PERJANTAI 11.11.2011

KOLUMNISTI LAAJA ILVESPOHDINNOISSA S.12

MYYRISTÄ SÄIKÄYKSELLÄ S.12

SIROLA KAUPALLISTI KAARNAN S.8

SeuraavaMaaseutu

Lustoilmestyy

16.12.

www.carawayfinland.fiCaraway Finland Oy puhdistaa ja jalostaa kuminaa Närpiössä (Porin jaVaasan välillä). Tuotanto perustuu sopimusviljelyyn, jota nyt 5000 ha.

Puurakentamisessa tarvitaan kehitystyötä

Tässä numerossa

VIIMEISEN VIIDEN PROSENTIN VUOKSI

SIVUT 6-7

ajassa

PAIMIONJOKI PUHTAAKSI

SIVUT 10-11

ALAMÄEN UUSI YRITYSSIVU 15

MAAUSKOLLA KONEPUHEITA

SIVU 14

SIKATILASTA VUODEN LUOMUYRITYS

SIVU 8

Valtiovalta on kiinnittänyt huo-miota rakentamisen ympäristö-vaikutuksiin ja katsonut energia-tehokkuuden sekä elinkaariver-tailun tulevan keskeisiksi raken-tamisen kriteereiksi. Energiate-hokkuusvaatimusten on arvel-tu ulottuvan lähitulevaisuudessa myös korjausrakentamiseen.

– Jos Suomessa halutaan pääs-tä EU:n asettamiin rakentamisen päästötavoitteisiin, on panostet-tava korjausrakentamiseen, tote-aa Rakennusliike Reponen Oy:n toimitusjohtaja Mika Airaksela.

Korjausrakentaminen kasvaaVaikka uudisrakentaminen on vetänyt hyvin, niin korjausraken-taminen tulee pian suuremmaksi markkinaksi. Airakselan mukaan nyt pitää saneerata energiatehok-kaasti, kerrostaloihin tulisi lisätä eristeitä ulkovaippaa parantamal-la ja monessa tapauksessa sanee-raus on toteutettava poistamalla ulkokuoret kokonaan ja rakenta-malla uusi verhoilu, joka voi olla myös puuta.

– Puurakentaminen on jo nyt kilpailukykyistä, arvioi Mika Ai-raksela.

Puurakentaminen vaatii kui-tenkin edelleen laajaa kehitys-työtä, suunnittelun parantamista sekä työmaaprosessien yksinker-taistamista ja nopeuttamista. Ai-rakselan mielestä puu ei tarvitse erityisvapauksia, vaan se pystyy toimimaan samoilla säännöillä kilpailukykyisesti muiden mate-riaalien kanssa. Korjausrakenta-misessa ja energiatehokkaassa ra-kentamisessa tulee olemaan lähi-vuosina nopeaa kasvua ja suuria puun käytön mahdollisuuksia.

Heinola satsaaHeinolan Vierumäelle nousee syksyn aikana toistaiseksi Suo-men korkein viisikerroksinen hy-bridikerrostalo, joka on suunni-teltu pienen hiilijalanjäljen passii-vienergiataloksi. Alun pitäen ta-voitteeksi asetettiin rakentamis- ja asumiskustannuksiltaan kil-pailukykyinen puurakenteinen kerrostalo.

Rakennuksen puurakennerat-kaisut ovat kotimaisten toimijoi-

den toimittamia. Puukerrostalon lämpöenergia tuotetaan uusiutu-villa polttoaineilla tuotetulla kau-kolämmöllä.

Heinola onkin nyt puukerrosta-lohankkeen toteuttamisen myötä pitkällä puurakentamisessa ja se pyrkii olemaan Suomen ykkönen puukerrostalorakentajana.

Puutalon elinkaari on pitkäPuurakentamisessa tarvitaan nyt myös kehitystyötä. Suurin kehi-tystyö tapahtuu suunnitteluvai-heessa piirustuslaudalla. Ylei-sesti suunnittelijoilla ei ole puu-kerrostalon osaamista. Työmaal-la sinänsä ei tarvita erityistaitoja. Normaalista timpurista voidaan kouluttaa kerrostalon tekijöitä, suunnittelijoiden kouluttaminen on vaativampi työ.

Olennaista puurakentamisessa on kilpailukyky. Sen tulee olla bis-nestä niin kuin muunkin raken-

tamisen. Puukerrostalon tulisi olla hieman betonitaloa halvem-pi, koska sen pitkäaikaiset huol-tokustannukset ovat kalliimmat. Puutalon elinkaari on pitkä.

Ne, jotka tekevät taloja omaan taseeseen, eivät rakenna puuker-rostaloja ilman tätä kustannu-setua. Tämän vuoden keväällä hallitus uudisti palomääräyksiä siten, että nyt myös puukerrosta-lojenrakentaminen on mahdol-lista. Heinolan Vierumäen hanke toteutettiin kuitenkin vielä van-hojen määräysten puitteissa.

– Puu ei kuitenkaan tarvitse eri-tyisvapauksia, vaan se pystyy toi-mimaan samoilla säännöillä kil-pailukykyisesti, toteaa Mika Ai-raksela.

Paloasioissa sprinklaus tulee kääntää vahvuudeksi, puutalo on nyt sen ansiosta turvallisem-pi kuin betonitalo. Palotilanteissa runko ei ole avainasemassa, vaan sisustus. Isoissa palokuormissa betonikin romahtaa ja teräs tai-puu. Puurakentamisessa tulee pa-nostaa huoltoon. Rakentamisessa tarvitaan paksuja paneeleita ja lii-mapuuta, jotta huoltoväli saadaan pitkäksi.

Satakunnassakin on paljon kun-nostamista kaipaavia betonisia kerrostaloja. Pitäisikö jonkun pe-rehtyä betonikuoren uusimiseen puuelementeillä ja voitaisiinko Satakunnassa keskittyä opetta-maan puurakentamisen suunnit-telijoita? Jo betonisen talon so-mistaminen puuelementeillä li-sää huomattavasti rakennuksen viihtyisyyttä.

– Puu ei tarvitse erityis-vapauksia, vaan se pystyytoimimaan samoilla sään-nöillä kilpailukykyisesti,arvioi asiantuntija.

Puurakenta-minen on jo nytkilpailukykyistä.

AVOHAKKUUALOJEN KANNOT ovat pien-

puun ja hakkuutähteiden jälkeen maamme

kolmanneksi tärkeintä energiapuuta. Vuonna

2010 pienpuuta korjattiin 2,5 miljoonaa, hak-

kuutähteitä 2,2 miljoonaa ja kantoja 1,0 mil-

joonaa kiintokuutiota. Yhdessä energiapuu

vastasi noin kymmentä prosenttia kaikesta

metsähakkuistamme.

KANTOJEN KÄYTTÖVARAA vielä on, sillä kai-

kesta Suomen puuston biomassasta viidennes

(21 %) on kannoissa ja juurissa. Oksissa lehti-

neen on vain hivenen enemmän (22 %). Pää-

osa biomassasta on runkopuussa (57 %).

Vielä 1990-luvulla kantojen energiakäyttöä vie-

roksuttiin. Kantojen nosto myllää maata. Sen

pelättiin johtavan samanlaiseen metsämai-

seman muutokseen ja luontoväen reaktioon,

minkä takavuosien metsäauraus aiheutti. Mai-

semapelot hälvenivät vuosituhannen vaihtee-

seen mennessä, kun metsänviljelyyn kehitet-

tiin kaivinkoneella tehtävä mätästys. Kantojen

nosto ei järkytä maisemaa sen enempää. Sa-

moihin aikoihin kannot saivat lisää ympäristö-

nostetta, kun hiilidioksidin päästöistä vapaata

metsäenergiaa tarvittiin yhä enemmän.

Kantojen polton aloitti ensimmäisenä UPM-

Kymmene, Jämsänkosken voimalassaan. Vuon-

na 2000 niitä murskattiin polttoon 5000 kiin-

tokuutiota ja heti seuraavana vuonna 17,000

kiintokuutiota. Sen jälkeen kannoista tuli vuo-

sikymmenen menestystarina. Kantoenergi-

an lisäys oli 200-kertainen. Esimerkiksi samal-

la kaudella nousseella tuulivoimalla lisäys oli

“vain” nelinkertainen.

KANTOJEN MERKITYS pelkästään sähkön-

tuotannossa on jo tuulivoimaa suurempi. Ny-

kytekniikalla rakennettu biovoimala pystyy

jauhamaan puusta 25 prosenttia sähköksi ja 65

prosenttia kaukolämmöksi. Loput 10 prosent-

tia menee hävikkeihin. Näin laskien vuoden

2010 kantosato vastasi sähkönä 470 gigawatti-

tuntia. Tuulisähköä tuotettiin samana vuonna

291 gigawattituntia.

KIINNOSTUS KANTOIHIN oli vielä viime

vuonna kovassa nousussa, kunnes ympäristö-

ministeriön alainen Syke-tutkimuslaitos häm-

mensi tilanteen. Laitoksen johtava tutkija, toh-

tori Jari Liski laski keväällä 2011, että kantojen

energiakäyttö ei vähennäkään hiilidioksidin

päästöjä vaan päinvastoin lisää niitä. Lähivuo-

sina lisäys on maakaasun päästöjen luokkaa.

Ajatusketjun mukaan kannot eivät hakkuun

jäljiltä lahoa ainakaan kahteenkymmeneen

vuoteen. Ne säilövät hiilidioksidia maahan vä-

hintään tuon ajan. Jos kannot poltetaan, hiili-

dioksidi karkaa taivaalle samalla voimalla kuin

maakaasua poltettaessa. Kannot pitäisi jättää

ilmaston vuoksi maahan.

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN (METLA) professorit Antti Asikainen ja Hannu Ilvesniemi

eivät ajatusta hyväksyneet. He vetosivat puun

kiertoaikaan, joka on luokkaa sata vuotta. Siinä

ajassa kannot joka tapauksessa lahoavat. Sama

hiilidioksidi päätyy taivaalle, poltettiinpa tai la-

hotettiinpa kannot, oli professorien viesti.

Metlan ja Syken kiistely hiilidioksidista on rat-

kaisematta. Puuntuottajat ja urakoitsijat odot-

tavat nyt, että tutkimuslaitokset ratkaisisi-

vat kiistansa. Ratkaisu vaikuttaa muun muas-

sa energiapuun eduskunnalta saamaan ym-

päristötukeen eli risupakettiin. Ratkaisua odo-

tetaan myös uusioenergian kovien lisäämista-

voitteiden vuoksi. Kun kantohaketta korjataan

miljoona kiintokuutiota vuodessa, sellaisesta

energiamäärästä luopuminen jättäisi EU:lle an-

tamaamme lupaukseen liian syvän aukon.

KANTOENERGIA ON jo osa uutta biotalout-

tamme. Siksi kantojen menestystarinan soisi

jatkuvan tällä vuosikymmenellä.

