halton kitchen design guide · keittiössä on paljon toissijaisia lämmönlähteitä (kuten...

Enabling WellbeingCare for Indoor Air

MARINE AND OFFSHORE

Address: HALTON MARINE (Sales)

HALTON OY (Factory)

Pulttikatu 2

FIN-15700 Lahti

FINLAND

Telephone: + 358 3 583 411

Fax: + 358 3 583 4200

Email: [email protected]

Internet: www.haltonmarine.com

BELGIUM

(Sales)

Address: HALTON N.V.

Interleuvenlaan 62

BE-3001 Leuven

Telephone: +32 16 40 06 10

Fax: +32 16 40 22 64


DENMARK

(Sales)

Address: HALTON A/S

Nydamsvej 41

DK-8362 Hørning

Telephone: +45 86 92 28 55

Fax: +45 86 92 28 37


FINLAND

(Sales)

Address: HALTON OY

Niittyvillankuja 4

FIN-01510 Vantaa

Telephone: +358 9 825 4000

Fax: +358 9 8254 0010


FRANCE

(Sales)

Address: HALTON S.A.

94-96 rue Victor Hugo

FR-94851 IVRY/SEINE Cédex

Telephone: +33 1 45 15 80 00

Fax: +33 1 45 15 80 25


(Factory)


Technoparc Futura

BP 102

FR-62402 BETHUNE Cédex

Telephone: +33 3 21 64 55 00

Fax: +33 3 21 64 55 10

(Factory)


Zone Industrielle-Saint Eloi

12, Rue de Saint Germain

FR-60800 CRÉPY-EN-VALOIS

Telephone: +33 3 44 94 49 94

Fax: +33 3 44 59 18 62

GERMANY

(Sales)

Address: Halton Klimatechnik GmbH

Essenerstr. 4

Geb D2

DE-22419 Hamburg

Telephone: +49 40 50 10 61

Fax: +49 40 50 22 22


MALAYSIA

(Sales, Factory)

Address: Halton Manufacturing Sdn. Bhd.

22, Jalan Hishamuddin 1

Selat Klang Utura

P.O. Box 276

MY-42000 Port Klang

Telephone: +603 31 76 39 60

Fax: +603 31 76 39 64


Care for Indoor Air

Halton - Kitchen Design Guide

NORWAY

(Sales)

Address: Halton - Acticom AS

Ryensvingen 5

N-0680 Oslo

Telephone: +47 23 26 63 00

Fax: +47 23 26 63 01


POLAND

(Sales)

Address: Halton Sp. z o.o

ul. Brazylijska 14 A/14

PL-03-946 Warsaw

Telephone: +48 22 67 28 581

Fax: +48 22 67 28 591


SWEDEN

(Sales)

Address: Halton AB

Box 68, Kanalvägen 15

SE-183 21 Täby

Telephone: +46 8 446 39 00

Fax: +46 8 732 73 26


THE NETHERLANDS

(Sales)

Address: Halton B.V.

Utrechthaven 9a

NL-3433 PN Nieuwegein

Telephone: +31 30 6007 060

Fax: +31 30 6007 061


UNITED KINGDOM

(Sales)

Address: Halton Products Ltd.

5 Waterside Business Park

Witham

Essex, CM8 3YQ

Telephone: +44 1 376 507 000

Fax: +44 1 376 503 060


USA

(Sales, Factory)

Address: Halton Company

101 Industrial Drive

Scottsville, KY 42164

Telephone: +1 270 237 5600

Fax: +1 270 237 5700


EXPORT

(Sales)

Address: HALTON OY

Niittyvillankuja 4

FIN-01510 Vantaa

Telephone: +358 9 8254 0015

Fax: +358 9 8254 0070


More contact information is available at our website www.halton.com

2

KD

G/1

30

9/F

I

Halton design guide for indoor air climate in commercial kitchensHalton - ammattikeittiöiden

sisäilmaston suunnitteluopas

Suunnittelun perusteet 3

Ammattikeittiöiden ilmanvaihtojärjestelmät

Suunnittelun lähtökohdat

Keittiön lämpökuorma ja päästön

Terminen viihtyisyys, tuottavuus ja terveys

Tuottavuus

Terveys

Yhdistetty suunnittelu

Keittiöhuuvat 10

Keittiöiden ilmanvaihtojärjestelmien kehitys

Rasvanerotus

Ultraviolettivalotekniikka

Huuvatyypit

Huuvien vertailututkimukset

Ilmastointikatto 23

Yleistä

Avoin katto

Suljettu katto

Ilmastointikaton testaus

Suunnittelun perusteet 29

Suunnitteluperiaatteet

Huuvan koko

Kokonaisvaltaista keittiön ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelua

Ilmanjakojärjestelmän vaikutus

Suunnittelun perusteet

Tukityökalut 46

Ilmavirran mittaus ja huuvien tasapainotus 47

Puhaltimen ja kanavan koko 47

Paloturvallisuus 48

Sanasto 49

Viitteet 50

2 3

KD

G/1

30

9/F

I

Ammattikeittiöiden ilmanvaihtojärjestelmät

Ammattikeittiöt ovat ilmastoinnin kannalta vaativia

tiloja, sillä samassa tilassa käytetään usein monia eri

LVI-sovellutuksia. Useimpien ammattikeittiöiden

suunnittelussa on otettava huomioon poisto- ja

tuloilman määrä, jäädytys, lämmitys ja tilan

paineolosuhteet.

Ammattikeittiön tärkein käyttötarkoitus on

ruoanvalmistus. Sen yhteydessä syntyy lämpöä, hajuja

ja epäpuhtauksia, jotka on johdettava pois tilasta

energiatehokkaasti. Keittiöön on järjestettävä riittävä

tuloilma joko mekaanisesti, siirtoilmana tai näitä kahta

yhdistelemällä pitäen kuitenkin huolta että keittiössä

vallitsee aina alipaine. Näin hajut ja epäpuhdas ilma

eivät pääse leviämään ympäröiville alueille. Poistoilman

oikea määrä on olennaista järjestelmän toimivuuden,

miellyttävän lämpötilan ja sisäilman hyvän laadun

kannalta. Samat seikat on huomioitava astianpesu-,

ruoanvalmistus- ja tarjoilualueilla.


Kuva 1.


4

12

KD

G/1

30

9/F

I

Suunnittelun lähtökohdat

Tilan lämpökuormaan vaikuttavat auringon säteily, lämmön siirtyminen rakenteiden läpi sekä rakennuksen käyttäjien, valaisimien ja laitteiden tuottama lämpö. Ravintolakonseptista ja siitä johtuvasta keittiön varustelusta riippuen lämpökuormien erot voivat olla huomattavat.

Tuntuva lämpö siirtyy suoraan tilaan johtumisen, konvektion ja säteilyn avulla. Latenttia lämpenemistä tapahtuu, kun tilaan tulee kosteutta (esimerkiksi ruoanvalmistuksesta, laitteista ja ihmisistä vapautuvaa höyryä / kosteutta). Säteily ei lämmitä tilaa heti. Säteilyenergian on ensin imeydyttävä tilaa rajaaviin pintoihin (seiniin, lattiaan ja kattoon) sekä tilassa oleviin kohteisiin (kuten kalusteisiin ja ihmisiin). Kun nämä pinnat muuttuvat lämpimämmiksi kuin tilassa oleva ilma, osa lämmöstä siirtyy ilmaan konvektion kautta (katso kuvaa 2). Tilan jäähdytyskuorman laskentaan tarvitaan rakennuksen yksityiskohtaiset suunnittelutiedot ja kohteen säätiedot. Yleisesti ottaen, tarvitaan seuraavat tiedot:

• rakennuksen rakennetiedot • sijainti • suunnitteluolosuhteet ulkona • suunnitteluolosuhteet sisällä • käyttöajat

Ammattikeittiöissä suurin osa tilan lämpökuormasta

aiheutuu kuitenkin ruoanvalmistuksesta.

Keittiön lämpökuorma ja päästön

Ruoanvalmistusta voidaan kuvata prosessina, jossa

ruokaan lisätään lämpöä. Kun ruokaa lämmitetään,

ympäröivään ilmaan vapautuu päästöjä (1). Ne

sisältävät vesihöyryä, itse ruoasta vapautuvaa

orgaanista ainetta ja lämpöä, joka ei ole imeytynyt

ruokaan kypsennyksen aikana. Kun esivalmistettua

ruokaa lämmitetään uudelleen, syntyy usein

vähemmän päästöjä, ympäröivään tilaan vapautuu silti

vesihöyryä.

Kuumasta paistopinnasta (tai nesteestä, esimerkiksi

öljystä) ja ruoasta syntyy ilmavirtoja (kuuma

ilmapatsas), jotka huuva kerää ja poistaa huonetilasta.

Jos huuva ei kerää ja poista näitä kuumia ilmavirtoja

kokonaan, ne jäävät tilan lämpökuormaksi.

Keittiössä on paljon toissijaisia lämmönlähteitä (kuten

valaisimet, ihmiset ja kuumat ateriat), jotka vaikuttavat

jäähdytyksen tarpeeseen taulukossa 1 kuvatulla tavalla.

Kuorma W

Valaistus 21-54/m2

Ihmiset 130/henkilö

Kuuma ateria 15/ateria

Keittiölaitteet vaihtelee

Jäähdytys vaihtelee

1 Ilmapatsaat 2 Säteilylämpö

Kuva 2. Keittiön lämpökuorma ja päästöt

Taulukko 1. Eri lähteiden aiheuttama lämpökuorma


4 5

0 5 10 15 20 25 30 35 °C

80

40

20

10

5

2

1

KD

G/1

30

9/F

I

Ilmastoinnin tehokkuus ja ilmanjakojärjestelmä

Tuloilman vaikutusIlmastoinnin tehokkuudella tarkoitetaan ilmastointijärjestelmän kykyä luoda tilaan ihanteelliset olosuhteet (ilman lämpötila, kosteus, epäpuhtauksien määrä ja ilmannopeus) kuluttaen mahdollisimman vähän energiaa. Keittiössä käytettävien ilmanjakomenetelmien on tuotettava tilaan riittävä ilmastointi häiritsemättä poistoilmavirtaa.

Ammattikeittiöissä tilan ilmastointiin tarvittava tuloilman määrä ja ilmannopeus vaikuttavat järjestelmän energiankulutukseen merkittävästi. Perinteisesti keittiöissä on käytetty sekoittavaa ilmanjakoa. Sekoittava järjestelmä aiheuttaa kuitenkin usein termisen viihtyvyyden laskua ja suosittelemmekin keittiöihin syrjäytysilmanvaihtoa / piennopeusilmanjakojärjestelmää.

Terminen viihtyisyys, tuottavuus ja terveys

Terminen viihtyisyysYhtenä syynä keittiötyön epämiellyttävyyteen ovat epätyydyttävät lämpöolosuhteet. Termisellä viihtyisyydellä tarkoitetaan sitä, että henkilö on tyytyväinen lämpöolosuhteisiin.

ISO (International Organisation for Standardisation) on määritellyt huoneessa oleskelevien ihmisten PPD-indeksin (Predicted Percentage of Dissatisfied occupants, lämpöolosuhteisiin tyytymättömien osuus) ja PMV-indeksin (Predicted Mean Vote, keskimääräinen lämpöaistimus). PMV:n asteikkona on -+3:sta –3:een, jossa 0 on neutraali. PPD ilmaisee, kuinka monta prosenttia huoneessa työskentelevistä on todennäköisesti tyytymätön lämpöolosuhteisiin. Näissä indekseissä otetaan huomioon neljä termiseen viihtyisyyteen vaikuttavaa tekijää:

• ilman lämpötila • säteily • ilman liike • kosteus

Tyytymättömien ihmisten osuus pysyy neutraaleissa olosuhteissa alle 10 prosentissa, jos lämpötilaero pään ja lattian välillä on alle 3 °C, eikä tilassa ole muita epäsymmetrisiä lämpötilatekijöitä. Jos lämpötilaero on 6–8 °C, tyytymättömien osuus nousee 40–70 prosenttiin.Termiseen viihtyisyyteen vaikuttavat merkittävästi myös henkilökohtaiset tottumukset (keittiöympäristön tyypilliset arvot sulkeissa), kuten

• vaatetus (0,5–0,8 clo) • aktiivisuus (1,6–2,0 met).

Clo on vaatetuksen lämpöeristyksen yksikkö (1 clo = 0.155 m2 K/W ).

Met-yksiköllä ilmaistaan Dubois-alueen yksikkökohtainen metabolinen arvo paikallaan olevan

henkilön osalta, 1 met = 50 kcal/(hr.m2) = 58.2 W/m2.

Epäsymmetrinen lämpösäteily

Keittiössä laitteiden ja seinien säteily on hyvin

epäsymmetristä, koska säteilyn lämpötilaero on

yleensä paljon suurempi kuin 20 °C

Kuva 1. PPD PMV:n funktiona

Kuva 2. Epäsymmetrinen lämpösäteily


Tyy

tym

ättö

mie

n p

rose

ntt

iosu

us

Säteilylämmön epäsymmetrisyys

Lämmin seinä

Viileä seinä

Lämmin kattoViileä katto

6

KD

G/1

30

9/F

I

Kohdassa Ilmanjakojärjestelmän vaikutus (sivu 39)

verrataan sekoittavaa ja syrjäyttävää

ilmanvaihtojärjestelmää yksityiskohtaisesti tyypillisessä

keittiöympäristössä.

Suositelemamme suunnittelukriteerit

Lämpötila:

- Talvi: minimi 18 °C

- Kesä: maksimi 26 °C

Ilmannopeus: 0,3 - 0,5 m/s

Suhteellinen kosteus <70%

Lämpötilan kerrostuminen huonetilassa: <3 °C/mSekoittava ilmanvaihto

Ruoanvalmistuksessa vapautuvat päästöt ja lämpö

sekoittuvat kokonaisuudessaan ympäröivään keittiön

ilmaan. Sekoittava ilmanjako myös häiritsee huuvan

toimintaa.

Jos turbulenssin voimakkuus on

syrjäytysjärjestelmässä noin 10 % ja ilman

lämpötila on noin 20–26 °C, hyväksyttävä nopeus

on 0,25–0,40 m/s ja tyytymättömien osuus on

20 %.

Pieninopeusilmanjakojärjestelmä eli

syrjäytysilmanvaihto

Syrjäytysilmanvaihdossa ympäristöä viileämpi tuloilma

puhalletaan hitaasti tilaan. Tällä tavoin raikas ilma

kulkeutuu sinne, missä sitä tarvitaan. Pienen nopeuden

ansiosta tuloilma ei häiritse huuvan toimintaa.

Jos turbulenssin voimakkuus on sekoittavassa

ilmanvaihdossa 30–50 %, tyytymättömiä on

20 % seuraavissa olosuhteissa:

Kuva 3. Pieninopeusilmanjakojärjestelmä eli syrjäytysilmanvaihto

Taulukko 2. Ilman lämpötila / ilmannopeus

Kuva 4. Sekoittava ilmanvaihto

ilman lämpötila (°C) 20 26

ilmannopeus (m/s) 0.15 0.25


6 7

KD

G/1

30

9/F

I

Tuottavuus

Työvoimapula on nykyään suuri haaste ravintoloissa.

Ravintolatyöntekijöiden keski-ikä on 16–24 vuotta.

Yhdysvaltalaisen National Restaurant Association

-yhdistyksen tuoreessa tutkimuksessa yli 52 %

vastaajista sanoi, että pätevän ja motivoituneen

työvoiman löytäminen oli heidän suurin

huolenaiheensa.

Huoneen lämpötila vaikuttaa ihmisen työkykyyn.

Miellyttävät termiset olosuhteet pienentävät

työtapaturmien määrää. Kun sisälämpötila on liian

korkea (yli 28 °C ammattikeittiöissä), tuottavuus ja

yleinen viihtyvyys heikkenevät nopeasti.

