keski-suomen maaseutu syksy 2014

KESKI-SUOMENMAASEUTU SY

KSY

2014

TOIMINTAA TULOKSIA YHTEISTYÖTÄs. 4 Leader - ihmisten kokoista paikallistoimintaa

s.9 Kylävoimalle kysyntää Keuruulla

s. 18 Maaseuturahastossa yhteiset pelisäännöt

HYVÄÄ KESKI-SUOMESTA!

Keski-Suomea on mainostettu herkullisten makujen ja hyvinvoinnin lähteenä. Puhtaut-ta ja tuoreutta löytyy. Osaamista hyödyn-netään. Kasvua saadaan metsistä, pelloilta ja vesistöistä. Ammattitaidolla ja oikealla asenteella.

Keski-Suomen tavoitteissa kiteytyvät hie-nosti Manner-Suomen maaseudun kehittä-misohjelman 2014–2020 tavoitteet. Maa-seutuohjelmalla

• edistetään biotaloutta ja sen osana maa-taloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaa-lisesti ja ekologisesti kestävällä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla.

• monipuolistetaan maaseudun elinkeino-ja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista.

• lisätään maaseudun elinvoimaa ja elä-mänlaatua vahvistamalla paikallista oma-ehtoista toimintaa.

Maaseutuohjelma 2014–2020 tulee ole-maan julkiselta rahoitukseltaan noin 8,3 miljardin euron paketti. Julkisia varoja ovat Euroopan unionin maaseuturahaston, val-tion ja kuntien rahoitus. Yksityinen rahoi-tuksen kanssa käytettävissä on kymmenen miljardin euron maaseutuohjelma. Valtaosa varoista osoitetaan edelleen luonnonhaitta-korvaukseen ja maatalouden ympäristökor-vaukseen, mutta alueelliseen ja paikalliseen kehittämistyöhön on varsin kohtuulliset ra-hoitusmahdollisuudet. Ohjelma on keskei-sin väline maatalouden uudistamisessa ja maaseudun elinvoimaisuuden edistämises-sä. Ohjelman toimeenpano pääsee vih-doin vuonna 2015 käyntiin pitkän valmis-telun jälkeen.

Suomalaisista yrityksistä noin 43 prosent-tia sijaitsee maaseudulla. Maaseutuohjel-ma tarjoaa keinoja, joilla pienten yritysten kilpailukykyä ja uusiutumista voidaan pa-rantaa ja uusia yrityksiä perustaa. Maa-talousyritykset voivat saada apua yritys-toiminnan laajentamiseen maatalouden ulkopuolelle.

Palvelut ovat luonnollisesti todella tärkeitä. Maaseutuohjelmassa on hyviä mahdolli-suuksia palveluiden ja infrastruktuurin pa-

Teksti ja kuva: Sanna Sihvola, neuvotteleva virkamies, Maa- ja metsätalousministeriö

rantamiseen. Jotta palveluiden saatavuus voidaan taata ja niitä kehittää, tarvitaan uusia tapoja tuottamiseen ja uudenlaista rakentavaa yhteistyötä. Hyvät ideat ja rat-kaisut ovat tarpeen!

Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat oleel-linen tekijä monessa suhteessa. Siinäkin rakentava yhteistyö on tarpeen, jotta tarjol-la olevat keinot voidaan hyödyntää oman alueen ja kotiseudun parhaaksi.

Leader-toiminnalla on tehty ja tehdään to-dellista täsmätyötä. Leader on osoittanut, että pienelläkin panostuksella saadaan suu-ria tuloksia aikaan. Toimintaa, neuvontaa ja rahoitusta ihmisten kokoisille ideoille. Keski-Suomessa toimii hyvä Leader-nelikko: JyväsRiihi, Maaseutukehitys, Viisari ja Ve-suri-ryhmä. Toivottavasti hedelmällinen yh-teistyönne saa aina vain enemmän aikaan Keski-Suomen hyväksi. ELY-yhteistyötä tietys-ti unohtamatta.

Maaseutu on suomalaisen yhteiskunnan menestysvaltti. Maaseudulla on lukuisia mahdollisuuksia kasvuun. On meistä itses-tämme, osaamisestamme ja aktiivisuudes-tamme kiinni, miten ja kuinka vaikuttavasti nämä mahdollisuudet hyödynnämme. Toi-von, että otamme kaikki käyttöön jatkuvan parantamisen mallin toimissamme. Tulok-sellista ja hyvinvoivaa, yhdessä rakennet-tua tulevaisuutta Keski-Suomeen!

PÄÄKIRJOITUS

SISÄLLYSPÄÄKIRJOITUS: HYVÄÄ KESKI-SUOMESTA!

LEADER – IHMISTEN KOKOISTA PAIKALLISTOIMINTAA

LEADER- MAASEUTUKEHITYS: TOIMINTAA JA TULOKSIA

KESKI-SUOMEN MAASEUTU

JULKAISIJAYhteinen tulevaisuus maaseudulla –hanke

TOIMITUSKari Lehtinen, Pirjo Ikäheimonen, Tiina Seppälä ja Lahja Mehto

ULKOASU JA TAITTOKimmo Niemi, Mainostoimisto SOLO Creative

MONITOIMIKONE VESURI-RYHMÄ RY

KYLÄVOIMALLE KYSYNTÄÄ KEURUULLA

JYVÄSRIIHEN VERKOSTOISTA VOIMAA

VIISARISTA VIRTAA EUROJA JA ENERGIAA

SYKSY 2014

YLÄFEMMAMEININKI: AMAZING LANDE PALKITTIIN VALTAKUNNALLISESTI

2

4

6

8

9

10

12

14

15 NUORET SAADAAN VAIKUTTAMAAN

16 LEADER- TUO EUROOPAN OMALLE KYLÄLLE

18 MAASEUTURAHASTOSSA YHTEISET PELISÄÄNNÖT

19 KOHTI UUTTA OHJELMAKAUTTA!

KANNEN KUVAJyrki Vesa

PAINOPAIKKAKeski-Suomen Painotuote Oy

PAINOSMÄÄRÄ3 000 kpl

Kuva: Kari Lehtinen

20

21

22

24

KESKI-SUOMEN MAASEUTUOHJELMAN YRITYSRAHOITUS 2007-2013

YRITYSTUILLA VAHVISTETAAN KESKI-SUOMEN MAASEUDUN ELINVOIMAA

KESKI-SUOMEN MAASEUTUOHJELMAN HANKERAHOITUS 2007-2013

KESKI-SUOMI KEHITTYY YHTEISTYÖLLÄ

4 KESKI-SUOMEN MAASEUTUSYKSY 2014

LEADER – IHMISTEN KOKOISTA PAIKALLISTOIMINTAALeader-toiminta Keski-Suomessa on saapunut aikuisuuden kynnykselle, kun ikää on vuoden 2014 kuluessa kertynyt jo 18 vuotta. Leader-yhdistykset jatkavat toimintaansa edelleen, ottaen suuntaa kohti alkamassa olevan ohjelmakauden 2014-2020 uusia haasteita.

Toimintaa ihmisiä varten

Leader-toiminnalla tarkoitetaan paikallis-lähtöistä maaseudun kehittämistyötä, jota Suomessa rahoitetaan EU:n maaseutura-hastosta. Paikallisesti tätä työtä tekee rekis-teröity Leader-yhdistys, jonka tehtävänä on kannustaa maaseudun asukkaita ja yrityk-siä kehittämään omaa kotiseutuaan, lisää-mään sen viihtyisyyttä ja luomaan uusia työpaikkoja. Keski-Suomessa toimii neljä Leader-yhdistystä.

Toiminnan periaatteet ovat alusta asti liitty-neet paikallisuuteen, alue- ja asukaslähtöi-syyteen, kumppanuuteen, uuden luomiseen sekä yhteistyöhön. Periaatteista ei tingitä jatkossakaan, sillä ne tekevät Leader-toimin-nasta juuri sitä, mitä se tänä päivänä on: toimintaa, neuvontaa ja rahoitusta paikka-kunnan parhaaksi.

Kunnilla tärkeä rooli

Kunnilla on tärkeä rooli Leader-toiminnan onnistumisessa. Ne ovat mukana rahoitta-massa toimintaa, mutta voivat olla osaltaan päättämässä myös toiminnan linjauksista ja suuntaamisesta Leader-yhdistyksissä julki-sen tahon edustajina. Julkisen tahon edus-tajilla on myös tärkeä tehtävä Leader-vies-tinviejinä sekä oman organisaation että kuntalaisten suuntaan.

Teksti: Tiina Seppälä

Keski-Suomen maaseutuohjelmista rahoitetut hankkeet:

www.keskisuomenmaaseutu.fi/hankerekisteri

Kunnat ovat olleet mukana myös toiminnan yleisten edellytysten luomisessa. Tästä yhte-nä loistavana esimerkkinä mainittakoon jo useassa Keski-Suomen kunnassa käyttöön otettu hankkeiden välirahoitusta helpottava lainoituskäytäntö. Käytännön toteutus vaih-telee hieman kunnittain, mutta perusperiaa-te on sama: yleishyödylliset hanketoimijat voivat hakea lainaa, jolla ne saavat toteu-tettua hankkeen. Laina on usein tarpeen, koska tukea voi hakea rahoittajalta vasta jälkikäteen, jo toteutuneiden kustannusten perusteella. Laina mahdollistaa mittavien hankkeiden toteuttamisen ja uusien, välillä hyvinkin pienten, toimijoiden mukaan tulon kehittämistyöhön.

Paljon saatu aikaan

Lehden lopussa olevasta taulukosta (s. 20-23) näkyvät rahoituksen ryhmittäiset ja-kautumat. Kaiken kaikkiaan julkista tukea saatiin Keski-Suomessa Leader-ryhmien käyttöön yli 12,6 miljoonaa euroa. Tällä rahalla saatiin paljon aikaan. Lähes jokai-nen keskisuomalainen kylä on jollain taval-la hyötynyt Leader-toiminnasta, joko toteut-tamalla omaa hanketta tai osallistumalla laajempiin kehittämishankkeisiin. Erilaisten hankkeiden kirjo on laaja, sillä hankkeita toteutettiin jokaisen toimijan omista tarpeis-ta käsin. Karkeasti jaoteltuna hankkeilla korjattiin vanhoja tai rakennettiin uusia kyli-en kokoontumispaikkoja ja seurojen harras-

4

5KESKI-SUOMEN MAASEUTUSYKSY 2014

5

tetiloja, laitettiin kuntoon lähiliikuntapaik-koja, mahdollistettiin toimintaa nuorille, kehitettiin uutta palveluja harrastetoimin-taa, hoidettiin kyläympäristöä, tallennettiin paikallishistoriaa, kehitettiin eri toimijoiden välistä yhteistyötä tai jollain muulla tavoin lisättiin maaseudun elinvoimaisuutta.