Pääkirjoitus

KOLUMNI Veli Pohjonen

Elintarviketeollisuuden huoli kannattavuudesta on maatalousyrittäjille tuttu aihe.

Kantoenergia on jo osa uutta biotaloutta

Maat.metsät.tri

Elintarviketeollisuusliitto (ETL) julkaisi tällä viikolla selvityksensä, jonka mukaan alan kustannukset nousevat ensi vuonna keskimäärin 5,5 prosenttia. Tänä vuonna kustannusnousuksi on laskettu 9,1 pro-

senttia. Elintarviketeollisuus valmistaa julkais-tulla selvityksellään kuluttajia siihen, että paineet ruoan hinnannousuun jatkuvat ensi vuonnakin. Elintarviketeollisuus muistutti samalla myös, että alan kannattavuuden turvaamiseksi kustannus-nousut pitää siirtää ketjussa eteenpäin.

Elintarviketeollisuuden huoli kannattavuudesta on maatalousyrittäjille vieläkin tutumpi arkinen

aihe. Tänä syksynä aiemmin Maa- ja elintarvike-talouden tutkimuskeskus MTT ennusti, että maa-talouden kannattavuus heikkenee tänä vuonna alimmilleen 2000-luvulla. MTT:n mukaan maa-talousyrittäjäperheelle jää tänä vuonna yrittäjätu-loa yli neljännes vähemmän kuin viime vuonna. MTT:n laskelman mukaan tuloa syntyy nykyisin

17 500 euroa vuodessa. Syy tulokehitykselle joh-tuu pitkälti tuotantokustannusten - kuten lannoit-teiden, rehujen ja polttoaineiden - noususta.

Jos tuottaja ja teollisuus ovat kannattavuuson-gelmissa ja kuluttaja harmittelee ruoan korkea-ta hintaa, jää ilmaan kysymys, millaisella katteel-la ketjun muut toimijat toimivat. Samoin EU:n ja maan hallituksen tulevat linjaukset maatalouden tukiin voivat pahimmassa tapauksessa kaventaa kotimaisen ruokaketjun toimintaa oleellisesti.

Nyt Elintarviketeollisuus pelkää kannattavuuttaan

ajankohtaista

Luonnonvara-ala tähtää kasvuun - harkintaa koulutusuudistukselleHallitusohjelma luo luonnonvara-alalla toimiville ja alalle aikoville myönteisiä odotuksia yritystoiminnan kannatta-vuuden ja uusien työpaikkojen suhteen, näkee MTK:n pu-heenjohtaja Juha Marttila. Hän Marttila kuitenkin on tyr-mistynyt siitä, että käytännön toimissaan hallitus on jo tin-kimässä hallitusohjelman tavoitteista. Luonnonvara-alan koulutuspaikkojen vähentämisesitykset, selän kääntämi-nen kustannustehokkaalle metsäenergialle sekä budjetti-leikkaukset neuvontaan, tutkimukseen ja kehittämiseen lyövät hallitusohjelmien tavoitteita korville.

Hallitus lupaa toteuttaa kansallisen ruokastrategian, huolehtia kansallisen metsäohjelman toteuttamisesta ja edistää kestävää luonnonvarojen käyttöä luonnonvarastra-tegian pohjalta. Jokainen näistä strategioista sisältää vah-van kasvunäkymän ja vankan toimenpideohjelman.

– Luottamus vihreään kasvuun ei saa hiipua hallituk-sen alkumetreille. Suomen tulee varmistaa luonnonvara-alan kansainvälisesti kilpailukykyisen osaamisen taso. Tä-mä vaatii panostuksia koulutuksen, tutkimuksen ja neu-vonnan voimavaroihin tulevaisuuden tarpeet huomioon ottaen. On huolehdittava siitä, että osaavaa työvoimaa riit-tää kaikille luonnonvara-aloille ja että alasta kiinnostu-neet, myös maahan muuttajat, löytävät omia odotuksiaan ja alan tarpeita vastaavan koulutuksen, MTK-johtaja sa-noo.

MTK:n näkemyksen mukaisesti on pikaisesti selvitettä-vä perusteellisesti ja kokonaisvaltaisesti luonnonvara-alan tulevaisuuden koulutus- ja tutkimustarpeet. Vasta sen jäl-keen voidaan tehdä päätökset koulutuksen uudelleen jär-jestämiseksi.

ProAgria Farman ja Sata-kunnan hallitukset ovat so-pineet aiesuunnitelmasta, jonka tavoitteena on yh-teisen aluekeskuksen muo-dostaminen v. 2013 alusta lukien. Itsenäiset ProAgria keskukset muodostavat ko-ko maan kattavan johtavan maaseutuyritysten neuvon-ta- ja kehittäjäorganisaa-tion. ProAgriat ovat yleis-hyödyllisiä yhdistyksiä, joi-den toiminnalla on yli 200 vuoden perinteet.

Asiakasrakenne muuttunutProAgrioiden asiakas-kunnan rakenne ja määrä muuttuvat voimakkaasti. Maaseudun yrittäjyys pai-nottuu maataloustuotan-nosta yhä enemmän muille tuotanto- ja palvelualoille. Osa maatiloista laajentaa; osan taas erikoistuessa tai monipuolistaessa toimin-taansa. Ympäristöasiat se-kä luomu- ja lähiruokatuo-tanto korostuvat. Valtion rahoitus maaseutuneuvon-taan on vähenemässä.

ProAgrian maaseutukes-kusverkosto on käynnistä-nyt toimintansa tehostami-seksi rakennemuutospro-sessin, jolla pyritään vas-taamaan haasteisiin ja tur-vaamaan neuvonnan saata-vuus ja laatu tulevaisuudes-

sa. Ratkaisuksi on päädyt-ty nykyistä laajempien kes-kusten muodostamiseen. Yhdistymisselvityksiin ovat osallistuneet kaikki ProAg-ria keskukset.

Uusi “Länsi”Varsinais-Suomen ja Sata-kunnan alueilla tehdään jo nyt laajaa maakunnallista yhteistyötä. Maatalouden ja maaseudun elinkeinora-kenne on samantyyppinen

- voimaperäistä peltovilje-lyä, erikoiskasveja, paljon pienyrityksiä. Kotieläin-tuotannossa erityispiirtee-nä on sika- ja siipikarjata-lous. Maidontuotanto on alueella merkittävää.

Farman ja Satakunnan yhteenlaskettu liikevaih-to on noin neljä miljoonaa euroa vuodessa ja asiantun-tijoita on noin 60. Uuden ProAgria “Lännen” vah-vuutena on laaja jäsenkun-ta, monipuolinen ja laadu-

kas osaaminen sekä teho-kas toimintatapa. Palvelui-den läheisyys sekä maa-kuntanäkökulma säilyvät vahvoina myös jatkossa.

Aiesuunnitelmaa yhdis-tymisestä esitellään loppu-syksyn kuluessa jäsenis-tölle aluetilaisuuksissa eri puolilla Satakuntaa ja Var-sinais-Suomea. Päättävät kokoukset on tarkoitus pi-tää vuoden 2012 alkupuo-liskolla.

ProAgria Satakunta ja Farma tiivistävät yhteistyötä

Pro Agria Satakunta kutsui vielä omana organisaationaan viime kesänä Farmari-maata-lousnäyttelyyn kansaa mukaan.

MARJO VIITANEN-JÄNISMÄKI

Vapon sahat jarruttavatVapo Timber on käynnistänyt kaikkia henkilöstöryhmiä koskevat yt-neuvottelut. Tällä varaudutaan mahdollisiin lomautuksiin ja tuotannonrajoituksiin kaikilla sahoilla myös ensi vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Vapo Timber Oy:n toimitusjohtaja Juha Hakalan mukaan kannattavuusongelmat koskevat koko alaa ja tilanteen pa-rantuminen edellyttää sahatavaran hinnan nousun lisäksi raakapuun hintojen alentumista.

Sahatavaran tuotannossa vallitsee sekä Suomessa että muualla Euroopassa selkeä ylikapasiteettitilanne.

Hakalan mukaan tilanne on heikentynyt nopeasti eikä käännettä parempaan ole lähiaikoina näkyvissä. Suomes-sa omakotitalorakentaminen on vähentynyt kolmannek-sen ja viennissä kysyntää on heikentänyt Euroopan ylei-nen talouskriisi ja Vapolle tärkeän vientialueen, Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan epävakaa tilanne.

maaseutu

Asunto- ja viestintäminis-teri Krista Kiuru (sd.) sa-noo panneensa merkil-le, etteivät tietoyhteyksi-en kanssa touhuavat ope-raattorit halua viedä laaja-kaistaa, nopeaa tietoverk-koa, syrjäisimmille alueil-le kuten valtiovalta tänään haluaa.

– Eivät operaattorit ole olleet kovin innostuneita. Tätä yhteyttä vailla olevaa viittä prosenttia suomalai-sista ei ole pidetty kovin tärkeänä markkinoiden kannalta. Se on hyvin ikä-

vä asia, Krista Kiuru har-mittelee.

Syksyn aikana vielä teh-dään arvio, miten lakia voi-daan muuttaa, että se vas-taa paremmin todellisuut-ta ja käytäntöä. Suomessa on neljä maakuntaa, joihin ei ole saatu yhtään laaja-kaista-avausta meneillään olevan Laajakaista kaikil-le 2015 -hankkeen kautta.Tähtäimessähän on saada vähintään 100 megan yh-teys enintään kahden kilo-metrin tilaajayhteyden pää-hän, eli vakituisesta asun-nosta, yrityksestä tai julki-shallinnon rakennuksesta.

– Poliittisten päättäji-en tahtotilaa pitää vahvis-taa, sillä kunnat tässä ovat myös osallisina. Mutta toi-

sena operaattoreiden yh-teiskuntavastuuta pitää vahvistaa, Kiuru painottaa MaaseutuLuston haastat-telussa.

– On aika sinisilmäis-tä olettaa, että operaattorit

haluaisivat tarjota miljoo-niaan tämän viiden pro-sentin kansanosan hyödyk-si. Olen pannut tämän mer-kille. Jos tämä ei ala kiin-nostaa, se pian alkaa kiin-nostaa. Meillä on sellaisia toimia, jota kautta yhteyk-sien luonti pakolla kiinnos-taa operaattoreita.

Yksi mega ei riitäEdellisen hallituksen aika-na säädettiin laki, että jo-kaisessa vakituisessa pitää toimia kännykkä ja yhden megan yhteys. Kiuru sa-noo, ettei tuo yhden me-

MINISTERIN PUOperaattorit laajakaistatöihin v

Eivät operaattorit ole olleet kovin innostuneita.

