VUOSIKERTOMUS 2015

1

Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Cygnaeuksenkatu 1, 40100 Jyväskylä Puhelin 020 7560 200 Julkaisu:

C148

ISSN 0788-7051

ISSN 2341-9903, sähköinen

ISBN 978-951-594-480-1

ISBN 978-951-594-481-8, sähköinen

Julkaisun avainsanat: Aluekehittäminen Aluesuunnittelu Edunvalvonta Kehittämistahto Kehittämisrahoitus Maakuntakaavoitus Kotisivu: www.keskisuomi.fi Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi

Jyväskylä 2016

2

VUOSIKERTOMUS 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS 3 2. YHTEINEN KEHITTÄMISTAHTO 4

2.1 Luottamushenkilöhallinto 4 2.2 Maakunnan yhteistyöryhmä MYR 6 2.3 Keski-Suomen liiton henkilöstö 7

3. STRATEGINEN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN 8 3.1 Maakunnan tilan seuranta ja ennakointi 8 3.2 Keski-Suomen strategian toteuttaminen 8 3.2.1 Biotalous 9 3.2.2 Digitalous 10 3.2.3 Osaamistalous 11 3.2.4 Hyvinvointi 12 3.2.5. Matkailu 12 3.2.6 Luova talous ja kulttuuri 13 3.2.7 Aluerakenne ja saavutettavuus 13 3.2.7.1 Maakuntakaavan tarkistus 13 3.2.7.2 Liikenne 15 3.2.7.3 Kulttuuriympäristöt ja ympäristöohjelma 15 3.3 Kehittämisrahoitus 15

4. EDUNVALVONTA 17 4.1 Maakunnalliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot 17 4.2 Keski-Suomen liikenteelliset kärkihankkeet 17

5. KESKI-SUOMEN LIITON NÄKYVYYS 18

5.1 Media- ja sidosryhmäviestintä 18 5.2 Poimintoja vuoden 2015 tapahtumista 19

6. TOIMINNAN ARVIOINTI 20 7. TALOUS 21 LIITTEET

1. Maakuntavaltuusto 2013 – 2016 24 2. Maakuntahallitus 2015 – 2016 27 3. Tarkastuslautakunta 2013 – 2016 28 4. Maakunnan yhteistyöryhmä 29 5. Henkilöstö 30 6. Keski-Suomen liiton julkaisut vuonna 2015 31 7. Poimintoja ja tunnelmia Keski-Suomen liitosta vuonna 2015 (kuvaliite) 32-40

3

1. MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS

Vuosi 2015 ei tuonut ratkaisevaa käännettä Keski-Suomen talouteen ja kehitykseen, mutta loi kuitenkin jo

uskoa valoisampaan tulevaisuuteen. Yritysten liikevaihto on kasvussa. Rakennusala, palvelut ja matkailu

ovat myötätuulessa ja teknologia- ja metsäteollisuudessa on kasvun merkkejä. Tulevaisuuden odotukset

eivät luota vain yhteen kärkeen, vaan taustalla on suotuisaa kehitystä ja uudistumista useilla aloilla.

Metsäteollisuus uudistuu biotuotteiden suuntaan ja teknologiateollisuudessa kasvua haetaan mm.

digitalisaatiosta. Työttömyyden kasvu on hidastunut ja väestönkasvu näyttää vahvistuvan.

Keski-Suomen mittavat investoinnit tarjoavat mahdollisuuksia laajojen osaamis-, innovaatio- ja

liiketoimintakokonaisuuksien muodostumiselle. Pisimmälle viety esimerkki tästä on Äänekosken

biotuotetehtaan toimintaympäristö. Uusia kehitysympäristöjä muodostuu myös Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin uuden sairaalahankkeen ympärille, Kankaan älykkääseen kaupunginosaan Jyväskylässä,

matkailun keskittymään Jämsän Himoksessa ja biotalouskampukselle Saarijärven Tarvaalassa.

Kaupparakentaminen vahvistaa Jyväskylän seudun asemaa kaupan keskuksena.

Turvapaikanhakijoiden virta Eurooppaan yltyi ja Suomeenkin heitä tuli ennätysmäärä. Keski-Suomen

vastaanottokeskuksissa on noin 2 100 turvapaikanhakijaa, eniten Jyväskylässä, Keuruulla ja Saarijärvellä.

Turvapaikanhakijoiden nopea aktivoiminen ja onnistunut kotouttaminen haastavat yhteistyöhön kuntia,

seurakuntia, järjestöjä, yrityksiä ja muita alueen toimijoita. Vapaaehtoistyöllä on suuri merkitys

vastaanottoyksiköiden toiminnassa.

Paikallis- ja aluehallinnon historiassa kääntyi uusi lehti, kun Sipilän hallituksen linjaukset sote-uudistuksen

askelmerkeistä ja itsehallintoalueiden perustamisesta saatiin marraskuussa 2015. Itsehallintoalueita

perustetaan maakuntajaon pohjalta 18, ja sote-palveluja järjestää 15 aluetta, joukossa myös Keski-Suomi.

Uusille itsehallintoalueille, joita ministeri Tarastin tammikuussa 2016 ilmestyneen selvityksen mukaan

kutsutaan maakunniksi, kootaan pelastustoimen, maakuntaliittojen, ELY-keskusten ja

ympäristöterveydenhuollon tehtäviä. Tulevat vuodet ovatkin tiivistä toimintojen suuntaamista uuden

hallinnon muottiin.

Keski-Suomen liitto tarttui maakuntastrategian toimeenpanoon määrätietoisesti. Kehittämisen kärjet ovat

bio-, digi- ja osaamistalous, hyvinvointi ja matkailu sekä aluerakenne ja saavutettavuus. Kärjet kytkeytyvät

luontevasti myös hallituksen kärkihankkeisiin. Vähentyneistä resursseista huolimatta liiton henkilöstö on

hoitanut tehtäviään tarmokkaasti ja sitoutuneesti. Muutto Keski-Suomen talosta Cygnaeustaloon viime

syksynä vaati paljon etukäteissuunnittelua sekä työtä vuosikymmenien aikana kertyneiden aineistojen

läpikäymisessä. Uusi sijainti ELY-keskuksen naapurissa syventää yhteistyötä ja samalla on otettu ensiaskel

kohti yhteisiä toimintoja.

Aluehallinnon uudistustyön käynnistyessä on otollinen hetki siirtää maakuntajohtajan tehtävät uusiin

käsiin. Marraskuussa 2015 maakuntavaltuusto valitsi uudeksi maakuntajohtajaksi TEM:n

rakennemuutosjohtajan Tapani Mattilan. Omasta puolestani kiitän hyvästä yhteistyöstä ja toivotan Keski-

Suomelle menestyksen vuosia.

Anita Mikkonen, maakuntajohtaja

4

2. YHTEINEN KEHITTÄMISTAHTO

Keski-Suomen liiton tehtävä on muodostaa maakunnan yhteistä kehittämistahtoa. Lakisääteisiä tehtäviä

ovat strateginen suunnittelu ja kehittäminen, kuten maakuntakaavoitus ja muu alueiden käytön suunnittelu

sekä kansallisten ja Euroopan unionin kehittämisohjelmien valmistelu, yhteensovitus ja toteuttaminen.

Maakuntaliitto on myös alueensa ja sen kuntien etujen valvoja niin kansallisesti kuin Euroopan unionin

tasollakin. Toimintaa ohjaa kansalaisten poliittista tahtoa ilmentävä luottamushenkilöhallinto ja sitä

toteuttavat toimiston 27 viranhaltijaa, asiantuntijaa ja toimihenkilöä maakuntajohtajan johdolla.

Keski-Suomen liiton toiminta tähtää visioon, jonka mukaan Keski-Suomi on vuonna 2040 osaava ja

hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälinen maakunta.

2.1 Luottamushenkilöhallinto

Maakuntavaltuusto käyttää ylintä päätösvaltaa Keski-Suomen liitossa. Valtuusto kokoontui kaksi kertaa

vuonna 2015. Kevätkokouksessa 8.5.2015 Viitasaaren kaupungintalolla maakuntavaltuusto hyväksyi vuoden

2014 tilinpäätöksen ja käsitteli vuoden 2015 talousarvion laadinnan perusteita. Maakuntavaltuusto

hyväksyi myös sisäisen valvonnan, riskien hallinnan ja sijoitustoiminnan perusteet. Lisäksi valtuusto

hyväksyi kannanoton Saarijärven – Viitasaaren seutukunnasta työllisyyden ja yrittäjyyden kokeilualueena.

Syyskokouksessa 20.11.2015 Jyväskylässä maakuntavaltuusto hyväksyi taloussuunnitelman 2016 –

2018 sekä toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2016. Maakuntavaltuusto valitsi uudeksi

maakuntajohtajaksi keväästä 2016 alkaen rakennemuutosjohtaja Tapani Mattilan äänestyksen jälkeen

selvin numeroin.

5

Maakuntavaltuusto vastasi yhteentoista edellisvuonna jätettyyn maakuntavaltuustoaloitteeseen. Vuodelle

2016 maakuntavaltuusto asetti seuraavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet:

Maakuntahallitus päättää aloittaa maakuntakaavan tarkistuksen.

Maakuntakaavaan liittyvät selvitykset ja tutkimukset ovat käynnistyneet.

Asiakastyytyväisyyskyselyssä liiton palvelujen tunnettuus on parantunut.

Liiton oma hankerahoitus suunnataan strategian mukaisesti.

Liitto koordinoi koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) valmistelun.

Tilikauden alijäämä on korkeintaan 50 000 euroa. (Maakuntavaltuusto vähensi talousarviotavoitteesta 22 000 euroa kokouksessaan 15.1.2016.) Liitto joutunee käyttämään talousraamiin sopeutuessa aiempien vuosien ylijäämiä.

Tarkastuslautakunta arvioi, miten valtuuston tilikaudelle asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet

ovat toteutuneet. Tarkastuslautakunnalla oli neljä tilivuoteen 2015 kohdistunutta kokousta.

Tarkastuslautakunta tutustui Keski-Suomen liiton toimintaan ja ajankohtaisiin asioihin, muun muassa

maakuntastrategian tavoitteiden toteutumiseen sekä maakunnan yritystoiminnan ja aluetalouden

tilanteeseen. Tarkastuslautakunta osallistui Auditio 2015 -konferenssiin kesäkuussa ja lautakunnan

puheenjohtaja arviointiseminaariin ’Rakenteet talouden puristuksessa’ ja ’Tarkastuslautakunnan uudet

tehtävät ja arviointityön kehittäminen’ lokakuussa.

Maakuntahallitus vastaa Keski-Suomen liiton operatiivisesta päätöksenteosta. Maakuntahallitus piti 9

varsinaista kokousta ja yhden jatkokokouksen. Kokoukset pidettiin Keski-Suomen liitossa Sepänkadulla ja

loppuvuodesta Cygnaeustalolla. Maaliskuun kokous pidettiin Äänekosken kaupungintalolla ja elokuun

kokous Jämsän kaupungintalolla.

Poimintoja maakuntahallituksen päätöksistä 2015:

hyväksyi liiton toimitilojen myynnin Jykes Kiinteistöt Oy:lle ja uusien toimitilojen

vuokraamisen Cygnaeustalon 4. kerroksesta Senaattikiinteistöt Oy:ltä.

antoi lausunnon oikeusministeriön mietinnöstä käräjäoikeusverkoston kehittämisestä

antoi kannanoton maa- ja metsätalousministeriölle Laukaan tervetaimiaseman

säilyttämiseksi

antoi lausunnon Luonnonvarakeskuksen ja OKM:n kenttäasemaverkostoselvityksestä

antoi lausunnon liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma-

esityksestä vuosille 2016 - 2019

päätti Keski-Suomi -palkinnon 2015 teemaksi” Kunnossa koko maakunta – liikuttavan

hyvä Keski-Suomi” ja nimesi palkintoraadin

hyväksyi Kasvu Open 2015 -yhteistyösopimuksen

hyväksyi EU:n rakennerahasto-ohjelmasta 2014 – 2020 rahoitettavaksi 4,6 miljoonan

euron kehittämistuet

myönsi maakunnan kehittämisrahaa 0,4 miljoonaa euroa ja Keski-Suomen

kehittämisrahaston rahoitusta 0,7 miljoonaa euroa

6

Keski-Suomen liiton organisaatio.