Keskimääräinen ravintola kuluttaa Yhdysvalloissa

vuosittain palkkoihin ja etuuksiin noin 2 000 dollaria

ravintolan istumapaikkaa kohti. Jos ravintolakeittiön

Kuva 6. Tuottavuus ja huoneilman lämpötila

lämpötila on jatkuvasti 27 °C, työntekijöiden tuottavuus

laskee 80 prosenttiin (katso kuvaa 6). Tämä merkitsee

satapaikkaisen ravintolan omistajalle noin 40 000

dollarin palkkatappioita vuodessa.

Terveys

Ruoanvalmistuksen vaikutuksesta terveystutkimukset

osoittavat, että ruoanlaitosta syntyvät epäpuhtaudet

sisältävät terveydelle haitallisia hiukkasia. Porsaan ja

naudan lihan paistamisen syntyvät epäpuhtaudet ovat

erään tutkimuksen mukaan jopa mutageenisia ja

aasialaistyyppisissä keittiöissä paistoöljyn synnyttämät

epäpuhtaudet ovat karsinogeenisia. Kaikki tämä

osoittaa, että keittiötyöntekijät saattavat altistua melko

suurille ilman epäpuhtauksille.

Kiinalaisnaisilla on todettu paljon keuhkosyöpiä, vaikka

he polttavat vain vähän. Esimerkiksi Singaporessa vain

3 prosenttia naisista polttaa. Tehdyt tutkimukset

osoittavat, että karsinogeenien hengittäminen lihaa

paistettaessa voi lisätä keuhkosyövän riskiä.

Riski oli vielä suurempi henkilöillä, jotka paistavat lihaa

päivittäin. Tutkimuksissa ilmeni myös, että kroonisen

yskän, limaisuuden ja hengästymisen sekä

ruoanvalmistuksen välillä on tilastollinen yhteys.


Huoneilman lämpötila °CT

uo

ttav

uu

s %

8

KD

G/1

30

9/F

I

Ilmanvaihtoaste

Keittiössä käytettävän ilmanjakomenetelmien on

tuotettava tilaan riittävä ilmastointi, häiritsemättä

poistoilmavirtaa huuvaan. Saksalaisessa VDI-2052-

standardissa todetaan seuraavaa:

Jos ilmanvaihtoaste on yli 40 vol/h, voi syntyä vetoa.

Tulo- ja poistoilmalaitteiden sijainti on myös tärkeä

hyvän ilmanvaihdon kannalta. Ilmastointijärjestelmät on

suunniteltava ja asennettava niin, että tuloilma jakautuu

tasaisesti koko tilaan. Yleinen virhe on sijoittaa tulo- ja

poistoilmalaitteet liian lähelle toisiaan, jolloin tuloilma

kulkeutuu suoraan poistoon. Jos suurinopeuksiset

tuloilmahajottajat sijoitetaan liian lähelle

poistoilmahuuvia, eivät huuvat pysty sieppaamaan ja

sitomaan kuumaa ilmaa riittävän tehokkaasti.

Käytettävä ilmanjakojärjestelmä vaikuttaa myös siihen,

paljonko poistotehoa tarvitaan ruoanvalmistuksessa

syntyvien päästöjen sieppaukseen ja sitomiseen.

Terveyden haittavaikutusten vähentäminen

Optimaalisen lämpötila-alueen, jolla ei ole vaikutusta

terveyteen, on arvioitu olevan 17°C ja 31°C asteen

vaihteluvälissä. (Weihe 1987,WHO 1990).

Taulukko 3. Optimaalisen viihtyvyysvyöhykkeen ulkopuolella olevien termisten mikroilmastojen terveysvaikutukset

Taulukossa 3 on lueteltu oireita ja terveysriskejä, joita

liian lämpimät tai kylmät olosuhteet voivat aiheuttaa.

<< < 17 °C > 31 °C >>


Sydänkohtaus Korkea verenpaine Matala verenpaine Äkillinen sydänkuolema

Halvaus Alilämpöisyys Liikalämpöisyys Sydämen vajaatoiminta

Hengitystietulehdukset Sydämen vajaatoiminta Lämpöhalvaus

Astma Ruokahalun puute

Ylilämpeneminen Hikoilu

Rytmihäiriöt Hidromeioosi

Heikentynyt toimintakyky Hitaus

Hitaus Väsymys

Levottomuus Horros

Ajattelun hidastuminen Ärtyneisyys

Masennus Heikentynyt oppimiskyky

Huonontunut muisti

8 9

KD

G/1

30

9/F

I

Yhdistetty suunnittelu

Huuvavalinnalla ja siihen liittyvällä

korvausilmaratkaisuilla voidaan saada aikaan

merkittäviä säästöjä energiankulutuksessa.

Suunnittelemalla samalla niin sekä keittiön poistoilma-

että tuloilmaratkaisu, voidaan keittiön

energiankulutusta pudottaa merkittävästi.

Erittäin tehokkaiden huuvien (esimerkiksi Halton

Capture Jet™ -sieppausilmahuuvien) ja

syrjäytysilmanvaihdon yhdistelmä ylläpitää sopivaa

lämpötilaa työskentelyalueella ja vähentää tilan

jäähdytystarvetta. Korvausilman luonnostaan ylöspäin

suuntautuva liike auttaa sieppaamaan ja sitomaan

ruoanvalmistuksessa syntyvät epäpuhtaudet

tehokkaasti ja kuljettamaan ne huuvaan.

Puolueettomien tutkimuksien mukaan, voidaan

sieppausilmahuuvat ja syrjäyttävä ilmanvaihto

yhdistämällä saavuttaa markkinoiden tehokkain ja

vähiten energiaa kuluttava keittiöratkaisu.

Kuva 7. Syrjäytysilmanvaihto


Keittiön syrjäytysilmanvaihto

10

KD

G/1

30

9/F

I

Keittiöhuuvien tarkoituksena on poistaa tilasta liiallinen

lämpö, savu, höyry ja muut epäpuhtaudet.

Ruoanvalmistuksen aikana vapautuvat epäpuhtaudet

sekoittuvat laitteista syntyvään kuumaan

poistoilmavirtaan. Tuloilma korvaa poistoilmavirran

luoman tyhjiön. Jos konvektiivista lämpöä ei poisteta

suoraan keittiölaitteiden yläpuolella, epäpuhtaudet

leviävät kaikkialle keittiöön muodostaen

rasvakerroksen keittiön pinnoille. Tämän vuoksi

keittiölaitteiden tuottamat epäpuhtaudet on kerättävä

ja poistettava suoraan keittiölaitteen yläpuolelta.

Suurin osa ammattikeittöiden lämmöstä syntyy

keittiölaitteista. Kun keittiölaitteet asennetaan

tehokkaan sieppausilmahuuvan alapuolelle, vain

säteilylämpö kasvattaa tilan lämpökuormaa. Jos

Kuva 9.

Kuva 8. Ruoanvalmistusprosessi

huuvan sieppausteho ei ole riittävä, konvektiivinen ja

latentti lämpö leviävät keittiöön ja lisäävät keittiön

kosteutta ja nostavat lämpötilaa.

Sieppausteholla tarkoitetaan keittiöhuuvan kykyä

tuottaa riittävä sieppaus- ja sitomisteho pienimmän

mahdollisen poistoilmavirran avulla. Jäljempänä tässä

luvussa kuvataan keittiöiden ilmanvaihdon testauksen

kehitys ja sen vaikutukset järjestelmäsuunnitteluun.

Keittiöhuuvat

Keittiöhuuvat

10 11

KD

G/1

30

9/F

I

Keittiöiden ilmanvaihtojärjestelmien kehitys

MerkkikaasututkimuksetHalton toimi edelläkävijänä keittiöiden ilmanvaihtojärjestelmien tutkimustyössä 1980-luvun loppupuolella ja toteutti tutkimuksia yhdessä Helsingin yliopiston kanssa. Tuolloin ei ollut käytettävissä keittiöilmanvaihdon tehokkuuden testistandardeja. Tavoitteena oli luoda testausmenetelmä, joka olisi toistettavissa ja käytettävissä erilaisille ilmavirroille ja huuvamalleille.

Testissä käytettiin typpioksiduulia merkkikaasuna. Tietty määrä kaasua vapautettiin kuumalta

paistopinnalta, ja sitä verrattiin poistoilmakanavasta mitattuun pitoisuuteen. Pitoisuuksien välinen ero vastasi huuvan tehoa tietyllä ilmavirralla. Näin saatiin arvokasta tietoa erilaisten sieppaus- ja sidontamenetelmien käyttökelpoisuudesta.

Halton Capture Jet™ -järjestelmää testattiin merkkikaasumenetelmällä, ja tuloksissa näkyi konvektiivisen ilmavirran sieppaus- ja sidontatehon huomattava parannus käytettäessä hidasta ilmavirtaa perinteisiin pelkästään ilmaa poistaviin huuviin

verrattuna.

Kuva 10. Merkkikaasututkimukset

Keittiöhuuvat

Vain poisto Capture Jet

12

KD

G/1

30

9/F

I

Sitä käytetään mitattaessa keittiötilojen lämpökuormaa.

Tällöin tutkijat pystyvät määrittämään huuvaan

kerättävän huoneilman lämpötilan. Kun huuvan

sieppaus- ja sidontateho on riittävä, se poistaa

teoriassa kaiken laitteen tuottaman konvektiivisen

ilmavirran. Laitteen jäljellä oleva säteilykuorma

lämmittää huuvaa sekä keittiön pintoja, mikä tuntuu

keittiössä lämpönä.

Schlieren-lämpökuvaus

Schlieren-lämpökuvaus

keksittiin jo 1800-luvun

puolivälissä, mutta sitä

alettiin käyttää tieteellisenä

työkaluna vasta 1900-luvun

lopulla.

AGA-laboratoriot käyttivät

Schlieren-lämpökuvausta

1950-luvulla tutkiessaan

kaasun polttamista useilla erilaisilla poltintekniikoilla.

Myös NASA on käyttänyt Schlieren-lämpökuvausta

paljon arvioidessaan lentokoneiden ja

avaruussukkuloiden paineaaltoja sekä suihkuvirtauksia.

Penn State University alkoi käyttää Schlieren-

visualisointitekniikoita 1990-luvulla tietokoneiden,

valaisimien ja ihmisten lämpösäteilyn mittaamiseen

tyypillisissä koti- tai toimistoympäristöissä. Vuonna

1998 Chicagon keittiöilmastointilaboratorio osti

ensimmäisen Schlieren-järjestelmän

keittiöilmastointialan käyttöön. Vuonna 1999 Haltonista

tuli maailman ensimmäinen ilmastointilaitteiden

valmistaja, joka käytti Schlieren-

lämpökuvausjärjestelmää tutkimus- ja kehitystyössään.

Lämpökuvausjärjestelmän avulla pystytään

visualisoimaan kaikki laitteen synnyttämä

konvektiivinen lämpö sekä arvioimaan, onko huuvan

sieppaus- ja sidontateho riittävä Tämän lisäksi voidaan

arvioida erilaisten ilmanjakojärjestelmien vaikutuksia

sekä selvittää niiden tehokkuus. Tämän tekniikan avulla

saadaan erinomainen käsitys keittiön eri osien (kuten

laitteiden, huuvien, korvausilman ja tuloilmahajottajien)

välisestä vuorovaikutuksesta.

ASTM F1704

Vuonna 1990 GRI (Gas Research Institute) -instituutti

alkoi tutkimaan yhdessä AGA-laboratorioiden kanssa

ilmanvaihtoa uusimman tekniikan avulla. Samalla he

selvittivät keittiölaitteiden, keittiöhuuvien ja

keittiöympäristön välistä vuorovaikutusta. Vuoden 1993

alkupuolella kehitettiin alkuperäinen EBP (Energy

Balance Protocol) -protokolla, jonka tarkoituksena oli

selvittää keittiön lämpökuormien välistä

vuorovaikutusta. Matemaattisessa mielessä

keittiölaitteen kuluttama energia voi kulkeutua vain

kolmeen kohteeseen:

• valmistettavaan ruokaan

• ulos poistoilmakanavaan

• keittiöön lämpökuormana.

Vuoden 1993 lopulla tästä laadittiin standardiluonnos

ASTM:n hyväksyttäväksi. Luonnokselle annettiin nimi

Energy Balance Protocol.

Kuva 3. Sieppaus ja sidonta

Kuva 11. Capture Jet™ käytössä

Alkuperäisen protokollan tarkoituksena oli vain tutkia

keittiön energiavuorovaikutusta ja selvittää, kuinka

paljon lämpöä keittiöön vapautui valmistettaessa

ruokaa erilaisissa olosuhteissa. ASTM hyväksyi tämän

standardin numerolla F1704.

12 13

30 70 80 90 100

Airflow (%)

30 50 70 100

Airflow (%)

KD

G/1

30

9/F

I

30 70 80 90 100

30 50 70 100

Tietokonesimulaatiot

CFD:tä (Computational

Fluid Dynamics) on

käytetty lentokone- ja

autoteollisuudessa vuosia.

Viime aikoina CFD:n käyttö

on yleistynyt myös LVI-

alalla. CFD luo tilasta

kolmiulotteisen

tietokonemallin.

Mallinnettaessa keittiöiden

ilmanvaihtoa voidaan käyttää muuttujina esimerkiksi

huuvan poistoilmavirtaa, laitteen energiankulutusta,

tuloilman jakotapaa, ilmamäärää ja lämpötilaa.

Laskennassa hyödynnetään mallinnettua laitteiden

toimintaa. Valmiista simulaatiosta nähdään ilman

lämpötilan, nopeuden ja virtaussuunnan kaltaisia

muuttujia. CFD:stä on tullut tutkijoille korvaamaton

työkalu, koska sillä voidaan mallintaa tulokset tarkasti

ilman fyysistä testausta.

EDF:n suorittaman testin tulokset:

Induktiohuuvia koskevassa tutkimuksessa ilmeni, että

niiden sieppausteho vaihtelee suhteessa

ilmannopeuteen. Jos ilmannopeus on liian suuri (50–

70 %), huuvan synnyttämä turbulenssi estää

epäpuhtauksien tehokkaan sieppauksen. Jos

sieppausilma on 10 % tai pienempi, sieppaustehoa

voidaan lisätä 20–50 %, jolloin ilmavirtoja voidaan

alentaa vastaavasti. Induktiohuuvien tulokset eivät siis

johdu lämmittämättömän ilman käytöstä, vaan

tehokkaasta sieppauksesta.

MÄÄRITELMÄ:

Induktiohuuvan avulla voidaan ohjata suuri määrä

käsittelemätöntä korvausilmaa suoraan

poistoilmakanavaan. Korvausilman suhde poistoilmaan

oli jopa 80 %.

Kuva 5. Sieppausteho

Kuva 6. Sieppausteho

Kuva 4. CFD Ilmavirta (%)

Ilmavirta (%)

14

KD

G/1

30

9/F

I

Rasvanerotus

Lämmin poistoilmavirta sisältää rasvaa, joka on

eroteltava niin tehokkaasti kuin mahdollista.

Ruoanlaitossa syntyvän rasvan määrä johtuu monesta

tekijästä, joita ovat esimerkiksi: ruoanlaitossa käytetty

laitetyyppi, lämpötila, jossa ruokaa kypsennetään sekä

kypsennettävän ruoka-aine.

Mekaanisella rasvasuodattimella on kaksi tehtävää. Se

edistää paloturvallisuutta estämällä tulen leviämisen

poistohuuvaan ja kanavistoon sekä poistaa suuret

rasvahiukkaset poistoilmavirrasta. Mitä enemmän

rasvaa pystytään erottamaan, sitä pitempään

poistoilmakanava ja puhallin pysyvät puhtaina, mikä

myös parantaa paloturvallisuutta.

Käytännöllisyyden kannalta rasvasuodattimien tulisi olla

helposti puhdistettavia ja tukkeutumattomia. Jos

suodatin tukkeutuu käytössä, suodattimen paine

laskee ja poistoilmavirta romahtaa.

Mitä rasva on?

University of Minnesotan tutkimusten mukaan rasva

koostuu erilaisista yhdisteistä, kuten kiinteistä ja/tai

nestemäisistä rasvahiukkasista, rasva- ja vesihöyryistä

sekä erilaisista tiivistymättömistä kaasuista (kuten

typpioksidista, hiilidioksidista ja hiilimonoksidista).