Yritystukia käytettiin yritysten toiminnan ke-hittämiseen joko investointien tai muiden kehittämistoimien kautta. Yhtenä merkittä-vänä tukimuotona oli ensimmäisen ulkopuo-lisen työntekijän palkkaamiseen tarkoitettu käynnistystuki. Tuki helpotti monen yksin yrittäjän työtaakkaa ja aikaa vapautui yri-tyksen kehittämiseen ja suunnittelutyöhön. Kehittämistukea yritykset käyttivät muun muassa asiantuntija-avun ostamiseen esi-merkiksi markkinoinnin suunnitteluun tai tuotekehittelyyn. Investointituet mahdollis-tivat monien toimitilojen rakentamisen tai kunnostuksen ja uusien toimintaa tehosta-vien koneiden ja laitteiden hankkimisen. Maaseutuyritysten rahoittaminen on tärkeä osa Leader-toimintaa, koska hyvin toimivat ja vireät yritykset pitävät omalta osaltaan maaseutua elävänä.

Tehtävää jää vielä

Vaikka paljon saatiin aikaan, kaikkea ei kuitenkaan saatu valmiiksi. Tehtävää ja kehitettävää jää vielä pitkälle tulevaisuu-teen. Leader-ryhmät kokosivat kukin omal-le alueelleen uuden kehittämisohjelman, johon kirjattiin alueen toimijoiden tarpeita tulevalle kehittämistyölle. Vuosille 2014-2020 haettiin rahoitusta Maa- ja metsäta-lousministeriöstä. Keski-Suomen Leader-oh-

jelmien toteutukseen on tulossa alustavan tiedon mukaan julkista rahoitusta noin 17 miljoonaa euroa. Hankkeiden rahoitus al-kaa käytännössä kuitenkin vasta vuoden 2015 alkupuolella.

Leader-toimistot ovat olleet ja ovat jatkos-sakin hanketoimijoiden apuna hankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa ja maksatuk-sessa. Työntekijät tulevat paikan päälle kertomaan hankerahoituksen mahdollisuuk-sista tai vaikka opastamaan uudessa säh-köisessä haussa. Jos haluat vaikuttaa oman alueesi Leader-toimintaan, paras tapa sii-hen on liittyä Leader-yhdistyksen jäseneksi. Ohjeet tähän löytyvät yhdistysten nettisivuil-ta: www.keskisuomenmaaseutu.fi

Tukien haku muuttuu sähköiseksi

Maaseudun yritys- ja hanketuet sekä maati-loille tarkoitetut investointi- ja aloitustuet voi vuodesta 2015 lähtien hakea sähköisesti Hyrrä-verkkopalvelun kautta. Verkkopalve-lu ohjaa ja opastaa hakemuksen teossa. Hakemuksen voi jättää mihin vuorokauden aikaan tahansa. Myös tarvittavat lisätiedot ja maksuhakemukset voidaan toimittaa nopeasti verkon kautta. Hakija pystyy seu-raamaan hakemuksensa etenemistä Hyrräs-sä. Sähköisen asioinnin aloittamiseen saa apua kaikilta Leader-toimistoilta. Maaseu-dun kehittämistukien sähköiseen asiointiin voi tutustua osoitteessa: WWW.MAVI.FI/HYRRA

Kuva: Etelä-Konneveden ympäristön kehittämishanke / Jouni Lehmonen

Kuva: Etelä-Konneveden ympäristön kehittämishanke/Studio Alias


LEADER MAASEUTUKEHITYS: TOIMINTAA JA TULOKSIAMaaseutukehityksen toiminnan vaikuttavuutta ja pitkäjänteisyyttä kuvaa hyvin vuosina 1997-2006 rahoitettujen toimien näky-minen edelleen alueemme ihmisten arjessa: vesi juoksee vesiosuuskuntien hankkeiden myötä yhä useampaan talouteen, kylillä kokoonnutaan edelleen yhdistysten omissa hankkeilla kunnostetuissa tai rakennetuissa tiloissa, ympäristön kunnostustoimenpiteet ovat luoneet mahdollisuuksia järvien virkistyskäytölle ja perinteen tallennushankkeet näkyvät ja kuuluvat kirjoineen ja muine tallenteineen.

Juuri päättyneellä ohjelmakaudella 2007-2013 jatkettiin alueen eri toimijoiden ide-oimien hankkeiden rahoittamista, mutta myös yhä suurempi määrä tukihakemuk-sista ohjattiin ELY-keskukseen tai jollekin muulle rahoittajalle. Maaseutukehityksen rahoitusta säästyi siten enemmän sellaisten yleishyödyllisten hankkeiden rahoitukseen, joille ei ole mitään muuta rahoituskanavaa. Näin menetellen alueelle saatiin kotiutettua suunniteltua enemmän maaseuturahoitusta.

Hanketuet toiminnan keskiössä

Yleishyödyllisten yhteisöiden hanketukia rahoitettiin kuluneella kaudella yhteensä 65 kappaletta. Lisäksi oltiin mukana rahoit-tamassa neljää alueiden välistä yhteistyö-hanketta. Painopiste rahoitetuissa toimen-piteissä näyttää kääntyvän investointien suuntaan. Toimijat kokevat investointien tuovan jotain pysyvämpää, jotain sellaista, josta vielä tulevatkin sukupolvet voivat naut-


RAHOITUS PÄHKINÄNKUORESSA 1997-2020:• POMO-kausi 1997-1999 rahoituskehys 2,69 milj. mk, 70 hanketta • ALMA-kausi 2000-2006 rahoituskehys 4,7 milj. €, 142 hanketta• LEADER-kausi 2007-2013 rahoituskehys 5,4 milj. €, 94 hanketta • LEADER-kausi 2014-2020 haettu rahoituskehys 5,5 milj. €, arvio 120 hanketta

tia. Kehittämishankkeita rahoitetuista hank-keista oli noin neljännes. Niissä tallennet-tiin ja hyödynnettiin eri tavoin historiaa ja alueen kulttuuria, kehitettiin uutta toimintaa nuorille ja tehtiin selvityksiä harrastepaikan toimintaedellytysten turvaamiseksi.

Hanketoimijoita haastateltiin kauden lop-puarviointia varten. Kyselyn perusteella kaikki hanketoimijat kokivat onnistuneensa hankkeessaan ja hankkeen tavoitteet saa-vutettiin. Hankkeiden tärkeimpinä saavutuk-sina pidettiin muun muassa sitä, että har-raste- ja kokoontumistilojen kunnostuksen myötä eri yhteisöjen toimintaedellytykset on turvattu ja ne ovat entistä paremmat. Tilo-jen viihtyisyys ja käyttökelpoisuus parantui ja sitä myötä niiden käyttöastetta saatiin nostettua. Myös moni uusi palvelu syntyi tai olemassa oleva säilyi hankkeen myötä. Hankkeiden avulla saatiin käynnistettyä uutta toimintaa yhdistyksissä ja samalla myös innostettua uutta väkeä mukaan toi-

mintaan. Uusi toiminta ja uudet ihmiset ovat puolestaan tuoneet mukanaan uutta tulevai-suudenuskoa. Kulttuuriperinnettä vaalittiin hankkeissa huolella ja oman alueen kulttuu-rinen identiteetti sai sitä kautta vahvistusta.

Yhteisen hankkeen eteen ponnistelu myös yhdisti väkeä talkoiden kautta. Kaikki toi-mijat kertoivatkin yhteisöllisyyden lisäänty-neen hankkeen myötä. Hankkeissa oli konk-reettisesti mukana tuhansia ihmisiä joko töissä tai talkoissa. Kaikki alueemme kylät ovat olleet hanketoiminnan piirissä. Jollain lailla hankkeet ovat koskettaneet yli sataa tuhatta ihmistä, eli yli viisinkertaisesti koko alueemme väestömäärä. Ei siis ihme, että moni koki hankkeen tehneen myös yhdis-tyksen yleistä toimintaa tavattoman paljon tunnetummaksi.

Eri Leader-hankkeiden kehittämiskohteena ollut Konneveden Häyrylänranta on portti Etelä-Konneveden kansallispuistoon. Suomen uusimman kansallispuistoalueen jatkokehittämiselle ovat mm. matkailuyrittäjät nähneet olevan kovasti tarvetta. Kuva: Etelä-Konneveden ympäristön kehittämishanke/Jouni Lehmonen


Yritystukia aiottua vähemmän

Päättyneellä kaudella rahoitettiin yhteensä 25 yritystukea. Tämä on paljon vähemmän, kuin mitä kehittämisohjelmaa kirjoitettaes-sa 7 vuotta sitten suunniteltiin. Syinä olivat kahden kunnan osalta alhainen 20 %:n tukitaso ja yritysten mahdollisuus hakea rahoitusta suoraan ELY -keskuksesta. Yri-tysrahoitus oli Maaseutukehitykselle uutta toimintaa, sillä aiemmin oli rahoitettu vain yhteisöllisiä hankkeita. Tämän asian miel-täminen näytti myös vievän toimijakentän parissa oman aikansa.

Yrityksiin rahoitettiin ensimmäisen ulko-puolisen työntekijän palkkaamista, ma-joitustilojen ja matkailuvaunupaikkojen rakentamista, leipomo-, keittiö- ja muiden tuotantotilojen laajentamista ja kunnostus-ta, matkailukohteen pihasuunnitelman ja käsityötuotteiden verkkokaupan toteutus, leipomo- ja tekstiilituotteiden tuotekehitystoi-menpiteitä sekä yritystoiminnan kehittämi-seen liittyvän laitteiston hankintaa. Hankittu-ja laitteita olivat muun muassa muotohöylä, pilkekone, henkilönostin, kourakuormain ja energiakoura maataloustraktoriin, ATK-lait-teet ja ohjelmistot, leipomon ja keittiön laitteistohankinnat, valaistukseen liittyvät laitteet ja rikosilmoitinjärjestelmä.

Uuteen valmistautuminen

Tarpeet alueemme kehittämiselle eivät ole yhtään vähentyneet aktiivisesta hanketyöstä huolimatta, siitä yhteiskunnan yleinen kehi-tys pitää huolen. Tulevaan valmistauduttiin kokoamalla uusi paikallinen maaseudun kehittämisstrategia seuraavalle seitsemälle vuodelle. Sen sisällöt noudattelevat hyvin pitkälle samaa linjaa edellisen kauden si-sältöjen kanssa: maaseudulla tulee olla työtä, toimeentuloa ja elinmahdollisuuksia, yhtä lailla kuin asumisen ja harrastamisen mahdollisuuksiakin. Ilman palveluitakaan ei oikein pärjää. Uuden ohjelman päälinjoiksi valikoituvat siis elinkeinot ja yrittäjyys, asu-minen ja ympäristö sekä yhteisöllisyys.