2.2 Maakunnan yhteistyöryhmä MYR

Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä ohjaa maakunnan strategista kehittämistyötä. Yhteistyöryhmä

vastaa aluekehittämiseen osoitetun rahoituksen suuntaamisesta. Vuonna 2015 MYRrin tärkein tehtävä oli

käynnistää EU-ohjelmakausi 2014-2020. Uusien EU-ohjelmien toteutusta ohjaa Keski-Suomen strategia,

jonka kärkenä ovat bio- digi- ja osaamistalous. Yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa.

Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö vastaa yhteistyöryhmän asioiden valmistelusta, esittelystä ja

täytäntöönpanosta. Sihteeristö koostuu rakennerahastovaroja ja muuta tukea myöntävien viranomaisten

edustajista. MYRrin sihteeristö vastaa nykyisin hankkeiden käsittelystä aiemmin toimineen hankeryhmän

sijasta. Saapuneita hankkeita oli toimintavuonna 319 ja tukea haettiin yhteensä 58,6 miljoonaa euroa.

Rahoitusta myönnettiin 179 hankkeelle yhteensä 33,7 miljoonaa euroa.

Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi Keski-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman vuosille

2016-2017 sekä vuoden 2016 EU-ohjelmien rahoituksen jaon.

Yhteistyöryhmän alaisuudessa toimi kaksi määräaikaista työryhmää, jotka muodostettiin tukemaan maa-

seudun kehittämisohjelman toteutusta. Biotalouden metsätyöryhmän tavoitteena oli turvata hyvät metsä-

varat ja puun liikkuvuus maakunnassa sekä edistää yrittäjyyttä ja työpaikkojen syntymistä metsäbiotalou-

den elinkeinoissa. Ruokaketjun kehittämistä tukevan työryhmän tavoitteena oli vahvistaa maatalouden

perustuotannon (maito, liha, vilja) edellytyksiä sekä edistää lähiruoan tuotantoa ja käyttöä. Työryhmät ovat

käsitelleet saapuneita hankkeita ja auttaneet niiden sisällöllisessä arvioinnissa. Työryhmien jäsenet olivat

pääosin yrittäjiä.

7

2.3. Keski-Suomen liiton henkilöstö

Hallintosäännön 5 §:n mukaan: ”Liiton toimisto huolehtii asioiden valmistelusta ja päätösten

toimeenpanosta maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen hyväksymien tavoitteiden ja päätösten

mukaisesti. Toimisto on tulosyksikkö, joka jaetaan vastuualueiksi, projekteiksi ja muiksi yksiköiksi

maakuntahallituksen päätöksin.”

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen johti liiton toimistoa tukenaan johtoryhmä, johon kuuluivat kehittämisjohtaja, suunnittelujohtaja, hallintopäällikkö, viestintäpäällikkö sekä henkilöstön edustajana

pääluottamusmies. Johtoryhmä valmisteli liiton luottamuselinten kokousasiat ja muita hallinnollisia asioita.

Toiminta on organisoitu Keski-Suomen strategian mukaisten teemavastuiden mukaan. Keski-Suomen

strategian ja liiton hankerahoituksen koordinoinnista sekä hyvinvointi ja matkailu -teemasta vastasi

kehittämisjohtaja Hannu Korhonen, aluerakenne- ja saavutettavuus -teemasta suunnittelujohtaja Olli Ristaniemi ja hallintopalveluista hallintopäällikkö Pirjo Ahola. Strategian kärkiteemoilla oli omat kehittämispäällikkönsä: biotaloudessa Hannu Koponen, osaamistaloudessa Kari Pirinen ja digitaloudessa Kari Luostarinen.

Vuoden 2015 lopussa liiton palveluksessa oli 27 henkilöä, joista 20 naista ja 10 miestä. Määrä on

vähentynyt edellisvuoden lopusta kolmella henkilöllä.

Henkilöstö osallistui Humap Oy:n järjestämään työyhteisön eheyttämisprosessiin. Henkilöstöyhteisryhmä

koordinoi toimiston muuttoon liittyvät käytännön asiat. Muutto tapahtui syys-lokakuun vaihteessa.

Aluehallintovirasto teki joulukuussa lakisääteisen työsuojelutarkastuksen. Tarkastuksessa esiinnousseet

seikat otettiin huomioon vuoden lopulla valmistuneessa henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa.

Henkilöstön liikunta- ja kulttuurityöryhmä LIIKU aktivoi henkilökuntaa pitämään huolta fyysisestä ja

psyykkisestä kunnostaan. LIIKU organisoi muutamia yhteisiä kulttuuritilaisuuksia. Perinteinen

talviliikuntailtapäivä oli 13.2.2015 Jyväskylässä. Liikunta- ja kulttuurisetelit olivat henkilökunnan

käytettävissä. Lounasruokailua tuettiin lounassetelein ja Edenredin lounaskortein.

Suomen Kuntaliiton ansiomerkit luovutettiin maakuntainsinööri Jarmo Koskiselle 40 vuoden palveluksesta,

matkailukoordinaattori Leena Pajalalle 20 vuoden palveluksesta sekä ATK-valmistelija Juuso Huhtalalle ja

maakuntasuunnittelija Hanna Kuntulle 10 vuoden palveluksesta Keski-Suomen liitossa. Lisäksi Koskiselle

myönnettiin itsenäisyyspäivänä Suomen Leijonan ritarikunnan suurmestarin ritarimerkki.

8

3. STRATEGINEN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN

Strateginen suunnittelu ja kehittäminen perustuvat maakunnan tilan seurantaan ja ennakointiin sekä

tulevaisuustyöhön, jota tehdään laajan asiantuntijaverkoston yhteistyönä. Verkostoyhteistyötä on myös

maakuntastrategian toteuttaminen: Keski-Suomen liiton kumppaneita siinä ovat kunnat ja kuntayhtymät,

elinkeinojen kehittämisyhtiöt, tutkimuslaitokset, koulutuksen järjestäjät, yritykset, järjestöt ja valtion

aluehallinto. Valtakunnallisesti tärkeimpiä kumppaneita ovat muut maakuntaliitot ja valtion keskushallinto.

Liitto on hakeutunut myös kansainväliseen hankeyhteistyöhön, ja pyrkii tukemaan myös muiden

maakunnan toimijoiden kansainvälistymistä.

3.1 Maakunnan tilan seuranta ja ennakointi

Maakunnallinen ennakointityö jatkui 14 organisaation yhteisessä Keski-Suomen tulevaisuusryhmässä.

Ryhmä järjesti yli sata osallistujaa koonneet Keski-Suomen tulevaisuusfoorumit keväällä ja syksyllä. Kevään

foorumi oli suunnattu erityisesti yrityksille ja sen teemana oli bio-, digi- ja osaamistalouden mahdollisuudet

keskisuomalaisille yrityksille. Syksyn foorumin aiheena oli vihreä talous: Luonnollisesti Keski-Suomesta –

mitä tarjoamme maailmalle tulevaisuudessa? Tulevaisuusryhmä julkaisi vuoden aikana kymmenen

uutiskirjettä. Kirjeiden sisältöä olivat Keski-Suomen strategian kehittämiskärkien ja skenaarioiden seuranta,

globaali ilmiö ja heikko signaali sekä tulevaisuustyön ajankohtaiset asiat.

Vuoden aikana tulevaisuusryhmä tuotti tietoa ja osallistui työpajoihin osana työ- ja elinkeinoministeriön

koordinoimaa ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) prosessia. Vuoropuhelua koulutuksen laadusta ja

määrästä sekä koulutus- ja työvoimatarve-ennusteista jatkettiin opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa, joka

arvioi valtakunnallisia koulutustarjonnan tavoitteita vuodelle 2020. Valtakunnallisten linjausten mukaan

nykymuotoista koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa (KESU) ei enää valmistella. Tästä syystä

Keski-Suomen liiton koordinoima KESU-ryhmä kehittelee Keski-Suomeen uudentyyppistä alueellista

koulutus- ja työvoimaennakointia.

Maakunnan tilan seurannan ja ennakoinnin työkaluna toimi tietopalvelusivusto www.keskisuomi.info.

Sosiaalisessa mediassa oli käytössä Facebook (Keski-Suomi ennakoi) ja Twitter (#kstulevaisuus).

Keski-Suomen liitto kokoaa tuoreita seurantatietoja väestöstä, alue- ja kuntataloudesta, koulutuksesta ja

osaamisesta, työmarkkinoista sekä yritystoiminnasta. Vuoden aikana julkaistiin kolme Keski-Suomen

Aikajana -katsausta, joissa arvioitiin maakunnan ja seutukuntien liiketoiminnan kehitystä.

3.2 Keski-Suomen strategian toteuttaminen

Keski-Suomen liitto kehittää toimintaympäristöään yhdessä verkostojensa kanssa. Liitolla itsellään oli

toimintavuonna käytettävissään verrattain rajallisesti taloudellisia resursseja, laajojen maakunnallisten

uudistusten toteuttamiseen. Ketteränä verkostovaikuttajana liitto pystyi kuitenkin käynnistämään erilaisia

kokeiluja ja pilotointeja, joilla maakunnassa tapahtuvia uudistuksia voitiin nopeuttaa.

Keski-Suomen visiossa 2040 maakunnan kehittämisen kärjiksi määriteltiin bio-, digi- ja osaamistalous.

Läpileikkaavia teemoja ovat aluerakenne ja saavutettavuus sekä kansainvälisyys.

9

3.2.1 Biotalous

Äänekosken biotuotetehtaan investoinnin varmistuttua biotaloudessa pääasioita ovat olleet metsävarojen

kestävä hyödyntäminen, osaavan työvoiman saatavuus, kiertotalous sekä metsäbiomassan logistiikka.

Tärkeimpiä toimenpiteitä olivat biotalouden osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen, yhteistyön

aktivointi tutkimus- ja osaamisyhteisöjen välillä sekä biokaasun tuotannon edistäminen. Yritystoimintaa on

kehitetty ja monipuolistettu mm. Yritystehdas- ja Kasvu Open –toimenpiteissä, joita Keski-Suomen liitto on

osarahoittanut.

Metsävarojen kestävä hyödyntäminen on ollut esillä myös EU-tasolla. Keski-Suomen liitto ilmaisi kantansa

Euroopan komission kiertotalouspaketista ja nosti esiin metsäbiomassan hyödyntämiseen liittyviä

näkökulmia. Kannanotto laadittiin yhdessä Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan kanssa.

Fedarene- yhteistyössä metsävarojen kestävää hyödyntämistä tuotiin esiin useissa eri yhteyksissä. Keski-

Suomen liitto osallistui alueellisen metsäohjelman (Metsäkeskus) valmisteluun.

Biotalouden alalta tehtiin työvoimakartoitus ja sen tuloksista kerrottiin oppilaitoksille kahdessa

tapahtumassa otsikolla Biotaloudesta ammatti. Kevään tapahtumassa kohderyhmänä olivat erityisesti

oppilaanohjaajat, syksyn tapahtumassa 9-luokkalaiset, abiturientit ja työttömät työnhakijat, joille esiteltiin

biotalouden opiskelu- ja työmahdollisuuksia. Tapahtumat toteutettiin laajassa yhteistyössä koulutuksen

järjestäjien sekä muiden sidosryhmien kesken.

Biojätteiden hyödyntäminen sekä biokaasun tuotanto ja kulutus nousivat pääministeri Sipilän

hallitusohjelman myötä ajankohtaiseksi kehittämisen kohteeksi Keski-Suomessa. Biokaasuasiantuntijat

yrityksistä ja julkisista organisaatioista pohtivat neljässä tilaisuudessa, miten biokaasun tuotantoa ja

kulutusta Keski-Suomessa voitaisiin lisätä. Biokaasu Keski-Suomessa -selvitys (Outi Pakarinen, 2015)

http://www.keskisuomi.fi/filebank/24560-Biokaasu_Keski-Suomessa.pdf on osoittautunut kiinnostavaksi.

