodernit puitteet. Pasilassa on kaksi kielistudiota sekä ryhmä- ja projektityös-kentelytiloja opiskelijoita varten, 1413 työasemaa ja 40 palvelinta. Opiskeli-joiden vapaakäyttötiloissa työasemia on 148. Käyttöjärjestelmän muutos Win-dows XP:stä Windows Vistaan tehdään kesällä 2008. HAAGA-HELIAlla onmyös ekstranet-palvelu opiskelijoille. Kaikissa Pasilan kampuksen luokissa onopetuskäyttöön tietokone ja videotykki, 68 opetustilassa on käytössä doku-menttikamera ja 50 luokassa VHS-DVD. Verkkoopiskeluun on tarjollaMoodle- ja Blackboard-oppimisympäristöt. Koulutusohjelman opiskelijatkäyttävät Microsoft Office -ohjelmien lisäksi Photoshop-, DreamWeaver- jaSharePoint-ohjelmistoja. Syksyllä 2008 kaikkien assistenttiopiskelijoiden pa-kolliseen opetusohjelmaan sisältyy virtuaalikokousten järjestäminen, jolloinopiskelijoiden käytössä on ConnectPro-videoneuvottelujärjestelmä. Koulutus-ohjelman opintojaksojen oppimistehtävien, projektien ja ekskursioiden avullaulotetaan oppimisympäristö Pasilan kampuksen ulkopuolelle.

Pasilan kirjastossa on asiakkaiden käytössä 45 työasemaa, ryhmätyöhuo-neita, hiljaisen työskentelyn tila sekä lehtilukusali. Verkkokirjasto tarjoaa asi-akkaille mahdollisuuden kirjaston palveluiden käyttöön vuorokauden ympä-ri. Painetut kokoelmat sisältävät n. 116 000 nidettä. Kirjastolla on käytössään56 ostettua tietokantaa 53 119 e-kirjaa sekä 9259 elektronista lehteä. Elektro-niset aineistot ovat käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta etäyhteydenkautta.

Pasilan kampus tarjoaa opiskelijoille hyvin monikulttuurisen työskente-ly-ympäristön. Keväällä 2008 Pasilassa on 466 ulkomaalaista tutkinto-opiske-lijaa ja 86 vaihto-opiskelijaa, jotka edustavat 73:a eri kansallisuutta.

��� Laadunhallintamenettelyt

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun laatutyö on esitetty kuvassa Laatutyö4. Toiminnanohjaus ja laatujärjestelmä perustuvat Balanced Scorecard jaEFQM -kombinaatioon. Uuden ammattikorkeakoulun prosessien muokkaa-minen ja kuvaaminen edeltävien ammattikorkeakoulujen hyviä käytänteitähyödyntäen sekä laadunmittaus-/palautejärjestelmien kehitystyö ovat inten-siivisesti työn alla. Tavoitteena on päästä rakennusvaiheen jälkeen normaaliin

��

laadunhallintatyöhön vuoteen 2010 mennessä, jolloin HAAGA-HELIA osal-listuu Korkeakoulujen arviointineuvoston auditointiin.

Kuva �� HAAGA�HELIAn laadunhallinta

Assistenttikoulutuksen laatutyöhön osallistuvat aktiivisesti myös neuvottelu-kunta ja opiskelijat. Laatuassit-ryhmään valitaan opiskelijoita 2. lukukaudestaeteenpäin. Ryhmän toiminnan tavoitteeksi on asetettu oppimisen edistämi-nen ja oppimisen esteiden poistaminen. Laatuassit paitsi tuovat omilta ryh-miltään tietoja lukukausikokonaisuuksien toteutumisesta myös osallistuvatmonella muulla tavalla kehitystyöhön. He ovat mm. laatineet ohjeet opiskeli-joille käyttäytymisestä ja herättäneet yleistä keskustelua opiskelurauhasta jamyöhästelystä, toteuttaneet lukukauden opintojen kuormittavuusseurannansekä osallistuneet koulutusohjelman itsearviointiin ja tämän laatuyksikköha-kemuksen valmisteluun. Ensimmäisen lukukauden opiskelijoiden kokemuk-set kerätään henkilökohtaisten opiskelijatuutoreiden kautta opiskelijoiden en-simmäisten kuukausien aikana. Näin saadaan tietoa sisääntulovaiheen onnis-tumisista ja mahdollisista ongelmista.

Laatutyö

HH:n missio, visio jaarvot

HH:noppimisnäkemys japedagoginenstrategia; OPS

Prosessikuvaukset(laatukäsikirja)

Työohjeet ja muutasiakirjat

Tuloskortit

TaTu

TilastotiedotEsim. OPALA, AMKOTA

Palautejärjestelmä•Asiakaspalaute (opiskelijat)•Sisäinen palaute•Ulkoinen palaute

Auditoinnit•Sisäinen•Ulkoinen (mm. KKA)

Suunnittelukokoukset

Kehityskeskustelut

OPS-työskentely

Koulutusjohdontoimenpiteet

Kehittämispäivät jakehittämistilaisuudet

Benchmarking japarhaat käytänteet

Suunnittelukokoukset

Henkilökunnankehittäytyminen

Laadun määrittäminen Laadun todentaminen Laadun kehittäminen▼

▲Plan Do Check Act

��

Opiskelijan mieltäminen yhteistyökumppaniksi on vaikuttanut suurestisiihen, miten perustehtävää lähestytään koulutusohjelmassa. Palautejärjestel-män tulee mitata oppimisen edistämistä, ei ”asiakastyytyväisyyttä”. Tämän pe-rusteella rakennettiinkin johdon assistenttikoulutusohjelmassa opinnäytetyönpalauteprosessi (Taimio & Salmi 2005), jossa opiskelija ei arvioi sitä, miten hy-vin ohjaaja osaa substanssin tai miten hyvin hän osaa ohjata, vaan nimen-omaan sitä, miten ohjaajan antama tuki edisti hänen omaa oppimisprosessiaan(Karjalainen 2005). Koulutusohjelman oma laatutyö kiteytyykin keskusteluk-si oppimisesta eri foorumeilla. Indikaattorit antavat suuntaa trendistä, muttalaatutyön todellinen tarkoitus koulutusohjelmassa on lisätä ja kehittää keskus-telua oppimisesta ja ammatillisesta kasvusta.

B TuloksetB TuloksetB TuloksetB TuloksetB Tulokset

� Koulutusyksikön toiminnan tulokset suhteessa sille asetettuihintavoitteisiin

��� Opiskelijoihin liittyvät tulokset

Taulukko �� Valmistuneet Taulukko �� Opintojaksopalautteenyleisarvosana

Taulukko �� Virtuaaliopetussuoritukset Taulukko �� Hakijat

���������� ���������� ����������

Nuoret 89 89 92Aikuiset (sisäänotto 67 30 8päättyi v. 2003)Yhteensä 156 119 100Tavoite 130 118

���������� ���������� ����������

Keskiarvo 3,8 3,8 3,8Tavoite 3,8 3,9 3,8(Asteikko 1–5)

���������� ���������� ����������

Suoritetut opintopisteetverkkoopetuksessa 856 845,5 1086

���������� ���������� ����������

Ensisijaiset hakijat/aloituspaikat 584/136 713/136 704/136Kaikki hakija/aloituspaikka 14 13 11Tavoite 12 11

��

��� Työelämään liittyvät tulokset

Taulukko � Nuorten tutkintokoulutuksesta valmistuneidenpääasiallinen toiminta vuoden �� lopussa

��� Henkilöstöön liittyvät tulokset

Taulukko �� Ilmapiirimittaus

��� Taloudelliseen suorituskykyyn liittyvät tulokset

Taulukko �� Kustannukset

��� Kansainvälistymiseen liittyvät tulokset

Taulukko ��� Kansainvälinen vaihto

���������� ���������� ����������(n���)(n���)(n���)(n���)(n���) (n����)(n����)(n����)(n����)(n����) (n���)(n���)(n���)(n���)(n���)

Palkansaaja 77,70 % 86,10 % 88,50 %Yrittäjä 1 % 0 % 0 %Työtön 4,90 % 1,60 % 4,60 %Opiskelija 8,70 % 5,70 % 4,60 %Muu 7,80 % 6,60 % 2,30 %

Koulutus�Koulutus�Koulutus�Koulutus�Koulutus� HAAGA�HAAGA�HAAGA�HAAGA�HAAGA�ohjelmaohjelmaohjelmaohjelmaohjelma HELIAn kaHELIAn kaHELIAn kaHELIAn kaHELIAn ka

Työryhmän ilmapiiri ja toimivuus 4,7 4,5Esimiestyö 5,2 4,4Kehityskeskustelut 4,4 3,9Työmotivaatio 4,9 4,8Työssä jaksaminen ja hyvinvointi 4,6 4,1Osaaminen ja ammattitaito 4,5 4,1

(Asteikko 1–6)

���������� ���������� ����������

Kustannukset 103 e 131 e 126 e/opintopisteKustannukset 15 487 e 23 440 e 27 989 e/tutkinto

���������� ���������� ����������

Opiskelijavaihto 41 36 34Tavoite 30 40Ulkomainen työ- 13 8 10harjoitteluOpettajien 2 2 7ulkomaanjaksot

��

��� Aluekehitystehtävään liittyvät tulokset

Taulukko ��� Valmistuneiden sijoittuminen pääkaupunkiseudulle

�����

Vuosina 2005 – 2007 pääkaupunkiseudulle tutkintokoulutuksesta 90työllistyneet (lähde: OPALA-kyselyyn vastanneet n=243)Työyhteisöviestijän erikoistumisopinnoista sekä Tiedonhankinnan 93ja -hallinnan erikoistumisopinnoista 2005–2007 valmistuneidentyöpaikka pääkaupunkiseudulla(lähde: HAAGA-HELIAn opiskelijarekisteri n=85)

Lähteet

Ammattikorkeakoulut Bolognan tiellä 2007. Ammattikorkeakoulujen osallistumineneurooppalaiseen korkeakoulualueeseen. Projektin loppuraportti. Arene. Helsinki.

Arvinen, E.-K. & Isoluoma, T. (toim.) 2004. Tyylikkäästi tuloksiin – mallikirjeet. Helianjulkaisusarja A:14. Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu. Helsinki.

Berdichevskij, A. 2007. Lestnitsa Steps. Living Russia for businessmen travelling to Russiafor the First time. Haaga-Helia University of Applied Sciences. Helsinki.

Binder, T., Kärnä E., Métivier, C., Miestamo, R., Salenius, P., Savinainen, P., Solonen, S.,Taimio, A., Åberg, K. 2006. Liikeviestinnän käsikirja – viestit vaihtoon 7 kielellä.Edita. Helsinki.

Dialogi 2008. Teoksessa. A. Töytäri-Nyrhinen (toim.) Tanssii ammattikorkeakoulujenkanssa. Haaga-Helia puheenvuoroja 3/2008. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.Helsinki, s. 92–93.

Guo, H. 2008. Mitä tapahtuu, kun lohikäärmeelle lisätään silmät? Kiinan kielen taitoisensuomalaisen assistentin koulutukselle asetettavat vaatimukset. Haaga-Helia puheen-vuoroja 2/2008. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Helsinki

HAAGA-HELIA 2008. Johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelma – yleisinfor-maatioita. Luettu 26.3.2008 http://www.haaga-helia.fi/fi/koulutus/amk-tutkinto/johdon-assistenttityonja-kielten-ko/yleisinformaatiota

Haasio, A. 2008 (tulossa). Assistentin ja sihteerin tiedonhankinnan opasJuholin, E. 2007. Työyhteisöviestinnän uusi agenda (Työyhteisöviestintä TYVI 2010

Raportti II. HAAGA-HELIA Kehittämisraportteja 1/2007. HAAGA-HELIAammattikorkeakoulu: Helsinki.

Juholin, E. 2008 (tulossa). Viestinnän vallankumous – Löydä uusi työyhteisöviestintä.WSOYpro.

Junkkari, T.; Koppatz, A., Ronkainen, P., Sandelin, R., Soisalon-Soininen, T., Viitasalo, K.,Vuori, J. 2006. Ideoita ja malleja korkeakouluista: Helsingin liiketalouden ammatti-korkeakoulu.

Teoksessa H. Alaniska (toim.) Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa. Korkeakoulujenarviointineuvoston julkaisuja 16:2006. Korkeakoulujen arviointineuvosto. Helsinki.

Juvonen, R. 2000. Sihteerien ja assistenttien ammattitaitovaatimukset. Koulutuksen jatyöelämän kohtaaminen. Julkaisematon raportti. Helia.

Karjalainen, A. 2005. Koulutuksen laatujärjestelmän perusteet. Artikkelijulkaisu29.8.2005. Oulun yliopisto. Opetuksen kehittämisyksikkö.

�

Kauppi, A 2003. Ammattikorkeakoulujen koulutuksen kehityslinjoja. Teoksessa A. Kauppi& T. Huttula (toim.). Laatua ammattikorkeakouluihin. Korkeakoulujen arviointi-neuvoston julkaisuja 7:2003. Edita. Helsinki.

Knight, P. T. & Trowler, P. R. 2005. Department-level Cultures and the Improvement ofLearning and Teaching. Studies in Higher Education, Vol. 25. No. 1, p. 69–83.

Pirhonen, J. 1997. Sihteerin työ ja työelämän tarpeet. Teoksessa: M. Kärki (toim.). 60-luvun sihteeristä 2000-luvun assistentiksi. HSO-koulutuksen kiitorata. HelsinginSihteeriopisto v. 1967–1997. Helsingin Sihteeriopiston kannatusyhdistys ry. Helsin-ki. S. 61–62.

Taimio, H. Salmi, M.-M. 2005. Opinnäytetyöllä onneen. Helian julkaisusarja A:22. Helia.Helsinki.

Ramsden, P., Prosser, M., Trigwell, K. & Martin, E. 2007. University teachers’ experiencesof academic leadership and their approaches to teaching. Learning and InstructionVol. 17, No. 2, p. 140–155.

Surakka, T. (toim.) 2006. Työyhteisön palaverit – yhdessä tavoitteisiin. Edita. Helsinki.Söderqvist, M. (toim.) 2004. Tyylikkäästi tuloksiin: englannin-, ranskan-, ruotsin-, saksan-,

suomen- ja venäjänkielisen kirjallisen liikeviestinnän merkitys, nykytila ja visio.Helian julkaisusarja A:13. Helia. Helsinki.

Tuorinsuo-Byman, S. 2008 (tulossa). European Management Assistants – Work, Challen-ges and the Future.

��� Arviointiryhmän palaute

HAAGA-HELIA-ammattikorkeakoulun johdon assistentin koulutusohjelmanoudattaa HAAGA-HELIAn strategiaa. Opiskelijat työllistyvät erittäin hyvinja työnantajien palaute valmistuneitten osaamisesta on erinomaista. Johdon as-sistentit hallitsevat ne tehtävät ja osaamisen, joita heiltä odotetaan. Vasta-valmistuneitten palkkataso on hyvä. Tiivis yhteys työelämään auttaa kehittä-mään opetusta jatkuvasti työelämän vaatimusten mukaan. Opiskelijat ovat itsetyytyväisiä saamaansa oppiin ja sen tarjoamiin työmahdollisuuksiin.

HAAGA-HELIAn selkeä johtamismalli ja konkreettiset tavoitteet heijas-tuvat myös johdon assistentin koulutusohjelman opetuksessa ja opetuksen si-sällössä. Tuloskorttiohjaukseen sisältyy esimerkiksi lukumääräinen hanketavoi-te. Johdon assistentin ohjelma perustuu pääosin tutkivaan ja kehittävään op-pimiseen. Opiskelijat suorittavat ison osan oppimistaan hankkeissa ja työelä-mälähtöisesti. Hankkeissa opiskelijat mm. tekevät tutkimusta, jota voidaanhyödyntää opetuksessa.

Opettajia kannustetaan tuottamaan uutta opetusmateriaalia ja kirjoitta-maan omalta alaltaan kirjoja, joissa voidaan hyödyntää opiskelijoiden kerää-mää tietoa. Kirjallisuus on myös ulospäin hyvä osoitus ammattikorkeakoulunosaamisesta ja osaamisen tuottamisesta; se rakentaa HAAGA-HELIAnbrändiä. Koulutusyksikön tuottama kirjallisuus on myös työelämän kannaltarelevanttia.

��

HAAGA-HELIAn selkeä johtamismalli toteutuu koulutusohjelmassamyös käytännön tasolla ja se on havaittavissa hyvissä henkilöstötuloksissa jailmapiirissä. Opettajien osaamisen kehittämiseen panostetaan poikkeuksellisenpaljon. Jokainen opettaja voi käyttää vuodessa 100 tuntia osaamisensa kehit-tämiseen. Näistä 60 tuntia pitää raportoida, mutta 40 tuntia kukin voi käyttääitse parhaaksi katsomaansa oppimiseen. Tämän lisäksi pedagogiseen täyden-nyskoulutukseen voidaan vielä käyttää 100 tuntia vuodessa. Osa opettajistatoimii myös korkeakoulujen ulkopuolisessa työelämässä asiantuntijoina.

Koulutusohjelmalla on monipuolista yhteistyötä pitkäaikaisten työelämä-kumppanien kanssa. Työelämäyhteyksiä tuetaan ja hyödynnetään opetuksenkehittämisessä. Työelämän edustajien muodostamat työelämäkummit tuovatopetukseen säännöllisesti käytännön väriä. Kummitoiminta perustuu yhteis-työsopimukseen alan ammattijärjestön ja HAAGA-HELIAn kesken. Neuvot-telukunta kokoontuu viisi kertaa vuodessa ja osallistuu aktiivisesti opetuksenkehittämiseen. Neuvottelukunta eli työelämän edustajat osallistuivat myös tu-levaisuusverstaaseen, jossa ennakoidaan asiantuntija-assistentin tulevaisuudenosaamisvaatimuksia. HAAGA-HELIAssa kehitetään myös tulevaisuuden ho-tellia ja tulevaisuuden toimistoa, joissa voidaan tunnistaa tulevia toimintata-poja ja osaamistarpeita. Valmistuneisiin pidetään yhteyttä ja he käyvät kerto-massa entisessä opinahjossaan assistentin käytännön työstä.

HAAGA-HELIAlla ja koulutusohjelmalla on tarjolla työelämän kehittä-miseksi perustutkintotavoitteisen koulutuksen lisäksi myös muita koulutuspal-veluja, esimerkiksi erikoistumisopintoja, avoimen ammattikorkeakoulun jatäydennyskoulutuksen sekä ylemmän ammattikorkeakoulun tarjontaa. Myöstämän tarjonnan sisältöjen rakentamisessa on toimiva työelämäyhteistyö pe-rustana.

HAAGA-HELIAn ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä olivielä rakennusvaiheessa. Koulutusohjelmalla oli kuitenkin käytössä omialaadunvarmistusmenettelyjä. Laatujärjestelmän rakentamistyössä tulee ratkais-tavaksi koko ammattikorkeakoulun ja yksittäisen koulutusohjelman laadun-varmistusjärjestelmän ja laadunvarmistusmenettelyjen suhde. Laatuassi-toimin-ta auttaa kehittämään päivittäistä toimintaa. Laatuassi on kullakin luokalla toi-miva opiskelijoiden yhdyshenkilö, jonka tehtävä on välittää opiskelijoiden tar-peita ja ajatuksia ammattikorkeakoululle. Laatuassit suunnittelevat yhdessä toi-minnan parannustoimia. He ovat myös laatineet käyttäytymissäännöt opiske-lijoille.

Johdon assistentin koulutusohjelma perustuu entiseen HSO-sihteerinkoulutusohjelmaan. Käytännön työ on myös johdon osalta muuttumassa jat-kuvasti itsenäisemmäksi ja omatoimisemmaksi. Nykyistä enemmän tulisi

�

miettiä, millaiseksi johdon tukihenkilönä toimivan assistentin työ muodos-tuu ja miten yritysten toimintojen ulkoistuskehitys tulee vaikuttamaan johdonassistentin tehtäviin. Mikä tulee olemaan assistentin rooli ja tarvittavat kom-petenssit virtualisoituvassa ja verkottuvassa työelämässä?

Valmistuvien työllisyysaste on korkea. Epäselväksi jäi, miten koulutus-ohjelmassa toteutetaan yrittäjyyskasvatusta ja rohkaistaan opiskelijoiden yrit-täjäksi ryhtymistä. Koulutusohjelmassa olisikin hyvä jatkossa panostaa myösyrittäjyyden vahvistumiseen.

Suurin osa opiskelijoista käy opintojen ohessa töissä. Työssä oppimista oli-si hyvä nivoa nykyistä paremmin opetukseen ja ammattikorkeakoulussa oppi-miseen. Se voisi vähentää myös keskeyttäneiden määrää. Toisaalta opetuksentasoa kuvataan sillä, että opiskelijat osaavat mallintaa toimintaa ja tilanteita.Mallintamista voisi sisällyttää ehkä nykyistä enemmän myös opetukseen. Li-säksi opintojen kuormittavuuden systemaattista seurantaa tulisi kehittää. Ope-tustarjonnan aikatauluttamista opiskeluvuoteen tulisi pohtia uudelleen juuritasaisemman kuormittavuuden näkökulmasta.

Johdon assistentin koulutusohjelman ainutlaatuisuus ja pitkät perinteetvoivat helposti sokaista sen haasteilta ja kehittymistarpeilta. Koulutusohjelmankannattaisi etsiä kotimaasta tai ulkomailta sopivia kumppaneita, joiden kanssasäännöllistä tulostietojen vertailua, vaihtoa ja benchmarkingia olisi mahdollis-ta toteuttaa. Jatkossa olisi lisäksi eduksi laajentaa yhteistyökumppanien verkos-toa, jotta koulutusohjelma pystyisi uudistumaan paremmin yhteiskunnassa ta-pahtuvien muutosten mukaan.

Loppuyhteenvetona voidaan todeta, että HAAGA-HELIAn johdon as-sistenttityön ja kielten koulutusohjelman pedagoginen osaaminen on vahvaaja toiminta on hyvin johdettua. Yksikössä tehdään erinomaista ennakointityötäja henkilökunnan ammatillinen osaaminen on hyvin korkealaatuista ja sitä ke-hitetään jatkuvasti. Myös opiskelijoiden osaaminen vastaa erittäin hyvin työ-elämän tarpeita. Koulutuksen sisältöjä kehitetään systemaattisesti ja jäntevästi.Työelämä on hyvin vahvasti läsnä koulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa,arvioinnissa ja kehittämisessä.

��

��� Laurea�ammattikorkeakoulu turvallisuusalan koulutusyksikkö

A ToimintaA ToimintaA ToimintaA ToimintaA Toiminta

� Koulutusyksikön toiminnan kuvaus ja nivoutuminenammattikorkeakoulun strategiaan sekä keskeisiin pedagogisiinlinjauksiin

Laurea aloitti yksityiseen turvallisuuteen suuntautuvan liiketalouden trade-nomikoulutuksen vuonna 1998. Koko alan osaamista kehitetään yhdessä yri-tys-, työelämän asiantuntijoiden ja turvallisuusviranomaisten kanssa opetus-,aluekehitys- ja t&k-tehtävässä Laurean kolmen päästrategian mukaisesti (Pe-dagoginen strategia 2002; 2007, Aluekehitysstrategia 2002; 2005, T&K-strate-gia 2004). Koulutusyksikön kehittämisen taustalla oli vuonna 1996 julkaistuTT:n (nyk. EK) yritysturvallisuuden neuvottelukunnan mietintö turvallisuus-alan koulutuksen kehittämiseksi. Tradenomin tutkintoon johtavan turvalli-suusalan koulutusohjelman rinnalle ovat syntyneet osaamista laajentavat tie-toturvallisuuden, riskienhallinnan ja kansainvälisen turvallisuusjohtamisen eri-koistumisopinnot. Syksyllä 2008 alkaa turvallisuusosaamisen ylemmän ammat-tikorkeakoulututkinnon koulutusohjelma. Oppimiseen kytkeytyvä t&k-toi-minta on vahvistanut koulutusyksikön aluevaikuttavuutta.

Koulutusyksikkö on ollut myötävaikuttamassa toisen asteen koulutuksenperustutkintojen syntymiseen ja kehittämiseen sekä toiminut asiantuntijanaalan ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen kehittämisessä. Se onkonsultoinut niin kotimaisten ammattikorkeakoulujen kehittämishankkeitakuin ruotsalaisten korkeakoulujen turvallisuuskoulutuksen kehittämistä sekävaikuttanut alan käsitteistön muodostumiseen.

Laurea toimii kolmessa alueyksikössä ja niissä toimivissa kampuksissa.Aluepohjainen organisaatiomalli mahdollistaa luontaisen monialaisuuden javaikuttavan aluekehitystyön vaativalla metropolialueella. Turvallisuusalan kou-lutusyksikkö toimii Espoon Leppävaaran kampuksella. Osaamisen synergianäkyy poikkeuksellisena palveluliiketoimintaosaamisen keskittymänä, joka yh-distää kampuksen turvallisuusalan, liiketalouden, tietojenkäsittelyn ja matkai-lu- ja ravitsemisalan. Ne muodostavat yhtenäisen yksikön, jolla on yhteisettoimintaperiaatteet, yhteinen opettajakunta, yksi budjetti ja yksi johtaja ala-kohtaisen johtamismallin asemasta. Leppävaaran 2245 opiskelijaa, 58 lehtoriaja 12 yliopettajaa muodostavat pienen ammattikorkeakoulun kokoisen osaa-mispohjan, josta voidaan löytää syvällistä osaamista erikoistuneisiinkin tehtä-viin.

��

Turvallisuusalan koulutusyksikössä opiskelee tällä hetkellä 125 nuorta ja89 aikuista tradenomin tutkinnossa ja 31 opiskelijaa kansainvälisen turvalli-suusjohtamisen erikoistumisopinnoissa. Koulutusyksikön turvatiimin muodos-taa neljä yliopettajaa (kaksi tohtoria, kaksi lisensiaattia) ja neljä lehtoria (yksilisensiaatti, kolme maisteria). Opettajakunta muodostaa turvallisuusosaamisenkeskittymän, jolla on aktiivinen rooli turvallisuusalan kehittämisessä myösLaurean ulkopuolella. Lähes koko opettajakunta toimii myös kampuksen mui-den alojen opettajina, mutta turvatiimin jäseninä he käyttävät kehityspanok-sestaan pääosan turvallisuusosaamisen kehittämiseen.

Strateginen tahtotila ohjaa ja virittää Laurean toimintaa. Vuoden 2010tahtotila on pääosin saavutettu. Laurean uutena tahtotilana vuodelle 2015 onolla kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityk-sen ammattikorkeakoulu. Tulevaisuuden osaaminen sisältää strategisen suun-tautumisen palveluinnovaatioihin ja arvoverkostoihin, työelämän kehittämistäedistävän oppimisen ja tutkimus- ja kehitystyön yhdistävän toimintamallin(LbD) sekä kansainvälisesti tunnustetun ja tuloksellisen tutkimus-ja kehitys-työn. Learning by Developing (LbD) on Laurean pedagogisen ajattelun ydin(Pedagoginen strategia 2007). Laurean strateginen valinta on integroida am-mattikorkeakoulun kolme tehtävää. Laurea on metropolialueen keskeisiä alue-kehitystoimijoita ja aluekehitystehtävä kattaa koko koulutustehtävän. Turval-lisuusosaaminen on yksi nopeimmin kasvavista osaamisaloista. Koulutusyksi-kön tulokset ja vaikuttavuus arvioidaan Laurean strategian toteuttamissuun-nitelmassa asetettuja tavoitteita vasten.

��� Ydinosaaminen

Ydinosaaminen määritellään koulutusyksikön, opiskelijan ja henkilöstönnäkökulmasta. Samoin kuvataan turvallisuusosaamisen uusiutumisrakenne.Laurean tahtotilan mukaisesti turvallisuusalan koulutusyksikön ydinosaa-mista on kyky luoda, uudistaa ja kehittää tulevaisuuden turvallisuusosaamistahyödyntäen Laureassa kehitettyä Learning by Developing -toimintamallia sekäkehittää palveluinnovaatioita. Tahtotilaa ilmentää myös kyky jakaa ja rikastaaturvallisuusosaamista arvoverkostoissa ja metropolialueella.

Turvallisuusala ja sen osaamisalueet olivat pitkään Suomessa huonosti jä-sentyneitä. Laurean luomaa kuvausta turvallisuusalasta ja -osaamisesta käyte-tään alalla yleisesti, ja sitä on käytetty osaamisalueen lainsäädäntötyön perus-teluissa. Osaamisen levittämiseksi koulutusyksikkö osallistui 2006 kansalliseenAmmattikorkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulutusaluee-seen ECTS-projektiin. Koulutusyksikkö tuotti turvallisuusalan koulutusohjel-man koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit. Opiskelijoiden ydinosaami-sia ovat riskienhallinta-, liiketoiminta-, henkilöturvallisuus-, tietoturvallisuus-

��

ja turvallisuusjohtamisosaaminen, sekä toiminnan, toimitilojen ja ympäristönturvallisuusosaaminen. Ydinosaamisten yhteydessä kehitetään Laurean yhteisiäyleisiä kompetensseja: eettinen, reflektio-, globalisaatio-, verkosto-ja innovaa-tio-osaaminen. Alla on kuvattu turvallisuusalan koulutusohjelmassasyntyvä osaaminen suhteessa opiskelijan ammatilliseen kasvuun.

3.&4.VUOSI

2.VUOSI

1.VUOSI

T

U

T

K

I

V

A

&

K

E

H

I

T

T

Ä

V

Ä

T

Y

Ö

O

T

E

Turvallisuusasiantuntija

▼

Tutkiva ja kehittävätoiminta palvelu-kehityksessä

Turvallisuuden Työelämänhallinta ja tutkiva kehittäminenkehittäminen ja uudistaminen

Opinnäytetyö Johtamis- Turvallisuuden Palveluinno-osaaminen kehittämis- vaatioiden

osaaminen kehittäminen

Liiketoiminta- Soveltava Harjoittelu Turvallisuudenosaaminen tietoturvallisuus- hallintajärjestelmän

osaaminen kehittäminen

Logistisen toimin-Vaikuttavuus Yksilön ja yhteisön nan ja ympäristön Osaamisenja viestintä turvallisuus turvallisuus syventäminenorganisaatiossa

Tietoturvallisuuden Fyysinen turvalli-Vastuullinen hallinta suus ja tekniset

Turvallisuusala johtamisosaaminen turvallisuus-ja ammatillinen työyhteisössä järjestelmätkasvu

Omatoiminenvarautuminen javalmiussuunnittelu Alan

ydinosaamisenRiskienarviointi Harjoittelu kehittäminenturvallisuuden Liiketoiminnan Eettinenkehittämisessä suorituskyvyn Henkilö- osaaminen

johtaminen turvallisuuden Innovaatio-Ökad säkerhet i kehittäminen Globalisaatio- osaaminenorganisationer Toimintaympäristö, osaaminen Ammatillisen

klusterit ja Reflektio- kasvunKasvu liiketoimintamallit osaaminen Verkosto- käynnistyminenturvallisuusalan osaaminenasiantuntijaksi

▼

��

Turvallisuusalan asiantuntijan on kyettävä vastaamaan riskien ja uhkiensekä niissä tapahtuvien muutosten aiheuttamiin haasteisiin globaalissa toimin-taympäristössä. Osaaminen ilmenee kykynä toimia suvaitsevaisesti ja eettisestisekä kykynä hyväksyä ja arvostaa erilaisuutta. Jatkuva muutos korostaa toimin-taympäristössä ennakointiin ja varautumiseen liittyvää osaamista. Osaamisenkehittämiseen sitoutuminen ja kyky muuttumiseen ovat vaatimuksia alanasiantuntijalle. Keskeistä työssä on hallita ja kehittää asioita turvallisuuden toi-mintakontekstissa. Turvallisuus on osa yhteiskunnan ja siinä toimivien ihmis-ten ja yhteisöjen hyvinvoinnin turvaamista.

Turvallisen elin- ja toimintaympäristön ylläpitäminen ja kehittäminen ontulevaisuudessa yhä enemmän yhteistyötä, johon tarvitaan sekä viranomaistenettä muiden toimijoiden voimavaroja. Turvallisuusalan asiantuntija osaa luodakumppanuuksia ja toimia kumppanina ja toimia osana rikastavaa yhteisöä mo-nialaisessa ympäristössä. Tällöin kriittistä on tuntea ihmisten käyttäytymiseenliittyviä lainalaisuuksia ja osata viestintää ja vuorovaikutusta. Asiantuntijuus nä-kyy kykynä johtaa organisaatiota valitun strategian suunnassa hyödyntäen yk-silöiden ja yhteisöjen osaamista toiminnan ohjauksessa ja kehittämisessä.

Entistä monimutkaisemmat ja laajemmat toimintaketjut ja logistiset ver-kostot asettavat korostettuja vaatimuksia myös turvallisuudelle. Turvallisuusasi-antuntijan on osattava ennakoida ja ratkaista ihmisiin, toimintaan, toiminta-ympäristöön, logistiikkaan ja tietoturvallisuuteen kohdistuvia uhkia ja kyettä-vä osaltaan minimoimaan uhkien toteutuessa aiheutuvia vahinkoja. Moni-mutkaistuva toimintaympäristö johtaa turvallisuuden normatiivisen sääntelynlisääntymiseen. Turvallisuusasiantuntijan työssä tämä merkitsee kykyä soveltaalisääntyviä säännöksiä eettisesti kestävällä tavalla.

Turvallisuusalan asiantuntija osaa kehittää turvallisuusalaa ja sen yhteisöjäluomalla uutta osaamista käyttäen soveltavan tutkimuksen menetelmiä. Hänosaa määritellä kehittämisen tavoitteita, hankkia, arvioida ja käyttää osaamistakehittämisen suunnassa tuottaen uusia suunnitelmia ja ratkai suja. Hän osaamyös hahmottaa oman toimintansa vaikutuksen toimialueen arvoverkostossaja edistää luovuutta toiminnallaan.

Laurean turvallisuusalan koulutusyksikön henkilöstön ydinosaamistaon 1) turvallisuusosaamisen määrätietoinen kehittäminen, 2) turvallisuuskou-lutuksen määrätietoinen kehittäminen, 3) aktiivinen turvallisuusalan verkos-to-osaaminen, 4) turvallisuusalan toimintaympäristön muutosten seuraaminenja ennakointi sekä 5) nopea reagointi havaittuihin haasteisiin.

Turvallisuusosaamisen uusiutumisen rakenne perustuu henkilöstönkehittämiseen, osaamisen johtamiseen ja soveltavan T&K-toiminnan avulla ta-pahtuvaan turvallisuusalan innovatiiviseen kehittämiseen sekä metropolialueenaluekehitystoimintaan.

��

��� Työelämäkytkös

Laurean strateginen valinta on, että työelämäsuhteet perustuvat pysyviin ra-kenteisiin hajanaisen hanketoiminnan sijaan sekä yhdessä luotuihin kohteelli-suuksiin perinteisen tilaaja–tuottaja-mallin asemesta (Aluekehitysstrategia2005). Kehittämispohjaiseen oppimiseen (LbD) perustuva työelämäkytköstuottaa rakenteen, joka systemaattisesti tuottaa osaamisen siirtoa ja uutta osaa-mista sekä turvallisuusalan koulutusyksikköön että innovaatiojärjestelmään.Koulutusyksikön työelämäyhteydet kattavat koko turvallisuusklusterin.

Työelämäkytköksen muodot ovat 1) laadukas kehittämispohjaisen oppi-minen (LbD), 2) kehittämislaboratoriot ja verkostot, 3) aikuiskoulu-tus ja uuden osaamisen paine, 4) alumnit, 5) työelämän asiantunti-jaopettajat, 6) neuvottelukunnat, 7) ohjelmaperustainen aluekehitysja 8) kansainvälinen työelämäkytkös.

TURVALLISUUSKLUSTERI

VALTION ULKOINENTURVALLISUUS

• ulkopolitiikka & sot.ja siv. maanpuolustus

VALTION SISÄINENTURVALLISUUS

• poliisi, pelastusala,vankeinhoito & rajavartiosto

Vartioimisliiketoiminta TietoturvaTurvaurakointi TurvakonsultointiTurvallisuussuunnittelu TurvallisuusalanTurvallisuusalan tuotteet koulutusVakuutustuotteet Yksityisetsivätoiminta

YRITYSTURVALLISUUS(Security & Safety)

YKSILÖN TURVALLISUUSIhmisten omat toimenpiteet / ostopalvelut

TURVALLISUUS-VIRANOMAISTEN

TOIMINTA

YKSITYINENTURVALLISUUSALA

(LIIKETOIMINTA)• yksityinen

turva-ala• yksityinenpelastus- jasuojeluala

• vakuutusala

YRITYSTEN JAORGANISAATIOIDEN

OMATTURVALLISUUS-TOIMENPITEET

YKSITYISENHENKILÖNTOIMINTA

Koulutus-,tutkimus- jakehittämis-

organisaatiot

Edun-valvonta-

organisaatiot

Rahoittajat:yksityiset ja

julkiset

Ministeriöt,EU

T&K,TOIMINTA-

EDELLYTYKSET

��

Laurean ydinprosessi on laadukkaan kehittämispohjaisen oppimisenprosessi (LbD), joka rakenteena yhdistää työelämän ja oppimisen. Esim. tur-vallisuusalan opinnäytetöistä yli 90 % on hankkeistettuja. Opiskelijat toimies-saan työelämän ja opiskelun rajapinnalla tuovat työelämän kehittämisen koh-teet koulutuksen käyttöön. Kehittämislaboratoriot oppimisympäristöi-nä ovat LbD-toimintamalliin liittyvä erityispiirre (Fränti & Pirinen 2005). Nelaajentavat oppimisen ja hanketoiminnan perinteisen luokkahuoneen ja lu-kujärjestysajattelun ulkopuolelle verkostoihin ja luovat pitkäjänteisen työelä-mäyhteistyön rakenteen. LbD-projektit tuottavat myös opettajille turvallisuus-osaamista ja kehittävät opetusta.

Aikuisopiskelijoiden oppiminen liittyy suoraan oman työn kehittä-misen kontekstiin, mikä luo luontevan uuden osaamisen kehittämisenpaineen. Alumnit uudistavat kotikorkeakouluaan asiantuntijoina ja erikois-tumisopintojen opiskelijoina. Erikoistumisopinnot ovat mahdollistaneet työ-elämäkytköksen uusiutumisen. Parhaillaan meneillä olevat kansainvälisen tur-vallisuusjohtamisen erikoistumisopinnot vastaavat globalisaation tuottamaanturvallisuuden osaamistarpeeseen. Ne ovat tuottaneet kansainvälistä osaamistaja luoneet siihen liittyvän osaamisen verkostoon. Turvallisuusalan työelämä onollut aina vahvasti mukana toteuttamassa koulutusyksikön toimintaa koulut-tajan, ohjaajan, kehittäjän ja toimeksiantajan rooleissa. Turvallisuusalan koulu-tusyksikössä työskentelee 20 asiantuntijaopettajaa vakinaisen henkilöstönlisäksi. Tällä on olennainen merkitys turvallisuusalan toimintakulttuurin välit-tymisessä koulutusyksikköön.

Laurean turvallisuusalan neuvottelukunta on toiminut vuodesta 1997lähtien. Se kokoontuu säännöllisesti ja koostuu 18 turvallisuusklusterin kes-keisestä asiantuntijasta ja vaikuttajasta, jotka edustavat kattavasti turvallisuus-klusterin toimijoita. Neuvottelukunnalla on suuri merkitys koulutusyksikönkehittämisessä. Espoo-Lohjan alueyksikön korkean tason alueneuvot-telukunta tuo alueen kehittämissuunnat ja -tavoitteet näkyväksi ja edistäävaikuttavuuden toteutumista toimintaalueella. Siihen kuuluu 30 työelämää,aluetta ja yhteiskuntavaikuttajia edustavaa jäsentä.

Ohjelmaperustaisessa aluekehityksessä turvallisuusosaaminen on liit-tynyt osaamiskeskusohjelmissa erityisesti ICT, matkailu ja hyvinvointikluste-reihin. Strategisissa huippuosaamisen keskittymissä Laurea on ICT sekä me-talli ja koneenrakennuksen perustajaosakas. Laurea on valmistelemassa tervey-den ja hyvinvoinnin keskittymää. Niiden kaikkien strategiset tutkimusagen-dat liittyvät turvallisuusosaamiseen ja niiden kehityskohteet liittyvät systemaat-tisesti turvallisuusosaamisen innovatiiviseen kehittämiseen. Kansainvälinentyöelämäkytkös uudistaa innovaatiojärjestelmää, esimerkkinä yhteistyöEuropean Aeronautic Defence and Space Companyn (EADS) kanssa.

��

Työelämäyhteyksien autenttisuus sekä opiskelijoiden varhaiset kokemuk-set heihin kohdistuvasta luottamuksesta hanketoiminnassa nousivat vahvuuk-sina esiin LbD-mallin kansainvälisessä arvioinnissa (Vyakarnam et.al 2008).

��� Verkostoituminen ammattikorkeakoulun sisällä ja sidosryhmien kanssa

Leppävaaran monialainen kampus mahdollistaa erinomaisen verkostoitu-misen eri osaamisalueiden rajapinnoilla. Kaudella 2006–2008 suurin kokoLeppävaaran yhteinen kehittämishanke on ollut palvelujen tuotekehitykseenliittyvä Service Innovation and Design -hanke, jossa kampuksen koulutusalo-jen palvelutuotekehitysosaamista on uudistettu ja samalla on rakennettu ver-kosto alueen kansainvälisiin osaajiin. Hanke konkretisoitui kansainväliseen se-minaariin (130 osallistujaa) ja Service Innovation and Design – Harvest fromLaurea -julkaisuun, jossa on tiivis kuvaus 12 hankkeesta tai projektista, jotkakuvaavat Laureassa viimeaikoina toteutettuja palveluinnovaatioihin ja palve-lujen kehittämiseen liittyviä toimia ja joista suuri osa on toteutettu LbD-mal-lia soveltaen.

Turvallisuusalan koulutusyksikön asiantuntemus on vaikuttanut monialai-sessa hanketoiminnassa Laurean kaikissa alueyksiköissä ja omalla kampuk-sella. Esimerkiksi Laurean hyvinvointi- ja turvallisuusosaamista on yhdistettyKeski-Uusimaalla pelastuslaitoksen kanssa toteutetussa kansalaisten ennalta eh-käisevän pelastustyön hankkeessa. Turvallisuusalan koulutusyksikkö osallistuumyös. Aviapolis alueen kehittämisverkoston toimintaan yhdessä muiden alue-yksiköiden kanssa. Esimerkkeinä turvallisuusalan synergiasta ja verkostoitumi-sesta on ylempien amk-tutkintojen kehittäminen sekä Tekes- ja muut hank-keet. Koulutuksessa yhteistoimintaa on ollut oman kotikampuksen lisäksi Tik-kurilassa sijaitsevan rikosseuraamusalan kanssa. Osana opetussuunnitelma-uudistusta kehitettiin osaamista yhdistäviä kokonaisuuksia turvallisuus-, rikos-seuraamus-, tietojenkäsittely- ja palveluliiketoiminta-alueille.

Verkostoituminen ammattikorkeakoulun sisällä ja sidosryhmien kanssaperustuu Laurean visiopohjaiseen, osallistavaan johtamisjärjestelmään. Semahdollistaa asiantuntijoiden intressilähtöiset yhteisöt hallinnollisen ohjauk-sen asemasta. Osaamisen kumuloituminen ja synergiaedun saavuttaminen toi-mijoiden kesken tapahtuu osallistavien foorumien kautta. Osaamisen ja-kamisen ja kehittämisen foorumeita ovat kehittämisseminaarit, joita järjeste-tään säännöllisesti alue-, koulutusala- tai kampuskohtaisina sekä vapaammatasiantuntijayhteisöt esim. Learning Cafe:t ja aamubrunssit. Ulkoisten sidos-ryhmien osalta opettajat osallistuvat aktiivisesti turvallisuusklusterin kehittä-miseen toimimalla lukuisissa kehittämishankkeissa, verkostoissa, selvitystyöryh-missä sekä asiantuntija- ja luottamustehtävissä. Turvallisuusalan koulutusyksik-kö tekee t&k-hankeyhteistyötä Oulun ja Kuopion yliopistojen kanssa tie-

�

toturvallisuuteen liittyvässä Tekes-projektissa. Teknillinen korkeakoulu onkäyttänyt laurealaisia opettajia turvallisuusosaamiseen liittyvillä kursseilla opet-tajina. Muiden ammattikorkeakoulujen kanssa koulutusyksikkö on tehnytopetus-ja konsultointiyhteistyötä. Toisen asteen koulutuskenttään koulu-tusyksiköllä on luonnolliset ja kiinteät yhteistyösuhteet jo senkin vuoksi, ettäsuurin osa pätevistä opettajista on hankkinut koulutuksensa Laureassa. Kou-lutusyhteistyötä tehdään myös Finnsecurityn opetus- ja tutkimusjaoksen kaut-ta. Kansainvälistä verkostoyhteistyötä on Arizonan ja Leicesterin yliopis-tojen kanssa.

