Toimintakertomus 2014:

Strategiset teot

Kuva: Ville Salminen

2

SiSällySluettelo

Rehtorin katsaus vuoteen 2014 ................................3

Yhdessä kohti oppimisen muutosta .........................4

Opiskelijat vahvemmin mukana ................................9

Yhteisöllinen työskentely edistyi digitaalisten palvelujen myötä ........................................................ 10

Soveltavaa tutkimustyötä vahvistettiiin .................. 11

Kansainväliset kumppanuudet puntarissa ............ 12

0

1000

2000

3000

4000

5000

hakijoita yhteensä 13491ensisijaisia hakijoita 5269

Kulttu

uriala

Yhteiskuntatieteiden,

lii

ketalouden ja hallinnon ala

Luonnontieteiden ala

Tekniikan ja liikenteen ala

Luonnonvara- ja ympäristöala

Sosiaali-,

terveys- ja liik

unta-ala

Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän henkilöstö (738)

Henkilökunta: koulutuspohja Henkilökunta: ikäjakauma

Osaamisen vienti eteni ............................................. 13

Osaamisen johtamisen ja kehittämisen toimintamalliin panostettiin ..................................... 14

Vuosi 2014 - tavoitteiden toteutuminen ................ 15

Hämeen ammatti-instituutin vuosi 2014 ................ 16

Tarkka taloudenpito toi positiivisen tuloksen ...... 18

Ensisijaiset hakijat / kaikki hakijat AMK-tutkintoon Ensisijaiset hakijat / kaikki hakijat YAMK-tutkintoon

0

50

100

150

200

250

300

350

400

hakijoita yhteensä 1006ensisijaisia hakijoita 722

Yhteiskuntatieteiden,

liiketalouden ja hallin

non ala

T

ekniikan ja liikenteen ala

Luonnonvara- ja ympäristöala

Sosiaali-,

terveys- ja liik

unta-ala

Muu henkilöstö

Opettajat

projektihenkilöstö

49,2 %46,4 %

2,6 %

miehiä

naisia

59,33 %

39,07 %

0

50

100

150

200

250

300

Tutkijan-koulutusaste

Ylempikorkea-

kouluaste

Alempi

korkea-kouluaste

Alinkorkea-aste

Keskiastetai alempi

8,87% 11,55% 21,41% 41,41% 14,79%0

50

100

150

200

250

300

60-50-5940-4930-390-296,67% 16,13% 25,33% 36,67% 13,60%

3

Vuotta 2014 on leimannut ammattikorkeakoulun uuden strategian HAMK 2020 toimeenpano, osakeyhtiöittämi-nen sekä rahoituksen leikkaus. Strategiassa painotetaan opiskelijaa toiminnan keskiössä ja työelämän parempaa palvelua. Opiskelija keskiössä -ajattelu kiteytyy kolmeen erilaiseen oppimisen malliin, työelämän ja opetuksen parempaan integrointiin sekä ohjauksen kehittämiseen. Näiden tavoitteiden mukaisesti on rakennettu toiminta-malleja ja käynnistetty kehittämisprojekteja. Suurimpana onnistumisena v. 2014 on ollut opetuksen 8–16-mallin al-kaminen kaikissa koulutusvastuissa.

Toinen lähes yhtä merkittävä onnistuminen on ollut kol-men uuden tutkimusyksikön toiminnan käynnistymi-nen. Neljännen tutkimusyksikön, Ohutlevykeskuksen, uusien tilojen rakentaminen alkoi syksyllä 2014 Korkeakoulukeskuksessa. Tutkimuksen alueen keskei-nen tulos on ollut kansainvälisten tutkimusryhmien käyn-nistyminen strategisten kumppanikorkeakoulujen kanssa.

Osakeyhtiöitymisen vuoksi toimilupa jouduttiin hakemaan uudelleen HAMK-osakeyhtiölle. Voimassa on edelleen vel-voite kampusrakenteen kehittämisestä siten, että toimi-taan nykyistä vahvemmissa osaamiskeskittymissä. Tätä on toteutettu lisäämällä yhteistyötä toisen asteen toimi-joiden kanssa sekä vahvistamalla tutkimusyksiköiden toi-mintaa kampuksilla.

Osaamisen vienti on kehittynyt suotuisasti. Toteutuneet opettajankoulutuksen ohjelmat, yhteistyössä kansallis-ten korkeakoulukumppaneiden kanssa, Brasiliaan ja Kazakstaniin ovat merkittäviä paitsi HAMKille myös valtakunnallisesti.

Osakeyhtiöittäminen on saatu onnistuneesti päätök-seen. HAMK on nykyään osakeyhtiö ja sillä on tytäryhtiö Hämeen ammatti-instituutti Oy. Kaikki kuntayhtymän osa-kaskunnat lähtivät mukaan omistajiksi. Tämä luo hyvän ja vakaan pohjan tulevalle toiminnalle. HAMK osakeyhtiön tase on kunnossa, koulutusvastuut alueen tarpeen mukai-set ja rakennuskanta toimintaan soveltuva. Toiminnalliset edellytykset ovat siten hyvät.

FUAS-liittouman kiteytynyt, uusi strategia ilmestyi loppu-vuonna 2014. Uuden strategian mukainen työ käynnistyy v. 2015 alussa. HAMK vastaa kesäopinnoista ja virtuaali-kampuksen teknologiasta. Molempien osalta työ on hy-vässä vauhdissa.

Vuoden 2014 tuloksiin voidaan olla varsin tyytyväisiä. Rahoituksen kiristymisestä huolimatta talous on tasa-painossa, sillä talouden sopeutustoimet on aloitettu riit-tävän ajoissa.

” Vuotta 2014 leimasivat uuden strategian HAMK

2020 toimeenpano, osakeyhtiöittäminen sekä rahoituksen leikkaus.”

Pertti Puusaari rehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu

Ensisijaiset hakijat / kaikki hakijat YAMK-tutkintoon

Kuva: Ville Salminen

RehtoRin katSauS vuoteen 2014

4

Strategiamme ydin, opiskelija keskiössä -periaate, oh-jaa koulutuksen uudistustyötä, joka kohdentuu opiske-lijan osaamisen kasvuun. Aloitimme laajan, useita vuo-sia kestävän koulutuksen uudistamistyön tietoisena siitä, että se edellyttää kulttuurisia ja rakenteellisia muutok-sia ja ennen kaikkea yhteistä uutta kieltä ja ymmärrystä. Uudistuksemme rakentuu kolmelle elementille: uusien tutkintojen osaamiskuvausten reippaaseen osaamispe-rustaiseen uudistukseen, edellisen kanssa samanaikaises-ti tehtävään uusien opiskelutapojen konseptointiin sekä opetuksen siirtymiseen opettajakeskeisestä työstä opet-tajatiimien toteutuksiin.