Yhteistyö on virinnyt maakunnassa (Luke ja JAMK), kansallisesti (Länsi-Suomen liitot) ja kansainvälisesti (EU

10

ja erityisesti Vanguard Biotalous -ryhmä). Keski-Suomen liitto lähti mukaan Syken koordinoimaan Life IP -

hankkeen valmisteluun (CIRCWASTE), joka koskee biojätteitä ja biokaasun tuotantoa.

Keski-Suomen liitto rahoitti vuonna 2015 useita biotalousalan hankkeita. VTT:n vaahtorainaushanke

vahvistaa Keski-Suomen kansainvälisesti merkittävää osaamiskeskittymää, jossa yritykset ja tutkimuslaitokset

yhdessä tekevät uraauurtavaa kuituvaahtotutkimusta. Yhteensä 2,4 miljoonan euron hanketta rahoittaa 17

merkittävää yrityskumppania eri puolilta maailmaa lähes miljoonalla eurolla. Keski-Suomen liiton tuki

hankkeelle oli reilu miljoona.

VTT:n ”Mobiili biotuotetehdas” -hanke kehittää uutta konseptia perinteisten ja uusien biotuotteiden tuotantoon. Jyväskylän ammattikorkeakoulun ”Leevi” -hanke kartoittaa levien hyödyntämismahdollisuuksia yritysnäkökulmasta. Usean maakunnan yhteinen BIOA-biojalostamohanke tutkii levien käyttöä ravinnesieppareina. Hanke tähtää kansainväliseen tutkimus- ja tuotekehitykseen, josta seurauksena odotetaan bioalalle syntyvän uusia tuote- ja liiketoimintamahdollisuuksia. ”Biopooli” -hankkeessa haetaan uusia ratkaisuja metsäbiomassan logistiikkaan ja puubiomassan varastointiin.

Tarvaalan Biotalouskampus -konseptia on jalostettu yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston kanssa. Tarvaalan biotalouskampus oli yhdessä Keski-Suomen

liiton kanssa mukana EU:n 7. puiteohjelman rahoittamassa BERST-hankkeessa 2014-2015, jonka tuloksena

saatiin alueellisen biotalouden tunnuslukuja sekä työkaluja biotalouden kehittämiseen.

3.2.2 Digitalous

Digitalouden tavoitteita edistettiin ja toimenpiteitä jatkettiin Keski-Suomen ICT-strategian mukaisesti. Valtakunnallinen Laajakaista kaikille 2015 -hanke eteni Joutsaan ja Keuruulle: laajakaistahankkeista järjestettiin julkisen tuen kilpailutus ja valittiin operaattori. Kuntia ja operaattoreita avustettiin hankkeiden toteutuksessa ja tietoja toimijoiden välillä vaihdettiin (LVM, Viestintävirasto, Maaseutuvirasto, ELY-keskus, operaattorit, kunnat). Keski-Suomen liitto osallistui myös kuuden maakunnan yhteisten kehittämishankkeiden toimintaan ja hankevalmisteluun. Hankkeet olivat Kaista kaikille sekä eMaaseutu ja Kaista käyttöön!.

Kuntien Tiera Oy:n laatima selvitys kuntien hankeyhteistyöstä ja sen toimeenpanosta valmistui huhtikuussa 2015 (http://www.keskisuomi.fi/filebank/24337-Kuntien_digitaaliset_palvelut.pdf). Tarvekyselyn perusteella kunnille valmisteltiin toimenpide-ehdotus kuntien toimintojen ja palveluiden digitalisointiyhteistyön kehittämiseksi. Myös kuntien sähköistä asiointipalvelua valmisteltiin osana kuntien hankeyhteistyöselvitystä. Yhteistyöstä kiinnostuneille kunnille esitettiin sähköisen asiointialustan käyttöönottoa. Kunnille tehtiin käyttöönottotarjous alkuvuodesta 2015. Valmiiden sähköisten palveluiden käyttöönottoa jatketaan pilottiprojekteina vuoden 2016 aikana.

Yritysten digitalisointia edistävä konseptointityö toteutettiin vuosina 2014 – 2015. Työn teki Suomen Yrityskehitys Oy ja loppuraportti valmistui toukokuussa 2015 (http://www.keskisuomi.fi/filebank/24335-Digikonsepti_loppuraportti.pdf).

Keski-Suomen liiton digitalousasiantuntemusta käytettiin SOTE-alan kehitysohjelman käynnistämiseen ja valmisteluun vuosina 2014 - 2015. Keväällä 2015 valmistuneessa kehitysohjelmassa esitettiin mm. uuden osaamiskeskuksen perustamista sairaanhoitopiirin johdolla ja julkisen innovaatiorahoituksen tuella. Osaltaan tämän kehittämistyön hedelmää on Campus FI –projekti (Future Innovation), jonka aiesopimus allekirjoitettiin vuoden 2016 alussa.

Keski-Suomen liitto on tukenut vahvasti myös kyberturvallisuusalaa, jonka lippulaiva on Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT-instituutin JYVSECTEC-hanke. JYVSECTEC – Jyväskylä Security Technology, kyberturvallisuuden tutkimus-, koulutus- ja kehityskeskus sai EAKR-rahoituksen yli 2 miljoonan euron hankekokonaisuudelle vuosille 2015-2017.

11

Kesän hankehaussa digitalouden alueelle saatiin useita rahoitushakemuksia. Rahoitusta myönnettiin seuraaville hankkeille: Big Datan potentiaali liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin sovelluksissa, Keski-Suomen digihyppy, digitaalisuus, data, cyber ja business (D2CB) -hankkeen toteutettavuusselvitys, Digitaalisten palveluinnovaatioiden yhteisluominen alueellisessa ekosysteemissä, Spektrikuvantamisella kilpailukykyä Keski-Suomeen, Cyber Scheme Finland –pilotti, Kokeileva digilabra ja Toisen asteen kyber.

Keski-Suomen liitto avusti ICT-sektorin toimijoiden ja viranomaisten välisessä yhteistyössä ja koordinoi niiden välistä viestintää. ICT-strategian ohjausryhmä sekä kuntien yhteyshenkilöryhmä aloittivat toimintansa.

Loppuvuodesta 2015 teetettiin kiinteistökartoitus Keski-Suomen alueen kiinteistöjen soveltuvuudesta datakeskustoimintaan. Selvityksen teki Jyväskylän yliopisto alihankkijoineen ja se valmistui 7.12.2015.

3.2.3 Osaamistalous

Keski-Suomen strategian mukaan osaamistalous kytkee toisiinsa koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinot.

Uusi hallitusohjelma tarjosi tähän runsaasti tarttumapintaa ja ohjelmasta poimittiinkin näkökulmia ja

avauksia, joihin Keski-Suomesta löytyy vahvaa osaamista.

Digitalisaatio on iso haaste oppimisen ja koulutuksen kentällä. Keski-Suomessa on ainutlaatuinen

koulutuksen ja kasvatuksen osaamiskeskittymä, jossa vahvuutena ovat myös tutkimus ja yritystoiminta.

Syksyllä 2015 kehittämiskohteeksi valikoitiin digitaalinen uuden sukupolven koulu. Tavoitteena on luoda

merkittävä keskisuomalainen yhteistyökeskittymä, joka toimisi myös julkisen rahoituksen hakijana.

Keski-Suomen liiton rahoittamassa Jyväskylän yliopiston hankkeessa, Keski-Suomen peruskoulujen ICT-

Usuko, laadittiin suunnitelma otsikolla Keski-Suomesta digikoulutuksen johtava maakunta. Suunnitelmia ja

yhteistyömahdollisuuksia esiteltiin mm. Kohti digitaalista koulua –seminaarissa Jyväskylässä 29.10 ja muissa

tapaamisissa. Työ jatkuu 2016 mm. eri hankehakujen ja toimijaverkoston vahvistamisen kautta.

Joulukuussa West Finland European Office (WFEO) ja Keski-Suomen liitto järjestivät Brysselissä e-learning-

seminaarin. Seminaarissa oli yli 150 osallistujaa ja projektikumppanuustapahtumaan ilmoittautui yli 400

partneriehdokasta ja yli 50 projekti-ideaa eri puolilta Eurooppaa. Jyväskylän koulutustoimijat olivat hyvin

edustettuina tapahtumassa, jolle toivotaan jatkoa.

Keski-Suomen liitto kehittää ja organisoi eri koulutustahojen yhteistyötä ja toimintamalleja. Ammatillisen

koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjät kokoontuivat liiton aloitteesta pohtimaan kehitys- ja

yhteistyötarpeita. Myös ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellisen kehittämissuunnitelman (Amkesu

2014-2017) päivitystarpeita käytiin läpi. Keski-Suomen kansanopistojen kehittämistarpeita pohdittiin

oppilaitosten rehtorien johdolla. Keski-Suomen sivistystoimen johtajien ja Osaava-hankkeen yhteistyötä

syvennettiin.

Keski-Suomen liitto osallistui Paviljongissa järjestettyyn KEOS 2015 -tapahtumaan. Oppilaitokset, julkisten

organisaatiot ja yritykset mallinsivat yhdessä Keski-Suomen Biotalouskampuksen kokonaisuutta. Biolukio-

kokonaisuuden ideointi ja suunnittelu aloitettiin Konneveden, Saarijärven ja Äänekosken lukioiden johdolla.

Liitto tuki myös Laukaan Ekokoulu-hanketta esiselvityksellä.

Yrittäjyys ja sen kehittäminen on yksi maakunnan painopisteistä. Keski-Suomen liitto rahoitti Jyväskylän

yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston opiskelijoille suunnattua yhteistä

yrittäjyyshanketta. Myös Muuramen Innola ry:tä, Kasvu Open -tapahtumaa ja Suomalaisen

oppimisosaamisen verkostoa tuettiin. Keski-Suomen YES-keskuksen toiminnalle etsittiin uusia

toimintatapoja ja rahoitusmalleja yhdessä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän, Keski-Suomen yrittäjien ja

Keski-Suomen kuntien kanssa.

12

Osaamistalouden ja koulutuksen alueella on menossa ja suunnitteilla lukuisia kehittämishankkeita. Keski-

Suomen liitto osallistui aktiivisesti hankkeiden ohjausryhmiin ja hallituksiin sekä uusien hankkeiden

analysointiin ja arviointiin. Myös valtakunnallisissa OKM:n koordinoimissa toimenpidekokonaisuuksissa

(ESR-liikunta, kulttuuri, nuorisotyö) on Keski-Suomen liitolla edustus.

3.2.4 Hyvinvointi

Keski-Suomen liitto osallistui sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaan, Jyväskylän kaupungin hallinnoimaan Sote2020-hankkeeseen, jossa rakennettiin maakunnallista sote-palveluiden järjestäjä- ja tuottajayhteisöä. Keski-Suomen liiton luottamushenkilöt olivat mukana pohtimassa hankkeen linjauksia ja kehittämisjohtaja osallistui lähipalveluiden kehittämistä ja integraatiota suunnittelevaan työhön sekä hankkeen ohjausryhmään. Maan hallitus linjasi hallitusohjelmassaan askelmerkit itsehallintoalueisiin liittyvälle sosiaali- ja terveydenhuollolle sekä kuntien vastuulle osoitettavalle terveyden edistämiselle.

Keski-Suomen liitolla oli edustaja maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon koordinaatioryhmässä, jossa olivat mukana maakunnan kaikki sote-toimijat sekä esimerkiksi järjestöjen ja koulutuksen järjestäjien edustajat. Koordinaatioryhmä oli keskeinen neuvottelufoorumi sote-palveluiden järjestämissuunnitelman valmistelussa, maakunnan strategiaan liittyvien toimien suunnittelussa ja osaavan työvoiman saatavuuden arvioinnissa.

Keski-Suomen strategiassa hyvinvointipalvelut ymmärretään laajaksi kokonaisuudeksi, johon kuuluivat

sosiaali- ja terveysasioiden lisäksi myös liikunta-, virkistys-, kulttuuri-, nuoriso- ja sivistysala. Strategian

mukaisesti Keski-Suomen liitto kohdensi osarahoitusta mm. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ”Terve sielu

terveessä ruumiissa” -hankkeelle sekä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun esiselvitykselle, joka koski

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja alueen korkeakoulujen yhteistyön tiivistämistä Uusi Sairaala -

hankkeessa.

