Suhteessa kaupungistumiseen, työn murrokseen ja digitalisaatioon

MUUTTOLIIKE

VTT, asiantuntija Timo Aro30.8.2018@timoaro

”Maailma kaupungistuu, Suomi maakunnallistuu”

Alue- ja väestönkehityksen tilannekuva loppukesästä 2018?

1.Kaupungistumiset: samanaikainen keskittymis-, su-pistumis- ja autioitumiskehitys

2. Saavutettavuus, sujuvat ja nopeat liikenneyhteydet

3. Alueliikkuvuus (muuttoliike, pendelöinti ja työasia-liikkuvuus)

4. Väestöllinen eli demografinen käänne

5. Alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen

6. Alueiden omaehtoinen (R)evoluutio ja reformit

7.Monipaikkaisuus, paikkaperustaisuus ja vastavirrat

8. Digitalisoituminen.

Alue- ja väestönkehityksenISOT muutostrendit

ALUELIIKKUVUUS

Muuttoliike Työasia-liikkuvuus

Pendelöinti

900 000muuttoa/vuosi

850 000pendelöijää

?työasiamatkaa/vuosi

Muuttoliikkeen erityispiirteet 2010-luvulla

01 ALUEELLINEN ERIYTYMINEN: muuttovoittoa saavien alueiden määrän väheneminen ja keskittyminen suurille ja keskisuurille kaupunkiseuduille sekä pistemäisesti muualle maahan. Luonnollisen väestön-lisäyksen hiipuminen korostaa alueellisia eroja.

02 MUUTTOLIIKKEEN VALIKOIVUUS:

muuttoliikkeen valikoivat piirteet, erityisesti muuttajien ikä- ja työmarkkina-asema lisäävät alueiden välisiä ja sisäi-siä eroja. Työikäisen väestön ja työllisten muutot kriittisiä

03 KASVAVIEN ALUEIDEN SISÄINEN DYNAMIIKKA: kasvavien kaupunkiseutujen sisällä keskuskaupunkien muuttovoitot ovat kasvaneet aikaisempaan verrattuna suhteessa kehyskuntiin ja kehyskuntien välillä on aikai-sempaa enemmän hajontaa

04 LISÄÄNTYVÄ MAAHANMUUTTO: maahanmuuton merkitys on tasaisesti kasvanut alueiden väestökehityksessä luonnollisen väestönlisäyksen heiken-tyessä. Maahanmuutto on yhä useammassa kunnassa ainoa väestökehityksen dynaaminen osatekijä

KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2015-2017

KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN VUOSINA 2015-2017

MUUTTOVOITTOA / 54 KUNTAA

MUUTTOTAPPIOTA / 257 KUNTAA

VÄESTÖNLISÄYS KUNNITTAIN VUOSINA 2015-2017

Supistumista 239 kuntaa

Kasvua 72 kuntaa

Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike; ennakkotiedot alueittainKartta ja graafi: Timo Aro 2018

Itä- ja Pohjois-Suomen väestönlisäys vuosina 2000-2018/Q2

-28 785Keskimäärin -4 henkilöä joka ainoa päivä

-6000

-5500

-5000

-4500

-4000

-3500

-3000

-2500

-2000

-1500

-1000

-500

0

500

1000

1500

2000

20002001

20022003

20042005

20062007

20082009

20102011

20122013

20142015

20162017

2018/Q1-

Q2

Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; ennakkoväkiluku alueittainGraafi ja luokittelu: Timo Aro 2018

-5000

-4500

-4000

-3500

-3000

-2500

-2000

-1500

-1000

-500

0

Etelä-Savo

Pohjois-Savo

Pohjois-Karja

la

Keski-Pohjanmaan

Pohjois-Pohjan

maaKainuu

Lappi

2015 2016 2017 2018/Q2

Itä- ja Pohjois-Suomen kuntien välinen nettomuutto vuosina 2015-2018/Q2

-16 344Keskimäärin -13 henkilöä päivässä

Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; ennakkoväkiluku alueittainGraafi ja luokittelu: Timo Aro 2018

ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN MAAKUNTIEN KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2015-2018/Q2

Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; ennakkoväkiluku alueittainKartta ja luokittelu: Timo Aro 2018

MUTTATILASTOJEN TAKANA…

Itä- ja Pohjois-Suomen kuntien välinen nettomuutto ikärakenteen mukaan vuosina 2014-2016

-3 651Yli 25-vuotiaiden osalta

-3500

-3000

-2500

-2000

-1500

-1000

-500

0

500

1000

25 - 29 30 - 34 35 - 39 40 - 44 45 - 49 50 - 54 55 - 59 60 - 64 65 - 69 70 - 74 75 -

Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; Graafi ja luokittelu: Timo Aro 2018

Itä- ja Pohjois-Suomen kuntien välinen nettomuutto ikärakenteen mukaan vuosina 2014-2016

+212Yli 35-vuotiaiden osalta

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

500

600

35 - 39 40 - 44 45 - 49 50 - 54 55 - 59 60 - 64 65 - 69 70 - 74 75 -

HUOM!