Rasvan koostumus on vaikeampi määritellä

määrällisesti, koska rasvahöyryt voivat jäähtyä

poistoilmavirrassa ja tiivistyä rasvahiukkasiksi. Näiden

yhdisteiden lisäksi ruoanvalmistuksessa voi syntyä

myös hiilivetyjä. Ne luokitellaan useisiin eri luokkiin,

joita ovat muun muassa VOC (volatile organic

compounds, haihtuvat orgaaniset yhdisteet), SVOC

(semi-volatile organic compounds, puolihaihtuvat

orgaaniset yhdisteet) ja ROC (reactive organic

compounds, reaktiiviset orgaaniset yhdisteet).

Ruoanvalmistuksen rasvapäästöt

University of Minnesotan ASHRAE-

tutkimushankkeessa on määritelty tyypillisten

ruoanvalmistustilanteiden rasvapäästöt. Kuvassa 7 on

esitetty useiden eri laitteiden kokonaisrasvapäästöt.

Kuva 7. Kokonaisrasvapäästöt laiteluokan mukaan

Kuvassa 7 näyttää ensin siltä, että alapuolelta

lämpiävän grillin rasvapäästöt olisivat suurimmat. Kun

kuvaa katsoo tarkemmin, huomaa kuitenkin, että jos

kaasu- tai sähkögrillillä valmistetaan kanan rintafileitä,

rasvapäästöt ovat hieman pienemmät kuin

valmistettaessa hampurilaisia kaasu- tai sähköparilalla.

Tämän vuoksi puhumme oppaassa

ruoanvalmistuksesta pelkän laitetyypin asemesta. Tätä

tutkimusta varten testattujen laitteiden osalta voidaan

kuitenkin todeta, että suurimmat rasvapäästöt

syntyivät paistettaessa hampurilaisia alapuolelta

lämpiävällä grillillä ja pienimmät rasvapäästöt syntyivät

upporasvakeittimellä. Kaasu- ja sähkölaitteilla

valmistettiin spagettiateria pastasta, kastikkeesta ja

makkarasta. Kaikilla muilla laitteilla valmistettiin ruokaa

vain yhdestä raaka-aineesta.

On oletettavissa, että kiinteää polttoainetta (kuten

puuta) polttavien laitteiden päästöt ovat samaa luokkaa

kuin alapuolelta lämpiävillä grilleillä, mutta rasvan

lisäksi voi syntyä suuria määriä kreosoottia ja muita

palamisen sivutuotteita, jotka tarttuvat rasvakanavan

pintaan. Kiinalaisten wokkipannujen rasvapäästöt

voivat olla vielä paljon suuremmat kuin alapuolelta

lämpiävillä grilleillä, koska wokkipannujen korkea

pintalämpötila yhdistyy ruoanvalmistuksessa

käytettävään rasvaan (kuten maapähkinäöljyyn tai

rapsiöljyyn). Tämä voi aiheuttaa äärimmäistä rasvan

höyrystymistä ja kuumentumista. Taulukossa 4 on

esitetty ruoat, joita on valmistettu kuvissa 8 ja 9

esitetyillä laitteilla.

Keittiöhuuvat

14 15

KD

G/1

30

9/F

I

Laite Ruoka

KaasuparilaSähköparila

Hampurilaispihvit, 113 g, halkaisija 120 mm, 20 % rasvaa

KaasukeitinSähkökeitin

Esikypsennetyt ranskalaiset perunat, pakastetut olkiperunat, paksuus 60 mm ja 2,2 % rasvaa.

KaasugrilliSähkögrilli

Hampurilaispihvit, 150 g, halkaisija 120 mm, 20 % rasvaa

KaasugrilliSähkögrilli

Luuton ja nahaton broilerinrinta, pakaste, 1 115 g, paksuus 125 mm.

Kaasu-uuniSähköuuni

Makkarapizza, jossa makkaraa, teksturoitua kasviproteiinia, mozzarellajuustoa ja juustonkorvike. Kunkin viipaleen koko 100 x 150 mm, 142 g.

KaasuliesiSähköliesi

Kaksi astiallista spagettia, kuivana 2,266 kg. Yksi astiallinen kiehuvaa vettä, kaksi astiallista tomaattipohjaista spagettikastiketta, 3 litraa kussakin, 1 360 kg paistinpannussa paistettua makkaraa.

Kuva 9. Hiukkaskoon jakautuminen ruoanvalmistusprosessin mukaanKuva 8. Hiukkasten ja rasvahöyryn prosenttiosuudet laiteluokan mukaan

Rasvan eri osat on kuvattu edellä, ja kuvassa 8 on

rasvapäästöjen erittely hiukkas- ja höyryvaiheisiin.

Tarkasteltaessa kuvaa 8 käy selväksi, että parilat,

keittimet ja grillit aiheuttavat merkittävän määrän

hiukkasia sisältäviä rasvapäästöjä, kun taas uunit ja

paistotasot tuottavat pääasiassa rasvahöyryä. Jos

kuvan 7 tiedot yhdistetään kuvaan 8, on selvää, että

grillit aiheuttavat eniten poistoilmavirrasta poistettavia

hiukkaspäästöjä. Viimeinen rasvanerotuksen kannalta

tärkeä tieto on rasvahiukkasten kokojakauma eri

ruoanvalmistusprosesseissa (esitetty kuvassa 9).

Kuvasta 9 ilmenee, että ruoanvalmistuksessa syntyy

yleensä vähintään 10 mikronin kokoisia hiukkasia.

Grillit tuottavat kuitenkin merkittäviä määriä enintään

2,5 mikronin kokoisia rasvahiukkasia (näistä käytetään

yleensä nimitystä PM 2,5) riippumatta ruokatyypistä,

jota grillissä valmistetaan.

Taulukko 4. Kullakin laitteella valmistetun ruoan kuvaus

Keittiöhuuvat

16

1

2

3

Filter Removal Efficiency

0102030405060708090100

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11particle size, microns

• 210 l/s – 240 Pa • 110 l/s – 60 Pa• 150 l/s – 120 Pa • 80 l/s – 30 Pa

Filter Removal Efficiency

0102030405060708090100

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11particle size, microns

• Halton KSA 330, 150 l/s • Other filter type, 110 l/s• Halton KSA 500, 150 l/s • Baffle filter type, 150 l/s

KD

G/1

30

9/F

I

Sykloonierottimet

Lamellityyppisen rasvanerottimen tukkeutumaton malli

toimii syklooni periaatteella.. Erotin muodostuu useista

pyörresuodattimista, jotka poistavat rasvan ilmavirrasta

keskipakovoiman avulla.

Kuva 10 esittää Haltonin KSA-rasvasuodatinmallia.

Sykloninen toiminta näkyy KSA-suodattimen sisällä.

Suodattimen tehokkuus

VDI (Verein Deutscher Ingenieure ) on kehittänyt testin

(syyskuussa 1999), jolla voidaan verrata eri valmistajien

rasvasuodattimien tuloksia toisiinsa.

Haltonin KSA-suodattimet on testattu riippumattomassa

laboratoriossa. Tehomittaukset tehtiin virtausnopeuksilla

80 l/s, 110 l/s, 150 l/s ja 210 l/s.

Mekaanisten rasvasuodattimien rasvanpoistoteho

heikkenee nopeasti, kun hiukkaskoko laskee alle 6

mikroniin suodattimien painehäviön mukaan. Teho

paranee, kun virtausnopeus 80 l/s nostetaan tasolle

210 l/s.

Kuva 11. KSA-suodattimen (500 x 330) rasvanerotustehon käyrät.

Kuva 10. Haltonin KSA-suodatin

1. Ilma tulee sisään suodattimen etuosassa olevasta aukosta. 2. Ilma pyörii suodattimen läpi, jolloin siinä oleva rasva iskeytyy suodattimen seiniin.3. Puhdistunut ilma poistuu suodattimen ylä- ja alaosan kautta.

Suodatustehon vertailutesti

Verrattaessa markkinoiden muihin lamellisuodattimiin

seuraavat tulokset osoittavat, että Haltonin suodatin

on markkinoiden tehokkain.

Kuvassa 11 näkyy Haltonin KSA-suodattimen

erotustehokäyrä neljän eri painehäviön osalta.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että perinteiset

suodattimet [lamelli-tyyppiset] eivät toimi

keittiöolosuhteissa optimaalisesti [tukkeutuminen ja

rasvenerotuskyky - huonot]. Tutkimukset myös

selkeästi osoittavat, että Haltonin KSA-suodatin on

selkeästi markkinoiden paras suodatin

keittiöilmanvaihtioon. Se etuna on myös sen toiminta,

kun se likaantuu - Sen suodatuskyky pysyy hyvänä

likaisena, kuormituksen jatkuessakin.

Kuva 12. Suodatustehon vertailutesti.

Keittiöhuuvat

16 17

KD

G/1

30

9/F

I

Ultraviolettivalotekniikka

Mitä ultraviolettivalo on?

Valo on yleisin sähkömagneettisen säteilyn (EMR,

electromagnetic radiation) muoto, jonka ihminen

pystyy näkemään. Valo on vain hyvin pieni kaistale

sähkömagneettisessa spektrissä. Muita

sähkömagneettisen säteilyn muotoja ovat esimerkiksi

kosmiset säteet, röntgensäteet, radioaallot,

televisiosignaalit ja mikroaallot.

Sähkömagneettista säteilyä kuvaavat sen aallonpituus

ja taajuus. Aallonpituus on kahden aallon huippujen

välinen etäisyys eli yksi värähdys (perusyksikkö; metri).

Taajuus on värähdysten lukumäärä sekunnissa

(Perusyksikkö; Hertsi).

Auringonvalo on tavallisin ultraviolettisäteilyn (UV)

lähde, mutta on olemassa myös monia muita lähteitä.

On mahdollista valmistaa UV-säteilyä tuottavia

keinotekoisia valonlähteitä, jotka säteilevät millä

tahansa UV-aallonpituudella, käyttämällä soveltuvia

materiaaleja ja energiamuotoja.

Ultraviolettisäteily jaetaan luokkiin UVA, UVB ja UVC.

Nämä luokat määritetään kunkin aallonpituuden

mukaan.

UVA-säteily on lähimpänä näkyvän valon

aallonpituuksia.

UVB-säteilyn aallot ovat lyhyempiä ja voimakkaampia.

UVC-säteilyn aallot ovat lyhimmät, ja sitä käytetään

sterilointiin ja bakteerien tappamiseen.

UV-tekniikka on tunnettu 1800-luvulta lähtien. Sitä on

käytetty sairaaloissa, jätevesien käsittelylaitoksissa ja

erilaisissa teollisuussovelluksissa. HALTON on tutkinut

ja kehittänyt sovelluksia, jotka valjastavat UV-tekniikan

edut myös ammattikeittiöiden käyttöön.

Kuva 12. UVL ja Capture RayTM

Miten järjestelmä toimii?

Ultraviolettivalo reagoi ruoanvalmistuksessa syntyviin

pieniin hiukkasiin ja haihtuviin orgaanisiin yhdisteisiin

(VOC) kahdella tavalla. Se altistaa höyryn valolle ja

muodostaa otsonia (UVC). Kuten yleisesti tiedetään,

ruoanvalmistuksessa syntyvä höyry on rasvaista.

Kemialliselta kannalta rasvainen aine sisältää

kaksoissidoksia, jotka ovat reaktiivisempia kuin

yksinkertaiset sidokset. Käyttämällä valoa ja otsonia

tietyllä tavalla pystytään nämä kaksoissidokset

rikkomaan. Tällöin suuri molekyyli jakautuu kahdeksi

pienemmäksi molekyyliksi. Kun reaktiivisia kohtia on

tarpeeksi, tämä prosessi voi jatkua, kunnes suuri

molekyyli jakautuu hiilidioksidiksi ja vedeksi, jotka ovat

hajuttomia ja vaarattomia.

Toisin kuin rasva,

hiilidioksidi ja vesi eivät

tartu kanavaan, vaan

kulkeutuvat ulos

poistoilmavirtauksen

mukana.

Keittiöhuuvat

18

KD

G/1

30

9/F

I

Rasvan kerääntymisen arviointi

Kun ruuanvalmistuksessa käytettiin rasvaa ja huuvia ei

oltu varustettu UV-tekniikkalla, rasvaa kerääntyi

runsaasti koelevyihin. Kokeet osoittivat selvästi, että

UV-tekniikan käyttö vähentää rasvan kerääntymistä

kanavan seinämiin ja vähentää kanavien

puhdistustarvetta ravintoloissa merkittävästi.

Hajunpoiston arviointi – kemiallinen analyysi

Hajua aiheuttavien kemiallisten yhdisteiden

esiintyminen pieneni testissä huomattavasti

käytettäessä UV-teknologiaa. Tulokset osoittavat, että

ranskalaisia perunoita paistettaessa hajut vähenivät yli

55 % UV-järjestelmän ansiosta. Hampurilaisten osalta

haju väheni yli 45 %. Tätä alkuperäistä konseptia

tutkittiin myös CFD (Computational Fluid Dynamics)

-simulaation avulla sopivien ilmavirta-alueiden

määrittämiseksi.

Johtopäätös

Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että

UV-tekniikka vähentää tehokkaasti sekä rasvapäästöjä

että hajuja. Kemiallisen analyysin perusteella haju

vähentyi sekä ranskalaisten perunoiden että

hampurilaisten osalta. Rasvan kerääntymiskokeessa

todettiin, että kanavan pintaan kerääntyy

Kuva 13. CFD-malli UV- järjestelmän ilmavirran tutkintaan.

huomattavasti vähemmän rasvaa. Järjestelmässä

käytettiin 363 l/s:n poistoilmavirtausta, UV-järjestelmän

kammion koko oli 0,6 m3, ja reaktioaika

poistoilmakammiossa oli keskimäärin 1,6 sekuntia.

Tätä suositellaan myös järjestelmän

vähimmäisreaktioajaksi, jotta teho säilyisi kaikissa

ruoanvalmistusolosuhteissa. Otsoni vaikuttaa

rasvamolekyyleihin vielä poistokanavassakin 0,4

sekuntia, jolloin UV:n kokonaisvaikutusaika on 2

sekuntia..

Haltonin Capture RayTM -järjestelmän edut

• Vähentää kanavistonpuhdistustarvetta

merkittävästi tai sen nuohoustarve on kuin

perinteisen poistokanavan vastaava. Vaikutus

ylläpitokustannuksiin on siten huomattava.

• Vähentää hajupäästöjä merkittävästi ja

mahdollistaa jopa ravintolan sijoittamisen

kohteisiin, joissa se ei rasva- tai hajuhaittojen takia

olisi muuten mahdollista

• Parantaa hygieniaa keittiössä ja pienentää

palovaaraa kanavistossa merkittävästi

Tätä alkuperäistä konseptia on tutkittu myös

CFD (Computational Fluid Dynamics) -mallin

avulla.

Keittiöhuuvat

18 19

KD

G/1

30

9/F

I

Vesipesulla varustetut huuvat

Vesipesujärjestelmät asennetaan usein rasvanerottelu

kyvyn lisäämiseksi. Suodatinten vesipesu ei

kuitenkaan lisää rasvanerottelukykyä, mutta

helpottavaa suodattimien puhdistusta. Vesipesulla

varustettujen huuvin merkittävin hyöty onkin se, että

huuvien suodattimia ja tuloilmakammiota ei tarvitse

pestä manuaalisesti. Kun suodattimet ja kammio ovat

puhtaat, on myös tulipalon riski pienempi.

Vesipesujärjestelmä on integroitavissa kaikkiin Haltonin

huuviin. Vesipesujärjestelmää suositellaan kohteisiin,

joissa ruoanvalmistus tuottaa runsaasti rasvaa

sisältävää poistoilmaa. Pesulinjastoille järjestelmää ei

tarvita, koska poistoilmassa on lähinnä vesihöyryä.

Huuvatyypit

Keittöiden huuvat jaetaan kahteen luokkaan. Ne

määritellään käyttötarkoitustensa mukaan seuraavasti:

TYYPPI I: Käytetään ruoanvalmistusprosesseissa,

joissa syntyy savua tai rasvaista höyryä, vastaavat

NFPA-96:n rakennusvaatimuksia.