Kunhan kausi kunnolla alkaa, hankehaut avataan ja tiedotus- sekä aktivointityö pyö-rähtää toden teolla käyntiin. Järjestämme jälleen kuntakohtaisia hankeiltoja ja tulem-me yhdistysten omiin tilaisuuksiin tarvittaes-sa. Ollaan yhteyksissä, sillä kehittämistyö jatkuu!

Kuva: Tiina Seppälä

Joutsan ”kunta kylässä” –ilta keräsi tuvan täyteen Leivonmäen kylän asukkaita keskustelemaan kunnan ja kylien ajankohtaisista asioista ja kehittämistarpeista. Kuva: Tiina Seppälä

Hankasalmen Kallioahon kylässä sijaitsevaa Hangan lavaa on kunnostettu hankkeella palvelemaan paremmin käyttäjiä. Kuva: Tiina Seppälä


MONITOIMIKONE VESURI-RYHMÄ RYKun silmäilee noin seitsemän vuotta ajassa taaksepäin Vesuri-ryhmä ry:n toimintaa, voi huoletta sanoa, että otsikko pitää paik-kansa. Leader-rahoitusta on jaettu yhteensä 185 yritykselle ja 72 yhdistykselle. Tuettujen toimenpiteiden kirjo on moninainen, kuten ”MOTO-maaseudun kehittämisen MOniTOimikone–maaseudunkehittämisohjelmassa” aikoinaan suunniteltiin.

Mitä Leader-MOTO muutti maaseudulla?

Niin kuin MOTO muuttaa metsämaisemaa, Vesuri-ryhmän toiminta muokkaa maaseu-dun henkistä ja fyysistä maisemaa tuotta-malla pysyviä tuloksia, jotka näkyvät maa-seudun maisemassa ja tuntuvat ihmisten elämässä pitkälle tulevaisuuteen. Konkreet-tisimmat muutokset syntyivät yleishyödyl-listen investointihankkeiden seurauksena: kylämaisemat kohentuivat erilaisten raken-nusten kunnostamisen myötä, uusia raken-nuksia nousi eri puolille aluetta, järven tilaa parannettiin, ulkoilualueita ja –reitistöjä kunnostettiin ja uutta reittiäkin rakennettiin yli 150 km. Maiseman ohella myös asuk-


kaiden toimintaedellytykset muuttuivat, kun kunnostetut tai kokonaan uudet harrastus- ja kokoontumistilat paransivat asukkaiden käytössä olevia palveluita ja toivat uusia toimintaedellytyksiä.

Selkeä muutos aiempaan kauteen tapahtui rahoituksen myötä myös kylien yhteistyös-sä. Kylien yhteiset yhdistykset tai kyläparla-mentit ovat tulleet maaseudun toimijoiksi ja syventäneet sekä kylien välistä yhteistyötä että kylien yhteistyötä kuntien suuntaan. Tästä hyvänä esimerkkinä seuraavalla sivul-la esiteltävä Keuruun malli, jota rakennettiin Kylävoimaa –hankkeen avulla.

RAHOITUS PÄHKINÄNKUORESSA 1997–2020: • POMO-kausi 1997–1999 rahoituskehys 6,0 milj. mk, 70 hanketta • ALMA-kausi 2000-2006 rahoituskehys 4,2 milj. €, 89 hanketta• LEADER-kausi 2007-2013 rahoituskehys 6,15 milj. €, 176 hanketta • LEADER-kausi 2014-2020 haettu rahoituskehys 5,5 milj. €, arvio 170 hanketta

Klinikkapäivät yrityksille

Yritystukien avulla pystyttiin parantamaan lukuisten yritysten henkistä ja fyysistä toi-mintaympäristöä. Suuri yritystukien määrä on vaatinut neuvontapalveluihin uudenlais-ta otetta. Kauden lopulla Keuruulla ja Pe-täjävedellä otettiinkin käyttöön joustava ja yrittäjäystävällinen yritysten klinikkapäivä, jolloin yrittäjät saivat varata itselleen tunnin mittaiset ”vastaanottoajat”. Vastaanotolla oli mukana useampi ”lääkäri” eli asian-tuntijoita eri tahoilta, kuten Finnverasta, ELY-keskuksesta, uusyrityskeskuksesta tai kehittämisyhtiöstä, aina kulloisenkin yrityk-sen oman tarpeen mukaan. Näin pystyttiin kerta istumalta käymään läpi yrityksen eri rahoitusvaihtoehdot ja toimenpiteiden ra-hoitettavuus.

Yrittäjät pitivät klinikkapäiviä hyvänä käy-täntönä, sillä se nopeutti muun muassa aloittavien yritysten alkuvaiheen neuvon-taa. Vesuri-ryhmän näkökulmasta neuvonta monipuolistui ja päästiin nopeammin tulok-siin. Kehittämisyhtiö Keulink Oy:n yrityspal-velupäällikkö Leila Piippa toteaa, että ”Kli-nikat ovat olleet yrityksille tarpeellisia ja ne on otettu positiivisesti vastaan, sillä ne ovat edistäneet mm. yritysten investointihankkei-ta. Myös omistajanvaihdosklinikoita on to-teutettu. Niissä luopuva yrittäjä on saanut yrityskohtaista tietoa yrityksen myyntipro-sessista sekä apua arvonmäärityksessä. Kli-nikkatoimintaa tullaan jatkamaan vuoden vaihteen jälkeen.”

Yhteisöjen yhteistyöhön paneutui myös Jämsän voimavara -hanke, jossa olivat mukana kaikki Jämsän yhdistykset. Hankkeen puitteissa yhdistykset järjestivät yhdessä Jämsän yhdistysmessut. Kuva: Vesuri-ryhmä ry

Niina Aspinmaa esittelee Hyrrä-pistettä 4H-nuorille. Hyrrän käyttö sähköistä hakua varten on mahdollista Vesuri-ryhmän toimistolla olevalla yleisöpäätteellä. Kuva: Vesuri-ryhmä ry


Tavoitteet saavutettiin

”Loistavan räväkkää työtä Kirsi! Olet pöl-lyyttänyt meitä niin kuin pitää.” Näin eräs kyläläinen kommentoi hankkeen onnistu-mista kyläkyselyn yhteydessä. Kommentti kiteyttää hyvin sen, mitä myös projektinve-täjä Kirsi Heiskanen kertoo hankkeen onnis-tumisesta: ”Hanke onnistui yli odotusten ja me tehtiin se yhdessä!”

Hankkeen tavoitteena oli turvata Keuruun alueen elinvoimaisuutta sekä kehittää ky-lien toimintaedellytyksiä ja viihtyisyyttä yhteistyössä kylien yhdistysten kanssa. Lop-puraporttiin on listattu valtava määrä toi-menpiteitä ja tapahtumia, joita suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä tavoitteeseen pääse-miseksi. Todellinen tarve, yhteistyö, osal-listuminen, innostuminen, vuorovaikutus, toisilta oppiminen ja avoin viestintä näyttä-vät nousevan keskeisiksi sanoiksi hankkeen onnistumisesta puhuttaessa.

Kirsi painottaa yhdessä asioiden äärelle kokoontumisen tärkeyttä. ”Yhteiset kokoon-tumiset, kuten tapahtumat, kyläillat, kylä-kierrokset tai opintomatkat, olivat todella tärkeitä. Niissä tutustuttiin muihin kyliin ja kyläläisiin, monistettiin hyviä toimintamal-leja ja keskusteltiin kehitettävistä asioista. Olimme kaikki tasaveroisia ja samalla asialla kyliä kehittämässä. Oma innostukse-ni heijastui kyläläisiin, rakensimme yhteistä luottamusta ja huumorillakin oli tärkeä roo-li.”

Turvallisuutta ja viihtyisyyttä haettiin

Yhtenä hankkeen tavoitteena oli saada puh-taampi, turvallisempi ja viihtyisämpi elinym-päristö kylille. Hanke järjesti itse tai yhteis-työssä muiden toimijoiden kanssa erilaisia tapahtumia, tiedotusta ja tiedon vaihtoa. Yksi järjestetyistä tapahtumista oli Petoilta, joka keräsi 160 henkeä kuulemaan asiaa alueen petotilanteesta.

Kyläkohtaiset tavoitteet maisemanhoidosta kirjattiin kyläsuunnitelmiin ja maisemia ko-hennettiin erilaisin kyläkohtaisin raivaus- ja siistimistoimenpitein. Tienvarsille hankittiin infotauluja ja kyläkylttejä sekä järjestettiin yksityisteiden kunnossapitoon ja hallinnoin-tiin liittyvä kurssi.

Kylille tehdyn kyselyn mukaan turvallisuu-den tunne on parantunut ja kyläläiset tie-dostavat oman roolinsa viihtyisyyden yllä-pidossa. Samoin yhteistoiminta, aktiivisuus ja yhteisöllisyys koetaan kylillä merkityksel-lisiksi viihtyisyyteen vaikuttaviksi asioiksi. Viihtyvyyttä haettiin ja sitä myös saatiin.

Syntyi pysyviä tuloksia

Hankeajan konkreettisia tavoitteita lähdet-tiin toteuttamaan tarpeeksi huolellisella yh-teisellä suunnittelulla. Kylien lukuisat suun-nitteluillat tuottivat tulosta ja syntyi useita hankeaihioita, innostus näkyi ja siirtyi myös paperille erilaisten esitteiden ja opintomate-riaalin muotoon.

Paperille saatiin myös yhdessä tiristettyä yksi hankkeen päätavoitteista, Keuruun ky-lien yhteinen kehittämisohjelma. Se on käy-tännön työväline hankkeen aikana peruste-tulle kyläparlamentille, jolle haettiin mallia Ylä-Savon Sonkajärveltä asti. Kyläparla-mentin tarkoituksena on toimia kylien yh-teisenä toimielimenä, yhteistyöfoorumina, jotta kylien välinen yhteistoiminta olisi suju-vaa ja keskusteluyhteys parempi. Yhdessä vaikuttamismahdollisuudet kaupungin suun-taankin ovat paljon paremmat.

KYLÄVOIMALLE KYSYNTÄÄ KEURUULLAKeuruun kaupungin maaseutuhallinnon vuosina 2012-2014 toteuttama Kylävoimaa –hanke on hyvä esimerkki siitä, miten ihmi-set osallistuvat aktiivisesti asioihin silloin, kun ne koetaan riittävän tärkeiksi ja tarpeellisiksi. Mutta mikä sai ihmiset Keuruun kylillä liikkeelle?


