kaupungin kuumat lähteet -diaesitys

Kaupungin kuumat lähteet – Helsingin metropolialueen

innovaatioympäristöt

Timo Cantell & Markus Laine

Miksi kirja tehtiin?

Innovaatioteema on tärkeä, mutta kaluttu luu.

• Tavoitteena oli tuottaa tietoa ja työvälineitä Helsingin (Helsinki-Tallinna –alueen) strategisen suunnittelun tueksi ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi.

• Tutkimushanke kirjan takana:Itämeren markkinat ja Helsingin metropolialueen kilpailukyky (Harry Schulman, Maantieteen laitos ja Tietokeskus & Riitta Kosonen, CEMAT)

Joseph Schumpeter (1934) innovaatioista:

• Uuden tuotteen esittely - sellaisen, joka ei ole kuluttajille entuudestaan tunnettu

• Uuden tuotantotavan tai -menetelmän esittely: voi olla myös uusi tapa kaupallistaa hyödyke

• Uuden markkinan avautuminen - sellaisen, jossa tuotetta ei aikaisemmin ole ollut kaupan, olivatpa nämä markkinat olleet olemassa jo aikaisemmin tai eivät

http://fi.wikipedia.org/wiki/Joseph_Schumpeter

http://fi.wikipedia.org/wiki/Joseph_Schumpeter

http://fi.wikipedia.org/wiki/1934

Esityksen sisältö

• Innovatiivisuus kaupunkien kilpailu-kykytekijänä ennen ja nyt

• Miten innovatiivisuutta mitataan• Pistoja Helsingin tilanteeseen• SWOT• Keskustelua

Euroopan suurkaupunkiverkosto

• 70 taloudellisesti merkittävää suurkaupunkialuetta

• 25% EU-27 alueen väestöstä• 34% alueen BKT:stä• Suuret kaupunkialueet ovat ennen kaikkea

palveluiden keskittymiä: palvelujen osuus työpaikoista 80%

• Lontoossa, Amsterdamissa ja Brysselissä yli 90%

Kaupunkien muutosdynamiikka?

• Kaupungit kasvukoneena (Harvey Molotch 1976)

• Parokkiaalinen pääoma houkuttelee luokseen liikkuvaa metropolipääomaa

• Miten kaupunki onnistuu houkuttelemaan alueelleen parhaat resurssit lisäarvon tuottamiseksi?

Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2011

Teollinen kasvukone• Kasvukoalitio: maanomistajia, poliitikkoja,

virkamiehiä, rakennusliikkeitä, kiinteistönkehittäjiä

• Kaupunkien kilpailu teollisuuslaitoksista: ”savupiippujen jahtaaminen”

• Massatuotanto• Työvoima• Arvonmuodostus: teollisen tuotannon kautta• (Vaihtoarvojen ja käyttöarvojen ristiriita)


Teollisuustuotannon %-osuus BKT:stä korkean ja alhaisen tulotason maissa 1980-1995. (The World Bank 2000.)

1980

40

38 %

%

Korkean tulotasonjälkiteolliset maat

Alhaisen tulotasonteollistuvat maat

1995

32 %32 %

37 %

35

30


Jälkiteollinen kasvukone

• Kasvukoalitioon nousee myös palvelujen, kulttuurin, vapaa-ajan, muotoilun ja markkinoinnin

osaajia• Palvelusektorin laajentuminen, korkean

teknologian painoarvon kasvu, innovaatiotoiminta• Arvonmuodostus: osaamisen, tiedon, designin, palvelujen

kautta• Clark (2005) City as an Entertainment Machine

• Tietyissä kehittyneissä maissa palvelujen osuus elinkeinorakenteesta jo 70%


Teollisen ja jälkiteollisen kaupungin piirteitä


Teollinen kaupunki Jälkiteollinen kaupunki Työvoima Osaajat

Tehdas Studio Massatuotanto ja in-house-orientaatio

Joustava verkottunut tuotanto ja arvoketjut

Sarjatuotannon tehokkuus Innovaatioiden tuoma kilpailuetu

Määrä Strateginen design

Hierarkia Verkosto

Yksisuuntainen joukkotiedotus Monikanavainen ja -suuntainen media

Monokulttuurisuus Monikulttuurisuus

Toimeentulo Elämänlaatu

Ydinperhe Uusperhe

Kaupunkiprofiilit

• New York: ”Business City that Never Sleeps”• ”Kovat tuotantotekijät”: yrityspalvelut,