TYYPPI II: Käytetään ruoanvalmistus- ja

astianpesuprosesseissa, jotka tuottavat lämpöä tai

vesihöyryä.

Lisätietoja I- ja II-tyyppisistä huuvista on 1999 ASHRAE

HVAC Applications Handbook -käsikirjan luvussa 30.

Seuraavassa osassa lisätietoja eri huuvatyypeistä.

Haltonin huuvaratkaisut

Haltonin kaikki huuva mallit ovat erittäin kattavasti

testattu. Jokainen huuvakoko on tutkittu

merkkikaasutekniikka, Schlieren-visualisointi ja

tietokone mallinuksen avulla. Haltonin huuvat ovatkin

markkinoiden testatuimpia ratkaisuja - ammattilaisille

ammatilaisilta.

Halton Capture Jet™ –sieppausilmahuuvat

seinäasennukseen

Capture Jet –sieppausilmatekniikka estää likaisen

ilman leviämisen keittiötilaan tehokkaasti, myös

käytettäessä pientä poistoilmavirtaa. Pienen

painehäviön lisäksi tehokkaan

pyörresuodatusmenetelmällä toimivan rasvanerottimen

(KSA-malli) etuna on, että se luo huuvan alla sijaitsevan

keittiölaitteen päälle työntö-/vetovaikutuksen, joka

ohjaa rasvaiset höyryt tehokkaasti suodatinta kohti.

Tehokkuuskokeet osoittavat, että Halton Capture jet

huuvissa voidaan käyttää yli 30% pienempiä

ilmavirtoja.

Halton Capture Jet™ -puhallin

Halton Capture Jet™ -sieppausilmajärjestelmä voidaan

lisätä myös jälkikäteen asentamalla tuloilmakammion

kattoon puhallin. Puhallin kierrättää keittiön ilmaa

ilmaverhossa ja tällöin ei tarvita tuloilmakanavaa. Tämä

on hyvä ratkaisu kohteissa, joissa tuloilmaa ei ole

riittävästi saatavilla.

Halton Capture Jet™ –sieppausilmahuuva

saarekkeeseen asennettuna

Saarekeasennuksessa käytetään kahta selätysten

sijoitettua Halton Capture Jet™ –sieppausilmahuuvaa,

jotka peittävät ruoanvalmistuslinjan.

Kuva 14. Saarekemalli

Kuva 9. Huuvien sieppausteho

Keittiöhuuvat

20

KD

G/1

30

9/F

I

Kuva 16. Keittiölaitteen päälle asennettava huuva

Kuva 15. Vesipesuhuuva

Kuva 17. Perinteinen huuva [ilman Halton Capture Jet™ -järjestelmää]

Keittiöhuuvat

Kuva 18. Kondenssihuuva

Keittiölaitteen päälle asennettava Capture Jet™ - huuvaKeittiölaitteen päälle asennettavassa huuvassa Capture Jet – sieppausilmasuihku muodostaa ilmaverhonkeittiölaitteen etupinnan ja huuvan välille. Riippumattomassa testauksessa ilmeni, että poistoilmamäärä oli 27 % pienempi kuin tyypillisissä keittiölaitteen päälle asennettavissa huuvissa valmistettaessa ruokaa täydellä kuormituksella ja 51 % pienempi keittiölaitteen ollessa valmiustilassa.

Perinteiset huuvatJoissakin tilanteissa ruoanvalmistus ei aiheuta rasvakuormaa ja tuottaa vain pieniä määriä lämpöä ja vesihöyryä. Seuraavassa on kuvattu kolme vaihtoehtoa käyttötilanteen mukaan.

PoistohuuvatTyypin I huuvat edustavat yksinkertaisinta huuvamallia; niiden toiminta perustuu siihen kuinka paljon ne huonetilasta imevät ilmaa ja sen mukana lämpöä ja epäpuhtauksia. Poistoilmavirran suunnittelu perustuu otsapintanopeuden laskentaan. Yleensä käytetään nopeutta 0,2 m/s kevyessä ruoanvalmistuskuormituksessa ja nopeutta 0,4 m/s keskiraskaassa kuormituksessa.

KondenssihuuvatKonsenssihuuvien rakenne on NSF:n (National Sanitation Foundation, USA) ohjeiden mukainen. Alityypin II huuvat sisältävät lauhteen poiston (yleensä sisäisellä lamellilla lauhdepinnan suurentamiseksi).

Lämpöä, mutta ei rasvaa poistavat huuvatTyypin II huuvia käytetään yleensä sellaisten uunien yläpuolella, jotka eivät tuota rasvaa. Laatikkomalli on yleisin. Huuvissa voi olla valaistus, ja niiden poistoilmakanavan kauluksessa voi olla alumiininen verkkosuodatin, joka estää suuria hiukkasia pääsemästä kanavistoon.

Muut huuvatyypit Nämä järjestelmät, joita alalla ei enää suositella, kehitettiin, kun tilavuusvirtavaatimukset noudattivat pelkästään määräysten mukaisia minimi-ilmavirtoja. Näiden huuvien käyttö on vähentynyt siitä asti, kun U.L. 710 -testaus otettiin käyttöön ja keittiön lämpödynamiikkaa alettiin ymmärtää paremmin.

Konseptin avulla voitiin ohjata suuri määrä käsittelemätöntä korvausilmaa suoraan poistoilmakanavaan. Korvausilman suhde poistoilmaan oli jopa 80 % ja joissakin ääritapauksissa 90 %. Oletuksena oli, että tilasta saatava määrä (poistoilman nettomäärä) riittäisi poistamaan laitteiden tuottaman lämmön ja höyryn. Näin oli kuitenkin vain harvoin, koska suunnittelussa ei huomioitu keittiölaitteiden aiheuttamaa lämpökuormaa. Tämä johti siihen, että raitista/käsiteltyä ilmaa piti ottaa ravintolasalista, joka johti siihen että myös ravintolan sisäilmasto heikkeni.

Huuvavalmistajien testeissä onkin käynyt ilmi, että nettopoistomäärien on oltava lähes yhtä suuria kuin pelkissä poistohuuvissa, jotta lyhytsyklisten huuvien sieppaus- ja sidontateho olisi yhtä hyvä, kuin nykyisten modernien huuvien (Esim. Halton Capture Jet - huuvat)vastaava.

20 21

KD

G/1

30

9/F

I

Kuva 13. KVI, jossa Capture Jet™ on poissa käytöstä

Kuva 19. Schlieren-kuva KVI-huuvasta. Capture Jet™ pois käytöstä

Kuva 11. Schlieren-kuva KVI-huuvasta Capture Jet™ käytössä

Huuvien vertailututkimukset

Tässä osassa kuvataan joukko tekniikoita ja tutkimustuloksia, jotka osoittavat Haltonin tuotteiden tehon ja arvon peruskäyttäjälle. Vertailemme myös eri valmistajien huuvamallien tehoa ja sitä, miten sieppausteho vaikuttaa energiankulutukseen.

KVI-tapaustutkimusHalton varmistaa huuvien tehon laboratoriomittausten ja –testien avulla. Niitä ovat muun muassa järjestelmien mallinnus, CFD-tietokonesimulaatiot, Schlieren-lämpökuvaus / visualisointi. Kaikki tässä esitetyt testitulokset on varmentanut ulkopuolinen taho.

Haltonin vakiohuuvassa (mallissa KVI) käytetään Halton Capture Jet™ -tekniikkaa, joka tehostaa huuvan toimintaa markkinoilla oleviin perinteisiin huuviin

verrattuna. Tapaustutkimuksessa KVI-huuvasta mallinnettiin kaksi tapausta CFD-ohjelmistolla. Ensimmäisessä mallissa sieppausilmasuihkut olivat poissa käytöstä, mikä vastaa tyypillistä poistohuuvaa. Toisessa mallissa sieppausilmasuihku oli käytössä.

Kuten kuvista 13 ja 4 näkyy, huuva päästää epäpuhtauksia ja lämpöä huonetilaan suihkujen ollessa poissa käytöstä ja sieppaa ne tehokkaasti suihkujen ollessa käytössä vaikka poistoilmavirta määrä on sama molemmissa tapauksissa.

Sama tutkimus toteutettiin ulkopuolisen tahon laboratoriossa. Halton Capture Jet™ -tekniikan ilmavirta ja teho visualisoitiin Schlieren-lämpökuvausjärjestelmän avulla. CFD-tulokset tukivat hyvin Schlieren-visualisointia, katso kuvia 19 ja 11.

Kuva 4. KVI, jossa Capture Jet™ on käytössä

Keittiöhuuvat

22

KD

G/1

30

9/F

I

KVL -tapaustutkimus

Myös keittiölaitteen päällesijoitettavan huuvan

sieppausteho tutkittiin (malli KVL) riippumattomissa

tutkimuksissa.

Kuvissa 20 ja 21 näkyvät KVL-huuvan tulokset

Schlieren-lämpökuvausjärjestelmän avulla. (Huomaa,

että huuvaan on rakennettu pleksilasisivut, jotta

huuvan sisällä oleva lämpö näkyy);

sieppausilmasuihkut poissa käytöstä ja suihkut

käytössä samalla poistoilmavirralla. Testi osoittaa, että

Halton Capture Jet™ -tekniikka parantaa

sieppaustehoa maerkittävästi. KVL-huuva päästää

tilaan epäpuhtauksia ja lämpöä tilaan, vain kun suihkut

ovat poissa käytöstä.

Kuva 20. KVL-huuvan Schlieren-kuva.Capture Jet™ pois käytöstä

Kuva 21. KVL-huuvan Schlieren-kuva.Capture Jet™ käytössä

Kuva 14. KVL-huuvan CFD-tuloksetCapture Jet™ pois käytöstä

Kuva 15. KVL-huuvan CFD-tuloksetCapture Jet™ käytössä

Toisessa Haltonin itse toteuttamassa tutkimuksessa

mallinnettiin nämä kaksi tapausta CFD:n avulla sen

selvittämiseksi, voitaisiinko CFD-malleilla ennustaa

käytännön testien havainnot. Kuvissa 14 ja 15 näkyvät

CFD-mallien tulokset suihkujen ollessa poissa käytöstä

ja käytössä. Huomaa, että KVL-huuvan suihkut on

suunnattu alaspäin, kun aiemmin mainitussa KVI-

huuvassa ne oli suunnattu sisäänpäin. Jos KVI-huuvan

suihkut suunnataan alaspäin, se päästää

epäpuhtauksia tilaan sieppauksen asemesta.

Kun CFD-tuloksia verrataan KVL-huuvan Schlieren-

kuviin, tulosten samankaltaisuus tulee selvästi esille.

Tämä osoittaa selvästi, että CFD-malleja voidaan

käyttää keittiöhuuvien mallinnukseen, mutta myös

laboratoriotestien varmentamiseksi.

Keittiöhuuvat

22 23

KD

G/1

30

9/F

I

Yleistä

Ilmastointikatto on vaihtoehtoinen keittiöiden

poistoilmajärjestelmä. Kattoa suositellaan esteettisenä

ratkaisuna, tiloihin, joissa halutaan korostaa avointa

tilaa ja suuriin tiloihin, jossa on useita eri tyyppisiä

keittiölaitteita. Lisäksi ilmastointikatto on erinomainen

ratkaisu, kun vapaakorkeus tilassa on pieni. Tyypillisiä

käyttökohteita ovat laitoskeittiöt. Halton toimittaa myös

ilmastointikattojärjestelmiä ”avaimet käteen” –

urakkana. Tällöin Halton suunnittelee järjestelmän ja

lisäksi asentaa koko katon, mukaan lukien sisäkatot

koko keittiötilaan.

Ilmastointikattoja on kahta tyyppiä: avoimet ja suljetut.

Kaikki Haltonin tekemät ilmastointikattojärjestelmät

ovat tehty suljettuna ilmastointikattona.

Avoin katto

Avoin ilmastointikatto on alakatto, joka koostuu tulo- ja

poistoalueista. Alakaton ja tilan katon väliin jää alue,

johon tulo- ja poistoilmakanavistot liittyvät. Avoin katto

Kuva 22. Avoin katto

kootaan yleensä poisto- ja tuloilmakaseteista. Katon ja

tyhjän tilan välistä aluetta käytetään ilmakammiona.

Epäpuhdas ilma kulkee kasettikaton raosta, jossa rasva

ja hiukkaset erotetaan ilmasta.

Edut

• Esteettisesti miellyttävä.

• Mahdollisuus muuttaa keittiön sijoittelua koska

kasettien sijaintia voidaan muuttaa layoutin

mukaisesti

Haitat

• Ei suositella kovaan kuormitukseen

(esimerkiksi kaasuparilat ja grillit).

• Tehokas, kun muodostuu vain höyryä. Tosin

riskinä on kondensoituminen.

• Käytettäessä katon yläpuolista tilaa

ilmakammiona epäpuhtauksien riski on

huomattava, sillä tilaa on vaikea puhdistaa.

• Huolto on rakenteen vuoksi hankalaa ja

kallista

Ilmastointikatto

Ilmastointikatto

24

Panels Panels Panels

KD

G/1

30

9/F

I

Suljettu katto

Haltonin ilmastointikatto hyödyntää huuvista tuttua

Capture Jet™ -sieppausilmatekniikkaa, joka auttaa

ohjaamaan lämmön ja epäpuhtaudet tehokkaasti

suodattimiin. Tuloilma johdetaan keittiöön

piennopeuslaitteilla. PIennopesilmanjako parantaa

myös merkittävästi keittiön termistä viihtyisyyttä ja

sisäilman laatua. Saatavilla on myös huuvien ja

ilmastointikattojen yhdistelmiä. Jos

ruuanvalmistuksessa muodostuu runsaasti rasvaa

sisältää poistoilmaa, suosittelemme ilmastointikaton

asemesta huuvia.

Suljetun katon tulo- ja poistoilmayksiköt ovat suoraan

yhteydessä kanavistoon. Suodatin- ja tuloilmayksiköt

muodostavat rivejä ja loput katosta on peitetty

peitelevyillä. Haltonin ilmastointikatoissa on käytössä

rasvanerottimet.

Edut

• Ilma virtaa vedotta pienellä nopeudella

työskentelyalueelle kattoon asennetusta

tuloilmalaitteesta. Tällöin saavutetaan myös

merkittävä n. 15 prosentin energian säästö

verrattuna sekoittavaan järjestelmään.

• Tehokas rasvanerotus Halton

KSA –rasvanerottimen avulla.

• Ilmastointikaton suljettu rakenne suojaa

kiinteistön seiniä ja kattoa rasvoittumiselta,

kosteudelta ja epäpuhtauksilta.

• Moduulirakenne helpottaa suunnittelua,

asennusta ja huoltoa.

• Tuloilmaosiin integroidut Capture Jet –suihkut

tehostavat katon toimintaa.

Kuva 23. Suljettu katto

Kuva 16. Suljettu katto

Ilmastointikatto

Panels Panels Panels

24 25

KD

G/1

30

9/F

I

Ilmastointikaton testaus

Työterveyslaitoksen Lappeenrannan aluetoimipiste

tutki Haltonin ilmastointikaton suorituskykyä.

Tavoitteena oli luoda testimenettely, joka oli

toistettavissa ja käytettävissä monenlaisille

ilmavirtauksille ja kattomalleille.

Merkkikaasututkimukset

Mittaus suoritettiin kuumasta ruoanvalmistuspinnasta

vapautetun merkkikaasun (N2O) avulla. Eri kohtien (P1,

P2, P3, P4) pitoisuudet kirjattiin. Kun tasainen

pitoisuus saavutettiin, merkkikaasu kytkettiin pois.

Paikallisen ilmalaadun indeksit laskettiin

hengitysalueen keskimääräisistä pitoisuuksista ja

poistoilmakanavan pitoisuudesta.