- Etelä-Savo +391- Pohjois-Savo +362- Pohjois-Karjala +209

Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; Graafi ja luokittelu: Timo Aro 2018

5000

5500

6000

6500

7000

7500

8000

8500

9000

9500

10000

10500

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Tulomuutto Itä-ja Pohjois-Suomeen Helsingin seudulta

Lähtömuutto Itä- ja Pohjois-Suomesta Helsingin seudulle

Itä- ja Pohjois-Suomen kuntien välinen nettomuutto

Helsingin seudun kanssa vuosina 2000-2016

-30 808Kuntien välinen nettomuutto Helsingin seudun kanssa 2000-

2016 eli keskimäärin 1 812 hlöä vuodessa

Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike;

Graafi ja luokittelu: Timo Aro 2018

Itä- ja Pohjois-Suomen kuntien välinen nettomuutto Tampereen seudun kanssa vuosina 2000-2016

-15 426Kuntien välinen nettomuutto Helsingin seudun kanssa 2000-

2016 eli keskimäärin 1 812 hlöä vuodessa

0

300

600

900

1200

1500

1800

2100

2400

2700

3000

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Tulomuutto Itä- ja Pohjois-Suomeen Tampereen seudulta

Lähtömuutto Itä- ja Pohjois-Suomesta Tampereen seudulle

Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; Graafi ja luokittelu: Timo Aro 2018

AVAINKYSYMYS:miten digitalisaatio, työn murros

ja asumisen preferenssien muutokset vaikuttavat

muuttoliikkeeseen?

TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO MAAKUNNITTAIN VUOSINA 2014-2016

TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO MAAKUNNITTAIN 2014-2016

MUUTTOVOITTOA (3)

MUUTTOTAPPIOTA (16)

Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedotKartta: Rasmus Aro 2018Luokittelu ja analyysi: Timo Aro 2018

INFORMAATION JA VIESTINNÄN TOIMIALAN (J) TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO MAAKUNNITTAIN VUOSINA 2014-2015

INFORMAATION JA VIESTINNÄN TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO MAAKUNNITTAIN 2014-2015

MUUTTOVOITTOA (3)

MUUTTOTAPPIOTA (16)

Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedotKartta: Rasmus Aro 2018Luokittelu ja analyysi: Timo Aro 2018

TOIMIALA J: - Kustannustoiminta- Ohjelmatuotanto- Radio- ja TV-toiminta- Televiestintä- Ohjelmistot- Tietopalvelu

AMMATILLISEN TIETEELLISEN, TEKNILLISEN JA TAITEEL-LISEN TOIMIALAN (M) TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO MAAKUNNITTAIN VUOSINA 2014-2015

AMMATILLISEN TIETEELLISEN, TEKNILLISEN JA TAITEELLISEN TOIMIALAN TYÖLLISTEN NETTO-MUUTTO MAAKUNNITTAIN 2014-2015

MUUTTOVOITTOA (1)

MUUTTOTAPPIOTA (17)

Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedotKartta: Rasmus Aro 2018Luokittelu ja analyysi: Timo Aro 2018

TOIMIALA M: - Lakiasiat- Pääkonttoritoiminta- Arkkitehti- ja insinöö-

ripalvelut- Tieteellinen tutkimus

ja kehittäminen - Mainostoiminta- Erikoistuneet palvelut- Eläinlääkintähuolto

SUMMASUMMARUM

KESKITTYMISPOLKU1.Kaupunkialueiden kasvu ja keskittyminen jatkuu, kaupunkialueet jakau-

tuvat 3-4 ”liigaan” ja kilpailu asukkaista, yrityksistä, investoinneista, re-sursseista ja huomioarvosta kiihtyy. Suurten kaupunkiseutujen asema vahvistuu merkittävästi. Avainkysymys: voidaanko tai halutaanko kehitykseen vaikuttaa poliittisin päätöksin?

2.Digitalisaatio ja uudet teknologiat mahdollistavat periaatteessa aikaan, paikkaan ja etäisyyksiin liittyvän riippumattomuuden sekä tuotannon ja toimintojen hajauttamisen…mutta pienen väestöpohjan ja harvaan asutun maan kohdalla digitalisoituminen, automatisoituminen ja robo-tisoituminen päinvastoin vauhdittavat kaupunkialueiden kasvua. Avain-kysymys: valitsevatko muuttajat ensin työn, jonka mukana tulee paikka vai valitsevatko muuttajat ensin paikan, jonka mukana tulee työ?