Koillis-Keuruun HAKA:n väki kokontui pohtimaan oman kylän asioita. Kuva: Kirsi Heiskanen

Riihon Kyläyhdistyksen rakentama näköala-torni Keuruun Himmaanmäellä kohoaa 22 metrin korkeuteen. Kuva: Riihon Kyläyhdistys ry


JYVÄSRIIHEN VERKOSTOISTA VOIMAA YRITTELIÄIDEN KYLIEN KEHITTÄMISEEN Yhteisöille ja yrityksille myönnetty Leader-rahoitus ja käytännönläheinen ohjaus ovat JyväsRiihen toiminnan perusta. Hyvin val-mistellut hakemukset sekä tulokselliset yhdistysten ja yritysten hankkeet näkyvät kylissä säilyneinä tai uusina tiloina ja palveluina. JyväsRiihen rahoittamien hankkeiden ohessa lisääntyy myös osaaminen, sosiaalinen pääoma, verkostot ja yritteliäisyys.

Teksti: Pirjo Ikäheimonen

Osaamisen ja paikallistoiminnan vahvistaja

JyväsRiihi aloitti toimintansa 2000-luvun alussa kouluttamalla Laukaan, Muuramen ja Jyväskylän maaseutukyliä omaehtoiseen toimintaan. Vuonna 2007 toiminta-aluee-seen liittyi Uurainen ja vuoden 2014 lopulla Korpilahti. Paikallisten ideoiden rahoitusta ohjasivat JyväAlma – ja Verkostokylä-ohjel-mat, joilla on rahoitettu 189 yritys- tai yh-distyshanketta.

Toiminnan vahvuutena ovat yhteistyö ja tii-vis vuorovaikutus hanketoimijoiden ja tukea saavien yritysten kanssa. Hakijoille suunna-tut infotilaisuudet, hanketreffit, koulutukset ja tiedotteet lisäävät hanketoiminnan osaa-mista. Messut ja Keski-Suomen maaseutu –lehti tuovat toimintaa näkyväksi. Niiden avulla on nostetaan esiin kyläyhdistysten ja yritysten toimintaa, osaamista, vahvuuksia ja hanketoiminnan tuloksia.

RAHOITUS PÄHKINÄNKUORESSA 2003 -2020:• ALMA –kausi 2003-2006 2,2 milj. €, 39 hanketta

• LEADER-kausi 2007-2013 5,2 milj. €, 150 hanketta

• LEADER-kausi 2014-2020 haettu rahoitus 6,2 milj. €, arvio 180 hanketta

Äijälän liikunnan turvalliset aseet lisäävät nuorten harrastusmahdollisuuksia.Kuva: Mervi Rossi


11

Uudet toimijat vahvistavat kylien kehittymistä

Leader-rahoitus tunnetaan aktiivisesti toimi-vissa kylissä. Yhdistysten palautteen mu-kaan vaikutus näkyy erityisesti toiminnan kehittämisessä ja uusien yhteistyömuotojen käynnistymisessä. Palkittuja toimintamalleja ovat esim. Japa ry:n lähiruokapiiritoiminta, Muuramen Skeittiparkki ja Lievestuoreen Lyhde –toimintamalli. Rahoituksen tuloksina kylillä näkyvät kunnostetut kokoustilat, lii-kuntapaikat ja parantunut varustetaso. Eri-tyisesti ilahduttaa nuorison aktivoituminen. Hanketoimintaan löytyy vuosittain uusia in-nostuneita ja aktiivisia yhdistyksiä.

Vuosina 2007-2014 tuettujen yritysten määrä on ylittänyt asetut tavoitteet. Yrittä-jiltä saatu palaute osoittaa että pienelläkin yritystuella on suuri merkitys. Hankittu ka-lusto ja uudet toimitilat lisäävät erityisesti uusien, mutta myös toimintaansa laajenta-vien yritysten mahdollisuuksia työllistämi-seen. Erityisen merkityksellisenä yrittäjät pitivät kuitenkin Leader-toimistolla annettua neuvontaa. Hakuohjauksen ohessa yrittä-jät saivat neuvoja myös muuhun yrityksen toimintaan. Tämä yrittäjän henkinen tuke-minen nostettiin useissa ulkopuolisissa yri-tystutkimuksissa merkittäväksi yrittäjyyttä tukevaksi toiminnaksi, johon JyväsRiihessä halutaan jatkossakin panostaa.

Hallitustyö on Leaderin voimavara

Leader tarjoaa mahdollisuuden vaikutta-miseen. Tukirahoituksesta ja toiminnan linjauksista päättää alueen asukkaiden, yhteisöjen, yritysten ja kuntien edustajista yleiskokouksessa valittu ns. kolmikantainen hallitus, jonka jäsenet valitsee vuosittain yhdistyksen yleiskokous. Hallitusjäsenten si-toutuneisuus, paikallistuntemus ja monipuo-linen osaaminen ovat merkittävä voimavara paikallisessa kehittämisessä.

JyväsRiihen hallitus kokoontuu vuosittain 6-10 kertaa käsittelemään hakemuksia ja muita toimintaan liittyviä asioita. Hankeva-linnassa painottuu arvioinnin mukaan avoi-muus, läpinäkyvyys ja hakemusten sopivuus ohjelmanmukaisiin tavoitteisiin, tukiehtoihin ja valintakriteereihin.

Leaderin verkostoista vauhtia kyliin

Alueen toimijoiden viestintää, aktivointia ja verkostoitumista on kehitetty useilla Jy-väsRiihen hallinnoimilla hankkeilla. Yhdis-tysten pieninvestointeihin tarkoitetut Nuotta –koordinointihankkeet osoittivat tarpeelli-suutensa. Suurin osa tukea saaneista toteut-ti ensimmäistä omaa Leader-hankettaan. Vastaavanlaista toimintaa jatketaan myös uudella kaudella, koska palautteen perus-teella niille on tarvetta.

Toiminnassa näkyy paikallisuus, asiakasläh-töisyys, aloitteellisuus, innovatiivisuus ja yh-teistyö kansallisesti ja kansainvälisesti. Ver-kostojen hyödyntäminen ja onnistuneiden käytäntöjen siirtäminen ja juurruttaminen vaativat aktiivisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Leaderin kautta vahvistuneet kansalliset ja kansainväliset kumppanuudet tuovat alueen kehittämiseen uusia näkökulmia. Tämän haluamme näkyvän tulevina vuosina kai-kessa toiminnassa, sillä maaseudun kehittä-misessä tarvitaan ihmisiä, intoa, rohkeutta ja rahaa!

Muuramen nuorisoseuran talkoissa syntyi tulosta. Kuva: Jani Kylmälahti

Laajavuoren ratsukoiden Ruokkeen lenkin kunnostuksessa syntyi uusi maastoesterata.Kuva: Launo Järvinen


Lutunen, jossa kehitettiin luontoreitistön tuotteistamista ja siihen liittyviä materiaaleja pohjoiseen Keski-Suomeen.

Pulmia polvesta polveen –hanke, jossa innostettiin hyödyntämään pulma-pelejä eri ikäryhmien hyvinvointipalveluissa.

Amaze me Leader- ja Amazing Lande –hankkeilla lisättiin nuorten kiinnos-tusta maaseudusta ja Leader-toiminnasta erilaisten toiminnallisten seikkai-lujen avulla.

Huopanankosken hautomo, kulttuuripolku ja kalastushistoriallinen näyttely –hanke, jossa kunnostettiin kulttuuri- ja kalastushistoriallisesti arvokas vanha kalahautomorakennus arvoiseensa käyttöön. Rakennukseen tehdyt näyttelyt on sovitettu hautomoon sen ominaispiirteet ja kalustus säilyttäen ja vanhaa kunnioittaen.

Kyyjärven Mediamylläreiden NopolaNews –verkkomedia, jonka sisällön-tuotannosta vastaavat alueen toimijat.

Innovative Village / Kekseliäät kylät –hankkeen puitteissa uutta pontta saanut Pylkön Ääni ry, joka edistää kylän asukkaiden yhteistyötä, omatoi-misuutta, kylän elinkelpoisuutta ja -voimaisuutta ja toimii kylän edunvalvo-jana.

VIISARISTA VIRTAA EUROJA JA ENERGIAA Viisarin Leader-toiminnalla on vauhditettu pohjoisen Keski-Suomen kehittämistä. Toiminta on tuloksellista ja se on saanut useita palkintoja vuosien saatossa. Kekseliäät ja ketterät kylät, aktiiviset nuoret ja monipuoliset yritykset ovat toiminnan kulmakivi.

Viisarin vahvuutena on hyvä paikallistunte-mus, kumppanuus, avoimuus ja luottamus. Paikallisuus näkyy vahvasti hankkeiden to-teutuksessa ja päätöksenteossa. Hanke- ja yritysrahoituksen avulla Viisari vahvistaa yrittäjyyden edellytyksiä alueellaan, asuk-kaiden ja yhdistysten aloitteellisuutta ja yh-teistyöhön perustuvaa kehittämistyötä. Toi-miminen monissa paikallisissa, alueellisissa ja valtakunnallisissa työryhmissä avartaa ja rikastuttaa paikallisen toiminnan verkostoa. Kansainvälisen toiminnan kautta syntyneet verkostot avaavat alueen toimijoille uusia kehittämisen mahdollisuuksia.

Asukaslähtöisyys ja paikallisten tarpeiden tunnistaminen on ollut Viisarin toiminnan ohjenuorana. Yritystuilla on suuri merkitys alueen pienyrityksille, jotka ilman Viisaria jäisivät helposti kokonaan ilman tukea. Yri-tykset ovat osanneet hyödyntää monipuoli-sesti erilaisia tukimuotoja.

Jatkuvaa kehittämistä ja kehittymistä

Toteutettujen hankkeiden vaikuttavuus asuin- ympäristön viihtyisyyteen ja toimivuuteen sekä sosiaalisen pääoman kasvuun on saa-dun palautteen perusteella erittäin merkittä-vä. Asiakkaat totesivat yhteisen ponnistuk-sen tiivistävän omaa ryhmää ja hankkeiden luoneen uskoa tulevaisuuteen. Palautteessa tuli esille myös se, että itse tekemällä saa asioita aikaan paremmin kuin kunnasta val-mista pyytämällä. Itse tekemisen oivallinen

Teksti: Pirjo Ikäheimonen, Mari Puro

esimerkki onkin Konginkankaan kyläyhdis-tyksen määrätietoinen ja suunnitelmallinen kehittämistyö, johon vuosien saatossa ky-läläiset ovat etsineet erilaisia rahoitusmah-dollisuuksia oman elinympäristönsä kehittä-miseen. Konginkankaalla on myös laadittu tästä kehittämisestä ”hankepuu”, joka löy-tyy yhdistyksen kotisivuilta www.kongin-kangas.fi. Kannattaa tutustua ja parastaa omaan käyttöön!

Maaseutumatkailun kehittämisessä Vihreä väylä-hankkeella on saavutettu lupaavia tuloksia. Uuden kylämatkailuverkoston toi-mijoiden osaaminen, markkinointimateri-aalit ja brändin käyttöönotto vaativat pit-käjänteistä työtä. Ideoiden kehittäminen vie aikaa, mutta riittävällä panostuksella voi syntyä menestystarinoita.