Laureassa on panostettu viime vuoden aikana entistä vahvemmin käyttä-jälähtöisen Living Labs toiminnan kehittämiseen ja kehitystyön tuloksenaLaurea hyväksyttiin ainoana suomalaisena korkeakouluna jäseneksi EuropeanNetwork of Living Labs -verkostoon. Arviolta noin puolet koulutusyksikönt&k-hankkeista kohdentuvat suoraan käyttäjärajapintaan.

��� Koulutuksen ja T&K�toiminnan yhteennivoutuminen

Laurean strateginen valinta on ollut alusta asti ammattikorkeakoulun kolmentehtävän integrointi päästrategioiden mukaisesti. Turvallisuusalan koulutus-yksikkö on ensimmäisten joukossa toteuttanut kolmea tehtävää integroivaapedagogista mallia, kehittämispohjainen oppiminen Learning by Devel-oping (LbD). Mallissa oppiminen, aluekehitys ja t&k-toiminta sulautuvatyhdeksi uuden osaamisen ja tiedon tuottamisen prosessiksi (Pedagoginen stra-tegia 2007). Oppimisen kohteena ovat tulevaisuuden kehittämisen haasteet jaautenttiset työelämän kehittämis- ja ongelmatilanteet. Näihin vastataan tutki-mus-ja kehittämistyöllä. LbD-toimintamallin avulla kehitetään opiskelijoiden,henkilöstön ja yhteistyötahojen valmiuksia toimia proaktiivisina ja edellä käy-vinä kehittäjinä. LbD-toimintamallin arvioi syksyllä 2007 ulkoisesti kansain-välinen arviointiryhmä, jonka puheenjohtaja tuli Cambridgen yliopistosta.Malli arvioitiin toimivaksi ja sen vahvuuksia olivat: työelämän autenttisuus,toimiva integraatio, opiskelijat keskiössä sekä toimijoiden tasavertaisuus (Vya-karnam et. al. 2008). Koulutuksen ja t&k-toiminnan yhteennivoutumisen vai-kuttavuutta ilmentävät koulutusyksikössä tuotetut t&k-pohjaiset opintopisteet:vuonna 2006 2 820 op ja 2007 2 795 op. Integroitunut LbD-toimintamallituottaa kohteellisuuksia ja voimavaroja t&k-toimintaan. Tällä hetkellä meneil-lään oleva merkittävä Tekes-rahoitettu RIESCA-hanke (Rescuing of Intelli-gence and Electronic Security Core Applications) tuottaa oppimisen kohteitaeri opintoihin. Hanketta toteuttaa osana oppimistaan mm. 20 opiskelijaa kan-sainvälisen turvallisuusjohtamisen erikoistumisopinnoissa. Opinnoissaan he ke-hittävät uutta osaamista hankkeen kumppaniyrityksille ja yhteiskunnalle sekäsamalla tuottavat ohjelmaansa sisällöksi alan uusinta kehitystietoa ja hankkivatitselleen tulevaisuuden osaamista.

��

� Koulutusyksikön toiminnan suunnittelu toteutus arviointija kehittäminen

Koulutusyksikön pedagoginen johtaminen noudattaa laurealaista johtamis-mallia. Kampuksen koulutusalajohtaja vastaa yksikön toiminnan suunnittelus-ta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä sekä taloudellisuudesta, tulok-sellisuudesta ja innovatiivisuudesta. Johtamisen periaatteina painottuvat erityi-sesti verkostomainen toiminta, toiminnan visiopohjaisuus, yhteistoiminnanedistäminen ja jaetun johtajuuden periaatteiden toteutuminen asiantuntijaor-ganisaatiossa. Toiminnassa korostetaan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä luo-vuuden ja tuloksellisuuden aikaansaamista johtamisen keinoin. Hyviä johta-miskäytäntöjä ovat eri kokoonpanoissa toteutettava säännöllinen kehittämis-seminaaritoiminta ja vuosittaiset kehittämiskeskustelut sekä osaamisyhteisöi-hin perustuvan asiantuntijakulttuurin luominen, kohtaaminen, luottamus jakannustava palkkaus.

Strategiat ja visiotAluekehitysstrategia

PedagoginenstartegiaT&K-startegia

Klusteri lähtöinen OPS

Osaamisen tuottamisen prosessi turvallisuusalalla

InnovaatiojärjestelmätTutkimustulokset

TulevaisuuskatsauksetOsaamiskeskittymät

Laboratoriot ja Living Labs

VerkostotHankkeet ja raportit

Selvitykset ja suunnitelmatTyöelämäkytkökset ja alumnit

Kansainvälinen uuden osaamisen siirto

YhteisötOsallistujat

KulttuuriKohtaaminenLuottamus

(1) (2) (3) (4)

▼ ▼ ▼ ▼

YHTEISKUNTA - ALUEELINVOIMAISUUSUUSI OSAAMINENUUDET PALVELUTLIIKETOIMINTATUOTTEETTUOTTAVUUSTURVALLISUUSHYVINVOINTIKANSAINVÄLISTYMINEN

(5) kohteellisuuksien kokoaminen (8) Vaikutukset

(issue, agenda, paper) Tekes (2006)

(6) kohteellisuus

(7) rakenne, menetelmät ja kulttuuri-integrointi

10) arvioinnin ja palautteen (9) Ohjaa uutta osaamista tuottavaa prosessiaohjausvaikutus

Pirinen, R. (2008) Osamisen tuottaminen suhteessa Tekesin esittämiin vaikuttavuuksiin

input prosessi output tulokset

kohde

arviointi ja palaute

▼

▼

▼

�

��� Toimintaympäristön osaamistarpeiden ennakointi ja niihin vastaaminen

Monitoimijaisella metropolialueella Laurean strateginen valinta on tietoinenosallistuminen toimijoita yhdistäviin ennakointitoiminnan kannalta keskei-siin kehittämisohjelmiin (T&K-työn strategia 2004). Laurea on ollut mukanakaikissa keskeisissä metropolialueen strategiaprosesseissa (innovaatio-, elinkei-no-ja hyvinvointistrategiat, metropolipolitiikka, alue-, osaamis- ja huippukes-kittymäohjelmat). Turvallisuusalan koulutusyksikön tärkeänä tavoitteena onmetropolialueen ja koko Suomen osaamistason nostaminen ja toimijoiden ak-tivoiminen klusterin kehittäjiksi. Laureaa perustettaessa määriteltiin laajassaennakointityöhön pohjautuvassa strategiaprosessissa 1995 keskeisiä tulevaisuu-den osaamistarpeita, joista turvallisuusosaaminen on osoittautunut erinomai-seksi strategiseksi valinnaksi.

Koulutusyksikkö sijaitsee turvallisuusosaamista ja -johtamista tarvitsevienorganisaatioiden välittömässä läheisyydessä ja vastaa turvallisuusosaamisellaanorganisaatioiden turvallisuuskysymyksiin liittyviin soveltavan t&k-toiminnanhaasteisiin. Yritykset ja julkisyhteisöt osallistuvat soveltavien t&k-projektienkautta uusien turvallisuuteen liittyvien liiketoiminta ja tuotekonseptien ke-hittämiseen sekä parantavat oman toimintansa vaikuttavuutta ennakoivalla ris-kienhallinta ja t&ktoiminnalla. Samalla välittyy koulutusyksikköön uutta en-nakointitietoa.

Koulutusyksikön yliopettajien ja lehtorien osallistuminen turvallisuus-klusterin kehittämiseen tuottaa runsaasti ennakointitietoa. Ennakoinnissa hyö-dynnetään selvityksiä, raportteja ja kehitysohjelmia, esim 2008 ilmestyneet Te-kesin sisältölinjaus ja EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu 2007.

Laureassa on käytössä ennakointityöhön perustuva, osaamispohjainen tu-levaisuusorientoitunut opetussuunnitelma. Oppimisen kohteeksi valitut ke-hittämiskohteet ja niiden pohjalta tehty kehitystyö rikastuttavat opetussuun-nitelmaa. LbD-toimintamalli ja osaamispohjainen opetussuunnitelma muodos-tavat dynaamisen systeemin, joka takaa turvallisuusosaamisen kehittymisen jajossa toiminta-alueen ja turvallisuusklusterin kehittämiskohteet muodostavatvälttämättömän oppimisen lähteen. Koulutusyksikkö vastaa kansainvälisen tur-vallisuusjohtamisen erikoistumisopinnoilla ja edelleen turvallisuusosaamisenylemmän ammattikorkeakoulututkinnon avulla globalisaatiosta aiheutuviinturvallisosaamisen uusiin tarpeisiin. Muuttuviin osaamistarpeisiin Laurea vas-taa aikuiskoulutuksella elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti.

Aluekehitystehtävä nähdään turvallisuusalan koulutusyksikössä koko op-pimisen viitekehyksenä – koulutus tuottaa ammattilaisia ja osaamista kehittä-mään toimialaansa. Verkottamalla korkeakoulut, yritykset ja julkiset toimijatalueen turvallisuusosaamisen yhteiseen kehittämiseen on syntynyt tilanne, jossametropolialueelle muodostuu uudenlainen ns. Triple Helix (Kehitysalustoillaneloskierteeseen, 2008) innovaatiojärjestelmä ratkaisemaan turvallisuusosaami-

��

sen tulevaisuuden haasteita. Tässä mallissa julkisen sektorin instituutiot, yri-tykset ja Laurea kolmikantaisena yhteistyönä vastaavat metropolialueen inno-vaatiohaasteisiin. Kolmen tahon yhteistyö ja vuorovaikutus muuttuvat kolmentoimijatahon sulautuneeksi systeemiksi tuloksena tiedon ja toiminnan rikas-tava yhteisö.

��� Resurssien hallinta arviointi ja kehittäminen

Talouden ohjaus tapahtuu laurealaisen ohjausmallin mukaisesti budjetti-klinikoissa ja säännöllisessä seurannassa. Koulutusyksiköllä on oma talous-arvion käyttösuunnitelma ja siihen liittyvä seurantajärjestelmä. Koko kampuk-sella on sitova taloudellinen tulostavoite. Turvallisuusalan koulutusyksikkö onoma yksikkönsä myös muussa tulosseurannassa. Taloudellisuuden, tuotta-vuuden ja tuloksellisuuden seuranta Laureassa perustuu ammattikorkeakoulu-jen valtakunnallisista tulosmittareista ja Laurean omista strategioista johdettui-hin kriittisiin menestystekijöihin ja mittaristoon. Ne kuvataan tavoitesopimus-kauden kattavassa strategian toteuttamissuunnitelmassa. Tuorein strate-gian toteuttamissuunnitelma on laadittu vuosille 2007–09. Mittariston kehit-täminen ja uudistaminen tapahtuu kolmen vuoden sykleissä. Strategian to-teuttamissuunnitelman ja talousarvion toteutumista seurataan vuosittain. Seu-rantatietoa hyödynnetään operationaalisessa johtamisessa mm. kehityskeskus-teluissa, toiminnan suunnittelussa ja rekrytointitarpeen määrittämisessä.

Koulutusyksikön osaamisen kehittäminen pohjautuu Laurean hen-kilöstöohjelmaan ja sen pohjalta laadittavaan vuosittaiseen henkilöstön kehit-tämissuunnitelmaan. Turvallisuusalan koulutusyksikkö muodostaa lähityöyh-teisönä turvatiimin. Osaamisen kehittäminen perustuu koulutukseen ja kehit-tämispäiviin sekä ennen muuta tiiviiseen t&k-yhteistyöhön turvallisuusklus-terin kanssa. Osaamisen johtamisessa keskeistä on visiopohjaisuus. Strateginentahtotila virittää organisaation toimintaan. Kun kehittämiseen osallistujat, mu-kaan lukien johto, ovat yhdessä valinneet strategisen kehityskohteen (mitä jamiksi) niin kohde siirtyy kehitysryhmälle, joka itsenäisesti kehittää ja hallin-noi kohdetta täysivaltaisesti (miten) toteuttaen jaetun johtajuuden periaatetta.

Asialliset toimitilat ja niihin liittyvät palvelut muodostavat oppimisen jatyön infrastruktuurin opiskelijoille ja opettajille. Laurea verkostomaisenaammattikorkeakouluna tuottaa keskitettynä palvelukokonaisuuden, johonkuuluu hakutoimisto-, kirjasto-, IT-, kiinteistö-, laatu- sekä viestintäpalvelutja niihin liittyvän osaamisen. Leppävaaran kampuksella toimii oma opiskeli-jan ohjaus ja neuvontapalveluja toteuttava korkeakoulupalveluyksikkö sekäopiskelijoiden hyvinvoinnin kehittämisryhmä.. Leppävaaran kampuksen toi-mitilat ovat olleet jatkuvan kehittämisen kohteena luotaessa uudenlaisia oppi-misympäristöjä viimeisten vuosien aikana.

��

��� Opetussuunnitelman laatimisprosessi ja kehittämiskäytännöt

Turvallisuusalan koulutusohjelman tulevaisuuden asiantuntijuutta tuottavaopetussuunnitelma perustuu koko Laureassa 2004–2006 toteutettuun opetus-suunnitelmien uudistamiseen (Rauhala 2007). Opetussuunnitelmatyötävarten muodostettiin suunnitteluryhmä henkilöstön, opiskelijoiden ja työelä-män edustajista. Osaamispohjainen opetussuunnitelma rakennettiin ennakoin-tityöhön perustuen työelämäperustaisten, eri osaamisia integroivien kokonai-suuksien pohjalle, joissa oppiminen nähdään kokonaisvaltaisena prosessina.Opetussuunnitelma rakentui valitun osaamisprofiilin ja yleisten työelämäval-miuksien pohjalle. Laurean yleisiksi yhteisiksi kompetensseiksi määritettiineettinen, reflektio-, verkosto-, innovaatio- ja globalisaatio-osaaminen (Raij &Rantanen 2007). Osaamispohjainen opetussuunnitelmaprosessi käynnistivuonna 2002 laaditun pedagogisen strategian uudistamisen ja uusi pedagogi-nen strategia hyväksyttiin vuonna 2007. Opetussuunnitelmaprosessin osaltatoteutettiin ulkoinen väli ja loppuarviointi (Auvinen, Mäkelä & Peisa 2006 ja2007).

Koulutusohjelmien osaamisprofiilin määrittämisen ja opetussuunnitel-matyön pohjan muodosti selvitystyön tuloksena syntynyt näkemys tulevaisuu-den toimintaympäristöstä, tulevaisuuden asiantuntijuudesta ja siihen kohdis-tuvat osaamisvaatimukset. Tästä vaiheesta saakka opetussuunnitelmaprosessissahyödynnettiin Laurean turvallisuusalan asiantuntijafoorumin ja muun työelä-mäverkoston ja opiskelijoiden asiantuntemusta. Yleisiä osaamisvalmiuksia lä-hestyttiin turvallisuusalan toimintakentässä ja niiden painotukset syntyivät toi-mialan erityisluonteen mukaan. Toimintaympäristöä ja sen tuottamia osaamis-tarpeita ja erityisesti metropolialueen aluekehityksen ja kansainvälistymiske-hityksen asettamia erityistarpeita turvallisuusosaamisen koulutukselle selvitet-tiin lukuisten aihepiiriä käsittelevien tutkimusten, selvitysten ja viranomais-julkaisujen avulla. Koska tavoitteena oli selvittää kuva tulevaisuuden asiantun-tijuudesta, oli tutkimuksellisilla lähteillä tärkeä merkitys selvitystyössä (esim.Beck 1992, Sunstein 2002, Strydom 2002). Opetussuunnitelma on kuvattusivulla 2.

Suunnittelutyön lopputuloksena syntyivät kuvaukset opiskelijan osaami-sen kehittymisestä koulutusohjelmassa, koulutusohjelman rakenne ja opetus-suunnitelman teemojen ja opintojaksojen kuvaukset. Koulutusohjelman tule-vaisuusorientaatio näkyy sen tavoitteissa ja sisällöissä. Jotta opetussuunnitelmis-sa asetetut tulevaisuuden osaamisvaatimukset voidaan saavuttaa, tarvitaan tut-kimus ja kehittämistyötä sekä liikkumatilaa toteutuksissa. Koulutusohjelmanmerkitys suomalaisen turvallisuusosaamisen tuottamiseen ei ole vain välilli-nen, vaan sen kautta voidaan suoraan tuottaa uusia toimintamalleja ja tieto-perustaa turvallisuusklusterin käyttöön.

��

Koulutusohjelman opetussuunnitelmatyön suunnitteluprosessia leimasiyhteisöllisyys ja moniäänisyys, joka syntyi opiskelijoiden, laurealaisen suunnit-telujoukon ja työelämäedustajien osallistumisen kautta. Opetussuunnitelmat-yössä tuli näkyväksi innovatiivisten tietoyhteisöjen mallintamisen problema-tiikka. Nämä mallit pyrkivät mallintamaan sitä, miten haetaan sellaista, mitä eivielä ole, eli miten aiempi tieto progressiisivesti ylitetään tai miten aiempi toi-mintajärjestelmä ekspansiivisesti muutetaan tai miten luodaan uutta. Uudenhakemiseen kuuluu olennaisesti se, että toiminnan kohde muovautuu ja tar-kentuu vasta toiminnan kuluessa (ks. Engeström 1999, Fleck 1935).

Opetussuunnitelmien arviointi on jatkuvaa ja lisäksi arviointi toteu-tetaan systemaattisesti kerran lukuvuodessa ennalta määriteltyjen kriteereidennäkökulmasta. Säännöllisesti kerättävä opiskelijapalaute ja opettajien suoritta-ma itsearviointi luo perustan kehittämiselle. Turvallisuusalan neuvottelukuntaosallistuu opetussuunnitelman arviointiin. Arvioinnin tarkoitus on käydä dia-logia opetussuunnitelman toteutumisesta ja tätä kautta kehittää opetussuun-nitelmaa. Kahden viimevuoden opetussuunnitelmien arvioinnin tuloksenaon syntynyt kehittämistoimenpiteitä, jotka ovat kohdistuneet lähinnä opetus-suunnitelman toteuttamiseen sekä osaamistavoitteiden tarkentumiseen.

��� Oppimisprosessi ja sen ohjaus

Opiskelijan oppimisprosessin perustana on aiemmin mainittu kehittämis-pohjainen oppiminen (LbD). Se mahdollistaa oppimisprosessin, jossa ei synnyopetussuunnitelman, opettajan osaamisen, oppikirjan tai harjoituskirjan muo-dostamaa rajaa oppimiselle. Opiskelijat suorittavat opintonsa aidoissa kehittä-mishankkeissa, joissa ilmiöitä ja ongelmia lähestytään tutkimuksellisesti ja jot-ka mahdollistavat kokonaisvaltaisen osaamisen arvioinnin. Opiskelijan amma-tillinen kasvu on kuvattu luvussa 1.1. Opiskelijan ohjauksen kokonais-malli on kuvattu alla (ks. seuraava sivu). Kehittämispohjaisessa oppimi-sessa se jakaantuu opintojen-, opiskelijan- ja osaamisen ohjaukseen.

Oppimisprosessi perustuu tiimityöskentelyyn, jossa asiantuntijuuttaan jakokemuksiaan ovat jakamassa opettajien ja opiskelijoiden lisäksi työelämänedustajat. Tiimin jäsenet muodostavat jaetun asiantuntijuuden yhteisön, jollaon yhteinen vastuu tuloksesta. Projektimainen työskentelytapa kehittää opis-kelijan vuorovaikutus ja perustelutaitoja. Kehittämishankkeet konkretisoivatopiskelijoiden saavuttamat tulokset ja lisäävät opiskelumotivaatiota vaikuttaenopiskelumenestykseen.

Ammatillista kasvua ohjataan seuraavien vaiheiden mukaisesti: 1) am-matillisen kasvun käynnistysvaihe, 2) alan ydinosaamisen kehittäminen,3) osaamisen syventäminen, 4) työelämän kehittäminen ja elinikäinen oppi-minen (Pedagoginen strategia 2007). Ohjauksellisuus tarkoittaa turvallisuus-koulutuksessa sellaisia toimintatapoja, joilla mahdollistetaan opiskelijan opin-

��

tojen sujuvuus ja tavoitteellisuus. Turvallisuuskoulutuksessa osaamisen ohjaustukee asiantuntijaksi kasvua osana jaetun asiantuntijuuden yhteisöä. Ohjauk-sessa on kyse koulutuksen koko palvelujärjestelmästä, joka muodos-tuu erilaisten ohjauksellisten toimintojen organisoinnista. Ohjaus perustuuLaurean vuonna 2007 laadittuun ohjauksen kehittämissuunnitelmaan. Ohjaustoteutuu opintojaksoilla, hankkeissa, henkilökohtaisena ohjauksena ja ryhmä-ohjauksena. Opiskelijoiden ohjaustarpeisiin vastaavat myös yksikön oma opin-tojenohjaaja ja tarvittaessa koko Laurean yhteinen eritysopettaja. Opintojen-ohjaajan tehtävänä on organisoida ja kehittää ohjaustoimintaa, varmistaa oh-jauksen asiantuntijuus yksikössä sekä vastata ohjauksen erityiskysymyksiinopiskelijarajapinnassa. Ohjaus ja neuvontapalveluita opiskelija saa myös opin-totoimiston korkeakoulupalveluyksiköstä.

��� Oppimisympäristöt

Turvallisuusalan opettaminen ja tuloksellinen oppiminen eivät aseta erityisiävaatimuksia fyysiselle oppimisympäristölle. Vain muutamat t&k-hankkeet ovatvaatineet eritystoimia nostaa tietoturvallisuuden tasoa toimintaympäristössä.

OPINTOJEN OHJAUSOpintojenohjaaja - OPO- oppimisprosessin ja

ohjauksen asiantuntija

▼

▼

▼

▼▼

▼

▼▼

▼

▼

▼

▼

▼

▼

▼

▼

▼

▼

▼

▼

▼

▼

▼

▼

▼

OPISKELIJAN OHJAUSTutoropettaja- henkilökohtainen

ohjaus- ammatillinen

kasvu

OSAAMISEN OHJAUSOpettaja/yliopettaja- asiantuntijuuden

kasvu- asiantuntijayhteisön

osaamisenkehittäminen

- jaettu asiantuntijuus

▼

▼

��

Leppävaaran kampukselle on toteutettu osaamispohjaisia t&k-ympäristö-jä, kehittämislaboratorioita, jonne on muodostunut jaetun asiantuntijuu-den yhteisöjä edistämään kulloinkin kohteeksi asetettua osaamisen kehittymis-tä. Juuri oppimisen laajentuminen luokkahuoneen ja lukujärjestyksen ulko-puolelle on eräs LbD-mallin keskeisistä tuloksista. Samalla on syntynyt yhtei-nen ja pitkäjänteinen toimintarakenne työelämän kanssa. Turvallisuusalan opis-kelijat ovat hyödyntäneet sekä REDLabs palvelujärjestelmien kehittämisym-päristöä että BEC -Liiketoimintaosaamisen kehittämisympäristöä. Nämä op-pimisympäristöt tukevat asiantuntijaverkostojen kehittymistä ja edistävät vuo-rovaikutusta, jossa luodaan uutta osaamista ja otetaan haltuun työvälineitä, kä-sitteitä ja taitoja. T&k-toiminnan näkökulmasta oppimisympäristöt toimivatkehittämisen innovaatioympäristöinä. Keskeistä on luoda osaamisen kehitty-mistä edistävä ilmapiiri. Oman oppimisympäristönsä muodostavat myös eri-laisissa verkostoissa toteuttavat hankkeet ja projektit. Käytettyjä työmuotojaovat esim. ohjaus ja opetustuokiot, havaintoesitykset, tiimipalaverit, palauteti-laisuudet ja seminaarit. (Pedagoginen strategia 2007.)

Verkko-opetuksen kehittämisessä koulutusyksikkö on ollut edelläkävi-jä Laureassa. Vuosien systemaattinen työskentely avointen oppimisympäristö-jen kehittämisessä on luonut onnistuneita verkko-opetuskokonaisuuksia. Kou-lutusyksikkö on ollut uusien verkkopedagogisten käytäntöjen kokeilija ja syn-tyneen osaamisen levittäjä. Verkko-opetuksen kehittämisessä on päähuomioollut pedagogisissa lähtökohdissa ja toteutuksilla on pyritty tukemaan oppi-joiden syvällistä oppimista ja kasvua aitoon monialaiseen asiantuntijuuteen.Opetuksen lähtökohtana on ollut verkossa tapahtuvan vuorovaikutuksen jaosaamisen jakamisen edistäminen. Koulutusyksikössä on myös kokeiltu työ-elämän osaamisen hyödyntämistä verkko-oppimiskokonaisuuden kehitys-työssä.

��� Laadunhallintamenettelyt

Turvallisuusalan koulutusyksikön laadunhallintamenettelyt pohjautuvat Lau-rean laadunvarmistusjärjestelmään, joka kytkeytyy Laurean strategioihinja strategian toteuttamissuunnitelmaan. Koulutusyksikössä käytössä olevia pe-dagogisia koulutukseen liittyviä laadunhallintamenettelyjä ja välineitä ovatopetussuunnitelmien arvioinnit, palautetiedon kerääminen ja senhyödyntäminen, sisäiset auditoinnit, sisäiset benchmarkingit, sekä ul-koiset arvioinnit, auditoinnit ja benchmarkingit. Keskeinen hyvä käytänne laa-dunhallintamenettelynä on ”Turvahuoneen taulu”. Siinä koulutusyksikönopettajat seuraavat reaaliaikaisesti opiskelijoiden opintojen etenemistä. Ope-tussuunnitelmien arviointi toteutetaan systemaattisesti kerran lukuvuodessa.

Laurean kattavaan ja systemaattiseen palautejärjestelmään sisältyy pa-lautteen kokoaminen ja palautekyselyjen organisointi, toteuttaminen ja palau-

��

tetiedon hyödyntäminen. Opiskelijapalautejärjestelmä tuottaa järjestelmällistäja vertailukelpoista palautetietoa laadun varmistamista, toiminnan kehittämis-tä sekä strategista, operatiivista ja pedagogista suunnittelua varten. Opinto-jaksokohtainen palautetieto käsitellään opettajatiimeissä heti sen valmistuttuaja sitä hyödynnetään opetuksen itsearvioinnissa. Kokoavien alku-, keski-vaiheen ja valmistuvien palautekyselyjen tuloksia tarkastellaan yhteisesti jaanalysoidaan sekä hyödynnetään kehittämistyössä säännöllisesti kehittämisse-minaareissa kaksi kertaa vuodessa.

Laureassa toteutetaan joka toinen vuosi alumnikysely kolme vuotta ai-emmin valmistuneille. Viimeisin kysely on toteutettu helmikuussa 2008. Täl-löin myös toteutettiin turvallisuusalan koulutusyksikössä ensimmäinen työn-antajakysely valmistuneiden työpaikkoihin. Systemaattista palautetietoa ke-rätään työelämästä myös opiskelijoiden harjoittelujen yhteydessä.

B TuloksetB TuloksetB TuloksetB TuloksetB Tulokset

� Koulutusyksikön toiminnan tulokset suhteessa sille asetettuihintavoitteisiin

Turvallisuusalan koulutusyksikön tuloksellisuutta tarkastellaan tässä pääasiassaLaurean strategiaan toteuttamissuunnitelman 2007–2009 kautta. Se on joh-dettu Laurean tahtotilasta sekä Laurean ja OPM:n tavoitesopimuksesta vuo-sille 2007–2009.

Strategian toteuttamissuunnitelmassa Laurean kriittiset menestystekijätmuodostuvat viidestä ulottuvuudesta, jotka ovat tutkimus ja kehitystyösekä aluekehitystyö, Learning by Developing (LbD), koulutusproses-si, laadunvarmistus ja osaamisen johtaminen. Kukin ulottuvuus sisältäämittareita, joiden avulla arvioidaan kriittisten menestystekijöiden saavuttamistajoko suhteessa valtakunnallisiin tuloksiin tai suhteessa Laurean tahtotilaan. Täs-sä tarkastelussa menestystekijät tarkastellaan suhteessa arvioinnin kohteenaolevaan tulosalueeseen valiten sille relevantteja mittareita.

��� Opiskelijoihin liittyvät tulokset

Tutkimus ja kehitystyö sekä aluekehitystyön tavoitteeksi on asetettu ettähankkeistettujen opinnäytetöiden osuus kaikista opinnäytetöistä ylittääOPM:n asettaman tavoitteen 80 % 2009. Koulutusyksikössä nuorten koulu-tuksessa hankkeistettujen opinnäytetöiden määrä oli 2005–2007 keskimäärin94 % ja aikuisten koulutuksessa vastaavasti 88 %. Koulutusyksikön tuloksetylittävät asetetun tavoitteen. Opinnäytetöiden tasoa voidaan pitää varsin kor-keana, sillä Laureassa tehty opinnäytetyö on voittanut Finnsecurity ry:n jär-jestämän valtakunnallisen turvallisuusalan opinnäytetyökilpailun neljä kertaaperäkkäin 2004–2007. Kilpailu on avoin kaikille koulutusorganisaatioille ja

��

siellä ovat edustettuna niin tiedekorkeakoulujen kuin ammattikorkeakoulu-jen teema-alueeseen liittyvät työt. T&k-toiminnassa suoritettujen opin-topisteiden tavoitteeksi on asetettu Laureassa, että opintopisteiden määrä kas-vaa 45 opintopisteeseen 2009 mennessä. Koulutusyksikössä 2006 t&k-pohjai-sia opintopisteitä syntyi nuorille keskimääräin 15 ja aikuisille 6 ja vastaavasti2007 nuorille 13 ja aikuisille 8. Kokemuksen mukaan asetettua tavoitetta voi-daan pitää epärealistisena.

Learning by Developing -toimintamalliin liittyvä opetuksen ja oh-jauksen taso on turvallisuusalan koulutusohjelman vahvuus. Palautteen tasoOpala mittareilla on lievästi noussut vuodesta 2005. Opetuksen asiantunte-vuus ja korkeatasoisuus saavutti 2007 keskiarvon 3,3 (koko maan liiketalou-den koulutusalakohtainen vertailuluku 2,9). Opiskelijat myös kokivat, ettäneuvonta ja ohjauspalvelut tukevat hyvin opintojen edistymistä (3,2; vertailu-arvo 2,8). Tähän hiukan toisenlaisen näkökulman antaa Laurean omien ke-hittämistä varten kerättyjen palautteiden tulos, jonka mukaan erityinen vah-vuus on mukana olevien työelämäasiantuntijoiden vahva osaaminen sekä hyväohjaus opintojen alkuvaiheessa. Virtuaaliopintojen määrä koulutusyksikössäon saavuttanut viimeisen kolmen vuoden aikana asetetut tavoitteet. Opalanmukaisen harjoittelupalautteen mukaan koulutusyksikössä harjoittelun ai-kana saatu ohjaus on ollut riittävää tarkastelujaksolla 2005–07 (välillä 2,62,9)ja työtehtävät harjoittelun ovat tukeneet oppimista hyvin (välillä 3,3–3,6).Harjoittelun ohjauksen taso jää alle tavoitetason, mutta työtehtävät harjoitte-lun aikana ylittävät tavoitteen. Tätä selittää aikuiskoulutuksen kautta valmis-tuneiden suuri määrä. Aikuiskoulutuksen opiskelijat pääosin suorittavat har-joittelunsa itsenäisesti nykyisissä työtehtävissään ilman laurealaista ohjausta.

Koulutusprosessin mittareista vetovoimaisuus on selkeästi turvalli-suuskoulutuksen vahvuus. Laurean tavoitteena on että, vetovoima on nousevatrendi, jossa on nuorten koulutuksen ensisijaisia hakijoita aloituspaikkaa koh-ti seuraavasti: 2007 3,5, 2008 3,5 ja 2009 3,6. Koulutusyksikkö on Laureanvetovoimaisimpia ja ylittää selkeästi Laurean tavoitteen. Vetovoima nuortenkoulutuksessa 2005–2007 on ollut 9,6, 9,8 ja 8,6 hakijaa/aloituspaikka. Ai-kuisten vetovoima 2005–2007 on ollut 7,6, 6,8 ja 9,0. Ammatillista väyläätulevien opiskelijoiden osuus on ollut keskimäärin 2005–2007 11 %. Lukutulee varmasti kasvamaan kun turvallisuusalan perustutkinnon suorittaneidenmäärä 2.asteen alan koulutuksessa kasvaa, mutta 2009 mennessä 25 %:n tavoi-tetta tuskin saavutetaan. Läpäisyasteen tavoite Laureassa on että ammattikor-keakoulututkintoon johtavan koulutuksen läpäisy viiden vuoden kuluttuaaloittamisvuodesta ylittää maan keskiarvon tarkastelukaudella ja saavuttaaOPM:n asettaman tavoitetason vuoteen 2009 mennessä 63,5 %. Tämä mittarion ongelmallinen. OPM:n amkota tilaston läpäisyasteessa ovat mukana missätahansa korkeakoulussa tutkintonsa suorittaneet. Näissä Laurean luvuissa eivät

�

ole mukana muissa korkeakouluissa mm. Maanpuolustuskorkeakoulussa tut-kintonsa tehneet, koska näistä ei ole yksikkökohtaisia tilastotietoja. OPM:ntavoiteluku on siis 3–5 prosenttiyksikköä Laurean lukuja korkeampi. Näinpienissä opiskelijamäärissä satunnaisilla tekijöillä mm. kuolemantapauksilla onollut suuri vaikutus. Koulutusyksikön läpäisyaste em. mittareilla on ollut2005–2007 53,5 %, 53,3 %, ja 48 %. Luku on lähellä Laurean liiketaloudenkoulutusalan keskimääräistä tasoa – kun tietoja tarkastellaan nuorten ja aikuis-ten yhteenlaskettuna tarkasteluna (OPM mittari). Luvun vertailtavuuteen ai-kuiskoulutuksen kohdalla vaikuttaa se, että myös aikuiset tekevät turvallisuus-alan koulutusohjelmassa koko tutkintoja, kun alalla ei ole ollut pohjakoulu-tukseksi soveltuvaa turvallisuusalan opistotutkintoa ns. erotuskoulutukseen. Lä-päisyasteeseen kiinteästi liittyvä eroamisaste on koulutusyksikössä ollutnuorten koulutuksessa 2005–2007 4,2 %, 4,0 % ja 6,7 % ja aikuiskoulutuk-sessa vastaavasti 11,5 %, 7,5 % ja 19 %. Tulos on selkeästi sekä koko Laureaneroamisastetta parempi, että Laurean ja koko valtakunnan liiketalouden kou-lutusalakohtaista parempi. Viimeaikainen eroamisasteen paraneminen indikoiläpäisyasteen paranemista tulevina vuosina. Vuoden 2007 aikuiskoulutuksenluku näyttää huolestuttavaa suuntaa. Tämä voi johtua siitä, että alan aikuis-koulutusmarkkinoilta alkaa alalla toimiva koulutusta vailla oleva joukko vä-hentyä ja koulutukseen hakeudutaan entistä vähäisemmällä turvallisuusalantuntemuksella. Syynä voi myös olla käynnistymisvaikeudet aloitettaessa uu-della ja kokonaan uudenlaisella opetussuunnitelmalla syksyllä 2006. Pienessäjoukossa myös sattumasta johtuva suhteellinen vaihteluväli voi olla suuri. Kes-kimääräinen opiskeluaika on ollut tarkasteluvälillä 2005–2007 nuortenosalta 4,0, 3,8 ja 4,1 vuotta ja aikuiskoulutuksessa 3,3, 4,0 ja 3,8 vuotta. Tut-kinnon suorittamisaika nuorten koulutuksessa alittaa Laurean liiketaloudenkoulutusalan keskimääräisen ja myös valtakunnallisen keskimääräisen ajan. Ai-kuiskoulutuksessa vastaavaa tarkastelua ei ole syytä tehdä opintopituuksiensuurien erojen vuoksi. Opintokertymä vähintään 45 op vuodessa suoritta-neiden määrällä mitattaessa oli 2006 56 % ja 2007 58,3 %. Opintojen edisty-minen koulutusyksikössä näyttää olevan parempi kuin Laurean liiketaloudenkoulutusalalla keskimäärin, mutta lähellä valtakunnallista keskiarvoa. OPM:nasettamaan tavoitelukuun 2009 65 % on vielä valtakunnallisestikin kirittävää.Nähtäväksi jääkin, miten uusi opetussuunnitelma, jossa opintojaksojen laajuu-den ovat pääsääntöisesti 10 op vaikuttaa tämän tavoitteen saavuttamiseen.

Laurean tavoitteena on että Laureasta valmistuneiden työllistyminenylittää maan keskiarvon. Laureasta on valmistunut tähän mennessä 126 tur-vallisuusalan tradenomia nuorten koulutuksesta ja 68 aikuiskoulutuksesta. Ti-lastokeskuksen viimeisimmässä sijoittumistutkimuksessa vuoden 2006 lopussakoulutusyksikön 2002–2006 tutkinnon suorittaneista (134 kpl) palkansaajien

��

osuus oli 97 % ja yrittäjien 1,5 %. Työllisyys oli siis 98,5 %, joka ylitti yhdek-sän prosenttiyksikköä Laurean liiketalouden koulutusalakohtaisen ja neljätois-ta prosenttiyksikköä maan koulutusalakohtaisen tason. Laurea on seurannutmyös itse turvallisuusalalla nuorten koulutuksesta valmistuneiden työllistymis-tä. Nuorten koulutuksesta valmistuneista tradenomeista 25 % on työllistynytalan johto- ja esimiestehtäviin, 55 % erilaisiin asiantuntijatehtäviin, 15 % kou-luttajiksi tai opettajiksi ja loput 5 % yrittäjiksi tai muihin tehtäviin. Työpai-koista noin puolet on turvallisuusalan yksityissektorilla ja toinen puoli julkis-hallinnon turvallisuustehtävissä, jotka jäävät viranomaistehtävien ulkopuolel-le. Tyypillisiä työnantajia ovat olleet yritysten turvallisuusosastot, turvallisuus-palveluyritykset, koulutuslaitokset ja viranomaissektorilla pelastuslaitoksienriskienhallintayksiköt. Turvallisuusalan kasvava ammatillinen koulutus on työl-listänyt kokonaisuudessaan merkittävän määrän osaajia, jotka hoitavat opetus-ja koulutustehtävien lisäksi koulutuksen suunnittelu- ja johtotehtäviä. Aikuis-koulutuksen kautta valmistuneet ovat pääsääntöisesti jatkaneet koulutustaanedeltäneissä työpaikoissa joko entisissä tai usein entistä vaativimmissa tehtä-vissä. Aikuiskoulutuksen kautta turvallisuusalan osaamista ovat koulutuksessakehittäneet yksityisen sektorin turvallisuusammattilaiset ja lisäksi merkittävämäärä viranomaistehtävissä toimivia. Heistä suurin joukko on ollut poliisit.Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tuloksena opiskelijoiden osalta voidaanpitää Finnsecurityn opiskelijajaoksen perustamista.

Opiskelijoihin liittyvien tulosten perusteella voidaan todeta ettäkoulutusyksikön vahvuuksia ovat opinnäytetyöt, opetuksen ja ohjauksen taso,virtuaaliopinnot, koulutuksen vetovoimaisuus ja työllistyminen. Kehittämistälöytyy koulutusprosessista, jotta läpäisyastetta voitaisiin nostaa ja koulutusai-koja lyhentää. Kehittämiskohteena on myös hankkeiden laatu oppimisessa.Opintojaksoille tarvitaan yritysten kehittämistehtävien rinnalle vahvemmintutkimuspainotteisia t&k-toimintaan linkittyviä hankkeita. Kehittämistoimiasen korjaamiseksi onkin tehty ja ensimmäiset laajat ja pitkäkestoiset t&k-hankkeet on aloitettu 2007.

��� Työelämään liittyvät tulokset

Tutkimus ja kehitystyö sekä aluekehitystyö ovat keskeisin työelämän tu-loksiin liittyvä menestystekijä. Innovaatiokumppanuuksien verkosto onkoulutusyksikössä varsin mittava. Kumppanuus on mahdollistanut opetuksentoteuttamisen hankkeissa ja avannut näkymiä alan kehittämistarpeista. Laureaon toiminut innovaattorina organisaatioiden ja yhteisöiden turvallisuusasi-oiden kehittämisessä kartoittamalla kehittämiskohtia ja löytämällä uusia nä-kökulmia kehittämistyössä. Kehittämistoiminta on verkostoitunutta toimintaayhden tai useamman kumppanin kanssa.

�

Esimerkkejä tämän hetkisistä jatkuvan kehittämistoiminnan kump-panuuksista on kuvattu alla.

Op-pankkiryhmä Arviointi- ja kartoitusjärjestelmä henkilöstön turval-lisuuskoulutustarpeista, webpohjainen henkilöturvallisuuden oppimateriaali jaohjeisto sekä matkustusturvallisuusohjeisto.

Espoon kaupunki Espoon kaupungin laitosten ja virastojen turvallisuussekä yhteisöturvallisuus.

Suomen kaupan liitto Kehitetty kaupan turvamerkintää ja cd-työkalukaupan turvallisuussuunnitteluun. Ideoitu kaupan alalle menetelmiä hävikinpienentämiseksi ja järjestetty hävikkiseminaari. Laadittu opas myymälärikolli-suuden torjuntaan.

S-ryhmä Kehitetty S-ryhmän turvallisuusjohtamista ja S-markettienpalo- ja pelastusturvallisuutta.

Stockmann Kehitetty henkilöstön työturvallisuutta ja mallinnettu ku-lunvalvonta-avainten hallintaa.

Securitas Oy Useita opinnäytetöitä yritykselle. Selvitys virolaisen työ-voiman käytöstä.

EADS Secure Networks Kehittämishankkeita liittyen viranomaisver-kon tietoturvallisuuteen.

Puolustusvoimat Kehitetty puolustusvoimien riskienhallinnan tietojär-jestelmien hankintaprosessia ja varuskuntien liikennevalvontaa. Mitattu ja ke-hitetty puolustusvoimien henkilöstön turvallisuustietoisuutta. Arvioitu upsee-rien koulutusohjelman turvallisuuskoulutusta.

Pelastuslaitosyhteydet Pääkaupunkiseudun pelastuslaitosten ja Suomenpelastusalan keskusjärjestön kanssa jatkuvaa yhteistyötä alueen turvallisuudenkehittämiseksi. Useita hankkeita käynnissä esim. koulujen turvallisuuden ke-hittäminen asiakkaiden ja henkilöstön näkökulmasta, ohjemateriaalia omaeh-toiseen turvallisuusasioiden hoitoon kouluissa, kuntalaisille suunnatut Inter-netsivut.

Näiden pitkäaikaisten kumppanuuksien lisäksi on mittava määrä muitakertaluonteisempia kehittämiskumppanuuksia.

Seuraavissa kuvataan muutaman esimerkin muodossa tarkemmin kehit-tämistoiminnan luonnetta.

Postin tietoturvallisuushanke. Hankkeen tuloksena työtekijöiden kä-sitys tietoturvallisuudesta muuttui ja yksikköön luotiin yhteiset tietoturvalli-suuden pelisäännöt.

Peruskoulujen turvallisuuden kehittäminen yhteistyössä Keski-Uu-denmaan pelastuslaitoksen kanssa. Hankkeessa tuloksena syntyi oppimateriaa-likokonaisuus ja riskienhallintatyökalu peruskouluille. Jatkohankkeena ontuotteistaa riskienhallintatyökalu valtakunnalliselle tasolle.

��

S-ryhmän yritysturvallisuuden kehittäminen. Kehitettiin ja testat-tiin auditointityökalu turvallisuuden omavalvontaan vähittäiskaupan myymä-löihin. Priorisoitiin riskikartoituksen uhkakuvia, jossa tutkimuksen avulla uh-kakuvat laitettiin merkitsevyysjärjestykseen.