Uudistuksen toteuttamiseksi järjestettiin yhteisesti suun-niteltuja strategisen kehittämisen päiviä.

Yhteissuunnittelu alkoi tammikuussa, jolloin uudistuk-sen ensimmäisenä kohteena olivat kolmen opiskeluta-van luonnehdinnat ja kuvaukset ”8 – 16” (työviikko), ”24/7” (nopeutettu opiskelu) sekä ”18 – 100” (työn ohes-sa). Opiskelutavoissa haluttiin entistä selkeämmin ottaa lähtökohdaksi opiskelijan elämäntilanne sekä halu ja kyky opiskella omalla tavallaan. Opiskelutapojen kuvauksia työstettiin yli 400 henkilön voimin.

Kolmen opiskelutavan kehittämistyön rinnalla uudistettiin opetussuunnitelmat laajoiksi osaamiskuvauksiksi (OSKU). Käsitteen vaihdolla halusimme korostaa osaamisen merki-tystä. Siirryimme pienistä opintojaksoista laajoihin osaa-miskokonaisuuksiin, jotka paremmin vastaavat työelämän ilmiöitä. Opinnot rakentuvat 15 opintopisteen moduuleis-ta, joista vastaa opettajatiimit. Tiimit luovat uudenlaiset

tavat ohjata yhdessä opiskelijoiden ammatillista kasvua. Moduulien suunnittelutyön avuksi laadittiin moduulikä-sikirjoituksen työkalu, joka tuki ensimmäisten moduulien suunnittelutyötä yhteisillä strategisilla suunnittelupäivillä. Ensimmäiset moduulit olivat keväällä luonnosvaiheessa. Monialaisilla moduulimessuilla opetushenkilöstö esitte-li yli 50 moduulin luonnoksia ja vaihtoi ajatuksia uusista oppimismenetelmistä. Elokuun henkilöstöpäivillä jatket-tiin lähes 400 henkilön voimin yhteisen ymmärryksen luo-mista opiskelutavoista ja ristiin arvioitiin moduulisuunni-telmia sekä vaihdettiin ajatuksia.

Syksyllä opintonsa aloittaneet opiskelijat aloittivat ensim-mäisinä uudistetussa opiskelumallissa. Yhdessä opiskeli-joiden kanssa koulutus- ja tutkimuskeskuksissa jatkettiin koulutuksen uudistustyötä strategisten kehittämispäivien lisäksi lukuisissa työpajoissa. Kehittämispäivissä ja työ-pajoissa käsiteltiin mm. tiimityöskentelyä, arviointia, oh-jausta ja moduulien toiminnallista toteutussuunnitelmi-en kirjoittamista.

Kuluneen vuoden aikana opittiin, että tavoiteltavien muu-tosten aikaansaaminen on pitkäkestoinen ja uutteraa työ-tä vaativa prosessi. Muutostyö on haastavaa, se tarvit-see tekijöitä ja tekeminen synnyttää puolestaan yhteisiä kokemuksia. Tunteilta ja jännitteiltäkään ei ole vältyt-ty. Kehittämistyömme jatkuu kohti innostavan korkea-koulun visiotamme.

Kuva: Ville SalminenKuv

a: R

eim

a K

allin

en

yhdeSSä kohti oppimiSen muutoSta

5

Birgitta Varjonen, yliopettaja & Pirjo Kuisma, kehittämispäällikkö (toim.)

Opetukseen uusia työtapoja Biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskuksessa

Biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskuksessa opetuksen kehittäminen alkoi kantaa hedelmää vuonna 2014. Ison muutoksen aallonharja oli selvästi ylitetty ja edellisen vuo-den pilotointi alkoi muuttua kokemukseksi. Se oli nähtä-vissä koulutuksen hyvissä suoritusasteissa, palautteessa sekä työhyvinvointitutkimuksen tuloksissa.

Käytännössä opetuksen muutos näkyi uusina työtapoina. Sekä opettajat että opiskelijat toimivat tiimeinä ja yhteisöl-listen digitaalisten työvälineiden käytöstä tuli arkipäivää. Tiimiopettamiseen hankittiin uutta näkökulmaa pohtimal-la asiaa Tampereen ammattikorkeakoulun Proakatemian asiantuntijoiden kanssa. Digitaalisuuden edistämisessä vauhtia antoi Bring your own device -projekti (BYOD), jon-ka myötä siirryttiin käyttämään opiskelijoiden omia tieto-koneita ja mobiililaitteita. Omien laitteiden käyttö näyttää tehostavan toimintaa ja näyttäytyy muun muassa opis-kelijoiden monipuolisina ja monimediaisina tuotoksina.

Keskeisessä roolissa olivat joka toinen viikko pide-tyt biotalouden koulutuspäälliköiden verkkokokoukset. Kokouksissa ratkottiin strategian toteuttamiseen liittyviä ongelmia ja sovittiin yhteisistä käytänteistä. Varsinaiseen toimintaan perehdyttiin muun muassa kokoamalla moduu-likohtaiset “moduulitarinat” ja rakentamalla moduulien toimintaa kuvaavat keskeiset tunnusluvut, joiden myötä löydettiin monia hyviä käytäntöjä. Opiskelijoiden oppi-mispolkujen rakentamisen avuksi teetettiin muun muas-sa moduulipelikortit.

Vuoden aikana saatettiin loppuun kaksi ESR-osarahoitteista opetuksen kehittämishanketta: Mobiilisti- ja ALY-hankkeet. Hankkeet tukivat strategian mukaista kehittämistä.

Yhdessä tekemällä eteenpäin Teknologiaosaamisen koulutus- ja tutkimuskeskuksessa

Opetussuunnitelmatyötä tehtiin Teknologiaosaamisen koulutus- ja tutkimuskeskuksessa HAMKin yhteisten lin-jausten mukaisesti. Työssä korostui tekniikan eri koulu-tusvastuualueiden yhteistyö, ja siihen liittyivät myös kes-kustelut työelämän edustajien kanssa.

Opiskelija keskiössä 8–16-malli on käytössä kaikissa koulutusvastuissa syksyllä 2014 aloittaneissa ryhmissä. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijapalautteen perus-teella 8–16-mallin toteutus on onnistunut yleisesti ottaen hyvin. 8–16-mallin työviikkopohjainen työskentely ja ryh-män oma työtila ”kotipesä” ovat sitouttaneet opiskelijoita ja vaikuttaneet positiivisesti ryhmähenkeen.

Tiimimäinen ja projektimainen työskentely, kontaktit työ-elämään sekä kansainvälisyys ovat tuotu jo heti opintojen alussa osaksi opiskelijoiden oman oppimispolun suunnit-telua. Opiskelija-assistentit ovat mukana työskentelyssä ohjaten ja tukien opiskelijoita. Tämä on koettu hyväksi.