Merkittävin yksittäinen hyvinvointialan kehittämisrahoitus suunnattiin Campus FI -hankkeelle. Laajassa yhteistyössä ovat mukana Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen kauppakamari, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Keski-Suomen yhteisöjen tuki ry ja Keski-Suomen yrittäjät. Tavoitteena on luoda edellytykset tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja koulutuskeskittymälle, joka sijoittuu Jyväskylään Uuden sairaalan yhteyteen. Campus FI:n odotetaan synnyttävän uusia yrityksiä, vauhdittavan nykyisten yritysten kasvua ja tehostavan julkisen sektorin toimintaa sosiaali- ja terveysalalla.

Keski-Suomen liitolla oli yhteistyösopimukset Nuorten Keski-Suomi ry:n ja Keski-Suomen Eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunnan kanssa. Yhteistyösopimuksilla varmistettiin näiden maakunnallisten järjestöjen ja niiden paikallisyhdistysten mahdollisuudet osallistua Keski-Suomen liiton keskeisten suunnitteluasiakirjojen kommentointiin ja sisällölliseen arviointiin. Sopimuksilla tiivistettiin liiton ja kuntien nuorisovaltuustojen yhteistyötä. Liitto oli aktiivinen toimija maakunnan järjestökentän kokoavassa Keski-Suomen Järjestöareenassa.

3.2.5 Matkailu

Keski-Suomen liiton ’Matkailuvientiin virtaa 2012-15’ -hankkeen kansainväliset toimenpiteet kohdennettiin

hankkeen viimeisenä vuonna pääasiassa Saksan markkinoille. Yhteistyötä saksalaisten partnereiden kanssa

syvennettiin ja Keski-Suomi oli mukana matkanjärjestäjien kiertomatkoilla. Lisäksi osallistuttiin

markkinointiyhtiö Nordic Marketingin markkinointikampanjaan Saksassa.

Keski-Suomen liitto rahoitti vuoden 2014 alussa käynnistynyttä kaksivuotista markkinointikonttorihanketta,

jonka kohdemarkkina oli Venäjä. Keski-Suomen kauppakamarin vetämässä hankkeessa oli mukana yrityksiä,

13

joilla on halua ja valmiuksia kehittää palvelutarjontaansa Venäjän markkinoille. Keskeisiä toimenpiteitä

olivat venäläisille suunnattu sähköinen markkinointi sekä verkkonäkyvyyden ylläpito ja kehittäminen.

Lisäksi hanke toimitti Tervetuloa Keski-Suomeen -matkailulehteä, auttoi yrittäjiä media- ja PR-työssä sekä

toteutti yrittäjien yhteisiä myynti- ja markkinointikampanjoita. Venäjän ongelmat heijastuivat

venäläismatkailijoiden määrään: vuoteen 2014 verrattuna venäläismatkailijoiden yöpymiset Keski-

Suomessa vähentyivät lähes 40 % vuonna 2015.

Keski-Suomen liitto vastasi koko maakunnan matkailutarjonnan esittäytymispäivän 9.5. järjestelyistä

Toivolan Vanhalla Pihalla Jyväskylässä. Vuosittainen matkailun ajankohtaisseminaari, Keski-Suomen

matkailuparlamentti, järjestettiin 22.10.2015.

Keski-Suomen liitto koordinoi ja järjesti Keski-Suomen kauppakamarin matkailuhallituksen opintomatkan

Islantiin, jossa tutustuttiin Islannin vahvaan StopOver-tuotteeseen. Liitto järjesti matkailuhallituksen

kokoukset ja koordinoi myös seutujen matkailuvastaavista koostuvan ryhmän kokoontumisia. Keski-

Suomen matkailutiedote julkaistiin sähköisenä uutiskirjeenä viisi kertaa vuoden aikana. Matkailun

kehittymistä seurattiin Tilastokeskuksen majoitustilastojen avulla.

3.2.6 Luova talous ja kulttuuri

Luovan talouden ja kulttuurin kehittämistä on Keski-Suomen liitossa rahoitettu maakunnallisella ja kansainvälisellä hankerahoituksella vuodesta 2004 alkaen. Vuoden 2015 alusta lähtien erillistä hankerahoitusta ei ole ollut, joten resurssit olivat aikaisempaa huomattavasti rajallisemmat. Kehittämisestä vastaava projektipäällikkö osa-aikaistettiin elokuun 2015 alkaen, joten myös henkilöresurssit pienenivät.

Luovan talouden ja kulttuurin kehittämistoimenpiteet olivat pääasiassa verkostojen ylläpitämistä ja niiden

työskentelyyn osallistumista sekä yhteydenpitoa sidosryhmiin. Näitä verkostoja ovat mm.

keskisuomalaisten kulttuurivastaavien tapaamiset, maakuntaliittojen kulttuurivastaavien tapaamiset,

Suomen kotiseutuliiton järjestämät tilaisuudet maakuntaliittojen kulttuurivastaaville, opetus- ja

kulttuuriministeriön luovan talouden tilaisuudet sekä Keskipohjolakomitean kulttuurityöryhmän kokoukset.

Keski-Suomen liitto pyrkii hakeutumaan partneriksi kansainvälisiin hankkeisiin, jotka tukevat Keski-Suomi2040 -strategiaa. Keskeisiä rahoitusohjelmia ovat Interreg Europe, Itämeren alueen ohjelma (BSR) ja Pohjoisen periferian ja arktisen alueen ohjelma (NPA). Vuonna 2015 valmisteltiin luovan

talouden hakemusta EU:n Pohjoinen periferia ja arktinen -ohjelmaan. Hankkeen tavoitteena oli torjua

nuorten syrjäytymistä luomalla nuorille työ- ja yrittäjyysmahdollisuuksia, jotka perustuvat nuorten omiin

harrastuksiin, luovaan osaamiseen ja innovointikykyyn erityisesti digitaalista mediaa hyödyntämällä.

Hankeaihio ei kuitenkaan läpäissyt NPA-ohjelman sihteeristön ennakkoarviointia.

3.2.7 Aluerakenne ja saavutettavuus

3.2.7.1 Maakuntakaavan tarkistus Maakuntahallitus päätti 13.3.2015 aloittaa maakuntakaavan tarkistuksen. Samalla hyväksyttiin kaavan tarkistukseen liittyvä osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Maakuntakaavan tarkistuksen lähtökohta on Keski-Suomen strategiassa määritelty aluerakenne 2040. Keskeiset painotukset ovat toiminnallisesti merkittävät liikennekäytävät ja kansainväliset yhteydet, tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella, sekoittuneet vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen alueet, biotalouden ja uusiutuvan energian jalostusalueet sekä työpaikkakeskittymät sekä matkailu- ja virkistysalueet.

14

Kaavan tarkistuksessa korostetaan strategisuutta ja tarkastellaan merkintöjen maakunnallista/seudullista

tasoa. Merkintöjen poisto-, päivitys- ja säilytystarve selvitetään ja harkitaan, tuleeko kaavaan lisätä uusia

merkintöjä. Mittakaava tulee olemaan sama kuin aikaisemmissakin maakuntakaavoissa eli 1:250 000 ja

tavoitevuosi 2040.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä huhtikuun ajan. Siitä saatiin 30 lausuntoa tai muistutusta.

Suunnitelman sisältöä ei juurikaan kommentoitu. Sen sijaan maakuntakaavan sisältöön saatiin lukuisia

kannanottoja.

Ensimmäisessä viranomaisneuvottelussa 29.5.2015 todettiin mm., että strategisuuden korostaminen maakuntakaavan tarkistuksessa on perusteltua. Kaavan tavoitteet todettiin yhteneväisiksi uuden hallitusohjelman kanssa. Biotalouden ja liikenneinfran (ml. alempiasteinen tieverkko) on tärkeää näkyä kaavassa. Edelleen todettiin, että juridisesti kaavaprosessissa tulee käyttää termiä ”maakuntakaavan tarkistus”, sillä osa kaavamerkinnöistä tullee säilymään/siirtymään sellaisenaan myös uuteen kaavaan. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset maakuntakaavan sisältövaatimukset tulee huomioida kaavan tarkistuksessa.

Maakuntakaavan tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa sekä 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa

ja Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Tarkistus koskee kaikkia teemoja:

asutusrakenne, liikenne, tekninen huolto, luonnonvarat, erityistoiminnot, kulttuuriympäristö,

luonnonsuojelu ja virkistys. Tarkistettu Keski-Suomen maakuntakaava tulee korvaamaan kaikki voimassa

olevat maakuntakaavat.

Seuraavat selvitykset valmistuivat (v) tai olivat meneillään (m) 31.12.2015:

Keski-Suomen geoenergian tuotantoon soveltuvat maa- ja kallioalueet (v)

Palveluverkkoselvitys (v)

Jätteenkäsittelykeskuksesta Materiaalikeskukseksi (v)

Keski-Suomen ampumaratoja koskeva selvitys (v)

Virkistys- ja matkailualuetarkistus (v)

Maakuntakaavan taajamamerkintöjen kehittäminen (m)

Kulttuuriympäristökeskittymät (m)

Keski-Suomen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden täydennysinventointi (v)

Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi (v)

Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointi (v)

Keski-Suomen saaristoinventointi 2015 (v)

Keski-Suomen Strateginen liikenneverkkoselvitys (m)

Maakunnallisten suojelualueiden tarkistus (m)

Keski-Suomen ekologinen verkosto ja metsien biotalouspotentiaali (m)

Arvokkaiden luontokohteiden keskittymät Keski-Suomessa ja niiden tunnistaminen eri mittakaavoissa (m)

Pohjavesiluokituksen muutosselvityksen vaikutukset (m)

Luonnonvesien tilaa ja merkitystä koskeva kyselytutkimus (m)

Vuoden aikana kaavatarkistuksen vaihetta esiteltiin kunnille, etujärjestöille ja viranomaisille 23 työneuvottelussa. Keskusteluissa kartan ääressä käytiin läpi Keski-Suomen strategian mukaisia painotuksia ja visioitiin isoja strategisia kokonaisuuksia huomioiden erityisesti elinkeinojen kehitys maankäyttöratkaisuissa. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta. Keski-Suomen liitto antoi vuoden aikana kuntien kaavoista 90 lausuntoa keskimääräisen käsittelyajan ollessa 11 päivää.

15

Ympäristöministeriö päätti lakimuutoksen seurauksena luopua maakuntakaavojen vahvistusmenettelystä. Merkittävä muutos astui voimaan 1.2.2016. Maakuntaliiton vastuu maakuntakaavoituksessa tulee selkeästi kasvamaan.

3.2.7.2. Liikenne

Vuosi 2015 oli Keski-Suomen liikennejärjestelmäryhmän toinen kokonainen toimintavuosi. Ryhmä valmisteli liikennejärjestelmän kehittämistarpeita esittelevää viestintämateriaalia liikennesektorin keskeisille valmistelijatahoille ja uusille kansanedustajille. Toukokuussa ryhmä järjesti seminaarin maakunnan saavutettavuudesta. Koska Keski-Suomen liikennejärjestelmän kehittämisen aiesopimuskausi 2013 - 2015 oli päättymässä, valmisteltiin uusi, vuodet 2016 - 2019 kattava aiesopimus, joka hyväksyttiin maakuntahallituksessa joulukuussa. Osana aiesopimuksen valmistelua järjestettiin syksyn aikana viisi kunnille tarkoitettua tilaisuutta. Liikennejärjestelmäryhmä osallistui liikenteellisenä asiantuntijana maakuntakaavan tarkistustyöhön. Keski-Suomen liitto osallistui vuonna 2015 useiden ELY-keskuksen liikenteellisiä selvityksiä ja tiesuunnittelua ohjaaviin hankeryhmiin sekä antoi liikenne-ja väylähankkeita koskevia lausuntoja.

3.2.7.3. Kulttuuriympäristöt ja ympäristöohjelma

Keski-Suomen kulttuuriympäristöohjelman 2005 - 2015 päivitys aloitettiin vuonna 2015. Ohjelma koskee

maakunnan rakennusperintö-, kulttuurimaisema- ja muinaisjäännösarvojen säilymistä ja kestävää käyttöä.