Opinnäytetöitä ohjataan erityisesti metropolipolitiikan suunnassa. Kou-lutusyksikön tekemän luokituksen mukaan opinnäytetöistä (155 kpl) noinpuolet kohdistui voittoa tavoittelevien ja puolet voittoa tavoittelemattomienorganisaatioiden turvallisuuskysymyksiin. Tavoitteena 49 %:ssa opinnäytetöis-tä oli kehittää ja johtaa, 25 %:ssa kartoittaa ja analysoida, 12 %:ssa kouluttaa javiestiä ja lopuissa 14 %:ssa ennalta ehkäistä ja varautua. Turvallisuusnäkökul-man mukaan kehittämisen ja johtamisen alueella tehtiin eniten opinnäytetöi-tä (23 kpl). Toimialoista eniten töitä tehtiin pelastustoimeen ja poliisihallin-toon (23 kpl), toiseksi eniten koulutukseen, terveys- ja sosiaalipalveluihin (22kpl) ja kolmanneksi eniten yksityiselle turvallisuusalalle (19 kpl).

Työelämän tuloksiin vaikuttaa myös kriittinen menestystekijä LbD jakoulutusprosessi. Alkuvuodesta 2008 Laurea lähestyi Laureasta valmistunei-den turvallisuusalan tradenomien työnantajia ja esimiehiä, saadakseen palau-tetta valmistuneiden osaamisesta suhteessa työelämän haasteisiin. Vas-tauksia tuli 19 ja tuloksia voidaan siten pitää suuntaa antavina. Vastauksien mu-kaan turvallisuusalan tradenomit osaavat parhaiten toimia asiantuntijoinaoman erityisalansa keskeisillä osaamisalueilla. Lisäksi he osaavat arvioida tietoakriittisesti ja toimia asiakaslähtöisesti sekä yhteistyössä muiden kanssa yhteis-ten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kyselyn perusteella valmistuneille tra-denomeille on voinut antaa entistä vaativampia tehtäviä, sillä heillä on sellais-ta turvallisuusalan perustietoa, jota ei muilla ole. Kiitosta tuli etenkin siitä, ettätyöntekijä hahmottaa turvallisuuden kokonaisuutena ja että koulutus tapah-tuu työelämälähtöisesti. Johtamistaitoihin vastaajat kaipasivat lisää osaamista,tosin joillain työntekijöillä johtamistaidot olivat erittäin hyvät ja he ovat eden-neet nopeasti esimiestason tehtäviin. Työelämänedustajat toivovat myös, ettäopiskelijat saisivat kokemusta työharjoittelusta sekä julkisen että yksityisen sek-torin puolelta.

Turvallisuusalan työelämän kehittämisessä koulutusyksiköllä on ollutmerkittävä rooli koulutuksen kehittämisen kautta. Laurea on kouluttanut194 korkeakoulututkinnon suorittanutta turvallisuusosaamisen asiantuntijaa jasamalla kehittänyt toimintaansa siten, että syksyllä 2008 avautuu väylä ensim-mäisille alan toimijoille suorittaa ylempi korkeakoulututkinto turvallisuusosaa-misen koulutusohjelmassa. Henkilöstö on ollut kehittämässä perustutkintoja,ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja alalle. Laurea on myös pääosinkouluttanut turvallisuusalan ammatillisessa koulutuksessa toimivan opettaja-kunnan, joka on siirtänyt osaamista omiin toimintaympäristöihin. Alan kor-keakouluväylä on myös tuonut turvallisuusalalle entistä enemmän naisia ja

��

edistänyt siten myös sukupuolten tasa-arvoa alalla. Nuorten koulutuksesta val-mistuneista 34 % on naisia.

��� Henkilöstöön liittyvät tulokset

Kriittisille menestystekijöille LbD ja tutkimus ja kehitystyö sekä alue-kehitystyö on asetettu tavoitteeksi opettajuuden kehittäminen, tutki-muksen henkilötyövuodet ja julkaisut strategisilla painopistealueilla.Tavoitteeksi on asetettu, että tutkimustoiminnan henkilötyövuodet pää-toimisten opettajien määrästä on 25 % 2009 mennessä. Koulutsyksikössä t&k-työn henkilötyövuosia oli 2006 1,9 ja 2007 1,7, Tavoitteeksi asetettu 25 %tullaan saavuttamaan jo 2008 aikana meneillään olevissa t&k-hankkeissa. Lau-rean nykyinen tai aiempi henkilöstö on tuottanut turvallisuusosaamisen alu-eelle tieteellisinä ja muina tutkimusjulkaisuina kolme väitöskirjaa ja vii-si lisensiaattityötä, kuusi artikkelia kansainvälisissä tieteellisissä journaleissa jois-sa refereekäytäntö, kymmenen artikkelia kansainvälisissä ja kaksi artikkelia ko-timaisissa konferenssijulkaisuissa, joissa refereekäytäntö sekä joukon muita jul-kaisuja ja artikkeleja alan julkaisuihin. Erityisesti merkittävää on opettajienvaikuttavuus alan kehittäjinä, joka ilmenee laajana osallistumisena kehittä-jäverkostoihin.

Henkilöstöön liittyvät tulokset syntyvät osaamisen johtamisen menes-tystekijän kautta. Henkilöstö on osallistunut vuosittain säännöllisesti kehitys-keskusteluihin. Laureassa järjestetään yhteistä koulutusta vuosittaisen henki-löstön kehittämissuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2007 on järjestetty koulu-tusta liittyen opettajatuutorointiin, ohjaus- ja neuvontapalveluiden kehittämi-seen, aikuisten ohjaukseen, mentorointiin, osaamistavoitteiden määrittämiseen,LbD-toimintamalliin ja innovaatiotoiminnan menetelmiin. Lisäksi henkilös-tölle on järjestetty erityyppistä kielikoulutusta. Henkilöstölle mahdollistetaanmyös osallistuminen oman alan täydennyskoulutukseen ja osallistuminen ke-hittämisverkostojen toimintaan. Koulutusyksikön opettajat ovat osallistuneetkoulutukseen ja kehittämiseen 2005–2007 keskimäärin 10,7 päivää vuo-dessa (koulutukset, Laureapäivät, kampuspäivät, koulutusalapäivät sekä vuosit-tainen kolmipäiväinen alueyksikön kehittämisseminaari) ja henkilöstölle onvuosittain järjestetty työhyvinvointiin liittyvää virkistystoimintaa. Vuosien2005 ja 2007 Voimavarat työssä -kyselyjen tulokset ovat olleet erinomai-sia. Yksikössä on tehty 2005–2007 aikana kaksi kyselyä osana väitöskirjatyötäliittyen Laurean johtamiseen. Alustavien tulosten mukaan yksikössä toteu-tuu hyvin tavoitteeksi asetettu asiantuntijaorganisaation jaetun johtamisenmalli. Vuosina 2006 ja 2007 yksikössä on toteutettu työehtosopimuksen mu-kaiset työtehtävien, ammattitaidon ja työsuorituksen kokonaisarvioinnit kan-nustavan palkkauksen perustaksi.

��

��� Taloudelliseen suorituskykyyn liittyvät tulokset

Laurean turvallisuusalan koulutusyksikön taloudellista suorituskykyä voi-daan tarkastella toiminnan tuottavuuden ja taloudellisuuden kautta. Monettuottavuuden tekijät ovat suoraan kytköksissä kriittisistä menestystekijöistäkoulutusprosessiin ja sen tuloksellisuuteen. Tämä alue on raportoitu pää-osin opiskelijatuloksien yhteydessä. Tuottavuuteen tai sen edellytyksiin liittyyainakin välillisesti laadunvarmistus, joka tuottaa perustan toiminnan talou-dellisen suorituskyvyn kehittämiselle. Taloudellisuus liittyy paljolti arjen ope-ratiiviseen johtamiseen ja näyttäytyy koulutusyksikön talousarvion käyttö-suunnitelmassa ja sen toteutumisessa. Koulutusyksikössä on kahdeksan opet-tajaa ja 249 opiskelijaa. Tällöin opettajakohtaiseksi opiskelijamääräksi tulee 31,joka vastaa kampuksen keskiarvoa ja kuvaa hyvin todellista tilannetta. Vuonna2005 vastaavalla koulutusalalla oli valtakunnallisesti keskimäärin 27 opiskeli-jaa opettajaa kohden. Tämän tehokkuuden suhteellisen pienessä koulutus-alayksikössä selittää kampusrakenteesta syntyvä synergiaetu ja vahvasta työelä-mäkytkennästä syntyvä osaamisen kehittämisen tuki. Kannustavan palkkaus-järjestelmän on myös katsottu tuovan tehokkuutta opetukseen. Vuonna 2005valmistui turvallisuusalan koulutusohjelmasta 34 tradenomia, 2006 40 ja 200748 tradenomia. Lisääntyneet valmistuvat tuottavat taloudellisia voimavarojavuoden 2009 talouteen.

Koulutusyksikön talousarvion käyttösuunnitelma on pitänyt hyvin paik-kansa. Yksikköä on kehitetty kustannustehokkaasti sen yksikköhintarahoituk-sen turvin ilman merkittäviä ulkoisia panostuksia. Talousarvioin tuotot ovatvahvasti rakentuneet koulutustuottojen varaan ja ulkoisen t&krahoituksenosuus on ollut vain prosentin luokkaa. Kehittyvä t&k-toiminta on muutta-massa tilannetta. Vuoden 2007 tuotoista noin 4 % tuli ulkoisena t&k-rahoi-tuksena. Nykyisilläkin päätöksillä vastaava luku on vuonna 2008 yli kaksin-kertainen ja suurempi hankehakemusten mennessä läpi.

��� Kansainvälistymiseen liittyvät tulokset

Laurean strategiana kansainvälisessä toiminnassa on painottaa vahvemminkansainvälistä osaamisen siirtoa kuin opiskelijaliikkuvuutta. Olennaista onsiirtää osaamista, jota Suomessa ei ole ja siten uudistaa innovaatiojärjestelmää.Osaamisen siirto tapahtuu opettaja- ja tutkijavaihdon ja yhteisten t&k-hank-keiden kautta. Merkittävimpiä yhteistyötahoja ovat turvallisuusosaamisen joh-tavat korkeakoulut University of Arizona, University of Leicester ja ITMO-yliopisto (engl. nimeltään Saint-Petersburg State University of InformationTechnologies, Mechanics and Optics). Osaamisen siirto painottuu tietoturval-lisuuteen, kaupan turvallisuuteen ja mobiililiiketoimintaan. Kansainvälisistä

��

yrityksistä merkittävimpiä yhteistyökumppaneita ovat Securitas, Philips, G4Ssekä EADS.

Strategian toteuttamissuunnitelman tavoite kansainväliset osaajat Lau-reassa ja alueella toteutuu turvallisuusalan koulutusyksikössä 2006 lähtienvuosittain järjestettävinä kansainvälisinä maksullisina seminaareina, joihin osal-listuu myös työelämän edustajat. Vuoden 2006 seminaarissa teemana olivatkaupan turvallisuus ja kaupan hävikki ja 2007 seminaarissa yleinen järjestys jaturvallisuus yhteiskunnassa. Helmikuussa 2008 järjestettiin tietoturvallisuuteenliittyvä workshop seminaari. Huhtikuussa 2008 järjestettävässä seminaarissateemana on yksityisten turvallisuuspalveluiden rooli nyt ja tulevaisuudessa. Se-minaarien alustajat ovat olleet maailman johtavia turvallisuusalan asiantunti-joita ja tutkijoita Englannista, Norjasta ja Australiasta.

Kansainvälistymiseen tulosalueeseen liittyvä toinen kriittinen menestys-tekijä koulutusyksikössä on tutkimus- ja kehitystyöhön sekä aluekehi-tystyöhön liittyvä kansainvälistämisen haaste. Kansainvälisen ja kansalli-sen turvallisuuden haasteisiin vastataan Suomen kansallisen turvallisuuden nä-kökulmasta Tekesin rahoittamassa Rescuing of Intelligence and Security CoreApplications eli RIESCA-hankkeessa (2007–2009) yhdessä Kuopion ja Ou-lun yliopistojen kanssa. Tutkimuksen keskeisin alue on yhteiskunnalle kriittis-ten järjestelmien toiminnan varmistaminen sekä niihin liittyvä tuotekehitysja uusi liiketoiminta. RIESCA-hankkeessa Laurean partnereita ovat Puolus-tusministeriö, Poliisin tietohallintokeskus, EADS Secure Networks, Portalifyja Ioxonos teknologiakonsultointi sekä Arizonan yliopiston Artifical Intelli-gence Lab. Tämä hanke on käynnistänyt pitkäkestoisen tutkijavaihdon syn-nyttäen erillisiä teknologiansiirtohankkeita. Hankkeen t&k-kumppanina toi-mii myös Johannes Kepler Universityyn kuuluva Software Competence Cen-ter Hagenberg Itävallasta. Tämän hankkeen puitteissa alkanut yhteistyö Euro-pean Aeronautic Defence and Space Companyn EADS/Suomen kanssa ontarkoitus laajentaa EADS/Ranskan kanssa ITEA2-hankkeeksi.

FLOODAWARE-hanke yhdessä Turun yliopiston, TKK:n, Arizonan yli-opiston ja Geodeettisen laitoksen kanssa laajentaa koulutusyksikön osaamistatulvasuojeluun. Koulutusyksikkö on käynnistämässä yhdessä EADS:n ja alanpk-yritysten kanssa tuotekehitykseen ja turvallisuusalan toimintamallien ke-hittämiseen liittyvää SATERISK-hanketta.

Koulutusyksikön kansainväliseen toimintaan liittyvää opiskelijavaihtoa onrajoittanut se, että vastaavia vaihtokumppaneita ei ole riittävästi turvallisuus-osaamisen alueella Euroopassa. Vuosittain Laureassa on ollut kansainvälisiä alantyöelämäosaajia opettamassa. Koulutusyksikön osaamista on hyödynnettyruotsalaisissa korkeakouluissa alkavan turvallisuusalan koulutuksen suunnitte-lussa ja opetussuunnitelmatyössä. Koulutusyksikön opettajia ja opiskelijoita onosallistunut vuosittain kansainvälisiin intensiiviopintoihin International Faci-

��

lity Management Programme ja Promoting Intercultural Management Com-petencies for Working Life in the Baltic Sea Region. Pieneen vaihtojen mää-rään on nyt reagoitu ja malleja vaihtotoiminnan lisäämiseksi ollaan kehittä-mässä.

��� Aluekehitystehtävään liittyvät tulokset

Strategian toteuttamissuunnitelman mukaan Laurean aluekehityksen keskei-set tavoitteet ovat metropolisaatiokehityksen tukeminen, klusterikehi-tyksen vahvistaminen, vaikuttavan innovaatiotoiminnan aikaansaa-minen ja kansainvälisyyden lisääminen aluekehitystyössä. Koulutusyk-sikkö on kolmen tehtävän integraation periaatteella ollut vahvistamassa met-ropolialueen globaalia kilpailukykyä sekä tuottanut turvallisuusklusterin käyt-töön uudenlaista osaamista ja osaavaa työvoimaa. Erikoistumisopinnotkohdentuvat sisällöltään turvallisuusalan kehittämisen kannalta ajankohtaisiinkysymyksiin, joilla voidaan suoraan vaikuttaa yritysten kilpailukykyyn. Alkavaylempi ammattikorkeakoulututkinto on sisällöltään kohdennettu metropoli-alueen turvallisuuskysymyksiin, mikä mahdollistaa turvallisuusalan osaamisennostamisen uudelle tasolle. Ohjelma tuo jo koulutusaikana merkittävän ke-hittämispotentiaalin alueen ja yritysten turvallisuuskysymyksiin kehittämis-pohjaisen oppimismallin ansiosta. Henkilöstön työ turvallisuusalan kehittä-misverkostoissa on vahvistanut klusterin osaamispohjaa ja heidän tekemänsätutkimustyö on tuonut alalle uutta osaamista.

Kehittämishankkeiden aihealueita on kohdennettu metropolialueenkilpailukyvyn kannalta merkittäville alueille. Yritysyhteistyö on tuonut ajan-kohtaiset yritysten turvallisuuskysymykset kehittämiskohteiksi, esimerkkinämonikansallisen tietoliikenneyrityksen riskianalyysit ja turvallisuusohjeisto,turvaohjeiden laatiminen Containershipsin laivoille ja turvallisuuskoulutustar-vekartoitus ja valmennusohjelman rakentaminen noin 200:lle Ruokakeskonpäällikölle tai johtajalle sekä yleisesti käytetty tunkeutumisreittianalyysi-työ-kalu. Yhteistyö turvallisuusorganisaatioiden, kuntien, poliisin, pelastuslaitostenja koulujen kanssa on tuonut osaamista ja kehittämistoimia arjen ja kansalais-ten turvallisuuskysymyksiin lisäten näin yhteiskunnallista eheyttä, esimerkki-nä Espoon, Vantaan ja Helsingin kouluille ja päiväkodeille tehdyt turvallisuu-den kehittämishankkeet

Vaikuttavan innovaatiotoiminnan pohjaksi Laurean koulutusyksikönt&k-toiminnan toimintamallia, laajuutta ja yhteistyörakenteita on tietoisestikehitetty. Kehittämistoiminta on konkretisoitunut uudenlaisena verkostoitu-misena osaamiskeskusohjelmiin, strategisiin huippuosaamisen keskittymiin,liittymisenä European Network of Living Labs- ja kansainväliseen ServiceDesign Network -verkostoon. Hanke- ja t&k-toiminnan laajuutta ja tu-

��

loksia sekä niiden kautta syntyvää kansainvälistä osaamisen siirtoaon kuvattu hakemuksen tulososion aiemmissa kappaleissa.

Kokonaisarviona koulutusyksikön vahvuuksiksi voidaan todeta:opetuksen ja ohjauksen taso, vetovoima ja työllistyminen, vahva työ-elämäkytkös, henkilöstö, kansainvälisen osaamisen siirto ja turvalli-suusosaamisen levittäminen. Suurin kehittämiskohde on opiskeluai-kojen hallinta.

Auvinen, P., Mäkelä, J. & Peisa, 2006 & 2007. Laurea-ammattikorkeakoulun opetussuun-nitelmatyön arviointi. Vantaa: Edita.

Engeström, Y.1999. Innovative learning in work teams Cambridge: Cambridge Universi-ty Press.

Fleck, L. 1935. Genesis and Development of a Scientific Questions. Chicago: Uni. ofChicago.

Fränti, M. & Pirinen, R. 2006. Tutkiva oppiminen integratiivisissa oppimisympäristöissä.Bar-Laurea ja REDLabs. Vantaa: Edita.

Kehitysalustoilla neloskierteeseen. 2008. Tulevaisuuden kehitysalustat -hankkeen loppura-portti.

Lash, S. 2000. Risk Culture. In: Ada, Beck & van Loon. 2000. The Risk: Sage.Society.London.

Urry, J. 2003. Global Complexity. London: Blackwell.Raij, K. & Rantanen, T. 2007. Teoksessa Kallioinen, O. (toim.). Osaamispohjainen

opetussuunnitelma Laureassa. Vantaa: Edita.Rauhala, P. 2007. Teoksessa Kallioinen, O. (toim.). Osaamispohjainen opetussuunnitelma

Laureassa. Vantaa: Edita.Vyakarnam, S., Illes, K., Kolmos, A. & Madritsch, T. 2008. Report on Learning by

Developing – Innovation in Higher Education at Laurea University of AppliedSciences. Vantaa: Edita.

��� Arviointiryhmän palaute

Esitetyn näytön perusteella voidaan todeta, että koulutusohjelman työelämä-kytkös on vahva ja monipuolinen. Turvallisuusosaamisella on kasvava tarvealueella ja koko maassa. Laadittu strategia perustuu hyviin pohjaselvityksiin jastrategia on selvästi tulevaisuusorientoitunut. Ennakoinnin välineenä käyte-tään kaksi kertaa vuodessa kokoontuvaa turva-alan asiantuntijafoorumia, jossaovat kaikki keskeiset tahot edustettuina. Turvallisuusalan koulutusyksikön stra-tegialla on myös vahva yhteys Laurean kokonaisstrategiaan. Laurean pedago-ginen toimintamalli on jäsennelty ja merkillepantavaa on ammattikorkea-koulun kahden perustehtävän, koulutuksen ja t&k:n, yhteennivoutuminenturvallisuusosaamisen oppimisprosessin eri vaiheissa. Vaikka t&k on kytkettyläheisesti opetukseen, se tuottaa myös uutta tietoa, osaamista ja menetelmiäalan yrityksille.

��

Näytön perusteella Laurean Turvallisuusalan yksikössä on monipuolinenennakointitoiminta, jota myös konkreettisesti hyödynnetään strategioissa. Lau-rean strategian jalkauttamiseksi on valittu ja kehitetty vahva pedagoginen malli– Learning by Developing (LbD), jonka tutkivaa ja kehittävää työotetta onsovellettu menestyksekkäästi opiskelijan ammatillisen kasvun prosessiin Tur-vallisuusalan koulutusyksikössä. LbD:n mukaisesti opiskelun aikana tehdäänpaljon projekteja, jotka perustuvat todelliseen asiakastarpeeseen. Opiskelijatoppivat työskentelyn ryhmässä sekä työelämän säännöt muun muassa aikatau-lujen ja raporttien laadun suhteen. Oppimisympäristöjen kehittäminen onkytketty luontevasti valittuun pedagogiseen ratkaisuun. Haasteena koulutus-ohjelmalla on tunnistaa oppimisprosessin heikot kohdat ja käynnistää vaikut-tavia kehityshankkeita niiden parantamiseksi.

Laureassa on tehty onnistunut ja tulevaisuuteen suuntautunut opetus-suunnitelmien kokonaisuudistus. Merkille pantavaa on aikuiskoulutuksen suu-ri volyymi suhteessa nuorten koulutukseen. Tämä indikoinee sitä, että turva-alalla on merkittävää koulutusvajausta. Mikäli näin on, tulee yksikön valmis-tautua siihen, että aikuiskoulutuskysyntä tulevaisuudessa heikkenee. Samointulee valmistautua siihen, että yksikön monopoliasema voi tulevaisuudessapoistua.

Esitetty yksikkö varmistaa laatuaan Laurean laatujärjestelmän mukaisesti.Laadunvarmistus on monipuolista ja systemaattista. Esimerkiksi opetussuun-nitelmia arvioidaan ennaltamääriteltyjen arviointikriteerien mukaisesti. Sa-moin opiskelijoihin liittyvät mittaukset ja palautejärjestelmä on kuvattu jakäytössä.

Toiminnan tuloksia seurataan systemaattisesti. Tarkastelu on monipuolis-ta sisältäen opiskelijatulokset: hankkeistetut opinnäytetyöt, opetuksen ja ohja-uksen taso, virtuaaliopinnot, vetovoimaisuus ja työllistyminen. Koulutusyksi-kön yhteistyö- ja kehittämistoiminnan kumppanuusverkosto on laaja. Valmis-tuneiden osaaminen vastaa hyvin työnantajien tarpeita.

Turvallisuusalan koulutusyksiköllä on puolellaan monopoliasema, jokamahdollistaa opiskelijoiden valinnan suuresta joukosta hakijoita ja työelämä-kysyntä on alan koulutuksen lyhyestä perinteestä johtuen hyvä.

Tulokset ovat osin valtakunnan keskitason alapuolella läpäisyasteen ja val-mistumisajan pituuden osalta. Arviointiryhmä pohti etenkin läpäisyastetta, jokaon vain 48 % eli alle puolet opiskelijoista. Ryhmän saaman selityksen mukaantyöelämä vie opiskelijat kesken opintojen. Yksi syy lienee alan kasvava ky-syntä, joka houkuttaa osaajat jo opiskeluvaiheessa työelämään. Syyt tulisi ana-lysoida tarkemmin ja laatia suunnitelma läpäisyn parantamiseksi.

Koulutusohjelmalla oli erityisesti hanketoiminnassa hyviä kansainvälisiäavauksia. Haasteena kuitenkin on opiskelijoiden kansainvälisten vaihtomah-dollisuuksien parantaminen. Nykyisellään ne näyttäisivät olevan niukat.

�

Kokonaisuutena tarkasteltaessa Laurea-ammattikorkeakoulun Turvalli-suusalan yksikkö on onnistunut määrittämään ja asemoimaan palkittavaksiesittämänsä koulutuksen ydinosaamisen – turvallisuusosaamisen – keskeisetelementit ja onnistunut siirtämään turvallisuusalan koulutusohjelmassa synty-vän osaamisen opiskelijan ammatilliseen kasvuun siten, että heistä kasvaa opis-kelun aikana osaavia ja kehittäviä turvallisuusalan asiantuntijoita. Laurean sel-keä johtamismalli ja konkreettiset tavoitteet heijastuvat myös turvallisuusalankoulutusohjelman opetuksessa ja opetuksen sisällössä. Erinomaista on myös se,että Laurea-ammattikorkeakoulu on tehnyt kestäviä strategisia perusvalintojaja arvioinut sekä kehittänyt toimintaansa pitkäjänteisesti siten, että myös toi-minnan tuloksissa aletaan lähestyä erinomaisuutta.

��� Rovaniemen ammattikorkeakoulu hyvinvointialojen kampus hoitotyönkoulutusohjelma

A ToimintaA ToimintaA ToimintaA ToimintaA Toiminta

� Koulutusyksikön toiminnan kuvaus ja nivoutuminenammattikorkeakoulun strategiaan sekä keskeisiin pedagogisiinlinjauksiin

Rovaniemen ammattikorkeakoulu (RAMK) esittää koulutuksen laatuyksi-köksi vuonna 2008–2009 monialaista yhteistyötä edistävää hoitotyön koulu-tusohjelmaa. Viime vuosina hoitotyön osaamisvaatimukset ovat muuttuneetnopeasti tieteellisen ja teknisen kehityksen sekä sosiaali- ja terveyspoliittistenlinjausten johdosta. Alan suuria haasteita ovat työvoiman riittävä saanti tule-vina vuosikymmeninä, sosiaali- ja terveysalan palvelurakenteiden kehittämi-nen, yhteistyö-, työnjako- ja toimintamallien uudistaminen, hyvinvoinnin jaterveyden edistämisen vahvistaminen toimintatavoissa sekä alan teknologioi-den tehokas hyödyntäminen.

Tutkimusten mukaan vastavalmistuneiden sairaanhoitajien odotetaanosaavan nykyistä paremmin teoriatietojen ja käytännön taitojen yhdistämistä,potilasohjausta, terveyden edistämistä ja ihmisten kunnioittavaa kohtaamistasekä peruskäytännön taitojen lisäksi ensihoitoa, lääkehoitoa, erikoistoimenpi-teitä ja verkostoyhteistyötä yli organisaatiorajojen. Väestön ikääntymisen myö-tä hyvinvointipalvelujen tuottavuutta, laatua ja saatavuutta on pystyttävä no-peasti tehostamaan. Nuoret tulevaisuuden rakentajina tulee saada mukaan ke-hittämistyöhön. (mm. Heikkinen ym. 2006, Jyrkkä 2006, Oikarinen 2006,Vuorinen 2006, Isola 2007, Kvist & Vehviläinen-Julkunen 2007.) Hoitotyön

��

koulutuksen tulee olla sisällöltään laajaa ja perusterveydenhuoltopainotteistaeikä ainoastaan sairaalaympäristössä suoritettaviin tehtäviin painottuvaa. Ase-mansa vuoksi sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja on usein ensimmäinen kon-takti terveydenhuoltojärjestelmässä ja pääasiallinen kontakti pitkäaikaishoidos-sa. Hoitotyön ammattilaisella on oltava aiempaa laajempi diagnostiikkaan jahoitoon liittyvä pätevyys, erityisesti kliiniseen päätöksentekoon tarvittavat tie-dot ja taidot.

Hoitotyön koulutusta RAMKissa on kehitetty päämäärätietoisesti vastaa-maan ajankohtaisiin terveysalan yhteiskunnallisiin, alueellisiin ja pohjoisiin eri-tyishaasteisiin yhteistyössä fysioterapian, liikunnan ja vapaa-ajan sekä sosiaali-alan koulutusohjelman kanssa ja viime vuosina enenevässä määrin tuotanto-alojen ja palvelualojen kanssa. Koulutusohjelmien profiloimisessa on otettuhuomioon eri-ikäisen väestön tarpeet: hoitotyö; potilasturvallinen hoitaminen,terveyden edistäminen ja potilasohjaus, liikunta- ja vapaa-aika: talvi- ja luontolii-kunta ja valmennus, fysioterapia; urheilufysioterapia ja sosiaaliala; lasten ja perheidenhyvinvoinnin edistäminen sekä sosiaalinen kuntoutus ja osallisuuden edistäminen.Alan yrittäjyysosaamista on vahvistettu kouluttamalla kampuksen opettajia. Heovat valmistelleet 15 opintopisteen laajuiset yrittäjyysopinnot RAMKin yh-teisessä yrittäjyystyöryhmässä. Hyvinvointialojen toimintakykyä (läpäisy, oh-jaus- ja neuvontapalvelut, virtuaaliopinnot, yrittäjyys, aikuisten oppimisedel-lytykset ja -menetelmät) on tehostettu osana RAMKissa käynnissä olevaa laa-tutyötä. Henkilöresursseja on lisätty opinnoissaan viivästyneiden ohjaukseen.

Hyvinvointialojen kampus koulutusohjelmineen on aktiivisena toimija-na sitoutunut RAMKin strategioihin ja pedagogisiin linjauksiin. Menestymi-seen johtaviksi arvoiksi koko RAMKissa on omaksuttu Rovaniemen koulu-tuskuntayhtymässä määritellyt arvot; vastuullisuus, oppivuus ja avoimuus. Joh-tajat, henkilökunta ja opiskelijat toteuttavat arvoja henkilökohtaisella toimin-nallaan. Arvot toteutuvat yhteisenä tekemisenä ja henkilökohtaisina kokemuk-sina. RAMK on sitoutunut Pohjois-Suomen, Lapin ja Rovaniemen seudunkehittämiseksi laadittujen alueellisten strategioiden toimeenpanoon. RAMKrakentaa toimintaansa osaksi yhtenäisesti toimivaa eurooppalaista korkea-koulualuetta. Pedagogisissa linjauksissa se tarkoittaa laadunvarmistuksen paran-tamista, opetussuunnitelmien, opetuksen ja sen tukitoimintojen kehittämistä,tutkintojen läpimenon ja suoritusaikojen huomioimista, opetuksen integroi-mista tutkimus- ja kehitystyöhön sekä tietoverkkojen hyödyntämistä luonnol-lisena osana toimintaa. Lapin maakuntakorkeakoulun tehtävänä on vastata ak-tiivisesti seutukuntien tarvesuunnitelmiin tarjoamalla joustavasti sekä opetuk-sen että tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminnan palveluita.

RAMKin tutkimus- ja kehitystyön painopistealueet ovat kylmä- ja talvi-teknologia, hyvinvointiteknologia, elintarviketuotanto, palveluliiketoiminta

(matkailu) ja ICT-tietoturvallisuus. Profiili perustuu pohjoisuuden osaamiseen,jonka perustana ovat Lapin ja Barentsin alueen luonto ja kulttuuri, luonnon-varat ja halu tasa-arvoisten peruspalvelujen ylläpitämiseen valtakunnan ja Eu-roopan syrjäseuduilla. Terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja arkielämän turvallisuu-teen liittyvät palvelut tukeutuvat laajenevasti tietotekniikkaan ja matkailijoi-den palvelemiseen, mikä mahdollistaa palvelujen säilymisen ja kehittymisen.Hyvinvointialojen tutkimus- ja kehitystyön tavoitteena on avata kasvumah-dollisuuksia yrityksille, jotka tuottavat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisenpalveluita, mm. eläkeikäisten virkistykseen ja toimintakyvyn ylläpitoon liitty-viä palveluja ja uusia toimintamuotoja tarvitaan lisää.

���� Ydinosaaminen

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla koulutetaan pohjoisen hyvinvoinnin, liikun-nallisen elämäntavan ja terveyden edistämisen osaajia, kuten visiossa 2015 on mää-ritelty. Erityisenä tehtävänä on kulttuuriltaan omaperäisen, pitkien etäisyyksi-en ja harvaan asutun Lapin hyvinvointipalvelujen ja -teknologian käyttöön-oton sekä hyvinvointiyrittäjyyden kehittämisen tukeminen. Kriittisiksi menes-tystekijöiksi on tunnistettu onnistuminen seuraavissa asioissa: oppiminen, tek-nologian hyödyntäminen, työyhteisöosaaminen ja kansainvälistyminen.

Strategian ydintehtävät on määritelty seuraavasti:– hoitotyön, fysioterapian, liikunnan ja vapaa-ajan sekä sosiaalialan koulu-

tus profiloituvat, koulutusprosessit kehittyvät jatkuvasti ja toiminta on yh-tenäistä

– laadunvarmistus perustuu oppimisen syvällisyyden jatkuvaan kehittämi-seen

– avainosaamisalueet ovat LappWell-hyvinvointiohjelman osa-alueillaHealth eNorth, Human eNorth ja Safe eNorth ammatillisen osaamisen,hyvinvointipalvelujen ja -yrittäjyyden edistäminen sekä soveltavan tutki-mus- ja kehitystyön tekeminen (taulukko 1)

– tutkimus- ja kehitystyön painopisteenä ovat hyvinvointipalveluihin ja -teknologiaan liittyvän uuden tiedon, innovaatioiden ja osaamisen tuotta-minen yhdistyneenä koulutusohjelmiin

– sukupolvien välisellä yhteistyöllä kehitetään Lappia kilpailukykyiseksipohjoisen osaajaksi Rovaniemen aluekeskuksen, Barentsin alueen ja eu-rooppalaisessa yhteistyössä.

�

Taulukko �� Lappilainen hyvinvointiohjelma LappWell ulottuvuuksineenHealth eNorth Human eNorth ja Safe eNorth

LappWell-hyvinvointiohjelma ohjaa koulutuksen, tutkimus- ja kehitystyönsekä aluekehitystehtävän toteuttamista. Health eNorth, Terve Pohjoinen osa-alueella tehdään tapaturmien torjuntaa, sairauksia ennalta ehkäisevää, kuntou-tumista, psykososiaalista hyvinvointia työssä ja vapaa-aikana sekä terveellistä jaliikunnallista elämäntapaa edistävää tutkimus- ja kehitystyötä, kehitetään tek-nologiatuettua omahoidon ja terveyden edistämisen osaamista sekä tuotetaanyrittäjyyden ja hyvinvointimatkailun uusia innovaatioita. Human eNorth, Ih-misläheinen Pohjoinen osa-alueella haasteena on edistää liikuntaa ja urheilua,ihmisten sosiaalista turvallisuutta ja osallisuutta sekä ylläpitää luonto- ja kult-tuurisuhdetta niihin soveltuvaa teknologiaa hyödyntäen. Safe eNorth, Turval-linen Pohjoinen osa-alueella keskitytään työ- ja potilasturvallisuuden, ensihoi-

T&K-alueet – Palvelut, tuotteet, osaaminen – Yrittäjyyden edistäminen

Julkisen, yksityisen,kolmannen sektorinja korkeakoulujen sekäoppilaitostenverkostoituminen

PohjoinenhyvinvointikeskusAWPHyvinvointitoimialan jayrittäjyyden kehittäminen,innovaatiotoiminta jakansainvälistyminen

Koulutuksen rakenteidenja sisältöjen kehittäminen,oppimateriaalituotanto,avoimien oppimis-ympäristöjen jat&k&p-laboratorioidenkehittäminen

HEALTH eNORTHTerveellistä elämääja itsenäistäsuoriutumistaedistävä soveltavat&k, osaaminen,hyvinvointipalvelutja -teknologia

HUMAN eNORTHLiikuntaa ja urheilua,sosiaalista turvalli-suutta ja osallisuuttaedistävä soveltavat&k, osaaminen,hyvinvointipalvelutja -teknologia

SAFE eNORTHTurvallista elämää jaturvallista matkailuaedistävä t&k,osaaminen,hyvinvointipalvelutja -teknologia

LAPPILAINEN KANSANTERVEYS,TERVEYDEN EDISTÄMINEN,POTILASOHJAUS JA KUNTOUTUS

TERVEYS- JA HYVINVOINTIMATKAILU,TERVEYSVAIKUTTEISETLUONNONTUOTTEET

PSYKOSOSIAALISTA HYVINVOINTIATYÖSSÄ JA VAPAA-AIKANAEDISTÄVÄT PALVELUT

LUONTO- JA LIIKUNTAMATKAILU-JA VALMENNUSOSAAMINEN

ESTEETTÖMÄT PALVELUTIHMINEN JA KYLMÄ

HYVINVOINTIJOHTAMINENJA IHMISIIN KOHDISTUVIENVAIKUTUSTEN ARVIOINTI (IVA)

ENSIHOITO,TYÖ- JA POTILASTURVALLISUUSPERHEIDEN TURVALLISUUS

MONIAMMATILLISETPALVELU-, HOITO- JAKUNTOUTUSKETJUT

TURVALLISUUDEN,SAAVUTETTAVUUDEN,KÄYTETTÄVYYDEN JAVAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

LappWellhyvinvointi-

ohjelma

�

don ja perheiden turvallisuuden edistämisen osaamiseen sekä moniammatil-listen palvelu-, hoito- ja kuntoutusketjujen toimivuuteen. Moniammatillistenyhteistyökokemusten aikaansaaminen jo koulutuksen aikana on tavoite, jollavastataan valtakunnallisiin sosiaali- ja terveyspoliittisiin linjauksiin.

��� Työelämäkytkös

Hoitotyön koulutuksessa työelämäkytköksellä on pitkät perinteet alueen pe-rusterveydenhuollon yksiköiden, erikoissairaanhoidon ja muiden terveysalanlaitosten kanssa. Ammattitaitoa edistävään harjoitteluluun on kehitetty oma-ohjaaja- ja laatujärjestelmä. Kompetenssipohjaisen OPS 2008 -työn yhteydessälisättiin työelämän kanssa yhteissuunnittelua hoitotyön kompetenssien konk-retisoimiseksi. Säännöllisistä tapaamisista sovittiin ja ne toteutettiin erikoissai-raanhoidon ja perusterveydenhuollon johdon ja opiskelijavastaavien kanssa.OPS-työn lisäksi kehitettiin teoriaopintojen, ammattitaitoa edistävän harjoit-telun ohjauksen ja arviointimenetelmien teoreettisia työvälineitä.

RAMKissa on aluekehitystyön edistämistä varten tutkimusyliopettaja-järjestelmä. Hyvinvointitekonologian tutkimusyliopettajan tehtävänä on koor-dinoida ja edistää LappWell-hyvinvointiohjelman toteuttamista Rovaniemenaluekehitysohjelmassa (AKO) ja Pohjois-Suomen korkeakouluyhteistyöstrate-gian toimeenpanoa painoalueilla hyvinvointipalvelujen ja hyvinvointiyrittäjyy-den edistäminen. EU-ohjelmakausien aikana on toteutettu useita kymmeniätutkimus- ja kehityshankkeita työelämäyhteistyössä.

��� Verkostoituminen ammattikorkeakoulun sisällä ja sidosryhmien kanssa(toiminta ja synergiaedut osaamisen kumuloituminen yhteistyöja �toiminta)

RAMKin sisäisenä toimintaperiaatteena on kautta sen 10-vuotisen historianollut yhtenäisyys ja yhteisöllisyys, jonka edistämisessä hoitotyön koulutusoh-jelma on ollut erityisen aktiivinen. Organisaatio tiimeineen on rakennettu tätätavoitetta ajatellen. Kaikilta aloilta (hyvinvointialat, palvelualat, tuotantoalat) onedustajat tiimeissä. Viimeisellä TASO-kaudella on saavutettu hyviä tuloksia hy-vinvointi- ja tuotantoalojen yhteistyöllä kansainvälisestikin tunnustetuissa tek-nologiasovellutuksissa esim. ENVI-hyvinvointialojen virtuaalikeskuksen inno-voinnissa ja rakentamisessa. ENVI-käsite tarkoittaa ensihoitoa, virtuaalisairaa-laa ja etäkuntoutusta.

Lapin korkeakouluyhteistyöhankkeessa (Lapin yliopisto, RAMK, Kemi-Tornion amk) syksyllä 2007 ilmeni, että Lapissa on vahva tahtotila kehittää”Hyvinvoinnin Lappia” ja samalla laajemmin ”Tervettä, turvallista ja ihmislä-heistä Pohjoista” Pohjois-Suomen ja Barentsin alueen yhteistyönä. Pohjoistenalueiden kilpailukyky ja vetovoimaisuus Euroopassa edellyttää vahvaa näyttöä

�

pohjoisesta osaamisesta sekä yritysten ja suurteollisuuden mukaan saamista in-novaatiotoimintaan. Lisää näkyvyyttä Euroopan markkinoilla tuo yhteistyöLiving Labs -verkostoissa teemalla eHealth (Pohjois-Suomeen saatu North-RULL, north rural-urban living lab -status) muiden eurooppalaisten harvaanasuttujen ja väestömääriltään suppeiden alueiden kanssa. Voimavarojen koko-amisen tarpeen Lapissa ovat ilmaisseet myös hoito- ja hoiva-alan yrittäjät, tek-nologiayrittäjät, hyvinvointialan toisen asteen oppilaitokset, Lapin urheiluopis-to sekä Lapin korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten kärkihanke ”Mat-kailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin perustaminen”.

Oulu on keskeinen yhteistyötaho tunnettuna pohjoisen teknologiakau-punkina, jonka ympäristö toimii uusien innovaatioiden testausympäristönä.Kemi-Tornion alueella toimivan HumanNet-osaamiskeskittymän painopiste-valinnat kohdistuvat seudullisten palveluiden kehittämiseen, työhyvinvointiin,seniori- ja vanhustyöhön sekä hyvinvointiteknologiaan. Lapin mahdollisuu-deksi on ajateltu toimimista ”muutoslaboratoriona”, jossa otetaan käyttöönjo testattuja ja tutkittuja sovellutuksia, pyritään muuttamaan entisiä toiminta-malleja hoito- ja palveluketjuissa ja tutkitaan muutoksen vaikuttavuutta. Poh-dintaan on otettu, miten uusissa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen pal-veluissa otetaan huomioon ainutlaatuinen luonto, lappilainen arvomaailma,saamelaisuus, paikalliskulttuuri ja perinteet, rento ilmapiiri, vireä matkailu, hy-vät liikunta- ja virkistyspalvelut, kaupunkimainen syke sekä ihmisten oma vas-tuu ja itsemääräämisoikeus, joka ilmenee vahvana haluna pitää asuttuna kokoLappi. Toisaalta vastakkaisena kehityksen suuntana on huomioitava terveyspal-velujen ja hyvinvointipalvelujen keskittyminen asutus- ja matkailukeskuksiin.

RAMKissa vastataan verkostoitumisella sosiaali- ja terveydenhuollon ke-hittämisohjelman 2008–2011 (KASTE) yleistavoitteisiin niin, että kuntalais-ten 1) osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee, 2) hyvinvointi ja terveyslisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja 3) palveluiden laatu, vai-kuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot vähenevät.

��� Koulutuksen ja T&K�toiminnan yhteennivoutuminen

Koulutuksen ja t&k-toiminnan integroimiseen on kehitetty hyvinvointialoil-la onnistuneita malleja, joissa hoitotyön koulutusohjelma on onnistunut hy-vin. Kuviossa 1 on kuvattu laadunvarmistusjärjestelmämme toimintaohje sii-tä, miten koulutuksen ja t&k-toiminnan integraatio toteutetaan jo hanke-ideoinnin aikana.