Digitaaliset palvelut voivat olla merkittävä osa elintarvik-keiden tuotantoa ja markkinointia. Esimerkiksi elintarvik-keiden jäljitettävyys muodostuu kilpailukeinoksi tulevai-suuden tuotteissa. Tekes haastoi perinteiset elintarvikeyri-tykset uudistumaan Elintarvike 2011 -messuilla.

– Elintarviketeollisuudessa tuotekehitysmahdollisuuk-sia etsitään usein tuotteesta itsestään, kuten resepteistä tai raaka-aineista. Kuitenkin uudet teknologiat voivat tarjota esimerkiksi pakkauksiin ja markkinointiin loistavia mah-dollisuuksia erikoistua ja menestyä markkinoilla, Sapus-ka-ohjelman päällikkö Kari Venäläinen kuvaa.

Yksi seminaarissa ja Tekesin osastolla esillä olleista yri-tyksistä oli tamperelainen ToP Tunniste Oy, joka on ke-hittänyt tuotteisiin liitettyjen tunnistetietojen kuluttaja-käyttöä.

– Esimerkiksi kaupassa kuluttaja voi puhelimellaan kat-soa maatilan tarkkuudella lihan alkuperätiedot, ToP Tun-nisteen toimitusjohtaja Pauli Tossavainen havainnollis-taa.

– Tavoitteemme on tehdä tietojen saaminen kuluttajal-le helpoksi. Pakkauksen numerokoodeja ei tarvitse lähteä selvittämään eikä puhelimeen ladata erillisiä sovelluksia. Älypuhelimista tulee jatkuvasti markkinoille uusia malle-ja, jotka lukevat automaattisesti tuotteeseen liitetyn NFC eli Near Field Communication -tunnisteet.”

Elintarvikkeen alkuperätiedot puhelimeen jo kaupassa

Tapio uudistaa toimintansa ja organisaationsa 2012 alus-ta. Talouden painopiste siirtyy suorasta valtionavusta koh-ti asiakasrahoitteista toimintaa. Tapion asiakkaita ovat mi-nisteriöiden lisäksi yleishyödylliset organisaatiot ja yksi-tyiset yritykset sekä välillisesti yksityiset metsänomista-jat. Kansainvälinen toiminta jatkuu uudistetussa mallis-sa vahvistettuna.

Tapio organisoituu vuodenvaihteessa viiteen liiketoi-mintayksikköön, jotka palvelevat asiakkaita metsän- ja luonnonhoidon kysymyksissä, metsätiedoista tuotettavil-la palveluilla ja uusina kokonaisuuksina metsäpolitiikan, -talouden ja rakenteiden sekä biotalouden kehittämis- ja asiantuntijapalveluilla. Palvelujen kantava voima on kes-tävyys, mikä on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Tapiol-le se tarkoittaa uusiutuvien luonnonvarojen vastuullisen käytön kehittämistä.

Tänä vuonna Tapion budjetti on noin 15 miljoonaa eu-roa, ensi vuonna tavoitteena on toimia arviolta 10 miljoo-nan euron budjetilla. Liikevaihdon pieneneminen johtuu valtion suoran rahoituksen merkittävästä vähenemisestä, kun metsäkeskusten kehittämistehtävät siirtyvät Suomen metsäkeskukseen. Tapion siemenliiketoiminta ja Metsä-kustannus Oy jatkavat uudistuvassa Tapiossa.

Tapio uudistuu vuoden alusta

Kun on jauhot, munat ja juuret, niin loppu on osaa-mista. Osaajat mittasivat lokakuun lopulla Tampe-reella alan SM-taitokisas-sa.

Ruokaleipäsarjan kul-tamitalistiksi leipoi it-sensä Timo Kyllinen, Ti-mo Kyllinen Oy, Puolan-ka. Hopeaa otti Joachim Wunsch, Fazer Leipo-mot Oy, Helsinki. Pronss-mitalistiksi ylsi Pasi Ahl-gren, Salon Lämminlei-pä Oy, Salo. Timo Kylli-nen sai näin itselleen myös Vuoden Leipurin tittelin. Hän voitti ruokaleivän Suomen mestaruuden jo neljännen kerran.

Konditoriatuotteiden valmistuksen Suomen mestaruu-den voitti Veli-Matti Ahvenharju, Helsingin palvelualo-jen oppilaitoksen Roihuvuoren koulutusyksiköstä. Hänes-tä tuli näin Vuoden Kondiittori. Hopeaa otti puolustava mestari Riitta Tyni, CoCo Konditoria Ay, Kotka. Prons-simitalin sai Mika Parviainen, Oy Fredr. Edv. Ekberg Ab, Helsinki.

Kyllinen kyllin hyvä Tampereella

Timo Kyllisen leivän nimi oli Ruiskukkanen.

maaseutu

RISTUS

Kiinteistön arvo tulee olemaanerilainen 100 megan yhteyden kanssa kuin yhden megan.

INFO

IPTVLyhenne IPTV tarkoittaa käytännössä televisiokanavi-

en ja interaktiivisten viihdepalveluiden jakelua koteihin laajakaistaliittymän kautta. Erona tavanomaisiin kaapeli-kanaviin on mahdollisuus tilata palvelut ilman liittymistä kaapeliverkkoon. Jokainen, jolla on puhelinlinja voi tilata IPTV-palvelut ilman, että taloyhtiö liittyy yhteispäätöksel-lä kaapeliverkkoon.Yleensä IPTV vaatii tiettyyn operaattoriin sidotun, vähin-tään 8 - 24 Mbit/s nopeudella toimivan laajakaistan.

PLUS

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru haluaa korostaa, että suomalaisten koh-tuuden rajoissa pitää saada samanlaista kohtelua missä sitten asuukin.

– Se on tärkeä oikeus, hän sanoo.Kun puhe siirtyy kesäasuntojen tieto-

verkkoon, Kiuru puhuu hyvin myöntei-seen sävyyn näistäkin tietoyhteyksistä.

Niin – mökkiläisillekin?– Onko liikaa odotettu, että tämän päi-

vän yhteiskunnassa ihmiset pääsevät verkkoon. Luulen, että me haluamme si-tä, katsella vaikka IPTV:tä, kun olemia va-paa-ajanasunnollakin. Se on suuri unel-ma, vakavasti harkittava asia.– siis perus-oikeuden laajentaminen vapaa-ajan asun-toihin ja pitkässä juoksussa laajakaistan-kin ulottaminen vapaa-ajan asuntoihin.

Kiuru sanoo, ettei puhu nyt aikataulus-ta mitään Satelliittiyhteyksille hän ei läm-pene, kun puhutaan tehoista.

– Satelliitti on kaiketi kuusi megaa, sil-lä ei pääse mihinkään.

– Huikea tuo valokaapeli. Ei ei ole ole-massa tekniikkaa, joka haastaisi tämän. Mutta käydään myös hyvin hämmentää keskustelua jatkuvasti siitä, että haasta-

jia olisi.Kiuru sanoo ”vääntäneensä kuitua” ja

sanoo olevansa aivan varma, ettei neljään vuoteen ole haastajia.

–Yhteydet tulevat olemaan sitä luokkaa, ettei millään muulla tekniikalla pärjää.

Hiekkatiet?– Olen pahoillani kun talouden tasapai-nottaminen on tätä. Valitettavasti yksi-tyisteiden hoitoon oli vähemmän määrä-rahoja jaossa kuin ennen.

–Olen ylpeä, ne leikkaukset eivät koske kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Olemme tehneet kohdennuksia perustur-vaan, se on kestoteema. Toisekseen, työl-lisyyskehitys on tärkeää. Kaikkeen ei pys-ty.

Kiuru sanoo, että yksityisteihin olisi kyllä tarpeen sijoittaa, olihan se liikenne-ministeri Merja Kyllöselle (vas.) iso edun-valvonnallinen asia.

– Onhan rahaa varattu, mutta ei ihan niin paljon kuin ennen. Jos ei mistään säästetä, pahinta olisi miten suomalaisil-le käy. Yli varojen elämiseen ei ole mah-dollisuutta.

Mökkiläisillekin?

gan yhteys riitä mihinkään tänään.

– Se on sitten seuraava tie, että tätä perusoikeut-ta tullaan jossakin vaihees-sa tarkastamaan, laajenne-taanko perusoikeus koske-maan isompaa megayhte-yttä ja kesämökkiasutusta. En uskalla sanoa, millä ai-kataululla laajennus voisi tapahtua.

Kiuru sanoo, että kun tar-vitaan lisää viestintää kos-keva ”luxusta”, on selvää myös valtion mukana ole-minen.

Mutta ensin pitää ratkais-ta tuo syrjäseutujen laaja-

kaista, mikä takkuaa. Kiu-ru ennakoi, että yksi kom-pastuskivi on yhä tuo ”vii-meinen maili”, siis linja ko-tiin.

– Mitä enemmän voidaan laajakaistaa rakentaa yhtei-sesti, sitä kiinnostavam-pi laajakaistasta tulee. On ollut tapauksia, että kais-tan hinta on noussut kipu-pisteeseen – 2 000 euroon, mutta näissä yhteishank-keissa on haarukka asettu-nut 800–2 000 euroon. Kyl-lä se ihmiselle on isomman sijoituspäätöksen tekemis-tä kun hän ottaa laajakais-tan kotiinsa.

Kiuru, ehdoton hankkeen puolestapuhuja, sanoo, ettei tähän ole kuin yksi vastaus – kannattaa ottaa.

– Kiinteistön arvo tulee olemaan erilainen 100 me-gan yhteyden kanssa kuin yhden megan, joka ei riitä mihinkään.

Uusi arviointi Syrjäseudun laajakaista ra-kentaminen hankekaaviol-la ei ole lähtenyt liikkeel-le lainkaan vielä Lapissa, Päijät-Hämeessä, Pohjois-Pohjanmaalla eikä Varsi-nais-Suomessa.Valtiolla on Laajakaista kaikille 2015 -hankkeen toteuttamiseen 66 miljoonaan euroa varat-tu, jonka käyttö tänään on hyvinkin vaihtelevaa. Ra-ha on jaettu maakunnal-lisiin kiintiöihin. Ministe-ri sanoo, että tätä rahanja-koa saatetaan muuttaa hy-vinkin pian, sillä muutamin paikoin rahaa olisi jo tarvit-tu enemmän, ja joidenkin maakuntien raha seisoo..

– Satakunnankin alueel-la rahaa olisi tarvittu enem-män. Keskeinen poliittinen kysymys on, että saamme määrärahat käytettyä mah-dollisimman nopeasti ja to-teutettua hankkeet,joilla on kysyntää,

– Pitääkö maakunnal-linen systeemi poistaa, se arvioidaan tämän vuoden aikana. Se tapahtuu jolla-kin aikataululla, jopa hyvin piankin.

Hankkeen puitteissa kar-keasti jaoteltuna operaatto-ri maksaa kolmanneksen, kunnat kolmanneksen ja valtio kolmanneksen. Kun-taosuus vaihtelee kunnan varallisuuden mukaan.

