itä- ja pohjois-suomen muuttoliike aro 30.8helsinki-tampere -turku –kasvukolmio ja laajenevan...
Post on 05-Jul-2020
3 Views
Preview:
TRANSCRIPT
Suhteessa kaupungistumiseen, työn murrokseen ja digitalisaatioon
MUUTTOLIIKE
VTT, asiantuntija Timo Aro30.8.2018@timoaro
”Maailma kaupungistuu, Suomi maakunnallistuu”
Alue- ja väestönkehityksen tilannekuva loppukesästä 2018?
1.Kaupungistumiset: samanaikainen keskittymis-, su-pistumis- ja autioitumiskehitys
2. Saavutettavuus, sujuvat ja nopeat liikenneyhteydet
3. Alueliikkuvuus (muuttoliike, pendelöinti ja työasia-liikkuvuus)
4. Väestöllinen eli demografinen käänne
5. Alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen
6. Alueiden omaehtoinen (R)evoluutio ja reformit
7.Monipaikkaisuus, paikkaperustaisuus ja vastavirrat
8. Digitalisoituminen.
Alue- ja väestönkehityksenISOT muutostrendit
ALUELIIKKUVUUS
Muuttoliike Työasia-liikkuvuus
Pendelöinti
900 000muuttoa/vuosi
850 000pendelöijää
?työasiamatkaa/vuosi
Muuttoliikkeen erityispiirteet 2010-luvulla
01 ALUEELLINEN ERIYTYMINEN: muuttovoittoa saavien alueiden määrän väheneminen ja keskittyminen suurille ja keskisuurille kaupunkiseuduille sekä pistemäisesti muualle maahan. Luonnollisen väestön-lisäyksen hiipuminen korostaa alueellisia eroja.
02 MUUTTOLIIKKEEN VALIKOIVUUS:
muuttoliikkeen valikoivat piirteet, erityisesti muuttajien ikä- ja työmarkkina-asema lisäävät alueiden välisiä ja sisäi-siä eroja. Työikäisen väestön ja työllisten muutot kriittisiä
03 KASVAVIEN ALUEIDEN SISÄINEN DYNAMIIKKA: kasvavien kaupunkiseutujen sisällä keskuskaupunkien muuttovoitot ovat kasvaneet aikaisempaan verrattuna suhteessa kehyskuntiin ja kehyskuntien välillä on aikai-sempaa enemmän hajontaa
04 LISÄÄNTYVÄ MAAHANMUUTTO: maahanmuuton merkitys on tasaisesti kasvanut alueiden väestökehityksessä luonnollisen väestönlisäyksen heiken-tyessä. Maahanmuutto on yhä useammassa kunnassa ainoa väestökehityksen dynaaminen osatekijä
KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2015-2017
KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN VUOSINA 2015-2017
MUUTTOVOITTOA / 54 KUNTAA
MUUTTOTAPPIOTA / 257 KUNTAA
VÄESTÖNLISÄYS KUNNITTAIN VUOSINA 2015-2017
Supistumista 239 kuntaa
Kasvua 72 kuntaa
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike; ennakkotiedot alueittainKartta ja graafi: Timo Aro 2018
Itä- ja Pohjois-Suomen väestönlisäys vuosina 2000-2018/Q2
-28 785Keskimäärin -4 henkilöä joka ainoa päivä
-6000
-5500
-5000
-4500
-4000
-3500
-3000
-2500
-2000
-1500
-1000
-500
0
500
1000
1500
2000
20002001
20022003
20042005
20062007
20082009
20102011
20122013
20142015
20162017
2018/Q1-
Q2
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; ennakkoväkiluku alueittainGraafi ja luokittelu: Timo Aro 2018
-5000
-4500
-4000
-3500
-3000
-2500
-2000
-1500
-1000
-500
0
Etelä-Savo
Pohjois-Savo
Pohjois-Karja
la
Keski-Pohjanmaan
Pohjois-Pohjan
maaKainuu
Lappi
2015 2016 2017 2018/Q2
Itä- ja Pohjois-Suomen kuntien välinen nettomuutto vuosina 2015-2018/Q2
-16 344Keskimäärin -13 henkilöä päivässä
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; ennakkoväkiluku alueittainGraafi ja luokittelu: Timo Aro 2018
ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN MAAKUNTIEN KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2015-2018/Q2
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; ennakkoväkiluku alueittainKartta ja luokittelu: Timo Aro 2018
MUTTATILASTOJEN TAKANA…
Itä- ja Pohjois-Suomen kuntien välinen nettomuutto ikärakenteen mukaan vuosina 2014-2016
-3 651Yli 25-vuotiaiden osalta
-3500
-3000
-2500
-2000
-1500
-1000
-500
0
500
1000
25 - 29 30 - 34 35 - 39 40 - 44 45 - 49 50 - 54 55 - 59 60 - 64 65 - 69 70 - 74 75 -
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; Graafi ja luokittelu: Timo Aro 2018
Itä- ja Pohjois-Suomen kuntien välinen nettomuutto ikärakenteen mukaan vuosina 2014-2016
+212Yli 35-vuotiaiden osalta
-400
-300
-200
-100
0
100
200
300
400
500
600
35 - 39 40 - 44 45 - 49 50 - 54 55 - 59 60 - 64 65 - 69 70 - 74 75 -
HUOM!