�

Esimerkkeinä koulutuksen, t&k-toiminnan ja työelämän yhteennivoutumises-ta mainittakoon viimeisimmän EU-ohjelmakauden hankkeet. Niitä ovat ol-leet pelastamista, ensihoitoa ja potilasturvallista hoitamista edistävän ENVI-hyvinvointialojen virtuaalikeskuksen rakentaminen ja osaamisen kehittäminen,Kittilän kunnan johtama lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan välistä työnjakoakehittävä Pohjoisen Viisikko Tunturi-Lapin alueella, Lapin yliopiston johta-mat HOIVI-hoitavan villan tutkimus- ja tuotekehityshanke, LaKi -langatonkipumittari ja työhyvinvointimatkailun tuotekehityshanke Human Tech &Touch, RAMKin hallinnoimat hankkeet Nature 4 All – luontoliikunnan ja -matkailun esteettömyys ja saavutettavuus eri vuodenaikoina, Human & Cold-Network ihminen ja kylmä -tutkimuksen ja pohjoisen tutkijaverkoston ko-koaminen sekä koulutusmateriaalin tuottaminen yhteistyössä ruotsalaistenkanssa. Opetusministeriön rahoituksella toteutettiin opiskelun esteettömyy-teen liittyvä hanke osana tilojen korjausrakentamista. ENVI-hankkeiden jat-

HANKEIDEANKIRJOITTAMINENJA ESITTELY ALANT&K&P-TIIMISSÄEsitys hanke-suunnitteluunsiirtymisestäTaustaselvitystarpeet,Resurssitarpeet,Suunnittelutyö-ryhmästä esitys

RAHOITUS-HAKEMUKSENKIRJOITTAMINEN,ALLEKIRJOITUSTENHAKU JAHAKEMUKSENJÄTTÄMINENRAHOITTAJALLEKs. hankeohje

VAPAA IDEOINTIRatkaistavan ongel-man määrittelyMuutostarpeentunnistaminenYhteys RAMKin /sotelin strategisiintavoitteisiin jaopetukseenIntressi- ja sidos-ryhmien määritys(mahd. omavastuidenmaksajat)

HANKESUUNNI-TELMANKIRJOITTAMINENYhteissuunnittelukumppanien kanssa

JOHTOTIIMI JAPEDAGOG. TIIMIHanke-esityksenkäsittelyPäätös hankesuun-nitteluun siirty-misestätai esityksenhylkääminenSuunnittelutyö-ryhmännimeäminen jaresursointi

RAHOITUSPÄÄTÖS,TIEDOTTAMINENJAHANKKEENASETTAMINEN

HANKE-SUUNNITTELUSuunnittelutyö-ryhmän työnjakoja aikataulutusTaustaselvityksetLooginen viitekehysKumppanuudetRahoitus /omara-hoitussitoumuksetIntegrointi opetuk -seenRiskien arviointi

YKSITYIS-KOHTAINENTYÖSUUNNITELMA1. VUODELLE

SEURANTA- JAARVIOINTISUUNNI -TELMA

Projektipäällikkö

HANKEIDEARAMKINJOHTOTIIMIINHYVÄKSYT-TÄVäKSI

Ks. lomake

HANKKEENTOTEUTUSKÄYNNISTYY

Kuvio �� Ideasta t&k�hankkeeksi ja integrointi koulutukseen

�

koksi saatiin kansainvälisten hankkeiden suunnittelua varten Interreg-rahoi-tus Network in Barents Region. Kaikissa hankkeissa hoitotyön ja muidenkoulutusohjelmien opiskelijat ovat suorittaneet joko ammattitaitoa edistävääharjoittelua, projektiopintoja tai tehneet opinnäytetöitä ja muita kehittämis-tehtäviä. Hankkeissa tehtiin laajasti RAMKin alojen välistä yhteistyötä sekäkorkeakoulu-, yritys- ja työelämäyhteistyötä.

� Koulutusyksikön toiminnan suunnittelu toteutus arviointija kehittäminen (myös laajemmin kuin vain koulutuksensuunnittelu)

Hoitotyön koulutusohjelmassa opiskellaan sairaanhoitajaksi (210 op) tai ter-veydenhoitajaksi (240 op). Terveyden edistämisen ylempi ammattikorkea-koulututkinto (90 op) moniammatillisena koulutusohjelmana tarjoaa mahdol-lisuuden koulutustason nostoon ja työelämän kysynnän mukaan tarjottavaterikoistumisopinnot osaamisen syventämiseen. Vuosittaisia nuorten aloitus-paikkoja on hoitotyön koulutusohjelmassa ollut v. 2005 lähtien 54 (sh 34 jath 20). Vuodesta 2009 aloituspaikat nostetaan 58:aan. Ylemmän amk-tutkin-non aloituspaikkamäärä on vaihdellut 15–20 välillä. Aloituspaikkamäärät onsovitettu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kanssa tulevaisuuden tarve-en-nusteisiin. Maakunnallisiin työvoimatarpeisiin on vastattu lisäksi aikuiskoulu-tuksella (1–2 ryhmää, 40 alpaa) ja työvoimapoliittisella (2 ryhmää, 40 alpaa)koulutuksella. Hoitotyön koulutusta toteutetaan Maakuntakorkeakoulun tu-kemana Kemijärvellä ja Ivalossa. Yhteispohjoismaisen sairaanhoitajakoulutuk-sen (Pohjois-Suomi, Pohjois-Ruotsi ja Pohjois-Norja) Bolognan prosessin to-teutuksen vertailusta ja kansainvälisten moduulien suunnittelusta on jätettyNordplus-hakemus huhtikuussa 2008. Näillä toimenpiteillä vastataan pohjoi-sen raja-alueen työvoiman saatavuuteen.

Opetussuunnitelma on laadittu vuonna 2008 ECTS-opintosuoritustensiirto- ja mitoitusjärjestelmän pohjalta kompetenssipohjaiseksi. Ydinainesana-lyysi ja opintojen mitoitus on tehty. Oppimistulosten tasoksi on määriteltyamk-tutkinnossa eurooppalaisen viitekehyksen (EQF) taso 6 ja ylemmässäamk-tutkinnossa taso 7. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut voi toi-mia kotimaassa tai ulkomailla terveysalan tehtävissä. Koulutuksessa saadaanmyös valmiuksia alan liiketoimintaosaamiseen ja yrittäjyyteen. EU-direktiivi-en mukainen ammattitaitoa edistävä harjoittelu toteutuu sairaanhoitajien tut-kinnossa 90 opintopisteen ja terveydenhoitajien tutkinnossa 100 opintopis-teen laajuisena. Opinnäytetyö 15 opintopistettä sisältyy harjoitteluun. Tavoit-teena on, että opiskelijat suorittavat koulutuksensa aikana Rovaniemen ulko-puolella vähintään yhden harjoittelujakson Lapin alueella aina pohjoisimpia

�

kuntia myöten. Kansainvälistymistavoitteiden saavuttamiseksi kotikansainvälis-täminen Lapin alueella on osa opintoja ja lisäksi suositellaan kolmen kuukau-den opintoja ulkomailla. Kansainväliset liikkuvuustavoitteet on saavutettuvuosittain. Hoitotyön koulutusohjelmassa on ollut Erasmus-vaihdossa opiske-lijoita vuosina 2005–2008 Norjasta (6), Hollannista (3), Belgiasta (3) ja Eng-lannista (6). He ovat suorittaneet pääosin ammattia edistävää harjoittelua, mut-ta he ovat osallistuneet myös teoriaosioihin mm. Envi-ympäristössä. Hoito-työn koulutusohjelmassa järjestetään kesällä 2008 ensimmäisen kerran USA:nMagellan verkoston opiskelijoille tarjottu kesäkoulu Samk:n kanssa yhteistyös-sä. Kesäkouluun on tällä hetkellä ilmoittautunut 10 opiskelijaa Yhdysvalloista.Omat opiskelijat voivat osallistua opintojaksolle yhdessä kv-opiskelijoidenkanssa. Kesäkoulu yhdistää kolme eri koulutusohjelmaa (hoitotyö, liiketalousja tieto- ja ohjelmistotekniikka,).

Taulukossa 2 kuvataan hyvinvointialojen vision mukaista osaamista ja senlähtökohtia tarkemmin. Ihmisten ja yhteisöjen elämäntilanne vaihtelee terve-ys – sairaus/sosiaaliset ongelmat – terveys/pysyvä haitta/syrjäytyminen -jat-kumolla. Asiakaslähtöisen osaamisen teoreettisena viitekehyksenä on vahvim-min hoitotyön ja fysioterapian koulutusohjelmissa ihmisen kokonaisuudensekä hänen ja lähiyhteisönsä elämäntilanteen huomioon ottava toimintaky-vyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen ICF-luokitus (kehon ra-kenne ja ruumiin toiminnot, suoritukset ja osallistuminen, ympäristösuhteet).Luokituksen käyttöönottoa ovat suositelleet WHO jo vuonna 2001 ja Suo-messa Stakes vuonna 2004. Pohjoisuus erityispiirteineen huomioidaan myösviitekehyksessä. Ammatillinen osaaminen on määritelty kompetensseina, jois-ta profiloitumisosaaminen kytkeytyy pohjoisuuden osaamiseen.

�

Taulukko �� Osaaminen hyvinvointialojen koulutusohjelmissa

Ihmisten jaIhmisten jaIhmisten jaIhmisten jaIhmisten ja Viite�Viite�Viite�Viite�Viite� Koulutusohjelma�Koulutusohjelma�Koulutusohjelma�Koulutusohjelma�Koulutusohjelma� YleisetYleisetYleisetYleisetYleisetyhteisöjenyhteisöjenyhteisöjenyhteisöjenyhteisöjen kehyskehyskehyskehyskehys kohtaisetkohtaisetkohtaisetkohtaisetkohtaiset kompetenssitkompetenssitkompetenssitkompetenssitkompetenssitelämäntilanteitaelämäntilanteitaelämäntilanteitaelämäntilanteitaelämäntilanteita kompetenssitkompetenssitkompetenssitkompetenssitkompetenssit

Terve, kasvava, kehittyvä, Liikunnanohjaaja (AMK)oppiva, aktiivinen, Liikuntaosaaminenosallinen, harrastaja, työ- ICF Ihmisen hyvinvointi- jaja toimintakykyinen, terveysliikuntaosaaminenurheilija, kilpaurheilija, Pedagoginen ja liikuntadidaktinen osaaminenhuippu-urheilija Pohjoi- Liikunnan yhteiskunta-, johtamis- ja Itsensä kehittäminen

suus: yrittäjäosaaminen

Sairauden oireet, Health Terveydenhoitaja (AMK) Eettinen osaaminenkehityskriisit, eNorth Sairaanhoidollinen osaaminenoppimisvaikeudet, Terveyden edistämisen osaaminenvajaakuntoistuminen, Yksilön, perheen, ryhmän ja yhteisönvammaisuus, Human terveydenhoitotyön osaaminen Viestintä- jasosiaalisen tilanteen eNorth Ympäristöterveyden edistämisen osaaminen vuorovaikutus-heikentyminen, Yhteiskunnallisen terveydenhoitotyön osaaminentoimeentulovaikeudet osaaminen

SafeSairaudet, hoitoon eNorth Sairaanhoitaja (AMK) Kehittämistoiminnanhakeutuminen, Hoitotyön asiakkuusosaaminen osaaminenpsyykkiset kriisit, Terveyden edistämisen osaaminenvajaakuntoisuus, Hyvin- Kliininen osaaminensosiaaliset ongelmat, vointi- Päätöksenteko-osaaminensyrjäytyminen, tekno- Ohjaus- ja opetusosaaminen Organisaatio- jatyöttömyys logia yhteiskunta-

Fysioterapeutti (AMK) osaaminenParaneminen, Fysioterapeuttinen tutkiminenkuntoutuminen, Hyvin- ja kliininen päättelyosaaminensosiaalisten ongelmien vointi- Opetus- ja ohjausosaaminen Kansainvälisyys-poistuminen, työhön alan Terapiaosaaminen osaaminenpaluu, elämäntilanteen yrittä- Yhteistyö- ja yhteiskuntaosaaminenvakiintuminen jyys Teknologiaosaaminen

Parantumaton sairaus, Sosionomi (AMK) Profiloitumis-pysyvästi vajaakuntoinen, Sosiaalialan eettinen osaaminen osaaminenkuoleva, syrjäytynyt, Asiakastyön osaaminenpitkäaikaiset tai pysyvät Sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminensosiaaliset ongelmat Yhteiskunnallinen analyysitaito

Refllektiivinen kehittämis- jajohtamisosaaminenYhteisöllinen osaaminen jayhteiskunnallinen vaikuttaminen

ICF, International Classification of Functioning, Disability and Health, toimintakyvyn, toimintarajoitteiden jaterveyden kansainvälinen luokitus (WHO 2001, Stakes 2004).

��� Toimintaympäristön osaamistarpeiden ennakointi ja niihin vastaaminen

Hyvinvointialoilla hoitotyön koulutuksessa pyritään vastaamaan ennen muu-ta Lapin työvoimatarpeisiin. RAMKin hoitotyön koulutuksen nuorten aloi-tuspaikat (54–58) yhteen laskettuna KTAMKin hoitotyön aloituspaikkojen(60–70) kanssa eivät ole riittävä määrä Lapin tarpeisiin tulevaisuudessa, koskaeläköityminen hoitotyössä nopeutuu vuodesta 2010 alkaen. Muuttovirtamuualle Suomeen ja ulkomaille näyttää pysyvän suhteellisen korkeana. Työ-voimatarpeen ennakoimiseksi olemme järjestäneet viimeisten vuosien aikanaaikuis- ja täydennyskoulutusta sekä työvoimapoliittista koulutusta. Lapin kou-lutuksen ennakointitavoitteista ja OPM:n KESU 2007–2012 kehittämissuun-nitelmissa on ennakoitu aloittaiset osaamistarpeet.

Väestön muutoksessa peruskouluikäisten väheneminen ja toisaalta väes-tön voimakas ikääntyminen koskettaa erityisesti Pohjois-Suomea. Lasten januorten kasvuympäristössä tapahtuu myös muutoksia. Koulunkäynti ja opis-kelu on vaativaa. Vaikka pääosin lapset voivat hyvin, on osalla oppilaista per-hetilanteista johtuvia psykososiaalisia ongelmia. Sairastavuudessa ja hyvinvoin-nissa on Suomessa alueellisia eroja. Väestön terveydentila on Lapissa (Sotka,Hilmo) maan keskitasoa heikompi. Keskeisistä kansantaudeista sydän- ja veri-suonitaudit keskittyvät vanhempiin ikäryhmiin, viimeaikoina naisiin. Syöpä-sairauksista miesten keuhkosyöpä ja mahasyöpä ovat vähenemässä, mutta vas-taavasti lisääntymässä ovat rintasyöpä, paksunsuolen syöpä ja ihosyöpä. Van-husten määrän kasvaessa dementiaa, tyypin 2 diabetesta ja sen seurannaissaira-uksia sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksia sairastavien määrä kasvaa. Lapissaongelmana on tupakoinnista johtuvat keuhkoahtaumasairaudet. Depressio,moniongelmaisuus, päihteiden ja huumeiden käytön lisääntyminen ovat eri-tyisesti mielenterveyden ongelmien ilmenemismuotoja. Huumeiden käyttöjohtaa tartuntatautien lisääntymiseen sekä sosiaalisten ongelmien aiheuttamaaneriarvoisuuteen ja syrjäytyneisyyteen. Työttömyys ja yksinäisyys uhkaavat ih-misten hyvinvointia.

Lappilaisen perusväestön lisäksi vuosittain nopeasti kasvava matkailijoi-den virta lisää ensi- ja akuuttihoidon osaamisen sekä hyvinvointimatkailupal-velujen kehittämisen tarpeita. Näihin toimintaympäristön haasteisiin olemmevastanneet hoitotyössä opetussuunnitelman sisältöratkaisuilla, teknologiapai-notteisella ja verkkotuetulla opetuksella, etäopetuksella, virtuaalisen oppimis-ympäristön rakentamisella ja järjestämällä tarpeen mukaisia erikoistumisopin-toja, täydennyskoulutusta sekä tutkimus- ja kehityshankkeita.

�

��� Resurssien hallinta arviointi ja kehittäminen (raha osaamispääomaja infrastruktuuri)

Taloudelliset perusresurssit määräytyvät opiskelijamäärien ja tutkintojen pe-rusteella. Hoitotyön koulutusohjelman läpäisy on ollut usean vuoden ajan ylivaltakunnan keskitason. Työnjakoa koskeva yhtenäinen resursointi perustuuRAMKissa rehtorin päätökseen. Lisäresursseja on onnistuttu saamaan T&K-hankkeiden rahoituksesta ja maksullisesta palvelutoiminnasta. Hyvinvointi-alojen resurssit ovat riittäneet hyvin toimintasuunnitelman toteuttamiseen jakehittämistyöhön.

Henkilöstöjohtamisen periaatteet on määritelty Ramkin laatukäsikirjassaja prosessit kuvattu laadunvarmistusjärjestelmässä. Osaamistarvekartoituksettoteutetaan 3 vuoden välein. Suunnittelu- ja kehityskeskustelut toteutetaansäännöllisesti vuosittain. Rekrytointimenettelyt on sovittu. Kehittämistyö re-sursoidaan. Henkilöstön työhyvinvointisuunnitelma on laadittu. Siihen liitty-viä muita suunnitelmia ovat työterveyshuollon suunnitelma, työsuojelusuun-nitelma, turvasuunnitelma, pelastussuunnitelma, päihdestrategia, kriisiopas, pe-rehdytysopas. Aloilla on yhteistyöryhmät (YT), joiden tehtävänä on seurata jaarvioida henkilöstön työhyvinvointia ja tuoda esille ongelmia tai muita pikai-sesti hoidettavia asioita. RAMKissa toimii hyvinvointityöryhmä, jonka tehtä-vänä on huolehtia opiskeluhyvinvoinnin kehittämisestä ja esitysten teke-misestä.

Henkilöstöjohtamisen prosessit laadunvarmistusjärjestelmässä on vastuu-tettu hyvinvointialojen toimialajohtajalle. Hänen apunaan toimii RAMK-ta-soinen henkilöstötyöryhmä, jossa on edustus kaikilta aloita ja kaikista henki-löstöryhmistä. Lisäksi aloilla toteutetaan rehtorin kyselytunnit 2 x lukukau-dessa. Henkilöstöpalautetta kerätään vuosittain työolobarometrikyselyllä(TOB). Alan YT-ryhmä kerää palautetta tarvittaessa päätösten ihmisiin koh-distuvista vaikutuksista (IVA). Suunnittelu- ja kehityskeskusteluissa arvioidaanedellisen vuoden tavoitteiden saavuttamista ja muutosten vaikutuksia työhy-vinvointiin. Lisäksi käydään vapaamuotoisia keskusteluja työyhteisön sisällä jakahden kesken. Henkilöstöpalautteet kirjataan, analysoidaan, määritellään ke-hittämiskohteet johtotiimissä sekä käsitellään ja priorisoidaan henkilöstönkanssa. Kehittämiskohteet kirjataan toimintasuunnitelmaan ja toimeenpannaansuunnitelmallisesti.

��� Opetussuunnitelman laatimisprosessi ja kehittämiskäytännöt(opiskelijat ja muut sidosryhmät)

Hoitotyön (sh ja th) koulutusohjelman opetussuunnitelma on laadittuRAMKin yhteisten periaatteiden ja OPS 2008 -prosessin ohjeistuksen poh-jalta. OPS-työstä alalla ovat vastanneet yliopettajat. Oman osuutensa työsken-

�

telyyn ovat antaneet opintojaksojen opettajat. Opiskelijapalautteet opetuksensisällöistä, opetusjärjestelyistä, mitoituksesta ja oppimistehtävistä on otettuhuomioon. Opetussuunnitelman kehittämisessä on pyritty siihen, että RAM-Kin opetussuunnitelma on sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti vertail-tava ja kilpailukykyinen. Kehittämistyössä on otettu huomioon RAMKissa so-vitut periaatteet ja etsitty keinoja, joilla varmistetaan RAMKin profiilin, avai-nosaamisalueiden sekä T&K&P-toiminnan painopistealueiden sitoutuminenopetussuunnitelmaan (esim. sisältö- ja menetelmävalinnat). Jokainen opetus-suunnitelma on katselmoitu ja niihin on tehty sen jälkeen tarvittavat täsmen-nykset. Opiskelijat osallistuivat (kutsuttu opiskelijayhdistys ja 2 edustajaa jo-kaisesta opiskelijaryhmästä) prosessiin eri vaiheissa ottamalla kantaa ja arvioi-malla suunnitelmia. Opiskelijoille on järjestetty kaksi kertaa vuodessa keskus-telu-, palaute- ja tiedotustilaisuus. Lisäksi opiskelijapalautekysely tehdään ker-ran vuodessa alku-, keski- ja loppuvaiheen opiskelijoille. Palautetiedot analy-soidaan, kehittämiskohteet määritellään ja priorisoidaan opiskelija- ja henki-löstötapaamisissa.

��� Oppimisprosessi ja sen ohjaus

Hoitotyön opetussuunnitelma on kompetenssipohjainen. Ensimmäisen vuo-den vuositeema on potilasturvallisen ja eettisen hoitotyön oppija, toisen vuodenhoitotyön kliinisten taitojen oppija, kolmannen vuoden hoitotyön päätöksenteon op-pija sekä kansanterveystyön ja terveyden edistämisen oppija ja neljännen vuodenhoitotyön kehittämisen oppija. Terveydenhoitajakoulutuksessa on neljännen vuo-den teemana terveydenhoitotyön ja sen kehittämisen oppija. Vuositeemat aut-tavat opiskelijaa keskittymään hoitotyön ydintietojen ja -taitojen sekä eetti-sen periaatteiden oppimiseen. Vuositeemojen oppimistulosten seuranta, arvi-ointi ja kehittäminen on vastuutettu yliopettajille. Vuositeeman sisällä on 10–15 opintopisteen laajuisia opintokokonaisuuksia, joista vastaavat opintojakso-jen opettajien muodostamat työtiimit. Opiskelu koostuu lähiopiskelujaksois-ta, itsenäisestä opiskelusta ja vuorovaikutteisesta etä- ja verkkotuetusta opis-kelusta. Lähiopetus järjestetään Rovaniemen ammattikorkeakoulun Hyvin-vointialojen kampuksella. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainenopintosuunnitelma (HOPS) yhdessä opettajatuutorin kanssa.

Opetussuunnitelmat opintojaksojen toteutussuunnitelmineen on kirjattusähköiseen SoleOPS-ohjelmaan, johon jokaisella opettajalla ja johdolla on vä-hintään lukuoikeus. Oppimateriaalit, opintojaksojen teoreettiset valinnat, ajat-telua jäsentävät apuvälineet, arviointimallit sekä ammattitaitoa edistävässä har-joittelussa tarvittavat materiaalit on tallennettu jokaiselle vuosikurssille varat-tuun virtuaaliluokkaan. Laborointiopetuksen lisäksi jokaisesta harjoittelujak-sosta vähintään yksi viikko toteutetaan ENVI-virtuaalikeskuksessa. Menette-

��

lyillä pyritään avoimuuteen, yhtenäistämään opetus ja ohjaus ja varmistamaankompetenssien saavuttamisen taso.

��� Oppimisympäristöt

Hyvinvointialojen opetustilat remontoitiin ja ilmastointi uusittiin vuosina2005–2007. Luokkatilat, laborointiympäristöt ja kirjasto ovat modernissa kun-nossa. Tietotekniset laitteet uusittiin ja verkkoyhteyksiä parannettiin. Oppimis-ta tukevina välineinä käytetään muun muassa Optima-alustaa, LearnLinc-oh-jelmaa, sähköpostia, videoneuvottelua ja videointia. Opinnäytetyöt tehdäänosana työelämän kehittämistä. ja ammattikorkeakoulun hallinnoimissa tutki-mus- ja kehittämishankkeissa. Hyvinvointialojen tiloihin rakennettiin jo ai-emmin valmistuneiden biomekaniikan laboratorion (toimintakyvyn arvioin-ti, mittaaminen ja tutkiminen, fysioterapeutit) ja lihashallintastudion (moto-risten taitojen ja oppimisen mittaaminen, seuranta ja tutkiminen, liikunnan-ohjaajat) lisäksi vuosina 2005–2007 kahdessa yhteensä miljoonan euron EU-hankkeessa ENVI – hyvinvointialojen virtuaalikeskus (www.envi.fi). ENVI onkansainvälisestikin ainutlaatuinen koulutusympäristö, sillä vastaavanlaisia 3D-ympäristöä ja simulaatiota hyödyntävää terveydenhuollon saumatonta palve-luketjua tapahtumapaikalta ensihoidon ja kuljetuksen kautta varsinaiseen hoi-toon, kuntoutukseen ja etäohjaukseen kotiin ei ole tiettävästi toteutettu mis-sään muualla maailmassa. Tuloksen saivat aikaan Rovaniemen ammattikorkea-koulun tuotanto- ja hyvinvointialojen, Lapin ammattiopiston sekä laajan lap-pilaisen työelämäyhteistyöverkoston innovatiiviset osaajat mukana RAMKinopiskelijoita.

Tila palvelee erityisesti hoitotyön ja työelämän täydennyskoulutusta,mutta myös muuta hyvinvointialojen koulutusta ja eri alojen ensiapukoulu-tusta (kuvio 2.) Oppimisympäristöön virtualisoitiin koti-, laskettelu- ja liiken-neympäristö, joihin kuvattiin välitöntä hoitamista edellyttäviä onnettomuus-ja kriisitilanteita virtuaalipotilaineen. Kuudelle fiktiiviselle henkilölle kirjoi-tettiin tarinamuotoinen elämänhistoria ja terveyshistoria 7 vuoden periodei-na ja yhden arkipäivän kulku. Lisäksi rakennettiin etäyhteyksin varustettu am-bulanssi ja virtuaalisairaala, jonne hankittiin älykkäät potilassimulaattorit, te-hohoitolaitteet sekä potilastieto- ja potilasturvajärjestelmät. EnglanninkielinenMicroSim-ohjelma sopii hoitotyön opiskelijoiden lisäksi lääketieteen opiske-lijoille itseopiskeluun tietoperustan ja päätöksentekotaitojen testaamiseen.Opiskelijat voivat seurata potilaan koko hoitopolun ja laatia potilaalle hoito-/ kuntoutussuunnitelman sähköiseen potilastietojärjestelmään (Esko, Medi-Maker). MediMaker-ohjelman lausuntopohjiin muokattiin kansallinen hoito-työn rakenteisen kirjaamisen lomakkeisto (SHTal ja SHTol), päivystyslomake,terveydenhoitotyön pedagogiset mallit ja fysioterapian kirjaamisen malli.

��

Virtuaalinen tapahtumaympäristö syntyy neljän tietokoneen yhteistyönä.Tapahtumia vaihdellaan ja ohjataan ohjaamosta. Ympäristö reagoi oppijoidentoimintaan reaaligrafiikan ansiosta ilman viivettä. Ympäristöissä liikutaan lan-gattoman ohjaimen avulla. Lisätehosteiksi saadaan kylmyyttä, tuulta, kuumuut-ta ja savua. Tekniikka on helppokäyttöistä sekä oppijoille että ohjaajalle. To-dentuntuinen ympäristö haastaa ratkaisujen etsimiseen ja päätöksentekoonongelmatilanteissa. Tapahtumien selvittämiseen voi etsiä johtolankoja esimer-kiksi kodin lääkekaappia tutkimalla. Omaiset, poliisit ja muut auttajat saadaanpaikalle virtuaalihahmoina. Hahmojen kanssa voidaan kommunikoida luon-nollisesti millä kielellä tahansa ja harjoitella mm. omaisten ja viranomaistenkanssa keskustelua. Tilassa olevat kamerat ja mikrofonit tallentavat harjoitte-lut. Tallenteet auttavat oppijoita reflektoimaan osaamistaan ja huomaamaanonnistumisen huippuhetket ja harjaantumisen tarpeet. (Kuvio 2.)

ENVI-virtuaalikeskuksen lähtökohta-ajatuksena oli yhdistää pedagogises-ti uudenlaiseksi oppimisympäristökokonaisuudeksi kolme laboratoriota. Ra-kennettiin kokonaisuus, jossa kehittyy työ- ja potilasturvallisuuden varmista-vaa osaamista lappilaisten ja kasvavien matkailijavirtojen hoidon osaamisentarpeisiin. Osaamisessa korostuvat tällöin akuuttihoidon palveluketjun vaiheet;tilanteen havaitseminen, hälytyksen tekeminen, hälytyksen vastaanottaminen,välittömän avun lähettäminen, ensiaputaidot, ensihoito-osaaminen, päivystys-ja tehohoitopotilaan hoitamisen kliiniset taidot, hoitotyön, kuntoutuksen, po-tilasohjauksen ja terveyden edistämisen suunnittelu, kirjaaminen potilastieto-järjestelmään sekä kotiuttamisen jälkeinen etäkuntoutus ja etävastaanotto. (Ku-vio 3.)

Kuvio �� Oppimisympäristö ENVI�hyvinvointialojen virtuaalikeskus

The scene of the accidents

Virtualhospital

Ambulance

Virtual ward Directors interface

Home hospitalPatientsimulators

��

Kuvio �� Hoitotyön koulutusprosessit ENVI�hyvinvointialojen virtuaali�keskuksessa

��� Laadunhallintamenettelyt

Koulutusohjelman laadunvarmistus toteutetaan Rovaniemen ammattikorkea-koulun laadunvarmistusjärjestelmän määrittelemien menettelyiden ja jatkuvankehittämismallin (PDCA) mukaisesti. Laadunvarmistusjärjestelmässä kuvattujakoulutusprosesseja noudatetaan. OPS-uudistuksessa on noudatettu alan kaik-kia valtakunnallisia ja Ramkin yhteisiä ohjeistuksia. Oppimisympäristöjä onkehitetty valtakunnallista ja kansainvälistä kiinnostusta herättävällä tavalla.RAMKin hyvinvointialoilla on otettu käyttöön vuonna 2008 kansainvälinenECDL Health -tutkinto ensimmäisten joukossa Suomessa. Teknologiapainot-teisuus tasapainossa ihmisen huomioimisen kanssa on strategian mukainenvaltti.

ENVI – hyvinvointialojen virtuaalikeskusAkuuttihoidon saumattomat palveluketjut tapahtumapaikalta sairaa nkuljetuksen kautta varsinaiseen hoitoon,

etäkuntoutukseen kotona, työhön ja terveelliseen elämäntapaanCBT / PBL

Terveyden edistäminen, ohjaus ja opetus

Tilannetapahtuma-paikallaKoti, rinne,risteys- animaatio-hahmot- kehysker-tomukset , 6- simulaat -Torit- pLAB

Pelasta-minen ,ensiapu,sairaan-kuljetus- VIRVE- ambulanssi- työdiag-noosi- perus- jahoitotasonensihoito

Tutkimukset,diagnosointija hoitopäivys-tyksessä- lääketieteel-lisen tiedonoppimisenmalli jaICF-matriisi- päivystys-hoidonkirjaaminen- etäkonsul-taatio

Virtuaali-sairaalanvuode- jakuntoutus-osastoESKO / Medi-Maker- In Hospital-päätöksenteko- Hoitotyön,kuntoutuksenja terveyden-hoitotyönsähköinenkirjaaminen- Biomekanii-kanlaboratorio

Etäkuntoutus,etähoitoja -hoiva*ArctiCare-turvajärje -telmä javirikeohjelmat- MawellCare-CC-puhelin-ohjaus

KOTI –TYÖKuntoutumi-nen terveelli-seen elämän-tapaanPysyvän haitankanssatoimeentuleminen- Lihas-hallinta-studio

LappWell-hyvinvointiohjelma / t&k ja vaikuttavuustutkimusHealth eNorth: tapaturmien torjunta, sairauksien ennaltaehkäisy, terveellisen elämäntavan ohjaus ja opetus,

psykososiaalinen hyvinvointi työssä ja vapaa-aikanaSafe eNorth: työ- ja potilasturvallisuus sekä asukkaiden, perheiden ja matkailijoiden turvallisuus

Human eNorth: valmennus, luonto- ja liikuntamatkailu, esteettömät palvelut, hyvinvointijohtaminen ja ihmisiinkohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA)

Kuntouttavahoitotyö

Kuntoutus

Konservatiivinenhoito virtuaali-

sairaalassa

Operatiivinenhoito virtuaali-

sairaalassa

Tehohoito jakriisihoitovirtuaali-

sairaalassa

��

T&K-toimintaa varten Ramkissa on hankeohjeistus ja prosessikuvauksetlaadunvarmistusjärjestelmässä. Palvelutoiminnoille on prosessikuvakset. Alue-kehitys perustuu tehtäväkuvamäärityksiin, ohjausryhmätyöskentelyyn ja stra-tegiatyöjäsenyyksiin. T&K-toiminnassa noudatetaan hankeohjeistuksia. Ope-tuksen ja T&K:n integrointi toimii esimerkillisesti hoitotyön koulutusohjel-massa. Palvelutoiminnassa noudatetaan prosessikuvauksia ja Ramkin yhteisiätoimintaperiaatteita. Sisäinen työskentelyn seuranta ja arviointi toteutetaanalan johtotiimissä, OPS-katselmukset RAMKin tasolla, T&K-toiminnassa han-kearvioinnit ja maksullisen palvelutoiminnan palautteet kerätään palveluittain.Palautteet käsitellään tiimeissä ja määritellään kehittämistoimenpiteet, jotkahyväksytään johtotiimissä ja toimeenpannaan koulutusaloilla.

Opiskelijat ovat korkeakouluyhteisön jäseniä ja yhteistyökumppaneita, si-säisiä asiakkaita. Oppiminen on hyvinvointialojen yksi kriittinen menestyste-kijä. Uudet opiskelijat otetaan vastaan, heidät perehdytetään ensimmäistenviikkojen aikana, opiskelijatuutorit ovat tukena ensimmäisen lukuvuoden ajan.Opettajatuutorit on nimetty kaikille ryhmille. Toimialajohtaja, koulutuspäälli-köt ja yliopettajat tapaavat opiskelijaryhmien edustajat lukukausittain, opiske-lijayhdistyksen jäsenet kerran vuodessa tai tarvittaessa ja muuten pyydettäessä.Opiskelijapalaute kerätään Webropol-kyselynä opiskelun alku-, keski- ja lop-puvaiheessa. Lisäksi opiskeluun liittyvät AMKOTA-tiedot kerätään ja OPA-LA-kyselyyn vastataan. Opettajat keräävät opintojaksopalautteet. Opettajatuu-torit käyvät henkilökohtaisia palautekeskusteluja opiskelijoiden kanssa. Työ-elämäpalautetta varten on laadittu harjoittelupalautekysely. Muuten käydäänarviointikeskustelua kokouksissa ja muissa tapaamisissa. Kansainvälistymistä ar-vioidaan liikkuvuusluvuilla suhteessa asetettuihin määrällisiin ja laadullisiin ta-voitteisiin. Palautteet kirjataan, käsitellään koulutusohjelmatiimeissä ja johto-tiimissä, priorisoidaan ja kirjataan toimenpidesuunnitelmaan. Opiskelijatapaa-misissa tiedotetaan kehittämistoimenpiteistä. Työelämäpalautteita ja niihin liit-tyviä kehittämistoimenpiteitä arvioidaan kokouksissa. Kansainvälisestä palaut-teesta tehdään johtopäätökset ja suunnitellaan kehittämistoimenpiteet toimin-nan tehostamiskeksi. Ne kirjataan kansainvälisyyssuunnitelmaan ja toimeen-pannaan koulutusaloilla.

B TuloksetB TuloksetB TuloksetB TuloksetB Tulokset

� Koulutusyksikön toiminnan tulokset suhteessa sille asetettuihintavoitteisiin

RAMKissa on asetettu tavoitteeksi saavuttaa AMKOTA-tuloksissa vähintäänalan valtakunnallinen keskiarvo. Tulokset osoittavat, että hoitotyön koulutuk-sessa on tavoitteet pääosin saavutettu ja osittain ylitetty. RAMKin sisäisesti yh-

��

tenäinen mittaamisjärjestelmä on vakiintumassa. OpiskelijatyytyväisyyttäRAMKin sisällä alettiin mitata yhtenäisesti vuonna 2006. Tulosten mukaanhoitotyössä ainoastaan 47,5 % oli tyytyväinen oppimistuloksiinsa, 47,7 % ope-tusjärjestelyihin ja 35 % opetukseen. Kehittämiskohteiksi nousivat opintojenja tehtävien mitoitus, ydinainesanalyysi, ohjausjärjestelyt, oppimisympäristö-jen kehittäminen, pedagoginen kehittäminen sekä opettaja–opiskelija-vuoro-vaikutuksen kehittäminen. Hoitotyössä laadittiin suunnitelma vuodelle 2007harjoittelun etenemisestä, ENVI-ympäristön käytön lisäämisestä virtuaalikes-kuksen valmistuttua, ohjausresurssien kohdentamisesta alkuvaiheen opintoi-hin ja opetussisältöjen etenemisen muuttamisesta taitopainotteisemmaksi. OPS2008 prosessissa on kaikki palautteet otettu vakavasti.

��� Opiskelijoihin liittyvät tulokset

Hoitotyö: sh / thHoitotyö: sh / thHoitotyö: sh / thHoitotyö: sh / thHoitotyö: sh / th ���������� ���������� ����������

Opisk.tyytyv. OPALA 71 % 80 % 82,9 %Vetovoima 2,67 3,24 3,35Läpäisy N + A 63 % 87 % 86 %Hoitotyön opiskelijoiden (50) Vastaajien (95 %) mielestä asioita on mahdollista harjoitella toden-palaute oppimisesta ENVIssä tuntuisesti, teoria ja käytäntö täydentävät toisiaan, enemmän tällaista,vuonna 2007 jopa tuplasti, parhaimpia tunteja, oikein hyvä sijoitus amkilta, koulun

paras asia. Aikaisempaan opetukseen nähden todellisuuskuva harjoituksissaon aivan toinen, olemme todella etuoikeutetussa asemassa opiskelemassanäin hienossa teknisessä ympäristössä.

Lääke- ja hoitotieteellisen ICF-matriisi avasi diabetespotilaan sairauden laajasti ja hyvin, antoioppimisen ICF-matriisi: ymmärryksen, miten sairaus vaikuttaa ihmiseen, sairauksista oppi paljon,palaute 6 hoitotyön opiskelijaa tehtävässä joutuu itse etsimään tietoa sairauksista ja joutuu käyttämään

aivojaan. Mallin käyttöön pitää saada kunnollinen ohjaus ja esimerkki, vieaikaa ensimmäisellä kerralla, yksi antoisimmista malleista.

Vuoden 2007 palautteiden mukaan kehittämistoimenpiteillä ja ENVI-oppi-misympäristöllä on ollut ratkaiseva merkitys opiskelijatyytyväisyyden paran-tumisessa. Opiskelijat motivoituvat oppimaan ja pitämään taidot kunnossa.Oppiminen perustuu teoreettisen ajattelun, toiminnan ja kokemuksen mie-lekkääseen yhdistämiseen. Insinööriopiskelijoille virtuaalikeskuksen suunnit-telu ja rakentaminen on tarjonnut suuntautumisen hyvinvointiteknologiaanja virtuaalisten palvelujen tuotantoon. Taitoja voi harjaannuttaa huomattavankorkealle tasolle ja saada varmuutta ennen todellisia potilas- ja asiakastilantei-ta. ENVI-ympäristö on herättänyt tutkijoiden mielenkiintoa. Valmisteilla on3 väitöskirjaa: pedagogiset mallit, ENVI kokemuksellisena oppimisympäristö-nä ja virtuaalimaailma oppimisen edistäjänä.

��

��� Työelämään liittyvät tulokset

Hoitotyö: sh / thHoitotyö: sh / thHoitotyö: sh / thHoitotyö: sh / thHoitotyö: sh / th ���������� ���������� ����������

Työllistym. alueelle 56 % 88 % 64 %Hankkeistetut opinnäytetyöt 38 % 48 % 67 %Harjoittelun palaute 16 vastaajaa: 95 vastaajaa: 102 vastaajaa:Lapin sairaanhoitopiiristä Tyytyväisyys yli 85 % Tyytyväisyys 62,0 % Tyytyväisyys 65,3 %

ei vertailukelpoinenTyöelämän edustajien (390) Noin 80 % piti ympäristöä hyvänä ja koki oppineensa, jopa yli odotusten, palaute oppimisesta ENVIssä koska oli mahdollisuus harjoitella tosissaan todentuntuisia tilanteita,vuosina 2006–2007 välineistö oli erinomainen, taitoja voi hyödyntää suoraan omassa työssä,

kasvatti vastuunottoa ja lisäsi itseluottamusta. Vahvuuksia olivat tekemälläoppiminen, käytännönläheisyys ja ryhmätyöskentely. Lisää tällaista!

Sairaaloiden hoitotiimit; lääkärit, sairaanhoitajat, lähihoitajat ja sairaankuljet-tajat, ovat tulleet hiomaan äkillistä ja vaativaa hoitoa tarvitsevien potilaidenhoitotaitoja ja moniammatillista yhteistyötä. Yhteenvetona arvioinneista voi-daan todeta, että niiden mukaan ENVIssä yhdistyy vuosien kokemus osaami-seksi yhdessä päivässä. Ympäristön todenmukaisuus pitää nähdä ja kokea, jol-loin sen mahdollisuudet voi ymmärtää parhaiten.

��� Henkilöstöön liittyvät tulokset

Hoitotyö: sh / thHoitotyö: sh / thHoitotyö: sh / thHoitotyö: sh / thHoitotyö: sh / th ���������� ���������� ����������

Henk. kehittäminen 3530 e / hlö 2194 e / hlö 5310 e / hlöPäätoimisten opettajien 0 epäpätevää 2 epäpätevää (-ped 2) 3 epäpätevää (-ped 3 )koulutustaso

Henkilöstön osaamista ja hyvinvointia kartoitettiin vuonna 2005 SUKKELA-kyselyllä. Vuoden 2006 kehittämistoimenpiteiksi valittiin ulkopuolisen asian-tuntijan työyhteisövalmennus aiheena työyhteisön sisäinen arvokeskustelu jajohtaminen. RAMKissa toteutettiin yhtenäinen työolobarometri-kysely ke-väällä 2007. Hyvinvointialoilla kokonaisindeksi oli 3,39 tavoitteen ollessa vä-hintään 3,0. Kehittämistavoitteiksi asetettiin panostus 1) opetusprosessiensuunnitteluun, 2) työnjakoon ja roolitukseen sekä 3) opettajien väliseen yh-teistyöhön. Seuraava työolobarometri toteutetaan keväällä 2008. Suoraan työ-elämästä palkattiin useita opettajia. Heiltä puuttuva pedagoginen pätevyys eihaitannut ENVI-oppimisympäristössä opettamista, koska ympäristössä toimiiaina kaksi opettajaa.

��

��� Taloudelliseen suorituskykyyn liittyvät tulokset

HyvinvointialatHyvinvointialatHyvinvointialatHyvinvointialatHyvinvointialat ���������� ���������� ����������

Tilikauden tulos 320 518 369 262 189 437Hoitotyön kustannukset:netto / opiskelija 3905 4113 3926keskimäärin hv-ala 4103 4403 4454

Henkilöstön määrä on kyetty pitämään tasaisena tutkimus- ja kehityshank-keiden rahoituksella ja maksullisella palvelutoiminnalla koulutuksen aloitus-paikkavaihteluista huolimatta.

��� Kansainvälistymiseen liittyvät tulokset

Hoitotyö: sh / thHoitotyö: sh / thHoitotyö: sh / thHoitotyö: sh / thHoitotyö: sh / th ���������� ���������� ����������

Opiskelijavaihto 34 / 12 30 / 9 62 / 15Suomesta / SuomeenVieraskielinen opetus - ENVI ENVIUlkomaiset opinnot 19 op 20 op 146 opKansainvälisten vieraiden (79) Vierailijoita Ruotsista, Norjasta, Kiinasta, Saksasta, Virosta, Alankomaista,ENVI-palautteet vuonna 2007 Islannista, Ranskasta, Sveitsistä, USA:sta, Venäjältä ja Irlannista: Thank you

so much for the interesting information and a very good educational product. We aredelighted by what we have seen. With hope for future cooperation.

Kansainvälisten opiskelijoiden 88,9 % haluaisi harjoitella lisää, nosti työmotivaatiota, käsitys omastaja heidän opettajansa (9+1) työroolista muuttui vastuullisemmaksi, oppii tekemällä, ryhmätyöskentelynENVI-palautteet vuonna 2007 avulla ja käytännönläheisesti. This training has been over my expectations,

this was the most usefull course I have ever been to. I will recommendcourse at ENVI to all my colleages.

��� Aluekehitystehtävään liittyvät tulokset

HyvinvointialatHyvinvointialatHyvinvointialatHyvinvointialatHyvinvointialat ���������� ���������� ����������

T&K:n volyymi 505 557 614 329 608 293Palvelutoiminnan laajuus 373 174 361 609 551 229

Palvelutoiminnan tulokseen vuonna 2007 vaikuttaa työvoimapoliittinen hoi-totyön koulutus, joita toteutamme Kemijärvellä, Ivalossa ja Lapin maakun-nassa pienryhmissä. Uusia T&K-hankkeita on haussa.

