asumisneuvonnan perustaminen kaupungin palvelujÄrjestelmÄÄn

ASUMISNEUVONTAKOULUTUSARA 16.10 2012

Anne Kinni

ASUMISNEUVONNAN PERUSTAMINEN KAUPUNGIN

PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

• Asumisneuvonta on Helsingin Sosiaaliviraston asunnottomuutta ennaltaehkäisevää toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan erilaisiin asumissosiaalisiin ongelmiin

• Toimintaa tukee myös ARA• Asuntoyhtiöissä voi olla ongelmia

vuokravelkojen, häiritsevän elämän tai asunnon huonon hoidon kanssa

• Häätötilanteet ovat haasteellisia, aikaa vieviä ja taloudellisesti raskaita prosesseja

HELSINGIN ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI

• Asumisneuvonta on Helsingin Sosiaaliviraston asunnottomuutta ennaltaehkäisevää toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan erilaisiin asumissosiaalisiin ongelmiin

• Toimintaa tukee myös ARA• Asuntoyhtiöissä voi olla ongelmia

vuokravelkojen, häiritsevän elämän tai asunnon huonon hoidon kanssa

• Häätötilanteet ovat haasteellisia, aikaa vieviä ja taloudellisesti raskaita prosesseja

• Asumisneuvonnan avulla voidaan vaikuttaa naapurisopuun ja järjestyshäiriöihin akuutisti ja parantaa asuinympäristön viihtyvyyteen

• Asumisneuvojalla on kanavat ja valtuudet hoitaa vaikeitakin asioita

• Asukkaiden asuminen voidaan turvata ja toisaalta tarvittaessa tukea asukasta pakollisissa häätöprosessissa saamaan tarvitsevansa hoito- tai muun palvelupaikan/tuetun asumispaikan

ASUMISNEUVONTA

ASUMISNEUVONTA

Hanke kehitettiin vastaamaan Helsingin alueellisia erityispiirteitä ja tarpeita

Nykyisessä laajuudessaan toiminut vuodesta 2009

Asumisneuvonta vakinaistettiin 2011 lopussaAsumisneuvojia yhteensä 14

Työskentely tapahtuu joko kiinteistöyhtiössä tai sosiaaliasemalla

Pysyvät alueelliset yhteistyörakenteet luotuMukaan tulleet myös yksityiset ja

yleishyödylliset yhteisöt

ASUMISNEUVONNAN STRATEGINEN TOIMINTAMALLI

Toimintaym -päristö

Yhteiskun-nalliset tekijät

Toiminta-Ajatus, visioAsumis-sosiaalinen työ, kriisi-luonteinen työ,palvelu-ohjaus

Strategia: asumisneu-vonta kiinteistöyhtiöissä, sosiaaliasemilla

ARVIOINTITilastointi, raportointiverkosto-yhteistyöko-kokoukset

Arvioin-nin yhteis-kunnalli-nen merkitys:Nostaa esiin asumisso-siaalisia ilmiöitä

Asiakastyö,parityö,

välittömät interventio

t,verkostoty

ö

Organisaatio:

Sosiaalivirasto

Kiinteistövi-rasto(ARA)

Tavoite: häätöjen jasyrjäytymi-

sen ennaltaehkäi-seminen

TULOSTEN ARVIOINTIKustannus-laskelmat

Ilmiöiden tarpeisiin

vastaaminen, työmenetelmi

en kehittäminen

Asumisneuvonnan toimintamalli on keskeinen pitkäaikaisasunnottomuutta ja syrjäytymistä ennaltaehkäisevä toimintamuoto

Asumisneuvonnalla voidaan vaikuttaa useisiin asumissosiaalisiin ongelmiin varhaisessa vaiheessa ja tehokkaasti tekemällä yhteistyötä kiinteistöyhtiöiden, viranomaisverkoston ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa

Asumisneuvonta vaikuttaa yksittäisen henkilön, perheiden ja asuinyhteisöjen hyvinvointiin ja ehkäisee segregaatiokehitystä

ASUMISNEUVONTA

ASUMISNEUVONNAN KUSTANNUSHYÖDYTKiinteistöyhtiössä toimiva asumisneuvoja

tekee asiakkaan kanssa ennaltaehkäisevää työtä asuntojen huonoon hoitoon, vuokrarästeihin ja asumishäiriöihin.