Rakenteilla oleva Ohutlevykeskuksen ja Rakennus- ja yh-dyskuntatekniikan yhteiskäyttöön tuleva uusi oppimis- ja tutkimusympäristö on toiminut todellisena rakentamisen oppimisympäristönä. Opiskelijat ovat seuranneet ja doku-mentoineet rakentamisen eri vaiheita.

” Kehittämistyömme jatkuu kohti innostavan korkeakoulun visiotamme”

6

Kansainvälisyyden, digitaalisuuden ja tiimimäisen työs-kentelyn kehittämistyötä on tehty yhteisin käytäntein ja suunnitelmallisesti kattaen koko teknologiaosaamisen KT-keskuksen. Kehittämistyö jatkuu etenkin malleissa 18–100 ja 24/7. Muutoksessa tiedostettiin, että oppimisen uudista-minen vaatii aikaa henkilökunnan yhteiseen työskentelyyn.

Kesäopinnot ovat mahdollistaneet opiskelun myös kesällä. Laajin kesäopintokonaisuus oli 15 op:een laajuinen FUAS Innovation School, missä toteutui monialainen, projekti-mainen ja työelämälähtöinen työskentely. Osa opinnoista oli virtuaaliopintoja. Opintoihin liittyvät projektityöt teh-tiin elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä.

Oppimisen ja opetuksen käytänteiden kehit-täminen Hyvinvointiosaamisen koulutus- ja tutkimuskeskuksessa

Kaikissa syksyllä 2014 alkaneissa tutkintoon johtavissa koulutuksissa otettiin käyttöön tutkintojen osaamisku-vaukset, joissa osaaminen rakentuu opiskelijalle moduu-leittain ja moduulien toteutuksesta vastaa opettajatiimi. Moduulien käsikirjoituksia ja toteutusta suunniteltiin ”opiskelija keskiössä” -periaatteella ja yhteiskehittämi-sen otteella työryhmissä ja tiimeissä. Moduulitiimien toi-minta on koettu sekä haastavaksi että antoisaksi.

Syksyllä otettiin käyttöön koulutuksen 8–16-malli päi-väopiskelussa ja 18–100-malli monimuoto-opiskelussa. Samalla kehitetiin opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti 24/7-toteutuksia ja opintojen hyväksilukujen ja osaami-sen näyttöjen toteutuksia, jotta opiskelijat voivat edetä opinnoissaan omien tavoitteidensa ja suunnitelmiensa mukaisesti.

Vuonna 2014 aloitettiin konkreettiset toimet osaamisen viennin edistämisessä ja toteuttamisessa FUAS yhteis-työssä yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyöpilotti Kazakstanin sairaanhoitajakoulutuksen kehittämiseksi toteutettiin ja suunniteltiin yhteistyötun-nustelujen käynnistämistä Arabiemiraateissa ja Omanissa.

Opiskelija, työelämälähtöisyys, monialaisuus ja yrittä-jyys keskiössä Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutus- ja tutkimuskeskuksessa

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutus- ja tutki-muskeskuksessa uudistettiin osaamiskuvauksia, kehitettiin koulutuksen kolmikanavamallia ja siirryttiin moduuleis-sa tiimityöskentelyyn sekä käyttämään hyväksi digitaali-suutta. Kaikissa koulutuksissa rakennettiin 8–16-mallin mukaan opiskeleville ryhmille kotialueet. Opiskelijat pää-sivät vaikuttamaan kotialueidensa suunnitteluun ja kalus-teiden sijoitteluun.

Liiketalouden koulutuksessa käynnistettiin harjoitusyri-tystoiminta. Harjoitusyritys on opiskelijoiden perustama oikeaa yritystoimintaa jäljittelevä yritys, jonka taustalla ja tukena toimii todellinen yritys. Harjoitusyritykset käyvät keskenään kauppaa maailmanlaajuisessa harjoitusyritys-verkossa, joka käsittää yli 40 maata ja tuhansia harjoitus-yrityksiä. Toiminnan tavoitteena on opettaa oma-aloittei-suutta ja itsenäisyyttä sekä antaa yrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyvää osaamista.

Koulutus- ja tutkimuskeskuksen koulutusten yhteistoteu-tuksena oli ensimmäisen kerran tarjolla hyvän vastaan-oton saanut englanninkielinen Global Fashion Business 15 op:een moduuli. Monialaisesti toteutettavia olivat

7

myös yrittäjyyskoulutuksen uudet oppimiskokonaisuu-det Amazing Business Train, FUAS Innovation School ja Start-up School, joissa kaikissa tuotettiin ratkaisuja yri-tyselämälle. Yrittäjyysopinnot saivat tuekseen runsaasti virtuaalisia sovelluksia ja virtuaalihautomoa pilotoitiin.

Opiskelijoiden liike-elämäosaamista vahvistettiin Tietotien lukion ja Valkeakosken ammattiopiston kans-sa toteutetuilla joulumessuilla. Joulumessuilla yhdistyy käytännön yritys- ja kampusyhteistyö kansainvälisessä toimintaympäristössä.

Muotoilun koulutuksen yhteistyö Ammattiopisto Tavastian kanssa on laajentunut ja vahvistumassa erityisesti jalkine-alan koulutuksen ja keskittymän kehittämisessä. HAMKin jalkinesuunnittelu ja Ammattiopisto Tavastian suutari-koulutus toimivat samoissa tiloissa ja käyttävät yhteisiä välineitä ja osin yhteistä henkilökuntaa. Tavoitteena on rakentaa pohjoismainen jalkinealan keskus.

Oppimisen innon vahvistaminen Ylemmän korkeakou-lutuksen koulutus- ja tutkimuskeskuksessa

Koulutuksen kehittämistyötä tehtiin johdonmukaisesti ja strategian pääkohtien mukaisesti edeten.

Kehittämistyön käytännön johtamisesta vastasivat kevät-lukukaudella koulutus- ja tutkimuskeskuksen opetusjoh-taja ja koulutusvastaava ja syyslukukaudella uuden orga-nisaation mukaisesti koulutuspäälliköt. Opettajatiimien ja pedagogisen kehittämisryhmän merkitys uudistusten suunnittelijana ja toteuttajana oli tärkeä.

Koulutus- ja tutkimuskeskuksessa panostettiin erityisesti digitalisaatioon ja välittävään ohjaukseen sekä oppimisen innon vahvistamiseen. Käytetyt käsitteet ovat osittain jo tuttuja pedagogisia innovaatioita, joita keskustelussa ri-kastettiin ja liitettiin laajempiin strategisiin yhteyksiin. Hyvänä esimerkkinä strategian mukaisesta pedagogises-ta kehittämisestä on osaamisperusteisuuden lisääminen ja ns. Köydenpunojan pedagogiikka.