rahoitus, korkea teknologia, huippututkimus• ”Pehmeät tuotantotekijät”: kulttuuri,

kongressipalvelut, logistiikka, matkailu• Elämän laatutekijöistä syntyy kaupungeille

tulevaisuudessa entistä tärkeämpi kilpailuvaltti (Clark 2004)


Jälkiteollisia kaupunkiprofiileja

Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2011.

Paikkojen merkitys?

• Investointien sykli nopeampi ja liikkuvuus suurempaa

• Paradoksi: paikkojen merkitys kasvaa• HP:n toimitusjohtajan kommentti: ”Pitäkää

verohuojennuksenne ja valtatieliittymänne; me menemme sinne missä osaajat ovat”.


Kaupunkien menestys nyt

• Menestyvimmät kaupungit ovat keskittyneet ideointia vaativaan tuotantoon, kuten uuteen teknologiaan, mediaan ja rahoitukseen

• Skaalautuva työ, monistettavat ideat

Lähde: Edward L. Glaeser: Cities, Agglomeration and Spatial Eduillibrium (2008)

Strategia?

• Mitä paremmassa asemassa kaupunki on globaalissa kaupunkihierarkiassa, sitä helpompi on houkutella korkean arvonlisäyksen toimintoja

• Suuret kaupungit, kuten New York ja Tokio vahvoja monella arvonmuodostuksen osa-alueella

• Pienemmät kaupungit eivät voi olla vahvoja kaikessa valinta korostuu


Miten innovatiivisuutta mitataan?

• Tiheyden ja arvonlisäyksen suhde (Loikkanen & Susiluoto)

• Arvonlisäys – kaupunkien välillä, suuret kaupungit vrt. EU-27 keskiarvo (Laakso & Kostiainen)


Mistä kasautumisedut johtuvat?

Taloustieteessä on pitkään keskusteltu kasautumisetujen luonteesta: • Seuraavatko edut kaupunkialueen koosta (urbanization) vai

elinkeinorakenteen keskittymisestä (lokalization) • Mikä on kilpailun rooli aluekasvussa (ja toisaalta mikä on

monopolien merkitys).• Sekä koko- että keskittymisvaikutuksia on saatu esiin.

Kilpailua on tutkittu vähemmän, mutta positiivisia vaikutuksia on sillekin löydetty.


Tutkimustuloksia tiheyden ja tuottavuuden suhteesta

• USA:n piirikunnissa (counties) työvoiman tiheyden kaksinkertaistuminen lisää työn tuottavuutta noin 6 prosentilla (Ciccione ja Hall 1996; Harris ja Ioannides 2000, Ciccione 2002).

• Ruotsalainen tutkimus (Karlsson ja Pettersson 2004): tuottavuus ja tiheys liittyvät yhteen. Kunnan sisäinen saavutettavuus oli tärkeämpi kuin kuntien ja alueiden välinen, varsinkin suurten talousalueiden isoissa kunnissa. Suurten talousalueiden pienissä kunnissa kunnan yhteys oman alueen muihin kuntiin oli tuottavuudelle tärkeä.

Lähde: Loikkanen & Susiluoto 2011

Alustavia kokeita Suomea koskevalla tilastollisella mallilla

Suomen seutukunnat 2001-2006 (taloudellisesti normaalia aikaa)

• Asukastiheyden kaksinkertaistuessa työn tuottavuus kasvaa 4,1 %. Kaupunkien tuottavuusetu näyttää siis olevan Suomessa samaa luokkaa kuin muualla.

• Vrt. Ruotsin kunnat 1997-2000 (Karlsson-Pettersson): 3,0 % tuottavuuskasvu kun asukastiheys kaksinkertaistuu.