Tällöin yhtiö säästää häätöprosesseihin liittyvissä hallinto- kustannuksissa, mahdollisissa vuokratappioissa ja korjauskustannuksissa.

Lisäksi varhainen puuttuminen ennaltaehkäisee vakavia naapuruusriitoja ja lisää yleistä asumisviihtyvyyttä. Kiinteistöyhtiö hyötyy selvästi myös sosiaalialan ammattilaisen tuomasta ammatillisesta osaamisesta ja verkostokontakteista.

ASUMISNEUVONNAN KUSTANNUSHYÖDYTAsumisneuvonnan hankkeen kahden

vuoden seurannassa merkittävimpänä tuloksena nousevat Helsingin kaupungin häätöjen vähentymiset ja tätä kautta asunnottomuuden väheneminen määrällisesti. Syrjäytymisen ja asunnottomuuden ehkäisemisestä hyötyvät ennen kaikkea asiakkaat itse, mutta laskennallisesti siitä hyötyy myös sosiaali- ja terveystoimi ja muu julkistalous, sekä kiinteistöyhtiöt.

ASUMISNEUVONNAN KUSTANNUSHYÖDYT KIINTEISTÖYHTIÖLLE

Yhden häätöprosessin kustannukset voi olla 5000–20 000 euroa riippuen tapauksesta. Asumisneuvojien seurantaraportissa oikeudesta peruuntuneiden häätöjen määrä oli kahden vuoden aikana 148 kpl. Häätökustannukset ovat yleisemmin n. 5000 euroa. Kiinteistöyhtiöt ovat tänä aikana säästäneet kustannuksista keskimäärin (5000 x 148) yhteensä 740 000 euroa.

Maksusuunnitelmia on ollut yhteensä 3682 kpl. Ilman sopimuksia asukas olisi mahdollisesti ajautunut vaikeaan vuokravelkatilanteeseen ja mahdollisesti häätötilanteeseen. Näin ollen peruuntuneita häätöprosesseja voi olla tuhansia.

KUSTANNUSSÄÄSTÖT SOSIAALITOIMEENHelsingin sosiaalivirastolle koituu

häätöprosessista huomattavia kuluja. Häätökustannuksiin tulevat mahdollisten vuokrarästien lisäksi raivaussiivouskuluja, muuttokuluja ja tilapäismajoituskustannuksia.

Vuoden 2011 loppuun mennessä sosiaalitoimi oli maksanut kriisimajoituksista yhteensä 4 654 448 miljoonaa euroa. Asunnottomuuden seuratessa tulevat kustannuksiksi mahdollisesti myös asuttaminen asuntoloihin tai hoitokoteihin.

KUSTANNUSSÄÄSTÖT SOSIAALITOIMEEN

Yhden perheen kriisimajoituskustannukset ovat n. 2500/kk (Forenom). Asumisneuvojien oikeudesta

peruuntuneita häätöjä oli 148. Asumisen jatkuessa sosiaalitoimen ei ole tarvinnut

sijoittaa asukasta/perhettä tilapäismajoitukseen ja siitä tulleita säästöjä on keskimäärin tullut yhteensä 148 x 2500= 370 000/kk (vuodessa 4 440000)

Usein perheet asuvat enemmän kuin kuukauden tilapäismajoituksessa.

ASIAKKAAN KOULUTUSTAUSTA (N= 3694)

PÄÄASIALLINEN TULONLÄHDE

ASIAKASRYHMÄ

ALKUVAIHEEN INTERVENTIO

VERKOSTOTYÖ

ASIAKASPROSESSI

HALLINNOINTI JA ORGANISOITUMINEN VERKOSTOON

Helsingin asumisneuvonta kuuluu hallinnollisesti Sosiaaliviraston aikuisten palveluiden vastuualueeseen