Suunnittelutyötä tukivat osin ulkopuolisesti rahoitetut hankkeet kuten Osaamisperusteisuus korkeakoulussa ja YLERMI. Osaamisperusteisuus korkeakoulussa -hank-keesta saatiin käytännön työkaluja myös laatutyöhön. YLERMI-hankkeessa luotiin yksilöllisiä opintopolkuja YAMK-tutkintoa ja opettajankoulutusta yhtä aikaa suo-rittavalle, tehokkaasti etenevälle opiskelijalle.

Visioa innostavimmasta ja työelämälähtöisimmästä kor-keakoulutuksesta ohjaa kehittämään koulutusta opiskeli-ja keskiössä. Aikuisopiskelijalle työ on usein luonnollisen oppisen ympäristö, ei korkeakoulu. Tehostimme kuluvan vuoden aikana opetuksen tarjontaa tiivistämällä opiske-lurytmiä ja nivomalla tehtävät vielä aikaisempaa tiiviim-min opiskelijoiden tekemään työhön. Tuloksena opinto-jen loppuun suorittaminen tehostui niin, että noin 80 %: opiskelijoista valmistui normiajassa. Kehittämistyön tu-loksellisuutta osoittaa myös erittäin hyvä laatupalapalaute.

Ammatillinen opettajakorkeakoulu osallistui aktiivisesti myös HAMKin pedagogiseen kehittämiseen eri ryhmis-sä ja rooleissa.

8

14 %

14 %

41 %

32 %

AMK-tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijamäärä (6236)

Tekniikan ja liikenteen ala

Luonnonvara- ja ympäristöala

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala

Kulttuuriala

Luonnontieteiden ala

6,8 %

14,0 %

4,8 %

39,1 %

18,7 %

16,6 %

Päiväopiskeluna opiskelevia

Työn ohessa opiskelevia

24 %

76 %

9

Opiskelijakunta toimi vuoden 2014 aikana vahvasti mu-kana strategian toteuttamisessa mm. olemalla mukana monissa työryhmissä. Niistä tärkeimmässä asemassa oli johtoryhmätyöskentely, jossa tehtiin päätöksiä strategian toteuttamiseksi. Lisäksi opiskelijakunta kävi rehtoreiden ja talous- ja hallintojohtajan kanssa säännöllisiä keskus-teluja asioiden etenemisestä.

” Opiskelijoiden ääni alkoi kuulua myös koulutus- ja tutkimuskeskusten

johtoryhmissä”

Tärkein edistysaskel strategian toteuttamiseksi vuoden 2014 aikana opiskelijakunnan toimesta oli koulutus- ja tutkimuskeskusten johtoryhmien opiskelijaedustajien va-linta ja heidän kouluttamisensa. Näin pystyttiin mahdol-listamaan opiskelijoiden äänen kuuluminen myös koulu-tus- ja tutkimuskeskusten johtoryhmissä, joissa strategian toteuttaminen enemmän konkretisoituu. Tämä mahdollis-ti myös useamman opiskelijan osallistumisen strategian toteuttamistyöhön.

Riku Kemppinenpuheenjohtaja, Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO)

YAMK-tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijamäärä (605)

Kuva: Reima Kallinen

opiSkelijat vahvemmin mukana

Tekniikan ja liikenteen ala

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Luonnonvara- ja ympäristöala 31 %

35 %

22 %

12 %

18,7 %

Opinto-ohjaajankoulutus

Erityisopettajankoulutus

Ammatillinen opettajankoulutus

76,31%

11,97%

11,72%

Opettajankoulutuksen opiskelijamäärä (819)

10

Ari Kuusiotietohallintojohtaja

yhteiSöllinen työSkentely ediStyi digitaaliSten RatkaiSujen myötä

Digitalisoitumisen teemana vuonna 2014 oli HAMKin stra-tegian toteuttaminen. Vuosi 2014 oli etenkin pilvipalvelui-den käyttöönoton aikaa. Keskeisimpiä edistysaskelia oli siirtyminen yhteisölliseen työskentelyyn Office 365 -pal-veluiden käyttöönoton myötä. Nämä uudet teknologiat ja palvelut edistivät sekä opiskelijoiden uusia oppimis-muotoja kuin myös henkilöstön yhdessä työskentelemistä. Uudet palvelut olivat esillä myös syksyn henkilöstöpäivillä.

Lisäksi kuluneen vuoden aikana uusittiin langatonta verk-koa ja muita teknisiä palveluja, mitkä edistivät etenkin opis-kelijoiden omien tietokoneiden käyttöä oppimisessa. Myös opetuksen virtualisointialustoja kehitettiin. Videoiden hyö-dyntämistä edistettiin mm. YouTube ja Moodle -ympäris-töjä pilotoimalla sekä ohjeistusta kehittämällä. Samassa yhteydessä alettiin suunnitella myös uusia tukipalvelu-muotoja. Viestinnän kannalta merkittävä askel otettiin al-kuvuodesta ottamalla käyttöön HAMKin uudet julkiset in-ternetsivut. Vuonna 2014 HAMK liittyi Peppi-konsortioon,

jossa suunnitellaan ja kehitetään uusia valtakunnallisia opiskelija- ja opettajapalveluita. Henkilökunnalle kohdis-tuvista tietojärjestelmähankkeista merkittävin oli palkka-järjestelmän uusiminen.

Toiminnan tehostamista edistettiin mm. tietokoneluokkien käyttöasteseurannalla, minkä avulla saatiin uutta tietoa IT-hankintapäätösten tueksi. Kokonaisvaltaista kehittämistä edistettiin kokonaisarkkitehtuurimallilla ja yhteistyöllä eri sidosryhmien kanssa, myös kansallisesti.

” Vuosi 2014 oli etenkin pilvipalveluiden käyttöönoton aikaa”

Kuv

a: R

eim

a K

allin

en

11

” HAMK haluaa olla työelämän kehittämisessä

edelläkävijän roolissa. ”

Janne Salminenvararehtori

Soveltavaa tutkimuStyötä vahviStettiin

HAMKin soveltavaa ja työelämälähtöistä tutkimusta te-kevät tutkimusyksiköt alkoivat viime vuonna saada hah-moaan. Yksiköt saivat nimensä ja niille valittiin johta-jat. Ohutlevykeskuksen lisäksi meillä toimii jatkossa Ammatillisen osaamisen, Biotalouden ja Älykkäiden pal-velujen tutkimusyksiköt. Ohutlevykeskuksen uuden labo-ratorion rakentaminen käynnistyi Korkeakoulukeskukseen. Tässä hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä RUUKKI/SSAB:n kanssa. Tutkimusyksiköiden ja niissä toimivien tutkimusryhmien tavoitteena on kohottaa HAMKin TKI-työn laatua ja kilpailukykyä. Erityisesti keskitytään sovelta-van tutkimuksen tason nostoon yhdessä työelämän kanssa.