�

��� Arviointiryhmän palaute

Rovaniemen ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelma toteuttaa La-pin alueella vahvasti ammattikorkeakouluille lainsäädännössä määriteltyä teh-tävää. Alueelliset strategiat on viety systemaattisesti läpi eri toimijatasojen.Koulutusohjelman painopiste- ja kehittämiskohdevalinnat on tehty alueellis-ten olosuhteiden ja aluestrategioiden pohjalta unohtamatta sosiaali- ja terve-ysalan valtakunnallisia linjauksia ja erilaisia ohjelmia. Tältä pohjalta hoitotyönkoulutusohjelma kouluttaa pohjoisen hyvinvoinnin, liikunnallisen elämänta-van ja terveyden edistämisen osaajia.

Hoitotyön koulutusohjelma kuvaa sisäisiksi toimintaperiaatteikseen yh-tenäisyyden ja yhteisöllisyyden. Nämä periaatteet yhdistettyinä hoitotyönkoulutusohjelman vahvana välittyneeseen sisäiseen ja alueelliseen kehittämis-ja vastuunottohalukkuuteen ovat osaltaan mahdollistaneet arvokkaan moni-alaisen ja moniammatillisen yhteistyön. Tämä yhteistyö taas on luonut hyvätedellytykset vahvalle innovatiiviselle opetus- ja oppimisympäristöjen uudista-miselle ja kehittämiselle. Yhtenä ilmentymänä tästä monialaisesta kehittämis-toiminnasta on ENVI-oppimisympäristö. Se toimii erinomaisena välineenätodellisten moniammatillisten tilanteiden konkreettisessa oppimisessa sekä tut-kinto-opetuksessa että täydennyskoulutuksessa. Nykyaikaisia tieto- ja viestin-tätyökaluja monipuolisesti hyödyntävät oppimisympäristöt vastaavat hyvin tä-män hetken vaatimuksiin. Monipuolisella tekniikan hyödyntämisellä mahdol-listetaan myös pitkien etäisyyksien alueella opetuksen tavoitettavuus. Rova-niemen ammattikorkeakoulu on myös käynnistänyt koulutuksen vientitoi-minnan Barentsin alueelle.

Koulutusohjelman toiminnasta välittyy sekä vahva käytännönläheisyysettä vahva käytännön teoreettinen hallinta. Toiminnan perusta on kiteytettyselkeästi ja ymmärrettävästi. T&k-toiminnan ohjaavaksi elementiksi on raken-nettu lappilainen hyvinvointiohjelma LappWell. Kompetenssipohjaisen ope-tussuunnitelman pohjarakenne taas on kiteytetty ICF-viitekehyksen ja vuosi-teemojen avulla. Kiteytykset tukevat eri toimijoita toimimaan yhteisen näke-myksen pohjalta yhteiseen suuntaan. Kiteytykset palvelevat erinomaisesti myösavoimuutta, viestittävyyttä ja kokonaisuuksien hallintaa. Ne luovat myös si-dosryhmille hyvän mahdollisuuden arvioida tehtyjä valintoja ja ratkaisuja.

Opetuksen toteutuksessa arvokasta ovat erityisesti moniammatilliset op-pimistilanteet, pyrkimys saumattomien hoitoketjujen hallintaan ja yrittäjyys-painotukset. Samoin arvokasta on tietoinen pyrkimys käytännön taitojen pai-nottamiseen kadottamatta teoreettisen osaamisen välttämättömyyttä. Myöskansainvälistymismahdollisuudet ovat vahvat. Hyvänä käytänteenä voidaanmyös nostaa esiin virtuaaliluokkakäytäntö. Jokaiselle vuosikurssille on varattu

��

virtuaaliluokka, johon on tallennettu oppimateriaalit, opintojaksojen teoreet-tiset valinnat, ajattelua jäsentävät apuvälineet, arviointimallit sekä harjoittelus-sa tarvittava materiaali. Virtuaaliluokkakäytäntöä voi pitää erinomaisen ope-tusprosessiin sisällytettynä yksittäisenä laadunvarmistusmenettelynä.

Yksi koulutusyksikön vahvuus on yrittäjyyskoulutus. Kaikki opiskelijattekevät 15 opintopisteen kokonaisuuden yrittäjyydestä ja lisäksi opiskelijat ko-kevat nämä opinnot kiinnostaviksi sekä yrittäjyyden mahdolliseksi myös käy-tännössä.

Laadunvarmistusjärjestelmä näyttäytyi lähinnä useina prosessikohtaisinayksityiskohtina järjestelmän kokonaisuuden jäädessä hahmottumatta. Erityises-ti jatkuvan kehittämisen syklin kirkastaminen sekä koulutusohjelma- että yk-sittäisten prosessien tasolla olisi eduksi koulutusohjelman edelleen kehittä-miselle.

Yhteenvetona voidaan todeta, että koulutusyksikön taustalla on pitkäjän-teinen strateginen aluekehitystyö, jossa oli määritelty alueen kehittämisen pai-nopistealueet. Tämä strategia oli viety systemaattisesti toimijatasolle aluekehi-tysresursointiin yrityksissä, julkisella ja kolmannella sektorilla sekä tarvittavantyöntekijäjoukon osaamisen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulu on ottanutalueelliset strategiset painopistealueet ja ammattialan kehittämisen strategisetlinjaukset huomioon rakentaessaan OPSia ja koulutuspalveluja sekä oppimis-ympäristöjä sellaisiksi, että haasteisiin voidaan vastata.

Toiminnan tulokset osoittivat koulutusohjelman onnistuneen vaativassatehtävässä. Koulutus oli korkealaatuista, alueellisen kehittämisen, yrittäjyydenedistämisen, ja monialaisen työelämän tarpeet erinomaisesti huomioivaa, teo-reettisesti vahvaa ja ammatillisesti käytännönläheistä, moderneja tieto- ja vies-tintätyökaluja aidosti hyödyntävää, aidosti kansainvälistä koulutusta.

�

��� Savonia�ammattikorkeakoulu Peruskauraa ja riskisti bisnestä yrittäjyysosaamisen kehittäminenmaaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa

Innovatiivinen pedagoginen mallimme pähkinänkuoressaTuoreen tutkimuksen mukaan yrittäjyysopinnot ilman substanssikytkentää eivät juurilisää valmiuksia ryhtyä yrittäjäksi. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassammesekä yrittäjyys että maataloustuotanto ovat koulutuksen ydintä. Opetussuunnitelmamuodostaa polun yrittäjäosaamisen kasvulle. Myös pedagogiset ratkaisumme tukevatopiskelijoiden yrittäjyyttä; valitsemme eri koulutusmuodoille metodisesta työkalu-pakista tarkoituksenmukaiset menetelmät kompetenssitavoitteisiin pääsemiseksi.Koulutuksen yhteydet elinkeinoon ja profiloitunut tutkimus- ja kehitystoimintammevahvistavat aluevaikuttavuutta ja tuottavat ennakoivasti tietoa opetussuunnitelmanuudistamiseksi.

Keskeinen tulosNoin 30 % koulutusohjelmasta valmistuvista ilmoittaa ryhtyvänsä yrittäjiksi (OPALA2004–2007). Keväällä 2008 toteutetun seurantakyselyn perusteella vuosina 2003 ja2004 valmistuneista jo yli 50 % toimii päätoimisena yrittäjänä.

A ToimintaA ToimintaA ToimintaA ToimintaA Toiminta

� Koulutusyksikön toiminnan kuvaus ja nivoutuminen ammatti�korkeakoulun strategiaan sekä keskeisiin pedagogisiin linjauksiin

Savonia-ammattikorkeakoululla on koulutusyksiköitä Iisalmessa, Kuopiossa jaVarkaudessa. Iisalmessa toimimme uudella monialaisella kampuksella muodos-taen yhden Savonia-ammattikorkeakoulun viidestä hallinnollisesta tulos-alueesta.

Tulosalueellamme on liiketalouden, luonnonvara-alan ja sosiaali- ja ter-veysalan toimintaa. Opiskelijoita on noin 750 ja päätoimista henkilöstöä va-jaat 90, joista opettajia noin puolet. Tutkimus- ja kehitystyön osuus tulora-hoituksesta oli vuonna 2007 noin 30 prosenttia. Alueiden kehittämistyössäolemme olleet edelläkävijä erityisesti eläinten terveydenhuollon ja elintarvi-keketjun kehittämisessä. Verkostomainen työskentelymme konkretisoituumyös maakuntakorkeakouluna, josta on sopimukset mm. Kuopion ja Oulunyliopistojen kanssa ja joka lisää opiskelijoidemme ja asiakkaidemme käytössäolevan osaamisen moninkertaiseksi.

Luonnonvara-alalla opiskelijoita on noin 200 ja päätoimisia opettajia 12,lisäksi koulutustyöhön osallistuu 6 tulosalueen yhteistä opettajaa ja useita yrit-täjiä sivutoimisina asiantuntijaopettajina. Nuorisoasteella koulutamme agro-logeja (AMK) maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmasta, jossa on 45 aloitus-

��

paikkaa. Tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä ja kesto noin neljä vuotta.Aikuiskoulutuksena järjestämme sekä koko agrologin (AMK) tutkintoon joh-tavaa koulutusta että muuntokoulutusta opistotasolta ammattikorkeakouluta-solle. Vuonna 2007 aloitimme luonnonvaraalan ylempään ammattikorkea-koulututkintoon johtavan koulutuksen maaseudun kehittämisen koulutusoh-jelmassa. Lisäksi järjestämme ammatillisia erikoistumisopintoja. Kaikki aikuis-koulutuksemme on monimuotokoulutusta ja tarkoitettu suoritettavaksi työnohessa. Vuonna 2007 tutkimus- ja kehityön osuus tulorahoituksesta oli luon-nonvara-alalla 31 prosenttia.

Savonia-ammattikorkeakoulu on strategiassaan määritellyt kolme kärki-osaamisaluetta, joilla se haluaa kehittää alueen elinkeinoelämää ja osaamista:hyvinvointiosaaminen, teknologia- ja ympäristöosaaminen sekä liiketoimin-ta- ja kulttuuriosaaminen (kuvio 1).

Kuvio �� Savonia�amk:n osaamisalueet ja tulevaisuuden kuva

Luonnonvara-alalla noudatamme ammattikorkeakoulun strategiaa ja proses-seja. Olemme alakohtaisesti määritelleet strategisesti keskeisiksi kehittämisenkohteiksi kotieläintuotannon ja eläinten terveyden sekä maaseutuyritystenjohtamisen ja teknologian. Savoniaammattikorkeakoulun tavoitteiden mukai-sesti koulutamme korkeatasoisia yrittäjämäisesti ajattelevia ja toimivia ammat-tilaisia maatalouden muuttuvaan ja haasteelliseen toimintaympäristöön ja to-teutamme tutkimus- ja kehittämishankkeita, joilla kehitämme alan yrityksiäja yhteisöjä sekä maakunnassa että valtakunnallisesti.

Savonia-amk on rohkeauudistaja ja yhteistyö-

kykyinen tulevaisuudenosaamisen kehittäjä

Pohjois-Savontyö-, elinkeino- ja kulttuurielämän

kehittyminen päämääränä

Innovatiivinen alue- ja verkostoyhteistyötoimintatapana

Monialainen osaaminen voimavarana

Teknologia- jaympäristöosaaminen

Hyvinvointi-osaaminen

Liiketoiminta-ja kulttuuri-osaaminen

Kulttuuri Liiketalous Luonnontieteet Luonnon- Matkailu- ja Sosiaali- ja Tekniikkaterveysalaravitsemisalavara-ala

��

Ammattikorkeakoulun yhteisten linjausten mukaisesti olemme integroi-neet opetuksen, tutkimus- ja kehitystyön, aluekehittämisen ja kansainvälisentoiminnan. Olemme toteuttaneet useita erityyppisiä kansainvälisiä intensiivi-kursseja, joissa alan yritykset ja organisaatiot ovat olleet mukana aktiivisenatoimijana. Kansainvälisyyden lisäksi Savoniassa opetuksen kehittämisen paino-pisteitä ovat opiskelijan yksilöllisyyden huomioon ottaminen, sähköiset ym-päristöt, työelämäläheiset oppimismenetelmät sekä monialaisuuden hyödyn-täminen. Noudatamme toiminnassamme sekä näitä linjauksia että ammatti-korkeakoulun arvoja asiakaslähtöisyyttä, asiantuntijuutta ja yhteisöllisyyttä.

��� Ydinosaaminen

Yrittäjyysosaamisella koulutusohjelmassa tarkoitamme sekä varsinaisia yrittä-jävalmiuksia että yrittäjyyden olemuksen ymmärtämistä. Tutkinnon tavoittee-na on antaa valmiudet toimia yrittäjänä tai tehtävissä, joissa asiantuntijuus tu-kee suoraan yritystoimintaa. Yrittäjäksi sijoittuvien osuus on huomattavansuuri, sillä koulutusohjelmasta valmistuneista noin 30 prosenttia sijoittuu yrit-täjiksi välittömästi tutkinnon suorittamisen jälkeen (OPALA). Yrittäjäksi ryh-tyvien osuus kasvaa vielä myöhemmin tutkinnon jälkeen niin, että vuosina2003 ja 2004 valmistuneista jo yli 50 prosenttia toimii päätoimisena yrittäjä-nä. Muutoin agrologit toimivat tyypillisesti maatalousneuvonnan, hallinnon ja-kaupan sekä elintarviketeollisuuden ja jalostuksen tehtävissä.

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen näkökulma on opinnoissa läpileik-kaavana ja nykyinen kokonaisuus on pitkän kehitystyön tulos. Aloitimmekoulutuksen painottamisen yrittäjyyden suuntaan jo 1990-luvun puolivälissäopistokoulutuksen aikana. Kehitystyö on ollut ja on jatkuvaa vuoropuheluaelinkeinonharjoittajien, tutkijoiden ja yrityselämän kanssa.

Muutamia keskeisiä virstanpylväitä koulutusohjelmamme kehitysvai-heista:1875 alan koulutus alkaa Iisalmessa1985 opistotasoinen agrologikoulutus alkaa1993 tutkimus- ja kehitystoiminta alkaa (Kontu-hanke 1993–1995)1996 yrittäjyyspainotus agrologikoulutuksen opetussuunnitelmaan1998 verkko-oppimisympäristö Verkkosalkku käyttöön1999 maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma osaksi Pohjois-Savon

ammattikorkeakoulua2000 Iisalmen monialainen tulosalue perustetaan2005 agrologikoulutus siirtyy monialaiselle kampukselle2007 ECTS:n mukainen opetussuunnitelma käyttöön, hevostalouden

suuntautuminen alkaa, ylempään amk-tutkintoon johtava koulutusalkaa.

��

Useat kehitysaskeleet ovat johtaneet valtakunnalliseen edelläkävijän rooliin,näin mm. tutkimus- ja kehitystoiminnassa ja verkko-opetuksen hyödyntämi-sessä.

Edistämme yrittäjyyttä opintosisältöjen, opetusmenetelmien, tutkimus- jakehityshankkeiden ja harjoittelujen avulla. Osa koulutusohjelmamme opiske-lijoista aloittaa yrittäjinä jo jossain vaiheessa opintoja ja monimuoto-opiske-luun perustuva koulutuksemme tarjoaa heille mahdollisuuden suorittaa tut-kintonsa loppuun.

Olemme määritelleet yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen yhdeksi kou-lutusohjelmamme ammatillisista kompetensseista. Muita ammatillisia kompe-tensseja ovat maa- ja metsätaloustuotanto, maaseutu toimintaympäristönä, ym-päristöosaaminen ja ammatillinen erityisosaaminen. Olemme rakentaneet vah-van kytköksen yrittäjyysosaamisen ja substanssiosaamisen välille (maa- ja met-sätaloustuotanto), sillä viimeaikaisten tutkimusten mukaan pelkkä yrittäjyydenopiskelu ilman substanssikytkentää ei lisää yrittäjyysvalmiuksia (Pihkala,OPM:n julkaisusarja 2008:1).

Yrittäjyysosaamisen kasvu- ja kehittymisprosessi maaseutuelinkeinojenkoulutusohjelmassa on kuvattu kuviossa 2.

Kuvio �� Yrittäjyysosaamisen kehittyminen maaseutuelinkeinojen koulutusohjel�massa� Vasemmassa laidassa puolivuosimoduulien nimet ja oikeassa laidassaopiskelun sisällöt�

Syventyminen valittuun yrittäjyydenasiantuntijuusalueeseenYrittäjän toimintaympäristöt

3. kesä TyöelämäharjoitteluNäkemys alan vastuullisista tehtävistä sekä

rooleista työnantajana ja -tekijänä

Tutkimus ja kehittämishankkeet yrityksen kehittämisessäSyventyminen kotieläinyrittämiseen taihevostalousyrittämiseen

1. kesä MaatalousharjoitteluMaatilalla tehtävät työt kotimaassa tai ulkomailla

Yleiset opiskelun ja yrittäjyyden valmiudetMaatila ja maatilayrittämisen taloustoiminnot

4. vuosiAsiantuntijavaikuttajanaTulevaisuuden haasteita

3. vuosiMaaseudun verkostoituvatyöelämäTutkimus yrittäjän tukena

2. vuosiTuotantoprosessit ja toiminta-mallit, Kansainvälinentoimintaympäristö

1. vuosiMaatilataloutta oppimaanMaatilan perusprosesseja

Kokonaiskuva maatilayrittämisestä, maatilan toiminnasta ja tuotannostaSuunnittelutyökalut ja yrityksen perustamisvalmiudetKansainvälinen näkemys ja kiinnostus

��

Opiskelijan yksilöllisyys ja hänen kehittymistarpeensa otetaan huomioonhenkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa. Opinnot muodostavat opinto-polun, joka koostuu vuositeemoista ja niiden puolivuosimoduuleista ja jossauusi osaaminen rakentuu aiemmin opitulle.

Koko amk-koulutuksen ajan on käynyt ilmeiseksi tarve painottaa yrittä-jyyttä kasvavassa määrin integroidusti kaikissa opinnoissa. Sen lisäksi yritysta-louden opinnoissa korostuvat suunnitteluun ja johtamiseen liittyvien välinei-den opiskelu. Opiskelussa aineistoina ovat aina todelliset olemassa olevat taisuunnitellut yritykset.

Koulutuksen haasteena onkin opintojen loppuun saattaminen, sillä yrit-täjät ja yrittäjiksi aikovat eivät aina koe tutkinnon suorittamista tärkeimmäksitavoitteeksi, vaan tietotaidon hankkimisen yritystoimintaa varten. Siksi olem-me kehittäneet luonnonvara-alan oppimisympäristöjä niin, että ne ottavat pa-remmin huomioon koulutettavien elämätilanteen. Koulutusohjelmamme onvuosien mittaan saanut valtakunnallisesti hyvän maineen yrittäjyysosaamistakehittävänä ja vaihtoehtoisia opiskelumuotoja tarjoavana koulutuksena. Tämänansiosta opiskelijaksi hakeudutaan laajalta alueelta myös maakunnan ulkopuo-lelta.

Esimerkkinä tavastamme toteuttaa joustavasti opiskelijoiden elämäntilan-teet huomioivaa koulutusta tavoitteista tinkimättä mainitsemme yrittäjänä taityöelämässä toimiville suunnatun tutkintoon johtavan monimuotokoulutuk-sen. Koulutuksessa on neljän päivän kontaktijaksoja keskimäärin kerran kuu-kaudessa. Tässä vaihtoehtoisessa koulutusmuodossa käytetään tehokkaasti hy-väksi sähköisiä viestintävälineitä kuten Moodle-verkko-oppimisympäristöä jaConnectPro-verkkoneuvotteluohjelmistoa. Opiskelu monimuotoryhmässä tu-kee yrittäjyyttä mm. siten, että opiskelijat tekevät erilaiset harjoitustyöt ja ke-hittämistehtävät omalle yritykselle. Monimuotokoulutus on hyvin linjassaopetusministeriön opetuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2007–2012 kanssa. Linkki tämän koulutuksen ConnectPro-verkkoluentoon luvussa2.5.

Esimerkki yrittäjyyttä tukevasta menetelmästä: Yhteisöviestinnän opin-noissa opiskelijat tekevät vuosittain Meijän Luvalla -ammattilehden. Opiske-lijat vastaavat lehden jutuista, mainosten myynnistä, lehden valmistamisesta.Lehdestä saadut tuotot käytetään opintomatkan järjestämiseen. Lehden pai-nos on yli 9000 kpl ja sen verkkoversio löytyy osoitteesta http://www.savonia.fi/iitu/savonia-info/meijanluvalla/.

Strategiset linjaukset ovat ohjanneet henkilöstön rekrytointia ja osaami-sen hallintaa ja suunnittelua. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman sub-stanssiosaamisesta vastaa nykyisellään seuraava opetushenkilöstö:

��

– kasvinviljely, lehtori– kotieläintuotanto, yliopettaja, lehtori ja tuntiopettaja– maatalousteknologia, lehtori– metsätuotanto, yliopettaja – yritystalous ja johtaminen, yliopettaja ja kaksi

lehtoria– luonnontieteelliset aineet, tilastotiede ja tietotekniikka, viestintä, kielet;

kussakin yksi lehtori.Opettajien tukena on monialaisen tulosalueen asiantunteva tukipalveluhenki-löstö (12 kpl) mm. opiskelijapalveluissa, kirjasto- ja tietopalveluissa ja tieto-hallinnossa.

��� Työelämäkytkös

Maaseutuelinkeinoissa on viimeisten 15 vuoden aikana tapahtunut suuria ra-kenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Yrittäjyydestä ja yrittäjämäisestä toi-mintatavasta on kehittynyt maaseutuelinkeinoja olennaisesti kuvaava piirre,mikä on selvä muutos verrattuna sitä edeltäneeseen idyllissävytteiseen ajatte-luun maaseutuelinkeinoista elämäntapana ja tuottamisena. Maatalouselinkei-no vaatii monipuolista ja korkeatasoista ammattitaitoa yhdistää liiketoimintaja elinkeinon substanssiosaaminen, ja tämä linkitys on koulutusohjelmammepunaisena lankana.

Koulutusohjelmamme on tärkeä osa Pohjois-Savon kotieläintuotantoonkeskittyvää klusteria. Toisin kuin muilla Suomen alueilla kotieläintuotannonklusteri on selvässä kasvussa ja kehitysvaiheessa (Maitotilabarometri, 2007). Al-kutuotannon ja elintarvikejalostuksen piirissä on investoitu merkittävästi ke-hittämiseen. Toteutamme Pohjois-Savon maakuntastrategiaa, Pohjois-Savonmaaseutuohjelmaa 2007–2013 ja Suomen kansallista alue- ja rakennepoliit-tista strategiaa 2007–2013 (SM095:00/2004).

Toimimme niin, että koulutusohjelmamme vastaa työelämän vaatimuk-siin ja muuttuviin tarpeisiin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Toteuttamam-me profiloitunut ja tuloksekas kehittämis- ja hanketoiminta on seurausta mää-rätietoisesta pyrkimyksestämme alan edelläkävijän ja kehittäjän asemaan. Mo-nipuoliset ja joustavat pedagogiset ratkaisut ja välineet takaavat tämän tietä-myksen ja osaamisen siirtymisen koulutusohjelmaan ja vuorovaikutteisesti ta-kaisin työelämään.

Edelläkävijän asema alamme kehitykseen vaikuttajana näkyy mm. osallis-tumisesta seuraaviin tehtäväkokonaisuuksiin: valtakunnallinen ETU Eläinter-veydenhuolto-koordinaatioryhmä, jonka tehtävänä on määrittää tuotanto-eläinterveydenhuollon suositukset, menettelytavat ja toimenpiteet, ylimaakun-nallinen Naudanlihantuotannon kehittämisohjelma sekä yritysten liiketoimin-

��

taa edistäviä mobiiliratkaisuja kehittävä valtakunnallinen MEF-työpaja (Mo-bile Enterprise Factory).

Tutkimus- ja kehittämistyö on jatkuvaa yhteistyötä yrittäjien ja alan mui-den toimijoiden kanssa, joista mainittakoon mm. valtakunnallisesti merkittä-vät Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitos/MTT, TTS-tutkimus, Valio, At-ria Oyj, ProMilk, FABA, VTT, Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tie-dekunta, ProAgria, MTK ja Maito-Savo. Suuri osa opetushenkilöstöstä osal-listuu t&khankkeisiin työaikasuunnitelmansa mukaisesti. Näin elinkeinon tar-peet ja impulssit päivittävät opetussuunnitelmia ja oppimisympäristöjä.

Laajat harjoittelut (30 + 20 op) vahvistavat koulutusohjelmamme tavoit-teiden toteutumista ja osaamisen työelämäläheisyyttä. Molemmat harjoitteluton mahdollista tehdä yrittäjänä toimien. Muille tarjolla olevat harjoitteluyri-tykset on valittu tiukkojen kriteerien mukaan: yrityksen tulee olla investoi-nut ja kehittänyt tuotantoaan ja yrittäjien halukkaita jakamaan tieto-taitoaanopiskelijoille. Lisäksi edellytämme yrittäjiltä itseltään kokemusta harjoittelija-na olemisesta oman koulutuksensa aikana. Kriteerit täyttävien yritysten tie-dot olemme koonneet tietokantaan, jossa on noin 100 vaihtoehtoa. Kriteerittäyttäviä hakijoita harjoitteluyrityksiksi on jatkuvasti enemmän kuin voimmevalita.

��� Verkostoituminen ammattikorkeakoulun sisällä ja sidosryhmien kanssa(toiminta ja synergiaedut osaamisen kumuloituminen yhteistyöja �toiminta)

Ammattikorkeakoulun sisällä yhteistyö muiden koulutusohjelmien kanssa pai-nottuu Iisalmen yksikön koulutusohjelmiin. Yhteistyö on ollut opetuksellistats. muiden koulutusohjelmien opettajat opettavat maaseutuelinkeinojen kou-lutusohjelmassa oman asiantuntemuksensa mukaisesti ja päinvastoin. Koulu-tuksen laatuyksikköpalkinnolla palkittu ”ammatillisen kasvun ohjausprosessisosionomikoulutuksessa” on soveltaen otettu käyttöön maaseutuelinkeinojenkoulutusohjelmassa. Opintojen ohjaus hoidetaan keskitetysti yksikön yhtei-sen opinto-ohjaajan toimesta ja opettajatuutorijärjestelmällä. Osallistummemyös Savonian toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen monipuolisesti am-mattikorkeakoulun nimetyissä työryhmissä, joiden kautta hyvät käytänteet jalinjaukset välittyvät yksiköstä ja koulutusohjelmasta toiseen.

Alueellista yhteistyötä toteutamme maakuntakorkeakoulumallin mukaan.Toimintamallin ydin on yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden toimeksi-antojen aktiivinen etsiminen ja toteuttaminen niin, että toteutukseen haetaanparhaat kumppanit sekä opiskelijat tuoreine ajatuksineen. Sopimuspohjaistayhteistyötä on Kuopion ja Oulun yliopistojen sekä Joensuun yliopiston kaup-pa- ja oikeustieteellisen tiedekunnan kanssa. Tuloksena on alueellista innovaa-

��

tiotoimintaa generoiva korkeakouluverkosto ja pysyvää yhteistyötä korkea-koulujen, muiden oppilaitosten, elinkeinoelämän, välittäjäorganisaatioidensekä julkisen sektorin välillä. Maakuntakorkeakoulumalli on osoittautunutpaitsi menestyksekkääksi aluekehittämisen työkaluksi myös tulokselliseksi ta-vaksi lisätä opiskelijoiden kontakteja työelämään ja elinkeinoon.

Yrittäjyys ja innovaatiot ovat EU:n kehittämistoiminnan painopistealueita(Lissabonin strategia, seitsemäs puiteohjelma). Ne olivat keskeisiä vuosina2005–2007 koordinoimissamme INNOFOREST – Integrating innovationand entrepreneurship in higher forestry education -Erasmusintensiivikursseis-sa, joihin kolmen vuoden aikana osallistui noin sata opiskelijaa ja yritystä kah-destatoista maasta http://www.inno-forest.org/. Kehitimme hankkeessa pe-dagogisen mallin, jossa opiskelijan työ omassa kohdeyrityksessään ja ongel-malähtöinen ryhmätyöskentely intensiivijaksoilla vuorottelevat ja muodosta-vat tavoitteellisen ja loogisesti etenevän kokonaisuuden. Hyödynnämme mal-lia ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutuksessa.

Kansainvälinen verkostoitumisemme on laajaa. Ulkomaisia opiskelija- jaasiantuntijavaihtokumppaneita on 12 eri maassa. Kv-yhteistyön kautta tarjo-amme opiskelijoillemme ja alueen elinkeinoelämälle mahdollisuuden ammen-taa alan eurooppalaista kärkiosaamista.

��� Koulutuksen ja T&K�toiminnan yhteennivoutuminen

Olemme maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa panostaneet opetuksen jat&k-toiminnan integroimiseen työelämälähtöisten yrittäjyyttä ja yritystoimin-taa edistävien tiedonmuodostuksen prosessien avulla. Käytännössä tämä tar-koittaa ydinosaamisen (1.1), työelämäkytköksen (1.2) ja sisäisten ja ulkoistenverkostojen (1.3) muodostaman kokonaisuuden hyödyntämistä opetussuun-nitelmatyössä, opetusmenetelmien ja -sisältöjen kehittämisessä, harjoitteluissaja opinnäytetöissä sekä joustavien opintomahdollisuuksien rakentamisessa ho-listiseksi opiskelijan oppimisprosessiksi.

Koulutusta ja T&K-toimintaa nivotaan esimerkiksi 6 opintopisteen laa-juisissa projektiopinoissa. Opiskelijat opiskelevat projektitaitoja hankkeissa:Opiskelijatiimit suunnittelevat, toteuttavat ja raportoivat oman osaprojektintyöelämässä olevalle hankkeelle. Tällä toimintatavalla opiskelijoille syntyy vah-va kokemusperäinen oppimistulos hanketoiminnasta ja toisaalta hanketoimin-nalle saadaan laajempia tuloksia ja uusia näkemystä alan opiskelijoilta.

Opinnäytetyöt ovat jo usean vuoden ajat olleet lähes sataprosenttisestihankkeistettuja eli työelämän tilaustöitä.

�

� Koulutusyksikön toiminnan suunnittelu toteutus arviointi ja kehittäminen (myös laajemmin kuin vain koulutuksensuunnittelu)

Savonia-ammattikorkeakoulun strategiset linjaukset perustuvat yhtymä-valtuuston hyväksymään strategiaan ja siihen liittyviin ohjelmiin ja suunnitel-miin sekä kuntayhtymän ja opetusministeriön väliseen tavoitesopimukseen.Savoniassa tehdään edellisten pohjalta toimintasuunnitelma, jossa on myös tu-losaluekohtaiset osiot. Lisäksi tulosalueella tehdään kehittämis- ja parannus-toiminnan suunnitelma, jossa määritellään tehtyjen opiskelija- ja henkilöstö-arviointien ja sidosryhmäpalautteen perusteella kehittämisen painopisteet. Ke-hittämissuunnitelman toteutumista arvioidaan johdon katselmusten yhteydessäkaksi kertaa vuodessa. Samalla arvioidaan myös tulosalueen talous.

Opetussuunnitelmatyö on tehty Bolognan prosessin mukaisesti ja uudetopetussuunnitelmat on otettu käyttöön lukuvuonna 2006–2007. Niistä ontehty sisäinen arviointi syksyllä 2007. T&k-työssä on määritelty Savonia am-mattikorkeakoulun kärkiosaaminen ja niiden pohjalta myös maaseutuelinkei-nojen koulutusohjelma on tarkentanut omia osaamisen painopistealueitaan,jotka ovat samat sekä t&k-työssä että opetuksessa.

Luonnonvara-alalla on työelämän kehittämisryhmä, johon kuuluu edus-tajia elinkeino- ja työelämän organisaatioista. Kehittämisryhmä kokoontuuvuosittain tai tarpeen mukaan. Lisäksi saamme paljon palautetta ja tietoa työ-elämän kehittymisestä t&k-toiminnan kautta. Yksikön erilaisissa työryhmissäon opiskelijoiden edustus. Opiskelijat osallistuvat yksikön toiminnan kehittä-miseen myös Savonian palautejärjestelmien avulla.

Kehittämisryhmän jäsen 19.3.2008: ”Savonian ansiosta sekä yrittäjien ettäneuvojien osaamisen tason nousu alueella näkyy, alueen kärkiviljelijöistä huo-mattava osa koulutuksen käyneitä.” Kehittämisryhmän alumnijäsen 19.3.2008:”Aikaisempien kokemusten ja oppien päälle hyvät opettajat ja opiskelijakol-legoiden kanssa käydyt keskustelut antavat valmiudet, jotka kantavat läpi elä-män.”

��� Toimintaympäristön osaamistarpeiden ennakointi ja niihin vastaaminen

Koulutusyksikkömme osallistuu alueella sekä määrälliseen että laadulliseen en-nakointiin, mistä esimerkkinä ovat mm. Pohjois-Savon Mitenna-aluesovellus2010, tiivis osallistuminen KESU-suunnittelutyöhön sekä hallinnoimammeItä-Suomen oppilaitosten ennakoinnin kehittämishanke AMOK vuosina2005–2007, jolle haetaan jatkorahoitusta OSVIITTA-hankkeena 2008–2011.Ennakointityön proaktiivisen lähestymistavan olemme omaksuneet myösmaaseutuelinkeinojen koulutusohjelmaan.

��

Koulutusohjelmamme on jatkuvassa vuorovaikutuksessa elinkeinoon yh-teishankkeiden ja alueellisen ja valtakunnallisen strategiatyön kautta. Alan ke-hittämishankkeiden toteuttaminen tuottaa pohjatietoa alan tulevaisuudesta janäin ollen myös alan tulevista osaamistarpeista. Opiskelijoiden harjoittelunohjaus ja kontaktit harjoitteluyrityksiin sekä opinnäytetöihin liittyvät kontak-tit tuottavat jatkuvasti tietoa muuttuvista osaamistarpeista yrityksissä. Enna-koinnin tuottaman tiedon merkittävyyttä ja siirrettävyyttä opetukseen arvi-oimme koulutusohjelmassa säännöllisesti opetussuunnitelmatyön yhteydessä.

��� Resurssien hallinta arviointi ja kehittäminen (raha osaamispääomaja infrastruktuuri)

Ammattikorkeakoulun yhtymävaltuuston päätökset ja opetusministeriön jaammattikorkeakoulun välinen tavoitesopimus ovat pohjana Savonian talous-ja toimintasuunnitelmalle. Toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää opetuksenja tutkimus- ja kehitystyön lisäksi myös tukipalvelujen kehittämisen. Toimin-ta- ja taloussuunnitelma tarkentuu Iisalmen tulosalueen ja luonnonvara-alanopetuksen ja t&k-työn suunnitelmaksi. Opettajien kanssa tehdään systemaat-tisesti vuosittain työaikasuunnitelmat, joita tarkennetaan puolivuosittain taitarvittaessa. T&k-toiminnan periaatteet on kirjattu Savonian projektitoimin-nan ohjeisiin.

Asiantuntijaorganisaatiossa henkilöstön osaaminen on keskeinen voima-vara. Henkilöstön koulutusta tuetaan henkilökohtaisen kehittymissuunnitel-man mukaisesti, ja siten varmistetaan koulutusalan tarvitsema osaaminen. Kes-keistä on myös osaamisen yhteisöllinen jakaminen, jota on hyödynnetty mm.verkko-opetuksen kehittämisessä. Vuosittaisen toimivuuskyselyn tulosten pe-rusteella henkilöstö on aktiivisesti kehittänyt ammattitaitoaan ja yhteistyö työ-tovereiden kanssa koetaan sujuvaksi. Yhtenä osaamisen johtamisen välineenäkäytetään säännöllisiä kehityskeskusteluja, jotka muodostuvat yksilö- ja ryh-mäkehityskeskusteluista. Kehityskeskustelumalli on kehitetty koko Savoniaam-mattikorkeakoulun käyttöön. Kehityskeskusteluista laaditaan koulutusohjelma-kohtainen ja tulosaluekohtainen yhteenveto, jonka perusteella henkilöstön jatoiminnan kehittämistä suunnitellaan.

��� Opetussuunnitelman laatimisprosessi ja kehittämiskäytännöt(opiskelijat ja muut sidosryhmät)

Opetussuunnitelmien laatimisprosessi perustuu Savonia-amk:n yhteiseen me-nettelyyn ja laatujärjestelmään. Opetussuunnitelmia tarkistamme vuosittain jasuurempia muutoksia teemme 2–4 vuoden välein. Opetussuunnitelmien ke-hitystyöstä vastaa koulutusohjelman henkilöstö koulutuspäällikön johdolla jaopetussuunnitelmat hyväksyy vararehtori. Opetussuunnitelma perustuu am-

��

mattikorkeakoulun strategisiin linjauksiin, opiskelijoilta, henkilöstöltä ja elin-keinoelämältä saatuun palautteeseen sekä ennakointitietoihin. Erityisesti tut-kimus- ja kehitystoiminta tuottaa ennakoivasti tietoa opetussuunnitelman si-sällön kehittämiseksi ja sitä hyödynnetään järjestelmällisesti suunnittelutyössä.T&k-hankkeissa olemme todenneet käyttökelpoiseksi myös pilotoida uuden-laisia pedagogisia ratkaisuja, josta ne siirtyvät luontevasti koulutusohjelmanopetukseen.

Palautetietoa keräämme opiskelijoilta opintojaksoittain nettipohjaisellaOpiPal-kyselyllä, laajemmilla opiskelijakyselyillä sekä valmistumisen yhteydes-sä OPALA-kyselyllä. Sähköisten palautteiden lisäksi kannustamme opiskelijoi-ta kehittävään ja kriittiseen opiskelumenetelmään, jolloin opettaja saa jo opin-tojakson kuluessa palautetta. Kaikki opiskelijat käyvät vuosittain opettajatuu-torin kanssa henkilökohtaisen hops-keskustelun, jossa tarkastellaan opiskelu-suunnitelmaa sen edistymistä ja mahdollisia pullonkauloja. Alan kehittämis-ryhmälle esittelemme opetussuunnitelmauudistusten linjaukset.

Savonia toteutti syksyllä 2007 opetussuunnitelmien sisäisen arvioinnin,jossa luonnonvara-alan opetussuunnitelma sai paljon myönteistä palautetta.Arvioinnin mukaan opetussuunnitelma on ECTS-prosessin mukainen, yhtei-söllinen ja laajasti opettajia sitouttava, jossa kompetenssit on määritelty ja osaa-misprofiili kuvattu. Työelämälähtöinen moduuliopetussuunnitelma mahdollis-taa opiskelijoille valinnaisuuden, mm. kansainväliset opiskelija- ja harjoitteli-javaihtojaksot. Kehittämiskohteena arvioinnissa mainittiin mitoituksen seuraa-minen.

��� Oppimisprosessi ja sen ohjaus

Näemme opiskelijamme itseohjautuvina ja omasta opiskelustaan vastuun ot-tavina toimijoina, jotka aktiivisesti kehittävät osaamistaan ja asiantuntijuuttaantavoitteidensa suuntaisesti. Koulutuksemme ja sen tarjoama ohjauksellinenopetus antavat heille mahdollisuuden kehittää yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä ajat-telu- ja toimintatapaa, joihin kuuluvat mielestämme uskallus hallittuun ris-kinottoon yhdistettynä liiketaloudelliseen ajattelukykyyn ja substanssiosaami-seen.

Yrittäjämäinen ammatillinen toiminta ja sen edellyttämä tieto on luon-teeltaan dynaamista ja pitää sisällään paljon ns. hiljaista tietoa. Koska opiskeli-joistamme suurehko osa toimii yrittäjinä jo koulutuksen aikana, oppimispro-sessissa ja sen ohjauksessa on mielestämme tärkeää tehdä tätä tietoa näkyväksi.Näkyväksi tekeminen konkretisoituu omalle yritykselle tehtävien harjoitus-tehtävien sekä niiden analysoinnin ja perustelujen kautta. Toisaalta hiljainentieto välittyy vertaisryhmässä keskustelujen, ryhmä- ja parityöskentelyn sekätulosten esittelyjen avulla.

���

Kuvio �� Pedagogiset metodit työkalupakkina ja valintaa ohjaavat periaatteet

Eri koulutusmuodoille valitsemme pedagogisesta työkalupakista opiskelijaryh-mien tarpeiden mukaan sopivat menetelmät kompetenssitavoitteisiin pääse-miseksi (kuvio 3). Valintaa ohjaavat tarkoituksenmukaisuuden, tehokkuudenja tuloksellisuuden periaatteet sekä opiskelijoiden elämäntilanteen huomioonottaminen. Nämä linjaavat pedagogiikkaa ensinnäkin kunkin koulutuksen ko-konaissuunnittelussa, toiseksi yksittäisten opintojaksojen metodivalinnoissa.Työkalupakkimme noudattaa Savonian opetuksen ja opiskelun prosesseja sekäyhteisiä toimintatapoja.

Esimerkkinä kuvaamamme toimintamallin soveltamisesta mainitsemmeagrologista amk-agrologiksi -muuntokoulutuksemme, jonka keskeisenä peda-gogisena metodina on tiimityöskentely. Opiskelijat suunnittelevat yhdessä tuu-toriopettajien kanssa noin puolet opintojen sisällöstä, toteutuksesta ja arvioin-nista. Räätälöityjen opintojaksojen toteutusyksikkönä ovat tiimit, jotka muo-dostuvat työelämän tarpeiden ja opiskelijoiden kiinnostuksen perusteella. Me-todin onnistuneisuudesta kertoo lähtökyselyssä saatu positiivinen palaute sekäkoulutuksen jatkuva kysyntä.

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma mahdollistaa yksilöllisen opinto-polun rakentamisen. Vuosittainen hops-keskustelu mahdollistaa kehittymisenseurannan, tavoitteiden tarkentamisen ja kahdenkeskisen keskustelun opetta-

▼ ▼ ▼

Kompetenssit• Ammatilliset kompetenssit

• Yleiset kompetenssit

Metodinen työkalupakki

HOPSTehokkuus, tuloksellisuus

Verkko/sähköisettyökalut

HarjoittelutSuunnittelu-

työkalut Muutmetodit

Tiimi-työskentely

Yrittäjyyttäkehittävätprojektit

Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma• nuoret • aikuiset • muunto

Opiske

lijoide

n eläm

äntila

nne

Tark

oituk

senm

ukais

uus

���

jatuutorin kanssa opiskeluun liittyvistä kysymyksistä. Opettajatuutorikoulu-tukseen on suorittanut puolet koulutusohjelman opettajista.

��� Oppimisympäristöt

Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma toimii Iisalmen yhteisellä kampuksel-la, joka on rakennettu vuosina 1992 ja 2005. Uudenaikaista oppimisympäris-töämme täydentää Ylä-Savon ammattiopiston ylläpitämä Peltoniemen opetus-ja tutkimusmaatila, jossa agrologiopiskelijat suorittavat maatilaan liittyviä opin-tojaan ja harjoituksia. Iisalmen kaupungin Luma-keskukselta vuokrataan ke-mian laboratoriotiloja opetukseen. Hevostalouden opiskelijat käyttävät myösYlä-Savon ammattiopiston Hingunniemen opetusmaatilaa ja hevosklinikkaa.

Yrittäjämäisen ajattelu- ja toimintatavan kehittymisen mahdollistavat oh-jauksellisen opetuksen lisäksi monipuoliset oppimisympäristöt, jotka muodos-tuvat alan valikoiduista yrityksistä ja organisaatioista, tutkimus- ja kehityshank-keista ja verkostoista sekä kotimaassa että ulkomailla. Lisäksi sähköiset oppi-misympäristöt, ConnectPro ja Moodle, yhteistoiminnalliset oppimismenetel-mät ja ammatillisen kasvun ohjaus tukevat opiskelijan kehittymistä. Käytös-sämme on reilut 300 tietokonetta ja toistakymmentä maatalousalan ohjelmis-toa yleisten ohjelmistojen lisäksi.