Asumisneuvoja ja esimies sosiaaliviraston vakituista henkilökuntaa

Kaupungin kiinteistöyhtiöiden (9) kanssa laadittu toimeksiantosopimus, jossa keskeiset työnkuvat ja roolit määritelty. Kiinteistöyhtiöt maksavat asumisneuvojan henkilöstökustannuksista 5- 20 %

riippuen asumisneuvojan työpanoksesta yhtiössä

Asumisneuvontatyön suunnittelu ja työn käynnistäminen

1. Asumisneuvonnan tarvekartoitus:Miksi kunta tarvitsee asumisneuvontaa?Onko tarvekenttä sosiaalitoimessa,

kiinteistöyhtiöissä, järjestöissä, vai näissä kaikissa? ( Alustavat suunnitelmat )

Kuka järjestää?Mistä rahoitus?Olemassa olevat toimintatavat, palvelut,

käytännötStrateginen toimintasuunnitelmaRekrytointi ja asumisneuvojan toimenkuvaAsumisneuvojan tiimi/esimiehen tuki ?

Hallinnointi ja organisoituminen verkostoon: rakenteetToimintamuotoja kehitetty Helsingin

alueellisia tarpeita huomioon ottaenJokaisella asumisneuvojalla on alueellaan

muodostettu pysyvät yhteistyöryhmät, joihin osallistuvat alueen verkostot:

Sosiaaliaseman johtavat sosiaalityöntekijät

Lastensuojelun/vartun työntekijäKotihoidon työntekijätVammais- ja vanhustyön johtavat st:tAlueen kiinteistöyhtiöiden

Tj/isännöitsijä/vuokravalvojatPsykiatrian/päihdepalveluiden työntekijä

Hallinnointi ja organisoituminen verkostoonAlueellisten yhteistyökokousten

työmuodot ja tavoite:

MARKKINOINTI JA ASIAKASSEGMENTIT

Segmentointi asumisneuvonnassa:Eri alueilla ja asiakasryhmillä on erilaisia tarpeita:Helsingissä alue-erot näkyvät asiakasryhmien

sosioekonomisessa taustassa, asuntokannan iässä ja kokoeroissa (perheasunnot/pienet asunnot)

Tausta määrittelee myös asumisneuvojan työnkuvaa

Ja yhteistyörakenteitaAsumisneuvonnan tarvekartoituksessa erot hyvä

ottaa huomioon – tämä mahdollistaa tehokkaan työmuodon ja voimavarojen kohdentamisen oikeaan palvelukohtaan

MARKKINOINTIMarkkinointi asumisneuvonnan

tarvekartoituksen yhteydessäKeskustelutilaisuudet

asumisneuvontapalveluistaJo olemassa olevien tutkimusten ja kokemusten hyödyntäminen tiedottamistilanteissaAlueellinen markkinointi: jalkautuminen

palvelujärjestelmään ja kiinteistöyhtiöihinMedian hyödyntäminenAsumisneuvojien tietojen jakaminen alueellaHallinnon sisäinen markkinointi (johtoryhmät,

tiimit, seminaarit)

Asumisneuvontaa koskevat laitLaki asuinhuoneiston vuokrauksesta

(481/1995)Perustuslaki (731/1999)Ulosottolaki (371/1895,kumottu säädöksellä

705/2007)Asumistukilaki (408/1975)Sosiaalihuoltolaki (710/1982)Asunto-osakeyhtiölaki (809/1991,kumottu

säädöksellä 1600/2009)Lastensuojelulaki

TIETOSUOJA JA LAKIKYSYMYKSETI

LainsäädäntöOlennaisia lakeja asumisneuvonnan työn

kannalta:Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta

(481/1991), jossa määritellään vuokralaisen keskeiset oikeudet ja velvollisuudet

Sosiaalihuoltolaki (710/1982), jossa määritellään, miten ja mitä sosiaalipalveluja kunnan on tuotettava. Esim. häädön uhatessa kunnan on järjestettävä asumispalveluja

TIETOSUOJA JA LAKIKYSYMYKSET

Lastensuojelulaki (417/2007)Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata

lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Turvattu asumistilanne katsotaan kuuluvaksi osaksi turvallista kasvuympäristöä.