RAHOITUS PÄHKINÄNKUORESSA 2000 -2020:• LEADER+-kausi 2000-2006 6,3 milj. €, 179 hanketta

• LEADER-kausi 2007-2013 7,2 milj. €, 310 hanketta

• LEADER-kausi 2014-2020 haettu rahoitus 12 milj. €, arvio 180 hanketta

Saarijärven kierrätyskeskuksen yläkertaan rakentui Viisarin tuella luontotupa, jonka vitriineissä on esillä erilaisia elinympäristöjä. Kuva: Kalle Laitinen

Viisarin rahoittamista hankkeista mainetta ja kunniaa ovat saaneet mm.


13

Osaavien ja yritteliäiden asukkaiden viihtyisä maaseutu

Viisarin Leader-toiminta on osoittautunut mainioksi maaseudun kehittämisen vä-lineeksi. Yhteisöllisyyden ja yhteistyön edistäminen sekä ihmisten osallisuuden li-sääminen ovat Leader-toiminnan ytimessä. Yhteisöllisyyden vahvistaminen sitoo ihmi-siä oman asuin- tai toimintaympäristön ke-hittämiseen ja huolenpitoon ja parantaa sa-malla sekä asumisviihtyvyyttä että monien yritysten toimintaedellytyksiä. Tulevaisuu-dessakin keskitymme alueemme yritysten ja yhteisöjen kehittämistarpeiden mahdollista-jaksi. Yritysten kehittämisessä tuetaan erityi-sesti lähituotteiden, paikallisten resurssien, raaka-aineiden ja osaamisen hyödyntämis-tä. Villitkin ideat ovat tervetulleita!

Maaseutuasuminen ja viihtyvyys ovat tärkei-tä Viisarin alueella. Palveluiden saatavuus lisää asumisen mahdollisuuksia ja yrittäjyyt-tä. Nuorten osallisuus ja ympäristötietoi-suus, erilaisten resurssiviisaiden tai uudis-tettujen palvelujen kokeilut, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä lisäävät kehittämistoimet ovat jatkossakin vahva kivijalka. Myös nuorten ja nuorten aikuisten äänen kuuleminen nou-see entistä keskeisempään asemaan, nuor-ten toiminnassa mahdollisuuksia avaavat perinteiset rajat ylittävä, osin virtuaalinen toiminta.

Viisarin rahoittamista hankkeista mainetta ja kunniaa ovat saaneet mm.

Kolkun kylätaloa kunnostettiin Viisarin tuella, talkoolaisia työssä. Kuva: Jukka Paananen

Kansainvälinen Amaze me Leader –keppihevoskisa Viisarin tuella kunnostetulla Hiekan Hippoksella Pihtiputaalla. Kuva: Hanna Luoma


AMAZING LANDE –HANKE PALKITTIIN VALTAKUNNALLISESTI:

YLÄFEMMAMEININKI!Maaseutuverkoston järjestämässä valtakunnallisessa Parhaat käytännöt 2014 -kilpailussa ylivoimaisena yleisön suosikkina palkit-tiin Amazing Lande -hanke, joka keräsi yli 40 % yleisöäänistä. Perustelut: Hanke innosti houkuttelevalla tavalla nuoria maaseu-dun kehittämiseen ja yhteistyöhön maaseudulla toimivien ihmisten kanssa. Hanke onnistui tekemään arvokasta työtä nuorison yhdistäjänä ja motivoijana. Ja mikä tärkeintä: nuoret oppivat nauttimaan suomalaisesta maaseudusta.

Teksti: Mari Puro

Amazing Lande oli Saarijärven kaupungin nuorisotoimen toteuttama yleishyödyllinen kehittämishanke, jonka aikana nuoret tu-tustuivat Viisarin kehittämistoimintaan ja -tu-loksiin. Samalla lisättiin nuorten tietoisuutta maaseudun eri toiminnoista sekä rahoitus-mahdollisuuksista. Hanke oli suunnattu Vii-sari-alueen 13-24 –vuotiaille nuorille.

Toimintaa

Toimintaan osallistuneet nuoret näyttivät, kuinka heissä on voimaa ja osaamista ta-pahtumien järjestämiseen. Lähes kolmivuo-tisen hankkeen aikana järjestettiin 6 seik-kailuseminaaria ja 7 erilaista tapahtumaa sekä opintomatka Viroon. Nuoret pitivät hienona sitä, että tapahtumien toteuttami-seen saatiin lähes vapaat kädet ja rahoitus, jolla pystyttiin tekemään jotain erikoisem-paa. Konkreettiset esimerkit Leader-kohteis-ta ja niiden ympärille ideoitu tekeminen oli-vat hyvä tapa lähestyä aihetta. Seikkailuja suunniteltaessa huomattiin myös, että ”tääl-lä kotikunnassa on oikeasti ihan älyttömästi mahdollisuuksia vaikka mille!” Seikkailuse-minaareissa nuoret laittoivat itsensä peliin ja kokeilivat mm. näkötornista laskeutumis-ta, tandemhiihtoa, lumenveistoa, elokuvan tekemistä, improvisaatioteatteria sekä itsen-sä tutkiskelua ja kehittämistä omakuvapa-jassa.

Tuloksia

Hankkeen kunnianhimoiset määrälliset tavoitteet toteutuivat hyvin. Tapahtumiin osallistuneiden määrä ylitettiin jopa kolmin-kertaisesti! Hanke sai reippaasti paikallista – ja vähän valtakunnallistakin – huomiota. Myös kaikki laadulliset tavoitteet tulivat kirkkaasti saavutetuksi. Nuorten käsitys Leader-toiminnasta laajeni tuntuvasti, usko maaseudun kehittämiseen ja positiiviseen kotiseutukuvaan vahvistui, nuoret oppivat tapahtumien järjestämistä sekä verkostoitui-vat keskenään.

”Hankkeen aikana olen nähnyt upeita kas-vutarinoita. Mukaan lähteneet nuoret ovat kokeneet, että ’minäkin pystyn ja voin’ ja heille on tullut uutta puhtia” kertoo hank-keen projektikoordinaattori Jannina Lahti. Tästä Amazing Landessa onkin ollut kyse: nuoret tutustuivat toisiinsa yli kuntarajojen, he ylpeydellä kantavat kotiseutunsa juuret sydämessään, he tietävät nyt mitä on Lea-der ja ennen kaikkea he tietävät, kuinka hyvä tapahtuma järjestetään ikiomista ide-oista aivan omin käsin.

Amazing Lande on jatkossa Viisarin oma nuorisoon kohdistuva brändi logoineen ja

LEADER MAHDOLLISTAA NUORTEN ITSENSÄ SUUNNITTELEMAT JA TOTEUTTAMAT HANKKEET JATKOSSAKIN!

KATSO MYÖS MUITA RAHOITUSLÄHTEITÄ: WWW.CIMO.FI WWW.NUORTENAKATEMIA.FI WWW.MINEDU.FI

Projektikoordinaattori Jannina Lahti ja yleisöäänestyksen palkintona saatu ’Näkijän pallo’. Kuvan omistaja: Amazing Lande, Maria Markus

Facebook sivuineen. Maaseudun kehittämi-sen siemeniä kylvettiin ympäri Viisarin toi-minta-aluetta ja satoa tästä odotetaan myös tulevaisuudessa!


NUORET SAADAAN VAIKUTTAMAAN ARVOSTAMALLA JA TUKEMALLATeksti: Sanna Kauppinen, maaseudun nuori, Hankasalmi

Jos nuorilla ei ole vapaa-ajalla tekemistä, heidän täytyy kehitellä ja tehdä toimintaa itse. Tästä syystä maaseudulla nuorten oma aktiivisuus korostuu. Siihen, kuinka omatoi-misesti nuoret haluavat ja toteuttavat omia ideoitaan, vaikuttaa vahvasti yhteisön ai-kuisten asenne.

Nuorten omaehtoinen toiminta vaatii aikui-silta kannustusta ja arvostamista. Nuoret ja heidän toimintansa pitää nähdä voimava-rana, koko yhteisöä, kuntaa ja maaseutua elävöittävänä sekä tukemisen arvoisena asiana. Mikäli näin ei ole, on turha itkeä jo poismuuttaneiden nuorten perään. Eivät ai-kuisetkaan halua toimia ja vaikuttaa yhtei-sössä, jossa he eivät tunne itseään tärkeiksi ja arvostetuiksi.

Olen itse järjestöjen kasvatti, ja erityisesti 4H-toiminnalla on ollut vahva merkitys sii-hen, millainen nuori aikuinen minusta on tullut. Kotikunnassani Hankasalmella ym-märretään järjestöjen ja yhdistysten arvo koko kunnan kehittämisen ja elävänä pysy-misen kannalta, ja siksi olen päässyt vai-kuttamaan monellakin tapaa kotikuntaani ja erityisesti siellä tarjottuihin kulttuuripal-veluihin. Olen ollut toteuttamassa 4H-yh-distyksen kautta useita yleisötapahtumia toripäivistä ja joulukadun avajaisista aina musikaaliesityksiin. Nuorten pitämät kerhot tarjoavat lapsille harrastusmahdollisuuksia ja vanhemmille omaa aikaa arjen keskel-le. Samalla nuoret ovat saaneet mielekästä tekemistä ja taskurahaa. Nuorten erilaiset omat projektit, muun muassa kyläkahvilat, ovat elävöittäneet koko kyläyhteisöä ja sen jäseniä ikään ja sukupuoleen katsomatta. Tämä kaikki on vaatinut sitä, että aikuiset tukevat ja arvostavat nuoria ja heidän te-kemistään.

Jotta paikkakunnalta lähteneet nuoret saa-daan tulevaisuudessa perheellisinä paluu-muuttajina takaisin, heidän on koettava, että lapsuuden ja nuoruuden kotikunta tar-joaa jotain sellaista, minkä vuoksi kannat-taa palata. Rauhan ja turvallisuuden lisäksi moni miettii, millaiset mahdollisuudet paik-kakunta tarjoaa kasvavalle ja kehittyvälle lapselle ja nuorelle. Mikäli nuori on koke-nut, ettei omalla kohdalla mahdollisuuksia hyvään ja toimeliaaseen lapsuuteen ja nuo-ruuteen ollut, on myös todennäköisempää, ettei omia lapsia haluta tuoda samanlai-seen kasvuympäristöön.

Nuorille on siis annettava mahdollisuus, jotta heidät saadaan kiinnostumaan koti-kunnasta ja sen kehittämisestä. Tämä ei tarkoita vain nuorten kuulemista, vaan tär-keintä on heidän omaehtoisen toimintansa tukeminen ja sen arvostaminen. Tällä tavoin

nuoret saadaan kehittämään kotikuntaa ja koko maaseutua, sekä palaamaan takaisin sopivassa elämäntilanteessa. Näin pidäm-me maaseudun myös tulevaisuudessa elä-vänä ja asuttuna, hyvän arjen vaihtoehto-na.