3.Työpaikat seuraavat ihmisiä sinne, minne on muodostunut asukas-, työ-paikka-, osaamis- ja muita keskittymiä tai solmupisteitä. Avainkysymys: seuraavatko ihmiset työpaikkoja vai työpaikat ihmisiä?

4.Nuorten ja nuorten aikuisten asumiseen ja liikkumiseen liittyvät prefe-renssit poikkeavat vanhemmista ikäryhmistä, jotka vähentävät lähtö-muuttoalttiutta valituista kaupungeista ja kaupunkialueilta ulospäin. Avainkysymys: onko paikkojen välisessä kilpailussa kyse enemmän työstä vai työstä ja elämästä?

5.Nuorten identiteettiin, elämäntyyliin, arvoihin ja asenteisiin liittyvät muutokset korostuvat paikkaan liittyvissä valinnoissa. Avainkysymys: halutaanko vai joudutaanko kaupunkeihin?

ONKO TÄMÄ KUVA TULEVASTA SUOMESTA, JOSSA 1/3 OSA MAASTA ON ASUTTUA JA 2/3

OSAA ASUMATONTA?Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineistoKartta: Timo Widbom 2018, ESRI

VAI TÄMÄ?

TASOITTUMISPOLKU1.Kaupunkialueiden kasvu ja keskittyminen tasoittuu, monimuotoinen

kaupunkipolitiikka huomioi suurkaupungit, maakuntakeskukset ja seutukaupungit sekä kaupunki- ja maaseutualueiden vuorovaikutus ja toiminnallinen yhteys korostuu. Avainkysymys: voidaanko tai halutaanko kehitykseen vaikuttaa poliittisin päätöksin?

2.Digitalisaatio ja uudet teknologiat vähentävät alueellista liikkuvuutta ja pendelöintiä, mahdollistavat aidon monipaikkaisuuden ja paikka-perustaisen kehittämisen sekä lisäävät vastavalmistuneiden ja osaavan työvoiman vastavirtoja maan sisällä. Avainkysymys: valitsevatko muuttajat ensin työn, jonka mukana tulee paikka vai valitsevatko muuttajat ensin paikan, jonka mukana tulee työ?

3.Ihmiset seuraavat työpaikkoja sinne, minne syntyy uutta toimeliaisuutta, uusia työpaikka-avauksia ja alueellisiin vahvuuksiin perustuvia kasvualoja (biotalous, matkailu, kaivannaisteollisuus, akkuteknologia jne.) Avainkysymys: seuraavatko ihmiset työpaikkoja vai työpaikat ihmisiä?

4.Nuorten ja nuorten aikuisten asumiseen ja liikkumiseen liittyvät muuttuvat preferenssit, jotka nostavat lähtömuuttoalttiutta kaupunkialueilta ja mahdollistavat paluumuuttohalukkuuden. Avain-kysymys: onko paikkojen välisessä kilpailussa kyse enemmän työstä vai työstä ja elämästä?

5.Nuorten identiteettiin, elämäntyyliin, arvoihin ja asenteisiin liittyvät muutokset korostuvat paikkaan liittyvissä valinnoissa. Avainkysymys: halutaanko vai joudutaanko kaupunkeihin?

VAPAA-AJAN ASUKKAAT, MATKAILIJAT, VIERAILIJAT JA KÄVIJÄT HUOMIOIDAAN VAKINAISTEN

ASUKKAIDEN RINNALLA VÄESTÖTILASTOISSALähde: Tilastokeskus, ruutuaineistoKartta: Timo Widbom 2018, ESRI

JA LISÄÄ KESKUSTELUA TULEVAN ALUERAKENTEEN VAIHTOEHDOISTA…1. Helsinki (Tallinna) ja laajenevan metropolialueen Suomi

2. Helsinki-Tampere-Turku –kasvukolmio ja laajenevan vaikutusalueen Suomi

3. Kasvukäytävien Suomi (Suomen kasvukäytävä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-Seinäjoki-Vaasa-Uumaja ja Pohjoinen kasvuvyöhyke Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari vaikutusalueineen ja muut alueelliset liikenne- ja kasvukäytävät)

4. Suurten ja monipuolisten korkeakouluseutujen Suomi (6-10 seutua)

5. 4-5 laajan työssäkäynti- tai suuralueen Suomi

6. 18 kehittyvän maakunnan Suomi

7. Koko maan asuttuna pitävä Suomi

@MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDImdi.fi

Oli ilo!@timoaro