Viereisissä kaavioissa näkyy pitoisuudet eri

mittauskohdissa erilaisilla ilmavirroilla ( 50, 100 ja

150 %) sekä erilaisilla Halton Capture Jet™

-sieppausilmavirroilla. Vasemmanpuoleisessa

sarakkeessa näkyy merkkikaasun pitoisuus Halton

Capture Jet™ –tekniikalla varustetussa

ilmastointikatossa ja oikeanpuoleisessa sarakkeessa

ilman sieppausilmaa toimivassa katossa. Tutkimus

osoitti , että sama pitoisuus saavutettiin Capture Jet

-tekniikan ollessa KÄYTÖSSÄ sekä 150 prosentin

poistoilmavirralla Capture Jet™ -tekniikan ollessa

POISSA KÄYTÖSTÄ. Näin ollen sieppausilmahuuvissa

poistoilman tilavuuden kasvu lisää vain

energiankulutusta.

• Sieppausilma estää tehokkaasti epäpuhtauksia

leviämästä tilaan.

• Halton Capture Jet™ -tekniikan käyttö on ratkaisevan

tärkeää ilmastointikaton oikean toiminnan kannalta.

Lisäksi se säästää merkittävästi lämpö- ja

jäähdytysenergian tarvetta.

Tulokset

Ilman Halton Capture Jet™ -tekniikkaa toimivalla

ilmastointikatolla varustetussa tilassa on enemmän

epäpuhtauksia vaikka poistoilmavirtaa olisi kasvatettu

150 prosenttiin verrattuna Halton Capture Jet™

-tekniikalla varustettuun kattoon, joka toimii 100

prosentin ilmavirralla (katso taulukkoa 5).

Ilmavirranlisäyskään ei tuota siis samaa

sisäilmalaatutasoa.

Kuva 17. Merkkikaasun pitoisuus Capture Jet™ -tekniikkaa käytettäessä. Oikeanpuoleisessa sarakkeessa tulos ilman sieppausilmaa.

Kuva 18. Työterveyslaitoksen Lappeenrannan aluetoimipisteen toteuttama tutkimus.

Ilmastointikatto

IlmavirtaMitatut arvot - sijainnit (ppm)

100 % sieppausilma päällä (ppm)

150 % sieppausilma pois (ppm)

P1 8 19

P2 10 37

Taulukko 5. Ero sisäilmanlaadussa

26

KD

G/1

30

9/F

I

Tietokonemallinnus

CFD luo tilasta kolmiulotteisen tietokonemallin.

Mallinnettaessa keittiöilmanvaihtoa voidaan käyttää

seuraavia muuttujia:

• ilmastointikaton poistoilmavirrat

• laitteiden energiankulutus

• ilmanjakojärjestelmä ja sen ilmamäärä

• tuloilman lämpötila.

Tätä analyysia varten mallinnettiin kaksi tapausta.

Toisessa suihkut olivat poissa käytöstä ja toisessa

käytössä.

Kuva 19. Capture Jet™ sieppausilma käytössä

Kuva 20. Capture Jet™ sieppausilma pois käytöstä

Vertailututkimukset

Lämpötilavertailu:

Tässä tapaustutkimuksessa ilmastointikatto on

mallinnettu CFD-ohjelmistolla. Kuten kuvista 19 ja 20

näkyy, työskentelyalueen terminen viihtyvyys on

samalla poistoilmavirralla parempi, kun sieppausilma

on käytössä.

Halton Capture Jet takaa

miellyttävät termiset olosuhteet

työskentelyalueelle.

Osa kylmästä tuloilmasta

laskeutuu työskentelyalueelle ja

lisää vedon riskiä.

Ilmastointikatto

26 27

P1P2P4P3

P1P2P4P3

KD

G/1

30

9/F

I

Pitoisuusvertailu

Kuten kuvista 21 ja 22 näkyy, Capture Jet™ –järjestelmällä varustetun katon ja

tyypillisen ilmastointikaton välillä on merkittävä ero.

Kun Capture Jet™ on poissa käytöstä, epäpuhtaudet sekoittuvat vapaasti tuloilmaan

ja työskentelyalueen epäpuhtauksien pitoisuus kasvaa (katso taulukkoa 6).

Keittiölaitteen tuottama lämpimän ilman patsas on

suurempi. Ilmavirta pysyy lähellä kattotasoa, ja

keskimääräinen epäpuhtaustaso on paljon alempi kuin

Capture Jet -tekniikan ollessa poissa käytöstä.

Kuva 21. Capture Jet™ -sieppausilma pois käytöstä: pitoisuudet kasvavat tuloilmalaitteiden alla

Kuva 22. Capture Jet™ -sieppausilma käytössä

Taulukko 6. Mitatut pitoisuudet

Mitatut pitoisuudet kohdissa P1, P2, P3 ja P4 ovat noin

4 kertaa suuremmat kuin suihkujen ollessa käytössä.

Energiansäästövaikutukset

Suunnitteluprosessin päätarkoituksena on saavuttaa

sisäilman laatua koskevat määräykset ja tavoitearvot.

Energiankulutus määräytyy paljolti sisäilmanlaadun

tavoitearvon mukaan. Energiankulutusta ja

epäpuhtauksien määrää on siis analysoitava samaan

aikaan. Vaikka poistoilmavirtaa lisätään 50 %, ei

tyypillisillä järjestelmillä ole mahdollista saavuttaa yhtä

alhaista epäpuhtaustasoa kuin Capture Jet

-järjestelmällä. Energiansäästön kannalta tällainen

tavoitearvo tarkoittaa sitä, että Capture Jet -tekniikan

avulla voidaan saavuttaa yli 30 % säästöt

energiankulutuksessa.

Mitattujen arvojen sijainti sieppausilma päällä (ppm)

sieppausilma pois päätlä (ppm)

P1 8 21

P2 10 47

P3 4 19

P4 5 20

Ilmastointikatto

28

KD

G/1

30

9/F

I

Suositeltavat vähimmäisetäisyydet

Tuloilmayksikön ja keittiölaitteiden reunojen välillä tulisi olla vaakasuunnassa

vähintään 700 mm:n etäisyys, jotta tuloilma ja konvektioilmavirta eivät sekoittuisi

toisiinsa häiritsevästi.

Jos tuloilmalaite on liian lähellä keittiölaitteen lämpökuormaa, se voi aiheuttaa

induktion. Tuloilmavirta sekoittuu osuessa lämpimään likaiseen ilmapatsaaseen ja

kulkeutuu lattiatasoon.

Kanaviston asennusvaatimus

Ilmastointikatto

28 29

KD

G/1

30

9/F

I

Suunnitteluperiaatteet

Ammattikeittiön suunnittelussa noudatetaan teollisen

suunnitteluprosessin menetelmiä. Keittiön layout ja

aikasidonnaiset sisäiset kuormat määritetään

tutustumalla kyseessä olevaan ravintolaan ja sen

ruoanvalmistusprosessiin. Lisäksi sisäilman laadun ja

ilmanvaihtojärjestelmän tehon tavoitetasot sekä

peruskonsepti on määritettävä suunnittelun aikaisessa

vaiheessa.

Keittiösuunnitteluprosessin alussa suunnittelija

määrittää keittiö/ravintola konseptin. Tilan mitoitus

sisältää tilarvion kaikille keittiön toiminnoille, sisältäen

vastaanoton, varastoinnin, valmistelun,

ruoanvalmistuksen ja astianpesun, joita tarvitaan

ruokalistan eri ruokalajien valmituksessa. Kunkin

toiminnon vaatimaan tilaan vaikuttavat monet tekijät.

Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa

• valmistettavien aterioiden lukumäärä

• suoritettavat toiminnot ja tehtävät

• laitevaatimukset

• riittävä liikkumatila.

Tämän jälkeen suunnittelija valitsee sisäilman

tavoitetasot lämpötilan, kosteuden ja ilman liikkeen

suhteen yhdessä omistajan ja peruskäyttäjän kanssa.

On huomattava, että jos keittiössä ei ole ilmastointia,

sisälämpötila on aina korkeampi kuin ulkolämpötila.

Kun sisälämpötilan lämpötila ja kosteustaso ovat

korkeat (yli 27° C ja 65 %), heikkenee työkyky ja

tuottavuus (katso sivulla 9 olevaa käyrää). llmastoinnin

avulla voidaan keittiössä ylläpitää optimaalista termistä

viihtyisyyttä läpi vuoden.

Tämän jälkeen suunnitellaan keittiötilan

ilmanvaihtojärjestelmä, joka on yksi tärkeimmistä

tekijöistä valittaessa keittiöhuuvia. Integroidun

suunnittelun periaate on avaintekijä poistoilmavirtojen

optimoinnissa. Saksalaisen ohjeen (VDI 1999) mukaan

syrjäytysilmanvaihtojärjestelmä vähentää

poistoilmavirtaa 15 % verrattuna tavalliseen

sekoittavaan ilmanvaihtojärjestelmään.

Suunnitteluvaiheessa valittava järjestelmä vaikuttaa

merkittävästi investointikustannuksiin ja koko

järjestelmän energiakustannuksiin.

Perustana suunnittelulle ovat seuraavat lähtötiedot

keittiölaitteista:

• lämpökuorma (tuntuva/latentti)

• suurin mahdollinen sähköteho

• pintalämpötila.

Kuva 24.



Huuvien valinta

30

KD

G/1

30

9/F

I

Kuva 25. Liikkumisen vaikutus huuvien toimintaan

Kuva 26. Vedon vaikutus huuvien toimintaan

Kuva 27. Hyvin suunnitellut kulkuväylät

Ratkaisuehdotuksia

Kokemus on osoittanut, että vedolla voi olla yllättävän

suuri vakutusalue, joka haittaa sieppaustehoa ja näin

keittiön ilmanlaatu romahtaa.

Huuvan koko

Huuvan koko keittiölaitteisiin suhteutettuna on tärkeä

suunnitteluarvo. Yleensä huuvan on ulotuttava

keittiölaitteiden ulkopuolelle huuvan kaikilta sivuilta ja

päädyistä. Jos huuva ei sieppaa ja sido

ruoanvalmistuksessa syntyvää höyryä, kulkeutuvat

lämpö ja epäpuhtaudet keittiötilaan.

Kuva 28. Ovien avautumissuunnan huomiointi ja huuvien päätylevyjen lisäys

Ihmisten liikkuminen tilassa voi aiheuttaa

ilmavirtauksia, jotka sieppaavat mukaansa

ruoanvalmistusprosessissa syntyviä

epäpuhtauksia. Jos liikkujia on vain yksi, haitta on

vain hetkellistä. Se voi kuitenkin muodostua

ongelmaksi, jos liike tilassa on jatkuvaa.

Keittiön ikkunoiden avaaminen luo vetoa ja

vaikuttaa siten osaltaan poistoilmavirtaukseen.

Tämä saattaa olla yksi vaikeimmista ratkaistavista

ongelmista. Tämä pitää ottaa huomioon

suunnitelussa.


30 31

KD

G/1

30

9/F

I

Huuvan riittävä koko

Kun keittiölaite ja huuva asennetaan seinää vasten,

huuvan on ulotuttava sivuista ja edestä laajemmalle

kuin alla oleva keittiölaite. Jos huuva asennetaan

saarekemaisesti, on huuvan ulotuttava keittiölaitteen

ulkopuolelle huuvan kaikilta sivuilta ja päädyistä.

Kun kaksi huuvaa on asennettu sareekkessa

yhteen, on huuvien etureunan ja sivujen ulotuttava

keittiölaitteen ulkopuolelle.

Keittiöhuuvan tulisi ulottua pitemmälle kuin alla

oleva keittiölaite.

Kuva 30. Mikä on pielessä?

Kuva 29. Minulla on kuuma!

Kuva 31. Apua! Huuva ei peitä keittiölaitteita tarpeeksi


32

KD

G/1

30

9/F

I

Oikean kokoinen huuva

Kaikissa huuviin perustuvissa

keittiöilmanvaihtoratkaisuissa edellytetään, että huuvan

tulee ulottua alla olevaa keittiölaitetta laajemmalle

Kuva 32. Saarekkeeseen asennettu seinämalli. Huuvan tulee olla kaikilta sivuiltaan keittiölaitetta suurempi.

alueelle. Tyypillisesti riittävä ulottuma on 300

millimetriä. Suositeltava etäisyys lattiasta huuvan

alareunaan on 2 000 mm.

Kuva 23. Seinämalli KV-/1

Kuva 24. Saarekemalli KV-/2

Kuva 33. Huuvan täytyy ulottua vähintään 300 mm keittiölaitteen ulkopuolelle.

Kuva 14. Saarekemalli

Kuva 25. Huuvan täytyy ulottua vähintään 300 mm keittiölaitteen ulkopuolelle.


32 33

KD

G/1

30

9/F

I

Astianpesualue

Suositeltava koko

Huuvatyyppi

Linjatyyppi

Kuva 26. Linjatyyppi

Kuva 27. Huuvatyyppi


34

KD

G/1

30

9/F

I

Lämpökuormaan perustuva suunnittelu

On tavallista, että poistoilmavirtaa arvioidaan karkeilla

menetelmillä. Näille menetelmille on tyypillistä, että

keittiölaitteen todellista lämpökuormaa ei oteta

huomioon. Tällöin poistoilmavirta on sama riippumatta

siitä, kohdistuuko huuvan alla oleviin laitteisiin raskas

kuorma (kuten wokkauksessa) vai kevyt kuorma (kuten

painekeitintä käytettäessä).

Karkeita mitoitusmenetelmiä (kuten lattian pinta-ala,

ilmanvaihtokerroin, keittiölaitteiden pinta-ala,

otsapintanopeus (0.3-0,5 m/s, valmistettavien

annosten määrä) voidaan käyttää vain alustavassa

suunnittelussa. Tarkka mitoitus voidaan tehdä

esimerkiksi Halton Help – tietokone mitoitus- ja

simulointiohjelmalla. Halton tekee myös huuva

valinnan ja mitoituksen puolestasi (katso takakansi).

Karkeat mitoitustavat eivät ota huomioon huuvan alla

olevan keittiölaitteen profiilia. Tällöin tuloksena voi olla

liian suuri tai pieni poistoilmavirta ja sitä kautta liian

tehokkaat tai tehottomat ilmanvaihtolaitteet.

Monet laitevalmistajat tarjoavat suunnittelumenetelmiä

poistoilman määritykseen keittiölaitteiden perusteella.

Luonnollisesti on parempi käyttää mitä tahansa

menetelmää kuin jättää mittaukset kokonaan

Kuva 8. Ruoanvalmistusprosessi


tekemättä. Poistoilmatasojen määritystä

ruoanvalmistuksessa syntyvän lämmön perusteella

kutsutaan lämpökuormaan perustuvaksi mitoitukseksi,

ja sitä suosittelemme myös tässä oppaassa. Tällä

menetelmällä saavutetaan ammattikeittiöympäristöissä

tarkat ja oikeat suunnitteluarvot.

On kuitenkin hyvä muistaa, että pelkälle lämpötehoon

perustavalla mitoituksella ei päästä välttämättä

toimivaan keittiöilmanvaihtoon. Koska tämä

menetelmä ei myöskään aina huomioi riittävästi

keittiölaitteiden sijoittelua keittiössä. Esim. Onko

kysymyksessä keittiösaareke. Lisäksi myös huuvan

alareunan korolla on merkitystä poistoilman määrään.

Mitä pienempi poistoilmavirta on ja mitä korkeampi

poistoilmakanavan lämpötila on täydessä

kuormituksessa, sitä tehokkaampi huuvajärjestelmä

on. Usein huuvan tehokkuutta ei oteta

järjestelmäsuunnittelussa huomioon. Jokainen

huuvajärjestelmä kuitenkin antaa sisäisen rakenteensa

ja suorituskykymuuttujien vuoksi erilaisen tehon

sieppauksen ja sidonnan edellyttämien

poistoilmavirtojen suhteen. Tässä osassa käsitellään

huuvien mitoitusta ja tarkastellaan lämpökuormaan

perustuvaa huuvasuunnittelua perusteellisesti.