Esimerkki ConnectPro-luennosta: Yritystalouden opinnot, maksuval-miuslaskelman aloitus, https://connect.savonia-amk.fi/p10165707/ (10 min)2005 aloittanut monimuotoryhmä, opettaja Hannu Viitala

Kirjastomme on monialainen julkinen tieteellinen kirjasto, joka palveleepaitsi yksikön henkilöstöä ja opiskelijoita lisääntyvässä määrin myös muita asi-akasryhmiä. Kirjoja, muita niteitä ja avaineistoja on yhteensä noin 21 000 kpl,lehtinimikkeitä tulee noin 300 kpl. Savonian onlinetietokannat, elektronisetlehdet ja e-kirjat ovat käytettävissä sekä paikan päällä että etäkäyttöisinä.

Oppimisympäristömme monikulttuurisuus näkyy vieraskielisenä opetuk-sena, kansainvälisinä projekteina sekä kansainvälisyysosaamista kerryttävinäopintojaksoina, -moduuleina ja oppimismenetelminä. Tähän kaikkeen liittyyvilkas opettaja- ja opiskelijavaihto. Monialaisen englanninkielisen MultiPro-moduulin (3 kk) aikana opiskelijat ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa ulko-maisten vaihto-opiskelijoiden ja -opettajien kanssa http://multipro.savonia-amk.fi/.

��� Laadunhallintamenettelyt

Savonia-ammattikorkeakoulun ja sen tulosalueiden ja koulutusohjelmien toi-minnan, talouden ja laadun kokonaisuutta hallitaan laadunhallintajärjestelmänavulla. Työvälineitä ovat mm.

���

– Euroopan laatupalkintomalli EFQM– Balanced ScoreCard– arvioinnit ja palautejärjestelmä– katselmukset ja raportoinnit– kehittämis- ja parantamissuunnitelmat– sisäiset tavoitesopimukset– kehityskeskustelut– vuosisuunnittelu.Toiminnan ohjaus ja laadunhallinta yhdistyvät yhdeksi kokonaisuudeksi kai-killa toiminnan alueilla.

Noudatamme Savonian laadunhallinnan menettelyjä. Teemme vuosittainjärjestelmään kuuluvat suunnitelmat ja sopimukset, joissa sitoudumme omaltaosaltamme yhteisiin tavoitteisiin. Opiskelijoilta keräämme palautetta aloitus-,opiskelija- ja lähtökyselyillä sekä opintojaksopalautteilla ja OPALA-kyselylläja henkilöstöltä vuosittaisella toimivuuskyselyllä. Laadunhallinnan menettelytvälittyvät tulosalueelle ja koulutusohjelmaamme ammattikorkeakoulun joh-toryhmän ja Savonian arviointi- ja parantamisryhmän sekä tulosalueen sisäis-ten kokousten, työryhmien ja työnjaon kautta.

Savonia-ammattikorkeakoulu on siirtynyt vuonna 2008 ns. yhden strate-gian politiikkaan, jonka mukaisesti toimintaa ohjataan ja suunnataan paino-pistealuille ja kehittämisen kohteille koko ammattikorkeakoulussa ja yksi-löidysti eri toiminnan alueille. Aiemmin Savonialla oli erilliset opetuksen jaoppimisen sekä tutkimus- ja kehitystyön strategiat, joihin viittaamme hake-muksemme tulososassa.

B TuloksetB TuloksetB TuloksetB TuloksetB Tulokset

� Koulutusyksikön toiminnan tulokset suhteessa sille asetettuihintavoitteisiin

Savonia-ammattikorkeakoulun ja opetusministeriön välinen tavoite- ja tulos-sopimus on pohjana Savonian toiminta- ja taloussuunnitelmalle, jossa on sekäammattikorkeakoulun yhteiset tavoitteet sekä tulosaluekohtainen suunnitel-ma. Savoniassa on määritelty kriittiset menestystekijät, joita seurataan johdonkatselmuksilla. Asia on esillä myös henkilöstö-, opettaja- ja koulutusohjelma-kokouksissa.

���

��� Opiskelijoihin liittyvät tulokset

Tavoite: Tavoite: Tavoite: Tavoite: Tavoite: Opetussuunnitelmassa yrittäjyysosaaminen ammatillisena tavoitteena(kompetenssi)

Tulos �: Yrittäjäksi ryhtyminen välittömästi valmistumisen jälkeen (OPALA)

���������� ���������� ���������� ���������� ka�ka�ka�ka�ka�

Msel-ko., Savonia 27,3 % 33,3 % 36,0 % 21,1 % 29,4 %Savonia-amk 2,5 % 3,1 % 4,5 % 3,0 % 3,3 %Luva-ala, valtakunn. 12,6 % 11,0 % 13,8 % 9,3 % 11,7 %Kaikki amk:t 2,6 % 2,7 % 3,0 % 2,8 % 2,8 %

Tulos �: Yrittäjänä toimiminen �–� vuoden kuluttua tutkinnon suorittamisesta(puhelinkysely alumneille �)

valmistumis�valmistumis�valmistumis�valmistumis�valmistumis� päätoim�päätoim�päätoim�päätoim�päätoim� sivutoim�sivutoim�sivutoim�sivutoim�sivutoim� yhteensäyhteensäyhteensäyhteensäyhteensävuosivuosivuosivuosivuosi

2003 54,2 % 4,5 % 58,7 %2004 53,3 % 3,7 % 57,0 %2005 33,3 % 14,8 % 48,1 %

TavoiteTavoiteTavoiteTavoiteTavoite: Opiskelijapalautejärjestelmästä saatu palaute positiivista (toimintasuun�nitelma)

Tulos �: Opiskelijan näkemys miten koulutus kehittää valmiuksia toimia yrittäjä�nä opiskelukysely toisen vuoden opiskelijoille (�–�)

���������� ���������� ���������� tavoitetasotavoitetasotavoitetasotavoitetasotavoitetaso

Msel-ko. 3,0 2,8 3,0 >3Savonia 2,1 2,2 2,2 >3

Tulos �: Opiskelijan käsitys yrittäjyyskompetenssin tärkeydestä opiskelukysely(�–�)

���������� ���������� ����������

Msel-ko. 3,1 3,3 3,3Savonia. 2,6 2,7 2,7

Tulos �: Opiskelijan tyytyväisyys saamiinsa tietoihin yrittäjyydestä lähtökysely(�–�)

���������� tavoitetasotavoitetasotavoitetasotavoitetasotavoitetaso

Msel-ko. 3,3 >3Savonia 2,4 >3

”Yritysopinnot oli todella mielenkiintoisia. Mielestäni onnistuin opinnoissa hyvin. Perustietämys jaosaaminen on näiden kurssien jälkeen kohonnut merkittävästi. Kynnys yrittäjäksi ryhtymiseen on madaltunuthuomattavasti.” Neljännen vuoden opiskelija keväällä 2008 palautteessaan

���

Tulos �: Opiskelijan tyytyväisyys käytettyihin opetusmenetelmiin opiskelukysely(�–�)

���������� ���������� ���������� tavoitetasotavoitetasotavoitetasotavoitetasotavoitetaso

Msel-ko. 3,2 2,9 2,9 >3Savonia 2,7 2,7 2,8 >3

Tulos �: Opiskelijan tyytyväisyys harjoittelun aikana saamaansa ohjaukseen OPALA (�–�)

���������� ���������� ���������� ���������� ka�ka�ka�ka�ka� tavoitetasotavoitetasotavoitetasotavoitetasotavoitetaso

Msel-ko., Savonia 3,3 3,3 3,5 3,5 3,4 >3Savonia-amk 3,1 3,1 3,1 3,0 3,1 >3Luva-ala valtakunn. 3,1 3,1 3,1 3,1 3,1Kaikki amk:t 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0

TunnustuksetTunnustuksetTunnustuksetTunnustuksetTunnustukset

Keväällä 2007 valtakunnallisilla ammattikorkeakoulupäivillä palkittiin Praxis-stipendillä onnistuneesta harjoittelusta agrologi (AMK) -opiskelija HennaKarjalainen.

Keväällä 2008 valtakunnallisilla ammattikorkeakoulujen T&K-päivillä eri-tyisalojen toimihenkilöliitto ERTO palkitsi parhaana työelämän kehittämis-hankkeena amkagrologien Heikki Korhosen ja Timo Oinosen opinnäytetyön”Ohjeistava tuotantorakennuksen rakennuskustannuslaskuri”.

Arvio opiskelijoihin liittyvistä tuloksista:Arvio opiskelijoihin liittyvistä tuloksista:Arvio opiskelijoihin liittyvistä tuloksista:Arvio opiskelijoihin liittyvistä tuloksista:Arvio opiskelijoihin liittyvistä tuloksista:

Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma on paras yrittäjävalmiuksien kehittäjäSavonia-amk:ssa ja valtakunnallisesti kärkeä.

��� Työelämään liittyvät tulokset

Tavoite: Tavoite: Tavoite: Tavoite: Tavoite: Aluetta yrittäjiä ja elinkeinoa tukeva ja kehittävä t&k�toiminta (t&k�strategia)

Tulos �: Tutkimustoiminnan laajuus (suhteessa tulorahoituksesta) (tuloksellisuus�mittari)

���������� ���������� ���������� ka�ka�ka�ka�ka� tavoitetasotavoitetasotavoitetasotavoitetasotavoitetaso

Msel-ko.,Savonia 30,8 % 29,8 % 30,5 % 30,4 % > 16 %Savonia-amk 14,3 % 14,5 % 15,8 % 14,9 % > 15 %

Tulos �:

Savonia-amk:ssa syksyllä 2007 tehdyssä t&k-työn itsearvioinnissa vahvuudek-si luonnonvara-alalla todettiin, että t&k-työ volyymiltään suurta ja strategi-sesti osuvaa ja sillä on saatu luotua laajat pysyvät verkostot.

���

Tavoite: Tavoite: Tavoite: Tavoite: Tavoite: Koulutusohjelmasta valmistuneiden osaamista arvostetaan ja se onhaluttua työelämässä (o&o�strategia)

Tulos: Työllisten osuus tutkinnon viiden edellisen vuoden aikana suorittaneista(Tilastokeskus)

���������� ����������

Msel-ko., Savonia 87,5 % 87,5 %Ala valtakunn. 78,7 % 84,7 %

Tavoite:Tavoite:Tavoite:Tavoite:Tavoite: Henkilöstö tuottaa ja välittää työelämälle tietoa alan nykytilasta jakehityksestä (TaSo)

Tulos: Julkaisujen määrä (AMKOTA)

���������� �t�t�t�t�t ka�ka�ka�ka�ka� kpl/kpl/kpl/kpl/kpl/aloituspaikataloituspaikataloituspaikataloituspaikataloituspaikat

Msel-ko., Savonia 14 28 21 0,5Savonia-amk 118 121 120 0,1Kaikki amk:t - 2207 - 0,1

TunnustuksetTunnustuksetTunnustuksetTunnustuksetTunnustukset

Yliopettaja toimii usean kansainvälisen tieteellisen julkaisusarjan referee-teh-tävissä ja Progress in Industrial Ecology -julkaisusarja toimituskunnassa.

Maataloustieteen päivillä 2008 http://www.smts.fi/ohjelma2008.pdf,missä esitellään viimeisimpiä tutkimustuloksia maataloustieteen eri aloilta, lä-päisi Savoniasta esityskynnyksen yksi esitelmä ja neljä posteria, joista opiskeli-jatöitä 2 kpl.

Arvio työelämään liittyvistä tuloksista:Arvio työelämään liittyvistä tuloksista:Arvio työelämään liittyvistä tuloksista:Arvio työelämään liittyvistä tuloksista:Arvio työelämään liittyvistä tuloksista:

Vaikuttavan tutkimus- ja kehitystoimintansa sekä työelämäläheisen koulutuk-sensa avulla luonnonvara-ala kehittää aluetta, sen yrityksiä ja työelämää.

��� Henkilöstöön liittyvät tulokset

Tavoite:Tavoite:Tavoite:Tavoite:Tavoite:

Henkilöstö on osaavaa ja pätevää (toimintasuunnitelma)

Tulos:

Päätoimisesta opetushenkilöstöstä (tilanne 31.12.2007) sekä kaikki yliopetta-jat että lehtorit ja tuntiopettajat täyttävät ammattikorkeakoulun pätevyysvaa-timukset. Pedagoginen pätevyys puuttuu kahdelta.

���

Tavoite:Tavoite:Tavoite:Tavoite:Tavoite:

Oppimisympäristöt vastaavat opiskelijoiden tarpeita ja opetuksessa hyödyn-netään monipuolisesti teknologian antamia mahdollisuuksia. Henkilöstöllä onvalmius käyttää moderneja oppimisympäristöjä (o&o-strategia)

Tulos �:

Koko henkilöstö kouluttautui syksyllä 2007 Moodle-verkko-oppimisympä-ristön ja Connect Pro-web-neuvotteluohjelman käyttöön.

Tulos �:

Kaikissa koulutusohjelman opintojaksoissa verkkoympäristö on opetuksen jaohjauksen tukena.

Tavoite:Tavoite:Tavoite:Tavoite:Tavoite:

Henkilöstön osaamista kehitetään strategisten tavoitteiden suuntaisesti (toi-mintasuunnitelma)

Tulos �:

Ryhmä- ja henkilökohtaiset kehityskeskustelut käydään vuosittain. Ryhmä-kehityskeskustelussa päätetään alan kehittämisen painopisteistä ja henkilökoh-taisessa kehityskeskustelussa sovitaan työntekijän omasta kehittymissuunnitel-masta.

Tulos �:

Päätoimisista opettajista noin puolella on yritystoimintaa opetustyön ohella,mitä osaamista hyödynnetään koulutusohjelmassa.

Tulos �:

Sivutoimisina opettajina ja luennoitsijoina käytettiin pääasiassa yrittäjiä (8/12vuonna 2007)

TunnustuksetTunnustuksetTunnustuksetTunnustuksetTunnustukset

Savonian laatutekotunnustus syksy 2004: Metsätuotannon yliopettaja MiikaKajanus palkittiin työelämäyhteistyön edistämisestä.

Savonian tunnustus erinomaisesta toiminnasta, syksy 2006: Yritystaloudenlehtori Hannu Viitala. Hänen erityisenä kiinnostuksen kohteenaan on ollutverkko-opetus, johon hän on onnistuneesti yhdistänyt kansainvälistymisensekä t&k-työn ja aluekehityksen.

Savonian tunnustus erinomaisesta toiminnasta, syksy 2007: Iisalmessa mo-nialaisesti suunniteltu ja toteutettu kansainvälinen MultiPro-opintokokonai-suus.

��

Arvio henkilöstöön liittyvistä tuloksista:Arvio henkilöstöön liittyvistä tuloksista:Arvio henkilöstöön liittyvistä tuloksista:Arvio henkilöstöön liittyvistä tuloksista:Arvio henkilöstöön liittyvistä tuloksista:

Henkilöstö on aikaansaavaa ja osaaminen tunnustettua.

��� Taloudelliseen suorituskykyyn liittyvät tulokset

Tavoite:Tavoite:Tavoite:Tavoite:Tavoite: Koulutusyksikön talous on vakaa (toimintasuunnitelma)

Tulos: Luonnonvara�alan käyttötalous on opetuksen ja t&k�toiminnan osaltaollut tasapainossa ja molempia perustehtäviä palvelevaa�

���������� ���������� ���������� tavoitetasotavoitetasotavoitetasotavoitetasotavoitetaso

Toimintatuotot (1000 e) 2 284 2 229 2 209Toimintakulut (1000 e) 2 228 2 188 2 185 Tilikauden tulos (1000 e) +14 -19 +13 >0

Arvio taloudelliseen suorituskykyyn liittyvistä tuloksista:

Talouden suunnittelussa on ennakoivasti otettu huomioon muuttuva toimin-taympäristö.

��� Kansainvälistymiseen liittyvät tulokset

Tavoite:Tavoite:Tavoite:Tavoite:Tavoite:

Kansainvälisen hanketoiminnan lisääminen (toimintasuunnitelma)

Tulos �:

Opetukseen liittyviä toteutettuja kv-hankkeita:– Inno-Forest (Erasmus IP, Savonia koordinoi) 2005–2007, osallistui yh-

teensä 95 opiskelijaa 12 eri maasta.– Nasek (Leonardo, Savonia partnerina) 2005–2007, osallistui yhteensä 70

opiskelijaa 4 eri maasta. www.nasek.net

Tulos �:

Vuodelle 2008 rahoittui kaksi Erasmus IP-kurssia, joissa Savonian luonnon-vara-ala partnerina, mm. http://www.innotools.usv.ro/index.html

Tavoite:Tavoite:Tavoite:Tavoite:Tavoite:

Englanninkielisen opetuksen lisääminen (toimintasuunnitelma)

Tulos �:

Monialainen MultiPro-opintokokonaisuus 18 op, jossa suoritettiin vuonna2006 yhteensä 185 opintopistettä. Vuonna 2008 MultiPro on integroitu en-tistä tiiviimmin osaksi koulutusohjelman opetussuunnitelmaa ja opiskelijoitaon 8 maasta.

���

Tulos �:

Maaseudun kestävän kehityksen opintomoduuli EUREKA, laajuus 15 op. To-teutetaan osana opetussuunnitelmaa vuorovuosin Suomessa, Hollannissa jaUnkarissa, toteutettu kansainvälisenä yhteistyönä vuodesta 2003 lähtien.

TunnustuksetTunnustuksetTunnustuksetTunnustuksetTunnustukset

Hollantilainen Leonardo-projektiarviointi Nasek-projektista sai asteikolla1–7 arvosanan 7,5, mikä tarkoittaa kiitettävä+.

Arvio kansainvälistymiseen liittyvistä tuloksista:Arvio kansainvälistymiseen liittyvistä tuloksista:Arvio kansainvälistymiseen liittyvistä tuloksista:Arvio kansainvälistymiseen liittyvistä tuloksista:Arvio kansainvälistymiseen liittyvistä tuloksista:

Kansainvälinen verkostotyömme on tuottanut yrittäjyysosaamisen näkökul-masta hyviä tuloksia ja partnerimme ovat sitoutuneita pitkäjänteiseen yhteis-työhön. Toimintatavat sopivat myös opiskelijoille, jotka toimivat yrittäjinäopiskelunsa ohella.

��� Aluekehitystehtävään liittyvät tulokset

Tavoite:Tavoite:Tavoite:Tavoite:Tavoite:

Opinnäytetyöt palvelevat aluetta ja elinkeinoa (t&k-strategia)

Tulos: Hankkeistetut opinnäytetyöt (tuloksellisuusmittari)

���������� ���������� ���������� ka�ka�ka�ka�ka� tavoitetasotavoitetasotavoitetasotavoitetasotavoitetaso

Msel-ko., Savonia 100 % 96 % 93 % 96 % 100 %Savonia-amk 84 % 83 % 86 % 84 % -Luva-ala, valtakunn. 84 % 82 % - 83 %Kaikki amk:t 76 % 78 % - 77 %

Tunnustukset:Tunnustukset:Tunnustukset:Tunnustukset:Tunnustukset:

Eläinterveydenhuollon kehittäminen Itä-Suomessa -hanke mallihankkeenaOpetusministeriön hallinnonalan rakennerahastohankkeista 2000-2005http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2006/liitteet/opm40.pdf?lang=en

YritysPlus-hankkeelle myönnettiin Nuorkauppakamarin Tuottava idea-kilpailun yhteiskunnallisessa sarjassa ensimmäinen palkinto vuonna 2007.http://www.jci.fi/fi/projektimme/tuottava+idea/

Ykä Yritteliäs -hankkeelle myönnettiin vastaavassa kilpailussa kolmas pal-kinto kunniamaininnalla vuonna 2005.

Arvio aluekehitystehtävään liittyvistä tuloksista:

Toiminnalla on tähdätty aluevaikuttavuuteen ja olemme onnistuneet siinä.

��

�� Arviointiryhmän palaute

Koulutusyksikön taustalla on jo vuonna 1996 alkanut vahva painotus yrittä-jyyspainotteisen opetuksen kehittämiseen opetussuunnitelmassa ja sen toteu-tuksessa. Kyse oli ajatus sellaisen modernin maaseutuyrittäjän osaamisprofiilis-ta, joka pärjää muuttuvissa olosuhteissa. Toteutusta varten tarvittiin myös vah-vojen verkostojen tuki sekä strategiselle toiminnalle että toteutukselle.

Savonia-ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikkö Iisalmessaosoittaa omalla koulutusalallaan ja toiminta-alueellaan erinomaista toimintaa.Sen kytkeytyminen ammattikorkeakoulun strategian painopisteisiin nouseeselvästi esiin. Toimintaprosessit ovat huolellisesti suunniteltuja ja pedagogisestiperusteltuja. Toiminnan tulokset osoittavat erinomaisuutta sisältäen konkreet-tisia tavoitteita ja tavoitelukuja sekä näitä vastaavia tuloslukuja. Arviointi-vierailu vahvisti hyvin kirjallisen esityksen perusteella syntynyttä kuvaa. Savo-nia-ammattikorkeakoulu on myös vahva alueellinen vaikuttaja. Ammattikor-keakoulun edustajia on mukana monissa alueen kehittämisfoorumeissa ja ylei-sissä elinkeinoelämän hankkeissa.

Esitetyn näytön perusteella ammattikorkeakoulun strategian mukaisetpainopisteet on tietoisesti ja suunnitelmallisesti huomioitu. Erityisesti yrittä-jyyttä tukevat strategiset linjaukset ja niiden huomioiminen toiminnassa onansiokasta. Yrittäjyys on koulutusalaan sidottua ja tuottaa vahvaa tulosta: 30 %työllistyy yrittäjiksi valmistumisvaiheessa ja 50 % kahden vuoden kuluttua.Toiminta-alueen ja koulutusalan tarpeet ja lähtökohdat ovat vahvasti toimin-nan perustana. Yksikkö on keskeinen vaikuttaja omalla alueellaan. Sillä onuseita vahvoja alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä verkostosuhteita työelä-mään sekä oppilaitoksiin. Suhteet ovat toimivia ja niitä hyödynnetään sekäkoulutuksessa että t&k-toiminnassa. Ammattikorkeakoulun perustehtävienkeskinäinen yhteys on luotu mallikkaasti ja se tukee opiskelijoiden ammatilli-sen kasvun prosessia sekä alueen innovaatiotoimintaa.

Yksikkö hyödyntää toiminnassaan monipuolisesti ennakointitietoa. Sentoimintaprosessit ja johtamisen työkalut ovat erittäin selkeät ja niitä hyödyn-netään hyvin johtamisessa. Koulutusohjelman pedagogiset linjaukset ovat har-kittuja ja perusteltuja. Kompetenssipohjaiseen ammatillisen kasvun prosessiinperustuva toiminta on suunnitelmallisesti oppimista tukevaa. Opinnoissa huo-mioidaan hyvin myös tutkiva ja kehittävä ote, kansainvälisyys sekä yrittäjyys.Opinnot antavat erinomaiset valmiudet työelämään.

Yksikön strategiset riskitekijät liittyvät luonnonvara-alan kehitykseenSuomessa ja kansainvälisesti. Missä määrin koulutuksessa pystytään varautu-maan vaihtoehtoisiin kehityskulkuihin ja luomaan joustavuutta eri toimialo-jen välillä. Nykyhetken tarpeiden ja tulevaisuuden mahdollisuuksien yhteen-

���

sovittamisessa tarvitaan runsaasti luovuutta ja innovatiivisuutta. Tämä voisi vie-läkin vahvemmin näkyä opetussuunnitelmassa ja opiskelijoiden opinto-poluissa.

Yksikön osaamispohjainen opetussuunnitelma muodostaa hyvän perus-tan opinnoille. Pohjana on selkeä neljän vuoden ja neljän portaan koulutus-ohjelma, jossa on määritelty kullekin vuodelle oppimistavoitteet, sisältö ja kei-not, joilla tavoitteet saavutetaan. HOPSeja hyödynnetään opintojen alusta läh-tien, mikä tuo opintoihin tarvittavaa joustavuutta. Kehitettyä pedagogista työ-kalupakkia käytetään monipuolisesti ja linjakkaasti. Pedagogiset ratkaisut tu-kevat yrittäjyyden kehittymistä. Erilaisia oppimisympäristöjä, verkko mukaanlukien, hyödynnetään monipuolisesti. Verkkoa käytetään tehokkaasti opetuk-sessa heti opintojen alusta lähtien. Kansainvälisyys on rakennettu erinomai-sesti sisälle opintoihin MultiPro-moduulin kautta.

Opiskelu kytkeytyy hyvin työelämään. Työelämä on ollut mukana kehit-tämässä opetussuunnitelmaa. Esimerkiksi hevostalous on otettu mukaan uu-tena sisältönä työelämän tarpeisiin vastaten. Harjoitustehtävät on kytketty to-dellisiin työelämätilanteisiin ja työelämän kehittämishankkeita tehdään paljon.Harjoittelupaikat valikoidaan tarkasti julkistettujen kriteerien mukaan ja har-joittelun ohjaajat tunnetaan hyvin. Vertaisohjausta hyödynnetään esimerkiksiharjoittelunohjauksessa. Hanketoiminta on laajaa ja nivoutuu hyvin alueentarpeisiin. T&K-toiminta rakentuu hyvin osaksi opintoja. Opinnäytetyöpro-sessi on kokonaisuudessaan hyvin organisoitu ja hallittu. Sähköinen opinnäy-tetyöpooli on toimiva ratkaisu.

Koulutusohjelma tekee toimivaa yhteistyötä toisten korkeakoulujen kans-sa. Yliopistojen kanssa on opettajavaihtoa, ammattikorkeakoulujen kanssa yh-teisiä seminaareja ja opiskelijafoorumeita. Kokonaisia opintojaksoja vaihdetaanvirtuaaliammatti-korkeakoulutarjonnan kautta.

Yksikössä on pätevät opettajat, jotka pitävät itseään ajan tasalla lähtienmyös rohkeasti työelämään. Opettajille on järjestetty tutorkoulutusta. Opet-tajien työajasta noin neljännes on varattu hanketoimintaan, joka on kytkettytiukasti opetusprosessiin. Lisäksi opettajien työaikasuunnitelmissa varataan ai-kaa osaamisen kehittämiseen. Yksikön kehittämisryhmä kokoontuu säännölli-sesti tuoden toimintaan vahvaa substanssiosaamista ja yrittäjyyspainotusta. Tie-dottaminen hankkeista ja opinnäytetöistä on aktiivista ja toimivaa, mikä nä-kyy julkisuuskuvassa. Opiskelijoiden palautteita ja näkemyksiä huomioidaankehittämisessä.

Yksikön suurimpana haasteena näyttäytyy monialaisuuden tuominenvahvemmin mukaan opintoihin menettämättä kuitenkaan sitä vahvaa otettasubstanssiin, joka takaa menestymisen työssä. Monialaisuus luo pidemmän täh-täimen joustavuutta, joka mahdollistaa uusien luovien ja innovatiivisten rat-

���

kaisujen kehittämisen työelämään sekä luo perustaa vaihtoehtoisille työurilletoimialojen uusiutuessa. Opetuksen operatiivista suunnittelua voisi terävöit-tää: Opintojen peruuntumisia ja turhia opintopäiviä voisi vähentää sekä ope-tuksen ja T&K-toiminnan rytmiikkaa paremmin yhteensovittaa. Tähän liittyenmyös opintojen kuormittavuutta pitäisi tarkemmin seurata ja huomioida semitoituksessa. Monimuoto-opiskelun tarjoamaa joustavuutta sekä monipuo-lista pedagogista työkalupakkia voisi hyödyntää laajemminkin perusopetuk-sessa. Opettajien välillä on selvästi havaittavissa vaihtelua opetusmenetelmienkäytössä ja tiimiopetus voisi olla hyvä tapa levittää monipuolisia pedagogisiakäytäntöjä. Osaamisen arvioinnin kehittämiseen on tarpeen kiinnittää erityis-tä huomiota. Opiskelijakunnan ja opiskelijoiden osallistaminen opetussuun-nitelmaprosessiin ja laajemminkin yksikön kehittämiseen on niin ikään ke-hittämisalue.

Näyttö yksikön toiminnan tuloksellisuudesta on vakuuttava. Opiskelija-tulokset ovat tavoitetasolla. Työllistyminen on hyvää ja yrittäjiksi ryhtyvienosuus on korkea. Kansainvälisyyskehitys on vahvaa. Yksikkö toteuttaa paljonlaadukkaita t&k-hankkeita. Hankkeistettujen opinnäytetöiden osuus on erit-täin korkea. Työelämän näkökulmasta valmistuneiden opiskelijoiden osaami-nen on korkealla tasolla.

Tällä hetkellä vuosien työn tulokset on nähtävinä erinomaisena opiskeli-japolun läpäisynä, työllistyneiden yrittäjyystuloksina ja koulutuksen vahvanaosallistumisena ammattialan kehittämiseen ja tutkimustoimintaan niin kansal-lisesti kuin kansainvälisestikin. Savonia-ammattikorkeakoulusta valmistuvamoderni maaseutuyrittäjä hallitsee ammattinsa, omaa vahvat kansainvälistymis-taidot, osaa käyttää monipuolisesti modernia tieto- ja viestintäteknologiaa sekätaitaa tutkivan ja kehittävän työotteen oman osaamisensa ja ammattialansa ke-hittämiseksi.

���

��� Turun ammattikorkeakoulu rakennustekniikan koulutusohjelma

A ToimintaA ToimintaA ToimintaA ToimintaA Toiminta

� Rakennustekniikan koulutusohjelman toiminnan kuvausja nivoutuminen Turun ammattikorkeakoulun strategiaansekä keskeisiin pedagogisiin linjauksiin

Kiinteistö- ja rakennusklusteri on tällä hetkellä suurin työllistäjä maassamme(noin 300.000 työpaikkaa). Rakennusala työllistää yksin lähes 7 % työllisistä.Turun ammattikorkeakoulun rakennustekniikan koulutusohjelma on toimi-alan ainoa korkeakoulutason koulutusohjelma Varsinais-Suomessa. Rakennus-tekniikan koulutus Turussa alkoi jo v. 1849. Koulutuksella on hyvä kysyntä javalmistuvat insinöörit työllistyvät 100 %-sti, pääasiassa Varsinais-Suomen alu-eelle. Koulutusohjelman opettajat opettavat myös rakentamisen YAMK-kou-lutusohjelmassa sekä syksyllä 2008 alkavassa rakennusmestarikoulutuksessa.Koulutusohjelma sai Kultainen Purje 2004 -kunniakirjan menestyksekkäästätoiminnasta ja Turun ammattikorkeakoulun tunnettuuden ja hyvän maineenedistämisestä.

Rakennustekniikan koulutusohjelma toteuttaa Turun ammattikorkea-koulun strategiaa seuraavasti:– Vaikuttavuutta alueen kehittymisaloille. Ammattikorkeakoulun pedagogi-

sen strategian mukaan oppijan ammatillista kehittymistä tuetaan moni-puolisilla pedagogisilla ratkaisuilla, joilla oppiminen, T&K-työ ja alueelli-nen kehittäminen integroituvat toisiinsa. Koulutusohjelma on kehittänytaktiivisia opiskelumenetelmiä (tietolaatikko 1), joiden avulla toimialaa ke-hitetään Varsinais-Suomessa korjausrakentamisen, etenkin perustustenvahvistamisen sekä puurakentamisen aloilla (tietolaatikot 3 ja 4).

– Laatua kustannustehokkaasti. Rakennustekniikan koulutusohjelma nou-dattaa Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää ja senopetus saa lisäresursseja laajenevasta T&K- ja palvelutoiminnasta.

– Soveltava tutkimus- ja kehitystoiminta palvelee opetusta ja työelämää.Koulutusohjelman T&K-toiminnan keihäänkärjet ovat puurakentamises-sa ja perustusten vahvistamisessa. Koulutusohjelmassa on kehitetty uusiapedagogisia menetelmiä yhdistää opiskelu ja T&K (aktiiviset opiskelume-netelmät tarkemmin tietolaatikossa 1).

���

Tietolaatikko �� Aktiiviset opiskelumenetelmät yhdistävät tekemisen oppimiseen

Aktiiviset opiskelumenetelmätRakennustekniikan koulutusohjelman piirissä on kehitetty erilaisia aktiivisiaoppimisen muotoja:– Projektityöt. Jokainen opiskelija hankkii työelämästä 4 op:n laajuisen

rakennusalan projektityön toimeksiannon, jonka hän suorittaa koulutusohjelmanopettajan ohjauksessa. Pakollinen projektityö vahvistaa opiskelijan projektitaitojaja tuottaa yhden luontevan mahdollisuuden verkostoitua työelämään

– Tutkimuspajat. Ohjausta korostava projektioppimisen muoto, jossa kehitetäänlaajaa työelämälähtöistä toimeksiantoa tai ammattikorkeakoulun omaa T&K-hanketta tiimityöskentelynä (tarkemmin: tietolaatikko 2)

– Asiantuntijahaastattelut. Opiskelijat valmistelevat ja taltioivat tiiminä asiantuntijanhaastattelun (kysymykset ja mahdollinen videotaltiointi), joka tapahtuu jokoluokkahuoneessa tai esim. rakennustyömaalla. Muut opiskelijat seuraavathaastattelua ja tekevät täydentäviä kysymyksiä. Menetelmä madaltaaasiantuntijan kynnystä tulla opettamaan ja opiskelijoiden opintomenestys onparantunut aiheen kiinnostavuuden parantuessa. Menetelmä tukee osaltaanopiskelijoiden verkostoitumista työelämään

– Omakotitalojen suunnittelu ja toteutus. Koulutusohjelmalla on omia rakennus-kohteita (tietolaatikko 3).

– CDIO-yhteistyö. Koulutusohjelma osallistuu kansainvälisen insinöörikoulutuksenCDIO-kehittämisaloitteen puitteissa tapahtuvaan yhteistyöhön, www.cdio.org.Keskeisenä ideana on työelämälähtöisyyden lisääminen aktiivisia opetus-menetelmiä hyödyntämällä.

Rakennustekniikan koulutusohjelman T&K-toiminnassa on syntynyt lukuisiakeksintöjä ja innovaatioita, joita on myös patentoitu. Keksintötyöskentelyä,tutkimuspajoja ja muita aktiivisia oppimisen muotoja kehitetään edelleen tavoitteenahahmottaa erityisen innovaatiopedagogiikan mahdollisuuksia.

– Turun ammattikorkeakoulu kehittää yritteliästä Varsinais-Suomea. Yrittä-misen koulutusta tapahtuu monella tavalla, mm. jatkajakoulussa ja osuus-kuntaopiskelussa. Rakennustekniikan T&K-toiminta generoi uutta yritys-toimintaa (tietolaatikko 3).

Rakennustekniikan koulutusohjelman toiminta on voimakkaasti kansainvälis-tymässä kuten koko toimialakin (tietolaatikko 6). Rakentaminenhan on ko-kenut poikkeuksellisen voimakkaan murroksen 1990-luvun lamavuosien jäl-keen: etenkin Etelä-Suomen rakennustyömailla on paljon työvoimaa muistamaista, merkittävä osa suurista urakoitsijoista ja suunnittelutoimistoista onomistukseltaan monikansallisia ja suomalainen rakennusvienti on jatkuvassakasvussa.

���

��� Ydinosaaminen

Rakennustekniikan koulutusohjelman ydinosaaminen koostuu asiakasosaami-sesta, pedagogisesta osaamisesta, koulutuksen suunnitteluosaamisesta, Varsinais-Suomen alueellisiin tarpeisiin liittyvästä T&K-osaamisesta sekä ammatillisestaerikoisosaamisesta puu- ja teräsrakentamisen alueilla. Asiakasosaaminen on en-nakointiosaamista, jota on tarkemmin kuvattu kohdassa 2.1.

Pedagoginen osaaminen on rakentunut pedagogisen koulutuksen ja ke-hittämistyön (tietolaatikko 1) perustalle. Koulutuksen suunnitteluosaaminenkuvataan tarkemmin kohdassa 2.3. Ammatillinen erikoisosaaminen tukeutuuopettajakunnan laaja-alaiseen työkokemukseen (taulukko 1). T&K-osaamistahyödynnetään Varsinais-Suomen paikallisiin haasteisiin vastaamiseksi erityisestipuurakentamisen (tietolaatikko 3) ja teräsrakentamiseen sekä perustusten vah-vistamisena alueilla, jotka ovat koulutusohjelman ammatillisen erikoisosaami-sen vahvat alueet. T&K-osaamista hyödynnetään opetuksessa tutkimuspajojen(tietolaatikko 2) muodossa.

Tietolaatikko �� Tutkimuspajassa opiskelija oppii ohjatussa tiimissä

Tutkimuspaja (Research Hatchery) projektioppimisen muotonaRakennustekniikan tutkimuspajassa opiskelija voi työskennellä ja oppia erilaisissaT&K- tai palvelutehtävissä osaamisensa puitteissa. Tutkimuspajassa on samojapiirteitä kuin Learning by Developing -menetelmässä. Kaikki projektit ovat ulkoiseen,todelliseen tarpeeseen liittyviä ja ne rahoitetaan koulutusohjelman opetusbudjetinulkopuolelta.– Pajoissa on ollut mukana opiskelijoita jo opintojen alkuvaiheesta lähtien.– Aluksi tehtävät ovat avustamiseen liittyviä ja opintojen loppuvaiheessa opiskelija

voi olla myös itse ohjaajana – saaden samalla itselleen oppia esimiestaidoissa jahenkilöjohtamisessa. Muutoin ohjaajana toimii yleensä ko. hankkeen henkilöstöönkuuluva projektipäällikkö, tutkija tai opettaja.

– Ohjauksen määrä on ollut korostuneen runsasta esim. opinnäytetyöhönverrattuna. Ohjausresurssit syntyvät pääosin ulkoisen rahoituksen tuella, mikävahvistaa taloudellisesti koulutusohjelman opetusprosessia.Tutkimuspajamenetelmästä on julkaistu kaksi kirjaa sekä kirja- jakonferenssiartikkeleja. Tutkimuspajaa on kehitetty laajana yhteistyönä, johon onosallistunut yli 10 koulutusohjelmaa Turun ammattikorkeakoulun neljältä eriopetuksen tulosalueelta.

Turku on erityisen haastava toimintaympäristö perustusten korjausrakentami-sessa, sillä Turun kohdekokonaisuus on alallaan suurimpia investointeja kokomaailmassa tällä hetkellä (tietolaatikko 4). Teräsrakentamisen erikoisosaaminenliittyykin lähinnä perustusten vahvistamiseen ja siinä käytettäviin teräspaalui-hin. Myös muu korjausrakentaminen on tärkeä osa rakennustekniikan koulu-tusohjelman toimintaa (tietolaatikko 5).

���

��� Työelämäkytkös

Opetuksen tehtävänä on valmentaa ammatissa toimimisen perusteet hallitse-via ja hyvät oppimisvalmiudet omaavia työntekijöitä, joiden asiantuntijuuskasvaa työelämässä. Rakennustekniikan koulutusohjelman tavoitteena on an-taa tiedot talonrakennus- ja infratekniikan sekä tuotanto- ja kiinteistöjohta-misen klustereista ja niiden teoreettisista perusteista sekä antaa valmius toimiatuotannon, teollisuuden ja julkisten yhteisöjen palveluksessa edellä mainittu-jen alojen asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä.

Rakennustekniikan koulutusohjelman tukena on toiminut 11 jäsentä ja2 opiskelijajäsentä käsittävä neuvottelukunta vuodesta 1990 alkaen. Neuvot-telukunnan jäsenet edustavat rakennusalan johtavia toimijoita sekä julkisellaettä yksityisellä sektorilla. Neuvottelukunnassa ovat edustettuna sekä talonra-kennus että infrarakentaminen; samoin ovat edustettuina rakennuttaminen,suunnittelu, urakointi ja yrittäminen.

Päätoimisilla opettajilla ja muulla rakennustekniikan henkilökunnalla onmonipuolinen ja pitkä työhistoria toimialan eri tehtävissä, taulukko 1. Sivu-toimiset tuntiopettajat edustavat Varsinais-Suomen keskeisiä rakennusalan toi-mijoita: kunnat, valtio, maanrakennusliikkeet, suunnittelutoimistot, talonraken-nusalan yritykset, kiinteistöyhtiöt.

Opiskelijoiden työelämäyhteydet muodostuvat kesäaikojen harjoittelu-jaksoista, työpaikkaopinnoista sekä projekti- ja opinnäytetöiden tekemisestäyrityksille (kuvio 2). Osa opiskelijoista on toiminut myös opiskelun ohessaosa-aikaisina työntekijöinä rakennusyrityksissä. Opiskeluun kuuluu 30 op:nlaajuinen rakennusalan ohjattu harjoittelu, jonka toteutuksen vaatimustaso li-sääntyy opintojen edetessä, suoritetaan lukuvuosien välillä kolmena kesänä. Jo-kainen opiskelija hankkii työelämästä 4 op:n laajuisen rakennusalan projektit-yön toimeksiannon, jonka hän suorittaa koulutusohjelman opettajan ohjauk-sessa. Jokainen opiskelija tekee suuntautumisvaihtoehtoonsa soveltuvan hank-keistetun opinnäytetyön (15 op).

Opettajien ammatillista asiantuntemusta pidetään yllä etenkin aktiivisenT&K-toiminnan avulla. Henkilökunnan ja opiskelijoitten opinnäytetöiden tu-loksena on kehitetty uusi pientalojen rakentamiseen soveltuva runkojärjestel-mä, ns. ”Timperi-puurunkojärjestelmä” (tietolaatikko 3). Koulutusohjelma ontyöskennellyt aktiivisesti paikallisesti merkittävän perustusten vahvistamisenhankekokonaisuuden parissa (tietolaatikko 4).

���

Taulukko �� Päätoimisten opettajien ja laboratoriohenkilökunnan työkokemusja toiminta rakennusalalla

Yritys�Yritys�Yritys�Yritys�Yritys� Rakennutta�Rakennutta�Rakennutta�Rakennutta�Rakennutta� Kunto�Kunto�Kunto�Kunto�Kunto� SuunnitteluSuunnitteluSuunnitteluSuunnitteluSuunnittelu UrakointiUrakointiUrakointiUrakointiUrakointi Rak�aine�Rak�aine�Rak�aine�Rak�aine�Rak�aine� Rak�alanRak�alanRak�alanRak�alanRak�alanjohto�johto�johto�johto�johto� minenminenminenminenminen tutkimustutkimustutkimustutkimustutkimus teollisuusteollisuusteollisuusteollisuusteollisuus sivutoimisivutoimisivutoimisivutoimisivutoimi

Hlöiden 2 3 5 10 5 1 4määrä

Tietolaatikko �� Patentoitu puurakentamisen järjestelmä luo alueelle uusiatyöpaikkoja ja tarjoaa monipuolisia opiskelumahdollisuuksia

Timperi-puurunkojärjestelmäTimperi-puurunkojärjestelmä on Turun ammattikorkeakoulussa kehitetty talopakettientuotantoteknologia.– Timperi-rakenteelle on saatu ns. pikkupatentti (hyödyllisyysmallisuoja) ja se on

lisensoitu kahdelle yritykselle, jotka työllistävät Timperi-järjestelmän avulla jo 15henkilöä. Timperi-teknologian myötä on käynnistetty kokonaan uusi tuotannonalaVarsinais-Suomeen.

– Timperi-puurunkojärjestelmän kehittäminen on tarjonnut monenlaisiaopiskelumahdollisuuksia ja projektissa on valmistunut lukuisia opinnäyte- japrojektitöitä. Opiskelijat ovat osallistuneet talojen suunnitteluun ja rakentamiseenmyös assistentteina. Toiminnan vakiintumisen myötä koulutusohjelmaan onsyntynyt eräänlainen suunnittelutoimisto, joka on kehittänyt Timperi-puurunko-järjestelmän 3D-mallintamisohjelmaa yhdessä ohjelmistotalo Vertex Oy:n kanssa.

– Paraisten loma-asuntomessuille toteutettiin kesäksi 2005 omakotitalo, jonkarakentamiseen rakennustekniikan opiskelijat osallistuivat suunnittelijoina,työntekijöinä ja työnjohtajina; mukana myös amk:n kestävän kehityksenkoulutusohjelma, Yrkeshögskola Sydväst, Turun ammatti-instituutti ja PargasYrkeskola. Vastaavia kohteita on suunniteltu myös Raision ja Loimaan ammatti-instituuteille. Turun ammatti-instituutin kanssa on hankittu Tasettikujalta Turunkaupungilta tontti, jolle tullaan rakentamaan kaksi omakotitaloa vuosina 2008 ja2009. Koulutusohjelma tulee tekemään opinnäytetöinä rakennus-, rakenne- jaelementtisuunnittelun molempiin kohteisiin sekä 15–30 projektityötätuotantotekniikkaan liittyen. Myös osa ohjatusta harjoittelusta toteutetaanTasettikujan kohteissa.