– Olen saanut edellisel-tä hallitukselta hankeen ja nyt on pidettävä huolta, että hanke etenee. Se on meille kaikille ylpeyden aihe, kun julkisella tuella tuemme yh-teyksien rakentamista.

Kiuru tosin sanoo, että jos hän olisi ollut perusta-massa tätä työtä, hieman eri säännöin se olisi tehty.

– Näiden sääntöjen poh-jalta mennään, ja katsotaan, mitä muutoksia tässä vielä pystytään tekemään.

Kiuru sanoo operaatto-

Maaseudun tietoliiken-neyhteyksiä on rakennettu jo menneen vuosikymme-nen alkupuolelta. Megan yhteys taataan, se yleensä syntyy jo ”mokkuloiden” avustamana. Laajakais-ta varten joudutaan kaiva-maan kaapelia maahan.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru nostaa laajakaistaverkon rakentamisen valta-kunnallisiin isoihin saavutuksiin, josta Suomi voi olla todella ylpeä. Ja kun nyt on rahaa maakuntiin tarjolla, sitä pitäisi myös käyttää.

reiden Suomessa saaneen niin paljon bisneksilleen tilaa, että siltä rintamalta

pitää myös vaatia yhteisen hyvän vuoksi.

vaikka pakolla

metsä

Kansallinen metsäohjelma on asettanut energiapuun käytölle haastavia tavoit-teita. Metsähakkeen käyttö lämmön sekä sähkön tuot-tajana tulee kaksinkertais-taa, tavoitteena yli 13 mil-joonaa kuutiometriä vuo-teen 2020 mennessä. Ta-voitteen saavuttamiseksi tarvitaan kaikkien toimi-joiden panosta: niin met-sänomistajien kuin ener-giapuun ostajien.

Puhdasta energiaaPuuenergiakäytön lisäämi-nen on perusteltua. Suoma-lainen puu on uusiutuva ja kestävästi tuotettu energia-lähde. Hyvin hoidettu met-sä sitoo kasvaessaan hiilidi-oksidia, mikä hidastaa kas-vihuoneilmiötä. Pohjois-Satakunnan alueella ener-giapuun kysyntä on lisään-

tynyt runsaasti. Alueelle on rakennettu uusia lämpölai-toksia ja energiapuun os-tajat kaipaavat lisää ostet-tavaa.

– Meillä kauppa on käy-nyt hyvin kuluvan vuo-den aikana, mutta olemme edelleen jäljessä ostotavoit-teestamme. Toimimme laa-

jalla alueella ja toimintam-me lähtökohtana on tuo-da kannattavuutta kaikil-le energiapuun toimijoille, metsänomistajasta lähtien,

kertoo Energiapalvelu Oh-rankämmen Oy:n toimi-tusjohtaja Jukka Ohran-kämmen.

Joustavaa metsäpalveluaEnergiapalvelu Ohrankäm-men Oy:n toiminta pai-nottuu Pohjois-Satakun-nan alueelle ja sen suurim-pia asiakkaita ovat paikal-liset sähköyhtiöt sekä voi-malaitokset. Jukka Ohran-kämmen korostaa, että tar-ve energiapuusta kasvaa ja uusia puun myyjiä kaiva-taan.

– Ostamme kaikenlais-ta puuta energiakäyttöön. Emme vain nuoren met-sän hoitona tehtävää vaan myös hankintakauppana suoritettavaa ja pellon reu-na-alueita sekä tie- ja oja-linjoja.

Metsänomistajille on tär-

keää, että puukaupan yhte-ydessä tehty työ on laadu-kasta. Nuoren metsän kau-passa on oleellista suorit-taa samalla metsähoidolli-sia toimenpiteitä.

– Laatu ja työn jälki on meidän käyntikorttimme. Pienenä toimijana myös maksupolitiikka metsän-omistajiin päin toimii jous-tavasti. Metsänomistajalle raha on tilillä jo ennen, kun puut kuljetetaan voimalai-tosten käyttöön, Jukka Oh-rankämmen toteaa.

Energiapuun käyttö kasvussa SuomessaMetsän-omistajille on tärkeää, että puukaupan yhteydessä tehty työ on laadukasta.

Suomen metsäteollisuu-den vienti ja tuotanto kas-voivat alkuvuoden aikana reippaasti edellisen vuo-den vastaavaan ajankoh-taan verrattuna. Lisään-tynyt epävarmuus maail-mantalouden ja velkakrii-sissä painivan euroalueen lähitulevaisuudesta vaikut-taa kuitenkin jo loppuvuo-den aikana myös metsäteol-lisuustuotteiden kysyntään. Hyvän alkuvuoden ansios-ta kotimaan markkinahak-kuut kasvavat tänä vuon-na. Ensi vuonna kantohin-nat alenevat kuluvaan vuo-teen verrattuna metsäteol-lisuuden puun tarpeen vä-hentyessä.

Sahatavara yskii

Pertti Mattilan osaavissa käsissä työ edistyy laadukkaasti. Energiapalvelu hoitaa varsinai-sen työn, hakkuun sekä logistiikan kokonaisuudessaan.

Kiikoisissa toimivan Tree Farmin pihapiiristä voi löy-tää oikean metsän tuottei-den tavaratalon. Sen vali-koimasta löytyy muun mu-assa perinteistä sahatava-raa, erikoispuusta sahattua tavaraa, polttopuita, joulu-kuusia, visakoivuja ja riu-kuja. Unohtamatta järeitä laatumäntyjä, jotka toivot-tavat tervetulleeksi heti pi-haan ajettaessa. Valinnan-varaa siis on.

Yrittäjäpariskunta Jarmoja Tuulikki Sirolalla on jo lähes 30 vuoden käytännön kokemus oman metsänsä tuotteista ja niiden markki-noinnista. Päätoimisia met-sätalousyrittäjiä he ovat ol-leet 1990-luvun alkuvuo-sista asti. Metsätalousin-sinööri Jarmo Sirola on jo pitkään puhunut erikois-puulajien ja metsän moni-en mahdollisuuksien puo-lesta. Vierailu Tree Farmilla herättää omassakin mieles-sä ajatuksen; tätähän voisin itse kokeilla!

Vaatii sinnikkyyttäJarmo Sirola uskoo, että monella metsänomistajal-

la olisi aikaa ja halua har-rastaa metsässä ja samalla ansaita pientä lisätienestiä. Esimerkiksi pystykarsinta, tuohenotto tai alikasvos-riukupuiden kerääminen ovat aloittelijoillekin sopi-via harrastuksia. Täysiai-kainen yrittäjyys vaatii sin-nikkyyttä. Yhdessä yössä ei tapahdu ihmeitä, vaan ta-saisen elannon hankkimi-nen perheelle vaatii vuo-sien ahkeran työn. Metsä-tilansa pinta-alaa Sirolan pariskunta on kasvattanut pikkuhiljaa vuosien var-rella. Koska erikoispuiden ja metsätuotteiden asia-kaskunta koostuu useis-ta pienistä ostajista, on ak-tiiviseen näkyvyyteen pa-nostettava. Jarmon motto markkinoinnissa onkin: Jos et näy, et ole olemassa.

Kuusista ja havuista tiliJoulupuiden kasvatus vaatii yrittäjältä pitkäjänteisyyt-tä, sillä ensimmäisen tilin eteen on tehtävä yli vuosi-kymmenen hoitotyö. Jou-lupuumetsikön voi perus-taa jo valmiiseen kuusen taimikkoon tai esimerkik-

si pienelle maakaistaleelle tien varteen, jossa perintei-sen metsätalouden harjoit-taminen ei kannata. Aluk-si kannattaa aloittaa muu-tamalla puulla, jonka jäl-keen näkee, kuinka pal-jon työtä joulupuun kas-vatus vaatii. Varhaishoito, lannoitus ja leikkaus vaa-tivat ajan lisäksi myös fyy-sistä kuntoa. Joulun lähes-tyessä myös havujen kysyn-tä kasvaa. Niiden keräämi-nen käy helpoiten kolmi-nelimetrisistä pystypuis-ta. Sirola kannustaa käyttä-mään ulkomailta kuljetet-tujen leikkokukkien sijas-ta kukka-asetelmissa koti-maista havua. Sekin on lä-hituotetta ja edistää ekolo-gista elämäntapaa, muistut-taa Jarmo Sirola.

Kirja pullollaan vinkkejäJarmo Sirola on kirjoitta-nut aiheesta myös kirjan, jonka Metsäkustannus jul-kaisi viime marraskuus-sa. ”Raidasta rahaa, kävyis-tä käteistä” rohkaisee nä-kemään metsän lukemat-tomat mahdollisuudet ja esittelee satoja tapoja ansai-

ta. Sirola kannustaa aloitta-maan lisätienestin keruun ensin muutaman tuotteen avulla, jonka jälkeen voi li-sätä toimintaa hiljalleen – ehkä jopa kokopäiväisek-si metsätalousyrittäjäksi. Myös pelkkä metsäharras-taminen riittää antamaan iloa koko perheelle. Pensas-

sakset ovat pieni hankinta siihen nähden, että jatkos-sa olohuoneessa komeilee itse kasvatettu tuuhea jou-lukuusi.

metsäneuvojaPirkanmaan metsäkeskus

Yrittäjä löytää metsän monet mahdollisuudet

Jarmo Sirola esittelee männyn kaarnaa, joka sopii hienosti erilaiseen askarteluun.

SONJA NURMI

Vuoden Luomuyritys KarkkilassaLuomuliitto palkitsee Vuo-den Luomuyritykseksi Ki-ven Säästöpossun Karkki-lasta.

– Luomu tarvitsee edel-läkävijöitä, jotka osaavat myös tuoda esiin, mitä luo-mutuotanto on ja mihin sii-nä pyritään, perustelee va-lintaa Luomuliiton halli-tuksen varapuheenjohtaja Jukka Lassila.

Karkkilalainen Kiven Säästöpossu pitää sisällään niin sianlihan tuotantotilan kuin myös tilateurastamon. Tila on erikoistunut luo-musianlihan suoramyyn-tiin kotitalouksille. Kesäl-lä possut ovat ulkotarhassa ja asiakkaat voivat katsella niitä samalla kun käyvät os-tamassa lihaa.

Somero

Yksityisteiden hallinnointi siirretään mieluusti ulko-puoliselle toimitsijalle. So-merollakin tieisännöinti-palvelua tarjoavia yrittäjiä on jo muutamia. Yksi heis-tä, Sanni-Ingerman Laine,aloitti isännöintitoiminnan tämän vuoden alkupuolel-la. Hän korvaa tiekunnis-sa tieosakkaiden valitse-man kolmijäsenisen hoito-kunnan.