34 35

N

LxW

KD

G/1

30

9/F

I

Lämpökuormaan perustuva suunnittelu on täsmällisin

tapa laskea huuvan poistoilmavirta. Menetelmä

perustuu yksityiskohtaisiin tietoihin huuvan alle

asennetuista keittiölaitteista. Tietoihin kuuluvat laitteen

tyyppi, sen mitat, kypsennyspintojen korkeus,

energialähde ja laitteen tarvitsema sähköteho

[kilpiarvo]. Näiden tietojen perusteella voidaan laskea

laitteen tuottama säteilyenergia. Osa energiasta

säteilee tilaan nousevana lämpimänä ilmapatsaana,

joka kohoaa kypsennystasolta. Toinen osa siirtyy tilaan

säteilynä, joka lämmittää keittiön pintoja ja

mahdollisesti myös keittiön ilmaa.

Keittiöhuuvat on tarkoitettu sieppaamaan

keittiölaitteiden tuottaman lämmön konvektiivinen osa.

Tällöin huuvan poistoilmavirran on oltava yhtä suuri tai

suurempi kuin laitteen tuottama konvektiivinen

ilmavirta. Poistoilman kokonaismäärä määräytyy

huuvan tehokkuuden mukaan.

qex = qp . Khoodeff . Kads (2)

qp = k . (z + 1.7Dh) 5-3 . Qconv

1-3 . Kr(1)

jossa Khoodeff – keittiöhuuvan tehoKads – häviökerroin, joka ottaa huomioon ilmanjakojärjestelmän vaikutuksen konvektiivisen ilmavirran vuotamiseen huuvan alta. Suositeltavat Kads-arvot on lueteltu taulukossa 7.

jossaqp – kuuma ilmavirta, m3/hz – korkeus ruoanvalmistuspinnan yläpuolella, mmQconv – keittiölaitteen konvektiivinen lämmöntuotto, kwk – empiirinen kerroin, k = 18 yleiselle huuvalleKr = vähennyskerroin, ottaen huomioon keittiölaitteen asennustapa (saareke, lähellä seinää tai nurkassa)Dh – hydraulinen halkaisija, mm

L,W – ruoanvalmistuspinnan pituus ja leveys, mm

Dh =2L . WL +W

Keittiölaitteen yläpuolella olevan kuuman ilmavirran

ilmamäärä voidaan laskea tietyltä korkeudelta

seuraavalla kaavalla:

Kuva 34.

Kuva 28. Hydraulinen halkaisija


36

qex = qp . Khoodeff . Kads + qint (2.1)

Ms + Mtr = MHood (3)

Ms . cp . ρs (tr – ts) + Mtr . cp

. ρtr (tr – ttr) + Qsens= 0 (4)

KD

G/1

30

9/F

IKaavassa 2 esitetty keittöhuuvan teho voidaan määrittää vertaamalla kahden samalla ruoanvalmistusprosessilla testatun huuvan pienimpiä tarvittavia sieppaus- ja sidontailmavirtoja.

Taulukko 7 sisältää häviökertoimen suositusarvot ilmanjakojärjestelmän funktiona.

Lyhytsyklisten huuvien osalta kaava 2 muuttuu seuraavanlaiseksi:

Taulukko 7. Häviökertoimet ilmanjakojärjestelmän funktiona

jossaqint – sisäinen poistoilmavirta, m3/h

Lämpökuormaan perustuva suunnittelu on tarkka

menetelmä huuvan poistoilmavirran laskentaan

keittiölaitteen muodon, asennuksen ja tulotehon

perusteella. Siinä myös otetaan huomioon huuvan

tehokkuus. Menetelmän ainoana haittana on joskus

sen monimutkaisuus ja hitaus.

qex = qp . Khoodeff . Kads + qint (2.1)

Ms + Mtr = MHuuva (3)

jossaMs – keittiön tulomavirta, l/sMs = Mosa + Mmu

Mtr – viereisistä tiloista keittiöön siirtyvä ilmavirta, l/s

Mhood – huuvien kautta kulkeva poistoilmavirta, l/s

Tuloilman lämpötila, joka ylläpitää suunniteltua ilman lämpötilaa, arvioidaan seuraavan

energiatasapainokaavan avulla:

jossacp – ilman ominaislämpö = 1 kJ/(kg.°C) ρs, ρtr – tulo- ja siirtoilman tiheys, kg/m3

tr – suunniteltu keittiöilman lämpötila, °Cts – tuloilman lämpötila, °Cttr – siirtoilman lämpötila, °CQsens – keittiön kokonaisjäähdytyskuorma (kW) esimerkiksi laitteiden säteilystä, huuvattomista laitteista, ihmisistä, valaisimista ja auringon säteilystä.

Ms . cp . ρs (tr – ts) + Mtr . cp

. ρtr (tr – ttr) + Qsens= 0 (4)

Kokonaisvaltaista keittiön ilmanvaihtojärjestelmän

suunnittelua

Oikein suunniteltu ja oikean kokoinen keittiöhuuva varmistaa, että ruoanvalmistuksessa syntyvät höyryt ja konvektiivinen lämpö (lämmin ilma) saadaan johdettua ulos tilasta tehokkaasti. Tämä ei kuitenkaan riitä varmistamaan, että keittiön lämpötila on miellyttävä. Keittiön ilmastointijärjestelmän on käsiteltävä huuvan alapuolisten laitteiden säteilykuorma mutta myös tilassa muualla sijaitsevien laitteiden, ihmisten, valaisimien ja seinien ja katon kautta siirtyvä lämpö, auringon säteilykuormitus sekä käsittelemättömän korvausilman lämpö ja kosteus. On suositeltavaa ylläpitää keittiössä alipainetta. Nyrkkisääntönä on, että keittiön poistoilman määrän tulisi olla vähintään 10 prosenttia suurempi kuin

Kuva 7.


Ilmanjakojärjestelmän tyyppi Kads

Sekoittava ilmanvaihtoTuloilman jako tilaan seinälle asennetuilla säleiköillä

1.25

Tuloilman jako tilaan kartiokattohajottajilla

1.2

SyrjäytysilmanvaihtoTuloilman jako tilaan katon piennopeushajottimista

1.1

Tuloilman jako tilaan työskentelyalueella sijaitsevista piennopeushajottimista

1.05

keittiöön johdettavan tuloilman määrä. Näin varmistetaan, että keittiön hajut eivät leviä lähellä oleviin tiloihin. Kaava 3 kuvaa keittiön ilmavirtatasapainoa.

Halton HELP™ (Hood Engineering Layout Program)

-ohjelma on kehitetty erityisesti ammattikeittiöiden

ilmanvaihtoa varten, ja se muuttaa lämpökuormaan

perustuvan suunnittelun laskelmat nopeaksi ja helpoksi

prosessiksi. Ohjelma sisältää päivitettävän tietokannan

keittiölaitteista ja Halton Capture Jet™ -huuvista.

Tietokannassa on riittävästi tietoja, jotta huuvan

poistoilmavirta voidaan laskea tarkasti kaavoilla 1 ja 2.

36 37

KD

G/1

30

9/F

I

Jos kaavalla 4 laskettu tuloilman lämpötila ts on alle

14 °C, tuloilmavirtaa Ms on suurennettava. Uusi arvo

Ms lasketaan samalla kaavalla 4 asettamalla arvoksi

ts= 14°C. Tällöin on suositeltavaa suurentaa

tuloilmavirtaa ja/tai sen lämpötilaa.

Koska keittiön kaikki laitteet toimivat harvoin samaan

aikaan, keittiölaitteiden lämpökuorma kerrotaan

samanaikaisuuskertoimeksi kutsutulla

pienennyskertoimella, joka on määritetty kaavassa 5.

Suositeltava arvot on esitetty taulukossa 8.

Taulukko 8. Samanaikaisuuskertoimen suositusarvot.

Keittiötyyppi Samanaikaisuuskerroin Ksim

Hotelli 0.6 – 0.8

Sairaala 0.7 – 0.5

Kahvila 0.7 – 0.5

Koulu 0.6 – 0.8

Ravintola 0.6 – 0.8

Teollisuus 0.6 – 0.8

Ilmanjakojärjestelmän vaikutus

Kaavassa 4 oletetaan, että käytössä on sekoittava ilmanvaihtojärjestelmä ja että poisto-/paluuilman lämpötila on sama kuin keittiön lämpötila (sekoitettaessa kokonaan). Syrjäytysilmanvaihtojärjestelmä voi sitävastoin tuottaa pieninopeuksista ilmaa suoraan keittiön alaosaan ja antaa ilman kerrostua luonnollisesti. Tällöin keittiön yläosassa on korkeampi lämpötila ja työskentelyalueella on viileämpää. Näin ilmastointijärjestelmän pääomakustannukset pysyvät ennallaan, mutta keittiön ilmanlaatu paranee.

Kuvassa 35 näkyy CFD-simulaatio kahdesta keittiöstä, joissa on sekoittava- ja syrjäytysilmanvaihtojärjestelmät. Molemmissa simulaatioissa keittiöissä on samat laitteet, jotka tuottavat tilaan saman lämpökuorman.

Kuva 35. CFD-simulaatio keittiöstä, jossa on sekoittava ilmanvaihtojärjestelmä (ylhäällä) ja syrjäytysilmanvaihtojärjestelmä (alhaalla). Ilman lämpötilat ovat näkyvissä.

Tuloilmavirta ja lämpötilat sekä huuvien läpi kulkeva poistoilmavirta ovat molemmissa tapauksissa samat. Ilma jaetaan tilaan kattohajottajien kautta. Syrjäytysjärjestelmässä ilma jaetaan tilaan seinällä sijaitsevista piennopeuslaitteista [myös kattopuhallus on mahdollinen ahtaissa tilanteissa].

Kuten kuvasta näkyy, syrjäytysjärjestelmä tuottaa keittiön työskentelyalueelle 22–26 °C:n lämpötilan, kun sekoittava järjestelmä tuottaa 27–32 °C:n lämpötilan kuluttaen saman määrän energiaa kuin syrjäytys. Tämä sekoittavan ilmanvaihtojärjestelmän aiheuttama 2 °C:n lämpeneminen keittiössä vähentää tuottavuutta noin 10 % (katso sivulla 9 olevaa kuvaa 6). Haltonin HELP™-ohjelman avulla voidaan suunnitella keittiöiden ilmastointijärjestelmiä sekä sekoittavaa ilmanvaihtoa että syrjäytysilmanvaihtoa varten.


käytössä olevien laitteiden määräLaitteiden kokonaismäärä keittiössä

Ksim = (5)

38

KD

G/1

30

9/F

I

Sekoittava ilmanvaihto

Sekoittavassa järjestelmässä ilma jaetaan tilaan

kattotasosta. Tuloilma sekoittuu huoneilmaan, jotta

huonelämpötilan asetusarvo saavutettaisiin. Teoriassa

sekoittavaa ilmanjakoa käytettäessä lämpötilan pitäisi

olla sama lattiasta kattoon asti. Ammattikeittiöissä

lämpöä kuitenkin syntyy paljon, ja ilma kerrostuu

luonnollisesti. Tämän vuoksi käsitelty ilma menettää

osan jäähdytystehostaan ja lämpenee sekoittuessaan

lämpimämpään ilmaan katossa.

Tutkimukset osoittavat, että jos hajottajat sijoitetaan

huuvan yhteyteen, ilman liike häiritsee voimakkaasti

ruoanvalmistuksesta syntyvää poistoilmavirtaa. Osa

ilmasta kulkeutuu huuvan ulkopuolelle ja lisää

merkittävästi tilan lämpökuormaa.

Syrjäytysilmanvaihto

Syrjäytysilmanvaihto perustuu ilman luonnolliseen

liikkeeseen eli siihen, että ilma kohoaa lämmetessään

ylöspäin. Tämä parantaa merkittävästi tilan

lämpötilaolosuhteita ja luo henkilökunnalle erinomaiset

työskentely olosuhteet.

Syrjäytysilmanvaihto ei toimi keittiöilman luonnollista

kerrostumista vastaan, vaan pitää huolen siitä että

työskentelyalueen ilman laatu on hyvä. Kun ilma

lämpenee, nousee se tilan yläosaan, josta se voidaan

poistaa.

Kuva 36. Sekoittava ilmanvaihto

Kuva 7. Syrjäytysilmanvaihto

VDI 2052 -ohjeen mukaan

syrjäytysilmanvaihtojärjestelmä vähentää huuvan

poistoilmavirtaa 15 % verrattuna tavalliseen

sekoittavaan ilmanvaihtojärjestelmään.


38 39

KD

G/1

30

9/F

I


On edelleen melko tavallista, että poistoilmavirtoja

arvioidaan karkeilla menetelmillä. Näille menetelmille

on tyypillistä, että keittiölaitteen todellista

lämpökuormaa ei oteta huomioon. Tällöin

poistoilmavirta on sama riippumatta siitä, kohdistuuko

huuvaan raskas kuormitus (kuten wokkauksessa) vai

kevyt kuormitus (kuten painekeitintä käytettäessä).

Tällaiset karkeat arviointimenetelmät eivät tuota

ihanteellisia ratkaisuja. Koko järjestelmästä saattaa tulla

liian suuri tai pieni, jolloin investointi- ja

käyttökustannukset nousevat.

Keittiön ilmastointiratkaisu suunniteltiin tuottamaan

kiettiöön mahdollisimman vakaa lämpötila (23 °C,

±0/3 °C) ja ylläpitämään keittiössä alipaine keittiön ja

sen vieressä olevien tilojen välillä.

Vaikeimmin käsiteltäväksi tilaksi osoittautuu usein

työskentelyalue, jolla uunien ja keittoastioiden

tuottaman lämmön ja höyryn poistoon tarvitaan

voimakas ilmavirta.

Keittoastioiden ja paistinpannujen tuottama höyry

täytyy siepata heti. Kun epäpuhtaudet halutaan siepata

riittävän tehokkaasti, pitää ottaa myös huomioon

vaatimus mahdollisimman pienestä

energiankulutuksesta.

Jotta tavoitteet saadaan toteutumaan, valitaan

huuvamalli, joka tuottaa keittiössä saman tehon

vähemmällä energiankulutuksella.

Kuva 24.


40

KD

G/1

30

9/F

I

Vaihe 1: Käytettävissä olevan keittiön taustatiedot:

• Keittiön sijoittelu, tyyppi ja mitat.

• Keittiölaitteiden tyypit ja ominaisuudet (koko,

energianlähde, sähköteho…).

• Sisäilman laadun ja ilmanvaihtojärjestelmän tehon

tavoitetasot

• Tavoitelämpötila 23 °C – suhteellinen kosteus 65 %.

• Suunnittelussa otetaan huomioon sekä sisäilman

laatu että energiatehokkuus

Keittiö on keskuskeittiö, ja sen sijoittelu ja mitat on

esitetty kuvassa 29.

• Ruoanvalmistusalueen mitat 11 m x 8,3 m – 91 m2,

huonekorkeus 3 m

• keittiössä työskentelee viisi henkilöä.

Keittiö on avoinna seitsemänä päivänä viikossa ja 14

tuntia päivässä. Samanaikaisuuskerroin: 0.7.

Kuva 29. Keittiön sijoittelu

Vaihe 2: Keittiölaitteiden määritelmät

Taulukko 9. Keittiölaitteiden tietokanta

Kohde Määrä Kuvaus Mitat Sähkö kW Kaasu kW

1 1 Höyrykattila 1200x800x900 18

2 1 Pöytä 500x800x900



5 1 Paistinpannu 1400x900x900 18




9 1 Pöytä 1000x800x900


11 1 liesi (neljä levyä) 800x900x900 16

12 1 Pöytä 1000x800x900

13 2 Keitin 400x800x900 15

14 1 Pöytä 800x800x900

15 3 Induktioliesi 100x900x1700 17


40 41

KD

G/1

30

9/F

I

Laskenta perinteiselle huuvalle vanhalla

menetelmällä

Huuvien mitoituksessa käytetään usein sääntönä 0,2 m/s otsapintanopeutta kevyessä kuormituksessa ja 0,5 m/s raskaassa kuormituksessa (grilli, paistinpannu...).