- Etelä-Savo +391- Pohjois-Savo +362- Pohjois-Karjala +209
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; Graafi ja luokittelu: Timo Aro 2018
5000
5500
6000
6500
7000
7500
8000
8500
9000
9500
10000
10500
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Tulomuutto Itä-ja Pohjois-Suomeen Helsingin seudulta
Lähtömuutto Itä- ja Pohjois-Suomesta Helsingin seudulle
Itä- ja Pohjois-Suomen kuntien välinen nettomuutto
Helsingin seudun kanssa vuosina 2000-2016
-30 808Kuntien välinen nettomuutto Helsingin seudun kanssa 2000-
2016 eli keskimäärin 1 812 hlöä vuodessa
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike;
Graafi ja luokittelu: Timo Aro 2018
Itä- ja Pohjois-Suomen kuntien välinen nettomuutto Tampereen seudun kanssa vuosina 2000-2016
-15 426Kuntien välinen nettomuutto Helsingin seudun kanssa 2000-
2016 eli keskimäärin 1 812 hlöä vuodessa
0
300
600
900
1200
1500
1800
2100
2400
2700
3000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Tulomuutto Itä- ja Pohjois-Suomeen Tampereen seudulta
Lähtömuutto Itä- ja Pohjois-Suomesta Tampereen seudulle
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; Graafi ja luokittelu: Timo Aro 2018
AVAINKYSYMYS:miten digitalisaatio, työn murros
ja asumisen preferenssien muutokset vaikuttavat
muuttoliikkeeseen?
TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO MAAKUNNITTAIN VUOSINA 2014-2016
TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO MAAKUNNITTAIN 2014-2016
MUUTTOVOITTOA (3)
MUUTTOTAPPIOTA (16)
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedotKartta: Rasmus Aro 2018Luokittelu ja analyysi: Timo Aro 2018
INFORMAATION JA VIESTINNÄN TOIMIALAN (J) TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO MAAKUNNITTAIN VUOSINA 2014-2015
INFORMAATION JA VIESTINNÄN TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO MAAKUNNITTAIN 2014-2015
MUUTTOVOITTOA (3)
MUUTTOTAPPIOTA (16)
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedotKartta: Rasmus Aro 2018Luokittelu ja analyysi: Timo Aro 2018
TOIMIALA J: - Kustannustoiminta- Ohjelmatuotanto- Radio- ja TV-toiminta- Televiestintä- Ohjelmistot- Tietopalvelu
AMMATILLISEN TIETEELLISEN, TEKNILLISEN JA TAITEEL-LISEN TOIMIALAN (M) TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO MAAKUNNITTAIN VUOSINA 2014-2015
AMMATILLISEN TIETEELLISEN, TEKNILLISEN JA TAITEELLISEN TOIMIALAN TYÖLLISTEN NETTO-MUUTTO MAAKUNNITTAIN 2014-2015
MUUTTOVOITTOA (1)
MUUTTOTAPPIOTA (17)
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedotKartta: Rasmus Aro 2018Luokittelu ja analyysi: Timo Aro 2018
TOIMIALA M: - Lakiasiat- Pääkonttoritoiminta- Arkkitehti- ja insinöö-
ripalvelut- Tieteellinen tutkimus
ja kehittäminen - Mainostoiminta- Erikoistuneet palvelut- Eläinlääkintähuolto
SUMMASUMMARUM
KESKITTYMISPOLKU1.Kaupunkialueiden kasvu ja keskittyminen jatkuu, kaupunkialueet jakau-
tuvat 3-4 ”liigaan” ja kilpailu asukkaista, yrityksistä, investoinneista, re-sursseista ja huomioarvosta kiihtyy. Suurten kaupunkiseutujen asema vahvistuu merkittävästi. Avainkysymys: voidaanko tai halutaanko kehitykseen vaikuttaa poliittisin päätöksin?
2.Digitalisaatio ja uudet teknologiat mahdollistavat periaatteessa aikaan, paikkaan ja etäisyyksiin liittyvän riippumattomuuden sekä tuotannon ja toimintojen hajauttamisen…mutta pienen väestöpohjan ja harvaan asutun maan kohdalla digitalisoituminen, automatisoituminen ja robo-tisoituminen päinvastoin vauhdittavat kaupunkialueiden kasvua. Avain-kysymys: valitsevatko muuttajat ensin työn, jonka mukana tulee paikka vai valitsevatko muuttajat ensin paikan, jonka mukana tulee työ?