– Teen yksityisteiden tie-yksiköintejä ja niiden päi-vityksiä sekä kunnossapi-to-osittelun, jossa laske-taan ylläpitokulut kaikille tieosakkaille erikseen, hän kertoo.

Tiekunnilla tällaiselle palvelulle on käyttöä, sillä ohjeistusviidakko tiekun-tien selvityksille ja tukiha-kemuksille on melkoisen ti-heä.

– Olin toiminut oman tie-kunnan puheenjohtajana ja sitä kautta perehdyin tilan-teeseen. Selvisi, että Some-rolla on selkeä tarve tämän-kaltaiselle palvelulle.

Talkoohenki kateissaTieosakkailla ei enää tun-

nu löytyvän talkoohenkeä yksityistien hallinnolliseen hoitoon, selventää Tieyh-distyksen yksityistieasioi-den toimialajohtaja Elina Kasteenpohja.

– Palvelu tilataan avai-met käteen periaatteella eli ollaan valmiita maksamaan siitä, että joku tekee ennen talkoilla hoidetun työn. Ti-lanne on samankaltainen taloyhtiöiden isännöinnis-sä, hän sanoo.

Ja ettei piikki valtion suuntaan jäisi tässäkään asiassa iskemättä, hän pal-jastaa, että hallituksen bud-jettiesityksessä yksityisen tienhoidon tukiosuutta ol-laan pudottamassa puo-leen. Muutenkin vähenty-nyt kuntien osuus yksityis-teiden hoidossa tippuisi en-tisestään.

– Tämähän on lähinnä

vitsi ja lopun alkua, kun yleisiä teitäkään ei pystytä enää pitämään kunnossa. Tuntuu että ollaan palaa-massa vuoden 1995 tasolle, jolloin käytiin pohjalla.

Somerolla lista isännöitsijöistäKasteenpohjan mukaan juuri kuntien äkillinen ve-täytyminen yksityistieasi-oista vaikeuttaa tiekuntien hallinnointia. Somerolla ollaan isännöintipalvelui-den tarpeen kasvuun va-rauduttu.

– Meillä on lista palve-luntarjoajista, sillä aihee-seen liittyen tulee paljon yhteydenottoja, kertoo So-meron kaupungin yksityis-tieasioiden vastaava Pasi Rantanen.

Hän sanoo, että tiet jae-taan viiteen eri avustus-luokkaan tieyksikkömää-rän mukaan. Käytetyn kun-

nossapidon kuluista Some-ro maksaa Rantasen mu-kaan tiekunnalle maksi-missaan 75 prosenttia.

– Iso osa teistä on kuiten-kin avustusten ulkopuolel-la, sillä ne ovat alle kilomet-rin pituisia tai niillä ei ole tarpeeksi asutusta, Ranta-nen muistuttaa.

INFOSuomen yksityistiet

yht. 350 000 kmpysyvän asutuksen käy-

tössä 90 000 kmrakennettuja metsäau-

toteitä 120 000 kmmökkiteitä 110 000 km

Valtion apuun oikeutetut tiet

yht. 55 000 kmväh. 3 taloa, väh. 1 km

pitkä tai vilkas läpiajotievarrella asuu puoli miljoo-naa ihmistäLähde: Suomen Tieyhdistys

Yksityisteiden isännöintiä ulkoistetaan

Tiet jaetaan viiteen eri avustus-luokkaan tieyksikkö-määränmukaan.

Talkoohenki on toreissaan tiekuntien hallinnon osalta. So-merollakin työtä teetetään jo ulkopuolisilla toimitsijoilla.

Salo • Somero

HUOLTO- JA VARAOSAPALVELU

LAATUA SPORTTIKONEESTA!

Katso muut tarjoukset:

www.sporttikone.fi

Tuletutustu-

maan!

Sportsman EFI Base Forest

9990,-SS EF

-Täydellinen 4-veto-Suoraruiskutusmoottori-Vakiona: pohjapanssari

etutavaratilavetokuula

-Ergonominen, matala säädettävä traktorinistuin

Reilu monitoimi-kärry

Pure Polaris2500 lbs -vinssi

Puskulevysarja

TYÖ-PAKETTIKAUPAN PÄÄLLE!Valitse KAKSI kolmesta

P

Maastomönkkäritalk. 5990,-

tttttt

2500 lbs vinssi

2012 ohjaustehostin-traktorimallit saapuneet!(Sportsman XP 850 EPS, huom. 77 hv)

Somero

Lounais-Suomea halko-van Paimionjoen vesis-tö on ekologisesti välttä-vässä kunnossa. Näin ker-too muiden muassa ELY-keskus. Somerolta alkunsa saava ja Paimiossa mereen laskeva joki on joutunut nykyiseen tilaansa lähinnä tehokkaan padotuksen se-kä runsaiden maatalouden ravinnepäästöjen seurauk-

sena. Ravinnekuormituk-sen vaikutuksista kärsii Pai-mionjoen lisäksi myös sen valuma-alue Saaristome-rellä. Vuonna 2010 perus-tettu Paimionjoki-yhdistys on ottanut asiakseen edis-tää jokivarren vesistönsuo-jelullisia toimia tarjoamal-la ilmaista neuvontaa ve-siensuojeluasioissa alueen maatilallisille. Tilakohtaista neuvontaa saa tänä vuonna marraskuun puoliväliin asti

ja seuraavaksi taas ensi ke-väänä.

Kosteikkoja ja suojavyöhykkeitä– Paimionjoen vesi halu-taan parhaaseen saavutet-tavissa olevaan tilaan vuo-teen 2027 mennessä, kertoo Päivi Joki-Heiskala, Pai-mionjoki-yhdistyksen toi-minnanjohtaja. Käytännös-sä joki halutaan vesieliöille

suotuisammaksi elinympä-ristöksi sekä virkistys- ja matkailukäyttöön. Välita-voitteet on asetettu vuodel-le 2015. Silloin esimerkik-si veden fosforipitoisuu-den tulisi olla vähentynyt 20 prosenttia, kalakantoja elvytetty eikä veden takai-sinvirtausta Painio-järven suuntaan enää tapahtuisi. Mutta miten tavoitteet ovat saavutettavissa?

–Tehostettua neuvontaa

Paimionjoki puhtaaksi neuvonnan avulla

Maanviljelijä Juha Tammen pellon reunalla on 15 metrin suojavyöhyke sekä luonnontilassa oleva monimuotoisuusvyöhy-ke. Petra Nyqvist ja Irma Kemppainen (oik.) pitävät näkemästään.

ti ja ajan kanssa, jotta sekä päättäjät, suunnittelijat että tilalliset olisivat tyytyväisiä, hän kertoo.

Tällä kertaa hän kulkee ympäristösuunnittelijaksi opiskelevan Petra Nyqvis-tin kanssa, joka tekee So-meron ja Tarvasjoen ve-sistöjen kosteikkokartoi-tusta luontoselvitysyrityk-selle. He ovat tutustumas-sa Somerolla maatilaan, jo-ka on Kemppaisen mukaan malliesimerkki hyvin hoi-detusta tilasta. Nyqvist on samaa mieltä, sillä vesis-tönsuojelullisia toimenpi-teitä tilalta löytyy lukuisia: luonnon monimuotoisuus-vyöhykkeitä, suojavyöhyk-keitä sekä peltosaarekkeita. Toimista saa rahallista tu-kea, mutta ovatko ne riittä-vä motivoija?

– Onko mikään tuki kos-kaan riittävä, hymähtää ti-lan viljelijä Juha Tammivastakysymyksellä, mutta jatkaa totisempana:

– Hyvin hoidettu tila miellyttää omaa silmää, on tätä tehty ennen tukiakin. Joissain määrin nämä toi-met tekevät viljelyn myös helpommaksi.

Irma Kemppainen aset-tuu viljelijän puolelle, sillä hän tietää mitä arki alalla on. Maatalouden kannatta-vuus on vähentynyt.

–Näiden asioiden kanssa pitäisi pystyä elämään, et-tei tulisi hirveästi lisäkus-tannuksia. Muuten on tur-ha edes ehdottaa, hän kom-mentoi.

Talvella keskustellaanKemppaisen mukaan ve-sistönsuojelun erikoistu-et ovat lähes samat ympäri Suomen. Mittaviin projek-teihin, kuten kosteikon tai laskeutusaltaan perustami-seen, voi saada investointi-tukea ja sen jälkeen hoito-tukea ylläpitoon 5–10 vuo-deksi. Pelkästä omistami-sesta ei siis saa tukea.

Paimionjoki-yhdistys ko-keili tänä vuonna tukineu-vontaa myös syksyllä, jol-loin maatiloilla on vähem-män kiireitä. Joki-Heiska-lan mukaan talvella on tar-koitus koota alueen vilje-lijöitä keskustelemaan tu-pailtoihin.

– Psykologian puolel-le menee, kun täytyisi saa-

Somero

INFO

Tavoitteet lisätä vuo-teen 2015 mennessä Paimionjoen alueelle:

Kosteikkoja 35 kplSuojavyöhykkeitä

300 haKoulutusta ja neuvon-

taa 150 tilalle vuodessaLannan jatkokäsittelyn

tehostaminen 116 500 t/vuosi

Kasvipeitteisyyttä 8760 ha

Ravinnepäästöjen hallintaa 25 600 ha

Ravinnepäästöjen tehostettua hallintaa 700 ha

Lähde: Paimionjoki Paremmaksi -toimenpideohjelma 2011-2015

Psykologian puolellemenee, kun täytyisi saada ihmisethaluamaannäitätoimenpiteitä.

tarvitaan enemmän. Olem-me ottaneet ELY-keskuksen Varsinais-Suomen pintave-sien toimenpideohjelmasta aihiot ja pilkkoneet ne vielä pienempiin yksiköihin, Jo-ki-Heiskala sanoo.

Tavoitteita ovat mm. kos-teikkojen ja suojavyöhyk-keiden määrän lisäys sekä lannan jatkokäsittelyn te-hostaminen. Ongelmia il-menee, kun hankkeita pi-täisi saada konkreettises-ti toteutettua vapaaehtois-voimin.

– Eihän me voida men-nä kenenkään maille teke-mään näitä toimia, vaan tu-hannet viljelijät täytyy hou-kutella tekemään niitä.

Neuvontapalvelua kentälläIrma Kemppainen on Pai-mionjoen alueella se hen-kilö, joka tätä työtä tekee. Hän neuvoo maatilallisia vesistönsuojelullisten toi-menpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä auttaa erityisympäristötukien ha-kemusten tekemisessä.

–Tällaiset suunnitel-mat on tehtävä huolellises-

da ihmiset haluamaan näi-tä toimenpiteitä. Se pork-kana ei ole vesiensuojelu, vaan esimerkiksi se, että tila tuottaa paremmin, maa on paremmassa kunnossa ja se pidättää paremmin ravin-teita. Työstähän on saatava itselle palkkio, Joki-Heiska-la kiteyttää.