Leader-hankkeet mahdollistivat nuorten uudenlaisen toiminnan tai tapahtumien järjes-tämisen eri puolilla maakuntaa (Sanna Kauppinen vasemmalla).Kuva: Hankasalmen 4H-yhdistys ry

Geokätköt tulivat tutuiksi Hankasalmen 4H –yhdistyksen nuorisohankkeessa. Kuva: Hankasalmen 4H-yhdistys ry


LEADER TUO EUROOPAN OMALLE KYLÄLLEKansainvälisyys ei ole muusta toiminnasta irrallaan oleva asia, vaan se koskettaa kaikkien suomalaisten päivittäistä elämää. Kansainvälisyys ulottuu ruohonjuuritason toimintaan ja sitä kautta paikalliseen maaseudun kehittämiseen. Esimerkiksi Konginkan-kaalla, Sumiaisissa, Pylkönmäellä ja Säynätsalossa on opintomatkoilla heränneitä ideoita hyödynnetty oman kylän palveluiden uudistamisessa.

Yhteistyöhankkeissa pienet yhdistykset ja yritykset saavat kokemuksia kansainväli-sestä yhteistyöstä. Yhteistyö Euroopan eri puolilta tulevien ihmisten kanssa lisää kult-tuurien välistä ymmärrystä. Ennakkoluulot karisevat, kun tutustuu muualla Euroopassa maaseudulla asuvien arkeen. Suomalainen luonto, hullut ideat ja omintakeinen toi-minta herättävät ihastusta kansainvälisissä kumppaneissa. Toiminnan kehittämisessä ulkopuolelta tulevat näkemykset synnyttävät tuloksia, joihin ei päästä pelkästään oman kylän tai työympäristön sisällä toimiessa.


Puusta pitkälle Kekseliäissä kylissä

Keski-Suomessa kansainvälinen Leader-toi-minta on lähtenyt käyntiin vuonna 2000 Vii-sarin alueella, ja laajentunut sieltä muualle Keski-Suomeen. Maiden välinen hanketoi-minta vaatii erityisosaamista, resursseja ja luotettavia kumppaneita. Tämän vuoksi kan-sainvälisen hankkeen toteutukseen liittyvät mahdollisuudet ja esteet selvitetään etukä-teen erillisellä esiselvityshankkeella.

Kansanomaisen puuosaamisen perinteiden uudistukseen Euroopassa keskittyi Puusta pitkään –Many faces of Wood –hanke. Maaseudun Sivistysliiton hankkeessa kan-sanomaisen ITE-taiteen tekijät ja puuveis-täjät eri maista kohtasivat toisiaan keski-näisen työskentelyn merkeissä ja toisiltaan oppien. Hankkeessa oli Suomesta mukana Pohjois-Karjalassa Vaara-Karjalan Leaderin ja Keski-Suomessa Viisari alueet. Kansain-välisiä kumppaneita oli Virosta, Liettuasta, Puolasta ja Italiasta. Hankkeen tuloksista saat lisätietoa: WWW.MSL.FI/PUUSTAPITKAAN

KANSAINVÄLISTYMINEN

• kehittää toimijoiden yhteistyövalmiuksia

• edistää työllisyyttä, elinkeinotoimintaa tai yhteisöllisyyttä

• lisää innostusta kotiseudun kehittämiseen

• lisää alueen tunnettavuutta

Suomalaisten tapa osallistaa nuoria oman toiminnan esittelyssä sai positiivista palautetta.Kuva: Hanna Luoma


17

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Innovative Village –hankkeessa kehitettiin palveluita ja yhteistyötä Suomen, Pohjois-Irlannin ja Viron kohdekylissä. Lähtökohtana hank-keessa oli vertailla miten kuntaliitoksen ko-keneet itsenäiset kunnat tai kuntaliitosuhkan alla olevat kylät voivat löytää ratkaisuja yhteisiin kehittämistarpeisiin. Tyypillistä toimintaa kaikissa hankkeen kylissä ovat vapaaehtoistyönä tuotetut palvelut. Nämä palvelut ovat entistä tärkeämpiä, kun kun-takoko kasvaa ja julkiset palvelut karkaavat kauemmas. Myös uudenlaista maaseudun liiketoimintaa tarvitaan. Innovative Village -hanke tuki ja kannusti kyläläisiä kehittä-mään uusia palveluita ja toimintatapoja koko kyläyhteisön hyödyksi. Hanke antoi kyläyhteisöille työkaluja ja ideoita oman kylän kehittämiseen. Lisätietoa hankkeen tuloksista:WWW.KESKISUOMENMAASEUTU.FI/INNOVATIVEVILLAGE

Opintomatkoilta osaamista ja ideoita

Kansainvälistymistä voi edistää monella tavoin. Aina ei tarvita ”kansainvälistä” hanketta, uusia ideoita tai näkemyksiä voi saada osallistumalla jonkun muun toimijan kansainväliseen tilaisuuteen. Kansainväli-syyttä voi edistää myös oman ”kotimaisen” hankkeen avulla tekemällä opintomatkan joko Suomessa tai muualla Euroopassa jär-jestettävään kansainväliseen tapahtumaan. Omaa toimintaa voi tehdä tunnetuksi kutsu-malla muualta Euroopasta ihmisiä tutustu-maan Suomeen. Näin toimittiin nuorisolle suunnatussa Amaze me Leader –hankkees-sa, jossa yli 70 nuorta 12 eri Euroopan maasta tuli tutustumaan Suomeen. Amaze me Leader oli suomalaisten kehittämä tv-for-maattia mukaileva kiertävä seikkailusemi-naari, jonka avulla innostettiin maaseudun nuoria mukaan kehittämistyöhön, kannustet-tiin heitä yhteistyöhön ja samalla markkinoi-tiin Leader-toiminnan mahdollisuuksia.

Konkreettista kansainvälistä yhteistyötä teh-tiin myös kolmen keskisuomalaisen metsäs-tysseuran yhteishankkeessa, jossa yhtenä tavoitteena oli yhdenmukaistaa hirvenhiih-toon ja hirvenjuoksuun liittyviä kilpailusään-töjä yhdessä ruotsalaisten kumppanien kanssa. Molemmissa maissa oli saman ai-hepiirin hankkeet, jotka tekivät sääntöjen osalta yhteistyötä muutaman yhteisen ta-paamisen aikana.

Kansainvälistymisen avaimia Leader-ryhmistä

Keskisuomalaisilla kylillä ja yrityksillä on mainiot mahdollisuudet kansainvälistymi-seen Leader-ryhmien kautta. Leader-ryhmät auttavat kumppanien löytämisessä, sillä Leader-toimintaa on lähes kaikissa Euroo-pan maissa. Keski-Suomen Leader-ryhmien kansainvälisiä kumppanuuksia löytyy esi-merkiksi Virosta, Pohjois-Irlannista, Skotlan-nista, Liettuasta, Italiasta, Tsekistä ja Puolas-ta. Yhteistyön avauksia on myös Walesiin, Ruotsiin, Saksaan, Espanjaan, Latviaan ja Unkariin. Uusia kumppanuuksia voi raken-taa alueen tarpeiden mukaisesti.

Tulevalla ohjelmakaudella kansainvälisty-miseen liittyviä mahdollisuuksia on tarjolla

kaikissa Leader-ryhmissä. Vesuri-ryhmässä on kansainvälistymisessä mahdollisuuksia esimerkiksi nuorten aktivointiin ja viihty-vyyteen ja osaamiseen liittyen. Maaseutu-kehityksessä mahdollisuuksia on vaikkapa maiden välisen ystävyyskylätoiminnan ke-hittämisessä. Viisari kannustaa paikallisia yrityksiä ja yhteisöjä palveluiden kehittämi-seen ja eri toimialoja ylittävään yhteistyö-hön, mm. ITE-taiteen saralla. JyväsRiihessä kansainvälistymisen kautta voi hakea uusia ideoita mm. lähituotteiden hyödyntämiseen, paikallisten kylätapahtumisen kehittämiseen tai palveluiden markkinointiin. Kaikissa Lea-der-ryhmissä kannustetaan osaltaan alueen nuoria hyödyntämään esimerkiksi Cimon Erasmus+ ohjelman nuorison vaihtoon tar-koitettuja liikkuvuus rahoja.

Irlantilaiset vieraat ihastuivat keppihevosiin. Kuva: Pirjo Ikäheimonen

Puusta pitkään -hankkeen tapahtuman työnäytös Saarijärven museon pihalla. Kuva: Hanna Luoma


MAASEUTURAHASTOSSA YHTEISET PELISÄÄNNÖTKeski-Suomessa maaseuturahaston tukea myöntävät ELY-keskus ja paikalliset Leader-ryhmät. Tukea haetaan jatkossa molemmilta tahoilta sähköisesti HYRRÄ -järjestelmästä. Hakijoita koskevat samat tukikelpoisuusehdot, vaikka Leader-ryhmillä ja ELY:llä onkin hieman toisistaan poikkeavat valintakriteerit ja rahoituslinjaukset. Linjauksia hiotaan yhdessä maakunnan maaseudun etuja ajatellen.

Työnjako tulevalla kaudella

Leader-ryhmät käsittelevät Hyrrässä heille jätetyt hakemukset ja päättävät omaa stra-tegiaansa tukevien hankkeiden rahoittami-sesta. Virallisen rahoituspäätöksen tekee entiseen tapaan ELY-keskus. Lähineuvonta siis säilyy ryhmillä ja laillisuustarkastus Ely-keskuksessa. Rahoituksen yhteensovitta-misessa Leader-ryhmät ja ELY-keskus tekevät edelleen tiivistä yhteistyötä. Tavoitteena on löytää kunkin hakijan tarpeisiin sopiva tuki-muoto ja rahoituskanava.

Hanketukien osalta ELY-keskus rahoittaa laajempia maakunnallisia hankkeita. Lea-der-ryhmät puolestaan tukevat paikallisläh-töisiä, ihmisen kokoisia hankkeita, joilla parannetaan maaseudun asukkaiden eli-noloja ja viihtyvyyttä.

Yritystukien osalta Leader-ryhmien kautta rahoitusta voivat hakea muut kuin maata-louden ohessa yritystoimintaa harjoittavat mikroyritykset. Leader-rahoitus kohdentuu alkaviin ja pieniin palveluja bioalanyri-tyksiin. ELY-keskuksesta rahoitusta voivat hakea maatalouden yhteydessä yritystoi-mintaa harjoittavat tai maataloustuotteiden ensiasteen jalostukseen keskittyvät yritykset. Myös pienet ja keskisuuret yritykset hakevat rahoitusta suoraan ELY-keskuksesta.