��

Rakennustekniikan laboratorio monipuolisia toimeksiantoja niin yksityisellekuin julkiselle sektorille, liikevaihto lähes 100.000 e/v. Laboratorion tekemätrakenteiden kuntotutkimukset sekä rakenne- ja rakennussuunnittelu pitävätyllä henkilöstön ammattiosaamista. Rakennusteknisiä palveluja ovat mm. läm-pökamerakuvaukset, rakenteiden kosteusmittaukset ja kuntotutkimukset.Koulutusohjelma on Turun seudulla yksi harvoista toimijoista, joka suorittaakokonaisvaltaista rakenteiden kuntotutkimusta sekä talojen että siltojen osalta.

��� Verkostoituminen ammattikorkeakoulun sisällä ja sidosryhmien kanssa

Koulutusohjelman paikallisella yhteistyöllä tehostetaan koulutuksen taloudel-lisuutta (yhteisiä opintojaksoja ja kehittämisprojekteja) ja toimialan valtakun-nallisella verkostoitumisella varmistetaan koulutuksen kehittyminen työelämänmuutosten tahdissa. Suomen ammattikorkeakoulujen rakennustekniikan kou-lutusohjelmat aloittivat vuonna 2000 koulutuksen jatkuvan strategiasuunnit-telun Rakennusteollisuuden (RT) kanssa. Koulutusohjelmalla on laajaa kan-sainvälistä yhteistyötä (tietolaatikko 6).

Rakennustekniikan koulutusohjelman laajentuva t&k-toiminta tapahtuuyhteistyössä monen muun koulutusohjelman kanssa (taulukko 2). Esim.DATU- ja MIDA-hankkeissa on kehitetty uudet tietokantaohjelmat hankkei-den tarpeisiin, ja tietokantakehittäminen on tehty yhteistoiminnassa tietotek-niikan koulutusohjelmien kanssa. Taideakatemian viestinnän koulutusohjel-man kanssa valmistettiin yhteistyönä video Turun mikropaalukonferenssista, javideo esiteltiin Toronton konferenssissa 2007. Vesistöjen kunnostushankkeitaon tehty yhteistyössä kestävän kehityksen ja kala- ja ympäristötalouden kou-lutusohjelmien kanssa. Kunnon Koti -hankkeessa on kehitetty Design for All-konseptia tavoitteena mallikoti, jossa on esillä tuettuun asumiseen liittyviäapuvälineitä; hanke tehdään yhteistyönä fysioterapian, toimintaterapian sekäpalvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmien kanssa. Yhdessä pal-velujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelman kanssa on kehitetty kiin-teistöstrategian viitekehystä ja järjestetään teräsrakentamisen t&k-päivät Turus-sa elokuussa 2008.

Koulutusohjelmassa opettaa opettajia kone- ja automaatiotekniikasta, lii-ketaloudesta, restauroinnista ja täydennyskoulutuskeskuksesta. Työelämästätuntiopettajina toimii noin 25 erikoisasiantuntijaa. Yhteisiä opintojaksoja onjärjestetty restauroinnin, palvelujen tuottamisen ja johtamisen ja kestävän ke-hityksen koulutusohjelmien kanssa. Ruokoprojekti tuotti ohjeita kestävän ke-hityksen mukaiseen ruovikoiden hoitoon ja käyttöön Varsinais-Suomessa jaVirossa. Hankkeesta julkaistiin kansainvälinen ja suomenkielinen ruovikko-kirja. Hanke kokosi poikkitieteellisesti tietoa ruovikoista bioenergiaan, raken-tamiseen, luonnon- ja vesiensuojeluun sekä maisema- ja kulttuuriarvoihin liit-tyen.

���

Tietolaatikko �� Turun ammattikorkeakoulun rakennustekniikan koulutusohjel�ma on kansainvälisesti merkittävä osaaja perustusten vahvistamisessa ja mikro�paaluteknologiassa

Perustusten vahvistaminen ja mikropaaluteknologiaTurun kaupunkia on kohdannut näkymätön, suureen luonnonmullistukseenrinnastettavissa oleva onnettomuus, eli puuperustusten ja puupaalujen nopealahoaminen satojen asuintalojen alla. Turussa investoidaan parhaillaan perustustenvahvistamiseen enemmän kuin missään kohdekokonaisuudessa koko maailmassa.Perustukset ovat haaste myös koulutusjärjestelmälle, sillä tämän alan erikoiskoulutustaei juuri ole tarjolla.– Turun ammattikorkeakoulun rakennustekniikan koulutusohjelma on perustanut

alallaan maailman laajimman tietokannan. DATU (Database on TurkuUnderpinning Projects, www.datu.info) on kehitetty yhteistyössä tietotekniikankoulutuksen kanssa ja tietokannan aineiston keruu ja käsittely on tapahtunutvaltaosin tutkimuspajoissa (tarkemmin tietolaatikko 2). DATU-hankkeen puitteissaon valmistunut lisäksi 10 opinnäytetyötä ja opiskelijat ova osallistuneethankkeeseen myös assistentteina ja harjoittelijoina. Sen avulla on saatujoustavasti paikattua erikoisalaan liittyvää koulutustarvetta ja alalle on tullutkymmeniä asiaan hyvin perehtyneitä asiantuntijoita.

– Perustusten vahvistaminen toteutetaan useimmiten ns. mikropaalutekniikkaakäyttäen. Koulutusohjelman yliopettaja on kehittänyt ja patentoinut useita erimikropaalutyyppejä 1980-luvulta alkaen ja suomalainen osaaminen on noussutalan kansainväliseen kärkeen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Turun ammatti-korkeakoulu on mikropaalualan toimialajärjestön International Society for Micro-piles ISM (www.ismicropiles.org) nimeämä huippuosaamisyksikkö (Center ofKnowledge) ja järjestön puheenjohtajuus on parhaillaan rakennustekniikankoulutusohjelmassa.

– Koulutusohjelma on kehittänyt mikropaalujen kantavuuksia käsittelevän MIDA-tieto-kannan (Micropile Database, www.ismicropiles.info) yhdessä ISM-järjestön kanssa.

– Rakennustekniikan koulutusohjelma valmentaa suomalaisia pk-yrityksiämikropaalujen vientitehtäviin MITRA-projektissa (www.micropiletraining.fi).

Taulukko �� Rakennustekniikan koulutusohjelman laajentuva hankeyhteistyö

HankeHankeHankeHankeHanke YhteistyötahoYhteistyötahoYhteistyötahoYhteistyötahoYhteistyötaho ���������� ���������� ���������� ����������

DATU (Database on Turku Underpinning Tietotekniikan ko x x xProjects, perustusten vahvistamisen tietokanta)MIDA (Micropile Database, mikropaalujen Tietotekniikan ko x xtietokanta) Viestinnän ko xRuokoprojekti Kestävän kehityksen ko x x

Konetekniikan ko x xAuto- ja kuljetustekn. ko x xKala- ja ympäristötalouden ko x xRakennusrestauroinnin ko x x

Pohjapatojen suunnittelu Kestävän kehityksen ko x xKala- ja ympäristötalouden ko x x

Kunnon Koti (apuvälineillä tuetun Fysioterapian ko xasumisen mallikoti) Toimintaterapian ko x

Palvelujen tuottamisen ja johtamisen ko xTeräsrakentamisen t&k-päivät Palvelujen tuottamisen ja johtamisen ko x

��

��� Koulutuksen ja T&K�toiminnan yhteennivoutuminen

Rakennustekniikan koulutusohjelman opiskelijat osallistuvat T&K-hankkeisiinopintojen alusta asti: tutkimuspajoissa (tietolaatikko 2), harjoittelijoina, kesä-työntekijöinä, opiskelija-assistentteina sekä projektitöiden ja opinnäytetöidentekijöinä, taulukko 3. Myös opintojaksojen toteutuksia on suunnattu osaksikäynnissä olevia T&K-hankkeita (esim. kustannuslaskennan jatkokurssi ja kiin-teistöstrategian opintojakso). Osa T&K-toimintaan liittyvistä opinnoista onpakollisia (projektityö, opinnäytetyö, mahdolliset pakolliset opintojaksot), osataas vapaavalintaisia (tutkimuspajat, harjoittelu, työskentely kehittämishank-keissa), kuvio 2.

Koulutusohjelman opettajat toimivat usein T&K-hankkeiden projekti-päällikköinä. He osallistuvat hankkeisiin myös muissa tehtävissä, esim. hank-keiden johtoryhmissä tai tutkijoina. T&K-toiminta ylläpitää opettajien am-mattitaitoa ja tuntumaa alan uusimpaan kehitykseen. Toisaalta tutkimuspajanavulla myös projektityöntekijät pääsevät mukaan opetustyöhön esim. ohjaa-malla opiskelijatiimejä. Rakennustekniikan koulutusohjelman piirissä on syn-tynyt useita keksintöjä ja patentteja (taulukko 3), ja opiskelijat osallistuvat uu-sien innovaatioiden kehittämiseen opintojensa eri vaiheissa.

Taulukko �� Rakennustekniikan koulutusohjelmassa on mahdollista suorittaaopintoja T&K�hankkeissa monella eri tavalla

HankeHankeHankeHankeHanke keksintö keksintö keksintö keksintö keksintö opin�opin�opin�opin�opin� projekti�projekti�projekti�projekti�projekti� tutkimus�tutkimus�tutkimus�tutkimus�tutkimus� harjoittelua harjoittelua harjoittelua harjoittelua harjoittelua opinto�opinto�opinto�opinto�opinto� vuosi�vuosi�vuosi�vuosi�vuosi�patenttipatenttipatenttipatenttipatentti näyte�näyte�näyte�näyte�näyte� töitätöitätöitätöitätöitä pajojapajojapajojapajojapajoja assistentti�assistentti�assistentti�assistentti�assistentti� jaksojenjaksojenjaksojenjaksojenjaksojen kurssikurssikurssikurssikurssi

töitätöitätöitätöitätöitä työtätyötätyötätyötätyötä harjoitus�harjoitus�harjoitus�harjoitus�harjoitus�tehtäviätehtäviätehtäviätehtäviätehtäviä

Timperi-puurunkojärjestelmä x x x x x 3-4Moderni puukaupunki x x 4DATU (perustusten x x x x 2-4vahvistamisen tietokanta)MIDA (mikropaalujen x x x 4tietokanta)MITRA (mikropaalujen x x 2-3valmennusohjelma)Aurajoen suojelu x 4Laitilan pohjavesialue x 4Euran pienten järvien suojelu x 4Littoistenjärven suojelu x xTeräsponttiseinän tiivistäminen x x x 3-4Kopler (teräsverkot x x x 3-4tierakentamisessa)Panel 3Lock -alapohja x x x 2-4Ruokoprojekti x 4Kunnon Koti (apuvälineillä x x 3tuetun asumisen mallikoti)OSD-paalu x x x 3-4Kiinteistöstrategia x x x 4Restaurointikeskus x x x 2-4

���

� Koulutusyksikön toiminnan suunnittelu toteutus arviointija kehittäminen

��� Toimintaympäristön osaamistarpeiden ennakointi ja niihin vastaaminen

Rakennustekniikan koulutusohjelma seuraa toimintaympäristön kehitystä jaennakoi osaamistarpeiden muutoksia mm. neuvottelukunnan työn avulla. Ra-kennusteollisuus RT:n tuella laadittua kompetenssimatriisia pidetään ajan ta-salla valtakunnallisena yhteistyönä. Jokainen opettaja suunnittelee omien opin-tojaksojensa toteutuksen peilaten kompetenssimatriisin tavoitteita.

Koulutusohjelman opettajat ovat aktiivisesti mukana toimialan kotimai-sissa ja kansainvälisissä järjestöissä, mikä vahvistaa osaltaan osaamistarpeidenennakointia. Tällaisia järjestöjä ovat mm. Rakennusinsinöörien Liitto RIL, Be-toniyhdistys BY, Teräsrakenneyhdistys TRY, Suomen konsulttiyhdistys SNIL,Suomen hitsausteknillinen yhdistys, Siltaseura, Suomen Tieyhdistys STY, Lii-kennesuunnittelun seura, TEK, Suomen Geoteknillinen Yhdistys SGY, Inter-national Society for Soil Mechanics and Geotechnical Engineering ISSMGE,Deep Foundations Institute DFI ja International Society for Micropiles ISM.

Koulutusohjelma pystyy vastaamaan osaamistarpeiden muutoksiin eten-kin kehittämillään opetuksen ja T&K-toiminnan yhdistävillä työskentelyme-netelmillä. T&K-projektit voidaan joustavasti suunnata kulloinkin ajankohtai-siin tai alueellisesti tärkeisiin aiheisiin ja samalla opetuksen käyttöön saadaanvälittömästi ko. erikoisalaa koskevaa uutta osaamista. Tuorein esimerkki onkorjausrakentamisen koulutuksen kehittämistarpeet, tietolaatikko 5.

Tietolaatikko �� Korjausrakentaminen valtaa markkinoita ja luo haasteita koulu�tukselle

Korjausrakentaminen opetusta laajennetaanKorjausrakentaminen on kasvamassa uudisrakentamista suuremmaksituotannonalaksi. Korjausrakentamisen koulutusta pyritään laajentamaan jakehittämään tuotantomäärien kehityksen mukaisesti. Rakennustekniikankoulutusohjelma on tarjonnut korjausrakentamisen opetusta jo 10 vuoden ajan.– Rakennustekniikan vahvuuksia korjausrakentamisessa ovat erityisesti

kuntotutkimus ja perustusten vahvistaminen (tarkemmin tietolaatikko 4),joiden opetusta toteutetaan T&K- ja palveluprojekteissa.

– Koulutusohjelman piirissä on valmistunut kaksi korjausrakentamisen oppikirjaa.– Korjausrakentamisen opetusta vahvistetaan yhdistämällä rakennusrestauroinnin

koulutusohjelma rakennustekniikkaan syksystä 2008 alkaen. Rakennus-restaurointia opiskellaan käytännön työtehtävissä uudessarestaurointikeskuksessa, www.restaurointikeskus.fi.

���

��� Resurssien hallinta arviointi ja kehittäminen

Rakennustekniikan koulutusohjelma laatii vuosittain talousarvion, toiminta-suunnitelman ja oman strategisen kehyksen AMK:n yhteisen toiminnanohja-uskäytännön mukaisesti. Nämä suunnitelmat on tehty, käsitelty ja vahvistettuvuodesta 2007 alkaen sähköisessä työkalussa eli 4T-portaalissa. Toimintasuun-nitelmassa koulutusohjelma määrittelee vuosittain keskeiset tavoitteet ja toi-menpiteet toiminnan kehittämiseksi. Toimintasuunnitelman valmistelun yh-teydessä koulutusohjelma arvioi onnistumistaan hyödyntäen mm. määrällisiämittareita.

Turun ammattikorkeakoulun yhteisten toimintojen kulujen, opetuksentulosalueen hallintokulujen ja T&K-työhön varattujen resurssien määrittelynjälkeen määrärahat jaetaan tulosalueen koulutusohjelmien kesken aloituspaik-kojen suhteessa. Koulutusohjelma budjetoi henkilökuntansa palkkakuluihinsekä laboratoriokaluston ja ohjelmistojen ylläpito- ja hankintakuluihin. Ul-koista rahoitusta hankitaan palvelujen myynnillä ja T&K-työllä. Ulkoisella ra-hoituksella toteutetaan hankkeita, joihin pyritään sitomaan opiskelijat mukaan.Opiskelijat saavat työstään käytännönläheisen oppimisen lisäksi opintopisteitä.

Koulutuspäällikkö laatii luettelon seuraavan vuoden aikana toteutettavis-ta opintojaksoista opintosihteerille ja työjärjestyksen tekijälle sekä tunti-ilmoi-tuslomakkeen jokaiselle opettajalle, jossa on jokaiselle opintojaksolle varatutkontaktitunnit. Tunti-ilmoituslomakkeen perusteella virkasuhteiset opettajatlaativat sähköisen työaikasuunnitelmansa (Tilipussi-ohjelma), jossa varataan ai-kaa myös T&K- ja palveluprojekteille. Sivutoimisten opettajien kanssa laadi-taan erillinen opetustyön virkamääräys opintojaksosta lukukausittain.

Koulutusohjelma toimii noin 100 vuotta vanhoissa tiloissa, joihin ylei-sesti ottaen ollaan tyytyväisiä lukuun ottamatta puutteita pienryhmätilojen jatoisaalta suurten, 80 opiskelijan tilojen suhteen. Laboratorioitten (maa-, vesi-,betoni-, taivutuslaitteisto- ja mittauslaboratorio) vaatimat tilat ovat ahtaita.Rakennustutkimuslaboratorion laitteet ovat ajanmukaiset ja osittain jopa ai-noat Lounais-Suomessa, www.rakennetutkimuslaboratorio.fi. Koulutusohjel-man laaja T&K-toiminta tarjoaa monipuolisen oppimis- ja työskentely-ym-päristön sekä opiskelijoille että henkilökunnalle. T&K- ja palvelutoimintatuottaa koulutusohjelman käyttöön budjetin ulkopuolista rahoitusta.

Yliopettajat vastaavat suuntautumisvaihtoehdoista lukuun ottamattainfratekniikkaa, josta vastaa lehtori. Kaikki päätoimiset opettajat ovat suorit-taneet opettajakoulutuksen. Opettajien koulutustaso on esitetty taulukossa 7.Koulutusohjelmassa työskentelee lisäksi 25 sivutoimista tuntiopettajaa erikois-asiantuntijoina. Koulutusohjelmakokouksia on järjestetty koko ammattikor-keakouluna toimimisen ajan kerran kuukaudessa. Kokouksissa on mukanakaksi rakennustekniikan ja yksi restauroinnin opiskelijaedustaja. Suuntautu-

���

misvaihtoehtojen päälliköt kokoontuvat kerran viikossa keskustelemaan kul-loinkin ajankohtaisista asioista.

Koulutusohjelman talousseuranta tapahtuu ajantasaisesti Turun kaupun-gin Webhansa-ohjelman avulla. Kehittämisprojektien hallinnan apuna on Tu-run ammattikorkeakoulun piirissä kehitetty Projektori-ohjelma, jonka kauttavoidaan hallita projektien taloutta, dokumentteja ja viestintää.

��� Opetussuunnitelman laatimisprosessi ja kehittämiskäytännöt

Kuvio �� OPS�työn vuosikello

Opetussuunnitelma laaditaan vuosittain noudattaen ammattikorkeakoulun yh-teistä OPS-vuosikelloa ja ohjeistusta, kuvio 1. Opetussuunnitelma noudattaaopintojaksoperusteista mallia. Koulutuspäällikkö vastaa koulutusohjelmanopetussuunnitelmasta kokonaisuutena. Vararehtori hyväksyy opetussuunnitel-man. Kullekin opintojaksolle on nimetty opettaja, joka vastaa opintojaksonkehityksestä. Kaikki koulutusohjelman päätoimiset opettajat osallistuvat uu-den opetussuunnitelman suunnitteluun. Työssä ovat mukana tarvittaessa myösopiskelijaedustajat. Opetussuunnitelmaa käsitellään myös neuvottelukunnassa,erityisesti jos tekeillä on laajempia muutoksia.

Koulutuspäällikkö suunnittelee opetussuunnitelman toteuttamisen päälin-jat yhdessä suuntautumisvaihtoehtovastaavien kanssa. Yksittäiset opintojaksotsuunnittelee ko. opintojakson vastuuopettaja. Koulutuspäällikkö vahvistaapohjatyön perusteella varsinaisen vuosittaisen toteutus- ja resurssointisuunni-telman siten, että kokonaisuus voidaan läpiviedä annetun talousarvion puit-teissa.

Tammikuu HHHHyyyyvvvvääääkkkkssssyyyymmmmiiiisssseeeennnnvvvvaaaallllmmmmiiiisssstttteeeelllluuuu jjjjaaaahhhhyyyyvvvvääääkkkkssssyyyymmmmiiiinnnneeeennnn

Helmikuu OOOOPPPPSSSS::::iiiitttt hhhhyyyyvvvvääääkkkkssssyyyyttttttttyyyynnnnääää jjjjaaaavvvvaaaallllmmmmiiiiiiiinnnnaaaa

jjjjuuuullllkkkkaaaaiiiissssuuuuvvvvaaaallllmmmmiiiiiiiinnnnaaaaEEEEnnnnggggllllaaaannnnnnnniiiinnnnkkkkiiiieeeelllliiiisssseeeettttkkkkäääääääännnnnnnnöööökkkksssseeeetttt vvvvaaaallllmmmmiiiiiiiinnnnaaaa

Toukokuu OOOOPPPPSSSS –––– oooohhhhjjjjeeeeiiiissssttttuuuukkkksssseeeennnnvvvvaaaallllmmmmiiiisssstttteeeelllluuuu

Maaliskuu jjjjuuuullllkkkkaaaaiiiisssseeeemmmmiiiinnnneeeennnn AAAAMMMMKKKK::::nnnnwwwwwwwwwwww ssssiiiivvvvuuuuiiiillllllllaaaa

Huhtikuu KKKKeeeerrrräääättttäääääääännnn

ssssyyyynnnnttttyyyynnnnyyyyttttttttoooottttssssuuuuppppaaaallllaaaauuuutttteeeelllluuuukkkkuuuuvvvvuuuuooooddddeeeellllttttaaaa OOOOPPPPSSSS::::iiiinnnn

Kesäkuu PPPPäääääääättttöööökkkksssseeeetttt jjjjaaaaoooohhhhjjjjeeeeiiiissssttttuuuukkkksssseeeetttthhhhyyyyvvvvääääkkkkssssyyyyttttäääääääännnn

Heinäkuu

Joulukuu HHHHyyyyvvvvääääkkkkssssyyyymmmmiiiisssseeeennnnvvvvaaaallllmmmmiiiisssstttteeeelllluuuu

Lokakuu OOOOPPPPSSSS ttttyyyyööööOOOOPPPPSSSS ttttiiiieeeettttooookkkkaaaannnnnnnnaaaannnn ppppääääiiiivvvviiiittttyyyyssssTTTTuuuulllloooossssaaaalllluuuueeeekkkkoooohhhhttttaaaaiiiinnnneeeennnnsssseeeemmmmiiiinnnnaaaaaaaarrrriiii jjjjoooossssssssaaaakkkkäääässssiiiitttteeeelllllllläääääääännnn tttt&&&&kkkk::::nnnn

Syyskuu KKKKoooorrrrjjjjaaaauuuukkkksssseeeetttt jjjjaaaattttäääässssmmmmeeeennnnnnnnyyyykkkksssseeeetttt

–––– OOOOPPPPSSSS::::eeeeiiiihhhhiiiinnnn

TTTTiiiieeeettttooookkkkaaaannnnttttaaaa aaaavvvvaaaauuuuttttuuuuuuuu

Elokuu OOOOPPPPSSSS ttttyyyyöööönnnn kkkkääääyyyynnnnnnnniiiissssttttyyyymmmmiiiinnnneeeennnn

Marraskuu OOOOPPPPSSSS vvvvaaaallllmmmmiiiiiiiinnnnaaaa

ttttiiiieeeettttooookkkkaaaannnnnnnnaaaassssssssaaaakkkkoooouuuulllluuuuttttuuuussssjjjjoooohhhhttttaaaajjjjaaaa tttteeeekkkkeeeeeeeehhhhyyyyvvvvääääkkkkssssyyyymmmmiiiisssseeeessssiiiittttyyyykkkksssseeeennnn

���

Koulutusohjelmassa seurataan säännöllisesti valmistuneiden osaamistasoaja opetussuunnitelman toteutumista hyödyntämällä monipuolista palauteai-neistoa, kuten työelämä- ja opiskelijapalautteita sekä sijoittumistilastoja ja toi-mintasuunnitelman mittareita. Työelämä osallistuu koulutusohjelman suunnit-teluun ja arviointiin neuvottelukuntatyöskentelyn kautta. Merkittävä vaiku-tus on myös henkilökunnan kontaktiverkostolla (opinnäytteet, T&K-projek-tit, palvelut, työharjoittelu ym.), jonka kautta saadaan epävirallista palautettatoiminnasta erityisesti opiskelijoiden osaamisen ja onnistumisen näkökulmas-ta. Lainsäädäntöön liittyviä muutoksia valmistellaan valtakunnallisena yhteis-työssä Rakennusteollisuus RT:n kanssa (esim. suunnittelijoiden ja työnjohdonA- ja AA-pätevyyden koulutus). ECTS-uudistuksen jälkeen on säännöllisestiseurattu opintojen mitoitusta ja opiskelun kuormittavuutta.

��� Oppimisprosessi ja sen ohjaus

Kokemuksellisen tiedon muodostumista edistetään opetusmenetelmillä, joissaopiskelija joutuu soveltamaan teoreettista tietoa käytäntöön. Tiedon jakami-nen ja tulkinta ryhmässä puolestaan edistää opiskelijan tietorakenteiden muo-dostumista ja niiden yksilöllistä prosessointia. Työelämän edellyttämien taito-jen harjaantumisen myötä opiskelijalle syntyy lisäksi hiljaista tietoa, joka onominaista asiantuntijuudelle. Työelämälähtöiset projektit, T&K-työ, opinnäy-tetyöt ja harjoittelujaksot ovat oleellinen osa opetusta edistäessään opiskeli-joiden ammatillista kasvua. Rakennustekniikan opiskelussa yhdistetään teke-minen oppimiseen aktiivisilla opiskelumenetelmillä (tietolaatikko 1).

Edellä kuvattujen pedagogisten periaatteiden toteutumista tuetaan opin-tojakson toteutussuunnitelmakäytäntöä hyödyntäen. Opintojaksosta laaditaantoteutussuunnitelma käyttäen ammattikorkeakoulun Totsu-ohjelmaa. Toteu-tussuunnitelmassa on esitetty opintojaksojen sisältö ja laajuus sekä suoritus-vaatimukset ja arviointiperusteet. Opintojakson toteutuksen onnistumista ar-vioidaan oppimistulosten (harjoitustöiden suoritukset ja tenttien tulokset) jaopiskelijapalautteen perusteella. Opiskelijat käyttävät Winha-tietokantaa opin-tojaksoille ja kokeisiin ilmoittautuessaan. Opiskelija saa arvion opintomenes-tyksestään Winhan kautta. Neuvottelukunta ja yritysten työpaikkaohjaajat an-tavat palautetta harjoittelussa ja työpaikkaopinnoissa osoitetusta rakennusalantehtävien osaamisesta.

Opiskelua ja oppimisprosessia ohjataan heti ensimmäisestä opiskelupäi-västä aina opintojen päätökseen asti. Aluksi opiskelijat perehtyvät opiskelu-ympäristöönsä ja tulevaan toimialaansa mm. tutor-tiimien puitteissa. Tutor-ohjauksen tavoitteena on antaa ohjeita opinnoista, estää syrjäytymistä ja opas-taa tiedon hankintaan. Opintojaksojen rinnalla järjestetään monenlaisia am-matilliseen kasvuun ja henkilökohtaiseen urasuunnitteluun liittyviä tapahtu-

���

mia kuten yritysten, järjestöjen ja suuntautumisvaihtoehtojen esittelyjä. Oh-jaus tapahtuu pääasiassa ryhmissä, mutta opintojen loppupuolella projektitöi-den ja opinnäytetöiden ohjaus on lähinnä henkilökohtaista. Tutkimuspajoissaohjausta on korostetun paljon.

Jokainen opiskelija laatii tutorin avulla henkilökohtaisen opintosuunni-telman (HOPS), jota päivitetään säännöllisesti opintojen edistyessä. Tämän li-säksi opiskelijat käyvät tutorin kanssa henkilökohtaisia arviointi-, HOPS- jakehityskeskusteluja säännöllisin väliajoin. Näiden avulla opiskelijat voivat aset-taa omat opiskelutavoitteensa. Opiskelutaidot ja ammatillinen kasvu -opinto-jaksolla selkiytetään opiskelun tavoitteita ja opiskelijan urasuunnittelua. Viimeaikoina on panostettu myös merkittävästi ohjattuun harjoitteluun, jolle onmääritelty eri opintojen vaiheisiin liittyvät tavoitteet.

Tuotantojohtamisen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijat suorittavat ra-kennusalan yrityksissä kolmannen lukuvuoden kevätkaudella 30 op:n laajui-sen työnjohtopainotteisen ohjatun ja arvioidun työpaikkaopintojen opinto-jakson. Kaikilla suuntautumisvaihtoehdoilla on ohjattu 30 op:n harjoittelukolmen kesän aikana. Työpaikkaopintojen ja ohjatun harjoittelun osalta ohja-usta tulee opettajien lisäksi ko. työpaikan edustajilta.

Opinnäytetyön ohjauksen seminaareja on kerran kuussa siten, että var-mistetaan opinnäytetyön asteittainen eteneminen 4. vuoden aikana. Lisäksiannetaan 16 tuntia henkilökohtaista ohjausta opinnäytetyön eri vaiheissa.

��� Oppimisympäristöt

Oppimisympäristö jakautuu tekniseksi infrastruktuuriksi sekä sosiaaliseksi yh-teisöksi ja opiskelua tukeviksi verkostoiksi. Pedagogisen strategian mukaan ta-voitteena on luoda joustavia oppimisympäristöjä opiskelijoiden, opetushenki-löstön, työelämän asiantuntijoiden, korkeakoulun ja muiden organisaatioidensidosryhmien muodostamille yhteistyöverkostoille. Oppimisympäristöjä kehi-tetään tukemaan yhteisöllistä ja opiskelijalähtöistä tiedontuottamista.

Rakennustekniikan koulutusohjelmassa on käytössä monia aktiivisen op-pimisen muotoja (kuvio 2). Aktiivisen oppimisen ympäristöjä rakennustek-niikan koulutusohjelmassa ovat mm. tietokoneavusteiset suunnittelu-, mitoi-tus- ja kustannuslaskentaohjelmistot, laboratoriot, työssä oppimisen ympäris-töt ja t&k-projektit. Osa opinnoista tapahtuu luokkahuonetyöskentelynä lu-entoineen ja harjoitustöineen.

���

Kuvio �� Aktiivisen oppimisen ympäristöt ja työelämäläheisyys rakennus�insinööriksi opiskelussa

Rakennustekniikan koulutusohjelmalla on käytössään uusimmat rakennusalantietokoneavusteiset suunnittelu-, kustannuslaskenta- ja mitoitusohjelmistot.Koulutusohjelma on ollut myös mukana ohjelmistojen kehittämisessä puu-rakentamisen Timperi-puurunkotekniikan ja geotekniikan puitteissa. Erilaisetkehittämis- ja T&K-hankkeet muodostavat yhä laajenevan oppimisympäris-tön. Työskentelyä ja opiskelua tapahtuu rakennustekniikan koulutusohjelmanitse kehittämissä oppimisympäristöissä kuten tutkimuspajoissa ja etenkin hil-jaista tietoa tavoittelevissa asiantuntijahaastatteluissa (tietolaatikko 1). Koulu-tusohjelman kaikki päätoimiset opettajat hyödyntävät lisääntyvästi opetukses-sa web-pohjaista oppimisympäristöä (Optima).

Rakennustekniikan koulutusohjelma on tehnyt toimialan yritysten kanssayhteistoimintasopimuksia, jotka lähentävät osapuolia ja edesauttavat yritys- jatyömaakäyntien järjestämisessä. Esim. tuotantojohtamisen opiskelijat käyvätYIT:n työmailla joka vuosi. Työmaakäynneillä pyritään käymään sekä ammat-tiaineiden opintojaksojen että ammatillisen kasvun opintokokonaisuudenpuitteissa. Työelämään liittyviä infotilaisuuksia ovat lisäksi järjestäneet mm.Rakennusteollisuus RT, Betoniyhdistys BY, Teräsrakenneyhdistys TRY, Rau-taruukki, Destia ja Peikko-yhtiöt. Puuinfon järjestämiin Puusta-päiviin ja Suo-men Geoteknillisen Yhdistyksen geotekniikan päiville on osallistuttu jokavuosi. Lisäksi on osallistuttu kahden vuoden välein järjestettäviin kansainväli-siin FinnBuild-messuihin ja Turun rakennusmessuille joka vuosi, nykyisinomalla osastolla.

��� Laadunhallintamenettelyt

Rakennustekniikan koulutusohjelma noudattaa laadunhallinnassa (jatkossa:laadunvarmistuksessa) Turun ammattikorkeakoulun yhteistä laadunvarmistus-järjestelmää. Laadunvarmistuksen lähtökohdat ja vastuut on määritelty ammat-

OPINNÄYTETYÖT

ASSISTENTTITYÖT

YRITYSVIERAILUT

PROJEKTITYÖT

OHJATTU HARJOITTELU

TUTKIMUSPAJAT

LUKUVUOSI 1 2 3 4

▲

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

���

tikorkeakoulun laatupolitiikassa. Koulutusohjelmassa toiminnan laadusta ja laa-dunvarmistuksesta vastaa koulutuspäällikkö. Ammattikorkeakoulun toimin-nanohjauksen toimintasuunnitelmakäytäntö (4T-portaali) kannustaa arvioin-ti- ja palautetiedon hyödyntämiseen toiminnan kehittämiseksi ja vahvistaanäin johtamisen kytkentää laadunvarmistukseen.

Taulukko �� Laadunvarmistusjärjestelmän menettelyt Turun ammattikorkea�koulussa

ParantaminenParantaminenParantaminenParantaminenParantaminen Tavoitteet ja toimintatapaTavoitteet ja toimintatapaTavoitteet ja toimintatapaTavoitteet ja toimintatapaTavoitteet ja toimintatapa

Koulutuksen kehittämisohjelmat OsastrategiatToimintasuunnitelmiin kirjatut kehittämistoimenpiteet Organisaatio ja säännöstö*Opetussuunnitelmatyö BSC-pohjainen toimintasuunnitelma (4T)Opintojaksojen toteutussuunnitelmat (TOTSU) Opetussuunnitelmat

KehityskeskustelutKehityskeskustelutKehityskeskustelutKehityskeskustelutKehityskeskustelut Opintojaksojen toteutussuunnitelmat (TOTSU)

ArviointiArviointiArviointiArviointiArviointi Käytännön soveltaminenKäytännön soveltaminenKäytännön soveltaminenKäytännön soveltaminenKäytännön soveltaminen

BSC (toimintasuunnitelma) Prosessikuvaukset**AMKOTA, sijoittumisselvitys Toimintaohjeet**Opiskelijapalaute Opiskelija- ja henkilöstörekrytointiOPS:n ja oppimistulosten arviointi Projektinhallinta (Projektori)Koulutusohjelmien ristiinarviointi Työaikasuunnitelmat (Tilipussi)Projektisalkku ja -raportit

Sisäinen auditointiSisäinen auditointiSisäinen auditointiSisäinen auditointiSisäinen auditointi

* johtosääntö, toimintasääntö, tutkintosääntö** Toimintaohjeet löytyvät AMK:n intranetista (NeTku) ja julkisilta verkkosivuilta. Toimintaohjeita japrosessikuvauksia ollaan uudistamassa. Prosessien käyttöönottoa tukee vuoden 2008 lopulla julkaistava uusiintranet, jossa ylläpidetään prosessien kuvaukset, ohjeet ja lomakkeet.

Laadunvarmistusjärjestelmän menettelyt, taulukko 4, on jäsennetty neljään laa-tusyklin mukaan jäsenneltyyn osa-alueeseen: 1) tavoitteet ja toimintatapa,2) käytännön soveltaminen, 3) arviointi ja 4) parantaminen. Rakennusteknii-kan koulutusohjelma osallistuu Turun ammattikorkeakoulun ristiinarviointiinvuonna 2008. Opetussuunnitelman kehittämisen arviointimenetelmät on ku-vattu luvussa 2.3.

B TuloksetB TuloksetB TuloksetB TuloksetB Tulokset

� Koulutusyksikön toiminnan tulokset suhteessa sille asetettuihintavoitteisiin

��� Opiskelijoihin liittyvät tulokset

Rakennustekniikan koulutusohjelma on suosituin tekniikan koulutusohjelmaja siihen haki 4,1 opiskelijaa aloituspaikkaa kohti vuonna 2007 (tavoitetaso:4). Valmistuneista 85 % oli työsuhteessa, 12 % toimi yrittäjinä ja 3 % jatkoi

��

opiskeluaan eli käytännössä kaikki olivat työllistettyjä. Tutkintoja toteutui hie-man tavoitetta vähemmän, ja hyvä työllisyystilanne on hidastanut valmistu-mista. Ylivoimainen valtaosa sijoittui työhön Varsinais-Suomeen. Opiskelija-tyytyväisyys oli tasolla 3, hieman tavoitetason alapuolella. Toisaalta tyytyväi-syys työn ja koulutuksen yhteensopivuudesta oli korkea, tasolla 4. Opiskelija-tyytyväisyys laski v. 2006 suurennettujen ryhmäkokojen (suurimmillaan 80)johdosta. Ryhmäkokoja kasvatettiin eräiden opettajien tutkijavapaiden joh-dosta ja taloudellisista syistä. V. 2007 ryhmäkokoja on jälleen pienennetty eräit-ten opintojaksojen osalta. Eroamisasteen kohoaminen on tunnistettu suurim-maksi ongelmaksi, jota pyritään korjaamaan tehostetulla tutor-ohjauksella jalaskuharjoitusten lisäämisellä sekä tiivistämällä opiskelun työelämäyhteyksiä.Kompetenssimatriisi pyritään tuomaan lähemmäksi opiskelijaa ja näin selkeyt-tämään opiskelijan omaa kuvaa ammatillisesta kehittymisestä.

Koulutusohjelman opiskelijoiden opinnäytetöitä on palkittu neljänä erivuotena valtakunnallisessa Thesis-kilpailussa. Lisäksi rakennustekniikan opis-kelija oli yksi Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyökilpailun palkituistavuonna 2007.

Taulukko �� Opiskelijoihin liittyviä tuloksia

ToteutumatToteutumatToteutumatToteutumatToteutumat TavoitteetTavoitteetTavoitteetTavoitteetTavoitteet���������� ���������� ���������� ����������

Suoritetut tutkinnot, nuorten koulutus (kpl) 53 49 44 55Tutkinnot, aikuiskoulutus (kol) 7 14 13 20Hakeneet/aloituspaikat 4 3,5 4,1 4Opiskelijabarometri, tyytyväisyys, nuoret (1...5) 3,4 2,9 3 3,5Opiskelijabarometri, tyytyväisyys, aikut (1...5) 3,3 2,9 3 3,5Työn ja koulutuksen yhteensopivuus (1..5)- työn sisältö 3,88- työtä omalta alalta 4,48- työtehtävän taso organisaatiossa 4,15Työllistyminen (Tilastokeskus, OPM), % 90,2 95Työllistyminen (ura- ja rekrytointipalvelujen sij.selvitys), % 97,2 96,4 100 95Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen Varsinais-Suomeen, % 66,7 88,9 85 75Yrittäjiksi sijoittuneet / tutkinnon suorittaneet (%) 3 3,6 12 3Eroamisaste, nuoret (%) 6,3 8,6 10,8 7,1

��� Työelämään liittyvät tulokset

Rakennustekniikan koulutusohjelmasta valmistuvat insinöörit työllistyvät käy-tännössä 100 %:sti. V. 2007 sijoittumisselvityksen mukaan valmistuneista 85 %sijoittui Varsinais-Suomeen, mikä osoittaa koulutuksen alueellista merkitystä.Rakennustekniikan koulutusohjelmassa on tutkittu ja kehitetty tekniikoita,joilla on ollut välitön vaikutus alueen yritystoimintaan. Koulutusohjelmassaon tehty monia innovaatioita, joista on solmittu lisenssisopimuksia, taulukko

���

6. Timperi-puurunkotekniikan puitteissa on luotu kaksi uutta tuotantoyksik-köä, jotka tuottavat valmistaloja. Samalla on luotu uusia työpaikkoja suunnit-teluun ja urakointiin. Perustusten vahvistamisen projekteissa on työskennellytkymmeniä opiskelijoita ja jo valmistuneita insinöörejä, jotka vievät perustus-ten vahvistamiseen liittyvää erikoisosaamista mukanaan uusiin työpaikkoi-hinsa.

Taulukko �� Rakennustekniikan koulutusohjelman piirissä tehdyt keksinnöt japatentit

patenttipatenttipatenttipatenttipatentti hyödyllisyys�hyödyllisyys�hyödyllisyys�hyödyllisyys�hyödyllisyys� työsuhde�työsuhde�työsuhde�työsuhde�työsuhde� lisensointilisensointilisensointilisensointilisensointimallisuojamallisuojamallisuojamallisuojamallisuoja keksintö�keksintö�keksintö�keksintö�keksintö�

ilmoitusilmoitusilmoitusilmoitusilmoitus

Timperi-puurunkojärjestelmä x sopimusTeräsponttiseinän tiivistäminen x valmisteillaOSD-paalu x valmisteillaPohjapadon huoltopuhdistusmenetelmä xPanel 3 Lock alapohjarakenteena xRakennusvaipan energiatehokkuuden xkehittäminenKopler-tieverkko x yrityksen patentteja

��� Henkilöstöön liittyvät tulokset

Rakennustekniikan koulutusohjelma on tukenut henkilökuntansa kouluttau-tumista ja koulutustaso on kehittynyt myönteisesti 2000-luvulla, taulukko 7.

Rakennustekniikan koulutusohjelman piirissä on julkaistu kaksi oppikir-jaa korjausrakentamisesta ja useita raportteja eri kehittämishankkeista. Oppi-kirjat ja raportit on julkaistu Turun ammattikorkeakoulun julkaisusarjoissa. Li-säksi koulutusohjelman henkilökunta on julkaissut lähinnä T&K-toimintaanliittyviä konferenssiesitelmiä ja artikkeleja vuosina 2003–2007 yhteensä 23kpl.

Taulukko �� Rakennustekniikan koulutusohjelman henkilökunnan koulutustaso

���������� ���������� yliopettajatyliopettajatyliopettajatyliopettajatyliopettajat lehtoritlehtoritlehtoritlehtoritlehtorit tuntiopettajatuntiopettajatuntiopettajatuntiopettajatuntiopettaja

tohtori 1 1lisensiaatti, väitöstutkimus kesken 2 2lisensiaatti 3 2 2diplomi-insinööri, muut ylemmät 4 5 2 3korkeakoulututkinnotinsinööri (AMK) 2 2 2opettajan pätevyys 4 3 2

��

��� Taloudelliseen suorituskykyyn liittyvät tulokset

Rakennustekniikan koulutusohjelma on sopeuttanut toimintansa vähenevienmäärärahojen puitteisiin, taulukko 8. Opetusmäärärahojen lisäksi on saatu in-vestointiresursseja ylimääräisenä

Taulukko � Rakennustekniikan koulutusohjelman talousarviot ja toteutumat

TA�menotTA�menotTA�menotTA�menotTA�menot ToteutunutToteutunutToteutunutToteutunutToteutunut TulotTulotTulotTulotTulot Netto �Netto �Netto �Netto �Netto �

2003 977418 978573 29296 1002004 1048350 1003221 49513 962005 990000 980690 165996 992006 905000 1229739 410000 1362007 850000 864907 55731 10203/2008 877000 188969 25817 18

Vuoden 2006 poikkeuksellisen suuret tulot johtuivat Paraisten loma-asunto-messukohteen myynnistä.

Koulutusohjelma on sopeuttanut toimintaansa vuosien varrella niin, ettäopetussuunnitelmat on voitu toteuttaa resurssien mukaisesti. 2007 tuloja koh-distettu tulosalueen T&K-toiminnan tileille ja ne eivät näy koulutusohjelmanluvuissa.

Turun kaupungilta yhteensä 351 000 e vuosina 2005–2007. Vuodesta2008 alkaen investoinnit rahoitetaan leasing-rahoituksella.

��� Kansainvälistymiseen liittyvät tulokset

Rakennustekniikan koulutusohjelma työskentelee kansainvälisesti monella ta-valla. Perinteisten opiskelijoiden ja opettajien vaihdon lisäksi kansainvälisyysliittyy etenkin T&K-toimintaan ja henkilökunnan järjestötoimintaan. Opis-kelijavaihdossa on vuosittain keskimäärin 7 saapuvaa ja 5 lähtevää opiskelijaa.Opettajavaihdossa on vuosittain keskimäärin 3 saapuvaa ja 3 lähtevää opet-tajaa.