Tänä vuonna valmistuvat opiskelijat tuottavat n. 1000 opinnäytetyötä eri aloilta. Opinnäytteet ovat keskeinen työ-kalu HAMKin TKI-työssä. Uusia ratkaisuja biotalouden, hyvinvoinnin, kulttuurin, liiketoiminnan ja teknologian aloilla on suuri merkitys alueen yrityksille ja yhteisöille. Myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäyt-teiden tekijät kehittivät työelämää lähes sadan työn kautta.

Hanketoiminnassa vuosi on taitekohta, koska EU:n seit-senvuotinen rahoituskausi päättyi. Aluetta kehittävää tut-kimus- ja kehittämistyötä tehtiin noin 100 henkilön työ-panoksen verran. Kanta-Hämeessä erityisen haastavaa on ollut saada Tekesin rahoitusta. Tämä koskee myös alueen yrityksiä. HAMKissa tämän rahoituksen määrä kääntyi pit-kästä aikaa nousuun. Olkoon muutoksen suunta ositukse-na panostuksistamme haastavampiin projekteihin yhdes-sä kumppaniemme kanssa.

HAMK panosti tutkimusyhteistyöhön myös kolmen strate-gisen kumppanikorkeakoulun kanssa Brasiliassa, Kiinassa ja Tanskassa. Ensimmäiset yhteistutkimukset käynnistyi-vät hyvinvointialalla brasilialaisten ja tanskalaisten kans-sa. Muilla aloilla hankkeet ovat myös oraalla.

Vahvistamalla soveltavaa tutkimusta HAMK haluaa olla työelämän kehittämisessä edelläkävijän roolissa. Tämä takaa osin sen, että olemme omaleimainen ja alueelleen haasteisiin vastaava sekä kansainvälisesti kiinnostava kor-keakoulu myös tulevaisuudessa.

Kuv

a: V

ille

Sal

min

en

12

Vuosi 2014 oli erityisesti kansainvälisten kumppanuuksi-en arvioinnin ja kehittämisen aikaa. Kansainvälistymisessä kumppanit ovat tärkeä voimavara toimintamme strategi-an mukaisessa kehittämisessä, sen lisäksi että ne tarjoavat hyvät mahdollisuudet niin liikkuvuuteen kuin muuhunkin yhteistyöhön. Uusi Erasmus+-ohjelma edellytti vanhojen kumppanuuksien arviointia ja uusien sopimusten solmi-mista. Erityisesti opiskelijaliikkuvuuden edistäminen oli arvionnissa keskeinen kriteeri, näin oli myös koulutusten omien avainkumppaneiden nimeämisessä. Vuonna 2014 HAMKissa sekä lähtevien opiskelijoiden että henkilöstön-kin määrä kääntyi nousuun, mutta saapuvien määrät las-kivat, siinä työsarkaa kuluvalle vuodelle.

Strategisessa kumppanuusverkostossa keskeinen ta-voite v. 2014 oli tutkimustoiminnan käynnistäminen. Tutkimusyksiköt löysivät verkostossa vuoden alkupuolis-kolla yhteisiä tutkimusteemoja, joiden pohjalta lokakuus-sa järjestetyissä työpajoissa käynnistettiin tutkimushank-keita. Kumppanuusverkostossa monialaisuus lisääntyi ja myös uusia toimintamuotoja käynnistettiin.

Keskeisten kumppanuuksien ja yhteistyömahdollisuuk-sien tulisi olla näkyviä ja avoimia. Tiedottaminen on usein tunnistettu haasteelliseksi. Portaali ja s-posti ovat tiedotuskanavina kyllä toimivia, mutta tulvillaan tietoa. Vuosittaisilla henkilöstöpäivillä elokuussa kansainvälisyy-teen liittyvät työpajat tavoittivat suuren määrän sellaisiakin toimijoita, joille kansainvälisyys oli vielä melko vierasta. Olemme kansainvälinen yhteisö, jossa sisäisen toimijaver-koston laajentuminen, tiedottaminen ja mahdollisuuksien tarjoaminen ovat tärkeä osa toimintaa.

Maija Räikkönenkansainvälisten asioiden päällikkö

kanSainväliSet kumppanuudet puntaRiSSa

” Strategisessa kumppanuusverkostossa keskeinen tavoite

oli tutkimustoiminnan käynnistäminen”

Kuv

a: T

aina

Leh

tom

äki

13

Osaamisen vienti eteni konkreettisin askelin. HAMKin osaamisen vienti perustuu ulkoisiin ja sisäisiin kumppa-nuuksiin ja yhteistyöhön, joilla jaetaan riskejä ja saadaan toteutukseen synergiaa.

Vuoden aikana vahvistettiin yhteistyötä pitkäaikaisten kumppanien, JAMKin ja Tampereen aikuiskoulutuskes-kuksen, kanssa erityisesti Kazakstanissa ja saatiin mer-kittäviä tuloksia.

Yhdeksän kuukautta kestänyt Kazakstanin Bolashak-stipendiaattien, Upper Secondary -opettajien englannin kielen ja pedagogiikan koulutus päättyi kesäkuun 2014 lo-pussa. Pilotti arviointeineen tuotti erinomaista tietoa jatko-tuotekehittelyä varten. Toteutuksessa oli useita yhteistyö-kumppaneita erityisesti Kanta-Hämeen alueelta. Mukana oli myös paikallisia virtuaalisia oppimisympäristövalmis-tajia esittelemässä tuotteitaan.

Kazakstanin terveydenhuollon kehittämishankkeessa tii-vis yhteistyö JAMKin, LAMKin ja HAMKin kesken johti kansallisesti merkittäviin tuloksiin.

TAMKin ja HAAGA-HELIAn kanssa toteutettiin VET Teachers for the Future Professional Certificate -opetta-jankoulutusohjelman ensimmäinen Suomen jakso (5 kk) ja toisen ryhmän haku niin, että asiakkaat saapuvat Suomeen helmikuussa 2015.

HAMKin koulutus- ja tutkimuskeskusten välinen syner-gia ja yhteistyö mahdollistavat ohjelmien nopean räätä-löinnin asiakastarpeeseen. Study visit, 1 - 2 kahden viikon kestoinen koulutus on hyvä toimintamalli osana pidempi-en ohjelmien tarjontaa. Vierailuja järjestettiin yhteistyös-sä koulutus- ja tutkimuskeskusten kesken muun muassa kiinalaisille ja kazakstanilaisille. Jokaiseen yksikköön va-littiin osaamisen viennin yhdyshenkilö.