Leader-ryhmillä ja ELY-keskuksella on käy-tössään samat tukimuodot. Lisäksi Lea-

derin kautta voidaan toteuttaa oman alueen pieniä hankkeita kokoavia tee-

mahankkeita. Leader-ryhmien kautta tukea voidaan myöntää hankkei-

siin enintään 180 000 euroa. Sitä suuremmat hankkeet ohja-

taan hakemaan rahoitusta suoraan ELY-keskuksesta.

Kehittämisyhtiöt yritysten tukena

Oikea-aikainen ja asiantunteva neuvonta selkeyttää tuenhakuprosessia. Yrittäjille apua rahoitushakemusten valmisteluun antavat Leader-ryhmien tai ELY-keskuksen lisäksi myös maakunnassa toimivat seudulli-set kehittämisyhtiöt. Ne tarjoavat yrityksille ohjausta ja neuvontaa myös muissa yritys-ten kehittämisasioissa. Aloittavien yritysten osalta ohjausta tarjoaa myös Tuhansien Jär-vien Uusyrityskeskus.

KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISYHTIÖT:

www.jykes.fi www.keulink.fi www.jamsek.fi www.karstulanseutu.fi www.ssypkehitys.fi www.aaneseudunkehitys.fi www.witas.fi

Ely-keskuksen maaseutuyksikön väkeä. Kuva: Kari Lehtinen


KOHTI UUTTA OHJELMAKAUTTA!Kehittäminen on pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä, jossa tulokset ja vaikutukset ovat usein nähtävissä ja arvioitavissa vasta pidemmällä aikavälillä. Nyt ohjelmakausien taitekohdassa voidaan jo tehdä jonkinlaista yhteenvetoa menneestä ja sen pohjalta suunnata katsetta kohti alkavaa ohjelmakautta.

ELY-keskuksen painotukset

Ohjelmakaudella 2007-2013 alueellisen maaseudun kehittämisrahoituksen paino-piste siirtyi ohjelmakauden edetessä han-ketukiin. Suhdanteista johtuen yritystukien kysyntä jäi ennakoitua vähäisemmäksi. Eni-ten yritystukia myönnettiin matkailu-, elin-tarvike-, hevostalous- ja puualan yrityksille. Kooltaan yrityshankkeet olivat keskimäärin melko pieniä. Saatujen kokemusten perus-teella jatkossa yrityshankkeiden vaikutta-vuuteen ja toiminnan ammattimaisuuteen on kiinnitettävä enemmän huomiota jo neu-vontavaiheessa.

Hanketoiminnalla pystyttiin parantamaan elinkeinotoiminnan yleisiä edellytyksiä. Hankkeissa mukana olleet yritykset ja muut toimijat hyötyivät hankkeista mm. parantu-neena osaamisena sekä yhteistyön lisään-tymisen ja verkostoitumisen kautta. Lisäksi luotiin erilaisia työkaluja yritysten käyttöön. Yleisemmät kehittämishankkeet edistivät myös yrityskohtaisten toimenpiteiden synty-mistä.

Merkittäviä kehittämispanostuksia suunnat-tiin myös metsäsektorin, matkailutoimialan sekä maaseudun palveluiden kehittämi-

seen, jossa rahallisesti suurimmat satsauk-set tehtiin maaseutukylien vesihuollon kehit-tämiseen. Tältä osin yhteistyö ELY-keskuksen sisällä maaseutuyksikön ja Ympäristö-vas-tuualueen välillä kantoi hyvää hedelmää.

Hyviä käytäntöjä

Hyvänä esimerkkinä onnistuneesta hanke-toiminnasta voidaan mainita ruokaketjun kokonaisvaltainen kehittäminen strategioi-neen, lähilihan myyntiverkoston kehittymi-nen ja Saarijärvelle syntynyt Lihatrio Oy. Luomuketjun yhteiskehittämiseen luotiin mal-li, josta voi syntyä toimialan kehittämisen pohja. Riistatalouden mahdollisuudet maa-seudun elinkeinotoiminnassa oivallettiin ja niitä halutaan kehittää eteenpäin.

Hankkeet onnistuivat pääosin hyvin tavoit-teissaan, mutta kokonaisuutena arvioiden hanketoiminta jäi joiltain osin turhan sirpa-leiseksi. Uudella kaudella onkin vaikutta-vuuden parantamiseksi tarpeen suunnitella laajempia hankekokonaisuuksia, jossa hankkeet toimivat entistä paremmin yhteis-työssä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi niiden rahoituslähteestä riippumatta.

Sykettä Suomen sydämestä

Keski-Suomen alueellinen maaseudun ke-hittämissuunnitelma ”Sykettä Suomen sydä-mestä” kaudelle 2014-2020 on aiempaa elinkeinopainotteisempi. Tavoittelemme uusien yritysten ja työpaikkojen syntymistä Keski-Suomen maaseudulle. Rahoituksen painopiste on suorissa yritystuissa. Laajan toimijajoukon yhteistyönä syntyneen suunni-telman painopistealueet ovat: 1) Uudistuva yrittäjyys, 2) Monimuotoinen maaseutuasu-minen, 3) Metsistä on moneksi sekä 4) Pot-kua maatalousyrittämiseen. Toimintatavois-sa haluamme edistää kokeilukulttuuria sekä kannustaa toimijoita entistä tiiviimpään yh-teistyöhön ja uusiin avauksiin.

Elävä maaseutu tarvitsee asukkaita ja heille palveluja, työtä ja toimeentuloa. Hyödyn-täkäämme viisaasti ja tehokkaasti maa-seutuohjelman aiempaa monipuolisemmat mahdollisuudet Keski-Suomen maaseudun parhaaksi!

Keski-Suomen kehittämisen keko Keski-Suomen kehittämisen painopisteet

Teksti: Veli Koski,maaseutuasiantuntija, Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutuasiantuntija Veli Koski. Kuva: Kari Lehtinen


KESKI-SUOMEN MAASEUTUOHJELMAN YRITYSRAHOITUS KUNNITTAIN 2007-2013

LEADER-RYHMIEN RAHOITUS ELY-KESKUKSEN RAHOITUS

JYVÄSRIIHI RY Tukipäätökset, kpl

Myönnetty yritystuki €

Rahoitus yhteensä €

Tukipäätökset, kpl

Myönnetty yritystuki €

Rahoitus yhteensä €

JYVÄSKYLÄ 20 268 353 740 368 53 1 229 183 4 787 360

LAUKAA 25 167 936 593 207 42 875 829 2 428 186

MUURAME 8 146 091 373 021 6 244 731 1 009 756

UURAINEN 11 119 980 381 623 11 148 857 595 228

JyväsRiihen alue yhteensä: 64 702 360 2 088 219 112 2 498 600 8 820 530

VIISARI RY

KANNONKOSKI 6 14 339 40 969 13 290 141 808 410

KARSTULA 19 160 847 449 823 28 470 302 1 329 902

KINNULA 3 117 460 335 600 24 794 823 1 893 030

KIVIJÄRVI 2 9 343 26 693 12 261 516 674 806

KYYJÄRVI 3 21 085 60 242 5 130 986 367 254

PIHTIPUDAS 12 40 408 125 573 32 921 884 2 489 632

SAARIJÄRVI 23 84 712 235 098 61 1 495 623 3 885 562

VIITASAARI 6 44 538 128 959 48 1 227 938 3 281 188

ÄÄNEKOSKI 6 21 038 84 153 46 931 479 3 282 559

Viisarin alue yhteensä: 80 513 770 1 487 110 269 6 524 691 18 012 343

MAASEUTUKEHITYS RY

HANKASALMI 7 40 495 97 430 22 256 331 1 114 987

JOUTSA 9 175 491 420 045 22 531 821 1 510 032

KONNEVESI 1 2 240 5 713 30 875 127 2 811 916

LUHANKA 2 25 520 72 916 6 117 903 328 411

TOIVAKKA 2 3 973 14 876 10 202 384 689 479

Maaseutukehityksen alue yhteensä: 21 247 719 610 980 90 1 983 567 6 454 825

VESURI-RYHMÄ RY

JÄMSÄ 37 180 806 684 342 58 1 570 221 5 721 649

KEURUU 36 133 182 474 301 38 911 701 3 380 484

KORPILAHTI 9 66 775 238 938 7 164 618 810 793

KUHMOINEN 11 77 131 223 974 9 248 069 571 712

MULTIA 10 91 760 240 711 6 313 532 860 346

PETÄJÄVESI 1 25 468 57 860 10 258 466 1 101 943

Vesuri-ryhmän alue yhteensä: 104 575 122 1 920 126 128 3 466 608 12 446 928

Koko maakunta yhteensä 269 2 038 971 6 106 435 599 14 473 466 45 734 626


Yritystuilla vahvistetaan Keski-Suomen maaseudun elinvoimaa

Keski-Suomen maaseudun hankerahoitus vuosina 2007-2013

MYÖNNETTY HANKERAHOITUS 2007-2013

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Tukipäätökset, kpl Myönnetty hanketuki € Rahoitus yhteensä €

ELINKEINOJEN KEHITTÄMISHANKKEET 34 8 654 829 9 166 040

KOULUTUS- JA TIEDONVÄLITYSHANKKEET 22 6 315 492 6 868 256

YLEISHYÖDYLLISET KEHITTÄMIHANKKEET 20 3 562 173 3 888 818

YLEISHYÖDYLLISET INVESTOINTIHANKKEET 24 3 667 906 8 010 046

YLEISHYÖDYLLISET INVESTOINTIHANKKEET, LAAJAKAISTAHANKKEET 5 5 424 643 12 267 399

YHTEENSÄ: 105 27 625 043 40 200 559

kuin rahaa. Haku- ja toteutusvaiheessa saa-tu ohjaus rohkaisee yrittäjää arvioimaan omia toimintatapojaan ja yritystoiminnan kannattavuutta. Yksinyrittäjä saa neuvon-nan kautta paljon tietoa. Myönteinen tuki- päätös lisää uskoa toimintaan ja tukee yrittäjän henkistä jaksamista, varsinkin yri-tystoiminnan alkutaipaleella.

Yritystukitilastojen tiedot elävät niin kauan, kun ohjelmakauden viimeisetkin maksut on maksettu yrittäjille. Valtaosa myönne-tystä rahoituksesta toteutuu suunnitelmien mukaan ja niiden avulla yrittäjät lisäävät

tai kehittävät palveluitaan. Osa yrityksistä kuitenkin luopuu jo myönnetystä tuesta, tai toteuttaa vain osan suunnitelluista toimista. Syynä tähän ovat usein muutokset yleisessä taloustilanteessa: kun palveluiden kysyntä vähenee, jätetään investoinnit tekemättä.

miselle. Eurojen lisäksi toiminta vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kiinnittymistä omaan ko-tiseutuun. Talkootyöhön osallistuminen lisää sosiaalista osallisuutta, vastuuntuntoa ja ihmisten hyvinvointia.