Työtä koordinoi maakunnallinen kulttuuriympäristötyöryhmä MAKU. Keski-Suomen liitto osallistui

ohjelman päivitykseen ja sitä jatketaan vuonna 2016. Keski-Suomen ympäristöohjelman 2015

toimenpiteiden toteutumisen seuranta tehdään ohjelmakauden päätyttyä. Seurannasta vastaavat

yhteistyössä Keski-Suomen ELY-keskus ja Keski-Suomen liitto.

3.3 Kehittämisrahoitus

Maakunnallista, kansallista ja Euroopan unionin kehittämisrahoitusta käytettiin kehittämistoimenpiteisiin, joita ohjaavat Keski-Suomen strategia, EU:n rakennerahasto-ohjelma ja kansalliset kehittämislinjaukset.

EU:n uusi ohjelmakausi 2014 - 2020 saatiin täyteen vauhtiin vuonna 2015. Rahoituksessa siirryttiin käyttämään jatkuvan haun sijasta keskitettyjä hankehakuja, joilla uskottiin saatavan laadukkaampia hankkeita. Keski-Suomessa järjestettiin vuoden aikana kaksi hankehakua. Hankepäätökset tehtiin ripeästi, vaikka rakennerahastojen uusi hallinnointimalli ja uuden sähköisen EURA2014 - järjestelmän sisäänajo oli työlästä.

Samanaikaisesti oli käynnissä ohjelmakauden 2007 - 2013 viimeinen toimintavuosi ja 16 vanhan ohjelmakauden hanketta. Osalle hankkeista myönnettiin myös jatkorahoitusta. Tarkoituksena oli varmistaa EU-varojen maksimaalinen käyttö. Päättyneen ohjelmakauden aikana Keski-Suomen liitto myönsi maakunnan kehittämiseen EU:n ja valtion tukea yhteensä noin 30 miljoonaa euroa. Keski-Suomen liiton myöntämästä avustuksesta hankkeilta jäi käyttämättä 4,12 %.

Toimintavuoden aikana Keski-Suomen liitto myönsi tukea kehittämis- ja investointihankkeille yhteensä 4,6 miljoonaa euroa. Myönnetyn tuen määrä kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Rahoituksen painopiste siirtyi vahvasti bio- ja digitalouden kehittämiseen. Mittavat rahoituspäätökset tehtiin kahdelle vaahtorainauksen ja kyberturvallisuuden kehittämis-/investointihankekokonaisuudelle. Osaamistaloutta rahoitettiin edellisvuotta vähemmän. Aluerakenteen investointeihin ei uudesta EU-ohjelmasta voitu myöntää tukia.

16

Myönnetystä rahoituksesta 70 % tuli Suomen Kestävää kasvua ja työtä -EU ohjelmasta, josta maakuntaliitot voivat myöntää EAKR-rahoitusta hankkeille. Hankkeiden hallinnointiin liitolla oli käytössä teknistä tukea ainoastaan ohjelmakauden 2014-2020 hankkeiden maksatusten käsittelyyn. Vuonna 2015 maakunnille ei enää osoitettu kansallista maakunnan kehittämisrahaa. Keski-Suomessa edellisvuodesta säästynyt maakunnan kehittämisraha sidottiin sataprosenttisesti uusiin käynnistyviin hankkeisiin.

82

84

86

88

90

92

94

96

98

100

1

Keski-Suomen kehittämisrahasto Maakunnan kehittämisraha EU rahoitus

Rahoituksen strategian mukainen kohdentuminen rahastoittain vuonna 2015. (EU- rahoitus ei sisällä ohjelmakauden 2007 -2013 uudelleen budjetoituja varoja.)

Rahoituksen kohdentuminen maakuntaohjelman painopisteittäin vuonna 2015, yhteensä 4,6 miljoonaa euroa (ei sisällä ohjelmakauden 2007 -2013 uudelleen budjetoituja varoja).

17

4. EDUNVALVONTA

4.1 Maakunnalliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot

Keski-Suomen liitto järjestää säännöllisesti kansanedustajien ja kunnanjohtajien kokoukset. Vuonna 2015 kansanedustajakokouksia oli kahdeksan. Aiheina olivat mm. työmarkkina-asiat, koulutus, järjestötoiminta sekä lasten ja nuorten asiat. Sote- ja aluehallintouudistusta käsiteltiin yhdessä kunnanjohtajien kanssa.

Kuntien ajankohtaisia asioita koskevia kunnanjohtajakokouksia pidettiin 11. Lisäksi järjestettiin erikseen kuntatalouskokous kunnanjohtajille ja kuntien talousvastaaville.

Maakuntajohtajat kokoontuivat kuukausittain ja tapasivat mm. ministereitä ja valtionhallinnon viranhaltijoita. Osallistumiset valtakunnallisiin työ- ja sidosryhmiin on koordinoitu yhdessä Kuntaliiton kanssa.

Keski-Suomen liitto järjesti useita tapaamisia ministeriöiden ja valtion keskushallinnon edustajien kanssa ja oli kuultavana eduskunnan valiokunnissa. Liiton asiantuntijat osallistuivat myös EU:n alue- ja rakennepolitiikan toimenpanon suunnitteluun ja ohjelmatyön kansallisiin työryhmiin.

Liikenne- ja väyläasioissa Keski-Suomen liitto oli mukana valtatie 18 -seurantaryhmän, päärataryhmän ja Pori-Parkano-Haapamäki –rataryhmän työskentelyssä sekä osallistui tieyhdistysten Pro Ysitie ry ja Nelostie E75 ry toimintaan. Väylien TEN-T –rahoitusmahdollisuuksia selvitettiin yhdessä muiden maakuntaliittojen ja ELY-keskusten sekä Liikenneviraston kanssa.

Keski-Suomi muodostaa yhdessä Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan kanssa Länsi-Suomen Allianssin (WFA). Maakunnat ylläpitävät Brysselissä yhteistä Eurooppa-toimistoa (WFEO, West Finland Europe Office), joka toimii EU-asiantuntijana ja verkottajana eurooppalaisiin yhteistyötahoihin. WFEO-toimiston palveluja käyttävät ahkerasti myös maakunnan muut toimijat. WFEO edistää osaltaan Keski-Suomen strategian kärkien toteutusta: biotaloudessa WFEO toimii linkkinä muihin eurooppalaisiin biotalousalueisiin (ERRIN-verkosto), digitaloudessa toimisto on auttanut keskisuomalaisia kansainvälisissä hankevalmisteluissa ja osaamistaloudessa se on järjestänyt yhdessä keskisuomalaisten toimijoiden kanssa verkottumistilaisuuden Brysselissä.

Yhteistyössä maakunnan aktiivisten hanketoimijoiden, kuten Jyväskylän kaupunki ja oppilaitokset, kanssa on laadittu toimintamalli, jonka avulla kannustetaan yhä useampia keskisuomalaisia tahoja kansainvälisiin hankekumppanuuksiin. Mallin laadintaan ovat liiton toimistosta osallistuneet asiantuntijat, joilla on kokemusta kansainvälisestä hanketyöstä. Lisäksi asiantuntija-apua on saatu WFEOn Brysselin toimistosta. WFEO-toimisto tiedottaa mm. Euroopan komission avoimista kuulemisista sekä hankehauista. Lisäksi WFEO-asiantuntijat vierailevat Keski-Suomessa useita kertoja vuodessa tavatakseen keskeisiä toimijoita. Toimistossa työskentelee kaksi asiantuntijaa sekä harjoittelija. Keski-Suomi on Keskipohjola-komitean kannattajajäsen sekä AER:n (Assembly of European Regions) ja FEDARENE:n (European Federation of Agencies and Regions for Energy and the Environment) jäsen. Viimemainitussa toiminnan painopiste on ollut puubiomassan energiatuotannon tunnetuksi tekemisessä.

18

4.2 Keski-Suomen liikenteelliset kärkihankkeet

Maakunnan liikenteellisiksi kärkihankkeiksi on Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa määritelty valtatiet 4 ja 9 (väli Jyväskylä-Jämsä) sekä rataosa Jyväskylä-Tampere. Vuonna 2015 tehtiin sekä em. rataa että valtatietä 4 koskevia rahoituspäätöksiä Äänekosken biotuotetehtaan ansiosta. Sen sijaan Nelostien osuuden Kirri-Tikkakoski moottoritien rakentamisesta ei vielä saatu investointipäätöstä.

Valtion lisätalousarviossa kohdennettiin 158 miljoonan euron valtuus väylien parantamiseen biotuotetehtaan raaka-aine- ja tuotekuljetusten tarpeisiin. Liikenneviraston mukaan ”Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet -hankkeessa kehitetään Äänekosken seudun ja koko Keski-Suomen liikenneyhteyksiä vastaamaan alueen kasvavia liikennemääriä. Hankkeessa parannetaan sekä rata- että tieyhteyksiä. Hankkeen arvioidaan valmistuvan kokonaisuudessaan vuonna 2019. Kesällä 2015 alkaneet parannustyöt valmistuvat ratatöiden osalta vuonna 2017 ja tietöiden osalta vuonna 2019.” Merkittävimmät tieverkon parantamiskohteet ovat valtatie 4 (Huutomäen eritasoliittymä ja Äänekosken kohta), Äänekosken taajamatiet sekä Pohjanmaan suunnan maantiet 627 ja 633. Ratoja parannetaan osuuksilla Orivesi-Jyväskylä ja Jyväskylä-Äänekoski, joista jälkimmäinen tullaan myös sähköistämään. Osassa kohteita työt aloitettiin jo vuoden 2015 aikana.

Liikennejärjestelmän kehittämisen kolmivuotinen aiesopimuskausi päättyi vuoden 2015 lopussa, jolloin sopimuksen toimenpideohjelman hankkeista oli toteutunut kokonaisuudessaan tai osittain noin puolet. Muista kohteista pitkään vireillä ollut kantatien 77 parantamishanke välillä Viitasaari-Keitele edistyi siten, että rakennustöiden takia osan vuotta suljettuna ollut tie voitiin ottaa loppuvuonna käyttöön, vaikka se valmistuukin kokonaisuudessaan vasta vuoden 2016 aikana.

Valtatien 4 suunnitteluvalmius parani vuonna 2015 merkittävästi, kun Kirri-Tikkakoski -moottoritien tiesuunnitelma hyväksyttiin. Äänekoskella jatkettiin valtatien 4 suunnitteluhankkeita: Huutomäen eritasoliittymän tiesuunnitelma ja Äänekosken kohdan yleissuunnitelma valmistuivat vuoden lopussa ja Tikkakoski-Äänekoski/Hirvaskangas –osuuden ympäristövaikutusten arviointi ja alustava yleissuunnittelu käynnistyivät.

5. KESKI-SUOMEN LIITON NÄKYVYYS

5.1 Media- ja sidosryhmäviestintä

Keski-Suomen liiton luottamuselinten kokouksista ja päätöksistä sekä maakuntakaavoista tiedotettiin

lainsäädännön, liiton sääntöjen ja toimiston työnjaon mukaisesti: luottamuselinten päätösten,

lausuntojen ja kannanottojen virallinen tiedotus on hallintopäällikön vastuulla, maakuntakaavan ja

vaihekaavojen viranomaistiedotuksesta vastaa alueidenkäytön tiimi ja media- ja

sidosryhmätiedotuksesta viestintäpäällikkö yhteistyössä asianomaisten valmistelijoiden ja tiimien

kanssa.

Media- ja sidosryhmätiedotteiden keskeistä sisältöä ovat olleet luottamuselinten päätökset, Keski-

Suomen liiton suunnitelmat, kehittämisohjelmat ja rahoitetut hankkeet sekä niiden tulokset ja

vaikutukset. Maakuntavaltuuston, maakuntahallituksen ja maakunnan yhteistyöryhmän kokouksista

julkaistiin ennen kokouksia ennakkotiedote esityslistoineen ja kokoustiedote keskeisistä päätöksistä

ja muista keskeisistä asioista välittömästi kokousten jälkeen. Tavoitteena on ollut nopea ja avoin,

maakunnan kaikki viestimet ja muut keskeiset sidosryhmät kattava tiedotus. Maakunnan

yhteistyöryhmän ja maakuntavaltuuston kokoukset olivat perinteisesti medialle avoimia.