Developing Excellence in Skills -ohjelma pohjatuu HAMKin pitkäkestoiseen toimintaan ammatillisen huippuosaamisen tutkimuksen ja koulutuksen alueella. Ensimmäinen pilotti toteutettiin brasilialaiselle asiakkaalle, maailman suurim-malle ammatilliselle oppilaitokselle SENAIlle (maalis-lo-kakuu 2014) (2 viikkoa Brasiliassa, 1 Suomessa sekä ke-hittämistehtävät). Tehtävien tarkoitus on varmistaa, että koulutus vaikuttaa kotiorganisaatiossa.

HAMK toimii aktiivisesti myös osaamisen viennin viran-omaisyhteistyössä ja -verkostoissa, esimerkiksi Future Learning Finland -ohjausryhmässä.

Seija Mahlamäki-Kultanen

oSaamiSen vienti eteni

” Osaamisen vienti perustuu ulkoisiin ja sisäisiin

kumppanuuksiin ja yhteistyöhön. ”

Kuv

a: P

etri

Kui

ttin

en

Seija Mahlamäki-KultanenAmmatillisen opettajakorkeakoulun johtaja

14

Menneen vuoden aikana Hämeen ammattikorkeakoulussa panostettiin edelleen osaamisen johtamisen ja kehittämi-sen toimintamallin mukaiseen tekemiseen. Keväällä 2014 organisaatioon valittiin uudet koulutuspäälliköt sekä tutki-musyksiköiden johtajat, joiden tehtävänä on viedä strategi-aan kirjattuja uudistuksia yhdessä eteenpäin sekä varmis-taa omalla toiminnallaan Hämeen ammattikorkeakoulun osaamispääomien kasvattaminen. Osaamispääomien kas-vattaminen edellyttää, että organisaatiota tarkastellaan yhä enemmän systeemisenä kokonaisuutena, jossa orga-nisaation eri osat ja toiminnot ovat kytkeytyneitä toisiinsa. Tämä edellyttää aktiivista ”parveilua”, uusia kokeiluja sekä yhä tiiviimpää yhteistyötä yksiköiden ja yksilöiden välillä.

Osaamisen johtamisen ja kehittämisen toimintamallin mukaan syksyn tavoite- ja tulossopimusneuvotteluissa strategianmukaisia tavoitteita määriteltiin yhteistyössä yksiköiden ja yhteisten palveluiden kanssa. Tavoite- ja tu-lossopimusprosessi konkretisoi strategianmukaiset tavoit-teet yksiköiden sekä yksilöiden tekemisiksi. Nämä yhteiset tavoitteet on viety Stara-järjestelmään ja ne ovat kaikkein nähtävissä. Tavoitteista muodostuu myös yksiköiden ja yksilöiden välisiä kytkentöjä sekä tulevaisuuden osaamis-tarpeita. Tulevaisuuden osaamistarpeet haastavat yksiköt ja yksilöt kehittämään omaan osaamistaan entistä aktiivi-semmin. Tiukoista tavoitteista huolimatta toimijoille tulee antaa maksimaalinen vapaus luoda, innovoida ja kehittää. Tämä on ennen kaikkea johtamiskysymys.

Hamkilainen johtajuus perustuu jatkossa kollektiivi-seen johtamiseen sekä vuorovaikutuksen lisäämiseen. Johtamistyötä ei tehdä sanelemalla, vaan osallistamal-la. Osallistamisen kautta yksilöissä oleva potentiaali saa-daan koko organisaation käyttöön. Myös uudet teknologi-at muuttavat toimintatapaamme sekä johtamistyötämme. Uutta teknologiaa ei voi viedä vanhoihin rakenteisiin, vaan tarvitaan uutta toiminnan logiikkaa. Tämä tarkoittaa myös uutta johtamistoiminnan logiikkaa.

Vuonna 2014 olemme korostetusti keskustelleet osaa-misesta ja sen merkityksestä kilpailukyvyn ylläpitäjänä. Osaamisen kautta Hämeen ammattikorkeakoululla on mahdollisuus menestyä myös uuden tulospohjaisen ra-hoitusmallin ohjatessa toimintaa. Uudesta osaamisesta syntyy puolestaan tulevien strategioiden käyttövoimaa.

Uutta osaamista ei synny ilman hyvinvointia. Uusien asi-oiden oppiminen edellyttää sisäistä motivaatiota sekä riit-tävän määrän unta ja energiaa. Vuoden lopulla julkaistun hyvinvointikyselyn tulokset edellyttävät meiltä kaikilta py-sähtymistä ja pohdintaa. Miten me omassa työssämme, toiminnassamme ja käyttäytymisessämme voimme tukea kollegan, esimiehen ja johdon hyvinvointia. Pohdinnan jäl-keen on aika ryhtyä sanoista tekoihin.

” Osaamisen kautta HAMKilla on mahdollisuus menestyä myös uuden

rahoitusmallin ohjatessa toimintaa.”

Heidi Ahokallio-Leppälähenkilöstöjohtaja

oSaamiSen johtamiSen ja kehittämiSen toimintamalliin panoStettiin

Kuv

a: K

ikka

Miil

us

15

Mietitäänpä, keitä ovat yhteistoiminnan keskeisimmät toi-mijat organisaatiossa. Ovatko he johdon edustajia tai hen-kilöstön edunvalvonnan tehtävissä toimivia työntekijöitä? Takaako hyvin järjestetty työsuojeluorganisaatio viime kä-dessä yhteisön hyvinvoinnin? Liittyvätkö saavutetut tulok-set ja työyhteisön myönteinen tunnettuus näihin toimijoi-hin? Kaikkia edellä mainittuja toimijoita tarvitaan, mutta elävän yhteisön menestyksen alkulähde lienee jokaisessa työyhteisön jäsenessä itsessään. Hektisen arjen ja lukuis-ten työelämän vaatimusten keskellä tämän tosiasian oival-taminen edellyttää erilaisten persoonallisuuksien ja kyky-jen huomaamista sekä yhteensovittamista.

HAMKin strategia korostaa nopeutta, tehokkuutta ja muu-tosvalmiutta, yrityselämässä tuloksellisiksi koettuja kovia arvoja, mutta myös suvaitsevuutta, keskinäistä kunnioitus-ta sekä toisen huomioon ottamista ja arvostusta. Strategian määrittelemien odotusten ristipaineessa, muuttuneessa työympäristössä, uusien opetusmenetelmien hämäännyt-tämänä yksittäinen työntekijä saattaa kokea epävarmuut-ta, uupumusta ja jopa pelkoa – ainakin kuluneen vuoden aikana tehdyn työhyvinvointikyselyn mukaan. Kuitenkin osa työntekijöistä ottaa opetuksen uudet haasteet riemui-ten vastaan, osa taas passivoituu välinpitämättömäksi ym-pärillä tapahtuville uudistuksille. Juuri näissä tilanteissa lähiesimiestyöskentelyn merkitys korostuu ja kaikkien työntekijöiden yhteistyön tulee olla suoraa ja välitöntä.