3.Työpaikat seuraavat ihmisiä sinne, minne on muodostunut asukas-, työ-paikka-, osaamis- ja muita keskittymiä tai solmupisteitä. Avainkysymys: seuraavatko ihmiset työpaikkoja vai työpaikat ihmisiä?
4.Nuorten ja nuorten aikuisten asumiseen ja liikkumiseen liittyvät prefe-renssit poikkeavat vanhemmista ikäryhmistä, jotka vähentävät lähtö-muuttoalttiutta valituista kaupungeista ja kaupunkialueilta ulospäin. Avainkysymys: onko paikkojen välisessä kilpailussa kyse enemmän työstä vai työstä ja elämästä?
5.Nuorten identiteettiin, elämäntyyliin, arvoihin ja asenteisiin liittyvät muutokset korostuvat paikkaan liittyvissä valinnoissa. Avainkysymys: halutaanko vai joudutaanko kaupunkeihin?
ONKO TÄMÄ KUVA TULEVASTA SUOMESTA, JOSSA 1/3 OSA MAASTA ON ASUTTUA JA 2/3
OSAA ASUMATONTA?Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineistoKartta: Timo Widbom 2018, ESRI
VAI TÄMÄ?
TASOITTUMISPOLKU1.Kaupunkialueiden kasvu ja keskittyminen tasoittuu, monimuotoinen
kaupunkipolitiikka huomioi suurkaupungit, maakuntakeskukset ja seutukaupungit sekä kaupunki- ja maaseutualueiden vuorovaikutus ja toiminnallinen yhteys korostuu. Avainkysymys: voidaanko tai halutaanko kehitykseen vaikuttaa poliittisin päätöksin?
2.Digitalisaatio ja uudet teknologiat vähentävät alueellista liikkuvuutta ja pendelöintiä, mahdollistavat aidon monipaikkaisuuden ja paikka-perustaisen kehittämisen sekä lisäävät vastavalmistuneiden ja osaavan työvoiman vastavirtoja maan sisällä. Avainkysymys: valitsevatko muuttajat ensin työn, jonka mukana tulee paikka vai valitsevatko muuttajat ensin paikan, jonka mukana tulee työ?
3.Ihmiset seuraavat työpaikkoja sinne, minne syntyy uutta toimeliaisuutta, uusia työpaikka-avauksia ja alueellisiin vahvuuksiin perustuvia kasvualoja (biotalous, matkailu, kaivannaisteollisuus, akkuteknologia jne.) Avainkysymys: seuraavatko ihmiset työpaikkoja vai työpaikat ihmisiä?
4.Nuorten ja nuorten aikuisten asumiseen ja liikkumiseen liittyvät muuttuvat preferenssit, jotka nostavat lähtömuuttoalttiutta kaupunkialueilta ja mahdollistavat paluumuuttohalukkuuden. Avain-kysymys: onko paikkojen välisessä kilpailussa kyse enemmän työstä vai työstä ja elämästä?
5.Nuorten identiteettiin, elämäntyyliin, arvoihin ja asenteisiin liittyvät muutokset korostuvat paikkaan liittyvissä valinnoissa. Avainkysymys: halutaanko vai joudutaanko kaupunkeihin?
VAPAA-AJAN ASUKKAAT, MATKAILIJAT, VIERAILIJAT JA KÄVIJÄT HUOMIOIDAAN VAKINAISTEN
ASUKKAIDEN RINNALLA VÄESTÖTILASTOISSALähde: Tilastokeskus, ruutuaineistoKartta: Timo Widbom 2018, ESRI
JA LISÄÄ KESKUSTELUA TULEVAN ALUERAKENTEEN VAIHTOEHDOISTA…1. Helsinki (Tallinna) ja laajenevan metropolialueen Suomi
2. Helsinki-Tampere-Turku –kasvukolmio ja laajenevan vaikutusalueen Suomi
3. Kasvukäytävien Suomi (Suomen kasvukäytävä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-Seinäjoki-Vaasa-Uumaja ja Pohjoinen kasvuvyöhyke Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari vaikutusalueineen ja muut alueelliset liikenne- ja kasvukäytävät)
4. Suurten ja monipuolisten korkeakouluseutujen Suomi (6-10 seutua)
5. 4-5 laajan työssäkäynti- tai suuralueen Suomi
6. 18 kehittyvän maakunnan Suomi
7. Koko maan asuttuna pitävä Suomi
@MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDImdi.fi
Oli ilo!@timoaro
top related