19

Vuonna 2015 viestimille ja muille sidosryhmille lähetettiin yhteensä yli sata tiedotetta

sähköpostijakelulla, joka laajimmillaan käsittää yli 130 osoitetta. Tiedotteet julkaistaan aina myös

Keski-Suomen liiton verkkosivulla.

Verkkolehti Nokankoputuksia (http://www.keskisuomi.fi/nokankoputuksia/) ilmestyi vuoden aikana

kaksi kertaa. Keski-Suomen liiton blogissa (http://www.keskisuomi.fi/blogi/) julkaistiin eri kirjoittajilta

yhteensä 13 kirjoitusta vaihtelevista aiheista. Keski-Suomen Aikajana, katsaus maakunnan yritysten

taloustilanteeseen, ilmestyi vuoden aikana kolme kertaa.

Keski-Suomen liitto otti vuoden aikana osaksi viestintäänsä Facebookin ja Twitterin, joiden käyttöön

tarjottiin henkilöstölle myös koulutusta. Sosiaalisen median ”vanhoja” käyttäjiä olivat Luova talous ja

kulttuuri (Luova Keski-Suomi), Keski-Suomi ennakoi ja Keski-Suomen päivä sekä Keski-Suomi -

palkintokampanja. Sähköisiä uutiskirjeitä sidosryhmätiedotuksessaan käyttivät maakunnallinen

ennakointiryhmä ja matkailukoordinaattori.

www.facebook.com/keskisuomenliitto,

www.twitter.com/keskisuomenliit

5.2 Poimintoja vuoden 2015 tapahtumista

Tammi-maaliskuussa neljä digitalouden yritysaktivointitilaisuutta: 27.1 Saarijärvi, 17.2 Viitasaari, 5.3

Jyväskylä ja 11.3 Jämsä. Noin 25 osallistujaa/tilaisuus.

28.1. Suomi 100 -info, Keski-Suomen Talo, 15 osallistujaa

10.2. Kuntien tietohallintoarkkitehtuuripäivä, Keski-Suomen Talo, noin 25 osallistujaa

12.2. Infoiltapäivä EU-rahoituksesta kulttuurille ja luoville aloille, Keski-Suomen museo, Jyväskylä,

noin 80 osallistujaa

13.2. Biotaloudesta ammatti! Seminaari ja minimessut, JAO Viitaniemi, Jyväskylä, noin 80 osallistujaa

18.4. Keski-Suomen päivä. Lähes 30 tilaisuutta eri puolilla maakuntaa. Keski-Suomen liitto vastasi

tapahtumien yhteisestä tiedottamisesta, lehti-ilmoituksista ja julisteiden tuotannosta. Liiton

myöntämä Keski-Suomi –palkinto jaettiin kauppakeskus Foorumissa avoimessa yleisötilaisuudessa.

Teemana oli Liikuttavan hyvä Keski-Suomi ja voittaja Sumiaisten koulu.

7.5. Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi, ’Markkinat jaetaan uudelleen! Oletko mukana?’ Jyväskylän

ammattikorkeakoulu, noin 150 osallistujaa

9.5. Keskisuomalaisen matkailutarjonnan esittäytymispäivä, Toivolan Vanha Piha, Jyväskylä

12.5. Suomi 100 -info, Jyväskylän kaupungintalo, noin 60 osallistujaa

7.7. Jyväskylän Kesän avajaispäivän seminaari ja konsertti, noin 40 kutsuvierasta

31.7. Neste Oil Rallin kutsuvierastapahtuma, käyntikohteet rallin huoltokeskus Paviljongissa,

Ilmasotakoulu Tikkakoskella, Kilpa- ja huippu-urheilukeskus KIHU Hippoksella ja Harjun EK, noin 10

kutsuvierasta

3.9., 4.9. ja 8.9. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman seututilaisuudet Kannonkosken

Piispalassa, Jyväskylässä ja Jämsässä, yhteensä noin 80 osallistujaa

22.10. Keski-Suomen matkailuparlamentti, aiheina Uutta kipinää yrittämiseen ja Keski-Suomi -

Suomen saunamaakunta, Jyväskylän Paviljonki

20

27.10. Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi ’Luonnollisesti Keski-Suomesta’ Jyväskylän yliopiston Agora,

noin 110 osallistujaa

5.11. Biotaloudesta ammatti -tapahtuma, Jyväskylän Paviljonki, noin 500 osallistujaa

12.11. alkaen maakuntajohtajan ja kehittämispäälliköiden kuntavierailut 21 kunnassa, osallistujina

kuntien virkamies- ja luottamushenkilöjohtoa yhteensä 170 henkilöä

13.11. Maakuntakaavan taajamarakenne -työpaja, Cygnaeustalo, noin 25 osallistujaa

19.11. Avoimet ovet Keski-Suomen liiton uudessa toimistossa, Cygnaeustalossa, yli 100 vierasta.

6. TOIMINNAN ARVIOINTI Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskeva laki (SOVA-laki) ohjaa

ympäristövaikutusten arviointia suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa ja hyväksymisessä.

Maakuntakaavojen ympäristövaikutusten arviointi perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin.

Aluekehittämislaki edellyttää maakuntaliitoilta kehittämistoiminnan vaikuttavuuden entistä tarkempaa

seurantaa ja arviointia.

Maakuntavaltuusto asettaa liitolle toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet talous- ja

toimintasuunnitelmassa. Maakuntavaltuuston asettamat tavoitteet ovat kuntayhtymän toiminnan ja

palvelujen kehittämisen näkökulmasta strategisia.

Tarkastuslautakunta arvioi kuntalain 71 §:n 2. momentin mukaan, ovatko valtuuston asettamat

toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Lautakunta voi myös tehdä esityksiä tilintarkastuksen

ja sisäisen valvonnan kehittämiseksi.

Toimintavuoden aikana aloitettiin Keski-Suomen liiton taloudellisten ja hallinnollisten riskien arviointi. Työ

jatkuu liiton koko toimintaan liittyvien riskien arvioinnilla.

Sisäistä toimintaa arvioitiin kyselyin, mm. ilmapiirikysely, eheytysprosessiin liittyvät kyselyt,

ergonomiaselvitys ja työpaikkaselvitykset. Kyselyjen vastauksia käytetään toiminnan kehittämiseen.

Maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumista seurataan työ- ja elinkeinoministeriönvaltakunnallisilla

mittareilla. Keski-Suomen liitto arvioi kaikkien EU-tukea hakeneiden hankkeiden yritysvaikutukset. Keski-

Suomen liiton rahoittamien hankkeiden toiminta, tulokset ja talous raportoidaan ja arvioidaan vuosittain.

Keski-Suomen tulevaisuusryhmä on seurannut Meltwater-seurantatyökalun avulla Keski-Suomen

maakuntastrategian kehittämisen kärkiä sekä tulevaisuuden skenaarioita, jotka ovat (1) resurssiviisas

kansalaisyhteiskunta, (2) konfliktien maailma, (3) suuri lama sekä (4) globaali digitalous. Työkalu näyttää,

miten eri skenaariot painottuvat ja mitkä kehittämisen kärjet ovat pinnalla uutisvirassa. Seuranta auttaa

havaitsemaan heikkoja signaaleja. Seurannan sisällöistä on tehty raportit mm. tulevaisuusryhmän

uutiskirjeeseen. Keski-Suomen liitto on käyttänyt Meltwater-seurantatyökalua myös digitaalisessa

uutisseurannassa ja sosiaalisen median seurannassa.

21

7. TALOUS Keski-Suomen liiton tuloslaskelma (ulkoinen), euroa 2015 2014

Toimintatuotot 3.787.642,12 4.255.238,19 Myyntituotot 3.468.968,73 3.515.047,16 Tuet ja avustukset 318.673,39 740.191,03 Muut toimintatuotot 0,00 0,00 Toimintakulut - 3.849.791,43 - 4.439.650,09 Henkilöstökulut - 1.948.888,89 - 2.186.906,93 Palkat ja palkkiot - 1.527.726,50 - 1.706.761,22 Eläkevakuutusmaksut - 394.292,39 - 439.302,03 Muut henkilöstösivukulut - 26.870,00 - 40.843,68

Palvelujen ostot - 737.818,13 - 1.078.157,62 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 71.652,51 - 42.244,67 Avustukset - 847.757,53 - 924.542,06 Muut toimintakulut - 243.674,37 - 207.798,81

Toimintakate - 62.149,31 - 184.411,90 Rahoitustuotot ja –kulut 37.146,06 5.803,86

Korkotuotot 2.128,73 5.847,64 Muut rahoitustuotot 33.278,08 0,00 Korkokulut - 169,00 - 43,78

Vuosikate - 26.911,50 - 178.608,04 Suunnitelman mukaiset poistot

Poistot koneista ja kalustosta - 10.963,39 0,00 Poistot kiinteistä rakennelmista 0,00 0,00

Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä - 10.963,39 0,00 Tilikauden tulos -37.874,89 - 178.608,04 Varausten ja rahastojen muutos 36.371,16 263.446,35

Rahastojen vähennys (+) 786.371,16 863.446,35 Rahastojen lisäys (-) - 750.000,00 - 600.000,00

Tilikauden yli/alijäämä - 1503,73 84.838,31

22

Keski-Suomen liiton tase, euroa 2015 2014

Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 21.926,77 0,00 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 366.978,97 1.426.772,37 Pysyvät vastaavat yhteensä 388.905,74 1.426.772,37 Toimeksiantojen varat Valtion toimeksiannot 830.636,84 5.016.403,81 Toimeksiantojen varat yhteensä 830.636,84 5.016.403,81

Vaihtuvat vastaavat Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 4.960,00 0,00 Muut saamiset 60.004,67 23.894,05 Siirtosaamiset 71.482,27 312.073,15 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 136.446,94 335.967,20 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit (liitto) 1.100.000,00 0,00 Sijoitustili (kehittämisrahasto) 0,00 500.000,00 Rahoitusarvopaperit yhteensä 1.100.000,00 500.000,00 Rahat ja pankkisaamiset 2.025.827,48 1.590.684,62 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 3.262.274,42 2.426.651,82 Vastaavaa yhteensä 4.481.817,00 8.869.828,00

Vastattavaa

Oma pääoma Peruspääoma 1.619.311,54 1.619.311.54 Muut omat rahastot 184.469,03 220.840,19 Edellisten tilikausien ylijäämä 434.730,38 349.892,07 Tilikauden ylijäämä -1503,73 84.838,31 Oma pääoma yhteensä 2.237.007,22 2.274.882,11 Toimeksiantojen pääoma Valtion toimeksiannot 830.636,84 5.016.403,81 Toimeksiantojen pääoma yhteensä 830.636,84 5.016.403,81 Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot 121.663,88 172.770,09 Ostovelat 41.578,48 19.945,22 Muut velat 63.548,82 65.740,99 Siirtovelat 1.187.381,76 1.320.085,78 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 1.414.172,94 1.578.542,08 Vastattavaa yhteensä 4.481.817,00 8.869.828,00

23

Jäsenkuntien maksuosuudet 2015

Jäsenkuntien rahoitus on yhteensä 3,3 miljoonaa euroa. Perussopimuksen § 24:n mukaan

“jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät edellisenä kalenterivuotena toimitetussa kunnallisverotuksessa jäsenkunnittain kertyneiden ansiotulo- ja yhteisöverojen suhteessa. Verotietoina käytetään valmisteluvaiheessa saatavissa olevia viimeksi vahvistetun verotuksen verotietoja”.