Kaavalla 1 lasketaan poistoilmavirta poistettavan ilmamäärän selvittämiseksi:

jossa V = sieppausnopeus, m/s P = huuvan ympärysmitta, mH = huuvan etäisyys keittopinnasta, m

Tämä menetelmä ei ota laitteiden ominaisuuksia juuri huomioon. Huomiotta jätetään esimerkiksi todellinen lämpökuorma (eli konvektion osuus havaittavan lämmön kuormasta).

Lohko I: 4 200 x 2 250 x 555Saarekemallinen huuva:Q = 0.3•3600•(4.2+2.25+4.2+2.25)•1.1 = 15 325 m3/h

Lohko II: 4 200 x 2 350 x 555Saarekemallinen huuva:Q = 0.3•3600•(4.2+2.35+4.2+2.35)•1.1 = 15 563 m3/h

Lohko III: 4 400 x 1 350 x 555Seinämallinen huuva:Q = 0.25•3600•(4.4+1.35+1.35)•1.1 = 7029 m3/h

Poistoilma yhteensä: 37 917 m3/h

Lämpökuormaan perustuvat

suunnittelumenetelmät

Lämpökuormaan perustuva suunnittelu on täsmällisin tapa laskea huuvan poistoilmavirta. Menetelmä perustuu yksityiskohtaisiin tietoihin huuvan alle asennetuista keittiölaitteista. Tällaisia tietoja ovat laitteen tyyppi, sen mitat, kypsennyspintojen korkeus, energialähde ja arvokilpeen merkitty syöttöteho. On syytä mainita, että huuvalla voidaan poistaa vain laitteiden aiheuttama konvektiokuorma. Jäljelle jäävä säteilykuorma sitoutuu aina keittiön pintoihin.

Keittiölaitteen yläpuolella olevan lämpimän ilmapatsaan ilmamäärä voidaan laskea tietyltä korkeudelta sivulla 31 olevalla kaavalla 1.

Keittiöhuuvat on tarkoitettu sieppaamaan keittiölaitteiden tuottaman lämmön konvektiivinen osa. Tällöin huuvan poistoilmavirran on oltava yhtä suuri tai suurempi kuin laitteen tuottama konvektiivinen ilmavirta. Poistoilman kokonaismäärä määräytyy huuvan tehokkuuden mukaan.

jossa Khoodeff – keittiöhuuvan teho(Vain poistohuuva 0,6-0,65 / Osa verhopuhallus 0,70-0,78 / Capture Jet verhopuhallus 0,95-1)

Kads – häviökerroin, joka ottaa huomioon ilmanjakojärjestelmän vaikutuksen.

Suositeltavat Kads -arvot (VDI 1999) on lueteltu taulukossa 7 sivulla 38. Tämän taulukon perusteella seinäasennuksessa tarvittava poistoilmamäärä (Kads = 1,25) on 19 % suurempi kuin pienellä nopeudella. Koska keittiön kaikki laitteet toimivat harvoin samaan aikaan, keittiölaitteiden lämpökuorma kerrotaan samanaikaisuuskertoimeksi kutsutulla pienennyskertoimella (ϕ). Yleensä samanaikaisuuskerroin on 0,5–0,8. Tämä tarkoittaa sitä, että vain 50–80 % laitteista on käytössä samaan aikaan.

Lohko I: Keittiön poistoilmahuuva, jonka mitat ovat 4 200 mm x 2 250 mm x 555 mm, asennetaan 2 metrin korkeudelle lattiasta. Huuvan asennuskorkeus on 1,1 m laitteiden yläpuolella.


Q = V . 3600 . P . H (1)

qp = k . (z + 1.7Dh) 5-3 . Qconv

1-3 . Kr(1)

qex = qp . Khoodeff . Kads (2)

42

KD

G/1

30

9/F

I

Kohde 1: Höyrykattila

Dh – hydraulinen halkaisija, m

Qconv= P. Qs. b . ϕ in W Qconv= 18. 200. 0.7 . 0.7 = 1764 w

= 1160 m3/h

Kohde 2: pöytä: Ei termistä virtausta



Qconv= P. Qs. b . ϕ in W Qconv= 15.200 . 0.7 . 0.7 = 1470 w



Qconv= P. Qs. b . ϕ in W Qconv= 14. 80. 0.5 . 0.7 = 392 w

= 623 m3/h

Kohde 5: Paistinpannu


Qconv= P. Qs. b . ϕ in W Qconv= 18 . 450 . 0.5 . 0.7 = 2835 w

=1557 m3/h



Qconv= P. Qs. b . ϕ in W Qconv= 15 . 450 . 0.5 . 0.7 = 2362 w = 1263m3/h



Qconv= P. Qs. b . ϕ in W Qconv= 18 . 450 . 0.5 . 0.7 = 2835 w

= 1460 m3/h


N

L x W

Dh =2[1.2•0.8]

= 0.96 m[1.2+0.8]

Dh =2[1.0•0.8]

= 0.888 m[1.0+0.8]

Dh =2[0.9•0.8]

= 0.847 m[0.9+0.8]

qp = 18 . (1.1 + 1.7[0.96]) 5-3 . [1470] 1-3 . 1 = 1013 m3/h

N

L x W

Dh =2[1.2•0.8]

= 0.96 m[1.2+0.8]

Dh =2[1.0•0.8]

= 0.888 m[1.0+0.8]

Dh =2[0.9•0.8]

= 0.847 m[0.9+0.8]

Dh =2[1•0.9]

= 0.947 m[1+0.9]

Dh =2[1.2•0.9]

= 1.028 m[1.2+0.9]

Dh =2[1.4•0.9]

= 1.095 m[1.4+0.9]

42 43

KD

G/1

30

9/F

I

Lohkon I poistoilmavirta:

Huuvan poistoilmavirran on oltava yhtä suuri tai

suurempi kuin laitteen tuottama konvektiivinen

ilmavirta. Poistoilman kokonaismäärä määräytyy

huuvan tehokkuuden mukaan.

Kads = 1.05

Kopt = 1.2 – huuvan alla olevien laitteiden optimointi

(saarekkeissa aina 1,2).

Khoodeff ( Vain poistohuuva 0,6-0,65 / Osa verhopuhallus

0,70-0,78 / Capture Jet verhopuhallus 0,95-1)

qp = 7076 m3/h

qex = 7076•1•1.05•1.2+605 = 9610 m3/h

Lohko II:

Keittiön poistoilmahuuva, jonka mitat ovat 4 200 mm x

2 350 mm x 555 mm, asennetaan 2 metrin korkeudelle

lattiasta. Huuvan asennuskorkeus on 1,1 m laitteiden

yläpuolella.

Sama laskutoimitus kuin edellä

qex = 7613 m3/h

Lohko III:

Keittiön poistoilmahuuva, jonka mitat ovat 4 400 mm x

1 350 mm x 555 mm, asennetaan 2 metrin

korkeudelle lattiasta. Huuvan asennuskorkeus on 1,1

m laitteiden yläpuolella.

Sama laskutoimitus kuin edellä

qex = 1867 m3/h

YHTEENVETO LOHKOSTA I

Poistoilmavirtojen vertailu

Lämpökuormaan perustuva suunnittelumenetelmä

tuottaa tarkemmat ja tehokkaammin optimoidut

ilmavirtaukset kuin karkeat menetelmät.

Haltonin ratkaisu on terveellisen ja tuottavan

keittiöympäristön salaisuus

Lämpökuormaan perustuva suunnittelu on tarkka

menetelmä huuvan poistoilmavirran laskentaan

keittiölaitteen muodon, asennuksen ja tulotehon

perusteella. Siinä myös otetaan huomioon huuvan

tehokkuus. Menetelmän ainoana haittana on sen

monimutkaisuus ja hitaus, jos laskutoimitukset

suoritetaan käsin.

Haltonin HELP™ (Hood Engineering Layout Program)

-ohjelma on kehitetty helpottamaan erityisesti

ammattikeittiöiden ilmanvaihdon sunnittelua, ja se

muuttaa lämpökuormaan perustuvan suunnittelun

hankalat laskelmat nopeaksi ja helpoksi prosessiksi.

Ohjelma sisältää päivitettävän tietokannan

keittiölaitteista ja Halton Capture JetTM -huuvista.

Tietokannassa on riittävästi tietoja, jotta huuvan

poistoilmavirta voidaan laskea tarkasti kaavoilla 1 ja 2.

Taulukko 10.


Kohde Määrä Kuvaus Mitat dh (m) Qconv (W) Nettopoistoilma (m3/h)

1 1 Höyrykattila 1200x800x900 0,96 1764 1160

2 1 Pöytä 500x800x900

3 1 Höyrykattila 1000x800x900 0,88 1470 1013

4 1 Höyrykattila 900x800x900 0,847 392 623

5 1 Paistinpannu 1400x900x900 1,018 2835 1557

6 1 Paistinpannu 1000x900x900 0,947 2362 1263

7 1 Paistinpannu 1200x900x900 1,028 2835 1460

YHTEENSÄ 7076

Kuvaus Otsapintanopeuteen perustuva ilmavirta, m3/h

Lämpökuormaan perustuva suunnittelu, m3/h

Lohko I 15 325 9610

Lohko II 15 563 7613

Lohko III 7029 1867

Yhteensä 37 917 19 070

44

KD

G/1

30

9/F

I

Vaihe 3–4: Keittiöhuuvien suunnittelu

Älykäs suunnitteluvalinta Halton HELP

-ohjelmistolla

Halton on määritellyt laskentaohjelmaan tarkasti kunkin

keittiölaitteen tuottaman ilmavirran. Tällöin voidaan

määrittää pienin ilmavirta, jolla keittiö toimii oikein

käytettäessä Halton Capture Jet™

-sieppausilmahuuvia. Sieppausilmasuihku (>4 m/s)

ohjaa ilman suoraan suodattimiin kasvattamatta

poistoilmavirtaa. Perinteisiin huuvajärjestelmiin

verrattuna Capture Jet™ mahdollistaa jopa 30 %

pienemmät poistoilmavirrat.

KVF on asennettu keittiölaitteiden yläpuolelle lohkoihin I ja II. Nämä huuvat luokitellaan saarekehuuviksi.

Kuva 30. Tietojen syöttö Halton HELP -järjestelmään

Kuva 32. Ilmanvaihdon syöttötiedot Halton HELP -järjestelmässä

Muut huuvat asennetaan muiden keittiölaitteiden

yläpuolelle, ja ne ovat seinää vasten kolme sivua

avoinna. Nämä huuvat luokitellaan seinähuuviksi (lohko

III).

Kuva 31. Keittiön layout Halton HELP -järjestelmässä

Ilmanvaihdon laskentatulokset

Kuva 33. HELP-tuloste


44 45

KD

G/1

30

9/F

I

Edellä olevasta taulukosta käy ilmi, että KVF-huuvat

voisi säästä käyttökustannuksissa vuosittain yli 11 153

euroa Pohjois-Suomessa sijaitsevassa kohteessa. Kun

pohjana käytetään KVF-huuvien poistoilmavirtaa 19

000 m3/h, vain poisto huuvat tarvitsee laskelman

mukaan

26 905 m3/h.

Nettovaikutuksena on, että KVF-huuva maksaa itsensä

heti takaisin.

Apua tehokkaasti

On helppo valita tehokas KVF-huuva ja Halton Capture

Jet™ -tekniikka. Sen avulla huuvan poistoilmavirrat

ovat jopa 30 % pienemmät kuin perinteisissä

huuvissa. Tuloilma jaetaan suoraan työskentelyalueelle

huuvan etuosassa ja sivulla sijaitsevista

piennopeustuloilmalaitteesta. Huuvassa yhdistyvät siis:

• Poistoilmavirran optimointi ja energiansäästö

• Työntekijöiden viihtyvyyden takaaminen ja

tuottavuuden parantaminen paremman sisäilman

avulla.

Kuva 9. Huuvien sieppausteho

Kuva 37.


Taulukko 11. Vuosikustannukset

Huuvatyyppi KVF Vain poisto

Puhaltimen energia 1755 € 3106 €

Lämmitysenergia 13321 € 20355 €

Jäähdytysenergia 4972 € 7649 €

Yhteensä 19958 € 31111 €

46

Care fo

r Indoor A

ir

Halton Clean Air –

Enjoy the benefits

Care for Indoor Air

MARINE AND OFFSHORE

Address: HALTON MARINE (Sales)

HALTON OY (Factory)

Pulttikatu 2

FIN-15700 Lahti

FINLAND

Telephone: + 358 3 583 411

Fax: + 358 3 583 4200


Internet: www.haltonmarine.com

BELGIUM

(Sales)

Address: HALTON N.V.

Interleuvenlaan 62

BE-3001 Leuven

Telephone: +32 16 40 06 10

Fax: +32 16 40 22 64


DENMARK

(Sales)

Address: HALTON A/S

Nydamsvej 41

DK-8362 Hørning

Telephone: +45 86 92 28 55

Fax: +45 86 92 28 37


FINLAND

(Sales)

Address: HALTON OY

Niittyvillankuja 4

FIN-01510 Vantaa

Telephone: +358 9 825 4000

Fax: +358 9 8254 0010


FRANCE

(Sales)


94-96 rue Victor Hugo

FR-94851 IVRY/SEINE Cédex

Telephone: +33 1 45 15 80 00

Fax: +33 1 45 15 80 25


(Factory)


Technoparc Futura

BP 102

FR-62402 BETHUNE Cédex

Telephone: +33 3 21 64 55 00

Fax: +33 3 21 64 55 10

(Factory)


Zone Industrielle-Saint Eloi

12, Rue de Saint Germain

FR-60800 CRÉPY-EN-VALOIS

Telephone: +33 3 44 94 49 94

Fax: +33 3 44 59 18 62

GERMANY

(Sales)

Address: Halton Klimatechnik GmbH

Essenerstr. 4

Geb D2

DE-22419 Hamburg

Telephone: +49 40 50 10 61

Fax: +49 40 50 22 22


MALAYSIA

(Sales, Factory)

Address: Halton Manufacturing Sdn. Bhd.

22, Jalan Hishamuddin 1

Selat Klang Utura

P.O. Box 276

MY-42000 Port Klang

Telephone: +603 31 76 39 60

Fax: +603 31 76 39 64


Care for Indoor Air

Halton - Kitchen Design Guide

NORWAY

(Sales)

Address: Halton - Acticom AS

Ryensvingen 5

N-0680 Oslo

Telephone: +47 23 26 63 00

Fax: +47 23 26 63 01


POLAND

(Sales)

Address: Halton Sp. z o.o

ul. Brazylijska 14 A/14

PL-03-946 Warsaw

Telephone: +48 22 67 28 581

Fax: +48 22 67 28 591


SWEDEN

(Sales)

Address: Halton AB

Box 68, Kanalvägen 15

SE-183 21 Täby

Telephone: +46 8 446 39 00

Fax: +46 8 732 73 26


THE NETHERLANDS

(Sales)

Address: Halton B.V.

Utrechthaven 9a

NL-3433 PN Nieuwegein

Telephone: +31 30 6007 060

Fax: +31 30 6007 061


UNITED KINGDOM

(Sales)

Address: Halton Products Ltd.

5 Waterside Business Park

Witham

Essex, CM8 3YQ

Telephone: +44 1 376 507 000

Fax: +44 1 376 503 060


USA

(Sales, Factory)

Address: Halton Company

101 Industrial Drive

Scottsville, KY 42164

Telephone: +1 270 237 5600

Fax: +1 270 237 5700


EXPORT

(Sales)

Address: HALTON OY

Niittyvillankuja 4

FIN-01510 Vantaa

Telephone: +358 9 8254 0015

Fax: +358 9 8254 0070


More contact information is available at our website www.halton.com

�

60

/CC

CC

/xxx

x/10

06

/EN

CCCC - Cyclocell Ceiling

CCCCCyclocell Cassette Ceiling

The modular ceiling system with facilities for grease extraction, make-up-air and lighting.

• Designed to meet the requirements of most commercial kitchens• Incorporates the principle of “displacement ventilation” for make-up-air• Modular components allow added flexibility for future changes• Unique clip-in feature of extract cassettes facilitates simpler removal for cleaning• All extract plenums in the ceiling void are segregated from the building fabric• No more haunts for grease and bacteria in open ceiling voids• Lighting to 500 lux at worksurface height• Can be mounted at any height between 2400 mm and 3500 mm.• A minimum 300 mm deep void is required above the ceiling to accomodate plenum boxes, ductwork, etc.