Tämän ja seuraavan aukeaman taulukoissa esitetyt luvut perustuvat Maaseutuviraston hankejärjestelmän tietoihin 12.11.2014. Viisarin osalta taulukossa on rahoitusseu-

rannasta kootut tiedot toteutuneista ja käyn-nissä olevista yrityshankkeista. Mukaan on laskettu Leader-ryhmien osalta toteutunei-den hankkeiden rahoitus ja Keski-Suomen ELY-keskuksen osalta myönnetty hankerahoi-tus. Maakunnassa on vielä käynnissä lukui-sia hankkeita, joten tarkat luvut maaseudun kehittämiseen käytetystä rahoituksesta tar-kentuvat vasta vuoden 2015 puolella.

Keski-Suomen yritystoiminnan tukemiseen on käytetty vuosina 2007-2013 yhteensä 16,5 miljoonaa euroa julkista rahoitusta. Yritystukipäätöksiä on tehty 868 kpl, näis-tä 31 % on Leader-ryhmien kautta haettuja yritystukia. Maaseuturahaston tukimahdolli-suuksia on hyödyntänyt yli 850 yritystä eri puolilta Keski-Suomea, muutama yritys on hakenut tukea useamman kerran.

Yritystukien merkitystä arvioidaan liian usein vain tutkimalla tilastoja myönnetyistä tai käytetyistä euroista. Yrittäjälle myöntei-nen tukipäätös merkitsee kuitenkin muutakin

Päättyvällä ohjelmakaudella 2007-2013 Keski-Suomen maaseudun elinvoimaisuu-den parantamiseen käytettiin yli 55 mil-joonaa euroa. Maaseuturahaston kautta tuleva julkinen rahoitus oli noin 39 miljoo-naa euroa, mutta yli 16 miljoonaa euroa tulee alueen yhteisöjen omasta pussista tai kylissä toimivien aktiivisten asukkaiden tal-kootyöstä. Hanketuilla on merkitystä kylien viihtyvyydelle ja uusien palveluiden kehittä-


HANKERAHOITUS 2007-2013

HANKETUET YHTEENSÄ LEADER -RYHMITTÄIN Tukipäätökset, kpl Myönnetty tuki € Rahoitus yhteensä €

JyväsRiihi ry 48 1 620 296 2 118 058

VIISARI ry 80 3 233 011 4 094 780

Maaseutukehitys ry 67 3 140 239 4 027 352

Vesuri-ryhmä ry 72 2 585 584 3 823 578

YHTEENSÄ: 267 10 579 130 14 063 768

YLEISHYÖDYLLISET INVESTOINTIHANKKEET Tukipäätökset, kpl Myönnetty tuki € Rahoitus yhteensä €

JyväsRiihi ry 28 997 269 1 370 393

VIISARI ry 35 766 350 1 406 829


Vesuri-ryhmä ry 38 1 214 350 2 179 813

YHTEENSÄ: 148 4 787 590 7 542 483

YLEISHYÖDYLLISET KEHITTÄMISHANKKEET Tukipäätökset, kpl Myönnetty tuki € Rahoitus yhteensä €

JyväsRiihi ry 14 462 751 539 208

VIISARI ry 27 1 632 726 1 749 601


Vesuri-ryhmä ry 25 1 073 667 1 313 955

YHTEENSÄ: 86 4 499 762 5 044 668

ELINKEINOJEN KEHITTÄMISHANKKEET Tukipäätökset, kpl Myönnetty tuki € Rahoitus yhteensä €

JyväsRiihi ry 2 27 082 28 608

VIISARI ry 16 730 491 781 333

Vesuri-ryhmä ry 8 269 567 294 810

YHTEENSÄ: 26 1 027 140 1 104 751

KOORDINOINTIHANKKEET Tukipäätökset, kpl Myönnetty tuki € Rahoitus yhteensä €

JyväsRiihi ry 2 107 416 145 479

VIISARI ry 2 103 444 157 017

YHTEENSÄ: 4 210 860 302 496

KOULUTUS- JA TIEDONVÄLITYS-HANKKEET Tukipäätökset, kpl Myönnetty tuki € Rahoitus yhteensä €

JyväsRiihi ry 2 25 778 34 370

Vesuri-ryhmä ry 1 28 000 35 000

YHTEENSÄ: 3 53 778 69 370


HANKKEEN NIMI JA HALLINNOIJA KUMPPANIT KOKONAISRAHOITUS €

JYVÄSRIIHI RY

Vihreä Väylä -hanke, Ääneseudun Kehitys Oy, av-hanke JyväsRiihi/Viisari/Maaseutukehitys 138 470

Innovative Village kv-esiselvityshanke, JAMK JyväsRiihi/Viisari 50 396

Innovative Village, JAMK/kv-hanke JyväsRiihi/Viisari 282 298

K-S Kylät, Kestävän kehityksen kylät, kv-esiselv. JyväsRiihi 11 982

Hirvenhiito kv-tietoisuuteen, Luonetjärven metsästysseura Lento / av-hanke JyväsRiihi / Viisari 16 988

VIISARI RY

Peura-Lutunen, Lestijärven kunta / av-hanke Viisari / Pirityiset/RieskaLeader/Keskipis-te-Leader 98 941

Vihreä Väylä, Ääneseudun Kehitys Oy / av-hanke Viisari / JyväsRiihi / Maaseutukehitys 138 470

Amaze Me Leader, Ylä-Savon Veturi ry / av-hanke Viisari / Ylä-Savon Veturi 28 926

Suuntana Sininen Tie, Suomen Sininen Tie ry / av-hanke Viisari / Aisapari + 7 Leader-ryhmää 68 500

Kylä lähtee! , Ylä-Savon Veturi ry/ av-hanke Viisari / Ylä-Savon Veturi 75 000

Horse Power, SSYP Kehitys Oy / kv-esiselv. Viisari / SSYP Kehitys 31 171

Innovative Village, JAMK / kv esiselv. Viisari / JyväsRiihi 50 396

Karhunveistoa kautta Euroopan, MSL / kv-esiselv. Viisari / Vaara-Karjalan Leader 49 900

Innovative Village, JAMK / kv-hanke Viisari / JyväsRiihi 282 298

INNO IMPORT, Witas Oy / kv-hanke Viisari / Witas Oy 35 980

Hirvenhiito kv-tietoisuuteen, Luonetjärven metsästysseura Lento / av-hanke Viisari / JyväsRiihi 16 988

Puusta pitkään, MSL / kv-hanke Viisari / Vaara-Karjalan Leader 150 000

Ihmeitä puusta, MSL / kv-hanke Viisari / Vaara-Karjalan Leader 16 900

MAASEUTUKEHITYS RY

Yrittäjyyden edistäminen maatalouslomituksessa Maaseutukehitys/Päijänne -Leader 114 031

VESURI-RYHMÄ RY

Tietolato-hanke Vesuri-ryhmä ry/PoKo ry 87 860

Virkistys Kalevala/av-hanke Vesuri-ryhmä ry/Pomoottori 82 600

Maalla Jyrää/av-hanke Vesuri-ryhmä ry/Päijänne-Leader 51 490

Esiselvityshanke nuorten kansainvälisyyshankkeeseen Vesuri-ryhmä ry 9 472

Keski-Suomen LEADER -ryhmät ovat osallistuneet lisäksi koko valtakuntaa koskevaan kahteen Suomen Kylätoiminta ry:n hallinoimaan hankkeeseen. Hankkeilla edistettiin Leader toimintapaa ja yhteistyötä. Kahden hankkeen kustannusarviotolivat yhteensä 286 000 euroa.

ALUEIDEN VÄLISET /KANSAINVÄLISET HANKKEET, JOISSA LEADER -RYHMÄ ON OLLUT OSARAHOITTAJANA


KESKI-SUOMI KEHITTYY YHTEISTYÖLLÄ

Yhteistyö on tunnistettu keskisuomalaiseksi vahvuudeksi ja voimavaraksi. Maakunnan kehittämisessä sektori- ja toimialakeskeisyys kuin myös ohjelmavetoisuus ovat menneen talven lumia. Nyt kehitetään kokonaisvaltai-sesti bio-, digi- ja osaamistalouksia vahvis-tamalla. Yhtenäinen maakunta ja yhdessä tekeminen antavat työlle hyvät lähtökohdat. Samalla yhteisöllisyys avaa mahdollisuuk-sia ja tarjoaa uusia ratkaisuja. Yhteisölli-syys ja yhdessä tekeminen ovat perinteisesti osa Leader –toimintaa, kuin myös maaseu-tukulttuuria.

Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälisenä maakunta

Keski-Suomen visio ja koko strategia näyttä-vät suuntaa Keski-Suomen kehittäjille. Stra-tegia sisältää keskeiset tahtotilat, tavoitteet ja linjaukset siitä, millaista Keski-Suomea rakennamme tulevalle sukupolvelle. Pääta-

Teksti: Hilkka Laine, Ohjelmapäällikkö, Keski-Suomen liitto

voitteena on maakunnan väestömäärän ja työpaikkamäärän kasvu sekä saavutetta-vuuden parantaminen. Yhteistyön näkökul-ma avaa strategiassa aivan uusia mahdolli-suuksia. Luovuudelle on jätetty tilaa.

Suuria odotuksia on asetettu erityisesti biotalouteen. Alan kehittyminen tarvitsee monipuolista elinvoimaista yritystoimintaa sekä sektorirajat ylittävää yhteistyötä pää-töksineen ja toimenpiteineen. Mitään ei tapahdu ilman tekoja. Yhteistyö voi johtaa positiivisen kasvun kierteeseen. Siinä on paikkansa niin isolla kuin pienelläkin toimi-jalla.

Leader -toiminnalle on selvä tilaus

Strategiassa Keski-Suomesta rakennetaan monen keskuksen maakunta, jonka veturi, Jyväskylä vetää koko maakuntaa vahvasti eteenpäin. Vaikkakin asuminen keskittyy

taajamin myös jatkossa, visioidaan maa-seutu varteenotettavana asumispaikkana. Uusia ratkaisuja, kokeiluja ja pilotointeja tarvitaan maakuntaan, jotta visio toteutuu. Leader on tunnistettu asukkaan kokoiseksi ja näköiseksi toiminnaksi, jonka avulla on luontevaa kehittää asumisviihtyvyyttä ja edistää kokeilukulttuurin keinoin asumista maaseudulla.

Yhteistyön uudet muodot ovat nyt haussa. Nyt, jos koskaan, on aika kytkeä paikal-linen kehittäminen osaksi maakunnallista kehittämistä.

KESKI-SUOMEN STRATEGIA 2040 WWW.KESKISUOMI2040.FI

Laajavuoren ratsukoiden hankkeen talkoissa riitti töitä myös nuorille. Kuva: Kari Lehtinen

keski-suomen maaseutu syksy 2014

Documents