2015

kunta maksu- maksu- muutos muutos Maksuosuudesta

osuus osuus 2014 / 2015 2014/2015 Kehittämis-

2015 2014

rahastoon

€ €

% €

Hankasalmi 50 695 53 898 -3 203 -5,94 11 522

Jyväskylä 1 675 688 1 710 462 -34 774 -2,03 380 845

Laukaa 215 527 222 297 -6 770 -3,05 48 984

Muurame 130 681 132 560 -1 879 -1,42 29 701

Petäjävesi 42 062 43 196 -1 134 -2,63 9 559

Toivakka 25 772 26 973 -1 201 -4,45 5 857

Uurainen 33 424 35 347 -1 923 -5,44 7 597

Joutsa 49 738 52 054 -2 316 -4,45 11 304

Luhanka 7 206 7 663 -457 -5,96 1 638

Keuruu 121 467 128 670 -7 203 -5,60 27 607

Multia 18 439 20 014 -1 575 -7,87 4 191

Jämsä 297 346 316 755 -19 409 -6,13 67 580

Kuhmoinen 24 244 27 702 -3 458 -12,48 5 510

Konnevesi 28 897 29 584 -687 -2,32 6 568

Äänekoski 261 241 257 713 3 528 1,37 59 374

Kannonkoski 13 981 15 123 -1 142 -7,55 3 178

Karstula 40 519 44 022 -3 503 -7,96 9 209

Kinnula 15 512 16 702 -1 190 -7,12 3 526

Kivijärvi 11 687 12 572 -885 -7,04 2 656

Kyyjärvi 14 384 15 850 -1 466 -9,25 3 269

Pihtipudas 42 825 44 316 -1 491 -3,36 9 733

Saarijärvi 104 737 112 146 -7 409 -6,61 23 804

Viitasaari 73 868 76 381 -2 513 -3,29 16 788

KESKI-SUOMI 3 299 940 3 402 000 -102 060 -3,00 750 000

LIITTEET

1. Maakuntavaltuusto 2013 – 2016 2. Maakuntahallitus 2015 – 2016 3. Tarkastuslautakunta 2013 – 2016 4. Maakunnan yhteistyöryhmä 5. Henkilöstö 6. Keski-Suomen liiton julkaisut vuonna 2015 7. Poimintoja ja tunnelmia Keski-Suomen liitosta vuonna 2015 (kuvaliite)

24

LIITE 1

Maakuntavaltuusto 2013 - 2016 Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk), Jyväskylä

1.varapuheenjohtaja Ahti Ruoppila (sdp), Jyväskylä

2.varapuheenjohtaja Tommi Lunttila (kok), Äänekoski

Jäsenet Varajäsenet

HANKASALMI

Talouspäällikkö Anja Kauppinen (kesk) Maanviljelijä Esko Pöyhönen (kesk)

Laivakokki Esko Repo (sdp) Lähihoitaja Minna Pynnönen (sdp)

JOUTSA

Pankinjohtaja Heikki Kuurne (kesk) Osastonhoitaja Sari Järvinen (kesk)

Sähköverkkoasentaja Keijo Suomalainen (sdp) Kasvatustieteen maisteri Eero Peltoniemi (sdp)

JYVÄSKYLÄ

Professori Jukka Ammondt (vihr) Maaseutuyrittäjä Marja Komppa (vihr)

Ylikonstaapeli, eläkk. Aimo Asikainen (kesk) Talouspäällikkö Jari Colliander (kesk)

Koneyrittäjä, eläkk. Jouko Asikainen (kesk)*) Opettaja Jyri Ylönen (kesk)

Toiminnanjohtaja Jari Blom (sdp) Kansanedustaja Touko Aalto (vihr)

Yrittäjä, eläkk. Matti Björk (ps) Professori Mauno Vanhala (ps)

Sosiaalityöntekijä Maia Fandi (vihr) Rehtori Meri Lumela (vihr)

Koulutuspäällikkö Pauliina Holm (kok) Erikoislääkäri Johanna Tuukkanen (kok)

Sairaanhoitaja Mervi Hovikoski (sdp) Sairaanhoitaja Kaija Haapsalo (sdp)

Johtaja Jorma Hyökyvaara (kok) Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok)

Linja-autonkuljettaja Jukka Hämäläinen (sdp) Toimitusjohtaja Kimmo Ojala (sdp)

Lähettäjä, eläkkeellä Raimo Kinnunen (sdp) Verkostokoordinaattori Simo Halttunen (sdp)**)

Myyjä Heli Kupari (ps) Insinööri, piirisihteeri Jorma Uski (ps)

Sairaanhoitaja Minna Mäkinen (ps) Yrittäjä Ari Saxberg (ps)

Pääluottamusmies Pentti Mäkinen (sdp) Lehtori, toimittaja Toni Melville (sdp)

YTM, projektityöntekijä Riitta Mäkinen (sdp) Liik. suunnittelija –ohjaaja Anna-Leena Sahindal (sdp)

Kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk) Opiskelija Johanna Karjula (kesk)

Kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk) Lakimies Eino Lahtinen (kesk)

Luokanopettaja Kaisa Peltonen (vihr) Koulukuraattori Tuija Mäkinen (vihr)

Puuseppä Matti Pöppönen (vas) Controller Vesa Kupari (vas)

Fysioterapeutti Heidi Rentola (kesk) Projektipäällikkö Kirsi Knuuttila (kesk)

Aluejohtaja Ahti Ruoppila (sdp) Yrittäjä Kauko Isomäki (sdp)

Yrittäjä, opiskelija Antti Saleva (kok) Opiskelija Caius Forsberg (kok)

Yrittäjä Jaakko Selin (kok) Kiinteistönvälittäjä Reijo Savolin (kok)

Perhepäivähoitaja Eila Simola (sdp) Lastentarhanopettaja Tarja Viikari (sdp)

Lastentarhanopettaja Juhani Starczewski (kd) Peruskoulunopettaja Rami Sipilä (kd)

Eversti evp Juha Suonperä (kok) Kapteeni, evp Pauli Partanen (kok)

Toimittaja Eila Tiainen (vas) Opiskelija Marjukka Huttunen (vas)

Toiminnanjohtaja Kati-Erika Timperi (kok) LitM Terhi Pulli (kok)

Talousneuvos Kauko Tuupainen (ps) Eduskunta-avustaja Tapani Mäki (ps)

Kihlakunnansyyttäjä Marika Visakorpi (kd) Pitopalveluyrittäjä Raija Sipinen (kd)

Henkilöstön kehittämispäällikkö Ulla Lauttamus (sdp) Eläkeläinen Tuulikki Väliniemi (sdp)

Laitosmies Kari Yksjärvi (vas) Suunnittelija Paul Abbey (vas)

25

JÄMSÄ

Eläkeläinen Esko Järvenpää (ps) Osastonsihteeri Eila Sahala (ps)

Lukion lehtori Merja Lahtinen (kesk) Maanviljelijä, edustaja Markku Sipilä (kesk)

Pituusleikkurimies Arto Lampinen (sdp) Sair.hoit.opiskelija, tradenomi Piritta Rantanen (sdp)

Toimittaja Arja Paakkanen (vas) Kirjastonhoitaja Tommi Tapiainen (vihr)

Fysioterapeutti Aira Putkonen (kok) Sairaanhoitaja Lotta Ahola (kok)

Sairaanhoitaja Sanna Rajala (sdp) Eläkeläinen Reijo Himanen (sdp)

KANNONKOSKI

Farmaseutti Kirsi Saari (kesk) Maanviljelijä Asko Hänninen (kesk)

KARSTULA

Maanviljelijä Juha Laaksonen (kesk) Yrittäjä Anita Saarelainen (kesk)

Sähkömies Juha Manni (sdp) Apulaistoimistonhoitaja Sirkka-Liisa Vainiola (sdp)

KEURUU

TM, rovasti Lauri Oinonen (kesk) Hoitaja Hellevi Sipponen (kesk)

Kunnossapitoasentaja Harri Oksanen (ps) Yrittäjä Joonas Röppänen (ps)

Pastori, markkinointijohtaja Onni Haapala (kd) Eläkeläinen Mervi Korkeala (kok)

KINNULA

Eläkeläinen Olavi Tuikkanen (sdp) Perhehoitaja Virpi Piispanen (sdp)

KIVIJÄRVI

Maaseutusihteeri Erkki Leppänen (kesk) Yrittäjä Eeva-Liisa Tobiasson (kesk)

KONNEVESI

Fysioterapeutti Virpi Poikolainen (kesk) Toimitusjohtaja, eläkk. Heikki Oittinen (kesk)

KUHMOINEN

Kotiäiti Silmu Sarvala (sdp) Taksiyrittäjä Kari Launonen (sdp)

KYYJÄRVI

Maanviljelijä Tapio Niskala (kesk) Kotiäiti Johanna Humalajoki (kesk)

LAUKAA

Sosionomi, perheenäiti Riitta-Liisa Kanniainen (kesk) Maanviljelijä Juhani Anttonen (kesk)

Yrittäjä, parturi-kampaaja Anita Kuniala (kok) Diplomi-insinööri Jorma Jolanki (kok)

Kunnossapitoasentaja Marko Manninen (ps) Autonkuljettaja Pekka Ahonen (ps)

Kunnallisneuvos Helena Pihlajasaari (sdp) Eläkeläinen Markku Autio (sdp)

Opettaja Hannele Vestola (vihr) Päiväkotijohtaja Kerttu Laitinen (kok)

LUHANKA

Maa- ja metsätalousyrittäjä Ahti Weijo (kok) Yrittäjä Päivi Seppälä (kok)

MULTIA

Maanviljelijä Marita Salenius (ps) Hitsaaja Helena Kurvinen (vas)

26

MUURAME

Erikoissairaanhoitaja, työsuojeluvaltuutettu Asko Juuti (sdp) Uimahallin esimies Eija Rantanen (sdp)

Asianajaja Tero Lakka (kok) Luokanopettaja Marja Raiskinmäki (kok)

Toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen (kesk) Linja-autonkuljettaja Kari Pajunen (ps)

PETÄJÄVESI

Maanviljelijä Mikko Tiirola kesk) Perushoitaja Mervi Ässämäki (kesk)

Yrittäjä Hannu Ässämäki (ps) Yrittäjä Ritva Lehtonen (ps)

PIHTIPUDAS

Maatalousyrittäjä Jyrki Hollanti (kesk) Eläkeläinen Paula Kivinen (kesk)

Eläkeläinen Tapio Saastamoinen (vas) Ostoesimies, eläkk. Reijo Jämsen (sdp)

SAARIJÄRVI

Kansanedustaja Petri Honkonen (kesk) Terveydenhoitaja Riitta Pirttiniemi (kesk)

Yrittäjä Esa Järvinen (kok) Maanviljelijä, herastuomari Pentti Tuomi (ps)

Robotinkäyttäjä Sami Tuominen (sdp) Eläkeläinen Aaro Lahtinen (sdp)

TOIVAKKA

Metsätalousteknikko, eläkk. Tapio Salmi (kd) Yrittäjä Ritva Puttonen (vas)

UURAINEN

Eläkeläinen Jarkko Lehtovirta (ps)***) Automyyjä Antti-Pekka Kotilainen (kesk)***)

VIITASAARI

Perhehoitaja Leila Haiko (kesk) Maa- ja metsätalousyrittäjä Jussi Kananen (kesk)

Liikkeenharjoittaja Mervi Rihto (kok) Toimitusjohtaja Hannu Suni (kd)

ÄÄNEKOSKI

Toimialavastaava Laura-Liisa Hyytiäinen (kesk) Kunnallisneuvos Risto Kumpu (kesk)

Maanviljelijä Tommi Lunttila (kok) Terveydenhoitaja Kyllikki Lång (kok)

Työnohjaaja Sirpa Martins (vas) Erityisluokanopettaja. eläkk. Tapio Heimonen (vas)

Työsuojeluvalt., liikunnanopettaja Hannu Penttinen (sdp) Kehitysvammaisten ohjaaja Merja Närhi (sdp)

Palveluohjaaja Suvi Tikander (ps) Sosiaalialanohjaaja Marke Tuominen (ps)

Rehtori Jaana Tani (vihr) THM, sairaanhoitaja Piia Flink-Liimatainen (kd)

*) Jyväskylän kaupunginvaltuusto on 15.6.2015 valinnut jäsen Juha Jokitalon tilalle Jouko Asikaisen

