aikuiskoulutuksen organisointi yliopistoissa

Aikuiskoulutuksen organisointi yliopistoissa

UCEF- Yliopistojen aikuiskoulutusverkosto

Turku 18.-19.4.2005

Tapio Reponen

Elinikäisen oppimisen malli

• työtehtävät vaihtuvat työuran aikana 7 – 8 kertaa

• toimintaympäristöissä tapahtuu koko ajan (radikaaleja) muutoksia (esim. ICT:n hyväksikäyttö kehittyy)

• ikärakenteen muutos pidentää työuria ja nostaa keskimääräistä työntekijöiden ikää

• opiskelu lisääntyy harrastuksena (esim. kielitaito, kulttuurien tuntemus, historia)

• ristiinopiskelu yliopistojen välillä lisääntyy, jos se sallitaan

Aikuiskoulutuksen monet muodot

• tutkintokoulutus (KTK, KTM, KTT)

• maisteriohjelmat (GITM, GIM, Visionäärinen tulevaisuuden ennakointi, kaupan ja palvelujen, hyvinvointisektorin)

• avoin yliopisto (väyläkoulutus, yleissivistävä)

• johtamiskoulutus (eMBA, yrityskohtaiset)

• täydennyskoulutus (sukupolvenvaihdos, foresight)

• liiketaloustieteen kurssit muiden yliopistojen opiskelijoille (teknologiayrittäjyys)

• virtuaalikurssit ja verkkoportaali

Koulutuksen merkitys nykyajan yliopistossa

• nykyiset odotukset yliopistoilta: erikoistuminen, kansainvälistyminen, suuret tutkimusryhmät, verkotttuminen, huippututkimus (koulutuksesta puhutaan erittäin vähän)

• tyypillistä: ”open set of goals, loose mechanism of coercion, control and steering, high degree of fragmentation, strong influence of the principal workers” (Jurgen Enders, Higher Education, 99)

• tarve: organisoitu suunta, yhteiset tavoitteet, monipuolisuuden arvostus

ORGANIZATIONAL STRUCTURES AND WORK CULTURES

TeamDiamond

Network

Functional

Power

Käskytys Palvelu Asiantuntijuus Prosessien uudistaminen

Vuoro-vaikutus

ORGANISAATIO

Organisointimallin vahvuudet

• yrittäjämäinen toimintamalli, yksiköt hankkivat asiakkaansa (+)

• vastuullisuus ja itsestään huolehtiminen (+)• laadusta on huolehdittava asiakaskontaktien

säilyttämiseksi (+)• kustannustehokas toimintamalli (+)• tukee uudistumista ja kehittämistä (+)• joustavuus uusien ohjelmien suunnittelussa (+)• eri ohjelmien välille voidaan rakentaa synergiaa (+)

Organisointimallin heikkoudet

• kokonaisvaltainen aikuiskoulutuskoordinointi puuttuu (-)

• aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen on ollut hidasta (-)

• koulutuksen ja tutkimuksen niveltäminen toisiinsa puutteellista (-)

• tutkintokoulutuksen ja aikuiskoulutuksen välillä on hieman jännitettä (-)

• tutkijat eivät koe välttämättä aikuiskoulutusta omaksi alueekseen (-)