T&K-toimintaan on voitu ottaa mukaan vaihtoon saapuvia opiskelijoitaja opettajia, kun he ovat työskennelleet tutkimuspajojen avustajina tai ohjaa-jina. Timperi-puurunkotekniikan puitteissa on suunniteltu Petroskoin Kukon-mäen ortodoksinen kirkko ja seurakuntatalo, joiden toteuttamisessa koulutus-ohjelma pyrkii tulevaisuudessa myös olemaan mukana. MITRA-projektissarakennustekniikan koulutusohjelma järjestää pk-yritysten kansainvälistymisval-mennusta, joka tarjoaa myös rakennustekniikan opiskelijoille oppimisympä-ristöjä esim. Pietarin projekteissa. T&K-projekteilla on kotisivustoja, joidenenglanninkielisillä sivuilla on oltu vuorovaikutuksessa kansainvälisten asiantun-tijoiden kanssa. Kansainvälinen järjestötoiminta, etenkin International Society

���

for Micropiles ISM, on tarjonnut kansainvälisen toimintaympäristön sekäopettajille että opiskelijoille (tietolaatikko 6).

Tietolaatikko ��Tekniikan alan kansainvälinen järjestötoiminta tarjoaa erilaisiaoppimis� ja toimintaympäristöjä

International Society for Micropiles ISMInternational Society for Micropiles ISM (www.ismicropiles.org), on tarjonnutkansainvälisen toimintaympäristön sekä rakennustekniikan henkilöstölle ettäopiskelijoille.– Koulutusohjelman piirissä on valmisteltu kansainväliseen yhteiskäyttöön ISM-

järjestön MIDA-tietokanta mikropaalujen kantavuudesta; tietokanta on sijoitettunaTurun ammattikorkeakoulun palvelimelle.

– Järjestön puheenjohtajuus on parhaillaan rakennustekniikan koulutusohjelmassa.– Järjestön verkkolehteä Bond Zone toimitetaan koulutusohjelman yhden T&K-

projektin puitteissa. Opiskelijat osallistuvat englanninkielisen verkkolehdentoimittamiseen ja saavat näin oppia sekä ao. tekniikasta että siihen liittyvästävieraskielisestä terminologiasta.

– Parhaillaan käynnistetään Wikiversity-ympäristössä toteutettavaakoulutusaineistoa mikropaaluista ja perustustenvahvistuksesta; yhteistyöhönosallistuu myös asiantuntijoita Pietarista.Muita kansainvälisiä järjestöjä, joissa rakennustekniikan henkilöstö toimii, ovatInternational Society for Soil Mechanics and Geotechnical Engineering ISSMGEsekä Deep Foundations Institute DFI. Rakennustekniikan koulutusohjelmanedustaja on myös mukana eurooppalaisten standardien kehittämisessä SoilNailing CEN-standardisointityössä (TC288 WG13).

��� Aluekehitystehtävään liittyvät tulokset

Rakennustekniikan koulutusohjelma on hoitanut aluekehitystehtävää monel-la tavalla. Timperi-puurunkotekniikan kehittäminen on generoinut uusia työ-paikkoja, taulukko 9. Perustusten vahvistamisen T&K-toiminta on kohdistu-nut kansainvälisesti mittavaan hankekokonaisuuteen Turussa. Opinnäyte- japrojektityöt tehdään yrityksille tai muille paikallisille toimijoille, esim. Aura-joen ja Saaristomeren ravinteiden vähentämishankkeet. Partnership kuntienja yritysten (Skanska Talonrakennus Oy, Palmberg TKU Oy, YIT RakennusOy, Hartela Oy, NCC Rakennus Oy, FCG Suunnittelukeskus Oy, Destia, Tie-hallinto) tarjoaa hyvän perustan yhteistyön edelleen kehittämiselle.

Taulukko �� Timperi�puurunkotekniikka on synnyttänyt uusia työpaikkoja

w��w��w��w��w�� ����������

Suoraan työllistetty 2 11Välillisesti työllistetty 2-4Avoimet työpaikat 3-5

���

Yhteenveto

Rakennustekniikan koulutusohjelma on esitetty koulutuksen laatuyksiköksierityisesti seuraavista syistä:– Rakennustekniikan koulutus on erittäin haluttua ja johtaa tehokkaaseen

työllistymiseen Varsinais-Suomessa. Opiskelijapalaute työn ja koulutuksenyhteensopivuudesta on erinomainen. Toimiala on suurin työllistäjä maas-samme.

– Rakennustekniikan T&K-työ palvelee sekä opetusta että alueen työelä-mää. Koulutusohjelma on kehittänyt uusia opetuksen ja T&K-työn yh-distäviä menetelmiä, mm. tutkimuspajan. Menestyksekäs T&K-toimintaon tuottanut alueelle uutta yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja. Koulu-tusohjelma on tuonut toiminnallaan vaikuttavuutta alueen kehittymis-aloille.

– Koulutusohjelmalla on tiivis yhteistyö sekä sidosryhmien kanssa että am-mattikorkeakoulun sisällä. Koulutusohjelmalla on tärkeä rooli toimialankansainvälisessä järjestötoiminnassa. Turun ammattikorkeakoulu on mik-ropaalualan toimialajärjestön International Society for Micropiles ISMnimeämä huippuosaamisyksikkö (Center of Knowledge) ja järjestön pu-heenjohtajuus on parhaillaan rakennustekniikan koulutusohjelmassa.

Kirjallisuus

Ari Lauttalammi, Jouko Lehtonen & Katariina Laine (toim.), 2005. Talojen korjausraken-taminen – johdatus perusteisiin. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 23.

Markku Lappalainen & Juha Kääriä, 2005. Harjuluonto, pohjavesi, ihminen – suuntavii-voja Virttaankankaan opastuskeskukselle. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 36

Jouko Lehtonen, Ari Jolkkonen, Jussi Riihiranta & Heli Kanerva-Lehto, 2006. ResearchHatchery – a Method for Combining Teaching and R&D, Proceedings of WACESymposium, Lontoo.

Ari Jolkkonen, Jouko Lehtonen & Heli Kanerva-Lehto, 2006. Ohjaaja pajan paukkeessa.Artikkeli kirjassa Hannu Kotila (toim.): Opettajana ammattikorkeakoulussa, Helia.

Jouko Lehtonen (toim.), 2006. Perustusten vahvistaminen – näkymätöntä korjaustyötä.Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 34.

Jouko Lehtonen, Heli Kanerva-Lehto & Jenni Koivisto, 2006. Tutkimuspaja mahdollisuu-tena yhdistää opetus ja T&K. Turun ammattikorkeakoulun puheenvuoroja 24.

Heli Kanerva-Lehto & Jouko Lehtonen (toim.), 2007. Tutkimuspaja – oppimista jakehittämistä. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 54.

Helga Stenman (toim.), 2007. Rannasta rakennukseen – ruokorakentamista Itämerenalueella. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 60.

���

��� Arviointiryhmän palaute

Koulutusohjelman vahvuuksia ovat muun muassa monipuoliset pedagogisetratkaisut, teorian ja käytännön hyvä yhteys ja keskinäinen suhde, opetuksenvahva kytkeytyminen t&k-toimintaan ja panostaminen harjoittelun ohjauk-seen. Esitetyn näytön perusteella voidaan todeta, että koulutusohjelman työ-elämäkytkös on vahva ja monipuolinen. Erityisesti neuvottelukunnan rooli janäkemyksellisyys korostui arviointitilanteessa. Jatkon kannalta kannattaa edel-leen kehittää vuoropuhelua toimivan johdon ja sidosryhmien kanssa, jotta nytsaavutettu hyvä kehitys jatkuu. Kriittistä on, että koulutusohjelma pystyy edel-leen muuntautumaan ja kehittymään alan tarpeiden mukaisesti.

Laaditulla rakentamistekniikan strategialla on selvä aluelähtöinen profiili.Sen huipuksi on valittu aluetta suoraan palveleva puurakentaminen ja perus-tusten vahvistaminen, johon yhtenä ratkaisuna kehitetty mikropaaluteknolo-gia. Pedagogiseksi ratkaisuksi on valittu hyvin käytännönläheinen rakennus-tekniikan opiskelu, johon yhdistetään tekeminen aktiivisilla oppimismenetel-millä. Valittu ratkaisu on hyvin tasapainossa ammattikorkeakoulun yleisen pe-riaatteen – Teoriaa ja käytäntöä sopivassa suhteessa – kanssa.

Jatkotyöskentelyn kannalta kehittämiskohteeksi nousee myös strategian jasen laatimisprosessin kuvaus. Johtamisen ja arvioinnin helpottamiseksi tulisikiinnittää huomiota entistä enemmän dokumentointiin. Annetun näytön pe-rusteella rakennustekniikan koulutusohjelma noudattaa systemaattisesti jasuunnitelmallisesti Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää.Yksikössä on pyritty systematisoimaan toimintaa ja tiedonjakamista ottamallakäyttöön sähköisiä työkaluja. Työkalut ovat kattavia: opetussuunnitelmatyös-kentelyä jäsentää vuosikello, jonka pohjalta on laadittu Totsu-ohjelma opinto-jaksosuunnitteluun. Työaikasuunnitteluun on oma Tilipussi-ohjelma ja Web-hansa talouden seurantaan. Verkko-opetuksessa on käytössä Optima-ympäris-tö. Koulutusohjelma kerää laajasti palauteaineistoa ja koulutusohjelma järjes-tää säännöllistä seurantaa muuan muassa opintojen kulusta.

Työelämätarvetta – osaamista ja teknologiaa – integroidaan tehokkaastikoulutusohjelman sisältöihin. Perinteisen opetuksen lisäksi projektityöt ja tut-kimuspajat on liitetty hyvin koulutusprosessiin. Oppimisympäristöjen kehit-täminen on kytketty luontevasti valittuun pedagogiseen ratkaisuun.

Yhtenä kehityskohteena koulutusyksikölle nousee esiin prosessien doku-mentointi. Samoin pedagoginen logiikka jää epäselväksi pelkästään doku-mentteja tutkimalla. Arviointivierailun yhteydessä kävi kuitenkin ilmi Raken-nustekniikan koulutusohjelman vahva panostus pedagogisten ratkaisujen ke-hittämiseen havaittujen haasteiden pohjalta. Esimerkiksi opiskelijoiden kom-munikointihaasteisiin on pyritty vastaamaan monialaisilla tutkimuspajoilla. Te-

���

hottomiksi ja passivoiviksi havaitut vanhat opetusmenetelmät, ’kalvosulkeiset’,korvattiin kehittämällä aktivoivampia menetelmiä kuten asiantuntijahaastatte-luita. Ongelmanratkaisun, luovuuden ja innovaatioiden tuottamishaasteisiinyhteiskunnassa ja rakennusalalla vastataan innovaatiopedagogiikkaa kehittämäl-lä. Kaikki opiskelijat perehtyivät keksintöjen ideointiprosessiin ja veivät senkäytännössä läpi patentoimiseen asti. Opiskelijaa aktivoivien menetelmien,monialaisten pedagogisten ratkaisujen sekä innovaatiopedagogiikan kehittä-mistä tekniikan alalla voidaan pitää erittäin lupaavina menetelminä. Varsinkin,kun niistä on jo hyviä näyttöjä. Rakennustekniikassa kehiteltyjä pedagogisiaratkaisuja levitettiin myös muille Turun ammattikorkeakoulun koulutusaloille.

Toiminnan tuloksia seurataan systemaattisesti. Tarkastelu on monipuolis-ta sisältäen opiskelijatulosten kohdalla hankkeistetut opinnäytetyöt, opetuksenja ohjauksen taso, virtuaaliopinnot, vetovoimaisuus ja työllistyminen. Työelä-mään liittyen tehdään laajaa yhteistyötä kehittämistoiminnan kumppanuusver-kostossa. Valmistuneiden osaaminen vastaa työnantajien tarpeita hyvin.

Opiskelijatuloksista vetovoimaisuus on ala huomioiden hyvä, opiskelijatovat tyytyväisiä, sillä tyytyväisyys työn ja koulutuksen kohtaamisesta koetaanhyväksi. Lisäksi opiskelijat ovat menestyneet Thesis-kilpailussa. Työelämän ke-hittämisen erikois- ja huippuosaamisesta on hyviä näyttöjä. Valmistuneidentyöllistymisaste on korkea, jopa erinomainen. Erityisesti yrittäjiksi sijoittunei-ta opiskelijoita on saatu koulutettua huomattavasti suhteessa koulutusohjel-man tavoitteisiin.

Henkilöstön koulutustaso on hyvä ja heillä on laajaa julkaisutoimintaa.Perinteistä kansainvälistä vaihtoa on ja opettajilla on mahdollisuus osallistuakansainvälisiin projekteihin. Opettajat ovat lisäksi mukana kansainvälisessä jär-jestötoiminnassa.

Haasteena koulutusohjelmalla on tunnistaa oppimisprosessin heikot koh-dat ja käynnistää vaikuttavia kehityshankkeita niiden parantamiseksi, sillä kes-keyttämisaste on nousussa ja opiskelijatyytyväisyys jää hieman asetetusta ta-voitteesta. Haasteena on myös kansainvälisten opiskeluvaihtomahdollisuuksi-en parantaminen opiskelijoille, sillä nykyisin ne näyttäisivät olevan niukat.Merkille pantavaa on myös rahoitusresurssipohjan heikkenemisen uhka tule-vaisuudessa.

Kokonaisuutena Turun ammattikorkeakoulun Rakennustekniikan koulu-tusohjelma on onnistunut määrittämään ja asemoimaan palkittavaksi esittä-mänsä koulutuksen ydinosaamisen – rakentamistekniikan – keskeiset elemen-tit. Se on pystynyt siirtämään rakentamistekniikan koulutusohjelmassa synty-vän osaamisen opiskelijan ammatilliseen kasvuun siten, että heistä kasvaa opis-kelun aikana rakennusalan asiantuntijoita. Rakennusalan koulutus vastaa erin-omaisesti Varsinais-Suomen alueen tarpeeseen, vaikka sitä ei ole nostettukaan

���

alueen kehittämisen painopistealaksi. Erinomaista on se, että Turun ammatti-korkeakoulu on tehnyt strategisen perusvalinnan palvella alueen yrityksiä jakehittää yhdessä niiden kanssa uusia rakennusteknisiä ratkaisuja perinteisellemaa- ja pohjarakennusalalle. Toiminnan tuloksena on saatu aikaan innovaa-tioita, joilla on jopa kansainvälistä merkittävyyttä.

TIIVISTELMÄ

JulkaisijaKorkeakoulujen arviointineuvosto

Julkaisun nimiAmmattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2008–2009

TekijätMerja Saarela, Päivi Jaatinen, Kari Juntunen, Antti Kauppi, Leenamaija Otala, Veli-Matti Taskila,Karl Holm & Matti Kajaste

TiivistelmäKorkeakoulujen arviointineuvosto KKA on toteuttanut opetusministeriön toimeksiantoina ammattikor-keakoulujen koulutuksen laatuyksikköarvioinnit vuosina 2000, 2002 ja 2005. Vuorovuosin on arvioituammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksikköjä ja aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköjä. Korkea-koulujen arviointineuvoston nimittämien arviointiryhmien arviointeihin pohjautuen opetusministeriöon KKA:n esityksen perusteella nimennyt ammattikorkeakoulujen laatu-/ huippuyksiköitä, joille vuo-desta 2000 lähtien on arvioinnin perusteella myönnetty osa ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoi-tuksesta. Arviointien tarkoituksena on ollut edistää koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä kannustaaammattikorkeakouluja pitkäjänteiseen kehittämistyöhön.

Opetusministeriö pyysi 8.5.2007 päivätyssä toimeksiantokirjeessä Korkeakoulujen arviointineuvos-toa toimittamaan opetusministeriölle 30.11.2008 mennessä esitykset 4-6 ammattikorkeakoulujen kou-lutuksen laatuyksiköstä vuosille 2008–2009. Koulutuksen laatuyksikkönä voi kirjeen mukaan tulla kysy-mykseen paitsi ammattikorkeakoulu kokonaisuudessaan, myös sen osasto tai vastaava yksikkö tai koulu-tusohjelma. Opetusministeriö ilmoitti myöhemmin osoittavansa KKA:n valitsemille koulutuksen laatu-yksiköille tuloksellisuusrahoitusta ilman erillistä arviointineuvoston esitystä.

Määrä-aikaan 31.3.2008 mennessä Korkeakoulujen arviointineuvostoon saapui yhteensä 20 esitystäkoulutuksen laatuyksiköiksi. Määrä on samaa suuruusluokkaa kuin aiemmissa laatuyksikköarvioinneissa.Ammattikorkeakoulujen kirjalliset esitykset julkaistiin KKA:n verkkosivuilla. Arviointiryhmä perehtyikirjallisiin esityksiin ja pisteytti ne arviointikohteittain. Arviointiryhmän jäsenet eivät osallistuneet omanoppilaitoksensa esityksen arviointiin, kyseiseen korkeakouluun tehtyyn arviointivierailuun tai keskuste-luun ammattikorkeakoulun ehdokkaasta prosessin missään vaiheessa.

Korkeakoulujen arviointineuvosto valitsi kokouksessaan 13.11.2008 ammattikorkeakoulujen koulu-tuksen laatuyksiköiksi vuosille 2008-2009 arviointiryhmän esityksen mukaan:■ HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelma■ Laurea-ammattikorkeakoulu, turvallisuusalan koulutusyksikkö■ Rovaniemen ammattikorkeakoulu, hyvinvointialojen kampus, hoitotyön koulutusohjelma■ Savonia-ammattikorkeakoulu, Peruskauraa ja riskisti bisnestä, yrittäjyysosaamisen kehittäminen

maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa■ Turun ammattikorkeakoulu, rakennustekniikan koulutusohjelmaValittujen yksiköiden kirjalliset esitykset ja arviointiryhmän palautteet ovat mukana tässä raportissa.

AvainsanatAmmattikorkeakoulut, arviointi, laatu, laatuyksikkö, koulutus

SAMMANDRAG

UtgivareRådet för utvärdering av högskolorna

PublikationKvalitetsenheter inom yrkeshögskoleutbildningen 2008–2009

FörfattareMerja Saarela, Päivi Jaatinen, Kari Juntunen, Antti Kauppi, Leenamaija Otala, Veli-Matti Taskila,Karl Holm & Matti Kajaste

AbstraktRådet för utvärdering av högskolorna RUH har på uppdrag av undervisningsministeriet genomförtutvärderingar av kvalitetsenheterna inom yrkeshögskoleutbildningen 2000, 2002 och 2005. Turvis harkvalitetsenheter inom yrkeshögskoleutbildningen och spetsenheter för regional utveckling bedömts. En-ligt bedömningar som gjorts av RUH:s utvärderingsgrupper har undervisningsministeriet efter fram-ställning av RUH valt ut de kvalitets-/spetsenheter vid yrkeshögskolorna som från och med 2000 be-viljats en del av yrkeshögskolornas resultatfinansiering med stöd av utvärderingen. Syftet med utvärde-ringarna har varit att höja kvaliteten och relevansen hos utbildningen och sporra yrkeshögskolor attsatsa på en långsiktig utveckling.

Undervisningsministeriet uppmanade Rådet för utvärdering av högskolorna per brev 8.5.2007 attföre 30.11.2008 lämna förslag för 2008–2009 som avsåg kvalitetsenheter inom utbildning vid 4–6yrkeshögskolor. Som kvalitetsenhet inom utbildning kan enligt brevet utom yrkeshögskolan i sin hel-het också gälla en enda enhet eller ett enda utbildningsprogram. Undervisningsministeriet meddeladesenare att resultatfinansiering kommer att ges de kvalitetsenheter inom utbildningen som RUH valt ut,utan att utvärderingsrådet separat föreslår detta

Inom den utsatta tiden, före 31.3.2008, mottog Rådet för utvärdering av högskolorna sammanlagt20 förslag till kvalitetsenheter inom utbildningen. Det är samma antal som vid tidigare liknande utvär-deringar. Yrkeshögskolornas skriftliga förslag publicerades på RUH:s webbsidor. En utvärderingsgruppfördjupade sig i de skriftliga förslagen och poängsatte dem per utvärderingsobjekt. Medlemmarna i ut-värderingsgruppen deltog inte i utvärdering eller förslag som avsåg den egna läroanstalten, eller utvär-deringsbesök hos och kandidaturdiskussioner om denna i något skede av processen.

Rådet för utvärdering av högskolorna valde vid sitt möte 13.11.2008 följande kvalitetsenheter inomyrkeshögskoleutbildning för 2008–2009 enligt utvärderingsgruppens förslag:■ HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, utbildningsprogrammet (UP) för ledningens assistentarbete

och språk■ Laurea-ammattikorkeakoulu, utbildningsenheten för säkerhetsfrågor■ Rovaniemen ammattikorkeakoulu, campus för välfärdsfrågor, UP för vårdarbete■ Savonia-ammattikorkeakoulu, Peruskauraa ja riskisti bisnestä, yrittäjyysosaamisen kehittäminen

maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa■ Turun ammattikorkeakoulu, UP för byggnadsteknikSkriftliga framställningar av de valda enheterna och feedback från utvärderingsgruppen ingår i rappor-ten.

NyckelordYrkeshögskolor, utvärdering, kvalitet, kvalitetsenhet, utbildning

ABSTRACT

Published byThe Finnish Higher Education Evaluation Council FINHEEC

Name of publicationAmmattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2008–2009 (Centres of excellence in polytechniceducation 2008–2009)

AuthorsMerja Saarela, Päivi Jaatinen, Kari Juntunen, Antti Kauppi, Leenamaija Otala, Veli-Matti Taskila,Karl Holm & Matti Kajaste

AbstractCommissioned by the Ministry of Education, the Finnish Higher Education Evaluation Council(FINHEEC) evaluated candidates for centres of excellence in polytechnic education in 2000, 2002 and2005. The evaluations were carried out in alternate years for centres of excellence in polytechniceducation and centres of excellence in regional development. The Ministry has designated centres ofexcellence on the basis of evaluations made by the FINHEEC-appointed evaluation teams and FIN-HEEC’s proposal. Since 2000, these centres have been allocated part of the performance-based fundingearmarked for polytechnics. The purpose of the evaluations has been to enhance the quality and im-pact of education and to encourage polytechnics to undertake long-term development.

In an letter of assignment dated 8.5.2007, the Ministry of Education requested FINHEEC to desig-nate 4–6 centres of excellence in polytechnic education for 2008 and 2009 by 30.11.2008. Accordingto the letter, a centre of excellence may be a department or a corresponding unit, a degree programmeor a whole polytechnic. At a later date, the Ministry informed that it will allocate performance-basedfunding to the centres designated by FINHEEC.

By the end of call for submissions, 31.3.2008, FINHEEC had received altogether 20 proposals forcentres of excellence. This was approximately the same number as in previous rounds. The evaluationteam studied the written proposals and scored them. The members of the team excluded themselvesfrom the scrutiny of their own institution’s proposal, from the site visit made there and the discussionon the candidate from their institution.

At its meeting on 13.11.2008, FINHEEC nominated the following as centres of excellence in poly-technic education for the period 2008–2009 based on the evaluation team’s proposal:■ HAAGA-HELIA Polytechnic, Degree Programme for Multilingual Management Assistants■ Laurea Polytechnic, Security Management unit■ Rovaniemi Polytechnic, Degree Programme in Nursing and Health Care, Ounasvaara Campus■ Savonia Polytechnic, development of entrepreneurship in the Degree Programme in Agriculture

and Rural Development,■ Turku Polytechnic Degree Programme in Construction ManagementThe written proposals of the designated units and the feedback from the evaluation team are attachedto this report (in Finnish).

KeywordsPolytechnics, evaluation, quality, centre of excellence, education

KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

PL 133, 00171 HELSINKI • Puh. 09-1607 6913 • Fax 09-1607 6911 • www.kka.fi

1:2000 Lehtinen, E., Kess, P., Ståhle, P. & Urponen, K.: Tampereen yliopiston opetuksen arviointi2:2000 Cohen, B., Jung, K. & Valjakka, T.: From Academy of Fine Arts to University. Same name, wider ambitions3:2000 Goddard, J., Moses, I., Teichler, U., Virtanen, I. & West, P.: External Engagement and Institutional Adjustment: An

Evaluation of the University of Turku4:2000 Almefelt, P., Kekäle, T., Malm, K., Miikkulainen, L. & Pehu-Voima, S.: Audit of Quality Work. Swedish Polytechnic,

Finland5:2000 Harlio, R., Harvey, L., Mansikkamäki. J., Miikkulainen, L. & Pehu-Voima, S.: Audit of Quality Work. Central

Ostrobothnia Polytechnic6:2000 Moitus, S. (toim.): Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2001–20037:2000 Liuhanen, A.-M. (toim.): Neljä aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2001–20038:2000 Hara, V. , Hyvönen, R. , Myers, D. & Kangasniemi, J. (Eds.): Evaluation of Education for the Information Industry9:2000 Jussila, J. & Saari, S. (Eds.): Teacher Education as a Future-moulding Factor. International Evaluation of Teacher

Education in Finnish Universities10:2000 Lämsä, A. & Saari, S. (toim.): Portfoliosta koulutuksen kehittämiseen. Ammatillisen opettajankoulutuksen arviointi11:2000 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma 2000–200312:2000 Finnish Higher Education Evaluation Council Action Plan for 2000–200313:2000 Huttula, T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 200014:2000 Gordon, C., Knodt, G., Lundin, R., Oger, O. & Shenton, G.: Hanken in European Comparison. EQUIS Evaluation

Report15:2000 Almefelt, P., Kekäle, T., Malm, K., Miikkulainen, L. & Kangasniemi, J.: Audit of Quality Work. Satakunta Polytechnic16:2000 Kells, H.R., Lindqvist, O. V. & Premfors, R.: Follow-up Evaluation of the University of Vaasa. Challenges of a small

regional university17:2000 Mansikkamäki, J., Kekäle, T., Miikkulainen, L. , Stone, J., Tolppi, V.-M. & Kangasniemi, J.: Audit of Quality Work.

Tampere Polytechnic18:2000 Baran, H., Gladrow, W. , Klaudy, K. , Locher, J. P. , Toivakka, P. & Moitus, S.: Evaluation of Education and Research in

Slavonic and Baltic Studies19:2000 Harlio, R. , Kekäle, T. , Miikkulainen, L. & Kangasniemi, J.: Laatutyön auditointi. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu20:2000 Mansikkamäki, J., Kekäle, T., Kähkönen, J., Miikkulainen, L., Mäki, M. & Kangasniemi, J.: Laatutyön auditointi.

Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu21:2000 Almefelt, P., Kantola, J., Kekäle, T., Papp, I., Manninen, J. & Karppanen, T.: Audit of Quality Work. South Carelia

Polytechnic1:2001 Valtonen, H.: Oppimisen arviointi Sibelius-Akatemiassa2:2001 Laine, 1., Kilpinen, A., Lajunen, L., Pennanen, J., Stenius, M., Uronen, P. & Kekäle, T.: Maanpuolustuskorkeakoulun

arviointi3:2001 Vähäpassi, A. (toim.): Erikoistumisopintojen akkreditointi4:2001 Baran, H., Gladrow, W. , Klaudy, K. , Locher, J. P. , Toivakka, P. & Moitus, S.: |kspertiza obrazowaniq i nau^no-

issledowatelxskoj raboty w oblasti slawistiki i baltistiki (Ekspertiza obrazovanija i nauc’´no-issledovatelskoj raboty v oblasti slavistiki i baltistiki)

5:2001 Kinnunen, J.: Korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden arviointi. Kriteerejä vuorovaikutteisuuden arvottamiselle6:2001 Löfström, E.: Benchmarking korkeakoulujen kieltenopetuksen kehittämisessä7:2001 Kaartinen-Koutaniemi, M.: Korkeakouluopiskelijoiden harjoittelun kehittäminen. Helsingin yliopiston, Diakonia-

ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun benchmarking-projekti8:2001 Huttula, T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 20019:2001 Welander, C. (red.): Den synliga yrkeshögskolan. Ålands yrkeshögskola.10:2001 Valtonen, H.: Learning Assessment at the Sibelius Academy11:2001 Ponkala, O. (toim.): Terveysalan korkeakoulutuksen arvioinnin seuranta12:2001 Miettinen, A. & Pajarre, E.: Tuotantotalouden koulutuksen arvioinnin seuranta13:2001 Moitus, S., Huttu, K., Isohanni, I., Lerkkanen, J., Mielityinen, I., Talvi, U., Uusi-Rauva, E. & Vuorinen, R.: Opintojen

ohjauksen arviointi korkeakouluissa14:2001 Fonselius, J., Hakala, M.K. & Holm, K. : Evaluation of Mechanical Engineering Education at Universities and

Polytechnics15:2001 Kekäle, T. (ed.): A Human Vision with Higher Education Perspective.Institutional Evaluation of the Humanistic

Polytechnic1:2002 Kantola, I. (toim.): Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilulupahakemusten arviointi2:2002 Kallio, E.: Yksilöllisiä heijastuksia. Toimiiko yliopisto-opetuksen paikallinen itsearviointi?

3:2002 Raivola, R., Himberg, T., Lappalainen, A., Mustonen, K. & Varmola, T.: Monta tietä maisteriksi. Yliopistojenmaisteriohjelmien arviointi

4:2002 Nurmela-Antikainen, M., Ropo, E., Sava, I. & Skinnari, S.: Kokonaisvaltainen opettajuus. Steinerpedagogisenopettajankoulutuksen arviointi

5:2002 Toikka, M. & Hakkarainen, S.: Opintojen ohjauksen benchmarking tekniikan alan koulutusohjelmissa. Kymen-laakson, Mikkelin ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulut

6:2002 Kess, P., Hulkko, K., Jussila, M., Kallio, U., Larsen, S. , Pohjolainen,T. & Seppälä, K.: Suomen avoin yliopisto.Avoimen yliopisto-opetuksen arviointiraportti

7:2002 Rantanen, T., Ellä, H., Engblom, L.-Å., Heinonen, J., Laaksovirta, T., Pohjanpalo, L., Rajamäki, T.& Woodman, J.:Evaluation of Media and Communication Studies in Higher Education in Finland

8:2002 Katajamäki, H., Artima, E., Hannelin, M., Kinnunen, J., Lyytinen, H. K., Oikari, A. & Tenhunen, M.-L.: Mahdollinenkorkeakouluyhteisö. Lahden korkeakouluyksiköiden alueellisen vaikuttavuuden arviointi

9:2002 Kekäle, T. & Scheele, J.P: With care. Institutional Evaluation of the Diaconia Polytechnic10:2002 Härkönen, A., Juntunen, K. & Pyykkönen, E.-L. : Kajaanin ammattikorkeakoulun yrityspalveluiden benchmarking11:2002 Katajamäki, H. (toim.): Ammattikorkeakoulut alueidensa kehittäjinä.Näkökulmia ammattikorkeakoulujen

aluekehitystehtävän toteutukseen12:2002 Huttula, T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2002–200313:2002 Hämäläinen, K. & Kaartinen-Koutaniemi, M. (toim.): Benchmarking korkeakoulujen kehittämisvälineenä14:2002 Ylipulli-Kairala, K. & Lohiniva, V. (eds.): Development of Supervised Practice in Nurse Education. Oulu and

Rovaniemi Polytechnics15:2002 Löfström, E., Kantelinen, R., Johnson, E., Huhta, M., Luoma, M., Nikko, T., Korhonen, A., Penttilä, J., Jakobsson, M.

& Miikkulainen, L.: Ammattikorkeakoulun kieltenopetus tienhaarassa. Kieltenopetuksen arviointi Helsingin jaKeski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluissa

16:2002 Davies, L., Hietala, H., Kolehmainen, S., Parjanen, M. & Welander, C.: Audit of Quality Work. Vaasa Polytechnic17:2002 Sajavaara, K., Hakkarainen, K. , Henttonen, A., Niinistö, K., Pakkanen, T. , Piilonen, A.-R. & Moitus, S.: Yliopistojen

opiskelijavalintojen arviointi18:2002 Tuomi, O. & Pakkanen, P.: Towards Excellence in Teaching. Evaluation of the Quality of Education and the

Degree Programmes in the University of Helsinki1:2003 Sarja, A., Atkin, B. & Holm, K.: Evaluation of Civil Engineering Education at Universities and Polytechnics2:2003 Ursin, J. (toim.): Viisi aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2004–20063:2003 Hietala, H., Hintsanen, V., Kekäle, T., Lehto, E., Manninen, H. & Meklin, P.: Arktiset haasteet ja mahdollisuudet.

Rovaniemen ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi4:2003 Varis, T. & Saari, S. (Eds.): Knowledge Society in Progress – Evaluation of the Finnish Electronic Library – FinELib5:2003 Parpala, A. & Seppälä, H. (toim.): Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2004–20066:2003 Kettunen, P., Carlsson, C., Hukka, M., Hyppänen, T., Lyytinen, K., Mehtälä, M., Rissanen, R., Suviranta, L. &

Mustonen, K.: Suomalaista kilpailukykyä liiketoimintaosaamisella. Kauppatieteiden ja liiketalouden korkea-koulutuksen arviointi

7:2003 Kauppi, A. & Huttula, T. (toim.): Laatua ammattikorkeakouluihin8:2003 Parjanen, M. : Amerikkalaisen opiskelija-arvioinnin soveltaminen suomalaiseen yliopistoon9:2003 Sarala, U. & Seppälä, H.: (toim.): Hämeen ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi10:2003 Kelly‚ J., Bazsa, G. & Kladis, D.: Follow-up review of the Helsinki University of Technology11:2003 Goddard, J., Asheim, B., Cronberg, T. & Virtanen, I.: Learning Regional Engagement. A Re-evaluation of the Third

Role of Eastern Finland universities12:2003 Impiö, 1., Laiho, U.-M., Mäki, M., Salminen, H., Ruoho, K.,Toikka, M. & Vartiainen, P.: Ammattikorkeakoulut

aluekehittäjinä. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2003–200413:2003 Cavallé, C., de Leersnyder, J.-M., Verhaegen, P. & Nataf, J.-G. : Follow-up review of the Helsinki School of

Economics. An EQUIS re-accreditation14:2003 Kantola, I. (toim.): Harjoittelun ja työelämäprojektien benchmarking15:2003 Ala-Vähälä, T.: Hollannin peili. Ammattikorkeakoulujen master-tutkinnot ja laadunvarmistus16:2003 Goddard, J., Teichler, U., Virtanen, I., West, P. & Puukka, J.: Progressing external engagement. A re-evaluation of

the third role of the University of Turku17:2003 Baran, H., Toivakka, P. & Järvinen, J.: Slavistiikan ja baltologian koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnin seuranta1:2004 Kekäle, T., Heikkilä, J., Jaatinen, P., Myllys, H., Piilonen, A.-R., Savola, J., Tynjälä, P. & Holm, K.: Ammattikorkea-

koulujen jatkotutkintokokeilu. Käynnistysvaiheen arviointi2:2004 Ekholm, L., Stenius, M., Huldin, H., Julkunen, I., Parkkonen, J., Löfström, E., Metsä, K.: NOVA ARCADA –

Sammanhållning, decentralisering, gränsöverskridande. Helhetsutvärdering av Arcada – Nylands svenskayrkeshögskola 2003

3:2004 Hautala, J.: Tietoteollisuusalan koulutuksen arvioinnin seuranta4:2004 Rauhala, P., Karjalainen, A., Lämsä, A.-M., Valkonen, A., Vänskä, A. & Seppälä, H.: Strategiasta koulutuksen

laatuun. Turun ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi

5:2004 Murto, L., Rautniemi, L., Fredriksson, K., Ikonen, S., Mäntysaari, M., Niemi, L., Paldanius, K., Parkkinen, T., Tulva,T., Ylönen, F. & Saari, S.: Eettisyyttä, elastisuutta ja elämää. Yliopistojen sosiaalityön ja ammattikorkeakoulujensosiaalialan arviointi yhteistyössä työelämän kanssa

6:2004 Ståhle, P., Hämäläinen, K., Laiho, K., Lietoila, A., Roiha, J., Weijo, U. & Seppälä, H.:Tehokas järjestelmä – elävädialogi. Helian laatutyön auditointi

7:2004 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus 2000–20038:2004 Luopajärvi, T., Hauta-aho, H., Karttunen, P., Markkula, M., Mutka, U. & Seppälä, H.: Perämerenkaaren ammatti-

korkeakoulu? Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi9:2004 Moitus, S. & Seppälä, H.: Mitä hyötyä arvioinneista? Selvitys Korkeakoulujen arviointineuvoston 1997–2003

toteuttamien koulutusala-arviointien käytöstä10:2004 Moitus, S. & Saari, S.: Menetelmistä kehittämiseen. Korkeakoulujen arviointineuvoston arviointimenetelmät

vuosina 1996–200311:2004 Pratt, J., Kekäle, T., Maassen, P., Papp, I., Perellon, J. & Uitti, M.: Equal, but Different – An Evaluation of the

Postgraduate Studies and Degrees in Polytechnics – Final Report1:2005 Niinikoski, S. (toim.): Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna2:2005 Ala-Vähälä, T.: Korkeakoulutuksen ulkoisen laadunvarmistuksen järjestelmät Ranskassa3:2005 Salminen, H. & Kajaste, M. (toim.): Laatua, innovatiivisuutta ja proaktiivisuutta. Ammattikorkeakoulujen

koulutuksen laatuyksiköt 2005–20064:2005 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2005–20075:2005 Auditering av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Auditeringshandbok för åren 2005–20071:2006 Dill, D.D., Mitra, S. K., Siggaard Jensen, H., Lehtinen, E., Mäkelä, T., Parpala, A., Pohjola, H., Ritter, M. A. & Saari, S.:

PhD Training and the Knowledge-Based Society. An Evaluation of Doctoral Education in Finland2:2006 Antikainen, E.-L., Honkonen, R., Matikka, O., Nieminen, P., Yanar, A. & Moitus, S.: Mikkelin ammattikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi3:2006 Kekäle, T., Ilolakso, A., Katajavuori, N., Toikka, M. & Isoaho, K.: Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän

auditointi4:2006 Audits of Quality Assurance Systems of Finnish Higher Education Institutions. Audit Manual for 2005–20075:2006 Rauhala, P., Kotila, H., Linko, L., Mulari, O., Rautonen, M. & Moitus, S.; Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi6:2006 Hämäläinen, K., Kantola, I., Marttinen, R., Meriläinen, M., Mäki, M. & Isoaho, K.: Jyväskylän ammatti-

korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi7:2006 Kekäläinen, H.: (toim.)Neljä aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2007–20098:2006 Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2007–20099:2006 Ojala, I. & Vartiainen, P.: Kolmen yliopiston opetuksen kehittämistoiminnan vaikuttavuus. Lapin yliopiston,

Lappeen-rannan teknillisen yliopiston ja Vaasan yliopiston opetuksen kehittämistoiminnan vaikuttavuudenbenchmarking-arviointi

10:2006 Lappalainen, M. & Luoto, L.: Opetussuunnitelmaprosessit yliopistoissa11:2006 Levänen, K., Tervonen, S., Suhonen, M. & Stigell, L.: Verkko-opintojen mitoituksen arviointi12:2006 Vuorela, P., Kallio, U., Pohjolainen, T., Sylvander, T. & Kajaste, M.; Avoimen yliopiston arvioinnin seurantaraportti13:2006 Käyhkö, R., Hakamäki, S., Kananen, M., Kavonius, V., Pirhonen, J., Puusaari, P., Kajaste, M. & Holm, K.: Uudenlais-

ta sankaruutta. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2006–200714:2006 Malm, K., Lavonius, H., Nystén, P., Santavirta, N. & Cornér, S.: Auditering av Svenska yrkeshögskolans

kvalitetssäkringssystem15:2006 Papp, I., Carolan, D., Handal, G., Lindesjöö, E., Marttinen, R., Mustonen, V. & Isoaho, K.: Audit of the quality

assurance system of Seinäjoki Polytechnic16:2006 Alaniska, H. (toim.): Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa.17:2006 Pyykkö, R., Keränen, P., Lahti, M., Mikkola, A., Paasonen, S. & Holm, K.: Media- ja viestintäalan seuranta1:2007 Karppanen, E., Tornikoski, E., Töytäri, R., Urponen, H., Uusitalo, T., Holm, K.: Lahden ammattikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi2:2007 Liljander, J.-P., Heikkilä, J., Lappalainen, M., Nystén, P., Sulameri, T. & Kajaste, M.: Savonia-ammattikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi3:2007 Wahlbin, C., Heikkilä, J., Hellberg, M., Lindroos, P., Nybom, J. & Cornér, S.: Auditering av Svenska

handelshögskolans kvalitetssäkringssystem4:2007 Jokinen, T., Malinen, H., Mäki, M., Nokela, J., Pakkanen, P. & Kekäläinen, H.: Tampereen teknillisen yliopiston

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi5:2007 Saari, S. (toim.): Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana. Kansallinen benchmarking-arviointi6:2007 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Uusinta-auditoinnin käsikirja 2007–2009 – Auditering

av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Handbok för förnyad auditering 2007–2009 – Audits of the qualityassurance systems of higher education institutions. Manual for Re-Audits 2007–2009

7:2007 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2008–20118:2007 Seppälä, K., Rinne, R. & Trapp, H. (eds.): Connecting Research and Client. Finnish Experience of Quality

Enhancement in University Lifelong Learning9:2007 Auditering av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Auditeringshandbok för åren 2008–201110:2007 Audits of Quality Assurance Systems of Finnish Higher Education Institutions. Audit Manual for 2008–

201111:2007 Toikka, M., Aarrevaara, T., Isotalo, J., Peltokangas, N., Raij, K., Hiltunen, K. & Holm, K.: Kajaanin ammatti-

korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi1:2008 Ståhle, P., Karppanen, E., Kiiskinen, N., Okkonen, T., Saxén, H., Uusi-Rauva, E., Holm, K.& Seppälä, H.:

Teknillisen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi2:2008 Vuorio, E., Huttula, T., Kukkonen, J., Kurtakko, K., Malm, K., Mikkola, A., Mäki, M., Rekilä, E., Yanar, A.,

Kekäläinen, H., Moitus, S. & Mustonen, K.: Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi3:2008 Aaltonen, E., Anoschkin, E., Jäppinen, M., Kotiranta, T., Wrede, G. H. & Hiltunen, K.: Sosiaalityön ja sosiaali-

alan koulutuksen nykytila ja kehittämishaasteet – Yliopistojen sosiaalityön ja ammattikorkeakoulujensosiaalialan koulutuksen seuranta-arviointi

4:2008 Leppisaari, I., Ihanainen, P., Nevgi, A., Taskila, V.-M., Tuominen, T. & Saari, S.: Hyvässä kasvussa – Yhdessäkehittäen kohti ammattikorkeakoulujen laadukasta verkko-opetusta

5:2008 Hiltunen, K. & Kekäläinen, H.: Benchmarking korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien kehittämisessä– Laadunvarmistusjärjestelmien benchmarking-hankkeen loppuraportti

6:2008 Rauhala, P., Liljander, J.-P., Mulari, O. & Moitus, S.: Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laadun-varmistusjärjestelmän uusinta-auditointi

7:2008 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma 2008–20098:2008 Hintsanen, V., Höynälänmaa, M., Järvinen, M.-R., Karjalainen, A., Peltokangas, N. & Hiltunen, K.: Vaasan

ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi9:2008 Rekilä, E., Heikkilä, J., Kääpä, P., Seppälä, M., Virtanen, T., Öberg, J., Moitus, S. & Mustonen, K.: Tampereen

yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi10:2008 Luoma, M., Daniel, H.D., Kristensen, B., Pirttilä, A., Vaisto, L., Wahlén, S., Mustonen, K. & Seppälä, H.: Audit

of the quality assurance system of Helsinki School of Economics11:2008 Stenius, M. Ansala, L., Heino, J., Käyhkö, R., Lempa, H., Niemelä, J., Holm, K. & Seppälä, H.: Turun yliopiston

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi1:2009 Helander, E., Ahola, J., Huttunen, J., Lahtinen, M., Okko, P., Suomalainen, H., Virtanen, I., Holm, K. &

Mustonen, K.: Lisää yhteistyötä alueiden parhaaksi. Yliopistokeskusten arviointi