**) Jyväskylän kaupunginvaltuusto on 16.11.2015 valinnut varajäsen Kimmo Suomen tilalle Simo Halttusen

***) Uuraisten kunnanvaltuusto on 26.1.2015 valinnut jäsen Toimi Kankaanniemen tilalle Jarkko Lehtovirran ja

Lehtorannan tilalle varajäseneksi Antti-Pekka Kotilaisen

Maakuntavaltuuston sihteeri: hallintopäällikkö Pirjo Ahola, Keski-Suomen liitto

27

LIITE 2

Maakuntahallitus 2015 - 2016

Jäsenet Varajäsenet

KESKUSTA Ylikonstaapeli, eläkk. Aimo Asikainen, Jyväskylä Apulaisrehtori Tuulia Ikkelä-Koski, Jyväskylä

Rakennusmestari Mika Kyrö, Jämsä Ravintola-alan yrittäjä Milla Rautanen, Keuruu

Terveyskeskuslääkäri Eija Kiljala, Pihtipudas Hoitoapulainen Arja Rekonen, Kinnula

Maanviljelijä Pekka Lankia, Joutsa, 1. vpj Yrittäjä Juha Hiekkanen, Toivakka

SDP

Automaatioasentaja Rolf Nyholm, Äänekoski, pj Sairaanhoitaja Piritta Rantanen, Jämsä

Hammashoitaja Leena Kalmari, Laukaa Linja-autonkulj. Jukka Hämäläinen Jyväskylä *)

Perhepäivähoitaja Eila Simola, Jyväskylä Vast. vahtimestari Kari Kumpulainen, Äänekoski

KOKOOMUS

Yrittäjä Sari Saarinen, Keuruu Edustaja Ossi Tamminen, Kyyjärvi

Eversti, evp Juha Suonperä, Jyväskylä Koulutuspäällikkö Pauliina Holm, Jyväskylä

PERUSSUOMALAISET

Maanviljelijä, herastuomari Pentti Tuomi, Saarijärvi Yrittäjä Leevi Marila, Karstula

Sosiaalialanohjaaja Marke Tuominen, Äänekoski Yrittäjä Joonas Röppänen, Keuruu

VASEMMISTOLIITTO

Toimistosihteeri Marja Leena Makkonen, Jyväskylä, 2. vpj Toimittaja Eila Tiainen, Jyväskylä *)

VIHREÄT

Tutkijatohtori, LitT Elina Sillanpää, Laukaa **) Luokanopettaja Kaisa Peltonen **)

*) Maakuntavaltuusto valitsi 8.5.2015 varajäsen Kimmo Suomen tilalle Jukka Hämäläisen ja

varajäsen Sirpa Martinsin tilalle Eila Tiaisen.

**) Maakuntavaltuusto valitsi 20.11.2015 eroa anoneen Touko Aallon tilalle varsinaiseksi jäseneksi Elina Sillanpään ja

Sillanpään tilalle varajäseneksi Kaisa Peltosen 1.1.2016 alkaen

Maakuntahallituksen sihteeri: hallintopäällikkö Pirjo Ahola, Keski-Suomen liitto

28

LIITE 3

Tarkastuslautakunta 2013 - 2016

Varsinaiset jäsenet Varajäsenet

SDP Pääkirjanpitäjä Sisko Linna, Viitasaari Työkoneasentaja Tuomo Alanen, Jämsä

KESK Maanviljelijä Jouko Huumarkangas, Kyyjärvi Opettaja Jyri Ylönen, Jyväskylä

Yrittäjä Leena Jäntti, Hankasalmi Tarmo Kemppainen, Muurame

KOK

Yrittäjä Esa Järvinen, Saarijärvi, pj Liikkeenharjoittaja Mervi Rihto, Viitasaari

PS Yrittäjä Matti Björk, Jyväskylä (ps), vpj Projektipäällikkö Meiris Suominen, Toivakka

Tilintarkastaja: Tuomas Mettomäki, Helsinki

Tarkastuslautakunnan sihteeri: Helena Anttonen, Keski-Suomen liitto

29

LIITE 4

Maakunnan yhteistyöryhmä

Jäsenet Varajäsenet

Keski-Suomen liitto ja jäsenkunnat

Mikko Tiirola, Petäjävesi pj. (kesk) Mika Kyrö, Jämsä (kesk)

Rolf Nyholm, Äänekoski 1. vpj (sdp) Eila Simola, Jyväskylä (sdp)

Tuulia Ikkelä-Koski, Jyväskylä (kesk) Pekka Lankia Joutsa, (kesk)

Eija Kiljala, Pihtipudas (kesk) Aimo Asikainen, Jyväskylä (kesk)

Leena Kalmari, Laukaa (sdp) Piritta Rantanen, Jämsä (sdp)**)

Sari Saarinen, Keuruu (kok) Juha Suonperä, Jyväskylä (kok)

Pentti Tuomi, Saarijärvi (ps) Marke Tuominen, Äänekoski (ps)

Valtion viranomaiset ja muu valtionhallinto

Juha S. Niemelä 2. vpj Eija Heinonen

Jukka Lehtinen Ulla Mehto-Hämäläinen

Kari Lehtinen Päivi Halinen

Työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt

Tuula Peltonen 3. vpj Kalle Lahtinen *)

Vesa Arkko Lennu Keinänen

Raili Haaki Risto Kortelainen

Petteri Korpioja Minna Lappalainen

Tiina Mäntyharju Seppo Virta

Paula Pusa Jarkko Pakkanen

Ahti Ruoppila Sirpa Moilanen

Kaija Taipale Keijo Manner

Petteri Tukiainen Tuuli Kirsikka Pirttiaho

*) Maakuntahallitus on 13.3.2015 valinnut varajäsen Pia Naukkarisen tilalle Kalle Lahtisen

**) Maakuntahallitus on 25.5.2015 valinnut varajäsen Kimmo Suomen tilalle Piritta Rantasen

Maakunnan yhteistyöryhmän esittelijä: maakuntajohtaja Anita Mikkonen, Keski-Suomen liitto

Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeri: kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen, Keski-Suomen liitto

30

LIITE 5

Henkilöstö

STRATEGIA

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen 040 595 0011

Maakuntajohtajan sihteeri Helena Anttonen (sijainen) 040 595 0019

Maakuntajohtajan sihteeri Laura Karjalainen (perhevapaalla 31.7.2015 asti) 040 595 0010

Kehittämispäällikkö Hannu Koponen 040 595 0009

Kehittämispäällikkö Kari Luostarinen (1.8.2015 alkaen) 040 545 0570

Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 040 595 0002

Kehittämispäällikkö Kari Pirinen (1.9.2015 alkaen) 040 595 0008

ALUEKEHITYS

Kehittämisjohtaja Hannu Korhonen 040 595 0016

Komiteasihteeri Virpi Heikkinen (osa-aikainen, 50 % 1.8.2015 alk.) 040 595 0178

Viestintäpäällikkö Merja Lahti 040 595 0000

Ohjelmapäällikkö Hilkka Laine 040 595 0014

Matkailukoordinaattori Leena Pajala 040 595 0015

Projektipäällikkö Raija Partanen (osa-aikainen, 50 % 1.8.2015 alkaen) 040 595 0139

Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen 040 595 0005

Koulutuksen kehittämispäällikkö Anu Tokila (1.3.2015 asti)

ALUEIDENKÄYTTÖ

Suunnittelujohtaja Olli Ristaniemi 040 595 0052

ATK-valmistelija Juuso Huhtala 040 595 0174

liikenneinsinööri Pekka Kokki 040 595 0006

Maakuntainsinööri Jarmo Koskinen 040 595 0007

Maakuntasuunnittelija Hanna Kunttu 040 591 5901

Ympäristöpäällikkö Reima Välivaara 040 595 0918

HALLINTOPALVELUT

Hallintopäällikkö Pirjo Ahola 040 595 0003

Toimistosihteeri Piia Ahonen (osa-aikainen, 50 %) 040 595 0181

Taloussihteeri Katja Antikainen 040 595 0004

Hallintosihteeri Helena Anttonen 040 595 0019

Toimistotyöntekijä Ismo Kauppinen (määräaikainen 23.2.-30.6, 1.8.-18.10.2015)

Maksatustarkastaja Arja Orell-Kauppinen 040 590 3202

Tietopalvelusihteeri Mari Saalamo 040 590 4264

Toimistosihteeri Pirkko Tuovinen 0207 560 200

Toimistosihteeri Marja-Leena Tuunanen 040 595 0189

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Ohjelmapäällikkö Seppo Haukka (eläkkeelle 1.2.2015 lähtien)

31

LIITE 6

Keski-Suomen liiton julkaisut 2015

Sähköiset versiot: http://www.keskisuomi.fi/julkaisut

SARJA C: Hallinnolliset julkaisut, lähinnä viranomaiskäyttöön tarkoitetut selvitykset ym.

C 147 Toiminnan tavoitteet ja taloussuunnitelma 2016-2018 sekä Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2016

ISBN 978-951-594-478-8

ISBN 978-951-594-479-5 (sähköinen)

C 146 EU:n rakennerahastot, maakunnan kehittämisraha ja Keski-Suomen kehittämisrahasto. Vuosiraportti

2014

ISBN 978-951-594-476-4

ISBN 978-951-594-477-1 (sähköinen)

C 145 Vuosikertomus 2014

ISBN 978-951-594-474-0

ISBN 978-951-594-475-7 (sähköinen)

32

LIITE 7

Poimintoja ja tunnelmia

Keski-Suomen liitosta

vuonna 2015

33

Lähtijöitä ja tulijoita

Ohjelmapäällikkö Seppo Haukka jäi

eläkkeelle 40 vuoden työrupeaman

jälkeen. Eläkkeellelähtöpäivä 30.1.2015

alkoi – kuinka ollakaan – kierroksella

simulaattorigolfia ja jatkui

kakkukahveilla, puheilla ja muistamisilla

Metso-aulassa.

Uudet Karit aloittivat työnsä – digitalous-Luostarinen 1.8.

ja osaamistalous-Pirinen 1.9.

34

Keski-Suomen päivä 18.4.

Maakuntahallituksen Elina Sillanpää ja

Juha Suonperä arkiliikuntaskaban

tiimellyksessä kauppakeskus Forumissa.

K’os esitti vauhdikkaan

street dance -shown.

Liikuttavan hyvä

Keski-Suomi -palkinto

meni Sumiaisten koululle.

35

Kuvissa maakuntajohtaja Anita Mikkonen,

maakuntavaltuuston pj. Mauri Pekkarinen,

kaupunginjohtaja Janne Kinnunen ja

maakuntahallituksen pj. Rolf Nyholm.

Maakuntavaltuuston kokous

Viitasaarella 8.5.2015.

36

Keski-Suomen liiton

toimisto muutti Keski-Suomen Talosta Cygnaeustaloon

syys-lokakuussa 2015.

37

Messutapahtumat järjestettiin 13.2.2015

JAOn Viitaniemen campuksella ja

5.11.2015 Jyväskylän Paviljongissa.

Biotaloudesta ammatti! Työvoiman riittävyyttä kasvavalla

alalla turvattiin hyvällä yhteistyöllä.

38

Avoimet ovet

uudella toimistolla

Cygnaeustalossa

19.11.

Stand up –koomikko

Jaakko Suomala hauskuutti yleisöä.

Yhteistyökumppaneita, naapureita ja

vanhoja tuttuja tutustumassa taloon,

kävijöitä oli yli sata.

39

Maakuntavaltuusto

Priimuksessa

20.11.2015

Uusi maakuntajohtaja valittiin suljetulla

lippuäänestyksellä, vaikka valinta olikin lähes

yksimielinen. Tapani Mattilaa onnittelevat

Anita Mikkonen Rolf Nyholm ja Mauri

Pekkarinen.

Kokoustunnelmia. Sosiaalinen media on

tullut valtuustokokouksiinkin.

40

Ansioitunutta henkilökuntaa ja perinteinen joululounas 11.12.2015

Juuso Huhtala, Leena Pajala

ja Jarmo Koskinen eri-

värisine ansiomerkkeineen.

Hanna Kunttu sai omansa

myöhemmin erikseen.

Keski-Suomen liitto I Cygnaeuksenkatu 1 I 40100 Jyväskylä I Cygnaeustalo p. 0207 560 200 I etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi I virallinen posti: kirjaamo@keskisuomi.fiwww.keskisuomi.fi