Kun aikaa ja rahaa on käytettävissä vähän, kumpaakin on käytettävä järkevästi. Ainakin ajan suhteen tehtävä on jopa helppo. Hyvän henkilöstöpolitiikan lähtökohdat ovat konkreettisuudessaan yksinkertaisia: työajan suunnitte-luun sekä asiallisesti ja huolellisesti suunniteltuihin työ-paikkakokouksiin käytetty aika ei mene koskaan hukkaan. Kun sovitut aikataulut ja lupaukset pitävät, luottamusta herättävä työympäristö on taattu. Näin yksinkertaisin kei-

noin yhteistoiminta on mukana muutoksen hallinnassa. Tiimityökin luontuu paremmin aidossa vuorovaikutus-suhteessa kuuntelevien, eikä omiin töihinsä pakenevien, kohtaamisia välttelevien esimiesten alaisuudessa. Yhdessä tekemisen aito harjoittelu on ollut vuoden 2014 keskeisiä haasteita. Niukkuudesta ja säästämisestä huolimatta työ-yhteisömme talous on ollut vakaalla pohjalla, mikä on ol-lut keskeinen edellytys lukuisten muutosten ja uudistus-ten toteuttamiselle.

Kuluneen työvuoden aikana henkilöstön ja opiskelijoi-den edustus on edelleen päässyt vaikuttamaan yhteisön toimintoihin johtoryhmän jäseninä. Henkilöstön mah-dollisuus osallistua opetusministeriön syksyisen audi-toinnin kuulemisiin ja keskusteluihin on koettu myös tärkeäksi. Henkilöstön ja johdon yhteinen työryhmä-työskentely on vahvistanut edelleen vuorovaikutusta ja tiedonsaantia eri toimijoiden välillä. Näillä foorumeilla on voitu käsitellä avoimesti myös havaittuja epäkohtia. Henkilöstöedustuksen osallistuminen edellä mainitun kal-taiseen yhteistyöhön toimii toivon mukaan myös johtami-sen sekä päätöksenteon tukena ja vahvistajana.

Yhteistoiminnan osaajaksi ja asiantuntijaksi voi kehittyä vain kokemuksen avulla. Lisäksi tarvitaan kaikkien yhtei-sön jäsenten oikea asenne ja yhdessä hyväksytty toiminta-tapa. Tiedän, että hamkilaiset ovat oikealla avoimuuden ja luottamuksen tiellä edellä mainittujen tavoitteiden saavut-tamiseksi. Vuoden 2014 aikana on tarvittu sekä johtajien että henkilöstön sitoutumista strategiaan, oikea-aikaista reagointia sekä joustavuutta uusien haasteiden ja tilantei-den edessä. Kaikkea tätä tarvitaan edelleen.

Sirpa Neuvonenviestinnän lehtori, pääluottamusmies (AKAVA/JUKO ry.)

” Kun aikaa ja rahaa on käytettävissä vähän, kumpaakin on käytettävä

järkevästi.”

Kuv

a: K

ikka

Miil

us

Seija Mahlamäki-Kultanen

vuoSi 2014 - tavoitteiden toteutuminen

16

Ari MikkolaHämeen ammatti-instituutin rehtori

hyvin. Ensisijaisia hakijoita oli edellisen vuoden tapaan, vaikka ikäluokkien pieneneminen on lisännyt kilpailua uusista opiskelijoista. Nuorten tutkintoon johtavassa kou-lutuksessa ensisijaisia hakijoita oli 1,5-kertainen määrä aloituspaikkaa kohden. Ammatti-instituutin kokonais-opiskelijamäärä jäi hiukan alle järjestämisluvan mukaises-ta 365 opiskelijan enimmäisopiskelijamäärästä. Tutkinnon suoritti vuoden aikana 106 opiskelijaa.

Ammatillisten oppilaitosten järjestämisluvat uusittiin vuonna 2013. Ammatti-instituutin enimmäisopiskelija-määrä alenee asteittain aiemmasta 375 opiskelijasta 35:llä vuoteen 2016 mennessä. Vuonna 2014 enimmäisopiske-lijamäärä oli 365, vuonna 2015 määrä on 355 ja vuonna 2016 rahoituksessa opiskelijoita voi olla enintään 340.

Ammatti-instituutin keskeisten tuloksellisuuslukujen pa-rantuminen on näkynyt ammatillisen koulutuksen tulok-sellisuusrahoituksessa. Loppuvuonna 2014 julkistetut tu-loksellisuusrahoituksen perusteena olevat viimeisimmät tulostiedot paranivat edelleen. Tulosindeksillä mitattuna Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä oli n. 120 koulutuksen järjestäjästä 25. paras ja kantahä-mäläisten ykkönen. Edellisvuonna valtakunnallinen sija-luku oli 53. Pitkäjänteinen kehittämistyö läpäisyasteen parantamiseksi ja keskeyttämisten vähentämiseksi on al-kanut tuottaa toivottua tulosta. Oppilaitoksesta valmistu-neet työllistyivät perinteiseen tapaan hyvin. Määräajassa valmistuminen ja hyvä työllistyminen ovat keskeisiä tu-loksellisuusrahoituksen perusteita.

” Pitkäjänteinen kehittämistyö läpäisyasteen

parantamiseksi ja keskeyttämisten vähentämiseksi on alkanut tuottaa toivottua tulosta.”

Hämeen ammatti-instituutin opiskelijamäärä perustutkinnoissa (360)

hämeen ammatti-inStituutin vuoSi 2014

Hämeen ammatti-instituutti on luonnonvara- ja ympäris-töalan ja sitä lähellä olevien elintarvikealan ja matkailualan koulutusta antava oppilaitos. Sen keskeisimmät toiminta-muodot ovat nuorisolle ja aikuisille suunnattuihin perus-tutkintoihin johtava ammatillinen koulutus sekä ammatil-linen lisä- ja täydennyskoulutus. Oppilaitos tekee kiinteää yhteistyötä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa toimien samoissa tiloissa ja käyttäen yhteisiä resursseja. Vuoden 2014 aikana toimintansa lopettaneen Hämeenlinnassa sijainneen Lihateollisuusopiston koulutustoiminta siirtyi ammatti-instituutin yhteyteen.