Juha Tammi käyttää ojapadon pelloilta keräämää vettä kasteluvetenä. Maataloustukineu-voja Irma Kemppaisen mukaan pato kerää myös ravinteita, jolloin se toimii laskeutusal-taan tavoin.

luonto

KOLUMNI Reima Laaja

Myyräkannan huippu on etelässä vaatimatonKevään 2011 myyrätilan-ne Kainuun eteläpuoleises-sa Suomessa ennakoi myy-räkantojen reipasta kasvua kohti uutta huippua syk-syllä 2011. Monin paikoin kannat ovat kuitenkin tällä hetkellä joko keväisellä ta-sollaan tai vain vähän suu-remmat. Kuluvaksi syksyk-si odotettu selvä laaja-alai-nen myyrähuippu maan eteläisessä puoliskossa jäi siis saavuttamatta.

Sekä pelto- että metsä-myyriä tavataan eteläisen Suomen maastoissa kaik-kialla, mutta tiheydet jää-vät kauaksi edellisen hui-pun, syksyn 2008, tiheyk-sistä. Etenkin Perämeren rannikkoseutujen ja pai-koin myös Lounais-Suo-men kannat ovat harvat. Myyrien esiintyminen on alueellisesti hyvin laikuit-

taista, mikä vaikeuttaa yk-sityiskohtaisten paikka-kuntakohtaisten ennustei-den antamista.

Tarkkaile taimikoitaTämänhetkinen myyräti-heys eteläisessä Suomes-sa ei yleisesti ottaen ai-heuta suurta taimituhoris-kiä metsänomistajille. Lai-kuittaisesta esiintymisestä johtuen on kuitenkin täy-sin mahdollista, että joil-lain alueilla tuhoja tulee. Metsänomistajia suositel-laan tarkkailemaan ja jopa rajoittamaan oman taimik-konsa myyräkantaa esimer-kiksi loukkupyynneillä.

Eteläisen Suomen yli vuosikymmenen kestänyt myyrien kannanvaihtelun voimakas säännöllisyys on mahdollisesti katoamassa

väliaikaisesti. Ilmiö ei ole ainutlaatuinen, vaan kuu-luu normaaliin myyräsyk-lien vaihteluun. Epäsään-nöllisten vaihtelujaksojen aikana myyräkannat pysy-vät usein kohtalaisen pieni-nä ja vaihtelu lievänä use-an vuoden ajan. Mikäli tä-mä tilanne on edessä nyt-kin, taimituhoriski on pie-ni lähitalvina.

Pohjois-Suomessa koet-tiin kaikkien aikojen myy-rähuippu syksystä 2010 syk-syyn 2011. Etenkin Koillis-maalla ja Metsä-Lapissa ta-vataan edelleen runsaasti pelto- ja lapinmyyriä, joten taimituhoriski on erittäin suuri. Samoin havupuiden taimien latvojen kärkisil-muja syöviä metsämyy-riä on paljon. Monin pai-koin maastohavainnot ker-tovat suurimman myyräti-

heyden ajan tulleen kuiten-kin jo ohitetuksi, mikä kie-lii romahduksen ajoittumi-sesta alkavalle talvelle. Ro-mahduksen ajankohta rat-kaisee, minkälaista tuhoa myyrät ehtivät aiheuttaa. Pohjoissuomalaisille taimi-konomistajille voi tehok-kaimmaksi taloudellisek-si turvaksi suositella met-sävakuutuksen hankkimis-ta ajoissa.

Myyräkuumerintamal-la ei ole odotettavissa sa-mankaltaista huippuvuotta kuin oli kolme vuotta sitten edellisen myyrähuipun ai-kana. Tautitapauksia tullee kuitenkin normaalia vuot-ta enemmän, koska metsä-myyriä on varsinkin poh-joisessa runsaasti.

Lähde: Metla

IlvesräknäysTULEVAN TALVEN mielenkiintoisim-

pia töitä on suurpetojen lumijälkilas-

kenta. Homma on tarkoitus hoitaa te-

hostetulla seurantapäivällä. Marras-

kuun aikana on tarkoitus luoda lasken-

taorganisaatio ja saada aikaiseksi hy-

vin rasvattu toimintamalli liikekannalle-

pano-ohjeistuksineen ja hälytysjärjes-

telmineen. Seurantapäivän avulla saa-

daan arvokasta tietoa tukemaan pe-

toyhdysmiesten tekemää jatkuvaa ha-

vainnointia. Seurannan pääpaino on il-

vespentueiden määrän selvittämisessä,

mutta sudet ja mahdolliset ahmat sel-

vitetään siinä ohessa. Karhujen kuuluu

laskennan aikoihin vedellä sikeitä.

AIKAISEMMIN LÄHES vastaava seu-

ranta on tehty osalla Uusimaata. Nyt

menetelmän testausvuorossa on Sa-

takunnan lisäksi Keski-Suomi, Etelä- ja

Pohjois-Savo ja laskematon osa Uudes-

tamaasta. Jo pelkästään Satakunnassa

lähtenee liikkeelle muutama sata las-

kijaa, jälkitarkastajaa ja laskentapääl-

likköä. Jälkien tarkastamisessa päävas-

tuun kantavat suurpetoyhdysmiehet,

sidosryhmistä kuten esimerkiksi luon-

nonsuojelupiiristä, MTK:sta ja ELY- kes-

kuksesta saadaan laskentaan tarkkai-

lijoita toteamaan, että homma hoide-

taan asiallisesti ja tulokset ovat mah-

dollisimman monen tahon hyväksyt-

tävissä.

IHAN TÄYSIN kivuttomasti tällainen

suuroperaatio ei välttämättä suju. Kun-

non satakuntalainen tietysti miettii

kaikkia mahdollisia tapoja miten hom-

ma voi mennä pieleen ja nykyisin po-

rilaisuutta opiskelevana tämä ”ei täs-

tä kuitenkaan mitään tule” ajattelumal-

li valtaa välillä sijaa. Sääolosuhteet ovat

erittäin ratkaisevat. Laskenta tehdään

koko riistakeskus Satakunnan alueella

samana päivänä, pari päivää hyvän lu-

misateen jälkeen. Lunta ei saa kuiten-

kaan tulla liikaa, jotta metsäteillä liik-

kuminen ei vaikeudu kohtuuttomak-

si. Alue kattaa rannikon Raumalta Meri-

karvialle ja sisämaan Kihniöstä Punka-

laitumelle, olosuhteet eivät välttämät-

tä ole koko alueella suotuisat samalla

kertaa. Ja laskenta voi olla minä viikon-

päivänä tahansa, se aiheuttaa ongel-

mia töissä käyville laskijoille. Tiedonkul-

ku hoidetaan tekstiviesti- ja sähköpos-

tihälytyksillä, tekniikka voi aina pettää

ja tieto ei kuljekaan.

OTOLLISINTA AIKAA seurannalle on

alkutalvi. Ensilumilla luonnossa pysäh-

tyy lähes kaikki toiminta, ihanteellisinta

on että eläimet ovat saaneet jo tottua

lumeen ja liikkuminen on normalisoi-

tunut. Homma pitäisi kuitenkin saada

hoidettua helmikuun puoliväliin men-

nessä. sen jälkeen ilvekset alkavat val-

mistautua kiima-aikaan ja niiden liikku-

vuus lisääntyy huomattavasti. Hälytyk-

sen tultua etukäteen suunniteltu las-

kentareitti kierretään aamupäivän aika-

na ja kaikki löydetyt suurpetojen jäljet

merkitään muistiin. Havaitut ilvespen-

tueet kierretään iltapäivän aikana mot-

tiin ja motin pitävyyden ja ilvespentu-

een olemassaolon tarkistavat jälkitar-

kastajat ja petoyhdysmiehet. Näin saa-

daan tietoa ilvespentueittemme lu-

kumäärästä.

LASKENTAPÄIVÄ ON lyhyt ja eri-

tyisen tärkeää homman onnistu-

miselle on hyvä ennakkotiedustelu.

Syksyn ja alkutalven aikana luonnos-

sa liikkujat ovat jo tehneet havainto-

ja ilvespentueiden olemassaolosta. Las-

kentapäivän haasteena on löytää nämä

ennakkoon tiedetyt pentueet. Muista-

kaa tehdä havainnoistanne ilmoitukset

suurpetoyhdysmiehille. Heidän yhteys-

tietonsa löytyvät www.riista.fi sivuilta

internetin ihmeellisestä maailmasta.

riistanhoidonneuvojaSuomen riistakeskus Satakuntareima.laaja@riista.fi

Auta tutkimusta ja ilmoita vieraslajihavainnoistasi

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL ja Suomen ympäristökeskus SYKE toivovat yleisöltä vieraslajihavain-toja Itämerestä ja siihen laskevista vesistöistä. Yleisön apu havainnoinnissa on tarpeen, sillä vieraslajien levinneisyy-destä saadaan heikosti tietoa rannikkoalueen säännölli-sissä biologisissa seurannoissa. Havainnoista voi ilmoit-taa verkkolomakkeella, joka löytyy RKTL:n sivuilta ja Itä-meriportaalista.

Itämereen on viime vuosina saapunut useita uusia, ekosysteemille vieraita eliölajeja. Osasta vieraslajeja saat-taa olla haittaa alkuperäislajeille. Helpoimmin havaittavia ja tunnistettavia vieraslajeja ovat mustatäplätokko, hopea-ruutana ja taskuravut sekä sirokatkarapu.

Lajikuvat löytyvät RKTL:n sivuilla olevasta tiedottees-ta:

http://www.rktl.fi/tiedotteet/auta_tutkimusta_ilmoita.html

Uusi edunvalvontaopas vesialueen omistajalleVesiämme käytetään monipuolisesti ja vesiympäristöön kohdistuu monin paikoin isoja paineita. Rantoja rakenne-taan ja ruopataan, saariin tehdään siltoja ja vedetään säh-kö- ja vesijohtoja, vesillä liikutaan, virkistäydytään ja ka-lastetaan. Erilaisissa lupamenettelyissä kalastus on usein joutunut väistymään muiden käyttömuotojen tieltä kor-vauksetta. Vesienomistajien oikeuksien valvonta on ollut vähäistä; joko ei ole uskottu omiin vaikuttamismahdolli-suuksiin tai ei ole osattu toimia.

Kalatalouden Keskusliiton julkaiseman uuden Vesialu-een omistajan edunvalvonta -opaskirjan tavoitteena on auttaa vesienomistajia edunvalvonnassa. 69-sivuiseen op-paaseen on koottu perustietoa vesialueen käyttöön vai-kuttavasta lainsäädännöstä ja ympäristöhankkeiden lupa-menettelyistä. 15 euron hintaisessa oppaassa esitellään 17 yleistä ympäristöhanketyyppiä ja annetaan esimerkkejä asioista, joita vesialueen omistaja on näissä tilanteissa oi-keutettu vaatimaan.

Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net)

Lohikiintiö ei pelastaSuomen Vapaa-ajankalas-tajien Keskusjärjestö vaa-tii, että hallitus hallitusoh-jelmansa mukaisesti ryhtyy toimiin, joilla kansallises-ti turvataan Tornio- ja Si-mojoen luonnonlohikanto-jen elpyminen. Lohiasetus-ta tulee tarkistaa ennen en-si kevättä niin, että se luo edellytykset riittävälle mää-

rälle luonnonlohta nousta kutujokiinsa ennen rannik-kopyynnin aloittamista.

– Ensi vuoden lohen-pyynnille asetettu 122 553 lohen pyyntikiintiö on kak-sinkertainen EU:n komis-sion ehdottamaan ja Kan-sainvälisen merentutki-musneuvoston (ICES) suo-sittamaan kiintiöön vuo-

delle 2012. Se vähentää lo-henkalastusta Itämerellä noin neljänneksellä verrat-tuna tämän ja vuoden 2010 lohenpyyntiin. Pyyntikiin-tiö ylläpitää Itämerellä yli-mitoitettua ammattimaista lohenpyyntiä. Suomen hal-lituksen esitys ennen mi-nisterineuvoston päätöstä oli vielä järjettömämpi,Kes

kusjärjestö tuhahtaa.Keskusjärjestö haluaa

maa- ja metsätalousminis-teri Jari Koskisen nimittä-vän selvitysmiehen laati-maan Suomen kansallista, kestävän kalastuksen mu-kaista lohistrategiaa.

autot ja koneet

Euro NCAP:n uusimmas-sa kolaritestissä oli mukana 12 uutta autoa. Fordin kol-mannen sukupolven Ran-ger –pick up ylsi tässä täy-teen viiden tähden tulok-seen.

Euro NCAPin tuoreim-massa kolaritestissä olivat mukana Audi Q3, BMW:n 1-sarja, Chevrolet Cap-

tiva, Fiat Freemont, Ford Ranger, Hyundai Veloster, Lanciat Voyager ja Thema, Mercedes-Benzin M-sar-ja, Opelit Astra GTC ja Za-fira sekä Toyota Yaris. Mer-kittävin tulos oli Ford Ran-ger avolava-auton yltämi-nen viiden tähden tulok-seen ensimmäisenä luok-kansa edustajana.

Rangerin turvallisuus on kehittynyt huimin harp-pauksin edellisestä suku-polvesta, joka sai vuonna 2008 vain kaksi tähteä ai-kuismatkustajien suojasta. Uuden Rangerin arvosa-nan sisällä suuren huomion ansaitsee peräti 81 prosen-tin tulos jalankulkijaturval-lisuudesta, mikä asettaa ri-

man aivan uudelle tasolle luokassa.

Muista autoista yli 60 % tuloksen jalankulkijatur-vallisuudessa saavuttivat

BMW:n 1-sarja, Mercedes-Benzin M-sarja ja Toyota Yaris. Ensi vuoden alusta alkaen auton pitää yltää 60 %:n tulokseen saadakseen

viiden tähden kokonaisar-vosanan.

www.autoliitto.fi/testit_ja_ajoneuvot/kolaritestit/

Ford Rangerista ensimmäinen viiden tähden avolava

Maastoajoneuvojen kau-pan ennakoidaan jatkuvan entiseen malliin, mutta os-tovoima suuntautuu vapaa-ajan laitteisiin.

Perinteiset Kelekkames-sut 2012 eli moottorikelk-kamessut Rovaniemellävii-me viikonvaihteessan valoi uskoa alaan.

– Odotamme kelkka-kauppaan ainakin viiden prosentin lisäystä, ja mi-käli pysyvä lumi saadaan aikaisin, jopa suurempaa, Maastoajoneuvojaoston puheenjohtaja Mika Hei-no Brandt-Polariksesta sa-noo.

Tänä talvena kelkkoja arvioidaan myytävän yli 4

000 kappaletta, ATV-mal-leja kaikki merkit mukaan luettuna noin 5 000–5 500 kappaletta. ATV:t palve-levat harrastajia joko kul-kuneuvoina tai välineinä luontoharrastuksissa tai ammatti- ja hyötykäytössä. Leijonanosa myynnistä on yli 400-kuutioisia koneita.

Moottorikelkka vie käyt-täjänsä sinne, minne ei tal-violoissa kävellen tai au-tolla pääse. Moottoritek-niikan kehittyminen vähä-päästöiseksi, reitistön, kelk-kojen käyttöominaisuuksi-en ja turvallisuuden kehit-tyminen sekä lisääntyvät oheispalvelut vauhdittavat kelkkailuharrastusta. Sekä

perhekelkkailu että safari-harrastus saavuttavat lisää suosiota.

ATV:t puolestaan kehit-tyvät entistä monikäyttöi-semmiksi.

– Metsän-, pihan ja puu-tarhan hoidossa hyödynne-tään ATV:n jämerää kone-voimaa, millä vältetään varsinaisen maataloustrak-torin hankkiminen. Kan-ta kasvaakin muun muas-sa siksi, että työkone sopii hyvin myös seniorien käyt-töön, Heino huomauttaa.

Samalla myös rekisteröi-tävien mallien osuus on li-sääntynyt, erityisesti trak-toreiksi rekisteröitävien.

Teknisen Kaupan ja Pal-

veluiden yhdistys kehittää yhteistyössä viranomaisten kanssa kelkkojen ja ATV:den käyttöoloja. ATV:iden asema onkin lainsäädän-nön uudistamisen myötä parantunut.

– Vapaa-aikanaan suo-malainen liikkuu ja toimii luonnossa. Kelekkanäyt-tely pitää tänäkin vuonna huolta siitä, että kulkuväli-neiden, varusteiden ja tek-niikan viimeisin kehitys on luonnossa liikkuvien tie-dossa. Toivotammekin tur-vallista luonnossa liikku-mista alkavaksi talvikau-deksi, Heino sanoo.

Maastoajoneuvojen markkinat pitää pintansa

Honda CR-V on ollut suo-malaisten suosikki aina sii-tä alkaen, kun se esitel-tiin vuonna 1997. Kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä mallia on myyty Suomessa jo yli 17 000 kap-paletta.

Honda CR-V:n tärkein vahvuus on vaivattomuus. Turvallisuutta lisäävä neli-veto toimii huomaamatta, sillä se on jatkuvasti käytös-sä ja elektroniikka painot-taa voimaa etu- ja taka-ak-selin välillä niin, ettei kul-jettaja edes tunne muutok-sia. Järjestelmä toimii erin-omaisesti vaikeassakin ke-lissä, kuten paksussa lumi-hangessa, ja CR-V etenee paremmin kuin monet kil-pailijansa.

Katumaasturi ostetaan usein tilojen takia, ja ne

ovat yksi CR-V:n parhaita puolia. Korin kompaktista koosta huolimatta takais-tuintilat ovat samaa luok-kaa suurempien autojen kanssa. Tavaratilaa on ikku-natasoon mitattuna (VDA) peräti 556 litraa ja siirtä-mällä säädettävän takais-tuimen eteen se kasvaa yli 600 litraan. Tietenkin epä-symmetrisesti jaetun ta-

kaistuimen osittain tai ko-konaan taittamalla tavara-tila kasvaa pienen paketti-auton mittoihin.

Vuosimallin 2012 Hon-da CR-V on vielä entistä-kin täydellisempi. Mootto-rina on vahva ja miellyttävä 2,0-litrainen bensiinimoot-tori tai vääntävä ja taloudel-linen 2,2-litrainen turbo-diesel. Molempien kanssa

saa mieltymyksen mukaan joko käsivalintaisen tai au-tomaattivaihteiston.

Uutena perusmallina on CR-V Nordic 4x4, jonka va-kiovarustelu on todella kat-tava. Siinä on mukavuus-varusteina alcantara/kan-gasverhoilu, 17-tuumaiset kevytmetallivanteet, pysä-köintitutkat edessä ja taka-na, automaatti-ilmastointi ja paljon muuta.

Mikäli haluaa vielä enem-män ylellisyyttä, on CR-V Elegance Lifestyle mainio valinta, sillä siinä on edel-listen lisäksi muun muassa ksenonvalot, koria vasten taittuvat taustapeilit ja sub-wooferilla varustettu kor-keatasoinen audio.

Uuden Honda CR-V Nordic 4x4:n hinnat alka-vat 34990 eurosta.

Myyntiykkönen tarjoaa rahalle lisää vastinetta

Hondan CR-V-mallia on valmistettu vuodesta 1997.

Subarun uusi urheiluauto BRX saa ensi-iltansa tämän kuun lopulla Tokion autonäyttelyssä Japanissa. Subaru BRX Concept - STI:n pyörät sijaitsevat korin kulmissa, korin ylitykset ovat siten lyhyet. Auton moottori on 10 senttiä alempana ja 20 senttiä edempänä kuin vastaavassa Subaru Imprezassa, joten auton painopiste on matala.

Subaru BRX:n tuotanto käynnistyy yhtiön Gunman teh-tailla Japanissa huhtikuussa 2012 ja se lanseerataan Euroo-passa kesällä 2012.

BRX Concept - STI esitellään Los Angelesissa

koneet ja laitteet

16

02 568 883, 040 565 8292Korvenkyläntie 547, Huittinen

www.metsamaki.com

HUOLTOKEIDAS OYMuuntamonkatu 8, Kokemäki

puh. (02) 546 1532

MONELLE MEISTÄ tulee koneesta mie-

leen afrikkalainen jalkapalloilija tai eräs

suomalainen kansainvälinen yritys. Har-

va miettii tarkemmin, että mikä se kone

oikein on. Elämme nykyään niin koneel-

listuneessa ympäristössä, ettei kysymys

pohdituta.

Mutta mitä jos koneita ei olisi? Millai-

sessa yhteiskunnassa silloin eläisimme?

Paratiisista lähtemisen jälkeen ihmi-

nen on elänyt niukkuuden tähtien alla

ja joutunut ponnistelemaan luonnon-

voimia vastaan. Aluksi yksin ja yhteis-

työssä muiden ihmisten kanssa ja pik-

ku hiljaa yhä enemmän koneiden avul-

la ja voimalla.

NYKYAIKAISESSA MAA- ja metsätalo-

udessa koneet ovat poikaa. Uskaltaako

näin sanoa vai onko se jotenkin seksis-

tistä tai tasa-arvon vastaista? Joka tapa-

uksessa viimeisen vajaan sadan vuoden

aikana näissä koneasioissa on harpattu

melkoisesti eteenpäin. Ei voida puhua

mistään kukonaskelista (voiko näin sa-

noa?), vaan peninkulmasaappailla harp-

pomisesta.