TIETOSUOJA- JA LAINSÄÄDÄNTÖ

TYÖYHTEISÖN TIIMIYTTÄMINENAsumisneuvojan ammatti-identiteetin

luominen:Keskeistä uutta toimintatapaa luodessaHelsingin asumisneuvonnassa on oppivan

organisaation kulttuuri; Luodaan olosuhteet, jossa oppiminen mahdollistetaan ja jokainen voi vaikuttaa toimintaan ja tuloksiin:

Yhteinen visio ja tavoite

Avoin toimintakulttu

uriTiimioppimine

n

Tiimitapaamiset

Yksilökeskustelut

TyönohjausPerehdytys

Kollegiaalinen tuki

Kehittämispäivät

TyömenetelmätAsumiseen liittyvä yksilö- ja

perhekohtainen palveluohjausAsumisen ongelmien kartoittaminen ja

tarvittavien toimenpiteiden suorittaminen koko asiakasprosessin ajan yhdessä asiakkaan ja verkostotoimijoiden kanssa

Asukkaan kriisiluonteinen auttaminen ja ohjaaminen tarvitsemiinsa palveluihin

Kotikäynnit, vuokravelkaseuranta, kannatteleva työote

Asumisviihtyvyyteen liittyvä riskien ennaltaehkäisy, kulttuurikonfliktien ja naapuririitojen sovittelu

Häädön saaneiden auttaminen (hallittu häätöprosessi)

Asumisneuvojien työ sisältää vaativia asiakasprosesseja. Työntekijältä vaaditaan ammatillista moniosaamista, kykyä tehdä ratkaisuja ja nopeita interventioita. Työ on myös kriisiluonteista ja psyykkisesti kuormittavaa lähityötä. Asiakasprosessit saattavat olla pitkäkestoisia ja tilanteet voivat muuttua äkillisesti. Tämä saattaa altistaa myötätuntouupumukselle (sijaistraumatisoituminen), joka voi johtaa pitkäaikaisena oireena työkyvyttömyyteen .

TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI

Itsenäinen työskentely ja laajan viranomaisverkoston kanssa tehtävä työ asettaa haasteita, jotka tarvitsevat vahvan työyhteisön, tiimin, mukanaoloa.

Työyhteisössä tulee olla vankat rakenteet yhteistyölle ja työyhteisön kehittämiselle. Työyhteisön kehittäminen tulisi olla jatkuvaa ja uusiin tilanteisiin reagoivaa.

Turvallisuus asiakastapaamisessa arvioidaan etukäteen (riskiarviointi) ja käytetään työparia aina, kun asiakasta ei tunneta

Kaikista vaara- ja uhkatilanteista raportoidaan

TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI

 Työyhteisön hyvinvointi on kaiken työn

lähtökohta. Voimaannuttavan (empowerment) työyhteisön kehittämisessä on huomioitava seuraavia asioita:

työntekijän osaamisen tunteen kokeminentyön merkityksen näkeminenarvostuksen kokeminenyhteisöllisyystyön tärkeyden kokemus

TYÖYHTEISÖN VOIMAANNUTTAMINEN

Menetelmiä työyhteisön kehittämisessä ovat säännölliset tiimipalaverit, tarvittaessa yksilökeskustelut esimiehen kanssa, kehityskeskustelut ja kouluttautuminen.

Työnohjauksen on oltava jatkuvaa ja tarpeeseen vastaavaa. Arviointi ja palaute tulisi olla ammatillista osaamista tukevaa ja reflektoivaa dialogia.

Menetelmät asumisneuvojan työn tukemiseen

Dokumentointi ja arviointiAsumisneuvojat tilastoivat asiakasprosesseja

ja laativat tarvittaessa lyhytraportteja (Digium)

Käytössä on myös sosiaaliviraston ATJ-järjestelmä (sosiaalityöntekijän laajat oikeudet)

Kela-oikeudetKiinteistöyhtiössä myös mahdollista käyttää

vuokranseurantaohjelmaaEsimies tekee säännölliset raportit johdolle ja

ARA:lleTyöntekijän tilastoja käytetään

yhteistyökokouksissa

KIITOS!