• Korkeakoulutus näyttäisi kasvattavan työn tuottavuutta Suomen seutukunnissa enemmän kuin Ruotsin kunnissa.

• Aineistona oli 74 Manner-Suomen seutukuntaa vuosina 1990-2006. Estimoinnit tehtiin ns. satunnaisvaikutusmalleilla (random effects).

Lähde: Loikkanen & Susiluoto 2011

Arvonlisäys neliökilometriä kohden ja asukastiheys, seutukunnat

Lähde: Ilkka Susiluoto. Helsingin kaupungin tietokeskus. 18102011

-1 0 1 2 3 4 5 6 7

Asukastiheys log(asukasta/km²)

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17Arvonlisäystiheys log/(euroa/km²)

Muut seutukunnat

Helsinki Tampere

Turku

Oulu J yväskylä

Mikkeli

Rovaniemi

Kehys-Kainuu I tä-Lappi

Pohjois-Lappi

Seutukunnat

Arvonlisäys neliökilometriä kohden ja koulutustaso, seutukunnat

Lähde: Ilkka Susiluoto. Helsingin kaupungin tietokeskus. 18102011

5 10 15 20 25 30

Korkeakoulutettuja/15-64-vuotiaat, %

1

10

100

1 000

10 000

100 000Arvonlisäys/ € km² (logaritminen)

Muut seutukunnat

Helsinki

Tampere

Turku

Oulu

Rovaniemi

Kotka-Hamina

Äänekoski

Tunturi-Lappi

Pohjois-Lappi

Seutukunnat

Arvonlisäys – kaupunkien välillä, suuret kaupungit vrt. EU-27

keskiarvo (Laakso & Kostiainen)

Väestö Itämeren alueen suurkaupungeissa v. 2008 (milj. asukasta).

Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2011.

Pietari

Berliini

Tukholma

Hampuri

Varsova

Kööpenhamina

Helsinki

Oslo

Vilna

Riika

Tallinna

0 1 2 3 4 5Milj. asukasta

(Lähde: ERP-2009)

Tuotannon arvonlisäys (brutto) Itämeren alueen suurkaupungeissa v. 2008 (miljardia euroa)


Tukholma

Hampuri

Berliini

Kööpenhamina

Oslo

Helsinki

Varsova

Pietari

Riika

Vilna

Tallinna

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90Miljardia euroa

(Lähde: ERP-2009)

Helsingin %-osuus Suomen taloudesta 1975-2008


1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005

8

10

12

14

16

18

20%

Väestö

Kotital. käytett. olevat tulot

Työlliset

BKT

Toimialaryhmien tai klustereiden henkilöstömäärät pääkaupunkiseudun kunnissa vuonna 2007


Pääkaupunkiseudun %-osuus kibs-alojen arvonlisäyksestä 1975-2007


1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005

0

10

20

30

40

50

60

70%

Pks:n %-osuus

Helsingin %-osuus

Espoon %-osuus

Vantaan %-osuus

Osaajien sijoittuminen

Ulkomaisten 30-59 -vuotiaiden osaajien osuus alueen väestöstä


Suppea maajako: USA , Britannia, Kanada, Belgia, Alankomaat, Ranska, Saksa, Sveitsi, Itävalta, Irlanti, Luxemburg.

Karttalähde: Pekka Vuori, Helsingin kaupungin tietokeskus

Korkeasti koulutettujen osaajien osuus väestöstä, 20-64-vuotiaat


Karttalähde: Pekka Vuori, Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin Metropolialue innovaatioympäristönä

VAHVUUDET• Koulutus ja T&K keskittymä• Yritysklusterit: paljon ja

merkittäviä• Elinkeinoelämän yhteistyö

kaupunkien ja yliopistojen kanssa, esim. kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka

• Osaava väestö• Asuinympäristön laatu• Joukkoliikenteen laatu• Toimintaympäristön vakaus ja

ennustettavuus

HEIKKOUDET• Rahoituksen puute, ulkomaisten

investointien vähäisyys• Kotimarkkinoiden pienuus• Keksintöjen kaupallistaminen• Sektoreita ylittävää yhteistyötä

vähän• Heikko tunnettuus

ulkomaalaisten osaajien piirissä• Asumisen kalleus ja

homogeenisuus• Poikittaisliikenteen heikkous

Helsingin Metropolialue innovaatioympäristönä

MAHDOLLISUUDET• Yliopistouudistusten onnistuminen• Taantuma luova tuho, uudet

konseptit • Menestyvät yritysklusterit

(”keihäänkärjet”)• Osaava väestö: nuoret tienraivaajat

ja maahanmuuttajien verkostot, uudet kombinaatiot

• Yhteistyökulttuuri: paikalliset huippualat ja globaalit innovaatioverkostot

• Maantieteellinen asema: Pietari, Tallinna, Aasia

• Kaupunkisuunnittelu: ihmisen kokoinen kaupunki, joukkoliikenne toimii myös poikittain, time defines the place

UHAT• Kilpailun koventuminen: edessä

Aasia-Itä• Arvoketjun katkeaminen (tetris-

esimerkki)• Taantuma lamaannus• Jatkuva uudistamishässäkkä• Kaupunkirakenteen hajoaminen• Väestön ikääntyminen työvoiman

puute • Eriytyminen, sosiaalisen liikkuvuuden

heikentyminen, maahanmuuttajien syrjäytyminen

• Huono-osaisuuden kasvu

Millainen ”keihäänkärki” Helsinki ja metropolialue haluaa olla?

Richard Florida: The World Is Spiky. The Atlantic Monthly 2005

Keskustelua: strategia innovaatiopolitiikkaan?

• Helsingin ”keihäänkärki” (Itämeren alue) + linkit globaaleihin innovaatioverkostoihin

• Kohdennetut innovaatiopanostukset: vahvat sektorit ja tulevaisuuden voittajat (trial & error, prototyypit)

• Vetovoimainen kaupunki, laadukas joustava kustannustehokas asuminen

Keskustelua: missä mennään?

• Ollaan siirrytty kaupunkiallianssien väliseen kilpailuun, tällöin Helsinki-Tallinna kilpailee esim. Kööpenhamina-Malmö -akselin kanssa

• Innovaatiopolitiikka tulee jatkossa iholle: Kasvupolitiikasta kasvopolitiikkaan, persoonat tekevät muutoksen

• Triple Helix Neloiskierre terminä vakiintuu, minkälaista on käyttäjälähtöinen politiikka?

• Miten tunnistetaan alhaalta ylöspäin tuleva aloitteellisuus?

Keskustelua: hallinto?

• Tulevaisuusvisio puuttuu, tämä aika yleinen tilanne ja tunnelma, kaikki ihmetyksen alla, toimijat ovat hämmentyneitä.

• Miten hallinto kytketään kehitysketjuun? Esim. palvelumuotoilun kytkeytyminen suorittavaan viranomaisorganisaatioon. Tämä on vaikeusasteeltaan suorastaa taidetta.

Keskustelua: kaupungin rooli?

• Ei vain talouspolitiikkaa vaan laaja-alaisempaa yhteiskuntapolitiikkaa

• Kaupungin rooli: mahdollistaja, tarjoaa verkostoitumispaikkoja

• Innovaatioyhteisöt eivät vain toteuta jonkun toisen luomaa innovaatiopolitiikkaa, vaan luovat omat tavoitteensa

Keskustelua: palvelut?• Kaupunkipalveluiden tuotantotapoja tulisi jatkossa

avata. Käyttäjät odottavat parempia vuorovaikutusmuotoja palvelujen käyttöön, ihmisillä oltava omaehtoinen mahdollisuus valita käyttötapoja

• Tavoitteena Helsinki - maailman paras palvelujen ekosysteemi, paikka jossa palveluja tuotetaan monipuolisella tavalla, palvelujen tuottajia enemmän kuin nyt.

• Turvallisuushakuiset ratkaisut estävät innovatiivisuuden: riskinotto ja epäonnistuminen pitäisi olla sallittua

Kiitos!

kaupungin kuumat lähteet -diaesitys

News & Politics