HÖYRYKONEEN KEKSIMISESTÄ alka-

en sitä on eri tavoin hyödynnetty, auto-

nakin jo 1700-luvun lopulla, mutta vas-

ta polttomoottorin läpilyönti koneellis-

ti tiemme, peltomme ja metsämme. En-

simmäinen polttomoottorilla käyvä au-

to huristeli maapallolla vuonna 1885

ja ensimmäinen polttomoottorilla käy-

vä traktori (Fordson) tuli sarjatuotan-

toon vuonna 1917. Suomessa autot ja

traktorit olivat pitkään harvojen ja her-

rojen herkkua. Suomeen ensimmäinen

auto rantautui vuonna 1900 ja mainit-

takoon, että vuonna 1903 Porissa oli ta-

san kaksi autoa. Mutta autojen määrä li-

sääntyi pikku hiljaa ja varsinkin kieltola-

ki oli omiaan lisäämään niiden määrää -

pitihän ainetta muutenkin kuin veneil-

lä kuljettaa.

VIIMEISET VIISIKYMMENTÄ vuottaon sitten päristelty kiihtyvällä tahdilla.

Traktoreiden (Valmet) kotimainen sar-

jatuotanto alkoi 1953 ja autojen tuonti

vapautui 1962. Hevonen - tuo terapoiva

nahkatakkinen kapistus- korvautui tun-

teettomilla hevosvoimilla.

ILMAN KONEITA ei nykyihminen oi-

kein tahdo tulla toimeen. Elektroniikan

ja automatiikan kehityksen myötä ihmi-

nen ja kone elävät yhä enemmän sellai-

sessa symbioosissa, ettei voi oikein sa-

noa, kumpi on kumman jatke. Vaikka

elämää helpottavia koneita on hyvä olla

ja edelleen kehittää, niin olisi kuitenkin

paikallaan, että kone olisi rengin ase-

massa. Olisi huushollissa edes joku, jo-

ta komentaa.

Maausko

Koneen voimalla

Saksan Kölnissä sijaitseva Toyota Motorsport on il-moittanut osallistuvansa ensi vuonna vaativaan kes-tävyyskilpailuun, legendaa-riseen Le Mansin 24 tunnin ajoon. Käytettävä kilpa-au-to tulee olemaan hybridi.

Toyotan saksalaiskilpa-talli jatkaa merkin perintei-tä moottoriurheilun saralla. Toyota Motorsport GmbH

(TMG) tulee käyttämään ensi vuoden FIA Endu-rance Championship -kes-tävyyskilpailuissa LMP1-alustaansa, jonka suoritus-kyvystä vastaa Toyota Mo-tor Corporationin Japanis-sa kehittämä bensiinihybri-ditekniikka.

Autolle tehdään kattavia testejä alkuvuoden 2012 ai-kana.

– Toyota on ennenkin osallistunut Le Mansin kil-pailuun, mutta nyt hank-keen mielenkiintoa ja haas-tavuutta kasvattaa voimak-kaasti hybriditekniikan hyödyntäminen. Haluam-me kirjoittaa uuden lehden Le Mansin ja FIA World Endurance Championship -sarjan historiaan. Lisäksi näin haastavassa kilpalajis-

sa mukanaolo auttaa meitä parantamaan sarjatuotan-toautoissa käytettäviä tek-nologioita. Le Mans on le-gendaarinen kilpailu, ja ha-luankin kiittää sekä järjes-tävää tahoa että FIA:a hei-dän positiivisesta suhtautu-misestaan hankkeeseemme viimeisimpien kuukausien aikana, toteaa TMG:n joh-taja Tadashi Yamashina.

Hybridillä Le Mansin ajoihin

World Trade Group -järjes-tö valitsi Toyota Motor Eu-ropen vuoden 2011 Green Manufacturing -palkinnon saajaksi. Palkinto myönnet-tiin Toyotan erinomaisista saavutuksista kestävään ke-hitykseen tähtäävässä au-tonvalmistuksessa. Järjestö jakaa tunnustusta ansioitu-neille valmistajille eri kri-teereillä vuosittain, nyt vii-dennen kerran.

Green Manufacturing -tunnustus myönnetään

yritykselle, jonka valmis-tusprosessi osoittautuu sel-keästi ainutlaatuisen ener-giatehokkaaksi ja ympäris-töä huomioivaksi. Mitatta-via asioita ovat mm. kulute-tun veden määrä ja sen jat-kokäsittely, ympäristölain-säädännön noudattami-nen ja tuotantoprosessis-sa syntyvä kaatopaikkajät-teen määrä.

Alan ammattilaisista koostuva tuomaristo kiitti Toyotan kokonaisvaltaista

ympäristövaikutusten huo-mioivaa lähestymistapaa.

– Tämä palkinto on tun-nustus kaikille euroop-palaisille tuotantolaitok-sillemme niistä valtavis-ta ponnisteluista, joita yk-siköt ovat tehneet paran-taakseen jatkuvasti tuotan-toprosessiaan, sanoi TME:n johtaja Steve Hope.

Toyotan Euroopassa si-jaitsevat tuotantolaitokset käyttivät yhtä autoa kohden vuonna 2009 energiaa 40 %

ja vettä 44 % vähemmän ja aiheuttivat jätettä 38 % sekä haihtuvia orgaanisia yhdis-teitä (VOC) 51 % vähem-män kuin vuonna 2001.

Toyotalla on tällä hetkel-lä kaksi kestävän kehityk-sen periaatteiden mukaista pilottituotantolaitosta Eu-roopassa: Ranskassa sijait-seva Toyota Motor Manu-facturing France ja Englan-nissa sijaitseva Toyota Mo-tor Manufacturing U.K.

Toyota Euroopan vihrein valmistaja

koneet ja laitteet

PLUS

Seuraava MaaseutuLusto ilmestyy 16.12.

Ykkönen sisään ja vaihteen numero syttyy näyttöön. Kaasu pohjaan, moottori murisee ahnaasti ja launch control alkaa takoa rajoit-tajaa vastaan. 5-4-3-2-1-Go, kytkin ylös ja hevosvoi-mat valloilleen. Ollaan vii-sikertaisen rallicrossin Eu-roopan mestarin kyydissä. Vauhti kiihtyy, sekventiaa-livaihteistosta ilman kyt-kintä isompaan pykälään ja menopeli syöksyy nyp-pylän yli tiukkaan kaartee-seen. Alla on huikeasti kii-tävä kulkupeli, mutta kyyti on täysin turvallista.

Vaikka adrenaliini virtaa kuljettajan suonissa villisti, nyt ei tarvitse pelätä. Au-tenttisesta ajonautinnosta vastaa Matti Alamäen kehi-tystyönä syntynyt X-R’cer -ajosimulaattori.

– Perusteellisen suunnit-telun ja pitkän rakentelu-työn tuloksena syntyneestä

simulaattorista on pyritty saamaan ajollisilta ominai-suuksiltaan sellainen laite, että kokenutkin kilpakuski tuntee ratissa aidon ajami-sen tunteen, 80-luvulla ral-licross-ratoja suvereenisti hallinut mestari vakuuttaa.

Ajosimulaattori on tänä päivänä tuttu laite niin au-tokouluista kuin kilpa-au-toilijoiksi aikovien koulu-tusohjelmista. Tavallises-ti simulaattorin valmista-misesta vastaavat henkilöt, joilla on teknistä tietämys-tä ja kiistatonta taipumusta aiheeseen.

– Nyt asiaa on lähestytty ajo- ja kilpailukokemuksen kautta. Uskon, että näin si-mulaattoriin on löydytty

uusia ulottuvuuksia. Siitä nauttii niin aloittelija kuin kokenut kuljettajakin.

Radat ja rallit kolunneen Alamäen X-R’cerillä voi-daan ajaa sekä rallia että rataa. Hallintalaitteet toi-mivat todentuntuisesti ja tarkasti.

– X-R’cerillä on mahdol-lista ajaa ja harjoitella ral-lia kartturin nuottien mu-kaan. Myös formula-sir-kuksesta tutut radat avau-tuvat aivan uudella tavalla. Kolmen näytön kuvamaa-ilmaa tukeva äänisystee-mi antaa kuljettajalle aidon tunteen tositilanteesta.

Alamäen X-R’cer on hel-posti liikuteltava, pieniin ti-loihin mahtuva huippulai-te, joka edustaa myös usein vaadittuja vihreitä arvo-ja. Laitteen käyttövalmius-kin on yksikertainen: johto seinään ja menoksi.

– Kilpauraa rakentavil-le kuskeille simulaattori tarjoaa edullista opiskelua.

Sen lisäksi laite on turvalli-nen vaihtoehto. Ulosajot ja muut vahingot eivät maksa mitään. Pitää kuitenkin ai-na säilyttää realismi – tosi-tilanteessa kaikki ei sitten-kään palaudu nappia paina-malla lähtötilanteeseen.

Koulutuksellisen an-nin lisäksi simulaattori tuo viihdykettä vapaa-aikaan.

– Laite on helposti siirret-tävä ja se mahtuu normaa-leista ovista sisään. Myös simulaattorin ulkoasu on näppärästi muokattavissa esimerkiksi asiakkaan vä-reihin.

Simulaattori koukuttaaAitoa tuntumaa ajamiseen tuova simulaattori sopii Matti Alamäen mukaan jokaisen käteen.

Matti Alamäen rakentamalla laitteella voi turvallisesti harrastaa eri autourheilumuotoja.

Asiaa on lähestytty ajo- ja kilpailu-kokemuksen kautta.

Rattimies ei luovutaSimulaattori-projektin ohella veri vetää rallicross-legendan edelleen myös kilpa-auton rattiin. Pari viikkoa sitten Alamäki oli mukana Nürnburgringin neljän tun-nin kisassa. Nokian Renkaiden autokun-nan alla oli Saksassa Extreme-BMW.

– Kisa päättyi kuitenkin jo alkuvai-heessa kolarointiin. Niitä sattui kilpai-lussa enemmänkin. Radalla oli yhtä ai-kaa 180 autoa, joiden nopeuserot olivat liian suuret. Parhaiden huippunopeus ko-hosi pääsuoran lopussa 270:een. Meidän menopelimme ylsi “vain” 200 kilometriin tunnissa.

Rallicrossiin panostavan Pakkala Tea-min taakseen jättänyt Alamäki näkee en-tisen leipälajinsa suurimpana ongelmana kotimaisten ratojen heikon kunnon.

– Suorituspaikat ovat tätä nykyä aivan ala-arvoisia. Ilman korjaustoimia lajin tulevaisuus näyttää huonolta. Sen sijaan nykykuskien joukosta löytyy lahjakkuuk-sia. Erityisesti kansainvälisiä ratoja kier-tävä Tomas Heikkinen on ajanut super-rallicrossissa lupaavasti. Myös 1A-luokan etuvetoisissa Parkanon Jussi-Petteri Lep-pihalmeessa on mestariainesta.