Ammatti-instituutin opiskelijahankinta onnistui erittäin

Kuv

a: P

etri

Kui

ttin

en

Elintarvikeala 103

Puutarhatalous 111

Metsäala 74

Maatalousala 56

Matkailuala 6

2 %

15 %

20 %

28 %

30 %

17

Oppilaitoksen ylläpitojärjestelmä uusiutui v. 2015 alus-ta. Hämeen ammattikorkeakoulun muututtua osakeyhti-öksi aiemmin koulutuksen järjestäjänä toiminut Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä purettiin v. 2014 lopussa Uudeksi koulutuksen järjestäjäksi tuli Hämeen ammatti-instituutti osakeyhtiö (Hami Oy), joka on Hämeen ammattikorkeakoulu osakeyhtiön 100 %:sti omistama tytäryhtiö. Koulutuksen järjestämisluvat Hami Oy:lle haettiin ja saatiin syksyn 2014 aikana.

Ammatti-instituutin toiminta alueen toisen asteen am-matillisten oppilaitosten kumppanuussopimukseen pe-rustuvassa Välkky-verkostossa jatkui sen eri muodois-sa. Välkky-verkoston ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa oli käynnissä useita hankkeita, joilla pyritään ke-hittämään mm. opettajien ammattitaitoa, työssäoppimis-ta sekä edistämään yrittäjyyttä.

18

taRkka taloudenpito toi poSitiiviSen tulokSen

Mirja Pöhö talous- ja hallintojohtaja

” Jo vuodesta 2011 alkaen on varauduttu rakenteelliseen muutokseen ja tehty hyvissä

ajoin sopeuttavia toimenpiteitä”

Vuoden 2014 tuloksiin voidaan olla varsin tyytyväisiä. Rahoituksen kiristymisestä huolimatta talous on tasapai-nossa. Tämä johtuu paljolti siitä, että talouden sopeutus-toimet on aloitettu riittävän ajois-sa koskien ammattikor-keakoulun rakennemuutosta.

Vuoden 2014 osalta ammattikorkeakoulun rahoitus pe-rustuu ensimmäisen kerran tuloksiin perustu-vaan mittaristoon eli on kokonaan tuloksellisuuspohjaista. Ammatti-instituutin rahoitus perustuu vielä todelliseen opiskelijamäärään, joka vuonna 2014 oli 350 opiskelijaa. Toisen asteen rahoitus-malli on myös uudistumassa ja pääpaino tulee olemaan tuloksellisuudessa.

Kuntayhtymän toimintatuotot vuonna 2014 ovat 66,5 mil-joonaa euroa, josta ns. normirahoituksen osuus on 73,7 prosenttia. Normirahoitus sisältää myös opiskelijakoh-taisen investointirahoituksen.

Kuntayhtymän toteutuneet toimintamenot ovat 61,2 mil-joonaa euroa, josta henkilöstömenot ovat 40,3 miljoonaa euroa eli 66,7 prosenttia toimintamenoista. Palvelujen os-tot ovat 11,7 miljoonaa euroa. Aineet ja tarvikkeet ovat 5,5 miljoonaa euroa sekä avustukset ja muut toimintamenot 3,4 miljoonaa euroa.

Vuoden 2014 toteutunut vuosikate on 5,5 miljoonaa euroa, joka on arvioitua parempi. Tulos johtuu tarkasta talou-denpidosta. Kuntayhtymässä on jo vuodesta 2011 alkaen varauduttu ammattikorkea-koulun rakenteelliseen muu-

tokseen ja tehty hyvissä ajoin sopeuttavia toimenpiteitä.

Kuntayhtymän vuoden 2014 suunnitelman mukaiset pois-tot ovat 3,8 miljoonaa euroa.

Investointeihin vuodelle 2014 oli varattu 6,6 miljoonaa eu-roa. Toteutuneet investoinnit olivat 5,0 miljoonaa euroa, joten määräraha alittui 1,6 miljoonalla eurolla. Tämä johtui siitä, että osa inves-toinneista siirtyi seuraavalle vuodelle.

Hämeen ammattikorkeakoulun yhtiöittämisestä johtunut ALV-tarkistusvastuu 5 013 130,87 euroa on kirjattu käyt-töomaisuuteen. ALV-tarkistusvastuu johtuu kiinteistöjen siirrosta osakeyhtiöille. Kuntayh-tymä joutui palauttamaan valtiolle kiinteistöistä aikoinaan vähentämänsä arvonlisä-veron. Opetus- ja kulttuuriministeriö korvaa Hämeen am-mattikorkeakoulu Oy:lle palautetun arvonlisäveron vuo-den 2016 rahoituksessa.

Hyvä vuosikate ja tavanomaista pienemmät investoinnit tuottivat toimintavuodelta positiivisen raha-varojen muu-toksen. Tämä tosin oli tavoitteenakin, jotta selvitään vuosi-en 2015–2016 velvoitteista, jolloin ammattikorkeakoulun rahoituksen leikkaukset vaikuttavat edelleen ja rakennu-sinvestoinnit vuosina 2015–2017.

Tilaratkaisut etenevät suunnitellusti

Kuv

a: P

etri

Kui

ttin

en

19

Vuonna 2012 aloitetut suunnitelmat tila-ratkaisujen tehostamiseksi ovat edenneet. Vuoden 2014 merkittävimmät investoin-nit olivat Mustialan opetus-, tutkimus- ja tuotantonavetan rakentaminen ja Visamäen korkeakoulukeskukseen siirty-vän Ohutlevykeskuksen rakentaminen sekä Visamäen kam-puksen rakennusten muut muutostyöt. Tavoitteena on, että HAMK keskittää vuoden 2015 loppuun mennessä Hämeenlinnan toiminnot korkeakoulukes-kukseen Visamäen alueelle.

Tuloslaskelman tuotot 63,2 milj. €

Tuloslaskelman kulut 61,5 milj. €

Kokonaisinvestoinnit 6,1 milj. €Rahoituksen pohjana oleva opiskelijamäärä 5861

Rakennukset, peruskorjaukset (0 %)

Opetukselliset sekä kiinteät rakenteet ja laitteet 1,5 milj. €

Rakennnukset, uudisrakentaminen 4,6 milj. €

75,4 %

24,6 %

Muut tuotot 1,8 milj. €

Tuet ja avustukset 2,7 milj. €

Muut myyntituotot 9,7 milj €

Opetustuotot valtio 49,0 milj €

78 %

15 %

4 %3 %

Ammatti-instituutti 350

Ammattikorkeakoulu 5 426

93,9 %

6,1 %

Avustukset 0,3 milj. €

Poistot 3,7 milj. €

Muut kulut 2,1 milj. €

Aineet ja tarvikkeet 5,4 milj. €

Palvelut 9,8 milj. €

Henkilöstökulut 40,2 milj. €

65,4 %15,9 %

8,8 %

6,0 %

3,4 %0 ,5 %

Hämeen ammattikorkeakoulu

Visamäentie 35 A, PL 230

13101 HÄMEENLINNA

(03) 6461

www.hamk.fi