Modifications & Options

• Vertical services columns• Fire Suppression• Trims around obstructions• Complete system including ductwork, fans etc.• Emergency lighting• Fire rated enclosures• UV-C available behind extract cassettes

�

20/K

CE

/xxx

x/03

06/E

N

KCE - Ventilated Ceiling with Capture Jet

KCE Ventilated Ceiling with Capture Jet

The KCE ventilated ceiling is a flexible solution for

kitchens where heat loads are relatively low and

where good indoor environmental conditions and the

aesthetics of the installation are appreciated.

The KCE ceiling system comprises exhaust and supply

air units and Capture Jet™ units, light fitting units and

ceiling panels adaptable for a great variety of space

requirements.The Halton Capture Jet™ canopies can be easily

integrated with the KCE ventilated ceiling in order to

take care of local ventilation for cooking processes

with very high heat load levels.

• Draught-free air distribution into the work area from

ceiling-mounted low-velocity supply units

• High-efficiency grease filtration using *UL- and

**NSF-classified Halton KSA multi-cyclone filters -

removal of up to 95% of particles with a size of 8

microns and above• Modular construction, simplifying design, installation

and maintenance• Capture Jet™ air supply integrated with supply air

units, directing the excess heat and impurities

released from kitchen appliances toward the exhaust

air units• Stainless steel (AISI 304) designThe KCE kitchen ceiling layout is designed on demand,

based on the customer’s drawings and equipment list.

�

20/K

VI/x

xxx/

0306

/EN

KVI - Capture Jet Canopy

KVI Capture Jet Canopy

The KVI is a highly efficient kitchen ventilation canopy

that removes contaminated air and excess heat

emitted by cooking equipment, helping to provide a

comfortable and hygienic environment.

The KVI canopy uses the advanced Halton Capture

Jet™ technology to improve the capture and

containment of the airflows generated by the cooking

equipment. Overall exhaust airflow rates can be

reduced by up to 30% from those of traditional

kitchen hoods.The Capture Jet™ technology is based on the high

entrainment efficiency of a compact, high-velocity

capture air jet. The capture air jets efficiently induce

ambient air at the critical front face area of the canopy,

minimising the spill-out of contaminated air and

maintaining good air quality in the chef’s work area.

• Improved indoor air quality with reduced energy use.

Halton Capture Jet™ technology reduces the

exhaust airflow rates required and improves the

capture and containment efficiency of the canopy.

• High-efficiency grease filtration using UL - and NSF -

classified Halton KSA multi-cyclone filters - for

removal of up to 95% of particles with a size of 8

microns or bove.

• Individually adjustable personal supply air nozzles

located within the front supply plenum,

compensating for the effects of the radiant heat

emitted by the cooking equipment.

• Optional general exhaust module (GE) that can be

integrated on the side panel of the canopy in order

to allow additional air exhaust from the kitchen area.

• Standard delivery comprising lighting, balancing

dampers for both supply and exhaust air and T.A.B.™

testing and balancing taps, which allow accurate and

simple airflow rate adjustment and ductwork

balancing, and effective commissioning.

• Stainless steel (AISI 304), welded design.

Halton HIT Design

Halton Hit Design software is an interactive tool that

enables you to select any Halton products you need,

configure them, and simulate and optimise their

performance to exactly match your application.Ju

stcl

ick

Halton HIT Design

w ww.halton.com•

•HIT

Halton Hit Design software is an interactive tool that enables you toselect any Halton products you need, configure them, and simulateand optimise their performance to exactly match your application.

KD

G/1

30

9/F

I

Tukityökalut

Tukityökalut

Halton-suunnittelun perustana on sitoutuminen ammattikeittiöiden, ravintoloiden,

hotellien ja baarien sisäilman laadun parantamiseen. Halton toimittaa

ammattikeittiöiden työntekijöille kattavan paketin työkaluja ja materiaaleja, sekä

tarjoaa tukea, jonka avulla voidaan suunnitella toimivia sisäympäristöjä helposti,

mutta tehokkaasti.

• Vuorovaikutteinen Halton HIT -tuoteluettelo

• Keittiöhuuvien ja ilmastointijärjestelmien suunnittelu- ja valintaohjelmisto Halton

HELP

• Haltonin ammattikeittiöiden suunnittelupalvelu - lähetä projektisi myyjille

• Ammattikeittiöiden suunnitteluopas

• Yksityiskohtaiset tekniset tiedot Haltonin keittiö- ja

ravintolailmanvaihtovalikoimasta

• Haltonin referenssit

46 47

KD

G/1

30

9/F

I

Jotta ammattikeittiön ilmanvaihtojärjestelmä toimisi

oikein, ilmavirrat on mitattava ja tasapainotettava

asennuksen jälkeen. Näin voidaan varmistaa, että

suunnitteluehdot täyttyvät. Tässä luvussa on tietoja

ammattikeittiön tulo- ja poistojärjestelmien

tasapainotuksesta.

Tasapainotus onnistuu parhaiten, laitevalmistajan

toimittaman k-arvotaulukon avulla. Taulukosta selviää

huuvien ilmavirrat tietyillä painehäviöillä.

Ilmavirran mittaus ja huuvien tasapainotus

Poisto- ja tuloilman tasapainotus

Haltonilla huuvien poistoilmavirran määrittäminen on

yksinkertaista. Kaikissa Halton Capture Jet™ -huuvissa

on mittaus- ja säätöyhde (T.A.B.). Näitä yhteitä

käytetään sekä poistoilmavirran, tuloilmavirran ja

Halton Capture Jet™ -ilmavirran määritykseen. Kunkin

huuvakoon ilmavirta näkyy TAB-yhteen painehäviön

funktiona. TAB-yhteet antavat tarkan ilmavirtalukeman

kanavistosta riippumatta.

Kuva 38. Perinteinen tapa

Poistokanavavisto suunniteltaessa on suositeltavaa, että

kanaviston päähaaran ilmannopeus ei ylitä 9 m/s. Muissa

kanaviston haaroissa enimmäisnopeus on 7 m/s. Suuret

nopeudet aiheuttavat kanavistossa äänitason kasvua.

Kun kanavakoko sovitetaan haluttuun keskinopeuteen,

voi suunnittelija mitoittaa poistoilmavirtoja joustavammin

ylös- tai alaspäin. Ihanteellinen kanavakoko on 1:1.

Suurempaa suhdelukua kuin 2:1 on vältettävä

mahdollisuuksien mukaan staattisen paineen ja äänitason

minimoimiseksi. Samasta syystä on vältettävä 90 asteen

kulmien käyttöä.

Puhallinta valittaessa on otettava huomioon kaksi tärkeää

tekijää, paine- ja äänitaso. Kun puhallin asennetaan

kanavistoon, sen luomaa painetta käytetään kanaviston

kokonaispainehäviön kattamiseen. Puhaltimen ilmavirta

määräytyy kohdassa, jossa puhaltimen painekäyrä ja

järjestelmän painekäyrä leikkaavat toisiaan.

Puhaltimien valmistajat käyttävät dokumentaatiossa

yleisesti staattista painetta. Tämän vuoksi voidaan

määrittää vain kanaviston staattinen painehäviö ja

kokonaisilmavirta puhaltimen valintaa varten. Huuvien ja

rasvanerottimien valmistajat ilmoittavat tuotteiden

painetiedot. Kanaviston kitkahäviötä ja dynaamisia

häviöitä koskevat tiedot voi tarkistaa laitevalmistajalta.

Kuva 39. haltonin tapa

Puhaltimen ja kanavan koko

Ilmavirran mittaus ja huuvien tasapainotus / Puhaltimen ja kanavan koko

48

KD

G/1

30

9/F

I

Ilmanvaihdon paloturvajärjestelmien pääasiallinen

tarkoitus on suojata tilankäyttäjiä, kiinteistöä ja

palomiehiä tulipalon sattuessa. Ammattikeittiöissä

suurimman paloriskin aiheuttaa rasvapitoisten

ilmamassojen käsittely, esimerkiksi käytettäessä

keittimiä, friteerauskattiloita, hiilipariloita tai

wokkipannuja. Rasva yhdessä kuumien pintojen

kanssa voi saada rasvan leimahtamaan tuleen.

Palonsammutusjärjestelmiä käytetään monissa maissa

juuri näissä tilanteissa.

Paloturvallisuusasioissa ole yhteydessä Haltonin

ammattikeittiö myyjiin (yhteystiedot takakannessa) kuva 40. Palonsammutusjärjestelmä

Paloturvallisuus

Halton FSS-järjestelmä

48 49

KD

G/1

30

9/F

I

Sanasto

CFD – Computational Fluid Dynamics

Huuvan sieppausteho – keittiöhuuvan kyky tuottaa

riittävä sieppaus- ja sitomisteho pienimmän

mahdollisen poistoilmavirran avulla

LVI – lämpö, vesi ja ilmastointi

Työskentelyalue – huoneen alaosa, jossa ihmiset

oleskelevat, yleensä 1 500–1 800 mm lattiasta.

50

KD

G/1

30

9/F

I

Viitteet

1. ASHRAE Handbook, Fundamentals Volume. American Society of Heating, Refrigerating, and Air- Conditioning Engineers, Inc., Atlanta, Ga. 1989.

2 ASHRAE Standard 62-1999, Ventilation for Acceptable Indoor Air Quality. American Society of Heating, Refrigerating, and Air-Conditioning Engineers, Inc., Atlanta, Ga. 1999.

3. Janssen, J.E., T. Hill, J.E. Woods, and E.A.B. Maldonado. 1982. ÒVentilation for control of indoor air quality: A case study.Ó Environment International, El 8 487-496.

4. ASHRAE Standard 55-1981, Thermal Environmental Conditions for Human Occupancy. American Society of Heating, Refrigerating, and Air-Conditioning Engineers, Inc., Atlanta, Ga. 1981.

5. Verein Deutscher Ingenieure (VDI), Standard 2052: Ventilation Equipment for Commercial Kitchens, June 1999.

6. Gerstler, William D., Kuehn, Thomas H., Pui David Y. H., Ramsey, James, W., Rosen, Michael, Carlson, Richard P., Petersen, Sean D., Identification and Characterization of Effluents from Various Cooking Appliances and Processes As Related to Optimum Design of Kitchen Ventilation Systems, ASHRAE 745-RP Phase II Final Report, University of Minnesota, revised February 9, 1999.

7. National Fire Protection Association, Standard 96: Standard for Ventilation Control and Fire Protection of Commercial Cooking Operations, 1998 Edition.

8. National Restaurant Association, 2000 Restaurant Industry Forecast.

9. Code of Federal Regulations, Title 40, Parts 60, Appendix A, Method 5.

10. Gagge, A.P., Burton, A.C., and Bazett, H.D., A Practical System of Units for the Description of Heat Exchange of Man With His Environment. Science 94: 428-30.

11. ACGIH. Industrial Ventilation – A Manual of Recommended Practice – 1986 Edition. American Conference of Government Industrial Hygienists, Committee on Industrial Ventilation, P.O. Box 16153, Lansing, MI 48901.

12. Marn, W.L., Commercial Gas Kitchen Ventilation Studies, Research Bulletin No. 90 (March). Gas Association Laboratories. 1962.

13. Underwriters Laboratories Inc., Standard 710: Exhaust Hoods for Commercial Cooking Equipment, 5th edition, December 28, 1995.

14. EN ISO. International Standard 7730, Moderate Thermal Environments- Determination of the PMV and PPD Indices and specification of the Conditions for the Thermal Comfort. Geneva, Switzerland.

15. VTT, Research Scientist, VTT automation, Safety Engineering, Tampere Finland.

16. DW/171 Standard for kitchen ventilation systems. Heating and ventilation contractors association, London 1999.

17. EDF - Electric Appliances and Building technologies - Research and Development division - HE 12/95/044.1995, France.

50 51

KD

G/1

30

9/F

I

Huomioitavaa

Halton Foodservice Contact InformationVisit www.halton.com to find your nearest Halton agency.

Asia PacificHalton Group Asia Sdn BhdPT 26064

Persiaran Teknologi Subang

Subang Hi-Tech Industrial Park

47500 Subang Jaya, Selangor MalaysiaTel. +60 3 5622 8800

Fax +60 3 5622 8888

[email protected]

www.halton.com

Middle-EastHalton Middle-East FZEJebel Ali Free ZoneOffice/Warehouse S3B3WH08P.O. Box 18116DubaiUnited Arab EmiratesTel. + 971 (0)4 813 8900Fax + 971 (0)4 813 [email protected]

IndiaHalton India Pvt. Ltd.No. 3580 Fremont TerracesLower Ground Floor,4th Cross, 13th G Main,Indiranagar, 2nd StageBangalore 560 038Tel. : +91 80 4112 3697Fax: +91 80 4112 3698 [email protected]

China Halton Ventilation Co., Ltd浩盾通风设备（上海）有限公司

Block 10,No 600 South Xinyuan RdLingang New City,PudongShanghai,201306The People’s Rebublic of ChinaTel.: +86 (0)21 5868 4388Fax:+86 (0)21 5868 [email protected]

JapanHalton Co. Ltd.Hatagaya ART-II 2F 1-20-11 HatagayaShibuya-kuTokyo 151-0072Tel.+ 81 3 6804 7297Fax + 81 3 6804 [email protected]

Korea representativeLe Meilleur Jongno Town #1829 Jongno 1 Ga, Jongno-gu Seoul,Korea 110-888Tel.: +82 2 2075 7990Fax: +82 2 2075 [email protected]

Halton Foodservice Contact InformationVisit www.halton.com to find your nearest Halton agency.

FranceHalton SASZone Technoparc FuturaCS 8010262402 Béthune CedexTel. +33 (0)1 80 51 64 00Fax +33 (0)3 21 64 55 [email protected]

GermanyHalton Foodservice GmbHTiroler Str. 6083242 Reit im WinklTel. +49 8640 8080Fax +49 8640 [email protected]

USAHalton Co.101 Industrial DriveScottsville, KY 42164Tel. +1 270 2375600Fax + 1 270 [email protected]

Asia PacificHalton Group Asia Sdn BhdPT 26064

Persiaran Teknologi Subang

Subang Hi-Tech Industrial Park

47500 Subang Jaya, Selangor MalaysiaTel. +60 3 5622 8800

Fax +60 3 5622 8888

[email protected]

United KingdomHalton Foodservice Ltd11 Laker RoadAirport Industrial EstateRochester, Kent ME1 3QXTel. +44 1634 666 111Fax +44 1634 666 [email protected]

JapanHalton Co. Ltd.Hatagaya ART-II 2F 1-20-11 HatagayaShibuya-kuTokyo 151-0072Tel.+ 81 3 6804 7297Fax + 81 3 6804 [email protected]

CanadaHalton Indoor ClimateSystems, Ltd.1021 Brevik PlaceMississauga, OntarioL4W 3R7Tel. + 905 624 0301Fax + 905 624 [email protected]

Middle-EastHalton Middle-East FZEJebel Ali Free ZoneOffice/Warehouse S3B3WH08P.O. Box 18116DubaiUnited Arab EmiratesTel. + 971 (0)4 813 8900Fax + 971 (0)4 813 [email protected]

Enabling Wellbeing

WWW

www.halton.com/foodservice

Halton Oy, Myynti

Haltonintie 1-3

47400 Kausala

Puh. 020792 200

Fax 020792 2090

Halton Oy, Myynti

Esterinportti 2

00240 Helsinki

Puh. 020792 200

Fax 020792 2050

Halton Oy, Myynti

Teknologiantie 1

90570 Oulu

Puh. 020792 200

Fax 020792 2040

Suunnittelupalvelu - lähetä keittiösuunnitelma sähkötehoineen + leikkauskuva tilasta kenelle tahansa myyjistä

http://www.halton.com/foodservice

http://www.halton.com/foodservice

halton kitchen design guide · keittiössä on paljon toissijaisia lämmönlähteitä (kuten...

Documents